1. No category

Kuvaa kännykällä
TEKSTI: NICLAS STORÅS KUVAT: NICLAS STORÅS JA TIMO PYLVÄNÄINEN
32 MikroPC 4/2013
W W W . M I K R O P C . N E T
Ota parempia
kännykkäkuvia
Paras kamera on se, joka on mukana.
Nykyisin sellainen löytyy useimpien taskusta.
amera näkee maailman hyvin
eri tavoin kuin ihmissilmä.
Eron ymmärtäminen on valokuvauksen ydinkysymyksiä
ja kännykällä kuvattaessa
seikka korostuu entisestään.
Nykyisin monien älypuhelimien kamerat
pystyvät kokoonsa nähden huippuhyviin kuviin. Esimerkiksi Time-lehti julkaisi iPhonella
otetun kansikuvan Sandy-hirmumyrskystä
viime syksynä.
Ja mikä parasta, älypuhelinhan kulkee
lähes aina mukana. Sen kameraa kannattaa
siis opetella käyttämään.
Ymmärtämällä älypuhelimen kameran
heikkoudet ja tekniset ominaisuudet kännykkäkuvista saa kaiken irti. Parhaimmillaan
lopputulosta on vaikea erottaa järjestelmäkameran otoksesta
K
Laitteiston rajoitukset
Puhelinkameroissa objektiivi ja kuvakenno
ovat huomattavasti pienempiä kuin järjestelmäkameroissa, eivätkä kännykkäkameroiden
megapikselimäärät ole siksi suoraan verrannollisia isompien kameroiden kanssa.
Pienen kennon rajat huomaa hämärässä.
Koska yksittäiset pikselit ovat pienempiä kuin
isoissa digikameroissa, lankeaa niihin myös
vähemmän valoa ja kuviin tulee enemmän
häiriöitä eli kohinaa.
Älypuhelimien salamavalot ovat useimmiten äärimmäisen huonoja. Led-salamat
valaisevat kohteen usein luonnottoman näW W W . M I K R O P C . N E T
köiseksi, eikä valoa voi heijastaa epäsuorasti
esimerkiksi katon kautta. Puhelimen salamaa
voikin pitää lähinnä hätävarana.
Älypuhelimien kennot ovat siis parhaimmillaan hyvässä valossa – mikä ei välttämättä
tarkoita kirkasta keskipäivän aurinkoa.
Etsi tasaista valoa
Pienen kennon ongelma on kapea dynamiikka-alue. Kännykkäkamera ei erota valoisuuseroja lähimainkaan yhtä hyvin ihmissilmä. Siksi
keskipäivän auringonpaisteessa kuvattaessa
valoisista kohdista tulee helposti liian kirkkaita ja varjoista pikimustia. Hyvä kuvaaja osaa
kuvaa sommitellessaan arvioida, miten valot
ja varjot tallentuvat kuvaan.
Kirkkaina päivinä tasainen valo löytyy
usein varjoisista paikoista, kuten talojen välistä. Usein seinän tai ikkunapinnan kautta
peilaava auringonvalo voi olla erityisen hyvä
ihmisten kuvaamiseen.
Kännykkäkameran
heikkoudet voi kääntää
vahvuuksiksi.
Auringonlasku on tyypillinen tilanne, jossa kännykkäkamera aiheuttaa pettymyksen.
Silmä näkee upean ja värikkään taivaan, josta lankeava valo maalaa myös ympäristön
kauniiksi. Kännykkäkuvassa taivas voi näyttää
hyvältä, mutta ympäristö jää tummaksi. Tai
sitten kamera mittaa valon määrän ympäristöstä, jolloin taivaan väriräiske haalenee
lähes valkoiseksi.
Tämä ei silti tarkoita, etteikö auringonlaskusta voisi saada hyvää kuvaa kännykälläkin.
Kannattaa kokeilla!
Kännykkäkamera on parhaimmillaan, kun
valo on tasaista. Silloin se näkee maailman
suunnilleen samalla tavoin kuin ihmissilmä.
Hyödynnä varjoja
Kapeaa dynamiikka-aluetta voi käyttää myös
hyödyksi. Terävän valon piirtämien varjojen
avulla kuvaan on mahdollista sommitella
graafisia muotoja. Lisäksi valossa olevat kohteet pomppaavat helposti esiin. Esimerkiksi
ikkunasta sisään lankeavassa valossa seisovan
henkilön saa hienosti ikään kuin valokeilaan.
Ja juuri tätähän ammattivalokuvaajat tekevät. He tarkkailevat millaisia varjoja ympäristöön muodostuu, ja miten varjot piirtyvät
ihmisen kasvoille.
Kirkkaassa ja terävässä valossa kuvan valotus kannattaa mitata kuvauskohteesta. Useimmilla nykyaikaisilla älypuhelimien kameroilla
se onnistuu tökkäämällä kohdetta näytöllä.
Automaattiasetuksilla kuvatessa valon voi
mitata myös kuvan kirkkaimmasta kohdasta.
Tällöin ympäristö jää tummaksi tai jopa lähes
mustaksi. Kuva siis alivalottuu muualta kuin
kirkkaimmasta kohdasta. Samaa kikkaa – tosin järjestelmäkameralla – käytti valokuvaaja
Hannes Heikura kuuluisassa Dark Zone -kuvasarjassaan.
MikroPC 4/2013 33
Kuvaa kännykällä
Laaja kuvakulma
Liike karkaa
Kännyköiden kamerat eroavat ihmissilmästä
myös polttovälin osalta. Silmän näkökenttä
on huomattavasti kameroiden objektiiveja laajempi ja syvyysvaikutelma hyvin erilainen kuin
kameroilla. Ihmissilmän syvyysvaikutelma
vastaa suunnilleen kinokoon kameroiden 50
millimetrin objektiivia, kun vastaava polttoväli
kännykkäkameroissa on noin 30 millimetriä.
Kännykkäkameroiden lyhyt polttoväli sopii
lähellä olevien henkilöiden, ruuan, kasvien ja
maisemien kuvaamiseen. Laaja kuvakulma
puolestaan toimii loistavasti pitkänomaisissa
näkymissä, kuten kujissa, käytävissä ja pitkis-
Puhelinkamerat ovat yleensä liian hitaita nopean toiminnan kuvaamiseen. Erityisen han-
Älypuhelin sopii makrokuvaukseen paremmin kuin
perusobjektiivilla varustettu
järkkäri.
sä silloissa, koska syvyysvaikutelma korostuu
hieman siitä, miten silmä näkee todellisuuden.
Etäällä olevat kohteet vaikuttavat olevan kauempana kuin todellisuudessa ovat.
Läheltä otetut kasvokuvat voivat näyttää
huvittavilta, kun laaja kuvakulma venyttää
mittasuhteita. Henkilöitä kuvattaessa on hyvä
pitää pieni välimatka kohteeseen, ellei kyseinen efekti ole tavoitteena.
Hankalampia laajalle kuvakulmalle ovat
suhteellisen kaukana olevat kohteet, jotka haluttaisiin kuvan pääosaan. Esimerkiksi eläinten kuvaus luonnossa on hyvin hankalaa.
Kapeaa dynamiikkaa voi
hyödyntää kohteiden
korostamiseen.
kalaksi tilanne tulee, jos kohde on kauempana. Jalkapallo ei erotu stadionin katsomosta
tai karkaa kuvan ulkopuolelle.
Kännyköiden zoomia ei kannata käyttää,
koska se on yleensä digitaalinen. Saman asian voi tarvittaessa tehdä kuvaa jälkikäteen
rajaamalla. (Vain Nokian PureView 808:n digizoomauksessa on järkeä, koska kameran
kennossa on niin valtava määrä pikseleitä.)
Jos kohde on liian kaukana, kannattaa
ottaa jalat alle tai käskeä kohdetta lähemmäksi. Jos zoomi tuntuu välttämättömältä,
kannattaa vaihtaa kamera oikeaan tai hankkia
kännykään liitettävä telelisäke. Lisäkkeet ovat
kuitenkin aina kompromissiratkaisuja, jotka
heikentävät kuvanlaatua.
Pienen kennon hyödyt
Hyvät älypuhelinkamerat, esimerkiksi Nokian
parhaimmat Lumiat ja iPhone pesevät helposti
perusobjektiivilla varustetun järjestelmäkameran yhdessä asiassa. Makrokuvausominaisuudet ovat älypuhelimissa erinomaiset.
Pieni kenno ja objektiivi tarkentavat jopa
muutaman sentin päähän kohteesta. Esimer-
Schneider Opticsin iPro Lens -telejatke kiinnitetään iPhoneen ohuen kotelon avulla.
kiksi järjestelmäkameroiden tavalliset 50 millimetrin perusobjektiivit on pidettävä vähintään puolen metrin päässä kuvauskohteesta.
Älypuhelimet sopivat siis hyvin kastepisaroiden, ötököiden, kukkien tai vaikkapa jääkiteiden kuvallisiin tutkielmiin.
Eikä myöskään ole ihme, että nykyisin
ruoka-annosten kuvaamisesta on tullut suorastaan muotia. Parhaimpien kännyköiden
kamerat on kuin tehty ruokakuvien ottamiseen. Varsinkin iPhonen ja Lumian erityisen
hyvä automaattinen valkotasapainon säätö
saa annokset näyttämään luonnollisilta ja
värit oikeilta.
Ruokakuvissa on syytä välttää kameran
salaman käyttöä. Se saa usein annokset näyttämään vastenmielisiltä.
Huoleton tarkennus
Digitaalinen pikimusta on
luonnottoman mustaa.
Pieni kuvakenno myös aiheuttaa sen, että suurella aukolla kuvattaessa kohteen tausta on
huomattavasti vaikeampi sumentaa epäteräväksi kuin isokennoisilla kameroilla. Kapeaa
syväterävyysaluetta on siis vaikea saavuttaa,
vaikka esimerkiksi uusimmassa iPhonessa
suurin aukko on f/2,0.
Tässä mielessä älypuhelimella kuvaaminen voi olla paljon huolettomampaa kuin
järjestelmäkameralla, koska tarkennuksen ei
tarvitse olla täysin kohdillaan. Yleensä lähes
koko kuva-alue on joka tapauksessa terävä,
kunhan vain valo riittää tarpeeksi nopeaan
suljinaikaan eikä kohde ole aivan lähellä.
Laaja syväterävyysalue myös antaa kännykkäkameroille anteeksi niiden hitautta.
Esimerkiksi vilkkaiden lasten kuvaamiseen
kännykkäkamera soveltuu yllättävän hyvin,
kunhan tilassa on riittävästi valoa.앫
Kuvassa valotus on mitattu kirkkaimmasta kohdasta, istuvan miehen etualalta. Todellisuudessa
kuvan tummat alueet olivat hyvin nähtävissä
silmin. Kameralle valoisuuseroa oli kuitenkin
liikaa, ja tätä on käytetty hyväksi.
34 MikroPC 4/2013
W W W . M I K R O P C . N E T
Käsittele kuva kamerassa
Suurin osa valokuvista otetaan ja katsellaan kännykällä,
joten yleensä ne kannattaa myös käsitellä puhelimessa.
KUVIEN KÄSITTELYTARVE on aina jossain
määrin makuasia. Muutama sääntö kannattaa silti pitää mielessä.
Teknisesti onnistunut kuva ei välttämättä
kaipaa jälkikäsittelyä kuin nimeksi, jos lainkaan. Yleensä pärjää laittamalla perussäädöt
kuntoon.
Puhelimen pienellä näytöllä ei ole mielekästä käsitellä kuvia samaan tapaan kuin
tietokoneella. Siksi valmiit suotimet ovat
yleensä paras ratkaisu.
Valmiilla suotimilla on kuitenkin helppo myös käsitellä kuvaa liian voimakkaasti.
Kaikkein hienostuneimpia kuvankäsittelytoimia katsoja ei edes huomaa.
Taivuta perspektiiviä
Koska kännykkäkameroilla on vaikea saavuttaa kapeaa syväterävyysaluetta, kohteiden
taustaa voi yrittää häivyttää tilt-shift-suotimilla, jotka imitoivat perspektiiviä ja tarkennustasoa muuttavia objektiiveja.
Tilt-shift-suotimilla kuvan saa esimerkiksi
näyttämään siltä, kuin siinä olisi äärimmäisen
lyhyt terävyysalue. Vaikkapa kaupunkimaisema saadaan näyttämään siltä, kuin se olisi
kuvattu pienoismallista makro-objektiivilla.
Tilt-shift suotimilla ei pääse aivan samalle tasolle kuin oikeilla kallistuvilla objektiiveilla. Silti esimerkiksi Snapseed-sovellus
tarjoaa erinomaisen tilt-shift-työkalun, josta
löytyy paljon säätömahdollisuuksia.
Tunnelmaa suotimella
Filmikuvia imitoivat suotimet toimivat joskus,
mutta usein käytettyinä kuviin lisätyt roskat,
naarmut ja valovuodot alkavat vain ärsyttää.
Kuviin lisättävät kehykset, jotka esimerkiksi
imitoivat filmiä tai polaroid-kuvaa ovat lähes
aina täysin hyödyttömiä. Hieno kehys ei tee
kuvasta hyvää.
Osa suotimista on kuitenkin varsin toimivia eikä suotimien kokeilua ylipäätään kannata pelätä.
Käsittelyllä on mahdollista vaikuttaa ennen kaikkea kuvan tunnelmaan. Lämpimät
keltaiset sävyt tuovat kotoisan, aurinkoisen
ja lempeän vaikutelman. Sinertävät ja viileät
sävyt tekevät taas kuvista kylmiä, kovia ja
vakavia.
Jo ennen käsittelyä kannattaakin miettiä
mitä kuvalta hakee, ja vasta sen jälkeen kokeilla, miltä eri suotimet kuvassa näyttävät.
Mustavalkoinen peittää virheitä
Kuten pukeutumisessa, mustavalkoiset suotimet ovat helppoja valintoja. Ne poistavat
keskenään riitelevät värit ja pelkistävät kuvaa. Toisaalta mustavalkoisuus tuo dramaattisuutta ja ajattomuutta kuviin.
Usein mustavalkoisuudella on myös helppo peitellä kuvan teknisiä puutteita. Hyvin
sommiteltu, mutta väreiltään pieleen mennyt
kuva saattaa toimia loistavasti mustavalkoisena.
Mustavalkosuotimien käyttöä myös helpottaa se, että niillä kuvaa on vaikeampi pilata kuin värillisillä suotimilla.
W W W . M I K R O P C . N E T
Perussäädöt Snapseedillä
Snapseed on sovellus, jonka kehittäjät ovat
oivaltaneet miten kuvien käsittely pitää tehdä
kosketusnäytöllä. Kontrastia, valkotasapainoa
ja muita vastaavia ominaisuuksia säädetään
kuvaa pyyhkäisemällä ilman erillisiä säätimiä.
Käyttöliittymä tekee kuvien muokkaamisesta nopeaa, ja ennen kaikkea se säästää
tilaa pieneltä näytöltä.
Snapseedin erinomaisuudesta kertoo se,
että siitä on kehitetty myös tietokoneella toimivia versioita. Vaikka sovelluksen toimintalogiikka on syntynyt selkeästi kosketusnäyttöpuhelimet mielessä, istuu se yllättävän hyvin
myös hiirellä käytettäväksi.
Google osti äskettäin Snapseediä kehittävän yrityksen, joten it-jätin omista palveluista saattaa kohta löytyä Snapseedistä tuttuja
toimintoja. Toisaalta Google ilmoitti juuri
lopettavansa tuen Snapseedin pc-versioille.
Vsco Cam
Taidemaalarit eivät käytä oikeastaan koskaan
täysin mustaa väriainetta. Yleensä musta
maalataan hyvin tummansinisenä. Sama
idea toistuu nykyisin myös valokuvauksessa. Digitaalinen pikimusta on luonnottoman
mustaa, ja monet ammattilaiset säätävätkin
kuvien mustat sävyt aavistuksen verran tumman harmaiksi.
Tähän varsin toimiva sovellus on Vsco
Cam. Sen kehittäjä Vsco tunnetaan etenkin
kuvankäsittelyohjelma Lightroomiin tarkoitetuista suosituista suodinpaketeistaan, jot-
Silmänruokaa kännykän pureskeltavaksi. Hyvien
lähikuvausominaisuuksien ansiosta kännykkäkamerat soveltuvat mainiosti ruokakuvaukseen.
ka lähentelevät hienovaraisesti filmikuvien
tunnelmaa.
Toistaiseksi Vsco Cam on saatavilla ainoastaan iPhonelle. Tarjolla on kymmenen
Applen puhelimelle optimoitua kuvasuodinta,
joista kolme on mustavalkoisia. Dollarin hintaisen sovelluksen suotimet ovat niin hyviä,
että niitä kannattaa kokeilla, vaikka sovelluksen käyttöliittymä onkin hieman kankea.앫
MikroPC 4/2013 35
Kuvaa kännykällä
Tuliko parempi?
SYKSYINEN PUISTO
1. Automaattiasetuksilla otettu kuva.
2. Snapseedissä on valittu Tune Image -asetus, jossa kirkkautta (brightness) on nostettu, sävykkyyttä (ambiance) laskettu ja valkotasapainoa
(white balance) käännetty aavistuksen lämpimämmäksi.
3. Lopuksi kuvaan on valittu Instagramissa Amaro-suodin, joka tummentaa kuvan reuna-alueita, muuttaa
tummia kohtia hieman sinertäviksi,
nostaa kuvan keskialueen kirkkautta
ja muuttaa kirkkaita alueita kellertäviksi.
1
2
3
LÄHIKUVA JÄLKIRUUASTA
1. Ruoka-annos on kuvattu aurinkoisena päivänä ulkona, mutta varjossa.
2. Kuvaan on lisätty Vsco Camilla suodatin 09,
joka tekee vaaleista alueista kirkkaita, nostaa
hieman kontrastia, tekee hyvin tummista kohdista hieman siniharmaita ja muuntaa kuvaa
lämpimän sävyiseksi.
1
2
1
1
2
2
PITKÄ NÄKYMÄ
1. Laajakulmaobjektiivi korostaa näkymän syvyyttä. Kuva on otettu
sumuisella säällä ja kameran automatiikka on arvioinut valkotasapainon aavistuksen liian viileäksi eli sinertäväksi.
2. Kuvaan valitaan Instagramissa Valencia-suodin, joka muuttaa
valkotasapainoa lämpimämpään suuntaan ja kirkastaa hieman
kuvaa. Instagramin neliskulmainen kuvasuhde toimii hyvin kuvan
keskeissommittelussa.
36 MikroPC 4/2013
LÄHIKUVA KUULOKKEISTA
1. Kuva otettiin MikroPC:n verkkojuttua varten. Taustalla on työpöytä ja
vieressä on ikkuna, josta heijastui tasainen valo kädelle.
2. Kuvaa on säädetty Snapseedissä Tune imagella eli perussäädöillä. Kirkkautta on lisätty, värikylläisyyttä laskettu ja kontrastia lisätty hieman.
Lisäksi valkotasapainoa on käännetty aavistuksen verran lämpöiseen.
Lopuksi kuva on rajattu.
W W W . M I K R O P C . N E T
AAMUINEN AURINKO
1. Kuva on otettu aamuauringossa. Muuten hyvin onnistuneessa otoksessa aamuisen taivaan ja talojen värit toistuvat
värikylläisempinä kuin miltä ne silmin
näyttivät. Kuvaajan makuun värikylläisyys
on liian voimakas.
2. Kuvaa on säädetty Vsco Camillä. Suotimeksi on valittu 05. Lisäksi kuvan kirkkaiden alueiden sävyjä on käännetty hieman
keltaiseen Highlights-työkalulla.
1
2
Jaettu kuva on tuhatkertainen ilo
Kuvia jakamalla voi kehittyä kuvaajana.
KÄNNYKKÄKAMERAT OVAT tietyssä mielessä kuin Polaroid-pikakamerat. Kuvan saa
näytille ilman työlästä kehittämisprosessia.
Tosin edes Polaroideilla kuva ei valmistunut
yhtä nopeasti – eikä sitä varsinkaan saanut
yhtä helposti yhtä monen nähtäväksi.
Instagram-sovelluksella kuvan voi saada
välittömästi satojen tuhansien katsottavaksi.
Sen suosituimmilla valokuvaajilla on useita
satoja tuhansia seuraajia, vaikka he eivät ole
julkisuuden henkilöitä tai ammattikuvaajia.
Tuhannet palvelun käyttäjät ovat tilanneet
kuvat omaan uutisvirtaansa vain siksi, että ne
ovat hienoja tai hauskoja.
Kuvanhuononnussovellus. Instagramista
kuulee usein puhuttavan ennakkoluuloiseen
sävyyn. Kommentit tulevat yleensä sellaisen
suusta, joka ei ole palvelua kokeillut. Instagram on yksinkertainen mutta hyödyllinen
sovellus, jolla voi ottaa ja käsitellä kuvia sekä
jakaa niitä. Kannattaa kokeilla ennen kuin
tyrmää – sata miljoonaa käyttäjää ei kovin
huonoa palvelua käyttäisi!
Instagramin suotimilla voi tehdä kuville
samoja temppuja kuin kuvankäsittelyohjelmilla. Käyttäjän ei kuitenkaan tarvitse opetella
monia työvaiheita ja aikaa vaativia kikkoja,
sillä suotimen saa käyttöön yhdellä klikkauksella.
Instagram on oikeasti hyvä
Instagramin kirjoittamattomiin sääntöihin
kuuluu lähettää kuvat tuoreeltaan – tai sitten
W W W . M I K R O P C . N E T
merkitä ne #lategram-hashtagilla. Kaikkein
vakaumuksellisimmat Instagram-harrastajat
voivat jopa närkästyä, jos palveluun lähetetään muulla kuin kännykkäkameralla tallennettuja otoksia.
Instagram avasi viime vuoden loppupuolella mahdollisuuden katsella palvelun kuvia
myös verkkoselaimella. Kuvia ei kuitenkaan
voi ladata palveluun tietokoneelta.
Pysytteleminen mahdollisimman tiukasti
tag #vappu ikään kuin lisää kuvan ryhmään,
jonne myös muut palvelun käyttäjät lisäävät
vappukuviaan.
Kommentointi tapahtuu samantyyppisesti
kuin Twitterissä. Keskusteluissa viestin eteen
lisätään @-merkki ja keskustelukumppanin
nimi, esimerkiksi ”Mitä pidät kuvastani @maijampclukija?”. Ilman @-merkkiä henkilö ei saa
tietoa kommentistasi. @-merkeillä voi myös
merkitä kuviin henkilöitä.
Muita jakopalveluita
Instagramista puhutaan
usein ennakkoluuloiseen
sävyyn.
kännykkäpalveluna onkin yksi Instagramin
menestyksen salaisuuksista. Älypuhelimissa
on nykyisin erittäin tarkat näytöt, varsikin jos
vertaa tavallisiin tietokoneisiin. Puhelimien
värintoisto on hyvä ja pikselit tiheässä. Niinpä
Instagram-kuvat näyttävät puhelimen näytöltä
katsottaessa värikkäiltä ja teräviltä.
Kuvien koko on 600 × 600 pikseliä, joten
virheet eivät erotu eikä kohina paljastu yhtä
selvästi kuin isolta näytöltä. Kaikki Instagramkuvat ovat neliön muotoisia. Rajoituksen voi
tosin osittain kiertää asettamalla valkoiset
palkit reunoihin.
Kuviin kannattaa lisätä sisältöä kuvaavia
asiasanoja eli hashtageja. Esimerkiksi hash-
Hieman erityyppisiä kuvienjakomahdollisuuksia tarjoavat Flickr ja Facebook. Facebookin
kännykkäsovelluksella voi rajata kuvia sekä
käyttää suotimia. Myös kännyköiden omista
kamerasovelluksista pystyy lähettämään kuvan Facebookiin.
Flickr on pitkään ollut yksi maailman suosituimmista valokuvapalveluista. Palvelu on
myös varsin käytetty älypuhelimilla. Toisin
kuin Instagram, Flickr on saatavilla myös Windows Phonelle.
Älypuhelinversio Flickristä tarjoaa myös
suotimia, mutta ne eivät ole yhtä käyttökelpoisia kuin Instagramin vastaavat. Flickrin filtterit
ovat väreiltään räväköitä ja useat niistä muuttavat kuvan kontrastin hyvin voimakkaaksi.
Valokuvaajien suosima verkkopalvelu
500px on myös saatavilla älypuhelimille,
mutta toistaiseksi palvelu on tehty enemmän
kuvien selaamiseen kuin niiden lähettämiseen
puhelimesta.앫
MikroPC 4/2013 37