Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella
Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41§ Palontutkinta • Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta • Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien ehkäisy ja vahinkojen rajoittaminen sekä pelastustoiminnan ja toimintavalmiuksien kehittäminen. • Palontutkinnassa arvioidaan tulipalon syttymissyy ja selvitetään tarvittavassa laajuudessa – palonsyttymiseen ja leviämiseen vaikuttaneet tekijät – palosta aiheutuneet vahingot – vahinkojen laajuuteen vaikuttaneet tekijät – pelastustoiminnan kulku – selvityksen laajuuteen vaikuttaa erityisesti palon seurausten vakavuus. 43 § Onnettomuuskehityksen seuranta • Pelastuslaitoksen tulee seurata onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä ja niistä tehtävien johtopäätösten perusteella ryhtyä osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi sekä tarvittaessa tehdä esityksiä muille viranomaisille ja tahoille. Pelastuslaitosten palontutkinnan kolme tasoa 1. Taso – suoritetaan kaikista tulipaloista – arvioidaan tulipalon syttymissyy ja sen leviämiseen vaikuttaneet tekijät, palosta aiheutuneet vahingot, vahinkojen laajuuteen vaikuttaneet tekijät, kuten asukkaiden ja henkilökunnan toiminta palotilanteessa sekä pelastustoiminta. – käytännössä ensimmäisen tason palontutkinta suoritetaan kirjaamalla PRONTO:on onnettomuusja rakennusselosteiden vaatimat tiedot. – ensimmäisen tason palontutkinnasta vastaa pelastustoiminnan johtaja. Pelastuslaitosten palontutkinnan kolme tasoa 2. Taso - on pelastuslaitosten palontutkinnan laajempi taso, joka suoritetaan ainakin tutkintakriteerit täyttävistä tulipaloista. - tutkinnassa selvitetään tulipalon syy ja perehdytään tarkemmin onnettomuuden laajuuteen vaikuttaneisiin tekijöihin pelastustoiminta mukaan lukien - tason 2. tutkinta dokumentoidaan ja raportoidaan PRONTO:n palontutkintaselosteelle ja tarvittaessa erilliselle raportille jatkokäsittelyä varten. - tason 2. palontutkinnan suorittaa tehtävään koulutettu palontutkija. Pelastuslaitosten palontutkinnan kolme tasoa 2. tason tutkinnan osalta pelastuslaitosten tulee suunnitella ja päättää mitkä palot tutkitaan eli luoda kriteeristö tutkittavista paloista. Suunnittelussa tulee huomioida: - tulipalot, joissa on vakavia henkilövahinkoja - tulipalot, joista saatavilla tutkintatiedoilla voidaan arvioida olevan merkitystä palovahinkojen vähentämiseen ja ennalta ehkäisyyn – pelastuslaitosten verkoston palontutkintatyöryhmän vuosittaisen palontutkinnan ohjekirjeen linjaukset – alueelliset tai ajankohtaiset teemat – käynnissä olevat tutkimushankkeet Pelastuslaitosten palontutkinnan kolme tasoa 3. Taso - - - - palontutkinnan laajin taso, joka suoritetaan tarpeen vaatiessa erityisen merkittävistä tapauksista tai osana muuta tutkintaa. päätöksen tutkinnan aloittamisesta voi tehdä Onnettomuustutkintakeskus, sisäasiainministeriö, valtioneuvosto tai pelastuslaitos. tason 3. palontutkintaa varten kootaan työryhmä, johon voi kuulua jäseniä pelastuslaitoksen ulkopuolelta. tutkinnan suuntaaminen ja laajuus määritetään tutkittavan tapauksen ja tutkintatietojen tuottaman lisäarvon perusteella. tason 3. tutkinta raportoidaan kuten tason 2. tutkinta ja sen toteuttamisesta vastaa tehtävään koulutettu palontutkija. Pelastuslaitosten palontutkinnan kolme tasoa Palontutkinnan tuloksista 1. tason tutkinta: – PRONTO:n onnettomuus ja rakennusselosteet – PRONTO mahdollistaa laajan tilastoaineiston hyödyntämisen • Valtakunnalliset tilastot • Alueelliset tilastot Palontutkinnan tuloksista 2. tason tutkinta – PRONTO:n palontutkintaportit – Pelastuslaitosten omat palontutkintaraportit • Syttymissyy ja siihen vaikuttaneet tekijät • Leviäminen ja leviämiseen vaikuttaneet tekijät • Vahingot ja vahinkojen laajuuteen vaikuttaneet tekijät • Pelastustoiminnan kulku – Teematutkintojen tulokset Palontutkinnan tuloksista • 3. tason tutkinta – Tutkintaraportit – Esim. onnettomuustutkintakeskus Tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Tiedon jakaminen • Pelastuslaitoksen sisäisen viestinnän kanavat palontutkinnassa saadun tiedon jakamiseen • Palontutkinta säännöllisesti aiheena esimerkiksi sisäisissä koulutuksissa • Kaksipuolinen viestintä ja tiedonvaihto tiedon ”tuottajan” (tutkija) ja ”käyttäjän” (esim. palomestari, palotarkastaja, tiedottaja jne.) kanssa Tulosten hyödyntäminen turvallisuusviestinnässä Tulosten hyödyntäminen turvallisuusviestinnässä Tulosten hyödyntäminen turvallisuusviestinnässä Turvallisuuskoulutus - Terveydenhuollon ammattihenkilöstölle suunnattua koulutusta esim. kotisairaanhoito Pelastuslaitoksen tiedote - Valtakunnallinen media - Paikallislehdet - Terveydenhuollon omat julkaisut ja ammattilehdet ? Pelastuslaitoksen sisäinen koulutus ja organisaation sisäinen viestintä Suunnattu viestintä/yhteydenotto: - Liesivalmistajat - Jälleenmyyjät - Apulaitteita valmistavat yritykset Sosiaalinen media - Pelastuslaitoksen www-sivut - Facebook - Twitter Tulosten hyödyntäminen turvallisuusviestinnässä Huomioita: - Palontutkija tuottaa turvallisuusviestinnässä käytettävää tietoa - Turvallisuusviestinnästä vastaava henkilö toimii tiedon käyttäjänä - Eri toimijoiden tehtävät ja tiedon siirtyminen tulee huomioida organisaation sisäisissä ohjeissa ja toimintamalleissa Tulosten hyödyntäminen onnettomuuksien ehkäisyssä Tulosten hyödyntäminen onnettomuuksien ehkäisyssä Valvontatoiminnan kohdentaminen, esim. teemavalvonta kerrostaloihin Yhteydenotto laitevalmistajiin ja jälleenmyyjiin Yhteydenotto isännöintiliikkeisiin ja huoltoyhtiöihin Yhteydenotto muihin viranomaisiin: - Rakennusvalvonta - TUKES - YM - SM Yhteydenotto vakuutusyhtiöihin Tulosten hyödyntäminen onnettomuuksien ehkäisyssä Valvontatoiminnan kohdentaminen, esim. teemavalvonta kerrostaloihin, Yhteydenotto laitevalmistajiin ja jälleenmyyjiin Pelastuslaitoksen sisäinen koulutus ja organisaation sisäinenisännöintiliikkeisiin ja Yhteydenotto viestintä huoltoyhtiöihin Yhteydenotto muihin viranomaisiin: - Rakennusvalvonta - TUKES - YM - SM Yhteydenotto vakuutusyhtiöihin Tulosten hyödyntäminen valvontatoiminnassa • Henkilöstön kouluttaminen – Esim.suunnittelun ohjaamista ja neuvontaa suorittava henkilöstö • Valvontatoiminnan suuntaaminen ja suunnittelu – Mitä valvotaan, kuinka usein, miten valvotaan? • Valvontatoiminnan laadun kehittäminen ja valvontatoimenpiteiden suuntaaminen valvontakohteessa – Riskikortit Palaute LUP:n sisäisistä koulutuksista Palaute LUP:n sisäisitä koulutuksista Kysymyksiä?
© Copyright 2024