Toukokuu 2015 - Juhannuskylän koulu
JUHANNUSKYLÄ tiedottaa toukokuu 2015 OPETTAJAT VOITTIVAT PESISKISAN! 6. A:n oppilaat luokanvalvojansa Miina Mäkisen kanssa haastoivat henkilökunnan pesäpallootteluun. Peli oli kiihkeä ja jännittävä. Oppilaspelaajien joukossa oli lukuisia loistavia yksilösuorituksia, mutta henkilökunnan joukkue kiri voittoon juoksuin 15 - 25. Oppilaiden tavoitteena on luoda tapahtumasta jokakeväinen perinne. Ensimmäinen loukkaantuminenkin jouduttiin kirjaamaan tilastoihin, kun opettaja Harri joutui siirtymään jalan revähtymän takia kentän laidalle. Tarja V. Kansi: Matilda Nwachukwu 7D Valokuvat: Auli Siipola Maria Paasovaara Heli Schultz Saara Kudjoi Tarja Virtanen Marja Vehkaniemi Sanna Pikku-Pyhältö Aino Tulosmaa Ellinoora ja Pihla 6A Alexia Perärouhu 2 REHTORIN PALSTA J uhannuskylän koulun nimeä käytetään todistuksissa vasta toisen kerran koulun historiassa. Asia tuntuu hieman oudolta, sillä kouluja perustettiin 1800luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Juhannuskylään peräti neljä kappaletta. Ensimmäisenä perustettiin Johanneksen kansakoulu, sitten Klassillinen Lyseo, Tampereen tyttökoulu ja Kauppaoppilaitos. Rautatienkadun, Rongankadun ja Lapintien piirittämää pientä kolmiota ryhdyttiin kutsumaan 1900-luvun alussa Juhannuskyläksi tai tuttavallisesti Jussinkyläksi. Asemankaavan piirsi tuolle alueelle Lars Sonck, joka suunnitteli alueelle mm. Johanneksen kirkon, myöhemmin nimeltään Tampereen tuomiokirkko. Monia arvorakennuksia koulujen ja kirkon lisäksi nousi Juhannuskylään lyhyessä ajassa mm. paloasema sekä Tammer-hotelli. Se mikä tekee Juhannuskylästä ainutlaatuisen alueen, liittyy erityisesti arvokkaaseen miljöökokonaisuuteen, jossa vanha ja uusi sulautuvat luontevasti yhteen. Kun koulutalojen ikkunoista katsoo ulos eri puolilta, näkee koko Juhannuskylän yli satavuotisen historian eri aikakausien rakennuksissa ja myös itse koulurakennuksissa. Tämän kautta voi kiinnittyä itse myös osaksi tätä historiaa. Ihmiselle on kautta aikojen ollut tärkeää kuulua yhteisöön. Perhe, suku, koululuokka, harrastusryhmä, kylä, kunta, maakunta, kansakunta, maanosa ja maailma ovat näitä yhteisöjä. Mitä syvällisemmin tuo kiinnittyminen tapahtuu, sen paremmat eväät on taivaltaa eri rooleissa tulevassa elämässä. Siksi kouluun kuuluu paljon lapsen ja nuoren sosiaalistamiseen liittyviä asioita. Ennen näistä asioista käytettiin nimitystä kasvatus, nykyään puhutaan paljon kasvun tukemisesta. Luulen, että olemme onnistuneet tässä yhteisessä kasvatustehtävässä suhteellisen hyvin, vaikka aina kasvu ei tapahdu kivuttomasti eikä varsinkaan ilman tukea. Väitän, että Juhannuskylän koulussa on ollut hyvä ja turvallinen ympäristö kasvaa ja oppia erilaisia asioita. Ivan Illich utopioi 1960-luvulla kouluttomasta yhteiskunnasta. Hän lähti ajatuksesta, että tulevaisuudessa ihminen voi oppia ja haluaa oppia elämässään tarvitsemansa tiedot ja taidot melkein missä vain. Erityistä koulu–instituutiota tähän ei enää tarvita. Muut instituutiot, kuten media, kirjasto, perhe hoitavat tämän paljon joustavammin, tehokkaammin ja yksilöllisyyden huomioiden. Tässä visiossa usko uuden teknologian synnyttämiin oppimisen mahdollisuuksiin oli lähes rajaton. Onkin syytä kysyä, miksi koulu on säilyttänyt asemansa kaikissa osaamista ja sivistystä arvostavissa kulttuureissa. Ehkä vastaus on siinä, että koululla on – ja säilyy myös tulevaisuudessa - sille tarkoitettuja tehtäviä, joista kukaan muu ei lähtökohtaisesti huolehdi. Monet näistä tehtävistä kietoutuvat erottamattomasti ihmisten perustarpeisiin ja yhteiskunnan keskeisinä pitämiin inhimillisiin arvoihin. Koulun merkitystä muutoksessa ylläpitäviä erityispiirteitä ovat ainakin toiminnan systemaattisuus, tasa-arvoisuus ja sosiaalinen luonne. 3 Koulun olemassaolon oikeutus perustuu siihen, että kaikille taataan turvallinen ja yhteinen ikäluokkakokemus. Koululla on erityinen paikka jokaisen ihmisen kokemuksissa ja tunneskaaloissa. Koulu sijoittuu ihmisen elämässä kehityskauteen, jolloin keskeiset orientaatiot elämään, yhteiskuntaan ja ihmisyyteen etsivät voimakkaimmin muotoaan. Käsitys itsestä, ihmisestä ja ympäristöstä muotoutuvat keskeisesti koulun tuottaman tietoaineksen ja kokemusten pohjalta. Näihin kehitysprosesseihin liittyy aina vahvoja tunnekuohuja, joiden kautta koulukokemuksemme rakentuvat lähtemättömäksi osaksi persoonallisuuttamme ja kuvaamme todellisuudesta. Koulu ei ole lapsille ja nuorille vain oppimisen paikka. Toki valtaosa oppilaista janoaa ja saa koulussa hyvää oppia tulevaa varten, mutta usein yhtä tärkeä motiivi on muiden nuorten kohtaaminen koulussa. Koulu on lapsen ja nuoren kehitystä vahvasti ohjaava sosiaalinen yhteisö, jonka vaikutukset ulottuvat syvälle persoonallisuuden kehitykseen ja säilyvät läpi elämän. Koulu sosiaalisena yhteisönä säilyy ja sitä tarvitaan. Vaikka teknologia ja virtuaaliset oppimisympäristöt laajentavat oppimisen mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumatta, säällisiä tiloja ja rakennuksia tarvitaan edelleen. Koulu on paikka, johon tullaan ja jossa ollaan, toimitaan, opitaan yhdessä toisten kanssa. Yhtä lailla oppijoiden keskinäiset suhteet kuin suhde opettajiin on tärkeää. Se mitä koulussa olemme tänä lukuvuotena oppineet jää osittain itse kullekin hämärän peittoon, mutta sen vaikutus jää välillisesti koko loppuelämämme pääomaksi. Tätä valaiskoon kahden ja puolen tuhannen vuoden takainen kertomus runoilija Simonideesta. Tarinan mukaan seurue oli palaamassa laivalla retkeltänsä mukanaan kaikenlaista tavarapaljoutta. Myrsky nousi yllättäen ja merenkulkijat ryhtyivät hädissään keräämään hankkimiaan tavaroita pyrkien samalla ratkomaan, minkälaisen tavarasäkin kanssa jaksaisi aalloissa uida haaksirikon uhatessa. Vain runoilija Simonides seisoi tyynenä tavaroita keräämättä. Tuota ihmeteltiin ja kysyttiin, miksi hän ei nyt kiirehdi tavaroitaan keräämään. Kertomuksen mukaan hän vastasi: ”Omnia mea mecum porto.” Eli ”Kaiken mukanani kannan”. Toisin sanoen kaikki se, mikä hänelle oli tärkeää ja arvokasta, kulki hänen mukanaan omassa päässään, ajatuksissaan ja tietämyksessään. Vaikka kaikki koulussa oppimamme asiat eivät tulevaisuudessa osoittautuisikaan merkitykselliseksi, on oppimisen kautta harjoitettu muistia, ajattelun taitoja sekä asioiden yhteenliittymisen pohdintoja. Oman pään pääoma on karttunut vähitellen ja siksi siitä on hyvä pitää hyvää huolta myös tulevassa elämässä. Näillä eväillä Juhannuskylän koulu jättää jäähyväiset lähes 230 oppilaalleen. Monia lämpimiä muistoja teistä tänne jää. Toivottavasti niitä on jäänyt myös teille itsellenne. Niitä kannattaa vaalia ja erityisesti pitää yhteyttä koulukavereihin ja ystäviinne. Teille tänään peruskoulunsa päättäville haluamme sanoa: Kulkekaa rohkeasti pää pystyssä oman arvokkuutenne, optimisminne ja ennen kaikkea toiveikkuutenne säi- 4 lyttäen. Säilyttäkää opiskeluintonne. Ihmisen on hyvä “sivistyä elämänsä varrella”. Tämä tarkoittaa kykyä olla samaan aikaan erilaisia arvomaailmoja tunteva, kunnioittava, kriittinen, valmis oppimaan uutta ja tarvittaessa muuttamaan käsityksiään. On hyvä osata erottaa tieto humpuukista ja olla nielemättä mitä vain eli olla sivistynyt ihminen. Tässä yhteydessä haluamme kiittää aluksi ylä- ja alakoulujen oppilaskuntia, jotka ovat osallistuneet monella tavalla Juhannuskylän koulun toimintakulttuurin luomiseen. Oppilaiden oma aktiivinen toiminta vaikuttaa myönteisellä tavalla koulun ilmapiiriin. Kiitämme myös koko henkilökuntaa lukuvuoden aikana tehdystä Juhannuskylän koulun oppilaiden eteen tekemästänne työstä. Opetustyö vaatii sitoutumista, innostavaa asennetta ja empatiaa sekä aitoa kiinnostusta nuorten elämää kohtaan. Koulumme henkilökunnalla on ollut kiitettävästi kykyä, tahtoa ja oikeaa asennetta hyvien oppimistulosten aikaansaamiseksi. Opettajan merkitystä oppimisessa ei pidä koskaan mitätöidä, vaikka itse oppimisessa tarvitaan oppijan omaa halua ja panosta. Juhannuskylän koululla on hyvien opettajien ja ohjaajien lisäksi ollut erinomaiset oppilaat. Kiitos kuuluu myös oppilaiden huoltajille, jotka olette tukeneet ja kannustaneet nuorianne opintiellä. Koulun loppuminen merkitsee ansaitun kesäloman alkamista. Haluamme toivottaa kaikille oikein aurinkoista ja lämmintä kesää. Esa Parkkali, rehtori Marketta Kannisto, apulaisrehtori Tampereen koulujen opettajien välinen sählyturnaus käytiin 28.4. Messukeskuksessa. Mukana oli kahdeksan joukkuetta. Juhannuskylän joukkue pääsi finaaleihin asti, mutta hävisi niukasti Tesoman koululle 1-0. Hopea ei ole kuitenkaan häpeä! 5 OPINTO-OHJAAJIEN TIEDOTE 9. LUOKKIEN OPPILAAT SEKÄ KOTIVÄKI YHTEISVALINNAN TULOSTEN JULKAISEMINEN Yhteisvalinnan tulokset julkistetaan aikaisintaan torstaina 11.6.2015. Tiedot valituille, ja ei-valituille toimitetaan myös kirjeitse. Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ilmoittavat valinnasta 11.6. myös koulujen ulko-ovilla olevilla listoilla. Tietoja tuloksista saat myös koulusi opinto-ohjaajalta. Mikäli et saa mitään valintaasi liittyvää tietoa, ota yhteys suoraan hakemaasi oppilaitokseen tai omaan opinto-ohjaajaan. Juhannuskylän koulun opintoohjaajat ovat tavattavissa koululla maanantaina 15.6.2015 klo 10-14. OPPILASPAIKAN VARMISTAMINEN Ammatillinen oppilaitos: Varmista opiskelupaikan vastaanottaminen oppilaitoksen ilmoittamaan päivämäärään mennessä oppilaitoksen antamien ohjeiden mukaan. Lukio: Ilmoittaudu siinä lukiossa, johon sinulle on varattu paikka mielellään jo heti torstaina 11.6.2015 klo 10-14, viimeistään kuitenkin 25.6.2015. Noudata kuitenkin ensisijaisesti lukiolta saamiasi ohjeita. Lukioon ilmoittauduttaessa on oltava mukana alkuperäinen peruskoulun päättötodistus. Tarkemmat ohjeet ovat kirjeessä mukana. Jos olet estynyt saapumaan itse paikalle ilmoittautumispäivinä, ota viipymättä puhelimitse yhteyttä lukioon ja sovi erillisestä oppilaspaikan varmistamisesta. VAPAAT OPISKELUPAIKAT JA JÄLKIHAKU Haussa jää usein joitakin koulutuspaikkoja vapaaksi ja niihin haetaan eri tavoin. Tietoa eri vaihtoehdoista saat saapumalla tiistaina 16.6.2015 klo 12-15 oppilaitosten yhteisinfoon Tredun Sammonkadun toimipisteeseen, Sammonkatu 45 Tampere. Oppilaitokset voivat järjestää omia lisähakujaan kevään yhteishaussa vapaiksi jääneille koulutuspaikoille. Osa oppilaitoksista ilmoittaa niistä Opintopolussa (www.opintopolku.fi), mutta niistä kannattaa kysyä myös suoraan oppilaitoksista. Voit etsiä lisähaussa mukana olevia koulutuksia Opintopolusta 15.6.2015 alkaen. Tarkemmat toimintaohjeet löytyvät oppilaitosten omilta kotisivuilta ja Toponetti-sivustolta (www.toponetti.fi). Perusohjeena on, mikäli sait opiskelupaikan kevään 2015 yhteishaussa, ota paikka vastaan. Jos olet varasijalla korkeammalle hakutoiveellesi ja peruutuspaik- 6 koja vapautuu kesällä, saat siitä tiedon suoraan oppilaitoksesta. Varasijojen voimassaolo päättyy 20.9.2015. PERUSOPETUKSEN JÄLKEISEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN HAKU (Kymppiluokat, Ammatillisiin opintoihin valmentava koulutus sekä Lukioon valmistava koulutus) Hakuaika: 19.5. - 21.7. (haku päättyy klo 15) www.opintopolku.fi. Opintopolussa voit hakea perusopetuksen jälkeisiin valmistaviin koulutuksiin yhdellä hakulomakkeella enintään kolmeen koulutukseen. Info- ja hakutapahtuma: tiistaina 16.6.2015 klo 12-15 Tredun Sammonkadun toimipisteessä, Sammonkatu 45 Tampere. Mahdollisuus myös hakemuksen tekemiseen. Mukana on oltava perusopetuksen päättötodistus. Tampereen lisäopetuksen (eli kymppiluokkien) haastatteluiden ajankohta 29.7.2015 klo 9-16 ja 30.7.2015 klo 9-14 Sammon keskuslukiolla, Uimalankatu 5 Tampere. Haastatteluun osallistuminen on edellytys valinnalle. Hakiessa ja haastattelussa mukana täytyy olla perusopetuksen päättötodistus. Valittujen nimien julkistaminen 7.8. alkaen. Lisätietoa löydät seuraavasta linkistä: www.toponetti.fi/ Lukioon valmistavasta koulutuksesta ja Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavasta koulutuksesta ja koulutustarjonnasta saat tarkempia lisätietoja seuraavilta sivuilta: www.opintopolku.fi, www.ammattipolku.fi, www.toponetti.fi ja www.oph.fi Jos sinulla on kysyttävää hakemisesta ja valinnasta, voit kysyä myös Opintopolun hakuneuvonnasta yhteishausta. Puhelin: 029 533 1010 avoinna arkisin 9–13 hakuaikojen viimeisenä päivänä 9–15 Sähköposti: neuvonta(at)opintopolku.fi Yhteistyöstä kiittäen! Onnea tulevan syksyn haasteisiin sekä hyvää kesää ja virkistävää lomaa toivottavat opinto-ohjaajat. Anne Pitkänen puh: 040 8016591 (9D, 9G, 9K) Tiina Myllymäki puh: 040 8012586 (9E, 9L) Maarit Salli puh: 0400 208082 (9A, 9C, 9F, 9I) Maria Laine puh: 040 8064775 (9B, 9H, 9J) Sähköposti: [email protected] 7 JUHANNUSKYLÄN KOKKIKERHO Kokkikerho kokoontui tiistaisin kello 15 -17, yläkoulun kotitalousluokassa. Osallistujat olivat 3-6 luokkalaisia. Suuren osallistujamäärän vuoksi kerho oli jaettava kahteen ryhmään. Opettelimme tekemään helppoja "nopeita" leivonnaisia, makeita ja suolaisia, esimerkiksi muffinseja, patonkia, tiikerikakkua, sekä kasvispihvejä ja lihapullia. Teimme myös tortillat alusta asti itse ja niistä tulikin todella maukkaita. Keväällä osallistuimme Minna Canthin päivän leivontakisaan Mittavirhe-piirakalla. Edustamassa kokkikerhoa olivat Ronja 5A ja Alma 3A luokilta. Mittavirhepiirakalla on oma tarinansakin. Meidän piti tehdä suklaa cookies -keksejä, mutta aineiden mittauksessa tuli hieman virheitä. Ei raaskittu heittää bioskaan vaan sitten kehiteltiin "mittavirhepiirakka". Sillä kertaa siinä päällä oli omenaa ja hyväähän siitä tuli. Kerhossa on ollut mukava toimia ja saada lapset innostumaan kokkailusta ja leipomisesta. Jälkien siivoaminen ei aina ole ollut se paras juttu, mutta siitäkin on selvitty hyvässä yhteisymmärryksessä. Kiitos kaikille kerholaisille mukavista hetkistä ja oikein maukasta kesää! Toivottaa Maria Paasovaara 8 LAURA SUOMELA lukujuhlan vieraana alakoulussa Laura Suomela oli Juhannuskylän alakoulun viides lukujuhlan kirjailijavieras Mikael Agricolan päivänä. Koulussa oli luettu etukäteen Lauran kirjoja Lokkisaaren ja Kanarian säpinät. Kirjat sopivat parhaiten toisesta luokasta alkaen ja erityisesti oppilaat pitivät niiden ääneen lukemisesta. Kirjailija luki lopuksi otteita uudesta kirjastaan. Kirjailijaa haastattelivat Hilla Kupiainen, Luca Eriksson, Alia Skar ja Mila Ruusila ja Alia Skar. Alma Manninen avusti yleisöä kysymysten tekemisessä. Oppilaita kiinnostivat myös teosten kuvitukset. Atte Siirtola ja Isadora Riestra Oyarzún esittivät sketsin, jossa lapsensa matematiikan taidoista huolestunut äiti kyselee Einsteiniltä, miten äiti voisi auttaa lastaan. Einstein vastaa äidin hämmästyksekseksi: "Lukekaa lapsellenne satuja!" Aiemmin lukujuhlassa ovat vierailleet kirjailijat Kirsi Kunnas, Karo Hämäläinen, Terhi Rannela ja Kirsti Kuronen. Lämmin kiitos vanhempainyhdistykselle kirjailijavierailujen tukemisesta. Tarja V. 9 MINNA CANTH –teemapäivä Nyt kun lukuvuosi on jo päättymässä koko koulun väki lomalle on lähtemässä muistella voi hetken verran, miten yhteen puhalsimme kerran, Minnan päivän tapahtumat monet yhteen toivat oppilaat ja opet. Kiitos kuuluu oppilaille lukeville, leipoville, näyttämöllä taitaville: Teitte koulun historiaa! Unohtaa ei sovi, vanhempainyhdistyksen kassaan tuli lovi. Kiitos myös heille, kun kaiken hauskan teitte mahdolliseksi meille! Tästä on taas syksyllä hyvä arkea jatkaa, yseille toivottaa onnekasta elämän matkaa! Hyvää kesälomaa kaikille! Äidinkielen opettajat Minna Canthin perilliseksi oppilasraati valitsi kirjailija Salla Simukan. Kuvassa raatilainen Eemeli Hiekkataipale, Salla Simukka entisen opettajansa Merja Arola-Vuosmalan ja kirjallisuustapahtuman järjestäjien Elina Mäntylammin ja Pia Heinikaisen seurassa Minnan salongissa. Alemmassa kuvassa oppilaiden edustajat keskustelevat kirjailija Salla Simukan kanssa. 10 Mutakakusta voittaja Minna Canthin kahvileipä-leivontakilpailuissa Seitsemäsluokkalainen Eveliina Valo voitti mutakakullaan ensimmäisen palkinnon Minna Canthin päivän leivontakilpailussa. Onnittelut Eveliinalle. BT -yhtymän puolesta Kari Vihersaari lahjoitti kaikille leivontakilpailuun osallistuneille oppilaille runsaat tuotepaketit. Lämmin kiitos! Eveliinan leipoma mutakakku karamellisoitujen appelsiinien kera: 100 g 200 g 4 1 dl 2 tl ½ dl voita tai margariinia tummaa appelsiinisuklaata kananmunaa sokeria vaniljasokeria perunajauhoja Pane uuni kuumenemaan 200 asteeseen, samalla voit vuorata kakkuvuoan leivinpaperilla. 1. Sulata suklaa ja voi miedolla lämmöllä kattilassa koko ajan sekoittaen. 2. Sekoita sokeri, vaniljasokeri ja perunajauhot keskenään kulhossa. 3. Nyt kun suklaa-voiseos on jäähtynyt, lisää siihen kananmunat voimakkaasti vatkaten. 4. Lisää suklaa-voi-munaseos hieman samalla sekoittaen sokerijauhoseokseen. 5. Levitä taikina tasaisesti kakkuvuokaan ja paista kakkua uunin alatasossa noin 15 minuuttia. Kakun pitäisi olla keskeltä hieman hyllyvä, kun otat sen pois uunista. Karamellisoidut appelsiinit 3 rkl sokeria 1 rkl siirappia 2 isoa appelsiinia hyppysellinen kanelia 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Pilko kuoritut appelsiinit pieniksi paloiksi. Pane liesi kuumenemaan. Lisää pannulle sokeri. Kun sokeri on lähes sulanut, lisää appelsiinin palat. Paista appelsiinin paloja muutama minuutti ja lisää siirappi. Paista appelsiinin paloja vielä noin 5-6 minuuttia. Kun olet paistanut appelsiineja noin 10 minuuttia yhteensä, lisää pinnalle vielä hyppysellinen kanelia. Tarjoile mutakakun ja karamellisoitujen appelsiinien kera vielä vaniljajäätelöä! 11 OPPILASVAIHTOA saksalaisen ystävyyskoulumme Karl-SchmidtRottluff-Gymnasiumin kanssa Holokaust –muistomerkillä Berliinissä. Joulukuun alussa matkasimme saksanopiskelijoiden kanssa Tampereen ystävyyskaupunkiin Chemnitziin. Lähdimme aamuyöstä bussilla kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää, josta nousimme koneeseen, joka suuntasi Berliiniin. Berliinissä ehdimme käydä katsomassa muutamaa nähtävyyttä kuten esimerkiksi keisari Vilhelmin muistokirkkoa sekä Berliinin päärautatieasemaa. Nähtävyyksien jälkeen meillä oli muutama tunti aikaa shoppailla ja kierrellä Berliinin keskustaa. Berliinistä menimme junalla kohti Chemnitziä, jossa meitä vastassa olivat meidän isäntäperheemme, joiden luona olimme koko viikon. Viikko oli täynnä kaikkea. Kävimme Chemnitzissä koulussa, jossa saimme seurata opetusta. Vierailimme muun muassa myös Chemnitzin joulutorilla, raatihuoneella sekä saimme laulaa konsertissa suomalaisen joululaulun. Saimme esityksestä paljon kiitoksia ja positiivista palautetta. Vierailimme myös Dresdenissä, jossa kävimme muun muassa joulutorilla ja kuuluisassa Frauenkirchessä. Viimeisenä iltana kävimme keilaamassa yhdessä. Viikko oli erittäin hauska ja opettavainen, eikä takaisin kotiin lähteminen ollut helppoa. Aamulla saavuimme isäntä- 12 perheiden kanssa rautatieasemalle, jossa oli aika sanoa jäähyväiset. Jäähyväisten jälkeen lähdimme junalla kohti Berliiniä, jossa kävimme vielä katsomassa muutamaa nähtävyyttä kuten esimerkiksi Valtiopäivätaloa ja Holokaustimuistomerkkiä. Nähtävyyksien jälkeen oli aika palata lentokentälle, josta suuntasimme viikkoon tyytyväisinä kohti Suomea. Saksalaiset oppilaat tulivat vielä keväällä vierailemaan Suomeen. Otimme saksalaiset vieraamme vastaan Tampereen linja-autoasemalta maanantai iltapäivänä. He majoittuivat meille seuraavaksi viikoksi. Viikkoon mahtui koulussa käyntiä, Särkänniemessä vierailua, saunomista ja Vapriikissa museoiden tutkimista. Saksalaiset pääsivät tutustumaan Tampereen raatihuoneeseen ja Finlaysoniin. He saivat shoppailla ja kierrellä myös Helsingissä, jossa kävimme keskiviikkona. Saksalaiset sanoivat pitävänsä Suomesta ja olivat tyytyväisiä viikkoonsa. Nämä kaksi viikkoa olivat ikimuistoisia ja jokainen oppi niistä jotakin. Saimme tutustua saksalaiseen kulttuuriin ja saksalaiset puolestaan suomalaiseen. Saksankielen opiskelusta käytännössä oli paljon hyötyä. Saimme paljon lisää motivaatiota saksan opiskeluun ja aiomme varmasti vierailla Saksassa uudelleen! Annika Pellas 9C ja Frida Nuutti 9C Retkellä Dresdenissä. 13 LIIKUNTATUNNILLA 8BC-ryhmän mielestä jousiammunta on kivaa. Kävimme liikuntatunnille tutustumassa Tampereen jousiampujien tiloihin. OPPILASKONSERTTI Yläkoululla järjestettiin oppilaskonsertti sekä oppilaille että huoltajille 5.5.2015. 14 TUTUSTUMISRETKI BOLLYWOODIIN Kävimme maaliskuussa 8. ja 9. luokkien S2-ryhmien kanssa Tullintorin Bollywoodin tanssistudiolla. Opettajamme entinen S2-oppilas, Katja Kajakina-Lappalainen, oli siellä kertomassa meille elämästään, kun hän tuli Suomeen Venäjältä, Moskovan läheltä. Minunkin oman kouluni Klassillisen koulun käytyään Katja meni Tampereen lyseon IB-linjalle ja siitä Tampereen yliopistoon. Yliopiston jälkeen hän valmistui englannin ja venäjän kielen kääntäjäksi. Lopuksi Katja opetti meille hauskan ja iloisen Bollywood-tanssin, josta kaikki tykkäsi. Minulle tanssiminen ja musiikki ovat tärkeätä ja pidin tätä Bollywood-tanssia hyvin kiinnostavana ja hauskana. Hymy ja iloisuus olivat tässä tanssissa kaikkein tärkeintä ja se näkyi meissä kaikissa tanssittuaan sen tanssin. Peruskoulun jälkeen haen lukioon, jossa otan paljon musiikkiin liittyviä kursseja. Jade Robinson Minulle Katjan kertomukset olivat tuttuja, koska hänen ja minun lapsuuteni olivat suurin osin samanlaisia. Meillä on paljon yhteistä, sillä muutimme Suomeen samanikäisinä. Katja kertoi meille, että hän ei osannut ollenkaan suomea. Minä olin samanlainen. Katja kertoi myös, että pitää tehdä paljon töitä tulevaisuuden eteen. Oli tosi kivaa kuulla hänen tarinansa, koska siinä on tosi paljon hyötyä minulle jatkossa. Elämä ei onnistu, jos vaan istua. Hän sanoi, että harrastukset ovat tosi tärkeitä elämässä. Supa Mielestäni oli kiva, kun Katja kertoi meille hänen opiskeluvuosistaan ja muusta. Tiedoista oli minulle apua ja hyötyä. Erityisesti oli kiva, että Katja kertoi meille harrastusten olevan tärkeitä, koska itsekin pidän harrastuksistani kovasti kiinni. Ella Minun mielestäni oli tosi kiva kuunnella toisen ihmisen versioita siitä, miten joku ihminen pärjää ollessaan ulkomailla niin pienenä. Se oli erittäin mukavaa, että Katja avasi niin paljon meidän kanssa hänen harrastuksiaan ja hänen elämästään. Ehkä minulla ja Katjalla on jotain yhteistä, se että alussa meillä oli samat tunteet. Minä en ole tullut Suomeen niin pienenä vaan kolmetoistavuotiaana, ja mielestäni silloin on ollut ehkä vähän helpompaa. Mutta tosi kiva oli olla siellä ja hauska tanssia. Sabrina de Angelis 15 PELIMESSUT Alkutalvesta pääsimme mukaan Tampereen ammattikorkeakoulun projektiin, jossa opiskelijat kehittivät matematiikkaa, fysiikka sekä kemiaa sisältäviä mobiililaitteissa toimivia oppimispelejä. Yläkoulun opettaja toimi AMK-opiskelijoiden tilajaana ja opiskelijat raportoivat pelien valmistumisesta hänelle. Kaksi koulumme oppilasryhmää 7B ja 8G pääsivät mukaan pelin kehitykseen. TAMK:n opiskelijat kävivät kerran koululla ja me kävimme oppilaiden kanssa kerran TAMK:lla testaamassa pelejä. Oppilaamme antoivat peleistä rakentavia kehittämisehdotuksia ja pelien suunnittelijat muuttivat ja kehittivät pelejä kommenttien mukaan. Projekti huipentui Tampere-talossa järjestettyihin pelimessuihin, joissa oppilaat pääsivät testaamaan valmistuneet pelit. TAMK:n opiskelijat kiittelivät kovasti hyvästä palautteesta ja projekti oli myös meidän oppilaille mielenkiintoinen kokemus. Kaikki pelit ovat ladattavissa Google Playkaupasta. Auli Siipola Pelimessut järjestettiin 6. toukokuuta Tampere-talossa, jonne osallistui koulustamme pari luokkaa. TAMK:in opiskelijat kehittelivät kevään aikana matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan liittyviä pelejä, joita pääsimme kokeilemaan. Aikaisemmin keväällä opiskelijat esittelivät demoversiot peleistään ja saimme antaa palautetta niistä. Opiskelijat kuuntelivat kehumme ja kritiikkimme ja he paransivat niiden mukaan pelejänsä. Pelimessuilla oli noin parikymmentä peliä ja viereisessä huoneessa oli eri ammattikuntien toimipisteitä. Pelimessuilla opiskelijat ns. julkistivat pelinsä ja ne löytyvät Google Play -kaupasta. Sanni ja Emilia 8G 16 MATKA SciFesteille Joensuuhun 23.-25.4. Me tulevat ensi vuoden Rokkaavat robotit -kurssilaiset pääsimme tutustumaan Legorobottien rakenteluun ja niiden ohjelmointiin SciFesteille opettajiemme Raunan ja Aulin kanssa. Matkamme Joensuuhun oli pitkä, mutta aika kului nopeasti bussissa hyvässä seurassa. Messuilla opettelimme Lego-robottien ohjelmoimista. Tämän jälkeen meidät ohjattiin lukioon, johon majoituimme matkan ajaksi. Herätykset olivat joka päivä kuuden aikoihin, mutta jaksoimme silti. Toisena päivänä saimme alkaa kierrellä ympäri SciFestin pajoja, ja kiinnostuimme etenkin 3D-tulostimesta, jolla teimme itsellemme avaimenperät. Matka oli kaiken kaikkiaan onnistunut, ja odotamme innolla seuraavaa Helsingissä pidettävää SciFestiä. Ronja & Aada 7G 17 SCHOOL LUNCH In Finland every student gets a free school lunch every day (funded by taxes). However, in many countries pupils have to buy their food from a cafeteria or bring their own packed lunches. In some countries, such as France, pupils have a long lunch break and can go home to eat if they want to. I believe that school lunches should be free for everyone. The largest complaint against free school food is that the municipality simply doesn’t have much money to spend on them, resulting in them being of poor quality. However, to me it usually seems that students my age only dislike the food because of their attitude towards it. They have a strong prejudice against the food, because the food has a bad reputation. Sure, the food isn’t always very good, but on the average it’s rather satisfactory. I’ve had an idea for a kind of publicity stunt to get students to eat the food. All you need is to advertise! “New dishes, more resources, better food”. Pupils would set aside their prejudices and actually give the food a fair chance. Also, having free lunches at schools sets the pupils in an equal position. No-one can buy “better food” or bring their own fancy lunches to school. This keeps the students as equals and stops social separation (children with richer families could go out for a steak, whilst others eat homemade mediocre sandwiches). This is the ideology behind the Nordic social-democratic welfare state, where everyone (especially children) are equal and should have equal chances for success in the future. We, as humans, should all be able to achieve the same physiological, psychological and “social” status and health. Lastly, having planned and fit lunches ensures health and well-being for the younger generations. Students can’t just go to McDonalds for a burger every day, or even worse, buy one directly from the school cafeteria (comp. the US where the child obesity rate is over 32%, meaning that almost every third child is obese!) To me, school lunches have always been a good thing. I didn’t really enjoy having packed lunches in England and £2 is quite a lot compared to the free lunches we get. Sure, more funding could really help to raise the quality of the food, but now with budget cuts and what-not resources are scarce. Free food in school keeps pupils as equals and ensures their well-being. Verneri Suomela 9D 18 NUORISOVAALIT Yläkoulussa järjestettiin eduskuntavaalien alla nuorisovaalit. Kaikilla oppilailla oli mahdollisuus äänestää oikeita eduskuntavaaliehdokkaita. Oppilaiden äänillä nykyinen hallitus olisi ollut hyvinkin toisenlainen. YSTÄVÄNPÄIVÄ Yläkoulun oppilaat saivat ostaa toisilleen nimettömästi ystävänpäivänä ruusuja. Oppilaskunnan hallituksen jäsenet kävivät jakamassa ruusut luokissa. 19 LEHTITELINE Tänä vuonna teimme puu- ja tekstiilikäsitöissä lehtitelineen. Minä aloitin tekstiilitöissä ja tein kangasosan ensin, mutta yhtä hyvin olisin voinut tehdä myös toisinpäin. Kun lukukausi vaihtui, siirryin puukäsitöihin tekemään puuosan. Omasta mielestäni työtä oli hauska tehdä, sillä en ollut aikaisemmin tehnyt tällaista puu- ja tekstiilitöiden yhdistelmä työtä. Oli helppo tarvittaessa vain siirtyä puukäsityöluokasta tekstiilipuolelle ja takaisin. Toivottavasti näitä töitä tehdään lisääkin, sillä minulla ainakin oli hauskaa. Laura Juntunen 6A 20 PALKITTUJA Taloustietokilpailu Juhannuskylän koulun kolme parhaiten menestynyttä tämän vuoden taloustietokilpailussa: 1. Linda Henriksson 9A (42 p.) 2. Kerttu Tukiainen 9J (39 p.) 3. Alisa Kuivasto 9J (39 p.) Oppilaat palkittiin Nordean tiloissa viimeisellä kouluviikolla. #Unelmaduuni #Unelmaduuni -tapahtuma oli kahdeksannen luokan oppilaille suunnattu tapahtuma, jossa esiteltiin Tampereen kaupungin töitä ja ammatteja Sampolassa 31.3.2015. #Unelmaduunin voitto osui 8A-luokan Jenna Puuskalle. Hän pääsi tutustumaan psykologin ammattiin perheneuvolaan 22.5.2015 klo 8.30 - 12.00. Hän sai mennä ystävänsä kanssa perheneuvolaan, jossa johtava psykologi Sirkku Rahikkala otti heidät vastaan ja kertoi työstään. Tämän jälkeen he saivat ruokailla henkilöstöravintolassa. Jenna sai vielä Särkänniemi ranneke –palkinnon, jonka hän voi käyttää sitten haluamanaan päivänä myöhemmin. VANHEMPAINYHDISTYKSEN KUVATAIDESTIPENDI Vanhempainyhdistys lahjoittaa vuosittain Juhannuskylän koululle huomattavan summan stipendien jakoa varten. Yhdellä näistä stipendeistä lunastetaan joka vuosi yksi yläkoulun päättötyö pysyvästi koulun seinälle. Tällä kertaa stipendityötä olivat valitsemassa vanhempainyhdistyksen edustajat Ritva Koivisto ja Sanna Karttunen. Töitä oli esittelemässä lehtori Tero Litmanen. Raati päätyi valitsemaan stipendityöksi Iida Kainun 9F digitaalisesti tehdyn maalauksen. Juhannuskylän koulu onnittelee Iidaa stipendistä! 21 KUVATAITEEN LOPPUTÖITÄ Audrey Hepburn ja Cary Grant lopputyö Tiesin heti haluavani tehdä lopputyön piirtämällä kuuluisia henkilöitä. Työ oli minulle sopiva, koska piirrän paljon vapaaajallani eri henkilöitä fotorealistisesti. Piirustuksen aiheeksi minulle ehdotettiin Hepburnia ja Grantia, ja löysin heistä sopivan kuvan malliksi työlleni. Kuva on elokuvasta Charade, joka julkaistiin vuonna 1963. Suurensin kuvan ruudukkotekniikkaa käyttäen. Piirtäessä käytin H-9B vahvuisia lyijykyniä ja pyyhekumia. Valitsin piirustuspaperiksi kellertävän, hieman karkean ja nyppyisen paperin, joka antoi työlle hieman vanhahtavan teeman. Piirsin yksityiskohtaisesti ja halusin, että jokainen kohta työssä näyttää hyvältä ja huolitellulta. Kärsivällisyyteni joutui koetukselle, mutta onneksi jaksoin siitä huolimatta tehdä työtä hyvässä tahdissa. Tavoittelin työssäni fotorealistisuutta ja hahmojen tunnistettavuutta, missä onnistuin mielestäni hyvin. Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Pinja Mikkola 9D 22 ”LEMPEÄ KUUNTELIJA”-päättötyö Lehmä viestii katsojalle lempeyttä. Onko mitään rauhoittavampaa kuin katsoa kesäniityllä laiduntavia lehmiä? Vaaleanpunainen maitokin tuo lehmään lisää iloisuutta. Päättötyötäni lehmää voi katsoa myös toisen ajatusmaailman kautta. Ovatko lehmät vain kärsiviä maitokoneita? Annetaanko maidosta väärä kuva ihmisille? Tekemällä lehmäaiheisen veistoksen haluankin herättää erilaisia ajatuksia ja jättää tulkinnanvaraa katsojalle. ”Lempeä kuuntelija”-veistoksessa voi nähdä toisenkin puolen. Kuvataitteen päättötyönä tekemäni suurikokoisen lehmän rakensin kanaverkosta, jonka päällystin kanaverkolla. Lehmän selkään laitoin maitotölkin, josta valuu vaaleanpunaista maitoa. Päädyin tekemään lehmän, koska pidän niistä. Aiemminkin töissäni on esiintynyt lehmiä. Halusin tehdä lehmästä suuren, jotta se huomattaisiin ja sen tarkoitusta jäätäisiin miettimään. Työni eteni todella hyvin ja kun eteeni tuli vaikeampia kohtia selvitin ne. Työn aikana opin käsittelemään kanaverkkoa ja liisteröimään, joita en ollut aiemmin käyttänyt töissäni. Olen yllättynyt siitä, miten hyvin lehmä lopulta onnistui. Maija Keppo 9B 23 Juhannuskylän koulu Postiosoite: PL 165, 33101 Tampere Käyntiosoite: Tammerkosken koulutalo, Rautatienkatu 3-5, 33100 Tampere Johanneksen koulutalo, Postikatu 2 10,33100 Tampere Sähköposti: [email protected] Internet: http://koulut.tampere.fi/juhannuskyla Peruskoulun oppilaiden työ- ja loma-ajat 2015 - 2016 Syyslukukausi Syysloma Kevätlukukausi Talviloma Lomapäivä 11.8. - 19.12.2015 12. - 16.10.2015 7.1. – 4.6.2016 29.2. – 6.3.2016 6.5.2016 9. luokkien työelämään tutustumisjakso (TET) on 21.9. – 2.10.2015 Koulun alkamisajankohta tiistaina 11.8.2015 ilmoitetaan koulun kotisivuilla viimeistään elokuun alussa: http://koulut.tampere.fi/juhannuskyla Lämpimiä kesäpäiviä kaikille! 24
© Copyright 2024