1. No category

1(25)
Pohjanmaan käräjäoikeus
Os. Osasto 3
Tuomio
Annettu kansliassa
26.01.2015
15/103661
Asianumero
R 14/851
Puheenjohtaja
Käräjätuomari Pekka Hemminki
Syyttäjä
Joht. kihlakunnansyyttäjä Peter Leviin
Vastaajat
Sami Kaj Petteri Öström
Tauno Lennart Öström
ÖSTRÖMIN PERUNATUOTE OY
Asianomistaja
Hannu Adolf Sillanpää
Kuultava
LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTO VIRASTO,
TYÖSUOJELUN VASTUUALUE
Asia
Törkeä vammantuottamus
Vireille
22.07.2014
Syyttäjän rangaistusvaatimukset
1. Työturvallisuusrikos
8360/R/0003910/13
Rikoslaki 47 luku 1 § 1
Työturvallisuuslaki 8 §, 10 § ja 32 § 2 mom
Laki eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta 4 § ja 5 §
VNa työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 25c § ja 25 d §
VNa rakennustyön turvallisuudesta 5 - 7 §§, 10 §, 12 § 14 § 16 - 17 §§, 28 § ja
51 §
04.08.2012 Kristiinankaupunki
Tauno Öström on Öströmin Perunatuote Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja
Öströmin Perunatuote Oy:n laajennustyomaan päätoteuttajan edustajana,
tahallaan tai huolimattomuudesta rikkonut työturvallisuusmääräyksiä ja ja
aiheuttanut työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden taikka
mahdollistanut työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen
laiminlyömällä valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan
työssä.
Tauno Öström on laiminlyönyt:
- nimetä pätevän tuvallisuuskoordinaattorin rakennushankkeeseen,
- suunnitella laajennustöitä siten, että työt voidaan tehdä turvallisesti ja
aiheuttamatta haittaa työntekijöiden terveydelle,
- ennen töiden aloittamista suunnitella ja laatia kirjallisia työturvallisuutta kos
kevät suunnitelmat,
- valvoa, että rakennustyössä käytetyt koneet, nosturit, nostolaitteet ja -välineet
sekä muut rakennustyössä käytetyt laitteet ovat käyttötarkoitukseen sopivia ja
vaatimusten mukaisia,
- valvoa, että työntekijät käyttävät asianmukaisia ja turvallisia työmenetelmiä
nostotyössä sekä asennettavien rakennelmien tukemisessa,
- suorittaa käyttöönotto-ja kunnossapitotarkistukset työmaalla käytettyjen
nostolaitteiden osalta.
2(25)
Näiden laiminlyöntien seurauksena laajennustyömaan rakennustyöntekijät ovat
käyttäneet virheellisiä ja vaarallisia työmenetelmiä ja työhön nähden
soveltumattomia nostolaitteita asennettaessa ohutpeltilevyjä hallin yläpohjan
rakenteisiin, noin 7 - 9 m korkeudella. Työntekijät ovat noin 1,25 m x 4,00 m
ison ja noin 70 - 80 kilon painavien levyjen nostamiseen ja asentamiseen
käyttäneet trukkia, johon on asennettu itse tehty nostokori, joka ei miltään osin
on vastannut turvallisuusmääräyksiä. Nostolaite oli tarkastamaton. Työntekijät
eivät myöskään käyttäneet turvavaljaita.
Kun työntekijät ovat olleet nostamassa levyä nostolaitteella, Hannu Sillanpää
on seisonut nostokorin päällä, tukenut levyä ja yrittänyt estää sitä putoamasta.
Sillanpää ei ole onnistunut tukemaan leyvä ja se on lähtenyt heilumaan ja
pudonnut. Sillanpää on horjahtanut ja pudonnut noin 2 m korkeudelta selkä
edellä asfalttiin, saaden vakavia henkilövammoja.
2. Työturvallisuusrikos
8360/R/0003910/13/LI
Rikoslaki 47 luku 1 § 1
Työturvallisuuslaki 8 §, 10 § ja 32 § 2 mom
Laki eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta 4 § ja 5 §
VNa työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 25c § ja 25 d §
VNa rakennustyön turvallisuudesta 5 - 7 §§, 10 §, 12 § 14 § 16 - 17 §§, 28 § ja
51 §
04.08.2012 Kristiinankaupunki
Sami Öström on Öströmin Perunatuote Oy:n edustajana, yhtiön nimittämänä
laajennustyömaan turvallisuuskoordinaattorina, tahallaan tai
huolimattomuudesta rikkonut työturvallisuusmääräyksiä ja ja aiheuttanut
työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden taikka mahdollistanut
työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen laiminlyömällä valvoa
työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä.
Sami Öström on laiminlyönyt:
- suunnitella laajennustöitä siten, että työt voidaan tehdä turvallisesti ja
aiheuttamatta haittaa työntekijöiden terveydelle,
- ennen töiden aloittamista suunnitella ja laatia kirjallisia työturvallisuutta
koskevat suunnitelmat,
- valvoa, että rakennustyössä käytetyt koneet, nosturit, nostolaitteet ja -välineet
sekä muut rakennustyössä käytetyt laitteet ovat käyttötarkoitukseen sopivia ja
vaatimusten mukaisia,
- valvoa, että työntekijät käyttävät asianmukaisia ja turvallisia työmenetelmiä
nostotyössä sekä asennettavien rakennelmien tukemisessa,
- suorittaa käyttöönotto- ja kunnossapitotarkistukset työmaalla käytettyjen
nostolaitteiden osalta.
Näiden laiminlyöntien seurauksena laajennustyömaan rakennustyöntekijät ovat
käyttäneet virheellisiä ja vaarallisia työmenetelmiä ja työhön nähden
soveltumattomia nostolaitteita asennettaessa ohutpeltilevyjä hallin yläpohjan
rakenteisiin, noin 7 - 9 m korkeudella. Työntekijät ovat noin 1,25 m x 4,00 m
ison ja noin 70 - 80 kilon painavien levyjen nostamiseen ja asentamiseen
käyttäneet trukkia, johon on asennettu itse tehty nostokori, joka ei miltään osin
on vastannut turvallisuusmääräyksiä. Nostolaite oli tarkastamaton. Työntekijät
eivät myöskään käyttäneet turvavaljaita.
Kun työntekijät ovat olleet nostamassa levyä nostolaitteella, Hannu Sillanpää
on seisonut nostokorin päällä, tukenut levyä ja yrittänyt estää sitä putoamasta.
3 (25)
Sillanpää ei ole onnistunut tukemaan leyvä ja se on lähtenyt heilumaan ja
pudonnut. Sillanpää on horjahtanut ja pudonnut noin 2 m korkeudelta selkä
edellä asfalttiin, saaden vakavia henkilövammoja.
3. Törkeä vammantuottamus
8360/R/0003910/13
Rikoslaki 21 luku 11 §
04.08.2012 Kristiinankaupunki
Taunoja Sami Öström ovat yhdessä syytekohdissa 1 ja 2 kuvatulla tavalla
törkeällä huolimattomuudella aiheuttaneet Hannu Sillanpäälle pirstaleisen
selkärankamurtuman, kylkiluumurtumat kolmessa kylkiluussa, murtumat
molemmissa lapaluissa sekä repaleisen haavan takaraivoon. Sillanpään
ruumiinvammat ovat vakavat ja selkärankamurtuma on aiheuttanut
Sillanpäälle pysyvän halvaustilan alaraajoissa.
Vammantuottamus on kokonaisuutena arvostellen törkeä, ottaen erityisesti
huomioon, että Öströmin Perunatuote Oy:n edustajat Tauno ja Sami Öström
ovat laiminlyöneet rakennuttajan turvallisuussuunnitteluun kuuluvat keskeiset
velvoitteet ja sallineet, että työntekijät käyttävät omatekoisia nostolaitteita ja
työskentelevät ilman putoamissuojaa. Myös Sillanpään vammat ovat
vaikeusasteeltaan vakavat.
Syyttäjän muut vaatimukset
Rikoksella saavutettu hyöty syytekohdassa 1
Vastaaja Öströmin Perunatuote Oy on tuomittava menettämään valtiolle
rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 16 960 euroa.
Laskentaperusteet:
- turvallisuussuunnitelmien laadinnan laiminlyönti, syyttäjän arvion mukaan 5
000 euroa,
- pätevän turvallisuuskoordinaattorin nimittämättä jättäminen, syyttäjän arvion
mukaan 10 000 euroa,
- asianmukaisen henkilönostimen hankkimatta jättäminen, syyttäjän arvion
mukaan 1 000 euroa, sekä
- viikottaisten kunnossapito tarkastusten laminlyöminen, syyttäjän arvion
mukaan 960 euroa, yhteensä 16 960 euroa
Rikoslaki 10 luku 2 §
Todistelukustannusten korvaaminen syytekohdassa 1
Vastaajat on velvoitettava yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle
todistelukustannukset.
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §
Muu vaatimus syytekohdassa 1
YHTEISÖSAKKO VAATIMUS/ Oikeushenkilön rangaistusvastuu
Öströmin Perunatuote Oy on tuomittava yhteisösakkoon vähintään 40 000
euroa.
4
<25)
Tauno Öström on Öströmin Perunatuote Oy:n hallituksen puheenjohtajana,
yhtiön liiketoiminnassa yhtiön puolesta ja hyväksi toimiessaan syytekohdassa
1 kuvatulla tavalla syyllistynyt työturvallisuusrikokseen.
Riidattomat seikat:
- kuten kohdassa 1
Henkilötodistelu:
- kuten kohdassa 1
Kirjalliset todisteet:
Öströmin Perunatuote Oy:n tuloslaskelma, liitteet 12 - 14:
-Öströmin Perunatuote Oy:n toiminnan laajuus ja taloudellinen tilanne
- muuten kuten kohdassa 2
Rikoslaki 47 luku 1 § ja 9 § sekä 9 luku 2 § ja 3 §
Lääkärintodistuspalkkio syytekohdassa 3
Vastaajat Taunoja Sami Öström on velvoitettava yhteisvastuullisesti
korvaamaan valtiolle lääkärintodistuksen lunastuskulut 16,25 euroa.
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §
Vastaus
Syytekohta 1
Tauno Öström kiistää syyllistyneensä työturvallisuusrikokseen. Tauno Öström
myöntää toimineensa Öströmin Perunatuote Oy:n hallituksen puheenjohtajana
ja Öströmin Perunatuote Oy:n laajennustyömaan päätoteuttajan edustajana.
Tauno Öström myöntää, että hän on laiminlyönyt suunnitella ja laatia
kirjalliset työturvallisuutta koskevat suunnitelmat.
Tauno Öström myöntää syyllistyneensä työturvallisuusrikkomukseen
(Työturvallisuuslaki jälj. TTurvL 63 §). Tauno Öström kiistää tahallaan tai
huolimattomuudestaan rikkoneensa työturvallisuusmääräyksiä ja siten
aiheuttaneensa työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden tai
mahdollistanut työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen
laiminlyömällä valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan
työssä.
Tauno Öström kiistää laiminlyöneensä;
- nimetä pätevää turvallisuuskoordinaattoria rakennushankkeeseen ja suunnitella laajennustöitä siten, että työt voidaan tehdä turvallisesti ja
aiheuttamatta haittaa työntekijöiden terveydelle,
- valvoa, että rakennustyössä käytetyt koneet, nosturit, nostolaitteet ja -välineet
sekä muut rakennustyössä käytetyt laitteet ovat käyttötarkoitukseen sopivia ja
vaatimusten mukaisia,
- valvoa, että työntekijät käyttävät asianmukaisia ja turvallisia työmenetelmiä
nostotyössä sekä asennettavien rakennelmien tukemisessa,
- suorittaa käyttöönotto-ja kunnossapitotarkastukset työmaalla käytettyjen
nostolaitteiden osalta.
Riidattomat seikat
- Ne ovat oikein merkitty
5(25)
Riitaista
- Onko onnettomuuden syy Tauno Öströmin kannalta täysin ennakoimaton
seikka
Rikoksella saavutettu hyöty 16 960 €
Öströmin Perunatuote Oy kiistää vaatimuksen perusteeltaan. Öströmin
Perunatuote Oy tai kukaan sen puolesta toiminut ei ole syyllistynyt asiassa
rikokseen, joka perusteli vaatimuksen.
Turvallisuus suunnitelma 5.000 €
Öströmin Perunatuote Oy kiistää vaatimuksen perusteeltaan ja paljoksuu
vaadittua määrää. Yhtiö hyväksyy määrällisesti 500 euroa.
Työn suorittaminen ei ole edellyttänyt kirjallisia suunnitelmia. Työntekijät
ovat olleet kokeneita ja työturvallisuuteen liittyvä kysymykset ovat heille
pitkän ammattikokemuksen perusteella tuttuja. Työtä on valvonut
ammattitaitoinen rakennus valvoja, jolla myös on pitkä aikainen kokemus
alalta ja työturvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä.
Sami Öström on toiminut työturvallisuuskoordinaattorma. Hän ei ole laatinut
kirjallisia suunnitelmia. Hän on kiinnittänyt työntekijöiden huomion
työturvallisuuteen liittyviin kysymyksiin.
Työntekijät ovat todenneet, että Öströmin Perunatuote Oy hankkija olisi
hankkinut kaikki työn suorittamiseen liittyvät työ-ja turvavälineet. He
pystyivät ammattimiehinä ymmärtämään tarvittavien työkokeiden ja
turvavarusteiden tarpeellisuuden. Onnettomuus on johtunut työntekijöiden
omin päin työantajan tietämättä rakentamasta telineestä.
Työturvallisuussuunnitelman puuttuminen ei ole missään syy-yhteydessä
onnettomuuteen tai onnettomuusriskiin. Työturvallisuussuunnitelma ei olisi
tätä onnettomuutta estänyt. Asiassa on hankala nähdä rikoksen tuottamaa
hyödyn perustelemista kirjallisen suunnitelman puutumisen perusteella, kun
sillä ei olisi ollut itse onnettomuuteen mitään vaikutusta. Sen laatimatta
jäämisestä säästyneitä kuluja ei voi laskea rikoksen tuottamaksi hyödyksi.
Kiinnitän tällä kohtaa oikeuden huomion myös siihen, että mainittu
laiminlyönti täyttää vain työturvallisuusrikkomuksen tunnusmerkistön
(TTurvaL 62,2 §) ja katson, ettei mainittu laiminlyönti vähäisyytensä
perusteella voi perustella rikoksella tuomittavan hyödyn menettämistä
valtiolle.
Virallisen syyttäjän vaatimus perustuu määrän osalta Länsi-ja Sisä-suomen
Aluehalliintoviraston tekemään rikosilmoitukseen. Siinä on (s. 5) katsottu
suunnittelukustannusten määräksi 5.000 euroa. Määrää ei ole perusteltu
mitenkään. Määrän kohdalla kiinnitän huomion ensin siihen, että syyksi
lukeminen perustuu tapahtuneeseen onnettomuuteen.
Työturvallisuussuunnitelma ei olisi koskenut yksin tätä kysymystä vaan
laajempaa kokonaisuutta. Työturvallisuussuunnitelma ei olisi joka tapauksessa
estänyt onnettomuutta. On verraten kyseenalaista, voidaanko mainitun syyksi
lukemisen perusteella vastaaja yhtiö asettaa vastuuseen koko suunnitelman
laatimisesta syntyvistä kustannuksista.
6(25)
Kun 5.000 euron määrää ei ole asiallisesti perusteltu, ei sitä voi pitää
sellaisenaan lähtökohtana rikoksen tuottamaksi hyödyksi. Vaadittumäärä on
korkea. Katson, että myönnetty 500 euron määrä on vähintään yhtä asiallisesti
perusteltu.
Turvallisuuskoordinaattori 10.000 €
Öströmin Perunatuote Oy kiistää perusteen ja paljoksuu vaadittua määrää. Se
myöntää määrän osalta 1.000 euroa.
Sami Öström on toiminut työmaalla turvallisuuskoordinaattorina. Yhtiölle ei
ole koitunut mitään säästöä siinä, että Sami-Öström on toiminut
turvallisuuskoordinaattorina. Vaikka toimeen olisi nimetty kuka tahansa muu
henkilö, niin onnettomuus olisi tapahtunut joka tapauksessa. Sillanpää ja
Annanmäki menivät töihin lauantaina kertomatta siitä kenellekään. He
rakensivat oma-aloitteisesti lauantaina viritelmän, jolta Sillanpää putosi.
Turvallisuuskoordinaattorin pätevyys ei ole missään syy-yhteydessä
vahinkoon.
Määrä perustuu osalta Länsi-ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston tekemään
rikosilmoitukseen. Siinä on (s. 5) katsottu suunnittelukustannusten määräksi
10.000 euroa. Kustannusperustetta ei ole yksilöity tai perusteltu millään
tavalla. Määrä on siten aivan perusteeton. Henkilönostin 1.000 € Länsi-ja
Sisä-Suomen Aluehallintoviraston tekemän tarkastuskertomuksen mukaan (s.
11) työ olisi tullut suorittaa tavalla, joka ei perustele vaatimusta
henkilönostimisen hankkimisesta. Tässä työvaiheessa ja sen suorittamisessa
Öströmin Perunatuote Oy ei ole Länsi-ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston
työohjeen mukaan säästänyt mitään jättäessään henkilönosturin käyttämättä.
Vaatimus on vaihtoehtoinen työmenetelmä huomioon ottaen perusteeton ja
määrän osalta täysin perustelematon. Asiassa on myös riidatonta, että
työmaalla on ollut käytössä tyyppihyväksytty henkilönostin, jonka työntekijät
pyysivät palauttamaan tarpeettomana. Kunnossapitotarkastukset 960 €
Öströmin Perunatuote Oy kiistää vaatimuksen perusteen ja paljoksuu vaadittua
määrää. Se myöntää määrällisesi 100 euroa. Kohteessa on suoritettu
kunnossapitotarkastukset. Yhtiö ei ole säästänyt tässä mitään.
Vaatimuksen määrä perustuu Länsi-ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston
rikosilmoitukseen (s. 5). Laskelma perustuu tuntihinnan ja työajan osalta
pelkkään arvioon. Vaatimus on määrällisesti täysin perustelematon.
Syytekohta 2
Sami Öström kiistää syyllistyneensä työturvallisuusrikokseen. Sami Öström
myöntää toimineensa Öströmin Perunatuote Oy:n edustajana ja yhtiön
nimeämänä työturvallisuuskoordinaattorma. Sami Öström myöntää, että hän
on laiminlyönyt - suunnitella ja laatia kirjalliset työturvallisuutta koskevat
suunnitelmat. Sami Öström myöntää syyllistyneensä Työt
urvallisuusrikkomukseen (Työturvallisuuslaki jälj. TTurvL 63 § 2 kohta).
Sami Öström kiistää tahallaan tai huolimattomuudestaan rikkoneensa
työ turvallisuusmääräyksiä ja siten aiheuttaneensa työturvallisuusmääräysten
vastaisen puutteellisuuden tai mahdollistanut työturvallisuusmääräysten
vastaisen tilan jatkumisen laiminlyömällä valvoa työturvallisuusmääräysten
noudattamista alaisessaan työssä.
Sami Öström kiistää laiminlyöneensä:
7(25)
- suunnitella laajennustöitä siten, että työt voidaan tehdä turvallisesti ja
aiheuttamatta haittaa työntekijöiden terveydelle,
- valvoa, että rakennustyössä käytetyt koneet, nosturit, nostolaitteet ja välineet
sekä muut rakennustyössä käytetyt laitteet ovat käyttötarkoitukseen sopivia ja
vaatimusten mukaisia,
- valvoa, että työntekijät käyttävät asianmukaisia ja turvallisia työmenetelmiä
nostotyössä sekä asennettavien rakennelmien tukemisessa,
- suorittaa käyttöönotto-ja kunnossapitotarkastukset työmaalla käytettyjen
nostolaitteiden osalta.
Riidattomat seikat
- Ne ovat oikein merkitty
Riitaista
- Onko onnettomuuden syynä Sami Öströmin kannalta täysin ennakoimaton
seikka
Oikeudellinen arviointi kohdat yksi (1) ja kaksi (2)
Määräysten rikkominen
Öströmin Perunatuote Oy on Kristiinankaupungissa toimiva elintarvikealan
perheyritys. Yhtiö tarvitsi lisää varastotilaa ja päätti laajentaa tontillaan olevaa
hallia. Työn suunnittelusta vastasi Mäkitalo Oy, joka toimi samalla vastaavana
mestarina. Työn suorittamista varten Öströmin Perunatuote Oy palkkasi kolme
(3) työmiestä, joihin kuuluivat Hannu Sillanpää ja Väinö Annanmäki.
Sillanpää ja Annanmäki ovat Öströmin Perunatuote Oy:lle tuttuja
rakennusmiehiä. He ovat olleet Öströmin perheelle töissä ensimmäisen kerran
1987 ja he ovat rakentaneet mm. yhtiön ulkorakennukset 1992 - 1993.
Sillanpää ja Annanmäki ovat hyviä rakennusmiehiä ja heidän työnsä on ollut
aina laadukasta. Koskaan aikaisemmin ei ole tapahtunut onnettomuuksia.
Öströmin Perunatuote Oy toimi rakennuttajana että päätoteuttajana.
Työturvallisuuskoordinaattorma toimi Sami Öström.
Tapahtumapäivä oli lauantai 4.8.2012. Projekti oli loppusuoralla ja
työntekijöiden piti saada loput ohutpeltieristyslevyt asennettua yläpohjan
rakenteisiin. Hannu Sillanpäällä ja Väinö Annanmäellä oli kiire, koska heidän
piti mennä toiselle töihin maanantaina 6.8.2012. Sillanpää ja Annanmäki
asensivat 1,25 * 4,0 m ohutpeltieristyslevyä varastohallin laajennustyömaalla.
Levyt olivat hankalia asentaa korkeuden, levyjen painon ja ahtauden takia.
Kattotuhen c ~ c mitat olivat 900 ja 600. Ennen tapaturmaa vuorossa oli ahtain
paikka eli c - 600. Sillanpää ja Annanmäki totesivat, ettei mainittuun paikkaan
pääse millään nosturilla, koska kattotuolin ja seinän väli oli niin ahdas.
Sillanpää ja Annanmäki ovat todenneet että Öströmin Perunatuote Oy olisi
järjestänyt heille tarvittavat nosturit, jos he olisivat sitä pyytäneet. Hannu
Sillanpään ja Väinö Annanmäen käytössä oli trukki, jossa oli asennettu itse
tehty nostokori. Saadakseen ohutpeltieristyslevyn kapean väliin asennettua
Sillanpää ja Annanmäki pystyttivät nostokoriin telineen, joka toimi sekä
ohutpeltielementtien nostotasona, että työtasona. Teline oli kotitekoinen ja
puutavarasta tehty. Telineen putoamissuojaus ei ollut kunnossa kaiteiden,
välijohteiden jalkalistojen ja nousutien osalta. Sillanpää tai Annanmäki eivät
käyttäneet valjaita työssään.
Sillanpää ja Armanmäki ovat kertoneet, ettei Öströmin Perunatuote Oy tai sen
edustajat tienneet heidän olevan töissä saati sitten heidän rakentamastaan
nostokorin telineestä. He päättivät työn suorittamistavasta itsenäisesti ja
perustivat toteuttamistavan omaan rakennusalan kokemukseensa. Sillanpään
8(25)
tai Annanmäen tiedossa ei ollut sellaista kurottajaa, jolla kohteeseen olisi
päästy. Jos sellainen olisi ollut, niin yhtiö olisi järjestynyt sen heille.
Tapaturman sattuessa työ/nostotasoon nostettu 70 - 80 kiloinen
ohutpeltielementti oli kaatumassa. Sillanpää yritti estää ohutpeltielementin
putoamista puutelineen työtasosta samalla kun Annanmäki hakee lukkolaudan.
Sillanpää oli onnettomuushetkellä ostokorin kaiteiden yläpuolella, missä ei
ollut työtasoa. Sillanpää epäonnistui levyn pitämisessä ja levy putosi trukin
päälle. Samalla Sillanpää horjahti ja putosi selkä edellä asfaltille. Nostokori oli
melkein maassa jolloin putoamiskorkeus oli vähän yli kaksi (2) metriä.
Työsuojelun aluehallintoviraston tarkastuskertomuksen (12/7283) mukaan (s.
10) Sillanpää ja Annanmäki ovat työskennelleet omatoimisesti työmaalla
tapahtumahetkellä ja joutuneet ratkaisemaan erittäin hankalaa asennuspulmaa
kiireen keskellä. Työntekijöillä ei ollut montaa vaihtoehtoa ja he ovat
ryhtyneet rakentamaan virityksen. Ennen virityksen käyttöönottoa
käyttöönotto tai viikkotarkatusta ei suoritettu, koska Sillanpää ja Annanmäki
eivät kertoneet viritelmästään kenellekään. Öströmin Perunatuote Oy:llä,
Tauno Öströmillä tai Sami Öströmillä ei ollut mitään mahdollisuutta tarkastaa
viritystä saati suorittaa sen osalta käyttöönotto tai viikkotarkastusta,
Oikeuskirjallisuudessa on todettu määräysten noudattamisen osalta, että "
Vastuuhenkilöiden tulee toiminnan laadun edellyttämällä tavalla ennakoida ja
seurata työn turvallisuutta. Täysin ennakoimaton puutteellisuus ja epäkohta
jäävät kuitenkin rangaistavuuden ulkopuolelle. Jos työvaihe on tehty
vuosikymmeniä tietyllä tavalla ilman, että kukaan olisi havainnut siinä
turvallisuusriskejä, työtapaturma voi johtua huolimattomuuden sijasta
pikemmin "huonoista rutiineista", joista työnantaja ei voida asettaa vastuuseen.
" (Rikosoikeus (2008): s. 1265 - 1266).
Esillä olevassa tapauksessa Öströmin Perunatuote Oy, Tauno tai Sami Öström
ei ole laiminlyönyt velvollisuuksiaan. Heillä ei ole ollut mitään
mahdollisuuksia tarkistaa Sillanpään ja Annanmäen viritystä tai heidän
työskentelytapaansa. Sillanpää ja Annanmäki ovat menneet työmaalle,
kertomatta tästä yhtiölle tai Öströmeille ja ryhtyneet toimenpiteisiin
ilmoittamasta työstään tai työtavastaan yhtiölle tai Öströmeille. Öströmeillä ei
ole ollut mitään käytännön mahdollisuuksia valvoa virityksen rakentamista tai
estää se käyttöönottoa. Kyse on yhtiön ja vastaajien kannaltaan täysin
ennakoimattomasta puutteellisuudesta, josta he eivät voi olla vastuussa. He
eivät ole siten laiminlyöneet - nimetä pätevää turvallisuuskoordinaattoria
rakennushankkeeseen. Sami Öström on koulutukseltaan diplomi-insinööri.
Hän on käynyt useita riskienarvioinnin kursseja. Sami Öströmillä on ollut
riittävä pätevyys toimia hankkeen turvallisuuskoordinaattorina. Tämän
pätevyyden mittapuuna käytetään tässä tapauksessa sattunutta onnettomuutta.
Sami Öström pystyi heti onnettomuuspaikalle saavuttuaan ja myöhemmin
juttua koskevista valokuvista toteamaan Sillanpään ja Ahvenniemen nosturiin
rakentaman rakennelman turvattomuuden.
Hän ei olisi missään tilanteessa hyväksynyt sen käyttöä, vaan kieltänyt sen.
Työturvallisuuskoordinaattorin pätevyyden kohdalla on kiinnitettävä huomio
siihen, että työn ovat suorittaneet erittäin kokeneet ja ammattitaitoiset
rakennusmiehet. Työtä on valvonut rakennus valvoja, joka myös on ollut
alallaan kokenut. Työturvallisuuteen on ollut muuten asiallisesti järjestetty,
joten Sami Öströmiä ei voi pitää pätemättömänä
työturvallisuuskoordinaattorma - suunnitella laajennustöitä siten, että työt
voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta haittaa työntekijöiden terveydelle,
Työt ovat ennen 4.8.2012 suoritettu turvallisesti. Vasta Sillanpään ja
Annanmäen oma päätös nostolaitteeseen rakennettavasta virityksestä, on
johtanut onnettomuuteen.
9(25)
Östtömin Perunatuote Oy:llä, Tauno tai Sami Öströmillä ei ole ollut mitään
käytännön mahdollisuuksia tarkistaa nosturia ennen työtä, koska Sillanpää ja
Annamäki ovat tulleet työantajan tietämättä töihin ja rakentaneet
omaaloitteisesti rakennelman nostolavalle ja päättäneet työmenetelmästä
itsenäisesti. Käyttöönotto tai kunnossapitotarkastusta ei ole voitu samasta
syystä tehdä. Taunoja Sami Öström on laiminlyönyt suunnitella ja laatia
kirjalliset työturvallisuutta koskevat suunnitelmat. Tällä teolla Taunoja Sami
Öström ovat syyllistyneet TTurvL 63 §:n mukaiseen
työturvallisuusrikkomukseen.
Syytekohta 3
Taunoja Sami Öström kiistävät syyllistyneensä törkeään
vammatuottamukseen.
He eivät ole törkeällä huolimattomuudella aiheuttaneet Hannu Sillanpäälle
ruumiinvammaa.
Joka tapauksessa tekoa ei voi pitää kokonaisuutena arvostellen törkeänä, vaan
kyse on vammantuottamuksesta.
Riidattomat seikat
- Ne ovat oikein merkitty
Riitaista
- Onko Taunoja Sami Öström syyllistyneet törkeään huolimattomuuteen
- Onko teko kokonaisuutena arvostellen törkeä
Oikeudellinen arvio
Törkeysarviointi ia huolimattomuus
Törkeän vammatuottamuksen kohdalla objektiivisessa suhteessa teon
huolimattomuuden pitämistä törkeänä puoltavat menettelyn vaarallisuus ja
vaikeat vammat. Esillä olevassa tapauksessa on riidatonta, että
asianomistajalle on aiheutunut vaikeat vammat. Sen sijaan riitaista on se, onko
asiassa syyllistytty törkeään huolimattomuuteen.
"Rikoslain 3 luvun 7,2 §:n mukaan arvioitaessa sitä, pidetäänkö
huolimattomuutta törkeänä (törkeä tuottamus), ratkaisu tehdään
kokonaisharkinnan perusteella. Arvostelussa otetaan huomioon rikotun
huolellisuusvelvollisuuden merkitys, vaarannettujen etujen tärkeys ja
loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus sekä tekoon ja tekijään
liittyvät olosuhteet. Myös törkeässä huolimattomuudessa on kaksi
kokonaisarvosteluun vaikuttavaa tekijää: teon ja tekijän huolimattomuus.
Käytännössä törkeän teon ja tekijän huolimattomuus esiintyvät usein
samanaikaisesti. Mitä merkittävämpi hengenvaara toiselle aiheutetaan, sitä
useammin on todennäköistä, että riskinotto toisen hengestä on ollut tietoista ja
epätavanomaista. Objektiivisessa suhteessa teon huolimattomuuden pitämistä
törkeänä puoltaa menettelyn vaarallisuus ja kuoleman huomattava
todennäköisyys. Tuottamuksen pitämistä törkeänä puoltaa myös tekijän
subjektiivinen riskinoton tietoisuus." (Rikosoikeus: 532 - 533)
Lain esitöissä HE 1993:94 s. 98 todetaan, että "Törkeä tuottamus sijoittuu
tahallisuuden ja perustasoisen tuottamuksen väliin. Törkeällä
huolimattomuudella on pyritty kuvaamaan suhtautumista, johon vaikuttavat
menettelyn vaarallisuus, seurauksen huomattava todennäköisyys ja tekijän
10(25)
tietoisuus edellä mainituista seikoista. Kun törkeä tuottamus on
syyksiluettavuusasteikolla tahallisuuden puolella, se edellyttää, että tekijä ei
pidä tekonsa seurausta varsin todennäköisenä". Törkeän kuoleman
tuottamuksen kohdalla kyse on tiedostetusta tuottamuksesta subjektiivisella
puolella ja suuresta poikkeamisesta objektiivisesti huolellisesta menettelystä.
Törkeästä tuottamuksesta on ollut kyse lyhytaikaisessa kuristamisessa KJCO
1998:2 ja suurella nopeudella rajoitetusta näkyvyydestä huolimatta tehdyssä
ohituksessa KKO 1993:26 (Keskeiset rikokset: s. 193). Lievän tuottamuksen
arviointi on ikään kuin peilikuva törkeän tuottamuksen arvioinnista. Kyse on
menettelyn huolimattomuuden ja tekijän huolimattomuuden
yhteisarvioimisesta. Rikoslajiprojekti ehdotti, että lievästä huolimattomuudesta
ei rangaistaisi. Tämä ei toteutunut, mutta rikoslain 3 luvun 7 §:n 3 kohdan
säännös "pikemmin tapaturmasta kuin tuottamukseen perustuvasta teosta ei
rangaista" on laadittu melko joustavaan muotoon. Se mahdollistaa
alhaisimman rangaistavan huolimattomuudenrajan asettamisen
oikeuskäytännössä perustelluksi havaittavaan kohtaan eri tyyppitilanteissa
(Keskeiset rikokset: s. 194). Rangaistavuus edellyttää myös kykyä toimia
toisin. On kysyttävä, millaiset riskit tekijä on voinut ennakoida ja ottaa
huomioon. Törkeä huolimattomuuden kohdalla on arvioitavana sama
menettely kuin työturvallisuusrikoksen kohdalla. Esillä olevassa tapauksessa
Tauno tai Sami Öström ei ole laiminlyöneet velvollisuuksiaan. Heillä ei ole
ollut mitään mahdollisuuksia tarkistaa Sillanpään ja Annanmäen viritystä tai
heidän työskentelytapaansa. Sillanpää ja Annanmäki ovat menneet työmaalle,
kertomatta tästä yhtiölle tai Öströmeille ja ryhtyneet toimenpiteisiin
ilmoittamasta työstään tai työtavastaan yhtiölle tai Östiömeille. Öströmeillä ei
ole ollut mitään käytännön mahdollisuuksia valvoa virityksen rakentamista tai
estää se käyttöönottoa Kyse on heidän kannaltaan täysin ennakoimattomasta
puutteellisuudesta, josta he eivät voi olla vastuussa. Taunoja Sami Öströmin
huolellisuusvelvollisuutta ei voi asettaa niin korkeaksi, että heidän katsottaisiin
menetelleen törkeän huolimattomasti myös silloin, kun he eivät tiedä tulevasta
ja tapahtuvasta saati kykene varautumaan mitenkään niihin. Tauno tai Sami
Öström ei voi olla vastuussa Sillanpään ja Annanmäen itsenäisistä päätöksistä
ja niiden seurauksesta. He eivät ole menetelleet törkeän huolimattomasti.
Kokonaisarvostelu
Jotta Taunoja Sami Öström voitaisiin tuomita törkeästä
vammantuottamuksesta, teon tulisi olla myös kokonaisuutena arvostellen
törkeä, eli tavanomaista vammantuottamusta selkeästi vakavampi.
Teon kokonaisarvostelu ei perustele törkeästä vammantuottamuksesta
tuomitsemista. Syyttäjä on vedonnut tältä osin turvallisuussuunnittelua
koskevien velvoitteiden laiminlyöntiin. Tämä ei osoita törkeää
huolimattomuutta ja rikkomus on vähäinen.
Kyse on Työturvallisuuslain 63 § :n 2 kohdan tarkoittamasta
työturvallisuusrikkomuksesta. Se ei perustele teon arvostamista
kokonaisuutena arvostellen törkeäksi. Tauno tai Sami Öström ei ole sallinut
Sillanpään tai Annanmäen käyttää omatekoista nostolaitetta tai työskennellä
ilman putoamissuojaa. Asiassa on riidatonta, että Sillanpää ja Annanmäki ovat
tulleet lauantaina töihin yhtiön sekä Öströmien tietämättä. Öströmit eivät ole
voineet valvoa työtä. Heidän ei ole osoitettu sallineen työn suorittamista,
koska he eivät olleet edes siitä tietoisia. Vammojen vakavuus ei itsessään riitä
teon arvostamiseksi törkeäksi.
Lääkärintodistuspalkkio 16,25 €
11(25)
Taunoja Sami Öström kiistävät perusteen, mutta myöntävät määrän (16,25 €)
oikeaksi.
Rangaistus
Yhteisösakko
Koska Öströmin Perunatuote Oy, Tauno Öström tai Sami Öström ei ole
syyllistynyt asiassa rikokseen, on vaatimus perusteettomana hylättävä. Joka
tapauksessa yhteisösakon määrä voi olla korkeintaan 15.000 euroa.
Rikoslain 9 luvun 4 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan tuomioistuin saa jättää
yhtiön yhteisösakkoon silloin, kun rangaistusta on pidettävä kohtuuttomana
ottaen huomioon sen, että oikeushenkilön johtoon kuuluva tuomitaan
rikoksesta rangaistukseen, jos oikeushenkilö on pieni, rangaistukseen
tuomittavan omistusosuus oikeushenkilöstä on suuri tai henkilökohtainen
vastuunsa oikeushenkilön velvoitteista on merkittävä.
Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2003:81 ottanut kantaa RL 9 luvun 4
§:n 2 momentin 3 kohdan soveltamiseen. Korkein oikeus on ratkaisussaan
todennut, että "Lain esitöiden (HE 95/1993 vp, s. 38) mukaan säännöstä
soveltamalla voidaan välttää se kohtuuttomuus, Joka varsinkin pienyrityksissä
voi aiheutua siitä, että samasta rikoksesta tuomittaisiin sekä yksilörangaistus
että yhteisösakko. Tällainen kohtuuttomuus voi syntyä silloin, kun
yhteisösakkokin tosiasiassa kohdistuisi samaan henkilöön kuin
yksilörangaistus. Pyrkimyksenä on siis estää kahden rangaistuksen
tuomitseminen samalle henkilölle samasta rikoksesta." Esillä olevassa
tapauksessa Tauno ja Sami Öström omistavat merkittävän osan Öströmin
Perunatuote Oy:stä. Tauno Öström omistaa yhtiöstä 35 prosenttia ja Sami
Öström 15 prosenttia. Heidän omistusosuutensa on siten 50 prosenttia yhtiön
osakkeista. Muut osakkeenomistajat ovat Tauno Öströmin vaimo Sirpa Öström
(35 %) ja Sami Öströmin veli Tomi Öström (15 %). Kyse on perheyrityksestä
ja he molemmat osallistuvat päätöksen tekoon yhtiössä ja työskentelevät sen
hyväksi. Jos yhtiölle määrätään yhteisösakkoja Taunoja Sami Öström
tuomitaan rangaistukseen, kohdistuu heihin asiassa kaksinkertainen rangaistus.
"Kuten lain esitöistä (HE 95/1993 vp. s. 3 - 5) ilmenee, yhteisösakolla on
tarkoitus vaikuttaa oikeushenkilön päätöksentekoon ja sen toiminnan
ohjautumiseen. Sellaisessa yhteisössä, jonka organisaatio on monimutkainen ja
jossa päätöksenteko on eriytynyttä, yksilörangaistuksen vaikutukset eivät aina
ulotu sinne, missä yhteisön toimintalinjoista päätetään. Jos rikoksen tekijänä
tuomitaan sellainen henkilö, joka ei voi vaikuttaa oikeushenkilön
toimintatapoihin eikä päätöksentekoon, hänelle tuomittavalla rangaistuksella ei
juurikaan voida vaikuttaa yhteisön toimintaan. Sen sijaan välittömästi yhteisön
taloudellista tulosta heikentävän yhteisösakon voidaan olettaa vaikuttavan
suoraan niiden päätösharkintaan, joiden asema tai taloudelliset edut riippuvat
yhteisön taloudellisesta menestyksestä ja jotka myös päättävät yhteisön
toimintalinjoista ja -tavoista"
Sami ja Tauno Öström ovat keskeinen osa yhtiön päätöksen tekoa ja heille
tuomitut rangaistukset vaikuttavat merkittävällä tavalla myös Öströmin
Perunatuote Oy:n päätöksentekoon ja toimintatapaan. Rangaistuksen
ohjausvaikutus tapahtuu jo Sami ja Tauno Öströmille tuomittavien
rangaistusten kautta. Sami ja Tauno Öströmille on vaadittu ehdollista
vankeusrangaistusta. Tämän lisäksi yhtiöltä vaaditaan valtiolle rikoksen
tuottamaa taloudellista hyötyä ja sille vaaditaan tuntuvaa yhteisösakkoa. Tässä
tilanteessa yhteisösakon vaikutukset tosiasiassa kohdismisivat olennaisesti
12 (25)
Sami ja Tauno Oströmiin itseensä. Tämä ei puolla yhteisösakon tuomitsemista.
Asiassa ei ole osoitettu Tauno tai Sami Öströmin olleen erityisen
huolimattomia. Vastaajien huolimattomuus eivät perustee selkeäsi
yhteisösakkoon tuomitsemista. Toisaalta yhteisösakon tuomitsemista vastaan
puhuu hyvin selvästi yhteisösakon kohdistuminen Tarmoja Sami Oströmiin,
jolle jutussa vaaditaan ehdollista vankeusrangaistusta. Koska yhteisösakon ja
vankeusrangaistuksen kohdistuminen samaan henkilöön on yhteisösakon
päätarkoituksen vastaista, katson, että tässä tapauksessa yhteisösakon
tuomitsemista vastaan puhuva peruste painaa kokonaisharkinnassa selvästi
eniten. Tämän vuoksi syyttäjän vaatimus yhteisösakon tuomisesta on
hylättävä.
Todistelu
Henki lötodistelu
Asianomistaja Hannu Sillanpää
Todistaja Väinö Annanmäki
Todistaja tarkastaja Olav Norrback
Kirjalliset todisteet
Kaupparekisteriote
• Aluehallintoviraston tarkastuskertomus
• Poliisin valokuvaliite
• Aluehallintoviraston lausunto
• Lääkärinlausunto
• Lasku
Tuomion perustelut
Syyksilukeminen
Syytekohta 1
Tauno Öström on menetellyt syytteen teonkuvauksen mukaisesti muutoin,
mutta on katsottu, ettei hän ei ole laiminlyönyt nimetä pätevää
turvallisuuskoordmaattoria rakennuskohteeseen. Kuvatulla menettelyllään hän
on syyllistynyt siihen, mistä hänelle on vaadittu rangaistusta.
Syytekohta 2
Sami Öström on menetellyt syytteen teonkuvauksen mukaisesti. Kuvatulla
menettelyllään hän on syyllistynyt siihen mistä hänelle on vaadittu
rangaistusta.
Syytekohta 3
Taunoja Sami Öström ovat yhdessä syytekohdissa 1 ja 2 kuvatulla tavalla
huolimattomuudella aiheuttaneet Hannu Sillanpäälle pirstaleisen
selkärankamurtuman, kylkiluumurtumat kolmessa kylkiluussa, murtumat
13 (25)
molemmissa lapaluissa sekä repaleisen haavan takaraivoon. Sillanpään
ruumiinvammat ovat vakavat ja selkärankamurtuma on aiheuttanut
Sillanpäälle pysyvän halvaustilan alaraajoissa. Kuvatulla menettelyllään
vastaajat ovat syyllistyneet ruumiinvamman tuottamiseen.
Syyksilukemisen perustelut
Tapahtumatiedot ja riidattomat seikat
Tapahtuman kulku sinänsä on riidatonta. Sillanpää ja Annala ovat rakentaneet
trukkiin nostokorin, joka oli kotitekoinen. Nostokoriin oli pystytetty teline,
joka toimi sekä ohutelementtien nostotasona että työtasona. Teline oli itse
puutavarasta tehtyjä telineen putoamissuojaus ei ole ollut kunnossa kaiteiden,
välijohteiden jalkalistojen ja nousutien osalta. Valjaita ei ollut käytössä.
Telineen lujuuslaskelmaa tai rakennepiirustusta ei ole tehty. Trukkiin
asennettu nostokori ei ollut tyyppihyväksytty, siitä ei ole
vaatimustenmukaisuus vakuutusta, teknisiä asiakirjoja, käyttöohjeita eikä sitä
ole varustettu CE-merkinnällä. Työtä tehtäessä Sillanpää on yritti lavalla
ollessaan estää levyn putoamisen työtelineen puutasolta ja oli itse pudonnut.
Putoamiskorkeus on ollut yli kaksi metriä. Sillanpää on pudotessaan
vammautunut syytteessä kuvatulla tavalla.
Riidatonta on, että edellä todettua rakennelmaa ei olisi tullut käyttää kyseisen
työ tekemisessä ja sen käyttö oli vastoin työturvallisuusmääräyksiä (L
101672004, 4 §, 5 §; Vna 205/2009, 28 §; Vna 403/2008,25 c ja d §; Vna
205/2009, 51 §, 14 §)
Riidattomia ovat myös seuraavat seikat. Tauno Öströmin asema Öströmin
Perunatuote Oy:ssä siten, että Tauno Öström on yrityksen hallituksen
puheenjohtaja ja toimitusjohtaja. Rakennushanketta varten ei ole nimitetty
päätoteuttajaa. Rakennushankkeen päätoteuttajan velvollisuudet ovat
kuuluneet Öströmin Perunatuote Oy.lle. Tauno Öström on toiminut
rakennuttajan ja päätoteuttajan Öströmin Peruntuote Oy:n edustajana.
Päätoteuttaja tai nimetty turvallisuuskoordinaattori ei ole laatinut kirjallista
turvallisuussuunnitelmaa. Sami Öström on ilmoittanut, että hän on toiminut
hankkeen turvallisuuskoordinaattorina.
Syytekohta 1
Vastuun kohdentumien Tauno Öströmin osalta
Syytteestä siltä osin kun on todettu Tauno Öström laiminlyöneen nimetä
pätevä turvallisuuskoordinaattori rakennushankkeeseen
Valtineuvoston asetuksen 26.3.2009/205 3 §:n mukaan "rakennuttajan on
nimettävä jokaiseen rakennushankkeeseen hankkeen vaativuutta vastaava
pätevä turvallisuuskoordinaattori. Turvallisuuskoordinaattorin on
huolehdittava asetuksen 5-9 §:ssä tarkoitetuista turvavallisuutta ja
terveellisyyttä koskevista toimenpiteistä. Rakennuttajan on huolehdittava siitä,
että turvallisuuskoordinaattorina on riittävä pätevyys, asianmukaiset
toimivaltuudet ja muut edellytykset huolehtia kyseessä olevasta
rakennushankkeesta. Rakennuttajan on varmistettava, että
turvallisuuskoordinaattori huolehtii tälle kuuluvista tehtävistä."
Säädöstasolla ei anneta tarkempia määräyksiä turvallisuuskoordinaatorin
pätevyysvaatimuksista.
14(25)
Käytännössä turvallisuukoordinaattoriksi voidaan nimetä oman
rakennuttaorganisaation sisäinen projektipäällikkö tai rakennutajakonsultti, tai
myös henkilö oman organisaation ulkopuolelta.
Todistajan kuullun aluehallintoviraston tarkastajan Norbackin mukaan
turvallisuuskoordinaattorin pätevyysvaatimuksena tulisi olla vähintään
rakennusmestarin koulutus ja riittävä kokemus. Kokemus tarkoittaisi
rakennusalan tuntemusta esimerkiksi vastaavan työjohtajan työstäjä
käytännön kokemusta suunnittelutehtävistä. Todistajan mukaan pienemmässä
kohteessa myös vastaava mestari tai työnjohtaja tai valvoja voivat toimia
koordinaattorina
Vastaajan vastauksen mukaan Sami Öströmillä on koulutuksena
diplomi-insinöörin koulutus. Vastaajan mukaan hän on käynyt useita
riskiarvioinnin kursseja. Vastaajan vastauksen mukaan pätevyyttä osoittaa, että
Sami Öströnm on heti tapahtuman jälkeen pystynyt toteamaan, ettei kyseinen
rakennelma ole työturvallisuuslain säännösten mukainen ja hän ei olisi antanut
lupaa rakennelmalle. Vastaajan vastauksen mukaan arvioinnissa on
kiinnitettävä huomiota siihen, että työtä oli suorittamassa koneet
ammattimiehet.
Kuullun todistaja Norbackin mukaan kyseinen rakennushanke on ollut
perusrakentamista, mutta turvallisuuden suhteen suhteellisen vaativa kohde.
Esimerkiksi kattotyö ja runkorakenne ovat turvallisuuden kannalta vaativia
vaiheita.
Käräjäoikeuden kannanottona esille tulleen perusteella asiassa ei ole tullut
selvästi esille se, että Sami Öström olisi varsinaisesti nimetty
turvallisuuskoordinaattoriksi. Mitään kirjallista dokumenttia ei ole olemassa
tällaisesta päätöksestä. Oman ilmoituksen mukaan hän on tällaisena toiminut.
Sami Öströmillä on teknisen alan koulutus. Esille ei ole tullut, että hän olisi
toiminut rakennusprojekteissa valvojana, suunnittelijana tai työjohtajana. Siten
pelkkä riskiarviointikurssien käyminen ei ole kokemuksena riittävä. Kyseessä
on ollut kuitenkin suhteellisen iso rakennusprojekti. Koska kuitenkaan laissa
tai kyseisessä valtioneuvoston asetuksessa ei ole tarkemmin määritelty
pätevyysvaatimusta, on katsottava, että teknisen koulutuksen perusteella on
rakennuttaja voinut katsoa pätevyysvaatimuksen täyttyvän ja siten ei ole
syyllistynyt rangaistavaan menettelyyn tämän osalta.
Muiden syytteessä todettujen kohtien osalta eli kohtien Tauno Öström on
laiminlyönyt 1) suunnitella laajennustöitä siten, että työt voidaan tehdä
turvallisesti ja aiheuttamatta haittaa työtekijöiden terveydelle 2) ennen töiden
aloittamista suunnitella ja laatia kirjallisia työturvallisuutta koskevat
suunnitelmat, 3) valvoa että rakennustyössä käytetyt koneet, nosturit ja
nostolaitteet ja -välineet sekä muut rakennustyössä käytetyt laitteet ovat
käyttötarkoitukseen sopivia ja vaatimusten mukaisia 4) valvoa, että työntekijät
käyttävät asianmukaisia ja turvallisia työmenetelmiä nostotyössä sekä
asennetavien rakennelmien tukemisessa ja 5) suorittaa käyttöönotto-ja
kunnossapitotarkastukset työmaalla käytettyjen nostolaitteiden osalta
arvioidaan seuraavaa:
Työturvallisuuslainsäädännön mukaan rakennuttajan on huolehdittava, että
rakennushanketta suunniteltaessa ja valmisteltaessa arkkitehtonisessa,
rakennusteknisessä ja teknisten järjestelmien suunnittelussa sekä
rakennushankkeen toteuttamisen järjestelyihin liittyvässä suunnittelussa
15(25)
otetaan huomioon rakennustyön toteuttaminen siten, että työ voidaan tehdä
turvallisesti ja aiheuttamatta haittaa työntekijöiden terveydelle. (VNa
205/2009, 7 §)
Suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. työmenetelmiin,
koneiden ja laitteiden käyttöön, nostotöihin ja siirtoihin, putoamissuojauksen
toteuttamiseen, työ-ja tukitelineihin sekä elementtien nostoihin ja
asennukseen. Suunnitelmat on tehtävä kirjallisesti. Suunnitelmat on
tarkistettava olosuhteiden muuttuessa, ja ne on muutenkin pidettävä ajan
tasalla. (Vna 205/2009, 10 §)
Päätoteuttajan on tehtävä ennen rakennustöiden aloittamista kirjallisesti
työturvallisuutta koskevat suunnitelmat, joiden mukaan työt, työvaiheet ja
niiden ajoitus järjestetään mahdollisimman turvallisiksi ja ettei niistä aiheudu
vaaraa työmaalla työskenteleville ja muille työn vaikutuspiirissä oleville.
Tällöin päätoteuttajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja
tunnistettava aiheutuvat rakennustyön vaara-ja haittatekijät. Vaara-ja
haittatekijät on poistettava asianmukaisesti sekä milloin niitä ei voida poistaa,
arvioitava niiden merkitys työmaalla työskentelevien ja muille työn
vaikutuspiirissä olevien turvallisuudelle ja terveydelle. (VNa 205/2009, 10 §)
Suunnittelussa on kiinnitettävä erityisesti huomiota mm. työmenetelmiin,
koneiden ja laitteiden käyttöön, nostotöihin ja siirtoihin, putoamissuojaukseen
Oikeuskirjallisuuden mukaan työturvallisuusrikoksesta tuomitaan
rangaistukseen se, jonka velvollisuuksien vastainen teko tai laiminlyönti on.
On kysyttävä kenen tai keiden olisi pitänyt toimia yhteisössä huolellisemmin
eli kenen syyksi laiminlyönti on luettava. Osakeyhtiölaissa säädetään
yleispiirteisestä muun muassa yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan
tehtäväjaosta. Työlainsäädännössä ei ole säännöksiä siitä, kuka vastaa
työantajavelvoitteista organisaation sisällä. Keskeisen asemaan nousevat siten
työnantajaorganisaation sisäiset järjestelyt. Siten myös jos alemman esimiehen
tosiasiallinen valta on suuri, hän voi joutua vastuuseen muodollisesta heikosta
asemasta huolimatta. Yleensä ottaen ylimmän johdon vastuulla ovat
työturvallisuuden aineelliset edellytykset, kuten tuotantovälineiden ja -tilojen
turvallisuus sekä turvalliset työmenetelmät. Myös vastuuseen kuuluu riittävän
pätevine esimiesten valinta, koulutuksen järjestäminen sekä selkeän
tehtäväjaon vahvistaminen. Keskijohdon vastuulla on turvallisuusohjeiden
laatiminen ja niiden noudattamisen valvonta osa laitehankinoista ja laitteiden
kunnon valvonta. Työnjohdon tehtäviin kuluu koneiden ja laiteiden käytön
valvonta, turvallisten työmenetelmien ja henkilösuojäimien käytön valvonta
sekä työhön opastus ja työntekijöiden sijoittaminen eri tehtäviin.(
Lappi-Seppälä ym. Rikosoikeus, 2008, s. 1287)
Käräjäoikeuden kannanoton mukaan nyt kyseisessä tilanteessa ei ole ollut
kyseisen yrityksen normaali päivittäiseen liiketoimintaa liittyvä tilanne. Kyse
on ollut liiketoiminnasta erillinen hallin laajennusrakentaminen.
Työsuojelutarkastajan lausunnon mukaan työnantajalla on
työsuojeluorganisaatio ja hyvät käytännöt liittyen yrityksen perustoimintaan.
Lausunnon mukaan rakentamisen osalta ei ollut mitään työsuojelutoimintaa,
koska tietotaso on siltä osin puutteellinen.
Rakennustoiminnan yhteydessä missään sen vaiheessa ei ole laadittu
työturvallisuussuunnitelmaa tai muita työturvallisuusasiakirjoja. Asetuksen
2009/205 8 §:n mukaan kyseisten asiakirjojen laatimisvelvollisuus kuuluu
rakennuttajalle. Tätä velvollisuutta ei muuta se, että rakennustyömaalle on
nimitettävä mainitun asetuksen 5 §.n mukaan työturvallisuuskoordinaattori.
16(25)
Turvallisuuskoordinaattorin on huolehdittava asetuksen 205/2009 pykälissä
5-9 mainituista turvallisuuteen ja terveyteen liittyvistä toimenpiteistä.
Asetuksen 5-9 §:ssä mainitut toimenpiteet ovat ensisijassa suunnattu
rakennuttajan vastuulle, mutta asetuksella tarkoitetaan sitä, että
turvallisuuskoordinaattorin on huolehdittava siitä, että rakennuttaja hoitaa
hänelle asetetut tehtävät asianmukaisesti.
Toisaalta kun rakennuttaja on nimennyt työturvallisuuskoordinaattorin, on
rakennuttajalla itsellään tehtävänään enää huolehtimisvelvollisuus
työturvallisuuskoordinaattorin tehtävien valvonnasta. Käytännössä sekä
työturvallisuuskoordinaattori että rakennuttaja huolehtivat yhteistyössä
työturvallisuusasioiden organisoinnista ja huolehtivat, että työturvallisuusasiat
tulee hoidettua läpi koko rakennushankkeen.
Tauno Öström on vastauksessaan myöntänyt olevan hallituksen
puheenjohtajana Öströmin Perunatuote Oy:n laajennustyömaan päätoteuttajan
edustaja. Edellä olevan perusteella Tauno Öström on vastuussa turvallisten
syytteessä kuvatujen työmenetelmien järjestämisestä.
Vastaajan kannalta väitetty ennakoimaton seikka
Vastaajien taholta on todettu vastauksessa todetulla tavalla, että asianomistaja
Sillanpään ja Annalan toiminta on ollut sellaista omatoimista ja ennakolta
arvaamatonta, johon työantajan taholta ei ole voitu vaikuttaa.
Asianomistaja Sillanpään mukaan elementtilaattojen asentamiseen ylhäälle ei
ollut riittävästi tilaa. Kyseisen kori - j a telinerakennelman tekeminen oli
heidän eli hänen ja Annanmäen päätös. Sillanpään mukaan he eivät olleet tästä
rakennelmasta keskustellet Öströmien kanssa vaan he ovat toimineet asiassa
itse. Kyseistä rakennelmaa oli Sillanpään mukaan alettu rakentamaan
perjantaina. Sillanpään mukaan hän on ilmoittanut Tomi Öströmille, että he
tulevat lauantain töihin. Sen osalta onko ollut puhetta Öströmien kanssa miten
kyseiset levyt laitetaan, Sillanpään mukaan tästä ei ole neuvoteltu, koska
Sillanpään mukaan heihin on luotettu työntekijöinä, että he osaavat hoitaa
kyseisen työn ja turvallisuuden. Sinänsä Sillanpään mukaan aina Öströmien
taholta on kaikki esitetyt työvälineet ja laitteet hankittu mitä he ovat esittäneet.
Jälkikätten arvioituna olisi ollut järkevämpää purkaa kattoa ja asentaa levyt
sitä kautta. Uusi työkohde ei ollut alkamassa maanantaina.
Muutoin työn osalta asianomistaja Sillanpään mukaan hänelle ei ole annettu
tietoa työturvallisuusasioista. Sami Öström on ollut tällainen
työturvallisuushenkilö. Siitä, missä järjestyksessä mikäkin työ tehtiin oli
Sillanpään mukaan heidän eli hänen ja Annanmäen päätöksiä. Näin oli myös
materiaalin tilaamisen osalta. He ilmoittivat mitä tilataan missäkin vaiheessa.
Tomi Öström hoiti tilaukset eteenpäin. Mikko Mäkitalo hoiti isompien
tavaroiden tilaamisen. Työturvallisuuden osalta he itse katsoivat miten
mikäkin osa tehdään.
Todistaja Annanmäen muistaman mukaan ilmeisesti he ilmoittivat Tomille,
että tulevat lauantaina töihin. Syytä miksi lauantaina mentiin töihin hän ei
muista. Annanmäen mukaan valjaita ei voinut tässä kohdin käyttää, koska ei
olisi saanut niitä kiinni mihinkään. Myös muita vaihtoehtoja pohdittiin
Sillanpään kanssa miten kyseiseen ahtaaseen paikkaan levyt laitettaisiin. He eli
hän itse ja Sillanpää tekivät päätöksen kyseisen nosturirakennelman
tekemisestä. Kyseisen nosturirakennelman rakentaminen aloitettiin perjantaina
noin 12.00-14.00 aikoihin ja levyjä laitettiin nosturilla 1 tai 2 kertaa jo
perjantaina klo 12.00- 14.00 alkaen. Kyseistä rakennelmaa ei esitelty Sami tai
17(25)
Tauno Öströmille. Talonväkeä pyöri paikalla perjantai-iltapäivänä. Avustaja
Kinnusen esille ottamana Annanmäen esitutkinta s.2 "K: Koska
puurakenteinen teline on tehtyjä oliko puurakenteisen nostotason
rakentaminen yrityksen oman henkilökunnan tiedossa?" V: Ei olut talonväen
tiedossa, se tehtiin samana päivänä kun ajateltiin millä sinne ristikon väliin
päästään. Silloin ei ollut ketään talonväkeä näkemässä, joten he eivät tienneet
asiasta." Tämä pitää todistajan mukaan paikkansa.
Käräjäoikeuden kananottona voidaan todeta, ettei turvallisuussuunnitelmaa tai
muita turvallisuusasiakirjoja ole laadittu. Myöskään asetuksen mukaisesti ei
ole pidetty turvallisuussuunnitelmaa ajan tasalla. Asetuksen vaatimia
työturvallisuus viikkokokouksia ei ole pidetty. Koska suunnitelma on puutunut
ja viikkokokouksia ei ole pidetty, on tästä aiheutunut se, että kyseinen
työturvallisuus riskitilanne - eli levyjen laittamiseen korkealle - olisi voitu
selvittää ja ratkaista kyseisessä suunnitelmassa tai kokouksissa. Nyt ongelman
ratkaiseminen on jätetty työturvallisuuslain vastaisesti työntekijöiden itsensä
ratkaistavaksi. Tämän vuoksi ei ole merkitystä sillä onko kyseistä rakennelmaa
tehty perjantaina iltapäivällä ja onko työtä tällä rakennelmalla tehty osittain
perjantaina ja pääasiassa lauantaina, koska ongelma olisi todennäköisesti meneteltäessä säännösten mukaisesti - tullut ratkaistavaksi ajan tasalla
pidettävässä suunnitelmassa Tämän vuoksi vastaajien esittämä väite yllättävästä ja työnantajan kontrolloinnin ulkopuolella olevasta seikasta - ei
vaikuta asian ratkaisuun.
Edellä olevan perusteella Tauno Öström on menetellyt syytekohdan 1 osalta
syyksilukemiskohdassa kuvatulla tavalla. Teon rikosoikeudellinen arviointi
onko kyseessä työturvallisuusrikkomus vai työturvallisuusrikos syytekohdan 2
yhteydessä.
Syytekohta 2
Itse tapahtuma on riidaton. Sami Öström on ilmoittanut toimineensa kyseisellä
rakennustyömaalla turvallisuuskoordinaattorina. Syytekohdan 1 perusteluissa
todetulla tavalla turvallisuuskoordinaattori on vastuussa syytekohdissa
kuvatuista tehtävistä, jotka on laiminlyöty eli Sami Öström on laiminlyönyt 1)
suunnitella laajennustöitä siten, että työt voidaan tehdä turvallisesti ja
aiheuttamatta haittaa työtekijöiden terveydelle 2) ennen töiden aloittamista
suunnitella ja laatia kirjallisia työturvallisuutta koskevat suunnitelmat, 3)
valvoa että rakennustyössä käytetyt koneet, nosturit ja nostolaitteet ja -välineet
sekä muut rakennustyössä käytetyt laitteet ovat käyttötarkoitukseen sopivia ja
vaatimusten mukaisia 4) valvoa, että työntekijät käyttävät asianmukaisia ja
turvallisia työmenetelmiä nostotyössä sekä asennetavien rakennelmien
tukemisessa ja 5) suorittaa käyttöönotto-ja kunnossapitotarkastukset
työmaalla käytettyjen nostolaitteiden osalta.
Myös Sami Öströmin osalta syytekohdan 1 perusteluissa kuvatulla tavalla
Sillanpään ja Annanmäen oma toiminta ei vaikuta arvioinnissa.
Edellä olevan perusteella Sami Öström on menetellyt syytteessä kuvatulla
tavalla.
Tekojen arviointi syytekohdissa 1 ja 2
Kyseessä on niin merkittävien työturvallisuuteen liittyvien velvoitteiden
laiminlyönti, ettei kyse enää ole työturvallisuus rikkomuksesta ja siten on
syyllistytty työturvallisuusrikokseen.
18(25)
Syytekohta 3
Syytekohtien 1 ja 2 vastaajien menettelyn seurauksena asianomistaja Sillanpää
on vammautunut syytekohdassa kuvatulla tavalla.
Arvioitaessa sitä, pidetäänkö huolimattomuutta törkeänä, ratkaisu tehdään
kokonaisharkinnan perusteella. Arvostelussa otetaan huomioon
huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys vaarannettujen etujen tärkeys ja
loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja
tekijään liittyvät olosuhteet. Myös törkeässä huolimattomuudessa on kaksi
kokonaisarvosteluun vaikuttavaa tekijää: teon ja tekijän huolimattomuus.
Objektiivisessa suhteessa teon huolimattomuuden pitämistä törkeänä puoltaa
menettelyn vaarallisuus ja vammautumisen todennäköisyys. Huomioon on
otettava myös se, missä määrin tekijän käyttäytyminen poikkeaa tilanteen
edellyttämästä huolellisesta käyttäytymisestä. Teon huolimattomuus voi olla
törkeää, jos rikottu huolellisuusvelvollisuus on merkittävä. Esimerkiksi törkeää
liikenneturvallisuuden vaarantamista (RL 23:2) koskevien olennaisten
velvoitteiden rikkominen osoittaa teon huolimattomuudella törkeyttä. Yleensä
karkeissa huolellisuusvelvoitteen rikkomistapauksissa tekijällä olisi ollut
mahdollisuus olennaisesti suurempaan huolellisuuteen.
Tuottamuksen pitämistä törkeänä puoltaa myös tekijän subjektiivinen
riskinoton tietoisuus. Loukkauksen todennäköisyys on siten merkitsevä
arvioitaessa tekijän huolimattomuuden törkeyttä. Törkeän huolimattomuuden
synonyyminä voidaan näissä tapauksissa puhua välinpitämättömyydestä tai
piittaamattomuudesta. Usein piittaamattomuus ilmenee käyttäytymisenä, jossa
tahallisesti tehdään jotakin rangaistavaa, mutta ei välitetä tiedostetuista
riskeistä toiselle. ( Rikosoikeus, 2008, s. 532 - 533)
Käräjäoikeuden kannanottona voidaan todeta vammojen vakavuuden
puoltavan teon pitämistä törkeänä vamman tuottamuksena. Kuitenkin
vastaajien toiminnan osalta arvioitaessa törkeään vamman tuottamukseen
syyllistyminen edellyttäisi vastaajien toiminnan olevan lähellä tahallisuutta
olevaa piittaamattomuutta tai välinpitämättömyyttä, jota kuitenkaan ei voida
katsoa vastaajien toiminnan olleen. Siten asianomistajan vakavasta vammasta
huolimatta on katsottu vastaajien syyllistyneen pelkästään
vammantuottamukseen.
Rikoksella saavutetun hyödyn menettäminen
Turvallisuussuunnitelman laadinta
Todistaja Norbackin mukaan turvallisuussuunnitelman laatimisen saa
halvallakin, mutta kunnollisen turvallisuussuunnitelman laadinta maksaa
vähintään 5.000 euroa. Käräjäoikeuden kannanottona on arvioitu siten, että
vaikka yritys olisikin kyennyt suunnitelman laatimaan itse olisi tästä kuitenkin
aiheutunut työtunteja, jotka nyt oli säästetty. Muun tarkemman selvityksen
puuttuessa on kustannuksiksi arvioitu vaaditusta määrästä puolet eli 2.500
euroa.
Henkilönostin ja viikoittaiset kunnossapitotarkastukset
Todistaja Norbackin mukaan perusnostin on noin 300 euroa / vuorokausi.
Tämä olisi ollut hankittava Helsingistä. Todistajan mukaan arvio nostimesta
noin 1.000 euroa on alakantissa. Käräjäoikeuden kannanottona vaadittua
19(25)
määrää on pidettävä oikeana. Paikalla oleilla nostureilla ei kyseistä työtä olisi
voinut tehdä. Säästyneet kustannukset aiheutuvat koneen vuokrasta ja
kuljetuskustannuksista.
Kunnossapitotarkastuksia olisi tullut olla viikoittain. Aloituskokous on ollut
24.5-12 ja tapaturma on sattunut työn ollessa lopullaan 4.8.2012. Siten olisi
tullut olla ainakin 8 kokousta. Aluehallintoviraston lausumassa on arvioitu
kokouksen kestoksi noin 2 tuntia. Työvoimakustannusten ollessa lausunnon
mukaan vähintään noin 40 euroa/ tunti, on saatu hyödyksi ainakin 640 euroa.
Vaatimus menettämisseuraamuksesta työturvallisuuskoordinaattorin osalta on
hylätty.
Yhteisösakko
Vastaajien laiminlyönnin seurauksena on aiheutunut suhteellisen vakava
seuraamus. Myös kyseessä olevan rakennusprojektin osalta on jätetty
työturvallisuuteen liittyvät asiakirjat kokonaan laatimatta. Osallisena tekoon
on yrityksen ylinjohto. Yrityksen liikevaihto on noin 5,5 miljoonaa euroa.
Toiminnan taloudellinen tulos on ollut vuonna 2010 noin 200.000 euroa.
Yritys on suhteellisen omavarainen omavaraisuusprosentin ollessa vuonan
2012 noin 38%.
Vastaajien mukaan yrityksessä toimivat ja yrityksen omistavat henkilöt ovat
lähes samoja joille myös vaaditaan sakko tai vankeus rangaistusta ja siten
rangaistus koskisi kaksinkertaisesti kyseisiä henkilöitä.
Käräjäoikeuden kannanottona voidaan todeta, että otettaessa huomioon
yrityksen huomattava kokoja toiminnan laajuus sekä omistuspohja, kyseisten
vastaajina olevien henkilöiden omistaessa yrityksestä 50 %, on katsottu, ettei
tällä perusteella eikä muutoinkaan ole olemassa rikoslain 9 luvun 4 §:n
perusteita jättää yhteissakkoa tuomitsematta.
Ottaen huomioon yhteisösakon määräämisestä rikoslain 9 luvun 6 §:ssä
mainitut perusteet ja edellä todetut seikat on yhteisösakoksi määrätty 15.000
euroa.
Rangaistuksen määrääminen
Vastaajilla ei ole aikaisempien merkintöjä rikoksista. Otettaessa huomioon
teko kokonaisuudessa sekä minkä tyyppinen rikos työturvallisuusrikos on
tahallisuuden osalta on rangaistusseuraamuksen osalta päädytty vaaditun
vankeusrangaistuksen sijasta suhteellisen ankaraan sakkorangaistukseen
tuomiolauselmasta ilmenevä suuruisena.
20 (25)
Pohjanmaan käräjäoikeus
Os. Osasto 3
Vastaaja
Tuomiolauselma
15/103661
26.01.2015
Asianumero
R 14/851
Sami Kaj Petteri Öström, 050284-153E
Syyksi luetut rikokset
2. Työturvallisuusrikos
04.08.2012
Rikoslaki 47 luku 1 § 1
Työturvallisuuslaki 8 §, 10 § ja 32 § 2 mom
Laki eräiden teknisten laitteiden
vaatimustenmukaisuudesta 4 § ja 5 §
VNa työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta
25c§ja25d§
VNa rakennustyön turvallisuudesta 5 - 7 §§, 10 §, 12 § 14
§ 16 - 17 §§,28 §ja51 §
3. Vammantuottamus
04.08.2012
Rikoslaki 21 luku 10 §
Rangaistusseuraamukset
Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 2-3
45 päiväsakkoa ä 81,00 euroa = 3 645,00 euroa
Korvausvelvollisuus
Oströn Sami ja Oströn Tauno velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan
takaisin valtiolle:
- ennakkoon maksetut asianomistaja Sillanpään matkakustannukset 330,20
euroa,
- asianomistaja Sillanpäälle valtion varoista maksettu päiväraha 18 € sekä
Sillanpään sen avustajalle maksamat 36 euroa palkkiona kolmen tunnin
osalta sekä avustajan lastenhoitajan palkkiona 30 euroa eli yhteensä 84 euroa,
- todistaja Annanmäelle maksetuista todistelukustannuksista matkakuluina
83,48 euroa, ansionmenetyksestä 80 euroa sekä päiväraha 18 euroa eli
yhteensä 181,48 euroa,
eli yhteensä 565,68 euroa.
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1
Oströn Taunoja Öström Sami velvoitetaan yhteisvaltuulhsesti korvaamaan
valtiolle lääkärintodistuksen hankkimiskulut 16,25 euroa.
21 (25)
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §
22 (25)
Pohjanmaan käräjäoikeus
Os. Osasto 3
Vastaaja
Tuomiolauselma
15/103661
26.01.2015
Asianumero
R 14/851
Tauno Lennart Öström, 150161-233R
Syyksi luetut rikokset
1. Työturvallisuusrikos
04.08.2012
Rikoslaki 47 luku 1 § 1
Työturvallisuuslaki 8 §, 10 § ja 32 § 2 mom
Laki eräiden teknisten laitteiden
vaatimustenmukaisuudesta 4 § ja 5 §
VNa työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta
25c§ja25d§
VNa rakennustyön turvallisuudesta 5 - 7 §§, 10 §, 12 § 14
§ 1 6 - 1 7 §§,28 §ja51 §
3. Vammantuottamus
04.08.2012
Rikoslaki 21 luku 10 §
Rangaistusseuraamukset
Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 1 ja 3
45 päiväsakkoa ä 130,00 euroa = 5 850,00 euroa
Korvausvelvollisuus
Oströn Sami ja Oströn Tauno velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan
takaisin valtiolle:
- ennakkoon maksetut asianomistaja Sillanpään matkakustannukset 330,20
euroa,
- asianomistaja Sillanpäälle valtion varoista maksettu päiväraha 18 € sekä
Sillanpään sen avustajalle maksamat 36 euroa palkkiona kolmen tunnin
osalta sekä avustajan lastenhoitajan palkkiona 30 euroa eli yhteensä 84 euroa,
- todistaja Annanmäelle maksetuista todistelukustannuksista matkakuluina
83,48 euroa, ansionmenetyksestä 80 euroa sekä päiväraha 18 euroa eli
yhteensä 181,48 euroa,
eli yhteensä 565,68 euroa.
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §
Oströn Taunoja Öström Sami velvoitetaan yhteisvaltuulhsesti korvaamaan
valtiolle lääkärintodistuksen hankkimiskulut 16,25 euroa.
23 (25)
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §
24 (25)
Pohjanmaan käräjäoikeus
Os. Osasto 3
Vastaaja
Tuomiolauselma
15/103661
26.01.2015
Asianumero
R 14/851
ÖSTRÖMIN PERUNATUOTE OY,
Rangaistusseuraamukset
Yhteisösakko 15 000,00 euroa.
Muut rikosoikeudelliset seuraamukset
ÖSTRÖMIN PERUNATUOTE OY tuomitaan menettämään valtiolle rikoksen
tuottamana taloudellisena hyötynä 4 140,00 euroa.
joka koostuu:
- turvallhsuussuunmtelman laatimiskustannukset 2 500 euroa,
- henkilönostimen hankintakulut 1 000 euroa,
- kunnossapitotarkastukset 640 euroa.
Rikoslaki 10 luku 2 §
25 (25)
Muutoksenhaku
Annettiin muutoksenhakuohje.
Lainvoimaisuus
Tuomio on lainvoimainen
Allekirjoitus
Käräjätuomari Pekka Hemminki