Tuloksellinen toiminta edellyttää hyvää johtamista ”Ratkaiseeko osaamisen johtamisessa onnistuminen” Johtamisen ja esimiestyön päivät 21-22.5.2015 Kirsi Sillanpää , TtM, eMBA Johtaja Yhteiskuntasuhteet ja kehittäinen toimiala Tehy ry KiSi2013 2 Keskiviikkona 21.5.2015 Sosiaali- ja terveysala on nyt laajasti otsikoissa. Historian merkittävin sosiaali- ja terveyspalveluita koskeva uudistus kariutui aiemmin perustuslaillisiin ongelmiin. Hallitusneuvottelut menossa ja nyt jännitetään onnistuuko uusi hallitus soteuudistuksessa. Aikaa kuluu ja muutokset jatkuvat. Millaiselta näyttää koulutetun hoitohenkilöstön tulevaisuus, asema ja mahdollisuudet käyttää osaamistaan palveluita uudistettaessa? Miltä näyttää sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus? Mitä edellytetään johtamiselta ja johtajuudelta? 25.5.2015 3 Tehyn näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisesta 19.9.Kirsi Sillanpää Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiskysymykset otsikoissa • Koulutetun hoitohenkilöstön mahdollisuudet toimia johtamistehtävissä eri tasoilla ja johtaa suurinta henkilöstöryhmää ovat muutoksissa kaventuneet tai toimintaedellytykset on viety kokonaan. • Meneillään olevat uudistukset ja sote-uudistukseen varautuminen > johtamisjärjestelmien murros ja vallan uusjako. • Terveydenhuoltolaki edellyttää moniammatillista johtamista ja koulutettu hoitohenkilöstö on suurin henkilöstöryhmä. 25.5.2015 5 Terveydenhuoltolaki edellyttää moniammatillista johtamista • Sote-uudistuksessa on syntymässä suuria kokonaisuuksia, joissa tarvitaan ammattitaitoista johtamista, selkeitä rakenteita sekä kykyä johtaa ja ohjata toimintaa asiakaslähtöisesti. • Johtamisessa onnistuminen edellyttää laaja-alaista eri alojen osaamista hoitotyön johtajat mukaan lukien. • Ei voi syntyä tilannetta, että organisaation ylimmästä johdosta puuttuu suurimman henkilöstöryhmän, koulutetun hoitohenkilöstön osaamisen, koulutuksen ja tulevaisuudessa vaadittavan osaamisen kehittämisen tunteva johtaja esimerkiksi hallintoylihoitaja tai johtava ylihoitaja. Kirsi Sillanpää Hoitotyön johtamisen merkitys • Koulutettu hoitohenkilöstö työskentelee 24 tuntia vuorokaudessa • • • joka päivä ja antaa osaamisensa yhteiseen käyttöön. Hoitotyön johto vastaa mm. henkilöstön saatavuudesta ja pysyvyydestä, työhyvinvoinnista, työnjaosta ja osaamisen kehittämisestä ja osaamisen kohdentamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla. Vastuu hoitotyön tutkimuksesta, opetuksesta ja toiminnan kehittämisestä sekä eri resurssien tehokkaasta käytöstä. Keskeinen rooli muutoksissa yhdessä osaavan ja hyvin koulutetun hoitohenkilöstön kanssa. 25.5.2015 7 Hoitotyön johtamisen merkitys Jos hoitotyön johtajia ei olisi? • Hoitotyön johtajien kehittämis- ja johtamispanokset näkyvät monina terveydenhuollon uusina toimintamalleina. Ilman tätä työpanosta meillä tuskin olisi esimerkiksi hoitajavastaanottoja, kliinisiä asiantuntijoita, kliinisiä opettajia, hoitajien rajattua lääkkeenmääräämisoikeutta, uusia työnjakomalleja, asiantuntijahoitajia jne. • Huolestuttava vaikutus alan koulutukseen ja nuorten ammattihenkilöiden alalla pysymiseen > Työpaikkojen vetovoima heikkenee. • Koulutetun hoitohenkilöstön johtajat ja esimiehet yhdessä henkilöstön kanssa ratkaisevassa asemassa asiakaslähtöisten palveluiden ja tulevan soteuudistuksen toteutuksessa. Muutokset eivät onnistu ilman heidän työpanostaan. • Alan vetovoima, hoidon laatu ja turvallisuus sekä palveluiden ja uusien toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto vaarantuvat. 25.5.2015 8 Hoitotyön johtaminen uuteen sote-lakiin • Koulutettu hoitohenkilöstö suurin henkilöstöryhmä, jolla valtava • • osaamispääoma sekä taloudellinen ja toiminnallinen merkitys. Uusissa organisaatioissa ei voi syntyä tilannetta, jossa suurimmalta henkilöstöryhmältä puuttuu hoitotyön käytännön, tutkimuksen, opetuksen ja henkilöstön osaamisen ja sen kehittämistarpeet tunteva johtaja. Tehy on vaatinut, että sote-lainsäädännössä otetaan vahva kanta moniammatillisen johtamisen puolesta ja tunnustetaan hoitotyön johtamisen merkitys tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluissa. 25.5.2015 9 Osaamisen johtamisessa onnistuminen ratkaisee muutoksissa? Muutoksen trendejä Globalisaatio Vapaa liikkuvuus Kurjistuva kuntatalous Kulujen karsinta Taloudellisuus, kustannustehokkuus Väestön ikääntyminen Heikentynyt huoltosuhde Terveys ja hyvinvointi Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat Pula koulutetusta hoitohenkilöstöstä kilpailu osaajista Väestöryhmien eriytyminen - terveyserot Teknologian ja tiedon hyödyntäminen, kansalliset tietojärjestelmät jne. Palveluiden, markkinoiden keskittyminen 25.5.2015 Kirsi Silla npää Miksi ? • Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa. • Tulevaisuuden megatrendejä mm.väestön ikääntyminen, digitalisaatio, teknologian nopea kehitys, omahoidon lisääntyminen, terveyspalveluiden yksilöllistyminen, asiakkaiden vaatimustason nousu, terveyteen liittyvien markkinoiden kasvu > tarvitaan uudenlaista osaamista. • Jotta voidaan vastata hoidon laatua ja potilasturvallisuutta koskeviin haasteisiin > osaavan henkilöstön lisäksi sote-alan organisaatioita on kehitettävä vetovoimaisiksi ja työhyvinvointia edistäviksi. Terveys ja hyvinvointi • Etähoito, saatavilla heti • Puettu teknologia (älyvaatteet, ”Ekso skeleton”) • Terveystilat (älytila monitoroi, mittaa, diagnosoi?) • Joukkoistaminen (tiedon yhteisöllinen tuottaminen) • Lääkkeiden 3d-tulostus kotona • Elinprinttaus, 3d-teknologia • Genetiikka, nanolääketiede Oman terveydentilan monitorointi, itsehoito, ennaltaehkäisy. Perusterveydenhuollon tehtävä muuttuu. Ammattilaisten työ painottuu konsultaatioon, asiantuntijatyöhön. Eriarvoistumisen riski – rahalla terveyttä. Potilasturvallisuus, tietoturva, vastuu, arvokysymykset, ammattietiikka… KS2013 Väestön ikääntyminen • • • • • • Lisääntyvä terveys pidentää elinikää Ikääntyvät pidempään työelämässä Joko/tai -yhteiskunnan purkautuminen (opiskelu, työ, eläke limittyvät) Varakkaat, terveet, aktiiviset vanhukset Merkittävää liiketoimintaa, hyvinvointikeskukset, terveysturismi ym. Eriarvoistumisen riski (eliniänodotteet eriytyvät) Ikääntyvät yhä enemmän työelämässä. Haastaa työelämää oikeasti muuttumaan. Työn mielekkyys, työkyky, ikäjohtaminen. Hiljainen tieto. Seniori- ja mentoritehtävät. KS2013 Asiakkaan / potilaan näkökulma • Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveydenja sairaanhoitoon (Potilaslaki 1992/785). • Kansalaiset tulevat jatkossa vaatimaan yksilöllisiä, juuri heille räätälöityjä terveyspalveluita. Potilaat kokevat itsensä enenevissä määrin kuluttajiksi, joilla on oikeus vaatia laadukkaita palveluita. (Ajatushautomo Demos Helsinki 2015.) • Laadukkaat, yksilöllisesti toteutetut palvelut vaativat osaavia terveydenhuollon ammattihenkilöitä jotka ovat motivoituneet työhönsä. Organisaation näkökulma • Osaava ja hyvin koulutettu henkilöstö on keskeinen menestys- ja kilpailutekijänä sosiaali- ja terveydenhuollossa niukkenevien resurssien aikana. • Osaaminen toimii organisaatioiden vetovoimatekijänä (esim. perehdytys ja täydennyskoulutus rekrytointivalttina). • Henkilöstön osaaminen, sen ylläpitäminen ja lisääminen > sote-alalla johtaminen avainasemassa. • Osaamisen kehittämisen lähtökohta: tieto nykyisen osaamisen tasosta, resursseista sekä kehittämisen tarpeista. Vetovoimainen työpaikka näkökulma • Suomessa organisaatioiden vetovoimaisuutta kehitetään magneettisairaalamallin avulla (esim. HUS, KYS). – korostuu henkilöstön koulutus ja sen tukeminen. – mahdollistetaan kouluttautuminen: riittävä koulutuksen resurssointi, työntekijöiden kannustaminen koulutuksiin (mahdollisuuksien mukaan pitkäkestoiset koulutukset), itseopiskelun mahdollistaminen, saavutusten tunnustaminen ja arvostaminen. – mahdollisuus edetä uralla ja urasuunnittelu ovat keskeisiä elementtejä osaamisen kehittämisessä. Koulutetun hoitohenkilöstön näkökulma • Uuden oppiminen tärkeää työtyytyväisyyden ja työmotivaation ylläpidossa (Pitkänen ym. 2010). • Koulutus- ja kehittymismahdollisuudet, osallistava johtaminen ja riittävä henkilöstömäärä ovat tärkeitä tekijöitä kun rakennetaan ja ylläpidetään hyvää ja motivoivaa hoitotyön toimintaympäristöä (Chen & Johantgen 2010). • Koulutus-ja kehittymismahdollisuuksien puute vähentävät työtyytyväisyyttä ja voivat aiheuttaa halua lähteä sekä työpaikasta että ammatista (Flinkman 2014). Hyvän johtamisen näkökulmat Yhteistyö ja verkostot Uudistuminen Osaaminen Monimuotoisuus Luottamus Uudistuminen ei tapahdu yksinomaan ylhäältä alas johtaen vaan eri toimijoiden välisenä yhteistyönä Vahva sisäinen luottamus mahdollistaa luovan ja aktiivisesti kehittyvän työyhteisön Verkostoitumalla ja asiantuntijarajoja ylittämällä mahdollisuuksia innovatiivisiin, jäsenlähtöisiin palveluihin Osaaminen on edellytys menestymiselle nyt ja tulevaisuudessa Mahdollistamalla erilaisten ja erilaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten osallistuminen luodaan edellytyksiä hyvinvoinnille. Monimuotoisuus on työelämän laadun ja menestyksen tekijänä. 2013 © Johtamisen kehittämisv erkosto www.johta 19 Osaamisen kehittäminen • Osaamisen kehittäminen on strategialähtöistä ja suunnitelmallista ja sitä arvioidaan osana strategiaprosessia. • Organisaation osaamistarpeita ennakoidaan yhteistyössä eri toimijoiden kesken. • Työn toteutuksesta, työssä kehittymisestä ja toimintaympäristön huomioon ottamisesta annetaan jatkuvaa, toimintaa kehittävää palautetta. • Työn sisällöissä, työntekijöiden kanssa määritellyissä tavoitteissa ja työn jaossa lähtökohtana on koko organisaation oppimisen ja uudistumisen tarve. • Organisaation toimintatavat kannustavat henkilökohtaiseen ja yhteiseen vastuuseen osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta. 2013 © Johtamisen kehittämisv erkosto www.johta 20 Osaaminen ja työhyvinvointi • Työhyvinvoinnin perusta on siinä, että ihminen kokee • • • osaavansa työnsä. Puutteellinen osaaminen johtaa usein työn hallinnan tunteen menettämiseen, ylikuormitukseen ja jopa työuupumukseen. Osaaminen työssä on merkityksellistä työhyvinvoinnin näkökulmasta: useimmat tutkimukset osoittavat, että ihmisten suurin pelko työelämässä liittyy siihen, etteivät he hallitse työtehtäviään sillä tasolla kuin uskovat organisaation odottavan. Osaamisen kehittämisen johtaminen ja henkilöstön koulutus edistävät jo itsessään työhyvinvointia. Ne viestittävät siitä, että jokaisen rooli työn tavoitteiden saavuttamisen kannalta on merkittävä. Muutoksessa tarvitaan • Visio antamaan suunnan ja tavoitteet ohjaamaan toimintaa kohti päämäärää. • Arvot vahvistamaan toimintakulttuuria, johon kaikki sitoutuvat ja jota on helppo vaalia. • Selkeä perustehtävä, erinomainen osaaminen sekä tunnustettu ja näkyvä hoitotyön johtaminen ja menestystä tavoittelevat toimintatavat. Kirsi Sillanpää Tavoitteeksi vetovoimaiset työpaikat • Hoitotyön johtamista arvostetaan ja se näkyy organisaatioita • • • • • muodostettaessa myös ylätasolla Rakenteet mahdollistavat osaamisen tehokkaan hyödyntämisen ja järkevän työnjaon Henkilöstöllä on mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen, kehittymiseen, osallistumiseen ja vaikuttamiseen työuran eri vaiheissa Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen nähdään yhtenä tuottavuutta lisäävänä ja työuria pidentävänä tekijänä Palkkaus on kannustava, kilpailukykyinen ja oikeudenmukainen Teknologiaa hyödynnetään ja uusia innovaatioita kehitetään Lopuksi ”Tulevaisuudessa tarvitaan hyvää uudistumisen, muutoksen, innovaatioiden ja oppimisen johtamista, joka osaa hyödyntää järjestelmän sisäistä viisautta ja organisaatioista itsestään löytyvää ammattitaitoa ja sitoutumista” KiSi 25.5.2015 24 Kiitos 25.5.2015 25