1. No category

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
Harjut ja kalliot
Merkittävä lajisto:
52. Sotavallan harju
Linnut: harmaapäätikka, palokärki ja lehtopöllö
Kasvit: mielenkiintoisia puulajeja kartanon arboretumissa
Pinta-ala:
Kylä:
Omistaja:
Status
Metso soveltuvuus:
10,7 ha
Sotavalta
Yksityinen
Arvokas harjualue,
Pohjavesialue,
Opetuskohde,
Arvokas luontokohde
Kyllä
Kuvaus:
Lempäälän ainoana harjuna tämä harjujakson edustava osa on paitsi kaunis
myös erinomainen opetuskohde.
Maantien eteläpuoli on kuivaa rinnelehtoa, jonka kauneimpia kasvilajeja ovat
sinivuokot ja kielot sekä erikoisuutena valkomarjainen mustikka. Mäyhäjärven puoleisen osan yleispuusto hakattiin 90-luvulla.
Sotavallan kartanon arboretumin alueella kasvaa harvinaisten istutettujen
puulajien ohella mm. lehtopähkämö ja Mäyhäjärven rannassa on muutamia
poikkeuksellisen komeita tervaleppiä.
Kuva 64 Sotavallan harju (kuva: Sami Soininen)
Virkistyskäyttö:
Lehto on rehevyytensä vuoksi myös eläimistöltään monipuolinen. Alueen
perhoslajistoa on tutkittu useita vuosikymmeniä.
111
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
112
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
53. Mäyhäjärven Pitkäsaari
Pinta-ala:
Kylä:
Omistaja:
Status:
Metso soveltuvuus:
3,3 ha
Sotavalta
Yksityinen
Arvokas harjualue,
Arvokas luontokohde
Kyllä
Kuvaus:
Kuva 65 Mäyhäjärven Pitkäsaari (kuva: Sami Soininen)
Sotavallan harjujakson osana saari on näillä seuduilla erikoinen ja maisemallisesti kaunis.
Merkittävä lajisto:
Linnut: kuikka
Saavutettavuus:
Veneellä Mäyhäjärven rannoilta.
Virkistyskäyttö:
Kuva 66 Mäyhäjärven Pitkäsaari (kuva: Sami Soininen)
113
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
114
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
54. Siisjärvenkukkula
Pinta-ala:
Kylä:
Omistaja:
Status:
Metso soveltuvuus:
osittain vaikeakulkuista. Birgitan polku kulkee alueen läpi. Suunnitteilla on
tuli- ja taukopaikka.
67,8 ha
Lahti / Pappila / Kuokkala /Moisio
Yksityinen
Arvokas kallioalue (lk. 3),
Arvokas luontokohde
Kyllä
Kuvaus:
Kohde muodostuu lounais-koillissuuntaisesta kallioiden jonosta, joka rajautuu lännessä kahteen lampeen ja niitä yhdistävään puroon. Ympärillä on
laajahko rakentamaton metsä- ja suoalue. Korkeimmalta huipulta avautuu
näköala kulttuurimaisemaan ja laajoille metsäalueille. Länsirajalla puron kohdalla on suurista kivenlohkareista muodostunut muinainen kosken pohja.
Alue on kivilajiltaan gabroa, joka näkyy kasvillisuuden rehevyydessä. Erityisen rehevää kasvisto on puronvarressa.
Merkittävä lajisto:
Kasvit: hajuheinä (useita kasvupaikkoja), imikkä, lehto-orvokki, lehtokuusama, kellotalvikki, nuokkutalvikki, kotkansiipi ja tummaraunioinen
Kuva 67 Siisjärvenkukkula (kuva: Sami Soininen)
Virkistyskäyttö:
Saavutettavuus:
Siisjärven erämaa-alue sijaitsee Nurmen, Moisio-Hakkarin ja Kuljun rajoilla
Siisjärventien päässä, noin kahden kilometrin päästä Tampereentiestä.
Siisjärven alueella kulkee useita metsäpolkuja ja alueella on myös kaksi järveä: Siisjärvi ja Pikku Siisjärvi sekä Siisjärven kukkula. Alue on sopiva ulkoilukäyttöön: marjastukseen, uimiseen, kalastukseen, vaelteluun. Maasto on
115
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
116
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
55. Pirunlinna
Linnut: korppi, varpuspöllö ja harmaapäätikka
Kasvit: hajuheinä, raidankeuhkojäkälä ja haurasloikko
Pinta-ala:
Kylä:
Omistaja:
Status:
Metso soveltuvuus:
4,5 ha
Moisio / Kuivaspää
Yksityinen
Arvokas kallioalue (lk 4),
Opetuskohde,
Arvokas luontokohde
Kyllä
Saavutettavuus:
Pirunlinnan alue sijaitsee Paistinkulman itäpuolella. Paistinkulman suunnalla
on myös pysäköintipaikka ja sieltä lähtee polku Pirunlinnan alueelle. Pirunlinnan kivikoiden kätköissä on myös luola.
Kuvaus:
Pirunlinna on metsä- ja suoalueiden keskellä jyrkästi kohoava pienialainen
kallio, joka on muinainen linnavuori. Pohjoissivulla on korkea jyrkänne ja
alueella on luontaisesti erittäin suuria lohkareita sekä rinteellä että sen laella.
Näiden lisäksi muille sivuille on kivistä rakennettu selvästi erottuvia vallituksia. Kallion laelta avautuvat laajat metsänäköalat itään ja pohjoiseen. Alue on
kulttuurihistoriallisen arvonsa lisäksi merkittävä myös maisemallisesti ja
geomorfologisesti. Jyrkänteessä on erikoisia ylikaltevia pintoja ja rakoilun
synnyttämiä luolia. Lohkareikot ovat todella näyttäviä ja suurin osa niistä on
luontaisilla paikoillaan, sillä kivet ovat liian suuria siirrettäviksi. Kasvillisuudeltaan alue on varsin tavanomainen. Kallionlaen kookas haapa- ja mäntypuusto on luonnontilaisuudessaan edustavaa. Laen pohjakasvillisuus on selvästi kulunutta. Kivilajiltaan kallio on granodioriittia, joten jyrkänteen kasvisto on karuille kallioille tyypillistä. Jyrkänteen juurella on korpisoistuma. Pirunlinna on tärkeä retki- ja opetuskohde.
Merkittävä lajisto:
Nisäkkäät: liito-orava
Kuva 68 Pirunlinna (kuva: Sami Soininen)
Virkistyskäyttö:
117
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
118
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
56. Herralanvuori - Rassanvuori
Pinta-ala:
Kylä:
Omistaja:
Status:
Metso soveltuvuus:
62,6 ha
Herrala
Yksityinen
Arvokas kallioalue (lk 4),
Arvokas luontokohde
Kyllä
Merkittävä lajisto:
Linnut: mehiläishaukka, varpuspöllö, harmaapäätikka ja lehtopöllö
Kasvit: etelänalvejuuri, imikkä, lehto-orvokki, lehtokuusama ja metsälehmus
Saavutettavuus: Rassanvuorelta avautuu näköaloja järvelle ja sitä käytetään
runsaasti lähivirkistysalueena ja paikallisena näköalapaikkana. Lähistöllä on
rehevä Ahtialanjärvi, koskiensuojelulaissa suojeltuja vuolteita sekä Ahtialan
arvokas kylämaisema. Alue sijaitsee keskustan itäpuolella 190 -tien ja 3 -tien
välissä, alueen halki kulkee Birgitan polku.
Kuvaus:
Herralanvuoren-Rassanvuoren kallioalue muodostuu kahdesta suoalueen
toisistaan erottamasta kalliomäestä ja rajautuu pohjoisessa suoalueeseen ja
lännessä peltoon. Alue sijaitsee maisemaltaan arvokkaassa ympäristössä lähellä Lempäälän keskustaa. Korkein ja edustavin kallioselänne on alueen
eteläreunalla sijaitseva Rassanvuori. Lännessä kulkevalta Tampere-Lempäälä
-tieltä katsottuna alue erottuu ympäristöstään metsäisenä kohoumana. Muualla alue rajoittuu pelto- ja metsämaisemaan eikä erottuminen ole kovin selkeää. Pääsääntöisesti loivilla rinteillä on alueen etelä- ja pohjoispäässä pienet,
mutta melko edustavat kalliojyrkänteet. Eteläpäässä Rassanvuoren alueella
on jäätikön hiomia melko edustavia silokallioita ja selänteen etureunalta on
louhittu aikaisemmin ilmeisesti rakennuskiviä.
Kivilajiltaan alue on pääasiassa granodioriittiä, mutta pohjoispäässä kivilaji
vaihtuu kiillegneissiksi. Kivilajin vaikutus näkyy selvästi kasvillisuudessa, sillä
pohjoisosan jyrkänteiden juurelle on syntynyt erittäin edustava kallionaluslehto ja pohjoisosan kasvillisuus on muutoinkin rehevämpää kuin etelässä.
Kalliokasvillisuus on karua ja tavanomaista, eteläpään kallioilla myös kulunutta. Metsän käsittely on jonkin verran muuttanut alueen luonnontilaa,
tosin alueen keskellä on vielä jäljellä luonnontilaista korpi- ja nevasuota.
Kuva 69 Herralanvuori – Rassanvuori (kuva: Sami Soininen)
Virkistyskäyttö:
119
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
120
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
57. Houkanvuori - Ruutananvuoristo
Pinta-ala:
Kylä:
Omistaja:
Status:
Metso soveltuvuus:
9,0 ha
Kuivaspää
Yksityinen
Arvokas kallioalue (lk 4),
Arvokas luontokohde
-
Kuvaus: Pääosin Kangasalan ja Tampereen puolella oleva merkittävä kallioalue.
Saavutettavuus: Sijaitsee Hervantajärven itäpuolella ja Salmuksen Natura alueen pohjoispuolella.
Kuva 70 Houkanvuori – Ruutananvuoristo (kuva: Sami Soininen)
Virkistyskäyttö:
121
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
122