Kristelli 4/2015
Kristelli 4/2015 Kristillisen Eläkeliiton jäsenlehti Valoisa Vanhuus ja Ikinuoret täyttivät 40 vuotta sivu 6 Viestikyyhky tulee kotiin vaikka maan ääristä sivu 10 Unelma yhdistyksen toiminnasta toteutui sivu 14 Kristelli 4/2015 Kristillisen Eläkeliiton jäsenlehti Julkaisija Kristillinen Eläkeliitto ry Päätoimittaja Päivi Kyyrö [email protected] puh. 045 312 0310 Taittaja Taina Lassila Toimituksen osoite: Arttolantie 1 00750 Helsinki puh. 045 609 3551 [email protected] Painopaikka: Erweko Oy ISSN-L 2243-4658 ISSN 2243-4658 Kristelli No 5/2015 ilmestyy 17.11. Seuraavaan lehteen tarkoitetut aineistot tulee toimittaa viimeistään 8.10. Lehteen lähetettävästä aineistosta on hyvä sopia etukäteen toimituksen kanssa. Kirjoituksista tai kuvista ei makseta palkkiota ellei asiasta ole erikseen sovittu. Kuvat ja muu materiaali palautetaan pyynnöstä. Lisääthän lähettämiisi aineistoihin nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi. Laita kuvien yhteyteen myös kuvaajan nimi ja hänen yhteystietonsa. 2 Tässä lehdessä: Turvatoimia digitaalisessa maailmassa Päivi Kyyrö................................................................................................................................ 3 Iloa liikkeellä........................................................................................................................... 4 Valoisa Vanhuus ja Ikinuoret täyttivät 40 vuotta Tiina Åhlgren............................................................................................................................ 6 Puheenjohtajan palsta: Iällisenäkin iloa liikkeellä Ensio Koitto.............................................................................................................................. 9 Viestikyyhky tulee kotiin vaikka maan ääristä kun sydän vaatii Anne Sirén..............................................................................................................................10 Unelma yhdistyksen toiminnasta toteutui Päivi Kyyrö..............................................................................................................................14 Jaakko ja Eeva – kaksi erilaista Päivi Kyyrö..............................................................................................................................16 Luonnollista: Kiusallinen kutittelija Ensio Koitto............................................................................................................................18 Multiaista satoa – Kristel-kuoro osallistui kulttuuritapahtumaan Multialla Maila Mustonen.....................................................................................................................19 Pankkipalvelut murroksessa – raha-asioiden hoitaminen siirtyy älypuhelimiin Heini Röyskö ..........................................................................................................................20 Keskeneräisinä mutta silti käyttökelpoisina Jari Kyyrö.................................................................................................................................23 Kyllä se männöö, kun yhessä vuan tehhään! Päivi Kyyrö..............................................................................................................................24 Kristillisen Eläkeliiton syysjuhla......................................................................................25 Kuva Anne Sirén Kansikuva: Heimo Ujala 80-vuotias Meeri Sirén kasvattaa viestikyyhkyjä Kauhajoen Savikylässä. Sivulla 10. Päätoimittajan mietteitä Turvatoimia digitaalisessa maailmassa Hiljattain monet liittomme eläkeläiset saivat sähköpostiviestin, jossa kerrottiin heidän tuntemansa yhdistyksen jäsenen joutuneen ryöstetyksi ulkomailla ja olevan rahapulassa. Viestissä pyydettiin lähettämään rahaa. Sähköposti oli luotu kyseisin henkilön nimellä, joten se saattoi aluksi tuntua aika uskottavalta. Viesti hämmensi monia, ja he ottivatkin yhteyttä kysyäkseen asiasta. Hyvin nopeasti kävi ilmi, että asianomainen ei ollut pulassa vaan ihan hyvissä voimissa ja rahoissa. Kysymys oli siis huijausviestistä. Myös Helsingin Sanomat kertoi 13.8. tämäntyyppisestä rikollisesta toiminnasta. Yrityksen johtohenkilön nimellä oli lähetetty sähköpostilla rahansiirtopyyntö yrityksen laskutuksesta vastaavalle henkilölle. Digitaalisen teknologian kehitys on mullistanut koko maailman, myös minun arkipäiväni. Käteisen rahan tarve on minimaallista. Kaikki luonnistuu pienen älylaitteen avulla. Viestit ja rahat liikkuvat muutamassa sekunnissa toiselle puolen maailmaa. Enää ei tarvitse suunnitella tapaamispaikkoja kovin tarkkaan. Ne voi varmistaa vielä viime hetkillä. Nyt suuretkin rahansiirrot onnistuvat kätevästi netissä. Myös toisen henkilön paikallistaminen onnistuu kännykän avulla. Jos on vaikka eksyksissä, voi löytää reitin kotiin helposti. Pieni laite sisältää suunnattoman määrä tietoa, siellä on pankkipalvelut ja monet muut palvelut. Olemme ottaneet aimo harppauksen eteenpäin. Mahtavaa! sanoo joku. Sähköinen viestintä on antanut paljon hyvää, mutta on se myös avannut uusia reittejä rikolliselle toiminalle ja kiusaamiselle. Maa- ilma ei muutu paremmaksi, vaikka kuinka sitä olisimme tahtomassa. On vain opittava näkemään uudet vaarat ja suojautumaan niiltä mahdollisimman hyvin. Varkaat eivät tule enää vain ovista ja ikkunoista vaan pääsevät sisään ihan muualta. Herää kysymys: kuka tämän kaiken hallitsee? Ei varmasti täysin kukaan. Ehkä juuri siksi maltti on usein valttia. Kenelläkään ei ole niin kiire saada rahalähetystä, että lähettäjä ei ehtisi selvittää, kuka todellisuudessa on rahan vastaanottaja. Eikä pankkivirkailijat tai poliisit kysele kenenkään salasanoja sähköpostilla tai puhelimella, eikä muutenkaan. Jos joku sellaista kyselee, hän on jo hieman väärissä puuhissa. Siinäpä yksi avain, joka kannattaa pitää visusti taskussa. Päivi Kyyrö Kuva: Sakari Röyskö 3 Iloa liikkeellä 4 Kristillisen Eläkeliiton teemana vuonna 2015 on Iloa liikkeellä. Julkaisemme palstalla tapahtumaan, esineeseen, henkilöön tms. liittyviä lyhyitä tekstejä ja kuvia. Kuva: Taina Lassila Istuminen heikentää lihasten voimaa ja koordinaatiota sekä tasapainoa. Paljon istuvalle kertyy helposti myös ylipainoa ja unen sekä sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä. Istu vähemmän iäkkäänä Teksti: Anne Honkanen Tutkimukset osoittavat selvästi, että liiallinen istuminen on haitallista terveydelle. Päivittäistä istumista tulisi vähentää ja tauottaa sekä lisätä liikettä arkeen oman toimintakyvyn mukaan. Istumisen haitallisuus perustuu sen yleisyyteen ja jatkuvuuteen. Suomessa 60–69 -vuotiaat istuvat lähes 8,5 tuntia ja 70–85 -vuotiaat jopa runsaat 9 tuntia päivässä. Istuminen on haitaksi erityisesti tuki- ja liikuntaelimistölle sekä sydämelle ja verenkierrolle. Istuminen heikentää lihasten voimaa ja koordinaatiota sekä tasapainoa. Paljon istuvalle kertyy helposti myös ylipainoa ja unen sekä sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä. Säännöllinenkään vapaa-ajan liikunta ei ehkäise runsaan päivittäisen istumisen aiheuttamia terveyshaittoja. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 17. kesäkuuta kansalliset suositukset istumisen haittojen vähentämiseksi. Ihmisten omien arjen valintojen lisäksi tarvitaan muutoksia koko yhteiskunnassa. Lähteet: Liiallinen istuminen on terveydelle vaarallista, UKK-instituutti ja Istu vähemmän - voi paremmin Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseksi, Sosiaali- ja terveysministeriö. 5 Valoisa Vanhuus ja Ikinuoret täyttivät 40 vuotta Vuonna 1975 perustettiin Joensuussa ja Tampereella toisistaan tietämättä kristilliset eläkeläisyhdistykset, joista tuli valtakunnallisen Kristillisen Eläkeliiton alku. Valoisa Vanhuus vietti 40-vuotisjuhlaansa toukokuussa, Ikinuoret elokuussa. Rovasti Arvi Merikallio Vilppulasta ja erityisopettaja Aarno Kartila Tampereelta olivat saaneet vahvan näyn, että eläkeläisille pitää saada kristillinen vaihtoehto. Toukokuussa 1975 perustetun Ikinuoret ry:n puheenjohtajana aloitti Merikallio ja varapuheenjohtajana Kartila. Teksti Tiina Åhlgren Kuvat Heimo Ujala, Päivi kyyrö, Urpo vuorenoja ja Pasi Toivonen Innostuksen ja toimeliaisuuden aikaa Molemmat yhdistykset lähtivät liikkeelle ripeästi. Kantavana ajatuksena oli tuoda Jumalan sanaa eläkeläisten ulottuville. Sosiaalisella työllä, kuten ystävänpalvelulla, oli tärkeä rooli alusta alkaen, myös edunvalvontaan haluttiin panostaa. Retkiä ja matkoja tehtiin paljon, ja Israel on ollut alusta alkaen mukana Joensuun yhdistyksen primus motor oli Erkki Korhonen vaimonsa Eevan kanssa. Ajatus kristillisen eläkeläisyhdistyksen perustamisesta lähti liikkeelle siitä, että tuolloin Pohjois-Karjalassa toimineissa eläkeläisyhdistyksissä kartettiin Jumalan sanan esilletuomista. Korhosen leh- 6 ti-ilmoituksessa esittämään kutsuun vastasi kymmenkunta asialle syttynyttä henkilöä, ja helmikuussa 1975 perustettiin Kristillinen Eläkeläisyhdistys Valoisa Vanhuus ry. Saman vuoden keväänä kokoontui Tampereen Emmauksen puistoon 32 henkilöä vastaavanlaisin ajatuksin. Toukokuussa 40-vuotisjuhlaansa vietti Valoisa Vanhuus. molemmissa yhdistyksissä. Valoisan Vanhuuden ensimmäiset pitkäaikaiset puhujat olivat Kaarina ja Onni Kuivalainen. He kiersivät vapaaehtoisina puhujina maakunnissa ja vetivät tilaisuuksia myös ”omassa kokoontumispaikassaan”. Korhosten johtoajatuksena oli, että jokaisella kokoontumispaikalla on omat vastuunkantajansa, jotka huolehtivat tilaisuuden ohjelmasta. Yhdistyksen toiminta laajeni myös ympäröiviin kuntiin Pohjois-Karjalassa. Parhaimmillaan jäseniä oli 500. Apua ja tukea suunnattiin myös itänaapuriin; jäsenistön neulomia sukkia on viety niin Venäjän Karjalaan, Siperiaan kuin Israeliin, ja 1990-luvulla perustettu exodus-toimikunta auttoi Karjalan ja Pietarin alueen juutalaisia.. Myös Tampereen Ikinuorten alku oli innostuksen ja toimeliaisuuden aikaa. Valittiin erilaisia toimikuntia, perustettiin englanninkerho ja lausuntakuoro, vähän myö- hemmin aloittivat raamattupiiritoiminta, opintokerho ja ystävänpalvelu. Perustamisen yhteydessä korostettiin myös halua tutustua vammaisten ihmisten, kuten kuurojen, sokeiden, maailmaan, ja olla vähäosaisten apuna ja tukena. Kuvaavaa vahvasta innostuksesta oli pian yhdistyksen perustamisen jälkeen pidetty Eläkeläisviikko, jonka aikana oli joka ilta tilaisuus Tampereella tai lähiympäristössä. Kuorotoiminta koettiin alusta asti tärkeäksi. Ensimmäisenä kuoronjohtajana toimi kanttori Jaakko Immonen. Nykyinen johtaja on Reijo Kettunen, ja kuorolaisia on nyt noin 25 henkeä. Myös lausuntakuoro toimii edelleen raamatunlukuryhmänä Ritva Sirenin johdolla. Ensimmäisenä toimintavuotena Ikinuorten jäsenmäärä oli 106 henkilöä, ja keväällä 1977 jo 334. Toiminta edelleen tärkeää Opetusneuvos Erkki Kohonen toimi Valoisan Vanhuuden johtohahmona alusta asti aina vuoden 2013 loppuun. – Hänen vahva sitoutumisensa ja rakkautensa toimintaa kohtaan muistetaan edelleen, yhdistyksen nykyinen varapuheenjohtaja Anja Hyttinen sanoo. Uutena puheenjohtajana aloitti vuoden 2014 alusta Leo Vatanen. Tällä hetkellä yhdistyksen jäsenmäärä on noin 230. Uusien jäsenten saaminen on ollut Vatasen mukaan haastavaa. – Nyt on erilainen aikakausi ja tilanne kuin yhdistyksen perustamisen aikaan. Tänä päivänä eläkkeelle jäävä ei halua, että häntä kutsutaan vanhukseksi. Moni on hyvässä kunnossa ja ajattelee, ettei voi vielä tämäntyyppiseen yhdistykseen liittyä, Vatanen toteaa. – Toiminnasta tulee kuitenkin niin hyvää palautetta, että tilaisuuksia pitää järjestää, niin kauan kuin yksikin niissä käy, hän jatkaa. 7 Syksyllä, 15. marraskuuta, Joensuun kirkossa tullaan järjestämään Valoisa Vanhuus ry:n 40-vuotisjuhlamessu ja kirkkokahvit. Ikinuorten johdossa tapahtui muutoksia aikojen saatossa. Nykyinen puheenjohtaja on Tuula Kivimäki, ja jäsenmäärä on nyt noin 250 henkilöä. – Edelleen koemme toiminnan tarpeellisuuden nykyisen ajan keskellä. Paljon on yksinäisyyttä ja hylätyksi tulemisen kokemuksia, myös taloudelliset ja terveydelliset huolet painavat ikäihmisiä, Kivimäki toteaa. Hänen mukaansa tämän päivän haasteena on saada vastuunkantajia sitoutumaan. – Rukouksemme on, että saisimme toimia edelleen seurakunnan tiloissa ja tehdä näin yhteistyötä. Pyrimme olemaan herkkiä kuulemaa jäsenistön toiveita. Esimerkiksi kuluneen vuoden teema Iloa liikkeellä ja siihen liittyneet tapahtumat ovat olleet menestys, Kivimäki kertoo. Molemmissa yhdistyksissä koetaan suurta kunnioitusta ja kiitollisuutta menneiden perustajien työtä kohtaan, ja evankeliumin sanoman eteenpäin vieminen koetaan edelleen tärkeäksi. Tampereen Ikinuoret juhlivat elokuun 31. päivä 40-vuotis juhlaansa. (Kuvat vieressä.) 8 Puheenjohtajan palsta Iällisenäkin iloa liikkeellä Vuoden teemamme mukaan kaikenikäiset ovat tänä vuonna olleet iloisesti liikkeellä. Iloa liikkeellä on ollut kuitenkin kaikkina aikoina. Lähes 4000 vuotta sitten Abraham lähti liikkeelle iloiten Kaldean Urista. Hän oli puheväleissä Jumalan kanssa. Jumala kehotti häntä lähtemään maastaan ja kodistaan maahan, jonka hän osoittaisi. Abraham oli Jumalalle kuuliainen ja lähti pitkälle, 6000 kilometrin matkalle. Matka kesti sen aikaisilla kulkuneuvoilla melko kauan. Hänellä oli kuitenkin pitkäjännitteinen ja odottava mieli. Hän esimerkiksi odotti neljännesvuosisadan esikoispoikaansa, jonka Herra hänelle ja Saaralle lupasi antaa. Tosin Saaran hedelmättömyys koetteli mieliä monta kertaa matkan varrella. Sata vuotta tuli Abrahamille täyteen. Hän tunsi itsensä ja vaimonsa jo iälliseksi. Mutta esikoispoika syntyi. Se päivä oli varmasti ilon päivä. Silloin, jos koskaan, heidän perheessään oli iloa liikkeellä! Abraham sai ensimmäisen Mooseksen kirjan 15:15 mukaan viettää ” hyvän vanhuuden”. Matkasauvansa hän laski 175-vuotiaana. Jerusalemin kristilliset eläkeläiset, Simeon ja Hanna, olivat joka päivä ahkerasti liikkeellä, mikä synnytti monella tapaa iloa. He kertoivat päivittäin monille pian ilmestyvästä Messiaasta. Eräänä päivä nuo rakastettavat, iälliset lähimmäispalvelua suorittavat todistajat saivat omin silmin nähdä Messiaan. Simeon iloitsi pitäessään sylissään Jeesus-lasta, ja profetoimisen lahjan kautta tuli taivaallisia totuuksia. Voi miten suurenmoinen päivä se olikaan! tällöin tapaamme nykyajan iällisiä ihmisiä. Soitin jokin aika sitten syntymäpäiväonnittelut yhdistyksemme iäkkäimmälle henkilölle. Hän täytti 105 vuotta. Kotonaan hän vastasi puhelimeen iloisella äänellä ja kertoi tekevänsä iloiten pikku askareitaan päivän mittaan. Ystävät käyvät häntä tapaamassa, iltaisin hän lukee sanaa ja nukkuu yönsä hyvin. Avasin virren 520. Se on Johann Heermannin jo 1600-luvun lopulla sepittämä virsi, joka päätyi virsikirjaan vuonna 1701. Se on virsi käytännön kristillisyydestä. Tauno Väinölä toteaa virrestä: ”Se on arkisen asiallinen ja raitis, se ei käytä suuria sanoja eikä vetoa tunteisiin. Siinä pyydetään kaikkea sitä, mikä on kristitylle tarpeen jokapäiväisessä elämässä: oikeaa uskoa ja sydämen puhtautta, uskollisuutta työssä, pysymistä totuudessa, varjeltumista valheesta ja turhista puheista, rohkeutta vaarojen ja vaivan kohtaamisessa, pahan voittamista hyvällä sekä rauhassa ja ystävyydessä elämistä jokaisen kanssa.” Minua jää puhuttelemaan kuudennen säkeistön sisältö: ”Jos elän vanhaksi, myös silloin hoida, kanna ja heikon sauvaksi kätesi vahva anna. Suo pääni harmeta kunniallisesti ja täytä valolla elämän ehtooni.” Iällisyyttä kohti menossa iloiten Ensio Koitto Kerta kaikkiaan iälliseksi eli myös Nooan isoisä Metuselah. Hän on pitkäikäisin Raamatun mainitsema henkilö – 969-vuotias! Hän kuoli vähän ennen vedenpaisumuksen tuloa. Uskon, että noiden vuosisatojen aikana Metuselah oli monta kertaa iloisesti liikkeellä. Kun tullaan meidän aikaamme, niin aina silloin 9 Kuva: Sakari Röyskö Meeri Sirén kasvattaa viestikyyhkyjä Kauhajoen Savikylässä. Viestikyyhky tulee kotiin vaikka maan ääristä kun sydän vaatii Viestikyyhky suunnistaa kotiin maan magneettikenttien, auringon ja maamerkkien mukaan. Sen rakkaus syntymälakkaa, puolisoa ja pesää kohtaan saa sen taittamaan jopa tuhannen kilometrin matkan. Teksti ja kuvat: Anne Sirén 10 80-vuotias Meeri Sirén kasvattaa viestikyyhkyjä Kauhajoen Savikylässä. Harrastus sai alkunsa viisi vuotta sitten aivan sattumalta, kun eräs harrastaja lopetti toimintansa. Nyt parikymmentä lintua asuu vanhassa tallissa, josta on muokattu tarkoitukseen sopiva lakka pesäosastoineen ja orsineen. Kyyhkyillä on lisäksi lentohäkki, ja kantalintujen jälkeläiset lentävät vapaana pihapiirissä. Pelkäksi koristeeksi lintuja ei otettu – Meeri vuokraa niitä häihin ja hautajaisiin. Viestikyyhkyt harrastuksena vaativat vain vähän työtä. Kyyhkyjä ovat mielenkiintoista seurata, sillä niiden sosiaaliset kuviot ovat kiehtovia. Pariuskollisina kyyhkyt hoivaavat toisiaan hellästi ja kasvattavat poikasia varhaisesta keväästä syksyyn saakka. Hääkyyhkyt ovat valkoisia Kaikkein tunnetuin tapa käyttää viestikyyhkyjä tänään on niiden vapauttaminen erilaisissa juhlissa, kuten häissä, hautajaisissa, syntymäpäivillä ja muissa tilaisuuksissa. Sirénin lakasta vuokrattiin kerran kyyhky juhlistamaan äidin kotiinpaluuta sairaalasta. Hautajaisiin valkoisia kyyhkyjä on vuokrattu enemmän kuin muihin juhliin yhteensä. Hautajaiskyyhkyt ovat aikaisemmin olleet tunnettuja vain Yhdysvalloissa kauniina tapana jättää viimeinen tervehdys vainajalle. Nyt tapa on rantautumassa Suomeenkin. Juhlien kruunaajina kyyhkyt vapautetaan korista tai lasketaan lentoon kädestä. Linnut lentävät muutaman kierroksen suunnistuslentoa vapautuspaikan yläpuolella, ja kun ne ovat kalibroineet kompassinsa, lähtevät siipimään kohti kotia. Kyyhkyjen vapautus on elämys, jossa on kauneutta. Valkoiset kyyhkyt symboloivat rauhaa. Niitä on vapautettu rauhankonferenssien yhteydessä ja symbolisena eleenä vahvistettaessa suuria sopimuksia. Kyyhky symboloi myös rakkautta, ja niiden 11 käyttö häissä on suosittua maailmalla. Koulutus alkaa nuorena Viestikyyhkyn koulutus alkaa heti vieroituksen jälkeen, jolloin kyyhkynpojat ulkoilevat sisäänmenoluukun yhteyteen sijoitetussa häkissä. Niiden tulee oppia hyppäämään luukusta, eli niin sanotusta sputnikista, lakkaan sisälle, jotta ne voidaan sen jälkeen päästää ulkoilemaan vapaasti. Sputnik-koulutus kestää parista päivästä viikkoon riippuen kuinka nopeasti kyyhkyt 12 oivaltavat tehtävänsä. Tämän jälkeen linnut pääsevät ulos vanhojen kyyhkyjen mukana, ja ne opettelevat lentämään pihapiirissä. Kun siivet ovat vahvistuneet ja poikaset lentävät säännöllisesti suurta ympyrää lakan yläpuolella, ne viedään koppalennolle. Aluksi ne päästetään korista lentoon tontin rajojen sisäpuolella. Vähitellen matkaa pidennetään pariin sataan metriin. Nuoret linnut saattavat häkeltyä ensilennoillaan niin, että eksyvät, mutta opittuaan kompassin käytön palaavat kuitenkin lopulta kotiin – viikonkin päästä! Lentomatkaa pidennetään muutamaan kilometriin, ja kun matkaa on jo kymmenen kilometriä, ovat kyyhkyt niin tottuneita, että ovat kotona ennen omistajaansa. Kymmenen kilometrin jälkeen matkaa voi pidentää useilla kymmenillä kilometreillä, sillä täysin kompassin käytön oppinut lintu palaa kotiin varmasti. Viestikyyhkyharrastajilla onkin tapana ojentaa kotiin lähteville vieraille pahvilaatikollinen lintuja tietyn matkan päästä vapaaksi päästettäviksi. Tanssia tuulessa Sirénin kyyhkyslakka on jaettu kahteen osastoon: muualta ostettuihin kantalintuihin, jotka eivät saa lentää vapaana, ja lentolintuihin, jotka ovat kotona kuoriutuneet. Viestikyyhkyn voi ostaa, mut- Ky yhkyne n ta sen sydäntä ei saa koskaan. Jos muualta ostetun linnun päästää lentoon, se palaa välittömästi alkuperäiseen kotiinsa. Viestikyyhkyt lentävät kotilakan ympärillä säännöllistä, suurta ympyrää ja kisailevat pihapiirissä syöksähdellen rakennusten välistä kuin ohjukset. Mitä vanhempia linnut ovat, sen korkeammalla ne lentävät. Kaikkein koristeellisin lentokuvio on kahden kyyhkyn paritanssi, jossa ne toistavat toistensa siiveniskut ja tyylikkäästi rytmitetyt liitovaiheet toistensa peilikuvina. Ja kaikkialta kuuluu kujerrus. Valkoisten kyyhkyjen kujerrus kaikuu Pohjanmaan lakeuksilla utuisena ja salaperäisenä, kuin se olisi rukousta Kaikkivaltiaan puoleen. Kyyhkyt Raamat ussa ( kreikaksi peristeri ja latinaks Ky yhkyse i columb Ky yhky e n a) siinty y m k un hän jo siipiä toivoin Kun onessa yh in teydessä Jos saisin utui pakenemaan gas Daavid, Raamatu k o y maa po y h k y sen ssa. lepopaik Nooa lask an. Paken siivet, lähtisin len ikaansa. i arkista k is to Kiiruhtais yy kunnes ve in turvap in kauas, majailisin on, etsisin si oli vetä hkyn, ja se palasi aikkaan, s takaisin a ytynyt ja uojaan m autiomaassa. in lintu löysi yrskyltä. P pesäpaik a siihen saakka, salm. 55: an. 1. Mo Laulujen 7-9 os. 8:8–1 Vanhassa la u 4 lu te ssa mies s kaunis ole 3. Moos. stamentissa ky yh a n oo 14:29–31 ky kelpas ky yhkysil tkaan, kalleimpani! rakkaalleen: Mite i uhrieläim n m Miten ka ä ! Lau. 1:15 eksi. unis on k atseesi, K y yhkynen Kuningas o n P Hiskia ve y h h ä n än nousi Hengen rtasi valitu kun hän o s li Jumalan H kohta vedestä. Sa vertauskuva. Ku tervapää sairasvuoteella. M taan ky yhkysen ä n m sk ä päälleen engen laskeutuva assa taivaat auke Jeesus oli kastettu vaikerran yn ääni, ky yhkyse inun ääneni vinku neen, . n n , Ja ivat, ja k y ta y iv hk aasta kuu . n u johon min lui ääni: T ysen tavoin ja ase Jeesus näki Herra min Minun silmäni väs tavoin minä valita kuin ä o le n mielisty ä tt yiv n ä olen ah nyt. Matt mä on minun raka uvan hänen dingossa ät tähytessään ko ja . 3: 16–1 s , auta min rkeuteen Poikani, 7 Jeesus liitt ut siitä. Je . i ky yhkys s. 38: 14. en opetu Minä lähe slapsillee tän teidä n antama käärmee t k u in an tehtäv lam t ja viatto ään. mia kuin paat susien keske ky yhkyse ll t. (Matt. 1 e. Olkaa siis viisa ita kuin 0:16) 13 Unelma yhdistyksen toiminnasta toteutui Lohjan Seudun Kristilliset Eläkeläiset täytti 10 vuotta ja teki retken Tuusulan kulttuurimaisemiin. Teksti ja kuvat Päivi kyyrö Hellevi Wahlstén ja Viena Laulumaa ovat löytäneet ystäviä ja paikkansa Lohjan Krellistä. 14 Suomen luonto näytti parhaita puoliaan, kun Lohjan Seudun Kristilliset Eläkeläiset matkasivat Tuusulaan, taiteilijoiden upeisiin maisemiin. Monille vierailu Ainolassa ja Halosenniemessä oli ensimmäinen kerta. Välillä syötiin, seurusteltiin ja naurettiin yhdessä. Nuoruuskin tuli ihan mieleen, kun näki astioita ja esineitä, jotka ovat tuttuja omasta elämästä. Joku sanoi jopa voivansa jäädä asumaan Ainolaan, jos se vaan olisi suinkin mahdollista. Retket, ja jo pelkkä yhdessäolo ovat monille eläkeläisille mieltä virkistävää toimintaa arjen keskellä. – On hienoa, että näkee muitakin maisemia kuin kotinurkkansa, tuumailee Vilma Tamminen. Lohjan yhdistys on yksi innokkaimmista Kristillisen Eläkeliiton yhdistyksistä. Sen toiminta on kasvavaa, vireää ja ihmisläheistä. Hellevi Wahlstén ja Viena Laulumaa Retkeläisiä Ainolan maisemissa. ovat Lohjalle muuttaneita, jotka ovat löytäneet ystäviä ja paikkansa Lohjan Krellistä, jonne he liittyivät pian muuttamisen jälkeen. – Parasta tässä on se henkinen lepo, tuumaa Viena, joka lähtisi mielellään katsomaan Ahvenanmaan pohjois-osaa. Hellevi vuorostaan lähtisi mielellään retkelle PohjoisNorjaan. – Luonto on minulle tärkeä asia, mutta hieman haittaa terveyteni, kun ei kaikesta pääse täysillä nauttimaan, kertoo Viena. Lohjan Seudun Kristilliset Eläkeläiset ry aloitti toimintansa 2004 ja nyt sitten toukokuussa juhlittiin 10-vuotista taivalta. Seurakuntakeskuksessa järjestetyssä juhlassa jaettiin ansiomerkkejä ja kunniakirjoja yhdistyksessä vuosia aktiivisesti toimineille jäsenille. – Minulla oli unelma ja näky yhdistyksen toiminnasta. Se on toteutunut ja työtämme on siunattu. Saamme kokea kristittyjen yhteenkuuluvuutta riippumatta uskontokunnista tai eri seurakuntataustoista. Meillä on hyvä olla yhdessä, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Maija Kokkonen. Lohjan Krelliin kuuluu tällä hetkellä yli 180 jäsentä. Päävastuunkantajina ovat alusta asti olleet Maija ja Matti Kokkonen, jotka ovat saaneet rinnalleen monia uskollisia toimijoita. Kokkosten myötäelämisen taito sekä positiivisuus ovat tuoneet paljon iloa heidän ympärillään olevien ihmisten elämään, siksi heidät valittiin myös vuoden 2014 hymymummoksi ja hymypa- paksi. Tämänkaltainen huomionosoitus on ollut käytössä Kristillisessä Eläkeliitossa vuodesta 2012 asti. Sillä halutaan palkita henkilöitä, jotka ovat erityisellä tavalla osoittaneet lämpöä ja välittämistä lähimmäisiään kohtaan. Lohjan Seudun Kristilliset Eläkeläiset retkeilevät jatkossakin erilaisiin mielenkiintoisiin kohteisiin. Myös vierailuita sairaaloihin ja palvelutaloihin halutaan jatkaa. Vaikka yhdistyksen vastuuhenkilöt ovat olleetkin innokkaita kehittämään toimintaa, on tilaa vielä uusille toimintamuodoille ja niiden kehittämiselle, jos vain vastuunkantajia löytyy. Tällaisia uusia alueita voisivat olla esimerkiksi musiikkiin ja liikuntaan liittyvät toiminnat, kertoo puheenjohtaja Maija Kokkonen. 15 Jaakko ja Eeva – kaksi erilaista Teksti ja kuvat Päivi kyyrö Jotkut muistot saavat meissä aikaan lämpimiä tunteita, nostavat hymyn huulille tai saattavatpa saada jopa nauramaan makeasti. Mutta elämään mahtuu paljon menetyksiä ja suruja, jotka nostavat vielä kymmenien vuosien jälkeen pelonsekaisia tunteita. Ne ovat silloin jättä- 16 neet meihin kipeän ja pysyvän jälkensä, ovat siirtyneet osaksi itseämme. Näitä mietin istuessani Jaakko ja Eeva Parkkilan olohuoneessa kuuntelemassa heidän elämäntarinoitaan. Jaakko jäi sotaorvoksi, ja muistot isästä ovat lähinnä toisten kertomusten ja piirongin päällä olevan kuvan varassa. Eeva puolestaan joutui lähtemään ensimmäiselle evakkomatkalle jo alle vuoden vanhana. Jaakon orpouden tuoman surun ja ikävän voi tuntea hänen kirjoittamissaan kirjoissa Sotaorvon juoksuhauta ja Hylkirannalla. Jälki on kuin paksu juopa, joka on piirtynyt sieluun saakka. – Isähahmon etsintää on orpo elämä paljon ollutkin, sanoo Jaakko. Hän muistelee, että jossain vaiheessa sotaorpous oli hyvin vaiettu ja häpeällinen asia. Eeva ei muista ensimmäistä evakkoon lähtemistä, sillä hän oli silloin vastaa vuoden vanha, mutta sen hän tietää, että vanhemmilla oli aikaa vain kaksi tuntia pakata perhe ja eväät kyytiin. Perhe sai kuitenkin vielä palata takaisin kotiin muutamaksi vuodeksi, kunnes tuli uusi lähtö. Toisesta lähdöstä Eevalla on jo selkeä muistikuva. Hän oli tuolloin 5-vuotias. Lapsen kokemus lähdöstä ja matkasta oli niin pelottava, että se jäi vaikuttamaan koko elämän ajaksi lähtemisen hetkiin. – Silloin pelottaa, että myöhästyy, kertoo Eeva. Pelko jäi myös siitä, että ehtiikö pakenemaan junavaunuista metsään, kun pommikoneet tulevat. – Kahdeksantoista kertaa jouduttiin pakenemaan metsään junavaunuista. Nyt vanhempana ihmettelee, että miten pääsis hyppäämään härkävaunusta, kun jalat huononee. Jaakolla ja Eevalla on omat kipunsa, joiden kanssa on elämä elettävä. Jaakko kirjoittaa muistoja talteen, ja Eeva katsoo olevansa enemmän arjen realisti. Erilaisuus on samalla kertaa haaste ja voimavara. Yhdessä kuitenkin kuljetaan elämän kokemusten piirtämää ja Jumalan suojaamaa matkaa. Jaakko Kustaa (alias Jaakko Parkkila) on kirjoittanut kirjat: Reissumiehen runoja, Sotaorvon juoksuhauta ja ja Hylkirannalla. ” – Kahdeksantoista kertaa jouduttiin pakenemaan metsään junavaunuista. 17 Luonnollista Kiusallinen kutittelija Hirvikärpänen (Lipoptena cervi) on yksi kaikkein kiusallisimmista kutittelijoista, joita tiedän. Siitä on muodostunut pysyvä riesa marja- ja sienireissuilla. Tunnen joitakin entisiä metsissä kävijöitä, jotka ovat luopuneet harrastuksesta noiden kiusallisten kutittelijoiden vuoksi. Lapsuus- ja nuoruusvuosilta minulla ei ole muistoja hirvikärpäsistä. On ilmeistä, että se alkoi levitä Suomeen 1960-luvulla kaakosta. Nykyisin se on levinnyt miltei koko maahan aina poronhoitoalueille asti. Hirvikärpänen on melko roteva kaksisiipinen hyönteinen. Kooltaan se on 5–6 millimetriä pitkä, tummanruskea, lähes musta, karvainen otus. Sillä on voimakas imukärsä ja paksut jalat. Isäntäeläimenä sillä on tavallisesti hirvi. Kuitenkin hirvikärpänen voi viihtyä myös poron, peuran, mäyrän, suden tai karhun turkissa. Jopa lampaissa, hevosissa ja koirien karvoissa niitä on tavattu. Ravinnokseen kumpikin sukupuoli imee verta. Nyt marjastus- ja sieniaikana niitä esiintyy runsaasti, sillä syyskuun lopulla aikuiset hirvikärpäset kuoriutuvat koteloista. Hirvikärpänen on melko kömpelö lentäjä eikä useinkaan pysty lentämään kuin parikymmentä metriä. Hirvikärpänen oleilee puiden kasvustoissa, joissa se odottelee sopivan lentoetäisyyden päähän tulevaa isäntäeläintä. Sitten se pompahtaa karvaiseen turkkiin. Hirvikärpäsen lisääntyminen onnistuu hyvin. Naaras kantaa sisällään munia, joista kuoriutuvat toukat elävät naaraan sisällä ja koteloituvat sitten maahan pudotettaviksi. Suotuisia paikkoja ovat hirvien makuupaikat. Maassa kotelot talvehtivat, kunnes kuoriutuvat syksyllä. 18 Ihmisen kohdatessaan hirvikärpänen yleensä erehtyy luulemaan tätä isäntäeläimekseen. Se nimittäin suunnistaa lähinnä lämpöaistinsa avulla. Lentäessään vaatteelle tai hiuksiin se saattaa pudottaa siipensä. Sitten se valmistautuu veren imemiseen. Myös ihmisen veri tuntuu kelpaavan sille ravinnoksi, ja silloin hirvikärpäsestä muodostuukin tosi kiusallinen kutittelija. Allergikoille verenimupistot voivat aiheuttaa tulehduksia ja ihottumaa. Tämä kömpelö lentäjä osaa kyllä tunkeutua kapeimmastakin raosta vaatteiden sisään ja piiloutua taitoksiin ja saumoihin. Hiuksiin tarttuessaan sen irrottaminen on usein hankalaa. Minulla on aina syksyisillä metsäreissuilla mukana vanhanajan ”täikampa”. Suosittelen sitä. Onneksi hirvikärpäset eivät muni ihmisten hiuksiin. Hirvikärpäsen välttämiseksi on kokeiltu monenlaisia tapoja. Vaaleat vaatteet eivät yleensä ole niin houkuttelevia laskeutumispaikkoja kuin tummat. Jotkut pitävät kamferipulloa mukanaan metsässä. Hirvikärpäseen eivät monet hyönteismyrkyt kuitenkaan tehoa. Ne selviytyvät hyvin myös saunomisesta. Saunassa joskus sisukkain yksilö alkaa liikehtiä hiuksissa, ellei sitä ole huomattu ottaa kiinni aikaisemmin. Monien kokemat paukamat, hirvikärpäsihottumat ja haitalliset bakteerit ovat tosi hankalia asioita. Mielestäni hirvikärpänen on kelju kaveri syksyisessä marja- ja sienimetsässä. Siitä huolimatta suuntaan kuitenkin heti tämän kirjoitettuani metsään marjareissulle! Hirvikärpästerveisin Ensio Koitto Yllätysvieras Ihanainen Rieska 3 kkp isoja kauraryynejä 1 l maitoa Annetaan turvota noin tunti 2 kkp puuroriisiä 3 dl vettä 100 g voita Nämä keitetään kunnes vesi häviää. 2 munaa 1 rkl suolaa Multiaista satoa – Kristel-kuoro osallistui kulttuuritapahtumaan Multialla 24.7.2015 Teksti: Maila Mustonen Kuoronjohtajamme Risto Kahilan kotipaikkakunnalla Multialla on vuodesta 1997 alkaen järjestetty kulttuuritapahtuma. Tänä kesänä Kristel-kuorolla oli musiikki-ilta Multian kirkossa. Kuoroa johtivat sisarukset Miia Liukko ja Risto Kahila. Miia on aito multiainen, eli syntynyt paikkakunnalla, Risto on multialainen, eli asuu Multialla. Ennen konserttia kuorolaiset nauttivat juhla-aterian Multian seurakuntakeskuksessa. Ateria kustannettiin kuoron levytystuotolla. Täten lähes neljäkymmentä kuorolaista tuli palkituksi ahertamisestaan. Kuoronjohtajiemme kotipaikkakuntalaiset täyttivät kauniin Multian kirkkosalin. Kuoron ohjelmistossa oli paikallista väriäkin. Sikosaari-laulu kertoo Sinerväjärvestä. Multian laulu oli kuorolaisille uusi tuttavuus. Lopuksi kaikki aineet yhdistetään. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla, kaada rieskataikina siihen. Paista uunissa 225* noin 30min. Tarjoa munavoin kanssa. Mustikkakukko 250 g voita 1,5 dl sokeria 5 dl ruisjauhoja 2 tl leivinjauhetta Täyte: 6 dl mustikoita 3 rkl sokeria 2 tl perunajauhoja Saimme vahvistusta paikkakunnan kuorolaisista. Multiaista Satoa ry:n puheenjohtaja Satu Olkkonen rohkaisi kulttuuritapahtuma-esitteessä paikkakuntalaisia pitämään kiinni hyvän kasvun mahdollisuuksista; kaveria ei jätetä, eikä periksi anneta. Kristel-kuorolaiset toivottavat tapahtumalle hyvää jatkoa ja kiittävät mahdollisuudesta osallistua tapahtumaan. Vaahdota voi ja sokeri, lisää ruisjauho leivinjauho seos joukkoon. Vuoraa korkealaitainen uunivuoka, myös reunoille noin kolmasosalla taikinaa. Laita mustikat, sokeri sekä siivilän kautta perunajauho vuokaan taikinan päälle Taputtele pyöreä kansi lopusta taikinaa, pistele haarukalla. Paista 200*:ssa n.45min. Tarjoa vaahtoutuvan vaniljakastikkeen kanssa jälkiruokana tai kahvin kanssa. 19 Pankkipalvelut murroksessa – raha-asioiden hoitaminen siirtyy älypuhelimiin Pankkien palveluita käytetään yhä enemmän mobiilisti eli älypuhelimen tai tabletin avulla. EETUn projektipäällikkö Heini Röyskö tapasi finanssialan digitalisaatioon perehtyneen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Matti Pohjolan. Teksti Heini Röyskö Kuvat Sakari Röyskö Laskujen maksaminen automatisoituu, pankit keskittyvät sijoitusneuvontaan Digitaalisen teknologian kehittyminen heijastuu voimakkaasti pankkien palveluihin lähivuosina. Professori Matti Pohjolan mukaan kaikki rutiininomaiset pankkipalvelut tullaan automatisoimaan. ”Pankkitoiminnassa tapahtuu työnjakoa automatiikan ja ihmistyön kesken: ihmiset erikoistuvat siihen, missä ihminen on hyvä, ja koneet siihen, missä koneet ovat hyviä. Koneet ovat hyviä rutiinihommissa”, Pohjola tiivistää. Pohjola korostaa, että digitalisoitumisen myötä pankkipalveluista tulee asiakkaille halvempia, koska kilpailu yksinkertaisista palveluista kuten sähköisistä maksupalveluista kiristyy. Palveluiden digitalisoituminen merkitsee pankkien toimihenkilöiden vähentymistä entisestään: enää ei tarvita toimihenkilöitä hoitamaan maksuliikennettä tai lainapäätöksiä. Laskut hoidetaan itse tai internetohjelma tekee ne automaattisesti asiakkaan puolesta. Tänä päivänä jokaisen täytyy kirjautua erikseen verkkopankkiin, tulevaisuudessa niin ei todennäköisesti ole. Myös pidemmälle jalos- 20 tetut pankkipalvelut, kuten lainan hakeminen voidaan automatisoida: tietokone pystyy annettujen tietojen perusteella selvittämään lainanhakijan maksukyvyn. Kun pankkipalveluista katoaa rutiininomainen työ, pankit keskittyvät alueille, jotka ovat niille hyödyllisimpiä. Asiantuntemus ja luottamus ovat finanssialan perinteisiä kilpailuetuja. Asiakaskohtaiset, räätälöidyt sijoituspalvelut ovat palveluita, joita on vaikea automatisoida. ”Mikäli sinulla on mittavia sijoitustarpeita, ei niitä pystytä vielä digitalisoimaan: sijoitustoiveita täytyy käydä asiantuntijan kanssa läpi keskustellen”, Pohjola painottaa. Pankkipalvelut muuttuvat mobiileiksi – uudet maksutavat haastavat pankit Pankkien palvelut muuttuvat asiakkaan näkökulmasta yhä joustavammiksi. Palveluita käytetään älypuhelimen tai tabletin avulla, jolloin palveluita voi käyttää milloin ja missä tahansa. Pohjala painottaa, että älypuhelimen ja tabletin käyttötaidot tulevat lähivuosina yhä tärkeämmäksi kaikille pankkipalveluiden käyttäjille. Vaikka osa eläkeläisistä käyttää Professori Matti Pohjolan mukaan kaikki rutiininomaiset pankkipalvelut tullaan automatisoimaan. 21 ” Pankkien palveluita käytetään älypuhelimen tai tabletin avulla, jolloin palveluita voi käyttää milloin ja missä tahansa. pankkipalveluita sähköisesti, se tapahtuu tavallisesti omalta kotikoneelta, ei mobiililaitetta käyttäen. ”Suomalaiset pankit ovat jo tällä hetkellä mobiilimaksamisen eturintamassa. Palveluita on tarjolla, jos niitä vain osaa käyttää”, Pohjola sanoo. Pankkien tarjoamien maksupalveluiden rinnalle on noussut ja nousee yhä uusia maksupalveluita. Digitaalinen maailma rakentuu digitaalisten alustojen päälle, joita ovat esimerkiksi Facebook, verkkokaupat, ja teleoperaattorit. Ne tarjoavat myös erilaisia maksupalveluita: voit muun muassa maksaa lukuisia palveluita puhelinlaskusi yhteydessä. Mitä enemmän kiinnostavia palveluita vaikkapa Facebookissa on tarjolla, sitä enemmän sinne tulee myös asiakkaita. Facebookilla on 1,5 miljardia käyttäjää maailmassa. Mitä enemmän alustoilla on asiakkaita, sitä houkuttelevampaa on tulla sinne palveluntarjoajaksi. Kun muutkin kuin pankit voivat tarjota maksupalveluita, se helpottaa asiakkaiden elämään. Heidän ei tarvitse siirtyä pois esimerkiksi Facebookista pankin verkkosivulle, vaan henkilö 22 voi hoitaa maksun suoraan samalta sivustolta. Pankeilla on yksi valttikortti digitaalisessa murroksessa Professori Matti Pohjolan korostaa, että pankit ovat turvallisia paikkoja hoitaa raha-asioita, sillä pankit eivät myy tietoja asiakkaistaan muille. Muut maksupalveluita tarjoavat yritykset eivät ole tässä mielessä yhtä turvallisia. Ne saattavat kerätä tietoja asiakkaista ja myydä tiedot kolmannelle osapuolelle. Useat internetyritykset elävät sillä, että ne hankkivat internetin kautta tietoja ihmisistä ja heidän verkossa tekemistään ostoksista. Pohjolan mukaan tiedonkeruulla on kuitenkin myös positiivinen puolensa: Kun palveluntarjoajilla on tietoa asiakkaistaan, voi vaikkapa internetissä toimiva kirjakauppa tarjota asiakkaalle paremmin tietoa kirjoista, jotka tätä kiinnostavat. Artikkeli on osa artikkelisarjaa, jonka EETUn projektipäällikkö kirjoittaa verkko-osallisuudesta ja verkkopalveluista. Ikäihmisten osallisuuden vahvistaminen verkossa on yksi EETUn uuden Eläkeläisten osallisuushankkeen 2016–2018 painopisteistä. la ne valitut kaksitoista. Myöhemmin hän valitsi ja lähetti seitsemänkymmentäkaksi lisää. Huomio kiinnittyy siihen, minkälaisia opetuslapset olivat tässä vaiheessa matkaa. Ne kaksitoista. Ne seitsemänkymmentäkaksi. Ne kaksitoista olivat olleet lähimpänä Jeesusta, näin yleensä ajatellaan. Siihen mennessä he olivat jo saaneet kuulla paljon opetusta ja nähdä ihmetekoja. Johannes ja Jaakob olivat olleet kirkastusvuorella, jossa Mooses ja Elia keskustelivat Jeesuksen kanssa. Kuinka syvällistä heidän uskonsa jo oli? Olivatko he täydellisiä? Luuk. 9:51–55: Kun Jeesuksen taivaaseenottamisen aika oli lähenemässä, hän suuntasi kulkunsa Jerusalemia kohti. Edellään hän lähetti sananviejiä. Nämä lähtivät matkaan ja menivät erääseen Samarian kylään valmistelemaan Jeesuksen tuloa. Kyläläiset kuitenkin kieltäytyivät ottamasta Jeesusta vastaan, koska hän oli matkalla Jerusalemiin. Kun hänen opetuslapsensa Jaakob ja Johannes kuulivat tästä, he sanoivat: ”Herra, tahdotko, että käskemme tulen iskeä taivaasta ja tuhota heidät?” Mutta Jeesus kääntyi ja nuhteli opetuslapsia. Jaakobille ja Johannekselle olisi sopinut, että koko samarialaisten kylä olisi tuosta vain tuhottu maan tasalle ja ihmiset olisi tapettu siinä samalla. Oli Johanneksellakin o Ku rke Tämän jälkeen Herra valitsi vielä seitsemänkymmentäkaksi opetuslasta ja lähetti heidät kaksittain edellään jokaiseen kaupunkiin ja kylään, johon hän aikoi itse mennä. Hän sanoi heille: ”Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Pyytäkää siis herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen. ”Kun tulette kaupunkiin ja teidät otetaan siellä vastaan, syökää mitä teille tarjotaan, parantakaa kaupungin sairaat ja kertokaa kaikille: ’Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle’.” Ne seitsemänkymmentäkaksi opetuslasta palasivat iloisina ja sanoivat: ”Herra, pahat hengetkin tottelevat meitä, kun käskemme niitä sinun nimessäsi.” Silloin Pyhä Henki täytti Jeesuksen riemulla, ja hän sanoi: ”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä, että olet salannut tämän järkeviltä ja viisailta mutta olet ilmoittanut sen lapsenmielisille. Näin sinä, Isä, olet hyväksi nähnyt.” (Luuk. 10:1–21) Luukkaan evankeliumin 9. luvun 51. jakeesta alkaen tehdään matkaa Jerusalemiin, ja sitä seuraavat kymmenen lukua sisältävät opetuksia ja tapahtumia, jotka on kirjattu ”tien päällä”. Matkan päämääränä Jeesusta odottaa risti. Matkalla kuljetaan pitkin Jordanjoen itärantaa ja muita seutuja. Aiemmin luvussa 9 Jeesus lähettää ensin edellään Kuva: Ja r m Keskeneräisinä mutta silti käyttökelpoisina Ajatuksia uskosta pitkä matka kuljettavana Herran tiellä rakkauden apostoliksi! Paljon hänen piti oppia rakkautta. Sitten ei kerrota, että ne kaksitoista olisivat palanneet iloisina kertomaan Jeesukselle tapahtuneista ihmeistä, vaikka niitä varmaan tapahtuikin. Mutta ne seitsemänkymmentäkaksi reppanaa! Edes heidän nimiään ei missään mainita. Yhtä kaikki, he menivät ja julistivat ja paransivat sairaat. He (ehkä kaikki seitsemänkymmentäkaksi?) palasivat iloisina. Vaikka Jeesus muistuttikin heitä iloitsemaan ennemmin siitä, että nimet ovat taivaan kirjassa, niin hän riemuitsi opetuslasten lapsenmielisestä uskosta! Pyhä Henki täytti Jeesuksen riemulla. Jeesus hyväksyy myös meidät, vaikka olemme keskeneräisiä ja puutteellisia. Näiden raamatunjakeiden perusteella haluaisin myös uskoa, että sairaiden puolesta kannattaa rukoilla. Parantakaa kaupungin sairaat. Ei siksi, että me saisimme siitä kunniaa ja mainetta, vaan siksi, että se on jotain, mitä Jeesus kehotti opetuslapsiaan tekemään. Jari Kyyrö 23 Kyllä se männöö, kun yhessä vuan tehhään! Teksti ja kuva Päivi Kyyrö Kauniin aurinkoisena päivänä saavuin Karttulaan, jonne menin ensimmäistä kertaa tapaamaan seudun kristillisiä eläkeläisiä. Ensi hetkestä lähtien tunsin itseni tervetulleeksi, ja laukun kantajakin oli jo valmiina odottamassa. Riemuitsin suuresti kuunnellessani iloista puheensorinaa seurakuntasalissa. Juttu näytti luistavan luonnostaan. Pyysin tilaisuuden aikana läsnä olevia kertomaan muistojaan kouluajoista ja mielenkiintoisista hetkistä elämän varrelta. Tarinat olivat niin hauskoja ja lennokkaita, että nauroin mahaani pidellen. Yksi varsinainen tarinankertoja oli entinen puheenjohtaja ja nykyinen varapuheenjohtaja Kauko Tiihonen, joka kertoi savolaismiesten reissusta Krellin juhlille Kauniaisiin. Tilaisuudessa kävikin ilmi, että Kaukolla on tarinankertomiseen ihan luontainen taipumus. Kauko on aktiivinen Karttulan yhdistyksen jäsen. Puheenjohtajana hän toimi 17 vuoden ajan, vuoden 2014 loppuun asti. Työelämässä ollessaan Kauko oli mukana monissa yhdistyksissä, mutta jäätyään eläkkeelle hän jätti työhön liittyvät yhdistykset ja mietti mihinkähän sitten liittyisi. Kristillinen eläkeläisten yhdistys tuntuikin sitten sopivalta, ja pian liittymisen jäl- 24 Entinen puheenjohtaja ja nykyinen varapuheenjohtaja Kauko Tiihonen ja uutena puheenjohtajana aloittanut Erkki Laitinen. keen Kaukosta tuli Karttulan yhdistyksen puheenjohtaja. – En ollut ollenkaan valmistautunut siihen, kun olin tuolla mehtien takana syntynyt ja kasvanut. Mutta sanovat, että kyllä se männöö, kun yhessä vuan tehhään. Ja on ollut oikein hyvä tämä. On tullu paljon uusia ystäviä. Pitkä puheenjohtajan ura on kuitenkin ottanut osansa, ja Kauko on kokenut viimeisinä vuosinaan väsymystä, minkä tähden hän toivoi, että joku jatkaisi tuossa tehtävässä. Apu löytyikin ihan naapurista, ja uutena puheenjoh- tajana aloitti vuoden alussa Erkki Laitinen. – Tämähän on sellaista yhteistyötä, että ei sitä puheenjohtaja yksinään tarvitse vetää, kertoo Erkki. Kaukon ja Erkin yhteistyö näyttää sujuvan saumattomasti, ja onhan heillä suuri apu myös yhdistyksen sihteeristä Anna Liisa Moilasesta, joka saa kehut osaavasta toiminnastaan. Karttulan seudun kristillis- ten eläkeläisten toiminta on vireää, ja se tarjoaa jäsenilleen fyysistä ja henkistä aktiviteettia seurakuntaan katsomatta. Tänä vuonna yhdistyksellä on juhlavuosi, täyteen tulee 25 vuotta. Kristillisen Eläkeliiton syyskokous ja –juhla Joutjärven kirkolla Lahdessa 24.–25.10.2015 Uusi armo – uusi ilo Lauantai Ilmoittautuminen liiton syyskokoukseen klo 10 alkaen 11.30–12.30 Lounas (hinta 10,-) 13.00 Avajaisjuhla, juontajana Seppo Vänskä Tervetulosanat: Joutjärven kirkon kappalainen Ilmo Leinonen Liiton tervehdys pj. Ensio Koitto Musiikki: Timo Keinonen, sello ja Juhani Haapasalo, piano Juhlapuhe: rovasti Pekka Eskelinen Musiikki Kristel-kuoro, johtajana Mia Liukko ja Risto Kahila 14.30 Kahvi (3,-) 15.15Syyskokous 15.15Rinnakkaisohjelma 17.00 Päivällinen (10,-) 19.00 Kristel-kuoron iltamusiikki 20.30 Iltapala (5,-) Sunnuntai 10.00 11.30 13.00 14.30 Messu, mukana Kristel-kuoro Lounas (10,-) Päiväjuhla, Kerttu Nygren juontaa Musiikki: Kristel-kuoro Liiton tervehdys: toiminnanjohtaja Päivi Kyyrö Psalmilauluja: Merja Vartia säestäjänä Anemone Tsurkka. Juhlapuhe: rovasti Jaakko Uski Päätöskahvi (3,-) Kristilliselle Eläkeliitolle on varattu majoituskiintö Hotelli Scandicista. Majoituksen huonehinta 83€. Majoitus varattavissa suoraan Hotelli Scandicista p. 03 339 3911 tai [email protected] Varaukset tehtävä 24.9.2015 mennessä. Hotelli Scandicista/Matkakeskuksesta pääsee bussilla nro 3 Joutjärven kirkolle 20 min. välein. Kristillinen Eläkeliitto ry:n syyskokous Kristillisen Eläkeliiton sääntömääräinen syyskokous pidetään syysjuhlien yhteydessä Joutjärven kirkolla 24.10.2015 kello 15.15. Kukin jäsenyhdistys on oikeutettu lähettämään kokoukseen yhden edustajan jokaista alkavaa sataa jäsentä kohden, kuitenkin enintään viisi edustajaa. Kokousedustajille ennakkoon lähetettävät kokousasiakirjat tulee ottaa mukaan kokoukseen. Sydämellisesti tervetuloa! Kristillinen Eläkeliitto ry Hallitus 25 Kristel-kuoron kurssi Siikaniemessä Ansiomerkit Kultainen ansiomerkki Ystäväni, Kristel-kuorolaiset! Seuraava Kuorokurssi on 23.–25.10.2015 Siikaniemen opistolla. Tapaamme tuttuun tapaan lounaalla noin klo 11.00 ja sen jälkeen aloitamme tiiviit harjoitukset noin klo 12.30. Krellin syyspäivien yhteydessä pidettävä leiri on hieman poikkeuksellinen. Siirrymme lauantaiksi Lahteen avajaisjuhlaan ja Iltamusiikkiin Joutjärven kirkkoon. Leirille Ilmoittautumiset ottaa vastaa Maila Mustonen puh 050 372 5387 tai s-postiin [email protected] Ilmoitathan ruokavalion ja huonekaverin/kaverit samalla. Ilmoittaudu 23.9 mennessä. Huoneita on monenlaisia 6hh–2hh joko wc ja suihku käytävällä tai solussa yhteinen. Kurssin hinta 6hh huoneessa on 120€ ja 2hh 160€ Liinavaatteet 7€. Harjoiteltavat laulut ovat: Avajaisjuhla 243, 278, 248, 66a Iltamusiikki 202a, 300, 254, 279, 3, 295, 293, 53, 246N, 299N, 296a, 19 Päiväjuhla 268, 273, 296b, 242 Lisäksi mukaan ehtoollislauluvihko ja nuotit 149, 297 Iloisin terveisin Miia Alanen-Opas Marjatta, Tampere Heiliö Kirsti, Tampere Ilkka Helena, Tampere Jousmäki Jorma, Kauhava Karhu Terttu, Kauhava Karhu Veikko, Kauhava Keski-Pukkila Kirsti, Tampere Koski Terttu, Tampere Kreivi Hilkka-Maija, Tampere Lamminmäki Sirkka, Tampere Lähteenmäki Anneli, Tampere Merineva Eija, Tampere Muhonen Elna, Tampere Muhonen Risto, Tampere Männistö Pirkko, Tampere Orrenmaa Juho, Kauhava Paloniemi Hilkka, Tampere Puhtimäki Heikki, Kauhava Sjöblom Annikki, Kauhava Sjöblom Jaakko, Kauhava Tervonen Taisto, Jylhä Tolvanen Marjatta, Tampere Uudet joulukortit myynnissä! Turunen Kaisu, Kauhava Vepsäläinen Orvokki, Tampere Virtanen Irene, Kauhava Virtanen Toivo, Kauhava jouluko rtti_yks iosainen .indd 1 6/15/201 5 9:51 :00 Hopeinen ansiomerkki Kari Aune, Huhmarkoski Kortteja on yksiosaisena ja kaksiosaisena en.indd i_yksiosain joulukortt 6/15/2015 1 Kortteja myynnissä myös Lahden syysjuhlassa. 26 AM 9:51:00 AM Hynynen Eeva, Kauhava Laakso Orvokki, Tampere Lahtinen Matti, Kortesjärvi Lahti Esko, Huhmarkoski Siekkeli Ritva, Tampere Välisalo Gunvor, Tampere Liiton hallitus Ensio Koitto, puheenjohtaja Jaakopinkuja 4, 13100 Hämeenlinna, 050 3374 379, [email protected] Tuula Kivimäki, varapuheenjohtaja Tampere, 0500 779 244 Tapio Alasaari, Seinäjoki, 040 5250 685 Irma Repo, Savonlinna, 050 496 5410 Maija Kokkonen, Lohja, 050 326 3703 Riitta Räisänen, Leppävirta, 040 771 3850 Maila Mustonen, Joensuu, 050 372 5387 Antero Sala, Pyhtää, 050 364 4633 Lasse Nikkinen, Vaajakoski, Urpo Vuorenoja, Sastamala, 040 554 8188 050 321 6521 Kristillinen Eläkeliitto ry Arttolantie 1, 00750 Helsinki puh. 045 609 3551, [email protected] Päivi Kyyrö, toiminnanjohtaja [email protected], puh. 045 312 0310 Vanhurskas viheriöitsee kuin palmupuu, hän kasvaa kuin Libanonin setri. Vielä vanhuudessaan he tekevät hedelmää, ovat mehevät ja vihannat. Ps. 92:13, 15 27 Kuva Sakari Röyskö
© Copyright 2024