Opiskeluaika on täyttä elämää!
OPINTOMAAILMA LUKIOLAISEN JA PERUSKOULULAISEN TIETOPAKETTI JATKO-OPINNOISTA Sisä-Suomi • 3 / 2015 VALITSE NY T OIKEIN, NIIN VOIT VALITA JATKOSSAKIN! Opiskelupaikan valinnasta saattaa riippua, missä ja miten ihminen loppuikänsä viettää. Valintaviidakossa suunnistaminen vaatii tietoa. Opiskeluaika on täyttä elämää! Nettilehti osoitteessa: www.yritma.fi nettilehdet opintomaailma 2 OPINTOMAAILMA Kieltä ja kulttuuria luontevassa ympäristössä. Kalevan lukio Monipuolista tiedon, taidon ja taiteen opetusta Tamperelainen Kalevan lukio tunnetaan laaja-alaisena yleislukiona, jonka erikoisalaa ovat kuvataiteen, musiikin ja kielten opetus sekä kansainvälinen toiminta. Opiskelijoita Kalevan lukiossa on noin 570 ja henkilökuntaa noin 35. Tänä vuonna lukioon otetaan 175 uutta opiskelijaa. ”K alevan lukiossa o n t u rvallinen, myönteinen ja viihtyisä opiskeluhenki. Lukio tarjoaa opiskelijoilleen laajan yleissivistyksen ja sen ohella taito- ja taideaineilla, kuten kuvataiteella, musiikilla ja kotitaloudella on suuri merkitys koulun toiminnassa. Ajattelemme, että ihminen on muutakin kuin kognitiivinen kulkeva kone ja opetamme pään, käden ja sydämen taitoja. Meillä lukiolaiset voivat toteuttaa itseään kokonaisvaltaisesti lukion tietoteoreettisesti painottuvan opiskelun ohessa. Musiikin, kuvataiteen, teatterin ja liikunnan harrastajille on järjestetty kiinnostavia kursseja, matkoja ja kerhotoimintaa”, kertoo rehtori Jukka Sola. ”Olemme yksityinen koulu, joten päätökset tehdään täällä. Opiskelijoiden tarpeet voidaan ottaa välittömästi huomioon. Meillä on aktiivista oppilaskunta- ja tutor-ryhmätoimintaa, joten opiskelijoiden mielipiteet painavat koulun toiminnassa.” Kielten taitoja Vahvan kielitaidon haluaville opiskelijoille Kalevan lukio on erittäin varteenotettava vaihtoehto. A-kielinä voi lukea eng- Kitarakurssilaisia. voissa kantimissa. Valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi tarjolla on mm. studioäänitystä, bändikursseja, yhtyelaulua ja kitaran soittoa. Musiikin kurssit painottuvat vahvasti toiminnallisuuteen ja ryhmissä musisointiin. Lisäksi Kalevan lukiossa on musiikkilinja, johon valitaan vuosittain 20 uutta opiskelijaa. Opiskelijat voivat hakea yhteishaun yhteydessä sähköisellä ainevalintakortilla.” lantia ja saksaa ja B1-kielenä ruotsia. B2- kielenä voi opiskella ranskaa ja saksaa. Romaanisissa kielissä Kalevan lukio on Tampereen seudun ehdotonta kärkeä. Italiaa, espanjaa ja ranskaa voi opiskella B3-kielenä eli lukiossa alkavana kielenä. Kansainvälisyys on olennainen osa Kalevan lukion toimintaa. Lukiolaisia ja opettajia kannustetaan osallistumaan vaihto-ohjelmiin. Kieli- ja kulttuurimatkat Italiaan ovat muodostuneet perinteeksi. ”Opiskelija- ja opettajaryhmät ovat viime vuosina vierailleet säännöllisesti Italiassa”, kertoo Jukka Sola. Kotitalous on erittäin suosittu lukioaine Kalevassa järjestetään myös ruoka- ja ruokailukulttuuriin liittyvä opetusta, jossa teoreettisen annin ohella opitaan käytännön ruuanvalmistustaitoja, päästään kosketukseen kulinaarisen maailman salojen kanssa ja voidaan tehdä elämysmatkoja makujen maailmaan ja gastronomian keitaille. ”Koulu oli Suomessa ensimmäinen lukio, jossa laajamittainen, yhteensä kymmenen kurssia käsittävä kotitalousopiskelu on mahdollista. Kotitalous on osoittautunut erittäin suosituksi sekä kysytyksi lukioaineeksi”, Alkusyksyn ryhmäytymispäivät ovat huippuja. kertoo Jukka Sola. ”Olemme saneeranneet alkuperäisen kotitalousluokan vuosikymmenten jälkeen alkuperäiseen kuntoon ja varustaneet sen modernilla tekniikalla. Opiskelijamme voivat suorittaa mm. kaksi perinteistä kotitalouskurssia, kaksi leivonta- kurssia, Bon apetit-kurssin, joka tutustuttaa kansainväliseen ruokakulttuuriin, Edullista elämää-kurssin, Hygieniapassikurssin, G-astronautti-kurssin sekä kakkukurssin. He voivat tehdä myös kotitalouden lukiodiplomin.” Andyä katsomassa. Soitto soi ja laulu raikaa Kalevan lukiossa järjestetään monipuolista musiikin opetusta. Musiikissa on mahdollista suorittaa noin 20 erilaista kurssia. ”Musiikin opetus on vah- Visuaalisen kulttuurin koko kirjo Myös kuvataiteissa Kalevan lukiolla on tavallista laajempi tarjonta. Valittavana on kaikkiaan 13 erilaista kuvataiteiden kurssia, jotka toteutuvat joka lukuvuosi. Valtakunnallisten kurssien lisäksi voi opiskella vaikkapa grafiikan tekemistä, valokuvausta, kolmiulotteista työskentelyä tai kuva-analyysiä. Opiskelijat voivat myös suorittaa kuvataiteen lukiodiplomin. Visuaalisen kulttuurin koko kirjoa tarkastellaan taidetta tekemällä. Kuvataiteen opiskelijat järjestävät julkisia taidenäyttelyitä ja osallistuvat aktiivisesti projekteihin, näyttelyihin ja kilpailuihin. ”Monipuolisen tekemisen lisäksi katsomme, näemme ja OPINTOMAAILMA Diplomiherkkuja. Jalkapallo-ottelun kalevaiset kannatusjoukot. Kalevan lukion abiturienttien kommentteja opinahjostaan: MARKUS SEPPÄLÄ-LINDHOLM: Kalevassa on tosi hyvä ruoka ja yleismeininki. MATILDA ERKKILÄ: Täällä voi tehdä paljon kuvista ja musiikkia. Itse olen tehnyt paljon kuvista. Kaleva on mukavalla paikalla puiston vieressä ja tänne on hyvät yhteydet. LAURI EKOLA: Kavereilta kuulin pelkkää hyvää Kalevan lukiosta ja päätin hakea, enkä ole katunut. Täällä on paljon vaihtoehtoja opinnoissa. Musiikkia olen tehnyt paljon ja tykännyt. Täällä on hyvä ruoka, loistava yhteishenki ja huippu rexi! SEVERI SILIUS: Täällä on hyvä ruoka. Voin suositella Kalevaa lämpimästi. Meillä on monipuolinen kurssitarjonta. Jokaiselle löytyy varmasti jotain. Abikursseja on kunnolla. Hyvä yhteishenki vie mukaan. ALEKSI KUUSISTO huudahtaa Fazer, kun tiedustelee, mikä lukiossamme on parasta. Ruoka on siis maistuvaa. Täällä on myös loistavat musan opiskelumahdollisuudet ja kurssitarjonta. LOTTA WILÉN: Tulin Kalevaan Vesilahdelta, jotta näkisin vähän muutakin. Olin positiivisesti yllättynyt. Kuviksessa on tosi hyviä tekijöitä ja paljon hyviä kursseja. Tarjolla on myös kotitaloutta ja musiikkilinja. RIINA JUNILA: Meillä Kalevassa on vahva henki ja kotoinen fiilis. Kurssitarjonta on erittäin hyvä. Koulun yksityisyys antaa vapauksia ja lukion voi käydä Kalevassa mielekkäimmällä mahdollisella tavalla. Aivot tarkastelussa. ymmärrämme näkemämme. Horisontissamme siintävät myös alan laajat jatko-opintomahdollisuudet. Kuvataiteen opiskelijat osallistuvat aktiivisesti projekteihin, näyttelyihin ja kilpailuihin. Menestyksestä onkin saatu nauttia esimerkiksi abirekka -julistekilpailuissa jo viitenä peräkkäisenä vuotena. Tampereella tuo Aamulehden julistama leikkimielinen kisailu on muodostunut lähes käsitteeksi. Kalevan lukio on voittanut sen viisi kertaa peräkkäin.” Kaikki tiet tuovat Kalevaan Kalevan lukio sijaitsee erinomaisella paikalla, Sorsapuiston, Tampere-talon, yliopiston ja muiden kulttuurilaitosten tuntumassa, hyvien liiken- Huippuprofessori Howard Jacobs pitämässä luentoa Kalevassa. neyhteyksien varrella. ”Sijaintimme on hyvin keskeinen ja tänne on helppo osata. Lukio on osa Tampereen koulutus- ja kulttuurikeskusta. Se on yksi syy siihen, miksi tänne tulee opiskelijoita kauempaakin”, kertoo Jukka Sola. 1950-luvulla valmistuneessa koulutalossa on viime vuosina toteutettu laaja saneeraus, jolla parannetaan tilojen toimivuutta ja varustusta. Opiskelijat voivat nyt opiskella uusissa, toimivissa tiloissa. ”Olemme viime vuosina uudistaneet luokkatilojamme ja saaneet uudet fysiikan ja kemian opetustilat sekä keittiötilat. Myös piha-alueet, juhlasali, sosiaalitilat ja musiikkiluokka on uudistettu”, kertoo Jukka Sola. Kalevan lukio Wanhojen tanssit www.kalevanlukio.com 3 4 OPINTOMAAILMA Savonlinnan taidelukio tarjoaa mainiot mahdollisuudet musiikin opiskeluun. Savonlinnan Taidelukioon hakeudutaan ympäri maata 1967 perustettu Savonlinnan Taidelukio on Suomen ensimmäinen erikoislukio, jossa annetaan laaja-laista kuvataiteen ja musiikin opetusta. Talkkari tunnetaan laaja-alaisuudestaan ja ennakkoluulottomuudestaan. Se on erittäin haluttu opiskelijapaikka. Nykyään lukiossa on noin 260 opiskelijaa, jotka ovat hakeutuneet opiskelemaan eri puolilta Suomea. Pohjoisimmat ovat Lapista ja eteläisimmät Helsingistä. Savonlinnaan, ihmisenkokoiseen kaupunkiin, on helppo tulla opiskelemaan kauempaakin. Musiikkia, musiikkiteatteria ja kuvataiteita ”Opiskelijamme ovat luoviin ratkaisuihin tottuneita ihmisiä, luovuudelle ei täällä aseteta rajoja, samalla me takaamme erittäin hyvän opetuksen tason. Opiskelijamme ovat menestyneet ylioppilaskirjoituksissa maan keskiarvoa selvästi paremmin. Täällä saa samasta paikasta kahdet eväät tulevaisuuteen: laaja-alaisen kuvataiteen ja musiikin koulutuksen sekä hyvän yleissivistyksen”, sanoo rehtori Reima Härkönen. Taikkarissa on kaksi linjaa; kuvataidelinja ja musiikkilinja. Musiikkilinjan sisällä toimii oopperaan ja musiikkiteatteriin keskittyvä koulutusohjelma, omute. Ylioppilaan kurssikertymästä kaksi kolmasosaa koostuu ns. yleislukioaineiden kursseista ja loppuosa taidekasvatuskursseista. Taidelukion kurssivalikoima on kattava. Taideaineiden lisäksi myös yleislukioaineissa, kuten kielissä, reaaliaineissa ja matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa on hyvä valikoima syventäviä ja soveltavia kursseja. Osa kursseista toteutetaan yhteistyössä Savonlinnan lyseon lukion kanssa. Taidelukiossa on aivan viime vuo- sina voinut painottaa opintojaan myös teatteri-ilmaisuun. Tästä oppiaineesta on tarjolla neljä ohjattua kurssia lukiovuosien aikana ja koulutus päättyy abivuonna toteutettavaan teatteriproduktioon. Oppiaine on osoittautunut erinomaisen suosituksi, noin kolmasosa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista on aloittanut sen parissa. Menestyneiden taiteilijoiden opinahjo Savonlinnan taidelukio tunnetaan menestyneiden taitelijoiden opinahjona. ”Ammatissa toimivia, Savonlinnan Taidelukiossa opiskelleita sekä kuvataiteilijoita että muusikoita on kertynyt runsaasti. Opetus näyttää olleen vuosikymmenten saatossa tehokasta ja vaikuttavaa, viimeisten kahden vuoden aikana olemme saaneet lukea lehdistä, että entiset opiskelijamme ovat saaneet vastaanottaa Pro Finlandia-mitaleja, kuvataiteen valtionpalkintoja, Fotofinlandia-palkintoja jopa kirjallisuuden Finlandia-palkintokin on saavuttanut entisen opiskelijamme. Monet musiikkilinjalaiset ovat näkyvillä paikoilla musiikkielämässä”. Yhteisöllinen lukio Reima Härkönen kertoo, että Savonlinnan Taidelukion yhteisöllisyys tunnetaan hyvin. ”Opettajamme tekevät kollegiaalista yhteistyötä ja otamme opiksemme opiskelijoidemme erityisosaamisesta. Oppilaitos on tunnettu siitä, että se sallii opiskelijoiden omaehtoisen työskentelyn tiloissaan myös säännöllisen kouluajan ulkopuolella. Lyhyesti sanoen vuoden jokaisena päivänä klo 7 – 21:30 opiskelijalla on mahdollisuus hyödyntää Taidelukion ammattimaista laitekantaa ja erityistiloja omassa tai- teellisessa työssään.” ”Olemme saaneet ulkopuolistakin tunnustusta toiminnastamme. Joulukuussa 2009 Taidelukio nimettiin vuoden hyväksi työyhteisöksi Savonlinnan kaupungissa. Nimeämisperusteissa korostettiin ennen kaikkea työyhteisön hyvää henkeä. Täällä viihdytään. Lisäksi taidelukio valittiin toukokuussa 2011 Etelä-Savon parhaat palkinnon saajaksi. Valintaperusteissa korostui oppilaitoksen toiminta taiteiden opetuksen kehittämisessä ja taidekasvatuksen arvostuksen lisäämisessä.” Matkailu on loistava tapa opiskella! Reima Härkönen kertoo, että kansainvälinen toiminta ja erilaiset projektit on merkittävä osa taidelukion toimintaa. Vuosina 2010 – 2014 taidelukion kuvataide- tai musiikkilinjalaisia on ollut erilaisilla esiintymis-, tutustumis- tai näyttelymatkoilla esimerkiksi Saksassa, Puolassa, Ruotsissa sekä Venäjällä. Kolmasosa opiskelijoista kulttuurialan ammatteihin Monet Taikkarin opiskelijat hakeutuvat lukion jälkeen taidekorkeakouluihin ja muihin kulttuurialan oppilaitoksiin, mutta myös yliopistot ja Teknilliset korkeakoulut ovat suosittuja opiskelupaikkoja. ”Noin kolmasosa opiskelijoitamme menee opiskelemaan oppilaitoksiin, jotka tarjoavat ammatillisen pohjan erilaisiin kulttuurialan ammatteihin. Esimerkiksi viime syksynä opiskelijoitamme aloitti Sibelius-akatemiassa, Taideteollisessa korkeakoulussa ja Teatterikorkeakoulussa. Entiset opiskelijamme ovat sanoneet, että Savonlinnan Taidelukiosta saatu kiinnostus kulttuuriin on rikastanut elämää, olipa ihminen valinnut millaisen työuran tahansa”. Savonlinnan Taidelukio on nuorekas pohjoismaiden ensimmäinen erikoislukio. Meillä voit opiskella monipuolisesti kuvataidetta ja musiikkia lukioaineiden ohella joko musiikki- tai kuvataidelinjalla. Hae yhteishaussa: opintopolku.fi ja lähetä ennakkoilmoittautumislomake koululle 17.3.2015 mennessä! Ennakkoilmoittautumislomakkeen löydät koulun verkkosivuilta: www.taidelukio.fi/hakeminentaidelukioon. Valintakoe järjestetään 4.5.2015 taidelukion tiloissa. Kaikki ennakkoilmoittautuneet kutsutaan pääsykokeeseen. rehtori Reima Härkönen reima.harkonen©savonlinna.fi 044 417 4550 www.taidelukio.fi opinto-ohjaaja Sari Härkönen [email protected] 044 417 4554 koulusihteeri Riitta Kuparinen [email protected] 044 417 4551 Opiskelijavalinta Taidelukioon haetaan kevään yhteishaussa. Ennen sitä hakijat lähettävät ennakkoilmoittautumiskaavakkeen, joka löytyy koulun nettisivuilta www. taidelukio.fi tai peruskoulujen opinto-ohjaajilta. Ilmoittautuneet kutsutaan yksipäiväiseen valintakokeeseen, joita järjestetään maanantaina 4.5.2015. Jokainen hakija pääsee näyttämään taitojaan kokeessa ja hän saa kaksi viikkoa ennen koetta tarkan informaation kokeen ajankohdasta ja sisällöistä. Valintakokeessa mitataan taiteellisia taitoja ja taipumuksia sekä opiskelumotivaatiota. Puolet valintapisteitä tulee pääsykokeista ja puolet peruskoulun lukuaineiden keskiarvon perusteella. ”Valintakoe kestää hakijoille päivän, mutta järjestämme kokeita kahden päivän aikana, haluamme tutustua tuleviin opiskelijoihimme kiireettä. Opiskelijamme ovat moninaisesti lahjakkaita ihmisiä. Heillä ei tarvitse olla takana musiikkiopistoa tai taidekoulua, mutta motivaatio taiteisiin ja halu käyttää hyväkseen koulun monipuolisia anteja on meille tärkeää”, kertoo Härkönen. Taidelukio sopii musiikista ja kuvataiteista kiinnostuneille ”Savonlinnan Taidelukioon kannattaa Opiskelijat tekevät ympäristötaidetetulla, jos on kiinnososta Sulosaareen. Kuva Kare Lampinen. tunut musiikista tai kuvataiteista. Täällä saa asiantuntevaa opetusta ja pääsee kokeilemaan mo- kanssa tekemisissä joka päivä ja munenlaisia asioita. Uudet opiskelijat siikkiopinnot tukevat, rikastavat ja keotetaan täällä hyvin vastaan ja henki- ventävät hyvin muuta opiskelua. Opetlökunta pitää opiskelijoista huolta ja tajamme ovat tosissaan kiinnostuneita auttaa opinnoissa. Lukio on turvallinen opiskelijoiden menestymisestä. Kaikilpaikka ja mikäpä sen parempaa kuin la on hyvät välit opettajiin ja rehtoriin, päästä opiskelemaan asioita, jotka kiin- joten täällä on kotoisa olo.” ”Musiikkilinjalla on paljon valinnostavat”, kertoo savonlinnalainen Anni Hirvonen. nanvaraa: voimme opiskella esimer”Olen kiinnostunut taideaineita pie- kiksi musiikin teoriaa ja historiaa sekä nestä pitäen kiinnostunut taideaineista musiikkiteknologiaa. Meillä on myös ja käynyt kuvataidekoulua, joten taide- studio- ja sävellyskursseja. Kuuntelemlukio tuntui luontevalta paikalta opis- me paljon musiikkia ja lisäksi meillä kella lukiossa. Täällä voi valita todella on omien instrumenttien tai laulun paljon taideaineita, normaalien lukio- yksityistunteja. Itse soitan pääaineekurssien lisäksi. Taideaineiden opis- na trumpettia ja sivuaineena pianoa. kelua voi painottaa omien päämääri- Olen kiinnostunut sekä pop- jazzista en ja kiinnostuksen mukaan. Täällä on että klassisesta musiikista, molempien mahdollisuus osallistua ompelu-, valo- soittamiseen täällä on erinomaiset mahkuva- ja filmipajojen toimintaan. Olen dollisuudet. Meillä on erilaisia bändeopiskellut esimerkiksi kuvataiteen pe- jä: vuosikurssibändien lisäksi voimme rusteita, graafisen suunnittelun ja tila- perustaa omia kokoonpanoja. Lukiossuunnittelun ja arkkitehtuurin kursseja sa on myös vilkasta konserttitoiminja käynyt ompelupajassa, koska myös taa. Meilläkin oli tammikuussa kevyen käsityöt kiinnostavat. Olen kiinnostu- musiikin konsertti, jossa soitti erilaisia nut ajankohtaisesta nykytaiteesta, sar- kokoonpanoja ja paljon kiinnostunutta yleisöä. Pääsimme kokeilemaan artisjakuvista ja myös mediataiteesta.” Taidelukio tarjoaa myös eriomaisen timeininkiä yleisön edessä.” mahdollisuuden muiden lukioaineiden ”Musiikkiopinnot kuuluvat meidän opiskeluun. lukujärjestykseemme, joten musiikin ja ”Jos on intoa ja mielenkiintoa opis- muiden opintojen yhteen sovittaminen kella esimerkiksi kieliä, reaaliaineita sujuu mainiosti. Voimme vähentää mutai matematiikkaa, siihenkin täällä on siikin vuoksi kahdeksan kurssia muiseriomaiset edellytykset. Naapurissa on ta lukio-opinnoista. Ei toki sellaisista hyvä yleislukio: Lyseon lukio, jonka aineista, jotka on aikomus kirjoittaa.” kanssa teemme yhteistyötä. Voimme Giovanna kertoo, että musiikinlivalita kursseja myös sieltä. Kun meillä säksi häntä kiinnostavat äidinkieli, teron paljon taideaineita, voimme vähen- veystieto, biologia ja maantieto. Myös muut reaaliaineet ovat mukatää muiden lukio-opintojen osuutta.” Anni Hirvonen kertoo, että Taidelu- via, samoin kielet. ”Lukion opiskeluilmapiiri on kankiossa on virkeä ja luova ilmapiiri, koska siellä opiskelee paljon taideaineis- nustava: opiskelijat ovat tosissaan hata kiinnostuneita, omalaatuisia nuoria. lunneet Talkkariin ja jotkut muuttaneet Kuvataidelukiossa tutustuu mie- kaukaakin päästäkseen tänne. He pitälenkiintoisiin ihmisiin, jotka tulevat vät siitä mitä tekevät. Kun lukiossa on eri puolelta Suomea. Yhteishenki sa- paljon erilaisia taiteista pitäviä opiskemoista asioista kiinnostuneiden välillä lijoita, ihmiset hyväksyvät toisensa ja on todella hyvä. Taidelukiossa järjeste- tunnelma on mukava. Myös kynnykset tään myös paljon yhteisiä tapahtumia, opiskelijoiden ja opettajien välillä ovat jotka kohottavat yhteishenkeä. Toimin matalat; opettajat pitävät meistä huollukion oppilaskunnan puheenjohtajana ta, aina saa apua ja neuvottelumahdolja olen huomannut, että täällä ihmiset lisuuksia on.” luottavat toisiinsa ja haluavat tehdä asiGiovanna kertoo hakevansa lukion jälkeen musiikin jatko-opintoihin konoita yhdessä.” Giovanna LaMela opiskeli Savon- servatorioihin. ”Tilanne on vähän auki, en vielä linnan taidelukion musiikkilinjalla. ”Muutin tänne Savitaipaleelta, kos- tiedä minne. Olisi siistiä kokeilla voika halusin musiikkipainotteiseen luki- siko musiikista saada ammatin. Tosin oon. Savonlinna oli lähimpänä ja muu- Suomessa musiikkiala on aika vaatitenkin tuttu paikka, koska isovanhem- va työ, pitää ottaa huomioon muutkin pani asuvat täällä ja veljeni opiskeli tai- mahdollisuudet ja harrastaa musiikkia delukiosta. Olin kuullut taidelukiosta jonkin muun työn ohella. Kaikki lukion paljon hyvää. Olen viihtynyt lukiossa opiskelijat eivät pyri taidealojen jatkoja opinnot ovat vastanneet odotuksia- opintoihin vaan menevät muihin korni: koulun yhteishenki on uskomaton. keakouluihin. Itse aion varmasti soittaa Luovassa lukiossa olemme musiikin tavalla tai toisella mummoikään asti.” OPINTOMAAILMA 5 Ratsastuksen opettaja Meija Lahtinen korjaa Elisa Laakerin esteistuntaa. Etualalla ratsastaa Sonja Kontiokorpi. Kuhmoisten lukion a j n i l s u t s a s t a r kiinnostaa nuoria K uhmoisten lukiossa aloitti viime syksynä ensimmäinen ratsastuslinjan yhdeksän opiskelijan ryhmä. ”Ratsastuslinja on otettu innostuneesti vastaan. Se on myös lisännyt Kuhmoisten lukion vetovoimaisuutta. Enemmistö ratsastuslukion opiskelijoista on hakeutunut tänne kunnan ulkopuolelta”, kertoo opinto-ohjaaja Tiina Siikanen. Opiskelijavalinta Ensi syksynä ratsastuslinjalle valitaan 15 uutta opiskelijaa. Ratsastuslukioon haetaan kevään yhteishaussa www. opintopolku.fi Kuhmoisten yhtenäiskoulu/ lukio/ratsastuslinja. ”Ratsastuslinjan opiskelijoilta edellytetään aiempaa ratsastusharrastusta eli heidän pitää hallita ratsastuksen alkeet. Hakijat lähettävät vapaamuotoisen lausunnon esimerkiksi omalta ratsastuksen opettajalta. Ennen opintojen aloittamista opiskelijan tulee olla Suomen ratsastusliiton jäsen.” 10 – 15 hevoskurssia Ratsastuslinja perustuu normaalin lukion opintoihin. Ratsastuslukiossa opiskelijat voivat valita 10 – 15 soveltavaa hevoskurssia. Ratsastuskurssien lisäksi he voivat opiskella esimerkiksi hevosten hoitoa, ruokintaa, terveydenhoitoa ja anatomiaa. ”Ratsastusta on kaksi tuntia viikolla läpi lukion. Ratsastustunnit sijoittuvat yleensä iltapäiviin. Halutessaan opiskelijat voivat toki ratsastaa omalla kustannuksellaan enemmänkin, tuntien hinnat ovat täällä hyvin kohtuulliset.” Yhteistyötä Kirjonummen tallin kanssa Kuhmoisten lukio tekee yhteistyötä lähellä sijaitsevan Kirjonummen tallin kanssa, jossa on myös maneesi. ”Opiskelijat ovat kertoneet, että Kirjanummen talli on ratsastusharrastukselle tasokas ja miellyttävä paikka ja siellä annetaan korkeatasoista opetusta. Tallilla käy myös usein nimekkäitä suomalaisia valmentajia, joiden opetukseen opiskelijamme voivat halutessaan osallistua”, kertoo Tiina Siikanen. Ratsastuslukion opiskelijoilla on monenlaisia tavoitteita. ”Osa suunnittelee ratsastuksesta elämänuraa ja toisille on tärkeää jatkaa oman rakkaan harrastuksen parissa myös lukioaikana. Ratsastus tuo miellyttävää vastapainoa lukio-opintoihin. On mukavaa, kun lukiossa on paljon samanhenkisiä opiskelijoita Kuhmoisten lukio tarjoaa yksilöllistä opetusta Kuhmoisten lukio on lämminhenkinen opiskeluympäristö ”Olemme pieni lukio, jossa opiskelijat saavat henkilökohtaista opetusta. Ihmiset tuntevat toisensa ja pystymme tarjoamaan opiskelijoille joustavan tavan edetä tehokkaasti opinnoissaan. Lukion opettajat ovat päteviä ja sitoutuneita ihmisiä, jotka voivat tukea opiskelijoita. Opiskelijoita ei jätetä yksin, he saavat yksilöllistä opetusta. Tarjoamme normaalin lukion monipuolisen kurssitarjonnan. Meillä on myös hyvä mahdollisuus opiskella kieliä: ruotsin ja englannin lisäksi saksaa, venäjää ja ranskaa. Opiskelijat saavat myös käyttöönsä kannettavan tietokoneen ja oppikirjat maksutta. ’ Kuhmoinen on viihtyisä asuinpaikka: turvallinen maalaiskunta, jossa asumisen laatu on korkea. Kuhmoinen on Valtatie 24:n varrella, joten liikenneyhteydet ovat hyvä ja tänne on helppo tulla.” Ruskean hevosen kanssa seisovat Saan a Koskinen ja Elisa Laakeri Yhdistä hevoset ja lukio KUHMOISISSA - Keskellä Suomea! 9Runsaasti maksuttomia hevos- ja ratsastuskursseja 9Läppäri ja oppikirjat maksutta käyttöösi 9Laadukkaat puitteet opiskelemiselle, harrastamiselle ja elämiselle 9Asuminen edullista ”Kannatti tulla Kuhmoisiin!” – Outi ja Jassu, syksyllä 2014 aloittaneet ratsastuslukiolaiset Lisä Lisätiedot: Kuhmoisten yhtenäiskoulun lukio, yht 040 3594546 [email protected] luk Ha Hakeminen: ww www.peda.net/veraja/kuhmoinen www.opintopolku.fi ww Oona Kilpiä ratsastaa. 6 OPINTOMAAILMA Keuruulla tehdään ylioppilaita takuutyönä ”Keuruulla tehdään ylioppilaita takuutyönä”, sanoo Keuruun lukion rehtori Jyri Pesonen ”Lukioon on helppo päästä. Tämä on sopivan kokoinen lukio, jossa opiskelijat saavat henkilökohtaista ja yksilöllistä opetusta. Meillä on paljon resursseja auttaa opiskelijoitamme heidän opinpolullaan eteenpäin. Olemme saavuttaneet valtakunnallisesti upeita tuloksia ylioppilaskirjoituksissa ja opiskelijat kokevat opintonsa mielekkäiksi ja tehokkaiksi.” ”Toinen, yhtä tärkeä seikka on se, että Keuruun lukio auttaa opiskelijoitaan inhimillisen kasvun tiellä ja omien vahvuuksien löytämisessä. Lukion lämmin ilmapiiri ja monipuolinen kurssitarjonta mahdollistavat sen.” Monipuolinen yleislukio Keuruun yhteiskoulun lukio on monipuolinen yleislukio, jossa opiskelijoilla on paljon valinnanvaraa. He voivat rakentaa itselleen mielenkiintoisen opintokokonaisuuden monipuolisesta kurssivalikoimasta ja täydentää opintojaan mm. kansalaisopiston kurssitarjonnalla. Opiskelijat voivat valita myös ammatillisen yhdistelmätutkinnon sekä ammatillisen koulutuksen vaihtojaksot. ”Kaikki lukiomme opiskelijat voivat valita kursseja taitoja taidelinjalta sekä valmentajakoulutuslinjalta.” Keuruun lukiossa on 172 opiskelijaa. Suurin osa tulee Keuruun seudulta. Lisäksi luki- ossa opiskelee kaksois- ja kolmoistutkinnon opiskelijoita, jotka suorittavat ammatillisen tutkinnon Mänttä-Vilppulan ja Jyväskylän ammattiopistoissa, ylioppilastutkinnon ja lukio-opinnot Keuruulla. Keuruun lukiossa on vahva painotus urheiluun, valmennukseen ja taideaineisiin. Taito ja taideainepainotus on lukiossa varsin uusi asia. Linja aloitettiin vuosi sitten. Kilpaurheilu- ja valmentajakoulutuslinjat ovat toiminet kaksi vuotta ja niihin osallistuu 2030 opiskelijaa. Monipuolinen Taito- ja taidelinja Taito- ja taidelinjan kurssit toteutetaan yhteistyössä kansalaisopiston ja musiikkiopiston kanssa. ”Keuruun yhteiskoulun lukiossa on osaavia opettajia, mutta kun samassa koulukompleksissa toimivat myös kansalais- ja musiikkiopistot, opettajien yhteistyö on luonnollista ja se koituu opiskelijoidemme hyväksi. Opiskelijat voivat valita opinto-ohjelmaansa tarjolla olevia taito- ja taideaineita vapaasti 4-6 tuntia viikossa kouluajalla. Tunnit pidetään yleensä maanantai- ja keskiviikkoaamuisin, osin samaan aikaan kilpaurheilulinjan tuntien kanssa. Taito- ja taidelinjalla opiskelijat voivat valita musiikin, tanssin, teatteri-ilmaisun, kuvataiteen, teknisen työn ja tekstiilityön kursseja. Musiikki ja tanssikursseja on yhteensä kymmenen, teatteria ja kuva- taiteita neljä. Teknisessä työssä on mahdollista valita projekteja puutekniikkaan, metallitekniikkaan tai elektroniikkaan/sähkötekniikkaan. Tekstiilityössä tutustutaan käsityöntekniikoihin, valmistetaan esim. vanhojenpäivän juhla-asu, jumppa-asuja, luistelupukuja jne. ”Opiskelijamme pitävät taito- ja taideaineista, koska ne tuovat mukavaa vastapainoa lukion muuten varsin teoreettisille opinnoille.” Taito- ja taidelinjan opiskelijat toteuttavat vuosittain erilaisia esityksiä ja kuvataideprojekteja. ”Opiskelijat toteuttivat esimerkiksi lukion vapaa-ajan tilan koristelun: tekivät seinämaalauksia ja uusia huonekaluja. He osallistuvat myös penkkareiden ja vanhojen päivän asujen ja rekvisiitan tekemiseen.” ”Taito- ja taideainelinja kehittyy koko ajan. Kuulostelemme nuorten toiveita ja vastaamme niihin kurssitarjontaa kehittämällä. Tavoitteena on, että jokainen voi löytää mahdollisuuden toteuttaa itseään ja saada eväitä myös jatko-opintoja varten” Kilpaurheilulinja kyvykkäille nuorille urheilijoille Kilpaurheilulinja on tarkoitettu maakunnan ikäluokkansa parhaimmille nuorille urheilijoille. Linjalle haetaan erikseen. Opiskelijat voivat suorittaa yhden vuoden aikana neljä lukiokurssia harjoittelemalla omaa lajiaan neljä tuntia viikossa. Maanantaiaamuisin koko linja tekee yhteistreenejä, joissa keskitytään yleiskehittäviin ja palauttaviin harjoituksiin. Nämä treenit sisältävät mm. kehonhuoltoa, liikkuvuusharjoittelua, tasapainoa ja lihaskuntoa kehittäviä harjoitteita. Keskiviikkoaamuisin hajaannutaan oman lajin harjoituksiin, jotka toteutetaan painopistelajeissa ammattitaitoisten lajivalmentajien johdolla. Muissa lajeissa valmennusta ohjaavat liikunnanopettajat. ”Meillä on hyvät valmentajat: Kilpaurheilulinjan ja joukkuelajien harrastajia ohjaa 8 paikallista eri lajien valmentajaa. Esimerkiksi yleisurheilulla, palloilulajeilla, ammunnalla, suunnistuksella ja hiihdolla on omat valmentajansa. He ovat aktiivisia keuruulaisia seuratoimintaihmisiä”, kertoo Jyri Pesonen. ”Olemme keskustelleet kaupungin johdon ja liikuntatoimen kanssa siitä, että Keuruulla on runsaasti nuoria, jotka mielellään harrastaisivat palloilulajeja. Esimerkiksi jääkiekon ja jalkapallon lisäksi aloitti syksyllä uusi seura myös salibandyssä. Huomasimme että oli selkeä tarve Joukkuelajit-kurssille ja perustimme viime syksynä Kilpaurheilulinjan oheen tällaisen ryhmän. Se on tarkoitettu kaikille lukioikäisille keuruulaisille nuorille ja kokoontuu viikoittain. Ryhmässä kehitellään jääkiekkovalmentajan johdolla mm. erilaisia pelikäsitystä kehittäviä harjoitteita ja paneudutaan seikkoihin, joita joukkuepeleissä tarvitaan.” hin ja yhteistyössä niiden kanssa. Linja antaa teoreettisia ja käytännöllisiä valmiuksia valmennustyöhön.” Valmentajakoulutuslinja tarjoaa osaamista urheiluvalmennuksesta sekä lasten ja nuorten liikunnanohjauksesta kiinnostuneille. Kurssit eivät ole sidoksissa kilpaurheilulinjaan, vaan kuka tahansa kiinnostunut lukiolainen voi valita niitä opinto-ohjelmaansa. Opiskelijat voivat valita Urheiluvalmennuskurssin, Lasten ja nuorten liikunnanohjauksen kurssin, Liikunnan ohjaus koulun ulkopuolella-kurssin sekä Liikunnan projektikurssin. Keuruulle suunnitellaan ampumaurheilun valmennuskeskusta Jyri Pesonen kertoo, että Keuruulla suunnitellaan ampumaurheilun valmennuskeskusta. ”Täällä toimi Pioneerirykmentti, joka on lopettamassa toimintansa. Ampumaharrastuksen infrastruktuuri on valmiina ja paikkakunnalla on paljon ammunta-alan ihmisiä, joilla on paljon tietotaitoa ja koke- Valmentajakoulutuslinja kouluttaa nuoria urheiluseurojen käyttöön ”Saamme apua paikallisten seurojen valmentajilta ja muilta seuratoimintaihmisiltä. Haluamme omalta osaltamme auttaa heitä kouluttamalla nuorista uusi valmentajia urheiluseuroi- OPINTOMAAILMA www.yritma.fi Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suvantokatu 20, 80100 Joensuu Email: [email protected] Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Email: [email protected] [email protected] Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh. 010 820 5700 Fax. 013-312 199 Toimittajat: Eino Maironiemi Puh. 010 820 5703 musta. Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä Kilpa- ja huippuurheilun tutkimuskeskuksen, Olympiakomitean, paikallisten ampumaseurojen, alan harrastajien ja muiden organisaatioiden kanssa. Suunnitelmat ovat varsin pitkällä. Toivomme että lähivuosina Keuruusta tulisi valtakunnallinen ampumaurheilun valmennuskeskus, jossa Keuruun lukio ja ammatillinen koulutus olisivat mukana.” www.keuruunlukio.fi © Koskee Yritysmaailma-lehden valmistamaa aineistoa Ilmoitukset: Jukka Suppola Puh. 010 820 5709 Kari Koponen Puh. 010 820 5708 Markku Oikarinen Puh. 010 820 5707 Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Osoitteellinen jakelu: Posti Oy OPINTOMAAILMA 7 Lahden lukiot toimivat yhdessä L ahden kaupungin lukiot toimivat hyvässä yhteistyössä. Niillä on yhteinen kurssitarjotin ja lukiot palvelevat opiskelijoita laajalla opetustarjonnalla. Jokaisella lukiolla on omat ominaispiirteensä ja eritystehtävänsä: Kannas hoitaa kuvataiteen ja muotoilun sekä IB:n, Tiirismaa musiikin, Lahden lyseo urheilun ja liikuntapainotteisuuden sekä matemaattisluonnontieteellisten aineiden painotetun opetuksen. ”Puhumme mielellämme Lahden lukiosta, jolla on useita toimipaikkoja ja painotuksia. Meillä on esimerkiksi yhteinen opetussuunnitelma, verkkosivut ja – lehti sekä yhteisiä työryhmiä, joihin kuuluu lukioiden opettajia ja opiskelijoita”, kertoo lukiojohtaja Heikki Turunen. ”Lukioilla on yhteinen kurssitarjotin, jolta opiskelijat voivat halutessaan sujuvasti valita opintoja muista lukioista. Tämä on todellinen rikkaus ja mahdollisuus. Jokaisella lukiolla on omat painotuksensa ja koulukohtaisia soveltavia kursseja on useita. Lahden lyseo onnistuneesti liikkeelle Lahdessa aloitti elokuussa 2014 uusi lukio: Lahden lyseo. Se muodostuu Salpausselän lukiosta ja Lahden lyseon lukiosta. ”Lahden lyseolla on uudet tilat, uusi yhteisö ja uudet arvot. Lukion toiminta on lähtenyt myönteisesti käyntiin. Alkuvaiheen hankaluuksiin on löytynyt ratkaisut ja lukion toiminta on asettunut uomiinsa”, kertoo Lahden lyseon rehtori Heikki Vuori. ”Tällaisen lukion johtaminen on hieno tehtävä. Meillä jo nyt toteutetaan jo nyt jaettua johtajuutta niin, että kehittämisryhmien vetäjät muodostavat lukion vaikutusvaltaisen johtoryhmän. Sen rooli korostuu suuressa lukiossa, saamme mahdollisimman monien ryhmien; opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön näkemykset esille lukion toiminnassa ja sen kehittämisessä. Olemme saaneet myös opiskelijat myönteisesti mukaan lukion toimintaan.” Lukio kaupungin keskustassa Opiskelijoita Lahden lyseossa on noin 800, opettajia ja muuta henkilökuntaa noin 50. ”Suuri lukio pystyy tarjoamaan opiskelijoilleen monipuolisen kurssitarjonnan ja paljon valinnanvaraa suunnitella opintojaan. Lukiolla on paljon tarjottavaa nuorille. Opiskelijoille on tärkeää myös hyvä sijainti kaupungin keskustassa ja se, että bussilinjat eri suunnista kulkevat läheltä uutta lukiota.” Lahden Lyseo toimii entisessä lyseon lukion kiinteistössä kaupungin keskustassa. Koulun tilat on vast’ikään remontoitu. Uuden lukion varustetaso ja fyysinen ympäristö ovat erinomaisessa kunnossa ”Lahden kaupunki on osoittanut suurta ymmärtämystä lukion tarpeita kohtaan. Esimerkiksi urheilulinja ja liikunnan opetus saivat uudistetut liikuntatilat ja aivan uuden kuntosalin. Myös sosiaaliset tilat uudistuivat. Lahden kaupungin lukiot sijaitsevat tulevaisuudessa lähempänä toisi- aan ja muodostuu eräänlainen kaupunkikampus, varsinkin Kannaksen lukion ja Lahden lyseon välille”, kertoo Heikki Vuori. ”Lahdessa olemme kehittäneet lukiokoulutusta määrätietoisesti ja ottaneet oppia muista Suomen suurista lukioista. Suuret lukiot ovat tulevaisuuden kehityssuunta, koska käytettävissä olevat määrärahat niukkenevat ja suuren yksikön toiminta on pitkällä tähtäimellä edullisempaa kuin pienten.” Erityislinjat jatkavat uudessa lukiossa Uudessa lukiossa on samat linjat, jotka ovat olleet Salpausselän lukiossa ja Lahden lyseon lukiossa. Yleislinjan lisäksi Lahden lyseossa opiskellaan urheilulinjalla ja matemaattis-luonnontieteellisellä linjalla. Yleislinjan opiskelijat voivat myös valita liikuntapainotteisen linjan, joka on toiminut Salpausselän lukiossa vuodesta 1976. Lukio vakinaistettiin yhdeksi Suomen 13 urheilulukiosta vuonna 1994. ”Olemme vetovoimainen lukio, jolla on valtakunnallinen erityistehtävä. Aiemmat erityislinjat jatkavat toimintaansa vielä terävämpinä. Yhdistymisen etu on, että oppiaineissa on useampia opettajia. Voidaan perustaa ainekollegioita, jotka parantavat opetuksen tasoa ja laatua entisestään.” Laaja kurssitarjonta kieliä Lahden lyseossa opiskellaan A-kielenä englantia, ranskaa ja saksaa. B2kielinä tarjotaan ranskaa ja saksaa. B3kielenä voi aloittaa espanjan, ranskan ja saksan. Lyseossa voi suorittaa saksan kielidiplomin (Deutsches Sprachdiplom), jonka korkein taso kelpaa todistukseksi Saksassa korkeakouluopiskeluun vaadittavasta saksan kielen taidosta. Lahden lyseon yhteistyölukio Saksassa on Max-Planck-Gymnasium, josta käy lukuvuosittain opiskelijaryhmä Lahdessa ja lyseon kansainvälisyyskurssin ryhmä tekee vastavierailun Delmenhorstiin. Urheilun osalta yhteistyölukiot ovat Ruotsissa Sollefteåssa Gudlav Bilderskolan ja Ranskassa Albertvillessa Lycée Jean Moulin. Kiinteänä osana lukion kansainvälisyyttä on vaihto-oppilastoiminta. Lukiosta lähtee opiskelijoita eri maihin ja lukioon tulee vaihto-opiskelijoita eri puolilta maailmaa. Lahden lyseossa on menossa myös Comenius-projekti ja joka toinen vuosi osallistutaan myös ns. Cern-projektiin, jossa tutustutaan Sveitsissä sijaitsevaan hiukkaskiihdytinlaboratorioon. ”Kansainvälinen yhteistyö on meille tärkeää. Olemme luoneet yhteydet myös Pietariin ja Obersdorfiin.” Lukion pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi opiskelija voi valita soveltavia erikoiskursseja, kuten liikunnan diplomikurssin. Lahden kaupungin lukiokoulutus mahdollistaa opiskelijan kurssivalinnat myös Kannaksen ja Tiirismaan lukioista. Lisäksi yhteistyötä tehdään Lahden alueen muiden oppilaitosten, Lahden ammattikorkeakoulun ja Lahden Yliopistokampuksen sekä yritysten kanssa. Tarjolla on avoimia yliopisto-opintoja lukiolaisille, erilaisia yhteistyökursseja ja lukioTET-kurssi, jonka toteutukseen osallistuvat koulutuskeskus Salpaus, Lahden Ammatti- korkeakoulu, Kemppi Oy ja Oilon Oy. Lahden lyseo varautuu sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin Ylioppilastutkintolautakunnan tavoitteena on järjestää sähköiset ylioppilaskirjoitukset asteittain eri aineissa vuoden 2016 syksystä alkaen. Heikki Vuori toteaa, että Lahden lyseo varautuu ylioppilastutkinnon muuttumiseen. ”Eri oppiaineet tulevat käyttämään mahdollisimman vahvasti nykyaikaisen tieto- ja viestintätekniikan menetelmiä, laitteita ja e-oppikirjoja opetuksessaan. Olemme saaneet varustaa uutta lukiota sähköisiä ylioppilaskirjoituksia silmällä pitäen. Tulemme olemaan kehityksen kärkipäässä” Lukiot ulos luokkahuoneista ja yhteiskuntaan sisälle Heikki Vuoren mukaan suomalaisessa lukiojärjestelmässä on vielä kehittämisen varaa. ”Yleisesti ottaen lukiokoulutus toimii aika kaukana yhteiskunnallisesta todellisuudesta. Näkemykseni mukaan teoreettista opiskelua ja opiskelijoiden yliopistokelpoisuutta painotetaan liikaa. Lukioiden opetusta tulisi monipuolistaa ja päästä ulos luokkahuoneista ja yhteiskuntaan sisälle. Uusien laitteiden ja uuden pedagogiikan avulla kehitys kulkee myönteiseen suuntaan ja on aika lähteä etsimään uusia opetusmenetelmiä. Olemme saaneet uuteen lukioon todella hyvät laitteet ja opiskeluympäristöt. Mutta vaikka talo on täynnä kaikenlaisia laitteita, pidämme päämme kylminä. Teknohuumaan emme lähde mukaan. Laitteet eivät hallitse opetuksen ja oppimisen sisältöjä, ne ovat opetuksen renkejä. Päätehtävämme on edelleen tarjota opiskelijoillemme mahdollisimman hyvät oppimisen edellytykset. Yksilölliseen ohjaukseen on kiinnitetty paljon huomiota: meillä on kolme täyspäiväistä opintojen ohjaajaa.” Hakeminen Lahden lyseoon haetaan yhteishaussa Opintopolun kautta. Lisäksi täytetään Lahden kaupungin lukioiden yhteinen sähköinen ainevalintakortti. Aloituspaikkoja on yhteensä 270. Lahden lyseoon voi hakea • yleislinjalle (215; sähköisessä ainevalinta kortissa valitaan yleislinja tai liikuntapainotteinen linja) • urheilulinjalle. • matemaattis-luonnon tieteelliselle linjalle Kannaksen lukio taiteita ja kulttuuria avoimessa ja kannustavassa opiskeluympäristössä IB-linja aloitti toissa syksynä ”Kannaksen lukio on avoin, suvaitseva, kannustava ja sopivan kokoinen lukio: tänne mahtuu monenlaisia opiskelijoita ja persoonia. Kannaksen lukio luo modernilla opetusteknologiallaan sekä viihtyisällä ja terveellisellä opiskeluympäristöllään erinomaiset puitteet aikuistuvan nuoren lukio-opintoihin. Opiskelijoilla on käytössään mm. langaton verkko, käytävätietokoneita, kah- vio, kuntosali, kirjasto ja mediateekki. Vahva kuvataiteiden opiskelu tuo oman värinsä lukion toimintaan. Olemme panostaneet voimakkaasti nykyaikaiseen pedagogiikan menetelmien kehittämiseen ja sähköisten oppimateriaalien käyttöön ottoon. Olemme panostaneet siihen, että syksyn 2016 sähköisissä ylioppilaskirjoituksissa opiskelijamme saavat parhaat mahdolliset edellytykset menestyä. ”, toteaa rehtori Jyrki Rosti. Kannaksen lukio on perinteikäs yleislukio ja valtakunnallista erityistehtävää toteuttava kuvataiteen ja muotoilun erityislukio. Toissa syksynä lukiossa aloitti toimintansa myös kansainvälinen IB-linja. Kannaksen lukion koko, noin 700 opiskelijaa, mahdollistaa erittäin laajan ja monipuolisen kurssitarjonnan kaikissa aineissa. Rosti mainitsee erityisesti ajanmukaisten ja monipuolisten luonnontieteiden laboratorioiden mahdollistamat biologian, kemian ja fysiikan kurssit, kattavan kielivalikoiman, laajan musiikkitarjonnan sekä kansainvälisyystoiminnan. Kannaksessa kannustetaan opiskelijoita kantamaan vastuuta sekä yksilönä että yhdessä. Tämä näkyy panostuksena niin ryhmänohjaukseen kuin opinto-ohjaukseenkin. Kannaksen lukiossa kiinnitetään huomiota tekemisen meininkiin ja siihen että jokainen itse pystyy vaikuttamaan tavoitteidensa ja unelmiensa toteutumiseen. Jyrki Rosti kertoo, että Kannakseen on helppo tulla ja siellä on hyvä olla. Kannaksen lukion opettajat innostavat ja tukevat opiskelijoita parhaisiin mahdollisiin tuloksiin niin opiskelussa kuin elämän muillakin osa-alueilla. Työn tulokset näkyvät konkreettisesti siten, että monilla eri mittareilla mitattuna Kannaksen lukiolaiset menestyvät ja voivat hyvin. Kuvataiteen ja muotoilun linjalla tarjotaan yli 50 kuvataiteen ja muotoilun erityiskurssia. Linjalaiset voivat halutessaan jättää tietyin reunaehdoin kahdeksan yleislukion kurssia pois voidakseen opiskella enemmän kuvataidetta ja muotoilua. ”Linjan opiskelijoilla on monenlaisia tavoitteita: osa suunnittelee kuvataiteista tai muotoilusta ammattia ja hakeutuu alan korkeakouluihin, osa haluaa syventää harrastustaan ja opiskella kuvataiteita muiden opintojen ohessa.” ”Kannaksen lukio edustaa sikäli uutta ajattelua, että kuvataiteen ohella muotoilu on vahvasti mukana kurssitarjottimellamme ja teemme yhteistyötä naapurissa sijaitsevan Lahden Muotoiluinstituutin kanssa. Kuvataide- ja muotoilulinjan opiskelijat osallistuvat aktiivisesti erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Linjalle hakeutuvia erilaisia persoonia yhdistää kiinnostus kuvataiteisiin ja muotoiluun, mikä luo heille voimakkaan ”me-hengen” sekä yhteistä etsimisen, tekemisen ja löytämisen iloa.” Vuosittain kuvataiteen ja muotoilulinjalle valitaan noin 30 uutta opiskelijaa. Kannaksessa opiskelijat voivat valita myös teatteritaiteen kursseja. Joka toinen vuosi toteutetaan mittavampi teatteriproduktio. Opiskelijat ovat olleet mukana paitsi näyttelemässä, myös puvustamassa, lavastamassa, musisoimassa sekä ääni- ja valotekniikassa. Teatterissa, kuten myös kuvataiteessa ja mediassa, on mahdollista suorittaa lukiodiplomi. IB on kansainvälinen lukio-ohjelma IB-opintoihin kuuluu valmistava vuosi ja ensimmäiset opiskelijat aloittivat syksyllä 2013. Viime syksynä aloitti siis ensimmäinen varsinainen IB-lukion vuosikurssi. IB -opetus sopii hyvin Kannaksen lukion suvaitseviin arvoihin: se antaa kansainvälisyytensä, tutkimus- ja tiedepainotteisuutensa ja syvällisyytensä vuoksi myönteisiä virikkeitä myös lukion muulle opetukselle”, kertoo Jyrki Rosti. International Baccalaureate -tutkintoon tähtäävällä englanninkielisellä linjalla opiskellaan kansainvälisen opetussuunnitelman mukaisesti. IB-tutkinnon järjestämisestä vastaa International Baccalaureate Organization, joka perustettiin 1968 Sveitsissä. IB-organisaatioon kuuluu tällä hetkellä noin 3400 oppilaitosta yli 140 maassa. ”IB-linjan opinnot poikkeavat tavallisesta suomalaisesta lukiosta. Oppiaineita on vähemmän, niihin paneudutaan kansallista lukiota syvällisemmin ja opetus muistuttaa akateemisia opintoja. Opinnoissa painotetaan myös tutkivaa ja kriittistä asennetta erillisellä oppiaineella, jonka nimi on tiedon teoria.” Kansainväliseen ylioppilastutkintoon johtava varsinainen IB-opetus on kaksivuotinen ja sitä edeltää valmistava luokka, jonka aikana kehitetään opiskelijoiden kieli- ja opiskelutaitoja. Kahden varsinaisen IB-vuoden aikana opiskellaan kuutta oppiainetta; kaksi kieltä (käytännössä englanti ja suomi (tai muu äidinkieli) humanistiset tieteet (historia, taloustiede tai ympäristönsuojelu, luonnontieteet (biologia, fysiikka tai kemia), matematiikka (kolme eri tasoa) ja kuvataide. Mikäli opiskelijat eivät opiskele kuvataidetta, valitsevat he humanistisista aineista tai luonnontieteistä yhden aineen sijasta kaksi ainetta. Kuuden valinnaisen oppiaineen lisäksi IB-opintoihin kuuluvat tiedon teorian opiskelu, varsin laaja tutkielma eli Extended Essay, jossa opiskelija osoittaa kykynsä itsenäisen työn tekemiseen valitsemassaan aineessa, sekä CAS-ohjelma, jonka tarkoituksena on edistää opiskelijan persoonallisuuden kasvua koulun ulkopuolella tapahtuvalla luovalla toiminnalla (Creativity), liikuntaharrastuksilla (Activity) ja vapaaehtoistyöllä (Service). CAS-ohjelmaan kuuluu yhteensä 150 tuntia toimintaa. ”Opiskelijat pitävät CAS-ohjelmasta. He voivat varsin vapaasti valita aktiviteettinsa. Avoimuus, uuden oivaltaminen ja henkilökohtainen kasvu ovat CAS-ohjelman peruspilareita”, kertoo Rosti. IB-opintojen loppuhuipennuksena on kolmannen vuoden toukokuussa maailmanlaajuinen loppukoe, jonka läpäisseet saavat IB-diplomin. Ensi syksynä IB-linjalle valitaan 30 uutta opiskelijaa. Valintaan vaikuttavat peruskoulun todistuksen keskiarvo sekä pääsykokeet, joissa mitataan matematiikan, englanninkielen ja äidinkielen taitoja. 8 OPINTOMAAILMA Kouluttaudu kauneusalan huipulle ammatiksi parturikampaaja maskeeraaja stylisti Koulutie 1, 79600 JOROINEN http://joroistenlukio.onedu.fi Kysy lisää! Puh. 040 143 9384, opo [email protected] Rehtori Timo Smolander, puh. 040 169 2838 Tampereen seudun ammattiopisto puh. 050 395 8937 www.tredu.fi NÄYTTÖTUTKINTOON valmistavassa koulutuksessa opiskelet opintotuen piirissä ammattiin nopeasti ja tehokkaasti. Motivoivaa ja inspiroivaa oppimista - jo 30 vuoden ajan! Haku on käynnissä. Seuraavat koulutusjaksot alkavat: 9.2 ja 8.9.2015 • Make-Up Artist Academy MASKEERAUSTUTKINTO 16.3 ja 7.9.2015 • Styling Academy STYLISTIKOULUTUS 25.5 ja 7.9.2015 • Great Cut Academy HIUSALAN PERUSTUTKINTO KOULUTUS-CENTER Kalevankatu 30 HELSINKI • Satakunnankatu 33 TAMPERE Soita (09) 685 6110 tai ilmoittaudu netissä koulutuscenter.com RIPSIENPIDENNYSKURSSI MAKSUTTA KUN ALOITAT OPISKELUN KEVÄÄN 2015 AIKANA (ARVO 490,-) Juhlavuoden etu OPINTOMAAILMA 9 Keski-Suomen Urheiluakatemia urheilijan tuki opiskelu- ja urapolulla ”Urheiluakatemioihin haketuvat ympäri Suomea sellaiset nuoret, jotka haluavat urheilla tosissaan ja tavoitella huipputuloksia. Urheiluakatemiat tukevat heitä mahdollistamalla täysipainoisen urheilun ja harjoittelun rinnalla myös opiskelun. Enää nuorten ei tarvitse valita opiskelun ja urheilun välillä. Olemme kehittäneet Urheilijan polun, johon kuuluvat urheilijoille välttä- mättömät toimenpiteet ja palvelut”, kertoo Urheiluakatemian toiminnanjohtaja Heli Nieminen. K puolisesti. Tarjoamme heillekin tukipalveluita ja parempia olosuhteita liikunnan harrastamiseen. Kotien, koulujen ja urheiluseurojen yhteisön kehittäminen on myös tärkeä tavoite”, kertoo Heli Nieminen. eski-Suomen Urheiluakatemia yhdistää oppilaitosten antaman opetuksen ja lajiliittojen ja seurojen tarjoaman valmennuksen tarjoamalla urheilijalle kokonaisvaltaisen ja toimivan ratkaisun yhdistää huppu-urheilu ja opiskelu. Keski-Suomen Urheiluakatemia tarjoaa urheilijoille kokonaisvaltaisen palvelun, johon kuuluvat huippu-urheilun ja opiskelun yhdistämisen lisäksi hyvät harjoitteluolosuhteet, tukipalvelut sekä valmennus opiskelupaikkakunnalla. ”Pyrimme luomaan urheileville nuorille mahdollisuuden hankkia myös hyvä koulutuspohja. Tavoitteena on luoda urheilijan polku: tukiverkosto, joka jatkuu yläkouluiästä ammatillisiin tai korkea-asteen tutkintoihin saakka.” ”Toimimme opiskelijoiden arjessa: päätehtävämme on sovittaa yhteen opiskelu, urheilu, valmennus ja urheilijoiden tukitoimet.” Asiantuntijapalveluita kehitetään edelleen Heli Nieminen kertoo, Keski-Suomen Urheiluakatemia on kehittänyt asiantuntijapalveluitaan. ”Valtakunnallinen urheiluakatemiaohjelma antaa meille mahdollisuudet tukea urheilijoita entistäkin paremmin. Asiantuntijapalveluihin kuuluvat mm. urheilijoiden terveydenhoito, fysioterapia, ravitsemuspalvelut, psyykkinen valmennus sekä yleinen elämänhallinta. KeskiSuomen Urheiluakatemia vahvistaa asiantuntijaverkostoaan, jotta nämä palvelut olisivat tulevaisuudessa paremmin nuorten urheilijoiden käytössä. Toimimme yhteistyössä LIKES:n; Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön, Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja KIHU:n; Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kanssa.” Akatemia toimii alueen oppilaitosten kanssa Akatemia toimii yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa. Toiminnassa ovat mukana Jyväskylän yliopisto ja ammattikorkeakoulu sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, johon kuuluvat Jyväskylän ammattiopisto, Voionmaan Urheilulukio sekä muu Jyväskylän lukiokoulutus, Jyväskylän aikuisopisto, Jyväskylän oppisopimuskeskus ja Jämsän ammattiopisto. Lisäksi akatemian toimintaan osallistuvat Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus ja Äänekosken lukio. Yläkoululaiset mukaan akatemian toimintaan ”Akatemian toiminta laajenee myös yläkoululaisten pariin, kun aikaisemmin suurin osa opiskelijoista oli toisen tai korkea-asteen opiskelijoita. Tavoitteena on parempi ikäluokkien ja oppilaitosten integraatio Akatemian sateenvarjon alla. Nuorillekin voidaan tarjota tukipalveluja.” Jyväskylässä mukana ovat jo viime vuonna olleet myös perusopetuksen urheiluluokat Kilpisen ja Viitaniemen kouluissa. ”Kun akatemiaohjelma on nyt mukana Olympiakomitean huippu-urheiluyksikössä, tavoitteena on se, että myös yläkoulualaiset saatetaan akatemian sateenvarjon alle ja toimintaa kohdistetaan aiempaa enemmän myös heihin. On erinomainen asia, että myös 7-9-luokkalaiset pääsevät mukaan urheiluakatemian toimintaan. Yläkouluikäisillä tavoitteena on lisätä liikunnan määrää ja kehittää nuorten yleisliikuntataitoja, kestävyyttä, koordinaatiota ja taitoja moni- Mukana lajiensa huippuja Keski-Suomen Urheiluakatemian toiminnassa on tällä hetkellä mukana noin 500 nuorta urheilijaa. ”Urheiluakatemiassa on mukana paljon eri lajien urheilijoita, jotka edustavat ikäluokkansa parhaimmistoa Suomessa.” Mukana on jo menestyneitä urheilijoita kuten uimarit AriPekka Liukkonen, Mimosa Jallow ja Leo Lähteenmäki, joka voitti para-MM-kisoissa pronssia, voimistelija Sakari Vekki, yleisurheilijat Hanna-Maari Latvala, Oona Kettunen ja Otto Ahlfors. Jyväskylä on vahva joukkueurheilukaupunki. Akatemiaopiskelijoissa on paljon jalkapalloilijoita, salibandyn pelaajia ja jääkiekkoilijoita, kuten Liigassa pelaavat Henri Auvinen, Jari Jääskeläinen ja Markus Nenonen. Urheilijoiden ja oppilaitosten yhteistyökumppani Heli Nieminen toteaa, että Urheiluakatemia toimii sekä opiskelijaurheilijoiden että oppilaitosten yhteistyökumppanina. ”Oppilaitosten kanssa on sovittu siitä, että ne ovat mukana Urheiluakatemian toiminnassa niin, että urheilijoilla on mahdollisuus joustoihin opinnoissaan. Urheilijat suorittavat toki samat opinnot kuin muutkin, mutta urheilun perusteella opinto-ohjelmaa ja aikataulua voidaan muokata. Opiskelijat ottavat tarvitessaan yhteyttä oppilaitoksen opinto-ohjaajiin, muihin yhdyshenkilöihin tai minuun ja keskustelevat esimerkiksi siitä kuinka arvokisat, leirit tai muut tapahtumat vaikuttavat opintoihin ja kuinka ne voidaan hyvissä ajoin ottaa huomioon henkilökohtaisessa opinto-ohjelmassa.” ”Hyvät urheilijat ovat usein myös eteviä opiskelijoita. He ovat määrätietoisia, pitkäjänteisiä ja osaavat suunnitella ja priorisoida aikataulunsa ja tekemisensä. Monet ovat kunnianhimoisia myös opinnoissaan: se mihin ryhdytään, tehdään säntillisesti ja hyvin arvosanoin.” Opintoihin urheilu edellä ”Nuorten kannattaa edetä opinnoissaan rohkeasti urheilua painottaen ja täysillä eteenpäin. Urheiluakatemiat on luotu juuri siksi, että huippu-urheilu ja opiskelu voidaan sovittaa joustavasti ja tehokkaasti yhteen. Urheilijat voivat hyödyntää oppilaitosten suomia opiskelujoustoja urheilun hyväksi. Näin saavutetaan huipputuloksia.” Hakeminen Keski-Suomen Urheiluakatemiaan voivat hakeutua yli 13-vuotiaat opintojaan aloittavat, jatkavat tai jo opintonsa päättäneet SM-kisa- ja maajoukkuetason urheilijat, joiden tavoitteena on kansallinen ja kansainvälinen menestys urheilussa. ”Kun urheilija hyväksytään opiskelijaksi johonkin urheilu- akatemian oppilaitokseen, hän voi elo-syyskuussa hakea Keski-Suomen Urheiluakatemian jäsenyyttä ja etukorttia akatemian nettisivujen www.ksura. net kautta. Hyväksytyt urheilijat saavat K-S URA:n etukortin ja heille laaditaan henkilökohtainen opiskelu- ja valmennussuunnitelman ja he voivat hyödyntää K-S Urheiluakatemian tarjoamia palveluita”, kertoo Heli Nieminen. URHEILUA JA OPISKELUA, KESKI-SUOMEN URHEILUAKATEMIASSA! ● Jyväskylän yliopisto www.jyu.fi ● Jyväskylän ammattikorkeakoulu www.jamk.fi ● Jyväskylän ammattiopisto www.jao.fi ● Voionmaan urheilulukio www.peda.net/veraja/jkllukiokoulutus/voionmaanlukio ● Jämsän ammattiopisto www.jao.fi ● Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus www.poke.fi YLEISURHEILU UINTI TELINEVOIMISTELU JÄÄKIEKKO FREESTYLE JALKAPALLO S$/,%$1'< Keski-Suomen Urheiluakatemia Kuntoportti 3 ● 40700 Jyväskylä [email protected] ● Heli Nieminen 050-300 5762 www.ksura.net VALMIUKSIA JATKO-OPINTOIHIN Hoiva-avustajalinja Käsityöilmaisun linja Terveysliikunnan ohjaaja Kasvatus- ja psykologisten aineiden linja AMMATTITUTKINTOKOULUTUS Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen at:n valmistava koulutus Perhepäivähoitajan at:n valmistava koulutus Lisätiedot: Kokkolantie 12, 43500 KARSTULA puh. (014) 5252 200, 044 3252 213 www.keokarstula.fi 10 OPINTOMAAILMA on merkittävä metsäalan kouluttaja ”Metsäalan koulutuksille on tarvetta nyt ja tulevaisuudessa. Metsä kasvaa Suomessa ja se on kestävä luonnonvara, jonka järkevä käyttö tukee pyrkimyksiä ilmastonmuutoksen estämiseen. Puun kysyntä tulee kasvamaan. Maassa on meneillään merkittäviä metsäteollisuusinvestointeja, joiden myötä alan työvoimatarve tulee kasvamaan. Kun ajatellaan uuden työvoiman koulutusta, Tervola sijaitsee ydinalueella: tänne kohdistuu suurin paine koulutuksen lisäämiseen”, toteaa POKE:n metsäalan koulutuksen koulutusjohtaja Pekka Janhonen P OKE järjestää metsäalan koulutusta Saarijärvellä. ”Tarvaalan aluetta sanotaan bioalan kampukseksi, koska täällä on ammattikorkeakoulun ja POKE:n yhteistä toimintaa.” Metsäalan perustutkintokoulutuksessa aloittaa ensi syksynä aloittaa noin 20 nuorta opiskelijaa. Koulutukseen haetaan kesään yhteishaussa. ”Metsäalan koulutus sopii reippaille nuorille, jotka pystyvät itsenäisen työhön ja paatoksentekoon, mutta joilla on myös hyvät sosiaaliset taidot. Metsäammattilaiset tekevät nykyisin yhteistyötä monien muiden kanssa, se ei ole yksinäistä työtä. Myös kyky oppia jatkuvasti uutta ja soveltaa tietoa muuttuvissa ympäristöissä ovat tärkeä avu opiskelijalle ja metsäalan ammattilaiselle. Metsässä neuvoja ei ole aina vieressä.” ”Tärkeintä on halu oppia ja tehdä työtä tällä alalla, joka on lähellä suomalaisia ja pysyy sellaisena. Nuorten kannattaa kysellä oman kotiseutunsa metsäalan ihmisiltä ja yrityksiltä millaista työ on ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa.” Tarvaalassa voi opiskella kahta Metsäalan perustutkinnon suuntautumisalaa: metsuri-metsäpalvelujen tuottaja ja metsäenergian tuottaja. ”Metsurit työskentelevät Polku kotiovelta työelämään Meiltä valmistut kysytyksi työelämän osaajaksi! POKEn nuorten koulutus rakentaa sinun polkusi kotiovelta työelämään tai jatko-opintoihin. Uskomme tekemällä oppimiseen, joten vaalimme lähiopetusta sekä työssäoppimista. Meillä opiskelet kokeneiden ammattilaisten johdolla. Opintojesi etenemistä tuemme henkilökohtaisella ohjauksella. Olemme siellä missä muukin elämäsi on. Yhteishaku käynnissä 24.2.–17.3.2015 Löydä monipuolinen koulutustarjontamme >> www.poke.fi Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE tarjoaa ammatillista tutkintokoulutusta ja täydennyskoulutusta. Otamme huomioon henkilökohtaiset tavoitteesi sekä alueen työelämän tarpeet. Meiltä valmistut kysytyksi työelämän osaajaksi. metsien hoidon ja puunkorjuun parissa. Metsäenergian tuottajilla on varsin laaja toimiala: he voivat suuntautua energiapuun korjuuseen, lämmityslaitosten hoitoon, energiaraaka-aineiden jalostukseen tai turvetuotantoon”, kertoo Pekka Janhonen. POKE:n koulutukset tarjoavat myös hyvät mahdollisuudet metsäalan jatko-opintoihin. Käytännöllistä koulutusta Metsäalalla koulutus on käytännöllistä. ”Opiskelijat oppivat mahdollisimman paljon työtä tekemällä. Koulun penkillä opistaan esimerkiksi perustiedot laitteiden käsittelystä ja turvallisuusasioista, metsälainsäädäntöä ja metsäkaupan kysymyksiä, joita metsässä on huutoetäisyydellä hankala selittää. Meillä on Tarvaalassa lähellä hyvät metsät ja maastot ja suuri osa opetuksessa tapahtuu siellä, oikeissa tehtävissä. Työssäoppimisella on koulutuksissamme suuri merkitys. Opiskelijat pitävät siitä, että he pääsevät tutustumaan oikeisiin töihin ja työelämän vaatimuksiin jo opiskeluaikanaan.” Metsuri-metsäpalvelujen tuottajat voivat työskennellä yksityisten metsätalous- ja koneyrittäjien, Metsähallituksen, metsänhoitoyhdistysten, kuntien ja metsäteollisuuden palveluksessa tai itsenäisenä metsäpalveluyrittäjänä. Metsäenergian tuottajat työl- listyvät esimerkiksi koneyrityksiin tai lämpölaitoksiin. He voivat myös toimia kone- ja lämpöyrittäjinä. Hyvät yhteydet työelämään Pekka Janhosen mukaan POKE:lla hyvät yhteydet työelämään ja kiinteä yhteistyö yritysten kanssa on Tarvaalan vahvuus koulutusten järjestäjänä. ”Yhteistyö on toimivan ja tehokkaan koulutuksen välttämätön edellytys. Tunnemme alueemme yritykset ja yrittäjät. Keskustelujen kautta hoituvat koulutuksen kehittäminen ja suuntaaminen sekä työssäoppimisen järjestäminen. Pysymme jatkuvasti selvillä siitä mitä yrityksissä tarvitaan ja toisaalta yritykset tietävät mitä ammattija aikuisopisto voi tarjota. Koulutamme päteviä ihmisiä yritysten todellisiin töihin.” POKE Oppimispolkuja ammattilaiseksi Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE on Keski-Suomessa sijaitseva ammatillinen oppilaitos. POKE:lla on toimipaikat Äänekoskella, Saarijärvellä ja Viitasaarella, mutta se järjestää alueellaan koulutusta myös muualla tarpeen mukaan. POKE tarjoaa ammatillista tutkintokoulutusta ja täydennyskoulutusta. POKE:ssa opintoja ohjataan henkilökohtaisesti ja Kuopion Yhteiskoulun Musiikkilukio musiikin ja tanssitaiteen erikoislukio www.musiikkilukio.fi www.poke.fi E-mail: hetti.rytsy@kuopio.fi puh. 044 718 4648 siellä uskotaan tekemällä oppimiseen. Opiskelijoiden tarpeet otetaan huomioon ja POKE suunnittelee koulutuksia myös yrityksille. Nuorten koulutus POKE tarjoaa nuorten koulutusta kuudella koulutusalalla. Koulutusaloilla on valittavana 16 eri perustutkintoa, 24 osaamisalaa ja 21 ammattinimikettä Nuorten koulutusta POKE järjestää Saarijärvellä, Viitasaarella ja Äänekoskella. Tiivis yhteistyö alueen muiden oppilaitosten kanssa mahdollistaa sen, että opiskelijat voivat suorittaa kahden tutkinnon opinnot omalla alueellasi. Käytännönläheinen ammatillinen koulutus antaa nuorille ammattitaidon, jonka ansiosta he valmistuvat työelämään kolmessa vuodessa. Perustutkinto takaa mahdollisuuden jatkoopintoihin ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Opintoja voi jatkaa myös ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa tai oppisopimuskoulutuksessa. Kun työkokemusta on karttunut, voi opiskella aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Ammatillinen opiskelu on käytännönläheistä, mikä tarkoittaa sitä, että jo opiskeluaikana teet samoja töitä kuin valmistuttuasi. Opintojen aikana osallistut työssäoppimisjaksoille oman alasi työpaikoilla, mikä on oiva tapa luoda suhteita tuleviin työnantajiin. POKEssa korostuu yhteisöllisyys: opiskelijat ja opettajat tuntevat toisensa, eikä kukaan jää yksin. Opiskelijasta huolehditaan opintojen alusta loppuun saakka. Opiskelijapalvelut varmistavat sen, että opiskelija valmistuu ja saa itselleen ammatin. ”Ammattitaidolla hyvinvointia seudun parhaaksi.” POKE:n toiminnassa painottuu seudullisuus: sieltä valmistuu kysyttyjä osaajia alueen työelämään. Toimintaa ohjaavat arvoina yhdessä tekeminen, vastuullisuus sekä uudistuminen ja kehittyminen. POKE tahtoo olla vetovoimainen osaamisen kehittäjä. OPINTOMAAILMA 11 Evo on Hämeen metsäopetuksen keskus H ämeen metsäalan koulutus on keskittynyt Evolle. Siellä toimivat Hämeen ammattikorkeakoulun metsäinsinöörikoulutus ja Hämeen ammatti-instituutin metsurimetsäpalvelujen tuottajakoulutus nuorille ja aikuisille. Lisäksi HAMI:ssa järjestetään metsämestarin erikoisammattitutkintoon johtavia koulutuksia sekä metsäalan lisä- ja täydennyskoulutusta HAMK kouluttaa käytännön metsäosaajia ”Metsäalan opinnot kiinnostavat nuoria. Meillä oli viime vuonna kolme hakijaa opiskelupaikkaa kohti. Evo on haluttu opiskelupaikka”, kertoo HAMK:n metsätalouden koulutuspäällikkö Antti Sipilä. Hämeen ammattikorkeakoulu kouluttaa Evolla metsätalousinsinöörejä(AMK) Tänä vuonna koulutuksen valitaan noin 35 uutta opiskelijaa. Koulutukseen haetaan kevään korkeakoulujen yhteishaussa 2015 17.3.–9.4.2015. Lisäksi kesäkuun alussa järjestetään valintakokeet. ”Opiskelu metsäalalla sopii reippaille, luonnossa liikkumaan tottuneille nuorille, koska opintojen aikana toimitaan maastossa paljon. Aktiivisuus, omaaloitteisuus ja hyvät sosiaaliset taidot ovat opiskelijoille eduksi. Monilla opiskelijoillamme on metsäalalla toimineita sukulaisia, ystäviä tai tuttavia, joten heillä on jo tullessaan alasta konkreettinen näkemys.” Luonto, tekniikka, talous ja työskentely ihmisten parissa Antti Sipilä kertoo, että metsätalousinsinöörien työssä yhdistyvät luonto, tekniikka, talous ja työskentely ihmisten parissa. ”Koulutamme käytännön metsäosaajia. Opiskelijamme saavat monipuolisen koulutuksen. Ensimmäisenä opintovuonna opiskellaan metsäalan perustaitoja: metsäluonnon ja paikkatiedon perusteita, metsämaaperäoppia, metsätyyppejä ja metsänhoitoa sekä yleisiä oppiaineita kuten taloutta, käytännön kielitaitoa ja asiakaspalvelua. ”Itse vastaan metsänhoidon syventävistä opinnoista, jotka tehdään toisen vuoden syksyllä. Kartanlukutaito ja maastokelpoisuuden kasvattaminen ovat taitoja, joita kehitämme johdonmukaisesti opintojen ajan.” Opiskelijat voivat rakentaa oman oppimispolun laajasta metsäopintojen valikoimasta, kuten bioenergiasta, paikkatiedosta, luontomatkailusta tai puun jatkojalostuksesta. Koulutuksen kesto on tavallisesti 3,5 vuotta. ”Koulutus on käytännönläheistä. Evolla on hyvät 1800 hehtaarin opetusmetsät ja HAMK tekee paljonyhteistyötä alueen metsänhoitoyhdistysten ja alan yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa. Opiskelijat harjoittelevat siellä ja tekevät useimmiten opinnäytetyönsä yrityksille tai yhdistyksille. Varsin usein harjoittelupaikat tarjoavat myös mahdollisuuden ensimmäiseen työpaikkaan.” Metsätalousinsinööristä on moneksi Metsätalousinsinöörit voivat työskennellä teollisuuden, hallinnon tai yksityismetsätalouden palveluksessa tai yrittäjänä, esimerkiksi metsätalouden neuvonta-, osto- tai suunnittelutehtävissä tai metsäalan markkinoinnin tai matkailun parissa. ”Tällä hetkellä enemmistö opiskelijoistamme työllistyy puun hankinnan eri tehtäviin, esimerkiksi puun ostajiksi tai puunkorjuun logistiikan tehtäviin korjuuesimiehiksi. Energiapuu edellyttää omanlaistansa osto-osaamista. Metsätalousyhdistykset palkkaavat metsätalousneuvojia. Myös metsäsuunnittelu ja -koulutus tarjoavat edelleen töitä. Työllisyystilanne on nykyään hyvä, meiltä valmistuneita insinöörejä tapaa hyvinkin erilaisissa tehtävissä. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, metsäteollisuus suunnittelee uusia suuria investointeja, joten alalla tarvitaan paljon uusia ammattilaisia.” Metsäkoulu keskellä metsää ”Evo poikkeaa muista Suomen metsäalan ammattikorkeakouluista siinä, että me olemme ainoa metsässä toimiva yksikkö. Lähimpää kaupunkiin Hämeenlinnaan on 40 kilometriä.” Pääosa opiskelijoita asuu Evon kampusalueen opiskelija-asunnoissa. ”Opiskelijat ovat kertoneet, että yhdessä asuminen, opiskelu ja vapaa-ajan viettäminen on vahvuus. Ihmiset tuntevat toisensa. Evolla syntyy loppuelämän kestäviä ihmissuhteita. Evolla on hyvät ulkoliikuntamahdollisuudet, kuntosalit ja ampumarata, joten harrastustoiminta on vilkasta”, kertoo Antti Sipilä. Evo on perinteikäs metsäoppilaitos Teemu Rauvala opiskelee Hämeen ammattikor- keakoulussa metsätalousinsinööriksi neljättä vuotta. ”Olen Huittisista, Satakunnasta. valitsin Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelupaikaksi koska metsätalous kiinnosti ja perheessäni on alan ammattilaisia, joten tiesin mitä odottaa. Evo on perinteikäs metsäopetuksen keskus, jossa on opiskelulle hyvät puitteet ja ympäristöt. Olen viihtynyt hyvin ja opinnot ovat vastanneet tavoitteitani. Sellaista oppia olen saanut mitä odotin. Opettajat ovat päteviä ja opiskelukaverit mielenkiintoista väkeä.” Metsäinsinöörikoulutus on monipuolista käytännönläheistä. ”Meillä opinnot olivat kurssimuotoisia, joten ne etenivät selkeästi. Pääaineeni oli metsävarojen suunnittelu ja hoito. Opiskelin myös sivuaineena metsäpalvelujen tuottamista ja yrittäjyyttä.” Hän toteaa, että Evo on metsätalouden opiskeluun paras mahdollinen ympäristö. ”Olemme keskellä metsää, asumme täällä ja kun astumme ulos, olemme opetusmetsässä. Taitoja ja tietoja opiskellaan käytännönläheisesti. Oppimisen kannalta työharjoittelujaksot ovat erittäin tärkeitä. Opimme työpaikoilla mitä metsäinsinöörin työ on ja mitä pitää osata. Itse harjoittelin metsänhoitoyhdistyksessä, ensin metsurina ja työnjohtajana ja toisessa harjoittelussa metsäneuvojana. Opetus tällä tapahtuu työelämän ehdoin ja tarpeiden mukaan, se on minulle tärkeä seikka.” Teemu Rauvala valmistuu helmikuussa. ”Koulutus antaa mahdollisuuden työllistyä moniin eri tehtäviin: siistiin toimistotyöhän tai maaston kulkijaksi. Myös yrittäjäksi voi ryhtyä. Olemme paljon tekemisissä ihmisten kanssa, sekin tekee työstä kiinnostavaa. Opintojen jälkeiseen elämään suhtaudun avoimin mielin: minua kiinnostavat työjohtotehtävät tai markkinointi, myös yrittäjyys on varteen otettava mahdollisuus.” Metsäalan perustutkinto uudistuu ensi syksynä ”Evolla toimii vahva suomalainen metsäalan yksikkö. Ammatti-instituutti ja ammattikorkeakoulu tekevät tiivistä yhteistyötä, josta hyötyvät sekä opiskelijat että oppilaitokset. Metsäala tarjoaa paljon haasteita ja sillä tarvitaan laaja-alaisia ammattilaisia”, kertoo koulutusohjelmapäällikkö Antti Tiilola Hämeen ammatti-instituutin metsätalouden koulutusohjelmasta. ”Metsätyöt eivät ole auringonlaskun ala. Kaikkia töitä ei edelleenkään pystytä koneilla tekemään. Metsureita tarvitaan vaativissa erikoistöissä. Metsurin työ on edelleen kovien kundien alaa: ammattimiehiä arvostetaan” Metsäalan perustutkinnon uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksyllä 2015. ”Muutos koskee kaikkia opiskelijoitamme. Uusi opetussuunnitelma painottaa sitä, että suoritetut opinnot sekä aiempi osaaminen ja taidot otetaan paremmin huomioon. Opiskelijan ei tarvitse opiskella sitä minkä jo osaa. Otamme selvää opiskelijoidemme tiedoista ja taidoista, koulutukset suunnitellaan ja toteutetaan henkilökohtaisemmin kuin aiemmin oli tapana. Opinnot tähtäävät ammattiosaamisen näyttöihin, joilla osaaminen konkreettisesti arvioidaan. Uskon, että uudistus toimii opiskelijoiden eduksi ja koulutusajat lyhenevät.” Ville Kumpulainen opiskelee Hämeen ammatti-instituutissa Metsäalan perustutkintoa metsurimetsäpalvelujen tuottaja. ”Metsäalan töissä minua kiinnostavat oma rauha, itsenäisyys, luonnonläheisyys ja kova fyysinen työ” ”Opiskelen kolmatta eli viimeistä vuotta. Va- litsin Evon opiskelupaikaksi, koska täällä opetus on hyvää ja pääsee tekemään käytännössä töitä ja oppimaan siitä.” Metsäalan perustutkinto on 120 opintoviikon laajuinen, ja se suoritetaan yleensä kolmessa vuodessa. Pääsyvaatimuksena on peruskoulu. Aikaisempaa työkokemusta ei vaadita. Koulutukseen haetaan kevään yhteishaussa. Koulutuksen pakolliset osat ovat Metsien hoito ja puunkorjuu sekä Metsänhoito- ja puunkorjuupalvelut. Lisäksi opiskelijat voivat valinnaisesti opiskella mm. luontomatkailua, metsäenergian hankintaa, metsänhoitotöitä, metsästysmatkailua, metsätraktoreiden käyttöä tai pienkoneiden myyntiä, huoltoa ja korjausta. ”Opiskelemme metsurin töitä metsäpalveluita ja kaikenlaista muuta luontoon liittyvää kuten kalastusta ja erätaitoja.” ”Erittäin suosittu valinnainen kurssi on erikoispuiden kaato- ja hoitopalvelut. Se on 20 osaamispisteen kokonaisuus, josta on opiskelijoille paljon hyötyä. Nämä taidot lisäävät työmahdollisuuksia”, kertoo Antti Tiilola Opiskelussa painotetaan työskentelyä ja oppimista aidoissa työkohteissa. ”Teoriaopinnot viedään käytäntöön työmailla. Suurin osa opinnoistamme on käytännön työtä. Pääsemme heti alusta saakka kokeilemaan miltä alan työt tuntuvat. Työssäoppimisjaksot yrityksissä ovat tärkeä osa opintoja: pääsemme kiinni työelämään ja työpaikkoihin. Itse olen tehnyt taimikkojen raivauksia, istutuksia ja hakkuutöitä Nurmijärvellä”, sanoo Ville Kumpulainen HAMI:ssa ei ole lukukausimaksua. Asuminen Evon opiskelija-asunnoissa ja ruokailut ovat lähiviikoilla ilmaisia. Moottorisahan käyttöä vaativia töitä varten opiskelija saa käyttöönsä metsurin turvavarusteet. Oppilaitoksella on kirjasto, josta löytyvät useimmat opetuksessa tarvittavat teokset. Ville Kumpulainen kertoo viihtyneensä Evolla hyvin. ”Opetuksen laatu on hyvä. Asuntolassa asun ja täällä on paljon mahdollisuuksia vapaa-ajan harrastuksiin, jos luonnossa viihtyy. Kampusalue on aika tiivis yhteisö, jossa tutustuu mielenkiintoisiin ihmisiin. Lammi ja Hämeenlinna ovat aika lähellä, joten ihmisten ilmoillekin pääsee.” Evolla sijaitsee yksi EteläSuomen suurimmista yhtenäisistä metsäalueista, josta opetuksen käytössä on noin 2000 hehtaaria. METSÄTALOUSINSINÖÖRI (AMK) Metsätalouden koulutus Evon metsätalouden koulutus on profiloitunut metsävarojen suunnitteluun ja hoitoon sekä metsäyrittäjyyteen. Metsätalousinsinööri toimii korjuu- tai ostoesimiehenä, metsä- tai luonnonvarojen suunnittelijana, energiapuuneuvojana tai muissa metsäalan asiantuntijatehtävissä. HAMKissa opiskellaan moduuleissa. Käytännönläheinen ja toiminnallinen opiskelutapa tuottaa työelämässä tarvittavaa osaamista. HAKU 17.3.–9.4. Lisätiedot www.hamk.fi/metsatalous METSURI - METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA Metsäalan perustutkinto Metsuri-metsäpalvelujen tuottajan työkohteita ovat talousmetsien lisäksi taajamametsät, ulkoilu- ja virkistysalueet, kansallispuistot sekä luonnonsuojelualueet. Hämeen ammatti-instituutti järjestää samaan aikaan valtakunnallisen yhteishaun kanssa oppilaitoskohtaisen erillishaun hakijoille, joilla on jo aikaisempi tutkinto. HAKU 24.2. –17.3. Lisätiedot www.hami.fi PERUSTUTKINTO AIKUISKOULUTUKSENA Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Hakuaika 1.6.–16.8. Koulutus alkaa syksyllä. Hakuohjeet ja -lomakkeet: www.hami.fi. EVONmetsaopetus 12 OPINTOMAAILMA Jämsän ammattiopistosta metsäalan ammattilaiseksi ”Metsäala tulee tarjoamaan hyviä työpaikkoja tulevaisuudessakin. Ei puun hakkaaminen ja kuljettaminen koskaan Suomesta lopu. Lisäksi metsien kunnostus, viljely ja taimikonhoito muuttuvat entistä enemmän koneellisiksi töiksi ja energiapuun korjuu lisääntyvät, metsäalalla riittää mielenkiintoisia töitä”, toteaa Jämsän ammattiopiston metsä- ja rakennusalan koulutuspäällikkö Jarmo Nikkanen, ”Työllistymismahdollisuudet paranevat entisestään kun metsäalan suuret valtakunnalliset investoinnit toteutuvat. Äänekosken biotuotelaitos tulee takaamaan työtä puun korjuussa, logistiikassa ja jatkojalostuksessa täällä Keski-Suomessa ja myös maakunnan ulkopuolella. Alalla on kaiken kaikkiaan hyvä kehitysvire.” Metsäala sopii tekniikasta ja luonnosta kiinnostuneille ihmisille Metsäalan perustutkintokoulutus on tarkoitettu ympäristöstä, ajanmukaisesta tekniikasta ja koneista kiinnostuneille nuorille. Metsäalan perustutkinnossa on Jämsässä kolme osaamisalaa. Siellä voi opiskella joko metsäkoneasentajaksi, metsäkoneen kuljettajaksi tai metsuri-metsäpalveluiden tuottajaksi. ”Meillä on yhteensä noin 220 nuoriso- ja aikuisopiskelijaa. Ensi syksynä täällä aloittaa opintonsa 60 nuoriso- ja aikuisopiskelijaa. Opiskelijamme hakeutuvat tänne varsin laajalta alueelta Keski- ja Etelä-Suomesta.” ”Metsäala sopii tekniikasta ja luonnosta kiinnostuneille ihmisille. Oppimisympäristönä metsäkone on mitä nykyaikaisin ja modernein työskentelyalusta: maisemakonttori, jossa on paljon tietotekniikkaa. Metsäalalla työskennellään luonnossa, vaihtelevissa olosuhteissa. Myös metsäkoneasentaja- ja metsurikoulutus tarjoavat mielenkiintoisia tehtäviä” Kolme osaamisalaa Metsuri-metsäpalveluiden tuottajat työskentelevät metsien hoidon ja puunkorjuun eri tehtävissä. ”Koulutuksessa paneudutaan moottori- ja raivaussahatyöhön. Opiskelijat tottuvat käyttämään myös pienmetsäkoneita: mönkijöitä ja uuden- aikaisia metsänhoitokoneita.” Metsäkoneasentajille tavallisin työskentely-ympäristö on konehalli, jossa korjataan ja huolletaan metsätyökoneita ja muita laiteita. Metsäkoneasentajat voivat työskennellä esimerkiksi metsäkoneiden huolto- ja korjaamoyrityksissä, koneiden valmistus- ja myyntiorganisaatioissa puunkorjuu- ja kuljetusyrityksissä tai voivat perustaa oman yrityksen. ”Metsäkonealan opinnot keskittyvät koneellisen puunkorjuuseen ja kuljetuksiin. Ne ovat yhdistelmä luonnossa toimimista huippuluokan tietotekniikkaa. Kuljettajat ohjaavat nykyään työkoneita atk-laitteiden välityksellä ja tieto liikkuu ko- neiden, kuljettajien ja yhtiöiden välillä tietoliikennevälineiden avulla. Koulutus on käytännönläheistä, työvaltaista opetusta, jossa opetellaan niihin tehtäviin, joita ammatti vaatii. Metsätyöt ovat nykyään myös palveluammatteja. joten sosiaaliset taidot ovat näissäkin töissä arvossaan.” Koulutusta käytännön töissä ”Annamme käytännönläheistä koulutusta, jossa opiskelijat pääsevät jo ensimmäisenä opintovuonna tutustumaan oikeisiin töihin koneiden kanssa ja ovat sitten valmiita siirtymään työelämään. Metsäkoneisiin pitää saada kosketus mah- Metsäkonealan opinnot keskittyvät koneellisen puunkorjuuseen ja kuljetuksiin. Ne ovat yhdistelmä luonnossa toimimista huippuluokan tietotekniikkaa. dollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta pääsee näkemään ja kokemaan mitä työ vaatii. Metsätyössä on paljon asioita, joita ammattilaisten tulee hallita, se vaatii metsällistä osaamista ja koneiden käyttötaitoa. Viimeinen vuosi opinnoista on lähes kokonaan työssäoppimista. ”Työssäoppimisjaksot suoritetaan yrityksissä. On erinomainen asia, että opiskelijat pääsevät tutustumaan alan yrityksiin jo opiskeluaikanaan ja pohjustamaan tulevia työpaikkoja. Yksi syy hyviin tuloksiin on tiivis yhteistyömme yritysten kanssa. Työassäoppimispaikkoja on riittänyt hyvin. Me tiedämme, mihin suuntaan työelämä ja osaamistarpeet kehittyvät. Opetuskalustomme on nykyaikaista ja vastaa työelämän koulutustarvetta”, toteaa Jarmo Nikkanen. Jämsän seudulla on hyvä opiskella ja harrastaa Jämsän ammattiopisto on 1500 nuoren ja aikuisten monialainen ammatillinen oppilaitos, joka kehittää seutua tiiviissä yhteistyössä alueen elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa. Jämsän ammattiopisto on Metsäalan perustutkintokoulutus on tarkoitettu ympäristöstä, ajanmukaisesta tekniikasta ja koneista kiinnostuneille nuorille. osa Jyväskylän koulutuskuntayhtymää. ”Jämsä on keskeisellä paikalla Suomessa, tänne on helppo tulla. Ammattiopisto on monipuolinen ja turvallinen opiskeluympäristö. Sopivan kokoisessa opistossa opiskelijat ja opettajat tuntevat toisensa. Myös mahdollisuudet jatkoopintoihin Jämsän ammattiopisto tarjoaa hyvän pohjan”, sanoo Jarmo Nikkanen, Jämsän seudulla opiskeluympäristö ja kaikki tarvittavat palvelut ovat kunnossa. Lähes jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus majoittua ammattiopiston hyvätasoisissa asuntoloissa. Asuntolapaikkoja on noin 280. Opiskelun vastapainoksi Jämsän seutu tarjoaa erityisesti luontoon ja liikuntaan liittyviä vapaa-ajan harrastuksia. Opiskelijat voivat käydä uimassa, kuntosalilla, pelata tennistä tai vaikka käydä hiihtämässä, suunnistamassa ja lenkillä luonnonkauniissa maisemissa. Ammattiopisto järjestää myös urheilijoiden ammatillista koulutusta ja valmennusta. Myös kulttuurin, kädentaitojen tai tekniikan harrastamiseen on Jämsänjokilaaksossa lukuisia mahdollisuuksia. Kaiken kruunaa muutaman kilometrin päässä sijaitseva Himos, joka on eteläisen Suomen suosituin laskettelukeskus. www.jao.fi OPINTOMAAILMA 13 Metsäteollisuus tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia ”Metsä Groupin kiinnostus metsäalan koulutuksen kehittämiseen perustuu siihen, että alalla tarvitaan tekijöitä nyt ja tulevaisuudessa: metsäteollisuus on perinteinen ja jatkuvasti kehittyvä ja uudistuva toimiala. Haluamme välittää nuorille viestin: metsäala tarjoaa monipuolisia ja kiinnostavia tehtäviä. Metsäalalla työskentelee monenlaisia osaajia ja ammattilaisia. Metsäalan koulutukset antavat hyvät valmiudet näihin tehtäviin ja myös erinomaiset mahdollisuudet kehittää itseään koko ajan. Metsäalan palkkataso on yleisesti ottaen hyvä. Työ on mielekästä ja sitä tehdään turvallisesti ja työntekijöillä on mahdollisuus olla mukana uudistuvan metsäteollisuuden tulevaisuudessa”, kertoo Metsä Groupin henkilöstöasiantuntija Matti Simula. Alalle tarvitaan uusia ammattilaisia Metsäalalta eläköityy lähitulevaisuudessa runsaasti työntekijöitä. ”On arvioitu, että suomalaisen metsäteollisuuden eri tehtävistä jää eläkkeelle seuraavan vuosikymmenen kuluessa noin kolmannes työtekijöistä. Se tarkoittaa yli 10 000 henkilöä. Alalla tarvitaan esimerkiksi metsäkoneenkuljettajia, prosessinhoitajia, sähkö- ja automaatioasentajia ja mekaanisen kunnossapidon osaajia.” Yhteistyötä oppilaitosten ja opiskelijoiden kanssa Metsä Group tekee monipuolista ja tiivistä yhteistyötä metsäalan oppilaitosten kanssa ympäri maata. ”Meille on tärkeää, että opiskelijoilla on selkeä kuva alan mahdollisuuksista ja siitä mitä kannattaa lähetä opiskelemaan, kun haluaa työllistyä metsäteollisuuteen.” ”Tarjoamme opiskelijoille paljon harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja. Suomessa Metsä Group tarjoaa tätä vuonna kesätyöpaikan noin 700 opiskelijalle monenlaisiin tehtäviin. Valtaosa heitä työllistyy tuotantoyksikköihimme ympäri maata. On tärkeää, että nuoret pääsevät oman alansa töihin jo opiskeluvaiheessa ja varsinkin opintojen loppupuolella. Silloin heille syntyy konkreettinen käsitys siitä, Metsä Group on vahva metsäteollisuuskonserni Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni, jonka tuotteiden pääraaka-aine on uusiutuva ja kestävästi kasvatettu pohjoinen puu. Metsä Group keskittyy pehmo- ja ruoanlaittopapereihin, pakkauskartonkeihin, selluun, puutuotteisiin sekä puunhankintaan ja metsäpalveluihin. Metsä Group muodostuu Metsäliitto Osuuskunnasta, siihen kuuluvista Metsä Forestista ja Metsä Woodista sekä osuuskunnan tytäryhtiöistä Metsä Tissuesta, Metsä Boardista ja Metsä Fibrestä. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa. Metsä Groupin emoyritys on Metsäliitto Osuuskunta, jonka omistaa noin 123 000 suomalaista metsänomistajaa ”Metsäteollisuuteen kannattaa nyt tulla töihin. Alan tulevaisuudennäkymät ovat positiiviset ja se tarjoaa hyvät työllistymismahdollisuudet”, kertoo Karita Tammela. Hän toimii prosessinhoitajana Metsä Fibren Äänekosken tehtaalla. millaisia metsäalan työt ovat ja millaisia tieoja ja taitoja ne edellyttävät.” Metsä Group tekee yhteistyötä myös oppilaitosvierailuilla ja esittelee alaa, tehtävien luonnetta ja työelämän edellytyksiä ja tarpeita. ”Lisäksi järjestämme nuorille vierailuja yksikköihimme jolloin he pääsevät tutustumaan niiden toimintaan ja työmahdollisuuksiin.” Metsä Group tekee myös tutkimus- ja kehitysyhteistyötä oppilaitosten kanssa. ”Myös opiskelijat tekevät erilaisia projektitöitä, jotka hyödyttävät sekä heitä että Metsä Groupia.” Metsäteollisuuteen kannattaa nyt tulla töihin ”Metsäteollisuuteen kannattaa nyt tulla töihin. Alan tulevaisuudennäkymät ovat positiiviset ja se tarjoaa hyvät työllistymismahdollisuudet. Varsinkin kartonginvalmistus on myötätuulessa. Pehmopapereita valmistetaan myös paljon ja markkinat laajenevat. Suomalaista paperisosaamista arvostetaan maailmalla. Tehdastyö on kehittynyt paljon. Työskentelemme modernin tekniikan parissa ja työ sopii hyvin myös naisille. Ala tarjoaa myös mahdollisuudet kouluttautua lisää työn ohessa ja kehittää itseään edelleen”, kertoo Karita Tammela. Hän toimii prosessinhoitajana Metsä Fibren Äänekosken tehtaalla. Lukion jälkeen hän on opiskellut Metsäinstituutti Silvassa ja suorittanut moniosaajatutkinnon Metsä Fibrellä. ”Opiskelin myös ammattikorkeuskoulussa automaatiotekniikkaa jonkin aikaa.” ”Syksyllä tuli yhdeksän vuotta täyteen prosessihoitajan töitä. Työskentelen nyt tehtaan kuivaamo-osastolla koneenhoitajan, - osastomiehen, -paalauslinjanhoitajan- ja trukkimiehen hommissa säännöllisesti kiertämällä niissä.” Hän kertoo vaihtaneensa alaa ja kouluttautuneensa tehtäviin oppisopimuksella. ”Tehdas on omalla paikkakunnalla. Oppisopimus oli minulla hyvä vaihtoehto, koska siitä sai opiskeluajalta palkkaa. Tehdastyö oli muutos uuteen ympäristöön, mutta olen viihtynyt työssä hyvin. Päivät eivät ole samanlaisia, työ on vaihtelevaa, työnantaja on reilu ja työkaverit mukavia.” Paperiteollisuudessa tarvitaan moniosaajia Henri Kuulas työskentelee operaattorina Metsä Tissuen Mäntän tehtaalla. ”Aloitin täällä 2007. Täl- Metsä Group suunnittelee Äänekoskelle biotuotetehdasta Metsä Fibren noin 1,1 miljardia euroa maksava biotuotetehdas olisi toteutuessaan metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa. Tehtaan sellukapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Tehdas on tarkoitus rakentaa Äänekoskelle nykyisen sellutehtaan alueelle. Mikäli investoinnin edellytykset täyttyvät, investointipäätös biotuotetehtaan rakentamisesta tehdään keväällä 2015, jolloin tehdas voisi käynnistyä vuonna 2017. lä hetkellä työskentelen käynnissäpitäjänä paperikoneilla ja teen enimmäkseen valvomotöitä ”Suoritin ammattiopistossa paperiteollisuuden perustutkinnon suuntautumisena paperin ja kartongin valmistus. Alalle lähdin, koska tehdastyö kiinnosti ja isäni työskenteli paperitehtaalla 40 vuotta. Ala oli entuudestaan hyvin tuttu.” ”Olen viihtynyt työssäni hyvän. Ala tarjoaa vaihtelevia ja mielenkiintoisia töitä, tarvitaan moniosaamista. Emme ole yhdessä koneessa kiinni koko aikaa. Paperitehtaalla voi työskennellä monenlaisissa tehtävissä.” www.metsagroup.fi Henri Kuulas työskentelee operaattorina Metsä Tissuen Mäntän tehtaalla. ”Ala tarjoaa vaihtelevia ja mielenkiintoisia töitä, tarvitaan moniosaamista. Emme ole yhdessä koneessa kiinni koko aikaa. Paperitehtaalla voi työskennellä monenlaisissa tehtävissä.” 14 OPINTOMAAILMA Outokummusta lavasterakentajaksi Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu kouluttaa Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnossa lavasterakentajia. Lavasterakentamisen opintoihin voi hakea joka toinen vuosi. Seuraava hakuaika on 24.2.–17.3.2015. Opinnot alkavat elokuussa 2015. ”Kun on kiinnostunut kulttuurista, käsityöstä ja visuaalisesta ajattelusta, kannattaa tulla Outokumpuun opiskelemaan lavasterakentamista. Koulutuksesta saa hyvän pohjan työelämää tai jatko-opintoja varten”, toteaa Reija Partanen. Hän opiskelee Outokummussa toista vuotta ja valmistuu lavasterakentajaksi tänä keväänä. ”Valmistuin parturi-kampaajaksi 2010 ja tein sitä työtä kolmisen vuotta. Pikku hiljaa alkoi tuntua, että voisi tehdä jotain muutakin ja etsiä uusia tuulia. Kuulin ystävältäni lavasterakentajalinjasta ja kiinnostuin siitä heti. Olen kuopiolainen ja muutin opintojen alkaessa Joensuuhun, koska sieltä on helpompi käydä opiskelemassa. Aiempi tutkinto lyhentää opintoja vuodella.” ”Olen viihtynyt ammattiopistossa hyvin ja opinnot ovat vastanneet odotuksiani. Täällä oppii paljon ja pääsee tekemään työtä käsillään. Meillä on pätevät opettajat ja yhteistyö sujuu mainiosti. Esimerkiksi Jari Paldan on rento ja erittäin osaava kaveri, joka tulee toimeen ihmisten kanssa. Opiskelijoilla on hyvä yhteishenki: se on tärkeää koska teemme paljon töitä kimpassa.” Monipuolinen koulutus ja käytännön kokemusta Lavasterakentajat saavat monipuolisen koulutuksen. Opinnoissa harjoitellaan materiaalien työstämistä sekä käsin että erilaisia työstökoneita apuna käyttäen. Lavasteiden suunnitteluvaiheessa rakennetaan pienoismalleja ennen lopullisten lavasteiden toteuttamista. Erilaiset pintakäsittelytekniikat tulevat myös tutuiksi. Opiskelijat pääsevät toteuttamaan omia ideoita, suunnittelijan toiveita ja kokeilemaan monenlaisia vaihtoehtoja. Koulutukseen kuuluu myös piirustusta, muotoilua, maalausta ja materiaalioppia. Rakennus- ja työpiirustuksia opetellaan paitsi lukemaan myös itse piirtämään sekä käsin että tietokone- Haku 24.2.-17.3.2015 - media-assistentti radio- ja TV-tuotanto teatteri- ja esitystekniikka valokuvaus ja graafinen suunnittelu pelikoulutus - artesaani, lavasterakennus - kuva-artesaani, maalaus - tanssija - koneistaja ja levyseppähitsaaja - ICT-asentaja - lähihoitaja Haku on avoin kaikille: yhteishaku + erillishaku Lue lisää: www.pkky.fi/amoo ohjelmia apuna käyttäen. Lavasterakentajan on osattava laskea tilavuuksia, pinta-aloja ja materiaalien menekkiä. Opintoihin kuuluu myös teatterihistoriaa ja eri aikakausille ominaisten tyylisuuntien opiskelua. ”Puu- ja metallityöt sekä pintakäsittelyt muodostavat opintojemme rungon. Niitä harjoitellaan käytännössä eri töiden ja projektien kautta. Materiaalin tuntemus ja niiden käsittelytavat, piirtämisen taidot ja plastinen sommittelu ovat myös tärkeitä.” Reija Partanen kertoo opintojensa aikana työskennelleensä paljon elokuvien tekemisen parissa. ”Olen ollut tekemässä useita lyhytelokuvia, myös yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa. Viime kesänä olin mukana Joensuun seudulla kuvatussa pitkässä elokuvassa teimme ennakkoon pajalla paljon töitä ja olin myös kuvauksissa. Olemme tehneet koululla Kajaanin kaupunginteatterille isoja kahvakuulalavasteita ja muuta rekvisiittaa. Olen päässyt olemaan monessa mukana ja tilaustöitä on mukava tehdä. Pääsemme tekemään oikeita töitä. Se kannustaa. Elokuva-alan tai teatterin työt kiinnostavat myös opintojen jälkeen.” Kiinnostaviin tehtäviin Lavasterakentajan koulutus tarjoaa paljon mahdollisuuksia erilaisiin kiinnostaviin tehtäviin. lavasterakentajat voivat työskennellä esimerkiksi teattereiden lavastepajoissa tai elokuvia / tvohjelmia tekevissä tuotantoyhtiöissä tai somistajan tehtävissä. Monissa yhtiöissä lavastustyö hoidetaan ohjelmakohtaisin eri- koissopimuksin, siis freelancetyönä. ”Lavasterakentajat työskentelevät myös museoissa, tekevät näyttelyitä ja messurakennelmia. Mahdollisuuksia on paljon; ammattitaidosta on hyötyä vaikkapa rautakaupoissa, kun ymmärtää maaleista, pintakäsittelytuotteita ja metalleista.” Pohjois-Karjalan ammatti- ”Kun on kiinnostunut kulttuurista, käsityöstä ja visuaalisesta ajattelusta, kannattaa tulla Outokumpuun opiskelemaan lavasterakentamista. Koulutuksesta saa hyvän pohjan työelämää tai jatko-opintoja varten”, toteaa Reija Partanen. Hän opiskelee Outokummussa toista vuotta ja valmistuu lavasterakentajaksi tänä keväänä. opisto Outokumpu on osa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymää. Yksikkö järjestää koulu- tusta kulttuuri-, sosiaali-, terveys- ja liikunta- aloille sekä tekniikan ja liikenteen aloille. ”Outokummun ammattiopisto on varsin kiinnostava opiskelupaikka. Täällä järjestetään esimerkiksi teatteri-, media-alojen koulutuksia, valokuvauksen ja graafisen suunnittelun sekä tieto- ja viestintätekniikan koulutuksia sekä pelikoulutuksia. Opistossa tapaa mielenkiintoisia ihmisiä, värikästä porukkaa täällä on. Olemme tehneet yhteistyötä muiden opintolinjojen kanssa myös opinnoissamme.” Lavasterakentajat saavat monipuolisen koulutuksen. ”Puu- ja metallityöt sekä pintakäsittelyt muodostavat opintojemme rungon. Niitä harjoitellaan käytännössä eri töiden ja projektien kautta. Materiaalin tuntemus ja niiden käsittelytavat, piirtämisen taidot ja plastinen sommittelu ovat myös tärkeitä”, kertoo Reija Partanen. OPINTOMAAILMA 15 “Rakastuin täällä elämääni” Elokuva | Ilmaisu- ja mediataidot | Kasvatus- ja sosiaaliala Kuvataide | Sarjakuva ja animaatio | Valokuvaus Suomen kieli ja kulttuuri maahanmuuttajille Peruskoulu ja kymppiluokka | Verkkoperuskoulu Käsityön taiteen perusopetus RAITA | Perhepäivähoitajan at Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen at lahdenkansanopisto.fi | facebook.com/lahdenkansanopisto | (03) 878 10 16 OPINTOMAAILMA Ahlmanin ammattiopistosta HUIPPUTYYPPEJÄ Ahlmanin ammattiopisto on Ahlmanin koulun Säätiön omistama yksityinen oppilaitos. Ahlman on aito maalaismiljöö kaupungissa, vain viisi kilometriä Tampereen keskustasta. Ahlmanilla yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla pitkät perinteet ja uuden kehittäminen. Oppimisen, kasvun ja kehityksen rinnalla Ahlman liputtaa suomalaisten alkuperäisrotujen säilyttämisen, lähiruoan, aitojen makujen, kestävän kehityksen ja paikallisen pienyrittäjyyden puolesta. Ahlmanilla voi opiskella Hotelli-, ravintola- ja catering-, Matkailu- ja Maatalousalan sekä Puutarhatalouden perustutkinnoissa. Ahlmanilta valmistuu kokkeja, tarjoilijoita, matkailupalvelujen tuottajia, eläintenhoitajia ja puutarhureita. ”Kaikki nuorisokoulutuksemme muuttuvat tänä vuonna ylioppilaspohjaisiksi. Aloitimme YouTubessa Huipputyyppikampanjan, jossa videoilla esitellään koulutuksiamme ja niistä valmistuneita opiskelijoita, huipputyyppejä. Videoihin voi tutustua Ahlmanin Internet-sivuilla www. ahlman.fi”, kertoo apulaisrehtori Taina Eweiss. Nuoriso-opiskelijoita Ahlmanissa on noin 250. Suurin osa tulee Pirkanmaan alueelta, mutta opiskelemaan hakeudutaan ympäri Suomea, ”Varsinkin eläintenhoidon koulutusohjelma on erittäin vetovoimainen ja se kiinnostaa nuoria. Olemme sopivan kokoinen oppilaitos, ihmiset tuntevat toisensa.” Käytännönläheinen tapa opettaa Ahlmanin ammattiopisto on valinnut käytännönläheisen tavan opettaa ja oppia. Uudenlaiset oppimisympäristöt totuttavat opiskelijoita työelämään. Ahlmanin kartano järjestää kokouksia ja majoitustoimintaa. TiIameijerissä valmistetaan tilan omasta maidosta juustoja, jogurttia ja muita tuotteita, Opetusravintola Annassa käy myös Ahlmanin ulkopuolisia asiakkaita. Ahlmanilla on myös opetusnavetta ja pieneläintila, puutarha sekä kukkakioski Omenankukka ”Pyrimme siihen, että opis- kelijamme oppivat mahdollisimman paljon työtä tekemällä ja asiakkaiden parissa”, toteaa Eweiss. Oppimismatka Ahlmanilla Oppimismatka Ahlmanilla rakentuu opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti. Opintojen alussa jokainen opiskelija tekee henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jota päivitetään opintojen edetessä. Opiskelusuunnitelmassa opiskelija määrittelee oman tiensä kohti unelmaansa. Oppiminen Ahlmanilla tapahtuu osin tiimeissä, tiimi jouduttaa oppimista. Omatoimisuus, vuorovaikutustaidot, halu kehittyä ja haastaa itseään ovat avainasemassa Ahlmanilla opiskeltaessa. Ahlmanilla koulutetaan myös Hotelli-, ravintola- ja catering-alan osaajia. PUUTARHURI, KUKKA- JA PUUTARHAKAUPPA Roope Korhonen TARJOILIJA PUUTARHURI, Tiia Ennala MATKAILUPALVELUJEN VIHERALA valmistunut Ahlmanilta 2012 TUOTTAJA valmistunut Ahlmanilta 2008 Erno Maja Eveliina Virkki valmistunut Ahlmanilta 2013 valmistunut Ahlmanilta 2009 valmistunut Ahlmanilta 2011 ELÄINTENHOITAJA Nora Marshall KOKKI Ergys Fucija valmistunut Ahlmanilta 2013 Lataa Zapper iOS:lle tai Androidille sovelluskaupasta tutustu Ahlmanilta valmistuneiden huipputyyppien tarinoihin ! Uskallus ja rohkeus kokeilla erilaisia asioita ja innostunut asenne ovat myös tärkeitä. Ahlmanilla on vilkasta kansainvälistä toimintaa läpi koko lukuvuoden. Koululla vierailevat ulkomaalaisvieraat tuovat koulun arkeen väriä ja niiden myötä opiskelijan saa mahdollisuuden kulttuuritietojen syventämiseen sekä kielellisten taitojen parantamiseen. Ekskursiot ulkomaille ovat mahdollisia joidenkin tutkinnon osien puitteissa. Opiskelijan on myös mahdollisuus suorittaa työssäoppimisjaksoja ulkomailla. Ahlmanin ammattiopistossa opetus on maksutonta ja opiskelupäiviin kuuluu ilmainen lounas. Opintomaksuja tulee oppikirjoista, opintoretkistä, työvaatteista ja – jalkineista sekä muista opiskelumateriaaleista. Yrittäjyysmenetelmäkilpailun 2014 voitto Ahlmanin ammattiopistolle ”Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa yrittäjyysopintoja, joko NY Vuosi yrittäjänä-ohjelmassa tai liittymällä Osuuskunta Versovaan, joka on pedagoginen oppimisympäristö.” Ahlmanin työ yrittäjyysopintojen kehittäjänä on saanut tunnustusta. Suomen Yrittäjät ja Taitaja2014 Lahti kutsuivat kaikki ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjät mukaan yrittäjyysopetusmenetelmäkilpailuun. Kilpailussa nostettiin esiin oppilaitoksissa toteutettavia ammatillisen peruskoulutuksen hyviä yrittäjyysopetusmalleja. Ahlmanin ammattiopisto voitti 2014 Yrittäjyysopetusmenetelmäkilpailun toimintamallillaan AHLMAN, tiimioppimisen ja tiimiyrittämisen huippuyksikkö toisella asteella 2020. Tuomaristoon kuului Suomen Yrittäjien, Taitaja 2014 sekä Päijät-Hämeen Yrittäjien edustajat. Erityisinä perusteina kilpailun voitolle oli toiminnan laajuus ja monipuolisuus sekä strateginen toiminta. Ahlmanilla on panostettu viime vuosina voimakkaasti yrittäjyyskasvatuksen kehittymiseen ja opistosta on kehittymässä vuoteen 2020 mennessä tiimioppimisen ja tiimiyrittäjyyden huippuyksikkö. Vuodesta 2012 alkaen on tarjottu yhteistyölukioiden (Tampereen Rudolf Steiner-, Normaali-koulun- ja Kalevan lukiot) opiskelijoille mahdollisuu- Vilma Puutio ja Venla-Roosa Tolonen suorittavat tutkinnon osan työssäoppimista yrittäjämäisesti Osuuskunta Versovassa. He vastaavat kukkakioski Omenankukan toiminnasta. den suorittaa yrittäjyyskurssi NY Vuosi Yrittäjänä ohjelman mukaisesti Ahlmanilla Vuodesta 2010 alkaen ensimmäisellä kouluviikolla kaikille aloittaville opiskelijoille NY24 h-leiri. Leireille on osallistunut noin 110 aloittavaa opiskelijaa ja heitä on ollut ohjaamassa noin 20 2.-3. lukuvuoden opiskelijaa. Oppimisympäristöjen kehittäminen on ollut erittäin tärkeää myös Ahlmanin yrittäjyysopinnoissa. Opiskelijayrittäjät ovat tyytyväisiä Ahlmanin toimintatapaan Vilma Puutio ja Venla-Roosa Tolonen ovat toisen vuoden puutarhuri-opiskelijoita. He suorittavat tutkinnon osan Asiakkaiden palveleminen ja myymälätyöskentely kukka- tai puutarhakaupassa neljän opintoviikon työssäoppimisjaksoa toimimalla yrittäjinä Osuuskunta Versovan kautta kukkakioski Omenankukassa. ”Versova on varsin uusi osuuskunta, jonka toiminta kehittyy koko ajan. Olemme tehneet erilaisia asiakastöitä ja hoidimme Omenankukan joulumyynnin. Suunnittelemme tuotevalikoimaa ja haemme tuotteet tukusta tai tilaamme niitä. Teemme ja myymme esimerkiksi leikkokukkakimppuja, asetelmia ja istutuksia. On hyödyllistä tutustua yrittäjyyteen käytännön kautta; voimme käyttää hyödyksi tietojamme ja kokemuksiamme ja pääsemme konkreettisesti kiinni työelämään”, he kertovat ”Omenankukka toimii samoissa tiloissa kuin Ahlmanin tilapuoti, jossa myydään mm. elintarvikkeita ja käsitöitä, joten meillä oli tavallaan valmista asiakaskuntaa: lähialueen asukkaita ja Ahlmanin henkilökuntaa esimerkiksi. Asiakkaiden kanssa työskenteleminen on yrittäjyyden parhaita puolia. Yrittäjyys, esimerkiksi käsityö- ja kukkakauppa on varteenotettava mahdollisuus myös tulevai- suudessa,”, kertoo Vilma Puutio. ”Omenankukka on minulle ensimmäinen projekti Versovan kautta. Työ on ollut mielenkiintoista, asiakaspalvelua oppii tehokkaasti, kun on itse siitä vastuussa. Omenankukan pyörittämisessä tarvitaan paljon miettimistä ja suunnittelua”, toteaa Venla-Roosa Tolonen Tamperelainen Vilma Puutio kertoo, että opiskelu Ahlmanilla oli hyvä valinta. ”Aiempi ammattini oli artesaani, joten käsillä tekeminen ja käytännön työt ovat olleet lähellä sydäntäni aina, joten puutarha-alalla jatkaminen oli luonteva valinta. Opiskelen kukka- ja puutarhakaupan koulutusohjelmassa, joten keskitymme opinnoissa esimerkiksi kukkasidontaan ja asiakaspalveluun. Myös yrittäjyysopinnot ovat tärkeitä.” ”Olen viihtynyt Ahlmanilla oikein hyvin: ympäristö on upea, tilat ovat siistit ja toimivat opettajat päteviä ja opiskelijoilla hyvä yhteishenki. Vaikka olemme melkein Tampereen keskustassa, tämä on levollinen opiskeluympäristö. Ei tarvitse lähteä mihinkään kauas ja silti pääsee lähelle luontoa. Venla-Roosa Tolonen on kotoisin Lahdesta. Hän toteaa, että opinnot antavat hyvän pohjan puutarhatöihin ja – kauppaan. ”Saamme monipuolisen koulutuksen: tutustumme mm. puutarhatöihin, opettelemme erilasisia kukkasidontatöitä ja tekstaamista, opiskelemme valinnaisia opintoja ja tutustumme yrittäjyyteen. Opiskelu täällä on käytännönläheistä, opimme paljon työtä tekemällä.” Viihdyn Ahlmanilla hyvin. Puutarha-alan opiskelijat ovat ystävällisiä ja yhteistyökykyisiä ihmisiä. Meillä on hyvä yhteishenki vaikka ryhmään kuuluu eri-ikäisiä ihmisiä. Opettajamme kannustavat opiskeluun. He osaavat opettaa, auktoriteettia löytyy, mutta ovat he meidän kavereitamme myös. kuuntelevat ja auttavat, kun tarvitaan.” Ahlmanin ammattiopisto on valinnut käytännönläheisen tavan opettaa ja oppia. Uudenlaiset oppimisympäristöt totuttavat opiskelijoita työelämään. OPINTOMAAILMA 17 T Ammatillinen oppilaitos työelämän ja alueen kehittäjänä ämän päivän ammatillinen oppilaitos on paitsi nuorten ja aikuisten ammattiosaamisen kehittäjä myös merkittävä aluekehittäjä. Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto VAAO tekee eteläisellä Pirkanmaalla aktiivista aluekehitystyötä yhdessä työ- ja elinkeinoelämän, kuntien, maakuntaliiton ja valtion aluehallinnon kanssa. Keskeinen aluekehitystehtävää ohjaava suunnitelma on Pirkanmaan liiton koordinoimana syksyllä 2014 julkaistu ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma eli AMKESU, jonka laadinnassa ja ylläpitämisessä VAAO on ollut aktiivisesti mukana. Suunnitelma piirtää suuntaviivat pirkanmaalaisen ammatillisen koulutuksen lähivuosien tulevaisuudelle. Vaikka aluekehitystehtävä terminä saattaa kuulostaa kaukaiselta ammattiin opiskelevan tai täydennyskoulutusta hankkivan näkökulmasta, se on oppilaitoksen kannalta keskeinen keino kehittää koulutuksen laatua. Kiinteät yhteydet työ- ja elinkeinoelämään varmistavat koulutuksen kysyntälähtöisyyden: koulutetaan sellaista osaamista, mitä nykypäivän työmarkkinoilla tarvitaan. Tärkeimpiin kehittämistoiminnan painopisteisiin niin alueellisella kuin oppilaitoksenkin tasolla kuuluvat oppimisympäristöt. Oppimisympäristöjä ovat sekä koulun opetustilat että työssäoppimispaikat. Myös verkkooppimisympäristöillä on ammatillisessa koulutuksessa yhä kasvava merkitys. VAAO on suunnitelmallisesti kehittänyt oppimisympäristöjään jo kymmenkunta vuotta useiden eri projektien puitteissa. Vuorollaan kehitettävänä ovat olleet kaikki VAAOn koulutusalat. Tyypillisesti oppimisympäristön kehittämisprojekti aloitetaan kartoittamalla työ- ja elinkeinoelämältä, millaista teknologiaa tämän päivän ja huomisen työelämä käyttää ja millaista siihen liittyvää osaamista uusilta työntekijöiltä edellytetään. Tämä lähestymistapa yhdessä Euroopan unionin rakennerahastoista, erityisesti Euroopan aluekehitysrahastosta, saatujen rahoitusten kanssa on mahdollistanut VAAOlle sen suhteellisen harvinaislaatuisen tilanteen, että oppilaitoksessa voidaan opiskel- la teknologiaa, joka on vasta tulossa työelämään. VAAOn uusimmat keihäänkärjet ovat LVI-alan oppimisympäristö ja automaatio-oppimisympäristö ROBOLA. Oppilaitoksessa harjoiteltu uusim- man teknologian soveltaminen tuo valmistuvien opiskelijoiden mukana seutukunnan työelämään muun muassa energiatehokkaisiin ja luontoa säästäviin lämmitys- ja taloautomaatioratkaisuihin sekä tuotantoa tehostavaan ja turvallisuutta lisäävään teollisuusautomaatioon liittyvää käytännön osaamista. Verkko-oppimisympäristöjen osalta monelle jo tutun Moodle-oppimisalustan rinnalla on alettu enenevässä määrin hyödyntää pilvipalvelujen tuomia mahdollisuuksia muun muassa yhteisöllisessä työskentelyssä ja tiedon jakamisessa. Vuoden 2015 keskeinen kehityskohde on Office365-pilvipalvelun käyttöön otto oppimisen ja opetuksen apuvälineenä. Oppimisympäristöjen kehittämisen ohella kulkee VAAOn opetus- ja muun henkilöstön osaamisen kehittäminen. Edistyneimmästäkään koulun tarjoamasta teknologisesta ratkaisusta ei ole opiskelijalle iloa, ellei sitä voida täysimääräisesti hyödyntää oppimisessa ja opetuksessa. Oppimisympäristöjen kehittämisprojektien rinnalla on toteutettu suunnitelmallista henkilöstökoulutusta, jonka myötä uusi teknologia saadaan oppimisen tehokäyttöön. Kaikkein keskeisin kehittämiskohde on kuitenkin jatkuvana prosessina toteutettava opetuksen kehittäminen. Opetuksen sisältöjen ja menetelmien on vastattava muuttuviin vaatimuksiin, jotta VAAOsta valmistuvalla opiskelijalla on kilpailuvalttinaan työmarkkinoilla sellaisia tietoja ja taitoja, joista myös työnantaja hyötyy omaa liiketoimintaansa kehittäessään. VAAOn kehittämistoiminnan kahdeksan strategista painopistettä ovat pedagoginen kehittäminen, oppimisympäristöjen kehittäminen, nivelvaiheet ja ohjaus, työelämän kehittäminen ja palvelu, hyvinvointi, oppilaitosyhteistyö, henkilöstön kehittäminen ja kansainvälisyys. Näitä toteutetaan noin kahdellakymmenellä käynnissä olevalla kehittämishankkeella. Juuso Hyvärinen ao.fi a v . w w w haku Yhteis .2015 17.3 24.2. - aas, ur el l i p p ask a ylio Tulev si seuraava Osta! polku myös VAA löytyy Nähdään elokuussa Valkeakoskella Hanki tutkintotodistus, joka on sinun ammattikorttisi työelämään ja jatko-opintoihin. Valmistuessasi ammattiin olet ammattiosaaja, jollaisia tarvitaan työmarkkinoilla nyt ja tulevaisuudessa. • merkonomi • kansainvälisen kaupan merkonomi • datanomi • koneistaja • koneenasentaja • automaatioasentaja • sähköasentaja • talonrakentaja • putkiasentaja • maalari • prosessinhoitaja • ajoneuvoasentaja • parturi-kampaaja • kosmetologi • kokki • lähihoitaja • ammattistartti • valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Valkeakoski Campus tarjoaa ainutlaatuisen oppimisympäristön! Campuksella voit suorittaa mm. kaksois- ja kolmoistutkinnot lukion, ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyössä. 18 OPINTOMAAILMA Jyväskylän yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ”Parasta opiskelijalähettiläänä on ollut nähdä nuorten innostuvan ja löytävän tiensä sellaiselle alalle, joka innoittaa heitä.” Opiskelijalähettiläät Sonja ja Tiina kertovat luonnontieteiden yliopisto-opiskelusta Me Jyväskylän yliopiston opiskelijalähettiläät olemme tavallisia yliopisto-opiskelijoita, mutta meillä on erityistehtävä: kertoa yliopisto-opinnoista nuorille heidän omalla kielellään. Päivitämme omia facebook-sivujamme, bloggaamme, otamme vastaan vieraita sekä teemme itse vierailuja. Viimeisin ponnistuksemme oli joulukuun alussa Helsingin Messukeskuksessa Studia-messuilla. Saldoksi tuli kaksi päivää, lähes 16 000 tulevaisuuden opiskelupaikkaa pohtivaa nuorta ja lukemattomia innoittavia keskusteluja. Yhteensä meitä opiskelijalähettiläitä on 14, jotka toimimme pääosin suomeksi. Sen lisäksi yliopistolla on seitsemän kansainvälistä opiskelijalähettilästä. Miten me sitten voimme auttaa? Mielestämme tärkeintä on yksinkertaisesti jutella hakijoiden kanssa sekä kertoa omiin kokemuksiimme pohjautuen alamme opinnoista. Monilla voi olla stereotyyppisiä näkemyksiä luonnontieteilijöistä. Me pyrimme omalla työllämme rikkomaan näitä rajoja. Emmehän me ole pelkästään labrassa tai metsässä viihtyviä ja vain tieteestä kiinnostuneita yli-ihmisiä, vaan ihan tavallisia hyviä tyyppejä. Meiltä kysytään kaikenlaista yleistä alamme opinnoista. Usein luullaan, että luonnontieteiden opiskelu yliopistossa on pelkkää tylsää luennoilla istumista. Sehän ei ole koko totuus, ja siksi labratöistä, kenttäkursseista, itsenäisestä opiskelusta sekä harrastuksistamme kertominen on mielestämme tärkeää. Kerromme myös, kuinka yhdeltä alalta yliopistosta voi valmistua hyvinkin erilaisia osaajia. Sivuainevalinnat vaikuttavat valtavasti, ja mahdollisuuksia on erittäin paljon. Me ainakin kannatamme poikkitieteellisyyttä ja omien kiinnostuksen kohteiden hyödyntämistä omannäköisen tutkinnon suunnittelussa. Yllättävän usein meiltä kysytään myös esimerkiksi opiskelijoiden asumis- ja harrastusmahdollisuuksista tai Jyväskylästä kaupunkina, joista kerromme oikein mielellämme. Some toimii Emme voi tavoittaa jokaista kiinnostunutta kasvotusten, minkä vuoksi kerromme opiskelusta myös blogeissamme ja facebook-sivuillamme. Blogiemme kautta voi helposti saada kuvan opiskelusta meillä Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Facebookin kautta meidän puoleemme voi kääntyä ja kysäistä suoraan itseä mietityttävää asiaa. Meille on myös tärkeää tiedottaa opiskelijalähettilästoiminnasta niin opiskelijoille kuin opintoohjaajillekin. Olemmekin monesti opoille jutellessamme sanoneet, ettei heidän tarvitse tietää kaikista aloista kaikkea. Hehän voivat ohjata opiskelijansa esittämään kysymyksensä opintoihin liittyen suoraan meille! JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Bio- ja ympäristötieteiden laitos ekologia ja evoluutiobiologia, akvaattiset tieteet, solu- ja molekyylibiologia, ympäristötiede ja -teknologia Fysiikan laitos ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka, hiukkasfysiikka ja kosmologia, materiaalifysiikka, virtausmekaniikka Kemian laitos epäorgaaninen ja analyyttinen kemia, fysikaalinen kemia, orgaaninen kemia, soveltava kemia Matematiikan ja tilastotieteen laitos matematiikka, stokastiikka, tilastotiede Yhteiset koulutusohjelmat opettajankoulutus, nanotiede, kansainvälinen kesäkoulu Tutkimuksen huippuyksiköt biologiset vuorovaikutukset, analyysin ja dynamiikan tutkimus, inversiotutkimus, matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien tutkimus, ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka Yhteensä 2500 opiskelijaa www.jyu.fi/science/opiskelijavalinta Hae opiskelemaan 17.3.–9.4.2015 www.opintopolku.fi Tiinan ja Sonjan opiskelijalähettilästarina alkoi kevättalvella 2014. Tuolloin tytöt eivät vielä edes tunteneet toisiaan. Pikkuhiljaa lounastreffien ja yhteisten suunnitelmien myötä alkoi sekä kukoistava yhteistyö että ystävyys. Jyväskylän yliopiston matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan iloinen tehokaksikko opastaa hakijoita löytämään oman alansa ja kertoo yliopisto-opiskelusta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja vierailuilla. Sonja opiskelee kolmatta vuotta kemiaa ja Tiina neljättä vuotta ympäristötiedettä ja -teknologiaa. He jatkavat opiskelijalähettiläinä ainakin vuoden 2015 loppuun. Sonjan blogi: http://chemilicious.blogspot.fi/ Tiinan blogi: http://ajatustenkomposti.blogspot.fi/ Sonja facebookissa: Sonja JY-opiskelijalähettiläs Tiina facebookissa: Tiina JY-opiskelijalähettiläs OPINTOMAAILMA 19 Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta IT-ala tarvitsee monenlaisia osaajia Mitä yhteistä on pelikonsolilla, kahvinkeittimellä, läppärillä, verkkopankilla, kännykällä, lenkkitossulla, sykemittarilla, kerrostalolla, pankkikortilla ja kuntopyörällä? Niissä kaikissa on informaatioteknologiaa. Ja siellä, missä on informaatioteknologiaa, tarvitaan akateemisesti koulutettuja IT-asiantuntijoita. ” IT-alan koulutetuista osaajista on kasvava kysyntä sekä Suomessa että ulkomailla. Yrityksissä alkaa olla suoranaista pulaa pätevistä ammattilaisista”, toteaa opintoasiainpäällikkö Eija Hatanpää. ” ICT2015-raportin mukaan tieto- ja viestintäteknologia mahdollistaa pohjan Suomen uuden kasvulle. Alalla tarvitaan tulevina vuosina monenlaisia uudenlaisia osaajia.” IT on läsnä kaikkialla IT on läsnä kaikkialla. Se on läpinäkyvää älykkyyttä, jossa tekniikka yhdistyy viihteeseen, liiketoimintaan, johtamiseen, opetukseen, terveydenhuoltoon, viestintään, tieteeseen, taiteeseen ja liikuntaan – käytännössä mihin tahansa elämän alueeseen. IT-osaajia sekä kauppa- että luonnontieteellisellä alalla Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta kouluttaa IT-osaajia sekä kauppatieteellisellä että luonnontieteellisellä alalla. ”Meiltä voi valmistua tavallista erikoisemmaksi ekonomiksi tai taitavaksi tietotekniikan tietäjäksi.” Nykyaikaisten koneiden, laitteiden ja järjestelmien toiminta on tietokoneohjattua, jopa pelinomaista. Tietotekniikan pääaineopinnoissa perehdytään mm. järjestelmien tietoteknisiin perusteisiin ja toimintaperiaatteisiin, ohjelmistojen toteuttamiseen sekä projektityöskentelyyn. Matematiikan lisäksi opiskelijat voivat valita sivuaineita monialaisen yliopiston laajasta tarjonnasta. Kandidaattiopintojen jälkeen tietotekniikan opiskelijat voivat maisteriopinnoissaan erikois- tua koulutusteknologiaan, laskennallisiin tieteisiin, ohjelmistotekniikkaan, ohjelmointikielten periaatteisiin, peleihin ja pelillisyyteen, sovellettuun matematiikkaan, tietoliikenteeseen tai sensoriverkkoihin. Erikoistumisvaihto on myös älykkäiden yhteen sovitettavien sovellusten suunnittelu ja toteutus laitoksen kansainvälisessä maisterikoulutuksessa, joka tarjotaan täysin englanninkielisenä opetuksena. Tietotekniikan pääaineesta valmistuu monipuolisia osaajia yritysten, yhteisöjen ja tutkimuslaitosten asiantuntijatehtäviin. Suomessa ainutlaatuinen kauppatieteidenmaisterin tutkinto tietojärjestelmätieteessä Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tietojärjestelmätieteessä suoritettava kauppatieteiden maisterin tutkinto on ainutlaatuinen koko Suomessa. ”Pääaineopinnoissa yhdistetään informaatioteknologiaa ja kauppatieteitä. Sivuaineopinnoiksi voi valita yli sadan oppiaineen valikoimasta myös esimerkiksi viestintää, liikuntatieteitä, psykologiaa tai musiikkitiedettä”, Eija Hatanpää kertoo. Kandidaattiopintojen jälkeen opiskelijat voivat maisteriopinnoissaan perehtyä esimerkiksi järjestelmäkehitykseen tai tietoyhteiskunnan, viestinnän ja liiketoiminnan teemoihin. Lisäksi opiskelija voi erikoistua IT-pohjaisten palveluinnovaatioiden suunnitteluun ja johtamiseen ja samalla syventää kansainvälistymistaitojaan opiskelemalla laitoksen kansainvälisessä maisteriohjelmassa. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella on tarjolla myös uusi informaatioturvallisuuden maisteriohjelma, jossa paneudutaan erittäin ajankohtaisen kyberturvallisuuden teemoihin niin organisatorisesta kuin teknisestäkin näkökulmasta. Vilkas ja viihtyisä opiskelukaupunki Jyväskylä on yksi Suomen vilkkaimpia opiskelukaupunkeja, jossa on lähes 130 000 asukasta. Opiskelijoita ja koululaisia on yhteensä yli 45 000. Informaatioteknologian tiedekunta toimii Agora-rakennuksessa: Jyväsjärven rannassa, muutaman minuutin päässä ydinkeskustasta. Opiskelijalle Jyväskylä on ”pieni suuri kaupunki”. Suuruus näkyy kattavassa kulttuuri- ja harrastetarjonnassa sekä yöelämässä, pienuus inhimillisinä etäisyyksinä niin paikkojen kuin ihmistenkin välillä. ”Jyväskylässä kampusalueet ja useimmat opiskelija-asunnot ovat aivan keskustan tuntumassa, mutta kuitenkin lähellä vehreää ja rauhallista luontoa. Esimerkiksi informaatioteknologian tiedekunnan Agora-kotirakennus on aivan Jyväsjärven rannassa ja silti vain muutaman minuutin päässä ydinkeskustasta”, kertoo Eija Hatanpää. Opiskelijavalinta Tiedekuntaan valitaan opiskelijoita sekä ke- – i s te u u is a v le tu a m o Lu o i s k e is la ia n o m le e k is p o IT-os a a ja k si! ” ” Haku tapahtuu osoitteessa www.opintopolku.fi , eittimellä, sykemittarilla Mitä yhteistä on kahvink nohjaus , teollisuuden tuotanno lla to au , lla ari itt im rkk pa ssalirobotilla? järjestelmällä ja leikkau tyy aatioteknologiaa. IT yhdis Niissä kaikissa on inform infor si isiin; IT on kaikkialla. Sik kaikkiin elämän osaalue . ille alo ajia tarvitaan kaikille eri maatioteknologian osa pä erkiksi opettaminen, ym Kiinnostaako sinua esim iede, ä, taloustieteet, liikuntat ristötiede, kielet, viestint tiikka? logia tai yhteiskuntapoli psykologia, kemia, sosio lita a sivuaineita, joita voit va Nämä ovat vain muutami on yli a ara nv kunnassa. Valinna osaksi tutkintoasi ITtiede nnoskii an om entaa tutkinnon 100 oppiaineesta! Voit rak ksi. aja osa IT n koistua jonkin ala tuksesi mukaisesti ja eri Olin opiskelijavaih keen suoritin työh dossa Sveitsissä, minkä jäl Siemensillä.” — Miarjoittelun Saksassa Fujitsu ka, tietojärjestelmät iede n tutkimus nsainvälisee paa ka t va ti h jo not roop Projektiopinyisin kierrän ympäri Eu din eLearning työhön: nyk assa avoimen lähdekoo tietotekniikka koordinoim EUhanketta.” — Kati, materiaalien Lue opiskelijoidemme ura ja opiskelutarinoita osoitteessa .fi t/hae tjklfi/i w.iyu. www.j väällä että syksyllä. Tietotekniikkaan on lisäksi jatkuva haku (kandidaatti- ja maisterikoulutus). Opiskelijoita valitaan sekä suoraan lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta että alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen. Lisätietoja hakuajoista ja valintaperusteista osoitteessa itjkl.fi Hakukohteet kevään yhteishaussa: tietojärjestelmätiede, tietotekniikka, tietotekniikan aineenopettajakoulutus, matemaattisten tieteiden koulutus. Hae opiskelemaan 17.3.-9.4.2015 Hak.opint uaikopolk a alka www u.fia 5.3.2012! Hae meille opiskelemaan tietojärjestelmätiedettä tai tietotekniikkaa! Sinusta tulee kauppatieteiden kandidaatti ja maisteri tai filosofian kandidaatti ja maisteri. Meille voi päästä opiskelemaan 1) ylioppilastodistuksella, 2) valinta kokeella tai 3) ylioppilastodistuksen ja valintakokeen yhdistelmällä. Valintakokeemme on aineistokoe – ei siis stressiä pääsykoekirjoista! Meiltä valmistut halutuksi ITammattilaiseksi! Informaatioteknologian ammattilaiset työllistyvät hyvin, ja osaavista työntekijöistä on pulaa. Meiltä valmistutaan useille eri aloille ja erilaisiin tehtäviin. Jyväskylän yliopisto Informaatioteknologian tiedekunta KAIKKIALLA Hakuohjeet ja lisätietoja saat osoitteesta www.jyu.fi/it/opiskelijavalinta 20 OPINTOMAAILMA Rakennusala Rakennusalalla on tärkeä tehtävä kehittää ja luoda kestävää rakennettua ympäristöä ihmisten elämänlaadun parantamiseksi. R akennustyömaa on täynnä erilaisia ammattilaisia, joita yhdistää ainoastaan se, että he rakentavat samaa rakennusta. Työmaa on kuin vilkas muurahaispesä, jossa kuhina jatkuu aamusta iltaan. Kaikkea valvoo vastaava työnjohtaja, joka on vastuussa kaikessa mitä työmaalla tapahtuu. Vastaavan työnjohtajan apuna on työmaainsinööri, joka ohjaa työmaan suunnittelua ja laatii aikatauluja sekä hoitaa kaiken juoksevan paperityön. Ennen rakennustöiden aloittamista on arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan täytynyt suunnitella rakennuksen muoto ja rakenteiden toimivuus. Kun työmaa käynnistyy, ensimmäisenä paikalla ovat maarakentajat, jotka kaivavat rakennuksen vaatiman pohjan kuntoon. Sen jälkeen paikalle saapuvat talonrakentajat, jotka aloittavat varsinaisen ra- kennuksen pystytyksen. Talonrakentajien työtovereina ovat kirvesmiehet, mittamiehet, vedeneristäjät, elementtiasentajat sekä muurarit. Työmaalla ammattilaisten työntekoa johtaa rakennusmestaritaustainen työnjohtaja. Rakennuksen sähköistä vastaavat sähköasentajat ja LVI-asentajat tekevät putkistot. Rakennuksen pinnoista kuten seinistä, lattioista ja katosta vastaavat väliseinäasentajat, maalarit, laatoittajat, matto- ja parkettiasentajat ja alakattoasentajat. Rakennus tarvitsee myös ikkunat, ovet ja kalusteet, joista vastaavat erikseen valmistus ja asennus. Työmaan loppuvaiheessa kalusteasentaja asentaa tarvittavat kalusteet paikalleen, jonka jälkeen työmaasiivoja pääsee siivoamaan viimeisiä jälkiä. Tässä vaiheessa rakennuksen pihamaa on viherrakentajien tarkassa hallinnassa. Viimeisenä työmaan johto tarkistaa, että rakennus on kunnossa ja valmis luovutettavaksi. Rakennusalan ammatteja: Diplomi-insinööri, Arkkitehti, Rakennusinsinööri, Rakennusarkkitehti, Rakennusmestari, Kirvesmies, Sähköasentaja, Mittamies, Muurari, Raudoittaja, Talonrakentaja, Elementtiasentaja, Torninosturin kuljettaja Opiskelupaikat: Alan koulutusta antavia ammattioppilaitoksia löytyy joka puolelta Suomea. Ammattikorkeakouluja, jotka kouluttavat rakennusalalle on yli kaksikymmentä. Yliopistokoulutusta annetaan Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa, Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Oulun yliopistossa. www.themesta.net 50- Vuotias Pyhä Safaris tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua Pyhätunturilla • moottorikelkkasafareita, -vuokrauksia, jääkarting-kisoja, taksikuljetuksia sekä erilaisia lumiseikkailuja ja yhdessäoloa Pyhä Safariksen historia alkaa jo lähes neljänkymmenen vuoden takaa, kun v. 1975 Raimo ja Sinikka Haikonen muuttivat Rovaniemeltä ja perustivat hydrauliikka-, akku- ja autotarvikeliikkeen Kemijärvelle. ”Siitä se sitten yrittäjän elämä alkoi meillä molemmilla. Muutama vuosi myöhemmin siirryimme Shellin huoltamokiinteistöön ja toimintamme laajeni myös huoltamo- ja kahvila- alalle. Teimme tuolloin myös autokauppaa. Parikymmentä vuotta myöhemmin huoltamotoiminta alkoi Shellillä hiipua eikä yhtiö halunnut investoida, joten päätimme myydä toiminnan Osuuskaupalle 1994. Vedettiin tämän jälkeen hieman henkeä”. Tässä on lyhyesti kerrottuna Haikosten alkutaivalta ennen Pyhä Safarin perustamista. Moottorikelkkailu harrastuksena ”Raimo osti ensimmäisen moottorikelkan 70-luvun lopulla, jonka jälkeen Hän osallistui monia vuosia kelkkakisoihin. Poika Toni aloitti kilpailemisen moottorikelkoilla snow-crossissa juniori-luokassa 12-vuotiaana. Myöhemmin Toni kilpaili Amerikassa ammattilaisena kymmenkunta vuotta ja voitti muun muassa Ex Gamesin vuonna 1998 ja valittiin Hall of Fameen 2012. Samoihin aikoihin Raimo teki Suomulla ja Rukalla moottorikelkkasafareita. Tästä harrastuksesta Raimolla alkoikin sitten uusi ura moottorikelkkaja safariyrittäjänä ja Hän perusti safariyrityksen Pyhätunturille”, Sinikka Haikonen kertoo. Oma safaritalo Safari-yritys toimi aluksi kolmisen vuotta Pyhän Liikekeskuksessa Rent House Pyhä- nimellä. ”Vaihdoimme nimeksi Pyhä Safaris, joka kuvaa paremmin yrityksemme toimintaa. Asiakastilat kävivät kuitenkin pieneksi, kun toimintaan tuli lisää erilaisia ohjelmapalveluja. Safaritalon suunnittelun aloitimme keväällä v. 2004 ja avajaisia pidettiin v.2005 helmikuussa. Avajaispuheen piti silloinen kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, joka ajoi avausnauhan poikki moottorikelkalla ilman kypärää. Hän sai siitä poliisipäälliköltämme kirjallisen huomautuksen. Asia sai aikanaan runsaasti huomiota lehdistössä”, Sinikka Haikonen muistelee. Uuden safaritalon valmistuminen oli Sinikka Haikosen mukaan iso edistysaskel yrityksen toiminnassa. Safaritalo sijaitsee ihan Pyhän keskustassa liikenneympyrän vieressä, lähellä luontokeskus Naavaa, ostoskeskusta ja kauppoja. Pihalta pääsee suoraan merkityille kelkkareiteille esim. Kemijärvelle ja Luostolle ja edelleen pohjoiseen tai vaikka etelään päin Rovaniemelle tai Kuusamoon. JÄÄKARTING- RATA Pyhälle ”Vuonna 2009 ostimme Pelkosenniemen kunnalta maa-alue, jolle rakensimme karting-radan talvikäyttöön. Rata-alue jäädytetään ja se on nyt kolmatta talvea käytössä. Ice Karting on vauhdikas, mukava ja leikkimielinen yhteinen kisatapahtu- ma. Meillä on toistakymmentä karting-autoa tällä hetkellä sekä sähköinen ajanotto ja Formulatyyppiset lähtövalot. Jokaisella on nyt mahdollisuus päästä kokeilemaan omia ajotaitojaan ja kilpailemaan hyvässä hengessä turvallisissa olosuhteissa. Autot ovat samoja autoja, mitä käytetään sisäkarting-radoilla, mutta renkaat on nastoitettu. Ice karting kilpailu koostuu kolmesta osiosta: harjoittelu, aika-ajo ja finaali. Finaaliin lähdetään aika-ajoissa ratkotussa lähtöjärjestyksessä yhteislähdöllä”, Sinikka Haikonen selvittää. Ajamaan pääsevät kaikki yli 150cm pitkät kuljettajat ikään ja ajotaitoihin katsomatta. Radalle pääsee yhtä aikaa max. 10 kuljettajaa. Ice Karting kilpailuihin lähdetään safaritalolta varustautumisen jälkeen. Kuljetus rataalueelle tapahtuu moottorikelkan vetämässä reessä. Ice Karting- kilpailuihin voi osallistua varaamalla ajan ryhmälle ( min. 4 hlö) tai osallistumalla viikkoohjelmaan, jolloin keräämme ilmoittautuneista osallistujista ryhmän. ”Meillä on hyvät pukeutumistilat asiakkaillemme ja jokaiselle löytyvät laadukkaat ajovarusteet. Muutakin ohjelmaa ”Järjestämme kelkkasafareiden ja ice kartingin lisäksi poro- ja huskyajeluja erilaisin ohjelmin, pilkki-, lumikenkäretkiä, savusauna- ja kotailtoja, jääkiipeilyä ja niin edelleen”, Haikonen luettelee. Taksikuljetukset Tilataksitoiminta alkoi Kemijärvellä vuonna 2000 ja myöhemmin toinen taksi saatiin myös Pyhälle palvelemaan matkailukeskuksen sekä Pyhä Safarin asiakkaita ”Pystymme tarjoamaan asiakkaillemme kokonaisvaltaisia paketteja kuljetuksista alkaen. Haemme asiakkaat lentokentältä majoituspaikkoihin ja järjestämme Heille kelkkasafareita ja jääkarting- kisoja ja kuljetamme alueen muihin kohteisiin. Olemme tehneet yli kymmenen vuotta asiakaskuljetuksia Venäjälle. Matkat ovat pääasiassa Venäjän kauppaa tekeviä yritysasiakkaita ja viranomaisia. Teemme vuosittain useita matkoja Muurmanskin alueelle. Toteutamme myös muutamia kelkkasafareita Venäjälle Hiipinän alueelle venäläisten partnerien avustuksella”, Sinikka luettelee. Korkealuokkainen kalusto takaa turvallisuuden ”Panostamme henkilökuntaan ja kalustoon. Yrityksessä työskentelee talvisin keskimäärin seitsemän henkilöä ja lisäksi käytämme tilapäistä työvoimaa ja yhteistyökumppaneittemme palveluja. Henkilökuntamme on erittäin kokenutta ja koulutettua palvelemaan sinua ja ryhmääsi. Erinomainen palvelu on meille kunnia asia. Tyytyväiset asiakkaat tuovat lisää tyytyväisiä asiakkaita, jolloin mekin nautimme työstämme yhtä paljon kuin asiakkaamme nauttivat yhdessäolosta ja retkistämme. Tällä hetkellä omaan kalustoomme kuuluu yli 25 moottorikelkkaa, jotka lähes kaikki ovat 4- tahtisia ja ekologisia”, Sinikka Haikonen toteaa. Asiakkaat Yrityksen asiakkaista puolet on kotimaisia. Ulkomaalaisia asiakkaita tulisi jo heti marraskuulla, jos lumi- ja keliolosuhteet vain antaisivat siihen mahdollisuuden. ”Normaalisti kausi käynnistyy joulukuun alussa, jolloin meillä aloitetaan viikko-ohjelmat. Joulukuulla asiakkaat ovat pääasiassa ulkomaalaisia ja vasta jouluksi saapuvat kotimaalaiset asiakkaat. Uuden vuoden aikaa tulevat venäläiset, heillähän on loma Tapanin päivästä n. 2 viikkoa lomaa. Joulukuulta kevääseen tulee viikoittain englantilaisia, hollantilaisia, sveitsiläisiä ja ranskalaisia. Myös muita Eurooppalaisia kuten espanjalaiset, saksalaiset, italialaiset ja puolalaiset ovat myös löytäneet tänne Pyhä-Luoston alueelle”, Sinikka kertoo. Helmikuun puolivälin jälkeen Pyhäsafaris tarjoaa asiakkaille yksilöllisiä räätälöityjä palveluja ja pitempiä yhden yön sekä useamman päivän mittaisia safareita vaikkapa pohjoiseen jäämerelle tai Itä-Lapin tunturit tutuksi kierrosta. Ikimuistoisia hetkiä ja retkiä ”Tervetuloa Lappiin kokemaan ikimuistoisia safareita ja kauniita maisemia. Ryhmien koot voivat vaihdella 1-5 ryhmistä aina 20-70 hengen ryhmiin. Oletko valmis hakemaan vauhtia Lapin erämaan luminietoksista tai etsimään rauhaa ja lepoa rentouttavalla erämaa safarilla. Jos sinulla on hiukan seikkailunhalua ja tarvetta rentoutua olet tullut oikeaan paikkaan, järjestämme sinulle tai ryhmällesi ikimuistoisen erämaamatkan lumen peittämille jängille ja tunturialueille. Ryhmäkokemuksena tällainen rentoutumismuoto on todella yhdistävä ja unohtumaton... Sijaintimme on parhaalla mahdollisella paikalla koskemattomien luonnonpuistojen ja reititettyjen erämaiden keskellä. Emme kuitenkaan ole tarvittaessa liian kaukana, junalla pääsee Kemijärvelle, josta on noin puolentunnin matka Pyhälle ja lähimmät lentokentät ovat Rovaniemi, Kittilä ja Kuusamo. Muista myös jääkarting, se on hauskaa leikkimielistäkin kisailua vaikka työporukan kesken”, Raimo Haikonen totesi. OPINTOMAAILMA 21 OPINTOTUKI 2015 OPINTOTUKI - MITÄ SE ON? Opintotuen myöntämisperusteita ovat päätoiminen opiskelu, opinnoissa edistyminen ja taloudellisen tuen tarve. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha ja asumislisä ovat valtion rahoittamia avustuksia, jotka maksetaan kuukausittain. Opintoraha on veronalaista tuloa. Jos sinulle on myönnetty opintolainan valtiontakaus, sinun tulee hakea opintolainaa pankista, joka päättää lainan myöntämisestä. MITÄ OPINTOJA TUETAAN? Opintotukea myönnetään peruskoulun jälkeistä vähintään kaksi kuukautta yhtäjaksoisesti kestävää päätoimista opiskelua varten lukioissa, kansanopistoissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa sekä niihin rinnastettavissa oppilaitoksissa. Tukea voidaan myöntää myös opintoihin ulkomailla. Korkeakoulututkinnon suorittaminen on päätoimista opiskelua. Muut korkeakouluopinnot ovat päätoimisia, kun niiden laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä opiskelukuukautta kohti. Ammatilliset ja muut opinnot ovat päätoimisia, kun niiden laajuus on keskimäärin vähintään kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti (tai 25 viikkotuntia). Lukio-opinnot ovat päätoimisia, kun niiden laajuus on vähintään 75 kurssia. Myös aikuislukio-opintoja voidaan tukea, jos ne suoritetaan yhdistelmätutkintona eli ammatillisen perustutkinnon yhteydessä. Jos olet lukiolainen, sinun on osallistuttava lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai kahteen yo-tutkinnon kokeeseen. OPINTOTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Opintotuen suuruus määräytyy oppilaitosryhmän sekä ikäsi, siviilisäätysi, asumismuotosi ja korkeakouluopinnoissa opintojen aloitusajankohdan mukaan. Opintotukea ei myönnetä, jos saat eläkettä (pois lukien perheeläke), kuntoutusrahaa, työttömyysturvaa, vuorottelukorvausta, aikuiskoulutustukea (opintolainan valtiontakaus voidaan myöntää), oppisopimuskoulutuksen etuuksia, asevelvollisen päivärahaa, Ahvenanmaan opintotukea tai opintotukea ulkomailta. Tuen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon omat tulosi ja joissain tapauksissa vanhempasi tulot. OPINTOTUKIETUUDET Opintorahaa voit saada, kun lapsilisäoikeutesi päättyy. Kun olet täyttänyt 17 vuotta, opintoraha voidaan myöntää sinulle seuraavan kuukauden alusta lukien. Asumislisää voit saada, jos asut vuokralla tai asumisoikeusasunnossa. Asumislisän saamisessa ei ole ikärajaa. Asumislisää ei myönnetä, jos asut vanhempasi kanssa, oman tai puolisosi lapsen kanssa (eräin poikkeuksin) taikka omistamassasi tai puolisosi omistamassa asunnossa. Jos et ole oikeutettu asumislisään näillä perusteilla, voit hakea yleistä asumistukea (www.kela. fi/asiointi). Opintolainan valtiontakaus myönnetään opintorahaa saavalle eräin poikkeuksin. Voit saada lainatakauksen, vaikka et saa opintorahaa, jos olet 18– 19 -vuotias toisen asteen oppilaitoksessa opiskeleva tai jos asut muualla kuin vanhempasi luona ja olet alle 17-vuotias (vanhempasi tulot vaikuttavat). Opintorahaa saavalle korkeakouluopiskelijalle opintolainan valtiontakaus myönnetään hakemuksetta. Lainatakausta ei kuitenkaan myönnetä, jos Kela on takaajana maksanut aiempia lainojasi tai jos sinulla on luottotietoihin merkitty maksuhäiriö, ellei takauksen myöntämiselle ole erityisiä syitä. Opintolainoja myöntävät Suomessa toimivat pankit. Pankki tarkistaa opintolainan valtiontakauksen tiedot Kelasta lainan myöntämisen yhteydessä. Lainan korosta, takaisinmaksusta ja muista lainaehdoista sovit yhdessä pankin kanssa. Lainan nostoerät on kerrottu opintotukipäätöksessäsi. Korot pääomitetaan (lisätään lainapääomaasi) niiden lukukausien aikana, joina saat opintotukea, ja tuen maksamisen päättymistä seuraavana lukukautena. Opintolainahyvitys korkeakouluopiskelijalle. Kela voi maksaa osan opintolainastasi, jos suoritat korkeakoulututkinnon määräajassa. Kelan maksama opintolainan lyhennys eli opintolainahyvitys voi olla jopa kolmasosa opintolainasi määrästä. Opintolainahyvitys koskee vain korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet ensimmäiset korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen. Jos olet aloittanut ensimmäiset korkeakouluopintosi ennen 1.8.2014, voit ehkä saada opintolainavähennyksen verotuksessa. Kun olet suorittanut korkeakoulututkinnon määräajassa ja kun maksat opintolainaasi takaisin, maksat opintolainavähennyksen verran vähemmän veroja. Opintolainahyvitys on 40 % ja opintolainavähennys 30 % huomioon otettavan opintolainan 2 500 euroa ylittävästä määrästä. Niitä ei yleensä tarvitse hakea. Tästä on eräitä poikkeuksia. Jos olet korkeakouluopiskelija, olet oikeutettu ateriatuettuun ruokailuun. Tuki maksetaan ravintolan pitäjälle ja se on 1,94 euroa aterialta. Toisella asteella tutkintoa suorittavilla on oikeus ilmaiseen ateriaan. Korkeakouluilla tarkoitetaan yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja korkeakoulujen täydennyskoulutuskeskuksia. Muut oppilaitokset ovat toisen asteen oppilaitoksia. Iän mukaista korkeampaa tukea saa sen kuukauden alusta lukien, jona määrätty ikä täyttyy. Olet oikeutettu opintorahan vähävaraisuuskorotukseen, jos saat muuta kuin oppilaitosryhmäsi suurinta mahdollista opintorahaa (taulukossa kohdat 4-6) ja jos vanhempasi verotettavat tulot ovat enintään 39 000 euroa vuodessa. Korotus on täysimääräinen alle 22 770 euron vuosituloilla, jonka jälkeen korotus pienenee asteittain. Jos kuukausittainen opintorahasi on vähintään 170 euroa, opintorahasta toimitetaan 10 prosentin ennakonpidätys. Ennakonpidätys voidaan suorittaa myös verokorttisi mukaisesti. Jos saat opintorahaa ja sinulla ei ole muita tuloja, et maksa opintorahavähennyksen ansiosta veroa opintorahasta (ns. nollaverokortilla). Verohallinto toimittaa verokortin pyynnöstäsi suoraan Kelalle. Asumislisä on 80 prosenttia vuokrasta. Asumislisää ei myönnetä alle 33,63 euron kuukausivuokrasta eikä 252 euron kuukausivuokran ylittävästä osasta. Asumislisän enimmäismäärä on siten 201,60 e/kk. Jos asuntosi on vuokrattu vanhemmaltasi tai se on vanhempasi omistama, asumislisäsi on enintään 58,87 e/kk. Jos tällainen asunto on samassa kiinteistössä kuin vanhemman vakituinen asunto, asumislisäsi on enintään 58,87 e/kk ja opintorahasi on samansuuruinen kuin vanhemman luona asuvalla. Opintolainan valtiontakauksen kuukausimäärät ovat: Toinen aste: alle 18-vuotias 260 Toinen aste: 18 vuotta täyttänyt 400 Aikuiskoulutustukea saava 400 Korkeakoulu 400 MITEN TULOT VAIKUTTAVAT OPINTOTUKEEN? Opintotuessa omien tulojen tuloharkinnassa tuloinasi otetaan huomioon saamasi apurahat ja veronalaiset ansio- ja pääomatulot koko kalenterivuoden ajalta (opintotuki pois lukien). Ulkomaiseen opiskelijavaihtoon tarkoitettuja apurahoja ei kuitenkaan oteta tulona huomioon. Vuosituloraja on henkilökohtainen ja se perustuu käyttämiesi tukikuukausien määrään. Jokaista opintoraha- tai asumislisäkuukautta kohden sinulla voi olla tuloa keskimäärin 660 euroa ja jokaista tuetonta kuukautta kohden 1 970 euroa. Esimerkiksi yhdeksällä tukikuukaudella vuosituloraja on 11 850 euroa. Voit saada vuositulorajan verran tuloja milloin vain kalenterivuoden aikana. Tulojasi ei tutkita tukea myönnettäessä, vaan sinun on itse huolehdittava siitä, että vuositulorajasi ei ylity. Voit vaikuttaa vuositulorajaasi perumalla etukäteen tukea tai palauttamalla maksettuja tukia tukivuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Tulovalvonta tehdään verotustietojesi perusteella. Jos vuositulosi ovat suuremmat kuin vuosituloraja, sinulta peritään takaisin opintorahaa ja asumislisää. Takaisin perittävään määrään lisätään opintotukilain mukainen 15 %:n korotus. Tuloista, jotka on maksettu sinulle ennen opiskelun aloittamiskuukautta tai valmistumiskuukauden jälkeen, ei lasketa mukaan sitä osuutta, joka ylittää keskimäärin 1 970 euroa kuukaudessa. Sinun on ilmoitettava saamasi apurahat ja ulkomailla saamasi tulot opintotuen myöntäjälle. Vanhempasi tulot vaikuttavat opintorahaasi, jos olet alle 20-vuotias toisen asteen opiskelija. Asumislisääsi vanhempasi tulot vaikuttavat, jos olet alle 18-vuotias toisen asteen opiskelija. Jos asut vanhempasi luona tai olet alle 18-vuotias, vanhempasi yhteenlasketut vuositulot pienentävät opintotukesi määrää, jos ne ovat vä-hintään 41 810 euroa, ja estävät opintotuen saamisen, jos ne ovat vähintään 61 000 euroa. Jos asut muualla kuin vanhempasi luona ja olet 18–19 -vuotias, vanhempasi yhteenlasketut vuositulot pienentävät opintorahasi määrää, jos ne ovat vähintään 54 010 euroa, ja estävät opintorahan saamisen, jos ne ovat vähintään 73 200 euroa. Vanhempasi tuloja ei oteta huomioon, jos olet avioliitossa tai elatusvelvollinen. Vanhempasi tuloina käytetään yleensä viimeksi vahvistetun verotuksen tietoja. MITEN OPINTOTUKEA HAETAAN JA MAKSETAAN? Hae opintotukea verkossa Kelan asiointipalvelussa (www.kela.fi/asiointi). Vaihtoehtoisesti voit täyttää opintotukihakemuksen (lomake OT 1, OT 2 tai OT 3). Hae kesätukea ja muuta lisätukea joko Kelan asiointipalvelussa tai opintotuen muutosilmoituksella (lomake OT 15). Kelan asiointipalvelussa tai lomakkeella OT 16 voit perua ja palauttaa opintotukeasi taikka lakkauttaa tukesi maksamisen. Opintotuen hakemuslomakkeita saat Kelasta, internetsivuilta (www.kela.fi/lomakkeet) ja oppilaitoksista. Jos käytät paperihakemusta, toimita se ja siihen tarvittavat liitteet oppilaitokseen tai Kelaan. Jos opiskelet yliopistossa, toimita hakemuksesi opintotukilautakunnalle (paitsi jos opiskelet Helsingin yliopistossa, Taideyliopistossa tai Maanpuolustuskorkeakoulussa, toimita lomake Kelaan). Korkoavustushakemukset ja toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden opintotukihakemukset käsitellään yleensä Kelan toimistoissa. Useimmissa ammattikorkeakouluissa ja ulkomailla opintonsa suorittavien opintotukihakemukset ratkaistaan Kelan opintotukikeskuksessa. Tarkempia tietoja käsittely-yksiköistä saat Kelan internetsivuilta. Opintotuki ja erikseen haettavat tuen osat voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksesi saapumiskuukauden alusta lukien. Opintotuki myönnetään yleensä koko opiskeluajaksi: yliopistoopinnoissa käytettävissä olevien tukikuukausien mukaiselle opiskeluajalle ja muissa opinnoissa opintojen laajuuden mukaiselle opiskeluajalle. Opintotukipäätös lähetetään ilmoittamaasi osoitteeseen. Jos olet alle 18-vuotias, päätös lähetetään tiedoksi myös huoltajallesi. Seuraavan lukuvuoden opintolainan valtiontakausta koskeva opintotukipäätös lähetetään sinulle heinäkuussa hakemuksetta, jos lainatakaus ja muu opintotuki on myönnetty koko opiskeluajallesi ja jos luottotiedoissasi ei ole tapahtunut muutoksia. Opintoraha ja asumislisä maksetaan kuukausittain ilmoittamallesi pankkitilille. Tuen säännöllinen maksupäivä on kuukauden 4. päivä tai sitä seuraava pankkipäivä. Takautuvia eriä maksetaan päivittäin. MUISTA ILMOITTAA MUUTOKSISTA Opintotukihakemuksen jättämisen jälkeen tapahtuvista olosuhdemuutoksista sinun on välittömästi ilmoitettava opintotuen myöntäjälle joko Kelan asiointipalvelussa (www.kela.fi/asiointi) tai opintotuen muutosilmoituksella (lomake OT 15). Muutoksista ilmoittaminen on velvollisuutesi ja vastuullasi. Jos sinulle on maksettu tukea liikaa tai perusteetta, se peritään takaisin. Jos olet korkeakouluopiskelija, takaisinperintä ei palauta tukikuukausia uudelleen käytettäväksi. Antamiesi tietojen todenperäisyyttä valvotaan ja tarkistuspäätöksiä tehdään automaattisesti esimerkiksi vanhempien verotustietojen perusteella. TUKEA PÄIVITTÄISIIN KOULUMATKOIHIN Jos opiskelet päätoimisesti lukiossa tai suoritat ammatillista perustutkintoa tai muuta ammatillista peruskoulutusta, Kela korvaa koulumatkatukena päivittäisten koulumatkojesi kustannukset, kun yhdensuuntainen koulumatkasi asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 kilometriä ja koulumatkan kustannukset ovat yli 54 euroa kuukaudessa. Maksat matkastasi itse aina vähintään 43 euroa kuukaudessa. Hae koulumatkatukea joka lukuvuodeksi erikseen koulumatkatuen hakemuslomakkeella (lomake KM 1). Jätä hakemus oppilaitokseesi, joka toimittaa sen Kelaan. Jos käytät joukkoliikennettä, saat oppilaitokseltasi erillisen ostotodistuksen. Lisätietoja: • www.kela.fi: ohjeet, laskurit, lomakkeet, keskustelupalsta, käsittelytilanne, omien etuus tietojen kysely sekä opintotuen verkkohakemus ja -muutosilmoitus • Kelan Opiskelijan tuet -palvelunumero, p. 020 692 209 (ma-pe klo 8–18) • Kelan toimistot ja muut palvelupisteet • Oppilaitokset ja opintotukilautakunnat • www.facebook.com/opintotuki 22 OPINTOMAAILMA n e e m h i Mikä ? ä j ä t s e järj A inakin alakouluista tuttu tutuksi tullut tehtävänimike on löytänyt myös tiensä työelämään. Järjestäjän tehtävänä ei kuitenkaan ole ylläpitää järjestystä esimerkiksi kokouksissa tai pyyhkiä liitutaulua. Järjestäjän perustehtävänä on aktivoida liiton jäseniä toimimaan työpaikallansa oman edunvalvontansa puolesta sekä hankkimaan uusia jäseniä. Samalla pyritään lisäämään työntekijöiden tietoisuutta esimerkiksi työehtosopimuksen sisällöstä No miten tämä kaikki olisi tarkoitus saada aikaan? Jokainen työpaikka on erilainen. Osassa työpaikkoja on jo valittu luottamusmies, mutta jostain syystä työpaikan työntekijöistä vain muutama kuuluu alansa ammattiliittoon. Joskus työpaikalla luottamusmiestä ei ole valittu lainkaan ja käytännön järjestelyihin tarvitaan tukea ja apua. Järjestäjän avulla tarkoituksena on, että työntekijät itse ottavat vastuuta järjestämiskampanjasta ja toimivat aktiivisesti sen hyväksi. Järjestäjä on tässä tukemassa ja opastamassa miten asioita voitaisiin yhteisvoimin parantaa, sekä yhteyshenkilönä liiton muuhun henkilökuntaan, esimerkiksi edunvalvonta- tai työsuojeluasioissa. Järjestäjän työ on hyvin monipuolista, ja työtehtävät vaihtelevat toimistotyöstä aina työntekijöiden tapaamiseen, opastamiseen ja kouluttamiseen. Monipuolisuus asettaakin työlle isommat haasteensa. Onnistuakseen järjestäjän on haastettava itsensä, ja kyettävä menemään epämukavuusalueelleen. Hänen on uskallettava ottaa se ensimmäinen puhelu ensimmäiselle työntekijälle. Työssä tapaa mitä erilaisia ihmisiä, ja se onkin yksi työn parhaimpia puolia. Lopussa kuitenkin yleensä seisoo kiitos, kun yrityksissä valitaan luottamusmies tai vuosia työntekijöitä vaivannut epäkohta saadaan korjattua neuvottelemalla työnantajan kanssa, vain siksi että porukalla on yhdessä päättänyt muuttaa työpaikkansa asioita. Järjestäjän työnkuvan oikeastaan voisi tiivistää sanoihin, työntekijöiden kanssa, työntekijän asialla. Metallityöväen Liitto ry Kaisa Niskanen tehokkaalla nettikurssilla! Mitä sinä muuttaisit työpaikallasi? Vaikuta tulevaisuuteesi liity Metallin jäseneksi! Yhdessä saadaan aikaan asioita! KAUPPAKORKEAAN Onko sinun työpaikallasi kaikki parhain päin ja asiat kunnossa? Vai onko jotain, mitä tahtoisit muuttaa? Jos voisit. Tai uskaltaisit. Metalliliitossa on 148 000 jäsentä. Se on yli 80 prosenttia metallialalla työskentelevistä ammattilaisista. Mitä enemmän meitä on, sitä voimakkaampia olemme ja sitä paremmin voimme yhdessä edistää asioitamme. Winner.fi -palvelu sisältää yli 2.500 erinomaista harjoitustehtävää ratkaisuineen, henkilökohtaisen neuvonnan, opiskeluohjeita, kattavat kirjatiivistelmät, Muistimylly.fi –palvelun ym. Metalliliiton voima on työpaikoilla! Kaikkein tärkeintä on paikallinen vaikuttaminen työpaikoilla ja ammattiosastoissa. Hyviä asioita alkaa tapahtua, kun riittävän moni ihminen työpaikalla on liiton aktiivinen jäsen. Tilaa esite! Tietoa Metalliliitosta ja jäsenyystä w w w.meta lliliitto.fi winner.fi OPINTOMAAILMA 23 Toiminnanjohtaja Leif Wikström, Suomen Konepäällystöliitto: Konepäällystökoulutuksesta mielenkiintoisiin tehtäviin ”Konepäällystökoulutus antaa erinomaiset mahdollisuudet sijoittua mitä moninaisimpiin tehtäviin Suomessa ja ulkomailla. Valmistuneilla ammattilaisilla on sananmukaisesti maailma avoinna. Harva ala tarjoaa niin suuret mahdollisuudet valita tulevaisuuden työtehtäviä merenkulun, teollisuuden ja julkisen hallinnon palveluksessa”, toteaa Suomen Konepäällystöliiton toiminnanjohtaja Leif Wikström Konepäällystökoulutus antaa erinomaiset mahdollisuudet sijoittua mitä moninaisimpiin tehtäviin Suomessa ja ulkomailla, esimerkiksi merenkulun, teollisuuden ja julkisen hallinnon palveluksessa. S uomen Konepäällystöliitto on perustettu Tampereella 1906 mutta ensimmäinen jäsenyhdistys, nykyinen Helsingin Konemestariyhdistys perustettiin jo vuonna 1869. Uraa uurtavana liittona Suomen Konepäällystöliitto oli perustamassa STTK:ta kolmen muun liiton kanssa vuonna 1946. Konepäällystöliittoon kuuluu 28 jäsenyhdistystä, joiden jäsenmäärä on noin 4 400 henkilöä. Liiton päättävä elin on liittokokous jonka toimikausi on neljä vuotta. Liittokokouksen valitsemaan hallitukseen kuuluu 10 varsinaista jäsentä ja puheenjohtaja. Konepäällystöliiton jäsenistön toimintakenttä on monipuolinen: maalla, merellä ja ilmassa. ”Noin 40 prosenttia jäsenistöstämme työskentelee merenkulussa, mm. kauppalaivoissa, jäänmurtajissa, yhteysaluksissa, merivoimien ja rajavartiolaitoksen aluksissa ja luotsikuttereissa esimerkiksi alusten konepäällikköinä, konemestareina ja sähkömestareina. Maapuolella jäseniämme työskentelee esimerkiksi energialaitoksissa sekä paperi- ja metalliteollisuudessa. Valtion palveluksessa jäsenkunta sijoittuu merenkulku-, rajavartio- sekä puolustuslaitoksiin, kuntatyönantajan palveluksessa sairaaloihin, voimalaitoksiin, lämpökeskuksiin sekä vesi- ja sähkölaitoksiin. Yksityissektorilla jäsenistöämme työskentelee esimerkiksi energiateollisuuden tehtävissä. Jäsenistöämme on kymmenissä ellei sadoissa erityyp- pisissä työtehtävissä, Suomessa ja ulkomailla”, kertoo Wikström. Jäsenistönsä edun valvoja Wikströmin mukaan Konepäällystöliiton ensisijainen tehtävä on jäsenkunnan etujen valvominen työelämässä. Lisäksi liiton tehtäviin kuuluu jäsenkunnan sosiaalisten, ammatillisten ja taloudellisten etujen edistäminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi liitto tekee työ- ja virkaehtosopimuksia, osallistuu Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n toimintaan sekä osallistuu merenkulun kotimaisen ja kansainvälisen työ- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön valmistelutyöhön. ”Osallistumme aktiivisesti työ- ja virkaehtosopimusten laadintaan sekä niiden tulkintaan ja soveltamiseen työpaikoilla. Työelämän eri sektoreilla jäsenkuntaamme koskee noin 20 kollektiivisopimusta, joten niiden parissa riittää kyllä työtä. Suomen Konepäällystöliitto on laajasti mukana kansainvälisissä eri kuljetusalojen järjestöissä vaikuttamassa jäsentensä työskentelyolosuhteiden parantamiseksi. Suomen Konepäällystöliitto kuuluu Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassa Kiinteää yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa Suomen Konepäällystöliitto tekee kiinteää yhteistyötä alan koulutusorganisaatioiden kanssa. ”Konepäällystöliiton edustajat vie- railevat säännöllisesti oppilaitoksissa keskustelemassa niiden johdon, opettajien ja opiskelijoiden kanssa”, kertoo Leif Wikström. Nykyinen konemestareiden koulutus saadaan yleensä ammattikorkeakouluissa sekä jonkin verran toisen asteen oppilaitoksissa. Meripuolen sekä osittain maapuolen koulutusta järjestetään mm. Satakunnan, Kymenlaakson ja Turun ammattikorkeakouluissa sekä ruotsin kielellä Högskolan på Ålandissa, Aboa Mare on osa Turussa toimivaa merenkulkualan koulutusklusteria ja se kouluttaa merikapteeneita ja merenkulkualan insinöörejä ammattikorkeakoulussa ja vahtiperämiehiä ja vahtikonemestareita ammatti-instituutissa, sekä järjestää laajaa merenkulun kurssi- ja projektitoimintaa. Merenkulkualaan liittyviä oppilaitoksia ovat myös Winnova Raumalla, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Kotkassa, Ålands Yrkesgymnasium / Sjöfart Mariehamn sekä Merenkulkualan Koulutus- ja Tutkimuskeskus. ”Konepäällystön tehtävissä puhutaan pätevyyskirjoista, jotka edellyttävät sopivan koulutuksen lisäksi myös 2-5 vuoden käytännön työkokemusta, tehtävästä riippuen”. ”Suomen Konepäällystöliiton tavoitteena on pitää yllä ja kehittää kansainvälisestikin mitattuna korkeatasoista koulutusta. Kuulumme pohjoismaiseen Konepäällystöfederaatioon, jossa pohditaan myös koulutuskysymyksiä ja olemme todenneet, että suomalaisten ammattikorkeakoulujen järjestämä insinöörikoulutus on vähintään hyvää kansainvälistä tasoa. Korkeatasoinen koulutus on sekä yritysten ja julkisten organisaatioiden että työntekijöiden etu. Hyvällä koulutuksella pärjää missä vain. Alan ammattilaiset ovat haluttuja työntekijöitä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Meillä on hyvin koulutettua väkeä, joka osaa hommansa”. Alan työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät Leif Wikström toteaa, että alan työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät. ”Kun joku lähtee alalle opiskelemaan, hänellä ei tule olemaan ongelmia työpaikan saannissa. Ammattilaiset pystyvät valitsemaan työpaikkansa ja vaikuttamaan myös työnsä sisältöihin. Pätevistä konemestareista on suorastaan huutava puute. Suomessa suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä merenkulussa tullaan tarvitsemaan selvästi enemmän konemestareita kuin oppilaitokset pystyvät kouluttamaan. Tämä on yrityksille suuri haaste, koska meidän alallamme pätevöityminen edellyttää myös vankkaa työkokemusta. Maapuolella tilanne on samankaltainen, mutta hieman helpommin tasattavissa, koska soveltuvaa koulutusta järjestetään useammissa oppilaitoksissa”. Wikströmin mukaan alan vetovoimaisuuden lisääminen nuorten keskuudessa on erittäin tärkeää. Nykyiset koulutuspaikat pitäisi saada täyteen motivoituneita opiskelijoita, jotka tähtäävät tosissaan konemestarin uralle. Alalla tarvitaan henkilöitä, joilla on hyvän teknisen osaamisen lisäksi, tunnollinen mielenlaatu, monipuolinen kielitaito sekä hyvät sosiaaliset valmiudet. Ih- Noin 40 prosenttia Suomen Konepäällystöliiton jäsenistöstä työskentelee merenkulussa, mm. kauppalaivoissa, jäänmurtajissa, yhteysaluksissa, merivoimien ja rajavartiolaitoksen aluksissa ja luotsikuttereissa esimerkiksi alusten konepäällikköinä, konemestareina ja sähkömestareina. misten kanssa on hyvä tulla toimeen”. ”Koulutuspaikkojen itseisarvoinen lisääminen ei ole ongelman ratkaisu, ensin olisi saatava olemassa olevien oppilaitosten koulutuspaikat täyteen ja lisätä niitä tarpeen mukaan. Konepäällystön kouluttaminen on arvokasta. Se edellyttää melkoisia teknisiä resursseja, koska siihen tarvitaan kalliita lait- teita ja välineitä, joita muussa koulutuksessa ei käytetä. Myös oppilaitosten yhteistyön kehittäminen on mielestäni tarpeellista, että alan työvoiman saatavuus voidaan turvata”. Merenkulun kotisivu on osoitteessa www.seaventures.fi ja sieltä löytyy perustietoa merenkulusta ja sen toimijoista. Konepäällystöä työskentelee myös esimerkiksi energialaitoksissa sekä paperi- ja metalliteollisuudessa. Valtion palveluksessa jäsenkunta sijoittuu merenkulku-, rajavartio- sekä puolustuslaitoksiin, kuntatyönantajan palveluksessa sairaaloihin, voimalaitoksiin, lämpökeskuksiin sekä vesi- ja sähkölaitoksiin. 24 OPINTOMAAILMA Kuvat: Studio Street Duudsonit Park avattiin Seinäjoelle E lokuussa 2014 avattiin Seinäjoelle iso, kaikenikäisille kävijöille tarkoitettu liikunnallinen hauskanpitopaikka Duudsonit Activity Park. Puisto syntyi niin Duudsonien kuin Seinäjoen kaupunginkin toiveesta saada Duudsonit näkymään kotikaupungissaan. Idea aktiviteettipuistosta tuli Duudsoneilta. Duudsonit ovat myös aktiivisesti osallistuneet niin puiston sisällön suunnitteluun, kuin puiston testaamiseenkin. Puisto onkin unelmien leikkipaikka myös heille itselleen. 3 400 m² sisähallissa vallitsee aina hyvä sää ja sieltä löytyy tekemistä laidasta laitaan ihan koko päiväksi. Jättitrampoliineilta hypitään vaahtomuo- vialtaaseen ja testaamaan pääsee niin parkouria, skeittaamista kuin skuuttaustakin. Tutkaan voi lämätä jääkiekkoa tai sählyä, potkaista jalkapalloa tai lyödä pesäpalloa. Jalkapalloflipperissä kerätään paremmat pisteet, kuin kaverilla ja pallotykkiradalla pidetään hauskaa porukalla. Peliareenalla voi pelata vaikka jättijalkapalloa ja airtrackeilla harjoitella voltteja. Kumpooli-autoradalla ajetaan kilpaa kaverin kanssa ja vaijeriliuúlla törmätään heinäpaaliin. Pienimmät seikkailijat viihtyvät valtaisassa kiipeilymaailma Jekkulassa. Yhdellä sisäänpääsymaksulla puistossa saa viettää koko pitkän päivän. Parkissa liikkumisen ja jekkuilun ilo kuuluu kaikenikäisille. Ravintola Pirttihirmun annoksissa panostetaan paikalliseen osaamiseen ja raaka-aineisiin. Herkkuja löytyy jokaiseen tarpeeseen Jarpin peukkunakeista HP:n pinaattilättyihin ja Pirttihirmun leipäjuustoburgerista personoituihin ryhmäruokailuihin. Kahvilatuotteiden puolelta löytyy niin erikoiskahvit kuin pehmiksetkin. Puisto on oiva retkikohde niin luokkaretkeläisille kuin yritysryhmille. Puiston palvelutarjontaa lisää tyylikkäät kokous- ja saunatilat. Lisätiedot www.dap.fi. n e s i l l e e t e i t a Kaupp valintakoekirjat 2015 TARJOUS TARJOUS TARJOUS (68,25) (50,50) (88,95) 5995 TALOUSTIETEEN OPPIKIRJA SanomaPro Ovi l ma ukem ailm atto oih miin in 4295 AKATEMIASTA MARKKINAPAIKALLE Talentum 4995 YRITYKSEN TALOUSHALLINTO TÄNÄÄN Vaasan Yritysinformaatio Nämä ja muut valintakoekirjat myymälöissä ja suomalainen.comissa.
© Copyright 2024