Opiskeluaika on täyttä elämää!
OPINTOMAAILMA LUKIOLAISEN JA PERUSKOULULAISEN TIETOPAKETTI JATKO-OPINNOISTA Pohjois-Suomi • 5 / 2015 VALITSE NY T OIKEIN, NIIN VOIT VALITA JATKOSSAKIN! Opiskelupaikan valinnasta saattaa riippua, missä ja miten ihminen loppuikänsä viettää. Valintaviidakossa suunnistaminen vaatii tietoa. Opiskeluaika on täyttä elämää! Nettilehti osoitteessa: www.yritma.fi nettilehdet opintomaailma 2 OPINTOMAAILMA Raahen seudulle uusi vahva koulutuskokonaisuus: Raahen ammatti- ja aikuisopisto aloittaa elokuussa 2015 Raahen koulutuskuntayhtymään kuuluvat kolme opistoa yhdistyvät elokuussa 2015. Koulutuskuntayhtymään kuuluvat Raahen ammattiopisto, Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto ja Ruukin maaseutuopisto. Koulutuskuntayhtymän johtaja Jukka Pekka Ansamaa kertoo, että uusi oppilaitos on Raahen ammatti- ja aikuisopisto, jossa on tuhatkunta opiskelijaa. Lybeckerin ja Ruukin yksiköt jatkavat toimintaansa uuden nimen alla. ”Uudessa organisaatiossa voimme hyödyntää oppilaitosten osaamista entistä paremmin nuorten ja aikuisten opiskelijoidemme ja yhteistyökumppaniemme hyödyksi ja tarjoamaan jatkossakin korkeatasoista koulutusta. Opiskelijoille uusi oppilaitos tarjoaa monipuoliset koulutusmahdollisuudet ja vahvan opiskeluyhteisön edut.” ”Toinen suuri muutos on se, että Raahen aikuiskoulutuskeskus Oy yhdistyy kuntayhtymään vuoden 2016 alussa. Tällöin opiston opiskelijamäärä nousee noin 1300:aan. Uskon vahvasti, että uudistukset parantavat koulutuksen järjestämisen edel- Raahen ammattiopisto monipuolinen ja tasokas kouluttaja Raahen ammattiopisto on monialainen, moderni 600 opiskelijan talo. Suurimmat osastot ovat metalli- ja sähköosasto. Metallialalla on kolme suuntautumisvaihtoehtoa: koneistaja, koneenasentaja ja levyseppähitsaus ja sähköalalla kaksi: sähkö- ja automaatiotekniikka sekä sähköja energiatekniikka. Lisäksi Raahen ammattiopistossa koulutetaan LVI-asentajia, parturi-kampaajia, talonrakentajia, kokkeja, tarjoilijoita ja ajoneuvoasentajia sekä laborantteja. ”Meillä on myös korkeata- soinen autosähkötekniikan oppimisympäristö, jolla voidaan simuloida erilaisia autojen sähkölaitevikoja. Rakentamallamme järjestelmällä voidaan harjoitella satojen vikojen korjaamista. Järjestelmä on ainutlaatuinen Suomessa.” Opiskelijat oppivat oikeissa töissä Raahen ammattiopisto tulee edelleen panostamaan työelämälähtöiseen koulutukseen. ”Olemme tietoisesti pyrkineet siihen, että opiskelijamme Raahen ammattiopisto on merkittävä sähköalan kouluttaja. Osastolla on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: sähkö- ja automaatiotekniikka sekä sähkö- ja energiatekniikka. lytyksiä ja tarjoavat opiskelijoille paljon valinnanvaraa. Uudella monipuolisella oppilaitoksella on aiempaa enemmän resursseja kehittää toimintaansa opiskelijoiden ja yritystoiminnan parhaaksi.” Uusi oppilaitos vastaa alueen elinkeinoelämän tarpeisiin ”Seutukunnassa on meneillään voimakas kasvuvaihe, joka tuo haasteita koulutuksen järjestäjille ja toisaalta se merkitsee tuleville opiskelijoille suurta määrää työpaikkoja. Alueella on tehty merkittäviä teollisia päätöksiä, jotka pääsevät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tekemään oikeita asiakastöitä. Opiskelijamme korjaavat autoja ja kodin elektroniikkaa, tekevät kampauksia itsenäisten yrittäjien tapaan ja valmistavat ruokaa. Jokaisella osastolla tehdään asiakastöitä. Ne ovat merkittäviä oppilaitoksen kannalta, mutta ennen muuta opiskelijoiden kannalta. He pääsevät oikeisiin töihin käsiksi”. ”Opetusravintola Meritähdessä on hienot tilat ja opetuskeittiöt, joissa ravintolakokkien ja tarjoilijoiden opetus tapahtuu. Ravintolassa käy myös ulkopuolisia asiakkaita, joten opiskelijamme voivat työskennellä aidossa oppimisympäristössä.” Jukka-Pekka Ansamaa kertoo, että ammattiopiston rakennusalan opiskelijat tekevät käytännön töitä koulun omissa rakennushankkeissa. Ammattiopisto laajentaa ammattistarttikoulutusta Ammattistartti on ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmentava koulutus. Opiskelijat osallistuvat siihen puolen vuoden – vuoden ajan. Ammattistartti sopii henkilöille, jotka haluavat selkeyttää ammatillisia koulutus- ja urasuunnitelmiaan, löytää sopivan koulutusalan ja tutustua käytännönläheisesti eri ammattialoihin viitoittavat yritystoimintaa ja sen tarpeita palvelevaa koulutusta pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi Fennovoima suunnittelee ydinvoimalan rakentamista Pyhäjoelle. Meneillään on myös huomattavia tuulivoimahankkeita ja Raahen kultakaivos vilkastuttaa myös yritystoimintaa. Raahen alueen elinkeinoelämän näkymät ovat huomattavasti paremmat kuin monella muulla alueella. Myös työvoimaa tullaan tarvitsemaan entistä enemmän, esimerkiksi rakennus-, LVIja sisutusrakentamisen parissa”, kertoo Jukka Pekka Ansamaa. ja työtehtäviin tai korottaa perusopetuksen keskeisten aineiden numeroita. Opiskelijat pääsevät kehittämään opiskelu- ja työelämävalmiuksiaan, ja he voivat tutustua eri oppilaitoksiin ja ammatteihin. Koulutus sisältää myös opiskelu- ja elämäntaitojen hallintaa sekä ammatillisia opintoja, työharjoittelujaksoja ja tutustumiskäyntejä työpaikoille. ”Ammattistartti on osoittautunut tarpeelliseksi ja suosituksi. Ryhmiin haetaan suoraan ammattiopiston kautta ja hakijoille järjestetään myös haastattelut.” Kansainvälinen toiminta Ammattiopiston kansainvälinen toiminta on vilkasta ja monipuolista. Käytännössä kaikki opiskelijat, jotka haluavat ulkomaille harjoittelemaan, sinne myös pääsevät. ”Voimakas opiskelija- ja opettajavaihto on ollut meidän vahvuuksiamme jo kauan. Opiskelijamme suhtautuvat ulkomaiseen harjoitteluun myönteisesti ja näkevät sen mahdollisuutena kehittää ammattitaitoaan. Kansainvälistä kokemusta arvostetaan myös suomalaisissa yrityksissä, se avaa uusia työmahdollisuuksia.” Urheilupainotteista koulutusta Raahen ammattiopisto järjes- Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto – vahvasti tässä päivässä Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto on alallaan maamme vanhin suomenkielinen oppilaitos, jossa opetus nojaa vahvasti työelämään. Lybeckerin käsija taideteollisuusopisto tarjoaa kulttuuripainotteisia opintoja neljässä eri perustutkinnossa. Tarjontaan kuuluvat kuvallinen ilmaisu, audiovisuaalinen viestintä, käsi- ja taideteollisuus sekä sisustusala. Työelämälähtöisyys viitoittaa opiston toimintaa. Lybeckerillä käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnossa voi valita kahdesta eri suuntautumisvaihtoehdosta sisustus- ja kalustesuunnittelun tai tekstiilialan. Tekstiilialan opinnoissa painottuvat monipuolisten käsityötaitojen ohella ohjaustoiminta, asiakaspalvelu ja myyntityö ja tekstiilisisustus. Sisustus- ja kalustesuunnittelun opinnoissa perehdytään kotien ja julkisten tilojen sisutussuunnittelutehtäviin huomioiden tämän päivän materiaalit, kalusteet ja ekologisuus. Perusteiden oppimisen jälkeen työskentely on käytännönläheistä, projektimuotoista oppimista asiakastöissä. Tutkintonimikkeenä molemmissa suuntautumisvaihtoehdoissa on Projektiopiirrokset ovat sisustussuunnittelun esitystekniikkaa. Opiskelijat esittelevät töitään viestinnän osastolla. artesaani. Audiovisuaalisen viestinnän opintojen keskeisiä sisältöjä ovat videotuotanto, äänentoisto ja valaisu, valokuvaus ja kuvankäsittely, äänituotanto, multimediatuotteet, vuorovaikutteiset pelit sekä ohjelmat, 2D- ja 3D-animaatio sekä nettisivut. Lybeckerillä audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnossa ensimmäinen opiskeluvuosi on kaikille yhteinen. Tämän jälkeen opiskelija suuntautuu joko mediatuotannon tai animaatio- ja pelituotannon opintoihin. Keskeisinä opiskeluympäristöinä toimivat valokuvaus-, video- ja äänistudiot sekä uusimpaan tekniikkaan perustuvat animaatio- ja 3D-työpajat. Tutkintonimikkeenä on media- Kuntakokeilu luo yksilöllisiä opintopolkuja Raahen koulutuskuntayhtymä on mukana kuntakokeilussa, joka on pystynyt luomaan uusia, yksilöllisiä opintopolkuja. ”Projektin avulla on pystytty parantamaan erityisesti sellaisten opiskelijoiden asemaa, jotka haluavat edetä opinnoissaan tavallista nopeammin. Heillä on tavallisesti aiempaa osaamista ja tietoja ja olemme tehneet paljon töitä heidän opintojensa edistämiseksi.” assistentti. Kuvallisen ilmaisun koulutusohjelmia Lybeckerillä on kaksi. Graafinen suunnittelu keskittyy erityisesti mainos- ja julkaisugrafiikkaan sekä kuvittamiseen, kun taas kuva- ja mediataiteen painotuksena on erityisesti taidegrafiikka ja maalaus. Opinnoissa korostuvat keskeisten työmenetelmien lisäksi myös julkaisu- ja näyttelytoiminta; opiskelijat järjestävät vuosittain erilaisia näyttelyjä ja muita tapahtumia. Tutkintonimikkeenä on kuva-artesaani. Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnossa opiskellaan sisärakentamista. Opintoihin kuuluu maalausta, tapetointia, laatoitusta, verhoilua, lattioiden ja kiin- Raahen ammattiopisto järjestää kilpaurheilijoille urheilupainotteista koulutusta. Opiskelijoita urheiluryhmässä on 20–25. Mukaan voivat tulla kaikkien lajien harrastajat lajista riippumatta ja opiskelija voi opiskella haluamallaan alalla. tää kilpaurheilijoille urheilupainotteista koulutusta, jota ohjaa kaksi ammattivalmentajaa. Urheilupainotteiseen koulutukseen osallistuvilla opiskelijoilla on kahden tunnin harjoitukset kolmena aamuna viikossa kouluaikana. ”Urheilupainotteinen koulutus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden yhdistää urheilu ja opiskelu. Urheilupainotteinen koulutus on suunnattu nuorille, jotka haluavat tosissaan panostaa kilpaurheilussa menestymiseen.” Opiskelijoita urheiluryhmässä on 20–25. Mukaan voivat tulla kaikkien lajien harrastajat lajista riippumatta ja opiskelija voi opiskella haluamallaan alalla. Urheilukoulutus on vetänyt ammattiopistoon opiskelijoita myös seutukunnan ulkopuolelta. ”Eniten urheilukoulutukseen on osallistunut jääkiekkoilijoita, pesäpalloilijoita ja yleisurheilijoita. Koulutuksen ohjaajina toimivat myös valmentajakoulutuksen saaneet liikunnanopettajamme, jotka tekevät yhteistyötä paikallisten urheiluseurojen, urheilijoiden henkilökohtaisten ja joukkuevalmentajien kanssa”, kertoo Ansamaa. tokalusteiden asentamista sekä huonetiloihin liittyviä viimeistelytöitä. Sisärakentajaopiskelijat suorittavat saneerauksen ja uudisrakentamisen käytännön opintoja sisärakennusyrityksissä ja rakennusfirmoissa. Tutkintonimikkeenä on sisustaja. Tämän vuoden aikana sisustus- ja sisärakentamisen opiskelijat tulevat siirtymään uudisrakennukseen Tervahovinkadulle, ammattiopiston läheisyyteen. ovat erilaisia mutta niissä kaikissa korostuvat kädentaidot ja luovuus. Alan ammateissa tarvitaan myös ongelmanratkaisutaitoja. Opinnoissa painotetaan lisäksi yrittäjyyttä ja työelämätaitoja, joita harjoitetaan muun muassa asiakastöiden muodossa. Kaikkiin koulutusohjelmiin kuuluu työssäoppimisjaksoja, jolloin oppilaitoksessa opittuja tietoja ja taitoja pääsee harjoittelemaan alan työpaikkoihin. Kolmivuotisen tutkinnon aikana on mahdollista opiskella tai suorittaa työssäoppimisjaksoja myös ulkomailla. Opintoaika lyhenee jopa kahteen vuoteen riippuen aikaisemmista koulutuksista ja Opinnoissa painottuvat kädentaidot ja luovuus, yrittäjyys ja työelämätaidot Lybeckerin koulutusohjelmat Sisustus- ja kalusteosaston uudisrakentaminen on Lybeckerin ja ammattiopiston yhteinen, pitkälti opiskelijatyönä tehty voimannäyte. OPINTOMAAILMA työkokemuksista. Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistossa ryhmäkoot ovat pieniä ja jokaisella ryhmällä on oma ryhmänohjaaja. Opistossa työskentelee opintoja tukemassa myös erityis- opettaja, opinto-ohjaaja, kasvatusohjaaja, luokkaohjaajia sekä terveydenhoitaja. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus saada erityisopetusta. Kaikilla perustutkinnon suorittaneilla on ylei- nen jatko-opintokelpoisuus eli Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistosta valmistuneet voivat hakeutua jatko-opintoihin haluamalleen alalle ammattikorkeakouluihin tai yliopistoihin. tusohjelmissa. Maatilatalouden koulutusohjelmasta valmistuvien tutkintonimike on maaseutuyrittäjä ja hevostalouden koulutusohjelmasta valmistuvien hevostenhoitaja tai ratsastuksenohjaaja. Molemmat koulutusohjelmat antavat valmi- udet toimia alalla yrittäjänä tai työntekijänä. Maatilatalouden koulutusohjelman suorittaneet opiskelijat työllistyvät omille kotitiloilleen tai esimerkiksi eläintenhoitajiksi. Jotkut aloittavat oman yrityksen, joka voi tarjota esimerkiksi koneurakointipalveluja. Hevostalouden koulutusohjelmassa opiskelijoilla on usein tähtäimessä oman talliyrityksen perustaminen tai toimiminen hevostenhoitajana ravitallilla tai hevosharrasteohjaajana tai ratsastuksenohjaajana ratsastustallilla. Ruukin maaseutuopisto Ruukin maaseutuopistossa voi nuorisoasteella opiskella maatalousalan perustutkinnon maatilatalouden koulutusohjelmassa tai hevostalouden perustutkinnon hevostalouden koulu- Ruukin maaseutuopistossa on mm. kenttäratsastuspuisto hevostalouden opintoja varten. Käytännöllistä koulutusta Opinnoissa tehdään paljon käytännönläheisiä projekteja: suunnitellaan maaseutuyrityksen liiketoimintaa tai selvitetään mitä toimenpiteitä tarvitaan vanhan tuotantorakennuksen toiminnan muuttamiseksi vaikkapa talliksi tai konevarastoksi. Suuri osa opinnoista on alan käytännön töiden opettelua: maatilatalouden koulutusohjelmassa eläintenhoitoa, koneiden huoltoa ja korjausta, viljelytoimia pellolla ja vähän metsänhoitoakin. Maatalouskoneisiin suuntautuvat maatalousalan opiskelijat ovat tehneet viimeisenä opintovuotena harjoitusyritystoimintana esim. traktoriin remontin. Hevostalouden koulutusohjelmassa työt liittyvät kiinteästi hevosiin: kengitystä, hevosten 3 Ruukin maaseutuopistossa on mielenkiintoinen opiskeluympäristö ajoa, koulu-, este- ja maastoratsastusta, varsojen opetusta, hevosten päivittäishoitoa, varustehuoltoa ja valmentamista. Ensimmäisen vuoden jälkeen hevostenhoitajaopiskelijat suuntautuvat opinnoissaan joko raviurheiluun tai hevosharrastepalveluihin. Opiskelijoilla on omat ns. passihevoset, joiden jokapäiväisestä hoidosta he huolehtivat. Ratsastuksenohjaajaksi valmistuvilta vaaditaan kovempaa ratsastustaitoa kuin hevosharrastepalveluihin erikoistuvilta hevostenhoitajilta. Oivallinen opiskeluympäristö Hevostalouden opetukseen koululla on hyvät puitteet, sillä koululla on oma hevosurheilukeskus, jossa on suuri maneesi (30m x 100 m), 40 hevosen talli, vieraskarsina-valjastuskatos 12 hevoselle, hiittisuora, harjoitusravirata ja maastoestepuisto. Oppilaitoksella on noin 20 omaa ratsua, joista suurin osa on puoliverisiä ja loput suomenhevosia. Valmennuksessa olevia ravihevosia on 20. Loput tallipaikat on varattu hoidossa oleville hevosille. Ravihevosten valmentamisesta vastaa ammattivalmentaja Mauri Jaara. Oppilaitoksen pihassa on lisäksi pienempi 15 hevosen talli, jota ylläpitää yksityinen yrittäjä tarjoten tallipaikkoja oppilaiden hevosille. Myös maatalousopetuksen tilat ovat hyvät. Vuonna 2005 rakennettuun, 30 lypsylehmän pihattonavettaan suunnitellaan parhaillaan laajennusta. Nautakarjan hoidossa on erityisesti kiinnitetty huomiota eläinten hyvinvointiin. Vuonna 2013 koulun länsisuomenkarjalehmä Etevä palkittiin jalostusarvoltaan rotunsa Suomen parhaaksi. Maatilalta löytyy ajanmukainen konekalusto kaikkien karja- ja viljatilan peltotyövaiheita varten. Kansainvälistä yhteistyötä Ruukin maaseutuopisto tekee kansainvälistä yhteistyötä ulkomaisten oppilaitosten ja työssäoppimispaikkojen kanssa. Opiskelijoita on ollut joka vuosi työssäoppimassa ulkomailla mm Hollannissa, Saksassa, Ruotsis- sa, Virossa, Ranskassa ja IsoBritanniassa. Aikuisopiskelu Ruukin maaseutuopistossa on mahdollisuus suorittaa maaja hevostalouden tutkinnot myös aikuisopiskeluna, näyttötutkintoperusteisesti. Näiden tutkintojen lisäksi aikuisopiskelijan on mahdollista suorittaa myös luontoalan perustutkinto, josta valmistutaan luonto-ohjaajaksi (riistapainotteinen). Opiskelijavalinta Oppilaitokseen pyritään yhteishaussa. Hevostalouden perustutkintoon pyrkiville järjestetään pääsykoe 14.5. Maatalousalan perustutkintoon ei ole pääsykoetta. Opinnot kestävät peruskoulupohjalta kolme vuotta ja ylioppilailla 2 – 2,5 vuotta. Majoittuminen opiskelija-asuntolassa ja ruokailut koulupäivinä ovat maksuttomat. Opiskelijoilla on mahdollisuus myös kahden tutkinnon suorittamiseen siten, että lukiokurssit neljässä aineessa suoritetaan Siikajoen lukiossa päiväopetusryhmissä. 4 OPINTOMAAILMA Saamelaisalueen koulutuskeskus tarjoaa monipuolisen media-alan koulutuksen ”Opiskelen Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa kolmatta vuotta. Olen kotoisin Jämsästä, työskentelin Kotkassa ja tulin vuodeksi opiskelemaan inarinsaamea ja nyt olen toista vuotta medialinjalla. Tykästyin paikkaan enkä halunnut lähteä pois. Olen viihtynyt opinnoissa erinomaisen hyvin. Erkki Feodoroff on erinomainen opettaja. Täällä käy myös päteviä vierailijoita, kuten äskettäin kokenut ja palkittu Katja Gauriloff opettamassa tuottamista.” Suunnista Inariin opiskelemaan! = erä- ja luonto-oppaaksi = media-alan ammattilaiseksi = lähihoitajaksi = saamen kielen taitajaksi = luonto-ohjaajaksi, = käsityöalan artesaaniksi = poronhoitajaksi = kokiksi = matkailupalvelujen tuottajaksi (aik.koul.) = ja paljon muuta! tarjonta: Katso koko k.fi www.sogsak S aamelaisalueen koulutuskeskuksen Medialinja Inarissa keskittyy elokuvatuotantoon: opiskelijat käsikirjoittavat, kuvaavat, editoivat ja tuottavat lyhytelokuvia. Lisäksi he opiskelevat ääni- ja radiotyötä, animaatiotyötä, julkaisutuotantoa sekä verkkoviestintää. Monikulttuurisuus, saamelaiskulttuuri ja kansainvälisyys ovat työskentelyn punaisina lankoina. ”Perehdymme elokuvan tekemiseen perinpohjaisesti: kameratekniikkaan, äänittämiseen, studiotyöskentelyyn, kuvankäsittelyyn ja leikkaamiseen. Opiskelemme mediaviestintää ja taitamme koulun lehden. Teemme ohjelmia myös radiolle. Kulttuurikeskus Ajoksessa on erilaisia tapahtumia, konsertteja ja teatteriesityksiä. Jotkut niistä laitamme livenä nettiin.” Media-ala vaatii monialaista osaamista, kykyä työskennellä sekä yksin että ryhmässä. Alan ammattilaisen on hyvä olla omaaloitteinen ja maailman menosta kiinnostunut. Medialinjan perusopinnoista on laajaa yleissivistävää hyötyä kaikenlaisessa työ- ja harrastusmaailmassa. ”Työryhmäopiskelu on tärkeää, teemme töitä yhdessä. Meitä on nyt Medialinjalla 10 opiskelijaa: puolet ensimmäisen, puolet toisen vuoden opiskelijoita. Nuorin on 17, vanhin jotain 55. Varsin laaja skaala erilaisia, mutta samanhenkisiä ihmisiä, suurin osa Pohjois-Suomesta. Käytössämme on hyvät laitteet kamerat, äänistudio, neljä editointihuonetta, joissa kuvattua materiaalia voi käsitellä.” Medialinjan voi suorittaa vuoden tai kahden vuoden mittaisena. Koulutus antaa opiskelijoille valmiuksia osallistua kahden vuoden opiskelujen jälkeen erillistä korvausta vastaan audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon. Ennen tutkintoa järjestetään erillinen näyttöihin valmistava jakso. ”Itse olen kiinnostunut dokumenttielokuvien tekemisestä. Niissä voi työskennellä suhteellisen itsenäisesti, ei tarvitse valtavasti työporukkaa. Kurssikaverini on käsikirjoittanut lyhytelokuvan, jota alamme kuvata parin viikon päästä”, kertoo Mika Aleksandroff. ”Opintojen jälkeen pitäisi kehittää jotain muuta kuin mitä olen ennen tehnyt. Kun pärjään nyt saamen kielellä, voisi käyttää mediakoulutusta erilaisten sähköisten materiaalien tekemiseen. Toki voisi ryhtyä tekemään ja tuottamaan elokuvia. Inarin elokuvateollisuus Oy ja Ajos tarjoavat siihen välineet ja resurssit, joten elokuvien tekeminen on realistinen mahdollisuus.” ”Perehdymme elokuvan tekemiseen perinpohjaisesti: kameratekniikkaan, äänittämiseen, studiotyöskentelyyn, kuvankäsittelyyn ja leikkaamiseen. Inari on eriomainen opiskelupaikka”, kertoo Medialinjan opiskelija Mika Aleksandroff. Monialainen ja monikulttuurinen koulutuskeskus Saamelaisalueen koulutuskeskus, Sámi oahpahusguovddáš, on monialainen ja monikulttuurinen oppilaitos, joka järjestää koulutusta saamelaisalueen tarpeisiin ja edistää saamelaiskulttuuria. Koulutuskeskuksen toiminnan painopisteet ovat saamelaisalueelle tärkeiden elinkeinojen ja kulttuurin tukemiseen tarkoitetuissa koulutuksissa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa on mahdollisuus opiskella moneen ammattiin. Tutkinnon voi suorittaa ammatillisissa perustutkinnoissa tai ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa. Perustutkinnoissa ja yleissivistävillä linjoilla opiskelee noin 150 opiskelijaa. Lisäksi erilaiseen saamelaiskulttuuriin, kieleen, käsityöhön ja poronhoitoon liittyvillä kursseilla opiskelee useampia satoja ihmisiä vuosittain. Koulutuskeskus järjestää myös aikuisten ammatillista lisäkoulutusta. Toimintaa Inarissa, Ivalossa Hetassa ja Kaamasessa Saamelaisalueen koulutuskeskuksella on neljä toimipaikkaa. Pääpaikka on Inarissa, jossa koulutetaan saamenkäsityön sekä korukivi- ja jalometallialan artesaaneja. Oppilaitos järjestää Inarissa myös matkailualan ammatillista aikuiskoulutusta, yleissivistävää koulutusta saamen kielen ja kulttuurin sekä median linjoilla. Ivalossa on hotelli- ja ravintola-alan, liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan kolmivuotista perustutkintokoulutusta. Enontekiön Hetassa on tiloja saamelaiskulttuurikoulutukselle ja työpajatoiminnalle. Ota yhteyttä 040 707 3793 tai opintotoimisto@ sogsakk.fi Tammikuussa Inarissa on Skábmagovat – elokuvafestivaalit, jossa mediaopiskelijat vastaavat tekniikasta. Festareilla näytetään elokuvia myös ulkona, lumesta rakennetussa teatterissa. Kuva: Miikka Miinala. OPINTOMAAILMA Media-alan koulutukseen Inarissa sisältyy kahden viikon valokuvauskurssi, jolloin ollaan paljon luonnossa. Kuva: Jonne Järvinen Kaamasen Toivoniemeen on keskitetty luonnonvara-alan koulutus eli luonto- ja ympäristöalan perustutkintokoulutus, eräopaskoulutus ja porotalousalan kurssit. Kaamasessa toimivat myös opetusteurastamo sekä poronlihan jatkojalostus- ja nahkojen käsittelytilat. Oppilaitoksen asuntolat sijaitsevat kolmessa eri paikassa: Ivalossa ja Kaamasessa asuntolat sijaitsevat toimipaikkojen yhteydessä. Inarin asuntola Jeera sijaitsee Inarijärven rannalla. Uusin asuntolarakennus Jeera II otettiin käyttöön syksyllä 2013. SAKK:n mediaopiskelijoilla on käytettävissään hyvät tilat ja laitteet. AMMATTI HAKUSESSA? ajoneuvoasentaja - datanomi - puuseppä - metsuri - parturikampaaja lähihoitaja - kosmetologi - levyseppähitsaaja - artesaani - tarjoilija matkailuvirkailija - putkiasentaja - maaseutuyrittäjä - merkonomi koneistaja - sähköasentaja - talonrakentaja - puutarhuri - kokki ICT- asentaja - kodinhuoltaja - kivirakentaja - media-assistentti matkailupalvelujen tuottaja - maarakennuskoneenkuljettaja luonto-ohjaaja - koneenasentaja - toimitilahuoltaja - autonkuljettaja Katso esittelyvideo! JEDUssa voit valita yli 40:stä ammatillisesta mahdollisuudesta juuri itsellesi sopivan vaihtoehdon. Ammattiopistoja JEDUlla on Oulun eteläisellä alueella Haapajärvellä, Haapavedellä, Kalajoella, Nivalassa, Oulaisissa, Piippolassa ja Ylivieskassa. Tutustu myös aikuiskoulutuksiimme! NUORI, HAE YHTEISHAUSSA! 24.2. - 17.3.2015 Jokilaaksojen koulutus kuntayhtymä www.jedu.fi OPINTOMAAILMA www.yritma.fi Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suvantokatu 20, 80100 Joensuu Email: [email protected] Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Email: [email protected] [email protected] Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh. 010 820 5700 Fax. 013-312 199 Toimittajat: Eino Maironiemi Puh. 010 820 5703 © Koskee Yritysmaailma-lehden valmistamaa aineistoa Ilmoitukset: Jukka Suppola Puh. 010 820 5709 Kari Koponen Puh. 010 820 5708 Markku Oikarinen Puh. 010 820 5707 Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Osoitteellinen jakelu: Posti Oy 5 6 OPINTOMAAILMA Lapin matkailuopisto Hotelli-, ravintola- ja catering-alan opinnoista monipuolisiin tehtäviin Arvostatko viihtyisää ja siistiä ympäristöä? Tuletko toimeen erilaisten ihmisten kanssa? Oletko joustava, kielitaitoinen ja palvelualtis? Eihän sormi mene suuhun yllättävissäkään tilanteissa? Tule opiskelemaan matkailu-, ravitsemis- ja talousalaa Lapin matkailuopistoon. M atkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutus tarjoaa monipuolisia valmiuksia erilaisiin palvelutehtäviin. Lapin matkailuopistossa voi kouluttautua kokiksi, tarjoilijaksi tai vastaanottovirkailijaksi hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnossa. Lisäksi matkailun perustutkintokoulutuksesta voi opiskella matkailupalvelujen tuottajaksi tai matkailuvirkailijaksi. Opinnot kestävät keskimäärin kolme vuotta. Jos opiskelijalla on toinen ammatillinen tutkinto tai lukiokoulutus, opiskeluaika voi olla lyhyempi. ”Opiskelijat voivat halutessaan suorittaa kaksois- tai kolmoistutkinnon, jossa ammatillisen tutkinnon lisäksi suoritetaan lukio-opintoja ja valmistutaan ammatin lisäksi ylioppilaaksi.” Lapin matkailuopiston Hotelli-, ravintola- ja cateringalan opinnot järjestetään Rovaniemellä, Kittilässä ja uusimpana paikkakuntana Kemijärvellä. ”Rovaniemelle opiskelijat tulevat enimmäkseen Lapin alueelta. Kittilän Levi-instituuttiin hakeudutaan matkailukeskuksen imussa ympäri Suomea, myös etelästä”, kertoo lehtori Päivi Niska. ”Opiskelu sopii palveluammateista kiinnostuneille nuorille, joilla on käden taitoja, visuaalista silmää ja oikeanlainen asenne. Keittiömestarit sanovat, että asenne ratkaisee, pitää olla valmis oppimaan uutta ja tekemään paljon töitä.” Opiskelijat perehtyvät opinnoissaan ammatin perusasioihin kuten ruoan valmistukseen, asiakaspalveluun ja juomatietouteen. Rovaniemellä opiskelijat valitsevat koulutusohjelmansa toisen vuoden alussa. Kokit, tarjoilijat ja vastaanottovirkailijat jatkavat omia opiskeluväyliään ja syventävät tieojaan valitsemallaan alalla. ”Opintoihin sisältyy myös työsisäoppimisjaksoja, joissa suoritetaan ammattiosaamisen näyttö. ”Alan työllisyystilanne vaihtelee. Mutta opiskelija joka tulee tänne asenne kohdallaan, hoitaa hommansa, ottaa vastaa kaiken opetuksen ja työssä opittavat taidot koulussa ja työelämässä, tekee ahkerasti töitä, työllistyy hyvin. Esimerkiksi tällä hetkellä ammattinsa osaavista kokeista on suoranainen puute.” ”Monet opiskelijamme suuntaavat valmistumisen jälkeen etelään tai matkailukeskuksiin töihin, mutta monet palaavat myös lähtöjuurilleen. He työllistyvä esimerkiksi hotellien, ravintoloiden, matkailukeskusten ja lounasravintoloiden palvelukseen. Työn kuvaan voi itse vaikuttaa paljonkin.” Lapin matkailuopiston perinteet ulottuvat 1970-luvulle. ”Toripuistikon yksikkö Rovaniemellä aloitti Hotelli- ja ravintolaoppilaitoksena 1970-luvun alussa. Olemme Suomen toiseksi vanhin hotelli- ja ravintolakoulu, vain Perho Helsingissä aloitti aiemmin. Perinteet velvoittavat, mutta me katsomme eteenpäin ja kehitämme koulutustamme.” Päivi Niska kertoo, että myös Hotelli-, ravintola- ja cateringalan tutkinnot uudistuvat ensi syksynä. ”Opintoviikot ja aika-ajattelu jäävät pois, koulutuksen aikana opiskelija hankkii osaamista ja osoittaa sen ammattiosaamisen näytössä.” Kokin työ on raskasta ja palkitsevaa Matti Maijala ja Ana Avena ovat hotelli-, ravintola- ja catering-alan kolmannen vuosikurssin opiskelijoita ja he tulevat valmistumaan kokeiksi. ”Alalle kannattaa ehdottomasti lähteä, jos kokin työ kiinnostaa. Lapin matkailuopistossa näkee paljon uusia ihmisiä, pääsee valmistamaan hyvää ruokaa ja tutustumaan uusiin ruokakulttuureihin. Alalla pärjää, jos on motivoitunut, jaksaa tehdä töitä ja luonnetta löytyy. Tämä oppilaitos tarjoaa isoja mahdollisuuksia ja kaiken materiaalin mitä tarvitsemme tullaksemme hyväksi tässä työssä. Se on meistä opiskelijoista kiinni, että teemme parhaamme oppiaksemme”, he kertovat. ”Olen kiinnostunut ruoanlaitosta. Kuulin, että Lapin matkailuopistossa Rovaniemellä on tasokas koulutus ja hyvä meininki. Olen valintaani tyytyväinen. Saamme monipuolisen koulutuksen. Opettajat ovat mahtavia alansa ammattilaisia. Kokkiopiskelijat ovat hyvää pataa keskenään, kavereita löytyy. Lapissa mie olen syntynyt ja tänne jään asumaan”, sanoo sodankyläläinen Matti Maijala. ”Olen tehnyt työssäoppimisjaksoni Sky Hotel Ounasvaarassa. Seuraavalla työssäoppimisjaksolla aion tehdä etelässä, jossain ravintolassa. On erinomainen asia, että pääsemme oikeisiin töihin jo opiskeluaikana. Kun työskentelee yrityksessä ja palvelee asiakkaita, oppii mitä tämä työ todellisuudessa on eli joskus raskasta, mutta palkitse- vaa. Työssäoppiminen myös motivoi opiskelemaan lisää, tietää mitä pitää tietää ja osata.” ”Ruoka on suuri intohimoni,se yhdistää taiteen ja tieteen” ”Ruoka on suuri intohimoni, se yhdistää kaksi lempiasiaani, taiteen ja tieteen, sanoo Ana Avena, joka on Meksikosta. ” Opiskelu on erilaisempaa kuin odotin, mutta mielestäni suurin osa oppimisesta tässä tai missä tahansa oppilaitoksessa pitäisi tehdä itsenäisesti. Meidän pitää ottaa haltuun tulevaisuutemme ja se tarkoittaa sitä että meidän pitää nähdä vaivaa jotta voisimme olla niin hyviä kuin voimme. Opintoni eivät ole kärsineet kielimuurin takia, saan hyviä arvosanoja ja kaikki näyttää hyvältä. Oli vaikeaa tottua moniin asioihin, kuten kieleen ja opetustapaan. Ensimmäinen vuosi oli taistelua ja vielä silloin tällöin en tunne kuuluvani sinne. Koulut ja opettajat tuntuvat erittäin rennoilta täällä ja oppilaiden sallitaan tehdä asioita mitä he eivät voisi tehdä Mexicossa.” ”Opintoihimme kuuluu myös ammattitaitoa täydentäviä opintoja, joita ovat mm. matematiikkaa ja kielet. Keskitymme enimmäkseen käytännölliseen ammattiin liittyviin asioihin: paljon töitä keittiössä ja paljon työharjoittelua. Tunnit ovat hyödyllisiä mutta tarvitsemme ehkä enemmän gastronomian teoriaa, opimme paljon tunneilla mutta mielestäni valitsemamme ammatin totuus tulee esille vasta työharjoittelussa” ”Työssäoppimisjakso näyttää meille kuinka paljon töitä meidän pitää tehdä jokapäiväisessä elämässämme. Opiskelu on hiukan liian rentoa, siellä ei tarvitse kokea kiirettä ja stressiä, joka tulee työskennellessä oikeassa keittiössä oikeiden asiakkaiden kanssa. On ollut mukava kokemus päästä ulos koulusta ja saada maistaa uraa jonka olemme valinneet. Olen suorittanut jo kolme työssäoppimisjaksoa, sain työpaikan ensimmäisestä ravintolasta ja sain työtarjouksen viimeisimmästä.” ”Useimmat oppilaat ovat nuoria ja monet eivät ole kiinnostuneita kokkina työskentelemisestä. He ovat siellä koska heidän täytyi mennä jonnekin, ja se näkyy. Mutta ne, jotka haluavat opiskella ovat erittäin motivoituneita ja heidän kanssaan on helppo työskennellä. ”Olen onnellinen nykyisessä työpaikassani nyt, mutta omistaisin mielelläni oman ravintolan. Ei mitään liian hienoa, paikka jossa voin luoda sellaista ruokaa jota rakastan. Äitini ja isäni tekivät sen aina selväksi minulle ja siskoilleni, meidän pitää tehdä työksi mitä rakastamme, mistä nautimme. Näin se ei koskaan tunnu työltä”, sanoo Ana Avena. OPINTOMAAILMA Rakennusala Rakennusalalla on tärkeä tehtävä kehittää ja luoda kestävää rakennettua ympäristöä ihmisten elämänlaadun parantamiseksi. R akennustyömaa on täynnä erilaisia ammattilaisia, joita yhdistää ainoastaan se, että he rakentavat samaa rakennusta. Työmaa on kuin vilkas muurahaispesä, jossa kuhina jatkuu aamusta iltaan. Kaikkea valvoo vastaava työnjohtaja, joka on vastuussa kaikessa mitä työmaalla tapahtuu. Vastaavan työnjohtajan apuna on työmaainsinööri, joka ohjaa työmaan suunnittelua ja laatii aikatauluja sekä hoitaa kaiken juoksevan paperityön. Ennen rakennustöiden aloittamista on arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan täytynyt suunnitella rakennuksen muoto ja rakenteiden toimivuus. Kun työmaa käynnistyy, ensimmäisenä paikalla ovat maarakentajat, jotka kaivavat rakennuksen vaatiman pohjan kuntoon. Sen jälkeen paikalle saapuvat talonrakentajat, jotka aloittavat varsinaisen ra- kennuksen pystytyksen. Talonrakentajien työtovereina ovat kirvesmiehet, mittamiehet, vedeneristäjät, elementtiasentajat sekä muurarit. Työmaalla ammattilaisten työntekoa johtaa rakennusmestaritaustainen työnjohtaja. Rakennuksen sähköistä vastaavat sähköasentajat ja LVI-asentajat tekevät putkistot. Rakennuksen pinnoista kuten seinistä, lattioista ja katosta vastaavat väliseinäasentajat, maalarit, laatoittajat, matto- ja parkettiasentajat ja alakattoasentajat. Rakennus tarvitsee myös ikkunat, ovet ja kalusteet, joista vastaavat erikseen valmistus ja asennus. Työmaan loppuvaiheessa kalusteasentaja asentaa tarvittavat kalusteet paikalleen, jonka jälkeen työmaasiivoja pääsee siivoamaan viimeisiä jälkiä. Tässä vaiheessa rakennuksen pihamaa on viherrakentajien tarkassa hallinnassa. Viimeisenä työmaan johto tarkistaa, että rakennus on kunnossa ja valmis luovutettavaksi. Rakennusalan ammatteja: Diplomi-insinööri, Arkkitehti, Rakennusinsinööri, Rakennusarkkitehti, Rakennusmestari, Kirvesmies, Sähköasentaja, Mittamies, Muurari, Raudoittaja, Talonrakentaja, Elementtiasentaja, Torninosturin kuljettaja Opiskelupaikat: Alan koulutusta antavia ammattioppilaitoksia löytyy joka puolelta Suomea. Ammattikorkeakouluja, jotka kouluttavat rakennusalalle on yli kaksikymmentä. Yliopistokoulutusta annetaan Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa, Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Oulun yliopistossa. www.themesta.net MATKAILU... ALA VETAA ! nto tutki s u r e aja lan p tuott a n u e l j i a lu Matk ailupalve k t ija a -alan • M irkail ering ailuv t k a t c a • M a- ja intol v a r , lli Hote into stutk u r e p ki • Kok ija ilija joil virka o • Tar t t o taan • Vas KU ISHA YHTE 3.2015 .fi .-17. 24.2 ntopolku i .op www ää t sällyt an si ja MTI:n a d i o v o oihin ojaks lta. Opint ouluopint arjottime t k o a korke eltä opint fi s isto. yhtei iluop a matk .lapin www Koulutus- ja hoitolapalvelut vuodesta 1959 Opiskele uusi ammatti ja valmistu pätevänä työelämään. KOSMETOLOGI PÄIVÄKOULUTUKSEMME ALKAA 13.8.2015 Koulutuksen kesto 17 kk tai 19 kk sis. Erikoisehostus (ns. maskeeraus) ja/tai Kylpylähoidot Koulutuksen aikana suoritat Opetushallituksen virallisen Kauneudenhoitoalan perustutkinnon, osaamisalana Kosmetologi, näyttötutkintona. Sopii myös aikuisopiskelijalle ja alan vaihtajalle. Opiskelu oikeuttaa opintotukeen. Tilaa hakuesite [email protected] Kirkkokatu 10 A 90100 OULU p. (08) 372 147 [email protected] www.oulunkosmetologikoulu.fi 7 8 OPINTOMAAILMA Outokummusta lavasterakentajaksi Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu kouluttaa Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnossa lavasterakentajia. Lavasterakentamisen opintoihin voi hakea joka toinen vuosi. Seuraava hakuaika on 24.2.–17.3.2015. Opinnot alkavat elokuussa 2015. ”Kun on kiinnostunut kulttuurista, käsityöstä ja visuaalisesta ajattelusta, kannattaa tulla Outokumpuun opiskelemaan lavasterakentamista. Koulutuksesta saa hyvän pohjan työelämää tai jatko-opintoja varten”, toteaa Reija Partanen. Hän opiskelee Outokummussa toista vuotta ja valmistuu lavasterakentajaksi tänä keväänä. ”Valmistuin parturi-kampaajaksi 2010 ja tein sitä työtä kolmisen vuotta. Pikku hiljaa alkoi tuntua, että voisi tehdä jotain muutakin ja etsiä uusia tuulia. Kuulin ystävältäni lavasterakentajalinjasta ja kiinnostuin siitä heti. Olen kuopiolainen ja muutin opintojen alkaessa Joensuuhun, koska sieltä on helpompi käydä opiskelemassa. Aiempi tutkinto lyhentää opintoja vuodella.” ”Olen viihtynyt ammattiopistossa hyvin ja opinnot ovat vastanneet odotuksiani. Täällä oppii paljon ja pääsee tekemään työtä käsillään. Meillä on pätevät opettajat ja yhteistyö sujuu mainiosti. Esimerkiksi Jari Paldan on rento ja erittäin osaava kaveri, joka tulee toimeen ihmisten kanssa. Opiskelijoilla on hyvä yhteishenki: se on tärkeää koska teemme paljon töitä kimpassa.” Monipuolinen koulutus ja käytännön kokemusta Lavasterakentajat saavat monipuolisen koulutuksen. Opinnoissa harjoitellaan materiaalien työstämistä sekä käsin että erilaisia työstökoneita apuna käyttäen. Lavasteiden suunnitteluvaiheessa rakennetaan pienoismalleja ennen lopullisten lavasteiden toteuttamista. Erilaiset pintakäsittelytekniikat tulevat myös tutuiksi. Opiskelijat pääsevät toteuttamaan omia ideoita, suunnittelijan toiveita ja kokeilemaan monenlaisia vaihtoehtoja. Koulutukseen kuuluu myös piirustusta, muotoilua, maalausta ja materiaalioppia. Rakennus- ja työpiirustuksia opetellaan paitsi lukemaan myös itse piirtämään sekä käsin että tietokone- Haku 24.2.-17.3.2015 - media-assistentti radio- ja TV-tuotanto teatteri- ja esitystekniikka valokuvaus ja graafinen suunnittelu pelikoulutus - artesaani, lavasterakennus - kuva-artesaani, maalaus - tanssija - koneistaja ja levyseppähitsaaja - ICT-asentaja - lähihoitaja Haku on avoin kaikille: yhteishaku + erillishaku Lue lisää: www.pkky.fi/amoo ohjelmia apuna käyttäen. Lavasterakentajan on osattava laskea tilavuuksia, pinta-aloja ja materiaalien menekkiä. Opintoihin kuuluu myös teatterihistoriaa ja eri aikakausille ominaisten tyylisuuntien opiskelua. ”Puu- ja metallityöt sekä pintakäsittelyt muodostavat opintojemme rungon. Niitä harjoitellaan käytännössä eri töiden ja projektien kautta. Materiaalin tuntemus ja niiden käsittelytavat, piirtämisen taidot ja plastinen sommittelu ovat myös tärkeitä.” Reija Partanen kertoo opintojensa aikana työskennelleensä paljon elokuvien tekemisen parissa. ”Olen ollut tekemässä useita lyhytelokuvia, myös yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa. Viime kesänä olin mukana Joensuun seudulla kuvatussa pitkässä elokuvassa teimme ennakkoon pajalla paljon töitä ja olin myös kuvauksissa. Olemme tehneet koululla Kajaanin kaupunginteatterille isoja kahvakuulalavasteita ja muuta rekvisiittaa. Olen päässyt olemaan monessa mukana ja tilaustöitä on mukava tehdä. Pääsemme tekemään oikeita töitä. Se kannustaa. Elokuva-alan tai teatterin työt kiinnostavat myös opintojen jälkeen.” Kiinnostaviin tehtäviin Lavasterakentajan koulutus tarjoaa paljon mahdollisuuksia erilaisiin kiinnostaviin tehtäviin. lavasterakentajat voivat työskennellä esimerkiksi teattereiden lavastepajoissa tai elokuvia / tvohjelmia tekevissä tuotantoyhtiöissä tai somistajan tehtävissä. Monissa yhtiöissä lavastustyö hoidetaan ohjelmakohtaisin eri- koissopimuksin, siis freelancetyönä. ”Lavasterakentajat työskentelevät myös museoissa, tekevät näyttelyitä ja messurakennelmia. Mahdollisuuksia on paljon; ammattitaidosta on hyötyä vaikkapa rautakaupoissa, kun ymmärtää maaleista, pintakäsittelytuotteita ja metalleista.” Pohjois-Karjalan ammatti- ”Kun on kiinnostunut kulttuurista, käsityöstä ja visuaalisesta ajattelusta, kannattaa tulla Outokumpuun opiskelemaan lavasterakentamista. Koulutuksesta saa hyvän pohjan työelämää tai jatko-opintoja varten”, toteaa Reija Partanen. Hän opiskelee Outokummussa toista vuotta ja valmistuu lavasterakentajaksi tänä keväänä. opisto Outokumpu on osa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymää. Yksikkö järjestää koulu- tusta kulttuuri-, sosiaali-, terveys- ja liikunta- aloille sekä tekniikan ja liikenteen aloille. ”Outokummun ammattiopisto on varsin kiinnostava opiskelupaikka. Täällä järjestetään esimerkiksi teatteri-, media-alojen koulutuksia, valokuvauksen ja graafisen suunnittelun sekä tieto- ja viestintätekniikan koulutuksia sekä pelikoulutuksia. Opistossa tapaa mielenkiintoisia ihmisiä, värikästä porukkaa täällä on. Olemme tehneet yhteistyötä muiden opintolinjojen kanssa myös opinnoissamme.” Lavasterakentajat saavat monipuolisen koulutuksen. ”Puu- ja metallityöt sekä pintakäsittelyt muodostavat opintojemme rungon. Niitä harjoitellaan käytännössä eri töiden ja projektien kautta. Materiaalin tuntemus ja niiden käsittelytavat, piirtämisen taidot ja plastinen sommittelu ovat myös tärkeitä”, kertoo Reija Partanen. OPINTOMAAILMA 9 Helsingin pelastuskoulu ”Helsingin pelastuslaitoksen Osaamiskeskus ja sen Pelastuskoulu kouluttavat pelastusalan ammattilaisia tärkeisiin tehtäviin. Palomies-ensihoitajan pelastustyö on ryhmän jäsenenä tehtävää humaania pelastustoimintaa, joka työnä palkitsee tekijäänsä. Täältä valmistuneet ihmiset voivat olla varmoja, että he tulevat tekemään inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti arvokasta työtä. Se näkyy koulun positiivisessa työskentelyilmapiirissä. Pelastuskoulu on vaativa oppilaitos, mutta opiskelijamme ovat erittäin motivoituneita ja menestyvät opinnoissaan hyvin”, toteaa Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen. Ei yhtään työtöntä 43 vuoteen Helsingin pelastuskoulu on Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen palvelukseen palomies-ensihoitajia kouluttava oppilaitos. Se on kouluttanut pelastusalan ammattilaisia vuodesta 1972 alkaen. ”Koulutamme henkilöstöä Helsingin pelastuslaitoksen tarpeisiin, ei yleisille työmarkkinoille. Koulutukseen otettavien määrä sopeutetaan laitoksen eläke- ynnä muihin henkilöstön poistumismääriin. Arvoimme pelastuslaitoksen tulevaisuuden työvoimatarpeen ja järjestämme koulutuksia sen mukaisesti. Tällaisesta käytännöstä on se hyöty, että emme ole 43 vuoteen kouluttanut yhtään työtöntä, vaan opintonsa hyvin suorittaneet ovat Ensteks skoleen Pekoon... Katso lisää www.hel.fi/pel Helsinki haluaa tulevaisuudessakin olla turvallinen kaupunki. Kaupungin pelastuslaitoksen oman Pelatuskoulun seuraavan pelastajakurssin Pk 39 haku alkaa tammikuussa 2016. Katso tarkemmat tiedot hakumenettelystä osoitteesta www.hel.fi/pel ...ja sitten duuniin Stadin Brankkariin! (Ensin opiskelemaan Helsingin Pelastuskouluun ja sitten töihin Helsingin pelastuslaitokselle!) tö Helsingin kaupungin pelastuslaitos He Pelastuskoulu, PL 112, 00099, HELSINGIN KAUPUNKI Puh. 09 31031251 saaneet työpaikan Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta.” Matti Waitinen toteaa, että palomies-ensihoitajan työ edellyttää erinomaista fyysistä kuntoa, henkistä vahvuutta, sosiaalisia taitoja ja yhteistyökykyä. ”Kaikenlaisiin työtehtäviin pitää suhtautua ammattimaisesti. Työ on monesti fyysisesti raskasta ja henkisesti rasittavaa. Se on osin päivystysluonteista valmiudessa oloa, jossa fyysisen suorituskyvyn ja henkisen valppauden tulee silti kaiken aikaa olla korkea. Myös onnettomuuksien ehkäisytyöhön liittyvät tehtävät ovat osa arkista työtä. Pelastuskoulusta valmistuneita odottavat siis vaativat, mutta mielenkiintoiset ja arvostetut työtehtävät.” Huomattava osa palomies-ensihoitajan työstä on toimimista ambulanssissa kiireellisessä ensihoidossa ja sairaankuljetuksessa. Toisen merkittävän osan työstä muodostaa palo- ja pelastustoiminta.” Opiskelijavalinta Vuonna 2015 koulu aloittaa uuden pelastajakurssin. Kurssi haku aloitetaan tammikuussa 2015 ja kurssi alkaa syksyllä 2015. Viime haussa hakijoita oli 209, joista 15 valittiin kurssille. Matti Waitinen kertoo, että Pelastuskoulun opiskelijaksi voidaan valita psyykkisesti soveltuva, nuhteettomasti elänyt, hyvässä fyysisessä kunnossa oleva alle 33-vuotias henkilö, joka on suorittanut ammatillisen tutkinnon tai ylioppilastutkinnon. Miespuolisilta hakijoilta edellytetään suoritettua asevelvollisuutta. Valittavista henkilöistä tehdään poliisin toimesta turvallisuusselvitys. ”Työkokemus on hakijalle eduksi. Myös naiset ovat tervetulleita Pelastuskouluun.” Maailman pisin palomieskoulutus Koulutus Pelastuskoulussa kestää kaksi vuotta. Käytännön harjoituksilla ja työssä oppimisella on koulutuksessa keskeinen asema. ”Noin 30 prosenttia koulutuksesta on teoriaa, loput oppimista käytännöllisissä tehtävissä. Arvostamme käden taitoja, mutta lukematta ei tästäkään koulusta selviä.” Koulutus etenee niin, että ensimmäisellä lukuvuodella opiskellaan palo- ja pelastustoiminnan perustaidot, perusopintoja mm. liikuntaa, tietojenkäsittelyä ja historiaa sekä onnettomuuksien ehkäisyn opintoja. Pelastuskoulu tekee yhteistyötä Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa ja toisen lukuvuoden aikana siellä opiskellaan Ensihoidon opintojakso. ”Yhteistyö Metropolian kanssa on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Tämän lisäksi ensihoidon koulutus jatkuu oppisopimusmuotoisena noin vuoden ajan sen jälkeen kun opiskelijat ovat siirtyneet Helsingin pelastuslaitokselle töihin. Tästä oppisopimuskoulutuksesta opiskelijat valmistuvat ensihoitoon suuntautuneiksi lähihoitajiksi. Siis kaksi tutkintoa kolmessa vuodessa”, kertoo Matti Waitinen. Toinen lukuvuosi sisältää myös palo- ja pelastustoiminnan sekä varautumisen ja onnettomuuksien ehkäisyn opintoja. ”Keskeinen osa koulutusta on molempina kesinä suoritettavat kahden kuukauden palkalliset työssäoppimisen jaksot Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastusasemilla. Näin opiskelijat tutustuvat pelastuslaitokseen, pelastajan työhön ja saavat erityisosaamista, jota Helsingissä tarvitaan. Olemme maan suurin aluepelastuslaitos, joka tarjoaa eriomaiset työskentelyolosuhteet: tehtävät ovat monipuolisia, kalusto korkeatasoista ja ”Helsingin pelastuskoulu kouluttaa pelastusalan ammattilaisia tärkeisiin tehtäviin. Täältä valmistuneet ihmiset voivat olla varmoja, että he tulevat tekemään inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti arvokasta työtä. Pelastuskoulu on vaativa oppilaitos, mutta opiskelijamme ovat erittäin motivoituneita ja menestyvät opinnoissaan hyvin”, toteaa Pelastuskoulun rehtori, filosofian tohtori Matti Waitinen. henki on hyvä.” Palomies-ensihoitajat toimivat erilaisten pelastus- ja hoitoyksiköiden jäseninä palomiehen ja ensihoitajan tehtävissä. ”Normaali työpäivä kestää 24 tuntia. 12 tuntia tehdään työtä punaisessa autossa palomiestehtävissä ja sitten 12 tuntia valkoisessa autossa ensihoitotehtävissä. Työvuorokauden jälkeen on kolme vuorokautta vapaata.” Pelastuskoulusta Osaamiskeskus Pelastusalaa voi nykyään Suomessa opiskella Helsingin pelastuskoulun lisäksi vain Kuopiossa Pelastusopistossa. Helsingin koulun toiminnan rahoittaa kokonaan Helsingin kaupunki. Koulutus Pelastusopistossa Kuopiossa kestää 1½ vuotta ja Helsingissä 2 + 1 vuotta. Rehtori Matti Waitinen kertoo, että Helsingin pelastuskoulun ympärille on vuoden 2014 aikana muodostettu Helsingin pelastuslaitoksen Osaamiskeskus, joka suuntaa koulutustarjontaansa myös muuhunkin kuin virkatutkinto-opetukseen. ”Meillä on yli 40 vuoden kokemus tällaisesta koulutustoiminnasta, paljon osaamista ja ammattitaitoa sekä resursseja kouluttaa turvallisuusalan ammattilaisia myös muille työnantajille ja turvallisuusalan eri tehtäviin. Ensimmäisenä ajatuksena on ollut kouluttaa turvallisuusaiheita Helsingin kaupungin virastojen turvallisuudesta vastaaville henkilöille. Koulu on jo käynnistänyt tämän kaltaisen toiminnan ja tulokset ovat vähintäänkin lupaavia. vastaamme myös koko pelastuslaitoksen henkilöstön täydennyskoulutuksesta. Uusin toimintamuotomme on sosiaalisessa mediassa tehtävä turvallisuusviestintä. Löydät meidät Facebookista haulla Helsingin kaupungin pelastuslaitos.” YRITYSMAAILMA 36 OPINTOMAAILMA 10 ? n o a g o o j Mitä Jooga on tuhansien vuosien aikana Intiassa kehittynyt mielen ja ruumiin harjoittamisen tapa. Intialainen maailmanselitys ja käsitys ihmisen olemuksesta ovat hyvin erilaisia kuin meidän omaksumamme länsimainen, luonnontieteellinen maailmankuva. Intiassa joogaa harjoittivat erakot tai pyhät miehet, joiden päämäärä ei ollut hyvä ruumiin kunto, terveys tai pitkä ikä vaan vapautuminen maallisen elämän kahleista ja yhteys maailmankaikkeuteen. Länsimaille joogan tuntemus alkoi levitä 1800-luvun lopulla ja erityisesti 1950-luvusta alkaen. Samalla myös sen harjoittamisen tapa ja harjoituksen tavoite alkoivat muuttua. Usein jooga ymmärretään yhtenä liikuntalajina monen muun joukosssa. Tämä onkin osaltaan totta, koska joogaharjoituksen aikana tehdään erilaisia liikesarjoja ja asentoja, « asanoita ». Joogaharjoitus sisältää kuitenkin myös mieltä rauhoittavia ja keskittymistä edistäviä tekijöitä. Harjoitus alkaa rentoutumisella yleensä selinmakuulla. Harjoituksen aikana silmät pidetään suljettuina. Tämä auttaa keskittymään omaan tekemiseen. Joogaharjoitus on vain itseä varten, siinä ei vertailla eikä kilpailla eikä sen vuoksi katsella toisten tekemistä. Opettajan ohjeita on tietysti välillä tarpeen katsoakin. Liikkeet tehdään rauhallisesti, joskus hyvinkin hitaasti, mutta myös reippaita ja nopeita harjoituksia voidaan tehdä tilanteesta ja toivotusta vaikutuksesta riippuen. Liikkeitä tehdään seisten, selinmakuulla, päinmakuulla tai istuen. Harjoitukset tehdään oman hengityksen rytmiä seuraten. Vähitellen on tarkoitus oppia pidentämään ja syventämään hengitystä, jolloin myös liike hidastuu ja pitenee. Harjoitus päättyy lepoon selinmakuulla tai istuen. Tämä liikkeen, hengityksen ja keskittymisen yhdistelmä tuottaa tasapainoisen kehon ja valppaan rentoutuneen mie- lentilan. Joogaharjoitus kokonaisuutena on näin myös yksi meditaatiotekniikka. Joogan vaikutuksia on tutkittu länsimaisin menetelmin. Monet ruumiilliset vaivat selkäkivuista ja päänsäryistä kohonneeseen verenpaineeseen ja ärtyneeseen suolistoon ovat lievittyneet joogaharjoituksen avulla. Joogan erityisominaisuus, ruumiin ja mielen tasapainoinen ja valpas olotila, on vaikeasti mitattavissa, mutta tästäkin on saatu tietoa uusilla neurotutkimuksen keinoilla. Joogaharjoitusta tuntematon epäilee usein kykyään harjoittaa joogaa : « En pääse noihin solmuihin. Täytyykö seistä päällään ? » Joogassa ei « mennä solmuun » eikä tarvitse olla notkea eikä millään tavalla liikunnallinen, vaikka toisaalta monet kilpaurheilijat tai ammattitanssijat harjoittavat joogaa. Tärkeätä on oppia seisomaan omilla jaloillaan, ei päällään. Jooga on sovellettavissa meille jokaiselle, meidän ei tarvitse sopeutua joogaan. Suomen Joogaliitto (www. joogaliitto.fi) on opettanut joogaa kohta 50 vuoden ajan sekä kouluttanut jooganopettajia (Jooganopettaja SJL). Liitossa on valittu länsimaiselle ihmiselle sopiva harjoitustapa: kaikki ylimääräinen, jonkun mielestä ehkä alkuperäinen « mystiikka », suitsukkeet, symbolit jne on jätetty tarkoituksellisesti pois, jotta kenenkään vakaumus tai maailmankuva ei estäisi joogan hyvistä vaikutuksista nauttimista. Viime vuosina Suomeenkin on tullut monia erilaisia joogan harjoittamisen suuntauksia. Näissä painotukset saattavat olla hyvinkin erilaisia, joten on hyvä ottaa selvää, millaiseen harjoitukseen ja miten koulutetun opettajan ohjaukseen aloittelijana hakeutuu. Kerttu Kelomaa-Sulonen LL, yleislääket.erik.lääkäri Jooganopettaja SJL - kouluttaja OPINTOMAAILMA 11 Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta IT-ala tarvitsee monenlaisia osaajia Mitä yhteistä on pelikonsolilla, kahvinkeittimellä, läppärillä, verkkopankilla, kännykällä, lenkkitossulla, sykemittarilla, kerrostalolla, pankkikortilla ja kuntopyörällä? Niissä kaikissa on informaatioteknologiaa. Ja siellä, missä on informaatioteknologiaa, tarvitaan akateemisesti koulutettuja IT-asiantuntijoita. ” IT-alan koulutetuista osaajista on kasvava kysyntä sekä Suomessa että ulkomailla. Yrityksissä alkaa olla suoranaista pulaa pätevistä ammattilaisista”, toteaa opintoasiainpäällikkö Eija Hatanpää. ” ICT2015-raportin mukaan tieto- ja viestintäteknologia mahdollistaa pohjan Suomen uuden kasvulle. Alalla tarvitaan tulevina vuosina monenlaisia uudenlaisia osaajia.” IT on läsnä kaikkialla IT on läsnä kaikkialla. Se on läpinäkyvää älykkyyttä, jossa tekniikka yhdistyy viihteeseen, liiketoimintaan, johtamiseen, opetukseen, terveydenhuoltoon, viestintään, tieteeseen, taiteeseen ja liikuntaan – käytännössä mihin tahansa elämän alueeseen. IT-osaajia sekä kauppa- että luonnontieteellisellä alalla Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta kouluttaa IT-osaajia sekä kauppatieteellisellä että luonnontieteellisellä alalla. ”Meiltä voi valmistua tavallista erikoisemmaksi ekonomiksi tai taitavaksi tietotekniikan tietäjäksi.” Nykyaikaisten koneiden, laitteiden ja järjestelmien toiminta on tietokoneohjattua, jopa pelinomaista. Tietotekniikan pääaineopinnoissa perehdytään mm. järjestelmien tietoteknisiin perusteisiin ja toimintaperiaatteisiin, ohjelmistojen toteuttamiseen sekä projektityöskentelyyn. Matematiikan lisäksi opiskelijat voivat valita sivuaineita monialaisen yliopiston laajasta tarjonnasta. Kandidaattiopintojen jälkeen tietotekniikan opiskelijat voivat maisteriopinnoissaan erikois- tua koulutusteknologiaan, laskennallisiin tieteisiin, ohjelmistotekniikkaan, ohjelmointikielten periaatteisiin, peleihin ja pelillisyyteen, sovellettuun matematiikkaan, tietoliikenteeseen tai sensoriverkkoihin. Erikoistumisvaihto on myös älykkäiden yhteen sovitettavien sovellusten suunnittelu ja toteutus laitoksen kansainvälisessä maisterikoulutuksessa, joka tarjotaan täysin englanninkielisenä opetuksena. Tietotekniikan pääaineesta valmistuu monipuolisia osaajia yritysten, yhteisöjen ja tutkimuslaitosten asiantuntijatehtäviin. Suomessa ainutlaatuinen kauppatieteidenmaisterin tutkinto tietojärjestelmätieteessä Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tietojärjestelmätieteessä suoritettava kauppatieteiden maisterin tutkinto on ainutlaatuinen koko Suomessa. ”Pääaineopinnoissa yhdistetään informaatioteknologiaa ja kauppatieteitä. Sivuaineopinnoiksi voi valita yli sadan oppiaineen valikoimasta myös esimerkiksi viestintää, liikuntatieteitä, psykologiaa tai musiikkitiedettä”, Eija Hatanpää kertoo. Kandidaattiopintojen jälkeen opiskelijat voivat maisteriopinnoissaan perehtyä esimerkiksi järjestelmäkehitykseen tai tietoyhteiskunnan, viestinnän ja liiketoiminnan teemoihin. Lisäksi opiskelija voi erikoistua IT-pohjaisten palveluinnovaatioiden suunnitteluun ja johtamiseen ja samalla syventää kansainvälistymistaitojaan opiskelemalla laitoksen kansainvälisessä maisteriohjelmassa. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella on tarjolla myös uusi informaatioturvallisuuden maisteriohjelma, jossa paneudutaan erittäin ajankohtaisen kyberturvallisuuden teemoihin niin organisatorisesta kuin teknisestäkin näkökulmasta. Vilkas ja viihtyisä opiskelukaupunki Jyväskylä on yksi Suomen vilkkaimpia opiskelukaupunkeja, jossa on lähes 130 000 asukasta. Opiskelijoita ja koululaisia on yhteensä yli 45 000. Informaatioteknologian tiedekunta toimii Agora-rakennuksessa: Jyväsjärven rannassa, muutaman minuutin päässä ydinkeskustasta. Opiskelijalle Jyväskylä on ”pieni suuri kaupunki”. Suuruus näkyy kattavassa kulttuuri- ja harrastetarjonnassa sekä yöelämässä, pienuus inhimillisinä etäisyyksinä niin paikkojen kuin ihmistenkin välillä. ”Jyväskylässä kampusalueet ja useimmat opiskelija-asunnot ovat aivan keskustan tuntumassa, mutta kuitenkin lähellä vehreää ja rauhallista luontoa. Esimerkiksi informaatioteknologian tiedekunnan Agora-kotirakennus on aivan Jyväsjärven rannassa ja silti vain muutaman minuutin päässä ydinkeskustasta”, kertoo Eija Hatanpää. Opiskelijavalinta Tiedekuntaan valitaan opiskelijoita sekä ke- – i s te u u is a v le tu a m o Lu o i s k e is la ia n o m le e k is p o IT-os a a ja k si! ” ” Haku tapahtuu osoitteessa www.opintopolku.fi , eittimellä, sykemittarilla Mitä yhteistä on kahvink nohjaus , teollisuuden tuotanno lla to au , lla ari itt im rkk pa ssalirobotilla? järjestelmällä ja leikkau tyy aatioteknologiaa. IT yhdis Niissä kaikissa on inform infor si isiin; IT on kaikkialla. Sik kaikkiin elämän osaalue . ille alo ajia tarvitaan kaikille eri maatioteknologian osa pä erkiksi opettaminen, ym Kiinnostaako sinua esim iede, ä, taloustieteet, liikuntat ristötiede, kielet, viestint tiikka? logia tai yhteiskuntapoli psykologia, kemia, sosio lita a sivuaineita, joita voit va Nämä ovat vain muutami on yli a ara nv kunnassa. Valinna osaksi tutkintoasi ITtiede nnoskii an om entaa tutkinnon 100 oppiaineesta! Voit rak ksi. aja osa IT n koistua jonkin ala tuksesi mukaisesti ja eri Olin opiskelijavaih keen suoritin työh dossa Sveitsissä, minkä jäl Siemensillä.” — Miarjoittelun Saksassa Fujitsu ka, tietojärjestelmät iede n tutkimus nsainvälisee paa ka t va ti h jo not roop Projektiopinyisin kierrän ympäri Eu din eLearning työhön: nyk assa avoimen lähdekoo tietotekniikka koordinoim EUhanketta.” — Kati, materiaalien Lue opiskelijoidemme ura ja opiskelutarinoita osoitteessa .fi t/hae tjklfi/i w.iyu. www.j väällä että syksyllä. Tietotekniikkaan on lisäksi jatkuva haku (kandidaatti- ja maisterikoulutus). Opiskelijoita valitaan sekä suoraan lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta että alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen. Lisätietoja hakuajoista ja valintaperusteista osoitteessa itjkl.fi Hakukohteet kevään yhteishaussa: tietojärjestelmätiede, tietotekniikka, tietotekniikan aineenopettajakoulutus, matemaattisten tieteiden koulutus. Hae opiskelemaan 17.3.-9.4.2015 Hak.opint uaikopolk a alka www u.fia 5.3.2012! Hae meille opiskelemaan tietojärjestelmätiedettä tai tietotekniikkaa! Sinusta tulee kauppatieteiden kandidaatti ja maisteri tai filosofian kandidaatti ja maisteri. Meille voi päästä opiskelemaan 1) ylioppilastodistuksella, 2) valinta kokeella tai 3) ylioppilastodistuksen ja valintakokeen yhdistelmällä. Valintakokeemme on aineistokoe – ei siis stressiä pääsykoekirjoista! Meiltä valmistut halutuksi ITammattilaiseksi! Informaatioteknologian ammattilaiset työllistyvät hyvin, ja osaavista työntekijöistä on pulaa. Meiltä valmistutaan useille eri aloille ja erilaisiin tehtäviin. Jyväskylän yliopisto Informaatioteknologian tiedekunta KAIKKIALLA Hakuohjeet ja lisätietoja saat osoitteesta www.jyu.fi/it/opiskelijavalinta 12 OPINTOMAAILMA 40- Vuotias Pyhä Safaris tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua Pyhätunturilla • moottorikelkkasafareita, -vuokrauksia, jääkarting-kisoja, taksikuljetuksia sekä erilaisia lumiseikkailuja ja yhdessäoloa Pyhä Safariksen historia alkaa jo lähes neljänkymmenen vuoden takaa, kun v. 1975 Raimo ja Sinikka Haikonen muuttivat Rovaniemeltä ja perustivat hydrauliikka-, akku- ja autotarvikeliikkeen Kemijärvelle. ”Siitä se sitten yrittäjän elämä alkoi meillä molemmilla. Muutama vuosi myöhemmin siirryimme Shellin huoltamokiinteistöön ja toimintamme laajeni myös huoltamo- ja kahvila- alalle. Teimme tuolloin myös autokauppaa. Parikymmentä vuotta myöhemmin huoltamotoiminta alkoi Shellillä hiipua eikä yhtiö halunnut investoida, joten päätimme myydä toiminnan Osuuskaupalle 1994. Vedettiin tämän jälkeen hieman henkeä”. Tässä on lyhyesti kerrottuna Haikosten alkutaivalta ennen Pyhä Safarin perustamista. Moottorikelkkailu harrastuksena ”Raimo osti ensimmäisen moottorikelkan 70-luvun lopulla, jonka jälkeen Hän osallistui monia vuosia kelkkakisoihin. Poika Toni aloitti kilpailemisen moottorikelkoilla snow-crossissa juniori-luokassa 12-vuotiaana. Myöhemmin Toni kilpaili Amerikassa ammattilaisena kymmenkunta vuotta ja voitti muun muassa Ex Gamesin vuonna 1998 ja valittiin Hall of Fameen 2012. Samoihin aikoihin Raimo teki Suomulla ja Rukalla moottorikelkkasafareita. Tästä harrastuksesta Raimolla alkoikin sitten uusi ura moottorikelkkaja safariyrittäjänä ja Hän perusti safariyrityksen Pyhätunturille”, Sinikka Haikonen kertoo. Oma safaritalo Safari-yritys toimi aluksi kolmisen vuotta Pyhän Liikekeskuksessa Rent House Pyhä- nimellä. ”Vaihdoimme nimeksi Pyhä Safaris, joka kuvaa paremmin yrityksemme toimintaa. Asiakastilat kävivät kuitenkin pieneksi, kun toimintaan tuli lisää erilaisia ohjelmapalveluja. Safaritalon suunnittelun aloitimme keväällä v. 2004 ja avajaisia pidettiin v.2005 helmikuussa. Avajaispuheen piti silloinen kauppa- ja teollisuus- ministeri Mauri Pekkarinen, joka ajoi avausnauhan poikki moottorikelkalla ilman kypärää. Hän sai siitä poliisipäälliköltämme kirjallisen huomautuksen. Asia sai aikanaan runsaasti huomiota lehdistössä”, Sinikka Haikonen muistelee. Uuden safaritalon valmistuminen oli Sinikka Haikosen mukaan iso edistysaskel yrityksen toiminnassa. Safaritalo sijaitsee ihan Pyhän keskustassa liikenneympyrän vieressä, lähellä luontokeskus Naavaa, ostoskeskusta ja kauppoja. Pihalta pääsee suoraan merkityille kelkkareiteille esim. Kemijärvelle ja Luostolle ja edelleen pohjoiseen tai vaikka etelään päin Rovaniemelle tai Kuusamoon. JÄÄKARTING- RATA Pyhälle ”Vuonna 2009 ostimme Pelkosenniemen kunnalta maa-alue, jolle rakensimme karting-radan talvikäyttöön. Rata-alue jäädytetään ja se on nyt kolmatta talvea käytössä. Ice Karting on vauhdikas, mukava ja leikkimielinen yhteinen kisatapahtuma. Meillä on toistakymmentä karting-autoa tällä hetkellä sekä sähköinen ajanotto ja Formulatyyppiset lähtövalot. Jokaisella on nyt mahdollisuus päästä kokeilemaan omia ajotaitojaan ja kilpailemaan hyvässä hengessä turvallisissa olosuhteissa. Autot ovat samoja autoja, mitä käytetään sisäkarting-radoilla, mutta renkaat on nastoitettu. Ice karting kilpailu koostuu kolmesta osiosta: harjoittelu, aika-ajo ja finaali. Finaaliin lähdetään aika-ajoissa ratkotussa lähtöjärjestyksessä yhteislähdöllä”, Sinikka Haikonen selvittää. Ajamaan pääsevät kaikki yli 150cm pitkät kuljettajat ikään ja ajotaitoihin katsomatta. Radalle pääsee yhtä aikaa max. 10 kuljettajaa. Ice Karting kilpailuihin lähdetään safaritalolta varustautumisen jälkeen. Kuljetus rataalueelle tapahtuu moottorikelkan vetämässä reessä. Ice Kartingkilpailuihin voi osallistua varaamalla ajan ryhmälle ( min. 4 hlö) tai osallistumalla viikko-ohjelmaan, jolloin keräämme ilmoittautuneista osallistujista ryhmän. ”Meillä on hyvät pukeutumistilat asiakkaillemme ja jokaiselle löytyvät laadukkaat ajovarusteet. Muutakin ohjelmaa ”Järjestämme kelkkasafareiden ja ice kartingin lisäksi poro- ja huskyajeluja erilaisin ohjelmin, pilkki-, lumikenkäretkiä, savusauna- ja kotailtoja, jääkiipeilyä ja niin edelleen”, Haikonen luettelee. Taksikuljetukset Tilataksitoiminta alkoi Kemijärvellä vuonna 2000 ja myöhemmin toinen taksi saatiin myös Pyhälle palvelemaan matkailukeskuksen sekä Pyhä Safarin asiakkaita ”Pystymme tarjoamaan asiakkaillemme kokonaisvaltaisia paketteja kuljetuksista alkaen. Haemme asiakkaat lentokentältä majoituspaikkoihin ja järjestämme Heille kelkkasafareita ja jääkarting- kisoja ja kuljetamme alueen muihin kohteisiin. Olemme tehneet yli kymmenen vuotta asiakaskuljetuksia Venäjälle. Matkat ovat pääasiassa Venäjän kauppaa tekeviä yritysasiakkaita ja viranomaisia. Teemme vuosittain useita matkoja Muurmanskin alueelle. Toteutamme myös muutamia kelkkasafareita Venäjälle Hiipinän alueelle venäläisten partnerien avustuksella”, Sinikka luettelee. Korkealuokkainen kalusto takaa turvallisuuden ”Panostamme henkilökuntaan ja kalustoon. Yrityksessä työskentelee talvisin keskimäärin seitsemän henkilöä ja lisäksi käytämme tilapäistä työvoimaa ja yhteistyökumppaneittemme palveluja. Henkilökuntamme on erittäin kokenutta ja koulutettua palvelemaan sinua ja ryhmääsi. Erinomainen palvelu on meille kunnia asia. Tyytyväiset asiakkaat tuovat lisää tyytyväisiä asiakkaita, jolloin mekin nautim- me työstämme yhtä paljon kuin asiakkaamme nauttivat yhdessäolosta ja retkistämme. Tällä hetkellä omaan kalustoomme kuuluu yli 25 moottorikelkkaa, jotka lähes kaikki ovat 4- tahtisia ja ekologisia”, Sinikka Haikonen toteaa. Asiakkaat Yrityksen asiakkaista puolet on kotimaisia. Ulkomaalaisia asiakkaita tulisi jo heti marraskuulla, jos lumi- ja keliolosuhteet vain antaisivat siihen mahdollisuuden. ”Normaalisti kausi käynnistyy joulukuun alussa, jolloin meillä aloitetaan viikko-ohjelmat. Joulukuulla asiakkaat ovat pääasiassa ulkomaalaisia ja vasta jouluksi saapuvat kotimaalaiset asiakkaat. Uuden vuoden aikaa tulevat venäläiset, heillähän on loma Tapanin päivästä n. 2 viikkoa lomaa. Joulukuulta kevääseen tulee viikoittain englantilaisia, hollantilaisia, sveitsiläisiä ja ranskalaisia. Myös muita Eurooppalaisia kuten espanjalaiset, saksalaiset, italialaiset ja puolalaiset ovat myös löytäneet tänne Pyhä-Luoston alueelle”, Sinikka kertoo. Helmikuun puolivälin jälkeen Pyhäsafaris tarjoaa asiakkaille yksilöllisiä räätälöityjä palveluja ja pitempiä yhden yön sekä useamman päivän mittaisia safareita vaikkapa pohjoi- seen jäämerelle tai Itä-Lapin tunturit tutuksi kierrosta. Ikimuistoisia hetkiä ja retkiä ”Tervetuloa Lappiin kokemaan ikimuistoisia safareita ja kauniita maisemia. Ryhmien koot voivat vaihdella 1-5 ryhmistä aina 20-70 hengen ryhmiin. Oletko valmis hakemaan vauhtia Lapin erämaan luminietoksista tai etsimään rauhaa ja lepoa rentouttavalla erämaa safarilla. Jos sinulla on hiukan seikkailunhalua ja tarvetta rentoutua olet tullut oikeaan paikkaan, järjestämme sinulle tai ryhmällesi ikimuistoisen erämaamatkan lumen peittämille jängille ja tunturialueille. Ryhmäkokemuksena tällainen rentoutumismuoto on todella yhdistävä ja unohtumaton... Sijaintimme on parhaalla mahdollisella paikalla koskemattomien luonnonpuistojen ja reititettyjen erämaiden keskellä. Emme kuitenkaan ole tarvittaessa liian kaukana, junalla pääsee Kemijärvelle, josta on noin puolentunnin matka Pyhälle ja lähimmät lentokentät ovat Rovaniemi, Kittilä ja Kuusamo. Muista myös jääkarting, se on hauskaa leikkimielistäkin kisailua vaikka työporukan kesken”, Raimo Haikonen totesi. OPINTOMAAILMA 13 OPINTOTUKI 2015 OPINTOTUKI - MITÄ SE ON? Opintotuen myöntämisperusteita ovat päätoiminen opiskelu, opinnoissa edistyminen ja taloudellisen tuen tarve. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha ja asumislisä ovat valtion rahoittamia avustuksia, jotka maksetaan kuukausittain. Opintoraha on veronalaista tuloa. Jos sinulle on myönnetty opintolainan valtiontakaus, sinun tulee hakea opintolainaa pankista, joka päättää lainan myöntämisestä. MITÄ OPINTOJA TUETAAN? Opintotukea myönnetään peruskoulun jälkeistä vähintään kaksi kuukautta yhtäjaksoisesti kestävää päätoimista opiskelua varten lukioissa, kansanopistoissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa sekä niihin rinnastettavissa oppilaitoksissa. Tukea voidaan myöntää myös opintoihin ulkomailla. Korkeakoulututkinnon suorittaminen on päätoimista opiskelua. Muut korkeakouluopinnot ovat päätoimisia, kun niiden laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä opiskelukuukautta kohti. Ammatilliset ja muut opinnot ovat päätoimisia, kun niiden laajuus on keskimäärin vähintään kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti (tai 25 viikkotuntia). Lukio-opinnot ovat päätoimisia, kun niiden laajuus on vähintään 75 kurssia. Myös aikuislukio-opintoja voidaan tukea, jos ne suoritetaan yhdistelmätutkintona eli ammatillisen perustutkinnon yhteydessä. Jos olet lukiolainen, sinun on osallistuttava lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai kahteen yo-tutkinnon kokeeseen. OPINTOTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Opintotuen suuruus määräytyy oppilaitosryhmän sekä ikäsi, siviilisäätysi, asumismuotosi ja korkeakouluopinnoissa opintojen aloitusajankohdan mukaan. Opintotukea ei myönnetä, jos saat eläkettä (pois lukien perheeläke), kuntoutusrahaa, työttömyysturvaa, vuorottelukorvausta, aikuiskoulutustukea (opintolainan valtiontakaus voidaan myöntää), oppisopimuskoulutuksen etuuksia, asevelvollisen päivärahaa, Ahvenanmaan opintotukea tai opintotukea ulkomailta. Tuen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon omat tulosi ja joissain tapauksissa vanhempasi tulot. OPINTOTUKIETUUDET Opintorahaa voit saada, kun lapsilisäoikeutesi päättyy. Kun olet täyttänyt 17 vuotta, opintoraha voidaan myöntää sinulle seuraavan kuukauden alusta lukien. Asumislisää voit saada, jos asut vuokralla tai asumisoikeusasunnossa. Asumislisän saamisessa ei ole ikärajaa. Asumislisää ei myönnetä, jos asut vanhempasi kanssa, oman tai puolisosi lapsen kanssa (eräin poikkeuksin) taikka omistamassasi tai puolisosi omistamassa asunnossa. Jos et ole oikeutettu asumislisään näillä perusteilla, voit hakea yleistä asumistukea (www.kela. fi/asiointi). Opintolainan valtiontakaus myönnetään opintorahaa saavalle eräin poikkeuksin. Voit saada lainatakauksen, vaikka et saa opintorahaa, jos olet 18– 19 -vuotias toisen asteen oppilaitoksessa opiskeleva tai jos asut muualla kuin vanhempasi luona ja olet alle 17-vuotias (vanhempasi tulot vaikuttavat). Opintorahaa saavalle korkeakouluopiskelijalle opintolainan valtiontakaus myönnetään hakemuksetta. Lainatakausta ei kuitenkaan myönnetä, jos Kela on takaajana maksanut aiempia lainojasi tai jos sinulla on luottotietoihin merkitty maksuhäiriö, ellei takauksen myöntämiselle ole erityisiä syitä. Opintolainoja myöntävät Suomessa toimivat pankit. Pankki tarkistaa opintolainan valtiontakauksen tiedot Kelasta lainan myöntämisen yhteydessä. Lainan korosta, takaisinmaksusta ja muista lainaehdoista sovit yhdessä pankin kanssa. Lainan nostoerät on kerrottu opintotukipäätöksessäsi. Korot pääomitetaan (lisätään lainapääomaasi) niiden lukukausien aikana, joina saat opintotukea, ja tuen maksamisen päättymistä seuraavana lukukautena. Opintolainahyvitys korkeakouluopiskelijalle. Kela voi maksaa osan opintolainastasi, jos suoritat korkeakoulututkinnon määräajassa. Kelan maksama opintolainan lyhennys eli opintolainahyvitys voi olla jopa kolmasosa opintolainasi määrästä. Opintolainahyvitys koskee vain korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet ensimmäiset korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen. Jos olet aloittanut ensimmäiset korkeakouluopintosi ennen 1.8.2014, voit ehkä saada opintolainavähennyksen verotuksessa. Kun olet suorittanut korkeakoulututkinnon määräajassa ja kun maksat opintolainaasi takaisin, maksat opintolainavähennyksen verran vähemmän veroja. Opintolainahyvitys on 40 % ja opintolainavähennys 30 % huomioon otettavan opintolainan 2 500 euroa ylittävästä määrästä. Niitä ei yleensä tarvitse hakea. Tästä on eräitä poikkeuksia. Jos olet korkeakouluopiskelija, olet oikeutettu ateriatuettuun ruokailuun. Tuki maksetaan ravintolan pitäjälle ja se on 1,94 euroa aterialta. Toisella asteella tutkintoa suorittavilla on oikeus ilmaiseen ateriaan. Korkeakouluilla tarkoitetaan yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja korkeakoulujen täydennyskoulutuskeskuksia. Muut oppilaitokset ovat toisen asteen oppilaitoksia. Iän mukaista korkeampaa tukea saa sen kuukauden alusta lukien, jona määrätty ikä täyttyy. Olet oikeutettu opintorahan vähävaraisuuskorotukseen, jos saat muuta kuin oppilaitosryhmäsi suurinta mahdollista opintorahaa (taulukossa kohdat 4-6) ja jos vanhempasi verotettavat tulot ovat enintään 39 000 euroa vuodessa. Korotus on täysimääräinen alle 22 770 euron vuosituloilla, jonka jälkeen korotus pienenee asteittain. Jos kuukausittainen opintorahasi on vähintään 170 euroa, opintorahasta toimitetaan 10 prosentin ennakonpidätys. Ennakonpidätys voidaan suorittaa myös verokorttisi mukaisesti. Jos saat opintorahaa ja sinulla ei ole muita tuloja, et maksa opintorahavähennyksen ansiosta veroa opintorahasta (ns. nollaverokortilla). Verohallinto toimittaa verokortin pyynnöstäsi suoraan Kelalle. Asumislisä on 80 prosenttia vuokrasta. Asumislisää ei myönnetä alle 33,63 euron kuukausivuokrasta eikä 252 euron kuukausivuokran ylittävästä osasta. Asumislisän enimmäismäärä on siten 201,60 e/kk. Jos asuntosi on vuokrattu vanhemmaltasi tai se on vanhempasi omistama, asumislisäsi on enintään 58,87 e/kk. Jos tällainen asunto on samassa kiinteistössä kuin vanhemman vakituinen asunto, asumislisäsi on enintään 58,87 e/kk ja opintorahasi on samansuuruinen kuin vanhemman luona asuvalla. Opintolainan valtiontakauksen kuukausimäärät ovat: Toinen aste: alle 18-vuotias 260 Toinen aste: 18 vuotta täyttänyt 400 Aikuiskoulutustukea saava 400 Korkeakoulu 400 MITEN TULOT VAIKUTTAVAT OPINTOTUKEEN? Opintotuessa omien tulojen tuloharkinnassa tuloinasi otetaan huomioon saamasi apurahat ja veronalaiset ansio- ja pääomatulot koko kalenterivuoden ajalta (opintotuki pois lukien). Ulkomaiseen opiskelijavaihtoon tarkoitettuja apurahoja ei kuitenkaan oteta tulona huomioon. Vuosituloraja on henkilökohtainen ja se perustuu käyttämiesi tukikuukausien määrään. Jokaista opintoraha- tai asumislisäkuukautta kohden sinulla voi olla tuloa keskimäärin 660 euroa ja jokaista tuetonta kuukautta kohden 1 970 euroa. Esimerkiksi yhdeksällä tukikuukaudella vuosituloraja on 11 850 euroa. Voit saada vuositulorajan verran tuloja milloin vain kalenterivuoden aikana. Tulojasi ei tutkita tukea myönnettäessä, vaan sinun on itse huolehdittava siitä, että vuositulorajasi ei ylity. Voit vaikuttaa vuositulorajaasi perumalla etukäteen tukea tai palauttamalla maksettuja tukia tukivuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Tulovalvonta tehdään verotustietojesi perusteella. Jos vuositulosi ovat suuremmat kuin vuosituloraja, sinulta peritään takaisin opintorahaa ja asumislisää. Takaisin perittävään määrään lisätään opintotukilain mukainen 15 %:n korotus. Tuloista, jotka on maksettu sinulle ennen opiskelun aloittamiskuukautta tai valmistumiskuukauden jälkeen, ei lasketa mukaan sitä osuutta, joka ylittää keskimäärin 1 970 euroa kuukaudessa. Sinun on ilmoitettava saamasi apurahat ja ulkomailla saamasi tulot opintotuen myöntäjälle. Vanhempasi tulot vaikuttavat opintorahaasi, jos olet alle 20-vuotias toisen asteen opiskelija. Asumislisääsi vanhempasi tulot vaikuttavat, jos olet alle 18-vuotias toisen asteen opiskelija. Jos asut vanhempasi luona tai olet alle 18-vuotias, vanhempasi yhteenlasketut vuositulot pienentävät opintotukesi määrää, jos ne ovat vä-hintään 41 810 euroa, ja estävät opintotuen saamisen, jos ne ovat vähintään 61 000 euroa. Jos asut muualla kuin vanhempasi luona ja olet 18–19 -vuotias, vanhempasi yhteenlasketut vuositulot pienentävät opintorahasi määrää, jos ne ovat vähintään 54 010 euroa, ja estävät opintorahan saamisen, jos ne ovat vähintään 73 200 euroa. Vanhempasi tuloja ei oteta huomioon, jos olet avioliitossa tai elatusvelvollinen. Vanhempasi tuloina käytetään yleensä viimeksi vahvistetun verotuksen tietoja. MITEN OPINTOTUKEA HAETAAN JA MAKSETAAN? Hae opintotukea verkossa Kelan asiointipalvelussa (www.kela.fi/asiointi). Vaihtoehtoisesti voit täyttää opintotukihakemuksen (lomake OT 1, OT 2 tai OT 3). Hae kesätukea ja muuta lisätukea joko Kelan asiointipalvelussa tai opintotuen muutosilmoituksella (lomake OT 15). Kelan asiointipalvelussa tai lomakkeella OT 16 voit perua ja palauttaa opintotukeasi taikka lakkauttaa tukesi maksamisen. Opintotuen hakemuslomakkeita saat Kelasta, internetsivuilta (www.kela.fi/lomakkeet) ja oppilaitoksista. Jos käytät paperihakemusta, toimita se ja siihen tarvittavat liitteet oppilaitokseen tai Kelaan. Jos opiskelet yliopistossa, toimita hakemuksesi opintotukilautakunnalle (paitsi jos opiskelet Helsingin yliopistossa, Taideyliopistossa tai Maanpuolustuskorkeakoulussa, toimita lomake Kelaan). Korkoavustushakemukset ja toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden opintotukihakemukset käsitellään yleensä Kelan toimistoissa. Useimmissa ammattikorkeakouluissa ja ulkomailla opintonsa suorittavien opintotukihakemukset ratkaistaan Kelan opintotukikeskuksessa. Tarkempia tietoja käsittely-yksiköistä saat Kelan internetsivuilta. Opintotuki ja erikseen haettavat tuen osat voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksesi saapumiskuukauden alusta lukien. Opintotuki myönnetään yleensä koko opiskeluajaksi: yliopistoopinnoissa käytettävissä olevien tukikuukausien mukaiselle opiskeluajalle ja muissa opinnoissa opintojen laajuuden mukaiselle opiskeluajalle. Opintotukipäätös lähetetään ilmoittamaasi osoitteeseen. Jos olet alle 18-vuotias, päätös lähetetään tiedoksi myös huoltajallesi. Seuraavan lukuvuoden opintolainan valtiontakausta koskeva opintotukipäätös lähetetään sinulle heinäkuussa hakemuksetta, jos lainatakaus ja muu opintotuki on myönnetty koko opiskeluajallesi ja jos luottotiedoissasi ei ole tapahtunut muutoksia. Opintoraha ja asumislisä maksetaan kuukausittain ilmoittamallesi pankkitilille. Tuen säännöllinen maksupäivä on kuukauden 4. päivä tai sitä seuraava pankkipäivä. Takautuvia eriä maksetaan päivittäin. MUISTA ILMOITTAA MUUTOKSISTA Opintotukihakemuksen jättämisen jälkeen tapahtuvista olosuhdemuutoksista sinun on välittömästi ilmoitettava opintotuen myöntäjälle joko Kelan asiointipalvelussa (www.kela.fi/asiointi) tai opintotuen muutosilmoituksella (lomake OT 15). Muutoksista ilmoittaminen on velvollisuutesi ja vastuullasi. Jos sinulle on maksettu tukea liikaa tai perusteetta, se peritään takaisin. Jos olet korkeakouluopiskelija, takaisinperintä ei palauta tukikuukausia uudelleen käytettäväksi. Antamiesi tietojen todenperäisyyttä valvotaan ja tarkistuspäätöksiä tehdään automaattisesti esimerkiksi vanhempien verotustietojen perusteella. TUKEA PÄIVITTÄISIIN KOULUMATKOIHIN Jos opiskelet päätoimisesti lukiossa tai suoritat ammatillista perustutkintoa tai muuta ammatillista peruskoulutusta, Kela korvaa koulumatkatukena päivittäisten koulumatkojesi kustannukset, kun yhdensuuntainen koulumatkasi asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 kilometriä ja koulumatkan kustannukset ovat yli 54 euroa kuukaudessa. Maksat matkastasi itse aina vähintään 43 euroa kuukaudessa. Hae koulumatkatukea joka lukuvuodeksi erikseen koulumatkatuen hakemuslomakkeella (lomake KM 1). Jätä hakemus oppilaitokseesi, joka toimittaa sen Kelaan. Jos käytät joukkoliikennettä, saat oppilaitokseltasi erillisen ostotodistuksen. Lisätietoja: • www.kela.fi: ohjeet, laskurit, lomakkeet, keskustelupalsta, käsittelytilanne, omien etuus tietojen kysely sekä opintotuen verkkohakemus ja -muutosilmoitus • Kelan Opiskelijan tuet -palvelunumero, p. 020 692 209 (ma-pe klo 8–18) • Kelan toimistot ja muut palvelupisteet • Oppilaitokset ja opintotukilautakunnat • www.facebook.com/opintotuki 14 OPINTOMAAILMA n e e m h i Mikä ? ä j ä t s e järj A inakin alakouluista tuttu tutuksi tullut tehtävänimike on löytänyt myös tiensä työelämään. Järjestäjän tehtävänä ei kuitenkaan ole ylläpitää järjestystä esimerkiksi kokouksissa tai pyyhkiä liitutaulua. Järjestäjän perustehtävänä on aktivoida liiton jäseniä toimimaan työpaikallansa oman edunvalvontansa puolesta sekä hankkimaan uusia jäseniä. Samalla pyritään lisäämään työntekijöiden tietoisuutta esimerkiksi työehtosopimuksen sisällöstä No miten tämä kaikki olisi tarkoitus saada aikaan? Jokainen työpaikka on erilainen. Osassa työpaikkoja on jo valittu luottamusmies, mutta jostain syystä työpaikan työntekijöistä vain muutama kuuluu alansa ammattiliittoon. Joskus työpaikalla luottamusmiestä ei ole valittu lainkaan ja käytännön järjestelyihin tarvitaan tukea ja apua. Järjestäjän avulla tarkoituksena on, että työntekijät itse ottavat vastuuta järjestämiskampanjasta ja toimivat aktiivisesti sen hyväksi. Järjestäjä on tässä tukemassa ja opastamassa miten asioita voitaisiin yhteisvoimin parantaa, sekä yhteyshenkilönä liiton muuhun henkilökuntaan, esimerkiksi edunvalvonta- tai työsuojeluasioissa. Järjestäjän työ on hyvin monipuolista, ja työtehtävät vaihtelevat toimistotyöstä aina työntekijöiden tapaamiseen, opastamiseen ja kouluttamiseen. Monipuolisuus asettaakin työlle isommat haasteensa. Onnistuakseen järjestäjän on haastettava itsensä, ja kyettävä menemään epämukavuusalueelleen. Hänen on uskallettava ottaa se ensimmäinen puhelu ensimmäiselle työntekijälle. Työssä tapaa mitä erilaisia ihmisiä, ja se onkin yksi työn parhaimpia puolia. Lopussa kuitenkin yleensä seisoo kiitos, kun yrityksissä valitaan luottamusmies tai vuosia työntekijöitä vaivannut epäkohta saadaan korjattua neuvottelemalla työnantajan kanssa, vain siksi että porukalla on yhdessä päättänyt muuttaa työpaikkansa asioita. Järjestäjän työnkuvan oikeastaan voisi tiivistää sanoihin, työntekijöiden kanssa, työntekijän asialla. Metallityöväen Liitto ry Kaisa Niskanen tehokkaalla nettikurssilla! Mitä sinä muuttaisit työpaikallasi? Vaikuta tulevaisuuteesi liity Metallin jäseneksi! Yhdessä saadaan aikaan asioita! KAUPPAKORKEAAN Onko sinun työpaikallasi kaikki parhain päin ja asiat kunnossa? Vai onko jotain, mitä tahtoisit muuttaa? Jos voisit. Tai uskaltaisit. Metalliliitossa on 148 000 jäsentä. Se on yli 80 prosenttia metallialalla työskentelevistä ammattilaisista. Mitä enemmän meitä on, sitä voimakkaampia olemme ja sitä paremmin voimme yhdessä edistää asioitamme. Winner.fi -palvelu sisältää yli 2.500 erinomaista harjoitustehtävää ratkaisuineen, henkilökohtaisen neuvonnan, opiskeluohjeita, kattavat kirjatiivistelmät, Muistimylly.fi –palvelun ym. Metalliliiton voima on työpaikoilla! Kaikkein tärkeintä on paikallinen vaikuttaminen työpaikoilla ja ammattiosastoissa. Hyviä asioita alkaa tapahtua, kun riittävän moni ihminen työpaikalla on liiton aktiivinen jäsen. Tilaa esite! Tietoa Metalliliitosta ja jäsenyystä w w w.meta lliliitto.fi winner.fi OPINTOMAAILMA 15 Toiminnanjohtaja Leif Wikström, Suomen Konepäällystöliitto: Konepäällystökoulutuksesta mielenkiintoisiin tehtäviin ”Konepäällystökoulutus antaa erinomaiset mahdollisuudet sijoittua mitä moninaisimpiin tehtäviin Suomessa ja ulkomailla. Valmistuneilla ammattilaisilla on sananmukaisesti maailma avoinna. Harva ala tarjoaa niin suuret mahdollisuudet valita tulevaisuuden työtehtäviä merenkulun, teollisuuden ja julkisen hallinnon palveluksessa”, toteaa Suomen Konepäällystöliiton toiminnanjohtaja Leif Wikström Konepäällystökoulutus antaa erinomaiset mahdollisuudet sijoittua mitä moninaisimpiin tehtäviin Suomessa ja ulkomailla, esimerkiksi merenkulun, teollisuuden ja julkisen hallinnon palveluksessa. S uomen Konepäällystöliitto on perustettu Tampereella 1906 mutta ensimmäinen jäsenyhdistys, nykyinen Helsingin Konemestariyhdistys perustettiin jo vuonna 1869. Uraa uurtavana liittona Suomen Konepäällystöliitto oli perustamassa STTK:ta kolmen muun liiton kanssa vuonna 1946. Konepäällystöliittoon kuuluu 28 jäsenyhdistystä, joiden jäsenmäärä on noin 4 400 henkilöä. Liiton päättävä elin on liittokokous jonka toimikausi on neljä vuotta. Liittokokouksen valitsemaan hallitukseen kuuluu 10 varsinaista jäsentä ja puheenjohtaja. Konepäällystöliiton jäsenistön toimintakenttä on monipuolinen: maalla, merellä ja ilmassa. ”Noin 40 prosenttia jäsenistöstämme työskentelee merenkulussa, mm. kauppalaivoissa, jäänmurtajissa, yhteysaluksissa, merivoimien ja rajavartiolaitoksen aluksissa ja luotsikuttereissa esimerkiksi alusten konepäällikköinä, konemestareina ja sähkömestareina. Maapuolella jäseniämme työskentelee esimerkiksi energialaitoksissa sekä paperi- ja metalliteollisuudessa. Valtion palveluksessa jäsenkunta sijoittuu merenkulku-, rajavartio- sekä puolustuslaitoksiin, kuntatyönantajan palveluksessa sairaaloihin, voimalaitoksiin, lämpökeskuksiin sekä vesi- ja sähkölaitoksiin. Yksityissektorilla jäsenistöämme työskentelee esimerkiksi energiateollisuuden tehtävissä. Jäsenistöämme on kymmenissä ellei sadoissa erityyp- pisissä työtehtävissä, Suomessa ja ulkomailla”, kertoo Wikström. Jäsenistönsä edun valvoja Wikströmin mukaan Konepäällystöliiton ensisijainen tehtävä on jäsenkunnan etujen valvominen työelämässä. Lisäksi liiton tehtäviin kuuluu jäsenkunnan sosiaalisten, ammatillisten ja taloudellisten etujen edistäminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi liitto tekee työ- ja virkaehtosopimuksia, osallistuu Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n toimintaan sekä osallistuu merenkulun kotimaisen ja kansainvälisen työ- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön valmistelutyöhön. ”Osallistumme aktiivisesti työ- ja virkaehtosopimusten laadintaan sekä niiden tulkintaan ja soveltamiseen työpaikoilla. Työelämän eri sektoreilla jäsenkuntaamme koskee noin 20 kollektiivisopimusta, joten niiden parissa riittää kyllä työtä. Suomen Konepäällystöliitto on laajasti mukana kansainvälisissä eri kuljetusalojen järjestöissä vaikuttamassa jäsentensä työskentelyolosuhteiden parantamiseksi. Suomen Konepäällystöliitto kuuluu Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassa Kiinteää yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa Suomen Konepäällystöliitto tekee kiinteää yhteistyötä alan koulutusorganisaatioiden kanssa. ”Konepäällystöliiton edustajat vie- railevat säännöllisesti oppilaitoksissa keskustelemassa niiden johdon, opettajien ja opiskelijoiden kanssa”, kertoo Leif Wikström. Nykyinen konemestareiden koulutus saadaan yleensä ammattikorkeakouluissa sekä jonkin verran toisen asteen oppilaitoksissa. Meripuolen sekä osittain maapuolen koulutusta järjestetään mm. Satakunnan, Kymenlaakson ja Turun ammattikorkeakouluissa sekä ruotsin kielellä Högskolan på Ålandissa, Aboa Mare on osa Turussa toimivaa merenkulkualan koulutusklusteria ja se kouluttaa merikapteeneita ja merenkulkualan insinöörejä ammattikorkeakoulussa ja vahtiperämiehiä ja vahtikonemestareita ammatti-instituutissa, sekä järjestää laajaa merenkulun kurssi- ja projektitoimintaa. Merenkulkualaan liittyviä oppilaitoksia ovat myös Winnova Raumalla, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Kotkassa, Ålands Yrkesgymnasium / Sjöfart Mariehamn sekä Merenkulkualan Koulutus- ja Tutkimuskeskus. ”Konepäällystön tehtävissä puhutaan pätevyyskirjoista, jotka edellyttävät sopivan koulutuksen lisäksi myös 2-5 vuoden käytännön työkokemusta, tehtävästä riippuen”. ”Suomen Konepäällystöliiton tavoitteena on pitää yllä ja kehittää kansainvälisestikin mitattuna korkeatasoista koulutusta. Kuulumme pohjoismaiseen Konepäällystöfederaatioon, jossa pohditaan myös koulutuskysymyksiä ja olemme todenneet, että suomalaisten ammattikorkeakoulujen järjestämä insinöörikoulutus on vähintään hyvää kansainvälistä tasoa. Korkeatasoinen koulutus on sekä yritysten ja julkisten organisaatioiden että työntekijöiden etu. Hyvällä koulutuksella pärjää missä vain. Alan ammattilaiset ovat haluttuja työntekijöitä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Meillä on hyvin koulutettua väkeä, joka osaa hommansa”. Alan työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät Leif Wikström toteaa, että alan työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät. ”Kun joku lähtee alalle opiskelemaan, hänellä ei tule olemaan ongelmia työpaikan saannissa. Ammattilaiset pystyvät valitsemaan työpaikkansa ja vaikuttamaan myös työnsä sisältöihin. Pätevistä konemestareista on suorastaan huutava puute. Suomessa suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä merenkulussa tullaan tarvitsemaan selvästi enemmän konemestareita kuin oppilaitokset pystyvät kouluttamaan. Tämä on yrityksille suuri haaste, koska meidän alallamme pätevöityminen edellyttää myös vankkaa työkokemusta. Maapuolella tilanne on samankaltainen, mutta hieman helpommin tasattavissa, koska soveltuvaa koulutusta järjestetään useammissa oppilaitoksissa”. Wikströmin mukaan alan vetovoimaisuuden lisääminen nuorten keskuudessa on erittäin tärkeää. Nykyiset koulutuspaikat pitäisi saada täyteen motivoituneita opiskelijoita, jotka tähtäävät tosissaan konemestarin uralle. Alalla tarvitaan henkilöitä, joilla on hyvän teknisen osaamisen lisäksi, tunnollinen mielenlaatu, monipuolinen kielitaito sekä hyvät sosiaaliset valmiudet. Ih- Noin 40 prosenttia Suomen Konepäällystöliiton jäsenistöstä työskentelee merenkulussa, mm. kauppalaivoissa, jäänmurtajissa, yhteysaluksissa, merivoimien ja rajavartiolaitoksen aluksissa ja luotsikuttereissa esimerkiksi alusten konepäällikköinä, konemestareina ja sähkömestareina. misten kanssa on hyvä tulla toimeen”. ”Koulutuspaikkojen itseisarvoinen lisääminen ei ole ongelman ratkaisu, ensin olisi saatava olemassa olevien oppilaitosten koulutuspaikat täyteen ja lisätä niitä tarpeen mukaan. Konepäällystön kouluttaminen on arvokasta. Se edellyttää melkoisia teknisiä resursseja, koska siihen tarvitaan kalliita lait- teita ja välineitä, joita muussa koulutuksessa ei käytetä. Myös oppilaitosten yhteistyön kehittäminen on mielestäni tarpeellista, että alan työvoiman saatavuus voidaan turvata”. Merenkulun kotisivu on osoitteessa www.seaventures.fi ja sieltä löytyy perustietoa merenkulusta ja sen toimijoista. Konepäällystöä työskentelee myös esimerkiksi energialaitoksissa sekä paperi- ja metalliteollisuudessa. Valtion palveluksessa jäsenkunta sijoittuu merenkulku-, rajavartio- sekä puolustuslaitoksiin, kuntatyönantajan palveluksessa sairaaloihin, voimalaitoksiin, lämpökeskuksiin sekä vesi- ja sähkölaitoksiin. 16 OPINTOMAAILMA Kuvat: Studio Street Duudsonit Park avattiin Seinäjoelle E lokuussa 2014 avattiin Seinäjoelle iso, kaikenikäisille kävijöille tarkoitettu liikunnallinen hauskanpitopaikka Duudsonit Activity Park. Puisto syntyi niin Duudsonien kuin Seinäjoen kaupunginkin toiveesta saada Duudsonit näkymään kotikaupungissaan. Idea aktiviteettipuistosta tuli Duudsoneilta. Duudsonit ovat myös aktiivisesti osallistuneet niin puiston sisällön suunnitteluun, kuin puiston testaamiseenkin. Puisto onkin unelmien leikkipaikka myös heille itselleen. 3 400 m² sisähallissa vallitsee aina hyvä sää ja sieltä löytyy tekemistä laidasta laitaan ihan koko päiväksi. Jättitrampoliineilta hypitään vaahtomuo- vialtaaseen ja testaamaan pääsee niin parkouria, skeittaamista kuin skuuttaustakin. Tutkaan voi lämätä jääkiekkoa tai sählyä, potkaista jalkapalloa tai lyödä pesäpalloa. Jalkapalloflipperissä kerätään paremmat pisteet, kuin kaverilla ja pallotykkiradalla pidetään hauskaa porukalla. Peliareenalla voi pelata vaikka jättijalkapalloa ja airtrackeilla harjoitella voltteja. Kumpooli-autoradalla ajetaan kilpaa kaverin kanssa ja vaijeriliuúlla törmätään heinäpaaliin. Pienimmät seikkailijat viihtyvät valtaisassa kiipeilymaailma Jekkulassa. Yhdellä sisäänpääsymaksulla puistossa saa viettää koko pitkän päivän. Parkissa liikkumisen ja jekkuilun ilo kuuluu kaikenikäisille. Ravintola Pirttihirmun annoksissa panostetaan paikalliseen osaamiseen ja raaka-aineisiin. Herkkuja löytyy jokaiseen tarpeeseen Jarpin peukkunakeista HP:n pinaattilättyihin ja Pirttihirmun leipäjuustoburgerista personoituihin ryhmäruokailuihin. Kahvilatuotteiden puolelta löytyy niin erikoiskahvit kuin pehmiksetkin. Puisto on oiva retkikohde niin luokkaretkeläisille kuin yritysryhmille. Puiston palvelutarjontaa lisää tyylikkäät kokous- ja saunatilat. Lisätiedot www.dap.fi. n e s i l l e e t e i t a Kaupp valintakoekirjat 2015 TARJOUS TARJOUS TARJOUS (68,25) (50,50) (88,95) 5995 TALOUSTIETEEN OPPIKIRJA SanomaPro Ovi l ma ukem ailm atto oih miin in 4295 AKATEMIASTA MARKKINAPAIKALLE Talentum 4995 YRITYKSEN TALOUSHALLINTO TÄNÄÄN Vaasan Yritysinformaatio Nämä ja muut valintakoekirjat myymälöissä ja suomalainen.comissa.
© Copyright 2024