Yritma.fi Nettilehti
OPINTOMAAILMA LUKIOLAISEN JA PERUSKOULULAISEN TIETOPAKETTI JATKO-OPINNOISTA Itä-Suomi • 4 / 2015 VALITSE NY T OIKEIN, NIIN VOIT VALITA JATKOSSAKIN! Opiskelupaikan valinnasta saattaa riippua, missä ja miten ihminen loppuikänsä viettää. Valintaviidakossa suunnistaminen vaatii tietoa. Opiskeluaika on täyttä elämää! Nettilehti osoitteessa: www.yritma.fi nettilehdet opintomaailma 2 OPINTOMAAILMA Joensuun lyseon lukion 150-vuotisjuhlan teemana Koulutus kannattaa Suomen toiseksi vanhin suomenkielinen oppikoulu Joensuun lyseo valmistautuu tänä vuonna pidettäviin 150-vuotisjuhliin. Lyseo on valinnut juhlavuoden teemaksi ”Koulutus kannattaa”. Koulutus kannattaa -juhlavuotta vietetään Lyseon lukion 150-vuotisen taipaleen ja koko laajan joensuulaisen koulutustarjonnan kunniaksi. ”Haluamme järjestää ulospäin suuntautuvan juhlavuoden, jossa lukiomme nähdään olennaisena osana kaupunkia, maakuntaa ja yhteiskuntaa. Koulutus kannattaa-teemasta tulee koko kaupungin yhteinen asia ja koulutuksen merkitys yksilöille ja yhteiskunnalle nousisi vahvasti esille päiväkodeista lukioihin, ammatilliseen koulutukseen ja korkeakouluihin sekä aikuisten täydennyskoulutukseen saakka. Juhlavuoden aikana painotetaan myös Joensuun lyseon asemaa kaupungin ja maakunnan ylpeydenaiheena”, kertoo rehtori Petri Lehikoinen. ”Juhlavuoden suunnitelmat ovat saaneet hyvin myönteisen vastaanoton kaikissa kansalaispiireissä. Pääjuhla järjestetään syyskuun alussa, jolloin julkistetaan myös tutkija Alina Kuusiston kirjoittama Lyseon historia-teos. Juhlavuoden tapahtumia järjestetään pitkin vuotta. Järjestämme esimerkiksi Studia Lyseo – luentosarjan, joka on noin puolenkymmenen avoimen tilaisuuden kokonaisuus, jossa entiset lyseolaiset kertovat tekemisistään ja saavutuksistaan”, toteaa Matti Heinonen, joka työskentelee juhlavuoden tapahtumia suunnittelevassa ja markkinoivassa työryhmässä. Joensuun lyseon lukion 150-pääjuhla vietetään iltapäivällä 4.9.2015 Urheilutalolla. Lyseo-seuran gaalailtamat pidetään samana päivänä Sokos Hotel Kimmelin Riverside-ravintolassa klo 18 alkaen. Pohjois-Karjalan museon Koulutus kannattaa – Joensuun lyseon lukio 150 vuotta -näyttelyn avajaiset Carelicumin alakerrassa ke 2.9. klo 18. Koulu keskellä kylää Joensuun lyseon lukio tarjoaa opiskelijoilleen henkevän ja modernin opiskeluympäristön, laajat ja laadukkaat oppimismahdollisuudet sekä vahvan perustan jatko-opinnoille. He voivat valita joko kansalliseen ylioppilastutkintoon valmentavat opinnot tai maailmanlaajuisen ohjelman mukaiset englanninkieliset IB-opinnot. ”Haluamme olla monipuolinen mahdollisuuksien oppilaitos. Kun vielä opettajakuntamme on erityisen asialleen vihkiytynyttä, tilamme ja laitteemme modernit ja sijaintimme keskeinen, opiskelijoillamme on hyvä tilaisuus rakentaa tulevaisuuttaan Lyseossa. Lyseon lukio on kannustava, kansainvälinen kasvun paikka. Tarjoamme lyseolaisille henkevän oppimisympäristön, laadukkaat oppimismahdollisuudet ja vahvan perustan jatko-opintoihin”, kertoo IBkoordinaattori Jukka Hurskainen. Design your Future Maakunnan suurimpana lukiona ja yli 500 opiskelijan yhteisönä Joensuun lyseon lukiolla on erittäin hyvät resurssit monipuoliseen koulutustarjontaan. Opiskelijat voivat valita yli 150 valinnaiskurssia. ”Selkeyttääksemme kurssitarjontaamme ja helpottaaksemme opiskelijoidemme valintoja olemme kehitelleet Design your Future-ohjelman, jonka ansiosta opiskelijamme voivat erikoistua lukiossa haluamallaan tavalla. He voivat painottaa luonnontiede- ja teknologia-aineita, kieliä, mediaopintoja, taideaineita, liikuntaa tai yhteiskunnallisia aineita.” Design your Future on neljän ohjelman kokonaisuus. Taidelukio-ohjelma Arts & Design sisältää elokuva- ja valokuvauskurssit, Simo Kettunen ja Mona Kiiski opiskelevat toista vuotta lukion IB-linjalla. ”IB-opinnoissa tarvitaan oikeaa asennetta, ajan hallintaa ja halua oppia uusia asioita. Jos on valmis tekemään paljon töitä hyvässä seurassa ja pätevien opettajien ohjauksessa, Lyseon lukion IB-linja on oikea paikka. IB-linja antaa tosi paljon valmiuksia jatko-opintoja varten”, he sanovat. Lyseoteatterin, grafiikan ja kuvanveiston, kuoro- ja bändikurssit sekä luovan kirjoittamisen kurssit. Science & Technology tiedelukioohjelmaan kuuluvat luonnontieteiden tutkimus- ja teknologiakurssit, avaruuteen ja säähän liittyvät kurssit, webjulkaisun perusteet, digitaalisen kuvan käsittelyn kurssi sekä shakkikerho. Ohjelma tekee myös yhteistyötä ENO-verkkokoulun kanssa. Wellness-hyvinvointiohjelma tähtää osallistavaan toimintakulttuuriin lyseon sisällä. Sen olennaisia osia ovat aktiivinen oppilaskunta- ja tutortoiminta. Ohjelmaan kuuluvat myös Lyseo Personal Training, Lyseo dance, Lyseo golf, Ruka-kurssi, Retkeily- ja erätaitokurssi sekä Psykologian tutkimuskurssi. Communication & Design on viestintä- ja mediaohjelma joka sisältää yhdeksän kielen kurssit espanjasta italiaan, viestintätekniikan ja median kursseja, johtamistaidon ja yritystalouden kurssit, vapaaehtoistyön kursseja sekä kansainvälisiä hankkeita. IB-linja on kansainvälinen akateeminen ohjelma Liperiläinen Simo Kettunen ja joensuulainen Mona Kiiski opiskelevat toista vuotta lukion IB-linjalla. ”Halusin jo yläasteen alkuaikoina jatkaa opintojani englanniksi ja tänne hakeminen tuntui luontevalta. Olen viihtynyt täällä hyvin. Vaikka opinnot ovat välillä rankkoja, mukavaa on ollut. Englanniksi opiskeleminen ei ole tuottanut ongelmia. Siihen tottuu nopeasti” kertoo Mona Kiiski. ”Tulin tutustumaan IB-linjaan What can I be-päivänä, kiinnostuin kovasti ja kun pääsykoe meni hyvin, täällä olen. IB-linjalaiset opiskelevat yhdessä kolme vuotta ja muodostavat tiiviin yhteisön, jolla on vahva yhteishenki. Se antaa tukea ja turvaa opiskeluun silloin, kun apua tarvitsee. Me viihdymme toistemme seurassa hyvin”, sanoo Simo Kettunen. Toisen vuoden IB-linjalaisia on 25. Suurin osa heistä on omasta maakunnasta, mutta mukana on kaksi venäläistä tyttöä ja muutama paluumuuttaja, joiden vanhemmat ovat työskennelleet ulkomailla. Lyseon lukiossa on toiminut 13 vuot- ta kansainvälinen IB-linja. International Baccalaureate -tutkintoon tähtäävällä englanninkielisellä linjalla opiskellaan maailmanlaajuisen opetussuunnitelman mukaisesti. IB-tutkinnon järjestämisestä vastaa International Baccalaureate Organization, joka perustettiin 1968 Sveitsissä. IB-organisaatioon kuuluu tällä hetkellä noin 3400 oppilaitosta yli 140 maassa. ”IB-linja on tasapainoinen, kansainvälinen akateeminen ohjelma, jolla on yhteiset kriteerit, mutta samalla IBopinnot seuraavat aikaansa ja muotoutuvat yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. Lyseon lukiossa olemme ottaneet taloustieteeseen painottuvan Economicsoppiaineen vaihtoehdoksi Business & Managementin, joka on liiketoimintaan ja johtamiseen perehdyttävä aine. Se on ollut opiskelijoidemme keskuudessa erittäin suosittu”, sanoo Jukka Suomen toiseksi vanhin suomenkielinen oppikoulu Joensuun lyseo valmistautuu ensi vuonna pidettäviin 150-vuotisjuhliin. Lyseo on valinnut juhlavuoden teemaksi ”Koulutus kannattaa”. Dynaaminen logo kunnioittaa perinteitä ja suuntaa ylös ja eteenpäin. Hurskainen. ”IB-linja on vaativa ohjelma, mutta se sopii akateemisiin jatko-opintoihin tähtääville tavallisille nuorille.” IB-opintojen loppuhuipennuksena on kolmannen vuoden toukokuussa maailmanlaajuinen loppukoe, jonka läpäisseet saavat IB-diplomin. ”IB-linjalta valmistuneet opiskelijamme ovat olleet tyytyväisiä ja sijoittuneet hyvin monipuolisesti jatkoopintoihin eri tiedekorkeakouluissa sekä Suomessa että ulkomailla, Opiskelijoitamme on esimerkiksi Cambridgessa, USA:n yliopistoissa, Pietarissa ja erityisen suosittuja tuntuvat olevan Skotlannin yliopistot. Merkittävä osa opiskelijoistamme on jatkanut opintojaan yliopistojen kansallisissa oppiaineissa, esimerkiksi suomen kieli ja kirjallisuus sekä historia ovat olleet suosittuja. Näyttää siltä, että kansainväliset opinnot eivät vähennä mielenkiintoa suomalaiseen kulttuuriin vaan lisäävät sitä”, kertoo Jukka Hurskainen. Vähemmän oppiaineita, syvällisempää opiskelua IB-linjan opinnot poikkeavat tavallisesta suomalaisesta lukiosta. Kansainväliseen ylioppilastutkintoon johtava varsinainen IB-opetus on kaksivuotinen ja sitä edeltää valmistava luokka, jonka aikana kehitetään opiskelijoiden kieli- ja opiskelutaitoja. Kahden varsinaisen IB-vuoden aikana opiskellaan kuutta oppiainetta; vähintään kaksi kieltä (äidinkieli eli suomi sekä englanti ja joku muu kieli), humanistiset tieteet (historia tai kauppa ja hallinto sekä psykologia), luonnontieteet (biologia, fysiikka tai kemia), matematiikka ja vapaavalintaiset opinnot. Opiskelijat valitsevat kustakin ryhmästä yhden aineen. ”Oppiaineita on vähemmän kuin suomalaisessa lukiossa, siis kuusi ja niihin perehdytään syvällisemmin kuin kansallisessa lukiossa. Opiskelijat voivat valita eri tasojen kursseja omien tavoitteidensa mukaisesti. Opintoihimme kuuluu myös tiedon teoria-oppiaine, joka kannustaa kriittistä ja analyyttistä Suomen toiseksi vanhin suomenkielinen oppikoulu Joensuun lyseo valmistautuu tänä vuonna pidettäviin 150-vuotisjuhliin. Koulutus kannattaa -juhlavuotta vietetään Lyseon lukion 150-vuotisen taipaleen ja koko laajan joensuulaisen koulutustarjonnan kunniaksi. ”Haluamme järjestää ulospäin suuntautuvan juhlavuoden, jossa lukiomme nähdään olennaisena osana kaupunkia, maakuntaa ja yhteiskuntaa.”, kertovat Jukka Hurskainen ja Matti Heinonen. ajattelutapaa, CAS-ohjelma sekä laajahko kirjoitelma, 4000 sanan Extended Essay, jossa opiskelija osoittaa kykynsä itsenäisen työn tekemiseen valitsemassaan aineessa. Opinnoissa painotetaan muutenkin itsenäistä työskentelyä ja niiden aikana tehdään myös paljon erilaisia projekteja”, kertovat Mona ja Simo. ”IB-opinnot valmistavat meitä yliopisto-opintoihin. Monet IB-linjan käyneet sanovat, että akateemiset opinnot on helppo aloittaa, kun niihin on tavallaan täällä tottunut, tieto ja taito ovat valmiina.” CAS-ohjelma tasapainottaa akateemisesti suuntautuneita IB-opintoja IB-opintoihin kuuluu CAS-ohjelma, jonka tarkoituksena on edistää opiskelijan persoonallisuuden kasvua koulun ulkopuolella tapahtuvalla luovalla toiminnalla (Creativity), liikuntaharrastuksilla (Action) ja yhteiskuntapalvelulla (Service). CAS-ohjelmaan kuuluu yhteensä 150 tuntia erilaista toimintaa. ”CAS-ohjelman tavoitteena on tasapainottaa varsin akateemisesti suuntautuneita IB-opintoja liikuntaan, palvelutyöhön ja luovuuteen liittyvällä toiminnalla. Itse olen työskennellyt Punaisessa Ristissä, toimitut nuorempien opiskelijoiden tutorina ja osallistunut ystävätoimintaan vanhainkodissa. Otan osaa bänditoimintaan ja soitan rumpuja. Harrastan sählyä, jääkiekkoa ja hiihtoa”, kertoo Simo Kettunen. ”CAS on iso osa IB-lukiota. Näyttelen Lyseoteatterissa, tämän kevään näytelmä on Minna Canthin Papin perhe, olen ottanut pari luovan kirjoittamisen kurssia, harrastan liikuntaa eli zumbaan ja käyn kuntosalilla. Minäkin olen toiminut tutorina ja Lyseon peruskoulussa apuopettajana pari kuukautta.” IB-linja on osa lyseon lukiota ”IB-linjan opiskelijat ovat mukavaa, omalaatuista, persoonallista ja motivoitunutta porukkaa. Vietämme enemmän aikaa yhdessä kuin kansallisen linjan opiskelijat. Viihdymme hyvin yhdessä, mutta emme ole mikään erillinen klikki Lyseon lukion sisällä. Esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa koko koulu on innokkaasti mukana. IB-linjalaiset muodostavat tiiviin yhteisön ja olemme tutustuneet toisiimme hyvin. Yhteishenki on vahva myös kansallisen linjan opiskelijoiden kanssa.” Lyseon lukio on maakunnan arvostetuin lukio. ”Täällä on hyvä yhteishenki, kaikki tulevat toimeen toistensa kanssa ja kavereita saa kaikilta luokilta”, kertoo Mona Kiiski. ”Opettajat ovat eteviä, päteviä ja mukavia. Tuntuu siltä, että he välittävät meistä ja ovat kiinnostuneita mitä meille kuuluu. Tunnemme lyseon perinteet, mutta pidämme jalat maan pinnalla”, sanoo Simo Kettunen. Mona Kiiski sanoo, että jatko-opinnot ulkomailla ovat mahdollisuus, mutta myös opiskelu suomalaisissa yliopistoissa kiinnostaa. ”Humanistiset opinnot, esimerkiksi historia tai äidinkieli kiinnostavat, en ole vielä vallan varma.” ”Minua kiinnostaa Aalto-yliopiston Mikkelin kampus, koska siellä voi opiskella kansainvälistä liiketoimintaa. Kauppa ja hallinto on mielenkiintoinen oppiaine täällä IB-linjalla ja haluaisin jatkaa. Kun opiskelee Mikkelissä kandiksi, voi jatkaa maisteriksi vaikkapa ulkomailla”, kertoo Simo Kettunen. OPINTOMAAILMA 3 Kuvat: Studio Street Duudsonit Park avattiin Seinäjoelle E lokuussa 2014 avattiin Seinäjoelle iso, kaikenikäisille kävijöille tarkoitettu liikunnallinen hauskanpitopaikka Duudsonit Activity Park. Puisto syntyi niin Duudsonien kuin Seinäjoen kaupunginkin toiveesta saada Duudsonit näkymään kotikaupungissaan. Idea aktiviteettipuistosta tuli Duudsoneilta. Duudsonit ovat myös aktiivisesti osallistuneet niin puiston sisällön suunnitteluun, kuin puiston testaamiseenkin. Puisto onkin unelmien leikkipaikka myös heille itselleen. 3 400 m² sisähallissa vallitsee aina hyvä sää ja sieltä löytyy tekemistä laidasta laitaan ihan koko päiväksi. Jättitrampoliineilta hypitään vaahtomuo- vialtaaseen ja testaamaan pääsee niin parkouria, skeittaamista kuin skuuttaustakin. Tutkaan voi lämätä jääkiekkoa tai sählyä, potkaista jalkapalloa tai lyödä pesäpalloa. Jalkapalloflipperissä kerätään paremmat pisteet, kuin kaverilla ja pallotykkiradalla pidetään hauskaa porukalla. Peliareenalla voi pelata vaikka jättijalkapalloa ja airtrackeilla harjoitella voltteja. Kumpooli-autoradalla ajetaan kilpaa kaverin kanssa ja vaijeriliuúlla törmätään heinäpaaliin. Pienimmät seikkailijat viihtyvät valtaisassa kiipeilymaailma Jekkulassa. Yhdellä sisäänpääsymaksulla puistossa saa viettää koko pitkän päivän. Parkissa liikkumisen ja jekkuilun ilo kuuluu kaikenikäisille. Ravintola Pirttihirmun annoksissa panostetaan paikalliseen osaamiseen ja raaka-aineisiin. Herkkuja löytyy jokaiseen tarpeeseen Jarpin peukkunakeista HP:n pinaattilättyihin ja Pirttihirmun leipäjuustoburgerista personoituihin ryhmäruokailuihin. Kahvilatuotteiden puolelta löytyy niin erikoiskahvit kuin pehmiksetkin. Puisto on oiva retkikohde niin luokkaretkeläisille kuin yritysryhmille. Puiston palvelutarjontaa lisää tyylikkäät kokous- ja saunatilat. Lisätiedot www.dap.fi. 2015 “Entiset oppilaat on aina ylpeitä siitä, että ovat lyseolaisia. Nyt kun täällä on, sitä on ylpeä siitä, mitä on ja tekee. Ja tietysti myös siitä, mitä kaikkea vielä voi olla, kun on saanut tällaiset pohjat.” • Suomalaiseen yo-tutkintoon valmistavassa opetuksessa 135 aloituspaikkaa • Kansainvälisellä IB-linjalla 25 aloituspaikkaa Koskikatu 8, 80100 Joensuu Opinto-ohjaajat Matti Heinonen, 050 330 6319 Mikko Varis, 050 338 1872 Joensuun lyseon lukio Koulutie 1, 79600 JOROINEN http://joroistenlukio.onedu.fi @lyseojns / #lyseojns www.facebook.com/lyseo.jns.fi www.joensuu.fi/lyseonlukio 1865 Kysy lisää! Puh. 040 143 9384, opo [email protected] Rehtori Timo Smolander, puh. 040 169 2838 4 OPINTOMAAILMA Savonlinnan Taidelukioon hakeudutaan ympäri maata 1967 perustettu Savonlinnan Taidelukio on Suomen ensimmäinen erikoislukio, jossa annetaan laaja-laista kuvataiteen ja musiikin opetusta. Talkkari tunnetaan laaja-alaisuudestaan ja ennakkoluulottomuudestaan. Se on erittäin haluttu opiskelijapaikka. Nykyään lukiossa on noin 260 opiskelijaa, jotka ovat hakeutuneet opiskelemaan eri puolilta Suomea. Pohjoisimmat ovat Lapista ja eteläisimmät Helsingistä. Savonlinnaan, ihmisenkokoiseen kaupunkiin, on helppo tulla opiskelemaan kauempaakin. Musiikkia, musiikkiteatteria ja kuvataiteita ”Opiskelijamme ovat luoviin ratkaisuihin tottuneita ihmisiä, luovuudelle ei täällä aseteta rajoja, samalla me takaamme erittäin hyvän opetuksen tason. Opiskelijamme ovat menestyneet ylioppilaskirjoituksissa maan keskiarvoa selvästi paremmin. Täällä saa samasta paikasta kahdet eväät tulevaisuuteen: laaja-alaisen kuvataiteen ja musiikin koulutuksen sekä hyvän yleissivistyksen”, sanoo rehtori Reima Härkönen. Taikkarissa on kaksi linjaa; kuvataidelinja ja musiikkilinja. Musiikkilinjan sisällä toimii oopperaan ja musiikkiteatteriin keskittyvä koulutusohjelma, omute. Ylioppilaan kurssikertymästä kaksi kolmasosaa koostuu ns. yleislukioaineiden kursseista ja loppuosa taidekasvatuskursseista. Taidelukion kurssivalikoima on kattava. Taideaineiden lisäksi myös yleislukioaineissa, kuten kielissä, reaaliaineissa ja matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa on hyvä valikoima syventäviä ja soveltavia kursseja. Osa kursseista toteutetaan yhteistyössä Savonlinnan lyseon lukion kanssa. Taidelukiossa on aivan viime vuo- sina voinut painottaa opintojaan myös teatteri-ilmaisuun. Tästä oppiaineesta on tarjolla neljä ohjattua kurssia lukiovuosien aikana ja koulutus päättyy abivuonna toteutettavaan teatteriproduktioon. Oppiaine on osoittautunut erinomaisen suosituksi, noin kolmasosa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista on aloittanut sen parissa. Menestyneiden taiteilijoiden opinahjo Savonlinnan taidelukio tunnetaan menestyneiden taitelijoiden opinahjona. ”Ammatissa toimivia, Savonlinnan Taidelukiossa opiskelleita sekä kuvataiteilijoita että muusikoita on kertynyt runsaasti. Opetus näyttää olleen vuosikymmenten saatossa tehokasta ja vaikuttavaa, viimeisten kahden vuoden aikana olemme saaneet lukea lehdistä, että entiset opiskelijamme ovat saaneet vastaanottaa Pro Finlandia-mitaleja, kuvataiteen valtionpalkintoja, Fotofinlandia-palkintoja jopa kirjallisuuden Finlandia-palkintokin on saavuttanut entisen opiskelijamme. Monet musiikkilinjalaiset ovat näkyvillä paikoilla musiikkielämässä”. Yhteisöllinen lukio Reima Härkönen kertoo, että Savonlinnan Taidelukion yhteisöllisyys tunnetaan hyvin. ”Opettajamme tekevät kollegiaalista yhteistyötä ja otamme opiksemme opiskelijoidemme erityisosaamisesta. Oppilaitos on tunnettu siitä, että se sallii opiskelijoiden omaehtoisen työskentelyn tiloissaan myös säännöllisen kouluajan ulkopuolella. Lyhyesti sanoen vuoden jokaisena päivänä klo 7 – 21:30 opiskelijalla on mahdollisuus hyödyntää Taidelukion ammattimaista laitekantaa ja erityistiloja omassa tai- teellisessa työssään.” ”Olemme saaneet ulkopuolistakin tunnustusta toiminnastamme. Joulukuussa 2009 Taidelukio nimettiin vuoden hyväksi työyhteisöksi Savonlinnan kaupungissa. Nimeämisperusteissa korostettiin ennen kaikkea työyhteisön hyvää henkeä. Täällä viihdytään. Lisäksi taidelukio valittiin toukokuussa 2011 Etelä-Savon parhaat palkinnon saajaksi. Valintaperusteissa korostui oppilaitoksen toiminta taiteiden opetuksen kehittämisessä ja taidekasvatuksen arvostuksen lisäämisessä.” Matkailu on loistava tapa opiskella! Reima Härkönen kertoo, että kansainvälinen toiminta ja erilaiset projektit on merkittävä osa taidelukion toimintaa. Vuosina 2010 – 2014 taidelukion kuvataide- tai musiikkilinjalaisia on ollut erilaisilla esiintymis-, tutustumis- tai näyttelymatkoilla esimerkiksi Saksassa, Puolassa, Ruotsissa sekä Venäjällä. Kolmasosa opiskelijoista kulttuurialan ammatteihin Monet Taikkarin opiskelijat hakeutuvat lukion jälkeen taidekorkeakouluihin ja muihin kulttuurialan oppilaitoksiin, mutta myös yliopistot ja Teknilliset korkeakoulut ovat suosittuja opiskelupaikkoja. ”Noin kolmasosa opiskelijoitamme menee opiskelemaan oppilaitoksiin, jotka tarjoavat ammatillisen pohjan erilaisiin kulttuurialan ammatteihin. Esimerkiksi viime syksynä opiskelijoitamme aloitti Sibelius-akatemiassa, Taideteollisessa korkeakoulussa ja Teatterikorkeakoulussa. Entiset opiskelijamme ovat sanoneet, että Savonlinnan Taidelukiosta saatu kiinnostus kulttuuriin on rikastanut elämää, olipa ihminen valinnut millaisen työuran tahansa”. Savonlinnan Taidelukio on nuorekas pohjoismaiden ensimmäinen erikoislukio. Meillä voit opiskella monipuolisesti kuvataidetta ja musiikkia lukioaineiden ohella joko musiikki- tai kuvataidelinjalla. Hae yhteishaussa: opintopolku.fi ja lähetä ennakkoilmoittautumislomake koululle 17.3.2015 mennessä! Ennakkoilmoittautumislomakkeen löydät koulun verkkosivuilta: www.taidelukio.fi/hakeminentaidelukioon. Valintakoe järjestetään 4.5.2015 taidelukion tiloissa. Kaikki ennakkoilmoittautuneet kutsutaan pääsykokeeseen. rehtori Reima Härkönen reima.harkonen©savonlinna.fi 044 417 4550 www.taidelukio.fi opinto-ohjaaja Sari Härkönen [email protected] 044 417 4554 koulusihteeri Riitta Kuparinen [email protected] 044 417 4551 Opiskelijavalinta Taidelukioon haetaan kevään yhteishaussa. Ennen sitä hakijat lähettävät ennakkoilmoittautumiskaavakkeen, joka löytyy koulun nettisivuilta www. taidelukio.fi tai peruskoulujen opinto-ohjaajilta. Ilmoittautuneet kutsutaan yksipäiväiseen valintakokeeseen, joita järjestetään maanantaina 4.5.2015. Jokainen hakija pääsee näyttämään taitojaan kokeessa ja hän saa kaksi viikkoa ennen koetta tarkan informaation kokeen ajankohdasta ja sisällöistä. Valintakokeessa mitataan taiteellisia taitoja ja taipumuksia sekä opiskelumotivaatiota. Puolet valintapisteitä tulee pääsykokeista ja puolet peruskoulun lukuaineiden keskiarvon perusteella. ”Valintakoe kestää hakijoille päivän, mutta järjestämme kokeita kahden päivän aikana, haluamme tutustua tuleviin opiskelijoihimme kiireettä. Opiskelijamme ovat moninaisesti lahjakkaita ihmisiä. Heillä ei tarvitse olla takana musiikkiopistoa tai taidekoulua, mutta motivaatio taiteisiin Savonlinnan taidelukio tarjoaa mainiot mahdollisuudet musiikin opiskeluun. ja halu käyttää hyväkseen koulun monipuolisia anteja on meille tärkeää”, kertoo Härkönen. Taidelukio sopii musiikista ja kuvataiteista kiinnostuneille ”Savonlinnan Taidelukioon kannattaa tulla, jos on kiinnosOpiskelijat tekevät ympäristötaidetetunut musiikista tai osta Sulosaareen. Kuva Kare Lampinen. kuvataiteista. Täällä saa asiantuntevaa opetusta ja pääsee kokeilemaan mo- kanssa tekemisissä joka päivä ja munenlaisia asioita. Uudet opiskelijat siikkiopinnot tukevat, rikastavat ja keotetaan täällä hyvin vastaan ja henki- ventävät hyvin muuta opiskelua. Opetlökunta pitää opiskelijoista huolta ja tajamme ovat tosissaan kiinnostuneita auttaa opinnoissa. Lukio on turvallinen opiskelijoiden menestymisestä. Kaikilpaikka ja mikäpä sen parempaa kuin la on hyvät välit opettajiin ja rehtoriin, päästä opiskelemaan asioita, jotka kiin- joten täällä on kotoisa olo.” ”Musiikkilinjalla on paljon valinnostavat”, kertoo savonlinnalainen Anni Hirvonen. nanvaraa: voimme opiskella esimer”Olen kiinnostunut taideaineita pie- kiksi musiikin teoriaa ja historiaa sekä nestä pitäen kiinnostunut taideaineista musiikkiteknologiaa. Meillä on myös ja käynyt kuvataidekoulua, joten taide- studio- ja sävellyskursseja. Kuuntelemlukio tuntui luontevalta paikalta opis- me paljon musiikkia ja lisäksi meillä kella lukiossa. Täällä voi valita todella on omien instrumenttien tai laulun paljon taideaineita, normaalien lukio- yksityistunteja. Itse soitan pääaineekurssien lisäksi. Taideaineiden opis- na trumpettia ja sivuaineena pianoa. kelua voi painottaa omien päämääri- Olen kiinnostunut sekä pop- jazzista en ja kiinnostuksen mukaan. Täällä on että klassisesta musiikista, molempien mahdollisuus osallistua ompelu-, valo- soittamiseen täällä on erinomaiset mahkuva- ja filmipajojen toimintaan. Olen dollisuudet. Meillä on erilaisia bändeopiskellut esimerkiksi kuvataiteen pe- jä: vuosikurssibändien lisäksi voimme rusteita, graafisen suunnittelun ja tila- perustaa omia kokoonpanoja. Lukiossuunnittelun ja arkkitehtuurin kursseja sa on myös vilkasta konserttitoiminja käynyt ompelupajassa, koska myös taa. Meilläkin oli tammikuussa kevyen käsityöt kiinnostavat. Olen kiinnostu- musiikin konsertti, jossa soitti erilaisia nut ajankohtaisesta nykytaiteesta, sar- kokoonpanoja ja paljon kiinnostunutta yleisöä. Pääsimme kokeilemaan artisjakuvista ja myös mediataiteesta.” Taidelukio tarjoaa myös eriomaisen timeininkiä yleisön edessä.” mahdollisuuden muiden lukioaineiden ”Musiikkiopinnot kuuluvat meidän opiskeluun. lukujärjestykseemme, joten musiikin ja ”Jos on intoa ja mielenkiintoa opis- muiden opintojen yhteen sovittaminen kella esimerkiksi kieliä, reaaliaineita sujuu mainiosti. Voimme vähentää mutai matematiikkaa, siihenkin täällä on siikin vuoksi kahdeksan kurssia muiseriomaiset edellytykset. Naapurissa on ta lukio-opinnoista. Ei toki sellaisista hyvä yleislukio: Lyseon lukio, jonka aineista, jotka on aikomus kirjoittaa.” kanssa teemme yhteistyötä. Voimme Giovanna kertoo, että musiikinlivalita kursseja myös sieltä. Kun meillä säksi häntä kiinnostavat äidinkieli, teron paljon taideaineita, voimme vähen- veystieto, biologia ja maantieto. Myös muut reaaliaineet ovat mukatää muiden lukio-opintojen osuutta.” Anni Hirvonen kertoo, että Taidelu- via, samoin kielet. ”Lukion opiskeluilmapiiri on kankiossa on virkeä ja luova ilmapiiri, koska siellä opiskelee paljon taideaineis- nustava: opiskelijat ovat tosissaan hata kiinnostuneita, omalaatuisia nuoria. lunneet Talkkariin ja jotkut muuttaneet Kuvataidelukiossa tutustuu mie- kaukaakin päästäkseen tänne. He pitälenkiintoisiin ihmisiin, jotka tulevat vät siitä mitä tekevät. Kun lukiossa on eri puolelta Suomea. Yhteishenki sa- paljon erilaisia taiteista pitäviä opiskemoista asioista kiinnostuneiden välillä lijoita, ihmiset hyväksyvät toisensa ja on todella hyvä. Taidelukiossa järjeste- tunnelma on mukava. Myös kynnykset tään myös paljon yhteisiä tapahtumia, opiskelijoiden ja opettajien välillä ovat jotka kohottavat yhteishenkeä. Toimin matalat; opettajat pitävät meistä huollukion oppilaskunnan puheenjohtajana ta, aina saa apua ja neuvottelumahdolja olen huomannut, että täällä ihmiset lisuuksia on.” luottavat toisiinsa ja haluavat tehdä asiGiovanna kertoo hakevansa lukion jälkeen musiikin jatko-opintoihin konoita yhdessä.” Giovanna LaMela opiskeli Savon- servatorioihin. ”Tilanne on vähän auki, en vielä linnan taidelukion musiikkilinjalla. ”Muutin tänne Savitaipaleelta, kos- tiedä minne. Olisi siistiä kokeilla voika halusin musiikkipainotteiseen luki- siko musiikista saada ammatin. Tosin oon. Savonlinna oli lähimpänä ja muu- Suomessa musiikkiala on aika vaatitenkin tuttu paikka, koska isovanhem- va työ, pitää ottaa huomioon muutkin pani asuvat täällä ja veljeni opiskeli tai- mahdollisuudet ja harrastaa musiikkia delukiosta. Olin kuullut taidelukiosta jonkin muun työn ohella. Kaikki lukion paljon hyvää. Olen viihtynyt lukiossa opiskelijat eivät pyri taidealojen jatkoja opinnot ovat vastanneet odotuksia- opintoihin vaan menevät muihin korni: koulun yhteishenki on uskomaton. keakouluihin. Itse aion varmasti soittaa Luovassa lukiossa olemme musiikin tavalla tai toisella mummoikään asti.” OPINTOMAAILMA 5 Joensuun yhteiskoulun lukio N maakunnan suurin päivälukio aloittaa elokuussa 2015 iinivaaran lukio sekä Joensuun yhteiskoulun lukio yhdistyvät Joensuun yhteiskoulun lukioksi elokuussa 2015. Oppilaitoksesta tulee Pohjois-Karjalan suurin päivälukio moderneine tiloineen ja oppimisympäristöineen. ”Uudessa lukiossa on noin 650 opiskelijaa ja aloituspaikkoja on ensi syksynä 210.”, kertovat lukioiden rehtorit Esa Räty ja Jarkko Rieppo. ”Kaupungin päätökseen perustaa yksi iso lukio vaikutti se, että Niinivaaran lukio oli joka tapauksessa remontin tarpeessa. Oli tarkoituksenmukaista keskittää lukioiden toiminnat tänne, koska samoissa tiloissa toimii myös Joensuun kansalaisopisto. Se järjestää toimintaa myös illalla, joten tilamme ovat hyötykäytössä aamukahdeksasta iltayhdeksään. Kokonaisuus on yksi tehokkaimmin käytetyistä kaupungin tiloista”, toteaa Esa Räty. ”Enteet uuden lukion suhteen ovat hyvät. Olemme rakentamassa uutta lukiota hyvillä mielin ja toiveikkaina. Mitään paniikin tunnetta ei ole ollut, tuntuu siltä, että mahdollisuuksia on vaikka mihin kunhan pääsemme saman katon alle. Uusi lukio sijoittuu luullaksemme jouheasti Joensuun lukiokokonaisuuteen. Keskustan kolme vahvaa ja tasokasta lukiota löytävät tasapainon ja lukiolaiset saavat hyvää koulutusta.”. moderneilla välineillä. ”Pääsemme aloittamaan lukion toiminnan hienoissa tiloissa. Erona muihin kaupungin lukioihin on se, että uusi rakennus on avara. Siinä on suuria auloja ja suihkulähdetiloja, opiskelijoilla on väljyyttä tehdä kaikenlaista. Uskon että uusi rakennus on motivoiva opiskeluympäristö”, sanoo Esa Räty. Uutta ja vanhaa, modernit tilat ja laitteet Lukiossa kohtaavat Papinkadulle 1912 rakennettu peruskorjattu rakennus ja kesällä 2015 valmistuva nelikerroksinen uudisrakennus. Se pitää sisällään modernien luokkatilojen lisäksi mm. uuden ruokala-aulan, hienon kuvataideateljeen, upean bändi- ja soitintilan, uutuuttaan hohtavan suuren kuntosalin sekä mediateekin, opiskelijoiden oman olohuoneen, amfiteatterimaisia aula- ja pelitiloja sekä erilaisia pientiloja ryhmätöiden ja kotitehtävien tekemiseen. Kaikki tilat varustetaan viimeisimmällä tekniikalla ja opiskelijat toimivat aktiivisesti erilaisissa virtuaaliympäristöissä käyttäen hyväkseen mm. uusinta mobiiliteknologiaa. Myös lukion vanha puoli sisutetaan uudelleen ja varustetaan Lukiolla on ison talon voimavarat Joensuun yhteiskoulun lukiolla on resursseja tarjota opiskelijoilleen laaja kurssitarjonta kaikissa aineissa ja järjestää myös erikoiskursseja. Ison talon opettajakunnalla on paljon asiantuntemusta ja henkilökunnalla kykyä ohjata opiskelijoiden opintoja tehokkaasti. Opiskelijoilla on paljon valinnanvaraa suunnata opiskelukokonaisuus mieleisekseen. ”Esimerkiksi uuden lukion kielivalikoima on erittäin hyvä, se on opiskelijoiden etu, koska harvinaisempia kieliryhmiä ei muuten olisi”, toteaa Jarkko Rieppo. Uusi lukio yhdistää Niinivaaran ja Joensuun yhteiskoulun lukioiden painopistealueet ja erityislinjat: Niinivaaran musiikki- ja ilmaisutaito ja yhteis- Uusi lukio on saamassa avarat, nykyaikaisin laittein varustellut, opintoihin motivoivat tilat. Havainnekuva yläaulasta. koulun lukion liikunta- ja urheilu, jota on kehitetty 1970-luvulta saakka. Lukioiden henkilökunta on vuosien mittaa kasvanut sisään näiden linjojen opetukseen ja he haluavat kehittyä ja olla mukana viemässä asioita eteenpäin. Uusi urheilulinja aloittaa ensi syksynä Uuteen lukioon tulee urheilulinja, jota Joensuussa ei ole aiemmin ollut vaikka yhteiskoulun lukiossa voi harrastaa paljon liikuntaa. Tavoitteena on kilpailla vetovoimassa urheilulukioiden kanssa ja saada tänne paljon tosissaan urheilevia ja opiskelevia nuoria kaupungin ulkopuoleltakin. Toisaalta urheilevien joensuulaisnuorten ei enää tarvitse lähteä muihin kaupunkeihin. tarjoamme heille selkeän ja tasokkaan vaihtoehdon”, toteaa Jarkko Rieppo. Urheilulinjalle haetaan kevään yhteishaussa omalla hakukoodilla ja peruskoulun liikunnan numero, urheilusaavutukset ja kehityskelpoisuus otetaan huomioon opiskelijavalinnassa. Opiskelijoita uudelle linjalle valitaan tänä vuonna 40. Urheilulinja on tarkoitettu nuorille, jotka haluavat urheilla ja opiskella tosissaan. Tarjoamme nuorille kokonaisvaltaisen mahdollisuuden kehittää itseään opiskelijoina ja urheilijoina Opinnot ja valmentautuminen on yhdistetty tehokkaasti. Lukujärjestykset on suunniteltu sellaiseksi, että opiskelun ja urheilun yhdistäminen sujuu joustavasti. Suuren lukion etuna on laaja kurssitarjonta, joten urheilevat opiskelijat pystyvät joustavasti suunnittelemaan opiskelurytminsä. ”Teemme edelleen yhteistyötä Urheiluakatemian kanssa, joka yhdessä urheiluseurojen kanssa huolehtii opiskelijoidemme valmennuksesta.. Valmennusryhmät ja aamuvalmennukset säilyvät. Aamuvalmennusten ajankohta on tiistaista torstaihin klo 8-10.30. Opiskelijat voivat valita jopa 16 kurssia urheiluvalmennusta. ”Välitämme ja pidämme huolta opiskelijoistamme sekä urheilussa että opinnoissa ja opetamme heille sellaisia elämänhallintataitoja, joilla pärjätään tulevaisuudessa. Urheilu on sen verran riskialtis ammatti, että koulutuspohjan pitää olla kunnossa”, sanoo Jarkko Rieppo. Musiikin ja ilmaisun linja kiinnostaa opiskelijoita Musiikin ja ilmaisun linjalla opiskelee noin 30 opiskelijaa. Hakijoille järjestetään soveltuvuustestit: he voivat valita musiikki-, draama- tai kuvatai- teen testin. ”Musiikin- ja ilmaisun linjalla on muun muassa tanssikursseja hip hopista, jazzista sekä nykytanssista. Meillä voi opiskella myös kahdeksan kurssia teatteria ja draamaa. Kuvataiteesta on tarjolla mm. valokuvausta, tekstiilitaidetta sekä kuvanveistoa ja keramiikkaa. Kurssit ovat periaatteessa avoimia lukion muillekin opiskelijoille, mutta linjan opiskelijat ovat etusijalla, jos halukkaita on paljon”, sanoo Esa Räty. Opiskelijat voivat suorittaa lukiodiplomin kuvataiteessa, käsityössä, teatteritaiteessa, musiikissa, kirjallisuudessa, tanssissa ja liikunnassa. Päättökokeen voi tehdä myös puheviestinnässä. Musiikin ja ilmaisun linja kiinnostaa opiskelijoita. Sinne hakeudutaan mielellään ja opiskelijat menestyvät hyvin. ”Viime vuosina linjan keskiarvojen keskiarvo on ollut todella korkea noin 9. Opiskelijamme ovat luovia ja älykkäitä.” Linjalla on oma opetussuunnitelmansa. Opiskelijat voivat valita musiikin ja ilmaisun kursseja ja jättää muita opintoja pois. ”Tärkeintä on kuitenkin linjan opiskelijoiden vahva yhteishenki ja kannustava ympäristö. Samanhenkiset nuoret, joilla on yhteisiä kiinnostuksen kohteita, pystyvät tukemaan toisiaan taideharrastuksissa ja opinnoissa.” Linjan opiskelijoilla on monenlaisia tavoitteita: toiset suunnittelevat taiteista jatko-opintoja tai ammattia, toisille ne ovat rakkaita harrastuksia, jotka tuovat vaihtelua lukion hieman teoreettispainotteisiin opintoihin.” Joensuun yhteiskoulun lukio on perinteikäs, korkeatasoinen ja uudistuva lukio. Yleislinja (140 aloituspaikkaa) Monipuolinen kurssitarjonta ja laadukas opetus innostavat opiskelemaan. Vahvuutena uudet monikäyttöiset tilat ja hyvä sijainti. Urheilulinja (40 aloituspaikkaa) Kilpaurheiluun keskittyvälle opiskelijalle tarjoamme erinomaiset edellytykset opintojen ja harjoittelun yhdistämiseen. Musiikin ja ilmaisun linja (30 aloituspaikkaa) Haaveiletko omasta bändistä, kuvitusprojekteista tai esiintymisestä teatterissa? Tule toteuttamaan unelmiasi! Musiikin- ja ilmaisun linjalla on muun muassa tanssikursseja hip hopista, jazzista sekä nykytanssista. Siellä voi opiskella myös kahdeksan kurssia teatteria ja draamaa. Kuvataiteesta on tarjolla mm. valokuvausta, tekstiilitaidetta sekä kuvanveistoa ja keramiikkaa. Kuva Kimmo Kuikka Rehtorit Opinto-ohjaajat Esa Räty 050 592 8082 Jarkko Rieppo 050 310 8592 Katri Kuosmanen 050 374 6315 Anne Lukkarinen 040 530 5095 Papinkatu 3, 80110 Joensuu www.joensuu.fi/joensuun-yhteiskoulun-lukio-2015 fb.com/jyk.joensuu.fi OPINTOMAAILMA 6 Etelä-Karjalan tarjoaa hyvän yleissivistyksen ja IB-lukio mahdollisuuden kansainvälistymiseen Imatran Yhteislukion kolmesta lukiolinjasta yksi on kansainvälinen Etelä-Karjalan IB-lukio, joka toteutetaan yhteisesti Lappeenrannan Lyseon lukion kanssa. S yksyllä 2008 sata vuotta täyttänyt Imatran Yhteislukio on monipuolinen 460 oppilaan ja 50 opettajan lukio. Lappeenrannan Lyseon lukio on puolestaan maineikas 440 opiskelijan ja 32 opettajan lukio. Yhteistyö lukioiden välillä on tiivistä, ja osa IB-lukion kursseista on etäopetusta. Kahdessa toimipisteessä toimiva Etelä-Karjalan IB-lukio tarjoaa hyvän yleissivistyksen ja mahdollisuuden kansainvälistymiseen. IB-opinnot sopivat myös pitkään ulkomailla asuneille nuorille, jotka haluavat jatkaa lukio-opiskelua kotimaassa. IB Diploma Programme -opinnot on tarkoitettu 16 - 19 -vuotiaille nuorille. Kansainvälinen yliopistoon valmentava koulutusohjelma on samanlainen kaikkialla maailmassa. IB-lukiossa opetus- ja ylioppilastutkintokielenä on englanti. Suomalaiset opiskelijat saavat ns. bilingual-diplomin eli heidät katsotaan kaksikielisiksi tutkinnon suoritettuaan. IB-tutkinnon järjestämisestä vastaa International Baccalaureate Organization (IBO). International Baccalaureate on kansainvälinen ylioppilastutkinto, jonka voi suorittaa yli 2000 koulussa 139 maassa. Kansainvälinen International Baccalaureate Diploma -ylioppilastutkinto rinnastetaan suomenkieliseen yo-tutkintoon jatko-opintoihin haettaessa. IBlukio tarjoaa erinomaisen reitin yliopisto-opintoihin sekä kotimaassa että ulkomailla. Tutkinnolla voi hakea suoraan lukuisiin ulkomaisiin yliopistoihin. IB-lukiossa opiskellaan kuutta ainetta IB-lukiossa opiskellaan kuutta ainetta, jotka myös kirjoitetaan ylioppilaskirjoituksissa. Koska IB-linjalla on vähemmän oppiaineita kuin tavallisessa suomalaisessa lukiossa, opiskelijoilla on mahdollisuus paneutua mieleisiinsä oppiaineisiin tavallista syvällisemmin. Opiskelijoita ohjataan kai- IB-päivä Repovedellä. kissa oppiaineissa itsenäiseen tiedonhankintaan ja työskentelyyn. Opintoihin kuuluu muiden muassa esseiden kirjoittamista ja laboratoriotöitä. Etelä-Karjalan IB-lukion tarjontaan kuuluvat seuraavat aineet: ryhmä 1: suomi/oppilaan äidinkieli, ryhmä 2: englanti, es- Koulun yhteydessä 3 erilaista lukiolinjaa: • perinteinen lukio • Itä-Suomen Koulun lukio • IB-lukio (yhteistyössä Lappeenrannan • Metsäteollisuuslukio Lyseon lukion kanssa) • Urheilijakoulutus-linja • Matkailulinja (yhteistyössä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa) Yhteistyökumppanit: • Etelä-Karjalan Avoin Ammattikorkeakoulu • Stora Enso • Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto • Imatra Steel • Etelä-Karjalan Urheilu • Etelä-Karjalan Ammattiopisto panja, ryhmä 3: historia, psykologia, taloustieto, ympäristötiede, ryhmä 4: biologia, kemia, fysiikka ja ympäristötiede, ryhmä 5: matematiikka ja ryhmä 6: Visual Arts. Kaikista ryhmistä valitaan yksi aine tai ryhmistä 2, 3 tai 4 vielä toinen aine. Aineita voi opiskella joko laajan tai suppean oppimäärän. Laaja oppimäärä valitaan kolmesta tai neljästä, suppea kahdesta tai kolmesta aineesta. Lisäksi on mahdollista valita seitsemäs aine ns. ylimääräiseksi aineeksi. Luonnontieteistä erityisesti kiinnostuneet ja esimerkiksi lääketieteelliseen aikovat opiskelijat voivat suorittaa niin sanotun non-regular diploman, jolloin ryhmän 3 aineet voi jättää pois ja valita kaikki ryhmän 4 aineet. Kaikkien opiskelijoiden tulee lisäksi osallistua TOK (Theory of Knowledge) -opetukseen, kriittisen ajattelutaidon opetukseen. Kaikille kuuluvaa toimintaa on myös CAS (Creativity, Action and Service), joka antaa mahdollisuuden harrastaa oman Kansainvälisyyttä: • Nordplus junior 1999-2001 • Comenius 2000-2002 • Comenius 2010• Kuoroyhteistyö Pietarin Amiraliteetin koulun kanssa • Kuvaamataidon lukiodiplominäyttelyt Pietarissa • Ystävyyskouluja ulkomailla: - Saksa: Bitterfeld Gymnasium Salzgitter Bad, Salzgitter - Ruotsi: Kärrtorps gymnasium - Ranska: Lycée Mme de Staël, Saint-Julien-en-genevois - Venäjä Amiraliteetin koulu, Pietari • edellämainittujen koulujen kanssa oppilasvaihtoa Imatran yhteislukion koodi yhteisvalinnassa 1254, IB-linjan koodi 809. Hakulomakkeita ja lisätietoja IB-opiskeluista: Anne Lindell IB-koordinaattori Imatran yhteislukio Koulukatu 2 55100 Imatra puh. 020 617 5561 Antti Sirkiä Apulaiskoordinaattori Lappeenrannan Lyseon lukio Lönnrotinkatu 3 53600 Lappeenranta puh. 040 520 6189 www.iblukio.fi Vierailu Tallinnan English Collegeen. mielenkiinnon mukaan luovuutta, liikuntaa ja palvelutoimintaa. IB-lukion opinnot kestävät kolme vuotta. Ensimmäinen lukuvuosi on niin sanottu valmistava pre-vuosi, jolloin opiskellaan suomalaisen lukion kursseja. Pre-vuonna opetetaan englanniksi historia, psykologia, taloustieto, biologia, kemia, fysiikka ja matematiikka. Muut aineet opiskellaan suomeksi. Toisena ja kolmantena vuotena opiskellaan varsinaista IBohjelmaa kokonaan englanniksi. Opiskelijat kirjoittavat heitä eniten kiinnostavasta aineesta lopputyön, Extended Essay -tutkielman, joka antaa hyvät valmiudet jatko-opintojen kirjallisiin töihin. Työn suunnittelu aloitetaan jo toisen opiskeluvuoden aikana. Ylioppilaskirjoitukset suoritetaan kolmannen vuoden toukokuussa. Huhtikuussa 2011 pre-vuoden opiskelijat aloittivat uuden jokakeväisen perinteen tekemällä viikon opintomatkan Lontooseen. Tutustumismatkoja muihin IB-lukioihin tehdään Tallinnaan ja Espanjaan. Ohjelmassa on myös erilaisia opintoretkiä. Kilpailukykyiset valmiudet jatko-opintoihin Kansainvälisen IB-lukion lisäksi Imatran Yhteislukiossa on kaksi lukiolinjaa: perinteinen suomalainen lukio ja Itä-Suomen koulun lukio, jonka erikoisuutena on kaksi vieraan kielen - englannin ja venäjän - laajaa oppimäärää. Itä-Suomen koulun lukion opinto-ohjelmassa on myös kansainvälisyys- ja Venäjätietous-opintoja, jotka koostuvat eri oppiaineiden ja alojen integroiduista opinnoista. Monipuolisessa lukiossa opiskelijat voivat toteuttaa laaja-alaisesti ja yksilöllisesti omia ainevalintojaan. Tavoitteena on, että opiskelijat saavat kilpailukykyiset valmiudet eri alojen jatko-opintoihin ja toimintaan erilaisissa kansainvälisissä yhteyksissä. Opiskelijoita kannustetaan itsenäisiin ja luoviin ratkaisuihin Opiskeluilmapiiri on miellyt- OPINTOMAAILMA 7 CAS-projekti Tallinnassa. tävä: lukiossa pyritään huolehtimaan oppilaan kasvusta ja kannustamaan häntä itsenäisiin, luoviin ja sosiaalisiin ratkaisuihin. Luokattomassa lukiossa jokainen oppilas laatii itselleen oman opiskeluohjelman ja suorittaa lukion 2 - 4 lukuvuodessa. Vastuu opinnoista on siten pääasiassa opiskelijalla itsellään, mutta koulu ja opettajakunta tukevat ja ohjaavat oppimista. Aktiivisesti toimiva oppi- Opintomatka Saint Julien en genevoisiin laskunta suunnittelee ja järjestää juhlia, retkiä, liikunta- ja teemapäiviä opiskeluviihtyvyyden ja yhteishengen kohottamiseksi. IB-linjalle yhteishaun kautta – pääsykoe huhtikuussa Lukioihin haetaan maaliskuussa toisen asteen yhteyshaussa sähköisesti osoitteesta www.haenyt.fi. Myös IB-linjalle haetaan toisen asteen yh- teishaun kautta. Valintaan vaikuttavat päättötodistus ja pääsykoetulokset. IB-lukion pääsykoe järjestetään 15.4.2015 klo 9-11 Imatran Yhteislukiossa sekä Lappeenrannan Lyseon lukiossa. Pääsykokeessa testataan äidinkielen, englannin ja matematiikan taidot. Hyväksytyt opiskelijat saavat tietää valinnasta kesäkuussa samaan aikaan kuin muutkin lukioon valitut. Lisätietoja: www.imatranyhteislukio.fi, www.iblukio.fi Imatran Yhteislukio: puh. 020 617 5561/ koordinaattori Anne Lindell, [email protected] Lappeenrannan Lyseon lukio: puh. 040 520 6189/ apulaiskoordinaattori Antti Sirkiä, [email protected] LAADUKAS TIEDON, LUONNON JA TULEVAISUUDEN NÄKÖALAPAIKKA SAVONLINNAN LYSEON LUKIO Perinteikäs yleislukio, joka tarjoaa vahvan yleissivistyksen Tarjoamme: • hyvät jatko-opintovalmiudet • laajan ja monipuolisen kurssitarjonnan lähiopetuksena • hyvän opiskeluilmapiirin • laadukkaan opetuksen • kilpaurheilun koulutusohjelman • tekniikan opintoja • luonnontieteiden kokeellista opetusta nykyaikaisessa laboratoriossa • viihtyisän opiskeluympäristön Kuopion Yhteiskoulun Musiikkilukio musiikin ja tanssitaiteen erikoislukio www.musiikkilukio.fi Tervetuloa opiskelemaan! E-mail: hetti.rytsy@kuopio.fi puh. 044 718 4648 http://www.savonlinna.fi/lyseo OPINTOMAAILMA www.yritma.fi Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suvantokatu 20, 80100 Joensuu Email: [email protected] Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Email: [email protected] [email protected] Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh. 010 820 5700 Fax. 013-312 199 Toimittajat: Eino Maironiemi Puh. 010 820 5703 © Koskee Yritysmaailma-lehden valmistamaa aineistoa Ilmoitukset: Jukka Suppola Puh. 010 820 5709 Kari Koponen Puh. 010 820 5708 Markku Oikarinen Puh. 010 820 5707 Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Osoitteellinen jakelu: Posti Oy 8 OPINTOMAAILMA Lukioiden Metsäklusterilinja Meteli E telä-Karjalan lukioiden Metsäklusterilinja tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää akateemista tietoa työelämässä elintärkeään käytännön osaamiseen. Metsäklusterilinjan avulla opiskelijat pääsevät yhdistämään työelämän opiskelijaelämään. Lukioiden metsäklusterilinja tarjoaa opiskelijoilleen kattavan kokonaiskuvan monipuolisesta ja haasteellisesta teollisuudenalasta. Etelä-Karjalassa ja EteläSavossa tarjotaan lukiolaisille mahdollisuus hakeutua Lukioiden metsäklusterilinjalle, eli Meteliin. Linjalle voivat hakea Imatran yhteislukion, Itäsuomen koulun, Joutsenon, Kimpisen, Lappeenrannan Lyseon, Lauritsalan, Parikkalan, Rautjärven, Savonlinnan lyseon sekä Vuoksenniskan yhteiskoulun lukioiden opiskelijat. Linjalla perehdytään erityisesti metsäteollisuutta koskeviin asioihin. Metsäklusteriin lasketaan kuuluvaksi metsätalous ja metsäteollisuus sekä näihin liittyvät tuotannonalat. Meteli pyrkii omalta osaltaan lisäämään metsäklusterin houkuttelevuutta tulevaisuuden työnantajana paitsi meteliläisten, myös muiden lukiolaisten keskuudessa. Meteli tarjoaa lukiokoulutuksen ohella työharjoittelua, kesätöitä, tutustumista yliopisto-opetukseen Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa sekä perehdyttää metsäklusteriin esimerkiksi järjestämällä vierailuja yrityksissä. Taustayritykset, kuten UPM Kymi- Kaukas ja Savonlinna, Mreal, Stora Enso, Metsä Group Joutseno ja Simpele, Kemira ja Nordkalk, tarjoavat opiskelijoille mielekkäitä, oppimista edistäviä työtehtäviä ja harjoitustöitä. Metelin yhteistyökumppaneita ovat myös Metsäteollisuus ry, Opetushallitus ja Paperi-insinöörit ry Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY) järjestää metsäklusterilinjalaisille lukion aikana viisi erilaista orientoivaa kurssia matematiikassa, fysiikassa, sähkötekniikassa, energia- ja ympäristötekniikassa ja kemiantekniikassa. Nämä kurssit lisäävät valmiuksia ylioppilaskirjoituksissa. Ne voi laskea osaksi lukiokursseja ja opiskelijat saavat myös kertyneet opintopisteet hyödykseen, kun jatkavat opintojaan Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Opiskelijoiden kokemuksia kesätöistä Kim Eklund UPM:llä Neljän viikon töiden aikana ehti jo nähdä ja ehkäpä myös oppiakin kaikenmoista. Olin ehkä jopa yllättynytkin siitä, että meille esiteltiin erittäin tarkasti UPM:n tutkimuskeskuksen eri laboratoriot, niiden laitteistot ja prosessit, mikä oli hyvin mielenkiintoista”, kertoo Kim Eklund Varsinaiset työtkin vaihtelivat suuresti, aluksi tyhjentelimme kansioita, mutta sitten mm. päivitimme kemikaalikaappien inventaarilistoja ja pesim- me elektronimikroskoopin näytealustoja. Lisäksi siivoilimme myös paikkoja, ja pääsimme jopa kuitulabrassa läträämään hieman näytteiden kanssa. Laboratorioissa kiertäessä ja siivoillessa tuli ainakin opittua laboratoriotyöskentelystä, ainakin se että turvallisuus ja laatustandardit ovat tärkeitä asioita. Ja tosiaan tuli erityisesti opittua ja kuultua kaikenlaisista eri tutkimuksista ja prosesseista mitä tutkimuskeskuksen laboratorioissa tehdään. Tämä taas osaltaan vaikuttaa jälleen kerran ymmärtämään kuinka laaja ala metsäteollisuus oikeastaan onkaan. Välillä saattoi ehkä tuntua siltäkin, että töiden tahti oli hidas – tai että ne olivat vähän tylsiä, tosin tuo ei helteillä pahemmin haitannut! Kaiken kaikkiaan työt olivat mielenkiintoinen ja opettava kokemus. Armi Rissasen kesätyökokemuksia Stora Enson leivissä Etelä-Karjalan lukioiden metsäklusterilinja, tuttavallisemmin Meteli, on lukiolaisille oiva väylä tutustua maamme metsäteollisuuteen. Metelin kautta pääsee näkemään, mitä aikaisemmin vain nimeltä tutut yhtiöt, kuten esimerkiksi Stora Enso ja Metsä Board, konkreettisesti tekevät. Metelin avulla oppii, kuinka metsässä kasvaneesta puusta pystytään tekemään monenlaisia tuotteita maitotölkistä aina talonrakennusmateriaaleihin asti. Metelistä siis kannattaa pitää meteliä, sillä se on mahtava lisä lukio-opintoihin. Yliopistolla käydyt kesäkurssit auttavat syventämään lukiossa opittuja asioita ja Metelin avulla saadut kesätyöt antavat hyvää työkokemusta, jota jokainen lukiolainen tarvitsee. Itse pääsin Metelin kautta Stora Enson Imatran tehtaalle Kaukopäähän kesätöihin. Ensimmäisenä kesänä vuon- Metsäklusterilinjan edut • Metsäklusterilinjan opiskelijat saavat kesätyöpaikan lukion 2. ja 3. vuoden jälkeisisksi kesiksi ja myös kesiksi yliopisto-opintojen aikana, jos he opiskelevat Lappeenrannan teknillisen yliopiston teknillisessä tiedekunnassa • Valmennusta ylioppilastutkintoon • Erillishakuväylän hakuun Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon • Lukiossa suoritetut yliopistokurssit hyväksesi sekä lukiossa että yliopistossa • Tutustua metsäklusteriin • Yliopistotutkinnon suorittaneet saavat hyvät edellytykset työskennellä metsäklusterissa Meteliläiset Metsämessujen vilinässä. na 2012 olin pihatöissä kahden viikon ajan. Työnimikkeeni oli ’nurmikkotyöntekijä’ ja se kuvaakin työtehtäviäni aikalailla. Ajoin nurmikkoa, siistin pajukkoja siimaleikkurilla ja hoidin istutuksia muiden pihatyöläisten kanssa. Pihatyöt olivat siitä mukavia, että niiden avulla pääsi tutustumaan tehtaaseen paremmin sillä liikuimme paljon eri puolilla tehtaan aluetta. Emme toki käyneet tehtaan sisällä, mutta jo tehtaan pihan tunteminen auttoi kartoittamaan itse tehdasaluetta. Auringon porottaessa ulkoilmassa työskentely kaikkien turvavarusteiden kanssa oli aika ajoittain hieman tuskaista. Voi vain kuvitella, miltä tuntuu pitää metsurinkypärää, suojaavia vaatteita ja kumisaappaita 25 asteen helteessä. Mutta oli siinä hyvätkin puolensa. Kun turvallisuudesta ei tingitty, kaikki pääsivät aina ehjänä kotiin töiden jälkeen nauttimaan kesästä. Pieniä tapaturmia toki sattui, mutta niistä usein selvittiin laastarilla. Pihatöiden ohella meille opetettiin myös käyttämiemme laitteiden huoltoa, mistä on ollut hyötyä kotitöitä tehdessä. Kaiken kaikkiaan ensimmäinen kesäni (hurjat 2 viikkoa) olivat oikein antoisat. Enkä puhu vain palkasta tai työkokemuksesta – kesätyöpaikkana Stora Enso on mukava paikka työskennellä. Työilmapiiri oli mukava ja rento, minkä takia töihin oli mukava palata joka aamu ja työt tuli tehtyä reippain ottein. Viime kesänä pääsinkin sitten jo tehtaan sisälle töihin. Työskentelin Kaukopäässä asiakasnäytelähetyksessä neljä viikkoa. Asiakasnäytelähetyksessä me yksinkertaisesti pakkasimme asiakkaan haluamat näytteet tietystä paperilaadusta pyydettyjen Meteli vieraili Suomen Metsämuseo Lustossa sekä Metsäntutkimuslaitoksella. arkkien verran ja lähetimme paketin asiakkaalle. Mielenkiintoista ja yllättävää Veli-Pekka Tikka oli kesätöissä Metsä Fibren työssä oli se, kuinka eri puolilta Joutsenon tehtaan laboratoriossa. maailmaa näytepyyntöjä tuli. Paketteja lähti niin Aasiaan kuin eri puolille Eurooppaa, mutta myös lätäkön toiselle puolelle Amerikkoihin. Mieleenpainuvin lähetyspyyntö tuli Afrikasta. Näytettä pyytänyt firma sijaitsi jossain niin ”keskellä ei mitään” että käyttämämme kuljetuspalvelu ei edes tehnyt toimituksia kyseiseen paikkaan. Jouduimme lähettämään paketin toisen firman kautta, mutta tilanne oli kyllä yllättävä. Tietoisuus Stora Ensosta on levinnyt paikkoihin joihin jotkut firmat eivät yletä. Tämä todella avasi silmät Stora Enson kansainvälisyydestä. Kaiken kaikkiaan kesä näytelähetyksessä oli yhtä mukava kuin edellinen kesä pihatöissä. Työilmapiiri oli yhtä mukava kuin viime kesänä. Ainoa haittapuoli oli kesä itse. Kaikki kesän pahimmat helteet osuivat tuon neljän viikon sisään ja meidän työpisteemme sijaitsi tehdassalin vieressä. Paperikoneista johtunut lämpö piti lämpötilan jo valmiiksi hyvin korkeana, mutta Veli-Pekka Tikka dyin kesätyössäni hyvin, ja pahelteet vain lisäsivät pökköä pe- Kesätöissä Metsä Fibren rasta oli kun pääsi itsenäisessään. Mittasimme työpisteemme Joutsenon tehtaalla ti tekemään mittauksia alusta Olin kesätöissä Metsä Fibren loppuun. Negatiivisia asioitalämpötilaennätykseksi 38 astetta ja tämäkin oli työpöytien tuulet- Joutsenon tehtaalla laboratorios- kin oli. Aikaiset herätykset ja timien läheisyydessä. Tuskaisen sa. Laboratoriossa sain seurata jätevesinäytteiden haku +30 °C kuuma? Kyllä, mutta asialla oli vierestä mitä sellutehtaan labo- helteessä kuumissa suojavarushyvätkin puolensa – saimme pi- ratoriossa tehdään, ja pääsin it- teissa ei ollut kaikkein suurinta tää paljon juomataukoja (=lais- sekin tehdä joitakin mittauksia, herkkua. Loppujen lopuksi kekotella) oikein esimiehen käs- esimerkiksi sellun viskositeetin sä Joutsenon tehtaalla oli yksi kystä. parhaista kesätyökokemuksismääritystä. Näiden molempien kesien Työhöni sisältyi myös näyt- tani ja oli mukava päästä näkepohjalta olen päätynyt seuraa- teiden hakua laboratoriota var- mään tarkemmin mitä sellutehvaan ajatukseen: Stora Enso = ten, kuten kuvasta näkee. Viih- taassa työskentely on. hyvä yhtiö työskennellä. Molempina kesinä esimiehet, työtoverit, työtehtävät ja työilmapiiri ovat olleet niin hyvät, että varmasti tulen tulevaisuudessakin pyrkimään sinne töihin. Tänä kesänä vielä viimeisen kerran pääsen Metelin kautta Storalle kolmeksi kuukaudeksi töihin ja toivon että tästä kesästä tulee yhtä mukava kuin kahdesta edellisestä Stora Enson leivissä. Kaiken kaikkiaan työt olivat mielenkiintoinen ja opettava kokemus. www.lukionmeteli.fi Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuspuistossa on muuten pitkiä puita 36 YRITYSMAAILMA OPINTOMAAILMA 9 ? n o a g o o j Mitä Jooga on tuhansien vuosien aikana Intiassa kehittynyt mielen ja ruumiin harjoittamisen tapa. Intialainen maailmanselitys ja käsitys ihmisen olemuksesta ovat hyvin erilaisia kuin meidän omaksumamme länsimainen, luonnontieteellinen maailmankuva. Intiassa joogaa harjoittivat erakot tai pyhät miehet, joiden päämäärä ei ollut hyvä ruumiin kunto, terveys tai pitkä ikä vaan vapautuminen maallisen elämän kahleista ja yhteys maailmankaikkeuteen. Länsimaille joogan tuntemus alkoi levitä 1800-luvun lopulla ja erityisesti 1950-luvusta alkaen. Samalla myös sen harjoittamisen tapa ja harjoituksen tavoite alkoivat muuttua. Usein jooga ymmärretään yhtenä liikuntalajina monen muun joukosssa. Tämä onkin osaltaan totta, koska joogaharjoituksen aikana tehdään erilaisia liikesarjoja ja asentoja, « asanoita ». Joogaharjoitus sisältää kuitenkin myös mieltä rauhoittavia ja keskittymistä edistäviä tekijöitä. Harjoitus alkaa rentoutumisella yleensä selinmakuulla. Harjoituksen aikana silmät pidetään suljettuina. Tämä auttaa keskittymään omaan tekemiseen. Joogaharjoitus on vain itseä varten, siinä ei vertailla eikä kilpailla eikä sen vuoksi katsella toisten tekemistä. Opettajan ohjeita on tietysti välillä tarpeen katsoakin. Liikkeet tehdään rauhallisesti, joskus hyvinkin hitaasti, mutta myös reippaita ja nopeita harjoituksia voidaan tehdä tilanteesta ja toivotusta vaikutuksesta riippuen. Liikkeitä tehdään seisten, selinmakuulla, päinmakuulla tai istuen. Harjoitukset tehdään oman hengityksen rytmiä seuraten. Vähitellen on tarkoitus oppia pidentämään ja syventämään hengitystä, jolloin myös liike hidastuu ja pitenee. Harjoitus päättyy lepoon selinmakuulla tai istuen. Tämä liikkeen, hengityksen ja keskittymisen yhdistelmä tuottaa tasapainoisen kehon ja valppaan rentoutuneen mie- lentilan. Joogaharjoitus kokonaisuutena on näin myös yksi meditaatiotekniikka. Joogan vaikutuksia on tutkittu länsimaisin menetelmin. Monet ruumiilliset vaivat selkäkivuista ja päänsäryistä kohonneeseen verenpaineeseen ja ärtyneeseen suolistoon ovat lievittyneet joogaharjoituksen avulla. Joogan erityisominaisuus, ruumiin ja mielen tasapainoinen ja valpas olotila, on vaikeasti mitattavissa, mutta tästäkin on saatu tietoa uusilla neurotutkimuksen keinoilla. Joogaharjoitusta tuntematon epäilee usein kykyään harjoittaa joogaa : « En pääse noihin solmuihin. Täytyykö seistä päällään ? » Joogassa ei « mennä solmuun » eikä tarvitse olla notkea eikä millään tavalla liikunnallinen, vaikka toisaalta monet kilpaurheilijat tai ammattitanssijat harjoittavat joogaa. Tärkeätä on oppia seisomaan omilla jaloillaan, ei päällään. Jooga on sovellettavissa meille jokaiselle, meidän ei tarvitse sopeutua joogaan. Suomen Joogaliitto (www. joogaliitto.fi) on opettanut joogaa kohta 50 vuoden ajan sekä kouluttanut jooganopettajia (Jooganopettaja SJL). Liitossa on valittu länsimaiselle ihmiselle sopiva harjoitustapa: kaikki ylimääräinen, jonkun mielestä ehkä alkuperäinen « mystiikka », suitsukkeet, symbolit jne on jätetty tarkoituksellisesti pois, jotta kenenkään vakaumus tai maailmankuva ei estäisi joogan hyvistä vaikutuksista nauttimista. Viime vuosina Suomeenkin on tullut monia erilaisia joogan harjoittamisen suuntauksia. Näissä painotukset saattavat olla hyvinkin erilaisia, joten on hyvä ottaa selvää, millaiseen harjoitukseen ja miten koulutetun opettajan ohjaukseen aloittelijana hakeutuu. Kerttu Kelomaa-Sulonen LL, yleislääket.erik.lääkäri Jooganopettaja SJL - kouluttaja 10 OPINTOMAAILMA TATU-hankkeella saavutettu Toivalassa hyviä tuloksia S Yksilö- ja pienryhmäopetus on tehokasta avon ammatti- ja aikuisopiston Toivalan toimipaikassa on saavutettu hyvä tuloksia TATU ¬ tartu tutkintoon -projektilla. Projektin tarkoitus on auttaa opiskelijoita, joilla on vaikeuksia saattaa tutkinto loppuun ja näin tehostaa opiskelijoiden valmistumista. ”Ensimmäinen ja tärkein kohderyhmä ovat nuoret, joilla on haasteita ammatillisiin opintoihin ohjautumisessa, opintoihin kiinnittymisessä ja tutkinnon suorittamisessa. Tatu-projekti on pystynyt auttamaan myös opiskelijoita, jotka haluavat opiskella tavallista nopeammin”, kertoo eritysopettaja Markku Silvennoinen. TATU on opetushallituksen rahoittama hanke TATU – tartu tutkintoon! -hanke on osa opetushallituksen rahoittamaa ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisen kokonaisuutta. Hanketta hallinnoi Savon koulutuskuntayhtymä ja osatoteuttajina ovat Seurakuntaopisto sekä Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä. ”Hankkeen tavoitteena on tehostaa opintojen läpäisyä niin, että opiskelijat valmistuvat suunnitellussa ajassa. Tuemme opiskelijoita erilaisissa opiskelutilanteissa”, toteaa Markku Sil- vennoinen. Opetushallitus on myöntänyt 16 miljoonaa euroa TATU ¬ tartu tutkintoon-hankkeeseen ja sille toivotaan jatkoa. Savon koulutuskuntayhtymässä TATU -projekti alkoi vuonna 2011 ja kuluva vuosi on viimeinen. Tavoite on että omaksutut tavat jäävät elämään koulutusohjelmaan. ”Toivalassa hanke aloitettiin keväällä 2013. Varsinainen toiminta aloitettiin alkuvuodesta 2014. Projekti on edennyt hyvin ja opituista käytännöistä on tullut osa ammattipiston normaalia toimintaa.” Helpparipaja auttaa opiskelijoita Toivalassa on hankkeen tiimoilta käynnistetty Helpparipaja, tukitoiminto joka auttaa opiskelijoita opintosuorituksissa, jotka ovat syystä tai toisesta viivästyneet. Helpparipajassa työskentelee kaksi eritysopettajaa: Silvennoinen ja Maija Parikka. ”Pajapäiviä on yleensä kaksi viikossa. Opettajat lähettävät Helpparipajaan opiskelijoita, jota tarvitsevat apua opintojensa kanssa. Erityistä tukeva tarvitsevia opiskelijoita ohjautuu meille myös opiskelijahuollon kautta” ”Yhteistyö opiskelijahuollon kanssa on sujunut mainiosti. 1. elokuuta 2014 oppilashuollon laki muuttui. Kouluihin ovat erityisopettajien ja opinto-ohjaaji- Metsäkonealan opinnot sopivat nuorille, jotka ovat kiinnostuneita luonnossa työskentelystä ja huippuluokan tietotekniikasta. Metsäkoneet ovat raskaiden työkoneiden Formula ykkösiä, teknisesti pisimmälle kehittyneitä laitteita, joissa on varmasti mielenkiintoista työskennellä. en lisäksi tulleet psykologit uutena osana oppilashuoltoa. Kuraattorit siirtyivät osaksi kuntien toimintaa. Uusi laki toi muutoksia, mutta lain perusperiaatteet vapaaehtoisesti vastaan otettavasta tuesta tuntuvat kantavan hyvin.” Nuorten yhteishaku osoitteessa www.opintopolku.fi Keskeytykset vähenivät olennaisesti Projektin myötä opintojen keskeytykset ovat vähentyneet. ”Parannus on näkynyt selkeästi. Tänä lukuvuonna 40 opiskelijasta kolme on vaihtanut alaa mutta yksikään ei ole keskeyttänyt opintojaan”, kertoo Silvennoinen ”On erittäin palkitsevaa sekä opettajille että opiskelijoille saada suoritukset tehdyiksi ja rästitaakka niskoiltaan. Opiskelijat ovat ottaneet tällaisen mahdollisuuden hyvin myönteisesti vastaan.” Yksilö- ja pienryhmäopetus on tehokasta Valtaosa pajan käyttäjistä on opiskelijoita, joiden opinnot viivästyisivät tai jopa keskeytyisivät ilman yksilöllistä apua. ”Tällainen yksilö- tai pienryhmäopetus on usein hyvin tehokasta. Esimerkiksi oppilaille, joilla on lukihäiriöitä, vaikeudet matemaattisissa aineissa tai kes- kittymisvaikeuksia isossa ryhmässä, tämä yksilöllinen apu on korvaamatonta. On opiskelijoita, joilla on hankaluuksia teoreettisissa aineissa, mutta he ovat hyvin taitavia käytännön tehtävissä. Lähes aina opinnot lähtevät etenemään vauhdilla, kun nämä opiskelijat pääsevät tähän opetukseen mukaan. Myös opiskelijoiden motivaatio kasvaa. Silvennoisen mukaan yksilöopetus takaa sen, että myös vähemmän teoreettisesti lahjakkaat opiskelijat saavat opintonsa suoritettua. Jos motivaatio opiskeluun on kohdallaan, ei valmistuminen jää kiinni äidinkielestä tai matematiikasta. Motivaatio on useimmilla opiskelijoilla hyvä. Upeaa nähdä, kuinka opiskelijoista kasvaa ammattilaisia. Päivä päivältä itsevarmuus ja ammattitaito kasvavat.” Metsäkonekoulutus yhdistää metsäluonnon ja huipputekniikan Savon ammatti- ja aikuis- opiston Toivalan toimipaikka Siilinjärvellä tunnetaan merkittävänä metsäkonealan kouluttajana. Savon ammatti- ja aikuisopiston Toivalan yksikkö toimii Kuopion ja Siilinjärven puolivälissä. Matkaa Kuopioon on 14 kilometriä. Metsäalan perustutkintokoulutuksessa koulutetaan metsäkoneenkuljettajien lisäksi metsuri-metsäpalvelujen tuottajia sekä luonto- ja ympäristöalan perustutkinnossa luonto-ohjaajia. Lisäksi Toivalassa on tekniikan ja liikenteen alan koulutusta sähkö-, metalli-, rakennus ja talotekniikan aloilla. Ammatillisiin perustutkintokoulutuksiin haetaan yhteishaun kautta. Toivalan metsäkoulutukseen valitaan tänä vuonna 40–50 uutta nuoriso-opiskelijaa. Hakeminen tapahtuu suoraan Savon ammatti- ja aikuisopiston Toivalan toimipaikkaan osoitteessa www.opintopolku.fi. Luonnollinen opintie nuorille ja aikuisille Toivalasta luonnonvara- ja ympäristöalalta Lue lisää www.haeopiskelemaan.fi Kysy lisää! Opinto-ohjaaja Marjo Miettinen, p. 044 785 4112 marjo.miettinen@sakky.fi Savon ammatti- ja aikuisopiston Toivalan toimipaikka Siilinjärvellä tunnetaan merkittävänä metsäkonealan kouluttajana. OPINTOMAAILMA 11 Karelia-ammattikorkeakoulun metsäkoulutus on tulevaisuuden ala ”K arelia-ammattikorkeakoulun metsäopintoihin kannattaa tulla. Opetus on korkeatasoista, meillä on vahvoja osaamisalueita, kuten uusiutuva energia, paikkatieto ja uudet metsäteknologiat, joita tarvitaan tulevaisuuden työmarkkinoilla. Meillä on vahvat kansainväliset yhteydet ja monipuolista tutkimus-, kehittämis- ja hanketoimintaa, joissa opiskelijamme ovat mukana. Alan työllistymisnäkymät ovat hyvät ja metsätalousinsinöörit pääsevät mielenkiintoisiin tehtäviin, kertovat koulutusja kehittämispäällikkö Jarmo Mäkelä ja toimialajohtaja Ulla Asikainen Kareliaammattikorkeakousta. Metsäkoulutus on perinteinen ala ja tulevaisuuden ala. ”Metsäteollisuuden uudet investoinnit esimerkiksi Varkauteen ja Äänekoskelle vaikuttavat myös metsäalan koulutukseen; alalle tarvitaan paljon uusia ammattilaisia. Toinen merkittävä seikka on uusiutuva energiantuotanto, jonka olemme nostaneet opetussuunnitelmissamme vahvasti esille. Uskomme, että uudistuvat energiamuodot tuovat työpaikkoja tulevaisuudessa. Bioenergian tuotantoon osallistuminen tulee olemaan osa metsäammattilaisten työtä”, sanoo Jarmo Mäkelä. Monipuolista koulutusta Metsäkoulutus toimii Karelia-ammattikorkeakoulun Sirkkalan kampuksella, keskellä Joensuuta Pielisjoen rannalla. Opiskelijat suorittavat luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnon, josta valmistuu metsätalousinsinöörejä(AMK) Tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä ja sen suorittaminen kestää yleensä neljä lukuvuotta Metsätalousinsinöörit saavat monipuolisen koulutuksen, jossa yhdistyvät luonto, tekniikka, talous ja työskentely ihmisten parissa. He toimivat uusiutuvien luonnonvarojen ja niiden kestävään käyttöön pe- rustuvan liiketoiminnan tehtävissä. He osaavat suunnitella metsien kestävää käyttöä sekä ohjata ja toteuttaa metsäja energiateollisuuden puuraaka-ainehuoltoa sekä neuvoa metsänomistajia metsiensä käytössä. Metsätalousinsinöörin opinnoissa painotetaan kestävää metsätaloutta. Opiskelijat oppivat turvaamaan teollisuuden puunsaannin kestävällä tavalla, perehtyvät uusiutuvan energian nopeasti kehittyvään toimintaympäristöön ja oppivat työskentelemään metsäliiketoiminnan tehtävissä taloudellisesti kannattavalla tavalla. Metsien käytön suunnittelun, metsänhoidon ja metsäluonnon tuntemuksen opinnot ovat myös olennainen osa metsätalousinsinöörin opintoja. ”Opetussuunnitelma on jaettu ydinosaamisen opintoihin, kuten metsänhoito, puunhankinta, metsien arviointi, mittaus ja suunnittelu ja paikkatieto sekä täydentäviin opintoihin, joita opiskelijat voivat valita omien tavoitteidensa mukaisesti. Täydentäviin opintoihin kuuluvat mm. uudet metsäteknologiat, paikkatieto ja uusiutuva energia”, sanoo Jarmo Mäkelä Lisäksi opintoihin kuuluu 20 viikon verran työharjoittelua sekä opinnäytetyö. ”Opiskelijoilla on erinomaiset mahdollisuudet rakentaa oma oppimis- ja urapolku. Metsäopintojen lisäksi he voivat valita opintoja Karelian muista koulutusohjelmista, esimerkiksi yrittäjyyttä, johtamista tai liiketalousosaamista. He voivat myös opiskella Karelian kumppanuuskorkeakouluissa ulkomailla”, toteaa Ulla Asikainen. ”Opintojen ohjaamisella on työssämme tärkeä osa. Kerromme eri mahdollisuuksista ja tuemme opiskelijoita heidän opinnoissaan ja valinnoissaan. On hienoa kulkea nuorten kanssa jonkin aikaa ja olla avuksi silloin kun voi.” Metsätalousinsinööreistä on moneksi Metsätalousinsinöörit toimivat esi- merkiksi metsäasiantuntijoina, metsäsuunnittelijoina, puunhankinnan tehtävissä tai bioenergia-asiantuntijoina sekä muissa johto-, esimies- ja projektitehtävissä tai itsenäisenä metsäpalveluyrittäjänä. ”Kun työnantajien kanssa keskustelemme, he sanovat, että metsäalan perusasiat pitää hallita. Nousevia osaamisalueita ovat nykyään mm. uusiutuva energia, puunhankinta ja yrittäjyys. Suomeen syntyy uusia metsäpalveluyrityksiä ja myös toimivat yritykset arvostavat työntekijöiden yrittäjämaista otetta työntekoon”, sanoo Jarmo Mäkelä. ”Osa opiskelijoistamme suuntaa jatko-opintoihin joko työkokemuksen jälkeen ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin tai tiedeyliopistoihin.” ”Opiskelijamme ovat työllistyneet hyvin, 80 prosenttia heistä on saanut töitä vuoden sisällä valmistumisesta.” Käytännöllistä koulutusta Metsäalan koulutus on käytännönläheistä. ”Ammattikorkeakoulun motto on: teoriaa ja käytäntöä sopivassa suhteessa. Metsäopetuksessa on vahvaa teoreettista opetusta, mutta liikumme myös paljon luonnossa ja asioita opitaan käytännön tehtävissä. ”Karelia tekee paljonyhteistyötä alueen metsänhoitoyhdistysten, alan yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa. Opiskelijat harjoittelevat siellä ja tekevät useimmiten opinnäytetyönsä yrityksille tai yhdistyksille. Meillä on erinomaiset suhteen alueen työnantajiin ja opiskelijoille harjoittelupaikat ovat ensimmäinen työpaikka.” ”Osallistumme myös vahvasti erilaiseen hanketoimintaan. Opiskelijat ovat hankkeissa mukana ja voivat luoda yhteyksiä työelämään.” Euroopan metsäpääkaupunki Joensuu on Euroopan metsäpääkaupunki. Joensuussa toimivat Karelia ammattikorkeakoulun metsäalan koulutus Itä-Suomen yliopiston Metsätiellinen tiedekunta, Luonnonvarakeskuksen eli entisen Metsäntutkimuslaitoksen Itä-Suomen aluetoimisto sekä kansainvälinen metsäntutkimuslaitos European Forest Instute. Karelia-ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutus liittyy myös kiinteästi Joensuun biotalouden osaamiskeskittymään. ”Samalla kampuksella toimivat myös Karelian maaseutuelinkeinojen ”Opiskelu metsäalalla sopii reippaille, luonnossa liikkumaan tottuneille nuorille, koska sekä opintojen aikana että työssä toimitaan maastossa paljon. Aktiivisuus, oma-aloitteisuus ja hyvät sosiaaliset taidot ovat opiskelijoille eduksi”, kertovat Jarmo Mäkelä ja Ulla Asikainen Karelia-ammattikorkeakoulusta. sekä energia- ja ympäristötekniikan opetus, jotka tuovat toimintaamme monialaista näkemystä ja yhteistyötä”, toteaa Jarmo Mäkelä. Lisäksi alueella toimii suuria kansainvälisiä metsäteollisuusyrityksiä, metsätalouden kehittämisyksiköitä ja julkishallinnon organisaatioita, bioenergia-, metsäteknologia- ja paikkatietoyrityksiä sekä lukuisia metsäpalveluyrityksiä. ”Meillä on hyvät suhteet kaikkiin alan organisaatioihin ja kanssakäyminen on luontevaa”, sanoo Ulla Asikainen. Opiskelijavalinta Vuosittain metsätalousinsinöörikoulutukseen valitaan noin 40 uutta opiskelijaa. Koulutukseen haetaan kevään korkeakoulujen yhteishaussa 2015 17.3.– 9.4.2015. Lisäksi kesäkuun alussa järjestetään valintakokeet keskiviikkona 3.6.2015. Metsäalan koulutuksen hakijamäärät ovat kasvaneet. Ala kiinnostaa nuoria, varsinkin pohjoiskarjalaiset hakeutuvat tänne mielellään. He tuntevat alan ja tietävät sen mahdollisuudet. Toki Kareliaammattikorkeakouluun hakeudutaan kauempaakin, esimerkiksi Kainuusta, Etelä-Karjalasta ja Savosta ja Lapista. Olemme varsin arvostettu metsäalan kouluttaja.” ”Opiskelu metsäalalla sopii reip- paille, luonnossa liikkumaan tottuneille nuorille, koska sekä opintojen aikana että työssä toimitaan maastossa paljon. Aktiivisuus, oma-aloitteisuus ja hyvät sosiaaliset taidot ovat opiskelijoille eduksi”, sanoo Jarmo Mäkelä ”Ala on muuttumassa. Opinnoissa ja työelämässä menestyvät ihmiset, jotka valmiita tekemään muutakin kuin perinteisiä metsäalan tehtäviä. Tapasin tässä nuoren opiskelijamme, jolla on vahva metsätausta, mutta joka opinnoissaan ja harjoitteluissaan on suuntautunut kehittämistehtäviin”, toteaa Ulla Asikainen. ”Perinteiset työpaikat, kuten metsänhoitoyhdistykset ja metsäkeskukset ovat muuttumassa nekin. Sielläkin tarvitaan asiakaspalvelu- ja liiketoimintaosaamista, sisäistä yrittäjyyttä ja kansainvälisiä valmiuksia. Tehtävien kirjo lisääntyy”, lisää Jarmo Mäkelä. Hae Kareliaan 17.3. - 9.4.2015 Avaamme tien asiantuntijuuteen www.karelia.fi 12 OPINTOMAAILMA Metsäalan moniosaajia Itä-Suomen yliopistosta Metsätieteiden opiskelu on tulevaisuuden ala metsää kuin milloinkaan ennen. Jos kaikki metsäteollisuuden investointisuunnitelmat Suomessa toteutuvat, puun käyttö kasvaa noin 10 miljoonaa kuutiota eli 20 prosenttia vuodessa. Kaikki se on saatava metsistä liikkeelle ja käyttöön. Kyllä tässä työssä väkeä tarvitaan, myös asiantuntijoita.” Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto Joensuussa on kansainvälisesti arvostettu tutkimus- ja koulutusyksikkö. Tieteellinen tutkimus luo taustan koulutukselle, joka tarjoaa korkeat ammatilliset valmiudet metsä- ja ympäristöalojen asiantuntijatehtäviin sekä kotimaassa että ulkomailla. Metsätieteiden osasto kouluttaa vuosittain nelisenkymmentä maatalous- ja metsätieteiden maisteria ja noin 12 maatalousja metsätieteiden tohtoria Perustutkinto-opiskelijoita on noin 500, jatko-opiskelijoita 80, samoin vaihto-opiskelijoita. ”Olemme mukana neljässä kansainvälisessä maisteriohjelmassa ja maistereita valmistuu suurin piirtein saman verran kotimaisesta ja kansainvälisistä ohjelmista. Uusimpana aloitti pari vuotta sitten Wood Materials Science-ohjelma, johon valitaan 20 opiskelijaa vuodessa”, kertoo tutkija ja rekrytointivastaava Jukka Malinen Itä-Suomen yliopistosta. Joensuu on Euroopan metsäpääkaupunki Jukka Malinen toteaa, että Joensuu on Euroopan metsäpääkaupunki. Joensuussa toimivat Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto, Karelia ammattikorkeakoulun metsäalan koulu- tus, Luonnonvarakeskuksen eli entisen Metsäntutkimuslaitoksen Itä-Suomen aluetoimisto sekä Euroopan metsäinstituutti. ”Joensuu on kansainvälisesti houkutteleva vaihtoehto metsätieteiden opiskeluun. Samalla kampuksella toimii kolmen koplaa, yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Euroopan metsäinstituutti. Lisäksi me olemme Itä-Suomessa luonnon keskellä.” ”Joensuu on miellyttävä, sopivan kokoinen maakuntakeskus, joka tarjoaa paljon harrastusmahdollisuuksia. Joensuu on myös vireä opiskelijakaupunki, jossa asuu paljon nuorta väkeä. Meillä on myös oikea talvi, mitä varsinkin talviurheilulajien harrastajat ja luontokuvaajat arvostavat. joka sadas joulu on musta.” Metsätieteiden opinnot ovat monitieteisiä Metsätieteen opinnoissa saa monitieteistä ja kansainvälistä koulutusta sekä kokonaisvaltai- Metsätieteen opintojen kenttäkurssi.. Ensimmäisenä vuonna kevätkesästä opiskelijat harjoittelevat ensimmäisen vuoden aikana opittuja asioita käytännössä kuuden viikon ajan sen näkemyksen metsäluonnonvarasta, sen kestävästä hyödyntämisestä ja metsien suojelun kehittämisestä. Metsätieteiden ammattilaiset hallitsevat metsään läheisesti liittyvän ydinosaamisen, johon kuuluvat biologia, talous- ja yhteiskunta, tekniikka, ekologia ja ympäristö sekä näiden keskinäinen vuorovaikutus. ”Kolmen vuoden aikana opiskellaan metsäympäristön, metsänhoidon, puunhankinnan ja -käytön perusteita ja näihin liittyviä menetelmäopintoja ja Metsätieteet Itä-Suomen yliopisto valmistutaan metsätieteiden kandidaatiksi. Erikoistuminen tapahtuu vasta tämän jälkeen, maisterivaiheessa. Tätä mahdollisuutta Suomen muissa yliopistoissa ei ole. Itse en aikanaan opintojeni alussa tiennyt, mikä kiinnostaa vaan täälläpä olen. Kohta tulee täyteen 20 vuotta yliopiston tutkijana.” ”Metsäalalla voi erikoistua hyvin monenlaisiin aihepiireihin. Esimerkiksi metsäteknologia käsittelee teollisuuden puunhankinnan kysymyksiä, metsäekologia tutkii kuinka metsäekologinen ympäristö toimii ja kuinka ihmisen toimet siihen vaikuttavat. Erikoistumisaloja ovat mm. metsä-, energia- ja puuteknologia, metsien hoito ja metsäekosysteemit, metsänarviointi ja metsäsuunnittelu sekä metsäekonomia ja -politiikka. Näistä erikoistumisaloista tehdään myös pro gradu-työ.” ”Metsäalan opintoja täydentävät eriomaiset sivuainemahdollisuudet oman tiedekunnan tai muiden tiedekuntien opinnosta. Esimerkiksi ympäristötie- teet, tilastotiede, kauppatieteet, kansantaloustiede, tietojenkäsittelytiede, erilaiset yhteiskuntatieteet ja kielet ovat suosittuja sivuaineita.” Metsämaistereilla hyvät työllisyysnäkymät Metsäalan osaajat ovat maailman suurimman luonnonvaran käytön ja hoidon ammattilaisia ja työllisyysnäkymät ovat positiiviset.. He voivat työskennellä ympäristöhallinnossa, tutkijoina, puunhankintaorganisaatiossa, metsätalouden suunnittelijoina, luontomatkailunasiantuntijana, paikkatietojärjestelmien osaajana tai vaikkapa kansainvälisen kaupan ja viestinnän tehtävissä. ”Metsäammattilaiset työllistyvät paljon myös opetustehtäviin: yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja ammattiopistojen metsä- ja metsäkoneopetukseen. Metsäteollisuus on edelleen merkittävä työllistäjä, käytännöllisesti katsoen kaikki, jotka ovat erikoistuneet teollisuuden arvostamille aloille, saavat töitä. Suomessa on enemmän HYVÄ HETKI OLLA ÄLYKÄS www.uef.fi/metsa [email protected] ”Joensuu on kansainvälisesti houkutteleva vaihtoehto metsätieteen opiskeluun” kertoo tutkija ja rekrytointivastaava Jukka Malinen Itä-Suomen yliopistosta. Metsissä on tulevaisuus Maailman tulevaisuus perustuu uusiutuviin luonnonvaroihin - Suomi elää jatkossakin metsästä. Metsät ovat monipuolisin uusiutuva luonnonvara maailmassa ja niitä käytetään lukemattomiin erilaisiin tarpeisiin. Metsäala on kestävän kehityksen edelläkävijä ja vahvasti sitoutunut metsien hoidon ja käytön taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden edistämiseen. Metsien hoito, suojelu ja kestävä käyttö yhteiskunnan tarpeisiin edellyttää monipuolista tieteellis-ammatillista osaamista Metsätiede on ala, joka huolehtii metsäluonnon ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä ja monipuolisesta käytöstä Sen muodostaa joukko soveltavia tieteenaloja, joita yhdistää yhteinen tutkimuskohde. Metsätiede tarkastelee mm metsien monikäytön suunnittelua, ilmastonmuutoksen vaikutusta metsäympäristöön, metsäpolitiikkaa, kaukokartoitusta ja logistiikkaa Metsätieteiden opiskelijavalinta Metsätieteiden osaston suomenkieliseen koulutusohjelmaan valitaan tänä vuonna 35 uutta opiskelijaa.”Lisäksi meille voi hakea erillisvalinnan kautta ne, on erillisvalinta, johon voivat hakea ne, joilla on aiempia toisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintoja”, kertoo Jukka Malinen. Päävalinnan hakuaika kandidaatin ja maisterin tutkintoon tähtääviin opintoihin alkaa 17.3.2015 ja päättyy 9.4.2015 klo 15:00. Valintakoe pohjautuu lukion lyhyeen matematiikkaan ja biologiaan ja se järjestetään 26.5.2015 Kokeessa hakijoille esitetään kolme matematiikan tehtävää ja kolme biologian alan esseekysymystä. Suurin osa, 21 hakijaa, valitaan opiskelijaksi ylioppilaspisteiden ja valintakoepisteiden yhteispistemäärän perusteella. Maksimipistemäärä valintakokeesta on 56 pistettä ja ylioppilastutkintotodistuksesta 84 pistettä, yhteensä 140 pistettä. Yo-todistuksesta saa pisteitä äidinkielestä/korvaavasta kokeesta sekä kolmesta muusta parhaat pisteet antaneesta kokeesta (enintään 2 kieltä tai 2 reaalia/ainereaalia). Pelkän valintakokeen perusteella valitaan 14 opiskelijaa. ”Metsätieteiden opiskelu sopii ihmisille. Meillä on paljon opiskelijoita, jotka ovat kiinnostuneita biologiasta, ekologiasta ja luonnosta yleensä. Toisaalta meillä on myös monia opiskelijoita, jotka ovat kiinnostuneita matematiikasta ja tekniikasta. Sitten on vielä suuri ryhmä niitä, ihmisiä, joita kiinnostavat sekä luonto että tekniikka”, sanoo Jukka Malinen. OPINTOMAAILMA 13 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto S Taitajien talo on merkittävä ammatillisen koulutuksen kehittäjä avonlinnan ammatti- ja aikuisopisto on merkittävä ammatillisen koulutuksen kehittäjä ”Toimintamme lähtökohtana on yksilöllisten opintopolkujen rakentaminen, osaamisperusteinen, ja työelämälähtöinen koulutus”, kertoo apulaisrehtori Sami Pekonen. ”Koulutusta tiivistetään yhä vahvemmin työelämän kanssa: esimerkiksi työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen määrä tulee lisääntymään. Kun rakennamme opiskelijoille yksilöllisiä opintopolkuja, otamme huomioon elinkeinoelämän tarpeet ja parannamme näin opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia.” Ammatillisessa koulutuksessa on menossa merkittäviä uudistuksia, mm. osaamispisteuudistus, joka uudistaa tutkintojen perusteita ja korostaa osaamisen ja sen tunnistamisen merkitystä. Uudistuksia on tulossa myös oppilaitosten rahoituspohjaan. ”Näkisin, että nämä uudistukset tukevat elinkeinoelämää, pystymme jatkossa tuottamaan entistäkin paremmin osaajia yrityksiin. Olemme toki toimineet laadukkaasti ja tehokkaasti, mutta uudistukset mahdollistavat työelämälähtöisten ja henkilökohtaisten oppimispolkujen rakentamisen.” Tutkinnot kehittyvät opetusta työpaikoille Koulutuksen käytännöissä työelämälähtöisyys tarkoittaa esimerkiksi uudenlaisia tutkintoja. ”Opiskelijat voivat jatkossa rakentaa tutkintonsa moniosuutta, kuten ottamalla tutkintoonsa mukaan osia muista tutkinnoista. Voidaan puhua hybridiammattitaidosta: esimerkiksi konealan opiskelijat voivat laajentaa koulutustaan sähköalan opinnoilla.” Tutkinnot rakennetaan niin, että työllistyminen helpottuu ja kun opinnot ovat aiempaa henkilökohtaisempia, opiskelijoiden motivaatio paranee. Tutkinnon osia voi suorittaa jo nykyään työpaikoilla ja osoittaa siellä osaamista ammattiosaamisen näyttöjen muodossa. Uskon, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa opinnoista voidaan suorittaa yrityksissä, kun kehitämme aktiivisesti kumppanuuksia elinkeinoelämän kanssa. Opettajamme voivat jatkossa aktii- sekä lukioista että ammatillisista oppilaitoksista valmistuneita. SAMI tarjoaa myös lukiolaisille mahdollisuuden suorittaa meillä joitakin ammatillisten tutkintojen osia.” SAMI tunnetaan myös hyvästä menestyksestään vuosittain järjestettävissä valtakunnallisissa ammattitaidon Taitaja-kilpailuissa. ”Mahdollisuuksien maailma” Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys kuuluvat nykypäivään. SAMIn kansainvälinen toiminta tarjoaa opiskelijoille mah- visemmin työskennellä yhdessä yritysten henkilökunnan kanssa. Opiskelijoille syntyy uusia mahdollisuuksia näyttää osaamisensa ja näin rakentaa väylää työelämään. Nuorten työllistymisen edistäminen on elinkeinoelämän ja oppilaitosten yhteinen intressi”, arvioi Sami Pekonen. Ammattiosaamisen näytöt työpaikoilla ovat yleistyneet kaikilla SAMI:n koulutusaloilla. ”Nykyään näyttöjä annetaan yrityksissä noin 50 – 60 prosenttia tasolla. Olemme asettaneet tavoitteeksi tänä vuonna lisätä niiden määrää 70 prosenttiin. Näytöt ovat osoittautuneet hyväksi tavaksi arvioida opiskelijoiden osaamista.” 7 koulutusalaa, 4 toimipaikkaa, 1500 nuoriso-opiskelijaa Nuorten ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa yli 20 perustutkintoa. Nuoriso-opiskelijoita on lähes 1400. Valtaosa tulee Savonlinnasta ja ympäristökunnista, mutta vetovoimaiseen oppilaitokseen hakeudutaan ympäri Suomea yli 100 kunnasta. ”Meillä on joitakin aloja, jotka ovat nuorten parissa hyvin suosittuja, kuten sosiaali- ja terveysala, logistiikka-ala, sähköala ja autoalan koulutukset. SAMI toimii neljällä kampuksella Savonlinnassa, joista pääkampus on Pohjolankadulla, jossa toimivat tekniikka ja liikenteen, liiketalous ja kulttuurialan koulutukset. Kyrönsalmen sillan poskessa sijaitsee hotelli- ravintola- ja catering-alan yksikkö Paviljonki, joka toimii myös opetusravin- ”Toimintamme lähtökohtana on yksilöllisten opintopolkujen rakentaminen, osaamisperusteinen, ja työelämälähtöinen koulutus”, kertoo Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston apulaisrehtori Sami Pekonen. tolana. Keskussairaalan vieressä sijaitsevassa Humania-yksikössä toimivat SAMI:n sosiaali-, terveys- ja liikunta-alat. Lisäksi kalatalouden koulutusta järjestetään Varpalan toimipisteessä. Palkittua osaamista Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto on palkittu taitajien talo, joka on saanut Opetusministeriön laatupalkinnon kolme kertaa. Erityisesti yksilölliset opinpolut ja henkilökohtaostaminen ovat olleet palkintojen perusteina. Samissa on kiinnitetty paljon huomiota ammatillisten opintojen ja lukio-opintojen yhteen sovittamisen. Myös aikuisten ja nuorten näyttöperusteisia tutkintoja on pystytty hyödyntämään niin, että kaikkien opiskelijoiden mahdollisuudet valita opintojaan ovat lisääntyneet. SAMI on panostanut myös opettajien työelämäosaamiseen ja – jaksoihin. Näin opettajien osaaminen ja ammattitaito säilyvät hyvällä, korkealla tasolla ja yhteistyö auttaa myös Samien työelämäyhteyksien edelleen kehittämisessä. ”Laadukas koulutus on meille tärkeää. Pyrimme järjestämään koulutuksen niin, että pystymme tarjoamaan ajankohtaista koulutusta, ennakoimaan tulevaisuutta ja reagoimaan nopeasti työelämän tarpeisiin ja ottamaan huomioon opiskelijoidemme edut. Talossa on pätevä ja omistautunut henkilökunta ja aktiivisen kehittämisen meininki” sanoo Sami Pekonen. SAMI tunnetaan myös hyvästä menestyksestään vuosittain järjestettävissä valtakunnallisissa ammattitaidon Taitaja-kilpailuissa. Opiskelijoilla on mahdollisuus valita Taitaja-polku ja syventää ammatillista kehitystään valmentautumalla kilpailutoimintaan. Taitaja-valmennukseen voivat osallistua Samien kaikkien alojen opiskelijat. Mun juttu yhdistää ammatilliset ja lukio-opinnot Ammatillisen koulutuksen ja lukio-opintojen yhdistäminen on yksi SAMI:n vahvuuksista. Mun juttu-opiskelijoiden tavoitteena voi olla yksittäisten lukioaineiden tai jopa ylioppilastutkinnon suorittaminen. SAMI:n opiskelijat voivat suorittaa lukio-opintoja Savonlinnan ja lähiseudun lukiossa Punkaharjulla, Kerimäellä, Rantasalmella ja Sulkavalla. He voivat opis- kella päivälukiossa vaihtojaksolla jakson ajan (2 jaksoa/vuosi), Savonlinnan aikuislukiolla iltaisin tai suorittaa lukio-opintoja verkkokursseina ”Mun juttu” on meille vakiintunutta toimintaa. Teemme lukioiden kanssa tiivistä yhteistyötä. Lukioyhteistyön suurin hyöty opiskelijoille on se, että he voivat vahvistaa ammatillisia opintojaan joillakin lukion kursseilla; esimerkiksi kielillä, matematiikalla, fysiikalla, kemialla tai psykologialla. Näin he voivat saada paremman ammattitaidon ja vahvistaa myös jatko-opintomahdollisuuksiaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Yleinen jatko-opintokelpoisuus koskee dollisuuden hankkia kansainvälisiä taitoja opintojesi aikana. Opiskelijat voivat suorittaa työssäoppimisjakson tai osan opinnoistaan ulkomailla, olla mukana ulkomaisten opiskelijoiden toiminnassa SAMIssa, osallistua erilaisiin kansainvälisiin tapahtumiin, lisätä kieli- ja kulttuuriosaamistaan. Näistä koostuu SAMIn kv-opintopolku, jonka opiskelijat voivat halutessaan suorittaa kokonaan tai vain osan siitä. Nuorten ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa yli 20 perustutkintoa. Nuoriso-opiskelijoita on lähes 1400. Valtaosa tulee Savonlinnasta ja ympäristökunnista, mutta vetovoimaiseen oppilaitokseen hakeudutaan ympäri Suomea yli 100 kunnasta. is o n a ? s ta tu le e M ik ä s in u ään d h e t a s nas S a v o n l i n n M E S TA R E I TA työelämä a li ta . v a o n m is tä e s s to is p o e ll u is a tt i- ja a ik s a a s ti , jo is ta jo k a is m m a n a n S a v o n li n lö y ty y ru n ih to e h to ja a v to in tk Tu a a la n s a . lö y ty y o m Kaikki ovet auki! SAMIn tutkintovaihtoehdot valmistavat sinut suoraan työelämään tai jatkoopintoihin vaikkapa ammattikorkeakouluun. Tutustu koulutusvaihtoehtoihin www.samiedu.fi ja hae yhteishaussa opiskelemaan. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto | Pohjolankatu 4-6, 57200 SAVONLINNA puh. (015) 550 6000 | [email protected] | www.samiedu.fi 14 OPINTOMAAILMA Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kiteellä opiskellaan ammattilaiseksi tekemällä AMMATTIOPISTO KITEELLÄ tarjotaan koulutusta luonnonvara-alalla maaseutuyrittäjäksi ja eläintenhoitajaksi, palvelualalla kokiksi, lähihoitajaksi ja merkonomiksi sekä tekniikan ja liikenteen alalla automaatiotai sähköasentajaksi, levyseppähitsaajaksi ja talonrakentajaksi. P ohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee on yhtä aikaa viihtyisän kokoinen ja mukavan monipuolinen oppilaitos, joka tarjoaa nykyaikaiset puitteen ammattiin opiskelulle. Opintoja on mahdollisuus suunnata omien kiinnostusten ja tulevaisuuden suunnitelmien mukaan valinnaisuuden ja oman aktiivisuuden kautta. Perustutkintoon on mahdollista sisällyttää opintoja muista tutkinnoista, tai opiskella ammatillisen tutkinnon rinnalla ylioppilastutkintoon tähtääviä lukio- opintoja ja osallistua ylioppilaskirjoituksiin. Opiskelija voi suorittaa työssäoppimisjakson ulkomailla tai osallistua Taitaja ammattitaidon SM – kilpailutoimintaan. Työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot karttuvat parhaiten aktiivisesti tekemällä. Opiskelu sisältääkin opintojen alusta asti käytännön Yhteishaku 24.2. - 17.3.2015 työtehtäviä eri ympäristöissä ja teorian opiskelua oppilaitoksessa. Opetuksessa hyödynnetään myös verkko-opintoja. Ammatillisista opinnoista vähintään 1/3 on työssäoppimista. Oppilaitoksessamme on ilmainen asuntola. HAE OPISKELEMAAN Hakuaika on 24.2.–17.3.2015. Opiskelemaan haetaan Internet-osoitteen www.opintopolku.fi kautta. Aikaisemman ammatillisen tutkinnon suorittaneet hakevat opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen koulutukseen erillishaussa www.pkky.fi/erillishaku Yhteystiedot Elina Hokkanen, 050 407 4852 www.pkky.fi/amok MEILTÄ VALMISTUU OSAAJIA Kokki Merkonomi Lähihoitaja Levyseppähitsaaja Automaatio- ja sähköasentaja Talonrakentaja Maaseutuyrittäjä Eläintenhoitaja Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee, Savikontie 13, 82500 Kitee puh. 013 244 3262. Lisätietoja opinto-ohjaaja Elina Hokkanen puh. 013 244 3269. Myös Facebookissa: PKKY AmmattiopistoKitee ja Instagamissa @AmmattiopistoKitee Koulutustarjonta • Automaatioasentaja/ sähköasentaja • Eläintenhoitaja • Kokki • Levyseppähitsaaja • Lähihoitaja • Maaseutuyrittäjä • Merkonomi • Talonrakentaja OPINTOMAAILMA 15 Outokummusta lavasterakentajaksi Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu kouluttaa Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnossa lavasterakentajia. Lavasterakentamisen opintoihin voi hakea joka toinen vuosi. Seuraava hakuaika on 24.2.–17.3.2015. Opinnot alkavat elokuussa 2015. ”Kun on kiinnostunut kulttuurista, käsityöstä ja visuaalisesta ajattelusta, kannattaa tulla Outokumpuun opiskelemaan lavasterakentamista. Koulutuksesta saa hyvän pohjan työelämää tai jatko-opintoja varten”, toteaa Reija Partanen. Hän opiskelee Outokummussa toista vuotta ja valmistuu lavasterakentajaksi tänä keväänä. ”Valmistuin parturi-kampaajaksi 2010 ja tein sitä työtä kolmisen vuotta. Pikku hiljaa alkoi tuntua, että voisi tehdä jotain muutakin ja etsiä uusia tuulia. Kuulin ystävältäni lavasterakentajalinjasta ja kiinnostuin siitä heti. Olen kuopiolainen ja muutin opintojen alkaessa Joensuuhun, koska sieltä on helpompi käydä opiskelemassa. Aiempi tutkinto lyhentää opintoja vuodella.” ”Olen viihtynyt ammattiopistossa hyvin ja opinnot ovat vastanneet odotuksiani. Täällä oppii paljon ja pääsee tekemään työtä käsillään. Meillä on pätevät opettajat ja yhteistyö sujuu mainiosti. Esimerkiksi Jari Paldan on rento ja erittäin osaava kaveri, joka tulee toimeen ihmisten kanssa. Opiskelijoilla on hyvä yhteishenki: se on tärkeää koska teemme paljon töitä kimpassa.” Monipuolinen koulutus ja käytännön kokemusta Lavasterakentajat saavat monipuolisen koulutuksen. Opinnoissa harjoitellaan materiaalien työstämistä sekä käsin että erilaisia työstökoneita apuna käyttäen. Lavasteiden suunnitteluvaiheessa rakennetaan pienoismalleja ennen lopullisten lavasteiden toteuttamista. Erilaiset pintakäsittelytekniikat tulevat myös tutuiksi. Opiskelijat pääsevät toteuttamaan omia ideoita, suunnittelijan toiveita ja kokeilemaan monenlaisia vaihtoehtoja. Koulutukseen kuuluu myös piirustusta, muotoilua, maalausta ja materiaalioppia. Rakennus- ja työpiirustuksia opetellaan paitsi lukemaan myös itse piirtämään sekä käsin että tietokone- Haku 24.2.-17.3.2015 - media-assistentti radio- ja TV-tuotanto teatteri- ja esitystekniikka valokuvaus ja graafinen suunnittelu pelikoulutus - artesaani, lavasterakennus - kuva-artesaani, maalaus - tanssija - koneistaja ja levyseppähitsaaja - ICT-asentaja - lähihoitaja Haku on avoin kaikille: yhteishaku + erillishaku Lue lisää: www.pkky.fi/amoo ohjelmia apuna käyttäen. Lavasterakentajan on osattava laskea tilavuuksia, pinta-aloja ja materiaalien menekkiä. Opintoihin kuuluu myös teatterihistoriaa ja eri aikakausille ominaisten tyylisuuntien opiskelua. ”Puu- ja metallityöt sekä pintakäsittelyt muodostavat opintojemme rungon. Niitä harjoitellaan käytännössä eri töiden ja projektien kautta. Materiaalin tuntemus ja niiden käsittelytavat, piirtämisen taidot ja plastinen sommittelu ovat myös tärkeitä.” Reija Partanen kertoo opintojensa aikana työskennelleensä paljon elokuvien tekemisen parissa. ”Olen ollut tekemässä useita lyhytelokuvia, myös yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa. Viime kesänä olin mukana Joensuun seudulla kuvatussa pitkässä elokuvassa teimme ennakkoon pajalla paljon töitä ja olin myös kuvauksissa. Olemme tehneet koululla Kajaanin kaupunginteatterille isoja kahvakuulalavasteita ja muuta rekvisiittaa. Olen päässyt olemaan monessa mukana ja tilaustöitä on mukava tehdä. Pääsemme tekemään oikeita töitä. Se kannustaa. Elokuva-alan tai teatterin työt kiinnostavat myös opintojen jälkeen.” Kiinnostaviin tehtäviin Lavasterakentajan koulutus tarjoaa paljon mahdollisuuksia erilaisiin kiinnostaviin tehtäviin. lavasterakentajat voivat työskennellä esimerkiksi teattereiden lavastepajoissa tai elokuvia / tvohjelmia tekevissä tuotantoyhtiöissä tai somistajan tehtävissä. Monissa yhtiöissä lavastustyö hoidetaan ohjelmakohtaisin eri- koissopimuksin, siis freelancetyönä. ”Lavasterakentajat työskentelevät myös museoissa, tekevät näyttelyitä ja messurakennelmia. Mahdollisuuksia on paljon; ammattitaidosta on hyötyä vaikkapa rautakaupoissa, kun ymmärtää maaleista, pintakäsittelytuotteita ja metalleista.” Pohjois-Karjalan ammatti- ”Kun on kiinnostunut kulttuurista, käsityöstä ja visuaalisesta ajattelusta, kannattaa tulla Outokumpuun opiskelemaan lavasterakentamista. Koulutuksesta saa hyvän pohjan työelämää tai jatko-opintoja varten”, toteaa Reija Partanen. Hän opiskelee Outokummussa toista vuotta ja valmistuu lavasterakentajaksi tänä keväänä. opisto Outokumpu on osa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymää. Yksikkö järjestää koulu- tusta kulttuuri-, sosiaali-, terveys- ja liikunta- aloille sekä tekniikan ja liikenteen aloille. ”Outokummun ammattiopisto on varsin kiinnostava opiskelupaikka. Täällä järjestetään esimerkiksi teatteri-, media-alojen koulutuksia, valokuvauksen ja graafisen suunnittelun sekä tieto- ja viestintätekniikan koulutuksia sekä pelikoulutuksia. Opistossa tapaa mielenkiintoisia ihmisiä, värikästä porukkaa täällä on. Olemme tehneet yhteistyötä muiden opintolinjojen kanssa myös opinnoissamme.” Lavasterakentajat saavat monipuolisen koulutuksen. ”Puu- ja metallityöt sekä pintakäsittelyt muodostavat opintojemme rungon. Niitä harjoitellaan käytännössä eri töiden ja projektien kautta. Materiaalin tuntemus ja niiden käsittelytavat, piirtämisen taidot ja plastinen sommittelu ovat myös tärkeitä”, kertoo Reija Partanen. 16 OPINTOMAAILMA Saimaan ammattiopisto Sampo: Osaamisen polkuja Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa elokuussa 2013 Etelä-Karjalan ammattiopiston ja Etelä-Karjalan aikuisopiston yhdistyessä. Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Toimipaikat ovat Lappeenrannassa, Imatralla ja Ruokolahdella Saimaan ammattiopisto Sampo on monipuolista koulutusta tarjoava oppilaitos. Koulutusalat ovat Tekniikka ja liikenne, Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, Matkailu-, ravitsemis- ja talousala, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, Kulttuuriala, Luonnonvara- ja ympäristöala sekä Luonnontieteiden ala. Ammattiopisto kouluttaa nuoria ammatillisiin perustutkintoihin, joita on valittavana kaikkiaan yli 20. Opiskelijat tulevat enimmäkseen peruskoulusta, mutta myös ylioppilaille on aloituspaikkoja useissa tutkinnoissa. Nuorten koulutuksessa opiskelijoita on yhteensä runsaat 2500. Ammatillisiin perustutkintoihin haetaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa 24.2.–17.3.2015. www.opintopolku.fi. Teknologiateollisuus työllistää Kaakkois-Suomessa Kaakkois-Suomessa yksi merkittävimmistä elinkeinoista on teknologiateollisuus. Alalla työskentelee suoraan 10 500 ihmistä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus on vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa. Näin ollen teknologiateollisuuden työllisyysvaikutus on 26 000 työpaikkaa. Viidennes alueen kaikista työllisistä saa siis leipänsä elektroniikka- ja sähköteollisuudesta, kone- ja metallituoteteollisuudesta, metallinjalostuksesta tai tietotekniikasta.”Eläkkeelle on lähivuosina siirtymässä suuri määrä ammattilaisia, ja se lisää merkittävästi rekrytointitarvetta. Erityisesti kysyntää tulee olemaan kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallinjalostuksen tuotannon osaajista, kertoo aluepäällikkö Jaakko Väyrynen Teknologiateollisuus ry:stä Väyrynen painottaa ammatillisen koulutuksen tärkeyttä. ”Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvittavan osaamisen taso nousee edelleen kaikissa tehtävissä. Toisen asteen tutkinnon suorittaneita rekrytoidaan ylivoimaisesti eniten.” Jos metallialan työt kiinnostavat, kannattaa tulla Sampoon opiskelemaan. Alan opiskelu sopii itsevarmoille nuorille, pitää uskaltaa tehdä töitä, hyväksyä virheet ja oppia niistä. Rohkealla asenteella pärjää täällä kyllä”, sanoo lappeenrantalainen Joose Turkia. Hän opiskelee Saimaan ammattiopistossa kolmatta vuotta kone- ja metallialalla levyseppähitsaajaksi. ”Kone- ja metalliala kiinnosti, suvussa on alalla työskennelleitä ihmisiä. Olen viihtynyt Sampossa hyvin, opetus on laadukasta, opettajat ja ryhmänohjaajat päteviä ja opiskelukaverit reilua väkeä. Suurin osa on kaakkoissuomalaisia, mutta tänne tullaan kauempaakin.” Opinnot ovat nyt loppuvaiheessa ja helmikuussa alkoi viimeinen työssäoppimisjakso. Aiemmin työskentelin Terästorni Oy:n konepajalla. On hyvä että pääsee tutustumaan työelämään jo opiskeluaikanaan. Siellä oppii tosi paljon ja tietää mitä pitää opiskella lisää.” Levyseppähitsaajan koulutus on käytännönläheistä. ”Opimme eri hitsausmenetelmiä, opettelemme koneiden käyttöä ja teemme metalleista erilaisia rakenteita. Koulussa painotetaan tekemällä oppimista, teoriaa on vähemmän, mutta nekin asiat ovat toki tärkeitä.” HAE AMIKSEEN! Yhteishaku 24.2. – 17.3.2015 Saimaan ammattiopisto kouluttaa aitoja ammattilaisia Tarjolla 20 ammatillista perustutkintoa sekä kaksoistutkinto Katso koulutustarjonta ja lisätietoja: www.edusampo.fi Hae osoitteessa www.opintopolku.fi Apua ja neuvoja hakutoimistosta: Lappeenranta, p. 040 590 4020 Imatra, p. 040 590 8066 [email protected] Lappeenrantalainen Joose Turkia opiskelee Saimaan ammattiopistossa kolmatta vuotta kone- ja metallialalla levyseppähitsaajaksi. Opintojen jälkeen Joose Turkia aikoo kunnossapidon tehtäviin. ”Ne kiinnostavat tällä hetkellä eniten, olisi mukava päästä tehtaille töihin tai keikkaduuniin. Koulutuksemme antaa näihinkin töihin hyvän perustan.” Topi Matikainen opiskelee kone- ja metalliala koneistajaksi. ”Opinnoissa on menossa kolmas vuosi, Koneistusala tuntui mielenkiintoiselta ja monipuoliselta ja tekeminen kiinnostaa. Olen Imatralta, joten oman kaupungin ammattiopistossa opiskeleminen oli luonteva valinta.” Koneistajan opinnossa opiskelijat perehtyvät manuaali- ja CNC-koneistukseen sekä hitsaamiseen. ”Työssä opitaan myös paljon. Työskentelin viime vuonna Koneistuspalvelulla 12 viikkoa ja helmikuussa alkaa toinen 16 viikon jakso. Työssäoppimisessa tutustuu tuleviin työtehtäviin ja työpaikan tapoihin.” ”Sampo on mielenkiintoinen opiskelupaikka. Opiskelijoiden ja opettajien yhteistyö sujuu ja opiskelijat ovat kavereita keskenään. Koneistajaopinnoissa tarvitaan pitkää pinnaa, keskittymiskykyä ja hätiköimätöntä luonteenlaatua.” Metallialan työt eivät enää ole fyysisesti kovin raskaista, työskentelemme moderneilla CNC-koneilla. Ala vaatii enemmänkin matemaattisia taitoja ja pohtimista.” Opintojen jälkeen Topi Matikainen aikoo mennä Koneistuspalvelulle töihin. ”Työssäoppimiskokemusten kautta järjestyy luultavasti myös työpaikka. Se olisi hieno juttu. Metallialan näkymät ovat aika hyvät, monet opiskelukavereistani ovat pääsemässä suoraan töihin. Metallialan ammattilaisia arvostetaan. Ala tarjoaa mielenkiintoisia ja monipuolisia töitä. Jos tykkää käsillä tekemisestä ja tekniikasta, Sampoon kannattaa tulla opiskelemaan.” Liiketalouden opinnoista monipuolisiin tehtäviin Kaupan alalla työskentelee Suomessa noin 300 000 henkeä. Eniten alalle palkataan toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneita, merkonomeja. Merkonomin tutkinto antaa hyvän ammattipätevyyden liiketalouden alalle. Sen lisäksi se on erittäin hyödyllinen muillakin aloilla, sillä tänä päivänä pitää ymmärtää kustannusten, tuottojen ja kannattavuuden merkitys omassa työssään ja osata hahmottaa koko yrityksen toiminta yhtenä kannattavana kokonaisuutena. Esimerkkejä löytyy lukuisista ammateista, joissa toimitaan itsenäisinä pienyrittäjinä: parturi-kampaajat, kosmetologit, rakennusliikkeet, putkiliikkeet, kahvilat, ravintolat, kiinteistönhoito, kotipalveluyritykset jne. Lisäksi merkonomi oppii hoitamaan omia ja oman perheen talousasioita. ”Sampo on loistava koulu,täällä toimii kaikki” Imatralainen Miisa Teräväinen opiskelee toista vuotta liiketalouden perustutkinnossa merkonomiksi. ”Innostuin liiketaloudesta, kun työskentelin yläasteella kaupassa. Imatralla on hyvä ammattiopisto, joten tulin tänne. Liiketalouden opinnot kiinnostavat minua myös siksi, että suunnittelen tulevaisuudessa yrittäjän uraa”, hän kertoo. ”Opinnot ovat sujuneet hyvin ja olen viihtynyt Sampossa tosi hyvin. Saamme monipuolisen koulutuksen, joissa painotetaan asiakaspalvelua, markkinointia ja tietojenkäsittelyä. ”Merkonomiopiskelijat ovat mielenkiintoisia ihmisiä: sosiaalisia, hauskoja, kohteliaita ja positiivisella tavalla äänekkäitä. Olemme aktiivisesti mukana opetuk- sessa ja esitämme paljon kysymyksiä. Sampon ilmapiiri on mainio: opettajamme ovat kannustavaa ja pätevää väkeä, luokkatilat ovat viihtyisät. Tämä on aivan loistava koulu, täällä toimii kaikki.” Merkonomien työhön kuuluvat myyntitehtävät, asiakas- ja toimistopalvelut sekä tieto- ja taloushallintotehtävät esimerkiksi erikoisliikkeissä, myymälöissä ja toimistoissa. Asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelman merkonomit perehtyvät erilaisiin asiakaspalvelu-, myynti- ja markkinointiviestinnän tehtäviin Talous- ja toimistopalveluiden koulutusohjelman merkonomi hoitaa talouspalvelujen eri osa-alueita ja käyttää työssään toimiston ja taloushallinnon työvälineitä ja sovellusohjelmia. Koulutusohjelma valitaan ensimmäisen lukuvuoden lopussa. Merkonomeilta edellytetään sosiaalisia taitoja ja yhteistyö- ja tiimityötaitoja, hyvää käytöstä, numerotarkkuutta, oma-aloitteisuutta ja kiinnostusta asiakkaiden palvelemiseen. Merkonomien tehtäviä ovat esimerkiksi myyjä, myyntineuvottelija, palveluneuvoja, kirjanpitäjä, reskontranhoitaja, palkanlaskija tai yrittäjä. ”Sosiaaliset, avoimet ja kärsivälliset ihmiset pärjäävät liiketalouden opinnoissa. Tämä on siistiä sisätyötä, joten pitää jaksaa tehdä tietokoneella paljon töitä. Pääasia kuitenkin on, että tulee toimeen toisten ihmisten kanssa”, toteaa Miisa Teräväinen. Asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelman opiskeluun sisältyy 40 opintoviikkoa työsisäoppimista. ”Työskentelin Siwassa alkuvuodesta. On hyvä, että pääsee tutustumaan alan töihin jo opiskeluaikana. Näkee mitä töissä edellytetään ja mitä pitää opiskella lisää.” Miisa Teräväinen suorittaa kaksoistutkintoa eli opiskelee merkonomiopintojen lisäksi Imatran lukiossa ja aikoo kirjoittaa ylioppilaaksi. ”Kaksoistutkinto on minulle hyvä valinta. Opiskelen lukiossa matematiikkaa, äidinkieltä, ruotsia ja englantia. Näistä tiedoista ja taidoista on varmasti hyötyä tulevaisuuden töissä ja myös merkonomiopinnoissa. Amis ja lukio ovat onneksi vierekkäin, joten opinnot sujuvat hankaluuksitta. Lukiotunnit järjestetään ammattikoulunopiston tiloissa.” ”Kaksoistutkinnosta on varmasti hyötyä tulevaisuudessa, myös jatko-opintoja ajatellen. Toisaalta amiksen opinnoista ja työssäoppimisjaksoista saa ammattiosaamista ja käytännön kokemusta.” ”Luulin, että kaksoistutkintoopiskelu olisi paljon rankempaa. Olen yllättynyt, että alku on ollut näin helppoa. Läksyjä tosin on paljon, mutta kokeita ei niinkään. Jos innostusta riittää kaksoistutkinnosta selviää kyllä ja harrastuksille jää aikaa. Käyn kuntosalilla, pelaan jalkapalloa ja harrastan musiikkia.” OPINTOMAAILMA 17 Pieksämäen Seurakuntaopistosta Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi ”Sosiaaliset, ihmisistä pitävät ja helposti uusista asioista ja tapahtumista innostuvat ihmiset pärjäävät täällä kyllä. Jos haluaa turvalliseen oppimisympäristöön, jossa on varmasti työnsä osaavat opettajat ja mukavat kanssaopiskelijat, kannattaa tulla Pieksämäen Seurakuntaopistoon ”, kertoo Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon opiskelija Enni Leppäaho. Hän on kotoisin Raumalta ja opiskelee toista vuotta. ”Hain Partaharjun opistoon, joka yhdistettiin Seurakuntaopistoon noin vuosi sitten. valintaan vaikutti se, että olen tutustunut nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajiin nuorisovaltuustotoiminnan kautta. Työ tuntui mielenkiintoiselta ja olen luonteeltani sellainen ihminen, joka tulee toimeen ihmisten kanssa ja pärjää ohjaustehtävissä.” ”Olen viihtynyt täällä tosi hyvin. Huomasin heti, että tämä on minun alani. Opinnot ovat vastanneet odotuksiani, opetus on tasokasta ja ihmiset mukavia. Opiskelu muodostuu eri menetelmistä, joista voimme valita mieluisimmat. Opiskelemme paljon tekemisen kautta. Se sopii minulle mainiosti.” Enni kertoo valinneensa opintoihinsa käden taidot, luonto- ja elämystoiminnan sekä sosiaalisen vahvistamisen. ”Tällä hetkellä on meneillään akryylimaalauksen kurssi. Teemme myös retkiä luontoon, nukumme teltoissa ja opettelemme erätaitoja ja ruoanlaittoa. Sosiaalisen vahvistamisen kursseilla perehdymme nuorten syrjäytymiseen, sen syihin ja auttamismenetelmiin. Saamme varsin monipuolisen koulutuksen.” ”Seurakuntaopisto on eriomainen opiskeluympäristö varsinkin meidän alallamme. Kun ympärillä on yläaste, erityistä apua tarvitsevia ihmisiä, lastenkoti ja vanhainkoti, voimme ohjata erilaisia ryhmiä konkreettisesti.” Monipuolisia ohjauksen ammattilaisia Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja on humanistisen ja kasvatusalan tutkinto, jonka laajuus on 120 opintoviikkoa. Opinnot koostuvat pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista. Peruskoulun jälkeen voi opiskella nuorisoasteen koulutuksessa, joka kestää kolme vuotta. Opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma jo olemassa olevan osaamisen perusteella, joten opiskelujen kesto vaihtelee 1–3 vuoteen. ”Kyseessä on monelle alalle suuntaava perustutkinto, jonka suorittaneilla on paljon valinnanvaraa työelämässä. Opinnoissa keskitytään ohjaukseen; siihen kuinka sitä eri ympäristöissä ja tilanteissa toteutetaan”, kertoo lehtori Pekka Kosonen Seurakuntaopiston Pieksämäen kampukselta. ”Menetelmäosaaminen, oman ammattialan sisältö on Opinnoissa painottuvat tekemällä oppiminen ja yhdessä toimiminen. (kuvaaja Pekka Kosonen) Opiston kevätretki. (kuvaaja Enni Leppäaho) opintojen keskeisin osa. Erityisosaamisalueita voivat olla liikunta, luonto- ja elämystoiminta, kulttuurin ohjaus tai teknisten ja kädentaitojen ohjaus eli askarteluohjaus. Myös nuorten tieto- ja neuvontapalvelut sekä media- ja verkkotyöskentely ovat mahdollisia ohjauksen menetelmiä.” ”Nuorten sosiaalinen vahvistaminen on oma tutkinnon osa. Siinä paneudutaan nuorisotyöhön ja erityisryhmien kanssa työskentelyyn varsinkin haasteellisissa elämäntilanteissa erityistä tukea tarvitsevien parissa.” Nykyään myös yrityskasvatuksella ja projektityöskentelyllä on olennainen osa nuorten opinnoissa.” Opinnoissa painottuvat tekemällä oppiminen ja yhdessä toimiminen. Esimerkiksi keskustelut ryhmissä, erilaisten tapahtumien suunnittelu tai leiri- ja retkitaitojen harjoittelu käytännössä ovat osa opiskelijan arkea. Työssäoppiminen on olennainen osa opintoja (34 opintoviikkoa). Opiskelija voi mennä työssäoppimaan myös ulkomaille. ”Joka vuosi on yksi työssäoppimisjakso. Olen työskennellyt Rauman nuorisotoimessa kuusi viikkoa. Keväällä alkaa toinen 12 viikon jakso. Työskentelen siitä kuukauden Tansaniassa. On hyvä päästä tutustumaan työhön jo opiskeluaikana. Saamme vahvistusta opiskeluintoon”, kertoo Enni Leppäaho. Nuoriso-ohjaajista on moneksi Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajat ovat monipuolisia ohjauksen ammattilaisia. Nuoriso-ohjaajan työn tavoitteena on nuorten kasvun tukeminen, syrjäytymisen ehkäisy ja yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistaminen. Ammattinimikkeitä työtehtävissä voivat olla kunnan nuoriso-ohjaaja, ohjaaja, erityisnuorisotyöntekijä, projektityöntekijä, vapaa-ajan ohjaaja tai toiminnanohjaaja. ”Opiskelijamme voivat työllistyä kuntien ja kaupunkien palvelukseen, kolmannelle sektorille eli erilaisten järjestöjen ohjaus- ja kasvatustehtäviin, jotkut hyödyntävät ammattitaitoaan yritystoiminnassa esimerkiksi erilaisten vapaa-ajan palveluiden parissa. Ohjaajien työssä ovat läsnä kaikki yhteiskunnan toimintasektorit ja opinnoissa annetaan valmiuksia niillä toimia.” Vapaa-aikatoimintaan suuntautuvat voivat työskennellä myös lasten, aikuisten ja vanhusten parissa tai lastensuojelun tehtävissä. Opiskelijavalinta Pieksämäellä koulutukseen on noin 15 aloituspaikkaa. Peruskoulupohjaiseen koulutukseen haetaan kevään yhteishaussa. Valintapäivään kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Yhteishaun jälkeen mahdollisesti vapaiksi jääviin opiskelupaikkoihin voi hakea lisähaussa. Haku: opintopolku.fi (Pieksämäki) Pieksämäelle tulee opiskelijoita enimmäkseen keskisestä Suomesta, mutta myös EteläSuomesta Kainuuseen saakka. Pekka Kosonen kertoo, että nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauskoulutus sopii reippaille, avoimille, rohkeille ja sosiaalisille nuorille. ”Toisia ihmisiä ei pidä pelätä. Ohjaajat voivat työskennellä eri ikäisten ja erilaisten ihmisryhmien parissa. Eri tilanteissa pitää olla rohkeasti läsnä. Kun on kiinnostunut erilaisista ohjauksen menetelmistä ja on valmis tekemään paljon työtä, opinnoissa ja työelämässä menestyy.” Seurakuntaopisto toimii Järvenpäässä ja Pieksämäellä Järvenpään ja Pieksämäen kampuksilla toimiva Seurakuntaopisto tuottaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille, täydennyskoulutusta aikuisille sekä monipuolisia koulu- tusvaihtoehtoja työyhteisöille. Seurakuntaopisto on erikoistunut sosiaali- ja terveysalan koulutukseen, humanistisen ja kasvatusalan koulutukseen ja kulttuurialan koulutuksiin sekä uskonnonpedagogisiin pal- veluihin. Seurakuntaopiston Pieksämäen yksikkö on monipuolinen kouluttaja. Koulutustarjontaan kuuluu ammatillisia perustutkintoja, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, ammatillista lisä- ja täydennyskoulusta sekä erilaisia lyhytkursseja moneen alaan ja ammattiin. Seurakuntaopisto tarjoaa monia mielenkiintoisia koulutusvaihtoehtoja. Siellä voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon neljällä koulutusalalla: Nuorisoja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja, Kotityö- ja puhdistuspalvelualan perustutkinto, kodinhuoltaja, Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, lastenohjaaja sekä Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ”Lisäksi Pieksämäellä järjestetään erilaista valmentavaa koulutusta sekä perusopetusta kuten Kymppiluokka ja ammattistartti> Valma sekä kansaopiston luonteen mukaisesti erilaisia vapaan sivistystyön kursseja ja koulutuksia”, kertoo Pekka Kosonen. ”Pieksämäen kampus on kannustava opiskeluympäristö, Täällä voi aistia perinteistä kansanopistotunnelmaa: ihmiset tuntevat toisensa ja välittävät toisistaan. Opiston henkilöstö ja opiskelijat tulevat hyvin toimeen.” Seurakuntaopisto on osa Pieksämäen elämänkaarikampusta. Lähellä toimivat Hiekanpään yläkoulu, Kirkkopalvelut ry:n ylläpitämät vanhainkoti ja perhekoti Ruusu sekä Diakonia ammattikorkeakoulun yksikkö, joka tarjoaa jatko-opintomahdollisuuksia myös Seurakuntaopistosta valmistuville. ”Täällä on paljon toimijoita, mutta silti kampus on inhimillisen kokoinen yhteisö.” Seurakuntaopisto Opiskele hyvässä seurassa AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT (120 OV), YHTEISHAUSSA 24.2.-17.3. LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja on varhaiskasvatuksen ammattilainen. Voit työskennellä mm. lastenhoitajana päivähoidossa, ohjaajana koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa tai seurakunnan lapsi- ja perhetyössä sekä lastensuojelun tehtävissä. NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajana ohjaat eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä niin yksilöinä kuin ryhmissä. Voit työskennellä mm. kunnallisen nuorisotyön, lastensuojelun, projektien, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan, ikääntyvien ohjauksen ja toiminnan ohjaajan tehtävissä. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO Lähihoitajana työskentelet elämänkaaren eri vaiheissa olevien ihmisten kanssa auttaen, hoitaen ja tukien. Työpaikkasi voi olla terveyskeskuksessa, vammaisten toimintayksikössä, lastensuojelussa, kotihoidossa, vanhusten päivätoiminnassa, vanhaiskodissa, palvelutalossa ja mielenterveys- ja päihdeyksiköissä tai lasten päivähoidossa. KOTITYÖ- JA PUHDISTUSALAN PERUSTUTKINTO Kodinhuoltaja on arjen askareiden ammattilainen, jolla on valmiudet ja käytännön taidot toimia erilaisissa kotitaloustöissä ja palvella asiakkaita kotitalouteen liittyvissä asioissa. Tuleva työpaikka voi olla mm. kodinomaisissa hoitolaitoksissa, palvelukodeissa tai asiakkaan kodissa. Kodinhuoltajan koulutus soveltuu hyvin opiskelijoille, joilla on oppimiseen liittyviä erityistarpeita. Ammatilliset perustutkinnot voi suorittaa myös aikuiskoulutuksena ja oppisopimuskoulutuksena. Lue lisää nuorten oppisopimuskoulutuksesta: www.seurakuntaopisto.fi/oppisopimus AIKALISÄ AMMATINVALINTAAN? Korota perusopetuksen arvosanoja kymppiluokalla, haku yhteishaussa 19.5.-21.7. Lisätietoja: Pasi Frilander, opinto-ohjaaja, p. 0400 372 080, [email protected] Opintotoimisto, p. 040 351 3909, [email protected] Yhteishaku osoitteessa opintopolku.fi Huvilakatu 31, 76310 Pieksämäki www.seurakuntaopisto.fi 18 OPINTOMAAILMA Savon ammatti- ja aikuisopisto aloittaa uuden matkailualan koulutuksen maastossa ja tekemällä ne on opittava. Työssäoppiminen yrityksissä on tärkeä osa opintoja. Opiskelijat pääsevät tutustumaa työelämään ja asiakkaisiin oikeissa töissä, tottuvat työelämän tavoille ja tutustuvat yrityksiin. Hyvin sujuneen työssäoppimisen jälkeen monille on järjestynyt ensimmäinen työpaikka.” Meillä on hyvät välit alueen yrityksiin. Heidän kanssaan tehdään paljon lajikoulutuksia ja yhteistyö on muutenkin tiivistä. Siitä hyötyvät kaikki: opiskelijat tutustuvat yrityksiin ja matkailutyöhön, yritykset opiskelijoihin ja saavat heiltä uusia ideoita. Oppilaitos pysyy jatkuvasti selvillä millaisia ammattilaisia alueen yritykset tarvitsevat ja yritykset tietävät mitä ammatti- ja aikuisopisto voi heille tarjota.” ”Kun olemme suunnitelleet tätä uutta koulutusta olemme ottaneet selvää maakunnan ja lähiseudun tarpeista. Luotamme vahvasti Itä-Suomen matkailun kehittymiseen. Lähellä on esimerkiksi Tahkon matkailualue, joka tarjoaa paljon työllistymismahdollisuuksia.” Savon ammatti- ja aikuisopisto aloittaa ensi syksynä uuden nuorille tarkoitetun Matkailupalvelujen tuottaja-koulutuksen Kuopion Sammakkolammintie 2:n yksikössä. ”Tähän saakka olemme järjestäneet matkailun koulutusta ylioppilaille. Nyt opiskelemaan pääsevät peruskoulun suorittaneet opiskelijat”, kertoo Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opinto-ohjaaja Marianne Honkonen Savon ammatti- ja aikuisopistosta. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan yksikkö on monipuolinen kouluttaja. Päiväopiskelijoita on 500 ja aikuisopiskelijoita noin 200. ”Meillä on monenlaisia opiskelijoita: ikä vaihtelee 10 – 60 vuoteen. Suurin osa heistä tulee Kuopiosta ja lähiseudulta, mutta olemme vetovoimainen kouluttaja, joten tänne hakeudutaan kauempaakin.” Haku Opintopolku.fi Koulutukseen valitaan tänä vuonna 20 opiskelijaa ja sinne haetaan kevään ammatillisen koulutuksen yhteishaussa 24.2.–17.3.2015 ”Opinnot sopivat nuorille, joilla on halu toimia asiakkaiden kanssa, sosiaaliset taidot ovat tärkeitä, samoin avoin luonteenlaatu. Elämystuotannossa pitää usein tehdä persoonallisia ratkaisuja, jotta asiakkaat viihtyvät. Osaamisalan opinnois- Matkailupalvelujen tuottaja-koulutuksen opinnoissa liikutaan paljon luonnossa. Ala sopii reippaille asiakaspalveluhenkisille nuorille. sa liikutaan paljon luonnossa, joten reipas mieli ja kohtuullinen fyysinen kunto ovat hyväksi. Jos pitää luonnosta ja ulkona olemisesta, viihtyy täällä kyllä. Tänä keväänä opiskelijat hiihtävät, lumikenkäilevät, vaeltavat luonnossa ja liikkuvat muutenkin omin avuin. Keväisin melotaan, kiipeillään, pyöräillään ja retkeillään, sanoo Marianne Honkonen Sammakkolammentie 2:n yksikössä yhteishaussa on myös KEVÄÄN 2015 YHTEISHAKU - Sinun mahdollisuutesi! Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta Kokiksi, tarjoilijaksi tai vastaanottovirkailijaksi * Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto * myös YO-pohjaisena * myös kaksoistutkintomahdollisuus Kodinhuoltajaksi tai toimitilahuoltajaksi * Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto * myös YO-pohjaisena Matkailupalvelujen tuottajaksi * Matkailualan perustutkinto * myös kaksoistutkintomahdollisuus Kysy lisää! Marianne Honkonen, p. 044 785 4811 Hannu Laaksonen, p. 044 785 4831 Kuopio, Sammakkolammentie 2 www.sakky.fi www.yhteishaku.haeopiskelemaan.fi hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto (osaamisalat kokki, tarjoilija ja vastaanottovirkailija) ja kotityö- ja puhdistuspalvelun perustutkinto (osaamisalat kodinhuoltaja ja toimitilahuoltaja). Mielenkiintoinen ja monipuolinen ammatti Matkailupalvelujen tuottajat suunnittelevat ja tuottavat elämyksiä. He markkinoivat, myyvät ja toteuttavat matkailupalveluja. Matkailupalvelujen tuottajat voivat työskennellä mitä erilaisimmissa yrityksissä tai yhteisöissä. Mahdollisia työpaikkoja tarjoavat esimerkiksi matkailupalveluyritykset, hotellien ohjelmapalvelut, matkailu- ja matkatoimistot, kokous- ja kongressikeskukset, matkailun keskusvaraamot, liikennekeskukset, kylpylät, matkailukeskukset, museot ja matkanjärjestäjät. Mielenkiintoinen ja monipuolinen koulutus Opiskelijat tutustuvat opintojensa alussa matkailuun elinkeinona, asiakaspalveluun ja ravintolapalvelun perusteisiin. ”Opiskelijat suorittavat ensimmäisen työsisäoppimisjaksonsa opetushotelli-ravintolassamme, tutussa ja turvallisessa ympäristössä, jossa he saavat koko ajan hyvää ohjausta henkilökunnaltamme.” Opintoihin kuuluvat myös matkailupalvelujen tuotteistaminen, laatuajattelu sekä markkinoinnin ja mainonnan tuntemus. Opiskelijat suuntautuvat luonto-, liikunta-, terveys- ja kulttuurimatkailuun. Koulutus toteutetaan yhdessä työelämän kanssa ja opiskelijat pääsevät mukaan erilaisten tapahtumien sekä projektien järjestämiseen. He oppivat myös yrittäjyyttä sekä alan turvallisuutta. ”Opiskelijoilla on myös valinnaisia opintoja, esimerkiksi matkailupalvelujen tuottamista, opastuspalveluja tai markkinointiviestintää. Koulutus antaa mahdollisuuden moniin tehtäviin.” Käytännöllistä koulutusta ”Ammatillisessa koulutuksessa tekemällä oppii. Monet opinnot eivät luokkaan sovi, Kaksoistutkinto Matkailupalvelujen tuottaja-koulutuksen opiskelijat voivat halutessaan opiskella myös kaksoistutkinnon, jossa ammatillisen tutkinnon lisäksi suoritetaan ylioppilastutkinto. Ammatti- ja aikuisopisto tekee tiivistä yhteistyötä kuopiolaisen Kallaveden lukion kanssa ja opinnot on suunniteltu niin joustaviksi, että kaksoistutkinnon suorittaminen ei käy opiskelijoille liian vaivalloiseksi tai raskaaksi. ”Kaksoistutkinnon suorittaneet ovat haluttuja työntekijöitä ja heillä on myös hyvät jatkoopintomahdollisuudet ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa”, toteaa Marianne Honkonen.. Opiskelijat tutustuvat opintojensa alussa matkailuun elinkeinona, asiakaspalveluun ja ravintolapalvelun perusteisiin. OPINTOMAAILMA 19 40- Vuotias Pyhä Safaris tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua Pyhätunturilla • moottorikelkkasafareita, -vuokrauksia, jääkarting-kisoja, taksikuljetuksia sekä erilaisia lumiseikkailuja ja yhdessäoloa Pyhä Safariksen historia alkaa jo lähes neljänkymmenen vuoden takaa, kun v. 1975 Raimo ja Sinikka Haikonen muuttivat Rovaniemeltä ja perustivat hydrauliikka-, akku- ja autotarvikeliikkeen Kemijärvelle. ”Siitä se sitten yrittäjän elämä alkoi meillä molemmilla. Muutama vuosi myöhemmin siirryimme Shellin huoltamokiinteistöön ja toimintamme laajeni myös huoltamo- ja kahvila- alalle. Teimme tuolloin myös autokauppaa. Parikymmentä vuotta myöhemmin huoltamotoiminta alkoi Shellillä hiipua eikä yhtiö halunnut investoida, joten päätimme myydä toiminnan Osuuskaupalle 1994. Vedettiin tämän jälkeen hieman henkeä”. Tässä on lyhyesti kerrottuna Haikosten alkutaivalta ennen Pyhä Safarin perustamista. Moottorikelkkailu harrastuksena ”Raimo osti ensimmäisen moottorikelkan 70-luvun lopulla, jonka jälkeen Hän osallistui monia vuosia kelkkakisoihin. Poika Toni aloitti kilpailemisen moottorikelkoilla snow-crossissa juniori-luokassa 12-vuotiaana. Myöhemmin Toni kilpaili Amerikassa ammattilaisena kymmenkunta vuotta ja voitti muun muassa Ex Gamesin vuonna 1998 ja valittiin Hall of Fameen 2012. Samoihin aikoihin Raimo teki Suomulla ja Rukalla moottorikelkkasafareita. Tästä harrastuksesta Raimolla alkoikin sitten uusi ura moottorikelkka- ja safariyrittäjänä ja Hän perusti safariyrityksen Pyhätunturille”, Sinikka Haikonen kertoo. Oma safaritalo Safari-yritys toimi aluksi kolmisen vuotta Pyhän Liikekeskuksessa Rent House Pyhä- nimellä. ”Vaihdoimme nimeksi Pyhä Safaris, joka kuvaa paremmin yrityksemme toimintaa. Asiakastilat kävivät kuitenkin pieneksi, kun toimintaan tuli lisää erilaisia ohjelmapalveluja. Safaritalon suunnittelun aloitimme keväällä v. 2004 ja avajaisia pidettiin v.2005 helmikuussa. Avajaispuheen piti silloinen kauppa- ja teollisuus- ministeri Mauri Pekkarinen, joka ajoi avausnauhan poikki moottorikelkalla ilman kypärää. Hän sai siitä poliisipäälliköltämme kirjallisen huomautuksen. Asia sai aikanaan runsaasti huomiota lehdistössä”, Sinikka Haikonen muistelee. Uuden safaritalon valmistuminen oli Sinikka Haikosen mukaan iso edistysaskel yrityksen toiminnassa. Safaritalo sijaitsee ihan Pyhän keskustassa liikenneympyrän vieressä, lähellä luontokeskus Naavaa, ostoskeskusta ja kauppoja. Pihalta pääsee suoraan merkityille kelkkareiteille esim. Kemijärvelle ja Luostolle ja edelleen pohjoiseen Yhteishaku 24.2. – 17.3.2015 www.opintopolku.fi Ammatilliset perustutkinnot Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, 180 osp, pk/yo - Kokki, kokin koulutusohjelma, Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 180 osp, pk/yo - Kodinhuoltaja, kotityöpalvelujen koulutusohjelma - Toimitilahuoltaja, puhdistuspalvelujen koulutusohjelma Lukion opinnot lyhentävät koulutusaikaa vuodella! Lisätietoja puh. 044 0355 623, [email protected], www.kuopiontalouskoulu.fi tai vaikka etelään päin Rovaniemelle tai Kuusamoon. JÄÄKARTING- RATA Pyhälle ”Vuonna 2009 ostimme Pelkosenniemen kunnalta maa-alue, jolle rakensimme karting-radan talvikäyttöön. Rata-alue jäädytetään ja se on nyt kolmatta talvea käytössä. Ice Karting on vauhdikas, mukava ja leikkimielinen yhteinen kisatapahtuma. Meillä on toistakymmentä karting-autoa tällä hetkellä sekä sähköinen ajanotto ja Formulatyyppiset lähtövalot. Jokaisella on nyt mahdollisuus päästä kokeilemaan omia ajotaitojaan ja kilpailemaan hyvässä hengessä turvallisissa olosuhteissa. Autot ovat samoja autoja, mitä käytetään sisäkarting-radoilla, mutta renkaat on nastoitettu. Ice karting kilpailu koostuu kolmesta osiosta: harjoittelu, aika-ajo ja finaali. Finaaliin lähdetään aika-ajoissa ratkotussa lähtöjärjestyksessä yhteislähdöllä”, Sinikka Haikonen selvittää. Ajamaan pääsevät kaikki yli 150cm pitkät kuljettajat ikään ja ajotaitoihin katsomatta. Radalle pääsee yhtä aikaa max. 10 kuljettajaa. Ice Karting kilpailuihin lähdetään safaritalolta varustautumisen jälkeen. Kuljetus rataalueelle tapahtuu moottorikelkan vetämässä reessä. Ice Kartingkilpailuihin voi osallistua varaamalla ajan ryhmälle ( min. 4 hlö) tai osallistumalla viikko-ohjelmaan, jolloin keräämme ilmoittautuneista osallistujista ryhmän. ”Meillä on hyvät pukeutumistilat asiakkaillemme ja jokaiselle löytyvät laadukkaat ajovarusteet. Muutakin ohjelmaa ”Järjestämme kelkkasafareiden ja ice kartingin lisäksi poro- ja huskyajeluja erilaisin ohjelmin, pilkki-, lumikenkäretkiä, savusauna- ja kotailtoja, jääkiipeilyä ja niin edelleen”, Haikonen luettelee. Taksikuljetukset Tilataksitoiminta alkoi Kemijärvellä vuonna 2000 ja myöhemmin toinen taksi saatiin myös Pyhälle palvelemaan matkailukeskuksen sekä Pyhä Safarin asiakkaita ”Pystymme tarjoamaan asi- akkaillemme kokonaisvaltaisia paketteja kuljetuksista alkaen. Haemme asiakkaat lentokentältä majoituspaikkoihin ja järjestämme Heille kelkkasafareita ja jääkarting- kisoja ja kuljetamme alueen muihin kohteisiin. Olemme tehneet yli kymmenen vuotta asiakaskuljetuksia Venäjälle. Matkat ovat pääasiassa Venäjän kauppaa tekeviä yritysasiakkaita ja viranomaisia. Teemme vuosittain useita matkoja Muurmanskin alueelle. Toteutamme myös muutamia kelkkasafareita Venäjälle Hiipinän alueelle venäläisten partnerien avustuksella”, Sinikka luettelee. Korkealuokkainen kalusto takaa turvallisuuden ”Panostamme henkilökuntaan ja kalustoon. Yrityksessä työskentelee talvisin keskimäärin seitsemän henkilöä ja lisäksi käytämme tilapäistä työvoimaa ja yhteistyökumppaneittemme palveluja. Henkilökuntamme on erittäin kokenutta ja koulutettua palvelemaan sinua ja ryhmääsi. Erinomainen palvelu on meille kunnia asia. Tyytyväiset asiakkaat tuovat lisää tyytyväisiä asiakkaita, jolloin mekin nautimme työstämme yhtä paljon kuin asiakkaamme nauttivat yhdessäolosta ja retkistämme. Tällä hetkellä omaan kalustoomme kuuluu yli 25 moottorikelkkaa, jotka lähes kaikki ovat 4- tahtisia ja ekologisia”, Sinikka Haikonen toteaa. Asiakkaat Yrityksen asiakkaista puolet on kotimaisia. Ulkomaalaisia asiakkaita tulisi jo heti marraskuulla, jos lumi- ja keliolosuhteet vain antaisivat siihen mahdollisuuden. ”Normaalisti kausi käynnistyy joulukuun alussa, jolloin meillä aloitetaan viikko-ohjelmat. Joulukuulla asiakkaat ovat pääasiassa ulkomaalaisia ja vasta jouluksi saapuvat kotimaalaiset asiakkaat. Uuden vuoden aikaa tulevat venäläiset, heillähän on loma Tapanin päivästä n. 2 viikkoa lomaa. Joulukuulta kevääseen tulee viikoittain englantilaisia, hollantilaisia, sveitsiläisiä ja ranskalaisia. Myös muita Eurooppalaisia kuten espanjalaiset, saksalaiset, italialaiset ja puolalaiset ovat myös löytäneet tänne Pyhä-Luoston alueelle”, Sinikka kertoo. Helmikuun puolivälin jälkeen Pyhäsafaris tarjoaa asiakkaille yksilöllisiä räätälöityjä palveluja ja pitempiä yhden yön sekä useamman päivän mittaisia safareita vaikkapa pohjoiseen jäämerelle tai Itä-Lapin tunturit tutuksi kierrosta. Ikimuistoisia hetkiä ja retkiä ”Tervetuloa Lappiin kokemaan ikimuistoisia safareita ja kauniita maisemia. Ryhmien koot voivat vaihdella 1-5 ryhmistä aina 20-70 hengen ryhmiin. Oletko valmis hakemaan vauhtia Lapin erämaan luminietoksista tai etsimään rauhaa ja lepoa rentouttavalla erämaa safarilla. Jos sinulla on hiukan seikkailunhalua ja tarvetta rentoutua olet tullut oikeaan paikkaan, järjestämme sinulle tai ryhmällesi ikimuistoisen erämaamatkan lumen peittämille jängille ja tunturialueille. Ryhmäkokemuksena tällainen rentoutumismuoto on todella yhdistävä ja unohtumaton... Sijaintimme on parhaalla mahdollisella paikalla koskemattomien luonnonpuistojen ja reititettyjen erämaiden keskellä. Emme kuitenkaan ole tarvittaessa liian kaukana, junalla pääsee Kemijärvelle, josta on noin puolentunnin matka Pyhälle ja lähimmät lentokentät ovat Rovaniemi, Kittilä ja Kuusamo. Muista myös jääkarting, se on hauskaa leikkimielistäkin kisailua vaikka työporukan kesken”, Raimo Haikonen totesi. 20 OPINTOMAAILMA Lieksan kristillinen opisto Viihtyisä, innostava ja turvallinenopiskeluympäristö Uusi tieto- ja viestintätekniikkaan keskittyvä Kymppiluokka aloittaa ensi syksynä ”Lieksan kristillinen opisto on pieni, aktiivinen ja aidosti kansainvälinen koulu: innostava, avarakatseinen ja turvallinen opiskeluympäristö kaikille nuorille. Opiskelijat ja opettajat tuntevat toisensa hyvin ja opiskelijat otetaan yksilöinä huomioon. Voimme antaa heille laadukasta opetusta, henkilökohtaista ohjausta ja auttaa löytämään oman polun jatko-opintoihin ja työelämään. Uskon, että opiskelijoiden on helppo tulla tällaiseen suvaitsevaiseen opistoon, olipa heidän taustansa millainen tahansa”, kertoo opiston rehtori, filosofian tohtori Petri Pehkonen. Opisto kauneimman pohjoiskarjalaisen luonnon keskellä Lieksan kristillinen opisto toimii Kylänlahdessa 16 kilometrin päässä Lieksan keskustasta pohjoiseen, Oppilaitoksen viihtyisä opiskelumiljöö on rauhallisella paikalla Viekijärven rannalla keskellä kauneinta pohjoiskarjalaista luontoa. Opiston rakennukset ovat nimeltään Usko; päärakennus, jossa suurin osa opetuksesta tapahtuu, Toivo ja Rakkaus. Opisto on internaatti eli opiskelijat voivat myös asuvat siellä. Kulkuyhteydet opistolle ovat hyvät sekä junilla että linja-autoilla. ”Olemme panostaneet moderniin tietotekniikkaan, opistolla on monipuoliset laitteistot ja viestintäyhteydet. Opiston ruokala on kaikkien ylpeys, täällä valmistaan laadukasta ja hyvää kotiruokaa. Kansanopistona periaatteemme on se, että kaikki kurssilaiset voivat yöpyä täällä. Tarjoamme majoituskapasiteettimme mukaisesti yöpymistiloja sekä Kylänlahdessa että Lieksan keskustassa.” Toimintaa myös Lieksan keskustassa Tämän vuoden alussa opisto siirsi toimintojaan myös Lieksan keskustaan, entisen elokuvateatterin ja hotellin tiloihin. ”Järjestämme Lieksan keskustassa Taiteen ja kulttuurin linjan opintoja. TaiKu-linja on tarkoitettu päivätoiminnaksi taiteellisesta työskentelystä kiinnostuneille vammaisille ja vajaakuntoisille nuorille ja aikuisille. TaiKun toiminnassa vuorottelevat eri taiteen tekemisen muodot, vuorovaikutuksen vahvistuminen ja arkielämän taidot. Keskustan tiloissa järjestetään myös erilaisia lyhytkursseja”, kertoo Pehkonen. Aidosti monikulttuurinen opiskeluympäristö Opiston kokovuotisilla linjoilla opiskelee noin 150 opiskelijaa. ”Suurin osa opiskelijoistamme tulee oman maakunnan alueelta, mutta tänne hakeudutaan kyllä kauempaakin. Osa opiskelijoistamme on maahanmuuttajia, jotka edustavat useita eri kansallisuuksia: he tulevat enimmäkseen Keski-Euroopasta, Venäjältä, Afrikasta, Aasiasta ja Lähi-idästä. Olemme aidosti monikulttuurinen opisto, jossa opiskelijamme voivat tutustua toisiin kansallisuuksiin ja kulttuureihin. Olemme järjestäneet parin vuoden ajan kulttuurikeskiviikkoja, joiden aikana järjestään erilaisia työpajoja. Niihin voivat osallistua eri linjojen opiskelijat toiveidensa mukaan.” Opiston koulutustarjonta Lieksan kristillisen opiston koulutustarjontaan kuuluvat lukuvuoden kestävät kymppiluokat sekä Suomen kieltä ja kulttuuria maahanmuuttajille- linja. Opistossa on myös kaksivuotinen aikuisperuskoulu, jossa ihmiset, jotka eivät ole peruskoulua suorittaneet, voivat sen käydä. Aikuisperuskoulussa on suomalaisten lisäksi myös maahanmuuttajia. Ammatillisena lisäkoulutuksena opistossa järjestetään lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkintoon sekä koulukäynnin aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan tutkintoon valmistavia koulutuksia. Ammatillisia lisäkoulutuksia järjestään tulevalla opintokaudella ainoastaan Joensuussa. Lisäksi opisto järjestää vilkasta lyhytkurssi- ja leiritoimintaa ympäri vuoden. Mediatekniikan valmentava opintolinja entisen kymppiluokan rinnalle Lieksan kristillisessä opistossa toimii Kymppiluokka. Se on tarkoitettu peruskoulunsa suorittaneille nuorille, jotka haluavat vielä lisätä peruskoulutaitojaan ”Kymppiluokan opiskelijoilla on erilaisia tavoitteita: osa haluaa korottaa peruskoulun arvosanoja tai oppia uusia taitoja, osa valmistautuu jatko-opintoihin ja itsenäiseen elämään. Kymppiluokan jälkeen opiskelijoilla on paremmat mahdollisuudet jatkoopintoihin”, kertoo Pehkonen. ”Aiemmin yhdistimme Kymppiluokan opetuksen luontoteemaan. Linjalla tulevat myös tutuksi luonto- ja matkailuala, yrittäjyys sekä kansainvälisyys. Opintoihin kuuluvat samat yleissivistävät oppiaineet sekä atk-, taito- ja taideaineet kuin tavallisellakin kymppiluokalla. Opiskelijat voivat myös suorittaa ensiapukurssin ja hygieniapassin. Sen lisäksi tutustutaan lähiympäristöön, tehdään retkiä ja opintokäyntejä sekä järjestetään keväisin ja syksyisin leirikoulut.” Opisto on uudistamassa Kymppiluokan koulutusta. Entisen linjan rinnalle tulee tietoja viestintätekniikkaan keskittyvä luokka: Mediatekniikan valmentava opintolinja. Se tarjoaa vuoden mittaisen vaihtoehdon aiheesta yleisesti kiinnostuneille ja myös niille, jotka haluavat suunnata ammatillisiin opintoihin media alalle: mahdollisuuksia ovat esimerkiksi peliala, datanomi, graafinen suunnittelu ja ohjelmistosuunnittelu.” ”Tulevaisuudessa tulee siis olemaan tavallinen kymppiluokka, jossa edelleen painotetaan luontoteemaa soveltaen. Sitten toisena vaihtoehtona on tämä ”Media-alan toiselle asteelle valmentava” -linja.” Linjalla opiskellaan tietotekniikan perusteita, opetellaan mobiilin teknologian hyödyntämistä ja ohjelmoinnin alkeita Myös robotiikan alkeet ja robottien liikkeiden ohjelmointi tulevat opiskelijoille tutuiksi. Media on yksi keskeinen aihe opinnossa. Opiskelijat tutustuvat still-kuvien ottamiseen ja käsittelyyn, elokuvien tekemiseen ja muokkaukseen sekä äänen käsittelyyn Kymppiluokalla tehdään myös erilaisia projektitöitä. ”Tavoitteemme on uudistetun linjan avulla lisätä opiston vetovoimaisuutta myös oman toiminta-alueemme ulkopuolella”, toteaa Petri Pehkonen. Sosiaalialan valmentava linja Ensi syksynä opistossa aloittaa myös sosiaalialan valmentava linja. Linjalla voi opiskella 30 – 60 opintopistettä ammattikorkeakoulutason sosionomiopinnoista ”Linja on nuorille hyvä väy- Lieksan kristillinen opisto on kansanopisto, jossa voi opiskella peruskouluaineita, ammattitutkintoihin valmentavia opintoja suomen kielen ja kulttuurin opintoja, vapaan sivistystyön lyhytkurssi- ja käsityötyöpaja-opintoja sekä avoimen yliopiston opintoja. Opettaja näprää Lego-robottia, jota voi ohjelmoida suorittamaan tehtäviä. Robotilla on sensorit joilla se aistii ja moottorit joita se käyttää liikkumiseen. lä sosiaalialan opintoihin. Koulutus järjestetään yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa ja avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Linjalle voivat hakea kaikki peruskoulun suorittaneet alasta kiinnostuneet henkilöt. Toki aiemmista keskiasteen opinnoista on koulutuksessa hyötyä. Jos opiskelija hankkii tarpeeksi opintopisteitä, hän voi korvata myöhemmin alkuosan sosionomiopinnoista ammattikorkeakouluissa.” Opistossa koulutetaan henkilökohtaisia avustajia Ensi syksynä alkaa myös Henkilökohtainen avustajakoulutus. ”Koulutus kestää lukukauden eli puoli vuotta. Henkilökohtaiset avustajat toimivat vammaisten ja vajaakuntoisten avustajina. Vammaispalvelulaki takaa jokaiselle vajaakuntoiselle ja tietyt kriteerit täyttäville vammaisille henkilökohtaisen avustajan yhteiskunnan puolesta. Koulutukseen voivat osallistua kaikki alalle sopivat, pohjakoulutusvaatimuksia ei ole. Koulutuksen aikana harjoitellaan kotipalvelu- ja hoivataitoja, koska avustajat toimivat asiakkaidensa apuna kotitöissä ja arjen toimissa. Työ ei välttämättä ole kokopäivätyötä, avustajalla voi sopimuksen mukaan olla useampiakin avustettavia.” Opintojen järjestämisessä tehdään yhteistyötä paikallisten matkailualan yritysten kanssa. Työharjoittelut voidaan tehdä näissä yrityksissä ja ne ovat mukana myös leirikoulujen järjestämisessä. Tavoitteemme on yhdistää opintoihin matkailualan yrittäjyysteemaa, jotta opiskelijat saavat kosketuspintaa myös yritystoimintaan”, kertoo Petri Pehkonen. Ilmoittautuminen Kymppiluokalle tapahtuu hakulomakkeella osoitteessa www.lkro.fi. Ensi syksynä Lieksan kristil- lisessä opistossa aloitetaan myös peli, tietokoneohjelmointiin ja Tavoitteemme on saada uudelle kymppiluokalle kiinnostuneita opiskelijoita lähiseutujen lisäksi myös kauempaa Suomesta. Avoimen yliopiston opinnot Lieksan kristillisessä opistossa järjestetään myös avoimen yliopiston opintoja kasvatustieteessä, erityispedagogiassa, gerontologiassa ja tietojenkäsittelytieteessä. ”Nämä yliopiston perustason opinnot järjestetään yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Opinnot aloitetaan tarpeen mukaan syksyisin. Opisto antaa lähiopetuksen ja myös tentit suoritetaan opistossa. Osa opinnoista järjestetään Lieksan keskustassa sijaitsevissa tiloissa, joka helpottaa lieksalaisten osallistumista niihin.” Aktiivista lyhytkurssitoimintaa Petri Pehkonen toteaa, että aktiivinen lyhytkurssitoiminta on olennainen osa Lieksan kristillisen opiston koulutustarjontaa. ”Opisto järjestää vilkasta lyhytkurssi- ja leiritoimintaa ympäri vuoden. Kursseille tulee osanottajia ympäri Suomea ja he myös yöpyvät opistolla. Olemme laajentaneet lyhytkurssitoimintaa ja tänä vuonna meillä on tietyt lyhytkurssiviikonloput, joista saa tarkempia tietoja nettisivuiltamme. Käden taitojen lyhytkurssit ovat edelleen hyvin suosittuja: tänä vuonna täällä on esimerkiksi kursseja porsliinimaalauksesta, lasisulatuksesta, valokuvauksesta ja huhtikuussa järjestämme tablettitietokoneen käyttökurssin. Nyt kun meillä on tilat Lieksan keskustassa, osa lyhytkursseista järjestetään siellä.” Lisätietoja: www.lkro.fi OPINTOMAAILMA 21 LUPA ONNISTUA - YKSIN TAI YHDESSÄ! Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Tutkinto on toisen asteen ammatillinen koulutus, joka kestää ylioppilailla ja aikuisilla 2,5 vuotta. Tutkintonimike on lastenohjaaja. Lastenohjaaja työskentelee seurakunnan, lapsi- ja perhetyössä sekä kunnallisessa päivähoidossa ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Hakeminen kevään yhteishaussa. Seuraava koulutus alkaa elokuussa 2015. Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto Aikuisten ammattitutkinto, joka soveltuu mm. ylioppilaille, jotka ovat kiinnostuneet sosiaali- ja terveys- tai opetusalasta. Koulutukseen on jatkuva haku. Seuraava koulutus alkaa syyskuussa 2015. Molemmissa koulutuksissa soveltuvuuskoe on suoritettava hyväksytysti. Muut koulutukset: Sosiaalialan amk-opintoihin valmentava linja Avoimen yliopiston opinnot: Kirjoittamisen perusopinnot Lisätietoja: Jaakkiman kristillinen opisto Opistontie 21, 56100 Ruokolahti Puh. 05-6690 300 www.jaakkima.fi KYSY LISÄÄ 10-LUOKASTA JA ILMOITTAUDU OPISKELEMAAN! 10-LUOKAN OPISKELIJAMME SAAVAT LUKUVUODEN AJAKSI KÄYTTÖÖNSÄ IPAD:N SYKSYN OPINNOT KUTSUVAT! MUISTA MYÖS MUUT LKRO:N KOULUTUSMAHDOLLISUUDET • LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO • KOULUNKÄYNNIN JA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTO • AVOIMEN YLIOPISTON KURSSIT • KÄSITYÖPAJAT JA LYHYTKUSSIT • SUOMENKIELEN KURSSIT ULKOMAALAISILLE • TAITEEN JA KULTTUURIN LINJA Opiskelun aikana on mahdollista asua opiston asuntolassa! HAKU: WWW.OPINTOPOLKU.FI 10 - Luokalla on valittavissa kaksi linjaa - luonto ja elämys -opintolinja - mediatekniikan -opintolinja HAKUAIKA 19.5.-25.7. Katso lisää koulutustarjonnasta ja ilmoittaudu www.lkro.fi Puh. 0400 487 750 I [email protected] 22 OPINTOMAAILMA Kiteen Evankelinen Kansanopisto Monipuolinen ja vireä opiskelupaikka ”Kiteen Evankelinen Kansanopisto on erinomainen vaihtoehto sellaisille nuorille, jotka haluavat opiskella tavoitteellisesti viihtyisässä ympäristössä. Yhdessä tekeminen, käytännönläheinen toiminta ja opiskelijoiden mahdollisuus henkilökohtaiseen kasvuun ovat vahvuuksiamme”, kertoo apulaisrehtori Eeva Nygren. Kansanopisto on monipuolinen kouluttaja Yli 60 vuotta toimineesta kansanopistosta on tullut alueellaan merkittävä kouluttaja. ”Kunnioitamme perinteitämme, katsomme eteenpäin, reagoimme nopeasti muutoksiin ja suuntaamme koulutuksiamme tarpeiden mukaisesti. Toivottavasti kansanopistojen resurssit saadaan turvatuiksi tulevaisuudessakin, että ne voivat jatkaa tärkeää työtään”. Kiteen Evankelinen Kansanopisto on monipuolinen kouluttaja, joka tarjoaa sekä lukuvuoden kestäviä pitkiä linjoja, ammatillisiin tutkintoihin johtavaa koulutusta, erilaisia yleissivistäviä kursseja sekä avoimen yliopiston perusopintoja. ”On opiston rikkaus, että meillä on erilaisia opiskelijoita; pitkillä linjoilla opiskelevia nuoria, ammattitutkintoihin valmistautuvia aikuisopiskelijoita, erilaisiin harrastuksiin liittyvillä lyhyillä kursseilla opiskelevia ja monikulttuurisuuteen liittyvien kurssien opiskelijoita.” Kiteen Evankelinen Kansanopisto sijaitsee rauhallisella puistoalueella aivan Kiteen kaupun- Kiteen Evankelisessa Kansanopistossa toimii myös musiikkilinja, jonka opinnot järjestetään monimuoto-opiskeluna lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin. Kuva Martti Rosendahl kikeskustassa. Peruskoululinja Kymppi valmiuksia jatko-opintoihin ”Kymppiluokalla opiskelu sopii nuorille, jotka haluavat panostaa tulevaisuuteensa ja oppia oppimaan, korottaa peruskoulutodistuksen arvosanoja tai saada päättötodistuksen sekä parantaa jatko-opiskelumahdollisuuksiaan. Kymppiluokalla voi myös tutustua työelämään ja eri ammattialoihin”, kertoo Eeva Nygren. Kymppiluokalla opiskellaan kieliä, matemaattis-luonnontieteellisiä aineita, äidinkieltä ja kirjallisuutta, uskontoa ja etiikkaa, yhteiskunnallisia aineita sekä atk-taitoja. Linjalla on mahdollisuus harrastaa liikuntaa, tehdä projektitöitä, osallistua työharjoitteluun ja internaattiopintoihin sekä kehittää kädentaitoja. Jokaisen opiskelijan kans- sa laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Osa opinnoista toteutetaan elämyksellisin keinoin, mm. opintoretkinä ja itsenäisinä tutkielmina. Opiskelijat voivat asua kansanopistolla, alle 18-vuotiaat saavat ilmaisen majoituksen ja ruokailut. Kymppiluokalla opiskelijat voivat opiskella opiston musiikkilinjan opintoja sekä ammattiopiston tai lukion valinnaisia kursseja. Matkalla opintoihin Matkalla opintoihin -linjalla opiskelijat voivat miettiä valintojaan, tutustua eri alojen opiskeluun sekä kehittää samalla luovuutta ja käden taitoja. ”Linja on tarkoitettu mm. peruskoulun ja lukion päättäneille sekä välivuotta viettäville tai ammatinvaihtoa suunnitteleville. Jokaiselle tehdään oma opiskelusuunnitelma. Opiskeluaikana voi osallistua eri kursseille ja miet- Syksyllä 2015 alkavat linjat • • • • • • • • • • • • • • • • Peruskoulun lisäopetus (Kymppiluokka) Aikuisperuskoulu Kehitysvamma-alan ammattitutkinto Kotityöpalvelujen ammattitutkinto Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto Perhepäivähoitajan ammattitutkinto Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto Entisöinti, verhoilu ja kädentaidot Kotoutumiskoulutus Matkalla opintoihin Minustako hoiva-alalle? Musiikkilinja Perhehoitokoulutus Teologian ja etiikan perusteet teoriassa ja käytännössä Monikulttuurisuus ja kansalaisuus Kiteen Evankelinen KANSANOPISTO Opistontie 7, 82500 KITEE, Puh. 0400 956 090 toimisto@kiteenkansanopisto.fi • www.kiteenkansanopisto.fi tiä, mihin seuraavaksi suuntaisi ja saada valmiuksia jatko-opintoihin”, kertoo Nygren. Linjalla voi opiskella yhden tai kaksi lukukautta. Opiskelijat voivat koota kansanopiston kursseista itselleen sopivan kokonaisuuden: he voivat suorittaa Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston perusopintoja eri oppiaineissa, kehittää atk-taitojaan, osallistua monipuolisille kädentaitojen kursseille sekä opiskella esimerkiksi kasvatus- ja terveydenhuoltoalaan liittyviä aineita opiston ammatillisilta linjoilta. Kielikursseja lukiolaisille Kansanopistolla järjestään ensi kesänä kielikursseja lukiolaisille. Englannin ja ruotsin kielen kursseja järjestetään heinäkuun lopulla ja niihin ilmoittaudutaan suoraan opiston kautta. Maahanmuuttajien koulutusta on kehitetty Eeva Nygren kertoo, että maahanmuuttajien koulutus on Kiteen Evankeliselle Kansanopistolle kasvava toimintamuoto. ”Järjestämme opistossa koulutusta maahanmuuttajanuorille. Meillä on myös aikuisille tarkoitettu peruskoulu ja peruskoulun lisäopetus maahanmuuttajille. Linjan opetussuunnitelmaan on uudistettu niin, että se sopii maahanmuuttajille erittäin hyvin. Maahanmuuttajille sopii myös Suomen kielen ja kulttuurin linja. Ensi syksynä jatkuu nuorten maahanmuuttajien yhteiskuntatakuuseen liittyvä koulutus, jolla voi opiskella Suomen kieltä ja kulttuuria ja joka on tarkoitettu alle 30-vuotiaille maahanmuuttajille. Mielenkiintoinen Musiikkilinja Kiteen Evankelisessa Kansanopistossa toimii myös musiikkilinja. ”Musiikkilinjan opinnot järjestetään monimuoto-opiskeluna lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin. Meillä on etevä ja toimissaan taitava musiikin opettaja, Plamen Dimov. Musiikkilinja sopii ihmisille, jotka haluavat harrastaa musiikkia koulun tai työn ohessa, kehittää soitto- ja/ tai laulutaitoasi tai osallistua bänditoimintaan. Musiikin harrastelinjan toiminta muodostuu oman soittimen ja/tai laulun yksilöopetuksesta sekä bänditoiminnasta. Lukuvuoden aikana järjestetään viikonloppukursseja, joissa opiskelijat pääsevät yhdessä harjoittelemaan, äänittämään ja levyttämään omia esityksiään sekä toteuttamaan yleisökonsertteja. Musiikkiopintoihin voivat osallistua myös Matkalla opintoihonlinjan opiskelijat.” Avoimen yliopiston opintoja monimuoto-opintoina Kiteen Evankelinen Kansanopisto tarjoaa avoimen yliopiston opintoja monimuoto-opintoina yhteistyössä Itä-Suomen avoimen yliopiston kanssa. Opiskelijat voivat suorittaa Kasvatustieteen ja Aikuiskasvatustieteen ja Teologian perusopinnot, joiden laajuus on 25 opintopistettä sekä Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen aineopinnot (35 op). ”Opiskelijamme saavat ko- Kiteen Evankelinen Kansanopisto on kannustava ja monipuolinen opiskeluympäristö. kemusta yliopisto-opiskelusta. Avoimen yliopiston opintoja voi opiskella Matkalla opintoihonlinjalla ja suorittaa niitä iltaopintoina sekä osana kansanopiston muita linjoja.” Aikuisille ammattitutkintoihin johtavaa koulutusta Kiteen Evankelisen Kansaopiston ammatilliset linjat ovat Kotityöpalvelujen ammattitutkinto, Kehitysvamma-alan ammattitutkinto, Perhepäivähoitajan ammattitutkinto, Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto, Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto sekä Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto sekä erikoisammattitutkinto. ”Nämä ammattitutkinnot on suunnattu aikuisopiskelijoille. Tarjoamme kaikkiin valmistavia koulutuksia, jotka toteutetaan jos opiskelijoita on tarpeeksi. Tutkintoja voi suorittaa myös suoraan työelämästä henkilökohtaisen suunnitelman mukaan”, kertoo Eeva Nygren Opiskelijavalinta Haku Kiteen Evankelisen Kansanopiston linjoille tapahtuu suoraan oppilaitoksen kautta. Opistosta, linjoista ja hakuajoista saa lisätietoja sivuilla www.kiteenkansanopisto.fi Nightwish Days heinäkuussa 2015 Kansanopistolla järjestään 3.7. – 16.7.2015 Nightwish-viikko, jonka aikana esitellään Nightwishin inspiroimaa musiikkia, taidetta ja mediaa. Musiikkiryhmä järjestää viisi konserttia Kiteellä ja yhden Joensuussa, taideryhmä pitää taidenäyttelyn ja mediaryhmä huolehtii viikon julkisuudesta. Kaikki osallistujat opiskelevat suomen kieltä ja kulttuuria sekä saavat ohjausta omassa aiheessaan. Nightwish-tapahtuma on herättänyt mielenkiintoa ulkomaita myöten. Odotamme osallistujia yli kymmenestä maasta. Viikon kestävällä kurssilla on taidetta, musiikkia, suomen kieltä ja kulttuuria. Taideopettajana toimii ruotsalainen Paulina Medepona ja musiikkia opettaa Plamen Dimov. Suomalaisille osallistujille kurssi tarjoaa hyvät mahdollisuudet opiskella englannin kieltä. Perhehoitovalmennuksiin uusi malli Kansanopisto järjestää myös perhehoitovalmennuksia. Perhehoidolla tarkoitetaan ikäihmisen hoivan ja huolenpidon järjestämistä perhehoitajan kodissa. Perhehoito tarjoaa samana pysyvät hoitajat sekä ikäihmisen yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa hoivaa ja huolenpitoa. ”Perhehoito sopii erittäin hyvin syrjäseuduille. Perhehoidon valmennuksen käyneet ihmiset voivat tehdä Kiteen kaupungin kanssa sopimuksen ja ottaa kotiinsa asumaan vanhuksia, kehitysvammaisia tai muita hoidon tarpeessa olevia ihmisiä.” Kansanopisto järjestää koulutuksia pitkin vuotta. ”Valmennus sisältää viisi kontaktiviikonloppua ja etäopiskelua. Kun noin 10 ihmisen ryhmä tulee täyteen, voimme aloittaa koulutuksen. Kiteellä valmennukset aloitettiin 2012 ja niihin on osallistunut useita kymmeniä opiskelijoita”, kertoo Eeva Nygren. Kiteen Evankelinen Kansanopisto aloitti tänä vuonna hankkeen perhehoitokoulutuksen kehittämiseksi. Perhot on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke: Ikäihmisten perhehoitajuus ja perhehoidon vertaiskehittämisen toimintamalli työllisyyden edistäjänä 2015–2016. Hankkeen tavoitteena on ikääntyvien ja muuten heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllisyyden tukeminen perhehoitajuuden kautta sekä kuntien tukeminen ikäihmisten perhehoitojärjestelmän kehittämisessä, sekä uusien perhehoitomuotojen alulle saattamisessa. ”Tavoitteena on perhehoidon vakiinnuttaminen kuntien ikäihmisten hoivamuodoksi. Hanke kehittää perhehoidon mallia ja levitämme sitä Kiteelle ja ympäryskuntiin. Hanke hyödyttää kuntia ja kaikkia siihen osallistuvia.” Kansanopisto on aloittamassa myös opinnollista kuntoutusta tietotekniikan avulla, johon liittyy ”Elämän pitkospuut”-hanke. Kohderyhmänä ovat työttömät, maahanmuuttaja ja romanit ja ryhmät aloittavat toimintansa syksyllä 2015.” Kiteen Evankelinen Kansanopisto sijaitsee omalla rauhallisella puistoalueellaan aivan Kiteen kaupunkikeskustassa. Opisto on sisäoppilaitos, joka tarjoaa monipuolista opetusta perusoppijaksolla ja lyhytkursseilla. Kuva Martti Rosendahl OPINTOMAAILMA 23 Paukkula, Suomen Nuoriso-opisto kurssi-, leiri- ja koulutuskeskus Mikkelin kaupunkikeskustassa ”Paukkula tarjoaa innostavan ja viihtyisän opiskeluympäristön. Kampus on vihreä keidas keskellä kaupunkia, 1,5 kilometriä torilta. Paukkula on sopivan kokoinen yhteisö, jossa henkilöstö on lähellä opiskelijaa, tunnemme opiskelijamme ja opiskelijat tuntevat meidät. Opiskelijat, jotka ovat kiinnostuneet ihmisläheisestä työstä viihtyvät täällä varmasti”, kertoo Suomen nuoriso-opiston vararehtori Anne Havukainen. Paukkulassa järjestetään ammatillisina opintoina nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen koulutusta ja vielä vuoden ajan matkailualan koulutusta. Koulutustarjontaan kuuluvat myös vuoden kestävät liikunnanohjauksen peruskurssi ja teatteri-ilmaisun ohjaajan peruskurssi, sekä erilaiset lyhytkurssit ja – koulutukset. Paukkulassa järjestetään myös leirikouluja ja erilaisia tapahtumia sekä tarjotaan yritys-, kokous- ja perhejuhlapalveluita. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajat saavat monipuolisen koulutuksen Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja on humanistisen ja kasvatusalan tutkinto, jonka laajuus on 180 osaamispistettä. Peruskoulupohjalta koulutus kestää kolme vuotta. Ylioppilaat opiskelevat kaksi vuotta. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajat työskentelevät lasten, nuorten, aikuisten ja ikääntyvien parissa ja luovat edellytyksiä heidän vapaa-ajan toiminnalleen. Nuoriso-ohjauksen erityisosaamista on lasten ja nuorten kasvun tukeminen, mielellään vapaa-ajantoiminnan suunnitteleminen ja ohjaus erilaisin kulttuurin- liikunnan- sekä elämysja luontotoiminnan menetelmin. Osaamisen kehittämisessä keskeistä on ohjaustaitojen, hyvä ilmaisukyvyn, sosiaalisten taitojen, yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen. ”Tavoitteena, että opiskelijoillemme kehittyy vahva ohjausote, jotta he pystyvät ohjaaman kaikkia pikkulapsista ikääntyneihin. Tutkinto koostuu viidestä ammatillisesta tutkinnon osasta ja kaikille yhteisestä tutkinnon osasta ja vapaasti valittavista tutkinnon osista. Pakollisia tutkinnon osia, jotka muodostavat ammattitaidon ytimen ovat ohjaajuus, ohjauksen menetelmät ja ohjaus eri toimintaympäristöissä”, kertoo Anne Havukainen. ”Opiskelijat suuntautuvat valinnaisten tutkinnon osien kautta. Kansalais- ja järjestötoiminnan ohjaus antaa valmiudet toimia yhdistysten ja muiden järjestöjen tehtävissä. Hyvinvointipalvelujen tuottaminen ja ikääntyvien ohjaus ovat myös vaihtoehtoja. Ikääntyvien ohjaukseen perehtyneet voivat työskennellä esimerkiksi palvelutalojen ja vanhainkotien virikeohjaajina. Tämä painotus on tietoinen valinta. Etelä-Savo on ikääntyvin maakunta Suomessa, asukkaiden keski-ikä on korkea ja ikääntyvien ihmisten parissa työskenteleviä ammattilaisia tarvitaan. Nuorten sosiaalisessa vahvistamisessa opiskelijan osaaminen lisääntyy erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten ohjaustaidoissa sekä osallisuuden vahvistamisen menetelmissä.” Käytännöllistä koulutusta Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen opinnot ovat käytännöllisiä; tekemällä opitaan paljon. ”Toki tietoperusteisella opetuksella on myös osuus koulutuksessa, tiedollinen ja taidollinen osaaminen yhdessä muodostavat ammattitaidon.” Koulutuksessa korostuvat toiminnallisuus, yhdessä tekeminen, tekemisen kautta oppiminen ja käytännönläheisyys. Työssäoppiminen on olennainen osa opintoja. Opiskelija voi mennä työssäoppimaan myös ulkomaille. Kansainvälisiin kahdeksan viikon työssäoppimisjaksoihin Espanjan Fuengirolaan valitaan useita opiskelijoita lukuvuodessa. ”Opiskelijat oppivat tulevaan ammattiinsa käytännön tehtävissä. He oppivat työelämän tapoja ja verkostoituvat työnantajien kanssa. Meillä on hyvät suhteet alueen yrityksiin, yhteisöihin ja järjestöihin. Paukkula on valtakunnallinen oppilaitos, joten monet opiskelijamme tekevät työssäoppimisjaksonsa kotipaikkakunnillaan ja luovat suhteita myös siellä.” Laaja tehtäväkenttä Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajat voivat työskennellä esimerkiksi kuntien, seurakuntien, laitosten tai yritysten palveluksessa. ”Opiskelijamme voivat työllistyä myös erilaisten järjestöjen ohjaustehtäviin, jotkut hyödyntävät ammattitaitoaan yritystoiminnassa esimerkiksi erilaisten vapaa-ajan palveluiden parissa.” Nuoriso- ja vapaa-ajan toiminnassa keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat koulut, päiväkodit, iltapäiväkerhot, sosiaali- ja terveysalan ja liikuntatoimen työntekijät sekä kansalaisjärjestöt. Paukkula on turvallinen sisäoppilaitos Tavallisesti toisen asteen tutkinnon suorittaminen useamman nuoren kannalta tarkoittaa asumista jo 16-vuotiaana kodin ulkopuolella. Paukkula on sisäoppilaitos, jolloin yhteisöllinen, virikkeinen ja rauhallinen asuminen on järjestetty kampukselle. Paukkulassa on kaksi asuntolaa, Kuutuuli ja Savotta. Asuntoloissa on koordinoidusti järjestettyä kulttuurillista ja liikunnallista iltatoimintaa. Asuntoloissa järjestetään opintojen etenemiseen ja elämän hallintaan liittyvää ohjausta ja erilaisia tukitoimia. Asuntolavalvojat huolehtivat nuoren opiskelijan hyvän elämän edellytyksistä Paukkulan kampuksella. Kampuksella asuu viikot noin 90 opiskelijaa. ”Samalla kampuksella toimivat Etelä-Savon tanssiopisto ja Etelä-Savon liikunta, joiden kanssa teemme kiinteää ja hedelmällistä yhteistyötä”, sanoo Anne Havukainen. Opiskelijavalinta Paukkulassa Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan peruskoulupohjaiseen koulutukseen on 30 aloituspaikkaa ja ylioppilaille 15. Koulutukseen haetaan kevään ammatillisen koulutuksen yhteishaussa 24.2.–17.3.2015 opintopolku.fi. ”Hakijat kutsutaan 18. – 19. toukokuuta järjestettävään yksipäiväiseen soveltuvuuskokeeseen. Kokeessa arvioidaan hakijoiden sosiaalisuutta, ryhmässä toimimisen taitoja, aloitekykyä, itsensä ilmaisemista, esiintymistaitoja ja myös opiskelutaitoja”, kertoo Anne Havukainen ”Koulutus kiinnostaa nuoria. Meille hakeudutaan ympäri Suomea. Kaukaisimmat opiskelijat tulevat Rovaniemeltä ja Turun seudulta.” Liikunnanohjauksen peruskurssi Liikunnanohjauksen peruskurssi on vapaa sivistystyön koulutusta. Koulutus kestää lukuvuoden ja se antaa hyvät mahdollisuudet jatko-opintoihin esimerkiksi liikunta-, ohjaus- ja kasvatusalalla. ”Kurssi voi toimia myös täydennyskoulutuksena sellaisille ihmisille, jotka alalla jo työskentelevät”, sanoo opettaja Noora Seppänen-Nousiainen, joka toimii hyvinvointi- ja liikuntakoulutuksen suunnittelijana. ”Suurin osa opiskelijoistamme on suorittanut joko peruskoulun, ammatillisen tutkinnon tai lukion. Meillä on opiskelijoina myös alanvaihtajia: Tänä vuonna kurssille valitaan noin 15 uutta opiskelijaa. Se on ideaalinen ryhmäkoko, voimme antaa henkilökohtaista opetusta.” Elokuussa alkavan liikunnanohjauksen peruskurssin ha- Liikunnanohjauksen peruskurssi on tunnettu aktiivisesta toiminnasta ja hyvästä hengestä. kuaika on käynnissä. Koulutukseen haetaan Paukkulan Internet-sivuilla olevalla lomakkeella www.paukkula.fi/ kurssit. Liikunnanohjauskoulutuksen tavoitteena on kehittää terveyden ja hyvinvointivalmennuksen edistämismenetelmiä suoraan työelämään, vahvistaa valmiuksia opetus-, ohjaus-, liikunta-, hyvinvointi- ja terveysalan opintoihin sekä toimia täydennyskoulutuksena liikunnan- Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen opinnot ovat käytännöllisiä. Koulutuksessa korostuvat toiminnallisuus, yhdessä tekeminen, tekemisen kautta oppiminen ja käytännönläheisyys. ohjausalalla toimiville. Liikunnanohjauksen peruskurssin hyvinvointi- ja liikuntakoulutuksessa on vahva Personal Trainer -näkökulma ja työote. ”Monilla opiskelijoillamme on pitkä treenitausta ja he ovat kiinnostuneet Personal Trainerin työstä. Koulutuksesta he saavat valmiuksia ohjata muita”, Noora Seppänen-Nousiainen Koulutus kehittää liikunnanja kuntosaliohjaamisen sekä hyvinvointivalmennuksen ohella esiintymistaitoa, puheilmaisua, vuorovaikutus- ja ryhmätyöskentelytaitoja, itseluottamusta ja elämän hallintaa. Koulutuksen painoalat ovat ryhmäliikunnanohjaus, kuntosalivalmennus, hyvinvointivalmennus, uinninopetus ja -valvonta, luonto- ja elämysliikunta, talvi- ja lumiliikunta, kamppailulajit sekä palloilulajien soveltaminen lasten ja nuorten ohjaustoimintaan. ”Opiskelijat suorittavat myös uimaopettajan/uinninvalvojatutkinnon ja Ensiapu 1 ja 2-kurssit. Teemme paljon yhteistyötä Mikkelin ammattikorkeakoulun, eri urheiluseurojen ja Etelä-Savon liikunnan kanssa. Se monipuolistaa opiskelijoiden koulutusta. He pääsevät toteuttamaan esimerkiksi erilaisia tapahtumia ja olemaan mukana seurojen toiminnassa. Tekemällä oppiminen ja opitun soveltaminen ovat koulutuksissamme tärkeä seikka.” AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO Myös oppisopimuskoulutuksena Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Tule oppimaan tavoitteellista ja elämyksellistä ohjaamista vaihtuvissa ympäristöissä. PITKÄT LINJAT Liikunnanohjauksen peruskurssi Media ja viestintä: Videojournalismi LEIRIKOULUELÄMYS Saimaan rannalla Riuttalanhovissa Lähellä kaupunkikeskustaa Paukkulassa Paukkula Mikkeli • www.paukkula.fi • facebook.com/Paukkula 24 OPINTOMAAILMA 3D – mallintamainen ja tulostaminen kuuluvat ammatillisiin opintoihin. Tulostimen äärellä merkonomiopiskelija Emmi Alatalo ja lehtori Rauni Hirvonen Ammattiopisto Nurmes ”P Käytännöllistä koulutusta tulevaisuuden taitajille ohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes toimii opiskelijoiden ja elinkeinoelämän parhaaksi. kehitämme omalta osaltamme alueen yritystoimintaa ja sen edellytyksiä kouluttamalla nuorista päteviä ammattilaisia niille aloille, joilla heitä tarvitaan. Haluamme varmistaa, että opiskelijat saavat hyvän koulutuksen: sellaisia valmiuksia ja taitoja, että menestyvät ja pääsevät työelämään tai jatko-opintoihin”, kertoo Rauno Peura, joka aloitti ammattiopiston rehtorina tämän vuoden alussa. ”Työskentelin aiemmin kymmenisen vuotta koulutusjohtajana, joten talo ja sen toimintatavat ovat tulleet tutuiksi.” Liiketalouden Idealistit Ny järjestää tapahtumia ja jälleen myy kosmetiikkaa. Ystävän päivän tapahtuma materiaalia työstää Krista Ahponen. Monialainen oppilaitos Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes on monialainen oppilaitos. Se järjestää liiketalouden, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan sekä tekniikan ja liikenteen alan koulutusta. Ammattiopistossa opiskelee nykyään noin 260 nuoriso-opiskelijaa. Ensi syksynä yhteishaussa on 91opiskelupaikkaa. Valtaosa opiskelijoista tulee Nurmeksesta ja lähiseudulta: Juuasta, Lieksasta ja Valtimolta, jonkin verran myös Nilsiästä, Juankoskelta ja Kuhmosta ”Toki meillä on vetovoimaisia aloja, joihin opiskelijat hakeutuvat kauempaakin. Vuonna 2015 haussa on kuusi koulutusohjelmaa: opiskelijat voivat suorittaa ajoneuvoasentajan, talonrakentajan, koneistajan, levyseppähitsaajan, sähköasentajan, merkonomin ja kokin tutkinnot. ”Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnossa on mahdollista myös suuntautua leipomoalalle. He saavat vahvat perustaidot leipomoissa työskentelyyn.” elinkeinoelämän kanssa.” Projektiopinnoilla tarkoitetaan sitä että opiskelijat tekevät töitä koulun ulkopuolisille asiakkaille ”Esimerkiksi liiketaloudessa opiskelijat ottavat järjestettäväkseen ulkopuolisia toimeksiantoja, vastaavat suunnittelusta, järjestelyistä, viestinnästä ja loppupalautteista. Opiskelijat saavat monipuolista oppia ja kokemusta ja myös suoraa palautetta asiakkailta. Opiskelijat ovat innostuneita projektiopinnoista ja opettajamme ohjaavat heitä mielellään.” Ammattiopiston opinnot kestävät keskimäärin kolme vuotta. Opintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 30 opintoviikkoa. ”Työssäoppiminen on olennainen osa ammatillisia opintoja ja opiskelijamme suhtautuvat siihen hyvin myönteisesti. He tutustuvat työpaikkoihin, oppivat työelämän tavoille ja merkittävä osa koulutussisällöistä opitaan työpaikoilla. Työssäoppimisjaksojen aikana nuoret luovat yhteyksiä yrityksiin parantavat näin työllistymismahdollisuuksiaan tulevaisuudessa.’ Tekemällä oppii Rauno Peura toteaa, että Ammattiopisto Nurmeksen koulutus on käytännönläheistä. Teemana kaikissa koulutusohjelmissa on tekemällä oppiminen. ”Olemme ottaneet käyttöön uutta tekniikkaa opetuksen tueksi. Sosiaalinen media ja mobiililaitteet ovat arkipäivää opetuksessamme. Uutena olemme hankkineet 3D-tulostimen, jotta voimme jatkossa tarjota valinnaisia 3D-ympäristöön liittyviä opintoja suunnitteluun ja tulostamiseen. Projektiopinnot ovat nyt mukana kaikissa tutkinnoissa ja olemme voineet entisestään tiivistää yhteistyötä Koulutustarjonta vastaa elinkeinoelämän tarpeita Rauno Peura toteaa, että Ammattiopisto Nurmeksen koulutustarjonta vastaa alueen elinkeinoelämän tarpeita. Ammattiopistosta valmistuu osaajia Ylä- ja Pielisen-Karjalan yrityksille. Opiskelijoiden työllistymismahdollisuudet näillä alueilla ovat hyvät. ”Tosiasia on, että meidän pitäisi kouluttaa enemmän nuoria. Alueen yrityksistä eläköityy paljon väkeä ja kun yhdeksäsluokkalaisten ikäluokat pienenevät, on vaarana, että joitakin yrityksiä uhkaa työvoimapula. Se on ratkaistava joko aikuiskoulutuksen tai paluumuu- ton avulla.” Kannustava opiskeluympäristö Nurmeksen ammattiopisto tarjoaa opiskeluun erinomaisen ympäristön. Tilat ja laitteet ovat kunnossa, opettajat ovat päteviä ja opiston ilmapiiri opiskelijoita kannustava. ”Opiskelijapalautteen mukaan ammattiopiston koulutuksen taso on korkea.” Pienen oppilaitoksen etu on ihmisläheisyys; tunnemme opiskelijamme ja voimme ohjata heidän opintojaan henkilökohtaisesti. Kun ammattiopiston koulutukset vastaavat alueen elinkeinorakennetta, opiskelijoillamme on hyvät mahdollisuudet työllistyä valitsemillaan aloilla kotiseudullaan tai Pohjois-Karjalassa. Kannustamme opiskelijoitamme myös itsenäiseen yritystoimintaan” Kampus Nurmesjärven rannalla Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Nurmes ja Nurmeksen lukio sijaitsevat yhteisellä Kampusalueella kauniilla paikalla Nurmesjärven rannalla. Kampuksella on myös perusopetuksen kotitalouden ja teknisten töiden opetustilat. Yli 400 nuorta vuodessa opiskelee Kampuksella tavoitteenaan ammatillinen perustutkinto tai ylioppilastutkinto. Ammattiopiston opiskelijat voivat on myös suorittaa ammatillisen tutkinnon ja jatko-opiskeluja tukevat lukioopinnot sekä halutessaan osallistua ylioppilaskirjoituksiin. Ammattiopisto tekee yhteistyötä samoissa tiloissa toimivan Nurmeksen lukion kanssa. Nykyään noin 20 ammattiopiston opiskelijaa opiskelee myös lukiossa. AmoN Metalli NY-yritys valmistaa tuotteita kynttilälyhdyistä kotakiukaisiin. Kuvassa savustuspönttöä esittelevät Riku Kuronen, lehtori Erkki Mustonen yrityksen toimitusjohtaja Teemu Kärkkäinen ja Marco Simonen ”Ammattiopisto ja Lukio sijaitsevat lähekkäin ja työjärjestykset on suunniteltu mahdollisimman joustaviksi, jotta opiskelijat saavuttavat hyviä tuloksia. kaksoistutkinnon suorittaneita arvostetaan työelämässä ja myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoina”, toteaa Rauno Peura. Opetuksen kehittäminen ja vaihtelevuus tukevat monenlaisia tapoja oppia. Nurmeksen Kampuksella on jo vuosien ajan hyödynnetty erilaisia oppimisympäristöjä, jotka tarjoavat oppijoille mahdollisuuksia aiemmin opitun soveltamiseen käytäntöön. Esimerkiksi verkkoopetus, työssä oppiminen ulkomailla, harjoitus- ja kummiyritystoiminta, uuden teknologian sovellukset sekä toiminnalliset työelämäkaltaiset oppimisympäristöt ovat Nurmeksen Kampuksella jo arkipäivää. Nuori yrittäjyys-hanke innostaa perustamaan opiskelijoiden yrityksiä Nurmeksen ammattiopisto on mukana valtakunnallisessa Nuori yrittäjyyshankkeessa. Nuori Yrittäjyys ry:n (NY) tarkoitus on edistää yrittäjämäistä asennetta ja aktiivista toimintaa nuorten keskuudessa Suomessa lisäämällä nuorten yrittäjyystietoa, yrittäjyyskokemuksia, työelämävalmiuksia ja oman talouden hallintaa. NY pyrkii tavoitteisiinsa tarjoamalla yrittäjyys- ja kuluttajakasvatusta tukevia ohjelmia 7-25 -vuotiaille nuorille koulujen, oppilaitosten ja yliopistojen kautta. ”Myös Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä osallistuu Nuori yrittäjyys-toimintaan. Hankkeen kautta Nurmeksen ammattiopiston opiskelijat ovat lähes kaikilla koulutusaloilla perustaneet harjoitusyrityksiä. Näin heillä on mahdollisuus kasvaa yrittäjiksi ja oppia yrittäjämäistä asennetta. Opiskelijamme ovat ottaneet tämän mahdollisuuden innostuneesti vastaan.” ”Esimerkiksi autoalan opiskelijat perustivat oman yrityksen, joka toimii oppilaitoksen tiloissa ja pyörittävät sitä kuten yritystä pyöritetään. He hankkivat asiakkaat, huolehtivat autojen huolto- ja korjaustöistä ja yrityksen taloudesta. Samoin liiketalouden, metallin ja catering alan opiskelijat harjoitusyritysten kautta ottavat vastaan ja toteuttavat asiakastöitä. ”Ammattiopisto Nurmeksen yrittäjyyskasvatus on hyvällä tolalla. Opiskelijat tutustuvat yritystoimintaan kädestä pitäen ja oppivat yrittäjämäistä asennetta jo opiskeluaikamaan. ” Yritykset voivat toimia noin vuoden ja tehdä 8500 euron liikevaihdon ilman arvonlisäveroa. Nuori Yrittäjyys ry antaa yrityksille hyviä neuvoja ohjeita yritysten toiminnan järjestämiseen. Harjoitusyritysten toimintaa seuraavat ja opastavat alueen kummiyritykset, joilla on sisältöosaamista kultakin alalta. ”Ammattiopiston kummiyritystoiminnassa on mukana jo noin 30 eri alojen yritystä. Opiskelijamme käyvät tutustumassa yrityksiin ja kummiyritykset tarjoavat monille opiskelijoille mm. työssäoppimispaikkoja. Ammattiopistolla on kiinteät suhteet yrityksiin, valtion ja kuntien organisaatioihin, elinkeinoelämän järjestöihin ja alueellisiin kehittämisorganisaatioihin. ”Kontaktit alueen elinkeinoelämään ovat vahvat; yhteistyö on luonut käytäntöjä, jotka vievät koulutuksen kehittämistä eteenpäin Yhteistyön kautta olemme jatkuvasti selvillä siitä millaisia valmiuksia ja osaamista työelämässä tarvitaan. Ammattiopisto haluaa olla vahvasti mukana alueen kehittämisessä.” Piece of Cake on toiminnallinen oppimisympäristö, jossa opitaan muun muassa asiakaspalvelua. Opiskelija Emmi Alatalo perehdyttää opiskelutoveriaan Noora Korhosta kassatyöskentelyyn. OPINTOMAAILMA 25 Millaista on opiskella HELBUSissa Aidosti kansainvälinen yliopistotutkinto Kirjoitukset olivat takana ja opiskelupaikan valinta edessä. Pontus Huttunen tiesi haluavansa opiskella kauppatieteitä, mutta tuntui haastavalta löytää sopivaa opiskelupaikkaa. HELBUS Helsinki School of Business oli uusi, mielenkiintoinen vaihtoehto ja Pontus sai opiskelupaikan. ”Haluan valmistua nopeasti ja nuorena. Kansainvälinen bisnes kiinnostaa minua ja olen halukas tarttumaan haasteisiin ja oppimaan työssä. HELBUSissa edetään tehokkaissa kolmen viikon moduuleissa ja tuntuu, että opinnot karttuvat vauhdilla.” Nopea polku englantilaiseen kauppatieteen kandin tutkintoon HELBUS Helsinki School of Business on yksityinen kauppakorkeakoulu, joka valmistaa opiskelijoitaan kansainvälisen liiketoiminnan tehtäviin. Puolessatoista tehokkaassa vuodessa opit liikkeenjohdon perusteet ja saat englantilaisen tutkinnon ”Higher National Diploma in Business”. Sen jälkeen voit täydentää opintojasi vuodessa kauppatieteiden kandidaatiksi yli 40 yhteistyökorkeakouluissamme ympäri maailmaa. Kandidaatin tutkinnon voi siis saada yhteensä 2,5 vuodessa, kun se perinteisesti vie 3 – 4 vuotta. Oppitunnit ovat Töölössä, Helsingissä. Opiskelurytmi on tiivis, sillä jokainen kurssimoduuli kestää vain kolme viikkoa. Oppitunteja on jokaisena arkipäivänä. ”Opiskelijoiden keskuudessa vallitsee hyvä henki j auttamisen meininki. Saamme myös yksilöllistä ohjausta ja palautetta proffilta. Kurssien tiivis kesto ja keskittyminen aina yhteen aineeseen kerrallaan tekee oppimisesta tehokasta”, toteaa Pontus. Yksi tekijä, joka erottaa HELBUSin muista yliopistoista, on sen vaikuttava ulkomainen opettajakunta. Monet kulttuurit tulevat tutuiksi, kun opettajat saapuvat mm. Englannista, Amerikasta, Brasiliasta ja Australiasta. Suurin osa professoreista on tohtoritasoisia ja he toimivat professoreina jossain tunnetussa yliopistossa maailmalla. ”Englannin kieleni ja esiintymisvarmuuteni ovat kehittyneet HELBUSissa huikeasti. Ensimmäinen professori tunsi paljon Aasiaa ja oli asunut myös Ranskassa ja Amerikassa. Älyttömän hyvä puhuja ja piti jutuillaan kiinni penkeissä! Uusia professoreita eri puolilta maailmaa odottaa aina innolla – on tosi mielenkiintoista saada tällainen ikkuna maailmaan”, Pontus kiteyttää. Pääset nopeasti työelämään Englantilaiset opinnot saavat sinut erottumaan muista työnhakijoista Miten HELBUSiin pääsee opiskelemaan? Sujuva englanninkielen taito on nykyisin vaatimuksena miltei kaikille kaupallisiin tehtäviin hakeutuville. HELBUSissa saat etulyöntiaseman, sillä opiskelu on kokonaan englanninkielistä. Käytät sitä suullisissa presentaatioissa, keskusteluissa, ryhmätöissä sekä kaikessa kirjallisessa työssä. HELBUSin tunneilla käydään professorien kanssa vilkasta keskustelua.”Alkuun vähän arvelutti miten pärjään englanninkielen kanssa, vaikka olin kyllä opiskellut sitä lukiossa. Ammattisanasto ja oppikirjojen lukeminen alkoi kuitenkin sujua nopeasti ja professorien kanssa käytävä keskustelu on niin mielenkiintoista, että kieli sujui pian kuin itsestään”, kommentoi opiskelija Ella Virtanen. Tiivis opiskelutahti takaa nopean valmistumisen. HELBUSin kautta voit päästä maisteriksi jo neljässä vuodessa, kun se perinteisesti vie 5-7 vuotta. Ehdit siis paitsi nähdä maailmaa, myös ansaita kouluinvestointisi takaisin samalla, kun ikätoverisi vielä opiskelevat. Voit hakea HELBUSiin vaikka heti. HELBUSissa ei ole pääsykoetta vaan sinne haetaan täyttämässä hakulomake HELBUSin nettisivuilla www.helbus.fi. Opiskelijavalinta tehdään valintalomakkeen esseekysymysten ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Varmistaaksesi opiskelupaikan syksyllä 2015 hakulomake kannattaa palauttaa viimeistään 20.7. 4102-3102 Elämyksellisyys, toiminnallisuus ja yhteisöllisyys - koulutustemme perusta VALMIUDET TYÖELÄMÄÄN KOULUTUSTARJONTA 2015 Kone- ja metallialan perustutkinto Koneistaja | Levyseppähitsaaja Autoalan perustutkinto Ajoneuvoasentaja Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähköasentaja • Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Suuntautumisena luonto-ohjaus, liikunnanohjaus, media- ja verkko-ohjaus tai ikääntyvien ohjaus • Avoimen yliopiston linja Yhteishaussa 24.2. - 17.3. Kasvatustiede, psykologia, erityispedagogiikka • Erä- ja luonto-opaskoulutus Rakennusalan perustutkinto Talonrakentaja • Näyttelijäntyön koulutus - Teatteri Rajarikko Liiketalouden perustutkinto Merkonomi • Terveysliikunnanohjaus Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto Kokki Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Nurmes Nurmeksenkatu 11, 75500 NURMES 013 244 3804 www.pkky.fi/amo/nurmes lahdessa! jaksi Niitty Opiskele osaa YHTEISHAKU 24.2. - 17.3.2015 opintopolku.fi ERILLISHAKU 24.2. - 10.4.2015 Tee hakemus erillishaussa, jos sinulla on jo aikaisempi ammatillinen tutkinto pkky.fi/erillishaku Opinnot luetaan hyväksi Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa • Vyöhyketerapiakoulutus Lisätiedot: www.pkky.fi/amoni 26 OPINTOMAAILMA Jyväskylän yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ”Parasta opiskelijalähettiläänä on ollut nähdä nuorten innostuvan ja löytävän tiensä sellaiselle alalle, joka innoittaa heitä.” Opiskelijalähettiläät Sonja ja Tiina kertovat luonnontieteiden yliopisto-opiskelusta Me Jyväskylän yliopiston opiskelijalähettiläät olemme tavallisia yliopisto-opiskelijoita, mutta meillä on erityistehtävä: kertoa yliopisto-opinnoista nuorille heidän omalla kielellään. Päivitämme omia facebook-sivujamme, bloggaamme, otamme vastaan vieraita sekä teemme itse vierailuja. Viimeisin ponnistuksemme oli joulukuun alussa Helsingin Messukeskuksessa Studia-messuilla. Saldoksi tuli kaksi päivää, lähes 16 000 tulevaisuuden opiskelupaikkaa pohtivaa nuorta ja lukemattomia innoittavia keskusteluja. Yhteensä meitä opiskelijalähettiläitä on 14, jotka toimimme pääosin suomeksi. Sen lisäksi yliopistolla on seitsemän kansainvälistä opiskelijalähettilästä. Miten me sitten voimme auttaa? Mielestämme tärkeintä on yksinkertaisesti jutella hakijoiden kanssa sekä kertoa omiin kokemuksiimme pohjautuen alamme opinnoista. Monilla voi olla stereotyyppisiä näkemyksiä luonnontieteilijöistä. Me pyrimme omalla työllämme rikkomaan näitä rajoja. Emmehän me ole pelkästään labrassa tai metsässä viihtyviä ja vain tieteestä kiinnostuneita yli-ihmisiä, vaan ihan tavallisia hyviä tyyppejä. Meiltä kysytään kaikenlaista yleistä alamme opinnoista. Usein luullaan, että luonnontieteiden opiskelu yliopistossa on pelkkää tylsää luennoilla istumista. Sehän ei ole koko totuus, ja siksi labratöistä, kenttäkursseista, itsenäisestä opiskelusta sekä harrastuksistamme kertominen on mielestämme tärkeää. Kerromme myös, kuinka yhdeltä alalta yliopistosta voi valmistua hyvinkin erilaisia osaajia. Sivuainevalinnat vaikuttavat valtavasti, ja mahdollisuuksia on erittäin paljon. Me ainakin kannatamme poikkitieteellisyyttä ja omien kiinnostuksen kohteiden hyödyntämistä omannäköisen tutkinnon suunnittelussa. Yllättävän usein meiltä kysytään myös esimerkiksi opiskelijoiden asumis- ja harrastusmahdollisuuksista tai Jyväskylästä kaupunkina, joista kerromme oikein mielellämme. Some toimii Emme voi tavoittaa jokaista kiinnostunutta kasvotusten, minkä vuoksi kerromme opiskelusta myös blogeissamme ja facebook-sivuillamme. Blogiemme kautta voi helposti saada kuvan opiskelusta meillä Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Facebookin kautta meidän puoleemme voi kääntyä ja kysäistä suoraan itseä mietityttävää asiaa. Meille on myös tärkeää tiedottaa opiskelijalähettilästoiminnasta niin opiskelijoille kuin opintoohjaajillekin. Olemmekin monesti opoille jutellessamme sanoneet, ettei heidän tarvitse tietää kaikista aloista kaikkea. Hehän voivat ohjata opiskelijansa esittämään kysymyksensä opintoihin liittyen suoraan meille! JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Bio- ja ympäristötieteiden laitos ekologia ja evoluutiobiologia, akvaattiset tieteet, solu- ja molekyylibiologia, ympäristötiede ja -teknologia Fysiikan laitos ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka, hiukkasfysiikka ja kosmologia, materiaalifysiikka, virtausmekaniikka Kemian laitos epäorgaaninen ja analyyttinen kemia, fysikaalinen kemia, orgaaninen kemia, soveltava kemia Matematiikan ja tilastotieteen laitos matematiikka, stokastiikka, tilastotiede Yhteiset koulutusohjelmat opettajankoulutus, nanotiede, kansainvälinen kesäkoulu Tutkimuksen huippuyksiköt biologiset vuorovaikutukset, analyysin ja dynamiikan tutkimus, inversiotutkimus, matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien tutkimus, ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka Yhteensä 2500 opiskelijaa www.jyu.fi/science/opiskelijavalinta Hae opiskelemaan 17.3.–9.4.2015 www.opintopolku.fi Tiinan ja Sonjan opiskelijalähettilästarina alkoi kevättalvella 2014. Tuolloin tytöt eivät vielä edes tunteneet toisiaan. Pikkuhiljaa lounastreffien ja yhteisten suunnitelmien myötä alkoi sekä kukoistava yhteistyö että ystävyys. Jyväskylän yliopiston matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan iloinen tehokaksikko opastaa hakijoita löytämään oman alansa ja kertoo yliopisto-opiskelusta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja vierailuilla. Sonja opiskelee kolmatta vuotta kemiaa ja Tiina neljättä vuotta ympäristötiedettä ja -teknologiaa. He jatkavat opiskelijalähettiläinä ainakin vuoden 2015 loppuun. Sonjan blogi: http://chemilicious.blogspot.fi/ Tiinan blogi: http://ajatustenkomposti.blogspot.fi/ Sonja facebookissa: Sonja JY-opiskelijalähettiläs Tiina facebookissa: Tiina JY-opiskelijalähettiläs OPINTOMAAILMA 27 Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta IT-ala tarvitsee monenlaisia osaajia Mitä yhteistä on pelikonsolilla, kahvinkeittimellä, läppärillä, verkkopankilla, kännykällä, lenkkitossulla, sykemittarilla, kerrostalolla, pankkikortilla ja kuntopyörällä? Niissä kaikissa on informaatioteknologiaa. Ja siellä, missä on informaatioteknologiaa, tarvitaan akateemisesti koulutettuja IT-asiantuntijoita. ” IT-alan koulutetuista osaajista on kasvava kysyntä sekä Suomessa että ulkomailla. Yrityksissä alkaa olla suoranaista pulaa pätevistä ammattilaisista”, toteaa opintoasiainpäällikkö Eija Hatanpää. ” ICT2015-raportin mukaan tieto- ja viestintäteknologia mahdollistaa pohjan Suomen uuden kasvulle. Alalla tarvitaan tulevina vuosina monenlaisia uudenlaisia osaajia.” IT on läsnä kaikkialla IT on läsnä kaikkialla. Se on läpinäkyvää älykkyyttä, jossa tekniikka yhdistyy viihteeseen, liiketoimintaan, johtamiseen, opetukseen, terveydenhuoltoon, viestintään, tieteeseen, taiteeseen ja liikuntaan – käytännössä mihin tahansa elämän alueeseen. IT-osaajia sekä kauppa- että luonnontieteellisellä alalla Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta kouluttaa IT-osaajia sekä kauppatieteellisellä että luonnontieteellisellä alalla. ”Meiltä voi valmistua tavallista erikoisemmaksi ekonomiksi tai taitavaksi tietotekniikan tietäjäksi.” Nykyaikaisten koneiden, laitteiden ja järjestelmien toiminta on tietokoneohjattua, jopa pelinomaista. Tietotekniikan pääaineopinnoissa perehdytään mm. järjestelmien tietoteknisiin perusteisiin ja toimintaperiaatteisiin, ohjelmistojen toteuttamiseen sekä projektityöskentelyyn. Matematiikan lisäksi opiskelijat voivat valita sivuaineita monialaisen yliopiston laajasta tarjonnasta. Kandidaattiopintojen jälkeen tietotekniikan opiskelijat voivat maisteriopinnoissaan erikois- tua koulutusteknologiaan, laskennallisiin tieteisiin, ohjelmistotekniikkaan, ohjelmointikielten periaatteisiin, peleihin ja pelillisyyteen, sovellettuun matematiikkaan, tietoliikenteeseen tai sensoriverkkoihin. Erikoistumisvaihto on myös älykkäiden yhteen sovitettavien sovellusten suunnittelu ja toteutus laitoksen kansainvälisessä maisterikoulutuksessa, joka tarjotaan täysin englanninkielisenä opetuksena. Tietotekniikan pääaineesta valmistuu monipuolisia osaajia yritysten, yhteisöjen ja tutkimuslaitosten asiantuntijatehtäviin. Suomessa ainutlaatuinen kauppatieteidenmaisterin tutkinto tietojärjestelmätieteessä Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tietojärjestelmätieteessä suoritettava kauppatieteiden maisterin tutkinto on ainutlaatuinen koko Suomessa. ”Pääaineopinnoissa yhdistetään informaatioteknologiaa ja kauppatieteitä. Sivuaineopinnoiksi voi valita yli sadan oppiaineen valikoimasta myös esimerkiksi viestintää, liikuntatieteitä, psykologiaa tai musiikkitiedettä”, Eija Hatanpää kertoo. Kandidaattiopintojen jälkeen opiskelijat voivat maisteriopinnoissaan perehtyä esimerkiksi järjestelmäkehitykseen tai tietoyhteiskunnan, viestinnän ja liiketoiminnan teemoihin. Lisäksi opiskelija voi erikoistua IT-pohjaisten palveluinnovaatioiden suunnitteluun ja johtamiseen ja samalla syventää kansainvälistymistaitojaan opiskelemalla laitoksen kansainvälisessä maisteriohjelmassa. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella on tarjolla myös uusi informaatioturvallisuuden maisteriohjelma, jossa paneudutaan erittäin ajankohtaisen kyberturvallisuuden teemoihin niin organisatorisesta kuin teknisestäkin näkökulmasta. Vilkas ja viihtyisä opiskelukaupunki Jyväskylä on yksi Suomen vilkkaimpia opiskelukaupunkeja, jossa on lähes 130 000 asukasta. Opiskelijoita ja koululaisia on yhteensä yli 45 000. Informaatioteknologian tiedekunta toimii Agora-rakennuksessa: Jyväsjärven rannassa, muutaman minuutin päässä ydinkeskustasta. Opiskelijalle Jyväskylä on ”pieni suuri kaupunki”. Suuruus näkyy kattavassa kulttuuri- ja harrastetarjonnassa sekä yöelämässä, pienuus inhimillisinä etäisyyksinä niin paikkojen kuin ihmistenkin välillä. ”Jyväskylässä kampusalueet ja useimmat opiskelija-asunnot ovat aivan keskustan tuntumassa, mutta kuitenkin lähellä vehreää ja rauhallista luontoa. Esimerkiksi informaatioteknologian tiedekunnan Agora-kotirakennus on aivan Jyväsjärven rannassa ja silti vain muutaman minuutin päässä ydinkeskustasta”, kertoo Eija Hatanpää. Opiskelijavalinta Tiedekuntaan valitaan opiskelijoita sekä ke- – i s te u u is a v le tu a Lu o o m i s k e is la ia n o m le e k o p is IT-os a a ja k si! ” ” Haku tapahtuu osoitteessa www.opintopolku.fi , eittimellä, sykemittarilla Mitä yhteistä on kahvink hjaus no no , teollisuuden tuotan parkkimittarilla, autolla ssalirobotilla? järjestelmällä ja leikkau tyy aatioteknologiaa. IT yhdis Niissä kaikissa on inform infor si Sik la. ial ikk isiin; IT on ka kaikkiin elämän osaalue . ille alo eri le ikil ajia tarvitaan ka maatioteknologian osa pä erkiksi opettaminen, ym Kiinnostaako sinua esim iede, ä, taloustieteet, liikuntat ristötiede, kielet, viestint ka? tiik oli tap logia tai yhteiskun psykologia, kemia, sosio lita a sivuaineita, joita voit va Nämä ovat vain muutami a on yli kunnassa. Valinnanvara osaksi tutkintoasi ITtiede kiinnosentaa tutkinnon oman 100 oppiaineesta! Voit rak ajaksi. koistua jonkin alan ITosa tuksesi mukaisesti ja eri Olin opiskelijavaih keen suoritin työh dossa Sveitsissä, minkä jäl Siemensillä.” — Miarjoittelun Saksassa Fujitsu ka, tietojärjestelmät iede s een tutkimu t kansainvälis va ti h aa p jo p t o o n ro Projektiopinyisin kierrän ympäri Eu din eLearning työhön: nyk assa avoimen lähdekoo tietotekniikka koordinoim EUhanketta.” — Kati, materiaalien Lue opiskelijoidemme ura ja opiskelutarinoita osoitteessa .fi t/hae tjklfi/i w.iyu. www.j väällä että syksyllä. Tietotekniikkaan on lisäksi jatkuva haku (kandidaatti- ja maisterikoulutus). Opiskelijoita valitaan sekä suoraan lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta että alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen. Lisätietoja hakuajoista ja valintaperusteista osoitteessa itjkl.fi Hakukohteet kevään yhteishaussa: tietojärjestelmätiede, tietotekniikka, tietotekniikan aineenopettajakoulutus, matemaattisten tieteiden koulutus. Hae opiskelemaan 17.3.-9.4.2015 Hak.opint uaikopolk a alka www u.fia 5.3.2012! Hae meille opiskelemaan tietojärjestelmätiedettä tai tietotekniikkaa! Sinusta tulee kauppatieteiden kandidaatti ja maisteri tai filosofian kandidaatti ja maisteri. Meille voi päästä opiskelemaan 1) ylioppilastodistuksella, 2) valinta kokeella tai 3) ylioppilastodistuksen ja valintakokeen yhdistelmällä. Valintakokeemme on aineistokoe – ei siis stressiä pääsykoekirjoista! Meiltä valmistut halutuksi ITammattilaiseksi! Informaatioteknologian ammattilaiset työllistyvät hyvin, ja osaavista työntekijöistä on pulaa. Meiltä valmistutaan useille eri aloille ja erilaisiin tehtäviin. Jyväskylän yliopisto Informaatioteknologian tiedekunta KAIKKIALLA Hakuohjeet ja lisätietoja saat osoitteesta www.jyu.fi/it/opiskelijavalinta 28 OPINTOMAAILMA ”Hyvä, että on olemassa a Nuorisoverstaan kaltaisi n järjestöjä, joiden puolee n nuoret voivat halutessaa kääntyä”, kertoo etsivän nuorisotyön palveluja ori. käyttänyt 17-vuotias nu ”Nuorisoverstaalle päädyin etsivän nuorisotyöntekijän avulla. Yhteistyö sujuu ihan hyvin, ei ole ollut mitään ongelmia. He ovat auttaneet esimerkiksi työmarkkinatukihakemuksissa ”Minun mielestäni Nuorisoverstas ja tietysti tsempanneet työnteossa ja on hyvä paikka aloittaa ja tehdä muissakin asioissa.” töitä oman jaksamisen mukaan. Työntekijät ovat kaikki mukavia ja kannustavia. Asun nyt Joensuussa ja käyn töissä nuorisoverstaalla. Etsivästä nuorisotyöstä on ollut minulle apua.” Ä T S Ä V I S Ä T T S E Ö Y e l l i r o u n a u p a T O S I R NUO Vapaaehtoista yhteistyötä nuorten kanssa ”Työmme perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Teemme yhteistyötä niin kauan ja niissä asioissa, joita nuoret haluavat, viranomaisia me emme ole”, toteavat etsivät nuorisotyöntekijät Jenni Turpeinen, Katariina Kauppila ja Juho Pakarinen Joensuun Nuorisoverstas ry:stä. ”Meille on aina onnistuminen, kun nuori tulee tapamaan meitä. Luottamuksen saavuttaminen tuntuu mukavalta. Kun olemme voineet häntä auttaa ja löytäneet tien eteenpäin, olemme työssämme onnistuneet.” Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä alle 29-vuotiaiden nuorten keskuudessa sekä tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö auttaa nuorta, joka voi olla ilman koulutus-, työ- tai harjoittelupaikkaa tai muuten tarvitsee apua palveluihin pääsemiseksi. ”Työskentelemme paljon ilmoitusten perusteella. On tiettyjä lain velvoittamia tahoja, kuten peruskoulut, jotka joutuvat ilmoittamaan nuorista, jotka eivät sijoitu perusasteen jälkeisiin opintoihin, toisen asteen oppilaitokset, Puolustusvoimat ja Siviilipalveluskeskus, jotka ilmoittavat palveluksen keskeyttäneistä ja vapautetuista, ”kertoo Jenni Turpeinen. ”Meihin voi ottaa yhteyttä myös suoraan tulemalla käymään, puhelimitse tai netin kautta. esimerkiksi vanhemmat ja nuoret itse tekevät usein niin”, lisää Katariina Kauppila Ohjaamme nuoria palveluiden pariin ”Tärkeä osa työtämme on nuorten ohjaaminen palveluihin ja heidän rinnallaan kulkeminen. Autamme nuoria parhaamme mukaan, kun he apua tarvitsevat. Yleisiä tilanteita ovat koulutuspaikan etsiminen, opiskelun tukeminen, työ- ja kesätyöpaikkojen etsiminen sekä yhteydenpito viranomaisiin, kuten ”Tärkeä osa työtämme on nuorten ohjaaminen palveluihin ja heidän rinnallaan kulkeminen. Autamme nuoria parhaamme mukaan, kun he apua tarvitsevat”, kertovat etsivät nuorisotyöntekijät Juho Pakarinen ja Katariina Kauppila. työvoimatoimistoon. Keskustelemme yhdessä nuorten kanssa siitä mitä tarpeita heillä on ja ohjaamme heitä palvelujen pariin, esimerkiksi terveys-, sosiaali- ja mielenterveyspalveluihin tai vapaa-ajan palveluihin. Jokaisella nuorella on yksilölliset tarpeet ja otamme ne huomioon. Joensuussa toimintaa hoitaa Nuoriverstas ry Etsivä nuorisotyö on valtakunnallinen toimintamenetelmä, jota tehdään sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella että kuntien ja kaupunkien omalla rahoituksella. Joensuussa etsivää nuorisotyötä hoitaa Joensuun nuorisoverstas ry. Nuorisotyötä tehdään yhteistyössä Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän, sekä nuorten asioissa toimivien verkostojen kanssa. ”Nuorisoverstas otti Joensuun etsivän nuorisotyön hoitaakseen helmikuussa 2014. Koko kaupunki on meidän työmaatamme ja toimimme yhdessä nuorten kanssa. Vuoden loppuun mennessä aloitimme työskentelyn noin 200 nuoren kanssa”, kertoo Jenni Turpeinen. Joensuun Nuorisoverstas ry:llä on Joensuussa kaksi työpajaa, tekstiili- ja tekninen verstas. Tekstiiliverstaalla työskennellään pääasiassa pehmeiden materiaalien kanssa ja teknisellä verstaalla kovien materiaalien parissa. Verstailla nuoret ovat pääasiassa työharjoittelu- tai työkokeilusopimuksella. Pajatyöskentelyä ohjaavat työvalmentajat ja lisäksi nuorten arkeen kuu- luu yksilövalmentajalta saatava henkilökohtainen ohjaus oman elämän suhteen. Konkreettista tukea nuorten tarpeisiin ”Kun saamme ilmoituksen, otamme nuoreen yhteyttä ja kerromme keitä olemme ja mitä teemme. Keskustelemme nuorten tarpeista ja toiveista ja sovimme tapaamisesta, jos tarvetta on”, kertoo Juho Pakarinen ”Tapaamisissa kartoitamme nuorten tilanteen, löydämme hänen tavoitteensa ja katsom- me missä voimme olla avuksi. Se voi olla asunnon löytyminen, raha-asioiden hoitaminen sellaiseen kondikseen, että voi päästä elämässä eteenpäin, opiskelupaikan löytyminen tai työharjoitteluun pääseminen. Työskentelemme monenlaisten asioiden parissa.” ”Nuorella ei tarvitse olla ongelmia, jotta he voivat tulla luoksemme. Esimerkiksi peruskoulunsa päättävät nuoret voivat tulla kysymään millaisia koulutusmahdollisuuksia on olemassa.” OPINTOMAAILMA 29 Toiminnanjohtaja Leif Wikström, Suomen Konepäällystöliitto: Konepäällystökoulutuksesta mielenkiintoisiin tehtäviin ”Konepäällystökoulutus antaa erinomaiset mahdollisuudet sijoittua mitä moninaisimpiin tehtäviin Suomessa ja ulkomailla. Valmistuneilla ammattilaisilla on sananmukaisesti maailma avoinna. Harva ala tarjoaa niin suuret mahdollisuudet valita tulevaisuuden työtehtäviä merenkulun, teollisuuden ja julkisen hallinnon palveluksessa”, toteaa Suomen Konepäällystöliiton toiminnanjohtaja Leif Wikström Konepäällystökoulutus antaa erinomaiset mahdollisuudet sijoittua mitä moninaisimpiin tehtäviin Suomessa ja ulkomailla, esimerkiksi merenkulun, teollisuuden ja julkisen hallinnon palveluksessa. S uomen Konepäällystöliitto on perustettu Tampereella 1906 mutta ensimmäinen jäsenyhdistys, nykyinen Helsingin Konemestariyhdistys perustettiin jo vuonna 1869. Uraa uurtavana liittona Suomen Konepäällystöliitto oli perustamassa STTK:ta kolmen muun liiton kanssa vuonna 1946. Konepäällystöliittoon kuuluu 28 jäsenyhdistystä, joiden jäsenmäärä on noin 4 400 henkilöä. Liiton päättävä elin on liittokokous jonka toimikausi on neljä vuotta. Liittokokouksen valitsemaan hallitukseen kuuluu 10 varsinaista jäsentä ja puheenjohtaja. Konepäällystöliiton jäsenistön toimintakenttä on monipuolinen: maalla, merellä ja ilmassa. ”Noin 40 prosenttia jäsenistöstämme työskentelee merenkulussa, mm. kauppalaivoissa, jäänmurtajissa, yhteysaluksissa, merivoimien ja rajavartiolaitoksen aluksissa ja luotsikuttereissa esimerkiksi alusten konepäällikköinä, konemestareina ja sähkömestareina. Maapuolella jäseniämme työskentelee esimerkiksi energialaitoksissa sekä paperi- ja metalliteollisuudessa. Valtion palveluksessa jäsenkunta sijoittuu merenkulku-, rajavartio- sekä puolustuslaitoksiin, kuntatyönantajan palveluksessa sairaaloihin, voimalaitoksiin, lämpökeskuksiin sekä vesi- ja sähkölaitoksiin. Yksityissektorilla jäsenistöämme työskentelee esimerkiksi energiateollisuuden tehtävissä. Jäsenistöämme on kymmenissä ellei sadoissa erityyp- pisissä työtehtävissä, Suomessa ja ulkomailla”, kertoo Wikström. Jäsenistönsä edun valvoja Wikströmin mukaan Konepäällystöliiton ensisijainen tehtävä on jäsenkunnan etujen valvominen työelämässä. Lisäksi liiton tehtäviin kuuluu jäsenkunnan sosiaalisten, ammatillisten ja taloudellisten etujen edistäminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi liitto tekee työ- ja virkaehtosopimuksia, osallistuu Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n toimintaan sekä osallistuu merenkulun kotimaisen ja kansainvälisen työ- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön valmistelutyöhön. ”Osallistumme aktiivisesti työ- ja virkaehtosopimusten laadintaan sekä niiden tulkintaan ja soveltamiseen työpaikoilla. Työelämän eri sektoreilla jäsenkuntaamme koskee noin 20 kollektiivisopimusta, joten niiden parissa riittää kyllä työtä. Suomen Konepäällystöliitto on laajasti mukana kansainvälisissä eri kuljetusalojen järjestöissä vaikuttamassa jäsentensä työskentelyolosuhteiden parantamiseksi. Suomen Konepäällystöliitto kuuluu Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassa Kiinteää yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa Suomen Konepäällystöliitto tekee kiinteää yhteistyötä alan koulutusorganisaatioiden kanssa. ”Konepäällystöliiton edustajat vie- railevat säännöllisesti oppilaitoksissa keskustelemassa niiden johdon, opettajien ja opiskelijoiden kanssa”, kertoo Leif Wikström. Nykyinen konemestareiden koulutus saadaan yleensä ammattikorkeakouluissa sekä jonkin verran toisen asteen oppilaitoksissa. Meripuolen sekä osittain maapuolen koulutusta järjestetään mm. Satakunnan, Kymenlaakson ja Turun ammattikorkeakouluissa sekä ruotsin kielellä Högskolan på Ålandissa, Aboa Mare on osa Turussa toimivaa merenkulkualan koulutusklusteria ja se kouluttaa merikapteeneita ja merenkulkualan insinöörejä ammattikorkeakoulussa ja vahtiperämiehiä ja vahtikonemestareita ammatti-instituutissa, sekä järjestää laajaa merenkulun kurssi- ja projektitoimintaa. Merenkulkualaan liittyviä oppilaitoksia ovat myös Winnova Raumalla, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Kotkassa, Ålands Yrkesgymnasium / Sjöfart Mariehamn sekä Merenkulkualan Koulutus- ja Tutkimuskeskus. ”Konepäällystön tehtävissä puhutaan pätevyyskirjoista, jotka edellyttävät sopivan koulutuksen lisäksi myös 2-5 vuoden käytännön työkokemusta, tehtävästä riippuen”. ”Suomen Konepäällystöliiton tavoitteena on pitää yllä ja kehittää kansainvälisestikin mitattuna korkeatasoista koulutusta. Kuulumme pohjoismaiseen Konepäällystöfederaatioon, jossa pohditaan myös koulutuskysymyksiä ja olemme todenneet, että suomalaisten ammattikorkeakoulujen järjestämä insinöörikoulutus on vähintään hyvää kansainvälistä tasoa. Korkeatasoinen koulutus on sekä yritysten ja julkisten organisaatioiden että työntekijöiden etu. Hyvällä koulutuksella pärjää missä vain. Alan ammattilaiset ovat haluttuja työntekijöitä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Meillä on hyvin koulutettua väkeä, joka osaa hommansa”. Alan työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät Leif Wikström toteaa, että alan työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät. ”Kun joku lähtee alalle opiskelemaan, hänellä ei tule olemaan ongelmia työpaikan saannissa. Ammattilaiset pystyvät valitsemaan työpaikkansa ja vaikuttamaan myös työnsä sisältöihin. Pätevistä konemestareista on suorastaan huutava puute. Suomessa suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä merenkulussa tullaan tarvitsemaan selvästi enemmän konemestareita kuin oppilaitokset pystyvät kouluttamaan. Tämä on yrityksille suuri haaste, koska meidän alallamme pätevöityminen edellyttää myös vankkaa työkokemusta. Maapuolella tilanne on samankaltainen, mutta hieman helpommin tasattavissa, koska soveltuvaa koulutusta järjestetään useammissa oppilaitoksissa”. Wikströmin mukaan alan vetovoimaisuuden lisääminen nuorten keskuudessa on erittäin tärkeää. Nykyiset koulutuspaikat pitäisi saada täyteen motivoituneita opiskelijoita, jotka tähtäävät tosissaan konemestarin uralle. Alalla tarvitaan henkilöitä, joilla on hyvän teknisen osaamisen lisäksi, tunnollinen mielenlaatu, monipuolinen kielitaito sekä hyvät sosiaaliset valmiudet. Ih- Noin 40 prosenttia Suomen Konepäällystöliiton jäsenistöstä työskentelee merenkulussa, mm. kauppalaivoissa, jäänmurtajissa, yhteysaluksissa, merivoimien ja rajavartiolaitoksen aluksissa ja luotsikuttereissa esimerkiksi alusten konepäällikköinä, konemestareina ja sähkömestareina. misten kanssa on hyvä tulla toimeen”. ”Koulutuspaikkojen itseisarvoinen lisääminen ei ole ongelman ratkaisu, ensin olisi saatava olemassa olevien oppilaitosten koulutuspaikat täyteen ja lisätä niitä tarpeen mukaan. Konepäällystön kouluttaminen on arvokasta. Se edellyttää melkoisia teknisiä resursseja, koska siihen tarvitaan kalliita lait- teita ja välineitä, joita muussa koulutuksessa ei käytetä. Myös oppilaitosten yhteistyön kehittäminen on mielestäni tarpeellista, että alan työvoiman saatavuus voidaan turvata”. Merenkulun kotisivu on osoitteessa www.seaventures.fi ja sieltä löytyy perustietoa merenkulusta ja sen toimijoista. Konepäällystöä työskentelee myös esimerkiksi energialaitoksissa sekä paperi- ja metalliteollisuudessa. Valtion palveluksessa jäsenkunta sijoittuu merenkulku-, rajavartio- sekä puolustuslaitoksiin, kuntatyönantajan palveluksessa sairaaloihin, voimalaitoksiin, lämpökeskuksiin sekä vesi- ja sähkölaitoksiin. 30 OPINTOMAAILMA OPINTOTUKI 2015 OPINTOTUKI - MITÄ SE ON? Opintotuen myöntämisperusteita ovat päätoiminen opiskelu, opinnoissa edistyminen ja taloudellisen tuen tarve. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha ja asumislisä ovat valtion rahoittamia avustuksia, jotka maksetaan kuukausittain. Opintoraha on veronalaista tuloa. Jos sinulle on myönnetty opintolainan valtiontakaus, sinun tulee hakea opintolainaa pankista, joka päättää lainan myöntämisestä. MITÄ OPINTOJA TUETAAN? Opintotukea myönnetään peruskoulun jälkeistä vähintään kaksi kuukautta yhtäjaksoisesti kestävää päätoimista opiskelua varten lukioissa, kansanopistoissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa sekä niihin rinnastettavissa oppilaitoksissa. Tukea voidaan myöntää myös opintoihin ulkomailla. Korkeakoulututkinnon suorittaminen on päätoimista opiskelua. Muut korkeakouluopinnot ovat päätoimisia, kun niiden laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä opiskelukuukautta kohti. Ammatilliset ja muut opinnot ovat päätoimisia, kun niiden laajuus on keskimäärin vähintään kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti (tai 25 viikkotuntia). Lukio-opinnot ovat päätoimisia, kun niiden laajuus on vähintään 75 kurssia. Myös aikuislukio-opintoja voidaan tukea, jos ne suoritetaan yhdistelmätutkintona eli ammatillisen perustutkinnon yhteydessä. Jos olet lukiolainen, sinun on osallistuttava lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai kahteen yo-tutkinnon kokeeseen. OPINTOTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Opintotuen suuruus määräytyy oppilaitosryhmän sekä ikäsi, siviilisäätysi, asumismuotosi ja korkeakouluopinnoissa opintojen aloitusajankohdan mukaan. Opintotukea ei myönnetä, jos saat eläkettä (pois lukien perheeläke), kuntoutusrahaa, työttömyysturvaa, vuorottelukorvausta, aikuiskoulutustukea (opintolainan valtiontakaus voidaan myöntää), oppisopimuskoulutuksen etuuksia, asevelvollisen päivärahaa, Ahvenanmaan opintotukea tai opintotukea ulkomailta. Tuen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon omat tulosi ja joissain tapauksissa vanhempasi tulot. OPINTOTUKIETUUDET Opintorahaa voit saada, kun lapsilisäoikeutesi päättyy. Kun olet täyttänyt 17 vuotta, opintoraha voidaan myöntää sinulle seuraavan kuukauden alusta lukien. Asumislisää voit saada, jos asut vuokralla tai asumisoikeusasunnossa. Asumislisän saamisessa ei ole ikärajaa. Asumislisää ei myönnetä, jos asut vanhempasi kanssa, oman tai puolisosi lapsen kanssa (eräin poikkeuksin) taikka omistamassasi tai puolisosi omistamassa asunnossa. Jos et ole oikeutettu asumislisään näillä perusteilla, voit hakea yleistä asumistukea (www.kela. fi/asiointi). Opintolainan valtiontakaus myönnetään opintorahaa saavalle eräin poikkeuksin. Voit saada lainatakauksen, vaikka et saa opintorahaa, jos olet 18– 19 -vuotias toisen asteen oppilaitoksessa opiskeleva tai jos asut muualla kuin vanhempasi luona ja olet alle 17-vuotias (vanhempasi tulot vaikuttavat). Opintorahaa saavalle korkeakouluopiskelijalle opintolainan valtiontakaus myönnetään hakemuksetta. Lainatakausta ei kuitenkaan myönnetä, jos Kela on takaajana maksanut aiempia lainojasi tai jos sinulla on luottotietoihin merkitty maksuhäiriö, ellei takauksen myöntämiselle ole erityisiä syitä. Opintolainoja myöntävät Suomessa toimivat pankit. Pankki tarkistaa opintolainan valtiontakauksen tiedot Kelasta lainan myöntämisen yhteydessä. Lainan korosta, takaisinmaksusta ja muista lainaehdoista sovit yhdessä pankin kanssa. Lainan nostoerät on kerrottu opintotukipäätöksessäsi. Korot pääomitetaan (lisätään lainapääomaasi) niiden lukukausien aikana, joina saat opintotukea, ja tuen maksamisen päättymistä seuraavana lukukautena. Opintolainahyvitys korkeakouluopiskelijalle. Kela voi maksaa osan opintolainastasi, jos suoritat korkeakoulututkinnon määräajassa. Kelan maksama opintolainan lyhennys eli opintolainahyvitys voi olla jopa kolmasosa opintolainasi määrästä. Opintolainahyvitys koskee vain korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet ensimmäiset korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen. Jos olet aloittanut ensimmäiset korkeakouluopintosi ennen 1.8.2014, voit ehkä saada opintolainavähennyksen verotuksessa. Kun olet suorittanut korkeakoulututkinnon määräajassa ja kun maksat opintolainaasi takaisin, maksat opintolainavähennyksen verran vähemmän veroja. Opintolainahyvitys on 40 % ja opintolainavähennys 30 % huomioon otettavan opintolainan 2 500 euroa ylittävästä määrästä. Niitä ei yleensä tarvitse hakea. Tästä on eräitä poikkeuksia. Jos olet korkeakouluopiskelija, olet oikeutettu ateriatuettuun ruokailuun. Tuki maksetaan ravintolan pitäjälle ja se on 1,94 euroa aterialta. Toisella asteella tutkintoa suorittavilla on oikeus ilmaiseen ateriaan. Korkeakouluilla tarkoitetaan yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja korkeakoulujen täydennyskoulutuskeskuksia. Muut oppilaitokset ovat toisen asteen oppilaitoksia. Iän mukaista korkeampaa tukea saa sen kuukauden alusta lukien, jona määrätty ikä täyttyy. Olet oikeutettu opintorahan vähävaraisuuskorotukseen, jos saat muuta kuin oppilaitosryhmäsi suurinta mahdollista opintorahaa (taulukossa kohdat 4-6) ja jos vanhempasi verotettavat tulot ovat enintään 39 000 euroa vuodessa. Korotus on täysimääräinen alle 22 770 euron vuosituloilla, jonka jälkeen korotus pienenee asteittain. Jos kuukausittainen opintorahasi on vähintään 170 euroa, opintorahasta toimitetaan 10 prosentin ennakonpidätys. Ennakonpidätys voidaan suorittaa myös verokorttisi mukaisesti. Jos saat opintorahaa ja sinulla ei ole muita tuloja, et maksa opintorahavähennyksen ansiosta veroa opintorahasta (ns. nollaverokortilla). Verohallinto toimittaa verokortin pyynnöstäsi suoraan Kelalle. Asumislisä on 80 prosenttia vuokrasta. Asumislisää ei myönnetä alle 33,63 euron kuukausivuokrasta eikä 252 euron kuukausivuokran ylittävästä osasta. Asumislisän enimmäismäärä on siten 201,60 e/kk. Jos asuntosi on vuokrattu vanhemmaltasi tai se on vanhempasi omistama, asumislisäsi on enintään 58,87 e/kk. Jos tällainen asunto on samassa kiinteistössä kuin vanhemman vakituinen asunto, asumislisäsi on enintään 58,87 e/kk ja opintorahasi on samansuuruinen kuin vanhemman luona asuvalla. Opintolainan valtiontakauksen kuukausimäärät ovat: Toinen aste: alle 18-vuotias 260 Toinen aste: 18 vuotta täyttänyt 400 Aikuiskoulutustukea saava 400 Korkeakoulu 400 MITEN TULOT VAIKUTTAVAT OPINTOTUKEEN? Opintotuessa omien tulojen tuloharkinnassa tuloinasi otetaan huomioon saamasi apurahat ja veronalaiset ansio- ja pääomatulot koko kalenterivuoden ajalta (opintotuki pois lukien). Ulkomaiseen opiskelijavaihtoon tarkoitettuja apurahoja ei kuitenkaan oteta tulona huomioon. Vuosituloraja on henkilökohtainen ja se perustuu käyttämiesi tukikuukausien määrään. Jokaista opintoraha- tai asumislisäkuukautta kohden sinulla voi olla tuloa keskimäärin 660 euroa ja jokaista tuetonta kuukautta kohden 1 970 euroa. Esimerkiksi yhdeksällä tukikuukaudella vuosituloraja on 11 850 euroa. Voit saada vuositulorajan verran tuloja milloin vain kalenterivuoden aikana. Tulojasi ei tutkita tukea myönnettäessä, vaan sinun on itse huolehdittava siitä, että vuositulorajasi ei ylity. Voit vaikuttaa vuositulorajaasi perumalla etukäteen tukea tai palauttamalla maksettuja tukia tukivuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Tulovalvonta tehdään verotustietojesi perusteella. Jos vuositulosi ovat suuremmat kuin vuosituloraja, sinulta peritään takaisin opintorahaa ja asumislisää. Takaisin perittävään määrään lisätään opintotukilain mukainen 15 %:n korotus. Tuloista, jotka on maksettu sinulle ennen opiskelun aloittamiskuukautta tai valmistumiskuukauden jälkeen, ei lasketa mukaan sitä osuutta, joka ylittää keskimäärin 1 970 euroa kuukaudessa. Sinun on ilmoitettava saamasi apurahat ja ulkomailla saamasi tulot opintotuen myöntäjälle. Vanhempasi tulot vaikuttavat opintorahaasi, jos olet alle 20-vuotias toisen asteen opiskelija. Asumislisääsi vanhempasi tulot vaikuttavat, jos olet alle 18-vuotias toisen asteen opiskelija. Jos asut vanhempasi luona tai olet alle 18-vuotias, vanhempasi yhteenlasketut vuositulot pienentävät opintotukesi määrää, jos ne ovat vä-hintään 41 810 euroa, ja estävät opintotuen saamisen, jos ne ovat vähintään 61 000 euroa. Jos asut muualla kuin vanhempasi luona ja olet 18–19 -vuotias, vanhempasi yhteenlasketut vuositulot pienentävät opintorahasi määrää, jos ne ovat vähintään 54 010 euroa, ja estävät opintorahan saamisen, jos ne ovat vähintään 73 200 euroa. Vanhempasi tuloja ei oteta huomioon, jos olet avioliitossa tai elatusvelvollinen. Vanhempasi tuloina käytetään yleensä viimeksi vahvistetun verotuksen tietoja. MITEN OPINTOTUKEA HAETAAN JA MAKSETAAN? Hae opintotukea verkossa Kelan asiointipalvelussa (www.kela.fi/asiointi). Vaihtoehtoisesti voit täyttää opintotukihakemuksen (lomake OT 1, OT 2 tai OT 3). Hae kesätukea ja muuta lisätukea joko Kelan asiointipalvelussa tai opintotuen muutosilmoituksella (lomake OT 15). Kelan asiointipalvelussa tai lomakkeella OT 16 voit perua ja palauttaa opintotukeasi taikka lakkauttaa tukesi maksamisen. Opintotuen hakemuslomakkeita saat Kelasta, internetsivuilta (www.kela.fi/lomakkeet) ja oppilaitoksista. Jos käytät paperihakemusta, toimita se ja siihen tarvittavat liitteet oppilaitokseen tai Kelaan. Jos opiskelet yliopistossa, toimita hakemuksesi opintotukilautakunnalle (paitsi jos opiskelet Helsingin yliopistossa, Taideyliopistossa tai Maanpuolustuskorkeakoulussa, toimita lomake Kelaan). Korkoavustushakemukset ja toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden opintotukihakemukset käsitellään yleensä Kelan toimistoissa. Useimmissa ammattikorkeakouluissa ja ulkomailla opintonsa suorittavien opintotukihakemukset ratkaistaan Kelan opintotukikeskuksessa. Tarkempia tietoja käsittely-yksiköistä saat Kelan internetsivuilta. Opintotuki ja erikseen haettavat tuen osat voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksesi saapumiskuukauden alusta lukien. Opintotuki myönnetään yleensä koko opiskeluajaksi: yliopistoopinnoissa käytettävissä olevien tukikuukausien mukaiselle opiskeluajalle ja muissa opinnoissa opintojen laajuuden mukaiselle opiskeluajalle. Opintotukipäätös lähetetään ilmoittamaasi osoitteeseen. Jos olet alle 18-vuotias, päätös lähetetään tiedoksi myös huoltajallesi. Seuraavan lukuvuoden opintolainan valtiontakausta koskeva opintotukipäätös lähetetään sinulle heinäkuussa hakemuksetta, jos lainatakaus ja muu opintotuki on myönnetty koko opiskeluajallesi ja jos luottotiedoissasi ei ole tapahtunut muutoksia. Opintoraha ja asumislisä maksetaan kuukausittain ilmoittamallesi pankkitilille. Tuen säännöllinen maksupäivä on kuukauden 4. päivä tai sitä seuraava pankkipäivä. Takautuvia eriä maksetaan päivittäin. MUISTA ILMOITTAA MUUTOKSISTA Opintotukihakemuksen jättämisen jälkeen tapahtuvista olosuhdemuutoksista sinun on välittömästi ilmoitettava opintotuen myöntäjälle joko Kelan asiointipalvelussa (www.kela.fi/asiointi) tai opintotuen muutosilmoituksella (lomake OT 15). Muutoksista ilmoittaminen on velvollisuutesi ja vastuullasi. Jos sinulle on maksettu tukea liikaa tai perusteetta, se peritään takaisin. Jos olet korkeakouluopiskelija, takaisinperintä ei palauta tukikuukausia uudelleen käytettäväksi. Antamiesi tietojen todenperäisyyttä valvotaan ja tarkistuspäätöksiä tehdään automaattisesti esimerkiksi vanhempien verotustietojen perusteella. TUKEA PÄIVITTÄISIIN KOULUMATKOIHIN Jos opiskelet päätoimisesti lukiossa tai suoritat ammatillista perustutkintoa tai muuta ammatillista peruskoulutusta, Kela korvaa koulumatkatukena päivittäisten koulumatkojesi kustannukset, kun yhdensuuntainen koulumatkasi asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 kilometriä ja koulumatkan kustannukset ovat yli 54 euroa kuukaudessa. Maksat matkastasi itse aina vähintään 43 euroa kuukaudessa. Hae koulumatkatukea joka lukuvuodeksi erikseen koulumatkatuen hakemuslomakkeella (lomake KM 1). Jätä hakemus oppilaitokseesi, joka toimittaa sen Kelaan. Jos käytät joukkoliikennettä, saat oppilaitokseltasi erillisen ostotodistuksen. Lisätietoja: • www.kela.fi: ohjeet, laskurit, lomakkeet, keskustelupalsta, käsittelytilanne, omien etuus tietojen kysely sekä opintotuen verkkohakemus ja -muutosilmoitus • Kelan Opiskelijan tuet -palvelunumero, p. 020 692 209 (ma-pe klo 8–18) • Kelan toimistot ja muut palvelupisteet • Oppilaitokset ja opintotukilautakunnat • www.facebook.com/opintotuki OPINTOMAAILMA 31 Rakennusala Rakennusalalla on tärkeä tehtävä kehittää ja luoda kestävää rakennettua ympäristöä ihmisten elämänlaadun parantamiseksi. R akennustyömaa on täynnä erilaisia ammattilaisia, joita yhdistää ainoastaan se, että he rakentavat samaa rakennusta. Työmaa on kuin vilkas muurahaispesä, jossa kuhina jatkuu aamusta iltaan. Kaikkea valvoo vastaava työnjohtaja, joka on vastuussa kaikessa mitä työmaalla tapahtuu. Vastaavan työnjohtajan apuna on työmaainsinööri, joka ohjaa työmaan suunnittelua ja laatii aikatauluja sekä hoitaa kaiken juoksevan paperityön. Ennen rakennustöiden aloittamista on arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan täytynyt suunnitella rakennuksen muoto ja rakenteiden toimivuus. Kun työmaa käynnistyy, ensimmäisenä paikalla ovat maarakentajat, jotka kaivavat rakennuksen vaatiman pohjan kuntoon. Sen jälkeen paikalle saapuvat talonrakentajat, jotka aloittavat varsinaisen ra- kennuksen pystytyksen. Talonrakentajien työtovereina ovat kirvesmiehet, mittamiehet, vedeneristäjät, elementtiasentajat sekä muurarit. Työmaalla ammattilaisten työntekoa johtaa rakennusmestaritaustainen työnjohtaja. Rakennuksen sähköistä vastaavat sähköasentajat ja LVI-asentajat tekevät putkistot. Rakennuksen pinnoista kuten seinistä, lattioista ja katosta vastaavat väliseinäasentajat, maalarit, laatoittajat, matto- ja parkettiasentajat ja alakattoasentajat. Rakennus tarvitsee myös ikkunat, ovet ja kalusteet, joista vastaavat erikseen valmistus ja asennus. Työmaan loppuvaiheessa kalusteasentaja asentaa tarvittavat kalusteet paikalleen, jonka jälkeen työmaasiivoja pääsee siivoamaan viimeisiä jälkiä. Tässä vaiheessa rakennuksen pihamaa on viherrakentajien tarkassa hallinnassa. Viimeisenä työmaan johto tarkistaa, että rakennus on kunnossa ja valmis luovutettavaksi. Rakennusalan ammatteja: Diplomi-insinööri, Arkkitehti, Rakennusinsinööri, Rakennusarkkitehti, Rakennusmestari, Kirvesmies, Sähköasentaja, Mittamies, Muurari, Raudoittaja, Talonrakentaja, Elementtiasentaja, Torninosturin kuljettaja Opiskelupaikat: Alan koulutusta antavia ammattioppilaitoksia löytyy joka puolelta Suomea. Ammattikorkeakouluja, jotka kouluttavat rakennusalalle on yli kaksikymmentä. Yliopistokoulutusta annetaan Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa, Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Oulun yliopistossa. www.themesta.net n e e m h i Mikä ? ä j ä t s järje A inakin alakouluista tuttu tutuksi tullut tehtävänimike on löytänyt myös tiensä työelämään. Järjestäjän tehtävänä ei kuitenkaan ole ylläpitää järjestystä esimerkiksi kokouksissa tai pyyhkiä liitutaulua. Järjestäjän perustehtävänä on aktivoida liiton jäseniä toimimaan työpaikallansa oman edunvalvontansa puolesta sekä hankkimaan uusia jäseniä. Samalla pyritään lisäämään työntekijöiden tietoisuutta esimerkiksi työehtosopimuksen sisällöstä No miten tämä kaikki olisi tarkoitus saada aikaan? Jokainen työpaikka on erilainen. Osassa työpaikkoja on jo valittu luottamusmies, mutta jostain syystä työpaikan työntekijöistä vain muutama kuuluu alansa ammattiliittoon. Joskus työpaikalla luottamusmiestä ei ole valittu lainkaan ja käytännön järjestelyihin tarvitaan tukea ja apua. Järjestäjän avulla tarkoituksena on, että työntekijät itse ottavat vastuuta järjestämiskampanjasta ja toimivat aktiivisesti sen hyväksi. Järjestäjä on tässä tukemassa ja opastamassa miten asioita voitaisiin yhteisvoimin parantaa, sekä yhteyshenkilönä liiton muuhun henkilökuntaan, esimerkiksi edunvalvonta- tai työsuojeluasioissa. Järjestäjän työ on hyvin monipuolista, ja työtehtävät vaihtelevat toimistotyöstä aina työntekijöiden tapaamiseen, opastamiseen ja kouluttamiseen. Monipuolisuus asettaakin työlle isommat haasteensa. Onnistuakseen järjestäjän on haastettava itsensä, ja kyettävä menemään epämukavuusalueelleen. Hänen on uskallettava ottaa se ensimmäinen puhelu ensimmäiselle työntekijälle. Työssä tapaa mitä erilaisia ihmisiä, ja se onkin yksi työn parhaimpia puolia. Lopussa kuitenkin yleensä seisoo kiitos, kun yrityksissä valitaan luottamusmies tai vuosia työntekijöitä vaivannut epäkohta saadaan korjattua neuvottelemalla työnantajan kanssa, vain siksi että porukalla on yhdessä päättänyt muuttaa työpaikkansa asioita. Järjestäjän työnkuvan oikeastaan voisi tiivistää sanoihin, työntekijöiden kanssa, työntekijän asialla. Metallityöväen Liitto ry Kaisa Niskanen 32 OPINTOMAAILMA tehokkaalla nettikurssilla! Mitä sinä muuttaisit työpaikallasi? Vaikuta tulevaisuuteesi liity Metallin jäseneksi! Yhdessä saadaan aikaan asioita! Onko sinun työpaikallasi kaikki parhain päin ja asiat kunnossa? Vai onko jotain, mitä tahtoisit muuttaa? Jos voisit. Tai uskaltaisit. Metalliliitossa on 148 000 jäsentä. Se on yli 80 prosenttia metallialalla työskentelevistä ammattilaisista. Mitä enemmän meitä on, sitä voimakkaampia olemme ja sitä paremmin voimme yhdessä edistää asioitamme. Winner.fi -palvelu sisältää yli 2.500 erinomaista harjoitustehtävää ratkaisuineen, henkilökohtaisen neuvonnan, opiskeluohjeita, kattavat kirjatiivistelmät, Muistimylly.fi –palvelun ym. Metalliliiton voima on työpaikoilla! Kaikkein tärkeintä on paikallinen vaikuttaminen työpaikoilla ja ammattiosastoissa. Hyviä asioita alkaa tapahtua, kun riittävän moni ihminen työpaikalla on liiton aktiivinen jäsen. Tilaa esite! Tietoa Metalliliitosta ja jäsenyystä w w w.meta lliliitto.fi KAUPPAKORKEAAN winner.fi n e s i l l e e t e i t a Kaupp valintakoekirjat 2015 TARJOUS TARJOUS TARJOUS (68,25) (50,50) (88,95) 5995 TALOUSTIETEEN OPPIKIRJA SanomaPro Ovi l ma ukem ailm atto oih miin in 4295 AKATEMIASTA MARKKINAPAIKALLE Talentum 4995 YRITYKSEN TALOUSHALLINTO TÄNÄÄN Vaasan Yritysinformaatio Nämä ja muut valintakoekirjat myymälöissä ja suomalainen.comissa.
© Copyright 2024