MUISTIO 7.9.2015 Perustuslakivaliokunta Kuuleminen 8.9.2015 LsN Jussi Matikkala Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussääntöön vuonna 2010 Kampalan tarkistuskonferenssissa tehtyjen muutosten hyväksymisestä sekä laeiksi muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä rikoslain ja pakkokeinolain muuttamisesta (HE 289/2014 vp) Yleistä Esityksessä ehdotetaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussääntöön vuonna 2010 Kampalan tarkistuskonferenssissa tehtyjen muutosten hyväksymistä. Samalla ehdotetaan tähän liittyen muutoksia rikoslakiin ja pakkokeinolakiin. Rikoslain (39/1889) puolella keskeistä ovat ehdotetut hyökkäysrikosta ja hyökkäysrikoksen valmistelua koskevat rangaistussäännökset. Nämä kriminalisoinnit otettaisiin rikoslain 11 lukuun, sen uusiksi 4 a ja 4 b §:ksi. Kyseiset rikokset otettaisiin huomioon myös rikoslain 11 luvun eräissä muissa säännöksissä eli esimiehen vastuuta koskevassa 12 §:ssä ja alaisen rikoksen ilmoittamatta jättämistä koskevassa 13 §:ssä, minkä lisäksi ehdotetun syyteoikeutta koskevan 14 a §:n mukaan valtakunnansyyttäjä päättäisi syytteen nostamisesta hyökkäysrikoksesta ja hyökkäysrikoksen valmistelusta sekä määräisi tällöin siitä, kenen on ajettava syytettä. Hyökkäysrikos olisi myös rikos, jota koskeva rangaistus suoritettaisiin kokonaan rikoslain 2 c luvun 11 §:n mukaisesti, ja rikos lisättäisiin rikoslain 8 luvun 10 §:ään niiden rikosten joukkoon, joista tuomittu määräaikainenkaan vankeusrangaistus ei raukea. Edelleen hyökkäysrikos ja hyökkäysrikoksen valmistelu kuuluisivat rikoslain 15 luvun 10 §:ssä mainittuihin törkeisiin rikoksiin, joiden hankkeilla olon ilmoittamatta jättäminen on rangaistavaa. Pakkokeinolaissa (806/2011) hyökkäysrikos ja hyökkäysrikoksen valmistelu lisättäisiin telekuuntelua ja asuntokuuntelua koskeviin lain salaisia pakkokeinoja koskevan 10 luvun 3 §:ään ja 17 §:ään. Ulkoministeriö ja oikeusministeriö ovat lausunnossaan lakivaliokunnalle 27.1.2015 esittäneet esityksessä tarkoitettuihin säännöksiin eräitä muutosehdotuksia. 2(3) Hallituksen esityksessä tarkoitettujen ehdotusten tarkoituksena on torjua hyökkäystekoja ja siten osaltaan turvata rauhan ylläpitämistä sekä sitä kautta myös tehostaa hengen ja terveyden ja muiden perusoikeuksien suojaa. Esityksen käsittelyjärjestystä koskevissa perusteluissa (s. 32-33) on käsitelty perustuslain täysivaltaisuutta, tuomiovallan käyttämistä ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskeviin säännöksiin liittyviä kysymyksiä. Niin ikään esitystä on arvioitu tasavallan presidentin rikosoikeudellista asemaa koskevan perustuslain 113 §:n näkökulmasta (s. 33-34). Oikeusministeriö on osallistunut esityksen ja sen käsittelyjärjestystä koskevien perustelujen valmisteluun eikä sillä ole niihin huomautettavaa. Laillisuusperiaate Ehdotettuja rikoslain säännöksiä arvioidaan perustuslain 8 §:ssä säädetyn rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen, erityisesti sen sisältämän sääntelyn tarkkarajaisuutta koskevan vaatimuksen näkökulmasta. Hyökkäysrikosta koskeva ehdotettu rikoslain 11 luvun 4 a §:n rangaistussäännös koostuu 1 momentissa kuvatusta rikoksen perustunnusmerkistöstä, sitä täydentävistä (valtion) hyökkäysteon määritelmistä (4 ja 5 momentti), yrityksen rangaistavuutta koskevasta standardimuotoisesta määräyksestä (2 momentti) ja osallisuutta koskevasta erityissäännöksestä (3 momentti, UM:n ja OM:n muutosehdotus). Laillisuusperiaatteen kannalta merkittävää on muun muassa se, että 1 momentin perustunnusmerkistössä ja 4 momentin määritelmässä hyödynnetään tunnusmerkkinä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan vastaisuutta. Tuo normisto tulkintaperusteineen tulee siten huomioon otettavaksi arvioitaessa rangaistavuuden toteutumista. Sodanjulistuksesta riippumatta hyökkäystekoina pidettäviä tekoja koskevassa 5 momentissa luetellut teot puolestaan ovat sellaisia momentissa mainitun päätöslauselman mukaisesti, mihin myös perussäännön 8 bis artiklan toisessa kappaleessa viitataan. Rangaistavuuden sääntelyssä on ehdotetussa 4 a §:ssä ollut perusteltua hyödyntää varsin suoraankin perussäännön 8 bis artiklaa. Valmistelua koskevassa 4 b §:n säännöksessä viitattaisiin hyökkäysrikokseen, ja pykälässä on muutoin hyödynnetty paljolti kotimaisia valmistelurikosten tunnusmerkkejä. Säännöksessä olisi hyökkäysrikoksen määritelmää koskevien tulkintaohjeiden perusteella 4 a §:n hyökkäysteon tekemistä koskeva edellytys (UM:n ja OM:n muutosehdotus). Muilta rikoslakia koskevilta osin kyse on lähinnä hyökkäysrikosta ja osin myös sen valmistelua koskevaan säännökseen viittaamisesta. Sääntely on kokonaisuudessaan pyritty muodostamaan laillisuusperiaatteen edellyttämin tavoin tarkkarajaiseksi. 3(3) Ehdotetun sääntelyn oikeasuhtaisuuteen liittyvät muun ohella hyökkäysrikoksen ja hyökkäysrikoksen valmistelun rangaistusasteikot. Hyökkäysrikoksen rangaistusasteikkona olisi vankeutta vähintään neljä vuotta tai elinkausi. Valmistelua koskevassa säännöksessä asteikkona olisi vankeutta neljästä kuukaudesta neljään vuoteen. Hyökkäysrikoksessa voi olla kysymys erittäin vakavasta teosta. Hyökkäysrikoksen ja sen valmistelun vahingollisuus ja vaarallisuus voi kuitenkin joissakin tilanteissa olla myös tätä vähemmän vakava, minkä tulee näkyä rangaistusasteikoissa. Ehdotettujen rangaistusasteikkojen voidaan katsoa sopivan rikoslain 11 luvussa säädettyjen muiden rikosten asteikkojen muodostamaan kokonaisuuteen. Salaiset pakkokeinot Esityksessä ehdotetaan, että ehdotetut hyökkäysrikos ja hyökkäysrikoksen valmistelu lisätään pakkokeinolain salaisia pakkokeinoja koskevan 10 luvun 3 §:n 2 momenttiin ja 17 §:n 1 momenttiin telekuuntelun ja asuntokuuntelun perusterikoksiksi. Telekuuntelu ja asuntokuuntelu puuttuvat perustuslain 10 §:ssä turvatun yksityiselämän ja kotirauhan suojaan. Rangaistusasteikkojensa ilmentävin tavoin hyökkäysrikos ja sen valmistelu olisivat varsin vakavia rikoksia. Niiden ottaminen telekuuntelun ja asuntokuuntelun perusterikoksiksi on yhteensopivaa sen kanssa, miten verrattavissa olevat, etenkin rikoslain 11 luvussa tarkoitetut rikokset on otettu kyseisten salaisten pakkokeinojen perusterikoksiksi. Koska asuntokuuntelu puuttuu kotirauhaan ja yksityisyyteen vielä voimakkaammin kuin telekuuntelu, voidaan arvioinnin kohteena katsoa olevan erityisesti lievemmän rikoksen eli hyökkäysrikoksen valmistelun ottaminen myös asuntokuuntelun perusterikokseksi. Ottaen edellä mainituin tavoin huomioon asuntokuuntelun muut perusterikokset voidaan tämän katsoa olevan puolustettavaa. Arvioinnissa merkityksellistä on myös se, että hyökkäysrikosta ja hyökkäysrikoksen valmistelua koskeva rikosoikeudellinen vastuu on rajattu ehdotetussa rikoslain 11 luvun 4 a §:ssä mainittuihin johtohenkilöihin. Pakkokeinojen käyttöä koskevat luonnollisesti näissäkin tapauksissa muun muassa pakkokeinolain 10 luvun 2 §:n salaisten pakkokeinojen käytön edellytykset ja lain 1 luvun 2 §:n suhteellisuuden vaatimus.