Rikosoikeus oikeudenalojen perusteet 4.2.2015 VASTAUSTEN
Rikosoikeus oikeudenalojen perusteet 4.2.2015 VASTAUSTEN VALINNANVARAISUUS Tenttikysymyksiin sisältyy valinnanvaraisuutta seuraavien periaatteiden mukaisesti. Opiskelijan on vastattava ensinnäkin kysymykseen 1, toiseksi jompaankumpaan kysymyksistä 3 tai 4 sekä kolmanneksi jompaankumpaan kysymyksistä 5 tai 6. Tämän jälkeen opiskelija voi vapaasti valita, mihin yhteen kysymykseen hän vastaa jäljelle jäävistä kysymyksistä. Tentissä vastataan toisin sanoen yhteensä neljään (4) kysymykseen. Professori Jussi Tapani on laatinut kysymykset 1–2, professori Pekka Viljanen kysymykset 3–4 ja tohtorikoulutettava Lauri Luoto kysymykset 5–6. Kirjoita eri opettajille menevät vastaukset eri papereille! 1. A, B, C ja D perustivat vuoden 2014 alussa siivousliikkeen nimeltä ” Pinnat sileiksi Oy”. Rekisteriviranomaiselle ilmoitettiin, että hallituksen puheenjohtajana toimii A, ja hallituksen jäseninä B ja C. Enemmistön yhtiön osakkeista omisti D, joka jäi hallituksen ulkopuolelle. Kaikki neljä oli aikaisemmin tuomittu erilaisista rikoksista, muun muassa huumausainerikoksista. Heillä ei ollut aikomustakaan harjoittaa yhtiöjärjestyksessä ilmoitettua siivoustoimintaa, vaan heidän ”liiketoimintansa” keskittyi yksinomaan velkojen perintään ja ”valittujen” ihmisten suojeluun. D:n mukaan nämä laittoman toiminnan muodot olivat nykyään kaikkein tuottoisimpia, varsinkin kun huomioi kiinnijäämisriskin ja mahdollisen vankeustuomion pituuden. D otti omasta aloitteestaan yhteyttä johtaja Åke E:hen ja kertoi valheellisesti, että jotkut moottoripyöräkerho Kovat Pojat MC:n jäsenet suunnittelivat Åken omakotitalon polttamista. Kyse olisi kostotoimi, koska Åke oli sallinut kerhon häätämisen varastorakennuksen tiloista maksamattomien vuokrien takia. Koska D:llä oli yhteyksiä moottoripyöräkerhon presidenttiin, hän lupasi estää suunnitelman toteutumisen. Tämä kuitenkin edellytti sitä, että Åke maksoi 5 000 euron vastineen tästä palveluksesta. Åke ei halunnut ottaa mitään riskejä ja maksoi D:n vaatimusten mukaisesti kyseisen summan Pinnat sileiksi Oy:n tilille. Myöhemmin D kertoi A:lle, B:lle ja C:lle mistä rahat tulivat. Rahat käytettiin käsiaseen ostamiseen pimeiltä markkinoilta. A oli aiemmin tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen törkeästä pahoinpitelystä, jonka kohteena oli Rosa F. Pahoinpitely oli A:n kertoman mukaan johtunut siitä, kun Rosa kieltäytyi maksamasta yhteensä 100 000 euron velkaa. A totesi, että velka oli syntynyt, kun Rosan piti hankkia huumeita Espanjasta. Rosa oli tällöin menetellyt niin ”huolimattomasti”, että menetti kaikki A:lta saamansa rahat onnistumatta hankkimaan sovittuja huumeita. A ehdotti B:lle ja C:lle, että he yrittäisivät nyt periä kyseisen velan. A:n kuuleman mukaan Rosalla oli varakkaat vanhemmat. Huolimatta tyttärensä epäsosiaalisesta elämästä, he olisivat varmasti valmiita maksamaan hänestä. Etukäteen sovitun suunnitelman mukaisesti (josta myös D oli tietoinen, vaikkei siihen muutoin sekaantunutkaan) A, B ja C menivät omakotitaloon, jossa Rosa asui koiriensa, kahden malinoisuroksen Arnoldin ja Darth Vaderin, kanssa. B ja C soittivat ovikelloa, mutta kukaan ei avannut. Heidän odottaessaan Rosa tuli lenkiltä koiriensa kanssa. Rosa aavisti heti, että jokin oli vialla ja kehotti miehiä poistumaan tontiltaan. B, joka ei pelännyt koiria ja oli myös hyväkuntoinen nyrkkeilijä otti askeleen eteenpäin tarttuakseen Rosaan ja pakottaakseen hänet autoon, jossa A istui kuljettajana. Tarkoituksena oli pitää Rosaa vankina siihen saakka, kunnes hänen vanhempansa maksaisivat 100 000 euron velan. A vakuutti, ettei kukaan uskaltaisi mennä poliisille, sillä A voisi siinä tapauksessa laverrella Rosan huumebisneksistä. B teki kuitenkin kohtalokkaan virhearvion: samalla hetkellä kun hän kosketti Rosaa, koirat upottivat hampaansa häneen. Erityisesti purema B:n käsivarteensa upposi syvälle ja repi jänteen. Vammasta aiheutui B:lle hermosärkyä koko loppuelämäksi. A näki mitä tapahtui, astui ulos autosta ja ampui useita laukauksia pistoolillaan Rosaa kohti. A ei kiihtymyksen takia pystynyt tähtäämään kovin hyvin, joten vain yksi luoti osui, mutta ei kuitenkaan Rosaan, vaan C:hen, joka kuoli välittömästi. A oli ottanut aseen mukaansa muiden tietämättä ja hän oli aikonut tappaa Rosan heti, mikäli B ja C olisivat saaneet hänet autoon. A laskeskeli kylmän viileästi, että B ja C eivät ilmiantaisi häntä, vaan sen sijaan auttaisivat ruumiin piilottamisessa. Laukausten jälkeen A pakeni paikalta autolla. B joutui shokkiin pureman ja kaverinsa väkivaltaisen kuoleman takia. A ei päässyt pitkälle ennen kuin poliisipartio pysäytti hänet. Poliisin toistuvista varoituksista huolimatta A nousi autosta pistooli kädessään, minkä johdosta konstaapeli Tauno ampui häntä jalkaan. Poliisin esitutkinnassa kävi ilmi, että koko tarina Rosasta ja epäonnistuneista huumekaupoista oli tekaistu. Todellisuudessa törkeä pahoinpitely oli kosto siitä, että Rosa oli jättänyt A:n. D myönsi kuulusteluissa, että hän epäili A:n tarinaa, mutta ajatteli, että rahalle on aina käyttöä. Työskentelet kihlakunnansyyttäjänä ja tehtävänäsi on tehdä syyteharkinta jutussa. Mistä rikoksista vaadit rangaistusta ja miten perustelet näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Muista myös perustella vastauksesi, jos et vaadi jostain rikoksesta rangaistusta. Vastausta ei tarvitse laatia haastehakemuksen muotoon. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (20 p.) 2. Selosta ytimekkäästi (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä tarkoittaa a) rikossäännös b) todennäköisyystahallisuus c) hätävarjelu d) hyöty–haitta-vertailun periaate Vastaa a-, b-, c- ja d-kohtaan. (10 p.) 3. Menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.) 4. Jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöön pantavaksi. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.) 5. Rikoslain 4 luvun 1 §:ssä säädetään tunnusmerkistöerehdyksestä ja 4 luvun 2 §:ssä kieltoerehdyksestä. Selvitä molempien erehdysten sisältö sekä oikeudelliset vaikutukset pääpiirteissään. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.) 6. Vaaran käsite esiintyy yhä useammissa rikoksissa. Selvitä, mitä rikosoikeudessa tarkoitetaan abstraktilla vaaralla ja miten sen olemassaoloa arvioidaan. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.) 29.10.2014 VASTAUSTEN VALINNANVARAISUUS: 1 ja (3 tai 4) ja (5 tai 6) + yhteen jäljelle jäävistä 1. A oli lainannut B:ltä 5 000 euroa erilaisiin hankkeisiin, jotka eivät olleet onnistuneet odotetulla tavalla. Lisäksi osa rahoista oli mennyt A:n pitkäaikaiselle ystävälle H:lle, joka oli pyytänyt rahallista apua A:lta auttaakseen puolestaan omaa ystäväänsä I:tä. B:n ottaessa kuukauden päästä puheeksi rahojen takaisinmaksun A joutui toteamaan, ettei hänellä juuri nyt ollut varaa maksaa lainaansa takaisin. Hän ei nimittäin ollut saanut H:lle lainaamiaan rahoja takaisin, koska I:lle oli tullut odottamattomia esteitä liiketoimissa. A piti muutenkin B:n lainalleen asettamaa ehtoa eli 50 % korkoa kuukauden rahalainalle täysin kohtuuttomana. A myönsi, että rahoja lainatessaan hän oli ollut korkoasiasta tietoinen, mutta hänen mielestään oli silti hävytöntä vaatia 5 000 euron lainasta 7 500 euron maksua kuukauden päästä. B:tä tämä kannanotto ei erityisemmin miellyttänyt. Hän totesi, että A:n olisi syytä maksaa lainansa takaisin mahdollisimman nopeasti. Ellei näin tapahtuisi, A joutuisi joka tapauksessa maksamaan velkansa eikä velanmaksuun siinä tapauksessa riittäisi pelkkä raha, vaan ”A itkisi ja maksaisi”. B:n kanssa ei kannattanut näissä asioissa leikkiä. A ei kyennyt maksamaan velkaansa B:n asettamassa uudessa määräajassa. Hän yritti lainata rahaa ystäviltään, mutta kukaan ei pystynyt juuri sillä hetkellä auttamaan häntä. Tällä välin B oli ottanut yhteyttä G:hen, joka kävi B:n pyynnöstä selvittämässä, missä A tarkalleen asui ja millainen hänen asuntonsa oli. A ei tuntenut entuudestaan G:tä, joka oli päässyt asuntoon sisälle esiintymällä kirjaedustajana ja siten saanut tilaisuuden tehdä tarkkoja havaintoja A:n asunnon huonejärjestelyistä. Kun A alkoi kysellä tarkemmin kirjatarjouksista, G ilmoitti valittaen joutuvansa poistumaan, mutta palaavansa asiaan myöhemmin. Kun G käyntinsä jälkeen meni B:n luokse kertomaan havainnoistaan ja ihmetteli B:n kiinnostusta A:n huonejärjestelyihin B ilmoitti ”menevänsä ison kynän kanssa velkaansa kuittaamaan”. Muutaman päivän päästä B pyysi tovereitaan C:tä ja D:tä mukaansa käymään A:n asunnolla. B kertoi C:lle ja D:lle olevansa nimenomaan velan perintään menossa. C näki, että B laittoi takkinsa alle katkaistun haulikon, mutta D ei haulikkoa huomannut. C ei kuitenkaan sen kummemmin kysellyt, miksi B otti haulikon mukaansa, koska hän tiesi, että B oli äkkipikainen ja hermostui turhista kysymyksistä. Jos B oikein hermostui, hän saattoi käydä käsiksi. C arveli itsekseen, että aseella voisi olla käyttöä perinnän tehosteena. Matkalla seurueeseen liittyivät myös E ja F, jotka saivat tietoonsa määränpään. He olivat tietoisia myös siitä, että A ja B eivät olleet väleissä keskenään. E ja F eivät kuitenkaan tienneet, että seurue oli menossa nimenomaan velan perintään, eivätkä he tienneet haulikosta. Sen sijaan he tiesivät, että B on hyvin väkivaltainen. Seurue saapui A:n asunnolle, jossa A:n lisäksi olivat hänen vaimonsa, kolme pientä lastaan ja anoppi. B:n seurue pystyi ikkunaverhojen läpi havaitsemaan, ettei A ollut asunnossa yksin, vaan siellä näkyi olevan jalkeilla useita ihmisiä. Seurueen jäsenet sopivat asunnon oven ulkopuolella siitä, että F kutsuu A:ta, joka ei osaa yhdistää F:ää B:hen. F:n pyysi huutamalla oven ulkopuolelta, että A tulisi ovelle. B veti haulikon esiin, teki latausliikkeen ja osoitti aseella suoraan oveen. F huomasi kaiken tämän, mutta jatkoi silti A:n kutsumista. Tässä vaiheessa myös D ja E havaitsivat aseen. He asettuivat väijyksiin oven kahta puolta voidakseen siepata A:n ulos heti, kun hän avaisi oven. Vähän ajan kuluttua B, C, D, E ja F kuulivat sisältä ovea lähestyvien askeleiden äänen. Samanaikaisesti B kuiskasi tovereilleen ampuvansa A:n heti, kun tämä tulisi ovelle. Yhtäkkiä E sieppasi aseen B:ltä sanoen ”kun et sinä kuitenkaan osu” ja ampui yksinkertaisen lastulevyoven läpi. Laukaus osui A:n reiteen, mutta A säilyi kuitenkin hengissä. Esitutkinnassa selvisi lisäksi, että ampumishetkellä suoraan A:n takana olivat olleet leikkimässä kaksi hänen lapsistaan ja että hänen anoppinsa oli juuri ollut astumassa makuuhuoneesta ovelle johtavaan käytävään. A:n vaimo puolestaan oli ollut yhden lapsen kanssa makuuhuoneessa haulisuihkun ulottumattomissa. Työskentelet kihlakunnansyyttäjänä ja tehtävänäsi on tehdä syyteharkinta jutussa. Mistä rikoksista vaadit rangaistusta ja miten perustelet näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Muista myös perustella vastauksesi, jos et vaadi jostain rikoksesta rangaistusta. Vastausta ei tarvitse laatia haastehakemuksen muotoon. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (20 p.) 2. a) Olet lähtenyt viettämään rentouttavaa iltaa, kun kohtaat baarissa itsellesi entuudestaan tuntemattoman henkilön. Kuulleessaan sinun opiskelevan oikeustiedettä uusi tuttavuutesi alkaa esittää kummallisia ajatuksia. Hänen mielestään kansalaisten pitäisi saada päättää kansalaiskokouksissa, mikä Suomessa on rangaistavaa, ja samojen kansalaiskokousten pitäisi myös saada arvioida, milloin ihmiset ovat syyllistyneet vääryyksiin. Olet perehtynyt rikosoikeuden saloihin, ja muistutat uutta tuttavuuttasi siitä, että rikosoikeudellinen laillisuusperiaate on mielivallan paras vastavoima. Kun et saa mitään vastakaikua kommentillesi, päätät valistaa uutta kaveriasi rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen keskeisestä sisällöstä ja sen kohderyhmistä. Vastaus korkeintaan yksi sivu. 2. b) Ilta jatkuu sopuisissa merkeissä, vaikka uusi kaverisi ei ole täysin vakuuttanut rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen tarpeellisuudesta. Muutaman oluen jälkeen hän pääsee jälleen yllättämään sinut. Hänen mielestään taposta pitäisi tuomita kaikki ne kuskit, jotka aiheuttavat humalassa ajaessaan toisen kuoleman. Hänen mielestään sen nyt tietää lapsikin, että nämä kuskit toimivat tahallaan. Vastaat närkästyneenä, että tahallisuus on eräs vaikeimmista rikosoikeudellisen vastuun edellytyksistä. Saat näsäviisaan kommentit takaisin: ”Sen nyt näkee otsalohkollakin, milloin kyse on tahallisuudesta”. Pääset jälleen osoittamaan tietosi, ja kerrot kaverillesi, mitä seuraustahallisuudella tarkoitetaan ja minkälaisia ongelmia sen arviointiin liittyy. Vastaus korkeintaan yksi sivu. Vastaa a- ja b-kohtaan. (10 p.) 3. Sakon muuntorangaistus? Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.) 4. Syyteoikeuden vanhentumisajan jatkaminen? Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.) 5. Anna tapasi ruotsinlaivalla Stefanin, jonka kanssa hän sopi kahden kilon amfetamiinierän myymisestä Turun katukaupassa Stefanin lukuun. Sopimuksen mukaan Stefan ottaisi myydystä amfetamiinista 20 euroa per gramma. Toisaalta jos Anna saisi amfetamiinista enemmän kuin 20 euroa per gramma, hän saisi pitää erotuksen itsellään. Stefan kertoi, että hän on jo viikko sitten kätkenyt kaksi kiloa amfetamiinia Turun Luolavuoren vesitornin lähettyvillä olevan vanhan betonipunkkerin vasemmalle puolelle maastokätköön. Sopimuksen mukaan Anna voisi laivaristeilyn jälkeen noutaa amfetamiinin Luolavuoresta ja myydä sen eteenpäin. Annan tarkoitus oli myydä amfetamiini Turun katukaupassa 30 euroa per gramma, jolloin hän tekisi voittoa noin 20 000 euroa. Ruotsinlaivalla peitetehtävissä ollut siviiliasuinen poliisi kuuli Annan ja Stefanin keskustelun. Tämän seurauksena poliisi ilmoitti asiasta keskusrikospoliisille. Pian poliisi löysikin huumekätkön ja vaihtoi kätkössä olleen amfetamiinin tilalle valepakkaukset, jotka eivät sisältäneet huumausainetta. Laivaristeilyn jälkeen Anna suuntasi Luolavuoreen. Stefanin kertoma kätkö löytyi sovitusta paikasta. Anna pakkasi kätköstä löytyneet pakkaukset laukkuunsa ja lähti kohti kotia. Muutaman minuutin kuluttua hän kuitenkin huomasi jo istuvansa poliisiauton takapenkillä. Esitutkinnassa Annalle selvisi, että poliisi oli löytänyt Luolavuoren huumekätkön ja vaihtanut amfetamiinin tilalle ns. valepakkaukset. Sinänsä kiistatonta oli, että Anna oli törkeästä huumausainerikoksesta säädetyllä tavalla yrittänyt laittomasti kuljettaa tai hankkia suuren määrän erittäin vaarallista huumausainetta. Taloudellista hyötyäkin oli ollut odotettavissa melkoinen summa. Annan asianajaja esitti poliisille kuitenkin seuraavan kysymyksen: ”Miten tässä kukaan on voinut syyllistyä törkeään huumausainerikokseen, kun poliisi on etukäteen vaihtanut huumausaineen tilalle paketit, jotka eivät sisällä huumausainetta”. Asianajajan mukaan kysymyksessä ei voi olla rikos, koska rikoksen täyttyminen ei ole ollut tosiasiassa mahdollista. Lopulta asia etenee käräjäoikeuteen. Oikeudenkäynnissä kaikille osapuolille on selvää, että huumausainerikoksessa huumausaineen kuljettamisen ja hankkimisen yritys rinnastuu täytettyyn tekoon. Anna kuitenkin kiistää syyllistyneensä törkeään huumausainerikokseen. Kiistämisen perusteet ovat samat, kuin mitä asianajaja esitti jo esitutkinnassa. Sinä toimit käräjätuomarina. Tehtävänäsi on arvioida, voidaanko Annan todeta syyllistyneen törkeään huumausainerikokseen. Kirjoita vastauksesi esseemuotoon. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.) 6. Oikeudellisesti suojattua etua uhkaavan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko on pakkotilatekona sallittu, jos teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava. Mitkä ovat pakkotilateon puolustettavuusarvioinnin perusperiaatteet? Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.) 29.8.2014 VASTAUSTEN VALINNANVARAISUUS Tenttikysymyksiin sisältyy valinnanvaraisuutta seuraavien periaatteiden mukaisesti. Opiskelijan on vastattava ensinnäkin kysymykseen 1, toiseksi jompaankumpaan kysymyksistä 3 tai 4 sekä kolmanneksi jompaankumpaan kysymyksistä 5 tai 6. Tämän jälkeen opiskelija voi vapaasti valita, mihin yhteen kysymykseen hän vastaa jäljelle jäävistä kysymyksistä. Tentissä vastataan toisin sanoen yhteensä neljään (4) kysymykseen. 1. Osakeyhtiö ”Autoilijan unelmat todeksi” oli laatinut kunnianhimoisen strategian, jonka avulla yhtiö lohkaisisi kertaheitolla ison siivun Suomen automarkkinoista. Yhtiön tarkoituksena oli rakentaa valtava autonmyynti- ja huoltokokonaisuus, joka kilpailisi paitsi koollaan myös palvelujen laadulla markkinajohtajien kanssa. Yhtiön omistajilta, hallitukselta ja erityisesti toimitusjohtajalta Repalta eivät idea loppuneet, mutta rahoituksen hankinta ei edennyt toivotulla tavalla. Onneksi yhtiö oli panostanut myös markkinointiin, joten suunnitelmat levisivät sekä kotimaisten että kansainvälisten sijoittajien tietoon. Niinpä eräänä päivänä Repa sai sähköpostin Frankilta, joka esitteli itsensä asianhoitajaksi kertoen värikkäin sanakääntein, miten erään afrikkalaisen valtionpäämiehen leski olisi hyvin kiinnostunut sijoittamaan yhtiön hankkeeseen. Koska Repa ei heti ehtinyt vastata viestiin, murteellista englantia puhuva Frank soitti hänelle seuraavana päivänä. Keskustelun aikana selvisi, että leski olisi valmis sijoittamaan yhtiön hankkeeseen noin 35 miljoonaa euroa. Frankin mukaan sijoituksen maksaminen ei onnistuisi välittömästi, koska valtiopäämiehen 100 miljoonan euron jäämistöstä syntynyt riita oli edelleen kesken. Näin ollen Lontoossa sijaitseva pankki ei vapauttaisi rahoja ennen kuin asia olisi oikeudellisesti riittävän selvä. Frank ehdotti, että Repan johtama yhtiö siirtäisi 350 000 afrikkalaiselle pankkitilille. Nämä rahat käytettäisiin sekä perintöriidan oikeudenkäyntikuluihin että asianhoitokuluihin. Repa ei ollut uskoa korviaan. Rahoitusongelmat helpottaisivat huomattavasti, ja näin merkittävä sijoitus loisi uskoa muihin sijoittajiin. Liike-elämästä pitkän kokemuksen omaava Repa halusi kuitenkin ottaa asiasta hieman tarkemmin selvää, ja hän pyysi yhtiön Lontoossa olevia yhteistyökumppaneita selvittämään Frankin taustoja ja tapaamaan hänet. Tapaaminen järjestyi nopealla aikataululla Lontooseen, jossa yhtiötä edusti Repan pitkäaikainen ystävä Kake. Sen sijaan Frank ilmoitti, että ei valitettavasti pääse tapaamiseen, mutta häntä edustaa Mike. Keskustelussa käytiin läpi muun muassa perintöriidan taustoja, oikeusjutun kohteena olevaa omaisuutta, sijoituksen suuruutta sekä oikeusjutun voittamiseksi vaadittavan panostuksen määrää. Suulas ja tyylikkäästi pukeutunut Mike esitteli Kakelle myös asiakirjoja, jotka oli laadittu englanniksi: paperi oli hyvälaatuista, kieli koukeroista ja asiakirjoissa olevat leimat tyylikkäitä. Kaken viesti Repalle oli lyhyen ytimekäs: Anna palaa. Viestin saatuaan Repa harkitsi, pitäisikö hänen kertoa onnistuneesta diilistä yhtiön hallitukselle. Muutama kiireinen asia vei kuitenkin Repan huomion, ja hän unohti asian. Sen sijaan hän pyysi myöhemmin talouspäällikkö Markettaa hoitamaan 350 000 euron siirron Frankin ilmoittamalle pankkitilille. Tämän jälkeen asiat mutkistuivat. Poikkeuksellisen suuri rahansiirto oli herättänyt huomiota suomalaisen pankin valvontajärjestelmässä. Pankkitoimihenkilö Riitta ilmoitti pankin laatimien ohjeiden mukaisesti rahansiirrosta poliisille, joka jäädytti varat. Repa sai kuitenkin mahdollisuuden esittää selvityksen rahoituskuvion yksityiskohdista poliisipäällystöön kuuluvalle Taunolle, joka pienen harkinnan jälkeen päätti vapauttaa rahat Repan käyttöön. Taunolla oli toki omat epäilyksensä sijoituksen laillisuudesta ja toteutuskelpoisuudesta, mutta hän ei viitsinyt pilata Repan päivää mainitsemalla näistä epäilystään hänelle. Rahasiirron jälkeen tilanne muuttui täysin. Repa ei enää saanut yhteyttä Frankiin sähköpostitse eikä puhelimitse. Pankista ilmoitettiin, että afrikkalainen tili oli suljettu. Kake ei pystynyt auttamaan, sillä hän ei pystynyt tavoittamaan Mikea. Tilanne hermostutti Repaa, sillä hän ymmärsi, että yhtiön hallitus ja suurimmat osakkeenomistajat eivät ilahtuisi kuullessaan, että 350 000 euroa oli kulutettu ilman vastiketta. Vielä enemmän Repaa alkoi huolestuttaa oma maine: eikä kai vain häntä, kokenutta kehäkettua ollut kusetettu? Niinpä Repa päätti varmistaa selustansa. Hän laati velkakirjan, jonka mukaan yhtiö oli lainannut 350 000 euroa Frankin edustamalle leskelle. Repa lisäsi asiakirjaan sekä oman että Frankin allekirjoituksen. Hän pyysi myös Markettaa allekirjoittamaan asiakirjan. Marketan ihmetellessä asiakirjaa ja Frankin allekirjoitusta Repa vakuutti, että asia on kunnossa. Hän kertoi laittaneensa vähän asioita paperille, ja silloin olisi hyvä, että sopimuksessa on todistajan allekirjoitus. Lisäksi Repa päätti, että 350 000 euron lovi pitäisi paikata ainakin väliaikaisesti, jotta ulkomaille tehdyn rahansiirron todellinen kohtalo ehtisi selvitä. Hän oli jossain vaiheessa Sepen kanssa kaljalla käydessään todennut leikkimielisesti, että yhtiön suunnittelemasta kompleksista lohkeaisi sopivalla summalla hyvä liikepaikka. Todellisuudessa Repalla ei ollut oikeutta antaa tällaisia lupauksia saati tehdä niitä koskevia päätöksiä, sillä yhtiössä olisi sovittu, että näistä tehtäisiin päätös johtoryhmässä. Repa otti kuitenkin yhteyttä Sepeen, ja sopi puhelimessa, että 350 000 eurolla olisi nyt mahdollisuus saada erinomainen liiketila yhtiön suunnittelemasta rakennuskompleksista. Sepe suostui oitis tarjoukseen, ja ilmoitti hoitavansa rahojen siirron seuraavana päivänä. Hän ei kuitenkaan ehtinyt tehdä siirtoa, sillä Repa tuli tunnontuskiin illan aikana, ja ilmoitti Sepelle, että siirtoa ei saa tehdä. Sen lisäksi hän asteli seuraavana päivänä poliisiasemalle ja antoi tapahtumainkulusta yksityiskohtaisen selonteon. Työskentelet kihlakunnansyyttäjänä ja tehtävänäsi on tehdä syyteharkinta jutussa. Mistä rikoksista vaadit rangaistusta ja miten perustelet näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Muista myös perustella vastauksesi, jos et vaadi jostain rikoksesta rangaistusta. Vastausta ei tarvitse laatia haastehakemuksen muotoon. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (20 p.) 2. Selosta ytimekkäästi (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä tarkoittaa (10 p.) a) rikossäännös b) oikeushyvien suojelun periaate c) rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen analogiakielto d) hätävarjelun liioittelu 3. Menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) 4. Yhteinen sakkorangaistus? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) 5. Parikymppiset kaverukset Juha ja Tapio viettivät marraskuista iltaa Juhan vanhempien mökillä. Koska Juhan vanhemmat olivat pois mökiltä, myös Juhan 16-vuotias pikkusisko Anitta päätti piipahtaa mökillä lukiokaverinsa Hillevin kanssa. Juha tunsi Hillevin ennestään, koska Anitta ja Hillevi olivat olleet koko peruskoulun ajan samalla luokalla. Ilta sujui rattoisasti ja tytöt päättivätkin jäädä mökille yöksi. Yöpaikat jaettiin niin, että Tapio ja Anitta kömpivät parvelle ja Juha ja Hillevi jäivät sohvalle nukkumaan. Illan aikana Juha oli huomannut, että Hillevi nauroi hänen jutuilleen. Niinpä hän laittoi sohvalla vettä myllyyn ja kysyi Hilleviltä ”Mitenkäs olisi pieni iltasuukko?” Hillevi vastasi, että ”Mukavampaa olisi kyllä edetä hiukan pidemmälle”. Koska Hillevi oli vetävän näköinen tyttö, Juha otti neuvosta vaarin. Lopulta tilanne eteni yhdyntään. Seuraavana päivänä Hillevin mennessä kotiin hänen vanhempansa olivat huolesta suunniltaan. Lopulta Hillevi paljasti, missä hän oli ollut. Vihapäissään hän myös kertoi, kenen kanssa hän oli mitäkin tehnyt. Tästä eivät Hillevin vanhemmat innostuneet vaan tekivät rikosilmoituksen Juhasta. Esitutkinnassa Juhalle selvisi, että Hillevi on syntynyt vasta aivan joulukuun lopussa. Niinpä Hillevi oli vielä mökillä ollessaan ollut 15-vuotias. Siinä ei esitutkinnassa selittelyt paljoa auttanut vaan asia eteni syyteharkintaan ja siitä oikeuteen. Syyttäjä vaati rangaistusta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, jonka Juha kiisti vetoamalla siihen, ettei hän tiennyt Hillevin olleen alle 16-vuotias. Sinä toimit käräjätuomarina ja tehtävänäsi on ratkaista se, onko Juha syyllistynyt siihen, mistä hänelle on rangaistusta vaadittu. Kirjoita perusteltu vastauksesi esseemuotoon. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.) 6. Miten rikosoikeudellisesti pitäisi arvioida sellaisia henkeen ja terveyteen kohdistuvia loukkauksia, jotka tapahtuvat kilpaurheilussa? Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.) 21.5.2014 1. Eräänä synkkänä ja pimeänä marraskuun iltana poliisimiehet A ja B olivat saaneet tehtäväksi käydä C:n asunnolla. C:n naapuri oli soittanut hätäkeskukseen ja ilmoittanut C:n asunnosta kuuluvan kovaäänistä ja häiritsevää melua. Puhelun aikana kävi ilmi, että C:n asunnolla oli käyty jo monta kertaa aikaisemminkin selvittämässä häiriökäyttäytymisen syitä. A ja B saapuivat taloyhtiön piha-alueelle ja pysäköivät pakettiautomallisen poliisiauton C:n rivitalohuoneiston oven eteen siten, että auton keula osoitti ovea kohti. Sen jälkeen he menivät ovelle ja soittivat ovikelloa ilmoittaen samalla rauhallisella, mutta selkeällä äänellä olevansa poliiseja. C ei kuitenkaan avannut ovea, koska hän ei uskonut oven takana olevan oikeita poliiseja, vaan valepoliiseja, jotka olivat tulleet pahoinpitelemään hänet. C muisteli olevansa velkaa parille häijylle kaverille, jotka tunnettiin siitä, että he eivät kaihtaneet mitään keinoja periessään velkoja. A ja B pohtivat hetken aikaa erilaisia toimintavaihtoehtoja. He päättivät menetellä siten, että A jatkaa C:n suostuttelua sillä aikaa, kun B tarkkailee tilannetta ikkunasta. B ei kuitenkaan ehtinyt seurata tilanteen kehittymistä pitkään, koska C havaitsi hänet ja veti välittömästi verhot ikkunan eteen. Jonkin ajan kuluttua C ilmoitti yllättäen A:lle ja B:lle, että hän suostuu tulemaan vapaaehtoisesti ulos. Avattuaan oven C alkoi kuitenkin käyttäytyä jälleen uhkaavasti ilmoittaen muun muassa lyövänsä A:ta ja B:tä. Tällöin A ja B päättivät ottaa C:n kiinni häiriökäyttäytymisen estämiseksi. A sai C:stä otteen, mutta tämä onnistui äkillisellä käännöksellä irtaantumaan A:n otteesta. Tämän jälkeen C suuntasi kohti eteisen kaappia, jossa hänellä oli ladattu haulikko. B:llä oli hyvä näköyhteys eteiseen ja ennen kuin A ehti tavoittaa C:n, hän kuuli B:n huutavan kovalla äänellä ”ase”. Kuultuaan varoitushuudon A kääntyi salamannopeasti ja juoksi poliisiauton taakse suojaan. Samaan aikaan B oli juossut noin 20 metrin päässä ovesta vasemmalla sijaitsevan puun taakse suojaan. Päästyään puun taakse B näki, että A oli piilossa poliisiauton takana. Sen jälkeen B havaitsi C:n tulevan ovesta ulos. C pysähtyi oven edustalle ja ampui kaksi laukausta lonkan korkeudelta. Toinen laukauksista osui muutaman metrin päässä olleen poliisiauton tuulilasiin. Toinen laukauksista meni poliisiauton ohi osuen noin kolmenkymmenen metrin päässä olevaan D:n autoon. Välittömästi toisen laukauksen jälkeen B huusi C:lle ”Seis! Pudota ase!”. C ei kuitenkaan noudattanut käskyä, vaan piti edelleen aseen lonkalla. Tämän jälkeen B ampui tähdätyn laukauksen kohti C:n jalkaa. Luoti osui kuitenkin C:tä pakaraan. Kumpikaan poliisimiehistä ei vahingoittunut, eikä puun taakse suojautunut B ollut lainkaan ampumalinjalla. Esitutkinnassa selvisi, että valaistusolosuhteet olivat ampumishetkellä erittäin huonot, sillä C:n asunnon ulkovalo oli palanut. Piha-aluetta valaisi lähinnä D:n auton luona ollut himmeähkö pihavalo. C kertoi kuulusteluissa, että hän ei ollut nähnyt kumpaakaan poliisimiestä tultuaan asunnon ovesta ulos. Hänellä ei ollut tarkoitus vahingoittaa ketään, eivätkä laukaukset olleet tähdättyjä. Hän oli ainoastaan halunnut säikyttää itselleen vieraita miehiä, koska oli kokenut olonsa uhatuksi. Lisäksi esitutkinnassa selvisi, että ammuntavälikohtauksen alkaessa D:n oli ollut tarkoitus lähteä autollaan liikkeelle, mutta hän oli unohtanut tärkeitä papereita kotiinsa. D oli ollut noin 20 metrin päässä autostaan, kun C:n toinen laukaus oli osunut autoon. D oli välittömästi heittäytynyt makaamaan maahan. Työskentelet kihlakunnansyyttäjänä ja tehtävänäsi on tehdä syyteharkinta jutussa. Mistä rikoksista vaadit rangaistusta ja miten perustelet näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Muista myös perustella vastauksesi, jos et vaadi jostain rikoksesta rangaistusta. Vastausta ei tarvitse laatia haastehakemuksen muotoon. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (20 p.) 2. a) Seuraustahallisuus ja olosuhdetahallisuus (vastaus korkeintaan yksi sivu) 2. b) Rikoslain 32 luvun 6 §:n (191/2011) 1 momentin 1 kohdan mukaan rahanpesusta on tuomittava se, joka ottaa vastaan, käyttää, muuntaa, luovuttaa, siirtää, välittää tai pitää hallussaan rikoksella hankittua omaisuutta, rikoksen tuottamaa hyötyä tai näiden tilalle tullutta omaisuutta hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä tai peittääkseen tai häivyttääkseen hyödyn tai omaisuuden laittoman alkuperän tai avustaakseen rikoksentekijää välttämään rikoksen oikeudelliset seuraamukset Kerro lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mikä on tahallisuuden kohteena rahanpesun tunnusmerkistössä eli miten tunnusmerkistöä arvioidaan tahallisuuden näkökulmasta. 2. c) Rikoslain 51 luvun 5 §:n (753/2012) 1 kohdan mukaan arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta on tuomittava se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rahoitusvälineen markkinoinnissa tai vaihdannassa elinkeinotoiminnassa antaa rahoitusvälineeseen liittyviä totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Kerro lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mikä on tahallisuuden kohteena arvopaperimarkkinoita koskevan tiedottamisrikoksen tunnusmerkistössä eli miten tunnusmerkistöä arvioidaan tahallisuuden näkökulmasta. Vastaa a-, b- ja c-kohtaan. (10 p.) 3. Rikoslain 7 luvun 6 §:n mukaan aikaisemmin tuomittu ehdoton vankeusrangaistus voidaan ottaa huomioon, kun tuomittavana on ennen tuota tuomiota tehty rikos. Selitä pääpiirteittäin, miten säännöstä on tarkoitettu sovellettavan. (vastaus korkeintaan kaksi sivua) (10 p.) 4. Jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöön pantavaksi. (vastaus korkeintaan kaksi sivua) (10 p.) 5. Maanviljelijä osti uuden peltopalstan, jonka yhteyteen hän tarvitsi kevyen suojan työvälineille. Hänellä oli ennestään yksi tarpeeton lato, joka oli kevytrakenteinen ja helposti siirrettävä. Niinpä hän päätti kutsua pari tuttavaansa apuun, nostaa ladon traktorin kyytiin ja siirtää ladon uudelle peltotilalle. Siirrettävä matka oli yhteensä vajaa kilometri. Siirto kuitenkin edellytti, että latoa kuljetetaan vajaa 200 metriä nelostiellä. Suunnitelma oli seuraava. Lato nostetaan traktorin perävaunun kyytiin illalla, ja ladon siirto aloitetaan seuraavana aamuna klo 04.00, jolloin liikennettä ei juuri ole. Aamulla kaikki sujui ongelmitta. Kuorma oli hyvin sidottu ja se oli myös monin värikkäin kankain merkitty. Juuri kun kuljetus eteni nelostiellä, paikalle sattui poliisipartio. Kello oli 04.35 eikä muuta liikennettä ollut. Poliisit pysäyttivät latokuljetuksen ja kysyivät, mikä on homman nimi. Päällisin puolin kaikki vaikutti aivan mukiin menevältä, mutta jokin poliiseja häiritsi. Eihän nyt latoa voi noin vain vetää nelostiellä! Lopulta poliisit päättivät kirjoittaa 10 päiväsakon rangaistuksen, koska kuormaa ei ollut merkitty asianmukaisella tavalla. Maanviljelijä ei tätä hyväksynyt vaan päätti kiistää rangaistusvaatimuksen. Lopulta asia eteni oikeuteen. Syyttäjä päätti esittää vaatimuksensa laveasti ja väitti, että maanviljelijä on syyllistynyt liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, koska hän on ainakin huolimattomuudestaan rikkonut ajoneuvolakia ja etenkin ajoneuvolain nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle (RL 23:1). Syyttäjän mukaan maanviljelijä ei ollut huomioinut ajoneuvolain 27 §:n vaatimusta, jossa todetaan, että liikenteessä käytettävän ajoneuvon rakenteesta, hallintalaitteista ja varusteista sekä valmistenumerosta ja -kilvestä säädetään tarkemmin liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella. Tuon asetuksen 19 §:n mukaan ”milloin traktoriin on liitetty työväline, joka ulottuu enemmän kuin 0,20 metriä ajoneuvon suurinta leveyttä vastaavan pituussuuntaisen pystytason ulkopuolelle tai jos ajoneuvon tai työvälineen leveys on suurempi kuin 2,60 metriä, on ulkonevat osat merkittävä sekä eteenpäin että taaksepäin vuoroittaisin punaisin ja keltaisin juovin. Ulkonevat osat on lisäksi varustettava eteenpäin suunnatuin valkoisin ja taaksepäin suunnatuin punaisin EY- tai Etyyppihyväksytyin heijastimin”. Maanviljelijä ei ymmärtänyt tuon taivaallista, mitä syyttäjä puhui. Mitä tarkoittaa esimerkiksi EYtai E-tyyppihyväksytyt heijastimet? Vastatessaan syytteeseen hän totesikin, että ”mitä ihmettä, mistä minua oikein syytetään, kuka tietää jostakin EY-heijastimista, ovatko ne niitä hemmetin direktiivejä? Ja onko lato jokin työväline?” Sinä toimit käräjätuomarina. Arvioi perustellusti, voiko maanviljelijä välttää rangaistusvastuun kieltoerehdyksen perusteella. Kirjoita vastauksesi esseemuotoon. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.) 6. Selosta ytimekkäästi: (1) hyöty-haitta-vertailun periaatteen (5 pistettä) ja (2) ultima ratio -periaatteen (5 pistettä) sisältö. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (yht. 10 p.) VASTAUSTEN VALINNANVARAISUUS Tenttikysymyksiin sisältyy valinnanvaraisuutta seuraavien periaatteiden mukaisesti. Opiskelijan on vastattava ensinnäkin kysymykseen 1, toiseksi jompaankumpaan kysymyksistä 3 tai 4 sekä kolmanneksi jompaankumpaan kysymyksistä 5 tai 6. Tämän jälkeen opiskelija voi vapaasti valita, mihin yhteen kysymykseen hän vastaa jäljelle jäävistä kysymyksistä. Tentissä vastataan toisin sanoen yhteensä neljään (4) kysymykseen. 5.2.2014 1. Oikeustapaus A oli tutustunut baarissa B:hen, joka oli suuriäänisesti kertonut saaneensa huomattavan perinnön. A kertoi uudesta tuttavuudestaan C:lle, joka hetken asiaa sulateltuaan ehdotti, että B:tä voitaisiin hieman ”auttaa” rahojen kuluttamisessa. Olihan uutissakin ollut puhetta siitä, että kansantalouden pyörät on pidettävä pyörimässä. Ystävykset päättivät houkutella B:n A:n asunnolle, ja tehtävä lankesi A:lle. B lähti mielellään asunnolle kuultuaan, että viina virtaa ja naisia riittää. Asunnolle saavuttuaan B:tä odotti ikävä yllätys. C ja A ilmoittivat B:lle, että he kokivat velvollisuudekseen auttaa B:tä perintörahojen kuluttamisessa. He korostivat, että B voi suostua tähän vapaaehtoisesti tai sitten pakolla. C tehosti viestin perillemenoa näyttämällä B:lle puukkoa. B ei aluksi piitannut näistä uhkauksista, mutta A:n lyötyä häntä nyrkillä kasvoihin viesti alkoi mennä perille. A ja C päättivät, että B:tä ei ole varaa päästää kertomaan heidän suunnitelmistaan. Niinpä he ilmoittivat, että B asuu tästä lähtien A:n asunnolla. Jos hän lähtee pois, hän kuolee. Seuraavan kolmen viikon ajan tapahtumat etenivät seuraavasti. A antoi joka päivä B:lle 3–5 tablettia huumausaineeksi luokiteltavia lääketabletteja. A sai hankittua nämä baarituttaviltaan. C puolestaan pahoinpiteli B:tä lähes päivittäin läpsimällä ja tönimällä tätä. Kaverukset pääsivät käsiksi B:n rahoihin siten, että he kyyditsivät tokkurassa ja peloissaan olevan B:n alueen eri pankkeihin. B nosti kolmen viikon aikana noin 20 000 euroa, jotka hän luovutti A:lle. Eräällä reissulla B ei suostunut luovuttamaan nostamaansa 1 000 euroa A:lle. Silloin A ilmoitti B:n olevan hänelle velkaa asumisja ylläpitokustannuksista; hän otti esille puukon, jotta viesti menisi perille. Tämän jälkeen B luovutti rahat. Päästyään rahanmakuun A ja C keksivät, että he voisivat käyttää B:n hyvää luottokelpoisuutta myös pikavippien hakemisessa. Niinpä he pakottivat B:n hakemaan noin 5 000 euron edestä pikavippejä eri yhtiöistä. Kun yhtiöt olivat siirtäneet luotot B:n pankkitilille, kaverukset pakottivat B:n nostamaan rahat ja luovuttamaan ne heille. Kolmen viikon päästä A ja C alkoivat huolestua siitä, että B:n tuttavat ihmettelisivät, miksei B:tä enää näkynyt kantapaikassaan. Lisäksi he muistelivat B:n puhuneen etäisistä sukulaisistaan, jotka aika ajoin tulivat yllätysvierailulle. Niinpä he veivät B:n maistraattiin, jossa he täyttivät B:n puolesta tekaistun muuttoilmoituksen. Tämän ilmoituksen mukaan B:n osoitteeksi ilmoitettiin A:n kotiosoite. Kaksikko jäi sattumalta kiinni, kun he olivat tuoneet B:n poliisilaitokselle hakemaan miehelle uutta henkilökorttia. Lupatoimiston tarkkasilmäinen virkailija huomasi kolmikossa jotakin epäilyttävää. Hän otti yhteyttä tutkintapuolelle: lyhyen puhuttelun ja rekisterien tarkistamisen jälkeen vyyhti alkoi valjeta poliisille, jolloin A ja C otettiin kiinni. Työskentelet kihlakunnansyyttäjänä ja tehtävänäsi on tehdä syyteharkinta jutussa. Mistä rikoksista vaadit rangaistusta ja miten perustelet näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Muista myös perustella vastauksesi, jos et vaadi jostain rikoksesta rangaistusta. Vastausta ei tarvitse laatia haastehakemuksen muotoon. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.) 2. a) Seuraustahallisuus ja olosuhdetahallisuus (vastaus korkeintaan yksi sivu) 2. b) Rikoslain 32 luvun 6 §:n (191/2011) 1 momentin 1 kohdan mukaan rahanpesusta on tuomittava se, joka ottaa vastaan, käyttää, muuntaa, luovuttaa, siirtää, välittää tai pitää hallussaan rikoksella hankittua omaisuutta, rikoksen tuottamaa hyötyä tai näiden tilalle tullutta omaisuutta hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä tai peittääkseen tai häivyttääkseen hyödyn tai omaisuuden laittoman alkuperän tai avustaakseen rikoksentekijää välttämään rikoksen oikeudelliset seuraamukset Kerro lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä rahanpesun tunnusmerkistö edellyttää tahallisuudelta eli mitkä ovat tahallisuuden kohteita tässä tunnusmerkistössä ja miten tahallisuutta tällöin arvioidaan. Vastaa a- ja b-kohtaan. (10 p.) 3. Valvontarangaistuksen tuomitsemisedellytykset rikoslain mukaan? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) 4. Sakon muuntorangaistus? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) 5. Inarissa yhden paikallisen paliskunnan poromies on saanut vihiä, että paliskunnan alueella liikkuu ahmoja. Niinpä hän tekee kuten poromiehet poroja suojellakseen tekevät. Hän ajaa metsässä moottorikelkalla noin viiden kilometrin pituista ympyrää, jonka sisällä porot laiduntavat. Alkuillasta hän huomaa, että ympyrän sisään johtaa kahden ahman jäljet. Niinpä hän lopettaa ympyrän ajamisen ja lähtee seuraamaan moottorikelkalla ahman jälkiä. Vajaan viiden minuutin kuluttua hän huomaa, että ahmat ovat porotokan lähettyvillä. Mielessä painavat vielä viime talven porotappiot, jotka aiheutuivat siitä, että yksi ahma tappoi kerralla kymmenen poroa. Puhelimessa ei ole kenttää eikä hän voi soittaa kenellekään. Näin ollen poromies kokee ainoaksi mahdollisuudekseen ampua ahmat, olkoon ahma kuinka rauhoitettu tahansa. Poikkeuksellisesti lähimailla on kaksi rajavartijaa, jotka kuulevat laukaukset. He saapuvat paikalle ja ilmoittavat myös poliisille, että poromies oli ampunut kaksi erittäin uhanalaista ja rauhoitettua eläintä. Poliisi tutki tapausta metsästysrikoksena. Esitutkinnassa poromies vetoaa kuitenkin pakkotilaan, koska hänellä ei ole ollut muuta mahdollisuutta kuin ampua ahmat. Pian asia etenee oikeuteen. Sinä toimit Lapin käräjäoikeuden Sodankylän kanslian Ivalon istuntopaikassa käräjätuomarina. Näin ollen tehtävänäsi on arvioida, oliko ahmojen ampuminen pakkotilana oikeutettu. Kirjoita vastauksesi esseemuotoon. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.) 6. Kerro ytimekkäästi, mitä tarkoitetaan epätäsmällisyyskiellolla ja retroaktiivisuuskiellolla. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.) VASTAUSTEN VALINNANVARAISUUS Tenttikysymyksiin sisältyy valinnanvaraisuutta seuraavien periaatteiden mukaisesti. Opiskelijan on vastattava ensinnäkin kysymykseen 1, toiseksi jompaankumpaan kysymyksistä 3 tai 4 sekä kolmanneksi jompaankumpaan kysymyksistä 5 tai 6. Tämän jälkeen opiskelija voi vapaasti valita, mihin yhteen kysymykseen hän vastaa jäljelle jäävistä kysymyksistä. Tentissä vastataan toisin sanoen yhteensä neljään (4) kysymykseen. 16.8.2013 1. Oikeustapaus Maria oli päättänyt tappaa Matin. Mietittyään erilaisia vaihtoehtoisia tekotapoja hän päätti murskata Matin pään hallussaan olevalla rautaputkella (noin 45 cm pitkä, halkaisija 24 mm). Maria tiesi, että Matilla oli tapana tehdä joka ilta juoksulenkki kotoaan Hirvensalosta Majakkarantaan. Eräänä kauniina kesäiltana Maria asettui vahtiin pensaisiin lähelle Hirvensaloon johtavaa siltaa. Nähdessään uhrinsa tulevan juosten Maria odotti tätä rauhallisesti. Matin ohitettua pensaan Maria singahti pensaasta Matin perään ja löi häntä niin lujaa kuin pystyi rautatangolla takaraivoon. Iskun voimasta Matti kaatui maahan. Ennen poistumistaan paikalta Maria löi vielä ainakin kahdesti rautaputkella kohti makaavan uhrin päätä. Matti menetti lyönneistä tajuntansa, mutta ei kuitenkaan kuollut. Runsaat kuusi tuntia myöhemmin (aamuyöllä neljän maissa) hän tuli tajuihinsa ja yritti päästä kotiinsa Hirvensalon Kukolaan. Hirvensaloon johtavan sillan keskivaiheilla häntä alkoi kuitenkin voimakkaasti huimata ja hän otti tukea sillankaiteesta. Koska silta oli juuri tästä kohtaa vahingoittunut, kaide antoi periksi. Kappale kaidetta mukanaan Matti putosi veteen ja hukkui. Kaide oli vahingoittunut kymmenen päivää aikaisemmin, kun Antti oli ohjausvirheen vaikutuksesta ajautunut liian lähelle kaidetta pakettiautollaan. Antti oli huomannut, että sillan kaide oli saanut kunnon täräyksen mutta välttääkseen vahingonkorvausvelvollisuuden hän ei ollut tehnyt mitään ilmoitusta tapahtuneesta. Törmäyksen jälkeisenä päivänä joku oli kuitenkin tehnyt ilmoituksen vahingoittuneesta kaiteesta Turun kaupungin rakennusvirastolle. Tämän tyyppisistä töistä vastuussa oleva insinööri Jukka oli muiden töiden takia lykännyt käyntiä paikalla myöhempään ajankohtaan. Näin ollen kaidetta ei ollut vielä korjattu Matin horjahdettua sitä vastaan. Oikeuslääketieteellisen tutkimuksen mukaan Matti kuoli hukkumalla. Lyönneistä saatu vamma ei oikeuslääkärin mielestä ollut ”tappava”. Vamma oli kuitenkin varmuudella saanut Matin vahvasti tokkuraiseksi ja hänen kykynsä tulla toimeen itsenäisesti oli sen vuoksi tapahtuma-aikana ollut vahvasti alentunut. Työskentelet kihlakunnansyyttäjänä ja tehtävänäsi on tehdä syyteharkinta jutussa. Mistä rikoksista vaadit rangaistusta ja miten perustelet näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Muista myös perustella vastauksesi, jos et vaadi jostain rikoksesta rangaistusta. Vastausta ei tarvitse laatia haastehakemuksen muotoon. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.) 2. Selosta lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä tarkoittaa a) rikossäännös b) seuraustahallisuus c) kieltoerehdys d) oikeushyvien suojelun periaate 3. Valvontarangaistuksen tuomitsemisedellytykset rikoslain mukaan? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) 4. Sakon muuntorangaistus? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) 5. Vastaa ytimekkäästi, mitä kirjoitetun lain vaatimus ja epätäsmällisyyskielto merkitsevät rikosoikeudessa? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) 6. Aaron oli yöllä tunkeutunut Bengtin ja Cecilian asuttamaan asuntoon, jossa Bengt ja Cecilia olivat nukkumassa. Välittömästi asuntoon päästyään Aaron aloitti nukkuvan Bengtin pahoinpitelyn. Samalla Cecilia heräsi ja alkoi kirkua. Kirkumisen jatkuessa Aaron lopetti Bengtin pahoinpitelyn ja alkoi pahoinpidellä ja kuristaa Ceciliaa. Rytäkän yhteydessä Bengt sai käsiinsä työpöydälle olleet sakset, jolla hän iski Ceciliaa kuristavaa Aaronia ylävartaloon useita kertoja. Tämän seurauksena Aaron lopetti Cecilian kuristamisen ja otti muutaman askeleen taaksepäin solvauksia ladellen. Tilanteen rauhoittaakseen Bengt iski saksilla Aaronia varmuuden varaksi vielä muutaman kerran ylävartaloon, jonka jälkeen Aaron poistui asunnosta. Käräjäoikeudessa Aaron tuomittiin kotirauhan rikkomisesta ja pahoinpitelyistä rangaistukseen. Bengt tuomittiin käräjäoikeudessa törkeästä pahoinpitelystä, vaikka hän oli oikeudessa vedonnut hätävarjeluun. Bengt ei tuomiota hyväksynyt vaan päätti valittaa hovioikeuteen. Samalla hän päätti vaihtaa oikeudenkäyntiavustajansa, koska hänen nykyinen avustajansa ei tajunnut rikosoikeudesta tuon taivaallista. Oikeastaan Bengt ajatteli, että hänen saamansa tuomio oli nimenomaan avustajan vika, joka ei ymmärtänyt edes sitä, että ihmisellä on oikeus puolustaa itseään ja läheisiään. Nyt hän tiedustelee, josko sinulta löytyisi asiantuntevia neuvoja koskien hätävarjelua. Arvioi perustellusti, ovatko Bengtin toimet olleet hätävarjelua tai anteeksiannettavaa hätävarjelun liioittelua. (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) VASTAUSTEN VALINNANVARAISUUS Tenttikysymyksiin sisältyy valinnanvaraisuutta seuraavien periaatteiden mukaisesti. Opiskelijan on vastattava ensinnäkin kysymykseen 1, toiseksi jompaankumpaan kysymyksistä 3 tai 4 sekä kolmanneksi jompaankumpaan kysymyksistä 5 tai 6. Tämän jälkeen opiskelija voi vapaasti valita, mihin yhteen kysymykseen hän vastaa jäljelle jäävistä kysymyksistä. Tentissä vastataan toisin sanoen yhteensä neljään (4) kysymykseen. 23.5.2013 2. Oikeustapaus A ja B olivat seurustelleet pari vuotta. He olivat suunnitelleet myös naimisiin menemistä, mutta aikeet olivat jääneet vielä puheiden tasolle. Pariskunta ei asunut virallisesti yhdessä, mutta tosiasiassa A vietti suurimman osan vapaa-ajastaan B:n merenrannalla sijaitsevassa talviasuttavassa kesämökissä. Yhteiselo oli kovin rauhatonta, mikä johtui erityisesti siitä, että kummatkin käyttivät runsaasti alkoholia. Humalassaan ollessaan A muuttui mustasukkaiseksi ja aggressiiviseksi. Hän oli seurustelusuhteen aikana käynyt muutaman kerran käsiksi B:hen niin, että B oli saanut mustelmia käsiinsä ja naarmuja kasvoihinsa. B oli puolestaan humalassa ollessaan haukkunut A:ta ja onnistunut myös jakelemaan ”litsareita”. Lisäksi B saattoi menetellä täysin ennakoimattomasti nautittuaan alkoholia. Tästä oli osoituksena muun muassa se, että hän oli aikoinaan edellisen poikaystävänsä C:n kanssa seurustellessaan päättänyt sanaakaan sanomatta hypätä yhtäkkiä veneestä pois ja uida läheiseen saareen. Eräänä kauniina alkusyksyn päivänä A ja B olivat lähteneet veneilemään. Kummallakin oli pelastusliivit päällään. He päättivät poiketa mantereella sijaitsevaan anniskelupaikkaan, jossa päivä sujui rattoisasti alkoholia nauttien. Illan hämärtyessä A ja B suuntasivat takaisin kesämökille. Matkanteko ei sujunut kuitenkaan leppoisissa merkeissä, vaan alkoholi oli saanut kummankin ärtyneeksi ja he sättivät toisiaan milloin mistäkin aiheesta. Matkan jatkuttua jonkin aikaa tapahtumat saivat ikävän käänteen. B joutui yhtäkkiä veden varaan, mutta A ei jäänyt paikalle selvittämään asiaa ja jatkoi matkaansa kesämökille. Rantaan saavuttuaan hän meni mökille, sammui vuoteeseen ja heräsi seuraavana aamuna D:n ilmestyttyä paikalle. Jonkin aikaa asiaa ihmeteltyään A ja D katsoivat parhaaksi lähteä etsimään B:tä. Kun etsintä oli kestänyt jonkin aikaa, D päätti ottaa yhteyttä poliisin. D:n keskustellessa poliisin kanssa A löysi B:n pelastusliivit läheltä laituria. Etsintöjen jatkuessaan päivän aikana sukeltaja löysi B:n hukkuneena noin 500 metrin päästä kesänmökin rannasta. Oikeuslääketieteellisen selvityksen mukaan B:n kuolinsyy oli hukkuminen, johon oli myötävaikuttanut alkoholin käyttö. Selvityksen mukaan B oli vetänyt vettä keuhkoihinsa ennen kuolemaansa, mutta hänestä ei löytynyt ulkoisen väkivallan merkkejä. Poliisi alkoi myöhemmin epäillä A:ta rikoksesta. A kertoi esitutkinnassa illan tapahtumista seuraavasti. B oli täysin yllättäen hypännyt veneestä heidän lähestyessään kesämökkiä. A oli ajatellut, että ”antaa sen nyt mennä menojaan”, koska oli tiennyt B:n olevan hyvä uimari. Lisäksi hän muisti B:n käyttäytyneen dramaattisesti vastaavalla tavalla aikaisemmin. A ilmoitti, että hän ei missään nimessä ollut käynyt käsiksi B:hen niin, että hän olisi työntänyt B:n veteen tai muutenkaan myötävaikuttanut siihen, että B oli joutunut veden varaan. Hän ei osannut kertoa, miksi B:n pelastusliivit olivat löytyneet rannalta. Hän oli kuitenkin täysin varma, että hänellä ei ollut mitään tekemistä pelastusliivien mahdollisen riisumisen kanssa. A ilmoitti, että hänellä ei ollut mitään syytä jäädä paikalle selvittämään B:n tilannetta. Tämä johtui nimenomaan siitä, että ”sinnehän se B itse oli halunnut”. Lisäksi hän uskoi B:n ilmestyvän aikanaan mökille. 15 asteisessa merivedessä uiminen oli hänen mielestään omiaan selvittämään kenen tahansa humalassa olleen pään. Lisäksi A korosti, että hänestä ei olisi ollut muutenkaan mitään apua B:lle. A oli kertomansa mukaan huono uimari ja pelkäsi todellisuudessa vesillä liikkumista. Lisäksi hänellä oli ns. ”jäätynyt” olkapää eli hän ei olisi pystynyt nostamaan ketään vedestä pois. Työskentelet kihlakunnansyyttäjänä ja tehtävänäsi on tehdä syyteharkinta jutussa. Mistä rikoksista vaadit rangaistusta ja miten perustelet näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Muista myös perustella vastauksesi, jos et vaadi jostain rikoksesta rangaistusta. Vastausta ei tarvitse laatia haastehakemuksen muotoon. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.) 2. a) Yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen (vastaus korkeintaan yksi sivu) 2. b) A päättää hankkia ”makkaraa leivän päälle” anastamalla kodinelektroniikkaa ja muita arvotavaroita. Hän tuntee entuudestaan B:n, joka ostaa käytettyä tavaraa, eikä esitä turhia kysymyksiä tavaran alkuperästä. A löytää nopeasti sopivan keikkakohteen ja saa selville, että asukkaat lähtevät seuraavana päivänä viikon lomamatkalle. Hän saapuu asunnolle pimeän koittaessa ja rikkoo asunnon ikkunan tarkoituksenaan mennä sitä kautta sisälle. Ikkunan rikkomisen jälkeen hän kuulee koiran haukuntaa. A:sta kuulostaa ikään kuin siltä, että haukunta vahvistuisi. A alkaa pelätä kiinnijäämistä ja niinpä hän poistuu paikalta. Myöhemmin ilmenee, että kukaan ei ollut tulossa asuntoa kohti. A jää seuraavana päivänä kiinni verekseltään yrittäessään ostaa pienen määrän huumeita. Hän päättää keventää omatuntoaan kertomalla myös asunnon ikkunan rikkomista koskevasta tapauksesta. Syyttäjä päättää vaatia tästä menettelystä A:lle rangaistusta törkeän varkauden yrityksestä. Teonkuvauksen mukaan A oli rikkonut asumiskäytössä olleen asunnon ikkunan tarkoituksenaan anastaa asunnossa olevat arvotavarat. Syyttäjä katsoo teon olevan myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, sillä A oli etukäteistiedustelun perusteella tiennyt asukkaiden olevan poissa kotoa tekohetkellä. A palkkaa sinut avustajakseen. Millaisen argumentoinnin varaan rakennat A:n puolustuksen hänen kiistäessään syytteen törkeän varkauden yrityksestä? (vastaus korkeintaan yksi sivu) Vastaa a- ja b-kohtaan. 3. Yhteinen sakkorangaistus? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) 4. Jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöön pantavaksi? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) 5. A ja B tapasivat paikallisissa opiskelijabileissä. Illan mittaan yliopistossa jo muutaman vuoden opiskellut A tarjosi B:lle muutaman juoman ja ilta päättyikin yhteisille jatkoille A:n kotiin. Jatkoilla A yritti kysellä mitä B opiskelee, mutta B ei halunnut kertoa itsestään juuri mitään. A antoi asian olla, koska B vaikutti sen verran ujolta ja nuorelta. Muutaman yömyssyn jälkeen B rohkaistui kuitenkin kysymään, josko A jäisi hänen luokseen yöksi. Nukkumisesta ei kuitenkaan tullut mitään, koska A alkoi lähennellä B:tä. B:llä ei ollut mitään tätä vastaan ja lopulta A ja B harrastivat seksiä. Muutaman päivän päästä B sai yhteydenoton poliisilta. B:lle selvisi, että A on vasta viisitoistavuotias koululainen. Kuulusteluissa kävi myös ilmi, että B oli todellakin harrastanut seksiä A:n kanssa. B ei kuitenkaan hyväksynyt, että hän olisi syyllistynyt mihinkään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, koska hän ei tiennyt, minkäikäinen A oikeasti on. B myönsi poliisille, että A on nuoren näköinen, mutta jatkoi, että myös monet opiskelijat näyttävät likimain yhtä nuorilta. Vastaa perustellusti siihen, täyttääkö B:n menettely lapsen seksuaalisen hyväksikäytön edellyttämän tahallisuuden. (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) 6. Päihtymyksen merkitys syyntakeisuusarvioinnissa? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) VASTAUSTEN VALINNANVARAISUUS Tenttikysymyksiin sisältyy valinnanvaraisuutta seuraavien periaatteiden mukaisesti. Opiskelijan on vastattava ensinnäkin kysymykseen 1, toiseksi jompaankumpaan kysymyksistä 3 tai 4 sekä kolmanneksi jompaankumpaan kysymyksistä 5 tai 6. Tämän jälkeen opiskelija voi vapaasti valita, mihin yhteen kysymykseen hän vastaa jäljelle jäävistä kysymyksistä. Tentissä vastataan toisin sanoen yhteensä neljään (4) kysymykseen. 6.2.2013 3. Oikeustapaus Make, Kake, Late, Rane ja Pete olivat kokoontuneet Maken luo viettämään ansaittua vapaailtaa raskaan työviikon jälkeen. Ilta kului rattoisasti muun muassa nestemäisiä antimia nauttien. Jossain vaiheessa iltaa Maken ja Kaken välille syntyi suukopu, jonka seurauksena Make ilmoitti Kakelle, että ”et ole enää tervetullut tänne, häivy tai saat muuten turpaan”. Kake oli tottunut Maken tavanomaista karkeampaan kielenkäyttöön, eikä ottanut käskyä todesta, vaan päätti näyttää Makelle keskisormea. Make hermostui tästä entisestään ja suuntasi kulkunsa käsi nyrkkiin puristettuna kohti Kakea. Silloin Kake ymmärsi, että nyt oli tosi kyseensä. Niinpä hän häipyi paikalta vauhdilla saaden seurakseen Laten ja Ranen. Kolmikon poistuttua asunnosta Make päätti hakea lisää juotavaa läheiseltä R-kioskilta. Hän ei kuitenkaan löytänyt lompakkoaan – lisäksi hänen uudenkarhea nahkatakkinsa oli kadonnut. Make alkoi noitua äänekkäästi ja ilmoitti Petelle, että joku äsken poistuneesta kolmikosta oli nyysinyt hänen tavaroitaan. Pete rauhoitteli Makea ja päätti soittaa Latelle. Saatuaan Lateen yhteyden he sopivat, että kolmikko saapuu takaisin asunnolle. Ennen kuin miehet ehtivät paikalle Make alkoi kuitenkin syyttää Peteä alhaiseksi lieroksi. Hän väitti, että Pete oli järjestänyt koko episodin ollen kimpassa kolmikon kanssa. Make raahasi Peten asuntonsa pihamaalle ja löi häntä useita kertoja nyrkillä kasvoihin. Lisäksi hän viilsi Peteä kasvoihin keittiöveitsellä, jonka hän oli napannut mukaansa ulos mentäessä. Pete onnistui vaivoin irtautumaan Maken otteesta ja hän pakeni hädissään paikalta. Laten, Ranen ja Kaken saavuttua asunnolle Make kertoi tappelusta Peten kanssa. Kake onnistui vakuuttamaan Maken siitä, että heillä ei ollut mitään tekemistä lompakon ja takin katoamisen kanssa, vaan Pete oli todellinen pääjehu – eihän hän muuten olisi paennut paikalta, vaan olisi jäänyt selvittämään asiaa. Niinpä Kake ehdotti Makelle, että he ottaisivat Maken auton ja lähtisivät etsimään Peteä. He voisivat hieman kovistella Peteä, jotta lompakko ja takki saataisiin takaisin. Make ei kuitenkaan uskaltanut hypätä auton rattiin, vaan hän antoi ajoneuvon avaimet tukevassa humalassa olleelle Latelle, joka oli tunnetusti hyvä kuski. Matkalla Peten asunnolle Make alkoi taas epäillä kumppaneidensa rehellisyyttä. Hän kaivoi ajoneuvon jalkatilasta rengasraudan, jolla hän uhkasi takapenkillä istuvia Kakea ja Ranea. Rane pelästyi uhkailua niin paljon, että auton hidastaessa risteyksessä hän hyppäsi ulos loukaten jalkansa. Siitä huolimatta hän kykeni pakenemaan paikalta. Pian miehet saapuivat rivitaloalueelle, jossa he tiesivät Peten asuvan. Make, Kake ja Late eivät kuitenkaan muistaneet asunnon tarkkaa sijaintia. He muistelivat, että Petellä on musta maastopyörä. Löydettyään asunnon, jonka edustalla oli musta maastopyörä, he päättivät mennä sisälle asuntoon. Todellisuudessa asunto ei ollut Peten. Juuri kun he olivat tunkeutumassa asuntoon sisälle rengasrautaa apuna käyttäen poliisi saapui paikalle ja otti miehet kiinni. Työskentelet kihlakunnansyyttäjänä, ja tehtävänäsi on tehdä syyteharkinta jutussa. Mistä rikoksista vaadit rangaistusta ja miten perustelet näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Vastausta ei tarvitse laatia haastehakemuksen muotoon. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.) 2. Selosta lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä tarkoittaa a) rikossäännös b) todennäköisyystahallisuus c) hätävarjelu d) hyöty–haitta-vertailun periaate 3. Syyteoikeuden vanhentumisajan jatkaminen? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) 4. Yhteinen sakkorangaistus? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) 5. Mitä ankaralla rangaistusvastuulla tarkoitetaan ja minkälaisia kriminaalipoliittisia argumentteja voidaan esittää ankaran rangaistusvastuun puolesta ja sitä vastaan? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) 6. Kunnianloukkausrikokset ovat perinteisesti aiheuttaneet ongelmia tahallisuusopissa. Kerro, minkälaista tahallisuusproblematiikkaa kunnianloukkauksiin voi sisältyä. (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) VASTAUSTEN VALINNANVARAISUUS Tenttikysymyksiin sisältyy valinnanvaraisuutta seuraavien periaatteiden mukaisesti. Opiskelijan on vastattava ensinnäkin kysymykseen 1, toiseksi jompaankumpaan kysymyksistä 3 tai 4 sekä kolmanneksi jompaankumpaan kysymyksistä 5 tai 6. Tämän jälkeen opiskelija voi vapaasti valita, mihin yhteen kysymykseen hän vastaa jäljelle jäävistä kysymyksistä. Tentissä vastataan toisin sanoen yhteensä neljään (4) kysymykseen. 31.10.2012 1. A oli ammatiltaan vartija. Hän oli viettämässä ystäviensä kanssa vapaailtaa Turun keskustassa. Paikalle osui sattumalta A:lle entuudestaan tuttu B, joka raivostui silmittömästi nähdessään A:n. Paikalla olleet A:n ystävät yrittivät rauhoitella B:tä, joka hillitsikin itsensä hetkeksi. Yhtäkkiä hän kuitenkin ryntäsi A:ta kohti ja löi nyrkillä A:ta kasvoihin. Isku ei ollut kovinkaan voimakas, eikä A provosoitunut siitä, vaan hän pyysi tapahtumaa läheltä seurannutta toista vartijaa soittamaan poliisin paikalle. B ei kuitenkaan halunnut jäädä selvittämään asiaa, vaan pinkaisi pakoon. A:n mielestä tämä oli pelkurimaista käyttäytymistä, eikä hän halunnut päästää B:tä näin helpolla pälkähästä. Niinpä hän lähti B:n perään juosten ja hyväkuntoisena saavutti B:n hetkessä. Kun oli ilmeistä, että B ei edelleenkään halunnut pysähtyä, A kaatoi hänet kumoon. Samalla hetkellä alkoi lähistöltä kuulua poliisiauton sireenin ääni. A ehti vilkaista sivulle ja havaita poliisiauton lähestyvän tapahtumapaikkaa. B:n yrittäessä edelleen riuhtoa itseään irti A:n otteesta, A kaivoi esille taskussaan olleen OC-pippurikaasusumuttimen. Ennen kuin hän ehti sumuttaa pippurikaasua B:n kasvoille, poliisit saapuivat paikalle. He havaitsivat A:n kädessä olleen pippurisumuttimen, mutta eivät millään lailla reagoineet asiaan. Poliisin ehdittyä aivan viereen A päätti sumuttaa kaasua B:n kasvoihin. B hermostui ymmärrettävästi asiasta. Silmät kirvellen hän alkoi haukkua A:ta ”natsisiaksi” ja ”fasistiksi”. Lisäksi B väitti A:n syyllistyneen pahoinpitelyyn, kun A oli muutamia viikkoja sitten vartiointitehtäväänsä suorittaessaan tavannut B:n ja estänyt tämän pääsyn erääseen kauppakeskuksessa sijaitsevaan liikkeeseen. B:n kovaääniset syytökset kantautuivat poliisin ja lähellä olleiden sivullisten korviin. Poliisi erotti A:n ja B:n toisistaan. Koska tilanne näytti epäselvältä, he päättivät viedä kummankin henkilön poliisilaitokselle kuulusteluita varten. B ei ilahtunut tästä tiedosta. Hän ilmoitti saaneensa äskettäisin vahvistuksen HIV-positiivisuudestaan, eikä hän todellakaan aikonut lähteä poliisiasemalla asian selvittämistä varten. Tämä ei kuitenkaan herättänyt mitään vastakaikua poliiseissa, vaan he tarttuivat entistä määrätietoisemmin B:n käsivarresta kiinni viedäkseen hänet poliisiautoon. B vastusteli ankarasti pyrkien irrottautumaan poliisien otteesta. Lisäksi hän karjui kovaan ääneen aikovansa tappaa poliisit, jos he eivät päästäisi häntä menemään. Lopulta B onnistui nostamaan käsivarttaan siten, että hän ulottui puremaan käsivarresta pitänyttä toista poliisimiestä kämmenselkään. Poliisimiehen irrotettua otteensa hän onnistuisi raapimaan toisen poliisimiehen poskea ja korvaa. Lopuksi hän sylki kumpaakin poliisia päin osuen heitä naamaan. Työskentelet kihlakunnansyyttäjänä, ja tehtävänäsi on tehdä syyteharkinta jutussa. Mistä rikoksista vaadit rangaistusta ja miten perustelet näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Vastausta ei edellytetä laadittavan haastehakemuksen muotoon. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.) 2. Selosta lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä tarkoittaa a) epävarsinainen laiminlyöntirikos b) rikosoikeudellinen laillisuusperiaate c) pakkotila 3. Jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöön pantavaksi? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) 4. Sakon muuntorangaistus? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) 5. Retroaktiivisuuskielto ja lievemmän lain periaate? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) 6. Pohdi, miten rikosoikeudellisesti pitäisi arvioida sellaisia henkeen ja terveyteen kohdistuvia loukkauksia, jotka tapahtuvat kilpaurheilussa. (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) VASTAUSTEN VALINNANVARAISUUS Tenttikysymyksiin sisältyy valinnanvaraisuutta seuraavien periaatteiden mukaisesti. Opiskelijan on vastattava ensinnäkin kysymykseen 1, toiseksi jompaankumpaan kysymyksistä 3 tai 4 sekä kolmanneksi jompaankumpaan kysymyksistä 5 tai 6. Tämän jälkeen opiskelija voi vapaasti valita, mihin yhteen kysymykseen hän vastaa jäljelle jäävistä kysymyksistä. Tentissä vastataan toisin sanoen yhteensä neljään (4) kysymykseen. 17.8.2012 1. Sergio, kaunis ja ylpeä Espanjasta tuotu sekarotuinen koira, ei pitänyt siitä, että hän joutui jäämään yksin kotiin. Sergion omistaja, oikeustieteen ylioppilas Isabel joutui kuitenkin jättämään Sergioon kotiin valitettavan usein, sillä Isabel harjoitteli syksyllä pohjoisessa järjestettävälle Ruskamaratonille. Lisäksi hän oli valmistautunut ahkerasti rikosoikeuden tenttiin. Sergiolla oli varsin lyhyet jalat, minkä takia hän sai harvoin lähteä Isabelin mukaan juoksulenkille. Eräänä iltana Isabel arveli lukeneensa riittävästi laiminlyöntivastuusta ja syy-yhteydestä. Hän lähti lenkille, mutta sepä ei Sergiota miellyttänyt. Heti kun rivitalohuoneiston ulko-ovi sulkeutui, se aloitti äänekkään ulinan, joka jatkui, jatkui ja jatkui. Melu herätti Fernandon, joka asui Isabelin seinänaapurina. Fernando oli lepäämässä rasittavan ulkomaanmatkan jälkeen, ja hän vimmastui serenadiin. Fernando puki vaatteet ylleen, meni ulos, hyppäsi pienen pensasaidan yli, joka ympäröi Isabelin rivitaloasuntoon kuuluvaa pientä nurmikkoa ja alkoi kolkuttaa huoneiston terassinovea. Ovessa oli lasiosa ja hetken kuluttua lasi meni rikki. Fernandon ei ollut tarkoitusta rikkoa ovea, mutta kiukuspäissään hän tuli käyttäneeksi hieman liikaa voimaa. Lasin rikkouduttua Fernando havaitsi pääsevänsä sisään huoneistoon. Hänen mielestään asuntoon meneminen oli tarpeellista, jotta haukkuminen loppuisi. Kun Sergio näki Fernandon vihaisen hahmon, se katsoi viisaimmaksi livahtaa tiehensä avoinna olevan terassinoven kautta. Valitettavasti seikkailu päättyi Sergion kannalta huonosti. Koira jäi myöhemmin illalla Carloksen ajaman henkilöauton alle. Tämä ei pitänyt koirista eikä välittänyt pysähtyä ja katsoa, kuinka Sergion oli käynyt. Jälkeenpäin voitiin todeta, että eläinlääkärin nopea apu olisi pelastanut Sergion hengen. Sisällä huoneistossa Fernando oli löytänyt sikarivaraston, joka kuului Isabelin poikaystävälle Raulille. Fernando sytytti yhden sikarin ja heitti palavan tulitikun läheiseen paperikoriin ja poistui huoneistosta jatkamaan uniaan omassa asunnossa. Hetken kuluttua hän heräsi savun hajuun ja huomasi, että palokunta oli sammuttamassa tulipaloa Isabelin huoneistossa. Seuranneessa poliisikuulustelussa Fernando kertoi totuudenvastaisesti, että hän oli jo illalla tuntenut savun hajua ja olettanut, että Isabel oli unohtanut sammuttaa hellan lähtiessään yhdelle järjettömistä harjoituslenkeistään. Työskentelet kihlakunnansyyttäjänä, ja tehtävänäsi on tehdä syyteharkinta jutussa. Mistä rikoksista vaadit rangaistusta ja miten perustelet näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Vastausta ei edellytetä laadittavan haastehakemuksen muotoon. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.) 2. Selosta lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä tarkoittaa a) rikossäännös b) todennäköisyystahallisuus c) kieltoerehdys d) oikeushyvien suojelun periaate 3. Rangaistukseen tuomitun vangitseminen? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) 4. Aikaisemmin tuomitun vankeusrangaistuksen huomioon ottamisen (RL 7:6) keskeiset periaatteet? Mitä muita rangaistuksia voidaan ottaa huomioon vastaavalla tavalla? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) 5. Mitä tarkoitetaan syyntakeisuudella ja mikä on päihtymyksen merkitys syyntakeisuusarvioinnissa? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) 6. Paikallislehden toimittaja kuuli illanistujaisissa, että eräs alueen kunnallispoliitikoista on vuosia sitten tuomittu sakkoon veropetoksesta. Toimittaja kirjoitti aiheesta jutun, jossa poliitikko mainittiin nimeltä. Heti jutun julkaisemisen jälkeen poliitikko teki rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta, koska toimittaja oli esittänyt hänestä RL 24:9.1:n 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla valheellisen tiedon. Itsestään selvänä oli pidettävä sitä, että pienessä kunnassa moisesta jutusta aiheutui poliitikolle vahinkoa ja kärsimystä sekä aikamoista halveksuntaa. Seuranneessa oikeudenkäynnissä kävi ilmi, ettei kunnallispoliitikkoa tosiaankaan oltu koskaan tuomittu veropetoksesta. Toimittaja vetosi siihen, ettei häntä voida tuomita kunnianloukkauksesta, koska hän ei ollut tiennyt asioiden todellista laitaa. Vastaa perustellusti siihen, voidaanko toimittajan katsoa syyllistyneen kunnianloukkausrikokseen vai ei. (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) VASTAUSTEN VALINNANVARAISUUS Tenttikysymyksiin sisältyy valinnanvaraisuutta seuraavien periaatteiden mukaisesti. Opiskelijan on vastattava ensinnäkin kysymykseen 1, toiseksi jompaankumpaan kysymyksistä 3 tai 4 sekä kolmanneksi jompaankumpaan kysymyksistä 5 tai 6. Tämän jälkeen opiskelija voi vapaasti valita, mihin yhteen kysymykseen hän vastaa jäljelle jäävistä kysymyksistä. Tentissä vastataan toisin sanoen yhteensä neljään (4) kysymykseen. 24.5.2012 1. Maijalla (18 vuotta) ja Matilla (20 vuotta) on kummallakin syvä vakaumus, jonka mukaan eläintenpito on moraalisesti väärin kaikissa muodoissaan. He ovat saaneet tietää luotettavina pitämiltään henkilöiltä, että ajokoiria, lähinnä beagleja ja hamiltoninajokoiria kasvattava Who Cares -kenneli myy vähemmän lupaavat pennut koe-eläimiksi. He päättävät yhdessä tehdä iskun kenneliä vastaan. Isku on tarkoitus toteuttaa siten, että Maija spraymaalaa koe-eläinkokeita vastustavia iskulauseita kennelin seiniin, kun taas Matti polttaa omistajan pakettiauton. Kumpikaan ei kuitenkaan tiedä, missä Who Cares tarkalleen sijaitsee, joten he kysyvät sitä kokeneemmalta aktivistilta Eetulta (25 vuotta). Eetu on aikaisemmin seurustellut Maijan kanssa, mutta parisuhde kariutui Matin tultua kuvioihin. Niinpä hän näki tässä erinomaisen tilaisuuden kostaa kummallekin. Hän antoi väärän osoitteen siinä toivossa, että Maija ja Matti vahingoittuisivat. Keskustelu kantautui sattumalta myös Eskon (14 vuotta) korviin, mutta hän päätti olla puuttumatta millään tavoin asioihin. Hänen kokemuksensa mukaan toisten asioihin sekaantuminen johti vain ongelmiin. Eetun antamassa osoitteessa sijaitsi todellisuudessa Pay Me In Cash -kenneli. Kyseessä oli suurehko omakotitalo, jossa oli aidattu puutarha. Tontilla sijaitsi myös kaksi muuta rakennusta ja autotalli. Kalle (47 vuotta) asui perheensä kanssa talossa ja kasvatti vahti- ja vartijakoirakäyttöön tarkoitettuja dobermanneja ja broholminkoiria. Maija ja Matti ylittävät kennelin aidan, ja Maija alkoi spraymaalata iskulauseita autotallin seinään. Yhtäkkiä he kuulivat muutamia teräviä haukahduksia ja näkivät kahden ison koiran ryntäävän heitä kohti. Kalle oli sattumalta havainnut tunkeilijat ja päästänyt vapaaksi hänen kaksi parhaiten koulutettua koiraansa ennen kuin hän soitti poliisille. Koiriin tottunut Maija jäi seisomaan täysin paikoilleen, kun Sweet Pretender -niminen koira ryntäsi kohti häntä. Hän pysyi liikkumattomana siihen saakka, kun poliisi saapui paikalle. Sweet Pretender istui rauhallisena ja piti vahtia. Matilla oli kuitenkin huomattavasti huonompi tuuri. Hän pelästyi nähdessään koirat, tiputti kaiken käsissään olevan (paitsi varaspraymaalipurkin myös kassin, joka sisälsi pullon bensiiniä, pesusienen sekä tulitikkuja) ja ryhtyi juoksemaan pois paikalta. Hän ehti edetä vain joitakin metrejä ennen kuin hän kompastui kiveen ja kaatui päistikkaa maahan sillä seurauksella, että häneltä murtui nilkka. Lisäksi hän menetti kaatuessaan muutaman hampaan ja sai aivotärähdyksen. Mattia takaa ajaneen All You Need Is Love -nimisen koiran ei tarvinnut edes asettaa hampaitaan Matin takalistoon. Työskentelet kihlakunnansyyttäjänä, ja tehtävänäsi on tehdä syyteharkinta jutussa. Mistä rikoksista vaadit rangaistusta ja miten perustelet näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Vastausta ei edellytetä laadittavan haastehakemuksen muotoon. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.) 2. a) Seuraustahallisuus ja olosuhdetahallisuus (vastaus korkeintaan yksi sivu) 2. b) Rikoslain 36 luvun 1 §:n 1 momentin (769/1990) mukaan petokseen syyllistyy se, joka hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä. Kerro lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä petoksen rangaistavuus edellyttää tahallisuudelta. Vastaa a- ja b-kohtaan. 3. Jäännösrangaistus ja sen täytäntöönpantavaksi määrääminen. (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) 4. Yhdyskuntapalvelun tuomitsemisedellytykset? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) 5. Rikoslain 24 luvun 8 pykälässä säädetään rangaistavaksi yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen seuraavasti: ”Joka oikeudettomasti 1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai 2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.” Selvitä tenttikirjallisuudessa esitettyihin näkökantoihin tukeutuen: a) säännöksen liityntä perus- ja ihmisoikeuksiin b) mitä tarkoittaa käsite ”toisen yksityiselämä” c) säännöksen luonne vaarantamiskriminalisointina d) millaisia ohjeita säännöksestä on luettavissa suhteessa median rikosuutisointiin Vastaa kaikkiin kohtiin a-d, vastaus korkeintaan kaksi sivua (10 p.) 6. Kerro, mitä rikosoikeudessa tarkoitetaan blankorangaistustekniikalla? Selvitä myös, mitä lainsäätäjän on otettava erityisesti huomioon blankorangaistussäännöksiä antaessaan? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) VASTAUSTEN VALINNANVARAISUUS Tenttikysymyksiin sisältyy valinnanvaraisuutta seuraavien periaatteiden mukaisesti. Opiskelijan on vastattava ensinnäkin kysymykseen 1, toiseksi jompaankumpaan kysymyksistä 3 tai 4 sekä kolmanneksi jompaankumpaan kysymyksistä 5 tai 6. Tämän jälkeen opiskelija voi vapaasti valita, mihin yhteen kysymykseen hän vastaa jäljelle jäävistä kysymyksistä. Tentissä vastataan toisin sanoen yhteensä neljään (4) kysymykseen. 8.2.2012 1. A, B ja C laativat yhdessä tarkan suunnitelman rahankuljetusauton ryöstämisestä. He saavat tietää pankin vahtimestarilta (H) rahakuljetusten aikataulut ja kuljetusautojen miehityksen. Vahtimestarille maksetaan tiedoista muutaman tuhannen euron rahapalkkio, joka tulee korttipelissä velkaantuneelle vahtimestarille hyvään tarpeeseen. A pyytää entuudestaan tuntemaansa D:tä hankkimaan laittomilta markkinoilta kolme konepistoolia ja varustaa D:n hankintaan tarvittavalla rahamäärällä. D ei kysele aseiden käyttötarkoitusta, koska se ei hänen mielestään kuulu alan tapoihin. D hankkii aseet ja ymmärtää kyllä hyvin, että A:n aseiden tarve ei liity maanpuolustukseen. Lisäksi A pyytää D:tä hankkimaan jykevän esteen läpäisemiseksi tarvittavat räjähdysaineet tarpeistoineen. D ei kysele tälläkään kertaa käyttötarkoitusta. B puolestaan pyytää tuntemaansa taitavaa autovarasta E:tä hankkimaan kolmikon käyttöön pakettiauton ja henkilöauton, ”jonka perässä kytät eivät pysy”. E anastaa toimeksiannon perusteella pakettiauton ja nopean urheiluauton, jotka hän vie säilytykseen erääseen autotalliin. Kolmikko palkkaa vielä F:n pitämään vahtia pankin lähistöllä. F:n on määrä ilmoittaa kolmikolle, jos lähistöllä näkyy poliiseja tai muuta epäilyttävää liikettä aiotun toiminnan hetkellä. G puolestaan palkataan ilmoittamaan, milloin rahalähetys lähtee kauppakeskuksesta kohti pankkia. F:n ja G:n käyttöön annetaan LA -puhelimet, joita poliisi ei pysty kuuntelemaan. Suunnitelman mukaisena tekopäivänä A, B ja C asettuvat pysäköityyn pakettiautoon aseistautuneina ja naamioituina odottamaan G:n ilmoitusta noin parin sadan metrin päähän pankista. Tarkoituksena on paeta tekopaikalta ryöstön jälkeen lähistölle pysäköidyllä urheiluautolla. Poliisi on saanut analyysi- ja tiedustelutoiminnan avulla ryöstösuunnitelmasta vihiä. Kolmikon liikkeitä on seurattu jo pidemmän aikaa. Poliisi on saartanut alueen ja on valmis iskemään heti, kun ryöstösuunnitelmaa aletaan panna täytäntöön. Poliisilla on jokseenkin varma käsitys siitä, että oletetut rikoksen toteuttajat ovat pankin lähistölle pysäköidyssä pakettiautossa. Poliisilla on myös varmoja havaintoja siitä, että A, B ja C on nähty viime aikoina usein pankin lähistöllä. Tosiasiassa kolmikko on tehnyt niin sanottuja ”koeajoja” varmistuakseen siitä, että toiminta on oikea-aikaista ja tarkkaan kellotettua. Suunnitelman mukaisen tekohetken lähestyessä jokin menee vikaan. Vapaavuorolla oleva poliisimies havaitsee hyvin tuntemansa G:n seisoskelevan kauppakeskuksen parkkipaikalla ja ihmettelee G:n oudon levotonta olemusta. Hän päättää tarkistaa, mistä on kysymys. G, joka tunnistaa poliisimiehen, pelästyy ja lähtee paikalta juosten pakoon. A, B ja C yrittävät ottaa yhteyttä G:hen. Kun se ei onnistu, kolmikko päättelee jonkin olevan pahasti vinossa. Juuri kun he ovat lähdössä pakettiautolla liikkeelle poistuakseen paikalta, poliisimiehet ottavat kolmikon rynnäköllä kiinni. Tutkinnassa ilmenee, että rahankuljetusauto oli lähtenyt liikkeelle ja oli matkalla kohti pankkia jo siinä vaiheessa, kun ryöstön suunnittelijat vielä olivat asemissa odottamassa. Työskentelet kihlakunnansyyttäjänä, ja tehtävänäsi on tehdä syyteharkinta jutussa. Mistä rikoksista vaadit rangaistusta ja miten perustelet näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Vastausta ei edellytetä laadittavan haastehakemuksen muotoon. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.) 2. Epävarsinainen laiminlyöntirikos (10 p.) (Vastaus korkeintaan kaksi sivua) 3. Yhteinen sakkorangaistus? (10 p) (Vastaus korkeintaan kaksi sivua) 4. Aikaisemmin tuomitun vankeusrangaistuksen huomioon ottaminen uutta rangaistusta määrättäessä (RL7:6)? Mitä muita rangaistuksia voidaan ottaa huomioon samalla tavalla? (10 p) (Vastaus korkeintaan kaksi sivua) 5. Selvitä rangaistavan yllytyksen edellytykset sekä se, miten yllytys vaikuttaa rangaistuksen mittaamiseen. (10 p.) (Vastaus korkeintaan kaksi sivua) 6. Kirjoita essee, jossa pohdit mahdollisimman monipuolisesti ympärileikkausta rikosoikeudellisena ongelmana. (10 p.) (Vastaus korkeintaan kaksi sivua) VASTAUSTEN VALINNANVARAISUUS Tenttikysymyksiin sisältyy valinnanvaraisuutta seuraavien periaatteiden mukaisesti. Opiskelijan on vastattava ensinnäkin kysymykseen 1, toiseksi jompaankumpaan kysymyksistä 3 tai 4 sekä kolmanneksi jompaankumpaan kysymyksistä 5 tai 6. Tämän jälkeen opiskelija voi vapaasti valita, mihin yhteen kysymykseen hän vastaa jäljelle jäävistä kysymyksistä. Tentissä vastataan toisin sanoen yhteensä neljään (4) kysymykseen. 26.5.2011 1. A pyysi ystäväänsä raivausurakoitsija B:tä toimittamaan hänelle pienen erän räjähdysainetta, koska hän tiesi B:llä olevan räjähdysaineiden varastointiluvan. B:tä harhauttaakseen A ilmoitti tarvitsevansa räjähdysainetta kesämökkipalstansa raivaustöihin. B ihmetteli A:n pyyntöä, koska tällä ei B:n tietämän mukaan ollut kesämökkipalstaa. Sen sijaan A oli kerta toisensa jälkeen kertonut B:lle poliittisesta aktiivisuudesta ja erityisesti erilaista poliittissävytteisistä mielenosoituksista. B ei kuitenkaan jaksanut kysyä tarkemmin A:lta tämän aikeista, vaan toimitti hänelle pienen erän ostolupansa perusteella hankkimastaan räjähdysaineesta. Alkuperäisen suunnitelmansa mukaisesti A valmisti saamastaan räjähdysaineesta omatekoisen pommin ja päätti tuhota sen avulla X-puolueen puheenjohtajan Y:n henkilöauton. A asetti pommin matkalaukkuun ja pyysi tuttavansa C:n viemään laukun vähän liikennöidyn kadun varrelle pysäköidyn Y:n auton viereen. A oli kertonut C:lle ihailevansa Y:tä ja laittaneensa laukkuun lahjan, jonka hän halusi toimittaa Y:lle. Matkalaukussa olikin Y:n nimi ja osoite. Ennen kuin pommi ehti räjähtää, Y:n vaimo Ö havaitsi matkalaukun. Hän luuli miehensä unohtaneen sen auton vierelle, joten hän otti laukun mukaansa. Kun Ö oli avaamassa asuntonsa ovea, pommi räjähti aiheuttaen Ö:lle vaikeita vammoja ja vahingoittaen huoneistoa. Kun A:lle seuraavana päivänä luki lehdestä tapahtumainkulusta, hän lähetti sekä B:lle että C:lle sähköpostiviestin. A vannotti kumpaakin henkilöä pysymään vaiti asiasta. Lisäksi hän tehosti vaitiolovaatimustaan muistuttamalla B:tä ja C:tä siitä, mitä tapahtuisi niille, jotka eivät noudattaisi A:n ohjeita: ”Silloin ei hyvä heilu ja saattaa lätty lätistä”. Työskentelet kihlakunnansyyttäjänä, ja tehtävänäsi on tehdä syyteharkinta jutussa. Ketä lähdet syyttämään, mistä rikoksista vaadit tällöin rangaistusta ja miten perustelet näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Vastausta ei edellytetä laadittavan haastehakemuksen muotoon. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.) 2. a) Seuraustahallisuus ja olosuhdetahallisuus (vastaus korkeintaan yksi sivu) 2. b) Rikoslain 51 luvun 3 §:n (935/2007) mukaan kurssin vääristämiseen syyllistyy se, joka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä vääristää julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin kurssia. Kerro lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä kurssin vääristämisen rangaistavuus edellyttää tahallisuudelta. Vastaa a- ja b-kohtaan. (10 p.) 3. Aikaisemmin tuomitun vankeusrangaistuksen huomioon ottaminen (RL 7:6)? (10 p.) (Vastauksen enimmäispituus 2 sivua) 4) Ehdollisen rangaistuksen tuomitsemisedellytykset? (10 p.) (Vastauksen enimmäispituus 2 sivua) 5) Rikosoikeudelliseen vastuuseen asettamisen edellytykset epävarsinaisissa laiminlyöntirikoksissa? (10 p.) (vastaus korkeintaan yksi sivu) 6) Varkausrikoksen kohde? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua) 9.2.2011 1. Artsi (25) ja Pate (39) olivat istuneet Artsin kotitalon pihan grillikatoksessa kuivin suin jo puolisen tuntia. Lämmin kesä oli jatkunut jo viikon ajan; ruumis ja sielu vaativat lisää viinaa. Viinan tarvetta lisäsi Paten kolme viikkoa sitten päättynyt parisuhde Pirjon kanssa. Pirjo oli Kreikan-matkansa jälkeen viettänyt aikaansa lähistöllä asuvan Yanniksen asunnolla. Pate ei ollut päässyt asian yli ja lähetti päivittäin Pirjon matkapuhelimeen, lähinnä ilta- ja yöaikaan useita kymmeniä tekstiviestejä. Viestien lähettämistä oli jatkunut noin viikon ajan. Välillä Pate oli soittanut muutaman puhelunkin, joista ainakin yhteen Pirjo oli vastannut. Lähetettyään jälleen kymmenen tekstaria Pirjolle Pate muisti yhtäkkiä, että lähistöllä asui varakas eläkeläinen, Helmut (71), jolla Paten kuuleman mukaan oli viinikokoelma kellarissaan. Pate muisteli kuulleensa entiseltä sellitoveriltaan Helmutin olevan matkalla. Tieto näytti pitävän paikkansa, sillä talo oli pimeänä. Kaverukset eivät tuhlanneet kauan aikaansa, vaan päättivät helpottaa yhä pahemmaksi yltyvää janoaan tunkeutumalla Helmutin asuntoon. Artsi avasi Helmutin talon oven aina tällaisia tilanteita varten mukanaan pitämällään rautakoukulla. Sen jälkeen Artsi ja Pate hiipivät sisään, mutta kaverusten pahaksi onneksi Pate törmäsi pimeässä eteishallissa olevaan rollaattoriin. Yhtäkkiä valot syttyivät ja Helmut ilmestyi kuin tyhjästä kaverusten eteen vanha saksalainen univormu päällään ja aurinkolasit päässään ”endlich!” huudahtaen. Helmut sai käsiinsä seinällä olleen isoisänsä vanhan miekan, jolla alkoi vimmatusti sohia ympäriinsä. Paten onnistui livahtaa Helmutin ja viuhuvan miekan ohi kellariin, mutta Artsi aloitti kamppailun Helmutin kanssa. Artsi muisteli nuorena oppimiaan karateliikkeitä ja onnistuikin potkaisemaan Helmutia päähän. Helmut kaatui potkun voimasta päänsä lattiaan lyöden. Myöhemmin lääkäri totesi jo toistakymmentä vuotta sokeana olleen Helmutin saaneen kaatumisen seurauksena aivovamman. Tällä välin Pate oli tullut kellarista laatikollinen makeaa Rhein-joen laakson viinimailta peräisin olevaa valkoviiniä mukanaan. Poistuessaan Helmutin talosta kaverukset avasivat pullon mieheen todeten olevansa hieman kuivemman kotimaisen väkijuoman ystäviä. Kun kotimaista kirkasta väkijuomaa ei ollut kuitenkaan tähän hätään saatavilla, kaverukset avasivat vielä toiset pullot mieheen ja jatkoivat kävelyä Yanniksen talolle. Yanniksen talon olohuoneen ikkunasta paistoi valo. Kaverukset seisoskelivat viiniä juoden jonkin aikaa Yanniksen talon lähettyvillä paikassa, josta oli hyvä näkyvyys olohuoneen ikkunaan. He huomasivat Yanniksen ja Pirjon kävelevän talon sisällä olohuoneen poikki ja siirtyvän olohuoneen vieressä olevaan makuuhuoneeseen, makuuhuoneen oven sulkeutuessa heidän perässään. Näkymä oli liikaa Patelle: hän alkaa kiroilla voimakkaasti ja avasi vielä kolmannen viinipullon siitä reilun siemauksen ottaen. Hetken päästä Pate otti povitaskustaan käsiaseen, jolla ampui viisi kertaa olohuoneen ikkunan läpi. Myöhemmin todettiin, että kaikki luodit olivat osuneet suoraan olohuoneen ikkunasta näkyvällä seinustalla olevaan takkaan, josta ne olivat kimmonneet eri puolille olohuonetta. Työskentelet kihlakunnansyyttäjänä, ja tehtävänäsi on tehdä syyteharkinta jutussa. Ketä lähdet syyttämään, mistä rikoksista vaadit tällöin rangaistusta ja miten perustelet näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Perustele näkemyksesi rikosoikeudellisesti siinä tapauksessa, että jätät syyttämättä jonkun henkilön tai joitakin rikoksia. Vastausta ei edellytetä laadittavan haastehakemuksen muotoon. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. 2. a) Olosuhdetahallisuus ja sen sisällöstä esitetyt erilaiset tulkintavaihtoehdot (vastaus korkeintaan yksi sivu) 2. b) Rikoslain 24 luvun 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kunnianloukkaukseen syyllistyy se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Kerro lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä ylläkuvatun kunnianloukkauksen tekotavan rangaistavuus edellyttää tahallisuudelta. Vastaa a- ja b-kohtaan. 3. Oikeushenkilön rangaistusvastuun yleiset edellytykset sekä rikoksentekijän ja oikeushenkilön välinen suhde? (Vastauksen enimmäispituus 2 sivua) 4. Aikaisemmin tuomitun vankeusrangaistuksen huomioon ottaminen (RL 7:6)? (Vastauksen enimmäispituus 2 sivua) 5. Selvitä, mitä ovat kriminalisointiperiaatteet ja mihin niitä tarvitaan? Kerro kunkin kriminalisointiperiaatteen pääpiirteinen sisältö siten, että vastauksen pituus on n 2-3 sivua. Vastaukset kysymyksiin 1–2 arvostelee professori Jussi Tapani, 3–4 professori Pekka Viljanen ja 5 assistentti Essi Kinnunen. Kirjoita eri opettajille menevät vastaukset eri papereille! 4.11.2010 1. Oli synkkä ja pimeä marraskuun ilta. Poliisimiehet A ja B olivat saaneet tehtäväksi käydä C:n asunnolla. C:n naapuri oli soittanut hätäkeskukseen ja ilmoittanut C:n asunnosta kuuluvan kovaäänistä ja häiritsevää melua. Puhelun aikana kävi ilmi, että C:n asunnolla oli käyty jo monta kertaa aikaisemminkin selvittämässä häiriökäyttäytymisen syitä. A ja B saapuivat taloyhtiön pihaalueella ja pysäköivät pakettiautomallisen poliisiauton C:n rivitalohuoneiston oven eteen siten, että auton keula osoitti ovea kohti. Sen jälkeen he menivät ovella ja soittivat ovikelloa ilmoittaen samalla rauhallisella, mutta selkeällä äänellä olevansa poliiseja. C ei kuitenkaan avannut ovea, koska hän ei uskonut oven takana olevan oikeita poliiseja, vaan valepoliiseja, jotka olivat tulleet pahoinpitelemään hänet. A ja B pohtivat hetken aikaa erilaisia toimintavaihtoehtoja. He päättivät menetellä siten, että A jatkaa C:n suostuttelua sillä aikaa, kun B tarkkailee tilannetta ikkunasta. B ei kuitenkaan nähnyt tarkkaan, mitä sisällä tapahtui, koska C havaitsi hänet ja veti välittömästi verhot ikkunan eteen. Jonkin ajan kuluttua C ilmoitti yllättäen A:lle ja B:lle, että hän suostuu tulemaan vapaaehtoisesti ulos. Avattuaan oven C alkoi kuitenkin käyttäytyä jälleen uhkaavasti ilmoittaen muun muassa lyövänsä A:ta ja B:tä. Tällöin A ja B päättivät ottaa C:n kiinni häiriökäyttäytymisen estämiseksi. A sai C:stä otteen, mutta tämä onnistui äkillisellä käännöksellä irtaantumaan A:n otteesta. Tämän jälkeen C suuntasi kohti eteisen kaappia, jossa hänellä oli ladattu haulikko. B:llä oli hyvä näköyhteys eteiseen ja ennen kuin A ehti tavoittaa C:n, hän kuuli B:n huutavan kovalla äänellä ”ase”. Kuultuaan varoitushuudon A kääntyi salamannopeasti ja juoksi poliisiauton taakse suojaan. Samaan aikaan B oli juossut noin 20 metrin päässä ovesta vasemmalla sijaitsevan puun taakse suojaan. Päästyään puun taakse B näki, että A oli piilossa poliisiauton takana. Sen jälkeen B havaitsi C:n tulevan ovesta ulos. C pysähtyi oven edustalle ja ampui kaksi laukausta lonkan korkeudelta. Toinen laukauksista osui muutaman metrin päässä olleen poliisiauton tuulilasiin. Toinen laukauksista meni poliisiauton ohi osuen noin kolmenkymmenen metrin päässä olevaan D:n autoon. Välittömästi toisen laukauksen jälkeen B huusi C:lle ”Seis! Pudota ase!”. C ei kuitenkaan noudattanut käskyä, vaan piti edelleen aseen lonkalla. Tämän jälkeen B ampui tähdätyn laukauksen kohti C:n jalkaa. Luoti osui kuitenkin C:tä pakaraan. Kumpikaan poliisimiehistä ei vahingoittunut, eikä puun taakse suojautunut B ollut lainkaan ampumalinjalla. Valaistusolosuhteet olivat ampumishetkellä huonot, sillä C:n asunnon ulkovalo oli palanut. Pihaaluetta valaisi D:n auton luona ollut himmeähkö pihavalo. C kertoi kuulusteluissa, että hän ei ollut nähnyt kumpaakaan poliisimiestä tultuaan asunnon ovesta ulos. Hänellä ei ollut tarkoitus vahingoittaa ketään, eivätkä laukauksen olleet tähdättyjä. Hän oli ainoastaan halunnut säikyttää itselleen vieraita miehiä, koska oli kokenut olonsa uhatuksi. Työskentelet kihlakunnansyyttäjänä, ja tehtävänäsi on tehdä syyteharkinta jutussa. Ketä lähdet syyttämään, mistä rikoksista vaadit tällöin rangaistusta ja miten perustelet näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Perustele näkemyksesi rikosoikeudellisesti siinä tapauksessa, että jätät syyttämättä jonkun henkilön tai joitakin rikoksia. Vastausta ei edellytetä laadittavan haastehakemuksen muotoon. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. 2. a) Seuraustahallisuus (vastaus korkeintaan yksi sivu) 2. b) Rikoslain 29 luvun 1 §:n 3 kohdan mukaan veropetokseen syyllistyy se, joka veron välttämistarkoituksessa laiminlyömällä verotusta varten säädetyn velvollisuuden, jolla on merkitystä veron määräämiselle, aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jättämisen tai sen määräämisen liian alhaiseksi taikka veron aiheettoman palauttamisen. Kerro lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä ylläkuvatun veropetoksen tekotavan (ns. passiivisen veropetoksen) rangaistavuus edellyttää tahallisuudelta. Vastaa a- ja b-kohtaan. 3. Yhteinen sakkorangaistus? 4. Vapaudenmenetysajan vähentäminen tuomitusta rangaistuksesta? 5. Edellytykset syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiselle? (Vastauksen suositeltava enimmäispituus on yksi sivu) 27.8.2010 1. Maria oli päättänyt tappaa Matin. Mietittyään erilaisia vaihtoehtoisia tekotapoja hän päätti murskata Matin pään hallussaan olevalla rautaputkella (noin 45 cm pitkä, halkaisija 24 mm). Maria tiesi, että Matilla oli tapana tehdä joka ilta juoksulenkki kotoaan Hirvensalosta Majakkarantaan. Eräänä kauniina kesäiltana Maria asettui vahtiin pensaisiin lähelle Hirvensaloon johtavaa siltaa. Nähdessään uhrinsa tulevan juosten Maria odotti tätä rauhallisesti. Matin ohitettua pensaan Maria singahti pensaasta Matin perään ja löi häntä niin lujaa kuin pystyi rautatangolla takaraivoon. Iskun voimasta Matti kaatui maahan. Ennen poistumistaan paikalta Maria löi vielä ainakin kahdesti rautaputkella kohti makaavan uhrin päätä. Matti menetti lyönneistä tajuntansa, mutta ei kuitenkaan kuollut. Runsaat kuusi tuntia myöhemmin (aamuyöllä neljän maissa) hän tuli tajuihinsa ja yritti päästä kotiinsa Hirvensalon Kukolaan. Hirvensaloon johtavan sillan keskivaiheilla häntä alkoi kuitenkin voimakkaasti huimata ja hän otti tukea sillankaiteesta. Koska silta oli juuri tästä kohtaa vahingoittunut, kaide antoi periksi. Kappale kaidetta mukanaan Matti putosi veteen ja hukkui. Kaide oli vahingoittunut kymmenen päivää aikaisemmin, kun Antti oli ohjausvirheen vaikutuksesta ajautunut liian lähelle kaidetta pakettiautollaan. Antti oli huomannut, että sillan kaide oli saanut kunnon täräyksen mutta välttääkseen vahingonkorvausvelvollisuuden hän ei ollut tehnyt mitään ilmoitusta tapahtuneesta. Törmäyksen jälkeisenä päivänä joku oli kuitenkin tehnyt ilmoituksen vahingoittuneesta kaiteesta Turun kaupungin rakennusvirastolle. Tämän tyyppisistä töistä vastuussa oleva insinööri Jukka oli muiden töiden takia lykännyt käyntiä paikalla myöhempään ajankohtaan. Näin ollen kaidetta ei ollut vielä korjattu Matin horjahdettua sitä vastaan. Oikeuslääketieteellisen tutkimuksen mukaan Matti kuoli hukkumalla. Lyönneistä saatu vamma ei oikeuslääkärin mielestä ollut ”tappava”. Vamma oli kuitenkin varmuudella saanut Matin vahvasti tokkuraiseksi ja hänen kykynsä tulla toimeen itsenäisesti oli sen vuoksi tapahtuma-aikana ollut vahvasti alentunut. Työskentelet kihlakunnansyyttäjänä, ja tehtävänäsi on tehdä syyteharkinta jutussa. Ketä lähdet syyttämään, mistä rikoksista vaadit tällöin rangaistusta ja miten perustelet näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Vastausta ei edellytetä laadittavan haastehakemuksen muotoon. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. 2. a) Yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen (vastaus korkeintaan yksi sivu) 2. b) A päättää hankkia ”makkaraa leivän päälle” anastamalla kodinelektroniikkaa ja muita arvotavaroita. Hän tuntee entuudestaan B:n, joka ei kysele turhaan tavaran alkuperästä. A löytää nopeasti sopivan kohteen ja saa selville, että asukkaat lähtevät seuraavana päivänä viikon lomamatkalle. Hän saapuu asunnolle pimeän koittaessa ja rikkoo asunnon ikkunan tarkoituksenaan mennä sitä kautta sisälle. Ikkunan rikkomisen jälkeen hän kuulee koiran haukuntaa. A:sta kuulostaa ikään kuin siltä, että haukunta vahvistuisi. A alkaa pelätä kiinnijäämistä ja niinpä hän poistuu paikalta. Myöhemmin ilmenee, että asuntoa kohti ei ollut tulossa kukaan. A jää seuraavana päivänä kiinni verekseltään yrittäessään ostaa pienen määrän huumeita. Hän päättää keventää omatuntoaan kertomalla myös asunnon ikkunan rikkomista koskevasta tapauksesta. Syyttäjä päättää vaatia tästä menettelystä A:lle rangaistusta törkeän varkauden yrityksestä. Teonkuvauksen mukaan A oli rikkonut asumiskäytössään olleen asunnon ikkunan tarkoituksenaan anastaa asunnossa olevat arvotavarat. Syyttäjä katsoo teon olevan myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, sillä A oli etukäteistiedustelun perusteella tiennyt asukkaiden olevan poissa kotoa tekohetkellä. A palkkaa sinut avustajakseen. Millaisen argumentoinnin varaan rakennat A:n puolustuksen hänen kiistäessään syytteen törkeän varkauden yrityksestä? (vastaus korkeintaan yksi sivu) Vastaa a- ja b-kohtaan. 3. Arvon menettäminen eli arvokonfiskaatio? (vastaus korkeintaan kaksi sivua) 4. Ehdollisen rangaistuksen tuomitsemisedellytykset? (vastaus korkeintaan kaksi sivua) 5. Jokamiehen kiinniotto-oikeus 27.5.2010 1. Arska lähti perjantaina töistä tarkoituksenaan mennä suoraan kotiin. Hän tapasi kuitenkin kotimatkallaan vanhan kaverinsa Miken, jonka ei tarvinnut kauan suostutella Arskaa perjantaikaljalle. Kumottuaan kurkkuunsa kuusi tuoppia tsekkiläistä olutta Arska ja Mike huomasivat tikanheittopaikan olevan vapaana ja kiiruhtivat sinne. Arska näki tikanheittopaikan läheisyydessä entisen työkaverinsa Seijan, jonka hän tiesi työskentelevän nykyisin hotellisiivoojana. Arska muisteli Seijan olevan rempseä nainen, joka oli saanut entisessä työpaikassaan miehetkin punastumaan puheillaan. Niinpä Arska päättää jättää Miken heittämään tikkaa siirtyen Seijan pöytään. Kuuden minuutin intensiivisen ja suorasukaisia vihjauksia sisältävän keskustelun jälkeen Seija lähti hakemaan lisää juotavaa. Hän jätti käsilaukkunsa pöydälle ottaen sieltä vain lompakon mukaansa. Arska saa jostain syystä päähänpiston tutkia Seijan käsilaukkua. Lyhyen penkomisen jälkeen hän löysi sieltä kolme muovikorttia, joiden hän oletti olevan hotellin avaimia. Arska oli saanut keskustelun aikana selville Seijan työpaikan. Arska hihkaisi Mikelle ja Seijalla hakevansa pankkiautomaatilta lisää rahaa, mutta suuntasi todellisuudella hotellille tarkoituksenaan kokeilla, onnistuisiko korteilla pääsemään sisälle johonkin huoneeseen. Yksi muovikorteista olikin hotellisiivoojien käyttämä yleisavain. Sen avulla Arska pujahti kahteen hotellihuoneeseen, joiden hän lyhyen kuuntelun perusteella oletti olevan tyhjiä tai joissa oletettavasti nukuttiin. Ensimmäisessä huoneessa Arska ei uskaltanut tehdä mitään, koska huoneen asukas kuorsasi melko kovaäänisesti. Toisen huoneen sängyssä myös nukuttiin, mutta levollisesti, joten Arska uskalsi tutkia sängyn vieressä olleen matkalaukun. Hän löysi matkalaukusta 400 euroa käteistä, jotka hän tunki takataskuun. Lisäksi matkalaukussa oli pankkikortti, jonka päällä oli syystä tai toisesta numerolappu. Päästyään ulos hotellista Arska meni ensimmäiselle pankkiautomaatille ja kokeili pankkikortin tunnuslukuna numeroa, joka oli kirjoitettu kortin päällä olleeseen lappuun. Numero osoittautui yllättäen kortin tunnusluvuksi, ja Arska päätti nostaa tililtä 1 900 euroa. Sen jälkeen hän pyyhki kortista sormenjälkensä ja heitti kortin läheiseen roskakoriin. Yllättävästä vaurastumisestaan tyytyväisenä Arska meni lähimpään baariin juomaan talon parasta viskiä. Seitsemän viskilasin ja neljän lonkeron jälkeen Arska raahautui kotiinsa ja kaatui eteisessä olleen maljakon päälle. Arskan avovaimo Pirjo ei tästä pitänyt, olihan Arska jo kuuden vuoden ajan aina perjantaisin tullut lähes samassa kunnossa kotiin. Pirjo päätti tästä suivaantuneena heittää Arskalle tekemänsä lehtipihvin Arskan nähden parvekkeelta alas. Arska, joka tunnetusti oli äkkipikainen, nappasi pöydältä leipäveitsen ja löi sillä kaksi kertaa Pirjoa vatsaan. Pirjo tunsi vatsassaan kovaa kipua ja pyysi Arskaa soittamaan ambulanssin paikalle. Arska tuhahti, etteivät vammat olleet vakavia, koska Pirjo edelleen oli tolpillaan ja puhui. Arska meni puhelimen sijasta jääkaapille hakemaan oluen. Pirjo pyysi Arskaa toistamiseen soittamaan ambulanssin, koska vatsasta vuosi verta ja kipu tuntui edelleen. Arska ei kuitenkaan reagoidut vielä tähänkään pyyntöön, vaan joi oluen loppuun ja soitti sitten Mikelle. Hän mainitsi keskustelun kuluessa tuikanneensa Pirjoa puukolla vatsaan ja kysyi, mitä mieltä Mike olisi ambulanssin soittamisesta paikalle. Mika hermostui Arskan puheista niin, että ilmoitti tulevansa välittömästi lyömään Arskaa ”pataan”, jollei hän soittaisi ambulanssia paikalle. Arska pelästyi ja soitti ambulanssin paikalle. Sairaalassa kävi myöhemmin ilmi, että veitseniskuista Pirjolle aiheutuneet vammat olivat ulottuneet ohutsuoleen ja suuren vatsavaltimon pinnalle saakka, ja ne olisivat voineet aiheuttaa varsin suurella todennäköisyydellä kuoleman.. Työskentelet kihlakunnansyyttäjänä, ja tehtävänäsi on tehdä syyteharkinta jutussa. Ketä lähdet syyttämään, mistä rikoksista vaadit tällöin rangaistusta ja miten perustelet näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Vastausta ei edellytetä laadittavan haastehakemuksen muotoon. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. 2. a) Seuraustahallisuus ja olosuhdetahallisuus (vastaus korkeintaan yksi sivu) 2. b) Rikoslain 36 luvun 6 §:n 1 momentin (769/1990) mukaan kiskontaan syyllistyy se, joka käyttämällä hyväksi toisen taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta jonkin sopimuksen tai muun oikeustoimen yhteydessä hankkii tai edustaa itselleen tai toiselle taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen. Kerro lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä kiskonnan rangaistavuus edellyttää tahallisuudelta. Vastaa a- ja b-kohtaan. 3. Laajennettu hyödyn menettäminen? (vastaustila max 2 sivua) 4. Ehdollisen vankeusrangaistuksen määrääminen täytäntöönpantavaksi? (vastaustila max 2 sivua) 5. Selvitä lyhyesti muutamilla lauseilla, mitä tarkoittaa: a) epävarsinainen laiminlyöntirikos b) kieltoerehdys c) ultima ratio –periaate d) teleologinen tulkinta e) abstrakti vaarantaminen 26.11.2009 1. B oli viettänyt vapaapäivää A:n asunnossa yhdessä C:n kanssa. B ja A olivat seurustelleet jo vuoden ajan, mutta he eivät asuneet yhdessä. Kaikki kolme nauttivat päivän aikana alkoholia niin, että B ja C alkoivat olla illansuussa tukevassa humalassa. A ei ollut juonut yhtä paljon alkoholia. Illalla B halusi välttämättä lähteä saunomaan A:n saunavuorolla taloyhtiön saunaan, mutta C ei lähtenyt mukaan. Noin kello 20.30 A ja B lähtivät saunaan. A joutui jonkin verran tukemaan B:tä talon portaikossa, mutta B pystyi kuitenkin itse kävelemään saunatiloihin. A:lla ja B:llä kului runsas tunti saunomiseen ja peseytymiseen. A oli joutunut auttamaan B:tä peseytymisessä. Peseytymisen jälkeen B istahti löylyhuoneessa lauteiden alimmalla osalla ja veti löylyhuoneen oven kiinni. A päätti tällöin lähteä viemään saunomisvälineitä asuntoonsa. Kello oli tuolloin muutamaa minuuttia vaille 22. A:n saunavuoro oli illan viimeinen. Saunan kiuas oli päällä kello 22:een saakka, jolloin saunatiloihin johtava ovi oli lukkiutunut aikalukituksella. Samalla kiuas oli mennyt pois päältä. Saunatiloihin johtavan oven lukon oli kuitenkin voinut avata tilojen sisäpuolelta. A oli palannut hieman kello 22:n jälkeen hakemaan B:tä. Saunatiloihin johtava ovi oli tällöin lukossa, eikä A päässyt sisälle. A palasi takaisin asunnolle ja mainitsi asiasta C:lle, joka rauhoitteli A:ta ja sanoi, ettei B:llä ollut hätää. A kävi kuitenkin saunatilojen ovella useita kertoja yön aikana ja seuraavana aamuna. Hän oli koputellut käynneillään saunatilojen oveen ja ikkunaan, mutta B ei reagoinut koputteluun eikä A saanut häneen yhteyttä. Vasta noin kello 10 seuraavana aamuna A oli mennyt talonmieheltä saamansa avaimen avulla saunatiloihin. B oli tuolloin maannut kuolleena löylyhuoneen keskimmäisellä lauteella. Löylyhuoneen ovi oli raollaan. Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauslausunnon mukaan B:n veressä oli ollut alkoholia 3,0 promillea ja virtsassa 4,9 promillea. B:n kuolemaan olivat vaikuttaneet saunan ulkoinen kuumuus ja hänen humalatilansa. B oli kuollut laskuhumalan vaiheessa. Lausunnossa pidettiin todennäköisimpänä sitä, että B oli nukahtanut saunan lauteille ja että hän oli kuollut ulkoisen kuumuuden aiheuttamaan kehon lämpötilan nousuun eli lämpöhalvaukseen. Arvioi tapauksen perusteella A:n ja C:n rikosoikeudellista vastuuta. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. 2. a) Seuraustahallisuus (vastaus korkeintaan yksi sivu) 2. b) Rikoslain 36 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan luottamusaseman väärinkäyttöön syyllistyy se, jonka tehtävänä on hoitaa toisen taloudellisia tai oikeudellisia asioita, ja joka väärinkäyttää luottamusasemaan ryhtymällä sellaiseen toimeen, johon hänellä ei ole oikeutta ja siten aiheuttaa vahinkoa sille, jonka asioita hänen tulee hoitaa. Kerro lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä luottamusaseman väärinkäytön rangaistavuus edellyttää tahallisuuden näkökulmasta. 3. Selvitä tenttikirjallisuudessa esitettyihin tulkintoihin nojautuen millaista hyökkäystä vastaan voidaan käyttää hätävarjeluoikeutta. (Vastaustila max 2 s.) 4. Jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöön pantavaksi? (Vastaustila max 2 s.) 5. Laajennettu hyödyn menettäminen? (Vastaustila max 2 s.) 7.10.2009 1. P työskenteli kunnan palveluksessa asemakaava-arkkitehtinä. Hän sai eräänä päivänä puhelun vanhalta koulukaveriltaan Ö:ltä, joka oli siirtynyt kiinteistönvälitysfirman palvelukseen. Ö ehdotti tapaamista yhdessä kaupungin paremmista ravintoloista. P hyväksyi kutsun ja vietti onnistuneen illan Ö:n seurassa. Ö maksoi vähän yli 400 euron suuruisen yhteisen laskun sen kummemmitta keskusteluitta. Illan aikana Ö kertoi hienosta kiinteistökaupasta, joka hänellä oli kiikarissa. Enää piti ainoastaan saada eräs vanha, enemmän tai vähemmän seniili naishenkilö vakuuttuneeksi, että kaupunki aikoo korottaa rajusti hänen tonttimaansa arvoa kiinteistöverotuksessa ja että ainoastaan nopea myynti voi pelastaa hänet ulosmittaukselta. Ö kysyi P:ltä, ”eikö tämä virkamiehenä voisi kirjoittaa jonkinlaisen todistuspaperin, jonka mukaan kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt päätöksen luokitella tuon naishenkilön maa-alue uudelleen kerrostaloalueeksi. Sellainen leimoin varustettu paperi saisi naishenkilön varmasti myymään maan pilkkahintaan.” Ö vakuutti, että toimenpide on riskitön, ja tarjosi P:lle 13 000 euron korvausta, joka maksettaisiin, kun kauppa olisi lyöty lukkoon ja hän itse olisi saanut rahansa jo tiedossa olevalta ostajalta. P lupasi harkita asiaa. Kun Ö muutaman päivän päästä soitti P:lle, tämä ei pystynyt ollenkaan muistamaan ”todistuspaperikeskustelua”. Lisäksi P totesi, että riippumatta kyseisen illan aikana käydyistä keskusteluista, ”on selvää, etten minä virkamiehenä kirjoita totuudenvastaisia papereita.” Ö, jonka taloudellinen tilanne oli epätoivoinen, katkeroitui syvästi tästä P:n ”petoksesta”. Mietittyään erilaisia vaihtoehtoja Ö päätti kaivaa esiin pesäpallomailansa. Hän laittoi sen laukkuunsa ja suuntasi kohti omakotitaloa, jossa luuli P:n asuvan. Samalla kun Ö soitti ovikelloa, hän piti pesäpallomailaa käsissään niin, että pystyisi heti lyömään P:tä, kun tämä avaisi oven. Kukaan ei kuitenkaan avannut ovea, minkä vuoksi Ö käveli talon ympäri ja huomasi, että terassin ovi oli lukitsematta. Ö meni ovesta sisään ja alkoi lyödä talon huonekaluja säpäleiksi. Kun hän oli tehnyt sitä muutaman minuutin ajan, hän kuuli vaimeaa murinaa ja huomasi seisovansa silmätysten Durren kanssa. Durre-koira, joka oli sekarotuinen, kuuli huonosti ja kärsi ylipainosta, mutta taloaan ja kotiaan se pystyi vielä puolustamaan. Durre murisi yhä pahemmin ja alkoi lähestyä Ö:tä. Tämä kääntyi nopeasti kantapäillään ja ryntäsi ulos talosta. Ö ei kuitenkaan huomannut, että vähän kauempana pihamaalla oli tyhjä uima-allas. Koska sitä ei ollut katettu, Ö putosi päistikkaa uimaaltaaseen sillä seurauksella, että hän mursi reisiluunsa ja sai vakavan aivotärähdyksen. Myöhemmin ilmeni, että Ö oli erehdyksessä soittanut väärän talon ovikelloa. Arvioi tapausta rikosoikeudellisesti. 2. Selosta lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä tarkoittaa a) rikossäännös b) epävarsinainen laiminlyöntirikos c) kieltoerehdys d) hyöty–haitta-vertailun periaate 3. Yhteinen sakkorangaistus? 4. Vapaudenmenetysajan vähentäminen tuomitusta rangaistuksesta? 5. Selvitä yrityksestä luopumista ja tehokasta katumista koskevan sääntelyn sisältö. Vastaustila kaikkien kysymysten osalta on rajoitettu kahteen sivuun. Maksimipistemäärä kustakin kysymyksestä on 10. Muista kirjoittaa vastaukset kysymyksiin 1-2 (Jussi Tapani), 3-4 (Pekka Viljanen) ja 5 (Essi Kinnunen) eri papereille. 21.8.2009 1. A oli iltakävelyllä pienen kaupungin keskustassa. Samaan aikaan juuri ajokortin saanut B ajeli kylänraittia edestakaisin autolla, jossa oli mukana hänen ystävänsä C. Keskustassa oli 40 kilometrin tuntinopeusrajoitus, mutta B ajoi reilua ylinopeutta auton nopeuden ollessa noin 60–80 kilometriä tunnissa. A oli pukeutunut tummaan tuulipukuun, eikä hänellä ollut heijastinta. Keskustassa oli kohtuullinen valaistus, mutta näkyvyyttä heikensi sateinen sää. B lähestyi suojatietä hidastamatta vauhtiaan, eikä hän huomannut suojatietä ylittämään lähtenyttä A:ta. A oli ehtinyt ohittaa suojatien keskikorokkeen. Vähän ennen suojatietä B keskittyi vaihtamaan autoradion kanavaa. Nostaessaan päänsä ylös hän ehti havaita A:n auton konepellin edessä, jonka jälkeen auto törmäsi A:han. B aloitti jarrutuksen välittömästi törmäyksen jälkeen. A lensi törmäyksen voimasta ensin auton tuulilasia vasten ja sen jälkeen hän tömähti maahan. Tämän seurauksen hänen vasen ranteensa murtui ja sääreen syntyi murtuma, joka ulottui nivelpintaan. Lisäksi hänelle aiheutui aivojen ohimolohkon ruhjevamma. Päälleajon silminnäkijä D hälytti paikalle ambulanssin. Ambulanssin saavuttua paikalle hoitohenkilöstö teki tilannearvion ja päätti viedä A:n noin 50 kilometrin päässä sijaitsevaan keskussairaalaan. Heidän ratkaisunsa perustui erityisesti siihen, että A oli törmäyksen jälkeen vielä sekavassa tilassa. Matkalla sairaalaan ambulanssi joutui kolariin E:n kuljettaman henkilöauton kanssa. E oli nauttinut muutaman oluen ennen liikkeelle lähtöään. Hän oli tulossa sivutieltä päätielle ja pysähtyi risteykseen. Nähtyään ambulanssin lähestyvän kovaa vauhtia E arveli kuitenkin ehtivänsä päätielle riittävän ajoissa. E arvioi kuitenkin tilanteen väärin ja tuli suoraan ambulanssin eteen niin, että ambulanssin kuljettaja joutui tekemään voimakkaan äkkijarrutuksen. Jarrutuksen seurauksen ambulanssin kuljettaja menetti ajoneuvon hallinnan. Ambulanssi törmäsi osittain E:n henkilöauton perään, jonka jälkeen matka jatkui kohti ojanpiennarta. Ojassa vauhti hidastui ja lopulta ambulanssi kaatui kyljelleen. Törmäyksen seurauksena ambulanssin henkilöstö vahingoittui vakavasti. Myös A:lle syntyi vakavia vammoja. Häneltä murtui reisiluu ja hän sai otsalohkosta päälaen lohkoon ulottuvan kovakalvon alaisen vuodon. Jonkin ajan kuluttua onnettomuuspaikalle saapui henkilöauto, jonka kuljettaja hälytti paikalle toisen ambulanssin. Onnettomuudessa loukkaantuneet henkilöt kuljetettiin keskussairaalaan. A:n tila oli heikentynyt siinä määrin, että hänet päätettiin välittömästi leikata. Leikkaus eteni alussa suunnitelmien mukaisesti, mutta operaation loppuvaiheessa lääkäri teki viillon millimetrin verran vikaan. Leikkausvirhe hidasti A:n toipumista merkittävästi. Toipilasaikana hän sai sairaalabakteerin, joka heikensi A:n vastustuskykyä ja lopulta infektio aiheutti A:n kuoleman. Arvioi B:n, C:n, E:n ja lääkärin menettelyä rikosoikeudelliselta kannalta. 2. Selosta lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä tarkoittaa a) rikossäännös b) olosuhdetahallisuus c) pakkotila d) ultima ratio periaate 3. Jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöön pantavaksi? 4. Sakon muuntorangaistus? 5. Selvitä, mitä rikosoikeudessa tarkoitetaan hätävarjelulla ja itseavulla. Selvitä myös, mikä on niiden keskinäinen suhde. Vastaustila on jokaisen kysymyksen osalta rajoitettu 2 sivuun. Maksimipistemäärä jokaisesta kysymyksestä on 10 p. Kirjoita vastaukset kysymyksiin 1-2 (Jussi Tapani), 3-4 (Pekka Viljanen) sekä 5 (Essi Kinnunen) eri arkeille. 27.5.2009 1. A oli ammatiltaan vartija. Hän oli viettämässä ystäviensä kanssa vapaailtaa Turun keskustassa. Paikalle osui sattumalta A:lle entuudestaan tuttu B, joka raivostui silmittömästi nähdessään A:n. Paikalla olleet A:n ystävät yrittivät rauhoitella B:tä, joka näytti ensin rauhoittuvan. Yhtäkkiä hän kuitenkin löi nyrkillä A:ta kasvoihin. Isku ei ollut kovinkaan voimakas, eikä A provosoitunut siitä, vaan hän pyysi tapahtumaa läheltä seurannutta vartijaa soittamaan poliisin paikalle. B ei kuitenkaan halunnut jäädä selvittämään asiaa, vaan pinkaisi pakoon. A:n mielestäni tämä oli pelkurimaista käyttäytymistä, eikä hän halunnut päästää B:tä näin helpolla pälkähästä. Niinpä hän lähti B:n perään juosten ja hyväkuntoisena saavutti B:n hetkessä. Kun oli ilmeistä, että B ei edelleenkään halunnut pysähtyä, A kaatoi hänet kumoon. Samalla hetkellä alkoi lähistöltä kuulua poliisiauton sireenin ääni. A ehti vilkaista sivulle ja havaita poliisiauton lähestyvän tapahtumapaikkaa. B:n yrittäessä edelleen riuhtoa itseään irti A:n otteesta, A kaivoi esille taskussaan olleen OCpippurikaasusumuttimen. Ennen kuin hän ehti sumuttaa pippurikaasua B:n kasvoille, poliisit saapuivat paikalle. He havaitsivat A:n kädessä olleen pippurisumuttimen, mutta eivät millään lailla reagoineet asiaan. Poliisin ehdittyä aivan viereen A päätti sumuttaa kaasua B:n kasvoihin. B hermostui ymmärrettävästi asiasta. Silmät kirvellen hän alkoi haukkua A:ta ”natsisiaksi” ja ”fasistiksi”. Lisäksi B väitti A:n syyllistyneen pahoinpitelyyn, kun A oli muutamia viikkoja sitten vartiointitehtäväänsä suorittaessaan tavannut B:n ja estänyt tämän pääsyn erääseen kauppakeskuksessa sijaitsevaan liikkeeseen. B:n kovaääniset syytökset kantautuivat poliisin ja lähellä olleiden sivullisten korviin. Poliisi erotti A:n ja B:n toisistaan. Koska tilanne näytti epäselvältä, he päättivät viedä kummankin henkilön poliisilaitokselle kuulusteluita varten. B ei ilahtunut tästä tiedosta. Hän ilmoitti saaneensa äskettäisin vahvistuksen HIV-positiivisuudestaan, eikä hän todellakaan aikonut lähteä poliisiasemalla asian selvittämistä varten. Tämä ei kuitenkaan herättänyt mitään vastakaikua poliiseissa, vaan he tarttuivat entistä määrätietoisemmin B:n käsivarresta kiinni viedäkseen hänet poliisiautoon. B vastusteli ankarasti pyrkien irrottautumaan poliisien otteesta. Lisäksi hän karjui kovaan ääneen aikovansa tappaa poliisit, jos he eivät päästäisi häntä menemään. Lopulta B onnistui nostamaan käsivarttaan siten, että hän ulottui puremaan käsivarresta pitänyttä toista poliisimiestä kämmenselkään. Poliisimiehen irrotettua otteensa hän onnistuisi raapimaan toisen poliisimiehen poskea ja korvaa. Lopuksi hän sylki kumpaakin poliisia päin osuen heitä naamaan. Arvioi tapausta rikosoikeudellisesti. 2. Selosta lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä tarkoittaa a) rikossäännös b) todennäköisyystahallisuus c) kieltoerehdys d) oikeushyvien suojelun periaate 3. Sakon muuntorangaistus? 4. Vapaudenmenetysajan vähentäminen rangaistuksesta? 5. Mitä ovat RL 20 luvun pakottamisrikokset? Selosta lyhyesti pakottamisrikosten perustunnusmerkistöjen keskeinen sisältö. 27.11.2008 1. Tapaus 2. (Jussi Tapani) A oli Citymarket Oy:n itsevalintamyymälässä irrottanut hälyttimet kahdesta pelilaatikosta ja ottanut lasivitriinistä viisi matkapuhelinta. Hän oli piilottanut matkapuhelimet imurihyllyyn pahvilaatikon taakse, minkä jälkeen hän oli lähtenyt tyhjin käsin ulos myymälästä. Vartijat olivat ottaneet hänet kiinni kassalinjojen jälkeen. Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta varkauden yrityksestä (10 p.). a) A on palkannut sinut avustajakseen. Millaisen argumentoinnin varaan rakennat A:n puolustuksen hänen kiistäessään syytteen varkauden yrityksestä? b) Ratkaiset juttua käräjäoikeuden notaarina yhdessä lautamiesten kanssa. Päädytte yksimielisesti siihen, että teko syyksiluetaan A:lle varkauden yrityksenä. Millaisen rikosoikeudellisen argumentoinnin jälkeen päädytte tähän johtopäätökseen? 3. (Jussi Tapani) Selvitä vangitsemisen edellytykset sekä vangitsemiseen liittyvän päätöksenteon keskeisimmät piirteet. (10 p) 4. (Essi Kinnunen) Mitä rikosoikeudessa tarkoitetaan epätäsmällisyyskiellolla ja kehen se kohdistuu? Selvitä kiellon tarkempi sisältö vaikkapa esimerkkien avulla. (10 p) 5. (Pekka Viljanen) Sakon muuntorangaistus? (10 p) 8.10.2008 1. Tapaus 2. (Eero Backman) Vastaustilaa kaksi sivua. Ylimenevää ei lueta. Korkein oikeus on muutama viikko sitten antanut seuraavanlaisen ennakkoratkaisun. KKO 2008:90. Käräjätuomari oli valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavaa korvausta koskevassa riita-asiassa hankkinut kantajaa koskeneen rikosrekisterin otteen tiedustelematta asianosaisten kantaa todisteen hankkimisesta ja varaamatta heille tilaisuutta lausua todisteen merkityksestä asiassa. Rikosrekisterin otteesta ilmeneviä tietoja oli sisällytetty käräjäoikeuden tuomion perusteluihin. Kysymys siitä, oliko käräjätuomari menettelyllään syyllistynyt tahalliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Millaisin perustein katsot KKO :n argumentoineen mainitsemassaan kysymyksessä? Miten tahallisuus asiassa määritellään? Maksimi 10 pistettä. 3. (Mikko Vuorenpää) Henkilöntarkastus ja —katsastus? Vastauksen pituus max. 2 sivua. 4. (Pekka Viljanen) Yhteinen sakkorangaistus? (10 p) Vastauksen maksimipituus 2 sivua 5. (Essi Kinnunen): Kieltoerehdyksen (RL 4: 2) sisältö ja vaikutukset rangaistusvastuuseen? Vastaustilaa max 2 sivua! 15.8.2008 1. (Eero Backman) Vastaustilaa kaksi sivua. Ylimenevää ei lueta. Turun keskustassa on sattunut liikenneonnettomuus. Jalankulkija on lähtenyt ylittämään katua suojatietä pitkin vastoin punaista valoa. Häneen on törmännyt suurikokoinen kaupunkimaasturi, jonka kuljettaja on siis ajanut vihreätä valoa vasten. Seuraukset ovat kohtalokkaat, sillä jalankulkija on kuollut TYKSin tapaturmakiinikalla. Millainen on tapauksen rikosoikeudellinen arviointi? Käveleekö jalankulkija punaista vastaan pelkästään omalla riskillään? Voidaanko ja millä edellytyksillä auton kuljettaja tuomita rangaistukseen? Miten arviointiin vaikuttaisi TYKSissä tapahtunut hoitovirhe, joka olisi osasyy jalankulkijan kuolemaan? Maksimi 10 pistettä. 2. (Eero Backman) Vastaustilaa kaksi sivua. Ylimenevää ei lueta. Korkein oikeus on antanut hiljattain seuraavanlaisen ennakkoratkaisun. KKO 2008:3 3. Yhtiön öljynjalostamolta oli sen työntekijöiden huolimattomuudesta päässyt suuri määrä öljyä jalostamon maaperään, josta sitä oli valunut myös mereen. Työntekijät oli tuomittu rangaistuksiin tuottamuksellisesta ympäristön turmelemisesta. Kysymys yhtiön tuomitsemisesta yhteisösakkoon. Miten ja millaisin perustein KKO mielestäsi saattoi ratkaista asettamansa kysymyksen? Maksimi 10 pistettä. Selvitä vangitsemisen edellytykset sekä vangitsemiseen liittyvän päätöksenteon keskeisimmät piirteet. (10 p) (Vastaustila max 2 sivua). (Pirjatanniemi) 4. Vapaudenmenetysajan vähentäminen rangaistuksesta? (10 p) (Vastauksen maksimipituus 2 sivua) (Viljanen, Pekka) 5. Selvitä lyhyesti rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen sisältö. Mistä alaperiaatteista se koostuu? 28.5.2008 1. Tapaus 2. Korkein oikeus on antanut aivan hiljattain seuraavanlaisen ennakkoratkaisun. KKO 2008:33. Yhtiön öljynjalostamolta oli sen työntekijöiden huolimattomuudesta päässyt suuri määrä öljyä jalostamon maaperään, josta sitä oli valunut myös mereen. Työntekijät oli tuomittu rangaistuksiin tuottamuksellisesta ympäristön pilaamisesta. Kysymys yhtiön tuomitsemista yhteisösakkoon. Miten ja millaisin perustein KKO mielestäsi saattoi ratkaista asettamansa kysymyksen? (Eero Backman) 3. Selvitä voimassa olevan seksuaalirikossä peruslähtökohdat. Huomaathan, että kysymyksessä ei pyydetä kuvaamaan tunnusmerkistöjen yksityiskohtia, vaan kyse on sä peruslähtökohtien selvittämisestä. (Pirjatanniemi: luennot ja Keskeiset rikokset 2006) (Elina Pirjatanniemi) 4. Jäännösrangaistuksen määrä täytäntöön pantavaksi? (Pekka Viljanen) 5. Mikä on kielletyn riskinoton asema Fränden rikosopissa? Selvitä käsitettä myös mainitsemalla esimerkki selvästi kielletyn riskinoton tapauksista, avoimesta tapauksesta (rajatapauksesta) ja selvästi sallitun riskinoton tapauksesta. (Essi Kinnunen) 29.11.2007 1. Turun keskustassa on sattunut liikenneonnettomuus. Jalankulkija on lähtenyt ylittämään katua suojatietä pitkin vastoin punaista valoa. Häneen on törmännyt suurikokoinen kaupunkimaasturi, jonka kuljettaja on siis ajanut vihreätä valoa vasten. Seuraukset ovat kohtalokkaat, sillä jalankulkija on kuollut TYKSin tapaturmaklinikalla. Millainen on tapauksen rikosoikeudellinen arviointi? Käveleekö jalankulkija punaista vastaan yksinomaan omalla riskillään? Voidaankoja millä edellytyksillä auton kuljettaja tuomita rangaistukseen? Mitä tapauksen arviointiin vaikuttaisi se, että TEHYn työtaistelu olisi alkanut ja klinikan sairaanhoitajat olisivat irtisanoutumisen vuoksi jääneet sinä päivänä kotiin? Maksimi 10 pistettä. 2. Kesäkuussa 2007 KKO on antanut seuraavanlaisen ennakkoratkaisun: KKO 2007:56 Kunnianloukkaus Tahallisuus Asianomistajaa velallisen epärehellisyyttä koskevassa asiassa edustanut asianajaja HN oli valituslupahakemuksessaan Korkeimmalle oikeudelle asettanut hovioikeuden tuomiossa syytetyn avustajan OT:n tutkittavan asian vaiheita koskevalle kertomukselle annetun merkityksen kyseenalaiseksi sillä perusteella, että tämä oli aikaisemmin tuomittu vankeusrangaistukseen epärehellisyydestäja että hänet oli HN:n käsityksen mukaan samasta syystä myös erotettu asianajajaliitosta (otsikon loppua ei tässä toisteta). Kommentoi tapausta rikosoikeudellisen tietämyksesi valossa. Maksimi 10 pistettä. 3. Mitkä ovat ne rikosprosessuaaliset pakkokeinot, joihin myös yksityishenkilö voi ryhtyä? Selvitä pääpiirteissään myös kyseisten pakkokeinojen käytön edellytykset. 4. Jäännösrangaistuksen täytäntöönpantavaksi määrääminen? (10 p) 5. Selvitä rangaistavan avunannon edellytykset sekä se, miten kyseisestä teosta rangaistaan. (10 p) 10.10.2007 1. (Eero Backman) Turun keskustassa on tapahtunut liikenneonnettomuus. Jalankulkija on lähtenyt ylittämään katua suojatietä pitkin vastoin punaista valoa. Häneen on törmännyt suurikokoinen kaupunkimaasturi, jonka kuljettaja on siis ajanut vihreätä valoa vasten. Seuraukset ovat kohtalokkaat, sillä jalankulkija on kuollut saamiinsa vammoihin TYKSin tapaturmakiinikalla. Millainen on tapauksen rikosoikeudellinen arviointi? Käveleekö jalankulkija punaista vastaan yksinomaan omalla riskillään? Voidaanko ja millä edellytyksillä auton kuljettaja tuomita rangaistukseen? Pohdi erilaisia mahdollisia tapahtumienkulkuja rikosoikeudellisen tahallisuus- ja tuottamusmoitteen valossa. 2. (Eero Backman) Toukokuussa 2007 KKO on antanut seuraavanlaisen ennakkoratkaisun: KKO 2007:46 Virkarikos - Virkavelvollisuuden rikkominen - Virkasalaisuuden rikkominen Asianomistaja Työterveyslääkäri, joka oli virkasuhteessa kaupunkiin, oli laatinut oppilaitoksen opettajasta kaksi lääkärintodistusta, joissa opettaja todettiin työkyvyttömäksi, ja toimittanut ne työnantajalle. Opettaja vaati työterveyslääkärin tuomitsemista rangaistukseen virkavelvollisuuden rikkomisista, koska tämä oli laatinut lääkärintodistukset muun muassa vastoin opettajan kieltoa, ja virkasalaisuuden rikkomisista, koska tämä oli paljastanut työnantajalle opettajan suostumuksetta lain mukaan salassa pidettävän tiedon. Kommentoi tapausta rikosoikeuden valossa. 3. Mitä tarkoitetaan henkilöön kohdistuvalla etsinnällä? Millaisin edellytyksin henkilöön kohdistuva etsintä voidaan suorittaa? (Pirjatanniemi) 4. A on tuomittu tuomioistuimessa T1 ehdottomaan vankeusrangaistukseen rikoksesta R1. Myöhemmin hänet on tuomittu tuomioistuimessa T2 ehdottomaan vankeusrangaistukseen rikoksesta R2, joka oli tehty ennen tuomiota Ti. Tuomioistuin T2 otti aiemman tuomion huomioon RL 7:6:ssa edellytetyllä tavalla. Tuomioistuimessa T3 tulee tuomittavaksi rikos R3, joka myös on tehty ennen ensimmäistä tuomiota T1. Miten tuomioistuin T3 mahdollisesti soveltaa RL 7 luvun 6 §:ää? 5. Mitä rikosoikeudessa tarkoitetaan epätäsmällisyyskiellolla ja kehen se kohdistuu? Selvitä kiellon tarkempi sisältö vaikkapa esimerkkien avulla. 10.8.2007 1. Tapaus 2. Korkein oikeus on 19.9.2003 antanut seuraavanlaisen tuomion. KKO 2003:84. Vastaajat olivat 24.1.1998 tunkeutuneet omistajan asuinrakennuksen lähistöllä sijaitsevalle kettutarha-alueelle vastoin omistajan tahtoa. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla kettutarha-alue katsottiin tekohetkellä voimassa olleessa rikoslain 24 luvun 1 §:n 1 momentissa (39/1889) tarkoitetuksi kotirauhan suojaamaksi paikaksi, mutta käräjäoikeuden tuomion antamisen jälkeen 1.10.2000 voimaan tulleiden rikoslain 24 luvun säännösten kannalta vastaajien tekoa pidettiin julkisrauhan rikkomisena. Koska tekohetkellä voimassa olleen lain soveltaminen olisi johtanut olennaisesti ankarampaan lopputulokseen, sovellettiin uutta lakia ja vastaajat tuomittiin julkisrauhan rikkomisesta. Selvitä rikosoikeudellisen tietämyksesi valossa, millaisia olivat otsikossa mainitut Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevät perusteet Maksimi 10 p. 3. Millä edellytyksillä rikoksesta epäilty voidaan määrätä matkustuskieltoon? Selvitä myös kiellon keskeinen sisältö ja kiellon m koskevan päätöksentekomenettelyn pääpiirteet. (Pirjatanniemi) 4. Yhteinen sakkorangaistus? (10 p) (Viljanen, Pekka) 5. Kieltoerehdyksen (RL 4: 2) sisältö ja vaikutukset rangaistusvastuuseen? (vastaustilaa max 2 sivua) (Kinnunen, Essi) 23.5.2007 1. Tapaus 2. (Eero Backman) Toukokuussa 2007 KKO on antanut seuraavanlaisen ennakkoratkaisun. KKO 2007:46 Virkarikos - Virkavelvollisuuden rikkominen - Virkasalaisuuden rikkominen Asianomistaja Työterveyslääkäri, joka oli virkasuhteessa kaupunkiin, oli laatinut kaupungin oppilaitoksen opettajasta kaksi lääkärintodistusta, joissa opettaja todettiin työkyvyttömäksi, ja toimittanut ne työnantajalle. Opettaja vaati työterveyslääkärin tuomitsemista rangaistukseen virkavelvollisuuden rikkomisista, koska tämä oli laatinut lääkärintodistukset muun muassa vastoin opettajan kieltoa, ja virkasalaisuuden rikkomisista, koska tämä oli paljastanut työnantajalle opettajan suostumuksetta lain mukaan salassa pidettävän tiedon. Kommentoi tapausta rikosoikeuden valossa. (Maksimi 10 pistettä). 3. (Pirjatanniemi) Pakkokeinolain 7 luvun 1a kuuluu seuraavasti: Suhteellisuusperiaate. Tässä laissa tarkoitettuja pakkokeinoja saadaan käyttää vain, jos pakkokeinon käyttöä voidaan pitää puolustettavana ottaen huomioon tutkittavana olevan rikoksen tärkeys, rikoksen selvittämisen tärkeys sekä rikoksesta epäillylle tai muille pakkokeinon käytöstä aiheutuva oikeuksien loukkaus ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Miksi suhteellisuusperiaate on tärkeä pakkokeinoja käytettäessä? — Mene suoraan asiaan: vastaustilaa on vain yksi sivu. (10 p) 4. (Pekka Viljanen) Yhteinen sakkorangaistus? max l0p Vastaustila rajoitettu 2 sivuun! 5. (Essi Kinnunen) Yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen (RL 5:2)? max 10 p Vastaustila rajoitettu 2 sivuun! 2.11.2006 1. Turkulaisen paikallispankin konttorinjohtaja A oli ajatuksissaanja häntä puistatti. Sen huomasivat paikalla ollut asiakas B ja tämän tuttava C. B oli tuolloin hakemassa pankilta lainaa 100 000 euroa. B oli päättänyt hankkia ulkomailta posliiniastiastoja ja ryhtyä myymään niitä laskelmiensa mukaan suurella voitolla. Takaajaksi suostunut C huojentui kuullessaan B:ltä, että vakuudet olisivat ihan kunnossa. Takaus olisi pelkkä muodollisuus. Pankilla oli jo valmiiksi yleispanttina B:n asuntoosakkeet. Niinpä C kirjoitti nimensä papereihin. A, joka ei juuri sillä hetkellä jaksanut olla kiinnostunut B:nja C:n asioista, järjesti luoton, vaikka B:Ilä oli aikaisempia vastuita pankille lähes 300 000 euron edestä ja asunto-osakkeiden arvo tuskin ylitti 300 000 euroa. Näitä seikkoja ei kerrottu C:lle. Pankinjohtaja A:llakin oli rahahuolia. Uuden naisystävän D:n viihdyttämiseen tarvittavien varojen määrä oli osoittanut, ettei pankinjohtajankaan palkka välttämättä ole kilpailukykyinen. A oli, myöntämällä itselleen toimivaltansa ylittäen erinäisiä lainoja, kesän aikana maksanut omia ja D:n toiselle pankille olevia lainoja pankin varoista. Tämän ohella naisystävä D oli antanut ymmärtää, että A voisi osoittaa todellista rakkautta ja aikomustensa kunniallisuutta vaikkapa ostamalla D:lle auton. Muutenhan mahdollinen avioliitto alkaisi taloudellisesti selvästi epätasa-arvoisissa merkeissä. A rahoitti D:lle ostamansa Mercedes Benz-merkkisen auton, jonka käteishinta oli 65 000 euroa, vakuudettomalla luotolla, jonka pankin luottotoimikunta A:n tekaiseman luottopäätöksen mukaan oli A:lle muka myöntänyt. Arvioi tapausta rikosoikeuden valossa. (Eero Backman, max 10 pistettä) 2. Henkilöauton kuljettaja ajaa Turun keskustassa sallitulla nopeudella vasten vihreää valoa. Jalankulkija kävelee suojatielle vastoin punaista valoa. Auto törmää jalankulkijaan, joka loukkaantuu pahoin ja joutuu olemaan sairaalahoidossa useita viikkoja. Voidaanko ja millä edellytyksillä auton kuljettaja asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen jalankulkijan vamman aiheuttamisesta? Vai käveleekö jalankulkija punaista valoa vasten pelkästään omalla vastuullaan? Perustele vastauksesi. (Eero Backman, max. 10 p) 3. Millaisia menettelyllisiä vaatimuksia asetetaan kotietsinnälle? Miksi kotietsintä on niin tarkkaan säännelty? (Elina Pirjatanniemi) max 10 p 4. RL 7:1:n mukaan tuomitaan yhteinen vankeusrangaistus, kun joku tuomitaan kahdesta tai useammasta rikoksesta vankeusrangaistukseen SAMALLA KERTAA. Kuvaile ongelmia, joita tästä samalla kertaa -edellytyksestä aiheutuu muutoksenhakutuomioistuimessa. (Pekka Viljanen) max 10 p 5. RL 4:5 :ssä säännelty pakkotilateko on sallittu, jos 'teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava". Mitä seikkoja on otettava huomioon pakkotilateon puolustettavuutta arvioitaessa? Konkretisoi vastaustasi esimerkein! (Essi Kinnunen) max 10 p 27.9.2006 1. Tapaus 2. Dolus eventualis tahallisuuden muotona 3. Matkustuskielto 4. Yhteisen sakkorangaistuksen määrääminen 5. Rangaistusvastuun edellytykset epävarsinaisissa laiminlyöntirikoksissa? 15.6.2006 1. Tapaus 2. KKO on vuonna 2003 antanut seuraavan ennakkoratkaisun: KKO 2003:84. Vastaajat olivat 24.1.1998 tunkeutuneet omistajan asuinrakennuksen lähistöllä sijaitsevalle kettutarha-alueelle vastoin omistajan tahtoa. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla kettutarha-alue katsottiin tekohetkellä voimassa olleessa rikoslain 24 luvun 1 §:n 1 momentissa (39/1889) tarkoitetuksi kotirauhan suojaamaksi paikaksi, mutta käräjäoikeuden tuomion antamisen jälkeen 1.10.2000 voimaan tulleiden rikoslain 24 luvun säännösten kannalta vastaajien tekoa pidettiin julkisrauhan rikkomisena. Koska tekohetkellä voimassa olleen lain soveltaminen olisi johtanut olennaisesti ankarampaan lopputulokseen, sovellettiin uutta lakia ja vastaajat tuomittiin julkisrauhan rikkomisesta. Sinua haastattelee erään lehden toimittaja, joka ei ymmärrä KKO:n tuomiota. Selvitä hänelle, mistä on kysymys ja mihin ratkaisu perustuu. Olisivatko 1.1.2004 voimaan tulleet uudet rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevat säännökset jollakin tavoin vaikuttaneet KKO:n ratkaisuun, jos tuomio olisi valmistunut sen jälkeen? 3.1. Mitä tarkoittavat seuraavat rikosoikeudelle tärkeät käsitteet: a) analogiakielto, b) tarkoitustahallisuus, c) pakkotila, d) hätävarjelun liioittelu, e) yllytys? 3.2. Kirjoita esimerkki, johon sovellat yhtä yllä mainituista käsitteistä. Luo esimerkissäsi sellainen tilanne, jonka esiintyminen voisi olla mahdollista käytännössä. 4. Tapaus 5. Pidättämisen ja vangitsemisen edellytykset PKL:n mukaan? 8.3.2006 1. Tapaus 2. Välillinen tekeminen. 3. Vaikuttaako rikoksentekijän humalatila rangaistusvastuuseen? 4. Tapaus 5. Pidättämisen ja vangitsemisen edellytykset PKL:n mukaan? 14.12.2005 1. Tapaus 2. Dolus eventualis tahallisuuden muotona 3. Mitkä ovat oikeutetun hätävarjeluteon ehdot? 4. Tapaus 5. Rikoslain 7 luvun 6 §:ssä tarkoitettu aikaisemmin tuomitun vankeusrangaistuksen huomioon ottaminen? Esitä myös yksi esimerkki säännöksen soveltamisesta. 10.11.2005 1. Tapaus 2. Millainen erehdys on kieltoerehdys ja mikä on sen rikosoikeudellinen merkitys? 3. Mitkä ovat törkeän huolimattomuuden arvioinnissa käytettävät kriteerit? Esitä myös yksi esimerkki törkeästä huolimattomuudesta. 4. Tapaus 5. Vankeusrangaistuslain täytäntöönpanomääräykset. 14.12.2005 1. Tapaus 2. Dolus eventualis tahallisuuden muotona. 3. Mitkä ovat oikeutetun hätävarjeluteon ehdot? 4. Tapaus 5. Rikoslain 7 luvun 6 §:ssä tarkoitettu aikaisemmin tuomitun vankeusrangaistuksen huomioon ottaminen? 23.6.2005 1. Tapaus 2. Tapaus 3. Kieltoerehdys (RL 4 luvun 2 §). 4. Tapaus 5. Tahallisuus ja tunnusmerkistöerehdys? 9.3.2005 1. Tapaus 2. Tapaus 3. Luonnonvararikokset suomen rikoslain mukaan. 4. Tapaus 5. Tunnusmerkistöerehdys? 1.12.2004 1. Tapaus 2. Tapaus 3. Terrorismirikokset Suomen rikoslain mukaan. 4. Tapaus 5. Kieltoerehdys 27.10.2004 1. Tapaus 2. Tapaus 3. Terrorismirikokset Suomen rikoslain mukaan. 4. Tapaus 5. Selosta lyhyesti jokamiehen kiinniotto-oikeuden ja itseavun pääsisältö uudessa rikoslain yleisessä osassa. 24.6.2004 1. Tapaus 2. Tapaus 3. Rikoksentekijän erehdystä koskevien uusien säännösten (RL 4 luvun 1-3 §) pääkohdat. 4. Tapaus 5. Selosta lyhyesti jokamiehen kiinniotto-oikeuden ja itseavun pääsisältö uudessa rikoslain yleisessä osassa. 3.3.2004 1. tapaus 2. tapaus 3. Tunnusmerkistöerehdys ja kieltoerehdys, niiden erot ja yhtäläisyydet uusien säännösten valossa. 4. tapaus 5. Selosta lyhyesti jokamiehen kiinniott-oikeuden ja itseavun pääsisältö uudessa rikoslain yleisessä osassa. 4.12.2003 1. tapaus 2. tapaus 3. Dopingrikoksia koskevat säännökset 4. tapaus 5. Vastuu epävarsinaisesta laiminlyöntirikoksesta pääpiirteissään? 29.10.2003 1. tapaus 2. tapaus 3. Kerro muutamalla lauseella, mitä tarkoittavat seuraavat käsitteet rikosoikeudessa: a) kansainvälinen rikos b) virkamies c) yrituksen kelvollisuus d) välillinen tekeminen e) vaalirikos f) työpaikkakiusaaminen g) surma h) ihmisryöstö i) yritysvakoilu j) velallisen epärehellisyys 4. tapaus 5. Vastuu epävarsinaisesta laiminlyöntirikoksesta pääpiirteissään? (Nuutila= 19.6.2003 1. tapaus 2. tapaus 3. Kerro muutamalla lauseella, mitä seuraavat asiat tarkoittavat rikosoikeudessa (vastaustilaa yhteensä neljä sivua) a) kaksoisrangaistavuuden vaatimus b) tehokas katuminen c) välillinen tekeminen d) kiihottaminen kansanryhmää vastaan e) laiton sotilaallinen toiminta f) rekisterimerkintärikos g) seksuaalinen häirintä h) vakuusoikeuden loukkaus i) velallisen epärehellisyys j) kurssin vääristäminen 4. tapaus 5. Syyntakeisuuden asteet rikosoikeudessa? Humalan vaikutus syyntakeisuuteen? 5.3.2003 1. tapaus 2. tapaus 3. Eero backman: Luonnonvararikoksia koskevien säännösten (RL 48a luku) pääkohdat? 4. tapaus 5. Lainkonkurrenssi? 4.12.2002 1. tapaus 2. (Eero Backman, vastaustilaa kaksi sivua). KKO on vuonna 2001 antanut seuraavan ennakkoratkaisun: KKO 2001:88. Kavallus. A oli laiminlyönyt maksaa puolisoiden yhteisen velan, jonka hän oli sitoutunut suorittamaan osituksessa saamansa kiinteistön kauppahinnalla. A ei ollut menettelyllään syyllistynyt kavallukseen. Tapauksessa käräjäoikeus ja hovioikeus olivat tuominneet A:n rangaistukseen törkeästä kavalluksesta. Yhteinen velka oli verovelka. Laiminlyönnin takia A:n puoliso joutui maksamaan veron kokonaan. Mistä käsityksesi mukaan tapauksessa oli kysymys? Kommentoi tapausta kertomalla käsityksesi niistä perusteista, joiden johdosta KKO kumosi alempien oikeuksien tuomiot. 3. (Eero Backman, vastaustilaa yhteensä neljä sivua) Kerro muutamalla lauseella, mitä rikosoikeudessa tarkoittavat seuraavat asiat: a) Kansainvälinen rikos b) Tehokas katuminen c) Julkisrauhan rikkominen d) Luottamusaseman väärinkäyttö e) Kurssin vääristäminen 4. tapaus 5. Tahallisuuden alaraja? (Ari-Matti Nuutila, vastaustilaa kaksi sivua) 30.10.2002 1. tapaus 2. (Eero Backman, vastaustilaa kaksi sivua) Korkeimmassa oikeudessa on äskeittäin annettu tuore ennakkoratkaisu liikennerikoksesta. KKO 2002:81 Liikennerikos - Kulkuneuvon luovuttaminen juopuneelle A oli B:n pyynnöstä kuljettanut tämän omistamaa autoa. Juopuneen B:n vaatimuksesta A oli matkan aikana antanut auton B:n kuljetettavaksi… (A:ta vastaan ajettiin syytettä kulkuneuvon luovuttamisesta juopuneelle) Otsikon jatkoa ei tässä kerrota, sillä kysymys kuuluu seuraavasti. Mikä on rikosoikeudellisen tietämyksesi valossa KKO:n tuomion sisältö ja miten sitä on perusteltava? 3. (Eero Backman, vastaustilaa kaksi sivua) Dopingrikoksia koskevat säännökset. 4. tapaus 5. Praeter legem -kielto? (Nuutila) 19.6.2002 1. Tapaus 2. (Eero Backman) Korkein oikeus on antanut viime vuonna seuraavan kavallusrikosta koskevan ennakkoratkaisun: Kko 2001:88 Kavallus. A oli laiminlyönyt maksaa puolisoiden yhteisen velan, jonka hän oli sitoutunut suorittamaan osituksessa saamansa kiinteistön kauppahinnalla. A ei ollut menettelyllään syyllistynyt kavallukseen. Alemmat oikeudet, Turun käräjäoikeus ja hovioikeus, olivat tuominneet A:n rangaistukseen törkeästä kavalluksesta. A oli kiinteistökaupasta saamallaan kauppahinnalla sitoutunut maksamaan puolisoiden yhteisen verovelan. Maksun laiminlyönnistä oli johtunut, että A:n puolisolta perittiin verovelkaa ja hän kärsi sen takia taloudellista vahinkoa. Kommentoi tapausta kertomalla rikosoikeudellisen tietämyksesi valossa, millä perusteilla käsityksesi mukaan KKO on kumonnut alempien tuomioistuinten langettavat tuomiot. Mistä tapauksessa siis viime kädessä on kysymys? Vastaustilaa on kaksi sivua. 3. (Eero Backman) Luonnehdi muutamalla lauseella, mitä rikosoikeudesta tarkoittavat seuraavat ilmaisut. Vastaustilaa yhteensä kaksi sivua. a. Pakkotila b. Sodankäyntirikos c. Virkamiehen vastustaminen d. Markkinointirikos e. Koulukiusaaminen 4. OIKEUSTAPAUS (Nuutila) Antti harjoitti huoltamotoimintaa haja-asutusalueella valtatien varressa. Antti omisti yhtiön ja oli huolissaan siitä, että huoltamolle oli tehty viime kuukausien aikana yhteensä neljä murtoa, mutta poliisia ei koskaan saatu paikalle ajoissa. Hän oli neuvotellut ongelmasta poliisilaitoksen kanssa, josta oli todettu, että poliisilla ei ole voimavaroja valvoa maalla olevaa huoltamoa. Vakuutusyhtiökään ei ollut kiinnostunut asian selvittämisestä. Antti päätti selvittää asian itse. Hän alkoi yöpyä huoltoasemallaan varusteenaan luvallinen pistooli. Kolmanena yönä huoltamolle oltiin taas murtautumassa. Antti oli hiljaa kunnes kaksi murtovarasta oli keräämässä tiskin takana kasseihin tupakkaa ja keskiolutta. Silloin Antti tuli takahuoneesta ja ilmoitti aseella uhaten, että ”seis, olette kiinniotetut”. Varkaat lähtivät siitä paikasta karkuun. Heillä oli pihassa auto kuljettajineen, ja kolmikko lähti pakomatkalle. Antti seurasi omalla autollaan perässä. Ajoittain takaa-ajossa ajettiin 120 km/h nopeudella, vaikka nopeusrajoitus oli 60 km/h. 20 minuutin takaa-ajon jälkeen murtovarkaat pysäyttivät autonsa, hylkäsivät saaliinsa ja jatkoivat pakoaan jalan. Antille ei kuitenkaan riittänyt omaisuutensa takaisin saaminen, vaan hän jatkoi takaa-ajoa saadakseen rikoksentekijät kiinni. Kun pakenijat juoksivat peltoa pitkin pakoon, Antti ampui heitä kohti pistoolilla sillä seurauksella, että yksi pakenijoista sai luodin reiteensä. Tämän jälkeen myös kaksi muuta murtovarasta antautuivat Antille. Tapauksen rikosoikeudellinen arviointi Antin osalta? Perusteltu vastaus. Vastaustilaa kaksi sivua. 5. Praeter legem –kielto? (Nuutila) 28.02.02 1. Tapaus 2. KKO on vuonna 2001 antanut seuraavan ennakkoratkaisun: KKO 2001:88 Kavallus. A oli laiminlyönyt maksaa puolisoiden yhteisen velan, jonka hän oli sitoutunut suorittamaan osituksessa saamansa kiinteistön kauppahinnalla. A ei ollut menettelyllään syyllistynyt kavallukseen Tapauksessa käräjäoikeus ja hovioikeus olivat tuominneet A:n rangaistukseen törkeästä kavalluksesta. Yhteinen velka oli verovelka. Laiminlyönnin takia A:n puoliso joutui maksamaan veron kokonaan. Mistä käsityksesi mukaan tapauksessa on kysymys? kommentoi tapausta kertomalla käsityksesi niistä perusteista, joiden johdosta KKO kumosi alempien oikeuksien tuomiot. 3. Kerro muutamalla lauseella, mitä rikosoikeudessa tarkoittavat seuraavat asiat: a) kansainvälinen rikos b) Tehokas katuminen c) Julkisrauhan rikkominen d) Luottamusaseman väärinkäyttö e) Kurssin vääristäminen 4. Tapaus 5. Törkeä tuottamus?
© Copyright 2024