Loimaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2014-2016
i Lo m aa /yvållä tulevaisuudesta 49 1 Loimaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimiseen osallistuneet tahot: Heittola Arja, osastonhoitaja Kaunisto Jaakko , sosiaali - ja terveysjohtaja Koistinen Sari , johtava ylilääkäri Marttila Marita, johtava hoitaja Pärkö Manne, sivistystoimenjohtaja Suhonen Pirkko , nuorisosihteeri Tunkkari Matti, kehittämisjohtaja Viippo Katri , sosiaalityön johtaja Lisäksi on pyydetty laajalti eri palvelukokonaisuuksien asiantuntijoiden palvelukuvauksia ja kommentteja. Suunnitelman kokoamisesta ja toteutuksesta on vastannut sosiaalityön johtaja. 2 SISÄLLYSLUETTELO 2 1 3 JOHDANTO 1.1 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman perusta ja tarkoitus 3 1.2 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelu ja päivittäminen Loimaalla 5 2 LAST EN JA NUORTEN KASVUOLOT , HYVINVOINT I JA PALVELUT ARPEET 5 3 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUJEN KUVAUS JA KEHITTÄMISTAVOITTEET 9 3.1 Varhaiskasvatus ja koulutus 10 3.2 Sosiaali- ja terveyspalvelut 3.2.1 Äitiys- ja lastenneuvola 3.2.2 Lapsiperheiden kotipalvelu 3.2.3 Kouluterveydenhuolto ja opiskeluterveydenhuolto 3.2.4 Suun terveydenhuolto 3.2.5 Erityispalveluyksikkö 3.2.6 Erikoissairaanhoidon palvelut 3.2.3 Sosiaalityö 11 11 12 13 14 16 18 18 3.3 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut 20 3.4 Muu palvelutarjonta 3.4.1 Seurakunta 3.4.2 Mannerheimin lastensuojeluliitto 22 23 23 3.5 Kaupunkiympäristö ja sen kehitys 24 4 YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN ERI VIRANOMAISTEN JA PALVELUJEN VÄLILLÄ 25 4.1 Ehkäisevä lastensuojelu 25 4.2 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 28 5. YHTEENVETO SUUNNITELMAN TOTEUTTAMISESTA 30 TILASTOLIITE 3 1 JOHDANTO 1.1. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman perusta ja tarkoitus Vuoden 2008 alussa voimaan tullut lastensuojelulaki (13.4.2007/417) velvoittaa kuntaa laatimaan suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi . Ohjelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava vähintään kerran neljässä vuodessa . Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa . Edellinen lasten ja nuorten osalta tehty suunnitelma oli osa Loimaan kaupungin hyvinvointipoliittista strategiaa vuosille 2009-2012. Nyt päivitetään palveluja ja seurantatietoja , sekä tarkistetaan ja laaditaan tavoitteita vuosille 2014 -2016. Lain 12 §:ssä on määritelty, että suunnitelman tulee sisältää kunnan määrittelemälle suunnittelukaudelle tiedot: 1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toi3. 4. 5. 6. mista ja palveluista; lastensuojelun tarpeesta kunnassa; lastensuojeluun varattavista voimavaroista; lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palvelu- ja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Se on osa kunnan vakiintunutta toiminnan suunnittelun, toteuttamisen sekä arvioinnin vuosirytmiä. Erityisesti lastensuojelun tarvetta sekä lastensuojeluun varattavia voimavaroja koskevat suunnitelman kohdat sisältävät kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnan kannalta keskeistä tietoa. Suunnitelman sisältö tulee huomioida kunnan talousarviossa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on kehittää lastensuojelua niin, että se vastaa paremmin kunnassa asuvien lasten ja nuorten tarpeita sekä tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa. Suunnitelman on oltava lapsilähtöinen, eli toiminnan keskiössä on koko ajan oltava lapsen ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen. 4 Lastensuojelulla tarkoitetaan tässä yhteydessä lasten ja nuorten palvelujen pohjalta muodostuvan laajaa kokonaisuutta. Tätä on kuvattu kuviossa 1. Kasvuolosuhteiden kehittäminen (riittävät ja jatkuvat aikuiskontaktit, lapsen huomioon ottavat toimintatavat, turvallinen, terveellinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö) Peruspalvelut Ehkäisevä lasten Lapsi - ja perhekohtainen (neuvola, päivähoito, suojelu lastensuojelu koulu, nuorisotyö, mie- (lasten tukeminen (lastensuojelutarpeen lenterveys- ja päihdepal- peruspalveluissa, järjestötoiminnassa ym.) selvitys, avohuolto, kiireellinen sijoitus, huostaanot- velut, kodin hoito,terveydenhuolto, liikuntatoimi ym.) to, sijaishuolto, jälkihuolto) Kuvio 1: Lastensuojelun kokonaisuus Taskinen Sirpa (2007) Lastensuojelulaki (417/2007), Soveltamisopas, Stakes, Oppaita 65. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma varmistaa, että kunnan toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista, pitkäjänteistä sekä yhteistoimintaan ja kumppanuuteen perustuvaa. Suunnitelmassa päätöksentekijät määrittävät kunnan lapsi- ja lastensuojelupolitiikan keskeisen sisällön ja painopisteet sekä varaavat toiminnan ja sen kehittämisen edellyttämät voimavarat. Palvelujärjestelmästä vastaavat johtajat varmistavat lasten ja perheiden tarpeiden mukaisesti kehittyvän palveluvalikon ja palvelujen toimivuuden sekä huolehtivat riittävistä asiakastyön tukijärjestelmistä. Hallintokuntien yhteistyössä laatima suunnitelma toimii myös välineenä eri hallintokuntien yhteistyön kehittämisessä. Suunnitelma on kunnassa sekä strateginen että konkreettinen toimintaohjelma, joka sisältää kunnan arvopohjan ja tahtotilan , konkreettiset tavoitteet ja niitä koskevat linjaukset, painopisteet sekä kehittämisehdotukset eri vuosille. Lastensuojelun suunnitelma on tärkeä lastensuojelutyön laadun, asiakkaan oikeusturvan ja tasa-arvon seuraamisen sekä toteuttamisen väline. Konkretisoitu suunnitelma sisältää kannanottoja lastensuojelun palvelujen saatavuuteen ja rakenteisiin. Suunnitelmassa arvioidaan ja ennakoidaan lastensuojelutyön resurssien riittävyyttä ja sitä kautta myös lastensuojelutyöntekijöiden jaksamista . Pysyvä, osaava ja motivoitunut henkilöstö on lastensuojelun elinehto. 5 1.2 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelu ja päivittäminen Loimaalla Loimaan kaupungin vuoden 2009 talousarviossa esitettiin sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen tasolla tavoitteiksi terveyden edistäminen ja kansansairauksien vähentäminen, lasten ja perheiden hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä aktiivinen kolmas ikä. Talousarviossa todettiin, että tavoitteiden saavuttamista tukemaan laaditaan vuoden 2009 aikana hyvinvointipoliittinen ohjelma, joka sisältää lakisääteisen lastensuojelusuunnitelman, vanhus- ja vammaisohjelman sekä terveyden edistämisohjelman vuosille 2009 - 2012. Jatkossa hyvinvointipoliittinen ohjelma korvautuu terveydenhuoltolain 12 §:n tarkoittamalla raportilla kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Raportti annetaan vuosittain valtuustolle ja kerran valtuustokaudessa valmistellaan laajempi hyvinvointikertomus. Tällainen hyvinvointikertomus on laadittu ensimmäistä kertaa loppuvuodesta 2013 sähköisenä. Tämän vuoksi lasten ja nuorten hyvinvoinnista laaditaan nyt oma erillinen suunnitelmansa, joka kattaa valtuustokauden 2016 loppuun saakka. 2 LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT , HYVINVOINTI JA PALVELUTARPEET Lasten ja nuorten kasvuoloja Loimaalla on seurattu useiden tilastokokonaisuuksien kautta. Kouluterveyskyselyn kautta saadaan säännöllisesti seurantatietoa, koska kouluterveyskysely tehdään kaikille peruskoulujen 8. ja 9. luokan oppilaille sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille joka toinen vuosi. Viimeisin kysely on toteutettu v. 2013, ja seuraava kerätään v. 2015. THL:n ylläpitämään sähköiseen Sotkanet-tietokantaan kerätään vuosittain paljon kunta- ja aluekohtaista, sekä koko maan kattavaa seurantatietoa väestön elinolojen kehittymisestä sekä terveydentilasta ja sosiaali- ja terveyspalveluista. Samalla ylläpidetään kunnan omia seurantatietojärjestelmiä, josta saadaan tuoreinta seurantatietoa. Seuraavan sivun taulukoihin on kerätty v. 2009 laaditun hyvinvointipoliittisen suunnitelman laatimisvaiheessa sovittuja seurantatietoja, ja noiden seurattavien ilmiöiden viimeaikaista kehitystä ja hyvinvointivaikutuksia. Tämän suunnitelman liitteenä on laajempi tilastokatsaus, jossa on eritelty tilastotietoja numeerisina kokonaisuuksina. 6 Taulukko 1 . Arjen riskit ( Kouluterveyskyselyt) Ilmiö Todentaminen Lasten ja nuorten tupakointi Oppilaiden humalajuominen Vaikutus hyvinvointiin, kehityksen suunta V. 2011 lasten ja nuorten tupakointi oli laskussa. Nyt v. 2013 tupakoivien osuus on kouluterveyskyselyn mukaan lisääntynyt: 8. ja 9 Ik 12% > 18% lukion 1. ja 2.Ik 2% > 7% Kouluterveyskyselyyn (2013) vastanneista koululaisista tosi humalassa on vähintään kerran kuussa ollut 14 % 8. ja 9. lk:n oppilaista. Kasvua edelli- Laittomia huumeita kokeilleiden määrä Nuorten kokema kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus seen kyselyyn verrattuna n. 1%. Lukiolaisten kohdalla vastaava luku on 18%, jossa laskua on 17%. Kouluterveyskyselyn mukaan laittomia huumeita kokeilleiden määrä on noussut edelliseen kyselyyn verrattuna. 8. ja 9.1k 3% > 6% lukion 1. ja 2 Ik 3% > 7% Kouluterveyskysely (2013): 8. ja 9. Ik 10% lukion 1. ja 2. 7% Taulukko 2 . Talous ja työllisyys ( Sotkanet) Ilmiö Todentaminen Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä laski koko 2000-luvun ajan tasaisesti . Vuosina 2008 (8,5%) ja 2009 (9,2%) asiakkaiden määrä kääntyi nousuun. Vuonna 2012 määrä oli kuitenkin taas pudonnut (7,1 olo) Toimeentulotukea saaneiden nuorten määrä Toimeentulotukea saaneiden 18-24-vuotiaiden määrä laski koko 2000 -luvun ajan tasaisesti . Vuosina 20082009 on asiakkaiden määrä kuitenkin kään tynyt nousuun Uusi kysymys, ei vertailutietoa aiemmista kyselyistä Vaikutus hyvinvointiin ja palvelutarpeeseen , kehityksen suunta 7 Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä (v. 2009 15,3% ja 2010 15,5%). Kuitenkin vuoteen 2012 määrä laski (13,3%) 17-24-vuotiaista on koulutuksen ulkopuolelle jäänyt v. 2009 11,3%, ja siitä luku on ollut hieman nousussa. Kuitenkin v. 2012 määrä on vähän laskenut (10,6%) (ei koulutuksessa tai suorittanut 2. asteen tutkintoa) Nuorisotyöttömyys 18-24 vuotiaat Vuoden 2009 huippulukeman (14,9%) jälkeen nuorisotyöttömyys on laskenut hiljalleen. V. 2012 nuorisotyöttömyys oli 9,6% Taulukko 3 . Päivähoito ja peruskoulutus (kunnan omat tilastot) Vaikutus palvelutarpeeseen, Ilmiö Todentaminen kehityksen suunta Päivähoidon piirissä olevien Päivähoidon piirissä olevien määrä on pysynyt ennallaan, määrä osapäivähoidon käyttö on noussut. Päivähoidon piirissä on v. 2013 n. 600 lasta (53 % 0-6-vuotiaista), kokopäivähoidossa 374 (33 %), osapäivähoidossa 225 (20 %) Peruskoululaisten määrä On laskeva. Peruskoulussa oppilaita 1594 vuonna 2013 , 170 oppilasta vähemmän kuin vuonna 2008 Kokoaikaisessa ja osaKokonaisoppilasmäärän laskiaikaisessa erityisopetukses- essa on myös erityisopetusta sa olevien lasten määrä saaneiden oppilaiden määrä laskenut. (155 v. 2009 ja 123 v.2013) 8 Taulukko 4. Lastensuojelu - ja mielenterveyspalvelut Ilmiö Lasten määrä lastensuojelun tukitoimien piirissä ( Sotkanet) Todentaminen Avohuollon tukitoimien piirissä on v. 2012 ollut 8,7% 0-17-vuotiaista, kun vastaava määrä oli v. 2010 7,8%. Määrä on pidemmälläkin aikavälillä kasvanut, koska v. 2009 luku oli 7,4%. Kodin ulkopuolelle sijoitettuKodin ulkopuolelle on ollut jen lasten määrä sijoitettuna v. 2012 2,2% 017-vuotiaista. Määrä on kasvanut 2000-luvun edetessä (v. 2009 1,8%). Lasten ja nuorten sairaalahoi- Mielenterveyteen sairaalato mielenterveydellisistä syis- hoitoa saaneiden määrä oli tä vuonna 2007 aiempia ja (llapsi/1000 vastaavan ikäis- myöhempiä vuosia korketä kohti) ammalla tasolla. Vuonna 2011 5, 5 ja v. 2012 4,6 Vaikutus palvelutarpeeseen, kehityksen suunta 9 3 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUJEN KUVAUS JA KEHITTÄMISTAVOITTEET Taulukko 5 . Loimaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuus VARHAISKASVATUS, PERUSOPETUS JA TOISEN ASTEEN KOULUTUS Päivähoito (päivä - Esiopekotihoito , ryhmätus perhepäivähoito , perhepäivähoito , erityispäivähoito , avoin päiväkoti , leikkitoiminta ) Kotihoidon tuki perheille, joissa alle 3 -vuotias la psi Yksityisen hoidon tuki Äitiys- ja lastenneuvola SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Perusopetus Lisäopetus Toisen asteen koulutus (lukio ja ammatillinen koulutus) (perusopetus 1-6, perusopetus 7-9, erityisopetus , 11vuotinen oppivel vollisuus ) Psykososiaalinen oppilashuolto Koululaisten iltapäivätoiminta (luokkien 1-2 oppilaiden ap- ja ip -toiminta , erityiso il. a p- ja ip- 'a kerhotoiminta ) Opiskeluterv.huolto Kouluterv .huolto Perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut (alueellinen vastaanottopalvelu, päivystys) Suun terveydenhuolto (0-6 -vuotiaiden ja 7-17 -vuotiaiden suun terveydenhuolto ) Erityistyöntekijöiden palvelut (puheterapia , fysioterapia, neuvolapsykoloi Erityispalveluyksikkö (perheneuvola, päihdepalvelut , mielenterveyspalvelut ) Erikoissairaanhoito (mm.operatiiviset palvelut , lapsi- ja nuorisopsykiatria) Perheasiain palvelut (lapsen huoltajuus, elatusapu ja isyyden vahvistam.) Lastensuojelun avopalvelut Lastensuojelun sijaishuolto Työllistämispalvelut ja työpajatoiminta Aikuissosiaalityö ja toimeentulotuki Vammaispalvelut (vaikeammaisten ja kehitysvammaisten palvelut) Sosiaalipäivystys KULTTUURI- JA VAPAA-AJAN PAL - Nuorisopalvelut (harrastus- ja vapaa-ajan palvelut , ennakoiva nuorisotyö, nuorten osallisuus- ja vaikuttamiskanavat, etsivä nuoriso työ) VELUT Liikuntapalvelut ( Yleiset liikuntapalvelut ja -paikat) Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut Vapaa sivistystyö ( työväenopisto) KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITYS Kaupunkisuunnittelu (kaavoitus, liikennesuunnittelu , kevyen liikenteen väylät, katujen ja puisto jen suunnittelu ) Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito (kadut, tiet ja kevyen liikenteen vä ylät, viheralueet, ulkoilureitit jne. ) Kiinteistöjen ylläpito ja asuminen Joukkoliikenne 10 3.1 Varhaiskasvatus ja koulutus Varhaiskasvatus on lapsen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus. Loimaan varhaiskasvatuksen toiminta-ajatuksena on tarjota * laadukkaita päivähoitopalveluja * lapsen tarpeista lähtevää huolenpitoa * kasvun ja oppimisen tukemista yhdessä vanhempien kanssa kasvatuskumppaneina Kaikissa Loimaan varhaiskasvatusyksiköissä toteutetaan Loimaan Varhaiskasvatussuunnitelmaa, jonka mukaan jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsiperheille tarjotaan päivähoitoa, esiopetusta, leikkitoimintaa ja koululaisten iltapäivätoimintaa. Päivähoitoa järjestetään perheiden tarpeen mukaan joko kokopäiväisenä tai osapäiväisenä päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Päivähoitoa tarjoavat kaupungin 11 omaa päiväkotia, 3 - 4 ryhmäperhepäiväkotia sekä n. 40 perhepäivähoitajaa. Ostopalveluna päivähoitoa hankitaan kahdesta kaupungin alueella toimivasta yksityisestä päiväkodista. Lisäksi kaupungissa on avoin päiväkoti, joka toimii kahtena aamupäivänä viikossa. Päivähoidossa työskentelee 2 kiertävää erityislastentarhanopettajaa. Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona on kotihoidontuki tai yksityisen hoidon tuki ja sen kunnallinen lisä. Päivähoidon toimintayksikköjen sijoittuminen kaupungin alueelle näkyy ohjelman liitteenä olevasta kartasta. Vuoden 2012 alusta varhaiskasvatus on siirtynyt kokonaisuudessaan sivistyspalvelukeskuksen alaisuuteen. Perusopetusta järjestetään Loimaalla tällä hetkellä 9 alakoulussa, 3 yläkoulussa sekä Tuulensuun erityiskoulussa. Esiopetusta annetaan päiväkodeissa sekä perusopetuksen yhteydessä Kirkonkylän ja Kojonkulman kouluilla. Vammaisille lapsille esiopetusta järjestetään Tuulensuun koulussa. Kouluyksikköjen sijainti kaupungin alueella on esitetty ohjelman liitteenä olevassa kartassa. Perusopetuksen johtavana ajatuksena on yhtenäinen perusopetus, jolla lapselle turvataan yhtenäinen ja johdonmukaisesti etenevä kasvun ja oppimisen polku. Toimintaan liittyy 1. ja 2. vuosiluokkien oppilaille sekä 3-9. vuosiluokkien osalta erityisopetukseen otetuille ja siirretyille järjestettävä aamu- ja iltapäivätoiminta. Varsinaista aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentää yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa järjestettävä kerhotoiminta. Kaikilla kouluilla toimivat oppilashuoltoryhmät (rehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, kuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja sekä tarvittaessa muita 11 asiantuntijajäseniä), esiopetuksessa oppilashuoltoryhmä kootaan kunkin lapsen kohdalla erikseen ja se koostuu perheen ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden lisäksi muista asiantuntijoista esim.(psykologi, lastenneuvolan lääkäri, puheterapeutti, fysioterapeutti, terveydenhoitaja, erityislastentarhanopettaja ja tarvittaessa sosiaalityöntekijä). Koulutoimen palveluksessa on koulukuraattori ja kaksi koulupsykologia. Yleissivistävää toisen asteen koulutusta Loimaalla tarjoaa Loimaan lukio. Ammatillista toisen asteen koulutusta järjestää Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, jonka koulutusvalikoimaan kuuluvat luonnonvara- ja ympäristöala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnontieteiden ala, matkailu-, ravitsemus- ja talousala, sosiaali-, terveys ja liikunta-ala sekä kulttuuriala. Koulutustarjonnan täydentävät Loimaan työväenopisto, Loimaan seudun musiikkiopisto sekä Loimaan Evankelinen Kansanopisto. 3.2 Sosiaali - ja terveyspalvelut 3.2.1 Äitiys- ja lastenneuvola Neuvolatyö on toteutettu Loimaalla lähipalveluna; Pääterveysasemalla. Hirvikosken terveysasemalla, Mellilän terveysasemalla ja Alastaron terveysasemalla. Tavoitteena on tukea perhettä antamalla neuvontaa ja ohjeita sekä tarvittaessa puuttua riskitekijöihin lasta odottaville perheille sekä lapsen leikki-iän ajan. Asetuksen mukaan lasten ehkäisevissä palveluissa toimivalla henkilöstöllä tulee olla valmiudet tunnistaa lasten, nuorten ja perheiden tuen tarve riittävän varhain ja järjestää tarvittavat tukitoimet viivytyksettä yksilöllisen tarpeen mukaan. Tukitoimien arvioimiseksi käytetään verkostomaista työotetta ja moniammatillista yhteistyötä (mm. terveydenhoitaja - lääkäri - psykologi). Kun perheessä ilmenee erityisen tuen tarve, työntekijä voi tarjota asiakkaalleen mahdolli-suuden tiimitapaamiseen. Tapaamisessa perhe saa käyttöönsä monen ammattilaisen asiantuntijuuden samanaikaisesti, kun etsitään ratkaisuja, päätetään tarvittavista tukitoimista ja määritellään vastuut. Palvelujen porrasteisuus toteutuu, kun ennen asiakkaan ohjaamista (esim. perheneuvolaan) käytetään perustason yksittäisen työntekijän osaamisen lisäksi moniammatillisen tiimin voimavaroja. Yhteistyössä, harkitusti, ohjataan asiakas eteenpäin. Hoitojakson päätyttyä siirtyy jatkoseuranta takaisin neuvolan työntekijöille. (Lähde: Neuvolatyön käsikirja) 12 Neuvolan työmuotoja: 1) perhevalmennus 2) neuvolatiimin tapaamiset (lääkäri, terveydenhoitaja, psykologi, fysioterapeutti, puheterapeutti, perheneuvolan työntekijä, kiertävä erityislastentarhaopettaja) 3) lapsiperheiden kotipalvelu 4) moniammatilliset perheen kanssa pidettävät verkostopalaverit Tiimityön lisäksi työvälineinä ovat perheen psykososiaalista tilannetta kartoittavat ja puheeksi ottamista helpottavat vanhempien kyselylomakkeet. Tarvittaessa voidaan järjestää myös moniammatillisia kotikäyntejä ja ohjata perheitä erilaisiin vertaisryhmiin. Erityisen tuen tarve selvitetään, jos lapsessa, nuoressa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa lapsen tai nuoren tervettä kasvua ja kehitystä: lapsen ja nuoren sairaudet, mielenterveys- ja päihdeongelmat käytöshäiriöt ja kiusaaminen neurologisen kehityksen ongelmat (oppimisvaikeudet) lapseen kohdistunut fyysinen ja psyykkinen väkivalta ja lapsen laiminlyönti puutteet perushoivassa, huolenpidossa ja perheen keskinäisessä vuorovaikutuksessa toistuvat hoitoon hakeutumiset tapaturman vuoksi vanhempien vakavat sairaudet, mielenterveys- tai päihdeongelmat läheisväkivalta perheen toimeentuloon ja elinoloihin liittyvät ongelmat. 3.2.2 Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelun toiminta-ajatuksena on vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukeminen, perheen omien voimavarojen vahvistaminen ja oman toimintakyvyn tukeminen sekä opastaminen mm. lasten- ja kodinhoidossa. Lapsiperheiden kotipalvelua on mahdollista saada akuuttina, tilapäisenä tai pitkäkestoisena kotipalveluna. Akuutti kotipalvelu : Tarve liittyy akuuttiin ja ennalta odottamattomaan tilanteeseen, johon perhe ei voi varautua ennakolta . Akuutin palvelun tarve arvioidaan perheen henkilökohtaisen yhteydenoton pohjalta puhelimitse tai asiakkaan asioimiskäynnin yhteydessä Tilapäinen kotipalvelu: Tilapäistä kotipalvelua voi saada ennakoitavissa olevaan eiakuuttiin avun tarpeeseen. Tarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti. 13 Pitkäkestoinen kotipalvelu: Pitkäkestoisen kotipalvelun tarpeesta on kysymys silloin, kun perhe tarvitsee tukea selviytyäkseen arkielämään liittyvistä asioiden hoidosta lasten hoidon, kasvatuksen ja kehityksen osalta, eikä perheen käytettävissä ole tukiverkostoa tai muuta palvelua (esim. päivähoito) ja perheen tilanne edellyttää lapsiperheille suunnatun kotipalvelun ammattihenkilöstön tukea. Perheelle tehdään palvelu- ja hoitosuunnitelma. Palvelun tarve arvioidaan kahden kuukauden jaksoissa. Lapsiperheiden kotipalvelu tekee yhteistyötä monien tahojen kanssa. Asiakkuuden arviointi voidaan tehdä perheen henkilökohtaisen yhteydenoton pohjalta, mutta arvioijana voi toimia myös jokin yhteistyötahoista, esimerkiksi neuvola, päivähoidon ohjaaja tai kiertävä lastentarhanopettaja. Lapsiperheiden kotipalvelu voi osallistua myös neuvolatiimiin ja tarvittaessa ohjata perheen jonkin muun palvelun piiriin, josta kokee olevan apua perheelle. Lapsiperheiden kotipalvelu toimii koko Loimaan alueella ja palvelu on maksullista. 3.2.3 Kouluterveydenhuolto ja opiskeluterveydenhuolto Terveydenhoitajan vastaanotto toteutetaan kaikilla kouluilla lähipalvelun periaatteella. Koululääkäriin saa yhteyden terveydenhoitajan välityksellä. Loimaalla toteutetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuolto siitä annetun asetuksen edellyttämässä laajuudessa. Oppilas tavataan vähintään kerran lukukauden aikana ja tarvittaessa useamminkin. Terveystarkastuksissa selvitetään oppilaan kokonaiselämäntilannetta ja varhaisen puuttumisen keinoin tuetaan perhettä. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan vanhemmat mukaan. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävät: oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen yhteistyö muun opetus- ja oppilashuollon henkilöstön kanssa koulun ja kodin välinen yhteistyö terveydentilan toteamista varten tarpeellinen erikoistutkimus ennaltaehkäisevä terveydenhuolto: terveysneuvonta, terveelliset elämätavat Kouluterveydenhuollossa tulee tunnistaa oppilaan ja hänen perheensä erityisen tuen tarpeet ja järjestää yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa tarvittava tuki mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toiminnassa noudatetaan "matalan kynnyksen -linjaa" lasta /perhettä hoitavien eri tahojen välillä. Lapsen/nuoren/perheen tai muun kouluyhteisössä toimivan on 14 helppo lähestyä kouluterveydenhuollon henkilöstöä niissä asioissa, jotka aiheuttavat huolta.Palveluiden porrasteisuus toteutuu yksiköiden välillä kun noudatetaan "saattaen siirtoa". 3.2.4 Suun terveydenhuolto Suun terveys linkittyy moneen terveydenhuollon osa-alueeseen ja sen lisäksi yhteistyökumppaneita ovat päivähoito , koulut ja oppilaitokset. Odottavat perheet Tavoitteena on jakaa ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille yleistä tietoa suun terveydestä sekä vanhempien että tulevan lapsen kannalta. Vanhempia ohjataan suun terveyden arvostamiseen sekä kerrotaan, mikä merkitys säännöllisellä puhdistuksella, ravinnolla, streptococcus mutans-tartunnalla ja ksylitolin käytöllä on suun terveydelle. Vanhemmille on varattu mahdollisuus myös maksuttomaan suun hoidon tarpeen arviointiin vastaanotolla. Hyvällä yhteistyöllä neuvolan kanssa on mahdollisuus tavoittaa kaikki ensimmäistä lastaan odottavat perheet ja samalla myös tunnistaa ne perheet, jotka tarvitsevat erityistä tukea. 0-6 -vuotiaat Tavoitteena terveen suun ja hampaiston kehittyminen ja säilyttäminen. Suun terveystarkastuskäynnit kohdentuvat ikäluokkiin 1/2-1v, 11/2v, 3-4v ja 5-6v. Suun terveystarkastuskäynneillä korostetaan vanhempien vastuuta lapsen suun terveydestä. Käynneillä keskustellaan mm. bakteeritartunnan ehkäisemisestä, terveellisistä imemis- ja ravintotottumuksista ja lapsen hampaiden puhdistamisesta. Riskitekijöitä pyritään kartoittamaan. Hyvällä yhteistyöllä neuvolan kanssa tuetaan samansuuntaisia ohjeita ja neuvoja suun terveyden säilyttämisessä. Neuvolassa kannustetaan vanhempia varaamaan lapselle aika hammashoitolaan, mikäli riski suun sairauksiin on kasvanut tai ei ole tietoa lapsen edellisestä käynnistä hammashoitolassa. Lasten poisjääntejä suun terveystarkastuksista ja hoitokäynneiltä ei ole. Vanhemmille tiedotetaan heidän vastuustaan. Tarpeen mukaan terveydenhuollon ammattilainen on yhteydessä lastensuojeluun, missä selvitetään, edellyttävätkö poisjäännit lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Yhteistyö päiväkotien lasten ja henkilökunnan kanssa on jatkuvaa terveellisen hoitoympäristön takaamiseksi: ksylitoli, pesumahdollisuus, merkkipäivien tarjoilut mm. 15 7-17 -vuotiaat Tavoitteena terveen suun ja hampaiston kehittyminen ja säilyttäminen. Alakoulun 1. - ja 5.- luokkalaiset kutsutaan hammaslääkärin tutkimukseen ja yksilölliseen terveysneuvontaan lukuvuoden aikana. Purennan kehityksen seuranta sisältyy kaikkiin tutkimuskäynteihin._Neuvonta mm: säännölliset ruoka-ajat, terveelliset välipalat, harjaus (huoltaja tarkistaa tarvittaessa pesutuloksen), ksylitolin käyttö (koulussa saa ruokailun jälkeen ksylitolipastillin). Pesutulos näytetään tarpeen mukaan plakkivärjäyksellä. Muut alakoulun luokat kutsutaan suuhygienistin tarkastukseen 1. luokan recallmäärittelyn pohjalta . Neuvonta vrt. edellä. Ylemmillä luokilla arvioidaan puhkeavien seiskojen pinnoitustarve , palpoidaan kehittyvät yläkulmahampaat (labiaalinen sijainti) sekä yksilöllisen tarpeen mukaan ravintoneuvontaa ja tupakan vaikutusta suun terveyteen . Käynnillä saa hammasharjan. Yläkoulun 8-luokkalaiset kutsutaan kirjeellä hammaslääkärin tutkimukseen ja yksilölliseen terveysneuvontaan lukuvuoden aikana. Purennan kehityksen seuranta sisältyy kaikkiin tutkimuskäynteihin. Yksilöllisesti keskustellaan aiheista: napostelu, tupakka ja suu, lävistykset ja suu, happamat juomat. Tarpeen mukaan kontrolloidaan ja havainnollistetaan pesutulos plakkivärjäyksellä. Kotihoidon tavoitteena on säännölliset ruoka-ajat, terveelliset välipalat, vesi janojuomana, harjaus aamuin illoin fluoritahnalla ja hammaslangan käyttö, ksylitolin käyttö 3-5 kertaa päivässä. Muut yläkoulun oppilaat kutsutaan suuhygienistin tarkastukseen recall-määrittelyn pohjalta. Neuvonta vrt. edellä. Hyvällä yhteistyöllä kouluterveydenhuollon kanssa tuetaan samansuuntaisia ohjeita ja neuvoja suun terveyden säilyttämisessä. Kouluympäristön terveellisyys huomioidaan myös hampaiden kannalta (ksylitoli, terveelliset välipalat, vesipisteet, järjestyssäännöt). Vanhempien tuki on edelleen tärkeä. Kohdennettuja tietoiskuja pidetään suunnitelluille luokille. Lasten poisjääntejä suun terveystarkastuksista ja hoitokäynneiltä ei ole. Vanhemmille tiedotetaan heidän vastuustaan. Yhteistyömalli kouluterveydenhuollon kanssa mietitään. Tarpeen mukaan terveydenhuollon ammattilainen on yhteydessä lastensuojeluun, missä selvitetään, edellyttävätkö poisjäännit lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Opiskeluterveydenhuolto ( -17v) Tavoitteena on säännöllisen suun kotihoidon jatkuminen ja hoidon tarpeen arviointiin hakeutuminen. 16 Alle 18-vuotiaille jatkuu maksuton hammashoito recall-suunnitelman mukaan ja heille lähetetään passiivinen kutsu kehotuksella varata aika suun terveystarkastukseen, pääsääntöisesti suuhygienistille. Yksilöllisesti keskustellaan aiheista: napostelu, tupakka ja suu, lävistykset ja suu, happamat juomat. Tarpeen mukaan kontrolloidaan ja havainnollistetaan pesutulos plakkivärjäyksellä. Kotihoidon tavoitteena on säännölliset ruoka-ajat, terveelliset välipalat, vesi janojuomana, harjaus aamuin illoin fluoritahnalla ja hammaslangan käyttö, ksylitolin käyttö 3-5 kertaa päivässä. Suun terveystarkastusten jatkoajoitus määritellään ja informoidaan opiskelijaa. Muiden oppilaitosten, kuin keskiaste-lukio, joissa opiskelijat pääsääntöisesti yli 18vuotiaita, ilmoitustauluilla tiedotetaan mahdollisuudesta opintojen aikana yhteen suun terveystarpeen arviointiin opiskelupaikkakunnan hammashoitolassa. 3.2.5 Erityispalveluyksikkö Perheneuvola palvelee perheitä erilaisissa lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen sekä vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä ja perhe-elämän tai parisuhteen vaikeuksissa. Palveluja voivat hakea Loimaalla ja Oripäässä asuvat perheet, joilla on vähintään yksi alaikäinen lapsi. Perheneuvolan tehtävänä on tukea ja edistää lasten ja nuorten myönteistä kehitystä järjestämällä: 1. ohjausta, neuvontaa ja asiantuntija-apua ihmissuhteisiin, perhe-elämään ja lasten / nuorten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä ( mm. varhainen tuki, ennaltaehkäisevä asiakastyö ) 2. lapsen / nuoren kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa kasvatukseen ja perhe-elämään liittyvissä ongelmissa Työmuotoja ovat mm. : - lapsen kasvuun, kehitykseen ja tunne-elämään liittyvä ohjaus ja neuvonta yksilötutkimukset lapsille, perhetutkimukset perhe- ja pariterapiat asiantuntijalausunnot (esim. sosiaalitoimen, päivähoidon tai koulun pyynnöstä ) lähetteet (esim. jatkotutkimuksiin, - kuntoutukseen ) terapeuttiset ryhmät 17 Perheneuvolapalvelut ovat luottamuksellisia, maksuttomia ja vapaaehtoisia. Perheneuvolassa työskennellään moniammatillisissa tiimeissä. Työryhmässämme toimivat lääkäri, psykologi, perheneuvoja ja perheterapeutti. Perheneuvolan työntekijät tekevät tarvittaessa yhteistyötä myös lapsen opettajan, terveydenhoitajan tai päivähoidon työntekijän kanssa. Nämä yhteydenpidot tapahtuvat aina perheen luvalla, ja usein perheet ovat itse mukana neuvotteluissa. Asiakastyön lisäksi perheneuvolasta annetaan konsultaatioapua ja / tai työnohjausta lapsiperheiden kanssa työskenteleville muille ammattilaisille. Perheneuvolaan voi ottaa yhteyttä, jos tunne-elämästä perheenjäsenen kuolema, onnettomuus, sairaus) ongelmiin Päihdepoliklinikalta saa neuvontaa, apua ja hoitoa erilaisissa alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttöön sekä mm. peliriippuvuuteen liittyvissä ongelmissa. Päihdepoliklinikalla työskentelee lääkäri ja sairaanhoitajia. Päihdepoliklinikan toiminnan tavoitteena on edistää päihteettömiä elintapoja sekä vähentää ja ehkäistä päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja. Päihdepoliklinikalle voi ottaa yhteyttä, jos tarvitaan - tietoa päihteistä ja peliriippuvuudesta tai esim. päihdeongelman arviointia - tukea päihteistä irrottautumiseen - päihdekierteen katkaisuhoitoa avo- tai osastohoitona - arviointia ja ohjausta vieroitus- tai kuntoutushoitoon. Toiminta sisältää mm: yksilövastaanottoja, pari- ja perhetapaamisia, kotikäyntejä, verkosto- ja viranomaisyhteistyötä, kirkasvalo- ja korva-akupunktiohoitoa, huumeseulojen ottamista sekä ohjausta ja neuvontaa sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa. Päihdepoliklinikan palvelut ovat luottamuksellisia, maksuttomia ja vapaaehtoisia. Maanantaista perjantaihin voi päihdepoliklinikalle tulla päivystysaikana kello 9 - 10 ilman lähetettä. Muulloin asiakkaaksi tuloon tarvitaan lähete. 18 Mielenterveystvöryhmän työntekijät, psykologit ja sairaanhoitajat, palvelevat asiakkaita silloin, kun tarvitaan keskusteluapua esim. seuraavissa asioissa: - psyykkinen hyvinvointi, sen tukeminen, arviointi ja seuranta erilaiset elämän kriisitilanteet erilaiset ihmissuhteisiin liittyvät asiat lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyvät kysymykset ja huolenaiheet. Asiakkaalla on käynneillään mahdollisuus tilanteiden selvittelyyn keskustellen sekä ajatusten ja tunteiden jäsentämisen kautta. Toiminta sisältää: yksilövastaanottoja, pari- , perhe- ja / tai verkostotapaamisia, viranomaisyhteis-työtä, kotikäyntejä, ryhmätoimintaa ( esim. korva-akupunktiota, rentoutusharjoituksia), lapsen kognitiivisen kehityksen tutkimuksia. Palvelut ovat luottamuksellisia, maksuttomia ja vapaaehtoisia. 3.2.6 Erikoissairaanhoidon palvelut Erikoissairaanhoidon palvelut toteutetaan porrastetun terveydenhuoltojärjestelmän toimintamallin mukaisesti pääsääntöisesti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin eri yksiköissä, ja niihin tarvitaan lääkärin lähete. Sekä ehkäisevän että korjaavan lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun näkökulmasta tärkeitä ja vakiintuneita yhteistyötahoja ovat varsinkin lasten ja nuorten psykiatria. 3.2. 7 Sosiaalityö Sosiaalityön kokonaisuuteen kuuluvat yleinen (aikuis)sosiaalityö mm. toimeentulotuki, työllistämispalvelut, lastenvalvojan palvelut ja lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu sekä vammaispalvelut. Yleisellä sosiaalityöllä tuetaan yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä sekä edistetään turvallisuutta. Työhön sisältyy myös viimesijaisena toimeentuloturvana myönnettävä toimeentulotuki tilanteissa, joissa henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Loimaan kaupungin yleisessä (aikuis-)sosiaalityössä työskentelee sosiaalityön sosiaalityöntekijä, kaksi sosiaaliohjaajaa sekä kaksi palvelusihteeriä. Toimeentulotuen myöntämisen lisäksi aikuissosiaalityössä tehdään asiakaspäätökset päihdekuntoutuksesta sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluista (ShL). Lastenvalvoja hoitaa lasten huoltajuuteen ja tapaamiseen, elatusapuun ja isyyden vahvistamiseen liittyviä asioita. Lastenvalvojan luona vanhemmat saavat neuvontaa 19 ja ohjausta sopimuksia tehtäessä, käytäntöön sovellettaessa ja muutettaessa. Lastenvalvojan vahvistamat sopimukset ovat lainvoimaisia. Sosiaalityön kokonaisuuteen kuuluu myös työllistämistoiminta, jossa huolehditaan tukityöllistämiseen ja työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin liittyviin työharjoitteluihin ja -kokeiluihin sekä kuntouttavaan työtoimintaan liittyvistä toimenpiteistä keskitetysti. Työtoimintaa ohjaavat työtoiminnan koordinaattori sekä työnsuunnittelija. Työllistämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä TE-toimiston sekä työllistämiskeskus Duuniparkin kanssa. Duuniparkissa on lähinnä aikuisille työttömille suunnattu työpaja. Kuntouttavaa työtoimintaa toteutetaan myös kaupungin eri työyksiköissä erikseen sovitusti. Nuorten alle 29-vuotiaiden pajatoiminta on keskitetty Loimaan kaupungin nuorten työpajalle ja hankkeena vuoden 2014 loppuun asti toimivaan, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän hallinnoimaan Mobiilipajaan. Vammaispalvelut neuvovat ja palvelevat, kun vammaisen lapsen tai nuoren perhe tarvitsee ohjausta ja tukea vähentämään vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä. Vammaispalveluihin kuuluvat vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä kehitysvammatyö. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tehtävänä on turvata lapselle turvallinen ja virikkeellinen kasvuympäristö, tasapainoinen ja monipuolinen kehittyminen sekä taata lapselle erityinen suojelu ja huolenpito. Lapsi- ja perhekohtaisella lastensuojelulla on viimesijainen vastuu turvata lapsen terve kehitys ja hyvinvointi. Viranomaisilla on velvollisuus tehdä ilmoitus lapsesta, joka tarvitsee lastensuojeluntarpeen selvitystä. Kuka tahansa lapsen tai nuoren hyvinvoinnista huolestunut voi tehdä lastensuojeluilmoituksen. Lastensuojelu tutkii jokaisen ilmoituksen lastensuojelulain edellyttämällä tavalla. Lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvitysten yhteydessä tehdään tarvittaessa tiivistä yhteistyötä mm. poliisin, lasten ja nuorten psykiatrian, neuvolan ja koulun kanssa. Lastensuojeluna järjestetään lapselle ja perheelle erilaisia tukitoimia avohuoltona. Tukitoimia ovat mm. sosiaalityön tuki ja ohjaus, perhetyö, perhekuntoutus, tukiperheet ja taloudellinen tuki. Loimaan kaupungin lastensuojelussa työskentelee sosiaalityöntekijä-lastenvalvojan lisäksi 2 sosiaalityöntekijää, 2 sosiaaliohjaajaa sekä palvelusihteeri. Lastensuojelun perhetyön avulla autetaan niitä perheitä, joilla on vanhemmuuteen tai lasten- ja kodinhoitoon liittyviä tuen tarpeita ja/tai perheet ovat väsyneitä omassa elämäntilanteessaan. Perhetyössä työskentelee 2 perheohjaajaa ja 2 perhetyöntekijää. Perhetyön asiakkaana on lapsi tai lapset sekä heidän huollostaan ja kasvatuksestaan vastaavat, samassa taloudessa asuvat aikuiset. Perhetyön perheohjaajat ja perhetyöntekijät toimivat asiakkaan lähityöntekijöinä, ja perhetyö toteutetaan mm kotikäynteinä, osallistumisena asiakkaan verkostopa- 20 lavereihin sekä ryhmätoimintana. Perhetyön asiakkaiksi ohjaudutaan lastensuojeluasiakkuuden kautta. Viimesyaisia keinoja ovat kiireellinen sUoitus, huostaanotto ja lapsen soittaminen sijaishuoltoon laitokseen tai perheeseen . Pitkäaikaisemman sijoituksen jälkeen lapsella tai nuorella on oikeus jälkihuoltoon . Lisäksi lastensuojelun työntekijät tekevät oikeuden pyytämät olosuhdeselvitykset lasten huolto - ja tapaamisriidoissa. Sijaishuollon palvelut hankitaan ostopalveluina ja kesästä 2011 alkaen myös omana toimintana Loimaan kaupungin perhetukikeskuksesta. Lisäksi perhetukikeskuksessa järjestetään lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteenä tukiviikonloppuja ja vanhemmuuskeskusteluja sekä tuettuja tapaamisia ja valvottuja vaihtoja . Perhetukikeskuksen henkilökunta koostuu vastaavasta ohjaajasta , 6 ohjaajasta , sekä yhdestä hoitajasta ja psykiatrisesta sairaanhoitajasta. Sosiaalityön kokonaisuutta täydentää ympärivuorokautinen sosiaalipäivystys, jonka Loimaan kaupunki järjestää oman kaupungin lisäksi koko Loimaan seutukunnan alueelle. Sosiaalityön palvelujen haasteena on jatkossa erityisesti lastensuojeluun ja vammaispalveluihin liittyvien asiakaskohtaisten palvelujen järjestäminen laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Monimutkaistuvien asiakkuuksien ja asiakkaiden suuren liikkuvuuden vuoksi palvelujen jatkuva räätälöinti yhteistyö eri tahojen kanssa on arkipäivää. Lastensuojelussa tarvitaan entistä enemmän intensiivisiä ja oikeaaikaisia palveluja, jotta viimesijaisina toimenpiteinä toteutettavia kodin ulkopuolisia sijoituksia tarvittaisi mahdollisimman vähän. Tähän tarpeeseen voidaan vastata erityisesti perhetyötä ja perhetukikeskuksen palveluja kehittämällä. 3.3 Kulttuuri - ja vapaa -ajan palvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen kokonaisuuteen kuuluvat nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut sekä vapaa sivistystyö (työväenopisto, musiikkiopisto). Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia sekä kaikkien kuntalaisten harrastus- ja osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia ja aktivoivia harrastus- ja vapaa-ajanpalveluita sekä mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Loimaan kaupunki on tehnyt päätöksen järjestää etsivää nuorisotyötä. Tavoitteena on tavoittaa ne nuoret, jotka ovat heikosti tai ei ollenkaan kiinnittyneitä palveluihin. Toteutus seutukunnallisena. Alueella on kaksi etsivää nuorisotyöntekijää. Seutukunnallisena yhteistyönä järjestetään uraohjaajan palveluita, jotka on suunnattu 21 heikosti omiin koulutus- ja uravalintoihin kiinnittyneille nuorille. Molemmat tekevät tiivistä yhteistyötä paikallisten ja alueellisten organisaatioiden kanssa. Nuorten osallistumis- ja vaikuttamiskanavia ovat nuorisovaltuusto ja nuorisoparlamentti (toteutetaan joka kolmas vuosi). Nuorisovaltuusto valitaan vaaleilla joka toinen vuosi. Nuorisovaltuustolla on edustus Loimaan kaupungin luottamuselimissä puhe- ja läsnäolo-oikeudella. Nuorisoparlamenttiin osallistuvat kaikkien yläasteiden luokkien edustajat. Edustajat on valittu luokittain, joissa on työstetty ehdotuksia parlamentille eri menetelmin. Myös maakunnallisen nuorisoportaalin (pointti.info) kautta nuoret voivat tehdä ehdotuksia. Avointa talo- ja aluetyötä toteutetaan neljällä nuorisotilalla. Kohderyminä ovat pääasiassa yläkouluikäiset ja 4-6-luokkalaiset. Avoimen toiminnan tavoitteena on tarjota nuorille turvallinen, virikkeellinen ja maksuton kokoontumispaikka, jossa on ammattitaitoinen ohjaaja ohjaamassa, valvomassa ja tukemassa nuoria sekä välittämässä alueelta tietoa nuorten elinoloista. Avoimen toiminnan yhtenä työmuotona on lasten kesäleiritoiminta, jota järjestetään leirikeskus Kalikassa. Tavoitteena on tarjota kaikille alakouluikäisille mahdollisuus osallistua leiritoimintaan. Nuorille tarpeellisen tiedon välittäjänä on maakunnallinen point.info portaali sekä valtakunnalliset portaalit mm. nuortenelama.fi. Tiedotuksessa käytetään paikallisia tiedotusvälineitä. Erityisen tärkeää on henkilökohtainen tieto nuorelle palvelutilanteissa. Sosiaalinen media on noussut tärkeään asemaan sekä yhteydenotoissa eri palveluihin että palvelu- ja vuorovaikutustilanteissa. Nuorisopalvelut järjestävät tilaisuuksia ja tapahtumia , joiden kautta pyritään vaikuttamaan nuorten elinoloihin ja tiedon liikkumiseen., esimerkiksi selviytymispelit (ennaltaehkäisevää päihdekasvatusta) kaikille 6-luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen ja harrastuksiin ohjaukset kaikille 5 -luokkalaisille . Seiskaluokkalaisille järjestetään koulun alkaessa ryhmäytymispäivä , jonka tavoitteena on erilaisessa toimintaympäristössä eri teemoin tutustuttaa toisiinsa. seiskaluokkalaiset ja heidän opettajansa Liikuntatoimi tarjoaa kuntalaisille yleistä ja suunnattua liikuntaryhmätoimintaa sekä ylläpitää sisä- ja ulkoiluliikuntapaikkoja sekä -reitistöjä. Liikuntapalveluissa tehdään nuorisotoimen tavoin tiivistä yhteistyötä sekä seutukunnan muiden kuntien että järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Ajankohtaista tietoa tapahtumista, palvelutarjonnasta ja yhdistyksistä löytyy osoitteesta www.loimaa.fi/liikunta_ja_ulkoilu. Kulttuuripalvelujen tavoitteena on paikallisesti edistää taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä paikallisen kulttuuriperimän vaalimista. Tavoitteeseen pyritään luomalla edellytyksiä kulttuurin harrastamiselle ja harjoittamiselle tarjoamalla kuntalaisten käyttöön tiloja, tukemalla taloudellisesti 22 kulttuuritoimintaa harjoittavia yhteisöjä, järjestämällä kulttuuritilaisuuksia sekä keräämällä ja tallentamalla paikallista kulttuuriperinnettä. Kirjastopalveluiden tehtävänä on tuottaa ajantasaiset ja monipuoliset kirjasto- ja tietopalvelut. Kirjastopalveluita tarjotaan pääkirjastossa, Hirvikosken kirjastossa, Alastaron kirjastossa, Mellilän kirjastossa sekä Viittaan lainausasemalla. Työväenopisto tuottaa loimaalaisille heidän tarpeistaan lähteviä harrastus- ja sivistyspalveluja, jotka tukevat kuntalaisten aktiivisuutta, kehittävät sivistystä sekä edistävät henkistä ja ruumiillista hyvinvointia. Paikallisten toimijoiden ja yhdistysten kanssa tehdään yhteistyötä mahdollisimman laajan seutukunnallisen, alueellisen ja paikallisen kurssitarjonnan saavuttamiseksi. Musiikkiopisto järjestää laadukasta musiikin ja tanssin opetusta sekä niihin liittyvää muuta toimintaa alueen asukkaille. Musiikillisten ja tanssiin liittyvien tietojen ja taitojen kartuttamisen lisäksi tavoitteena on tarjota asukkaille mielekästä toimintaa vapaa-ajaksi elämänlaatua parantamaan. 3.4 Muu palvelutarjonta Yhteistyö seurakunnan, järjestöjen sekä yhdistysten kanssa muodostaa olennaisen tärkeän osan kaupungin hyvinvointipalveluiden kokonaisuudesta. Erityisesti osallistumismahdollisuuksia, vapaa-aika- ja harrastustoimintaa järjestettäessä muodostaa kolmannen sektorin toiminta suuren osan palvelutarjonnasta. Eri yhteistyötahojen toiminnasta saa tietoa organisaatioiden omilta sivustoilta. Laajasta kansalaisjärjestöjen toiminnasta saa tietoa osoitteesta http://www.loimaanseutu.fj/yhdistysrekisteri. Rekisterissä on yli 200 Loimaalaisen järjestön tai yhteisön tiedot eri aloilta mm. liikunta, nuoriso- kulttuuri, kyläyhdistykset, palveluyhdistykset. "Sinua varten " -messut järjestetään joka kolmas vuosi Messujen tavoitteena on saattaa järjestöt ja kuntalaiset (vapaa -aikapalvelut v.2014). yhteen. Kansalaisjärjestöjen ja kunnan tarjoamia vapaa-ajanpalveluja täydentävät set palveluntuottajat. yksityi- 23 3.4.1 Seurakunta Loimaan seurakunnalla on laajasti monipuolisia palveluja lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Toiminnot ovat pääsääntöisesti maksuttomia tai maksut ovat nimellisiä. Viikottain kokoontuvia päiväkerhoja on tarjolla 3-6 vuotiaille lapsille. Lisäksi perhekerhoja kokoontuu ympäri kaupunkia. Perheille ja isovanhemmille on tarjolla kesäleirejä. Lisäksi lapsityö järjestää runsaasti retkiä, tilaisuuksia ja tapahtumia lapsiperheille. Yksinhuoltajien vertaisyhmä kokoontuu kuukausittain. Musiikkityön lapsikuorotoiminta on vilkasta ja maksutonta harrastustoimintaa, jonka kautta voi saada esiintymiskokemusta. Nuorisotyö tarjoaa kouluikäisille tytöille ja pojille kerho-, leiri-, ja retkitoimintaa ympäri vuoden. Rippikoulun kautta seurakunta tavoittaa laajasti 15- vuotiaat nuoret. Isoskoulutuksen kautta nuorille tarjotaan tekemistä rippikoulun jälkeen ja mahdollisuus työllistyä leiritoiminnassa. Seurakunnan kasvatustyössä työskentelee päätoimisesti neljä lastenohjaajaa, lapsityönohjaaja sekä kolme nuorisotyönohjaajaa. Työntekijät tekevät tarvittaessa kotikäyntejä ja voivat tarjota keskusteluapua. Seurakunta tekee aktiivista yhteistyötä eri lasten ja nuorten asioissa toimivien tahojen välillä. Lisätietoja: www.loimaanseurakunta.fi 3.4.2 Mannerheimin lastensuojeluliitto Loimaalla toimii kolme Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisyhdistystä. Yhdistysten tavoitteena on lisätä lapsen arvostusta ja hänen tarpeidensa huomioonottamista paikkakunnalla ja paikallisessa päätöksenteossa , sekä vaikuttaa lapsiperheille suunnattujen ennaltaehkäisevien palvelujen tarjontaan. Loimaan kaupungin yhdistyksen vakiintuneita ja edelleen jatkuviksi suunniteltuja toimintamuotoja ovat: Yhdistyksellä on leikkipuistotoimintaa Loimaan kaupungin keskustassa Koulukentän puistossa . Leikkipuistossa yhdistyksen leikinohjaajan valvontaan voi jättää 3-6- 24 vuotiaan lapsen pientä maksua vastaan. Puisto toimii ulkoilu- ja tapaamispaikkana lapsiperheille sekä perhepäivähoitajille ja hoitolapsille. Yhdistyksen tavoitteena on omalta osaltaan helpottaa loimaalaisten lapsiperheiden ja lasten arkea. Erityisesti halutaan huomioida kotona hoidettavat lapset sekä lastenhoidon tarve lapsen sairastuessa sekä ilta- ja viikonloppuaikoina. Yhdistys järjestää tilapäistä lastenhoitoapua sekä terveille että sairaille lapsille. Yhdistys järjestää tilauksesta ryhmähoitopalveluja erilaisissa tilaisuuksissa kuten urheilutapahtumissa ja perhejuhlissa. Yhdistyksen tarjoamassa virkistystoiminnassa pyritään luomaan niin koko perheen yhteisiä kuin perheiden välisiäkin ajanviettomahdollisuuksia. Yhdistyksellä on vapaaehtoisvetoista perhekahvilatoimintaa sekä kaupungin keskustan alueella että Hirvikoskella. Perhekahvila on lapsiperheiden kohtauspaikka, jossa leikki- ja keskusteluseuran lisäksi on toisinaan myös ohjattua toimintaa. Yhdistys järjestää myös liikuntaryhmiä lapsille vanhempineen. Yhteinen liikuntaharrastus tukee lapsen ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta ja terveyttä edistävää liikuntakasvatusta. Lisäksi ryhmä tarjoaa pienten lasten vanhemmille voimaannuttavia sosiaalisia kontakteja. Mellilän yhdistys toteuttaa satujumppaa kerran viikossa 3-7-vuotiaille lapsille, ja vuosittain järjestetään vauvailta aina edellisenä vuonna syntyneille melliläläisille vauvoille ja heidän perheilleen. Lisäksi yhdistys osallistuu erilaisiin tapahtumiin tilanteen mukaan. Myös Alastaron yhdistys järjestää erilaisia tapahtumia ja tempauksia ja mm. kesäkerhoa alle 10-vuotiaille. 3.5 Kaupunkiympäristö ja sen kehitys Kaupunkiympäristön kehittämiseen liittyvät maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen, kaupunkisuunnittelu (esim. kaavoitus, liikennesuunnittelu sekä katujen ja viheralueiden suunnittelu), kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito, kiinteistöjen ylläpito ja asuminen sekä joukko- ja palveluliikenne. Kehitystyöllä pyritään toimivaan, viihtyisään ja turvalliseen asuin-, liikenne ja elinympäristöön. Kaupunkiympäristön kehityksestä vastaavia toimielimiä ovat tekninen lautakunta sekä ympäristölautakunta. Maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta valmistelee kaavatoimikunta, joka toimii suoraan kaupunginhallituksen alaisuudessa. Vuokra-asuntojen tarjonta on Loimaalla hyvin kohtuullinen niin arava-asun-tojen, kun muiden vuokra-asuntojen suhteen. Nuorten itsenäistymisen tilannetta ajatel- 25 len vuokra-asunnon saatavuus ei ole alueella ongelma. Alueellisesti tarjontaa on yli tarpeen kaupunkikeskusta ulkopuolisissa taajamissa. Loimaan seutukunnan alueelle on valmistunut joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma 2012. Joukkoliikennevuorot maaseudulla ovat harvenneet ja jäljellä olevat palvelevat koulukuljetuksia. Nuorten harrastuksiin pääsy edellyttääkin vanhempien kuljetusmahdollisuuksia. 4 YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN ERI VIRANOMAISTEN JA PALVELUJEN VÄLILLÄ 4.1 Ehkäisevä lastensuojelu Yhteistyötä toteutetaan osana lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten normaaleja työtehtäviä moninaisissa lapsi- ja nuorikohtaisissa palvelutarpeenarviointitilanteissa. Yhteistyön tekeminen kaupungin toimijoiden kesken on koettu kohtuullisen helpoksi, koska eri ammattilaiset ja eri tahojen toimintatavat tunnetaan, ja eri tahot ovat helposti tavoitettavissa. Loimaan kaupungissa toimii useita viranomaisten välisiä yhteistyörakenteita, joiden tarkoituksena on palvelujen laadun parantaminen eteenpäin ja monimutkaisten tilanteiden ongelmanratkaisu yhteistyössä. Osa yhteistyöryhmistä toimii yleisellä tasolla, ja tarkoituksena on tilastotiedon kerääminen, eri ilmiöiden esiintuominen ja toimintamallien mallintaminen päätöksentekoa ja seurantaa varten. Osa yhteistyöryhmistä käsittelee myös asiakasasioita. Käsittely perustuu asiakaslain mukaiseen lupa- ja ilmoituskäytäntöön. Salassapitosäännökset tuovat omat haasteensa eri viranomaisten väliselle yhteistyölle. Nuorisotakuun paikallinen työryhmä Loimaan kaupunginjohtaja on nimennyt vuodeksi 2014 paikallisen yhteiskuntatakuun työryhmän. Nuorisotakuu astui voimaan 1 .1.2013. Nuorisotakuulla tarkoitetaan, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle nuorelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, työpaja-, opiskelu tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä . Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa , ammatillisessa oppilaitoksessa , oppisopimuskoulutuksessa , työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin . Pääpaino nuorisotakuun toteuttamisessa tulee olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja palvelujen tulee näyttäytyä myös nuorelle 26 selkeänä kokonaisuutena. Nuorten palveluita ja ohjausta tulee jatkuvasti kehittää. Tietoa tulee välittää, tietoa tulee olla saatavilla ja vastuiden tulee olla selkeitä. Työryhmän tehtävänä on ensisijaisesti sekä seurata yhteiskuntatakuun toteutumista että ohjata resursseja niihin tarpeisiin, joita nuorisotakuu velvoittaa eri osapuolten toteutettavaksi. Työryhmä tuottaa myös seurantatietoa, jota voidaan hyödyntää mm. kaupungin hyvinvointipoliittisessa ohjelmassa, osavuosikatsausten yhteydessä ja yleisen suunnittelun tukena. Nuorisotakuun paikallisen työryhmään on nimetty 7.10.2013 - 31.12.2014 väliseksi ajaksi seuraavat edustajat/henkilöt: Sivistyspalvelukeskus/ sivistysjohtaja ja nuorisosihteeri Sosiaali- ja terveyspalvelut/ sosiaalityön johtaja ja johtava ylilääkäri Keskushallinto- ja hallintopalvelukeskus/ kehittämisjohtaja Työryhmään on kutsuttu lisäksi edustajat Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymästä, Varsinais-Suomen TE-toimistosta Loimaan toimintalinjoilta, sekä elinkeinoelämästä/Loimaan Yrittäjät /Loimaan Kauppakamariosasto. Monialaiset lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisryhmät Loimaan kaupungissa toimii lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisryhmänä lasten ja nuorten monialainen työryhmä. Työryhmännimeämisestä vastaa vapaaaikalautakunta. Ryhmässä on laajasti edustettuna lasten ja nuorten kanssa työtä tekevät organisaatiot. Vuoden 2014 aikana päivitetään ryhmän kokoonpano ja määritellään selkeät tehtävät työryhmälle lain toteuttamiseksi. Seutukunnallisesti on perustettu seutukunna/linen lapsi-ja nuorisopolitiikan koordinaatioryhmä. Seutukunnallisen ryhmän perustamisen perusteena on olut monien toimijoiden esim . työhallinto, poliisi, ammatillinen koulutus, puolustusvoimat toimiminen useiden kuntien alueella rasittaa liikaa organisaatioita. . Tällöin osallistuminen kuntakohtaisiin työryhmiin Seutukunnallisen lapsi- ja nuorisopolitiikan koordinaatioryhmän tehtävät: Kokoaa tietoja seutukunnan lasten ja nuorten elinoloista seutukunnallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen päätöksenteon pohjaksi ja suunnitelmien tueksi ja edistää lasten ja nuorten osallistumista. 1) Kokoaa ajankohtaista tutkimustietoa lasten ja nuorten elinoloista, sekä edistää seutukunnallista tutkimusta, tiedon tuotantoa ja jakelua, 2) Edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus, 27 3) Kehittää nuorten palvelujärjestelmää siten, että palvelut lähtevät nuorten tarpeista, ja että päällekkäisyydet on minimoitu, 4) Järjestää vuosittain lasten ja nuorten kanssa toimiville seutukunnallisen lapsi - ja nuorisopolitiikan foorumi, jossa esitellään lasten ja nuorten elinoloja, trendejä sekä prioriteetteja lapsi ja nuorisopolitiikassa. Moniammatillinen työllistämisasioiden työryhmä Moniammatillinen työllistämisasioiden työryhmä on Loimaan kaupungin työllistämispalveluiden työtoiminnan koordinaattorin kokoonkutsuma vapaamuotoinen keskusteluryhmä, johon kutsutaan työllistämisasioiden ympärille liittyviä ammattilaisia. Kokoontumisia on 1-2 kertaa vuodessa, ja niissä käydään läpi ajankohtaisia työllistämiseen ja työttömyyteen liittyviä asioita eri ammattilaisten näkökulmista. Kokoontumisissa käsitellään myös nuorten tilannetta. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän toiminta perustuu lakiin kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä (497/2003). Laki velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon, työhallinnon ja opetushallinnon viranomaisia sekä Kansaneläkelaitosta olemaan keskenään yhteistyössä paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Näiden viranomaisten tulee myös toimia yhteistyössä muiden kuntoutusta järjestävien yhteisöjen kanssa. Lisäksi on kuntoutusta koskeva yhteistyösäännös lisätty perusopetuslakiin, lukiolakiin ja ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin (508-510/2003). Yhteistyömuotojen kehittämiseksi on kunnan alueella oltava kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä. Sen tehtävänä on sopia yhteistyön periaatteista ja menettelytavoista ja huolehtia yhteistyössä tarpeellisesta tietojen vaihtamisesta. Yhteistyöryhmä käsittelee myös yksittäisen asiakkaan kuntoutukseen liittyviä kysymyksiä silloin, kun se on tarpeen ratkaisujen löytämiseksi. Loimaan kaupungin asiakaspalvelun yhteistyöryhmä on asetettu perustu rvalautakunnan päätöksellä 29.11.2011. Ryhmän kokoonpanoon kuuluvat Loimaan kaupungin terveydenhuollon ja sosiaalihuollon edustus, opetus- ja työvoimaviranomaisen, Kelan psykiatrian ja mielenterveyspalvelujen, sekä Oripään kunnan edustaja. 28 4.2 Lapsi - ja perhekohtainen lastensuojelu Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä Kunnan on huolehdittava siitä, että lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on käytettävissään lapsen kasvun ja kehityksen, terveydenhuollon, oikeudellista sekä muuta lastensuojelutyössä tarvittavaa asiantuntemusta. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä tulee asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajista, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista lastensuojelutyössä tarvittavista asiantuntijoista koostuva lastensuojelun asiantuntijaryhmä. Lastensuojelun asiantuntijaryhmä avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa. Lisäksi asiantuntijaryhmä antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi. (Lastensuojelulaki 14§) Moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä koostuu eri alan asiantuntijoista. Loimaan seudulle on perustettu oma asiantuntijatyöryhmänsä (perusturvalautakunta 25.2.2013), johon kuuluu Auran, Oripään, Pöytyän ja Loimaan lastensuojelua asiakastyönään tekevät sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat sekä tarvittaessa lastensuojelutoimenpiteistä päättävät johtavat viranhaltijat ja Vasson lastensuojelun lakiasiantuntija. Lisäksi suostumukseen perustuen on pyydetty edustajat poliisista, lasten/nuorten psykiatriasta ja terveydenhoidosta (terveydenhoitaja). Ryhmään voidaan erikseen tapauskohtaisesti kutsua edustaja esim. koulutoimesta, päivähoidosta tai päihdehuollosta. Edellä mainittujen yhteistyörakenteiden lisäksi sosiaalityöhön sisältyvällä lastensuojelutyöllä on vahva oikeus saada tarvitsemansa tiedot muilta viranomaisilta yksittäisen lapsen tai nuoren lastensuojelutarpeen ja tarvittavien lastensuojelutoimenpiteiden selvittämistä ja toteuttamista varten. Sosiaalihuollon asiakaslain 20 §:n nojalla seuraavat tahot ovat velvollisia luovuttamaan sosiaalihuollon viranomaiselle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot, jotka ovat välttämättömiä esim. sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi tai sen järjestämiseksi: valtion ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö - kansaneläkelaitos, eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos vakuutuslaitos koulutuksen järjestäjä sosiaalipalvelun tuottaja terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittava yhteisö tai toimintayksikkö sekä terveydenhuollon ammattihenkilö. 29 Lisäksi lastensuojelulakiin on kirjattu ilmoitusvelvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemisestä. Ilmoitusvelvollisia ammattiryhmiä ovat: sosiaali- ja terveydenhuollon, lasten päivähoidon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat, rikosseuraamuslaitoksen, sekä palo- ja pelastustoimen palveluksessa olevat, muun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat, opetuksen tai koulutuksen järjestäjät, terveydenhuollon ammattihenkilöt, seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan henkilöstö, koululaisten aamu-/iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön toiminnassa olevat, turvapaikan hakijoiden vastaanottotoiminnan palveluksessa olevat ja kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitetussa perheryhmäkodissa ja muussa asuinyksikössä työskentelevät ja hätäkeskustoiminnan palveluksessa toimivat. Ilmoitusvelvollisuus liittyy tehtävän hoitamisessa saatuihin tietoihin riippumatta siitä, onko tiedot saatu virka- tai työsuhteessa taikka itsenäisenä ammatinharjoittajana. Lisäksi ilmoitusvelvollisuus koskee luottamustointa hoitavia henkilöitä tai vastaavissa toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivia henkilöitä. Myös muu kuin edellä mainittu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. Lastensuojeluilmoituksen tekemistä ei myöskään voi viivästyttää tai jättää tekemättä sillä perusteella, että arvioi jonkun muun tahon jo tehneen samasta asiasta ilmoituksen. Toisen tahon ilmoitusvelvollisuus ei poista omaa ilmoitusvelvollisuutta. Usean tahon kautta saadut tiedot auttavat sosiaalitoimea muodostamaan asiasta kokonaiskuvan. Ilmoitusten kautta sosiaalitoimi saa myös tarvittavat yhteystiedot tietojen mahdollista tarkistamista varten. Ilmoitusvelvollisuutta ei myöskään poista se, että ilmoitusvelvollinen taho tietää varmuudella, että kyseinen lapsi tai perhe on jo lastensuojelun asiakkaana. Ilmoitus ei tällöin käynnistä uuden lastensuojelutarpeen arvion tekemistä, mutta se voi johtaa asiakkaan tilanteen uudelleen arviointiin ja mahdollisesti kiireellisesti toteutettaviin toimenpiteisiin. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus Ennakollinen lastensuojeluilmoitus (lastensuojelulaki 25 c §) on tehtävä ennen lapsen syntymää, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tehdään ensisijaisesti sosiaalipäivystykseen. Sosiaalitoimen on tärkeää saada tietoa mahdollisesta asiakkuudesta riittävän varhain, jotta yhdessä 30 perheen kanssa voidaan sopia hyvissä ajoin riittävistä ja sopivista tukitoimista. Ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tarkoituksena on ensisijaisesti turvata odottavalle äidille ja lapsen tulevalle perheelle riittävät tukitoimet jo raskausaikana. 5. YHTEENVETO SUUNNITELMAN TOTEUTTAMISESTA Loimaan kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kattaa valtuustokauden loppuun vuoteen 2016. Sen toteutumista, hyvinvoinnin edistämiseen tulevana vuonna varattavia voimavaroja sekä toiminnan painopistealueiden päivittämistarvetta seurataan vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä. Käytännössä jokainen taho vastaa omien palvelujensa painopisteiden suuntaamisesta siten, että niissä huomioidaan lasten ja nuorten hyvinvointi. Vuosittain keväällä päivitetään uudet tilastotiedot sekä niistä johdetut johtopäätökset perusturvalautakunnan kautta tiedoksi hallitukselle ja valtuustolle. Koko suunnitelman päivitys tehdään kaikkien hallintokuntien yhteisenä laadintaprosessina vuoden 2017 aikana. TILASTOLIITE Loimaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma TAUSTATIETOJA (Sotkanet) Perheitä yhteensä Loimaa Loimaan seutukunta Varsinais -Suomi 2009 2010 4632 10 170 126 228 4593 10 124 126 643 2011 2012 4579 4526 10 126 127 020 10115 127 243 Ennuste väkilukumäärästä ja niihin jakautuvista ikäluokista prosentteina v. 2020 yht.määrä 0-15 v % Loimaa Loimaan seutukunta Varsinais-Suomi 16-64 v % yli 65 v % 16139 14,5 55,1 30,3 36 976 484 209 17,4 16,5 55,7 59,6 27,0 23,9 Nuorisotyöttömät % 18-24 v työvoimasta 2009 2010 (Sotkanet) 2011 2012 Loimaa Loimaan seutukunta 14,9 13,4 13,1 41892,0 11,2 10,3 9,6 10,0 Varsinais -Suomi 11,6 11,7 12,1 11,3 VARHAISKASVATUS Kaikki kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet% 2009 Loimaa Loimaan seutukunta Varsinais -Suomi 60,0 57,4 58,5 2010 61,6 59,5 58,9 (Sotkanet) 2011 63,9 61,6 59,3 (Sotkanet) 2012 65,5 62,4 58,8 Kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 0-6 v 31.12. % vastaavanikäisistä, kunnan kustantamat palvelut (Sotkanet) 2009 2010 2011 2012 Loimaa 29,3 30,7 31,1 30,3 Loimaan seutukunta 33,0 34,0 35,8 35,6 Varsinais-Suomi 38,3 38,0 39,5 39,2 Osapäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 0-6 v 31.12. % vastaavanikäisistä, kunnan kustantamat palvelut (Sotkanet) 2009 Loimaa Loimaan seutukunta Varsinais -Suomi 22,3 15,7 11,3 2010 22,6 16,7 11,8 2011 24,0 16,9 11,0 2012 26,1 17,3 11,2 KOULUTUS Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 v % vastaavan ikäisestä väestöstä 2009 Loimaa Loimaan seutukunta Varsinais -Suomi 11,3 12,6 11,2 2010 11,5 12,9 10,9 2011 2012 11,8 (Sotkanet) 10,6 12,6 10,4 13,3 10,8 Keskiasteen koulutuksen saaneet % 15 v täyttäneistä 2009 Loimaa Loimaan seutukunta 40,1 40,0 39,1 Varsinais-Suomi 2010 40,9 40,8 39,4 2011 2012 41,0 41,5 41,1 39,8 41,7 40,1 (Sotkanet) LASTENSUOJELU Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 v % vastaavanikäisestä väestöstä vuoden aikana olleet 2009 Loimaa Loimaan seutukunta 7,4 5,8 5,7 Varsinais -Suomi 2010 2011 2012 7,8 7,6 8,7 5,9 6,7 6,0 6,8 6,7 6,9 (Sotka net) Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 v % vastaavanikäisestä väestöstä 2009 Loimaa 1,8 0,9 1,2 Loimaan seutukunta Varsinais-Suomi 2010 1,8 1,0 1,3 2011 2012 1,9 2,2 1,1 1,3 1,3 1,3 (Sotkanet) Huostassa olleet 0-17 v viimeisimmän sijoitustiedon mukaan % vastaavanikäisestä väestöstä 2009 Loimaa Loimaan seutukunta Varsinais-Suomi 1,1 0,7 1,0 2010 1,4 0,8 1,1 2011 1,2 0,8 1,1 2012 (Sotkanet) 1,4 0,9 1,2 MU UT PALVELUT Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet % lapsiperheistä 2009 Loimaa Loimaan seutukunta Varsinais-Suomi 2010 2011 9,2 7,9 8,0 7,7 7,9 6,8 7,9 6,6 7,8 2012 7,1 6,1 7,7 (Sotkanet) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinhuoltajakotitaloudet % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista 2009 2010 2011 2012 (Sotkanet) Loimaa Loimaan seutukunta Varsinais -Suomi 3,6 3,7 2,7 2,3 2,6 2,7 2,6 2,4 2,6 2,2 2 2,7 Toimeentulotukea saaneet 18-24 v % vastaavan ikäisistä 2009 Loimaa 15,3 Loimaan seutukunta Varsinais -Suomi 12,4 12,4 2010 15,5 13,0 13,0 2011 14,8 12,3 12,3 2012 (Sotkanet) 13,3 12,4 12,4 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana /1000 alle 18 v 2009 2010 2011 2012 Loimaa 97,9 86,5 89,1 90,1 Loimaan seutukunta Varsinais -Suomi 68,3 66,4 63,7 67,1 74,6 64,2 58,2 64,8 (Sotkanet) Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0 -17 v /1000 samanikäisistä 2009 2010 2011 2012 Loimaa 5,9 3,5 5,5 4,6 Loimaan seutukunta 6,5 5,1 6,2 5,2 Varsinais-Suomi 4,1 4,2 4,5 4,2 (Sotkanet)
© Copyright 2024