1. No category

Tuottavuusohjelman lasten ja
nuorten avomielenterveyspalvelut
Avopediatrian työryhmän
alatyöryhmä
Tuottavuusohjelma
•
•
•
•
•
2013->
Kliiniset toimintaryhmät
Mielenterveys
Avopediatrinen työryhmä
Avopediatrian työryhmän ja toimeksiannon
laajentaminen 2014 : Tuottavuusohjelman
avopediatrian työryhmän laajentaminen lasten ja
nuorten mielenterveystyön avopalvelujen (KYS, Kuopio
ja Siilinjärvi) sekä sosiaalitoimen edustajilla
(lastensuojelu)
• Marraskuu 2014 alkaen 4 kokoontumista
Työryhmä
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kaarina Kemppinen, osastonylilääkäri, lastenpsykiatria, KYS, pj.
Sami Remes, osastonylilääkäri, KYS
Eila Laukkanen, ylilääkäri, nuorisopsykiatria, KYS
Kirsti Kumpulainen, ylilääkäri, lastenpsykiatria, KYS
Saija Roine, apulaisylilääkäri, lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, Kuopio
Outi Heiskanen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Kuopio
Marketta Kolari, lastensuojelupäällikkö, Kuopio
Maija Roine, kuntoutuspäällikkö, Kuopio
Hanna-Mari Tanninen, palveluesimies, Kuopio
Mikko Korhonen, johtava lääkäri, Siilinjärvi
Raija Voutilainen, hankepäällikkö, KYS
Kristiina Nerg, hankesuunnittelija, KYS, sihteeri
Työryhmän alueellisen edustavuuden varmistaminen
• Helena Lindman, perheneuvolan esimies, Ylä-Savon sote
• Pekka Harjuveteläinen, sairaanhoitaja, Kysteri
• Varkaus?
Työryhmän toimeksianto
• Lasten ja nuorten avomielenterveyspalvelujen alueellinen
kehittäminen
• Työnjaon suunnittelu perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon
ja sosiaalitoimen kesken optimaalinen hoidon porrastus ja
vaikuttavuus huomioiden
• Nykyinen lasten ja nuorten mielenterveyden avopalvelujen
palvelurakenteen kuvaus toiminnan, talouden ja henkilöstön
näkökulmasta
• SWOT-analyysi vahvuuksista ja heikkouksista
• Nykyisen palvelumallin pohjalta luodaan uusi toimintamalli
tuottavuus, vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys, henkilöstö ja talous
huomioiden
Lasten ja nuorten palvelut omaksi
kokonaisuudeksi
• Osastonylilääkäri Sami Remes: lastenlääkärit ja
kouluterveydenhuollon lääkärit linkittyvät
saumattomasti myös mielenterveyspuolelle ja
kentälle suuntautuvaa työtä tehdään
tulevaisuudessa entistä enemmän
Lasten ja nuorten
mielenterveyspalvelujen kartoitus
• Palvelujen selvitys aikaa vievää ja haastavaa
• Lastenpsykiatrian klinikan selvitys 4v sitten
• Simo Kokko, järjestämissuunnitelmatyöryhmä,
kartoittanut 2013 lasten mielenterveyspalvelujen
toimijoita Pohjois-Savon alueella
• Toive-työryhmä on kartoittanut aikuisten ja nuorten
päihde- ja mielenterveyspalveluja alueella
• Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja kunnissa
tarjoavat perheneuvolat, erityistason lasten
mielenterveyspalveluja on Kuopiossa (LNMY) ja YläSavossa (lastenpsyk pkl)
Lasten ja nuorten avomielenterveyspalvelut
Vahvuudet
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Ammattitaitoinen, osaava, motivoitunut
ja kehittämismyönteinen henkilökunta
Hyvä alueen ja yhteistyökumppaneiden
tuntemus
Tarpeenmukaiset työskentelytavat ja
monipuolinen hoitovalikko
Toiminta lähellä perustasoa;
jalkautuminen, konsultaatiot
Verkostoituminen
Koulutus- ja tieteellinen osaaminen
Kuopiossa hyvä lähijohtaminen
Siilinjärvellä lapsiperheiden
palveluverkon kokonaisuus
Iisalmessa hyvä paikallinen yhteistyö
Heikkoudet
•
•
•
•
•
•
•
•
Henkilöstömäärän riittämättömyys,
ikääntyminen ja henkilöstön vaihtuvuus
Perustasolla lasten
mielenterveysosaajien puute
Rekrytointivaikeudet
Haasteelliset rajapinnat (hoidon
siirtymät)
Tilaongelmat - muutot, remontit,
sisäilmaongelmat, hajautetut
toimipisteet
Alueellinen epätasa-arvo hoidon
saatavuudessa ja saavutettavuudessa
Erilaisten toimintakäytäntöjen yhteen
sovittaminen
Riittämättömät terapiapalvelut alueella
Palvelujen tämänhetkinen tilanne
•
•
•
•
•
•
Palvelut ovat hajanaisia ja monin eri tavoin järjestettyjä
Pieniä yksiköitä – haavoittuvuus, sidottuja yksittäisiin ihmisiin
Muutokset vaikuttavat olennaisesti palvelujen saatavuuteen
Ei aitoa moniammatillisuutta
Vaikea selvittää
Hoidon porrastuksen pitkäjänteinen suunnittelu ja toteutus
haastavaa
• Perustason lasten mielenterveyspalveluja on vähän suhteessa
lapsiväestöön
• Ei yhteistä työryhmän kantaa palvelujen järjestämisestä
Pohjois-Savon shp, väestöennuste, 015v, vv 2010-2040
0-15v
2015
2020
2030
2040
40 427
40 428
39 277
37 482
Palvelujen tarve
•
•
•
•
•
•
•
•
Moniongelmaisuus
Käytösongelmat
Katkeavat ihmissuhteet
Kiireelliset lähetteet lisääntyneet
Lisääntynyt verkostoitumisen tarve
Hoitomuotojen integraatio
Psykiatrinen sairastavuus alueella
Perheisiin liittyvät riskitekijät
SOTE
• Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset, laadukkaat
palvelut koko maassa
• Peruspalvelujen vahvistaminen
• Kustannustehokkuus ja vaikuttavuus
Tuen ja osaamisen porrastus
• Universaalit palvelut
• Kohdennetut varhaisen tuen palvelut
• Erityistason palvelut
• Vaativimmat palvelut?
Integraatio
• PTH
• Sosiaalihuollon palv
• ESH
• Sosiaalihuollon
erityispalvelut
• YO-sair
• Vaativat
lastensuojelutoimet
Integraatio
• PTH
Päivähoito
Esikoulu
• Sosiaalihuollon palv
Koulu
Oppilashuolto
Perheneuvola
Kolmas sektori• Sosiaalihuollon
• ESH
Pediatria Aik psyk
Lneu
Gyn
Fon
• YO-sair
erityispalvelut
• Vaativat
lastensuojelutoimet
PÄI
VÄ
HOI
TO
N
E
U
V
O
L
A
JA
K
O
U
L
U
K
O
U
L
U
T
H
JA
Pediatria
-pkl ja os:t
P
PERHE
NEUVOLA
LNMY
LPSY-PKL
OPPILASHUOLTO
Aikuispsykiatria
A
V
LastenO
suojelu
VO
L
Ä
H
E
T
E
Pikkul.
tiimi
THT 1
- Emot.häir.
R II-III
K
THT 2
-NEPSY
Hoitotiimi
Intensiivinen
perhehoito
THT 3
-LYSP, SYÖMISH
RI
L
Koti- ja
akuuttihoito
Tutkimus- ja hoitoosasto, 8+8ss
Päivystys
Virka-apupyyntö
Kriisiosasto
6ss
Oik.psyk
Sairaalakoulu
KUOPION KAUPUNKI
Erityinen tuki
Lapsiperhepalvelut
Kaupungin avopediatrian palvelut (0-15 v)
Lasten mielenterveysyksikkö
(0-12 v)
Nuorten
mielenterveysyksikkö
(13-19 v)
Lähete / Tiivis yhteistyö
Tehostettu tuki
Perheneuvola
(0-12 v.)
Neuvolan koti- ja perhetyö
(0-6 v.)
Sihti
(13-19 v.)
Oppilashuolto
-koulupsykologit, koulukuraattorit
Yleinen tuki
Neuvola (100%)
-äitiys
-lasten
Kouluterveydenhuolto (100%)
Opiskeluterveydenhuolto
Omalääkäritoiminta (100%)
Lasten ja perheiden arjen kumppanit peruspalveluissa
Päivähoito
(60%)
keltot, eltot
Esikoulu
(100%)
keltot, eltot
Perusopetus (100%), sisältäen
nuorisotoimen ja erityisopetuksen
Opiskelu
-lukio
- ammatillinen 2. aste
Lasten ja perheiden arki kotona
Kuntoutus
-puheterapia
-fysioterapia
-jne…
Kuopion kaupungin järjestämät lasten ja
nuorten avomielenterveyspalvelut/Saija Roine
• Perustason mielenterveyspalveluja lapsille (1 – 12vuotiaat) tarjoaa perheneuvola.
• Erityistason palveluja lapsille tarjoaa lasten
mielenterveysyksikkö (0 – 12-vuotiaat) ja nuorille
nuorten mielenterveysyksikössä (13 – 19-vuotiaat)
• Sihti on lähetteetön nuorten vastaanottoyksikkö (13
– 22-vuotiaat).
• Perheneuvolassa on tällä hetkellä 6 työntekijää, kun
suositusten mukaan pitäisi olla 20
Hoidon porrastus - Periaatteet
•
•
•
•
•
Asiakaslähtöisyys
Jatkuvuus
Moniammatillisuus
Verkostoituminen
Jalkautuminen
• Kasvun ja kehityksen
mahdollistaminen/
esteiden poistam./ vähentäm.
• Lapsen toimintakyky
• Perheen toimintakyky
• Moniongelmaisuus
LAPS
Kaukonen ym.
Lapsen
• Kehitys
• Toimintakyky kotona
• Toimintakyky ph:ssa, koulussa,
oppiminen
• Toimintakyky sosiaalisissa
suhteissa
• Vanhempien kyky säädellä lapsen
tunne-elämää ja käytöstä
• Sisäänpäin suuntautuvat oireet
• Ulospäin suuntautuvat oireet
• Vakavan mielenterveyshäiriön
epäily, itsetuhoisuus tai muiden
vahingoittamisen riski
Vanhempien/perheen
• Toimintakyky
• Päihteet
• Väkivalta
• Huoli lapsesta
• Suvun mt-häiriö
• Aiemmin todettu lapsen erityisen
tuen tarve
• Onko vanhemmalla huolta
lapsesta
PikkuLAPS
Kaukonen ym.
Lapsen
• Kehitys
• Somaattiset sairaudet
• Toimintakyky kotona
• Toimintakyky ph:ssa
• Ilottomuus, vetäyt., ahd., pelot
ja leikin vähäisyys
• Liiall. aggr, uhmakkuus,
levottomuus
• Vaara itselle/muille
• Merkittävän poikkeava
kontaktikyky, käyttäytyminen,
tunne-elämä, ajattelu
Vanhemman ja lapsen
vuorovaikutuksesta huoli
(katsekontakti, puhe, fyysinen
kontakti, tunteiden jakaminen,
viestien ymmärtäminen)
Vanhempien/perheen
• Toimintakyky
• Päihteet
• Väkivalta
• Huoli lapsesta
• Suvun mt-häiriö
• Onko vanhemmalla huolta
lapsesta
Lapsen psykososiaalisen terveyden ja
toimintakyvyn arvio
Jos pisteitä on
• <4 - ota huolet puheeksi
• 4-7 - tee lisäselvittelyt ja järjestä tarvittaessa tuki
• >8 - harkitse lastenpsykiatristen palvelujen konsultaatiota/lähetettä
A. huolet painottuvat lapsen oireisiin ja alentuneeseen toimintakykyyn
(kysymykset LAPS 1-7, Pikku-LAPS 1-10)
B. Kun oireet painottuvat perheen toimintakykyyn ja kuormitustekijöihin
(kysymykset 9-14) – pene
• Jos kyse on lapsen vakavasta mielenterveyshäiriöstä, psykoottisuudesta,
itsetuhoisuudesta, muiden vahingoittamisesta tai huoli pikkulapsen
merkittävästä poikkeavuudesta kontaktikyvyssä, tunne-elämässä,
käyttäytymisessä tai ajattelussa – ohjaa lastenpsykiatrialle
erikoissairaanhoitoon
Lasten mielenterveyspalvelujen
työntekijät PSSHP
Pene ja perustason esh
Oppilashuolto
0-13v as
Kuopio
7 (3,5ps, 3,5sos) + 5 (1lääk, 3ps, 1sos)
6,5 ps, 6,1 kur
14990
Maaninka
0,5 sos
0,5kur
627
Tuusniemi
0,5 (sos)
-
306
Juankoski,
Kaavi,
Rautavaara
1,3(0,05lääk, 0,8ps)
1 kur
602+428+187=1217
Pielavesi,
Keitele, Terve,
Vesanto
2(4x0,5 sos)
1(4x0,25kur)
666+296+156+248=
1366
Leppävirta
2(1ps, 1sos)
-
1433
Siilinjärvi
6,5( 0,5lääk, 4ps, 2sos)
3 kur
4090
Lapinlahti
2,15(0,15lääk, 1ps,1sos)
1ps, 1kur
1593
Iisalmi,
Kiuruvesi,
Sonkajärvi,
Vieremä
12,35(1,9lääk, 5,9ps, 2,9sos, 2,65sh) +
2,3 (0,1lääk, 1ps, 1sos,0,2sh) +
0,2 (0,1ps, 0,1sos)
3 +1+0,5+05kur
3157+1262+585+566
=5570
0,5ps,1kur
990+447 =1437
2ps,2kur
2845
Suonenjoki,
Rautalampi
Varkaus
2,8 (0,5lääk,1,5ps,0,8sh ) +0,2sh
3,2 (0,2lääk, 2ps, 1sos)+1,6 (0,1lääk, 0,5ps, 1sh)
Nykyiset resurssit
• Sotkanet tilastoja
• Luvut vaativat lähempää tarkastelua
• Pienet kunnat – yksittäinen lapsi vaikuttaa
merkittävästi lukuihin
• Kaavio 1
Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakkaat eri ikäryhmissä v 2013
0-6-vuotiaat
7-15-vuotiaat
16-21-vuotiaat
Koko maa
11336 (29,8%)
23381 (61,4%)
3386 (8,9%)
PSSHP
410 (15,8%)
1504 (57,8%)
686 (26,4%)
Kuopio
30 (3,9%)
180 (23,9%)
525 (69,7%)
Maaninka
15
42
4
Tuusniemi
2
10
1
Juankoski
4
29
8
Kaavi
1
18
7
Rautavaara
0
3
0
Pielavesi
11
23
4
Keitele
11
24
1
Tervo
2
7
1
Vesanto
7
20
3
Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakkaat eri ikäryhmissä 2013
0-6-vuotiaat
7-15-vuotiaat
16-21-vuotiaat
Koko maa
11336
23381
3386
PSSHP
410
1504
686
Leppävirta
23
73
8
Siilinjärvi
89 (20,3%)
308 (70,2%)
42 (9,6%)
Lapinlahti
45
108
4
Iisalmi
67 (20,8%)
224 (69,6%)
31 (9,6%)
Kiuruvesi
14
70
6
Sonkajärvi
12
24
4
Vieremä
6
20
0
Suonenjoki
16
54
4
Rautalampi
5
14
1
Varkaus
50 (14,9%)
253 (75,5%)
32 (9,6%)
Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden
aikana / 1000 alle 18-vuotiasta
2011
2012
2013
Kuopio
63,8
53,2
37,5
Varkaus
155,0
217,9
204,6
Iisalmi
98,9
114,9
96,8
Jyväskylä
68,1
75,1
72,3
Tampere
57,0
60,8
61,1
Helsinki
74,2
72,7
75,1
Koko maa
72,0
74,0
74,2
Perheneuvolat 1
-Sotkanet 2013
• Koko maassa asiakkaista 29,8%% alle kouluikäisiä, 61,4% peruskouluikäisiä,
8,9 % 16-21-vuotiaita
• Pohjois-Savossa 16-21-vuotiaiden osuus 26,4%
• Kuopiossa 23,9% peruskouluikäisiä ja 16-21-vuotiaita 69,7%, vaikka
asiakaskunnaksi on rajattu 0-12-vuotiaat
• Kuopiossa käyntimäärät ovat vv.2011-2013 vähentyneet
• Kuopiossa peittävyys jää alle koko maan keskiarvon vv. 2011-2013, vaikka
tarkastelussa on käytetty kahden korkeimman arvon saaneen vuoden
keskiarvoa ja mukana on myös jonkun toisen yksikön käyntilukuja peruskouluikäisten palvelut jäävät selvästi alle maan keskiarvon.
• Pienten ja keskisuurten kuntien perheneuvoloiden käyntiluvut ovat pieniä
ja vaihtelevat vuosittain, peruskouluikäisten osuus asiakkaista vastaa
useimmissa kunnissa koko maan tasoa
Perheneuvolat 2
- Sotkanet 2013
• Perheneuvoloiden peittävyys koko maassa n 7,5%, Pohjois-Savossa n 20%
• Peittävyys on keskimääräistä laajempi Varkaudessa (n 21%) ja
Siilinjärvellä (n 27%)
• Siilijärven peittävyyslukuihin sisältyy 2,5 työntekijän perheneuvolan
asiakasjoukon lisäksi hyvinvointineuvolan selvästi laajempi,
monipuolisempi asiakasjoukko
• Varkaudessa perheneuvolan kuuluvat perheneuvolan asiakkaiden lisäksi
lasten ja nuorisopsykiatriset potilaat ja myös oppilashuollon asiakkaat
• Perheneuvolan peittävyys on yli 20% myös Maaningan , Keiteleen,
Lapinlahden, Vesannon ja Suonenjoen kunnissa - liittyy myös yksiköiden
toimenkuvaan ja asiakaskunnan ikäjakaumaan
• Peittävyys on alle keskiarvon myös Vieremällä ja Rautavaaralla (vuosista
2011-2013 2 kattavinta)
• Vieremä kuuluu Ylä-Savon soteen - sattuman tuomaa vaihtelua?
• Perheneuvoloissa moninaista ja toisistaan poikkeavaa toimintaa - tekee
vertailun vaikeaksi
• Luvut sisältävät myös muuta kuin perinteistä perheneuvolatyötä ja
ikäluokka ei rajaudu lapsiin
Kaavio 2
Avohoitokäynnit
Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / yksi
0 - 12-vuotias
2011
2012
2013
Koko maa
0,21
0,22
0,23
PSSHP
0,25
0,28
0,27
Kuopio
0,39
0,44
0,38
Maaninka
0, 02
0, 06
0,10
Tuusniemi
0,61
0,55
0,38
Juankoski
0,28
0,40
0,34
Kaavi
0, 06
0, 09
0,18
Rautavaara
0,13
0,25
0,03
Pielavesi
0,13
0,19
0.15
Keitele
0,10
0,19
0,31
Tervo
0, 33
0,59
0,58
Vesanto
0,10
0,31
0,20
Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / 1 000
0 - 12-vuotiasta
2011
2012
2013
Leppävirta
0,21
0,23
0,15
Siilinjärvi
0,12
0,14
0,14
Lapinlahti
0,15
0,15
0,24
Iisalmi
0.21
0,23
0,26
Kiuruvesi
0,21
0,21
0,25
Sonkajärvi
0,04
0,29
0,21
Vieremä
0,28
0,23
0,21
Suonenjoki
0, 04
0,04
0,06
Rautalampi
0,01
0, 02
0, 07
Varkaus
0, 03
0,06
0,16
ESH:n avohoitokäynnit PohjoisSavossa, alle 13v
•
•
•
•
•
•
•
•
Esh:n avohoitokäyntejä (0-12v) on vähän maan keskitasoa enemmän
Yksilöterapiat toteutettu lastenpsykiatrian poliklinikan hoitotiimissä. Muualla
maassa psykoterapiat pääsääntöisesti toteutetaan ostopalveluina eivätkä näy
erikoissairaanhoidon käyntilukuina.
Vaikuttaa avohoitokäyntien kokonaismäärään KYS:ssä, noin 25%
poliklinikkakäynneistä yksilöterapiakäyntejä.
Terapiassa käyvistä lapsista 3/4 kuopiolaisia, noin kolmasosa kuopiolaisten
käynneistä yksilöterapiakäyntejä
Terapiakäyntien merkittävä osuus selitti myös yliopistosairaaloiden Benchmarkingvertailussa (2010) keskuskaupunki Kuopion keskimääräistä suuremmat
erikoissairaanhoidon käyntiluvut.
Yksittäisen lapsen terapia muuttaa merkittävästi pienen kunnan käyntilukuja
Etäisyys KYS:stä vaikuttaa erityisesti siihen, voiko lapsi käydä tiiviissä terapiassa
Kunnan itse tuottamat/ostamat palvelu näkyvät luvuissa, esim Ylä-Sote tuottaa
omia terapiapalveluita ja ostaa terapiapalveluja
Kaavio 3
Sairaalahoito
Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0 - 17-vuotiaat /
100 vastaavanikäistä
2011
2012
2013
Koko maa
0,48
0,45
0,44
PSSHP
0,73
0,56
0,51
Kuopio
0,84
0,58
0,47
Maaninka
0,62
Tuusniemi
1,13
Juankoski
2,02
1,10
Kaavi
0,86
1,07
Rautavaara
0,0
0,0
Pielavesi
0,96
Tervo
0,0
0,55
0,0
Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0 - 17-vuotiaat /
1 00 vastaavanikäistä
2011
2012
2013
Leppävirta
0,41
0,52
0,37
Siilinjärvi
0,57
0,38
0,49
Lapinlahti
0,43
0,67
0,59
Iisalmi
0,57
0,70
0,48
Kiuruvesi
1,01
0,46
0,71
Sonkajärvi
0,60
Vieremä
0,77
Suonenjoki
0,59
Rautalampi
0,0
Varkaus
0,67
0,79
0,38
0,39
1,05
0,62
0,77
Sairaalahoidot
• Tarkastelu koskee sekä lastenpsykiatrian ikäluokkaa että osaa
nuorisopsykiatrian ikäluokasta (ikäryhmä alle 17v)
• PSSHP:n alueella osastohoidossa ollut suurempi osa
lapsista/nuorista,
• Kuitenkin laskeva trendi ja Kuopion osalta v. 2013 osastohoitoon
ohjautuvan osuus vastaa koko maan tasoa
• Avohoitopainotteisuutta on lisätty jo aiemmin nuorisopsykiatrialla
(Välimaaston työryhmä) ja v 2015 myös lastenpsykiatrialla (Koti- ja
akuuttihoito työryhmä).
• Erityisesti osastohoitoa kuvaavat luvut ovat pieniä ja pienten
kuntien luvuissa vuosittaiset pienetkin, yksittäisin lapsiin liittyvät
muutokset näkyvät merkittävinä muutoksina luvuissa
• Luvuista on vaikea tehdä johtopäätöksiä – yhden tai kahden lapsen
osastohoitoon ohjautuminen voi nostaa pienen kunnan tilaston
kärkeen erityisesti kun tarkastellaan suhdelukuja
Haasteita ja tavoitteita
• Tieto-taito pienissä
yksiköissä vaihtelee,
henkilöstöllä osittain
vähäinen lasten
mielenterveysalan
osaaminen
• Yllättävät muutokset
organisaatioissa
• Henkilöstön muutokset
•
•
•
•
•
•
Keskittämisen tarve
Riittävän isoja yksikköjä
Jalkautumisen lisääminen
Konsultaatiot
Jatkuvuutta
Ammattitaidon
ylläpitäminen
• Osaamisen turvaaminen
• Helpottaa rekrytointia
Huomioitava
•
•
•
•
•
•
•
•
Lapsen ikä, kehitystaso
Ongelma, sen vaikeusaste
Lapsen toimintakyky
Moniongelmaisuus
Vanhempien voimavarat
Perheen oman verkoston voimavarat
Kaikki perheen kanssa toimijat
Hoidon fokus
Lasten ja nuorten palvelut
uudistuvat
STM 2013:36
Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin
neuvottelukunnan loppuraportti
S 126
Alle kouluikäiset
(perhekeskus)
Kouluikäiset
Opiskeluikäiset
Universaalit palvelut koko ikäluokalle
Universaalit palvelut koko ikäluokalle
Universaalit palvelut koko ikäluokalle
-Äitiys- ja lastenneuvola
-Esiopetuksen oppilashuolto
-Oppilashuolto
-Kouluterveydenhuolto
-Psykologi ja kurattoripalvelut
-Oppilashuolto
-Kouluterveydenhuolto
-Psykologi ja kurattoripalvelut
-Ehkäisevä perhetyö
-Kasvatus- ja perheneuvola
-Lapsi- ja perhekohtainen ls
-Sosiaalityö
-Puheter, fysioter, toim
ter,psykologipalvelut
-nuorisoasemat, muu nuorten
päihdehuolto
-Lapsi- ja perhekohtainen ls
-Sosiaalityö
-Puheter, fysioter, toim
ter,psykologipalvelut
-pth
-som ja psyk esh
-pth
-som ja psyk esh
-perusopetus
-lukio ja ammatillinen koulutus
-nuorisotoimi, etsivä nuorisotyö, kolmas
sektori, yksityiset palvelun tuottajat,
poliisi
-nuorisotoimi, etsivä nuorisotyö, kolmas
sektori, yksityiset palvelun tuottajat,
poliisi, TE-toimistot
Muut sote-palvelut
-Ehkäisevä perhetyö
-Kasvatus- ja perheneuvola
-Lapsi- ja perhekohtainen ls
-Sosiaalityö
-Puheter, fysioter, toim
ter,psykologipalvelut
Sairauksien hoito
-pth
-som ja psyk esh
Vammaispalvelut
Kasvatus- ja koulutuspalvelut
- varhaiskasvatus
Yhteistyössä
-kolmas sektori, yksityiset palvelun
tuottajat
Hoidon porrastus ja palvelujen
porrastus
• Mitä lasten ja nuorten mielenterveyspulmia
on hoidettava
– perustasolla
– alueellisesti
– mitkä ongelmat vaativat erityistason osaamista,
keskittämistä ja selvittelyjä
– kiireettömän hoitoon lähettämisen ja
hoidonporrastuksen kriteerit
Palvelukokonaisuus
• Lapsiperheiden, lasten ja nuorten sairauksien
hoitoa kehitetään yhtenä kokonaisuutena
lähipalveluista vaativaan erityistason hoitoon
• erityisosaamista tuetaan luomalla
perheosaamista korostavia työnkuvia
• Sairauksien hoito järjestetään siten, että siihen
sisältyvät asiakaslähtöisesti luodut hoito- ja
palveluketjut sekä palveluohjaus.
Hoito porrastetaan
tarkoituksenmukaisesti
• Lähipalveluna tarjottavissa ehkäisevissä palveluissa aloitetaan
määräaikaisten seurantojen ja lisäkäyntien yhteydessä tuen ja
hoidon tarpeen selvittely sekä tarvittaessa varhainen tuki ja hoito;
LAPS/Pikku-LAPS <4
• Lähipalveluna toteutettava lasten perustason sairauksien hoito,
jossa hyödynnetään nykyistä enemmän erikoislääkäritason
konsultatiivisia palveluja (nyk. perusterveydenhuolto ja
erikoissairaanhoito yhdessä lähipalveluna); LAPS/Pikku-LAPS 5-7
• Keskitettynä järjestetyt erikoissairaanhoidon palvelut; LAPS/PikkuLAPS >8
• Valtakunnallisesti ja erva-alueittain keskitetysti hoidettavat
sairaudet.
PÄI
VÄ
HOI
TO
N
E
U
V
O
L
A
JA
K
O
U
L
U
K
O
U
L
U
T
H
Pediatria
-pkl ja os:t
P
PERHE
NEUVOLA
LNMY
LPSY-PKL
OPPILASHUOLTO
L
Ä
H
E
T
E
Pikkul.
tiimi
THT 1
- Emot.häir.
R II-III
K
THT 2
-NEPSY
Aikuis-
Intensiivinen
perhehoito
THT 3
-LYSP, SYÖMISH
RI
L
Koti- ja
akuuttihoito
Tutkimus- ja hoitoosasto, 8+8ss
JA
A
psykiatria
V
O
LastenVO
Hoitotiimi
Päivystys
suojelu
Virka-apupyyntö
Kriisiosasto
6ss
Oik.psyk
Sairaalakoulu
PÄI
VÄ
HOI
TO
N
E
U
V
O
L
A
JA
K
O
U
L
U
K
O
U
L
U
T
H
Pediatria
-pkl ja os:t
P
PERHE
NEUVOLA
LNMY
LPSY-PKL
OPPILASHUOLTO
L
Ä
H
E
T
E
Pikkul.
tiimi
THT 1
- Emot.häir.
R II-III
K
THT 2
-NEPSY
Aikuis-
Intensiivinen
perhehoito
THT 3
-LYSP, SYÖMISH
RI
L
Koti- ja
akuuttihoito
Tutkimus- ja hoitoosasto, 8+8ss
JA
A
psykiatria
V
O
LastenVO
Hoitotiimi
Päivystys
suojelu
Virka-apupyyntö
Kriisiosasto
6ss
Oik.psyk
Sairaalakoulu
1. Lähipalvelut: Äitiys- ja lastenneuvola/ kouluth
ja oppilashuolto
2. Seudulliset/alueelliset palvelut
3. Yhteiset/keskitetyt
• Erikoissairaanhoito
• Aluepoliklinikat
• Keskitetyt palvelut
Erityisosaamista ja keskittämistä
vaativat
• Vaikeat, pitkittyvät ja/tai merkittävästi toimintakykyyn
vaikuttavat lapsen oireet ja vuorovaikutusongelmat
• Psykoosi
• Vaikeat diagnostiset ongelmat
• Vaativat hoidot
•
•
•
•
•
Neuropsykiatrinen erityisosaaminen
Lasten yleissairaalapsykiatria
Intensiivinen perhehoito
Osastotutkimus ja –hoito
Oikeuspsykiatria –valtion rahoitus
Esh - alueellinen taso
Eteläinen aluepkl
Keskinen aluepkl
Pohjoinen aluepkl
Varkaus
Kuopio
Yla-Savon sote
Leppävirta
Siilinjärvi
Kysteri (Koillinen)
Lapinlahti
Suonenjoki, Rautalampi
Kysteri, Nilakka
1/3 alue-pkl
Konsultaatio, yhteis-vo
Konsultaatio, yhteis-vo
3/5
1/5 pikkulapsitiimi
1/5 neuropsykiatrinen tiimi
1/5 emotionaaliset häiriöt
1/3 alue-pkl
Konsultaatio, yhteis-vo
Konsultaatio, yhteis-vo
5X6 työntekijää= 40
Perheneuvolat-alueellinen taso
- suositusten mukaan po 50 työntekijää =25 työparia?
Eteläinen aluepkl
Keskinen aluepkl
Pohjoinen aluepkl
Varkaus
Kuopio
Yla-Savon sote
Leppävirta
Siilinjärvi
Kysteri (Koillinen)
2X2+2=6
Lapinlahti
18 avohoidon työntekijää
10?+4?+2=16
40+36+18= 94 vs n 90 aiempi resurssi (huom
erityisesti Kuopion vaje)
Suonenjoki, Rautalampi
4x2+2=10
Kysteri, Nilakka
2+2=4
Yhteensä 10 työntekijää
16
10
Yhteensä 36 työntekijää
Erva-alueella keskitetysti hoidettavat
• Lapsen psykoosin diagnostiikka ja muut
vaikeat diagnostiset ongelmat
• Vaativien hoitojen suunnittelu ja seuranta
• Osastotutkimus ja –hoito
• Kriisiosastohoito ja päivystys
• Oikeuspsykiatria
Poliisi Oikeus-
psykiatria
Lasten yleissair.psyk Lastentaudit
ja
Lastenlääkäri ja lastenneurologi
lastenneurologia
Alue-pkl
-Sairauksien tutkiminen
ja hoito
Tk-vastaanotto
Tutkimus ja konsultoin
-Neuropsykiatria
Kasvatus- ja
-vaikeat häiriöt
-Pikkulapsipsykiatria
perheneuvola
Puheterapeutti
-erityisosaaminen
-Konsultointi
Fysioterapeutti
-päivystys
-Yhteisvastaanotot
Toimintaterapeutti
Lastensuojelun
Koti- ja akuuttihoito
Ravitsemusterapeutti
avohuolto (perhetyö)
Intensiivinen
perhetyö
Yleiset perhepalvelut
Äitiys- ja
lastenneuvola
Järjestöt , kolmas sektori
Osastot
-th & lääk.
Ls:n vireilletulo ja arviointi +
Sijaishuollon ja perhehoidon
sijaishuoltoja avohuolto
yksikkö
Lapsi
Lastensuojelun vastaanotto +
Perhekuntoutus
ja
Päiväkuntoutuslaitos
hoito perhe YH
Sos.päivystys
YH
YH
Aikuisten palvelut
Poliisi Oikeus-
psykiatria
Lasten yleissair.psyk Lastentaudit
ja
Lastenlääkäri ja lastenneurologi
lastenneurologia
Alue-pkl
-Sairauksien tutkiminen
ja hoito
Tk-vastaanotto
Tutkimus ja konsultoin
-Neuropsykiatria
Kasvatus- ja
-vaikeat häiriöt
-Konsultointi
perheneuvola
Puheterapeutti
-erityisosaaminen
-Yhteisvastaanotot
Fysioterapeutti
-päivystys
Oppilashuolto
Toimintaterapeutti
Lastensuojelun
Koti- ja akuuttihoito
Ravitsemusterapeutti
avohuolto (perhetyö)
Intensiivinen
perhetyö
Yleiset perhepalvelut
Kouluterveyden
huolto
Järjestöt , kolmas sektori
Osastot
-th & lääk.
Ls:n vireilletulo ja arviointi +
Sijaishuollon ja perhehoidon
sijaishuoltoja avohuolto
yksikkö
Lapsi
Lastensuojelun vastaanotto +
Perhekuntoutus
ja
kuntoutuslaitos
Koulu perhe YH
Sos.päivystys
YH
YH
Aikuisten palvelut
Kuopio kaavailuja
• Tiivis yhteys varhaiskasvatukseen ja kouluun
Tiimiorganisaatio:
• alle kouluikäisten ydintiimi – neuvola ja päivähoito
• Kouluikäisten- ydintiimi –koulu, nuorisotoimi ja oppilashuolto
• Nuorten ydintiimi – oppilaitokset, nuorisotoimi, opiskelijahuolto
• Konsultoivien erityispalvelujen tiimi- muut palvelut
• Hyvinvointijohtamisen malli – lnp moniammatillinen johtoryhmä
Organisaatiot
• 1. Lasten, nuorten ja perheiden palvelualue –ydintiimit ja
konsultatiiviset erityispalvelut
• 2. Perheiden palvelut –vastuualue - ei päivähoito ja koulut
• 3. Ydintiimit yhteen ja kons erityispalvelut kahdelle eri
vastuualueelle
Ylä-Savo
• Tyytyväisyyttä tämän hetken tilanteeseen
• Kehittänyt matalan kynnyksen palveluja ja
yhteistyötä
PERHENEUVOLAPALVELUT
KUOPIO, NILSIÄ JA MAANINKA
KUOPION PALVELURAKENNE / LAPSET JA
NUORET
TAUSTAA KUOPIOSSA

Palvelualueuudistuksen tavoitteista
perheneuvolan asemointiin
Asiakaslähtöinen prosessiajattelu perinteisen
professiolähtöisen ajattelun sijaan
 Voimavarojen siirtäminen korjaavasta työstä
ennaltaehkäisevän työn suuntaan
 Perheneuvolapalvelut mahdollisimman lähelle 0-12
vuotiaiden lasten peruspalveluita (varhaiskasvatus,
lastenneuvola, perusopetus ja kouluterveydenhuolto)
 Perheneuvolapalvelut sijoitettiin Kasvun ja
oppimisen palvelualueelle, jonne myös
lastenneuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon
järjestämisvastuu


Kolmiportainen hoidon porrastus perheneuvolan
ja lasten mielenterveysyksikön työnjakoon
KUOPION YKSIKKÖ
Ma.palveluesimies/sosiaalityöntekijä
 Lisäksi 2 sosiaalityöntekijää ja tulossa
määräaikainen sosiaalityöntekijä 31.12.15
saakka
 3 psykologia
 Maaningalta psykologi 2 pv / vko
 Asiakkaina 0 – 12 v. lapset ja heidän perheensä
 Puhelinpalvelu / ajanvaraus ma- pe klo 12-13
 Konsultaatiopuhelin yhteistyötahoille to 12.3013.30

NILSIÄN YKSIKKÖ
Psykologi / koulupsykologi
 Sosiaalityöntekijä / koulukuraattori

Ei varsinaista puhelinaikaa, ma-pe klo 8-16
 0- 17- v. lapset ja nuoret sekä heidän perheensä

MAANINGAN YKSIKKÖ
Psykologi / koulupsykologi
 Sosiaalityöntekijä / koulukuraattori

Ei varsinaista puhelinaikaa, ma-pe klo 8- 16
 0- 17 v. lapset ja nuoret sekä heidän perheensä

KUOPION PERHENEUVOLA
•
•
•
•
Lähetteetön matalan kynnyksen palvelu
Alle esikouluikäisten kehitystasotutkimukset
lääkärin lähetteellä
Ohjaus, neuvonta, hoito, tuki ja asiantuntija-apu
ihmissuhteisiin, perhe-elämään ja lasten
kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä
Puhelinneuvonta, hoidon alkuarvio ja ohjaus
perheille sekä esim. päivähoidolle,
lastensuojelulle ja lastenneuvolalle
YHTEYTTÄ VOI OTTAA
Huoli lapsen tunne-elämään, käyttäytymiseen
tai kehitykseen liittyvissä asioissa
 Vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvissä
kysymyksissä
 Perheessä on kohdattu menetyksiä tai muita
vaikeita elämäntilanteita
 Avioerotilanteisiin liittyvissä kysymyksissä

KASVATUS- JA PERHENEUVONTA
TULEVASSA SOTESSA?
Minne asemoituu jatkossa?
 Onko mielenterveys- ja kuntoutustyön
yhteydessä vai sosiaalitoimen palveluissa?
 Entä mitä ennaltaehkäiseviä palveluita jää
kuntiin?
 Kuopion kaupungin aiemmat suunnitelmat
elämänkaarimallin mukaisesta organisaatiosta
ja integraatiosta joka kattaa palvelut laajemmin,
kuin vain sote-palvelut
 Tärkeintä on jatkossa saada palvelut
asiakkaiden näkökulmasta toimiviksi sekä
ylläpitää/kehittää yhteyttä sote-palveluiden sekä
päivähoidon ja perusopetuksen kanssa –
monialaisten yhteistyökäytäntöjen edelleen
kehittäminen!

2014 YHTEYDENOTON SYY SOSIAALIPÄIVYSTYKSEEN KUNNITTAIN
Yhteydenoton syy
Perheväkivalta tai sen uhka
Muu ilmoitusperuste
Vanhemman/pien päihteidenkäyttö
Lapsen päihteidenkayttö tai käyttöepäily
Lapsen turvattomuus
Lapsen huolto- ja tapaamisasia
Vanhushuolto
Vanhemman/pien psyykkinen terveys
Lapsen ja vanhemman/pien väliset ristiriidat
Majoitustarve
Lapsen rikollisuus
Perheristiriidat
Vanhemman/pien jaksaminen
Lapsen väkivaltainen käyttäytyminen
Perheen kriisitilanne
Mielenterveystyö
Kuolemantilanne
Muualla asuvan vanhemman aiheuttama ongelma
Lapsen psyykkinen vointi
Päihdehuolto
Vammaispalvelu
Puutteet lapsen perushoidossa
Taloudelliset vaikeudet
Lapsen väkivaltakokemus
Vanhemman/pien ja lapsen välinen vuorovaikutus
Lapsen itsetuhoinen käyttäytyminen
Lapsen pahoinpitelyn epäily
Lapsen jääminen vaille huoltajaa
Lapsen pahoinpitely
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
Vanhemman/pien kasvatustapa
Pienen lapsen itkuisuus
Lapsen kaverisuhteet
Vanhemman/pien fyysinen terveys
Asumiseen liittyvät tekijät
Lapsen fyysinen vointi
Lapsen ikätasoinen kehitys
Lapsen mielenterveysongelmat
yht
Joroi- Juan- Kaavi Kuopio Leppä- Maa- Muut Rauta- Siilin- Suonen- Tervo Tuus- Varkaus Vesanto
yht
nen
koski
virta
ninka kunnat lampi järvi
joki
niemi
3
9
18
169
10
17
10
47
7
2
26
69
11
398
6
5
162
1
2
3
13
10
1
13
216
5
7
99
1
8
11
5
16
11
14
17
194
3
4
1
61
2
2
8
3
13
14
7
29
147
3
1
82
7
3
13
1
5
7
1
11
134
3
7
6
42
4
9
3
1
13
88
1
73
3
1
3
1
1
2
1
86
3
3
39
1
2
3
8
2
1
14
76
3
1
2
25
3
1
2
5
1
3
46
21
4
3
4
2
34
21
2
3
1
1
3
31
1
10
2
2
3
7
2
27
1
21
1
4
27
14
2
2
1
1
1
5
26
2
11
1
10
2
26
1
1
16
2
2
3
25
4
9
2
1
1
3
20
7
3
3
2
3
2
20
10
2
1
3
16
1
9
1
1
1
1
14
11
1
1
13
2
6
2
10
2
6
1
9
1
1
1
1
2
1
1
1
9
1
6
1
8
4
2
2
8
1
3
1
1
1
7
7
7
2
1
2
5
1
2
1
4
3
3
3
3
1
1
1
3
2
2
2
2
1
1
2
1
1
1
1
28
38
49
961
42
20
83
30
147
74
6
56
202
12 1748
KOULUKURAATTORIN TYÖ
ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KASVUN JA OPPIMISEN TUKI, KUOPION KAUPUNKI
KURAATTORITIIMI
• Kuraattoreja Kuopiossa 7 ja yhdistelmätehtäviä 3, joista
• kahdella kuraattorilla tehtäviin sisältyy 50 % perheneuvolatyötä (Nilsiä ja Maaninka)
• yhdellä kuraattorilla tehtäviin sisältyy 40 % lastensuojelun sosiaalityötä (Karttula)
• RESURSSI ON YHTEENSÄ 8,4 KURAATTORIA
• Perusopetuksen oppilaita 9872 + yksityiset 278 (syksy 2014) =
10150 oppilasta
• Esiopetuksessa n. 1000 lasta
• n. 1327 esikoululaista ja perusopetuksen oppilasta / kuraattori
• 2 - 5 koulua + alueen esiopetusyksiköt, joita useita / kuraattori
KOULUKURAATTORILLE
OHJAUTUMISEN SYYT
•
KOULUNKÄYNTI
•
•
•
•
•
SOSIAALISET SUHTEET
•
•
•
•
murrosikään kuuluvat tunteet, alakuloisuus, väsymys
itsetunto ja itsetuntemus
PERHE
•
•
•
kiusaaminen
kaverisuhteet
ryhmään liittyminen
KASVUUN JA KEHITYKSEEN LIITTYVÄ TUEN TARVE
•
•
•
koulutyön laiminlyönti
levottomuus, käyttäytymisen pulmat koulussa
poissaolot
koulumotivaatio
oppilaan elämässä tapahtuvat muutokset, jotka vaikuttavat koulunkäyntiin
vaikeudet kotona: riitely, väkivalta, alkoholinkäyttö, avioero tai läheisen kuolema
VAPAA-AIKA
•
•
•
•
harrastusten puute
pelaaminen
päihteet
seurusteluun liittyvät asiat
YHTEYDENOTON SYYT TILASTOT 2013
• Käyttäytyminen 47%
•
•
•
•
•
•
•
Motivaatio-ongelmat
Keskittymisvaikeudet
Poissaolot
Uhmakkuus, sääntöjen rikkominen
Koulutyön laiminlyönti
Väkivaltaisuus
Päihteet
•
•
•
•
Masentuneisuus / alakuloisuus
Oman kasvun ja kehityksen tuki
Ahdistuneisuus / pelot
Arkuus / jännittäminen
•
•
•
•
•
Kaverisuhdeongelmat
Kiusaamistilanteet
Yksinäisyys / vetäytyminen
Ryhmään sopeutumisvaikeudet
Seurusteluasiat
•
•
•
•
•
Vuorovaikutusvaikeudet tai ristiriidat perheessä
Hoitoon, huolenpitoon ja kasvatukseen liittyvät asiat
Perherakenteen muutokset ja huoltajuus
Perheen kriisitilanne
Turvattomuus
• Tunne-elämä 20 %
• Sosiaaliset suhteet 18 %
• Perhe 10 %
ASIAKASTYÖN SISÄLTÖJÄ
• Sosiaaliset selvitykset
•
kartoitetaan lapsen/nuoren koulunkäyntiä, opiskelua, verkostoa, vapaa-aikaa, kotitilannetta,
mielialaa, jaksamista ja voimavaroja.
• Oppilaiden psykososiaalinen tukeminen
•
keskustelut, ohjaus ja toiminnalliset menetelmät
• Yhteistyö ja verkostot lapsen/nuoren asioissa
•
vanhempien, opetushenkilöstön, muiden oppilashuollon toimijoiden ja palveluverkostojen kanssa
• Vanhempien tukeminen, ohjaus ja neuvonta
• Ohjaaminen tarvittaessa jatkotutkimuksiin, –hoitoihin sekä muiden palveluiden piiriin
• Konsultaation tarjoaminen opetus- ja oppilashuoltohenkilöstölle
• Osallistuminen yksilökohtaisiin asiantuntijaryhmiin
• Osallistuminen moniammatillisiin ryhmiin (konsultatiivinen työ pedagogisissa asioissa)
YHTEISÖLLINEN TYÖ
• Työskentely luokkien ja oppilasryhmien kanssa
•
esim. ryhmäyttäminen, oppitunnit eri teemoista, työskentely ryhmädynaamisten ongelmien ratkaisemiseksi,
teemaryhmät, luokan työrauhaan ja ilmapiiriin liittyvät kartoitukset, ongelmakeskeinen työskentely,
ennaltaehkäisevät Lions Quest-, FRIENDS-, KiVa- ja, Askeleittain-ohjelmat
• Yhteisölliseen oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmäntyöskentelyyn osallistuminen
•
Ennaltaehkäiseminen, hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisössä
• Koulujen kriisityöhön osallistuminen
• Vanhempainillat
• Osallistuminen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun ja kehittämiseen (ops-työ,
työryhmät)
• Oppilas- ja opiskelijahuollon suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen alueellisesti
yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa (erilaiset työryhmät ja yhteistyöfoorumit)
Nuorten mielenterveyspalvelut
sote-lainsäädännön
viitekehyksessä
Prof., ylilääkäri Eila Laukkanen
Nuorten mielenterveyspalveluiden
merkitys
 20-25%:lla nuorista on mielenterveyden häiriöitä
 Nuorista 10% tarvitsee mielenterveyspalveluita, heistä
5% erikoissairaanhoidon palveluita
 75% aikuisiän mielenterveyden häiriöstä voidaan
todeta ennen 25 vuoden ikää
 Nuoren hyvä hoito on aikuisiän ja seuraavan
sukupolven häiriöiden preventiota
Psykiatrisen hoidon tarve
 Suomessa 2010 nuorisopsykiatrian
erikoissairaanhoidon palveluita käytti 3% 13- 22vuotiaista
 Lastensuojelun nuorista 42% oli ollut psykiatrisessa
avohoidossa ja 36% osastohoidossa
 Mielenterveyden häiriöiden osuus
työkyvyttömyyseläkkeistä oli 45,1%, mutta osuus
terveydenhuollon menoista oli 6,5%
Nuorisopsykiatrian palveluiden
kysyntä
 Vuosina 1987-2010 nuorisopsykiatrian
avohoitokäyntien määrä on kasvanut 600%
 Maassa on 100 nuorten avohoitotiimiä, voimavarat
2010 olivat 8,5/10 000 13-22v. nuorta , suositus olisi
13/10 000.
 Vain 70% 13-22 vuotiaista oli v. 2010 oikeutettu
nuorisopsykiatrian palveluihin runsaan kysynnän
vuoksi
Nuorten tarpeen mukaisen, kustannustehokkaan ja
laadukkaan psykiatrisen palvelujärjestelmän
edellytykset SOTE viitekehyksessä
 1. Erityisosaamisen turvaaminen
Sisältää nuorten psyykkisen kasvun, mielenterveydenhäiriöiden ja niihin
käytettyjen hoitomenetelmien tuntemuksen. Hoidossa keskeisiä ovat näyttöön
perustuvat hoitomenetelmät, sisältäen sekä lääkehoidon,
psykoterapiamenetelmät että verkostoitumista edellyttävät
kuntoutusmenetelmät. Konsultaatio- ja koulutustyössä tarvitaan
nuorisopsykiatrian osaamista.
2. Nuorten mielenterveyspalveluiden tuottaminen edellyttää
erikoisalan toiminnallista kokonaisuutta erityisvastuualueella
Toiminnallinen kokonaisuus muodostuu alueella yhdessä sovituista
hoitoketjuista. Monipuoliset avohoidon palvelut ovat lähellä väestöä.
Palveluketjussa on erityisosaamista vaativia eritysyksiköissä, jotka myös tuovat
osaamisensa ketjun muiden palvelun tuottajien käyttöön.
E
R
I
K
O
I
S
O
S
A
A
M
I
N
E
N
Toiminnallinen kokonaisuus tuotantovastuualueella ja
valtakunnallisesti
VALTAKUNNALLINEN TASO
TERTIÄÄRIPALVELUT
ERIKOISSAIRAANHOITO
Konsultaatio
Vakavat häiriöt/hoito
NUORISOPSYKIATRINEN
OSASTOHOITO
Koulutus
Hoitomenetelmien
kehittäminen
Tutkimus
MATALAN
KYNNYKSEN
PALVELUT
Kuntoutus
/työvoima
palvelut/
Kela
Lastensuojelu
”erityistaso”
Työnohjaus
Järjestöt
AVOHOITO
liikkuva, paikallinen, keskitetty
SEULONTA
LYHYET INTERVENTIOT
KASVUN TUKEMINEN, VARHAINEN PUUTTUMINEN, LASTENSUOJELU
PERUSTASO
HOITOON OHJAUS / JATKOHOITO
KOULUT, TERVEYSKESKUS, KASVATUS-JAPERHENEUVOLA NUORISOTYÖ,
PÄIHDEPALVELUT, KOLMAS SEKTORI
Koulutus
Palvelujärjestelmä jatk.
3. Nuorisopsykiatrian palvelut tulisi kohdentaa kaikille 13-22vuotiaille.
 Nuoren psyykkinen ja biologinen kypsymisen jatkuu yli 20-vuotiaaksi,
nuorisopsykiatrian osaaminen tulisi kohdentua koko ikäryhmään. Usein hyvin alkanut
hoito ja kuntoutuminen kärsii hoitotahon vaihdoksesta.
4. Erikoisalalla täytyy olla asiantuntijajohto
Nuorten psykiatristen palveluiden tehokas ja laadukas tuottaminen edellyttää selkeää
erikoisalan johtoa tuotantovastuualueen tasolla. Näin turvataan erityisosaamisen ylläpito,
monipuolinen palveluvalikoima, henkilöstön koulutus ja kliininen työnohjaus.
5. Tarvitaan tuotantovastuualuepalveluja tukevia valtakunnallisesti
keskitettyjä palveluja
Nuorten tertiääriset palvelut esim. vaikeahoitoisten osastot, transsukupuolisuus
tutkimukset
Palvelujärjestelmä jatk.
6.Nuorten psykiatria on avohoitopainotteista
 Nuorten psykiatriset palvelut ovat rakentuneet vahvan
avohoitopainotteiseksi ja painottuvat lähipalveluina tuotetuista
erikoisosaamista edellyttävistä palveluketjuista. Sairaalahoidon osuus
on minimaalinen. Kustannustehokkuus muodostuu osaavan henkilöstön
toteuttamasta avohoidosta, joka on verrattavissa
perusterveydenhuoltoon kustannustensa suhteen, siihen ei liity
”erityisiä erikoissairaanhoidon kustannuksia”.
7. Lastensuojelun kanssa tarvitaan toimiva yhteistyötä
Lastensuojelun asiakkaista v. 2012 yli 9% oli 16-17-vuotiaista ja yli 8% 13-15vuotiaista nuorista. Lastensuojelun laitoshoidossa oli 6750 alle 18-vuotiasta
nuorta (=1,4%). Jatkossa on syytä pohtia ”yhteistyöyksikköä”.
Palvelujärjestelmä jatk.
8. Yhteistyö aikuispsykiatrian kanssa on tärkeä
Osa nuoruusiässä psyykkisesti sairastuneista siirtyy aikuispsykiatrian
potilaiksi (esim. psykoosit). Lisäksi osa nuorten psyykkisistä häiriöistä on
pitkäaikaisia ja vaatii monipuolisia hoito- ja kuntoutusjärjestelyjä (esim.
neuropsykiatriset häiriöt, pitkittyneet syömishäiriöt).
9. Oikeus käydä sairaalakoulua täytyy turvata myös
nuorisopsykiatrisen avohoidon potilaille
Uhkakuvana paluu menneisyyteen
 Kun nuorille ei ollut omaa mielenterveyspalveluiden
kokonaisuutta, se jakautui lasten- ja aikuispsykiatriaan
 - ei ollut painopistettä nuorten tarpeissa
 - ei toiminnallista kokonaisuutta eikä rahoitusta
 - ei nuorten mielenterveyden erityisosaamista
 - ei kertynyt nuoria koskevaa tutkimustietoa tai
hoitomenetelmiä
 - ei tarjontaa nuorten tarpeisiin, nuoret eivät käyttäneet
palveluita, vaikka tutkimustieto kertoi, että nuorilla on
mielenterveysongelmia
Mahdollisuutena
 Nuorten ongelmiin puututaan ajoissa, tehdään välittömästi
interventio
 On olemassa yhdessä sovitut ja toimivat hoitoketjut
 Rajapinnat ja siirtymät hoidetaan hyvin
(lastenpsykiatria/nuorisopsykiatria/aikuispsykiatria)
 Palvelu tuotetaan lähellä nuorta, mutta laadukkaasti
 Vaativan lastensuojelun kanssa syntyy toimivat yhteistyö esim.
sijoitusasioissa, käytös- ja päihdehäiriöisten nuorten kanssa
 Koulutus ja konsultaatio toimii
Resurssit
perusterveydenhuollossa /
kliininen työ
Iisalmi
Lääkäri
Psykologi
Sairaanhoitaja/
terveydenhoitaja
Sos.tt
1
2
4 sh
0,5
1 pv / vk
1
2 th
1
0,5 (1)
2,5 (3)
Toimintaterapeutti
Kuopio
- Sihti
- Nuorten tr
Leppävirta
2
1 sh
*Nilakka
Ei omaa sh
Suonenjoki
1 vk / kk
1
1
Varkaus
3 pv / vk
1
1 (täyttölupa)
12
0,5
17.4.2015
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin KYSin nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit kunnittain
(kymmenen suurinta)
vuosina 2011 - 2014
v. 2011
v. 2012
v. 2013
v. 2014
Juankoski
371
444
360
351
Kaavi
86
185
292
240
7 772
8 556
8 796
9 612
Lapinlahti
282
341
370
419
Leppävirta
132
230
297
457
Pielavesi
106
169
130
121
Siilinjärvi
1 404
1 489
1 727
2 085
Suonenjoki
90
121
103
121
Tuusniemi
111
86
184
138
Varkaus
40
43
84
348
Muut (9)
kunnat yht.
305
374
214
228
Ulkokunnat
yhteensä
253
283
402
475
10 952
12 321
12 959
14 595
Kuopio
Käynnit
yhteensä
13
17.4.2015
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin KYSin nuorisopsykiatrian hoitopäivät kunnittain (kaksitoista
suurinta)
vuosina 2011 - 2014
v. 2011
v. 2012
v. 2013
v. 2014
31
150
13
35
142
159
275
147
123
149
1
156
118
86
82
2 127
1577
1177
1 404
Lapinlahti
62
197
79
204
Leppävirta
84
98
49
109
Pielavesi
30
39
39
145
19
68
113
Juankoski
Iisalmi
Kaavi
Kiuruvesi
Kuopio
Rautalampi
14
Siilinjärvi
168
296
379
285
Suonenjoki
159
63
116
90
Varkaus
220
259
759
239
Muut (7)
kunnat yht.
91
118
114
156
Ulkokunnat
yhteensä
1 099
900
1 524
1 822
Hoitopäivät
yhteensä
4 369
4 116
4827
4 832
17.4.2015
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin KYSin nuorisopsykiatrian hoitopäivät kunnittain (kaksitoista
suurinta)
vuosina 2011 - 2014
v. 2011
v. 2012
v. 2013
v. 2014
31
150
13
35
142
159
275
147
123
149
1
156
118
86
82
2 127
1577
1177
1 404
Lapinlahti
62
197
79
204
Leppävirta
84
98
49
109
Pielavesi
30
39
39
145
19
68
113
Juankoski
Iisalmi
Kaavi
Kiuruvesi
Kuopio
Rautalampi
15
Siilinjärvi
168
296
379
285
Suonenjoki
159
63
116
90
Varkaus
220
259
759
239
Muut (7)
kunnat yht.
91
118
114
156
Ulkokunnat
yhteensä
1 099
900
1 524
1 822
Hoitopäivät
yhteensä
4 369
4 116
4827
4 832
17.4.2015
18-19-vuotiaiden hoitojaksot
nuorisopsykiatrian osastoilla
vuosina 2011 - 2014
v. 2011
v. 2012
Kaavi
v. 2014
1
Kiuruvesi
Kuopio
v. 2013
1
3
1
4
Lapinlahti
9
1
Siilinjärvi
1
Suonenjoki
1
Ulkokunta
1
Yhteensä
4
2
16
7
1
11
17.4.2015
18-19-vuotiaiden hoitojaksot
nuorisopsykiatrian osastoilla
vuosina 2011 - 2014
v. 2011
v. 2012
Kaavi
v. 2014
1
Kiuruvesi
Kuopio
v. 2013
1
3
1
4
Lapinlahti
9
1
Siilinjärvi
1
Suonenjoki
1
Ulkokunta
1
Yhteensä
4
2
17
7
1
11
17.4.2015
Yhteistyön kehittäminen
 Kumppanuusvirat ja koulutusvirat tärkeitä
 Nuorisopsykiatria toteutti 2014 kuntakierroksen, jossa
esiteltiin ehdotus hoitopoluksi nuoren masennuksen ja
psykoosin hoidossa. Tavoitteena oli saada käsitys miten
toimia yhteen.
 Tämän seurauksena on suunniteltu vuodelle 2016 (alku
2015) koulutus/työnohjaus/yhteistyön rakentamisen
koulutushanke. Tavoitteena yhteen toimiminen sekä
perustason kesken että erikoissairaanhoidon ja perustason
kesken.
Perhepalvelujen ja Lasten ja nuorten talon
toiminnasta
31.1.2014/ tarja nylund
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Perhepalvelut
•
•
•
•
•
Perhe- ja sosiaalipalvelujen ja koko Eksoten vahvimmin integroitunut palvelualue :
sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön alaista toimintaa, integroitu myös
perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa
0-22vuotiaiden psykososiaaliset palvelut ovat Perhepalveluissa ; Nuorten
kuntouttava päiväyksikkö sijoittuu hallinnollisesti Aikuisten psykososiaalisiin
palveluihin, mutta on toiminnallinen osa nuorisopsykiatriaa (Perhepalvelut)
lastentaudit ja lastenneurologia kuuluvat Terveys- ja vanhustenpalvelujen
vastuualueelle; lasten kehitystutkimuksissa ( neuropsykiatriset ) tiivis yhteistyö
lastenneurologian ja perhepalvelujen kesken
Noin 360 työntekijää , joista ehkäisevä n 100, tutkimus ja hoito n 100 ja
lastensuojelu n 160
Toimintamenot 2014: Ehkäisevät palvelut tulosyksikkö n. 7 m€, tutkimukselliset ja
hoidolliset palvelut n. 8,5m€ ja lastensuojelu n. 15,7m€
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Perhepalvelut
Perhepalvelujen johtaja Tarja Nylund
Lasten ja nuorten
ehkäisevät
Palvelut
Ylilääkäri Leena
Suomalainen
Lasten ja nuorten
tutkimukselliset ja hoidolliset
Palvelut
Neuvolat
TuKeVa
Tuki kehitykseen ja
vanhemmuuteen
Oppilashuollo
n palvelut
Palveluesimies Tiina Vormisto
Palveluesimies Timo
Suhola
Kasvuympäristössä
tehtävä työ(lapsiperh.
OpiskeluTerveys
kotipalvelu, ehkäisevä perhetyö)
Palveluesimies Ulla Jäppinen
Lastenpsykiatria
Ylilääkäri ( avoin) hall. sij.
Palveluesimies/oh Ulla Jäppinen
Nuorisopsykiatria
Ylilääkäri Antti Henttonen
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Palvelupäällikkö Raija Kojo
oto. perhepalvelujen johtaja Tarja Nylund
Ylilääkäri Reima
Santala
Yhteistyöylilääkäri
Johanna TulonenTapio (0.5)
Lastensuojelu
Avohuolto
Palveluesimies Merja
Saarinen
Sijaishuolto
Palveluesimies MarjaLeena Aarnio
Lastensuojelun
Tukipalvelut
Palveluesimies Kaarina
Vapaakallio
toimintaperiaatteita
•
•
•
•
•
Peruspalvelujen vahvistaminen
Osallisuus ja oma hoito
Lähiverkoston hyödyntäminen
Sähköiset palvelut ja sähköisen asioinnin kehittäminen
Peruspalvelut eli neuvola ja päivähoito vastinpareina sekä
oppilas- ja opiskeluhuolto ovat ensisijaiset toimijat
• Erityisen tuen piirissä ollessaankin lapset ja nuoret ovat myös
peruspalveluissa, joten riittävä tiedonkulku on avainasemassa
• Monialainen yhteistyö, verkostot, vastuut
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Lasten ja nuorten talossa
• Matalan kynnyksen vastaanotto ja hoidollinen alkuarviointi
• Kasvatus- ja perheneuvontaa, perhetyötä, tukihenkilö/-perhetoiminnan
koordinaatio
• Adoptioneuvontaa
• Perheoikeudelliset asiat( isyys, huoltajuus, olosuhdeselvitykset)
• Nuorten oikeusedustaja
• Lasten ja nuorten kasvu- ja kehitystutkimukset ( lastenlääkäri,
puheterapiaa, toimintaterapiaa, fysioterapiaa, psykologin tutkimukset)
• Lastenpsykiatria ja pikkulapsipsykiatria
• Nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut
• Lastensuojelun avohuolto ja sijaishuollon koordinaatio
• Nuorten kuntouttava päiväyksikkö
• N. 120 työntekijää ( lääkäreitä, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä, sosionomeja,
psykiatrisia sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, perhetyöntekijöitä , toimistotyöntekijöitä,
toimintaterapeutteja, puheterapeutteja, fysioterapeutteja, virastomestareita)
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Lasten ja nuorten talon toiminnallisia
tavoitteita
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Matalan kynnyksen palvelutarpeen arvio ja palveluun pääsy viiveettä
Lyhytkestoinen hoidollinen arviointi ( 1-5 x ) kaikille, ellei ohituskaistalle suoraan (
esim. lastensuojeluilmoitus)
Lapsen, nuoren ja perheen ensikontakti taloon on tärkeä- luotu luottamus voidaan
siirtää ja usein talon ilmapiiri on aistittavissa jo ovella
Fokus eniten toimintakykyä ja yhteiskunnassa selviytymistä haittaaviin asioihin;
Ei pompottelua: ei sanota, että ei kuulu meille tai ei ole motivoitunut vaan on
suunniteltava ”kesytys” ja riittävä seuranta
Vastuuhenkilö koordinoi perheen, lapsen tai nuoren asiaa
Kehitysympäristössä tehtävä työ ja verkostotyö ovat keskeisiä työmenetelmiä
Hoidon kannalta riittävä tiedonvaihto, koska lapsi on yleensä erityispalveluissakin
ollessaan myös peruspalvelujen piirissä
Koko perheen tilanteen huomioiminen, ei vain indikaattoriasiakkaan/potilaan
Räätälöidyt hoitosuunnitelmat
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Yleinen tuki
Tehostettu tuki
Erityinen tuki
VNA:n mukaan jo erityistä tukea
Määräaikaiset
terveystarkastukset
VNA 338/2011
Laajat terveystarkastukset
VNA 338/2011
*Neuvolan
perheohjaus
ensimmäistä lastaan
odottaville
*Lapsiperheiden
kotipalvelu
*Lapsiperheiden
neuvontapiste
*Perhevalmennus
*Äitiyspoliklinikka ja
synnytykset
(erikoissairaanhoidos
sa)
Neuvolan perheohjaus
Neuvolapsykologi
Koulu/opiskelukuraattori
Koulu/opiskelupsykologi
Neuvola/koulu/opiskeluterveydenhoitaja
Neuvola-/ koulu/opiskeluterveydenhuollon lääkäri
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
*Lisäkäynti
*Kotikäynti
*Lapsiperheiden kotipalvelu
*Ryhmätoiminnot
( Mie ite , Maltti ,
painonhallinta ym. )
- yhteinen työ päivähoidon
ja oppilaitosten henkilöstön
kanssa
Lasten ja nuorten talon palvelut
Lyhytkestoinen hoidollinen interventio ja
kriisityö
Tehostettu kasvatusohjaus ja arjen tuki
(perheneuvonta, perhetyö, tukihenkilö,
perheoikeudelliset asiat)
Kehitystutkimukset ja -kuntoutus
Lasten mielenterveyspalvelut ja
pikkulapsipsykiatria
Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut
Lastensuojelu
- Kaikissa apuna verkostotyö,
kehitysympäristössä tehtävä työ ja hoidon
räätälöinti
Somaattinen erikoissairaanhoito
Lastentaudit, lastenneurologia
Äitiyspoliklinikka
Aikuisten palvelut
Perhetiimi
Nuorten kuntouttava päiväyksikkö
APsy-SAS
PERHEPALVELUJEN ARVOT
Lapsi ja nuori on ensin
Asiakaslähtöisyys : matala kynnys, tarpeen mukaiset palvelut
joustavasti, oikea apu oikeaan aikaan
Vastuullisuus: palveluohjaus toimii, koordinaatio toimii, yhteistyöhön ja
tehtyihin sopimuksiin sitoudutaan
Oikeudenmukaisuus: tarpeen mukaisten palvelujen järjestäminen koko
Eksoten alueelle, yhtenäisillä sovituilla toimintamalleilla luodaan laatua
Avoimuus: riittävä tieto siirtyy vanhemmille ja viranomaisten kesken,
toimintamallit ja käytännöt ovat tiedossa
Tuloksellisuus: päällekkäisyyksien purkaminen, jonojen parempi
hallinta, resurssien kohdentaminen
Arvot ohjaavat päätöksentekoa tilanteissa, joihin ei ole pystytty
vielä luomaan toimintamallia.
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Eksoten palveluverkkomuutos ja prosessit
koskettavat myös Perhepalveluja
• Hyvinvointiasemat (Lasten ja nuorten talo)
• Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus ,
yhteyskeskus (Lasten ja nuorten talo)
• Sähköinen asiointi (Perhepalvelut)
• Laitoshoidon vähentäminen ja kotona asumisen tuki
(Lasten ja nuorten talo, lastensuojelun laitosostojen vähentäminen sekä
lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian osastohoitojen vähentäminen )lasten ja nuorten osalta kehitystason mukaisen kasvun, kehityksen ja
elämän tukeminen
• Työelämän osallisuus ( nuorten syrjäytymisen ehkäisy)
• Kuntoutus (tukee laitoshoidon vähentämistä)
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Puhelu
(053522360)
Palveluohjaaja
=1.vastuuhenkilö
palvelutarpeen arvio
ja palveluohjaus
Huoli väistynyt
Lyhytkestoinen
hoidollinen
Interventio
1-5 x
Konsultaatiokäytännöt
Liikkuva työ
Verkostotyö
(Monialaisuus)
Perheen osallisuus
Kävely
Sähköinen
yhteydenotto
Tarkistuslista,
seulat
Huoli
jää
Lyhyt
Inter
ventio
Esitietolomake
(yksi lomake)
Lupa monialaisen
tiimin
tiedonvaihtoon
Iso
Tiimi
- Räätälöity
tutkimus- ja
hoitosuunnitel
ma
Monialaisuuden hyödyntäminen
monialaisuus
ohituskaista
Perheneuvola
työ,
kehitystutkim
ukset,
perheoikeude
lliset asiat
Verkostotyö
Räätälöity hoito
Potilassegmentointi
työn alla
Kontakti
päättyy
Verkostotyö
Vastuuhenkil
ö
Vaikuttavuusarvio
Lasten- ja
nuorisopsykiatria
lastensuojelu
Yhteistyö,
perhetiimi
Kasvuympäristössä tehtävä työ ja verkostotyö
Koti, päivähoito, koulut, oppilaitokset, neuvolat, oppilashuollon palvelut ja opiskeluterveys
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Ylei
ne
n
tuk
i
Aikui
sten
*
palve
lut
*huoli
jää 23v-,
Nuorten
kuntoutu
s
p
a
l
v
e
l
u
o
h
a
j
u
s
Palvelut koko Eksoten alueelle
• Yhden jonon periaate (uutena esim. puheterapia, toimintaterapia )
• Neuropsykiatrisen hoitopolun selkiyttäminen ja kehittäminen - sisältää
myös lasten kehitystutkimukset-- ( yksi ovi, josta työnjako ) - tiivis
yhteistyö lastenneurologian kanssa mm. työnjaon suhteen, myös
resurssijakoa mietittävä
• Konsultaatiorakenteet peruspalveluille osin kesken: VVY, lastenpsykiatria,
nuorisopsykiatria, ehkäisevä sosiaalityö
• Kasvuympäristössä tehtävän työn kehittäminen laitospaikkojen
purkamisella : intensiiviset hoitojaksot kouluissa ja kotona ?
• Linkit aikuisten palvelut ( perhetiimi, nuorten kuntouttava päiväyksikkö)
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
yths
Pepaverkostokartta
Kehitys
vamma
vammaispal pkl
velut
palvelu
ohjaaaja
Ohr
neuvot
teluku
nta
jory
Kuntien
perusopetus
Ohr,kun
nat
perso
Lasten
neurologia
Äitiyspkl
Ohja
us
ryh
mä
Kasvo
Lpr
ohr
Neuro
Psyk.tii
mi
Seulonn
at,
lähettee
t, VVY
Lähetteet
pepa
Eevahanke
Järjestöt
E-K-Ptyö
hallitu
s
Sos.
ped.
lastentaudit
TEkeskus
ostopal
velut
Poliisi
Sampo
Per
so
TYP
Aikuisten
psykosos
kuntoutus
KELA
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Perhetii
mi,
Nuorten
päiväyks
Verkost
o
päiväho
idot
Perheasi
oiden
neuvotte
lu
srk
Hus
Carea
Niu
va
Hallinnon ylätaso
Asiakastyö
Johtoryhmä
Monialainen työryhmä, osin asiakaspinnassa
Kotona tehtävä työ
1. Matalan kynnyksen perhetyö ( yleinen tuki)
a. Lapsiperheiden kotipalvelu – perhe voi hakea suoraan, tehdään päätös
b. Neuvolan perheohjaus
– tietyssä elämänvaiheessa universaalia ( ensimmäistä lasta tai ens. yhteistä lasta
odottaville kuuluu terveystarkastusten runko-ohjelmaan)
- määräkestoista tehostettua tukea osana neuvolassa tehtävää yksilöllistä
hoitosuunnitelmaa
2. Lasten ja nuorten talon perhetyö (tehostettu tuki)
- toteutetaan kasvatukseen ja perheneuvontaan liittyvinä palveluina Lasten ja nuorten
talosta käsin , tarvittaessa monialaisella yhteistyöllä( terveydenhuollon ja /tai
sosiaalialan koulutuksen saaneet työtekijät )
- perhe voi hakeutua lasten ja nuorten taloon myös ilman lähetettä
- räätälöity hoitosuunnitelma
3. Lastensuojelun perhetyö (erityinen tuki)
- lastensuojelun asiakkaille - tehdään sosiaalityöntekijän päätös
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Sähköisen asioinnin kehittäminen
• Sähköinen ilmoittautuminen
• Kansalaisen ajanvaraus, aikojen peruutus ja
muuttaminen
• Yhteydenottopyyntö
• Esitietolomakkeet
• Omahoidon vahvistaminen
• Hyvis.fi
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Lasten ja nuorten talo ja talli
• Perusperiaate on , että tilat ovat monikäyttöisiä ja yhteiskäytössä
• Avotoimistot kirjaamista varten, vastaanotto- ja neuvotteluhuoneet
varataan kalenterista, samoin autot
• Löytyy myös pieniä kirjaamishuoneita
• Peilihuoneet
• Tallissa terapiatilat ja ryhmätiloja
• Saman katon alla oleminen mahdollistaa työvälineiden yhteiskäytön (
esim. psykologin tutkimusvälineet ), helpommat konsultaatiot,
joustavamman työn
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Asiakkaat
• Kiittelyä talosta ja asiakaspalvelusta
• Kirjallista palautetta tullut niukasti
Matala kynnys näyttäisi toteutuvan:
• Alkuarviointiin tulee n. 40 nuorta/ kk, vuosi sitten keskimäärin 22 /kk
• Lapsiperheet tulevat enemmän ammattilaisten kautta n. 20-30 /viikko(
määrä noin 2- 3 x viime vuoteen verrattuna ) , oma-aloitteisesti uusia
yhteydenottoja keskimäärin 5 / viikko
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Henkilöstö ja esimiestyö
• Ajattelun laajentaminen omasta yksiköstä koko talon toimijoihin vie aikaa
• Uusia mahdollisuuksia on löytynyt, konsultaatiot helpompia, ajansäästöä
siirtymisistä, uudenlaista yhteishenkeä ; myös sekaannuksia,
väärinymmärryksiä, kateutta ja itsekkyyttäkin
• Henkilöstön joustavampi käyttö mahdollistuu: esim. lyhytkestoinen
hoidollinen arviointityöryhmä on koottu viiden eri yksikön työntekijöistä
ja lisäksi on sovittu konsultaatiokäytännöt ohituskaistoilta
• Hoitosuunnitelmien räätälöinti mahdollista yli yksiköitten tehtävän työn
• Palveluohjaajat saavat asiakkailta kiitosta ensikontaktista
• Erityistä huomiota kiinnitettävä : läpinäkyvyyteen ,
oikeudenmukaisuuteen, päätösten perusteluihin, tiedottamiseen
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Käytännön ongelmia
• tiedonvaihtoon liittyvät asiat: kirjalliset luvat
huoltajilta ( joskus toinen asuu Vaasassa tai
ulkomailla )- apua tähän vapaakuntakokeilusta?
• Terveys-efficaan tuotu uudet lomakkeet: Lasten ja
nuorten arviointityö sekä Perheneuvolan
yhteistyölehti
• Tutustumistoiveita tulvii, yhdistyksille vedetty
tiukempaa linjaa, keskitettyjä infoja organisoitava
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
talous
• Kustannusten jako on tehty vielä pääosin vanhan käytännön mukaan
• Palvelutarve näyttää kasvavan ja painottuvan aiemmasta poiketen
• Isompien kokonaisuuksien hahmottaminen on esimiehille ja työntekijöille
opettelun paikka: mm. koulutussuunnitelmat
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
haasteita
•
•
Yhteisen työn ja näkemyksen löytäminen hankalien potilaiden/asiakkaiden osalta–
liittyy juuri monialaiseen yhteistyöhön ja erilaisiin odotuksiin toisten tekemisiin ja
vastuihin liittyen – toimintatavat ja ajattelu ovat joissakin yksiköissä tiukasti
vanhoissa kaavoissa
Vaikuttavuuden mittaaminen: 2 viimeisen vuoden aikana Lappeenrannan alueella
niiden lasten määrä, joista on tehty lastensuojeluilmoitus oli v. 2011 1003, v. 2012 956
ja v. 2013 868, ilmoitusten määrä on hieman vähentynyt vuoden 2012 tasosta
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Kiitos !
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
20.4.2015
PoSoTe
1
KUOPION SOSIAALIPÄIVYSTYS VIRKAAJAN ULKOPUOLELLA 1.9.2011 ALKAEN
l
l
l
l
l
l
Toimipaikka on Kuopiossa, päivystysalueena Juankoski, Joroinen,
Kaavi, Kuopio, Leppävirta, Rautalampi, Siilinjärvi, Suonenjoki,
Tervo, Tuusniemi, Varkaus ja Vesanto yht. 195 518 asukasta
31.12.2014.
Päivystäjinä 5 viranomaisvaltuudet omaavaa sosiaalityöntekijää:
Maarit Antikainen, Ulla-Maija Huttunen, Vuokko Kämäräinen, Mira
Luukkonen ja Anneli Ollikainen.
Arkisin klo 15-08, pe klo 15 alkaen ma klo 8 saakka
Päivystys aina virka-ajan ulkopuolella viranomaisnumerossa
044 – 718 1315
Kuntalainen saa yhteyden sosiaalipäivystykseen numerosta 112
20.4.2015
PoSoTe
2
POHDINTAA
l
l
l
l
l
l
l
Ympärivuorokautinen (24/7)
Sijainti
-jonkin toimivan yksikön yhteydessä
-erillinen yksikkö
Yhdistetty sosiaali- ja kriisipäivystys
Henkilöstön määrä ja rakenne
-sosiaalityöntekijä(päätökset)/sosionomi työpari
l Yhteydet kuntiin
20.4.2015
PoSoTe
3
KUOPION SOSIAALIPÄIVYSTYS
l
l
l
l
l
Ulla-Maija Huttunen
Vastaava sosiaalityöntekijä
Kuopion sosiaalipääivystys
Lastentie 1 A D-ovi, Kuopio
[email protected]
20.4.2015
PoSoTe
4
TOISEN ASTEEN
OPPILAITOSTEN
OPISKELUHUOLTO
PSYKOLOGI- JA
KURAATTORIPALVELU
T
OPISKELUHUOLLON PERUSTA


1.8.2014 voimaan tulleen opiskelijahuoltolain mukaisesti
Kuopion kaupunki järjestää alueellaan toimiville toisen
asteen oppilaitoksille kuraattori- ja psykologipalvelut
(opetussuunnitelmaperusteiset opiskelijat).
Opiskelijahuolto tukee opiskelijoiden yksilöllistä sekä
oppilaitoksen yhteisöllistä hyvinvointia, opiskelijoiden
mielenterveyttä, turvallista oppimisympäristöä sekä pyrkii
ehkäisemään tai lieventämään opiskeluun liittyviä
ongelmia. Kuraattorin ja psykologin työ on varhaista
puuttumista, joka pyrkii vähentämään opintojen
keskeytymisiä ja ehkäisemään syrjäytymistä.
o
o
o
Henkilökohtaisen vastaanoton lisäksi kuraattorit ja
psykologit osallistuvat opiskeluhuollollisiin ryhmiin sekä
tarvittaessa opiskelijoiden hoitokokouksiin,
asiakassuunnitelmaneuvotteluihin, kuntoutuksen
suunnitteluun ja muihin opiskelijahuollon
asiantuntemusta tarvitseviin oppilaitoksen ulkopuolisiin
asiakastilanteisiin.
2. asteella työskentelee yhteensä 5 kuraattoria ja 4
psykologia. Työntekijäkohtainen opiskelijamäärä on tällä
hetkellä noin 1400. Työssä painottuu myös kouluyhteisöille
annettu konsultatiivinen työ ja yhteistyö muiden
toimijoiden kanssa
Psykologin ja kuraattorin työnjako on yksilöllisesti
harkittavissa – tärkeintä on, että nuori ohjautuu
opiskeluhuollon piiriin tukea tarvitessaan.
PSYKOLOGI
tarjoaa tukea haasteellisissa elämäntilanteissa ja
erilaisissa mielenterveyden pulmissa. Hän on
myös mukana oppimis- ja
keskittymisvaikeuksien tunnistamisessa ja
niissä tukemisen suunnittelussa.
 tekee asiakastyötä terveydenhuollon
ammattihenkilönä. Käyntien määrä ja tiheys
vaihtelevat yksilöllisesti. Tarpeen mukaan
opiskelija ohjataan jatkotutkimuksiin tai –
hoitoon tai muihin palveluihin.

PSYKOLOGIIN VOI OLLA YHTEYDESSÄ
ESIMERKIKSI SEURAAVISSA ASIOISSA:
Opiskeluun liittyvä stressi
 Masentuneisuus
 Ahdistuneisuus
 Yleiset pahan olon tunteet
 Perhe- ja muihin ihmissuhteisiin liittyvät huolet
 Erilaiset kriisitilanteet
 Oppimisen pulmat

KURAATTORI

Kuraattorit vastaavat oppilaitoksen sosiaalityön
palveluista. He ohjaavat ja auttavat opiskelijaa
erilaisissa elämäntilanteissa, kuten
itsenäistymiseen, asumiseen, toimeentuloon,
mielenterveyteen, arjenhallintaan,
opiskelukuntoon ja opiskeluvalmiuksiin
liittyvissä asioissa. Kuraattorit tiedottavat
opiskelijoiden käytettävissä olevista palveluista
sekä tarvittaessa ohjaavat opiskelijoita erilaisten
palveluiden piiriin ja työkunnon arviointiin.
KURAATTORIIN VOI OLLA YHTEYDESSÄ
ESIMERKIKSI SEURAAVISSA ASIOISSA:
Poissaolot
 Opiskelumotivaatio
 Asumiseen ja toimeentuloon liittyvät asiat
 Elämän kriisitilanteet
 Päihdeasiat
 Elämänhallinta
 Ihmissuhteet

YHTEYDENOTOT
Opiskelija voi itse varata ajan tai
 Vastaanotolle voi hakeutua esim. vanhemman,
terveydenhoitajan, erityisopettajan tai opintoohjaajan kautta

Äitiyshuollon tuottavuusohjelma
v2013-/PSSHP
PoSoTe /Perheiden, lasten ja nuorten työryhmälle
13.4.2015
Leea Keski-Nisula, ma. ylil
Synnytys- ja naistentautien klinikka,KYS
Äitiyshuollon tuottavuusohjelman
työryhmä
• Kokoontumiset v2013 -2015 5+3+1= 9 kertaa,
viimeksi 2/2015
• Läsnä edustajia Ylä-Savon sote, KYS, PTH,
Kysteri, Kuopion tk, tietyistä kunnista:
Siilinjärvi, Pielavesi
• Puheenjohtajana yl prof ylil Seppo Heinonen
ad kevät 2014, sen jälkeen ayl Maija-Riitta
Orden
Tuote/Mittarit
• Tuote normaaliraskaus/ riskiraskaus
• Mittarit: Poliklinikkakäynnit, Päivystyskäynnit
Tavoite/toimeksianto
• Äitiysneuvolatoiminnan ja KYS:n
synnytysklinikan alueellinen kehittäminen ja
yhdessä toimiminen.
• Pyrkimyksenä mm. äitiyshuollon
päivystyskäyntien hillintä, hoitojaksojen
lyhentäminen, hoidon keventäminen, hoidon
ja tutkimusten päällekkäisyyksien poisto, jako
matalan ja korkean riskin synnyttäjiin
(potilashotelli vs osastoseuranta)
Synnytystoiminnan tausta
• Pystyttävä tarjoamaan 24/7
päivystysvalmiudessa
• Tarvitaan riittävä henkilökunta mutta sille on
oltava käyttöä myös elektiivisesti
Synnytystoiminnan laatu KYSissä
• Maan huipputasoa
• Synnytyksiä v2012-2014 2418-2382
• Sektioprosentti yliopistosairaaloista maan matalin
12.9%, perinataalikuolleisuus ja sairastavuus matala
• Äitiyspoliklinikkakäyntejä n 7100/v
• Antenataalihoitojaksoja 770/v
• Lapsivuodeosastolla 2200 hoitojaksoa/v
• Synnytyksen jälkeinen seurannat 3.5pv/synnyttäjä
(koko maa n 2.9pv)
• Lapsia kotiutus n 6-8/pv
Ongelmat
• Synnyttäjät sairaampia, vanhempia, lihavampia,
vaativampia, moniongelmaisia (psyyke- ja
päihdeongelmat)-matalan riskin synnyttäjiä vain n 1015%
• Kokematon ja nuori henkilökunta (tällä hetkellä n 2030% naisten akuuttikeskuksen hoitajahenkilökunnasta
työkokemusta max 1v)
• Laajat synnytyspuolen toiminnan muutokset KYSissä
v2014-2015 resurssiselvittelyt, työnkuvan uudelleen
suunnittelu
• KYSissä v2013 päivystyskäyntien määrä /synnytys
suurempi kuin muissa shp:ssä (3.4 vrs oys 2.6)
Päivystyskävijät synnytysvastaanotolla
• 50% kuopiolaisia- 1800/v
• Päivystyskäynti n 2x kalliimpi kuin sovittu käynti
pkl
pyrkimys vähentää raskaana olevien
päivystyskäyntejä (varsinkin kuopiolaiset)
Terveydenhoitajan puhelinpalvelu aamuisin (KK)
Synnytyssalissa triagekätilö joka tekee
minimaalisen uätutkimuksen gravidalle
”ylimääräiseen” uätutkimukseen hakeutuvuus
vähentynyt?
• Kumppanuusgynekologi Kuopion kaupungin
kanssa (ei toteutunut 1/2014), nyt kuitenkin
gynekologi aloittanut virassa Kuopion tkssa
yhteistyön toiminnan selvittäminen ja
järkeistäminen
• Kumppanuuskätilö muuttui kotikätilö (KYS);
toiminta alkoi 3/2014; toimintaa jouduttu
supistamaan isojen synnytysklinikan
toiminnan muutosten+ henkilöstöresurssien
vuoksi
Muita yrityksiä
• Potilashotelli-tyyppinen lapsivuodehoito matalan
riskin synnyttäjille (resurssien kohdentaminen
riskisynnyttäjille) ei toteutumassa tilalle
perhehuoneiden lisääminen vuodeosastolla
• Keskusneuvola (Kuopio)
• KYS:n hoito-ohjeiden saatavuus
avoterveydenhuollossa (yhteiset hoitomallit)
• Mahdollisimman varhainen kotiuttaminen ja
sujuva tiedonkulku
Päivystyskäynteihin liittyviä asioita
• Käyty läpi päivystykävijöiden hoitopolkua
• 20% ilman lähetettä
• Uuden neuvolaoppaan mukana avopuolen
käyntien määrä jakaantui eri lailla riskittömien
ja riskillisille neuvolakäyntien
kokonaismäärä ei kuitenkaan vähentynyt
• Tietojärjestelmäongelmat: dg koodeja ei saada
ulos miksi käyneet volla (avopuolella)
Päivystyskäyntien määrä laskenut
• muilla mutta ei kuopiolaisilla
• potilaat ensin puhelimella yhteyttä
triagekätilöön, tilannearvion perusteella
vastaanotolle nla/sairaala
Kuopiolaiset
Kuopiolaiset potilaat 1-8
2013 2014
Muutos%
Päivystyskäynnit
synnytyssali/gynpkl
1464 1524
4.1
Käynnit äpolilla
2310 2145
-7.1
Hoitopäivät 2301
1857 1832
-1.3
Hoitopäivät 2302
1227 1016
-17.2
Hoitojaksojen kesto 2301
3.49
3.4
-2.6
Hoitojaksojen kesto 2302
4.98
3.89
-22
Muita ideoita
• Sähköinen uäkuvakonsultaatio
• Konsultaatiomahdollisuuksien parantaminen
• Ketjulähettitoiminta ulkopuolisten
tutustumisjaksot eri hoitoyksiköihin
• Synnytysvalmennuksen kehittäminen
6.5.2015
MK
1
LASTENSUOJELUN
TULEVAISUUSODOTUKSIA,
MUUTOS-, TUTKIMUS- JA
KEHITTÄMISTARPEITA
POSOTE
20.4.2015
6.5.2015
MK
2
6.5.2015
MK
3
Kuopiossa, Suomen kahdeksanneksi
suurimmassa kaupungissa, on yli 111 000
asukasta ja koko Kuopion vaikutusalueella elää
600 000 ihmistä.
6.5.2015
MK
4
LAPSIPERHEPALVELUJEN PROSESSIT
YKSILÖ-JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELUN
AVOHUOLLON SOSIAALITYÖ TUKIPALVELUINEEN
• LASTENSUOJELUN TARPEEN ARVIOINTI
• OHJAUS JA NEUVONTA (PALVELUOHJAUS)
• SUUNNITELMALLINEN JA TAVOITTEELLINEN
TUKEMINEN YHDESSÄ SIDOSRYHMIEN (MM.
KOTIPALVELU JA PERHETYÖ) KANSSA
• AKUUTTI TYÖ
• JÄLKIHUOLTO
PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT
KRIISITYÖ
• SEUDULLINEN SOSIAALIPÄIVYSTYS (12 KUNTAA)
• PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ
RIITA- JA RIKOSASIOIDEN SOVITTELU (POHJOIS-SAVO)
LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLTO
• PERHEHOITO
• AMMATILLINEN PERHEHOITO
• AMMATILLISET PERHEKODIT
• LAITOSHUOLTO (OMA JA OSTOPALVELUT)
MK
JOHTAMINEN
JA MUU TOIMINNAN TUKI
VOIMAANTUNEET, ILMAN LASTENSUOJELULLISTA
TUKEA SELVIYTYVÄT LAPSET JA PERHEET
LASTEN JA PERHEIDEN TARPEET
6.5.2015
STRATEGIAT, ARVOT JA VISIO
L
A
I
N
S
Ä
Ä
D
Ä
N
T
Ö
5
6.5.2015
MK
6
Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä
väestöstä (THL)
Lapsiperheiden tilanteesta
Lastensuojeluilmoitusten määrä on
hieman noussut edellisestä vuodesta.
Samoin
kuin
pyynnöt
lastensuojelutarpeen
arvioimiseksi
ovat kasvaneet vuosittain vuodesta 2012
(100 pyyntöä) vuoteen 2014 (207
pyyntöä).
Myös
ennakolliset
lastensuojeluilmoitusten määrä on ollut
kasvussa (v. 2012 44, v.2014 52).
2,2
2,0 2,0
1,7 1,7
1,4
1,8
1,7 1,7
1,8
1,8
1,9
2,0
2,1
2,0
1,8
2,2
1,8
1,5 1,5
1,3
Oulu
Tampere
2008
Lahti
2009
Turku
2010
Jyväskylä
2011
2012
Kuopio
Joensuu
2013
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 vuotiaiden lasten määrä on Kuopiossa
korkea
(2,2%
vastaavanikäisestä
väestöstä).
Lastensuojelun
avohuollollisten
tukitoimien piiriin ohjautuvien 0-17vuotiaiden
määrä
11,2%
vastaavanikäisestä
väestöstä
(THL)
(2013)
on
suurin
suhteessa
vertailukaupunkeihin. Tukitoimien piiriin
ohjautuvien
prosentuaalinen osuus on
6.5.2015
kasvanut koko ajan vuodesta 2009.
MK
7
Sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelman
lasten ja nuorten
avomielenterveyspalvelut –työryhmä
• Alueen lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen
kartoittamisen ongelmana on, että yksiköt ja niiden
tarjoamat palvelut, toimintaprofiilit ja myös tilastointi
eroavat kunnittain. Yhteinen ongelma on pienten yksiköiden
haavoittuvuus; yksittäiset henkilömuutokset vaikuttavat
toimintaan, eivätkä yksiköt ole myöskään aidosti
moniammatillisia. Palvelujen tarjonta ja käyttö ei jakaudu
tasaisesti, eivätkä palvelut ole tasalaatuisia.
• Pohjois-Savon lapsimäärästä noin puolet asuu Kuopion
alueella ja Kuopion lasten mielenterveyspalveluihin liittyvät
pulmat vaikuttavat merkittävästi koko alueen tarkasteltuihin
lukuihin. Lapsiin kohdistuvat palvelut Kuopiossa ovat paljon
vähäisemmät kuin muualla Suomessa.
6.5.2015
MK
8
Perheneuvolapalvelut (Sotka)
Peittävyys alle koko maan keskiarvon
• Kuopio (n. 6 %)
• Vieremä –pienen kunnan luvut voivat vaihdella paljon
• Rautavaara – ei ilmoitettua perheneuvolan työntekijää
Lähellä maan keskiarvoa (n 10%)
• Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Kaavi , Rautalampi
Peittävyys yli Pohjois-Savon keskiarvon (yli 20%)
• Siilinjärvi: peittävyys n. 27% - sisältää hyvinvointineuvolan moninaisemman
asiakasjoukon, ei ainoastaan lasten mielenterveystyötä tekevän 2,5 hengen
perheneuvolan asiakkaita
• Varkaus: peittävyys n. 21% - sisältää sekä perheneuvolan asiakkaita, lasten ja
nuorisopsykiatrian potilaita että oppilashuollon asiakkaat
• Maaninka, Keitele, Lapinlahti, Vesanto, Suonenjoki
Mitä palveluja ja asiakasryhmiä peittävyysluvut sisältävät?
• Perheneuvoloiden asiakkaiden ikäjakauma ja kohderyhmä vaihtelee paljon
eri kuntien välillä ja peittävyyttä kuvaavat luvut sisältävät usein muutakin kuin
kunnan järjestämiä 0-13-vuotiaiden lasten mielenterveyspalveluja
6.5.2015
MK
9
KUOPION KAUPUNGIN
TUOTTAVUUSOHJELMA 2012-2015
l Kuopion kaupungin tuottavuutta parantavat
yhteiset toimenpiteet perustuvat
l - palvelualueuudistukseen
l - toimintakatteen kasvurajoitteelle
l - tuottavuutta parantavaan
keinovalikoimaan
l Palvelualueilla on lisäksi omia
tuottavuustavoitteita ja niihin kohdistuvia
toimenpiteitä.
6.5.2015
MK
10
TAVOITTEET
Painopistettä siirretään yhä enemmän
l asiakassegmentointiin ja uudenlaiseen
palvelutarpeiden arviointiin
l tuote- ja palveluinnovaatioihin
l palveluntuottamismallien tuottavuutta kuvaaviin
vertailumalleihin
l eri kustannustekijöiden merkitykseen
palveluntuottamismallien vertailuissa
l suunnittelu- ja seurantaprosessien kehittämiseen
palvelualueilla
l yli sektorirajojen menevien asiakasprosessien
tuotteistukseen ja mittarointiin
6.5.2015
MK
11
LASTENSUOJELUN
KEHITTÄMISHAASTEITA
l
l
l
l
l
Tietoon perustuva ohjaus ja johtaminen
- indikaattorit
Monialaisuus ja monitoimijaisuus sektori- ja organisaatiorajat
ylittävänä sekä varhaisessa tukemisessa että korjaavissa palveluissa
- kumppanuuksien asiakaslähtöinen, lapsen kasvua ja
kehitystä tukeva tai perheen/kuntalaisen hyvinvointia edistävä
kehittäminen muiden julkisten toimijoiden, yksityisten
palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa
l
- tietosuoja
- tilaratkaisut
Sähköiset palvelut
Prosessien hallitsevuudesta laadun ja sisällön varmistamiseen
Dokumentaatio
- riittävää ja oikeaa, mutta ei hallitsevaa, kohtaamista estävää
6.5.2015
MK
12
• Kunnan moniulotteisen toiminnan ja vähenevien
resurssien oikea, asiakkaiden muuttuviakin
tarpeita vastaava kohdentaminen
• Notkeus
• Uusien välineiden ja menetelmien hyödyntäminen
etenkin lasten ja nuorten kanssa toimittaessa /
osallisuuden edistämisessä
6.5.2015
MK
13
KUMPPANUUDEN PERIAATTEET
l Kaikki mukaan toimimaan omaksi ja yhteiseksi
hyväksi
l Kumppaneina rooleja kunnioittaen ja toisiaan
täydentäen
l Yhteisellä asialla yhteistyössä
l Osaaminen ja asiantuntemus laajasti käyttöön
toiminnallisia ja hallinnollisia esteitä karsien
l Selvät pelisäännöt auttamistyöhön,
palvelutuotantoon ja edunvalvontaan
l Talous ja työnjako kunnossa sekä tehtävät
tasapainossa (STM)
6.5.2015
MK
14
NUMEERISIA INDIKAATTOREITA
LASTENSUOJELUUN
l Kuopiossa lähdetty luomaan uudenlaista lähestymistapaa
ensin kotihoidossa
l Lapsiperhepalveluissa on hyödynnetty kotihoidon
luomaa pohjaa, mutta huomioitu lapsi ikä- ja
kehitysvaiheensa mukaisesti ottaen mukaan kullekin
vaiheelle keskeiset asiat
l Tavoitteena sähköinen yhteinen arviointiväline, jolla
kunnan eri toiminnot/yksiköt määrittävät asiakkaana
olevan lapsen, isän ja äidin kulloisenkin tuen tarpeen ja
sen kohdentumisen
l Tulevaisuudessa myös asiakkaat itse ja yksityiset
palveluntuottajat arviointivälineen käyttäjiksi
6.5.2015
MK
15
Arviointivälineen toiminnallisuus pyritään
rakentamaan sellaiseksi, että se mahdollisimman
monen asiakkaan kohdalla pystyy ehdottamaan
asiakkaan tuen/palvelutarpeen näkökulmasta
sopivinta palvelupakettia ja siihen liittyvää
etenemismallia sekä menetelmiä. Tällä
toimintamallilla räätälöidään palveluja ja toisaalta
tuetaan asiakkaiden tasalaatuisempaa palvelua.
Samalla yhtenäistetään myös sosiaalityöntekijöiden
arviointi- ja toimintamalleja.
6.5.2015
MK
16
OIKEASSA PAIKASSA,
OIKEA-AIKAISESTI, OIKEIN
KEINOIN JA OIKEIN
KOHDENNETUSTI OSALLISTAEN
HYVINVOINTIA LAPSILLE JA PERHEILLE
6.5.2015
MK
17
KIITOS JA
INNOSTUSTA MEILLE
KAIKILLE JATKOON!
6.5.2015
MK
18
KOULUPSYKOLOGIN TYÖ
ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KASVUN JA OPPIMISEN TUKI, KUOPION KAUPUNKI
PSYKOLOGITIIMI
• Psykologeja Kuopiossa 8 ja lisäksi yhdistelmätehtäviä 2, joista
•
•
•
yhdellä psykologilla tehtäviin sisältyy 50 % perheneuvolatyötä (Nilsiä)
yhdellä psykologilla tehtäviin sisältyy 30 % perheneuvolatyötä (Maaninka)
RESURSSI ON YHTEENSÄ 8,8 PSYKOLOGIA
• KÄYTÄNNÖSSÄ PSYKOLOGIEN JATKUVIEN REKRYTOINTIVAIKEUKSIEN VUOKSI
RESURSSI ON PIENEMPI, ESIM. TÄNÄ KEVÄÄNÄ 5,8
• Perusopetuksen oppilaita 9872 + yksityiset 278 (syksy 2014) = 10150
oppilasta
• Esiopetuksessa n. 1000 lasta
• Nykyisellään n. 1922 esikoululaista ja perusopetuksen oppilasta / psykologi
• Syksyllä 2015 (jos rekrytointi onnistuu) n. 1267 esikoululaista ja
perusopetuksen oppilasta / psykologi
• 2 - 5 koulua + alueen esiopetusyksiköt, joita useita / kuraattori
ASIAKASTYÖN SISÄLTÖJÄ
• Psykologiset arviot ja tutkimukset liittyen oppimisen ja koulunkäynnin pulmiin
• Tunne-elämän kehitykseen liittyvä arviointi ja tuki / ohjaus
•
Varsinainen hoitotyö ei kuulu koulupsykologin työhön, mutta tarjotaan tukea antavia keskusteluja pääasiassa
lievissä tunne-elämän pulmissa (silloin, kun työntekijä arvioi, että lyhyehkö jakso esim. viikottaisia käyntejä tai
harvakseltaan tapahtuva seuranta riittää)
• Yhteistyö ja verkostot lapsen/nuoren asioissa
•
vanhempien, opetushenkilöstön, muiden oppilashuollon toimijoiden ja palveluverkostojen kanssa
• Vanhempien tukeminen, ohjaus ja neuvonta
• Ohjaaminen tarvittaessa jatkotutkimuksiin, –hoitoihin sekä muiden palveluiden piiriin
• Konsultaation tarjoaminen opetus- ja oppilashuoltohenkilöstölle
• Osallistuminen yksilökohtaisiin asiantuntijaryhmiin
• Osallistuminen moniammatillisiin ryhmiin (konsultatiivinen työ pedagogisissa asioissa)
YHTEISÖLLINEN TYÖ
• Yhteisölliseen oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmäntyöskentelyyn osallistuminen
•
•
•
Ennaltaehkäiseminen, hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisössä
Työskentely kiusaamisen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi
Kodin ja koulun välisen yhteistyön ja osallisuuden vahvistaminen
• Työskentely luokkien ja ryhmien kanssa
•
•
•
•
Oppitunnit eri teemoista (tunne- ja sosiaaliset taidot, hyvinvointiin liittyvät teemat)
Työskentely ryhmädynaamisten ongelmien ratkaisemiseksi
Työrauhaongelmat
Ns. ”ongelmakeskeiset” ryhmäinterventiot (esim. jännittäjien ryhmä)
• Koulun kriisityö
• Vanhempainillat
• Osallistuminen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun ja kehittämiseen (ops-työ, työryhmät)
• Oppilas- ja opiskelijahuollon suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen alueellisesti
yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa (erilaiset työryhmät ja yhteistyöfoorumit)
YHTEYDENOTON SYYT
YHTEYDENOTON SYYT (TILASTOT 2014)
• Oppiminen
•
•
•
•
Yleiset oppimisvaikeudet
Kielelliset oppimisvaikeudet
Matematiikan vaikeudet
Alisuoriutuminen
•
•
•
•
•
Esikouluikäisten tutkimukset / kouluvalmiuden arviointi
Päätösasian valmistelu (pidennetty oppivelvollisuus, koulukuljetuslausunnot)
Koulunkäynnin nivelvaiheet
Tuen tarpeen arviointi ja opetusjärjestelyt
Kodin ja koulun ristiriitatilanteen selvittely
•
•
•
•
•
Keskittymisvaikeudet (ADHD-diagnostiikkaan liittyvät psykologin arviot ja ohjaus lastenlääkärille tarvittaessa) 8 %
Uhmakkuus, sääntöjen rikkominen
Motivaatio-ongelmat
Koulutyön laiminlyönti
Poissaolot
•
•
•
Masentuneisuus / alakuloisuus
Ahdistuneisuus / pelot
Arkuus / jännittäminen
•
•
Kaverisuhdeongelmat
Kiusaamistilanteet
•
•
Vuorovaikutusvaikeudet tai ristiriidat perheessä
Perheen kriisitilanne
• Koulunkäyntijärjestelyt
• Käyttäytymisen pulmat
• Tunne-elämä
• Sosiaaliset suhteet
• Perhe