Ikäystävällinen Uusikaupunki 2015-2016

UUDENKAUPUNGIN
KAUPUNKI
Sosiaali- ja terveyskeskus
Ikäystävällinen Uusikaupunki
2015-2016
Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden,
toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi
sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja
omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi.
Sosiaalilautakunta 22.1.2015
Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2.3.2015 § 18
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO................................................................................................................................................................... 1
2 PALVELURAKENTEEN NYKYTILAN KUVAUS .................................................................................................. 2
2.1. IKÄÄNTYNEIDEN OSALLISUUDEN JA HYVINVOINNIN MAHDOLLISTAJAT ...................................... 2
2.1.1. Vanhusneuvosto ............................................................................................................................. 2
2.1.2. Vapaaehtoistyö ja kolmannen sektorin toiminta ........................................................................... 2
2.1.3. Seurakunta ..................................................................................................................................... 3
2.1.4. Sivistyspalvelut ............................................................................................................................... 3
2.1.5. Asuminen ja ympäristö .................................................................................................................. 4
2.2. IÄKKÄIDEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT ......................................................................................... 4
2.2.1. Vanhustyön toiminta-ajatus ja arvot ............................................................................................. 4
2.2.2. Kotona asumista tukevat palvelut .................................................................................................. 4
2.2.3. Ympärivuorokautinen hoiva ja hoito ............................................................................................. 5
2.2.4. Yhteistyö terveydenhuollon kanssa ................................................................................................ 5
3 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2017 ................................................................... 6
3.1. PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA TARVITTAVAT
RESURSSIT ...................................................................................................................................................................... 7
3.1.1. Hyvinvointia edistävät palvelut – ikääntyminen terveenä ja toimintakykyisenä .......................... 7
3.1.2. Kotiin annettavat palvelut – kotona pidempään ............................................................................ 9
3.1.3. Ympärivuorokautinen hoiva – enemmän kodinomaista hoivaa ................................................. 12
3.2. ASIAKKAIDEN OSALLISUUS............................................................................................................................. 14
3.2.1. Ikääntyvät mukaan päätöksentekoon .......................................................................................... 14
3.3. HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI......................................................................................................................... 16
3.2.1.
Hyvinvoiva henkilökunta – vanhusten palvelujen tukipilari .................................................. 16
3.4. PALVELUIDEN TUOTTAMINEN JA HANKINTA .......................................................................................... 18
3.4.1. Painopiste omassa toiminnassa ................................................................................................... 18
4 JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN SEURANTA JA TOTEUTUS ........................................................................ 19
Liiteluettelo
Liite 1
Taulukko 1. Ikääntyneen väestön määrän kehitys Uudessakaupungissa vuosina 20132030 (Tilastokeskus, viimeisin päivitys 28.9.2012).
Taulukko 2. Arvio keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyydestä
Uudessakaupungissa ikäryhmittäin vuosina 2014–2017 ja 2020 sekä 2030
( Laatusuositus 2013, 38).
Liite 2
Taulukko 3. Uudenkaupungin vanhuspalveluiden kattavuus vuosina 2012 ja 2013
verrattuna valtakunnallisiin palvelurakenneindikaattoreihin sekä arvio indikaattorien
mukaisten asiakasmäärien kehityksestä eri palveluissa vuodesta 2014 vuoteen 2020.
Taulukko 4. Hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi
laatusuosituksen seurantaindikaattoreita (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet).
Liite 3
FCG:n laatima ennuste Uudenkaupungin asukkaiden palvelutarpeiden kehitystä vuoden
2012 tilanteeseen verrattuna.
Liite 4
Vanhustenhuollon palvelurakenne 2013 tilinpäätöstietojen mukaan.
Liite 5
Ympärivuorokautisten hoitopaikkojen laskennallinen tarve.
Liite 6
Suunnitelman valmisteluun ja laadintaan osallistuneet työryhmät.
1
1 Johdanto
Uudenkaupungin vanhuspalveluja on kehitetty ja uusia toimintoja suunniteltu paljonkin vuosien varrella. Osa suunnitelmista on tullut päätöksiksi, joita on toteutettu, osa
hyvistäkin suunnitelmista on jäänyt toteutumatta talouden paineiden alla.
Uusi vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntia laatimaan tarkasti ohjeistetun suunnitelman
ikääntyneen väestön tukemiseksi. Kunnan on siis laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen
suoriutumisen tukemiseksi. Samalla suunnitelmassa pitää olla iäkkäiden tarvitseman
palvelujärjestelmän kehittämisajatukset. Painopisteiksi laki nostaa kotona asumisen
ja omaishoidontuen. Suunnitelma on osa kunnan strategista suunnittelua ja se tulee
viedä kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Suunnitelma on tarkistettava valtuustokausittain. Suunnitelmassa on lain mukaan määriteltävä tavoitteet hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen tukemiseksi, määriteltävä toimenpiteet ja vastuutahot. Myös tarvittavista resursseista on tehtävä arvio. Kunnan on tehtävä yhteistyötä paitsi kunnan
eri palvelualueiden kesken myös muiden toimijoiden (esimerkiksi seurakunta, järjestöt) kanssa tavoitteisiin pääsemiseksi.
Vanhuspalvelut ovat erittäin tärkeä palvelukokonaisuus kunnan asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Myös talouden kannalta eettinen, toimiva palvelurakenne on keskeinen onnistumisen edellytys. Sekä eettisesti että taloudellisesti on tärkeää, että
palvelut kohdennetaan oikein ja ikääntynyt saa palvelunsa oikeaan aikaan oikeassa
paikassa. Kuten muissakin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ehkäisevät, hyvinvointia edistävät palvelut ovat keskeisiä.
Uudenkaupungin palvelurakenteen keskeinen ongelma on laitospainotteisuus ympärivuorokautisessa hoivassa. Suunnitelma on laadittu niin, että laitoshoidon vähentäminen mahdollistetaan järjestämällä hyvinvointia ja terveyttä ylläpitäviä palveluita
niin, että ne ovat nykyistä enemmän kaikkien saavutettavissa ja myös kotihoitoa kehittämällä entistä kuntouttavammaksi. Vanhusten asumisen monimuotoisuuden lisäämistä on suunnitelmassa myös mietitty. Laitoshoitopainotteisuuden vähentäminen
ei käy käden käänteessä vaan kaikkia edellä kuvattuja palvelukokonaisuuksia on kehitettävä samanaikaisesti ja niihin on myös resursoitava, esimerkiksi tehostetun palveluasumisen paikkoja on lisättävä. Teknologian hyödyntäminen ja liikkuvat palvelut
ovat myös tärkeitä keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Erittäin tärkeä onnistumisen
edellytys on kotihoito ja sen laadukkuus erityisesti kuntoutuksessa.
Vanhuslaki painottaa iäkkäiden henkilöiden itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta
oman elämänsä hallintaan ja päätöksentekoon. Moni ikääntynyt haluaa viettää myös
elämänsä loppuvuodet kotonaan, mutta kun kotoa pitää siirtyä pois, pitää myös silloin
asuinympäristön olla kodinomainen ja mahdollistaa edelleen itsenäisyyttä ja yksityisyyttä. Hyvä ja arvokas ikääntyminen on uuden uusikaupunkilaisen ikääntyneen väestön palveluiden järjestämissuunnitelman keskeinen tavoite ja arvo.
2
2 Palvelurakenteen nykytilan kuvaus
2.1. Ikääntyneiden osallisuuden ja hyvinvoinnin mahdollistajat
2.1.1. Vanhusneuvosto
Uudenkaupungin ikäihmisten neuvosto on perustettu vuonna 2001 ja nimi on muutettu vuoden 2014 alusta lukien Uudenkaupungin vanhusneuvostoksi. Neuvosto on asetettu ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi.
Uudenkaupungin vanhusneuvosto osallistuu ikääntyneen väestön hyvinvointia koskevan suunnitelman valmisteluun ja seuraa ohjelman toteutumista. Neuvosto osallistuu palvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin. Neuvosto on lisäksi lain mukaan otettava mukaan kunnan eri toimialojen suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan ikääntynyttä väestöä koskevissa asioissa. Vanhusneuvosto ottaa kantaa ja antaa lausuntoja asioista, joilla on vaikutusta ikääntyneen väestön elinoloihin tai iäkkäiden henkilöiden palveluihin.
Vanhusneuvoston tehtävänä on järjestää vanhustenviikon ja ulkoiluystävätoiminnan
koordinointi. Vanhusneuvosto järjestää vuosittain ”Eläkeläisparlamentin”, joka toimii
ikääntyvän väestön yhteistyö- ja neuvottelutilaisuutena. Vanhusneuvostosta ja sen
taustajärjestöjen edustajista koostuva ”Ikäraati” kokoontuu kaksi kertaa vuodessa kehittämään ja tukemaan neuvoston toimintaa.
2.1.2. Vapaaehtoistyö ja kolmannen sektorin toiminta
Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin edistämisessä. Järjestöissä on mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan ja erilaisiin harrastuksiin. Toiminta on
vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä ja lisää sosiaalista pääomaa. Järjestötoiminta antaa yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia myös niille kansalaisille, joiden ääni
tulee muutoin heikosti kuulluksi.
Uudessakaupungissa toimii useita eri eläkeläisjärjestöjä ja -kerhoja, jotka järjestävät
vapaa-ajan toimintaa, liikuntaryhmiä ja tuottavat toiminnallaan vertaistukea ja osallisuuden kokemuksia. Vanhusneuvoston organisoimaa, eläkeläisjärjestöjen vapaaehtoistyötä on ulkoiluystävä -toiminta, jossa on mukana noin 80 vapaaehtoista toimijaa.
Ulkoiluystäväkoulutusta järjestetään yhteistyössä Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novidan kanssa. Ulkoiluystävien kohderyhmään kuuluvat mm kotihoidon
sekä ympärivuorokautisten hoitoyksiköiden asiakkaat.
Uudenkaupungin A-kilta ry tarjoaa päivittäin päivätoimintaa ja mahdollisuuden ruokailuun mielenterveys- päihdeasiakkaille, raitistuneille ja syrjäytyneille. Toiminnassa on
mukana laaja vapaaehtoisten joukko. Vakka-Suomen Mielenterveysseura on Uudessakaupungissa toimiva kansanterveys- ja kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on
edistää mielenterveyttä. Seura kouluttaa tukihenkilöitä kaikenikäisille.
3
Edellä mainittujen lisäksi Uudessakaupungissa toimii useita erilaisia sosiaali- ja terveysjärjestöjä, jotka toimivat sairauksien, vammaisuuden tai sosiaalisten ongelmien
seurausten lievittämiseksi tai, jos mahdollista, poistamiseksi. Järjestöt tukevat ihmisiä
selviytymään ensisijaisesti vertaistoiminnan ja vapaaehtoistyön avulla.
2.1.3. Seurakunta
Uudenkaupungin seurakunnan toimintaa ikääntyneiden parissa ohjaa kirkkolaki sekä
kirkon vanhustyön strategia. Uudenkaupungin seurakunnan vanhuspalveluista vastaa
pääsääntöisesti diakoniatyö, jonka asiakaskäynneistä kolmasosa on yli 74-vuotiaille.
Asiakaskäynnit ovat koti- ja laitoskäyntejä tai käyntejä toimistolla. Seurakunta järjestää ikääntyneille suunnattua toimintaa Kalannissa, Lokalahdella, Pyhämaassa sekä
keskustassa monissa eri toimipisteissä. Syntymäpäiväkäynti tehdään 90 vuotta täyttävien ikäihmisten luokse.
2.1.4. Sivistyspalvelut
Uudessakaupungissa koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat osa sivistyspalvelukeskuksen toimintaa.
Vakka-Suomen kansalaisopiston Uudenkaupungin osastolla on merkittävä rooli Uudenkaupungin ikäihmisten koulutus- ja harrastustoiminnan järjestämisessä, sekä
ikäihmisille suunnatun toiminnan kautta että kaikille avointen kansalaisopiston kurssien muodossa. Vuonna 2013 Uudenkaupungin osaston opiskelijoista n. 42 % oli yli
61-vuotiaita.
Uudenkaupungin opetustarjonnasta ikääntyneille on suunnattu mm. eläkeläisten
naisten ja miesten liikuntaryhmät, eläkeläisten atk-kurssit, päiväsaikaan kokoontuvia
kieltenryhmiä, käden taitojen ryhmiä, kuvataiteiden ryhmiä, kirjoittajapiiri "Muistot talteen kirjoittamalla", Runokamari, Ikäihmisten yliopisto sekä eri kuntakeskuksissa kokoontuvat perinnepiirit, joiden osallistujat ovat pääosin eläkeikäisiä. Näiden päiväsaikaan kokoontuvien ja eläkeläisille suunnattujen ryhmien lisäksi eläkeläiset osallistuvat erittäin runsaslukuisasti myös opiston muuhun kurssitoimintaan.
Uudenkaupungin liikuntatoimen järjestämiä eläkeläisille suunnattuja vesi-, kuntojumppa-, kuntotanssi- ja kuntosaliryhmiä kokoontuu viikottain eri puolilla Uuttakaupunkia. Eläkeläiset ovat ahkeria uimahallin käyttäjiä, vuonna 2013 asiakkaista 25 %
oli eläkeläisiä. Joka kevät järjestetään eläkeläisten kevätretki liikuntaryhmiin aktiivisesti osallistuville.
Nuoriso- ja liikuntapalvelut järjestävät ikäihmisille suunnattuja kertaluoteisia tapahtumia. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi sauvakävelykurssi, Ikäihmisten terveyspäivä ja
kuntotestauspäivä. Liikuntatoimen liikuntaneuvolassa annetaan liikunta- ja ravitsemusneuvontaa kaiken ikäisille uusikaupunkilaisille.
Ulkoliikuntamahdollisuuksia tulee lisäämään Ikäihmisten liikuntapuisto, jonka rakennustyöt on aloitettu vuoden 2014 loppupuolella. Liikuntapuisto on Lions Club Uusikaupunki / Männäinen ja kaupungin yhteishanke.
4
2.1.5. Asuminen ja ympäristö
Uudenkaupungin alueiden käytön suunnittelussa ja kaupungin omistamien kiinteistöjen kunnossapidossa, rakentamisessa ja ympäristönhoidossa luodaan edellytykset
hyvälle elinympäristölle. Palvelut pyritään pitämään lähellä. Katutilojen, sisäänkäyntien ja rakennusten sisätilojen esteettömyys ja turvallisuus on tärkeää. Puistojen, katujen ja rakennusten hyvä ja kaunis valaistus edistävät turvallisuutta ja hyvinvointia.
Ikääntyvien ja iäkkäiden kotona asumista tuetaan antamalla ohjausta ja neuvontaa
asuntojen muutostöissä. Asuntojen muutostöissä tehdään lisäksi yhteistyötä vammais-, vanhus- ja terveyspalveluiden kanssa.
Vanhusneuvoston aloitteesta on Uuteenkaupunkiin perustettu sosiaalilautakunnan
päätöksellä 19.11.2014 § 90 moniammatillinen työryhmä viemään senioritalohanketta
eteenpäin.
2.2. Iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelut
2.2.1. Vanhustyön toiminta-ajatus ja arvot
Vanhustyön tehtävänä on järjestää ikääntyneille hyvinvointia edistäviä ja tukevia palveluja sekä iäkkään asiakkaan tarvitsemat palvelutarpeen arviointiin perustuvat oikea-aikaiset ja riittävät avo- ja laitoshoidon palvelut.
Kaikkea työtä ohjaa ajatus ikääntymisestä luonnollisena osana elämää. Työ pohjautuu vanhustyön yhteisiin arvoihin, jotka ovat asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus ja
luotettavuus.
Uudenkaupungin vanhustenpalvelut koostuvat kotona asumista tukevista palveluista
ja ympärivuorokautisesta hoidosta. Palvelujen tuottamisessa tärkein resurssi on iäkkäiden hoivasta ja huolenpidosta vastaava ammattitaitoinen henkilökunta. Vuonna
2014 vanhustyön palveluksessa oli 156,22 työntekijää. Oman palvelutuotannon lisäksi palveluja järjestetään yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa sekä ostopalveluina
ja palveluseteleillä. Liitteessä 4 on kuvattu vanhustenpalvelujen palvelurakenne taulukkona vuoden 2013 tilipäätöstietojen mukaan.
Systemaattista laatutyöskentelyä SHQS-laatuohjelman avulla on toteutettu vuodesta
2008, jolloin terveyspalvelut ja vanhustenpalvelut hankkivat SHQS-laadunarviointikriteeristön. Vuonna 2011 saatu laaduntunnustus on uudistettu 15.12.2014.
2.2.2. Kotona asumista tukevat palvelut
Kotona asumista tukeviin palveluihin kuuluvat vanhuspalvelulain 12§ mukaiset hyvinvointia edistävät palvelut. Uudessakaupungissa näitä palveluja tarjoavat vanhusneuvola Kompassi ja Sakunkulman päiväkeskus. Muita kotona asumista tukevia palvelu-
5
ja ovat omaishoito, vanhustyön fysioterapeutin palvelut, kotihoito ja tukipalvelut sekä
tavallinen palveluasuminen ja perhehoito. Tukipalveluista kaikille 65 vuotta täyttäneille tarkoitettu kutsutaksi lisää uusikaupunkilaisten ikääntyneiden mahdollisuuksia itsenäiseen suoriutumiseen ja palveluiden käyttöön asuinpaikasta riippumatta.
2.2.3. Ympärivuorokautinen hoiva ja hoito
Ympärivuorokautista pitkä- ja lyhytaikaishoitoa järjestetään Uudessakaupungissa tehostettuna palveluasumisena ja laitoshoitona vanhainkodeissa ja hoivaosastoilla. Tehostettua palveluasumista on oman toiminnan lisäksi järjestetty ostopalveluna ja
1.9.2014 uudistetulla tehostetun palveluasumisen palvelusetelillä. Laitoshoitoa järjestetään omana toimintana vanhainkodeissa ja hoivaosastolla ja lisäksi ostopalveluna
(sisäinen).
2.2.4. Yhteistyö terveydenhuollon kanssa
Vanhustyö tekee yhteistyötä terveyspalvelujen kanssa eri muodoissa. Kotihoidon
asiakkaiden hoitoon on varattu yhden kokopäiväisen lääkärin työaika. Kyseinen lääkäri erikoistuu geriatriaan ja kehittää opiskeluunsa liittyen kotihoidon potilaiden vuosikontrollijärjestelmää. Geriatrian ylilääkäri vastaa muistiprosessista ja muistityöstä
myös käytännössä. Sekä potilaiden diagnosoinnissa, että seurannassa tehdään yhteistyötä vanhustyön kanssa. Geriatrinen konsultointi on arkipäivää. SAS-toiminta
(selvitä-arvioi-sijoita) on moniammatillista toimintaa, jossa tehdään päätöksiä iäkkäiden asiakkaiden sijoituksista ja omaishoidontuen myöntämisestä.
Suunterveydenhuolto tekee yhteistyötä ympärivuorokautisenhoidon yksiköiden kanssa suuhygienistin vuositarkastuskäyntien muodossa. Vanhusneuvolassa kiinnitetään
70 vuotiaiden terveystarkastuksien yhteydessä huomiota suunterveyteen ja ohjataan
tarvittaessa hammashoitolan palvelujen piiriin.
6
3 Palveluiden järjestämissuunnitelma vuoteen 2017
Uusikaupunki on ikärakenteeltaan Suomen toiseksi nopeimmin ikääntyvä kaupunki.
Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan Uudenkaupungin asukasluku vähenee vuodesta 2015 vuoteen 2030 mennessä 713:llä asukkaalla ja samanaikaisesti 75- 84
vuotiaiden ja 85 vuotta täyttäneiden asukkaiden määrä lähes kaksinkertaistuu (Liite
1, taulukko 1).
Ikääntyneelle väestölle suunnattavien palveluiden palvelurakennetta suunniteltaessa
on erityisesti huomioitava muistisairauksien palveluille asettamat haasteet. Dementia
on ikääntyneillä henkilöillä tärkein yksittäinen tekijä, joka johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen, avun tarpeeseen ja laitoshoitoon 65–75 vuotiaista keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa esiintyy 4,2 %:lla ikäryhmästä, 75–84 –vuotiaista 10,7 %:lla ja 85
vuotta täyttäneistä 35 %:lla (Liite 1, taulukko 2).
Laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi
ovat valtakunnalliset tavoitteet, joita kunnan on tavoitteita asettaessaan tarkasteltava
suhteessa asukkaiden tarpeisiin (Laatusuositus 2013, 39). Uudessakaupungissa
omaishoidon tukea saavien osuus on huomattavasti alle suosituksen ja ympärivuorokautinen hoito painottuu liikaa pitkäaikaiseen laitoshoitoon (Liite 2, taulukko 3).
Laatusuosituksen mukaisia ikääntyneen väestön hyvinvointia kuvaavia seurantaindikaattoreita ovat mm. yksin asuminen, oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin, oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi sekä sairaalahoitoon joutuminen vammojen ja myrkytysten vuoksi (Liite 2, taulukko 4). Yksin asuvien 75 vuotta täyttäneiden
osuus vastaavanikäisestä asuntoväestöstä on Uudessakaupungissa hieman suurempi kuin koko maassa, mutta samaa tasoa kuin Varsinais-Suomessa yleensä.
Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Uudessakaupungissa pienempi kuin Varsinais-Suomessa
ja koko maassa. Erityiskorvausoikeus kuvaa melko hyvin pitkäaikaissairastavuutta
väestössä. Psykoosin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 65 vuotta
täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Uudessakaupungissa hieman
suurempi kuin Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Indikaattoria voi käyttää vaikean
mielenterveysongelmaisuuden epäsuorana osoittimena.
Sairaalahoitoa tarvitsevat iäkkäiden henkilöiden tapaturmat merkitsevät yleensä lievää vaikeamman vamman syntymistä, joka vaikuttaa ikääntyvän henkilön terveyteen
ja hyvinvointiin. Uudessakaupungissa ollaan näiden suhteen hieman alle koko maan
ja Varsinais-Suomen lukujen.
7
3.1. Palvelurakenteen kehittämisen tavoitteet, toimenpiteet ja tarvittavat resurssit
3.1.1. Hyvinvointia edistävät palvelut – ikääntyminen terveenä ja toimintakykyisenä
Tavoitteet
Keinot
Mittarit
Aikataulu
Resursointi
Vastuuhenkilö
Yhteistyön lisääminen
kolmannen sektorin
toimijoiden kanssa
Nimetään
vapaaehtoistyön
koordinaattori
Toteutuu / ei
toteudu
2015 loppuun
mennessä.
Vanhustyönjohtaja
Vanhusneuvoston
puheenjohtaja ja
sihteeri.
Hyvinvointi- ja
turvateknologian
hyödyntäminen
ikääntyneen väestön
tukemisessa
Tehdään suunnitelma
hyvinvointi- ja
turvateknologian
laaja-alaisesta
hyödyntämisestä
Uudessakaupungissa
Toteutuu / ei
toteudu
Suunnitelma
tehdään
heinäkuun
2016 loppuun
mennessä.
Vanhustyön johtaja
Hyvinvointia edistävien
palvelujen saatavuus
yhdenvertaisesti
asuinpaikasta
riippumatta
Vanhusneuvola
Kompassin ja
vanhustyön
fysioterapeutin
jalkautuminen
kaupungin eri osiin
Toteutuu / ei
toteudu.
2015 aikana
tehdään
vastaanottoja
ja ryhmätoimintaa
pilottihankkeina
Sakunkulman
päiväkeskusohjaaja
Vanhusneuvolan
Terveydenhoitaja
Vanhustyön
fysioterapeutti
Toteutuma
8
Tavoitteet
Keinot
Mittarit
Sairauksien
ennaltaehkäisy ja
varhainen
diagnoosi
Prosessien mukainen
toiminta, koulutus
Muistisairaan palvelupolku – toiminnan
ylläpitäminen ja
kehittäminen,
geriatriset
kokonaisarviot
Prosessien mukainen
toiminta, koulutus
Käyntimäärät
ja hoitopäivät
tk / esh
verrattuna
maan keskiarvoon
Monimuotoisten
asumismahdollisuuksien lisääminen
ikääntyville
uusikaupunkilaisille
Moniammatillinen
työryhmä vie
senioritalohanketta
eteenpäin yhteistyössä
esim. Kotosalla
Säätiön kanssa
Hankepalaverien
määrä / v
Aikataulu
Resursointi
Vastuuhenkilö
Sosiaali- ja
terveyspalvelujen
johtoryhmä
Vuosittain
Geriatrian ylilääkäri
Suunnitelma
senioritalon
rakentamisesta
valmis 2016
loppuun
mennessä
Sosiaalilautakunnan
19.11.2014 § 90
nimeämä
työryhmä
Toteutuma
9
3.1.2. Kotiin annettavat palvelut – kotona pidempään
Tavoitteet
Keinot
Kotihoidon uusi
toimintamalli ns.
kolmiportainen kotihoito:
Mittarit
Aikataulu
1. Toimintakykyä
tukeva kotihoito
Toteutuu / ei
toteudu
Suunnittelu, kehittäminen ja
toteutus 2015–
2016, uusi toimintamalli käytössä 2016 loppuun mennessä
Palvelutarpeen
selvittämiseen
yhtenäinen
toimintatapa ja
kriteeristöjen päivitys
Hoito, palvelu ja kuntoutussuunnitelman,
HO-PA-KU tekeminen
kotihoidon kuukausiasiakkaille. Sisältää
liikuntasopimukset.
Suunnitelmat
ovat ajan tasalla 90 %.
Satunnaisotokset
½ vuoden välein.
Vuoden 2015
aikana
Vuosikontrollijärjestelmän kehittäminen
kotihoidon asiakkaille
Seurataan
toteutumisprosenttia
Vuoden 2015
aikana
Resursointi
Vastuuhenkilö
Toteutuma
Laitoshoidon
vähentämisestä vapautuva
henkilöstöresurssi kotihoitoon, siirty- Vanhustyön johtaja,
vät palkkausasiantuntijaryhmä
määrärahat
yhteensä
406 000 €
Kotihoidon
esimiehet,
tiiminvetäjät
Kotihoidon
esimiehet, lääkäri ja
tiiminvetäjät
10
Tavoitteet
Keinot
Mittarit
Aikataulu
Resursointi
Vastuuhenkilö
Kuntoutus
Toteutuu / ei
/kotiutumistiimin
toteudu
toiminnan kehittäminen
ja käynnistäminen.
Kevät 2015
Toisen fysioterapeutin
palkkaaminen
vanhustyöhön
Toteutuu / ei
toteudu
2016
2. Tehostettu kotihoito
Ympärivuorokautinen
kotihoito omana
toimintana
Toteutuu / ei
toteudu
Suunnittelu
käynnistetään
2016
Sosiaali- ja terveysjohtaja
vanhustyön johtaja
3. Kotisairaalatoiminta
Suunnittelu ja toteutus
yhteistyössä sosiaalija terveyskeskuksen ja
TYKS- Vakka-Suomen
sairaalan kanssa
Toteutuu / ei
toteudu
Suunnittelu
käynnistetään
2015
Sosiaali- ja terveysjohtaja, ylilääkärit,
vanhustyön johtaja
Toteutuu / ei
toteudu
vuoden 2015
aikana.
15 000 €
Mobiili- ja toiminnanoh- Toteutuu / ei
jausjärjestelmän hantoteudu
kinta ja käyttöönotto
vuoden 2016
aikana.
50 000 €
Kotihoidon tehokkuuden Mediatrin kotihoitoja välittömän työajan
osion,
lisääminen ja
siirtyminen aikaperusteiseen laskutukseen
Vanhustyön johtaja,
asiantuntijaryhmä
35 000 € mikäli toteutetaan henkilöstöresurssin
lisäyksenä
Sosiaali- ja terveysjohtaja
Vanhustyön johtaja
Vanhustyön johtaja,
vanhustyön ohjaaja
Kotihoidon esimiehet
Toteutuma
11
Tavoitteet
Keinot
Mittarit
Aikataulu
Resursointi
Vastuuhenkilö
Omaishoitajien
jaksamisen tukeminen
Omaishoitajilla on
mahdollisuus valita
palkkio rahana tai
palvelusetelinä.
Tyytyväisyyskysely omaishoitajille
Vuoden 2015
aikana
Omaishoidosta
vastaava
viranhaltija,
vanhustyön johtaja
Lähihoitaja sijoitetaan
toimimaan
omaishoitajien
vapaiden ”lomittajana”
Toteutuu / ei
toteudu
Vuoden 2015
aikana
Omaishoidosta
vastaava
viranhaltija,
vanhustyön johtaja
Omaishoitajien
terveystarkastukset,
työparina lääkäri ja
terveydenhoitaja
Toteutuu / ei
toteudu
Vuoden 2015
aikana aloitetaan
yli 80 vuotiaista
omaishoitajista.
Seuraavina
vuosina tarkoitus laajentaa
kaikkiin.
Vanhustyön johtaja
vanhusneuvolan
terveydenhoitaja
Toteutuma
12
3.1.3. Ympärivuorokautinen hoiva – enemmän kodinomaista hoivaa
Tavoitteet
Keinot
Mittarit
Aikataulu
Resursointi
Vastuuhenkilö
Vähennetään
pitkäaikaisen
laitoshoidon osuutta
ympärivuorokautisessa
hoidossa ja hillitään
vanhustyön
kustannusten kasvua.
Matleenan osaston
toimintaa supistetaan
32 paikasta
18 paikkaan.
Paikkoja vähenee 14.
Hoitotyöhön
osallistuvaa
henkilöstöä
12,5
henkilöstömitoitus 0,69
hoitajaa /
asiakas
Vuoden 2015
kuluessa
Matleenan
osaston kustannukset vähenevät
670 000 €/v
Vanhustyön johtaja
Matleenan osastonhoitaja
Vastaavat hoitopaikat
järjestetään tehostettuna palveluasumisena, joko omana toimintana tai tarjoamalla
asiakkaalle tehostetun
palveluasumisen palveluseteli.
Ympärivuorokautista hoitoa
järjestetään
korkeintaan
9 %:lle yli 75
vuotiaista, laitoshoitoa 3
%:lle ja tehostettua palveluasumista
6 %:lle
Vuodesta 2015
alkaen
Palvelusetelillä
järjestettynä
kustannukset
490 000 €/v
Vanhustyön ohjaaja
/SAS-työryhmä
Vuoden 2015
kuluessa
Siirtyvän
henkilöstön
palkkakulut
406 000 €/v
Sosiaali- ja terveysjohtaja
Henkilöstöpäällikkö
Liite 5
Ympärivuorokautisten
hoitopaikkojen
laskennallinen
tarve
Vapautuva henkilökunta, sijoittuu työhön
muualle vanhustenpalveluissa (13 työntekijää). Kaksi lähihoitajan
tehtävää muutetaan
fysioterapeutin tehtäväksi ja yksi toimintaterapeutin tehtäväksi.
Toteutuma
13
Lyhytaikaisen laitoshoidon kehittäminen
kotikuntoutusta ja
omaishoitoa tukevaksi.
Kuntoutus-, arviointi- ja
seurantayksikön (8
lyhytaikaispaikkaa)
perustaminen Matleenan osastolle
Toiminta on /
ei ole alkanut
6 / 2016
mennessä.
Suunnitelma
toiminnan
kehittämisestä
vuoden 2015
aikana, uuden
toiminnan
käynnistäminen
vuoden 2016
aikana
Omia, olemassa olevia
ympärivuorokautisen
laitoshoidon paikkoja
käytetään enemmän
lyhytaikaishoitoon
2015
21 paikkaa
2016
25 paikkaa
2017
30 paikkaa
2015 alkaen
Kaksi
fysioterapeuttia ja yksi toimintaterapeutti, sisäisin tehtävämuutoksin
vanhustenpalveluissa
Työryhmä
Sosiaali- ja terveysjohtaja, vanhustyön
johtaja
Vanhustyön ohjaaja
/SAS-työryhmä
14
3.2. Asiakkaiden osallisuus
3.2.1. Ikääntyvät mukaan päätöksentekoon
Tavoitteet
Keinot
Mittarit
Aikataulu
Vanhusneuvosto
toiminnan tunnetuksi
tekeminen
Laaditaan
vanhusneuvoston
esite
Toteutuu / ei
toteudu
Vuoden 2015
aikana
Vanhusneuvosto
Yhteydenpito
kaupungin päättäjiin
ja eri toimialoihin
Vanhusneuvoston
tapaamiset
päättäjien ja eri
toimialojen
kanssa
vuosittain
Jatkuvaa
Vanhusneuvosto
Kootaan Ikäihmisten
palveluopas, joka
toteutetaan yhteistyössä paikallisen
ammattioppilaitoksen
kanssa.
Toteutuu / ei
toteudu
2015 loppuun
mennessä.
Päiväkeskusohjaaja
Terveydenhoitaja
Ikääntyneille tarkoitettujen palveluiden tunnettavuuden lisääminen
Resursointi
Vastuuhenkilö
Toteutuma
15
Tavoitteet
Keinot
Mittarit
Aikataulu
Resursointi
Vastuuhenkilö
Parannetaan
ikääntyneiden
mahdollisuuksia saada
tietoa palvelujen
myöntämisen
perusteista
Laaditaan / päivitetään ja julkaistaan
perusteet / kriteerit
palvelujen myöntämiseksi
 esitteet
 nettisivut
Toteutuu / ei
toteudu
2015 aikana
Yksiköiden
esimiehet
Parannetaan iäkkään
asiakkaan
mahdollisuuksia
osallistua itseään
koskevaan päätöksen
tekoon
Palvelutarpeen
selvittämisen
toimintatapojen
kehittäminen
Asiakastyytyväisyyskyselyn
tulokset
2015–2016
Vanhustyön
asiantuntijaryhmä
Toteutuma
16
3.3. Henkilöstön hyvinvointi
3.2.1. Hyvinvoiva henkilökunta – vanhusten palvelujen tukipilari
Tavoitteet
Keinot
Ammattitaitoinen, motivoitunut ja sitoutunut
henkilökunta
Henkilöstön työtyytyväisyyskyselyt
Täsmäkoulutusta
tarpeisiin (selvitetään
kehityskeskustelujen
ja/tai osaamiskarttojen avulla)
Sekä avo- että
laitoshoidon henkilökunnan kuntoutusosaamisen vahvistaminen ja lisääminen oppisopimuskoulutuksena
yhteistyössä Uudenkaupungin ammattija aikuiskoulutuskes-
Mittarit
Aikataulu
Resursointi
2015 →
noin 3 vuoden
välein
Täydennyskoulutus- päivien
määrä /vuosi
Säännöllisten
kehityskeskustelujen
toteutuminen
Haiproilmoitusten
lukumäärä
Asiakaspalautteet
Vuosittain
Syksy 2015
Vastuuhenkilö
Henkilöstöpäällikkö
300 € / työntekijä
Sosiaali- ja
terveydenhuollon
esimiehet
Vanhustyön johtaja,
henkilöstöpäällikkö
Toteutuma
17
kus Novidan kanssa
Tavoitteet
Keinot
Mittarit
Aikataulu
Ikäjohtamisen kehittäminen
Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet
omaan työhönsä ja
työvuoroihinsa
Varhaiseläköitymisen lukumäärä/vuosi
Vuosittain
Työnkierron mahdollistaminen ja työnkiertoon kannustaminen
Työnkiertoon
osallistuneiden
työntekijöiden
määrä / vuosi
Yhteistyö työterveyshuollon kanssa
Säännölliset
terveystarkastukset
Työkaarityökalun
käyttöönotto
Osaaikaeläkkeet
Tyky-ohjelmat
Varhainen tuki
Mahdollinen työkokeilu
Osasairauspäiväraha
Sairauspoissaolot / yksikkö /
vuosi
Henkilöstön työkyvyn
edistäminen
Resursointi
Vastuuhenkilö
Sosiaali- ja
terveydenhuollon
esimiehet
Henkilöstöpäällikkö
Vuosittain
Sosiaali- ja
terveydenhuollon
esimiehet
Työterveyshuolto
Toteutuma
18
3.4. Palveluiden tuottaminen ja hankinta
3.4.1. Painopiste omassa toiminnassa
Tavoitteet
Keinot
Mittarit
Kotihoidosta 90 % tuotetaan kaupungin omana toimintana
Henkilöstöresurssien
uudelleen sijoittaminen laitoshoidosta
kotihoitoon
Toteutuu / ei
toteudu
Tehostetusta palveluasumisesta yli 50 %
tuotetaan kaupungin
omana toimintana.
Omaa tehostettua
palveluasumista lisätään ja järjestetään
esim. vuokratiloissa.
Tutkitaan yhteistyömahdollisuudet
Vehmaan kunnan
kanssa tehostetun
palveluasumisen
suhteen
Aikataulu
Vuoden 2015
kuluessa
Resursointi
Vastuuhenkilö
Terveyspalvelujen
johtaja ja sosiaalija terveysjohtaja
yhdessä
Toteutuma
19
4 Järjestämissuunnitelman seuranta ja toteutus
Sosiaali- ja terveyslautakunnat seuraavat suunnitelman toteutumista vuosittain.
Suunnitelmasta laaditaan tarkempi toteuttamisohjelma vuosikellon muotoon. Näin
vanhustyön toimijat saavat selkeän ohjeistuksen työlleen.
20
Liite 1
Taulukko 1. Ikääntyneen väestön määrän kehitys Uudessakaupungissa vuosina
2013–2030 (Tilastokeskus, viimeisin päivitys 28.9.2012).
2013
Väestö yhteensä
2014
2015
2016
2017
2020
2030
15 492 15 413 15 341 15 273 15 212 15 049 14 628
65-74 v.
2 281
2 398
2 482
2 554
2 642
2 750
2 274
75-84 v.
1 135
1 192
1 216
1 277
1 306
1 501
2 314
447
464
480
482
491
551
877
Yli 65 v. yhteensä
3 863
4 054
4 178
4 313
4 439
4 802
5 465
Yli 75 v. yhteensä
1 582
1 656
1 696
1 759
1 797
2 052
3 191
447
464
480
482
491
551
877
85- v
Yli 85 v. yhteensä
Taulukko 2. Arvio keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyydestä Uudessakaupungissa ikäryhmittäin vuosina 2014–2017 ja 2020 sekä 2030 (Laatusuositus
2013, 38).
Lievät sairaudet saadaan määriin mukaan kertomalla yhteissumma 1,5:llä.
Ikäryhmä
2014
2015
2016
2017
2020
2030
65-74
101
104
107
111
116
96
75-84
126
130
137
140
161
248
85-
162
168
169
172
193
307
Yhteensä
389
402
413
423
470
651
584
603
620
635
705
977
kaikki
muistisairaat,
kun
lievätkin laskettu mukaan
21
Liite 2
Taulukko 3. Uudenkaupungin vanhuspalveluiden kattavuus vuosina 2012 ja 2013
verrattuna valtakunnallisiin palvelurakenneindikaattoreihin, arvio indikaattorien mukaisten asiakasmäärien kehityksestä eri palveluissa vuodesta 2014 vuoteen 2020.
75 vuotta
Uki
2012
Uki
2013
Valt.kun.
tavoite
v 2017
Uki
2014
Uki
2015
Uki
2016
Uki
2017
Uki
2020
Kotona tai
tavallisessa
palveluasumisessa
asuvien osuus
Säännöllistä
kotihoitoa saavien
osuus 30.11. +
palvelusetelias.
Omaishoidon
tukea saavien
osuus / vuosi
91,6 %
(1394)
91,4
%
(1453)
91-92 %
15071524
15431560
16011618
16351653
18671888
12,4 % 13,1%
(189)
(208)
13-14 %
215232
220237
229246
234252
267287
3%
(46)
3,2 %
(51)
6-7 %
99116
102119
106123
108126
123144
Tehostetussa palveluasumisessa
asuvien osuus
31.12
Pitkäaikaisessa
laitoshoidossa
olevien osuus
31.12
Ympärivuorokautisessa hoidossa
olevien osuus
31.12.
Väestöennuste
3,3 %
(50)
3,6 %
(58)
6-7 %
99116
102119
106123
108126
123144
5,1 %
(77)
5%
(79)
2-3 %
33-50
34-51
35-53
36-54
41-62
8,4 %
(127)
8,6 %
(137)
8-10 %
132166
136170
141176
144180
164205
1656
1696
1759
1797
2052
täyttäneet
Taulukko 4. Hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi laa-
tusuosituksen seurantaindikaattoreita (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet).
Uusikaupunki
Varsinais-Suomi
Koko maa
2011
2012
2013
2011
2012
2013
2011
2012
2013
Yksin asuvat 75 vuotta täyttäneet,
% vastaavanikäisestä asuntoväestöstä
50,1
50,3
50,1
50,9
50,5
50,2
48,8
48,6
48,2
Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja
65 vuotta täyttäneitä,
% vastaavanikäisestä väestöstä
56,3
58,3
57,5
57,2
58,8
58,4
61,7
63,2
62,6
Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin
vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä,
% vastaavanikäisestä väestöstä
2,9
3,1
3,0
2,5
2,4
2,4
2,9
2,8
2,8
Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet,
% vastaavanikäisestä väestöstä
2,4
2,2
2,8
2,6
2,8
2,9
Seurantaindikaattorit
22
Liite 3
Lähde: Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Uusikaupunki 14.4.2014, Heikki Miettinen, Finnish Consulting Group (PowerPoint esitys).
23
Liite 4
Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskus
Vanhustyö/ K.R-P
päivitetty
13.10.2014
VANHUSTENHUOLLON PALVELURAKENNE
2013 tilinpäätöstietojen mukaan
YKSIKÖT (kustannusp.)
Yhteisetpalvelut = toimisto
Sakunkulma
ohjaus- ja neuvonta
harrastuspiirit
luennot, juhlat, retket
kotihoito Sakun asukkaille
Tukipalvelut: pyykkihuolto
saunotus
lounas
Tullikammari / tukiasunto
Kompassi
terveydenhoitajan vastaanotto
70v. Terveystarkastukset
75v. Hyvinvointia edistävät
kotik.
ryhmätoiminta
Kotihoito
kotihoito
tukipalvelukäynnit
fysioterapeutin käynnit
ostettu kotihoito
kotihoidon palveluseteli
Tukipalvelut
kotiinkuljetetut ateriat
kutsutaksi [org. Sakulta)
pyykkihuolto
saunotus
turvapuhelin
kauppapalvelu
kauppapalveluseteli
siivousapuseteli
Omaishoidontuki
Ostettu tavallinen palveluas.
Asiakasmäärä
-
Suorite
määrät 2013
-
Suoritehinta
-
Henkilöstön hoitohlöstö
määrä
mitoitus
3
-
ka 55 eri as/pv
235 toimitapv.
11,51
3,55
-
1
-
6 asukasta
21 hlöä
5hlöä/kerta
728
112 (139/195)
854 palvelupv
420 koneell
410 käyntiä
2 888 ateriaa
10 kertaa
1514 käyntiä
75 (103/144)
4 luentotil.
28 €/käynti 57
318
130
49
41
467 eri asiakasta
176
158
60
36
159
88
32
8
64 asiakasta/v
ka 51asiak/kk
14
84 363 käyntiä
2 066 käyntiä
617 käyntiä
1 467 käyntiä
12 436 käyntiä
1
22 200 ateriaa
5 100 matkaa
815 koneell
954 kertaa
1 819 käyntiä
1 548 käyntiä
67 käyntiä
25€/vrk
3 774 pv
1
-
-
-
99€/hpv
Ostettu tehostettupalveluas.
palvelusetelit
40,5
6
-
15 011 pv
1 625 pv
-
24
Kalannin Palvelukeskus
22
tavallinen palveluasuminen
4
tehostettu palveluasuminen
Tukipalvelut: lounas
pyykkihuolto
saunotus
Kalannin vanhainkoti
18
8
12
8
21
99€/hpv
1 177 palvelupv
5 372 palvelupv
1 964 ateriaa
271 koneell
368 käyntiä
7 464 hoitopv 118€/hpv
Merituulikoti
43
14 972 hoitopv 134€/hpv
Matleenan osasto
32
11 042 hoitopv 159€/hpv
Ostettu laitoshoito
Vehhoi
9
1 944 hoitopv 105€/vrk
11
0,57
14,5
(+ 2,5 varah)
29
(+ 3,5 varah)
24
(+ 3 varah)
-
0,57
0,57
0,65
25
Liite 5
YMPÄRIVUOROKAUTISTEN HOITOPAIKKOJEN LASKENNALLINEN TARVE
Paikat
Tehostettu palveluasuminen
Pitkäaikainen laitoshoito
65-74 vuotiaille
2012 2012
arvio 31.12137
135
9 % 8,9 %
58*
77
15
17
Tehostettu palveluasuminen
Pitkäaikainen laitoshoito
Lyhytaikaishoito
11*
6
14
Yli 75 vuotiaille
Yhteensä
(talousarvio)
Väestöennuste
’) Luvuissa mukana Rinnekoti Jäsperlä
18
170
(164)
166
2013
arvio
143
9%
15
2013
31.12
146
9,2 %
67*
79
17
19
9*
8
15
177
(174)
178
2014
arvio
149
9%
2015
2016
2017
2020
15
2014
1-8
148
9%
64
84
13
153
9%
102
51
15
158
9%
106
52
15
162
9%
108
54
16
185
9%
123
62
17
20
10
3
18
10
5
21
10
5
25
11
5
30
11
6
35
179
189
198
208
237
1696
1759
1797
2052
184
(174)
1656
26
Liite 6
Suunnitelmaa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen
suoriutumisen tukemiseksi ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon
järjestämiseksi ja kehittämiseksi valmistellut työryhmä nimettiin 30.4.2014 ja siihen kuuluivat:
Rantanen Sari, sosiaali- ja terveysjohtaja
puheenjohtaja
Honkanen Henna, suunnittelija
sihteeri
Syvänen Piia, talous- ja henkilöstöpäällikkö
Lanne Marika, terveyspalveluiden johtaja (30.9.2014 asti)
Uusitalo Tarja, geriatrian ylilääkäri
Routi-Pitkänen Kirsi, vs vanhustyön johtaja
Aitta Jaana, vs vanhustyön ohjaaja
Nurmi Outi, vanhustyön fysioterapeutti
Rakkolainen Pirjo, päiväkeskus ohjaaja
Rostén Tiina, vanhainkodin johtaja
Nuutila Anna-Liisa, vanhusneuvoston pj
Valkeinen Matti, sosiaalilautakunta pj
Järvinen Jukka, sosiaalilautakunta j
Nikula Ulla-Maija, sosiaalilautakunta j
Sjölund Janne, terveyslautakunta pj
Työryhmä kokoontui kuusi kertaa ja se toimi ohjausryhmänä kolmelle nimeämälleen pienryhmälle. Pienryhmät kokoontuivat 2-3 kertaa työstäen ohjausryhmän antamia tehtäviä.
1. Hyvinvointia edistävät palvelut
Rakkolainen Pirjo, päiväkeskusohjaaja, pj/sihteeri
Mäkinen Lea, vanhusneuvolan terveydenhoitaja
Nuutila Anna-Liisa, vanhusneuvoston pj
Lanne Marika, terveyspalveluiden johtaja
Vuori Heidi, liikuntaneuvola
Melos Rauno, kulttuuripalvelut
Nurmi Heli, Uudenkaupungin seurakunta
2. Kotiin annettavat palvelut
Aitta Jaana, vs vanhustyön ohjaaja, pj
Rostén Tiina, vanhainkodin johtaja / omaishoidontuki, sihteeri
Nurmi Outi, vanhustyön fysioterapeutti
Kostiainen Johanna, vs kotihoidon esimies
Uusitalo Tarja, geriatrian ylilääkäri
Blomqvist Harri, V-S Hoitopalvelut
Sari Mykrä, V-S Hoitopalvelut
3. Ympärivuorokautinen hoito
Routi-Pitkänen Kirsi, vs vanhustyön johtaja, pj/sihteeri
Valkeinen Matti, sosiaalilautakunnan pj
Rytkölä Pirjo, osastonhoitaja
Österman Elina, palveluvastaava, Espericare/Villa Maria
Arvela-Hellen Leena, kaupungin arkkitehti