SES toimintakertomus 2014
SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 2014 Suomen elokuvasäätiö Suomen elokuvasäätiön tehtävänä on edistää korkeatasoista, monipuolista ja omaperäistä suomalaista elokuvatuotantoa. Elokuvasäätiö myöntää tukea elokuvien ammattimaiseen tuotantoon sekä niiden esittämiseen ja levittämiseen erilaisissa jakelukanavissa. Säätiö vastaa myös kotimaisen elokuvan kulttuuriviennistä ja jakaa elokuvien kansainvälisen toiminnan tukea. Säätiö myöntää tukea myös valtakunnallisesti merkittäville kansainvälisille elokuvafestivaaleille Suomessa. Varansa säätiö saa valtion talousarviossa Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista elokuvataiteen edistämiseen osoitetusta määrärahasta. Suomen elokuvasäätiö on perustettu 1969. Se on opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan toimialan ohjaukseen kuuluva itsenäinen säätiö. Sen tukitoimintaa ohjaavat valtionavustuslaki, laki elokuvataiteen edistämisestä ja sen nojalla annettu asetus sekä EU:n komission 26.11.2008 antama päätös Suomen elokuvatuotannon tukiohjelmasta. Vuodesta 2015 alkaen sovelletaan 1.7.2014 voimaanastunutta EU:n ryhmäpoikkeusasetusta. 2 SISÄLLYSLUETTELO Toimitusjohtajan katsaus 4 Toiminta-ajatus, arvot, strategiset tavoitteet 6 1. TOIMINTA-ALUEET 1.1. Tukitoiminta 7 Tuotannon tuki 9 Jakelun tuki 16 Kulttuuriviennin tuki 18 Elokuvafestivaalituki 19 1.2. Kansainvälinen toiminta 22 1.3. Tiedotustoiminta 31 2. HALLINTO JA TALOUS 33 3. SES AUDITORIO OY 41 LIITE: LUOVA EUROOPPA/MEDIA -ohjelman toimintavuosi 2014 44 3 DIGIAJAN JANUSKASVOT Toimintavuosi 2014 vahvisti entisestään suomalaisen elokuvan kulttuurista ja yhteiskunnallista asemaa. Kotimaisen elokuvien katsojaosuus elokuvateattereissa oli reilu 27 prosenttia. Luku on pohjoismaiden korkein vuonna 2014 ja muutoinkin kansainvälisessä katsannossa erinomainen. Kuitenkin yksittäisten elokuvien saamissa katsojamäärissä ilmeni suurta hajontaa; katsotuin kotimainen elokuva keräsi yli 400 000 katsojaa, mutta kuusi fiktioelokuvaa jäi elokuvateatterissa alle 15 000 katsojan. Digitoidut salit pystyvät laajasti tarjoamaan yleisön toivomia elokuvia, mutta toisaalta uusien elokuvien kiertonopeus on armoton ja nimikkeet tippuvat pikaisesti ohjelmistosta pois, jollei yleisö nopeasti löydä niitä. Edellä mainittu kiertonopeus korostaa entistäkin enemmän sitä, että elokuvan markkinointityö ja yleisöpohjan rakentaminen täytyy nykyaikana aloittaa samanaikaisesti tuotannon kanssa. Elokuvasäätiö uudistikin osana tukijärjestelmän päivitystä markkinointi- ja levitystukensa ehtoja paremmin palvelemaan tätä tavoitetta. Murrosvaiheessa näyttää kuitenkin siltä, että usean elokuvan suurin yleisömäärä tulee kuitenkin syntymään ensimmäisen elokuvateatterilanseerauksen jälkeen. Dokumenttielokuvien yhteiskunnallinen vaikutus keskustelun avaajana ja tärkeiden kysymysten esilletuojana jatkui vahvasti. Dokumenttien saatavuutta pystytään lisäämään sekä uusilla levitystavoilla että yhteistyönä. Säätiössä käynnistyi esimerkiksi dox@net -hanke lyhyille dokumenteille, joiden levitysmuotona on verkko. Hanke on käynnistettiin yhteistyössä AVEKin ja Ylen kanssa. Lyhtyelokuva murtautui suureksi kansalliseksi ylpeyden aiheeksi, kun lyhytelokuva Pitääkö mun kaikki hoitaa sai ensimmäisenä suomalaisena lyhytelokuvana Oscar-ehdokkuuden. Kyseinen lyhytelokuva on Hetki hauskaa –hankkeen satoa. Oscar-ehdokkuuden tiimoilta säätiön kulttuurivientiosasto teki yhteistyötä tuotantoyhtiön ja tekijöiden kanssa niin käytännön järjestelyissä kuin antoi merkittävän tukisumman ehdokaskampanjan läpiviemiseksi. Vaikkei vielä 2014 Oscar-voittoa suomalaisille tullutkaan, voidaan ilmiöstä jo vetää kaksi johtopäätöstä. Ensimmäinen on, että taiteen kehitykselle ja yleisön arvostukselle myös ns. puhdas menestys on tärkeä nostetta synnyttävä tekijä. Taiteen itseisarvon ja taiteen autonomian rinnalla myös kilpailuiden ja festivaalimenestysten tuoma arvottaminen antaa energiaa ja myötätuulta koko elokuvatoimialalle. Toinen seikka on, kuinka merkittävästi ns. suuri yleisö näkee elokuvien kilpailumenestyksen angloamerikkalaisen viitekehyksen kautta. Suomalaiset elokuvatekijät ovat menestyneet kaikissa lajityypeissä monilla festivaaleilla, jotka alan omassa sisäisessä hierarkiassa ovat korkealla. Kuitenkin juuri USAssa järjestettävä Oscar-kisa ja siinä menestyminen synnytti ilmiön ympärilleen. Digitoinnin myötä elokuva-alan ansaintalogiikka on edelleen murroksessa. Tämä murros on ainakin vielä pääsääntöisesti epäedullinen tuotantoyhtiöille. Dvd-tallennemyynnin vähentyminen ei ole samassa mittakaavassa siirtynyt elektronisiin tallenteisiin eivätkä muutkaan elokuvien yleisösaatavuutta lisäävät muutokset ole vielä merkittävästi lisänneet tulovirtoja. Uudet liiketoimintamallit synnyttävät myös tuloja. Julkinen valta on eräänlaisen paradoksin edessä: On tärkeää, että uudet elokuvien jakelijat osallistuvat myös elokuvien ennakkorahoitukseen, jotta elokuvien laatu ja monipuolisuus säilyy. Samanaikaisesti täytyy muistaa, että julkinen tuki vain täydentää eikä syrjäytä markkinamekanismeja. Julkinen tuki on tulevaisuudessakin varmasti niukkuustekijä. Se ei voi paikata kaikkia murroksessa syntyviä tulonmenetyksiä, jolleivät alan keskinäiset tuotonjakosopimukset myös mukaudu uuteen tilanteeseen. Elokuva-alan vuosien 2011 – 2015 tavoiteohjelmasta kahdeksasta tavoitteesta toteutui vuoden aikana kaksi 4 ja kolmas oli hyvässä myötätuulessa. Hyvitysmaksukysymys ratkaistiin valtionbudjettivaroin ja kansallisvaltiot saivat tietyin edellytyksin lisää liikkumatilaa elokuvatukien myöntämiseen suhteessa EU:n kilpailukomissioon, kun 1.7 2104 astui voimaan EU:n ns. ryhmäpoikkeusasetus. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lisäksi esittänyt valtion lisätalousarvioon viittä miljoonaa euroa varattavaksi ns. tuotantokannustinkokeiluun. Asia ei vielä kuluneena vuonna saanut vihreää valoa valtiovarainministeriöstä. Toimintavuonna 2014 Suomen elokuvasäätiö valmisteli alan tarpeita kuunnellen hallitukselle hyväksyttäväksi ns. tukijärjestelmän päivityksen. Tarkoituksena oli kehittää myönnettäviä tukia paremmin vastaamaan alan tarpeita ja voimassa olevia muita säädöksiä. Valitettavasti eräs uudistuksen keskeinen keino, ns. takaisinmaksettavan tuen käyttöönotto, ei ollutkaan mahdollinen nykyisen elokuvataiteen edistämisestä annetun lain puitteissa. Parhaillaan voimassa olevassa laissa elokuvasäätiölle on delegoitu vain valtionavustusten myöntövaltuudet. Uudet kaavaillut instrumentit eivät kuitenkaan ole valtionavustuksia vaan valtiontukia. Siksi uudistettavaan lakiin on välttämätöntä saada myöntövaltuudet laajentumaan myös koskemaan valtiontukia. Takaisinmaksettava tuki/lainamuotoinen tuki oli yksi keskeisistä ehdotuksista, jotka sisältyivät OKM:n julkaisemaan ”Audiovisuaalinen kulttuuri digitaalisessa ympäristössä. Poliittiset linjaukset 2012”, joten valtiovalta on tulevassa lainsäädännössä toivottavasti sitoutunut laajentamaan säätiön instrumenttivalikoimaa. Vuonna 2014 oli tarkoitus, että samaan aikaan kun säätiö valmistelee tukijärjestelmän päivystä, olisi maan hallitus antanut eduskunnalle uuden esityksen laiksi elokuvataiteen edistämisestä. OKM valmistelikin asiasta lakiluonnoksen, ja tämä luonnos lähti lausuntokierrokselle keväällä 2014. Luonnos sai kuitenkin osakseen olennaista kritiikkiä ja OKM päätti lausuntokierroksen jälkeen, että asian valmistelua jatketaan virkamiestyönä, mutta tavoitteesta antaa se eduskunnalle kuluvalla vaalikaudella luovuttiin. On toivottavaa, että seuraava eduskunta on yhtä hyvin sitoutunut elokuvatoimialan kehittämiseen kuin vaalikauden 2010 - 2104 eduskunta on ollut. Konkreettisisena esimerkkinä tästä sitoutumisesta oli, että eduskunta hylkäsi hallituksen esityksen, jossa oltaisiin luovuttu elokuvatuotantoon annettujen tukien verovapaudesta. Säätiön toiminnan ja elokuva-alan tukien kehittämisen kannalta tilanne ilman uudistettua lakia on haasteellinen. Toisaalta paljon hyvää on saatu aikaiseksi myös nykyisen kehikon sisällä elokuvasäätiön ja eri yhteistyötahojen erillishankkeilla. Näistä mainittakoon mm. Nordic Factory, dox@net ja ruotsinkielisten lyhytelokuvien erillishanke. Näiden hankkeiden myötä huomiona toteaisin, että vaikka ala itsessään on kehittämisen keskeinen voima ja aiheet syntyvät kentällä, on syytä nähdä, mitä hyötyä myös rahoittajavetoisista erillishankkeista on. Olematta varsinaisia kilpailuja ne pystyvät osaltaan kirittämään kehitystä. Säätiön kehittämishankkeista osa viivästyi toimitusjohtajan pitkän sairasloman tähden ja kyseisiä hankkeita jatketaan vuoden 2015 aikana. Toisaalta perustoiminnot tulivat hyvin hoidettua ja haluankin kiittää tässä niin sijaistani hallintojohtajaa, säätiön koko henkilökuntaa kuin säätiön hallitusta. Irina Krohn Toimitusjohtaja 5 Tuotantoyhtiö Levittäjä Betoniyö Bufo Oy Cinema Mondo Ensiiltasalit 1.11.2013 18 Isänmaallinen mies Future Film 4.12.2013 92 6 218 32 508 Ella ja kaverit 2 - Paterock Art Films production AFP Oy Snapper Films Oy Snapper Films 27.12.2013 93 69 622 91 515 Ainoat oikeat Yellow Film & TV Nordisk Film 27.12.2013 99 90 535 113 133 Nurmo-Filmi 27.12.2013 6 926 1 446 Kaukopartio (60min) Ensi-ilta Katsojat Katsojat 2014 total 2 629 9 555 Ei kiitos Kinotar Oy SF Film 10.1.2014 101 126 991 Onneli ja Anneli Zodiak Finland Oy Nordisk Film 17.1.2014 105 177 109 Black Lion 24.1.2014 8 4 931 7.2.2014 116 265 907 Isla Sales 14.2.2014 66 5 982 Anselmi nuori ihmissusi* Risto Räppääjä ja liukas Lennart Isac Elliot: Dream Big The Movie* (D) Kummeli V Artista Filmi Oy Nummela-Filmi Oy Nordisk Film 19.2.2014 117 178 353 Korso Bufo Oy, Tuffi Films Oy B-Plan 28.2.2014 36 10 899 Eedenistä pohjoiseen (D) Made Isla Sales 7.3.2014 20 15 281 Presidentintekijät (D) Helsinki -filmi Oy SF Film 14.3.2014 63 10 586 Näin unta elämästä (D) Mouka Filmi Oy PEK 28.3.2014 19 2 288 Muutoksii Inland Film Company Oy PEK 4.4.2014 48 17 199 Laulu (D) Tuffi Films Oy Black Lion 11.4.2014 10 1 064 VL Media 11.4.2014 22 806 Romanssi* Disney Tolonen (D) Gateway Films PEK 2.5.2014 14 2 097 Love & Engineering (D) Making Movies Oy Elokuvakontakti 9.5.2014 13 551 Kesäkaverit Solar Films Oy Nordisk Film 1.8.2014 93 129 163 Aikuisten poika SF Film 29.8.2014 78 12 536 Brooklynin pojat (D) First Floor Productions & Edith film Oy Moshfish Helsinki Oy Black Lion 5.9.2014 5 393 Mielensäpahoittaja Solar Films Oy Nordisk Film 5.9.2014 120 453 839 Palsa First Floor Productions Isla Sales 12.9.2014 17 1 585 Monsterimies (D) Illume Ltd. Oy VL Media 26.9.2014 24 837 Ulvilan murhamysteeri (D) First Floor Productions 3.10.2014 18 2 426 Vadelmavenepakolainen 3.10.2014 114 109 709 Muumit Rivieralla MRP Matila Röhr Productions Handle Productions Oy First Floor Productions Nordisk Film Nordisk Film 10.10.2014 121 173 347 He ovat paenneet Helsinki -filmi Oy SF Film 17.10.2014 48 3 059 Lomasankarit Yellow Film & TV Nordisk Film 31.10.2014 96 46 221 Ruotsalainen hetki Bufo Oy B-Plan 7.11.2014 22 2 336 Tuulensieppaajat (D) Helsinki -filmi Oy Pirkanmaan elokuvakeskus Black Lion Pictures Oy SF Film Finland Oy Nordisk Film 21.11.2014 6 1 640 28.11.2014 30 11 369 3.12.2014 122 64 528 26.12.2014 109 16 207 SF Film Finland Oy 26.12.2014 88 11 685 Autolla Nepaliin (D) Nightmare 2 - Painajainen jatkuu Eila, Rampe ja Likka FremantleMedia Finland Oy Kinosto Päin seinää Helsinki -filmi Oy Yhteensä Dokumenttielokuvat (D) 2 030 854 54 514 6 KV yhteistuotannot: Koomikot (CZ, SK, LU) Nordisk Film Aatsinki (D) (US, FI) Suomen elokuvakontakti 9.5.2014 6 377 12.12.2014 14 969 6.7.2014 2 297 Lyhytelokuvat: Huhtikuu Mr Orange Films Taulukko sisältää vuonna 2014 valtakunnalliseen elokuvateatterilevitykseen tulleet ja edellisvuodelta teattereissa jatkaneet kotimaiset elokuvat. Mukana ovat julkiset, joko 35mm filmikopiolta tai 2K -tason digiprojektorilta esitetyt näytökset. Tilastoinnissa noudatetaan Euroopan audiovisuaalisen observatorion kriteerejä. 1. TOIMINTA-ALUEET 1.1. TUKITOIMINTA Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi säätiölle vuonna 2014 kotimaisen elokuva ja TV-tuotannon tukemiseen 20 100 000 euroa (Vuonna 2013: 20 300 000 euroa). Kotimaisen lasten ja nuorten elokuvan elokuvatuotannon tukemiseen myönnettiin 1 020 000 euroa (2013: 1 020 000 euroa). Elokuvien kotimaisen ja kansainvälisen jakelun edistämiseen ja tukemiseen myönnettiin 2 400 000 euroa (2013: 2 570 000 euroa). Lisäksi myönnettiin 129 000 euroa lasten ja nuorten elokuvan esitys- ja levitystoiminnan tukemiseen (2013: 129 000 euroa). Valtakunnallisesti merkittävien elokuvafestivaalien tukemiseen myönnettiin 503 000 euroa (2013: 520 000 euroa). Esitystekniikan kehittämiseen, art-house ja pienten paikkakuntien elokuvateattereiden elvyttämiseen myönnettiin 415 000 euron erillismääräraha. Kaikkiaan vuonna 2014 säätiöllä oli jaettavaa tukea 24 567 000 euroa (2013: 25 959 000 euroa) eli 1 392 000 euroa vuotta 2013 vähemmän. Elokuvasäätiön myöntämien tukivarojen jakautuminen vuonna 2014 Selvitys- ja tutkimustuki 0,1 % Festivaalituki 2% Levitystoiminta 3% Esitystoiminta 5% Kulttuurivienti 3% Tuotanto 86% 0% 20% 40% 60% 80% 7 Opetus ja kulttuuriministeriön myöntämät määrärahat 2010 - 2014 2 011 2 012 2 013 2 014 OKM/ Määrärahat elokuvan tuotantoon, jakeluun ja esitystekniikan kehittämiseen Elokuva- ja tv-tuotantoon Jakeluun Esitystekniikan kehittämiseen, art-house ja pienten paikkakuntien elokuvateattereiden elvyttämiseen Lisäys/ vuosi euroa 89 % 20 100 000 89 % 11 % 2 486 000 11 % 20 600 000 88 % 2 700 000 12 % 20 300 000 89 % 20 100 000 88 % 2 570 000 11 % 2 400 000 10 % 415 000 2% 22 586 000 23 300 000 22 870 000 22 915 000 2 350 000 714 000 -430 000 45 000 12 % 3% -2 % 0% 770 000 1 030 000 1 020 000 1 020 000 110 000 130 000 129 000 129 000 1 450 000 1 450 000 1 420 000 24 916 000 25 910 000 25 439 000 24 064 000 1 388 000 994 000 -471 000 -1 375 000 6% 4% -2 % -5 % 540 000 550 000 520 000 503 000 1 980 000 2 065 000 2 075 000 2 007 000 Lisäys/ vuosi % OKM/ Määrärahat lasten ja nuorten elokuvakulttuurin kehittämiseen Lastenelokuvan tuotantoon Lastenelok.esitys- ja levitystoim. OKM/ Määrärahat elokuvateattereiden digitalisointiin Elokuvateattereiden digitalisointi OKM/ Erillismäärärahat tuotantoon ja teattereiden digitointiin Nuorten elokuvantekijöiden työllistämiseen Säätiön jaettavat tukivarat tuotantoon ja jakeluun yhteensä Lisäys/ vuosi euroa Lisäys/ vuosi % OKM/ Määrärahat elokuvakulttuurin edistämiseen Kansainvälisille festivaaleille Suomen elokuvasäätiön toimintaan 8 TUOTANNON TUKI Tuotanto-osaston vuoden 2014 tavoitteet ja niiden toteutumat: Tukimaksimin nosto 2014 Kehittämistuen uudistuksen valmistelu vuoden 2014 aikana (slate/single) Vuoden 2014 aikana valmisteltiin tukiohjeiston kokonaisuudistus, jonka elokuvasäätiön hallitus hyväksyi 4.12.2014 pidetyssä kokouksessa: Tuotantotuen tukimaksimi poistetaan Yli 1 miljoonan euron osalta tuki on takaisinmaksettavaa tukea* Kehittämistuen maksimi nostetaan 150 000 euroon (100 000 euroa 2014) Käsikirjoitustuki muutetaan käsikirjoitusapurahaksi ja tukimaksimi nostetaan 13 000 euroon (10 000 euroa 2014) Tuotantotukien prosenttimaksimeista luovutaan Yksittäisten hankkeiden kehittämistuen rinnalle tulee kehittämistuki useammalle hankkeelle kerrallaan (slate-tuki) * takaisinmaksettavan tuen toimeenpanoa on hallituksen päätöksellä 18.12.2014 lykätty odottamaan uudistettua lainsäädäntöä. Lyhytdokumenttien projekti 2014 Verkkolevitykseen perustuva lyhyiden dokumenttien projekti vuosille 2014 - 2015 käynnistettiin. Lopputuloksena toteutettiin dox@net -niminen hanke, joka tähtää siihen, että tuottajat ja elokuvantekijät saisivat kokemusta ja potkua suunnitella elokuvallisia dokumentaareja erilaisille tulevaisuuden levitysalustoille. 50/50 -tuen jatkaminen 2014 Neljä elokuvaa sai tukea 50/50 -tukimuodon kautta, joka oli käytössä neljännen kerran. Tukea saivat Artista Filmin Risto Räppääjä ja Sevillan saituri, ohjaaja Timo Koivusalo; Dionysos Filmin Viikossa aikuiseksi, ohjaaja Johanna Vuoksenmaa; Kinosto Oyn Eila, Rampe ja Likka, ohjaaja Taru Mäkelä sekä Solar Filmsin Vares – Sheriffi, ohjaaja Hannu Salonen. Lyhytelokuvien markkinointi- ja levitystukikokeilun jatkaminen vuodella Vuonna 2011 aloitettua lyhytelokuvien markkinointi- ja levitystukikokeilua jatkettiin. Tuen tarkoitus on aktivoida alalla toimivia tahoja tekemään uusia aloitteita, jotta lyhytelokuvien levitystoiminta virkistyisi. Ensisijaisesti ammattimaisille elokuvalevittäjille suunnatusta uudesta tukimuodosta myönnettiin tukea kahdelle hankkeelle, joista toinen koski yksittäisen lyhytelokuvan levitystä ja –markkinointia, ja toinen kansainvälisen lyhytelokuvapäivän markkinointia ja toteuttamista. Kokeilua päätettiin jatkaa ainakin vuoden 2015 loppuun. PITKÄT NÄYTELMÄELOKUVAT Vuonna 2014 Suomen elokuvasäätiö myönsi tuotannon ennakkotukea 20 pitkälle näytelmäelokuvalle, joista neljä oli lasten ja/tai nuorten elokuvaa. Kaikkiaan lasten- ja nuortenelokuvien tukeen käytettiin tuotannon ennakkotukena 2,79 miljoonaa euroa, minkä lisäksi elokuvat voivat myöhemmin olla oikeutettuja saamaan tuotannon jälkitukea. 9 Tuotantoneuvojien harkinnanvaraista tukea myönnettiin 16 elokuvalle, minkä lisäksi 50/50 –rahoitusmuodon kautta tuotantoon tuli neljä elokuvaa. Pitkien elokuvien kappalemäärää laskettiin edellisestä vuodesta (pitkiä elokuvia vuonna 2013 22kpl harkinnanvaraisen ja neljä 50/50 -tuen kautta) toimintasuunnitelman mukaisesti. Tuettujen elokuvien kappalemäärän laskun seurauksena säätiön rahoitusosuutta pitkän elokuvan kuluista on pystytty nostamaan sekä euromääräisesti että prosentuaalisesti. Tuotantoneuvojien harkinnanvaraisista määrärahoista myönnettiin tuotannon ennakkotukea laaja-alaisesti siten, että tuettiin teoksia, joille odotetaan kansainvälistä festivaalihuomiota, kuten Antti Heikki Pesosen Päin seinää, mutta harkinnanvaraista tukea saivat myös eräät ensisijaisesti kotimarkkinayleisöä tavoittelevat teokset, kuten Yellow Filmin Napapiirin sankarit 2 ja Zodiak Finlandin Tuliaiset Moskovasta. Vähemmistöyhteistuotantoja tuettiin kaikkiaan 565 000 eurolla, joka jakautui viiden elokuvan kesken. Tuettujen hankkeiden päätuottajamaita olivat Viro, Ruotsi, Liettua, Kroatia ja Hollanti. Suomalainen taiteellinen panos oli näissä hankkeissa edustettuna laajalla skaalalla, vaihdellen eri osastojen taiteellisesta johdosta pääosaan (Tommi Korpela, Dead Weight, ohjaaja Axel Koenzen). Vuoden 2013 puolella tuotantotukipäätöksen saanut, osittain myös Suomessa syksyllä 2014 kuvattu yhteistuotanto Eisenstein in Guanajuato sai ensi-iltansa arvostetussa Berlinalen kilpasarjassa helmikuussa 2015 (pääosassa suomalainen Elmer Bäck, ohjaaja Peter Greenaway). Pitkien fiktioensi-iltojen tuotantokustannuksien jakautuminen 2014 Keskibudjetti 1,4 miljoona euroa Muu ulkomainen 15% Muu kotimainen 6% Tuotantoyhtiö 10% Levitysyhtiöt 16% Televisiokanavat 12% SES 41% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 10 Pitkien fiktioensi-iltojen tuotantobudjetit eri suuruusluokissa 2014 1,6 - 2 miljoonaa € 3 1,1 - 1,5 miljoonaa € 9 0,5 - 1 miljoonaa € 3 alle 0,5 miljoonaa € 1 0 2 4 6 8 10 DOKUMENTTIELOKUVAT Vuoden 2014 tavoitteena oli vähentää tuettavien dokumenttielokuvien määrää 20:een. Yhteensä 29 dokumenttielokuvalle myönnettiin tuotantotukea. Näistä viisi oli kv-vähemmistöyhteistuotantoja ja viisi lyhyttä. Loput olivat pitkiä dokumentteja, joista yhdeksän tavoitteli teatterilevitystä. Vaikka toimintasuunnitelmassa elokuvien määrällistä tukemista pyrittiin rajoittamaan, niin määrätavoite ylittyi. Pääasiallinen syy tähän on lähinnä tuotantojen vaikea rahoittaminen ja kehittelyn painopisteen vaikea siirtäminen. Yksi tärkeä syy on myös se, että tuotannot ovat viimevuosina joutuneet odottamaan muiden kotimaisten rahoittajien ja myös kv-rahoittajien päätöksiä, jolloin hankkeiden tuotantoon pääsy on pitkittynyt. Tätä sumaa on purettu vuonna 2014. Vuonna 2014 tuotantoon päässeistä dokumentista kahdeksan oli kv-enemmistötuotantoa, joiden matka tuotantoon lähivuosien tapaan on ollut haasteellinen. Kansainvälisen rahoituksen saamisen vaikeudet jatkuvat, sillä esimerkiksi kv-enemmistötuotannon rahoituksen kasaan saaminen vie huomattavasti enemmän aikaa, sitä myötä enemmän resursseja ja edelleen vaikuttaa siihen, että budjetit yhä kasvavat. Vastaavasti päätökset kv-tasolla venyvät. Kansainväliset tv-yhtiöt tekevät yhä useammin päätöksiä vasta nähtyään nk. rough-cutin. Kotimainen rahoitus on myös kangerrellut ja sirpaloitunut. Elokuvasäätiö on tukenut hankkeita kirjoittamalla sitoumuksia ja joutunut myös uusimaan niitä useamman kerran. Tämä johtuu siitä, että tuottajien on ollut haasteellista saada kasaan muuta rahoitusta, että hankkeita olisi järkevissä taloudellisissa puitteissa mahdollista toteuttaa. Tuotantoon pääsy on pitkittynyt. Kehittelytuet Kehittelyn painopisteestä luovuttiin jo 2013, mutta vuonna 2014 on tuettu silti noin 27 hanketta. Kehittelysummat ovat korkeampia ja hankkeita kehitellään yhä useammin toiseen kertaan tavanomaisemman yhden 11 kerran sijasta, sillä muut rahoittajat eivät pysty osallistumaan yhtä suurilla tuilla kuin SES. Kehittelyt jakautuvat usein kahdelle kalenterivuodelle. Ns. kakkoskehittelyllä tasoitetaan tuotantovarojen riittämistä. Käsikirjoitustuet Tuettuja elokuvakäsikirjoituksia on reilut 30, mikä osittaa, että kerrottavaa dokumentaristeilla on. Dokumenttielokuvan pariin tulee uusia nuoria kiinnostavia tekijöitä ja samalla vanhempi polvi jatkaa yhä omaa luomistyötään. Hakemusmäärät ovat lisääntyneet huomattavasti. Rahoitusfoorumit Suomalaisia dokumenttielokuvahankkeita on esittäytynyt rahoitusfoorumeissa Nordisk Panoramassa, Idfassa, Visions du Réelissä ja muilla rahoitusfoorumeilla. Elokuvasäätiö on ollut tukemassa suomalaisia hankkeita ko. tapahtumissa. Elokuvasäätiö on osallistunut tänä vuonna Idfa Academian ja Jihlavan Emerging Producers -tapahtumaan, sekä työstänyt vuoden 2015 BritDocin kanssa yhteistyössä organisoimaa Good Pitch Impact Producers Labia ja Good Pitch Scandinavia -tapahtumaa, jotka toteutuvat vuoden 2015 alussa. Elokuvasäätiö on osallistunut tapahtumien rahoittamiseen tuotanto-osastolle varattujen vuosittaisten koulutustukivarojen puitteissa. Elokuvasäätiö osallistuu paitsi kv-festivaalien yhteydessä oleviin rahoitusfoorumeihin, mutta myös niissä järjestettäviin erilaisiin tapahtumiin ja seminaareihin. Yhteistyö Nordisk Panoraman Producers Meet Producers -hankkeissa luotiin vuonna 2014 suhteita erityisesti baltialaisten maiden toimijoihin, jotka olivat NP-festivaalin vieraileva eurooppalainen alue. EDN:n kanssa tehdään yhteistyötä Twelve for the Future – tapahtuman tiimoilta, joka järjestetään perinteisesti DocPointin yhteydessä. Säätiö osallistuu myös DocPointin yhteydessä pidettävään Encounters kansainväliseen tapahtumaan. Suomalainen dokumentti kiinnostaa kotimassa. Dox@net –niminen hanke, joka on suunnattu netti- ja muille alustoille, lanseerattiin vuoden 2013 lopussa elokuvasäätiössä pidetyn DocInfon yhteydessä. Siinä yhteistyökumppaneina ovat Yle ja AVEK. Hankkeeseen tuli hakemuksia 2014 keväällä 73 kappaletta, joka osoittaa, että ala tarvitsee tukea elokuvailmaisun kehittämiseen muilla kuin perinteisillä alustoilla nykyisen jatkuvan jakelukentän murroksen ja muovautumisen keskellä. Hankkeen teokset julkaistaan vuoden 2015 alussa. 12 Pitkien dokumentti-ensi-iltojen tuotantokustannusten jakautuminen 2014 Keskibudjetti 352 000 euroa Muu ulkomainen 15% NFTF, Media, Eurimages 14% AVEK 8% Muu kotimainen 3% Tuotantoyhtiö 8% YLE 13% SES 39% 0% 10% 20% 30% 40% 50% LYHYTELOKUVAT Asetettu tavoite 10-15 tuettavan lyhytelokuvan määrästä saavutettiin. Lyhytelokuville tehtiin vuonna 2014 yhteensä 19 tuotantotukipäätöstä, joista yhdeksän oli yksittäisiä näytelmäelokuvatuotantoja, viisi ”Hetki hauskaa 3” -hankkeen pohjalta toteutettuja 5-8 -minuuttisia näytelmäelokuvia, neljä ruotsinkielisten lyhytelokuvien erillishankkeen tuotantoja ja yksi oli kansainvälinen vähemmistöyhteistuotanto. 5-10 lyhyen animaation/animaatiosarjan tavoitteesta jäätiin; tuotantotukea myönnettiin yhdelle animoidulle lyhytelokuvalle ja kahdelle animaatiosarjalle. Näiden lisäksi kolmelle lyhyelle animaatiolle ja kuudelle animaatiosarjalle myönnettiin kehittämistukea. Yleisradio oli jälleen tärkein lyhytelokuvan levittäjä, joka osallistui tuotantojen ennakkorahoitukseen; Yle oli yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikissa tuetuissa tuotannoissa mukana. Myös molemmissa tuetuissa animaatiosarjoissa mukana oli Ylen kanava. Hetki hauskaa 3 –hanke, kuten myös Svenska kulturfondenin ja Svenska YLE:n kanssa yhdessä suunniteltu ruotsinkielisten lyhytelokuvien hanke saatiin toteutettua. Sen sijaan uutta Novellielokuvahanketta ei pystytty toteuttamaan vuonna 2014. Tanskan elokuvainstituutin (DFI) kanssa toteutettiin Talent Development –hanke, jossa tuotettiin neljä lyhytelokuvaa yhteistyössä kahden suomalaisohjaajan, kahden tanskalaisohjaajan ja neljän kolmannesta maailmasta tulevan ohjaajan kanssa. Elokuvat esitettiin Cannesin elokuvajuhlien yhteydessä Cannes Director’s Fortnight -sarjassa. 13 TV-DRAAMASARJAT TV-draamasarjojen tuotannoille myönnettävän tuen määrä nousi merkittävästi edellisen vuoden tasosta (140 000€), kun kuuden draamasarjan tuotantoa tuettiin yhteensä 500 000 eurolla. Näistä yksi oli kansainvälinen vähemmistöyhteistuotanto. Suunnitellulla tavalla elokuvasäätiön rooli painottui edelleen kirjoitus- ja kehittämisvaiheeseen. Yhdeksän hanketta sai kehittämistukea yhteensä 180 000 euroa. Kuudentoista hankkeen kirjoittamista tuettiin käsikirjoittamistuesta yhteensä 54 000 eurolla. MONIMUOTOISUUDEN JA TASA-ARVON THINK TANK Kevätkaudella järjestettiin Monimuotoisuuden ja tasa-arvon think tank Suomen elokuvasäätiön omissa tiloissa. Tilaisuuteen osallistui n. 80 elokuvan ammattilaista siten, että alan eri näkökulmat olivat monipuolisesti edustettuina. Osallistujat löydettiin elokuva-alan järjestöjen avustuksella ja lisäksi Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijat osallistuivat käytännön järjestelyihin. Tilaisuudessa pohdittiin monimuotoisuuden ja tasa-arvon merkitystä elokuvataiteen kehittymisen kannalta. Monimuotoisuutta pidettiin yleisesti erittäin tärkeänä periaatteena ja tavoitteena, jolla nähtiin olevan elokuvataidetta rikastava ja syventävä vaikutus. Tasa-arvon määrittäminen ja ylipäätään sen tavoitteleminenkin herätti sen sijaan moniäänisen keskustelun. Sukupuolten välistä tasa-arvoa lisääviä sukupuolikiintiöitä sekä kannatettiin että vastustettiin. Käsikirjoitustukipäätösten ja –hakijoiden sukupuolijakauma 2014 Kaikista hakemuksista 2014 (n=489) 39% 61% 2013 (n=368) 31% 69% 2012 (n=348) 34% 66% 2011 (n=362) 36% 64% Naisia Tukipäätöksen saaneista 2014 (n=279) 43% 2013 (n=183) 57% 33% 67% 2012 (n=201) 40% 60% 2011 (n=210) 42% 58% 0% 20% Miehiä 40% 60% 80% 100% 14 Tuotantotukipäätösten ja hakijoiden sukupuolijakauma 2014 Käsikirjoittajat Tukipäätösen saaneista 2014 (125) 43% 2013 (104) 57% 34% 2012 (105) 66% 25% 2011 (98) 75% 28% Kaikista hakeneista 2014 (151) 72% 41% 2013 (143) 59% 35% 2012 (176) 65% 27% 2011 (144) 73% 31% 69% Ohjaajat Tukipäätösen saaneista 2014 (94) 36% 64% 2013 (85) 29% 71% 2012 (88) 26% 74% 2011 (79) 24% 76% Naisia Kaikista hakeneista 2014 (117) 36% 64% 2013 (121) 29% 71% 2012 (154) 29% 71% 2011 (122) 30% 70% Miehiä Tuottajat Tukipäätöksen saaneista 2014 (110) 41% 59% 2013 (77) 31% 69% 2012 (86) 30% 70% 2011 (83) 23% Kaikista hakeneista 2014 (135) 77% 39% 61% 2013 (106) 27% 73% 2012 (144) 29% 71% 2011 (128) 28% 72% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 15 JAKELUN TUKI KOTIMAISEN ELOKUVAN JAKELU Kotimaisen elokuvan markkinaosuus 27 prosenttia Kotimaisten elokuvien katsojamäärä elokuvateattereissa oli 2 030 854 maksanutta katsojaa ja katsojaosuus ylitti kansainvälisesti merkittävän 27 %:ia. Kolmestakymmenestäkahdesta (32) teatteriensi-illasta fiktioita oli 19, dokumentteja 11 ja kaksi vähemmistö-yhteistuotantoja. Lipputuloja kotimaiset elokuvat keräsivät noin 19 miljoona euroa. Vuoden ylivoimaisesti katsotuin elokuva oli Dome Karukosken ohjaama, Solar Filmin tuottama Mielensäpahoittaja 453 839 katsojallaan. Lipputuloja elokuva keräsi runsaat 4,2 miljoonaa euroa. Elokuvasta tuli cross-over -ilmiö sekä yleisörakenteen että alueellisen kattavuuden näkökulmasta. Kaikkiaan seitsemän elokuvaa ylitti 100 000 katsoja rajan mutta kuusi fiktiota jäi alle 15 000 katsojan eli katsojamäärät polarisoituvat varsin vahvasti. Elokuvasäätiön linjan mukaisesti myös pienen yleisön elokuvilla on oikeutuksensa ja erityisesti televisioesityksissä ne tavoittavat suuriakin katsojamääriä. Koko perheen elokuvat kokosivat 30 % kotimaisista elokuvista. Perhe-elokuvista suosituin oli Timo Koivusalon ohjaama ja tuottama Risto Räppääjä ja Liukas Lennart 266 000 maksaneella katsojallaan. Dokumenttien aihevalinnat näyttävät olleen rajatumpia kuin aikaisemmin. Kotimainen dokumenttielokuva menestyi valkokankailla vähemmän vuoteen 2013 verrattuna: nyt maksaneita katsojia oli 54 000, mutta ero selittyy sillä, että vuonna 2014 ei ollut samankaltaisia poikkeuksellisen paljon katsojia saaneita yksittäisiä dokumentteja kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2013 dokumenteilla oli 260 000 katsojaa ja lähes 14 %:n osuus kaikista kotimaisista katsojista. Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa 2001- 2014 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 16 Markkinointi- ja levitystuki Tuotantotuen määrärahasta jaettavaa kotimaisen elokuvan markkinointi- ja levitystukea myönnettiin 1 150 471 euroa 25 elokuvalle. Lisäksi tuettiin neljän elokuvan markkinointitutkimusta ja testinäytöksen järjestämistä. Kymmenelle pitkälle elokuvalle myönnettiin tuen enimmäismäärän eli 80 000 euroa. Käytännössä laajan levikin kotimaiset elokuvat markkinoidaan näkyvämmin kuin ulkomaiset kilpailijansa Hollywoodin suurtuotantoja lukuun ottamatta. Markkinointi ja erityisesti yleisömenestys teatterijakelussa heijastuu myönteisesti myös muihin jakelukanaviin. ESITYSTOIMINTA Elokuvateattereiden laitehankinta- ja kunnostustuki Teatterikannan digitoinnin jälkeen hakemusten painopiste on siirtynyt teattereiden kunnostukseen, laitehankintojen täydentämiseen, tai uusien salin rakentamiseen entisten oheen. Rovaniemelle on tulossa kolme uutta salia ja Mikkeliin avattiin yksi uusi sali säätiön tukemana. Vaasassa avattiin välillä suljettuna ollut teatteri. Pienemmillä paikkakunnilla teatteritoiminta käynnistyi pienen tauon jälkeen Punkaharjulla ja Parikkalassa. Helsinkiin tukea myönnettiin kahden elokuvateatteritilan päivityksen lisäksi yhdelle event cinema projektille, joka esittää pääosin vaihtoehtoista ohjelmistoa eri esityspaikoissa. Tukea myönnettiin yhteensä 655 359 euroa 33 hankkeelle. Elokuvateattereiden toimintatuki Tukea myönnettiin yhteensä 507 100 euroa 91 elokuvateatterille ohjelmiston monipuolistamiseen ja paikallisen yleisötyön kehittämiseen. LEVITYSTOIMINTA Maahantuontituki Maahantuontituki on tukiohjeissa määritelty jaettavaksi laadullisin ja ohjelmistoa monipuolistavin perustein. Tukiohjeiden mukaisia hakemuksia oli viime vuonna huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Tukea myönnettiin 360 506 euroa 31 elokuvalle. Kielteisiä tukipäätöksiä tehtiin 11 kpl. DVD:n markkinointi- ja levitystuki Vaikka DVD/BluRay -markkinat ovat laskusuunnassa ja niiden liikevaihto pudonnut jo alle teattereiden liikevaihdon, tukea haettiin edelleen varsin runsaasti sekä uuteen että vanhempaan tuotantoon. Kotimaiset koko perheen elokuvat kiinnostavat yleisöä muita genrejä enemmän. Tukea myönnettiin 230 050 euroa 54 elokuvalle. Yhteenveto Esitystoiminnan tukeen käytettiin yhteensä 1 162 459 euroa 124 hankkeelle. Levitystoimintaa tuettiin 590 556 eurolla 85 elokuvan maahantuontiin tai DVD -jakeluun. 17 KOULUTUSTUKI SEKÄ SELVITYS- JA TUTKIMUSTUKI Uusi tukimuoto erityisesti elokuvan vastaanottoa koskevaan tutkimukseen ja selvitykseen astui voimaan elokuussa. Neljää hanketta tuettiin yhteensä 30 000 eurolla. Kolme hankkeista selvittää kotimaisen elokuvan menestystekijöitä ja neljäs applikaatioiden mahdollisuuksia elokuvan jakelussa ja markkinoinnissa. Myös elokuvajakelun ammattilaisille suunnattu koulutustuki on uusi tukimuoto. Elokuussa voimaan astunutta tukimuotoa päivitettiin vielä tukiohjeuudistuspäivityksen yhteydessä: 1.1.2015 alkaen sitä voivat hakea myös esitystoiminnan piirissä työskentelevät henkilöt. Tukea myönnettiin 2 920 euroa kahdelle hakemukselle. OKM:N ERILLISMÄÄRÄRAHA Opetus- ja kulttuuriministeriön elokuvasäätiölle suuntaama 415 000 euron erillismääräraha jaettiin ministeriön suostumuksella kahtia. Siitä 190 000 euroa varattiin arthouse- ja pienten paikkakuntien teattereiden laitehankintoihin, esitysolojen parannuksiin sekä uusien esitysmuotojen kokeiluihin ja 225 000 euroa vuoden 1980 jälkeen tuotettujen kotimaisten elokuvien digitaalisten kopioiden valmistamiseen. Teattereille suunnatut tukipäätökset koskivat mm. pop-up cinema -hankkeita, secret cinema -festivaalia ja mykkäelokuvien säestettyjä esityksiä. Tukea myönnettin myös Aki Kaurismäen, Mika Kaurismäen ja Timo Koivusalon ohjaamien vanhemman tuotannon digitointeihin. KULTTUURIVIENNIN TUKI Kulttuuriviennin tuet 2011–2014 Myönnetty Pitkät elokuvat 2014 2013 2012 2011 kpl euroa kpl euroa kpl euroa kpl euroa Kopio- ja materiaalituki 24 117 018 17 111 171 32 134 317 36 251 451 Matkatuki 28 44 841 37 46 057 36 43 798 31 43 139 Hanketuki 6 107 340 5 109 000 7 163 450 2 48 000 Muu tuki Yhteensä 1 59 40 000 309 199 3 62 47 470 313 698 75 341 565 69 342 590 119 142 049 90 118 300 120 172 792 83 120 308 37 83 900 39 124 550 41 104 829 29 135 960 Hanketuki 5 97 500 1 3 000 - - - - Muu tuki Yhteensä 10 171 111 296 434 745 14 144 123 200 369 050 5 165 41 500 319 121 7 119 61 200 317 468 KAIKKI YHTEENSÄ 230 743 944 206 682 748 241 660 686 188 660 058 Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Matkatuki Kopio- ja materiaalituki 18 Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennin tukea jaettiin yhteensä 350 884 € (vuonna 2013 369 050 €). Myönteisiä päätöksiä oli 162 ja kielteisiä 5 (2013: 142/2). Kulttuuriviennin materiaalitukea* myönnettiin 83 900 € eli 24 % kulttuuriviennin tuen kokonaismäärästä (2013: 34 %). Elokuvantekijöiden matkakuluihin myönnettiin yhteensä 139 688 € eli 40 % (2013: 32 %). Vuonna 2014 kulttuuriviennin hanketukea myönnettiin 18 500 € eli noin 5 % kulttuuriviennin kokonaismäärästä. Kulttuuriviennin muuta tukea myönnettiin 108 796 € eli 31 % kulttuuriviennin kokonaismäärästä (2013: 34 %). Eniten kulttuuriviennin hanketukea sai Unifilm Oy Petri Luukkaisen Tavarataivas-dokumenttielokuvan Japanin ja Iso-Britannian promootiokiertueille (13 000 €). Kulttuuriviennin muun tuen piiristä eniten tukea saivat Tuffi Films Oy Selma Vilhusen Pitääkö mun kaikki hoitaa? -elokuvan historialliseen Oscar-kampanjointiin (60 000 €) ja Suomen Taiteilijaseura ry Meksikoon suuntautuneelle Parallax-kulttuurivientihankkeelle (20 000 €). Tukitoimintaa kehitettiin vuoden aikana nopeammin reagoivaan suuntaan siten, että kulttuuriviennin lyhytja dokumenttielokuvien matka- ja materiaalituista alettiin tehdä kuukausittaisia päätöksiä kesäkuussa 2014. Palaute alalta on ollut kauttaaltaan myönteistä ja kannustavaa. *tukimuodon nimi oli vuoden 2014 loppuun Kulttuuriviennin kopioiden, esittelymateriaalin ja tiedotuksen tuki ELOKUVAFESTIVAALITUKI Säätiö toimii edelleen valtakunnallisesti merkittävien festivaalien perusrahoittajana Jatketaan vuonna 2013 alkanutta yhteistyötä festivaalien kanssa Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä erillismääräraha laski jo kolmantena perättäisenä vuotena. Vuonna 2012 erillismääräraha oli 550 000 €, vuonna 2013 summa oli 520 000 € ja vuonna 2014 laskua tuli edelleen erillismäärärahan ollessa 503 000 €. Tätä laskua paikkaamaan allokoitiin säätiön jakamaan festivaalitukeen 42 500 € lasten- ja nuorten elokuvan esitys- ja levitystoimintaan tarkoitetuista tukivaroista. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) aloitti Kulttuuritapahtumien kulttuuripoliittiset ja aluetaloudelliset vaikutukset –tutkimushankkeen. Säätiö on mukana tutkimushankkeen ohjausryhmässä. Hankkeelle asetettu aikataulu oli alun perinkin haastava ottaen huomioon tutkittavien festivaalien määrän ja aineiston laajuuden. Vuoden aikana todettiinkin, ettei aikataulusta pystytä pitämään kiinni. Näin ollen hanke ei ole vielä siinä vaiheessa, että sen tuloksia olisi voitu käyttää ja hyödyntää säätiön ja elokuvafestivaalien yhteistyössä. Hankkeen loppuraportti valmistuu kevään 2015 aikana. Tuen piiriin kuuluvien elokuvafestivaalien joukko pysyi toimintavuonna samana ja jaetut summa vaihtelivat Night Visions festivaalille myönnetyn 11 500 € ja Tampereen kansainvälisten lyhytelokuvajuhlien saaman 148 000 € välillä. 19 Valtakunnallisesti merkittävien festivaalien kävijämäärät 2014 Ajankohta Myydyt Kokonaisliput kävijämäärä Festivaali Helsinki International Film Festival - Rakkautta & Anarkiaa 18. - 28.9.2014 46 142 62 492 Doc Point - Helsingin dokumenttielokuvafestivaalit 28.1 - 2.2.2014 17 563 25 246 5. - 9.3.2104 15 312 25 994 Sodankylän elokuvajuhlat 11.-15.6.2014 15 301 25 131 Espoo Ciné International Film Festival 22.-31.8.2014 15 615 25 630 28.10.-2.11.2014 7 244 8 648 9.-13.4.2014 3 746 4 652 Tampereen Kansainväliset elokuvajuhlat Night Visions International Film Festival 1.-2.3.2014 Oulun kansainvälisen lasten ja nuorten elokuvien festivaali Yhteensä 17.-23.11.2014 419 465 121 388 24 965 203 177 20 Tukihakemukset ja-päätökset 2012 – 2014 2014 Hak Myönt Kielt Päätökset 2013 Hak Myön Kielt Päätökset 2012 Hak Myön Kielt Päätökset kpl kpl kpl euroa kpl kpl kpl euroa kpl kpl kpl euroa Käsikirjoitustuki (2014 Käsikirjoitusapuraha) 442 239 181 990 900 393 184 200 774 200 279 235 135 919 560 Kehittämistuki 227 136 52 2 886 500 213 126 63 2 579 000 182 144 25 3 304 666 Tuotantotuki 127 87 26 15 394 500 131 77 30 14 202 137 136 86 33 15 202 920 41 33 0 1 173 471 43 40 2 1 520 370 43 47 0 2 249 800 8 8 0 569 018 12 11 0 972 368 6 6 0 810 393 Tuotannon tuki yhteensä 845 503 259 21 014 389 792 438 295 20 048 075 646 518 193 22 487 339 Kultuuriviennin tuki/ Pitkät 60 61 0 309 199 72 67 2 313 698 73 74 0 341 565 177 171 5 434 745 150 163 2 512 890 168 166 3 319 121 Kulttuuriviennin tuki Elokuvateattereiden digitalisointi Kunnostus- ja laitehankintatuki Digitaalisen elokuvakopioiden tuki AH-teatt. Kunnostustuki (2014) 237 232 5 743 944 222 230 4 826 588 241 240 3 660 686 22 21 596 300 47 46 2 1 543 419 28 27 697 888 30 28 1 559 279 Toimintatuki Esitystoiminnan tuki yhteensä DVD markkinointi- ja levitystuki (2014 Digitaalisen tallenteen markk.- ja levitystuki) Markkinointi- ja levitystuki Jälkituki Kulttuuriviennin tuki/ Lyhyt ja dok.-elokuvat 35 33 2 655 359 15 11 2 135 350 92 91 1 507 100 85 84 1 442 600 76 79 3 390 600 142 135 5 1 297 809 135 132 1 1 736 788 153 153 6 2 493 298 54 54 0 230 050 76 66 8 343 319 51 39 12 241 000 8 8 0 54 970 Lisäkopiotuki Koulutustuki Kotimaisten elokuvien digitointi 6 3 3 2 920 4 3 0 225 000 43 31 11 360 506 26 17 6 194 872 25 16 9 183 261 107 91 14 818 476 102 83 14 538 191 84 63 21 479 231 Festivaalituki *) 9 7 2 545 691 9 7 520 000 7 7 0 561 500 Selvitys- ja tutkimustuki 4 4 0 30 000 1344 972 285 24 450 309 1260 890 23 669 642 1131 981 223 26 682 054 Maahantuontituki (2014 Ohjelmistotuki) Levitystoiminnan tuki yhteensä YHTEENSÄ 314 21 Erillisprojektit Tv-tuotantojen käännöstuki pilottihanke Elvytys/ Elokuvien tuotanto ja levitys 28 20 9 68 260 28 20 9 68 260 17 10 6 31 740 28 20 9 68 260 28 20 9 68 260 0 10 6 31 740 KAIKKI YHTEENSÄ 1 372 Kasvu-% edellisestä vuodesta 7% Myönteisten ja kielteisten päätösten jakauma 992 294 24 518 569 1 288 910 323 23 737 902 1 131 991 229 26 713 794 14 % -8 % 6% 11 % Elvytys/ Elokuvateattereiden digitalisointi Elvytys/ Elokuvateattereiden kunnossapito Nuorten elokuvantekijöiden työllistämiseen Lasten lyhyesti-hanke Animaatioelokuvien kehittelyprojekti Digitaalisen jakelun tuki Erillisprojektit yhteensä 9% 77 % 23% 74 % 26 % 81 % 19 % Hakemukset on tilastoitu saapumispäivämäärän ja päätökset päätöspäivämäärän mukaisesti. Näin ollen vuosittaiset päätökset eivät kaikilta osin kohdistu saman vuoden hakemuksiin. *) Vuoden 2008 festivaalituen tuen päätökset (13) jakautuivat kuudelle festivaalille. Animaatioelokuvafestivaal Animatricksia ei myönteisestä tukipäätöksestä huolimatta järjestetty, joten sen saama tuki jaettiin kuuden muun tuen piiriin kuuluvan festivaalin kesken. 1.2 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA KULTTUURIVIENTI Jakelun tukien uudistaminen ja tukikokeilujen käynnistäminen o Tavoitteena maksimaalisen levityksen takaaminen suomalaisille elokuville o Kulttuuriviennin tuen ja toimenpiteiden kohdistamisen varhaistaminen Elokuvafestivaalilevityksen palvelulupaus, peruspalvelutaso ja raportoinnin läpinäkyvyys tuottajille Kansainvälisten toimijoiden – festivaalivalitsijoiden lisäksi rahoittajien, levittäjien ja toimittajien – vierailut Suomessa järjestettäviin elokuva-alan tapahtumiin, esim. Finnish Film Affair Maastrategiatyön käynnistäminen yhdessä Favexin ja alan kanssa Uuden yhteistyösopimuksen solmiminen Ulkoministeriön ja lähetystöjen kanssa Kulttuurivienti on ollut mukana koko elokuvasäätiön tukiprosessin päivityksessä. Osin tämän prosessin pitkittymisestä johtuen vuodeksi 2014 kaavaillut kansainvälisen jakelun tukikokeilut siirtyivät vuoteen 2015. Tukijärjestelmän päivityksen myötä vuonna 2015 pyritään tukikokeiluun, joka selkeästi tähtäisi elokuvan kansainvälisen jakelun esteiden poistamiseen ja elokuvan kansainvälisen markkinoinnin tukemiseen. Festivaalistrategioita on luotu tiiviissä yhteistyössä tuottajien kanssa koko vuoden; useita isoja elokuvia Mika Kaurismäen The Girl King, Klaus Härön Miekkailija ja Petri Kotwican Henkesi edestä ovat mm. elokuvia, joita on tarjottu useille festivaaleille jo useita kuukausia ennen kotimaan ensi-iltaa. 22 Festivaalivieraita on säätiön kulttuuriviennin kutsumina ja rahoittamina osallistunut Sodankylän elokuvafestivaaleille ja Finnish Film Affair –ammattilaistapahtumaan. Finnish Film Affairin päätukijana elokuvasäätiö on ollut tiiviisti mukana vaikuttamassa siihen, ketä tapahtumaan kutsutaan sekä myyntiagenttien, levittäjien että kansainvälisen ammattilehdistön osalta. Lehdistövierailut on toteutettu läheisessä yhteistyössä ulkoministeriön viestintäosaston kanssa. Kansainvälinen festivaalilevitys 2014 Pitkät elokuvat Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Yhteensä 2014 220 306 526 2013 272 279 551 2012 228 237 465 Tapahtumia 2011 168 249 417 2014 17 38 55 2013 9 34 43 Palkintoja 2012 2011 12 13 25 21 37 34 Läheisempi maastrategiayhteistyö Favexin kanssa on myös siirtynyt vuoteen 2015 linjassa Favex ry:n oman strategiatyön kanssa. Elokuvasäätiö on sen sijaan jo vuoden 2014 aikana siirtynyt selkeämmin maastrategia-ajatteluun. Perinteisiä elokuvaviikkoja (Pietari, Tukholma) on kehitetty niin, että yleisönäytösten lisäksi järjestetään ammattilaistapahtumia. Pietarin elokuvaviikon yhteyteen järjestettiin tuottajatapaaminen. Ruotsin markkinoille on puolestaan tulossa kokeilu suomalaisen elokuvan teatterilevityksen lisäämiseksi. USAn markkinoille kohdistuvista vientiponnisteluista vastaa tästä lähtien keskitetysti kulttuuriviennin tiedottaja. Vuoden 2014 aikana kartoitettiin yhteistyömahdollisuuksia Los Angelesissa lukuisten toimijoiden kesken. Loppuvuodesta 2014 TEKES sai oman rahoituksensa järjestettyä ns. AFM Bootcamp-hankkeelle, joka kerää yhteen kaikki Team Finland –toimijat ja joka on tarkoitus toteuttaa ensimmäistä kertaa vuoden 2015 marraskuussa. Yhdysvaltain markkinoilla jatkettiin palkintokampanjoihin satsaamista. Alkuvuodesta lyhytelokuva Pitääkö mun kaikki hoitaa? nimettiin Oscar-ehdokkaaksi. Kulttuurivientituen lisäksi kampanjaa tehnyttä yritystä neuvottiin esimerkiksi mainosostoissa, PR-toimiston valinnassa ja muissa käytännön asioissa. Yhdessä Los Angelesin konsulaatin kanssa järjestettiin Akatemian jäsenille tilaisuus, jossa oli mahdollista nähdä lyhytelokuva ja tavata sen tekijät. Palkintokampanjoihin saatiin neuvoteltua OKM Kulttuuriviennin kärkihankerahoituksesta 35 000 euron lisäavustus, joka käytettiin kokonaan Betoniyön markkinointikampanjaan syksyllä 2014. Tästä rahasta maksettiin PR-agentin kulut ja mainoksia alan keskeisissä julkaisuissa. Betoniyö ei valitettavasti kuitenkaan edennyt Akatemian shortlistalle. Kuitenkin kampanjan näkyvyys ja kohdistetut markkinointitoimet Los Angelesissa toivat tulosta siinä muodossa, että elokuva asetettiin ehdolle kuvaajien yhdistyksen ASC Spotlight -palkinnolle. Peter Flinckenberg myös voitti upealla kuvauksellaan kyseisen palkinnon tammikuussa 2015. Vuoden 2014 lopulla elokuvasäätiö järjesti Los Angelesissa kaksi näytöstä kolmesta potentiaalisesta lyhytelokuvasta, jotta nämä elokuvat voidaan ilmoittaa seuraavan vuoden Oscar-kilpailuun. Vuoden 2014 aikana Golden Globe -palkintoehdokkuutta varten Hollywood Foreign Pressille näytettiin kaksi suomalaista elokuvaa, Karukosken Mielensäpahoittaja ja Honkasalon Betoniyö. Nämä eivät kuitenkaan 23 saaneet ehdokkuutta. HFPA myönsi 2014 Rakkautta & Anarkiaa – festivaalille statuksen, joka mahdollistaa HFPA-toimittajien vierailun festivaalilla järjestön kustannuksella. Ulkoministeriön kanssa jatkettiin vuonna 2014 hyvää yhteistyötä. Laajempi yhteistyön tarkastelu ja uuden ohjeiston laatiminen siirtyi kuitenkin tulevaisuuteen, sillä UM:n oma organisaatio oli muutoksessa koko vuoden. UM:n kanssa sovittiin, että pitkään (rahoitus)ratkaisua odottanutta Elokuvasalkkua lähetystöjen käyttöön lähdetään ratkomaan tekemällä lähetystöille esitysoikeudellinen blu-ray, joka sisältää suomalaisen lyhytelokuvan parhaimmistoa. Pidemmällä tähtäimellä on tarkoitus itsenäisyyden juhlavuonna 2017 saada toteutettua erillisrahoituksen turvin samanlainen, esitysoikeudellinen paketti pitkistä elokuvista. PITKÄT ELOKUVAT Keskittyminen kv-potentiaalia omaaviin pitkiin elokuviin: kolmikantayhteistyön tehostaminen tuottajan, myyntiyhtiön ja SES:n kulttuuriviennin välillä. Kulttuuriviennin tuen ja toimenpiteiden kohdistamisen varhaistaminen. Elokuvien osallistuminen work in progress –esittelyihin festivaaleilla entistä tärkeämpää elokuvien jatkon kannalta. Screening room -asian järjestäminen vuoden 2014 aikana. Hyvä esimerkki varhaisesta tukemisesta kansainvälistä potentiaalia omaavien elokuvien osalta ja menestyksekkäästä yhteistyöstä on JP Valkeapään He ovat paenneet –elokuva, jossa alusta alkaen mukana säätiön kulttuurivienti, tuotantoyhtiö ja myyntiyhtiö. Work in progress –esittelyiden tukeminen ja hyödyntäminen elokuvien kansainvälisessä levittämisessä ja festivaalilanseeraamisessa on ollut yhä tärkeämpää vuoden 2014 aikana. Screening room- asia on hoitunut vuoden 2014 aikana mm. myyntiyhtiöiden ja tuotantoyhtiöiden tarjoamien omien linkkien kautta eli tarvetta oman screening roomin luomiselle ei oikeastaan ole. Seuraava vaihe on kv-esityskopioiden verkkojakelumahdollisuuden tarjoaminen festivaaleille. Kansainvälisten elokuvatapahtumien jakautuminen 2014 Pitkät fiktioelokuvat Muut elokuvatapahtumat 4 kpl 2% Suomalaisen elokuvan viikot 28 kpl 13% Elokuvafestivaalit 187 kpl 85% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 24 Vuoden 2014 suurin onnistuminen pitkien elokuvien kulttuuriviennissä oli Toronton syyskuinen festivaali, joka oli valinnut ohjelmistoonsa peräti kolme suomalaista pitkää elokuvaa, lisänä vielä ensimmäistä kertaa lyhytelokuvien kilpailusarjassa Hamy Ramezanin elokuva Listen. Kaikki elokuvat esitettiin eri sarjoissa; Jalmari Helanderin Big Game sai maailman ensi-iltansa genre-elokuviin erikoistuneessa Midnight madness –sarjassa, JP Valkeapään Venetsiassa ensiesitetty elokuva He ovat paenneet jatkoi suoraan Venetsiasta Vanguard –sarjan esityksiin ja jo vakiintunut Toronton kävijä Dome Karukoski esitteli tuoreeltaan Mielensäpahoittajan kansainvälisessä festivaaliavauksessa Contemporary World Cinema –sarjan yleisölle. Eniten yksittäisiä festivaaliesityksiä ylivoimaisesti kerännyt elokuva vuonna 2014 oli Pirjo Honkasalon ohjaama ja Bufon tuottama Betoniyö, jonka 40 elokuvafestivaalia esitti virallisessa ohjelmistossaan. Seuraavana festivaalikiertolistalla oli Ulrika Bengtsin ohjaama ja Långfilmin tuottama Lärjungen, joka saavutti 26 festivaaliesitystä. Molemmat elokuvat ovat olleet Suomen ehdokkaina ulkomaisen elokuvan Oscar –kisassa. Kolmanneksi eniten festivaaliesiintymisiä kerännyt elokuva oli Dome Karukosken ohjaama, Helsinki-filmin tuottama Leijonasydän. Suomalaista elokuvaa esitettiin totutusti myös monilla omilla elokuvaviikoillaan ja erityissarjoina osana vakiintuneita elokuvafestivaaleja. USA:n Palm Springsin elokuvafestivaali avasi vuoden 2014 tammikuussa esittelemällä usean suomalaisen elokuvan sarjan ja huhtikuussa Tsekin Febiofest -festivaali huomioi Kati Outisen näyttelijäuran esittämällä Tarun Mäkelän tsekki-yhteistuotantoelokuvan Mieletön elokuu sekä valikoiman Outisen keskeisimpiä elokuvia, alkaen Tapio Suomisen elokuvasta Täältä tullaan elämä, unohtamatta keskeisiä elokuvarooleja Aki Kaurismäen elokuvissa. Huhtikuussa vuorossa olivat Tukholman Yksi Kaksi Filmi suomalaisen elokuvan festivaali, Pariisin kolmen uutuuselokuvan viikonloppu ja Serbiassa Belgradin kulttuurikeskuksessa kolmatta kertaa järjestetty, tällä kertaa Aku Louhimiehelle omistettu 11 uutta Suomi-elokuvaa esittelevä kokonaisuus. Louhimies oli viikon ohjaajavieraana. Kansainvälisten elokuvatapahtumien jakautuminen maittain 2014 Pitkät fiktioelokuvat Afrikka 1% Australia 2% Etelä-Amerikka 3% Venäjä 5% Aasia 9% Pohjois-Amerikka 13% Eurooppa 67% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Syksyn merkittävin elokuvafestivaaliensi-ilta, Toronton jo mainitun ennätysvuoden jälkeen, oli Lontoon elokuvafestivaaleilla ensiesitetty Xavier Picardin ohjaama ja Handle Productionin tuottama Muumit Rivieralla –animaatio, joka avasi myös marraskuisen Tokion suomalaisen elokuvan viikon jatkaen edelleen kohti menestyksellistä kaupallista Japanin levitystä. Marraskuussa vietettiin myös Pietarin suomalaisen 25 elokuvan viikon 25-vuotisjuhlia ja samassa yhteydessä järjestettiin toista kertaa suomalaisille tuottajille sekä heidän lähinnä Pietarin alueella toimiville yhteistyökumppaneilleen ja mahdollisille tuleville tuottajakumppaneilleen yhteinen tapaaminen. Lyypekin pohjoismainen elokuvafestivaali omisti erityishuomiota suomalaiselle elokuvalle osana Frankfurtin kirjamessujen teemamaa -vuotta. Kansainvälisillä festivaaleille eniten esitetyt suomalaiset pitkät fiktioelokuvat 2014 Elokuva Ohjaaja Tuotantoyhtiö Betoniyö Pirjo Honkasalo Bufo Oy Esitykset 40 Oppipoika Ulrika Bengts Långfilm Productions 26 Leijonasydän Dome Karukoski Helsinki -filmi Oy 19 Tumman veden päällä Peter Franzén Solar Films Oy 14 Kerron sinulle kaiken Simo Halinen Edith film Oy 13 He ovat paenneet J-P Valkeapää Helsinki -filmi Oy 12 21 tapaa pilata avioliitto Johanna Vuoksenmaa Dionysos Films Oy 10 Onneli ja Anneli Saara Cantell Zodiak Finland Oy 8 Silmäterä Jan Forsström Making Movies Oy 7 Korso Akseli Tuomivaara Bufo Oy & Tuffi Films Oy 6 Suomalaiset pitkät fiktioelokuvat kansainvälisillä A-luokan festivaaleilla Festivaali Elokuva Sarja Shanghai International Film Festival Leijonasydän Warsaw Film Festival Isänmaallinen mies Brussels Film Festival Silmäterä Brussels Film Festival Tumman veden päällä Jeonju Film Festival Betoniyö Transilvania Film Festival Betoniyö Festroia International Film Festival Tumman veden päällä 1. ohjaajien kilpailu Festroia International Film Festival Leijonasydän Kilpasarja Festroia International Film Festival Ei kiitos Festroia International Film Festival International Film Festival of Valencia Silmäterä Molodist International Film Festival (Kyiv) Korso Molodist International Film Festival (Kyiv) He ovat paenneet Stockholm Film Festival Ella ja kaverit 2 Kolkatta International Film Festival Onneli ja Anneli Toronto Film festival Big game Toronto Film festival Mielensäpahoittaja Toronto Film festival The Norwegian International Film Festival Haugesund The Norwegian International Film Festival Haugesund He ovat paenneet Tallinn Black Nights Film Festival He ovat paenneet Tallinn Black Nights Film Festival Onneli ja Anneli Venice Film Festival / Venice Days He ovat paenneet 1. ohjaajien kilpailu Puhdistus Leijonasydän Vadelmavenepakolainen Kilpailusarja 26 LYHYT- JA DOKUMENTTIELOKUVAT Pohjoismaisuuden vahvistaminen lisäämällä yhteistyötä pohjoismaisten instituuttien ja Nordisk Panoraman kanssa tukemalla suomalaisen elokuvan näkyvyyttä Jo ennestään vahva yhteistyö on jäntevöitynyt pohjoismaisten elokuvainstituuttien kanssa. Helmikuussa Clermont-Ferrandin kansainvälisillä lyhytelokuvafestivaaleilla järjestettiin kautta aikain ensimmäiset pohjoismaiset juhlat. Loppuvuodesta maailman merkittävimmällä dokumenttielokuvafestivaalilla, Amsterdamin IDFAssa, järjestettiin perinteinen pohjoismainen vastaanotto. Nordisk Panoraman asema on vakiinnutettu instituuttien yhteisponnisteluin. NFTF on käynnistänyt hankkeen dokumenttielokuvien kv-myyntiyhtiöiden myyntiraporttien kokoamisesta. Kulttuuriviennin kehittäminen kartoittamalla ja arvioimalla myös uusien levitysmuotojen tarpeet lyhyt- ja dokumenttielokuvien kannalta Lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennin puolella ollaan vahvasti siirtymässä verkkojakelun kautta täysin digitaalisesti toimitettaviin esitysformaatteihin. Verkkojakelusta tehtiin vuonna 2014 onnistuneita kokeiluja. Selma Vilhusen Pitääkö mun kaikki hoitaa? -lyhytelokuvaa on esitetty lukuisilla yhdysvaltalaisilla suoraan serveriltä ladattavalla esityskopiolla. Formaatti on ollut teknisesti sama kuin DCP (Digital Cinema Package), mutta ilman fyysistä kovalevyä. Elokuvan festivaalijakelua on hoidettu yhteistyössä Tuffi Filmsin sekä DCP-paketoitiin erikoistuneen Kinokka -yhtiön kanssa. Verkkojakelu on toiminut myös Tonislav Hristovin Love & Engineering – rakkauden insinöörit -dokumenttielokuvan kohdalla, yhteistyössä Making Movies Oy:n ja James Postin kanssa. Kansainvälisten elokuvatapahtumien jakautuminen 2014 Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Muut elokuvatapahtumat 41 kpl 13% Suomalaisen elokuvan viikot 4 kpl 2% Elokuvafestivaalit 261 kpl 85% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Yhteenveto vuoden tapahtumista Vuoden 2014 aikana suomalaiset lyhyt- ja dokumenttielokuvat liikkuivat kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla ennätystahtiin. Elokuvasäätiön lyhyt-ja dokumenttielokuvan kulttuurivienti toimi yli 300 festivaalin tai muun vastaavan elokuvatapahtuman yhteistyökumppanina. Yksittäisten elokuvanimikkeiden määrä 27 nousi yhä edellisvuosista. Vuonna 2014 Elokuvasäätiö mahdollisti 158 eri lyhyt- tai dokumenttielokuvan esityksen kansainvälisissä elokuvatapahtumissa. Määrä on niin hulppea, että nykyisillä henkilöresursseilla ollaan festivaalityön äärirajoilla. Kansainvälisten elokuvatapahtumien jakautuminen maittain 2014 Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Afrikka 3 kpl 1% Australia 4 kpl 1% Venäjä 7 kpl 2% Etelä-Amerikka 9 kpl 3% Aasia 25 kpl 8% Pohjois-Amerikka 59 kpl 19% Eurooppa 200 kpl 65% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Festivaalivuosi alkoi totutusti Clermont-Ferrandin kansainvälisillä lyhytelokuvajuhlilla, jonka arvostetussa pääkilpasarjassa esitettiin Hamy Ramezanin Paratiisin avaimet ja kokeellisen elokuvan sarjassa (Compétition Labo) Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen Hätäkutsu. Edellisvuosien malliin lyhyt- ja dokumenttielokuvan kulttuurivienti osallistui myös festivaalin market-tapahtumaan, joka kokosi kansainvälisen lyhytelokuvayhteisön saman katon alle. Eniten kansainvälisillä festivaaleille esitetyt lyhyt- ja dokumenttielokuvat 2014 Lyhytelokuvat Hätäkutsu Pitääkö mun kaikki hoitaa Paratiisin avaimet Nightsatan and the Loops of Doom Santra ja puhuvat puut Dokumenttielokuvat (yli 30 min) *Happiness American Vagabond Love & Engineering – rakkauden insinöörit Chimeras Muisteja Ohjaaja Tuotantoyhtiö Esitykset Hannes Vartiainen ja Pekka Veikkolainen Selma Vilhunen Pohjankonna 31 Tuffi Films 22 Hamy Ramezan For Real Productions 21 CHRZU Twisted Films 17 Miia Tervo For Real Productions 14 Thomas Balmès TBC Productions 56 Susanna Helke For Real Productions 20 Tonislav Hristov Making Movies 18 Mika Mattila Navy Blue Bird 17 Peter von Bagh Illume 14 *ranskalais-suomalainen yhteistuotanto, jonka festivaalilevityksen hoiti Suomen elokuvasäätiö. 28 Vuoden aikana järjestettiin runsaasti erilaisia retrospektiivejä, joiden aiheet vaihtelivat Aki Kaurismäen ja Pirjo Honkasalon kautta suomalaisen animaatioelokuvan satavuotisjuhlintaan. Yksittäisistä tekijöistä näyttävimmin oli esillä Peter von Bagh (1943-2014), jonka elokuvia nähtiin kalenterivuoden aikana niin Rotterdamissa, Kölnissä, Madridissa, Moskovassa, Washingtonissa, Wienissä, Frankfurtissa kuin Münchenissäkin. Von Baghin elokuvista erityisesti Muisteja – pieni elokuva 1950-luvun Oulusta nähtiin lähes parissakymmenessä eri esityssarjassa. Kokeellisen elokuvan taituri ja tuntija Sami van Ingen kuratoi Yhdysvaltain kansallisgalleriaan suomalaisen kokeellisen elokuvan historiaa valottavan näytössarjan Elokuvasäätiön ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tuella. Modernin suomalaisen dokumenttielokuvan katselmus järjestettiin Madridissa, jonne teetettiin espanjankieliset digikopiot viime vuosien keskeisistä dokumentaareista. Elokuvasäätiö kuratoi myös uuden suomalaisen lyhytelokuvan sarjat Venäjälle Murmanskin ja Pietarin suomalaisen elokuvan viikoille. Vuoden festivaalimenestyjä oli dokumenttielokuvan puolella Thomas Balmèsin ranskalais-suomalainen Happiness, joka kiersi Elokuvasäätiön toimesta yli viidelläkymmenellä (50) kansainvälisellä elokuvafestivaalilla. Making Moviesin osatuottama elokuva tuli noteeratuksi Sundancen elokuvafestivaalilla parhaan kuvauksen palkinnolla World Cinema Documentary -sarjassa. Täydellisen festivaaliavauksen koki Tonislav Hristovin komediallinen dokumenttielokuva Love & Engineering - rakkauden insinöörit, joka nähtiin keväällä niin New Yorkin Tribecassa, Toronton Hot Docsissa kuin Nyonin arvostetun Visions du Réel festivaalin avajaiselokuva. Suomalaiset lyhytelokuvat kansainvälisillä A-luokan festivaaleilla Festivaali Elokuva Cannes Film Festival (Quinzaine des Réalisateurs) Listen / Kuuntele The Girl and the Dogs / Tyttö ja koirat Moscow International Film Festival Happiness Karlovy Vary International Film Festival Love & Engineering – rakkauden insinöörit Locarno International Film Festival Sokurovin ääni Sosialismi Cairo International Film Festival Paratiisin avaimet Santra ja puhuvat puut Sofia International Film Festival Soul Food Stories Happiness Transilvania International Film Festival Soul Food Stories Sarajevo International Film Festival Hätäkutsu Love & Engineering – rakkauden insinöörit Sitges Film Festival Nightsatan and the Loops of Doom Stockholm International Film Festival Listen / Kuuntele Minsk International Film Festival Listapad Keinolumikylä Love & Engineering – rakkauden insinöörit Toronto International Film Festival Listen / Kuuntele Tampere Film Festival Hätäkutsu Paratiisin avaimet International Short Film Festival Oberhausen Fatima Huulilla 29 Lyhytelokuvan saralla vuoden kärkiteos oli Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen Hätäkutsu, joka noin kolmenkymmenen (30) kansainvälisen festivaalin ja seitsemän (7) palkinnon lisäksi noteerattiin komeasti European Film Award -ehdokkuudella parhaan lyhytelokuvan kategoriassa. Cannesin elokuvajuhlien Director’s Fortnight –sarjassa esitettiin tanskalais-suomalaisen yhteistyöhankkeen Nordic Factory lyhytelokuvat. Suomalaisista tekijöistä mukana olivat Hamy Ramezan ja Selma Vilhunen. Vilhusen historiallisella lyhytelokuvan Oscar-ehdokkuudella muistettu Pitääkö mun kaikki hoitaa? kiersi vielä kolmantena esitysvuonnaankin yli parillakymmenellä festivaalilla. Yhdysvaltain elokuva-akatemian vuotuisia Oscar-ehdokkuuksia silmällä pitäen Suomen elokuvasäätiö järjesti syksyllä 2014 akatemian jäsenille näytöksen uusista suomalaisista lyhytelokuvista. Loppuvuodesta Amsterdamin merkittävällä dokumenttielokuvafestivaalilla IDFAssa nähtiin Masters-sarjassa Pekka Lehdon Ulvilan murhamysteeri ja debytoivien tekijöiden First Appearance -sarjassa Amir Escandarin Tuulensieppaajat. Lisäksi naistekijyyttä esitelleeseen IDFAn Female Gaze -seminaarin esityssarjaan kutsuttiin Suomesta Pirjo Honkasalo (Tanjuska ja 7 perkelettä) ja Elina Talvensaari (Miten marjoja poimitaan). MUUT KANSAINVÄLISET SUHTEET Suomalaisen animaation 100-vuotisjuhla näkyi myös elokuvasäätiön kansainvälisessä toiminnassa vuonna 2014. Säätiö osallistui kahden merkittävän kansainvälisen animaatioalan tapahtuman järjestämiseen Suomessa. Cartoon Master-ohjelman Cartoon Digital -seminaari ja julkisen palvelun mediakonferenssi INPUT järjestettiin molemmat Helsingissä toukokuussa. Elokuvasäätiö jatkoi elokuva-alan ammattilaisten täydennyskoulutuksen tukemista tuotantotukivaroista mm. rahoittamalla tammikuussa 2015 Helsingissä pidettävää, apulaisohjaajille ja linjatuottajille tarkoitettua kansainvälistä Production Value -koulutusohjelmaa. Vuonna 2012 aloitettu koulutusyhteistyö aloitteleville tuottajille tarkoitetun Rotterdam Labin kanssa jatkui myös vuonna 2014. Elokuvasäätiö kustansi Rotterdamin elokuvafestivaalien yhteydessä järjestettävälle kurssille kaksi nuorta suomalaista tuottajaa. Säätiö ylläpitää edelleen kontakteja tärkeimpien Eurooppalaisten yhteistuotanto- ja rahoitusfoorumien kanssa, toimien yhteyspisteenä niiden ja kotimaisen elokuva-alan välillä. Euroopan audiovisuaalisen observatorion johtamassa elokuvatilastointi- ja tutkimusvastaavien yhteistyöverkosto EFARNissa Suomea edusti jälleen elokuvasäätiön tiedotuskoordinaattori Reetta Hautamäki. Yli kymmenen vuotta toiminut verkosto sopi vuosikokouksessaan Brysselissä tiivistävänsä yhteistyötä kansainvälisten katsojalukujen keräämisessä. EFARNin jäsenmaat rahoittavat yhdessä EAO:n kanssa uuden LumierePro -katsojalukutietokannan, jonne ostetaan 12 Euroopan ulkopuolisen maan elokuvateatteritilastot Rentrak-yritykseltä. Uuden järjestelmän rakentaminen aloitetaan vuonna 2015. 30 1.3 TIEDOTUS JA TILASTOINTI Säätiön viestintästrategian päivittäminen ja sitä kautta viestinnän tavoitteiden, rakenteiden ja työkalujen arviointi ja uudistus Elokuvasäätiön viestintästrategian päivittäminen aloitettiin syksyllä 2014 kotimaan tiedotuksen suunnittelulla. Työtä tullaan jatkamaan vuoden 2015 aikana, jolloin käydään läpi kansainvälistä ja sisäistä tiedotusta ja koostetaan lopullinen viestintästrategia. Keväällä 2014 henkilökunnan käyttöön avattu uusi intranet on ensimmäinen sisäisen tiedonkulun ja viestinnän tehostamiseen tarkoitetuista uusista välineistä. Intranettiin kootaan kaikki henkilöstön ja hallinnon toiminnan kannalta tarpeellinen informaatio ja materiaalit. Sivusto on käytettävissä henkilökohtaisilla tunnuksilla myös toimiston ulkopuolelta. Säätiön sidosryhmäviestinnässä jatkettiin erityisesti päättäjille suunnattua Ajankohtaista suomalaisessa elokuvassa -kuukausitiedotetta, johon kootaan elokuva-alan uutisia ja tapahtumia menneeltä ja tulevalta kuulta, seurataan elokuvien katsojalukujen kehitystä, tiedotetaan tulevista kotimaisista ensi-illoista ja merkittävistä kansainvälisistä festivaaliesityksistä ja palkinnoista. Tiedotteessa on myös tuoreimmat uutiset Luova Eurooppa -ohjelman mediaosastolta. Vuoden 2013 tilastot elokuvatuotannosta ja -jakelusta sekä elokuvasäätiön omasta toiminnasta koottiin ja julkistettiin Elokuvavuosi 2013 -julkaisussa. Säätiö vastaa Suomessa elokuvatuotannon tilastoinnin ohella myös virallisesta elokuvateatterilevityksen tilastoinnista ja kokoaa muilta alan toimijoilta luvut myös mm. elokuvien televisiokatsojista ja tallennelevityksestä. Vuonna 2014 säätiössä käynnistettiin kolmivuotinen elokuvatilastoinnin kehittämisprojekti, johon opetusja kulttuuriministeriö myönsi 176 000 euron suuruisen erityisavustuksen. Projektin tarkoituksena on uudistaa vanhentunut katsojatilastotietokanta ja tiedonkeruun metodologia, laajentaa tilastointia kattamaan koko elokuvajakelun elinkaari verkkolevityksestä kansainväliseen jakeluun ja hyödyntää koottuja tilastoja paremmin sekä säätiön oman toiminnan että koko alan kehittämisessä. Projektin ajaksi säätiöön palkattiin tilastoija koordinoimaan uudistuksia. Elokuvasäätiön tiedottajat aloittivat keväällä 2014 tiiviimmän yhteistyön taiteenalojen tiedotuskeskusten kanssa. Tiedottajien ensimmäinen tapaaminen järjestettiin Visuaalisen taiteen keskus Framen tiloissa toukokuussa, jossa tutustuttiin eri keskusten tiedotustoimintaan ja keskusteltiin yhteistyömahdollisuuksista. Säätiö emännöi toista tapaamista marraskuussa, jossa suunniteltiin yhteistä yhteiskuntavaikuttamista ja kuultiin ulkoministeriön asiantuntijalta avoimen tiedon projektista. Veikkauksen, elokuvasäätiön ja elokuvatuottajien yhteinen kotimaisen elokuvan alkutunniste uudistettiin vuoden 2013 syksyllä yhteistyössä Otto-tuotanto Oy:n kanssa ja uusi tunniste otettiin käyttöön tammikuussa 2014. Tunniste esitetään elokuvateattereissa ennen kotimaisia elokuvia. Sen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta veikkausvarojen merkityksestä elokuva-alalle kertomalla elokuvasäätiön tukivarojen koostuvan kokonaisuudessaan veikkauksen tuotosta. 31 KANSAINVÄLINEN TIEDOTUS Kansainvälisessä viestinnässä vuoden 2014 painopistealueita olivat digitaalisen viestinnän kehittäminen ja erilaiset yhteistyöhankkeet. Vuoden 2014 aikana suunniteltiin ja tehtiin beta-versio kehitystukea Elokuvasäätiöltä saaneiden ja aktiivisesti kansainvälisiä yhteistyökumppaneita etsivien elokuvahankkeiden katalogi. Tätä katalogia on tarkoitus jatkossa käyttää erityisesti tuotanto-osaston tarpeisiin, mm. rahoitusfoorumien yhteydessä tehtäviin hanke-esittelyihin. Digitaalisten katalogien lisäksi vuoden 2014 aikana tuotettiin liikkuvan kuvan esittelymateriaalia elokuvista ja suomalaisesta elokuva-alasta yleiseen markkinointikäyttöön marketteja ja tapahtumia varten. Yleisradion, Satu ry:n ja Favex ry:n kanssa ja opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksella toteutettiin suomalaista elokuva-alaa esittelevä materiaali INPUT-konferenssivieraille. Elokuvasäätiö koordinoi hankkeen ja toteutti suomalaisia, kansainvälisesti menestyneimpiä ohjaajia esittelevän showreelin sekä uusia, lupaavia tulokkaita esittelevä New Talent –showreelin. Molemmat valmistuivat INPUT-konferenssiin toukokuussa 2014. Showreelit pyörivät tapahtumassa monitoreilla ja ne jaettiin muistitikulla vieraille. Showreeleja on käytetty myös muissa marketeissa ja tapahtumissa. Verkostoitumistapahtumia tuottajille tehtiin yhteistyössä Favexin kanssa Berliinin elokuvajuhlille ja American Film Marketin yhteyteen. Molemmat tapahtumat saivat pääosin kiitävää palautetta. Painotuotteita muokattiin niin, että kansainvälisen tiedotuksen kaksi pääjulkaisua ovat kerran vuodessa ilmestyvät Finnish Films ja Finnish Film Industry. Finnish Films 2014 esitteli vuoden aikana julkaistavat pitkät elokuvat. Digitaalisessa versiossa catalogue.ses.fi on lisäksi esillä valikoima dokumenttielokuvia ja lyhytelokuvia. Elokuvakatalogi on tärkeä työkalu erityisesti festivaalilevityksen suunnitteluun. Finnish Film Industry 2014 esitteli yhteistuotantoja jo tehneitä tai niistä kiinnostuneita tuotantoyhtiöitä, joilla on parhaillaan kehitteillä hankkeita elokuvasäätiön kehitystuella. Lisäksi mukaan otettiin Säätiön tukemat suomalaiset elokuvafestivaalit ja elokuva-alan organisaatiota. Esitettä jaettiin marketeissa ja erillistapahtumissa, ja sen on tarkoitus helpottaa yhteistyökumppaneiden löytymistä kansainvälisiin yhteistuotantoihin. Vuonna 2014 kohdistettu maaesite toteutettiin Saksaan saksankielisenä. Esitteen päätarkoituksena oli esitellä Suomea yhteistuotantomaana. Siinä käytiin haastatteluin läpi tulevia, lupaavia saksalais-suomalaisia yhteistuotantoja. Frankfurtin kirjamessuille valmistunutta esitettä jaettiin messuilla ja saksalaisen ammattilehden FilmEchon välissä lehden tilaajille. Tilaisuudet Vuoden 2014 aikana elokuvasäätiö oli järjestäjänä mm. seuraavissa tilaisuuksissa: Elokuvavuoden avajaiset 17.1. NFTF-infotilaisuus 24.1. Tasa-arvon ja monimuotoisuuden think tank 23.4. Cartoon digital -seminaari 5. – 7.5. Dox@net -hankkeen lehdistötilaisuus 6.5. Cannesin elokuvajuhlien / Nordic Factory -hankkeen lehdistötilaisuus 9.5. 32 Esteetön elokuvateatteri -seminaari 9.5. INPUT -mediakonferenssi 12. – 15.5. Taiteiden yön lyhytelokuvanäytös 21.8. Elokuva ja brändit –seminaari (Cinema 2014, Joensuu) 26.8. Finnish Film Affair 23. – 25.9. Linda Beathin luento 3.12. Slate-kehittämistuen infotilaisuus 16.12. Lapin elokuvateattereiden koulutustilaisuus 18.12. Kino Hetta, Enontekiö. Kansainvälisen lyhytelokuvapäivän näytös 21.12. 2. HALLINTO JA TALOUS 2.1. HALLINTO Hallinnointiperiaatteet Suomen elokuvasäätiö on itsenäinen säätiö, joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan toimialan ohjaukseen. Säätiön hallintoelimiä ovat hallitus ja toimitusjohtaja. OKM nimittää säätiön hallituksen, hallitus nimittää säätiön toimitusjohtajan ja toimitusjohtaja nimittää säätiön muut toimihenkilöt. Säätiön säännöissä määritellään hallintoelimet ja niiden tehtävät. Säätiön hallitukseen valitaan kolme kalenterivuotta kestäväksi toimikaudeksi vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä ja näiden keskuudesta puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Jäsenille nimetään henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenet voidaan valita enintään kahdeksi perättäiseksi toimikaudeksi. Hallituksen tehtävänä on: vastata säätiön omaisuuden huolellisesta ja taloudellisesta hoidosta valvoa säätiön hallintoa hyväksyä säätiön säännöt ja työjärjestys/ johtosääntö hyväksyä avustuksia koskevat tukiohjeet päättää säätiön strategiasta ja toimintaperiaatteista nimittää ja erottaa toimitusjohtaja Vuosittain keväällä: vahvistaa säätiön toimintakertomus ja tilinpäätös sekä käsitellä tilintarkastuskertomus ja päättää toimista, joihin kertomusvuoden hallinto mahdollisesti antaa aihetta Vuosittain syksyllä: hyväksyä säätiön toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valita tilintarkastaja ja varatilintarkastaja 33 Toimitusjohtajan tehtävänä on: johtaa ja kehittää säätiön toimintaa hallituksen hyväksymän strategian tai muiden linjausten tai ohjeiden mukaisesti toimeenpanna hallituksen päätökset huolehtia säätiön juoksevasta hallinnosta ottaa ja erottaa säätiön toimihenkilöt päättää esittelystä säätiön myöntämistä avustuksista Toimitusjohtajan toimikausi on enintään viisi vuotta. Määräajan täytyttyä hänet voidaan nimittää enintään yhdeksi jatkokaudeksi. Nimittämistä edeltää aina avoin haku. Säätiön hallinnossa on noudatettava elokuvataiteen edistämisestä annetun lain (28/2000) ja asetuksen (843/2007), säätiölain sekä säätiön sääntöjen lisäksi säätiön taloussäännön määräyksiä. Tukitoiminnan yksityiskohtaiset ohjeet sisältyvät hallituksen vahvistamiin tuotantotuen ja muun tukitoiminnan ohjeistoihin. Tukipäätökset esittelevät toimitusjohtajan vahvistaman työnjaon mukaan tuotantoneuvojat, levityspäällikkö ja kulttuuriviennin päälliköt ja festivaalikoordinaattori. Toimitusjohtaja päättää tukipäätökset. Päätöksenteossa noudatetaan hallintolakia ja valtionavustuslakia sekä muita elokuvataiteen edistämisestä annetun lain 4§:ssä mainittuja lakeja. Euroopan komission elokuvatiedonanto määrittää reunaehdot tukien myöntämisen edellytyksille. Säätiön tulee noudattaa voimassa olevaa kansallista tukiohjelmaa, joka on komissiossa hyväksytty vuoden 2014 loppuun saakka. Hallitus 2014 Georg Dolivo (pj) Erkki Astala (varajäsen Mikko Aromaa) Riina Hyytiä (varajäsen Joonas Berghäll) Saara Cantell (varajäsen Aku Louhimies) Liisi Jauho (varajäsen Kimmo Lohman) Matti Paunio (varajäsen Kaisa Herlevi) Liisa Penttilä (varajäsen Petri Jokiranta) Antti Toiviainen (varajäsen Katariina Nyman) kausi 2014–2016 kausi 2013–2015 kausi 2014–2016 kausi 2013–2015 kausi 2013–2015 kausi 2013–2015 kausi 2013–2015 kausi 2013–2015 Vuonna 2014 tilintarkastajina toimivat KTM, KHT Heidi Vierros varamiehenään KHT Jukka Rajala sekä tilintarkastusyhteisö KPMG Oy. 34 Hallinnon ja toiminnan kehittäminen Toimintasuunnitelma 2014: henkilöstöstrategian toimenpiteiden toteuttaminen Kesäkuussa 2013 laadittu henkilöstöstrategia ohjaa säätiön toiminnan ja hallinnon kehittämisestä. Strategiassa asetetut tavoitteet jakautuvat neljään eri näkökulmaan: työhyvinvointi ja työssä jaksaminen, esimiestyö ja johtaminen, osaaminen ja henkilöstösuunnittelu sekä toimintatavat. Vuodelle 2014 asetetuista työssä jaksamisen tavoitteista henkisen kuormittumisen helpottamiseen tähtäävänä toimenpiteenä järjestettiin säätiön työterveydenhoitoyrityksen kanssa tuotantoneuvojien työnohjausta. Toimintatapojen osalta yhtenä tavoitteena oli lisätä vuoropuhelua alan kanssa. Avain-ryhmän aamukahvitapaamiset vakiinnutettiin säännöllisiksi, ja tukiohjeiston uusimisprosessissa alan kanssa käytiin laajaa dialogia. OKM:n selvitystyöstä ja Elokuvataiteen edistämisestä annetun lain uudistamisesta johtuvat toimenpiteen tuen hakemis- ja päätösprosesseihin OKM teetti tammikuussa 2014 valmistuneen selvityksen sen Suomen elokuvasäätiölle asettamien tehtävien toteuttamisesta, säätiön toimintamäärärahojen tuloksellisesta käytöstä sekä nykyisen lainsäädännön ja muiden tukien myöntämisestä koskevien ohjeiden toimivuudesta. Selvityksen tarkoituksena oli tuottaa ministeriölle tausta-aineistoa elokuvataiteen edistämisestä koskevan lain uudistamistyössä. Maaliskuussa OKM järjesti alalle keskustelu- ja kuulemistilaisuuden selvityksen tuloksista sekä hallituksen esityksestä uudeksi elokuvalaiksi. Toukokuussa säätiö vastasi ministeriön lausuntopyyntöön hallituksen esitysluonnoksesta Eduskunnalle laiksi elokuvataiteen ja audiovisuaalisen kulttuurin edistämisestä ja tukitoiminnan järjestämisestä. Saatujen lausuntojen perusteella ministeriö päätti jatkaa lainvalmistelua, eikä laki näin ollen valmistunut alkuperäisessä aikataulussa astuakseen voimaan 1.1.2015. Säätiö vei päätökseen aloittamansa työn tukiohjeiston uusimiseksi. Prosessia käytiin hyvin huolella kuuntelemalla ensi alan järjestöjen näkemyksiä säätiön tuki-instrumenttien, sekä -prosessien ja -ohjeiden toimivuudesta nykyisessä toimintaympäristössä. Myös säätiön sisällä käytiin huolellista prosessien läpikäyntiä. Uusittu tukiohjeisto yksityiskohtaisine hakuohjeineen valmistui ja ne astuivat voimaan 1.1.2015. Samassa yhteydessä uusittiin säätiön ohjeet ja suositukset asiakasyhtiöiden kirjanpidon ja projektiseurannan järjestämiseksi. Tammikuussa 2015 järjestettiin uudesta tukiohjeistosta info-tilaisuus alalle. Säätiön henkilökunnalle järjestettiin niin ikään koulutustilaisuus projektilaskennan ja –valvonnan periaatteista. Vuoden 2015 puolella järjestetään alalle koulutustapahtuma näihin teemoihin liittyen. Henkilöstö Tammikuussa 2014 Petri Rossi aloitti määräaikaisen työsuhteensa tuotanto- ja kehitysjohtajan tehtävissä. Kansainvälisten asioiden tiedottajan Kati Nuoran määräaikaista työsopimusta jatkettiin 31.12.2014 saakka ja Nuoran vakinaista tehtävää johdon assistenttina hoitavan Kaisa Nirkkosen työsopimusta jatkettiin niin ikään 31.12.2014 saakka. Molempien työsuhteet vakinaistettiin 1.1.2015. 35 Lyhyt- ja dokumenttielokuvien päällikkö Marja Pallassalo siirtyi 1.10.2014 - 30.6.2015 opintovapaalle ja hänen työtehtäviään hoitaa osaston assistenttina toiminut Otto Suuronen. Tuotanto-osaston assistentti Maria Leskinen siirtyi Suurosen sijaistajaksi ja Leskisen tilalla tuotanto-osastolla aloitti 11.8.2014 Susanna Haarla määräaikaisessa työsuhteessa. OKM:n rahoittaman elokuvatilastoinnin kehittämishankkeeseen palkattiin tilastoijan tehtäviin määräaikaiseen työsuhteeseen FM Joonas Sotaniemi 1.11.2014 alkaen. Suvi Paavola aloitti 1.12.2014 puolen vuoden jakson kansainvälisen tiedotuksen harjoittelijana. Siviilipalvelusmies Ali Ahovaara aloitti palveluksensa säätiössä marraskuussa 2014. Suomen elokuvasäätiössä noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n välistä työehtosopimusta. Nykyinen TES on voimassa 1.4.2014–31.1.2017 Henkilöstön määrä, rakenne ja koulutustaso 31.12.2014 Henkilöstön määrä naiset miehet %/hlöstö 16 67 % 8 33 % Vakinaiset naiset miehet 9 4 38 % 17 % naiset miehet 6 4 25 % 17 % naiset miehet 46 45 alle 30-vuotiaat 30-39-vuotiaat 40-49-vuotiaat 50-59-vuotiaat yli 59-vuotiaat 1 8 4 9 2 24 Määräaikaiset Keski-ikä Ikäjakauma 4% 33 % 17 % 38 % 8% 100 % Lähtövaihtuvuus yhteensä Koulutusjakauma, % hlöstöstä keskiaste alin korkea-aste alempi korkeakouluaste ylempi korkeakouluaste Koulutustasoindeksi * naiset miehet 0 4 3 7 10 5,9 5,9 5,75 17 % 12 % 29 % 42 % *) Koulutustasoindeksi määritellään asteikolla 1-8. Asiantuntijaorganisaatiolle asetettu tavoiteindeksiluku on 6. 36 Suomen elokuvasäätiön organisaatiokaavio 31.12.2014 Koulutus Tuotanto- ja kehitysjohtaja Petri Rossi on osallistunut Medici – koulutuksen neljänteen workshopiin, Promotion, Distribution and Success Evaluation –osuuteen. IPR:n järjestämiin tekijänoikeuksia käsitteleviin seminaareihin on osallistuttu lukuisasti. Toimistonhoitaja Maarit Luukkonen suoritti TTL:n Työhyvinvointikorttikoulutuksen. Koulutuksen tavoitteena on käynnistää työhyvinvointiin liittyviä kehittämisprosesseja työpaikalla ja vahvistaa yhteistä käsitystä työhyvinvoinnista. Viikoittainen ruotsin ja ranskan kielten opiskelu on jatkunut edelleen säätiössä. Säätiössä on kolmatta vuotta käytössään verkko-opiskeluportaali Office-sovelluskoulutukseen. Sillä pyritään kannustamaan henkilökuntaa kehittämään itseään arjen työkalujen käyttäjinä. 37 Työkykyä ylläpitävä toiminta Säätiössä laaditun työsuojelun toimintaohjelman tavoitteena on voimavarojen mukaan edistää työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä työntekijöiden työkykyä ja -virettä ylläpitävää toimintaa. Säätiössä on käytössä myös Työkyvyn hallinnan toimintamalli, jonka tarkoituksena on henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen ja esimiestyön helpottaminen käsiteltäessä työkykykysymyksiä. Toimintamalli kiinnittää huomioita sairauspoissaolojen seurantaan, tavoitteena varhainen puuttuminen mahdollisissa työkyvyn heikkenemistapauksissa. Säätiön työhyvinvointiin tähtääviä toimenpiteitä ovat: työterveyshuolto henkilöstön hoitoturvavakuutus työsuojelun toimintaohjelma työkyvyn hallinnan toimintamalli liikunta- ja kulttuurisetelit säätiön omahieroja kehityskeskustelut Työhyvinvoinnin teema vuodelle 2014 oli istumatyön kuormituksen vähentäminen. Henkilökuntaa aktivoitiin lähtemään työpöytiensä äärestä ja osallistumaan erilaisiin työpäivän katkaiseviin tykytempauksiin, jotka olivat osa laaja-alaista paremminvointi-kampanjaa. Toimintavuotena henkilökunnalle järjestettiin puheviestintäkoulutus, jossa kiinnitettiin huomiota mm. erilaisiin asiakaspalvelutilanteisiin, ja kuinka niin puhe- kuin kehonviestinnällä voidaan vaikuttaa viestin ymmärrettävyyteen ja sen aikaansaamaan reaktioon vastaanottajassa. Kiinteistö Tammikuussa 2014 suoritettiin kiinteistön palotarkastus, jonka seurauksena lisättiin kiinteistöön useita palosammuttimia, uusittiin kaikki palopostit, asennettiin ilmastoinnin hätäseis –katkaisin sekä parannettiin katunumeromerkinnät. Pienempiä huolto- ja korjaustöitä tehtiin, mm. lämmönjakohuoneen paisuntasäiliö uusittiin. Tammikuussa 2015 suoritettiin kiinteistön ilmanvaihtokanavien puhdistus, säätö ja mittaus. Ilmanvaihtokanavien puhdistus pienentää paloturvallisuusriskiä sekä parantaa sisäilman laatua. Säätiön toimistorakennus Katajanokan rannassa on vuonna 1897 rakennettu makasiinirakennus, jonka sisätilat rakennettiin vuonna 1985 tiloiksi Suomen elokuvasäätiön käyttöön. Säätiö pyrkii kiinteistön huollossa ja toiminnassaan huomioimaan ympäristönsuojelun näkökohtia kiinnittämällä huomiota ympäristökuormitukseen ja kierrätykseen. Samalla saavutetaan säästöjä materiaali- ja energiakustannuksissa. Säätiön kiinteistön vuokralaisina ovat edelleen SES Auditorio Oy, Meguru Film Sound Oy sekä SoundeFilm. 38 Säätiön kiinteistö 2014 m² 1 547 Omat SES Auditorio Oy Meguru Film Sound Oy Soundefilm Vuokratut yhteensä 404 512 37 953 Kiinteistö yhteensä 2 500 2.2 TALOUS Tulos 2014 Elokuvasäätiö sai toimintavuonna valtionavustusta 2 007 000 euroa säätiön toiminnasta aiheutuvien menojen kattamiseen. Avustus oli 68 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2013. AVEK rahoitti säätiön lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennin toimintaa 25 000 eurolla, kun osuus vielä vuonna 2010 oli 90 000 euroa. AVEKin ja säätiön välinen sopimus on aikanaan lähtenyt siitä, että toimintaa rahoitetaan 50/50 –pohjalta, sittemmin AVEKin rahoitusosuus toiminnasta on enää noin 15%. Säätiön toiminnan rahoitus/ tukimäärärahat (1000 €) 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015/ budjetti Säätiön toiminnan rahoitus 1 670 1 862 1 980 2 065 2 075 2 007 2 007 26 098 25 920 27 436 28 525 28 034 26 574 26 574 6% 7% 7% 7% 7% 8% 8% Säätiöön kanavoidut määrärahat Hallintokulu-% Näiden lisäksi säätiö rahoittaa omaa toimintaansa säätiön tiloissa toimivilta yhtiöiltä saaduilla vuokratuotoilla sekä sijoitustoiminnan korkotuotoilla. Vuoden 2014 kokonaistuotot ylittivät arvioidut tuotot 12 607 eurolla, kun taas edellisvuoden tuotoista jäätiin noin 44 000 euroa. Alitus aiheutui toiminta-avustuksen pienenemisestä. Vuoden 2014 toteutuneet kulut yhteensä alittivat budjetoidut noin 29 400 eurolla. Henkilöstökuluja kasvatti lomapalkkavarauksen reilu kasvu vuoden 2013 tilinpäätöksestä, toisaalta toteutuneet palkkakustannukset alittivat budjetoidut. Muut toiminnan kulut sen sijaan muodostuivat 53 000 euroa arvioitua pienemmiksi. Suurimmat alitukset kohdistuvat matkustukseen sekä osallistumisiin festivaaleille tai muihin tapahtumiin, mutta useilla muillakin kustannusmomenteilla alitettiin budjetti. Toimitusjohtajan pitkällä sairauslomalla oli välitön vaikutuksensa näihin alituksiin, mutta myös suunniteltuja kehityshankkeita jäi tästä syystä toteutumatta ja lykkääntyi seuraavalle toimintavuodelle. 39 Elokuvasäätiön tulos suhteessa budjettiin 2014 Osastot Tuotanto Tuotot Henkilöstökulut Muut kulut Tuotto-/kulujäämä Kotimaan levitys Tuotot Henkilöstökulut Muut kulut Tuotto-/kulujäämä Kv/ pitkät & Kv tied Tuotot Henkilöstökulut Muut kulut Tuotto-/kulujäämä Kv/ lyhyt- ja dok.elok. Tuotot Henkilöstökulut Muut kulut Tuotto-/kulujäämä Hallinto & Tiedotus Tuotot Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Tuotto-/kulujäämä Kiinteistö Tuotot Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Tuotto-/kulujäämä SES YHTEENSÄ Toiminta-avustus Sijoitus- ja rahoitustoiminta Muut tuotot Tuotot yhteensä Henkilöstökulut Muut hallintokulut Poistot Rahoituskulut Satunnaiset tuotot ja menot Kulut yhteensä YLI-/ ALIJÄÄMÄ Avustus SES Auditorio Oy:lle YLI-/ ALIJÄÄMÄ YHT. 2014 toteutunut 2014 budjetoitu 0 -470 313 -71 402 -541 715 0 -455 000 -72 700 -527 700 0 -112 447 -22 942 -135 389 Erotus 2013 toteutunut -15 313 1 298 -14 015 0 -434 803 -60 716 -495 520 0 -113 000 -27 302 -140 302 553 4 360 4 913 0 -111 086 -44 608 -155 694 0 -220 546 -148 288 -368 834 0 -202 000 -174 224 -376 224 -18 546 25 936 7 390 0 -216 193 -240 156 -456 349 25 000 -102 357 -55 995 -133 352 25 000 -102 000 -58 820 -135 820 0 -357 2 825 2 468 25 000 -98 440 -66 987 -140 427 29 360 -445 781 -50 545 -252 412 -719 378 27 000 -466 000 -40 000 -263 742 -742 742 2 360 20 219 -10 545 11 330 785 28 808 -466 693 -45 150 -288 160 -771 195 120 135 -10 588 -42 219 -175 857 -108 529 119 000 -10 000 -43 000 -183 161 -117 161 1 135 -588 781 7 304 8 085 118 503 -13 717 -44 441 -157 689 -97 343 2 007 000 109 111 174 495 2 290 607 -1 362 032 -726 896 -92 764 2 007 000 100 000 171 000 2 278 000 -1 348 000 -779 949 -83 000 2 075 000 87 421 172 311 2 334 733 -1 340 932 -858 316 -89 591 150 -2 181 542 109 065 -2 210 949 67 051 0 9 111 3 495 12 606 -14 032 53 053 -9 764 0 150 29 407 42 014 -70 000 39 065 -70 000 -2 949 0 42 014 -70 000 -24 106 -2 288 839 45 894 40 Säätiön tilinpäätös vuodelta 2014 osoittaa 37 064,77 euron ylijäämää. Tulos sisältää SES Auditorio Oy:lle suunnatun 70 000 euron avustuksen, joka OKM:n päätöksen mukaisesti voidaan kanavoidaan säätiön toiminta-avustuksesta kattamaan SES Auditorio Oy:n tappiota. 3. SES AUDITORIO OY Kotimaisen elokuva-alan teknisesti laadukas palvelu hyvällä palveluasenteella Elokuvakulttuuritapahtumien järjestäminen yhteistyössä lähetystöjen ja kulttuuriyhdistysten kanssa Lastennäytökset päiväkoti-ikäisten elokuvakasvatuksena Kino K-13 seminaari-, kokous- ja juhlatilana: etsimme uutta asiakaskuntaa B2B-markkinoinnilla kulttuuri- ja koulutusorganisaatioista Yhteistyökumppanuudet Katajanokan alueella Tietoverkkoyhteyksien ja henkilöstön teknisen tietotaidon päivitys Suomen elokuvasäätiön omistamassa SES Auditorio Oy:n elokuvateatterissa Kino K-13 on ollut vuonna 2014 elokuvatapahtumia jopa enemmän kuin aiempina vuosina. Auditorio on sekä järjestänyt tapahtumia itse, että tarjonnut tiloja muiden käyttöön: lähetystöt, ystävyys- ja kulttuuriseurat ja myös yksityiset ihmiset ovat toimineet tapahtumajärjestäjinä. Erilaiset jakelukanavat, ja yleisesti entistä parempi tekninen laatu on mahdollistanut yhä laajemman ohjelmiston esittämisen suurella valkokankaalla. Hyvä, monipuolinen tekniikka ja kohtuulliset vuokrahinnat olivat tärkeitä tapahtumien järjestäjille. Hyvä tekniikka ja palveluasenne ovat tärkeitä myös tuotantoyhtiöille ja muulle elokuva-alalle, jotka myös käyttivät auditorion palveluja ahkerasti. Levitysyhtiöt taas käyttivät palveluita aiempaa vähemmän; arkipäivinä on elokuvateattereita vapaana myös keskustassa, ja myös jälkituotantoyhtiöillä on tarjota asiakkailleen hyviä katselutiloja. Niin ikään yritystilaisuudet vähenivät entisestään, tämä vaikutti liikevaihtoon merkittävästi. Vuonna 2014 SES Auditorio Oy:n liikevaihto oli 82 970,47 euroa SES Auditorion liikevaihdon jakautuminen 2014 Yksityishenkilöt Elokuvasäätiön omat… Julkishallinto, esim. ministeriöt Levitysyhtiöt Oppilaitokset Yritystilaisuudet Tuotanto- ja jälkituotantoyhtiöt Elokuvaviikot ja muut… 0% 3% 5% 5% 5% 11% 15% 24% 32% 10% 20% 30% 40% 41 Elokuvaviikkojen ja muiden julkisten tilaisuuksien jakautuminen Lastennäytökset 6% Elokuvafestivaalit 10% Lähetystöt 16% Kulttuuriyhdistykset 68% 0% 20% 40% 60% 80% Elokuvakulttuuritapahtumat ja lastennäytökset Elokuvanäytöksiä oli ilahduttavan paljon, niitä järjestivät lähetystöt, ystävyysseurat ja kulttuuriyhdistykset. Yleisömäärällä mitattuna suosituin oli Puolan elokuvaviikko, jonka hieno ohjelmisto täyttää salin vuodesta toiseen lokakuun ensimmäisellä viikolla. Lähetystöjen ja ystävyysseurojen järjestämiä, mielenkiintoisia tapahtumia olivat myös Serbian, Slovenian, Liettuan, Viron, Georgian ja Ruotsin elokuvapäivät ja Lähi-idän elokuvafestivaali. Maaliskuussa järjestettiin kotimaisin voimin Fonto Movie -tapahtuma, joka kertoi tarinoita elämän suurista kysymyksistä. Fonto Movie tapahtuma saa jatkoa vuonna 2015, kuten myös monet muut edellä mainitut. Aktiiviset, Suomeen kotiutuneet intialaiset ja nepalilaiset elokuvaharrastajat toivat kotimaidensa elokuvakulttuurin helmiä Kino K-13:n valkokankaalle, ja Katajanokka-seuran KINOKKA elokuvakerho jatkoi huippusuosittuja sunnuntaimatinea-näytöksiään hienolla ohjelmistollaan. Auditorion oma ohjelmisto keskittyi entiseen tapaan päiväkoti-ikäisten lasten elokuvan varhaiskasvatukseen: Kino K-13:ssa esitettiin 19 lastennäytöstä, ohjelmistossa oli tuttuja Urpo&Turpo- ja Myyrä-elokuvia, Elokuvakontaktin kokoama Vekarakino-kooste: Ystäviä tarvitaan sekä Tove Janssonin juhlavuoden kunniaksi Muumilaakson kevät ja kesä. Näytöksissä kävi yhteensä 973 katsojaa. Elokuva-alan ammattilaiset Tuotantoyhtiöt käyttivät Kino K-13:n palveluja edellisten vuosien tapaan. Pitkien elokuvien tarkastusajot esitetään yhä useammin suoraan leikkausversion tiedostona, näihin katseluihin SES auditorio tarjoaa huippulaatuisen tekniikan ja osaamisen. Auditorio tekee myös paljon yhteistyötä jälkituotantoyhtiöiden kanssa. Lyhytelokuvien ensi-iltoja oli usein, samoin TV-sarjojen ensi-iltoja ja karonkka-juhlia. Tammikuussa DocPoint festivaalin järjestämän Master Classin puhujavieraana oli Kim Longinotto. Toinen, suuren festivaalin tapahtuma oli syyskuussa Finnish Film Affair: Works in Progress, Finnish Films in Development. 42 Yritystilaisuudet Yritystilaisuudet ovat entisestään vähentyneet ja lyhentyneet. Asiakastilaisuuksia järjestetään jonkin verran, mutta yritysten säästötoimet näkyvät selvästi: pitkiä seminaaripäiviä iltatilaisuuksineen ei enää harrasteta. Julkishallinnon puolelta ulkoasiainministeriö on pysynyt säännöllisen vakituisena asiakkaana. Oppilaitokset Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos järjesti luentotilaisuuksia ja Metropolia-ammattikorkeakoulu oppilastöiden ensi-illan. Helsingin yliopisto järjesti suomalaisen elokuvan illan kesäyliopiston ulkomaalaisille opiskelijoille. Elokuvasäätiön omat tilaisuudet Elokuvasäätiö järjesti Kino K-13:ssa useita tiedotustilaisuuksia elokuva-alalle, aiheina dokumenttielokuvat ja tukijärjestelmän uudistus. Kulttuurivientiosasto järjesti Toronton ja Berliinin festivaalien valitsijoille suomalaisten elokuvien katselut. Elokuvasäätiö järjesti myös kaksi yleisötapahtumaa: taiteiden yönä 21.8. ja lyhytelokuvapäivänä 21.12. esitettiin suomalaisia lyhytelokuvia. Yleisön innostuksen innoittamina päätettiin aloittaa vuonna 2015 lyhytelokuvien esityssarjan Lyhyesti kerran kuussa. Perinteisiä elokuvavuoden avajaisia vietettiin tammikuussa. Henkilöstö ja koulutus Kino K-13:ssa on kaksi työntekijää, toimitusjohtaja/auditorion hoitaja Riitta Haapiainen ja teknikko Tomi Sonck, joka vastaa auditorion tekniikan toiminnasta ja suunnittelusta. Sonck toimii osan työajastaan myös Elokuvasäätiön tieto-teknisenä tukena. Tomi Sonck osallistui CINEMA 2014 tapahtumaan Joensuussa. Kino K-13:n teknisten laitteiden huolto- ja asennustöitä hoitavat Oy Kino-Foto Ab ja T:mi Erik Peltola, siivouspalvelut ostetaan Siivoussitruuna Oy:stä. Tekniikka Radiotaajuuksien muutoksen vuoksi Kino K-13:een jouduttiin hankkimaan uudet mikrofonit, joiden hankintakustannuksiin myönnettiin tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Myös konehuoneen tekniikkaa on uusittu Blu-ray soittimella ja monitorilla. Uusi OPPO Blu-ray soitin mahdollistaa myös tiedostojen esityksen teknisesti huippulaatuisina. Tulos Tilinpäätös osoittaa 17 875,16 euroa tappiota. Suomen elokuvasäätiö on tukenut SES Auditorio Oy:n toimintaa 70 000 euron avustuksella, joka on kanavoitu säätiön toiminta-avustuksesta OKM:n päätöksen mukaisena. 43 LIITE LUOVA EUROOPPA –OHJELMA Median alaohjelman infopiste LUOVA EUROOPPA / MEDIA -OHJELMAN TOIMINTAVUOSI 2014 EU:n Luova Eurooppa /Median ensimmäinen toimintavuosi 2014 oli suomalaisille tuensaajille hyvä. Suomalaisten saamat tuet olivat vuoden aikana yhteensä 1 731 369 (1 288 203 euroa vuonna 2013). Mennyt vuosi oli seitsemänvuotisen Luova Eurooppa /Median ensimmäinen toimintavuosi. Jaossa oli vuoden aikana yhteensä noin 105 miljoonaa euroa 32 Median alaohjelmaan kuuluvalle jäsenmaalle. Uusi tukiohjelma Creative Europe ”Luova Eurooppa” käynnistyi 1.1.2014. Kulttuuri-, Media- ja Media Mundus -ohjelmat on koottu yhdeksi ohjelmaksi. Ohjelmassa on kolme eri alaohjelmaa, joista yksi on jatkumoa Kulttuuri-ohjelmalle, toinen yhdistää Median ja Media Munduksen ja kolmas on monialainen ohjelmalohko, johon kuuluu mm. Deskien hallinto ja uusi rahoitusinstrumentti (Financial Instrument). Luovan Euroopan budjetti on 1,46 miljardia euroa seitsemälle vuodelle ja summasta vähintään 56 % osoitetaan audiovisuaaliselle alalle eli Median alaohjelmalle. Kansainvälisen liikkuvuden ja yhteistyön keskus CIMO oli vuoden 2014 aikana Euroopan komission virallinen sopimusosapuoli, mutta niin, että solmittiin ns. Multi-beneficiary-sopimus, jossa Suomen elokuvasäätiö on toinen tuensaaja. CIMO ja Suomen elokuvasäätiö solmivat keskenään yhteistyösopimuksen. Komission 50 % rahoituksen lisäksi toisen 50 prosenttia Luova Eurooppa /Media haki Opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Kahden hengen Median toimipiste toimi Suomen elokuvasäätiön tiloissa. TUET TUOTANTOYHTIÖILLE Hankekehittely Hankekehittelyn tulos 706 500 oli parempi kuin 2013 (602 000 euroa). Tuotantoyhtiöille suunnattua hankekehittelytukea myönnettiin yhdelle fiktiolle, kolmelle animaatiolle ja viidelle dokumenttielokuvalle kaikkien aikojen suosituimmassa hakukierroksessa yhteensä 405 000 euroa (439 000 euroa 2013). Kahdelle suomalaiselle Slate funding -hakemukselle myönnettiin tukea 301 500 euroa. Pelialalle suunnattu uusi hankekehittelytuki Development support for video games” oli erittäin suosittu meillä ja muualla, ja koko Eurooppaan myönnettiin yhteensä 29 tukea. Suomeen tukea tuli kahdelle yhtiölle yhteensä 204 934 euroa. Hankekehittelyn osalta Suomi on yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa isojen jäsenmaiden jälkeen edelleen Euroopan kärkimaita yksittäisten tukien kohdalla. Yksittäiset tukisummat ovat määräsummien myötä jonkin verran pienentyneet, ja raportointi on keventynyt. Kerstin Degerman osallistui EU:n komission ”Level Playing Field” –työryhmään Suomen Opetus- ja kulttuuriminsteriön edustajana. Työryhmässä valmisteltiin pisteytyksen uudistamista. Televisiolevitystuki Tv-levitystukea myönnetään tuotantoyhtiöille. Tv-levitystuesta käydään edelleen erittäin kovaa kilpailua Euroopan eri maiden välillä; monen tv-kanavan tiukentunut taloustilanne heijastuu hakijayhtiölle vaikeutena 44 saada tarvittava määrä ennakko-ostoja tuen varmistamiseksi. Tv-levitystuen säännöt eivät ole juurikaan muuttunut uuden Luova Eurooppa -ohjelman myötä. Vuonna 2014 Suomeen myönnettiin tukea yhdelle dokumenttielokuvalle 98 000 euroa (234 156 euroa 2013). Koko Eurooppaan jaetaan noin 60 Tv-levitystukea vuosittain. KOULUTUS (MEDIA Training) Media tarjoaa jatkokoulutusta elokuva-alan eri alueille: käsikirjoittamiseen, tuottamiseen, yrityksen johtamiseen, rahoitukseen, markkinointiin, levitykseen ja uusien medioiden haltuunottoon. Median tukemien kurssien kirjo on laaja ja monet eri ammattiryhmille suunnatut kurssit kiinnostivat suomalaisia. Osallistujia riitti niin animaatio-, dokumentti-, käsikirjoitus- kuin markkinointikursseillekin. Vuonna 2014 suomalaisia osallistujia Median kursseilla oli 101, mikä on kaikkien aikojen ennätys! Kurssit ovat toki kiinnostaneet suomalaisia ennenkin, mutta vuosittain osallistujia on noin 30–40, nyt yli 100! Suureen lukuun vaikuttaa se, että Cartoon Digital -seminaari järjestettiin toukokuussa 2014 Helsingissä ja seminaarin noin sadasta osallistujasta 47 oli suomalaisia. Mutta silti tuon yhden kurssin lisäksi 54 osallistujaa kävi 19 eri koulutuksessa vuoden aikana. Cartoon Digital -kurssi Helsingissä oli onnistunut kokonaisuus, jossa myös Luova Eurooppa -yhteyspisteen toiminnanjohtaja Kerstin Degerman piti lyhyen puheenvuoron. Cartoonin muutkin 5 kurssia eri puolilla Eurooppaa ja sen ulkopuolella (Kanada ja Aasia) olivat suomalaisten suosiossa keräten yhteensä 17 osallistujaa. Animaatiokurssien suosio oli selkeästi huomattavissa myös edellisenä vuonna. Sheffield Doc/Festin -festivaalin ohessa järjestetyt Documentary Campusin dokumenttielokuvakentän ajankohtaisia aiheita kiinnostavasti luotaavat seminaarit olivat myös suosittuja: suomalaisia osallistujia oli peräti kymmenen. EAVE-tuottajakoulutuksessa oli vuonna vain yksi suomalainen, mutta Eaven Markkinointi-kurssilla ja kokeneemmille tuottajille suunnatulla Eave+ -kurssilla oli kummallakin kaksi osallistujaa. Alan nuoria tulokkaita kouluttautui Berlinale Talent Campuksessa, IDFAcademyssa ja European Short Pitch –kursseilla yhteensä neljä kappaletta. Käsikirjoituskurssit ovat kiinnostaneet suomalaisia aina ja vuosi 2014 ei ollut poikkeus. Sources 2 Script Development Workshop oli koulutuksista suosituin keräten kahdelle eri kurssille peräti 8 käsikirjoittajaohjaajaa. Muille kursseille osallistui viisi suomalaista. Vuosi 2014 oli Median koulutuskurssien osalta huikea menestys. Osallistujat syventävät kursseilla jo oppimiaan asioita, saavat uutta tietoa ja luovat kursseilla hyviä kontakteja tulevia hankkeita silmälläpitäen. FESTIVAALIT Media myönsi tukea neljälle suomalaiselle festivaalille (4 festivaalia vuonna 2013): DocPoint, Helsinki International Film Festival, Sodankylän elokuvajuhlat ja Tampereen elokuvajuhlat. Eurooppalaisia festivaaleja on todella suuri määrä eikä festivaalituki ole automaattinen, vaan festivaalin pitää jatkuvasti kehittyä, jotta se pysyy tuen piirissä. Tulos on erinomainen koska Media-ohjelman laajentuminen on tuonut tuen piiriin lukuisia uusia festivaaleja. Uudistuneen tuen (määräsummien) myötä festivaalien tuotto 192 000 euroa vuonna 2014 oli suurempi kuin edellisenä vuonna (139 500 euroa 2013). 45 LEVITYSTUET Pitkän teatterielokuvan levittäjillä on kaksi tukiohjelmaa, automaattinen tuki ja harkinnanvarainen tuki. Harkinnanvaraisen tuen tuotto 172 100 euroa nousi verrattuna edelliseen vuoteen (50 900 euroa 2013). Kilpailu on tämän tuen kohdalla johtanut pienempiin tukisummiin ja vaatimustaso on noussut. Uuden tukiohjelman myötä tuki on määäräsumma, joka määrittyy levitysmaan mukaan, ja kuinka monelle valkokankaalle elokuva leviää. Automaattisen tuen kohdalla on hiukan parempi tulos, 256 712 euroa, kuin edellisenä vuonna (186 997 euroa vuonna 2013). Automaattisen tuen päätöslistasta näkee myös, miten levittäjät eri Euroopan maissa ovat saaneet Median tukea suomalaisten elokuvien minimum guarantee -maksuihin ja markkinointikuluihin vuonna 2014: listoilta löytyy Muumit Rivieralla. Tuet olivat yhteensä 42 713 euroa. (23 670 euroa 2013). Suomessa ei ole aikaisemmin ollut potentiaalisia Sales Agents –tuen hakijoita, mutta vuoden 2014 hakukierroksella myönnettiin 26 123 euroa suomalaiselle myyntiagentille. UUDET TUET: ONLINE DISTRIBUTION JA AUDIENCE DEVELOPMENT Luovan Euroopan uudet hakukierrokset Online Distribution ja Audience Development (Yleisötyö- ja elokuvakasvatustuki) eivät ensimmäisen vuoden aikana tuottaneet tulosta. Suomesta lähetettiin kaksi VoDhakemusta Online Distribution-hakukierroksella, mutta ne eivät menestyneet. VoD-haku keskittyi pitkälti jo Media 2007 -ohjelman aikana tuettujen hankkeiden jatkorahoitukseen. Audience Development herätti kiinnostusta, mutta hakemuksia ei lähetetty. LUOVA EUROOPPA / MEDIAN ENSIMMÄINEN VUOSI TUOTTI SUOMALAISILLE HYVIN Suomen tuotot Median ala-ohjelmasta vuoden aikana olivat 1 731 369 euroa (vuonna 2013 1 288 203). Tähän summaan voidaan lisätä 101 suomalaisten osallistujan hyöty Median eri kursseista, jonka arvo rahassa on vaikeasti mitattavissa. Summa jakaantui seuraavasti: MEDIA-tuet Suomeen 2014 Hankekehittelytuki (sisältäen Pelituen) Teatterielokuvien selektiivinen tuki levittäjille Teatterielokuvien automaattituki levittäjille Tv-levitystuki Festivaalituki Elokuvateatteriverkosto Europa Cinemas Sales Agents –tuki YHTEENSÄ Euroa 911 434 172 100 256 712 98 000 192 000 75 000 26 123 1 731 369 Luovan Euroopan ensimmäisen toimintavuoden tulos on Suomelle hyvä. Uuden ohjelman pienille jäsenmaille edullinen pisteytys hankekehittelytuen kohdalla näkyy suurempana lukuna verrattuna vuoteen 2013, ja myös festivaalituen ja harkinnanvaraisen tuen tuotto on noussut määräsummien myötä. Levitystuet ovat aina riippuvaisia eurooppalaisista yleisömenestyksistä. 46 LUOVA EUROOPPA / MEDIA 2014 alusta Media Deskistä tuli Luova Eurooppa /Media. Tammikuussa 2014 uusi Luova Eurooppa -ohjelma lanseerattiin näyttävästi. Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki avasi tilaisuuden. Mediakeskus Lumeessa pidettyyn lanseeraukseen tuli n. 300 vierasta, ja se oli yhteistyö Luova Eurooppa / Kulttuurin ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Median toimisto julkaisee omaa lehteä, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2014 lehti ilmestyi vain kerran, johtuen kevätkauden tiiviistä hakukierroskalenterista ja suuresta hakemusmäärästä. Lisäksi Media ylläpitää ja kehittää jatkuvasti Median alaohjelman nettisivuja suomeksi ja ruotsiksi osoitteessa www.luovaeuroppa.eu. Media julkaisee myös sähköisen tiedotteen noin 10 kertaa vuodessa. Media jakaa aktiivisesti uutisiaan myös omalla Facebook -sivullaan. Median toimisto järjesti vuoden aikana omia tiedotustilaisuuksia eri tukimuotojen hakuihin liittyen ja lisäksi järjestettiin koulutustapahtuma alalle yhdessä elokuvasäätiön kanssa. Media oli läsnä Berliinin ja Cannesin elokuvajuhlilla ja Sheffieldin Meet Market -tapahtumassa, sekä kotimaisilla elokuvafestivaaleilla ja muissa alan tapahtumissa kuten DocPoint, Espoo Ciné, Tampereen elokuvajuhlat sekä animaatioalan juhlaseminaarissa Nordic Recipes for Success. Media osarahoitti Young Producers -tapahtumaa Cannesin elokuvajuhlien yhteydessä. Media oli myös läsnä Luovan Euroopan tukemassa Baltic Sea Forum for Documentaries –rahoitusfoorumissa Latviassa. Luova Eurooppa / Media järjesti syyskuussa yhdessä Suomen elokuvasäätiön, Favexin ja HIFFin kanssa kaksi päivää kestävän koulutustapahtuman ”How to Pitch a Work In Progress” arvostetun opettajan Sibylle Kurzin johdolla. Osallistujat pitchasivat koulutuksen päätteeksi elokuvahankkeensa kansainvälisille ostajille ja rahoittajille osana Finnish Film Affair -tapahtumaa. Vuoden viimeinen tapahtuma oli marraskuussa 2014 Tallinnassa järjestetty Baltic Event ja käsikirjoittajille suunnattu koulutusohjelma POWR. Koulutusohjelmaan hyväksyttiin kahdeksan hanketta, joista peräti neljä Suomesta. Median toimisto osallistui muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden Media-toimistojen kanssa POWR-koulutustapahtuman järjestämiseen. 47
© Copyright 2024