Viljelystarkastajan käsikirja 2015
VILJELYSTARKASTAJAN KÄSIKIRJA 2015 Eviran ohje 13036/2 Eviran ohje 13036/2 Käyttöönotto 1.7.2015 Siementarkastusyksikkö Hyväksyjä Yksikönjohtaja Hanna Kortemaa Esittelijä Ylitarkastaja Leena Pietilä LUKIJALLE Elintarviketurvallisuusviraston (Eviran) siementarkastusyksikkö (SITY) Viljelystarkastuksia hoidetaan viljelystarkastus- ja näytteenottojaostossa. sijaitsee Loimaalla. Eviran siementarkastusyksikössä tavoitteemme on suomalaisen kylvösiemenen säilyttäminen korkealaatuisena. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi olemme sitoutuneet omassa toiminnassamme jatkuvaan laadun parantamiseen ja kehittämiseen. Yksi keskeinen edellytys toimintamme onnistumiselle on saumaton yhteistyö asiansa hallitsevien ja ammattitaitoisten viljelystarkastajien kanssa. Viljelystarkastuksella on ratkaiseva merkitys koko siementuotannon ketjussa, koska siemenviljelyksen kunto hyvin pitkälti ratkaisee myös muodostuvan siemensadon laadun. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että viljelystarkastustehtäviä hoitavat osaavat tarkastajat, jotka omalla panoksellaan kehittävät suomalaista maataloustuotantoa. Ohessa lähetämme uuden päivitetyn ohjeen viljelystarkastuksen suorittamisesta. Tähän viljelystarkastajan käsikirjaan on koottu alan uusimmat tiedot ja ohjeet, ja se on tarkoitettu tarkastajan apuvälineeksi käytännön tarkastustyössä. Otamme mielellämme vastaan käsikirjaan liittyviä kehittämisideoita, jotta saisimme siitä entistä hyödyllisemmän. Tarkastusterveisin, Hanna Kortemaa Yksikönjohtaja Leena Pietilä Ylitarkastaja Evira Siementarkastusyksikkö OHJE Pvm 18.5.2015 Voimaantulo- ja voimassaoloaika: 01.07.2015 lukien toistaiseksi Viljelystarkastajille SIEMENTUOTANNON TARKASTUKSEN TOIMINTAOHJEET Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran siementarkastusyksikkö antaa siementuotannon viljelystarkastustyötä varten nämä toimintaohjeet (viljelystarkastajan käsikirja), jotka koskevat viljelystarkastuksen käytäntöä ja menetelmiä. Ohjeet perustuvat siementen markkinointia koskevien EU-säädösten mukaiseen 1.11.2001 voimaan tulleeseen siemenkauppalakiin (L 728/2000) ja lakiin hukkakauran torjunnasta (L185/2002) sekä maa- ja metsätalousministeriön lakien nojalla tekemiin asetuksiin (nrot 109/2000, 110/2000, 111/2000, 113/2000, 118/2000, 43/02, 326/2002, 23/2003) myöhemmin tehtyine muutoksineen. Suomessa saa markkinoida kylvösiementarkoituksiin vain sellaisia siemeneriä, joiden polveutuminen ja tekninen laatu on Suomen tai muun Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden viranomaisen sertifioimaa eli varmentamaa. Siemenperunan tuotannon tarkastaminen poikkeaa muiden siementen tarkastamisesta. Siementarkastusyksikkö on koonnut erillisen perunaa koskevan käsikirjan. Nämä ohjeet tulevat voimaan 1.7.2015, ja niitä sovelletaan jo vuoden 2015 siementuotannossa ja viljelystarkastuksissa. yksikönjohtaja Hanna Kortemaa ylitarkastaja Leena Pietilä LIITTEENÄ Viljelystarkastajan käsikirja VILJELYSTARKASTAJAN KÄSIKIRJA Sisällysluettelo 1 Siementarkastuksessa kiinnitettävä huomiota ............................................................................... 9 2 Siementuotanto ............................................................................................................................ 10 3 Siemenluokkajärjestelmä ............................................................................................................. 11 3.1 Siemenluokat .................................................................................................................................................................................... 12 4 Vakuuslipukkeiden värit ja mallit............................................................................................... 14 4.1 Kansalliset vakuuslipukkeet ......................................................................................................................................................... 14 4.2 Ulkomaisten vakuustodistusten malleja ....................................................................................................................................... 16 5 Viljelystarkastus ........................................................................................................................... 20 5.1 Viljelystarkastuksiin liittyvät ilmoitukset ........................................................................................................................................ 20 5.1.1 Viljelystarkastusilmoitus ................................................................................................................................................. 20 5.1.2 Viljelystarkastuksen peruminen ............................................................................................................................................ 20 5.1.3 5.2 Uusintatarkastus .............................................................................................................................................................. 21 Viljelystarkastaja .......................................................................................................................................................................... 21 5.2.1 Valtuutettu viljelystarkastaja........................................................................................................................................... 21 5.2.2 Valtuutettu liikkeen viljelystarkastaja ............................................................................................................................ 21 5.2.3 Siemenvastuuhenkilö ...................................................................................................................................................... 22 5.2.4 Uusi tarkastaja.................................................................................................................................................................. 22 5.2.5 Salassapitovelvollisuus ja esteellisyys ......................................................................................................................... 22 5.3 Valvontatarkastukset .................................................................................................................................................................... 23 6 Viljelystarkastuksen pääperiaatteet ............................................................................................. 24 6.1 Viljelystarkastuksen kulku ............................................................................................................................................................ 24 6.2 Viljelyedellytykset ......................................................................................................................................................................... 26 6.2.1 Siemenviljeltävän lajin muut lajikkeet viljelmällä ja lajikeryhmittely .......................................................................... 26 6.2.2 Siemenviljeltävän lajikkeen mahdollinen muu tuotanto tilalla .................................................................................... 29 6.2.3 Esikasvirajoitukset........................................................................................................................................................... 29 6.2.4 Kantasiementiedot ........................................................................................................................................................... 30 6.2.5 Viljelyksen pinta-ala, lohkojen koko ja lohkotunnukset ............................................................................................... 30 6.2.6 Luonnonmukaisesti tuotettava siemen.......................................................................................................................... 31 6.2.7 Lajikkeeton kaupallinen siemen ja standardisiemen ................................................................................................... 32 6.2.8 Aluskasvit, kerääjäkasvit ja tukikasvit, nurmen perustaminen suojaviljaan ............................................................. 32 6.2.9 Koneiden, laitteiden ja varastotilojen yhteiskäyttö ...................................................................................................... 32 6.2.10 Viljelykäytännöistä ........................................................................................................................................................... 33 6.3 Yleistarkastus ............................................................................................................................................................................... 33 6.3.1 Eristysetäisyydet.............................................................................................................................................................. 34 6.3.2 Rikkakasvit ....................................................................................................................................................................... 34 6.3.3 Hukkakaura ....................................................................................................................................................................... 35 6.3.3.1 Siementuotannon aloittaminen ja hukkakaura ................................................................... 35 6.3.3.2 Hukkakauran etsiminen kasvustosta ................................................................................... 36 6.3.3.3 Jos hukkakauraa löytyy ........................................................................................................ 36 6.3.3.4 Hukkakauraa todetaan siemenviljelyksellä ......................................................................... 36 6.3.3.5 Naapuritilalla havaitaan hukkakauraa ............................................................................... 37 6.3.3.6 Siemenviljelytilan torjuntasuunnitelma/torjuntaohje ........................................................ 37 6.3.3.7 Siemenviljelyn jatkaminen tilalla, jolla todetaan hukkakauraa ........................................... 38 6.3.3.8 Hukkakaurarekisteristä ja SITYn tarkkailusta poistuminen: ................................................ 39 6.3.3.9 Lisämaan ja vuokramaan hankinta siementuotantotilalle .................................................. 40 6.3.3.10 6.4 Kahden lohkon yhdistäminen, kun toinen lohko on kunnan hukkakaurarekisterissä..... 41 Koealatarkastus ........................................................................................................................................................................... 41 6.4.1 Koealojen valinta ja havainnointi koealoilla .................................................................................................................. 41 6.4.2 Koealojen määrä .............................................................................................................................................................. 42 6.4.3 Koealan koko .................................................................................................................................................................... 42 6.4.4 Lajikeaitous ...................................................................................................................................................................... 42 6.4.4.1 Viljelyksen hyväksyntä tai hylkäys lajikeaitouden perusteella ............................................ 43 6.4.5 Vieraat lajit ........................................................................................................................................................................ 43 6.4.6 Viljakasvustojen siemenlevintäiset kasvitaudit ............................................................................................................ 44 6.5 Viljelystarkastuksen yhteydessä sovitut toimenpiteet .................................................................................................................. 44 6.6 Hybridien tuottamiseen tarkoitetut siemenviljelykset ja niiden tarkastaminen ............................................................................. 44 6.7 Viljelyksen tai lohkon hylkäämisperusteita (muu kuin hukkakaura) ............................................................................................. 45 7 Lajit ja niiden tarkastaminen ........................................................................................................ 46 7.1 Vehnä ............................................................................................................................................................................................... 46 7.2 Ohra ................................................................................................................................................................................................. 51 7.3 Kaura ................................................................................................................................................................................................ 55 7.4 Ruis .................................................................................................................................................................................................. 59 7.5 Ruisvehnä ........................................................................................................................................................................................ 61 7.6 Herne ................................................................................................................................................................................................ 62 7.7 Härkäpapu, lupiinit ............................................................................................................................................................................ 64 7.8 Kitupellava eli ruistankio (Camelina) ................................................................................................................................................ 65 7.9 Pellava .............................................................................................................................................................................................. 66 7.10 Auringonkukka ................................................................................................................................................................................ 67 7.11 Hamppu .......................................................................................................................................................................................... 68 7.12 Rypsi ja rapsi .................................................................................................................................................................................. 70 7.13 Rypsi .............................................................................................................................................................................................. 71 7.14 Rapsi .............................................................................................................................................................................................. 72 7.15 Kumina ........................................................................................................................................................................................... 74 7.16 Timotei, nurminata, punanata, ruokonata, koiranheinä .................................................................................................................. 75 7.17 Raiheinät ........................................................................................................................................................................................ 78 7.18 Puna-apila, alsikeapila, valkoapila ................................................................................................................................................. 79 7.19 Lajikkeeton kaupallinen siemen ..................................................................................................................................................... 81 8 Hukkakauran tunnistaminen ........................................................................................................ 82 8.1 Hukkakauran yleistuntomerkit .......................................................................................................................................................... 82 8.2 Hukkakauran tarkemmat tuntomerkit ............................................................................................................................................... 82 8.2.1Jyvien ulkonäkö ....................................................................................................................................................................... 83 8.2.2 Korsi ja lehdet ......................................................................................................................................................................... 83 8.3 Hukkakaura, fatuoidit ja risteytymät ................................................................................................................................................. 83 8.4 Hukkakauran tunnistustaulukko ....................................................................................................................................................... 84 8.5 Hukkakaura, kuvia ............................................................................................................................................................................ 86 9 Siemenlevintäiset taudit ............................................................................................................... 87 10 Viljelystarkastusten laskutus ...................................................................................................... 89 11 Viljelystarkastuspöytäkirjan täyttöohje ................................................................................. 90 12 Kuvia lajikeominaisuuksista ...................................................................................................... 96 13 Sanasto ja määritelmiä ............................................................................................................ 100 14 Yhteystiedot ............................................................................................................................. 101 LIITE 1 .......................................................................................................................................... 102 1 Siementarkastuksessa kiinnitettävä huomiota Seuraavassa on lueteltu siementuotannon tärkeimpiä muutoksia viljelystarkastusten kannalta: Seuraaviin asioihin kiinnitettävä huomiota: Viljelijän on esitettävä jokaisesta käytetystä kantasiemenestä vakuustodistus ja kuormakirja. Ne kantasiemenet, joita ei ole käytetty viljelyksen perustamiseen, on vedettävä yli esitäytetyssä pöytäkirjassa. Puuttuvat kantasiemenet on lisättävä pöytäkirjaan. Koealojen koko ja määrä on tarkistettava niin, että ne ovat viljelyksen lajin ja pinta-alan mukaiset. Koealojen määrää voi lisätä luvun 6.4.4.1 mukaisesti, mutta koealan kokoa ei saa muuttaa. Esikasvit on aina kirjoitettava pöytäkirjaan. Esikasvikohtaan voi kirjoittaa ’ok’ vain silloin, kun kyseessä on monivuotinen kasvilaji, jonka esikasvitiedot on tarkistettu edellisenä vuonna. Tiettyjen nurmi- ja nurmipalkokasviensiemeniä on vaikea lajitella erilleen, koska siemenet muistuttavat toisiaan muodoltaan ja kooltaan. Tällaisia lajipareja ovat esimerkiksi puna-apila ja alsikeapila, raiheinät keskenään sekä raiheinät ja nurminata. Jos toista vaikeasti erotettavaa lajia on epäpuhtautena viljelyksellä, tarkastuksessa käytetään lajikeaitouden koealoja ja hylkäystaulukoita. Esimerkiksi jos nurminadan joukossa on raiheinää, perussiementarkastuksessa käytetään 30 m2 koealaa ja lajikeaitouden hylkäystaulukoita. Vaikeasti erotettavat lajiparit kerrotaan lajikohtaisilla sivuilla. Syysviljojen ja nurminadan tarkastuspöytäkirjat on palautettava SITYyn ja tarkastuttajalle viimeistään heinäkuun viimeinen päivä. Pöytäkirjat tehdyistä tarkastuksista on palautettava kerran viikossa Eviraan ja tarkastuttajalle, koska - pöytäkirjoista ei voi tehdä päätöstä ennen kuin ne on palautettu - ostolaskun liitettä ei voi tehdä ennen kuin pöytäkirja on palautettu - mahdolliset hylkäykset voivat vaatia nopeita päätöksiä, jotta viljelijälle ja pakkaajalle jää reagointiaikaa. Kaikki siemenviljelylohkot on merkittävä pöytäkirjaan ja lohkojen pinta-alat ilmoitettava aarin tarkkuudella. Koskee myös siemenviljeltävän lajikkeen muuta tuotantoa. Viljelijät toivovat, että mahdollisuuksien mukaan koko tila tarkastetaan kerralla kuntoon. Tätä ei voi toteuttaa silloin, kun tilalla tuotetaan siementä hyvin eri aikaan kehittyvistä lajeista (esim. syys- ja kevätvehnä, nata ja kaura), mutta mahdollisuuksien mukaan tällaiset toiveet tulee ottaa huomioon Tarkastuttajat toivovat, että mahdolliset ongelmat kerrotaan heti pakkaamolle, ikävillä asioilla on usein kiire Tarkastajan on ilmoitettava aina etukäteen, kuka viljelystarkastuksen tekee tilalla ja yhteystietonsa. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki viljelykset tarkastetaan ajallaan ja viljelijä tavoittaa halutessaan tarkastajan. 9 2 Siementuotanto Nämä toimintaohjeet koskevat viljojen, nurmi- ja rehukasvien, öljy- ja kuitukasvien sekä vihanneskasvien kylvösiemenen tuottamiseen liittyvää viljelystarkastuksen käytäntöä ja menetelmiä. Suomessa saa markkinoida kylvösiemeneksi vain sertifioitua kylvösiementä. Sertifioinnilla tarkoitetaan siemenviljelykselle ja sen sadolle tehtyjä virallisia tarkastuksia ja sitä, että viljelys ja sen sato täyttävät siemensäädöksissä asetetut edellytykset ja laatuvaatimukset. Viralliset tarkastukset tekee tehtävään valtuutettu tai Eviran oma virkamies tässä käsikirjassa kerrottuja menetelmiä ja hallintolakia noudattaen. Virallinen siementuotanto tapahtuu kansalliseen tai EY:n viralliseen lajikeluetteloon hyväksytyistä lajikkeista valvotussa järjestelmässä. Järjestelmän tarkoituksena on tuottaa sellaista siementä, jonka polveutuminen, lajikeaitous ja muut laatuominaisuudet kuten puhtaus, itävyys ja terveys tunnetaan. Uusien lajikkeiden erottuvuus, pysyvyys ja yhtenäisyys tutkitaan ennen lajikkeen pääsyä lajikeluetteloon. Lajikkeen ylläpitäjä puolestaan huolehtii siitä, että lajike pysyy lajikeaitona ja että perussiementä on saatavilla niin kauan kuin lajike on lajikeluettelossa. Voimassa oleva Suomen kansallinen lajikeluettelo on luettavissa Eviran kotisivuilla (www.evira.fi) ja EY:n virallinen lajikeluettelo osoitteessa http://www.cpvo.fr/main/. Siementuotannon laatuvaatimukset siemenviljelykselle ja sadolle ovat samat Euroopan yhteisön jäsenvaltioissa. Jokaisella jäsenvaltioilla on kuitenkin oikeus pitää omalle kotimaiselle siementuotannolleen korkeampia vaatimuksia, jotka siemenviljelyksen tai siemenerän on täytettävä. Siemenviljelykselle kasvukauden aikana tehty viljelystarkastus on pakollinen. Tarkastuksia tekevät Eviran valtuuttamat viljelystarkastajat. Hyväksytyn viljelystarkastuksen jälkeen viljelijä toimittaa siemensadon siemenpakkaamoon. Pakkaamolla, joka kunnostaa ja pakkaa kylvösiemenen, on oltava voimassa oleva Eviran lupa ko. lajiryhmän pakkaamiseen. Siemenerän kunnostuksen jälkeen pakkaaja muodostaa siemensadosta kauppaerän, ja tämän jälkeen tehtävään valtuutettu näytteenottaja ottaa kauppaerästä virallisen näytteen. Näyte lähetetään Eviraan, jonka siemenlaboratoriossa näytteestä tutkitaan itävyys, puhtaus ja kosteus. Tuotettavasta lajista, lajikkeesta ja siemenluokasta riippuen tutkitaan myös 1 000 siemenen paino, lajikeaitous ja terveys. Jos kauppaerä täyttää siemenkauppalain ja sen perusteella annettujen asetusten laatuvaatimukset, erä sertifioidaan. Sertifioidun kauppaerän pakkaukset varustetaan Eviran antamalla vakuuslipukkeella. Kauppaerän jokaisessa pakkauksessa on oltava vakuuslipuke osoittamassa sitä, että kauppaerä on sertifioitu. 10 3 Siemenluokkajärjestelmä Siemenluokkajärjestelmällä tarkoitetaan siemenerän polveutumista. Jokainen erä voidaan jäljittää siemenluokan perusteella jalostajan aineistoon saakka. Siemenluokkajärjestelmä on olennainen osa siementuotantoa. Siemenluokkajärjestelmässä kantasiemen on aina siemenluokaltaan korkeampaa kuin sato. Asia on selitetty jäljempänä seuraavissa taulukoissa. Sivuilla on myös laji- ja lajiryhmäkohtaiset siemenluokat. Siemenluokkajärjestelmä lähtee siitä, että korkein ja lajikeaitoudeltaan paras siemen on jalostajan tai lajikkeen ylläpitäjän hallussa olevaa ylläpitoerää. Ylläpitoerä on siemenerä, jota käytetään lajikkeen lisäykseen, ja josta kaikki lajikkeen siemen on peräisin yhden tai useamman sukupolven kautta. Ylläpitoerästä voidaan käyttää myös nimitystä jalostajan materiaali (JM). Jalostajan materiaalista (JM) tuotetun siementavaran siemenluokan laskemista rajoitetaan silloin, kun jalostajan materiaalille ei ole tehty kaikkia sertifioinnin edellyttämiä tarkastuksia. Jalostaja tai lajikkeen ylläpitäjä tuottaa suoraan ylläpitoerästä polveutuvaa esiperussiementä (lyhennetään PB). Esiperussiemenestä voidaan tuottaa esiperussiementä. Esiperussiemenestä voidaan tuottaa perussiementä (B). Perussiemensukupolvien määrä riippuu lajista ja lajiryhmästä. Esimerkiksi viljakasveilla on kolme perussiemensukupolvea, mutta nurmi- ja nurmipalkokasveilla on vain yksi perussiemensukupolvi. Perussiemenestä tuotetaan lopulta sertifioitua siementä (C). Myös sertifioitujen siementen sukupolvien määrä riippuu lajista ja lajiryhmästä. Esimerkiksi viljoilla on kaksi sukupolvea sertifioitua siementä, mutta nurmi- ja nurmipalkokasveilla on vain yksi sertifioidun siemenen sukupolvi. Jos niin halutaan, sukupolvien yli voidaan hypätä ja tuottaa esimerkiksi vehnällä B1 C1 C2. Ilman erityistä perusteltua poikkeuslupaa ei kuitenkaan koskaan voi tuottaa esimerkiksi C1 C1 tai C2 C1. Tietyistä lajeista (mm. kitupellava l. ruistankio l. Camelina, viljatatar, ruokohelpi, vuohenherne, valkomesikkä) voi tuottaa lajikkeetonta kaupallista siementä (lyhenne K). Kantasiemenen, jolla siemenviljelys perustetaan, täytyy olla sertifioitua tai hyväksyttyä. Sukupolviketjun pituudelle ei kuitenkaan ole rajoituksia, vaan K-siemenluokasta voi tuottaa uuden K-sukupolven. Standardisiementä (ST) saa tuottaa tietyistä vihanneskasvilajikkeista, joista saa lisätietoa Evirasta. Standardisiementä voi tuottaa standardisiemenestä. 11 3.1 Siemenluokat Ohra, kaura, syys- ja kevätvehnä ruisvehnä: Ruis: Esiperussiemen (PB) Esiperussiemen (PB) Perussiemen 1. sukupolvi (B1) Perussiemen 1. sukupolvi (B1) Perussiemen 2. sukupolvi (B2) Perussiemen 2. sukupolvi (B2) Perussiemen 3. sukupolvi (B3) Perussiemen 3. sukupolvi (B3) Sertifioitu siemen 1. sukupolvi (C1) Sertifioitu siemen (C) Sertifioitu siemen 2. sukupolvi (C2) Nurmi- ja nurmipalkokasvit: Esiperussiemen (PB) Rypsi, rapsi, sinapit: Esiperussiemen (PB) Perussiemen (B) Perussiemen (B) Sertifioitu siemen (C) Sertifioitu siemen (C) Lajikkeeton kaupallinen siemen*) (K) Lajikkeeton kaupallinen siemen*) (K) *) koskee vain kylänurmikkaa, puistonurmikkaa, pohjannurmikkaa, tunturinurmikkaa, unkarinvirnaa, ruokohelpiä, rehukattaraa, vuohenhernettä, valkomesikkää, viljatatarta, nätkintä ja mustasinappia. 12 Herne, härkäpapu, lupiini: Pellava: Esiperussiemen (PB) Esiperussiemen (PB) Perussiemen (B) Perussiemen 1. sukupolvi (B1) Sertifioitu siemen 1. sukupolvi (C1) Perussiemen 2. sukupolvi (B2) Sertifioitu siemen 2. sukupolvi (C2) Perussiemen 3. sukupolvi (B3) Vihanneskasvit: Sertifioitu siemen 1. sukupolvi (C1) Esiperussiemen (PB) Sertifioitu siemen 2. sukupolvi (C2) Perussiemen (B) Sertifioitu siemen 3. sukupolvi (C3) Sertifioitu siemen (C) Standardisiemen (S) 13 4 Vakuuslipukkeiden värit ja mallit Vakuuslipukkeen väri kertoo, mistä siemenluokasta on kysymys. 4.1 Kansalliset vakuuslipukkeet Esiperussiemen valkoinen, jossa violetti lävistäjä (kuva 1) Perussiemen valkoinen (kuva 2) Sertifioitu siemen 1. Sukupolvi Sertifioitu siemen sininen (kuva 3) Sertifioitu siemen 2., 3. ja 4. sukupolvi punainen (kuva 4) Lajikkeeton kaupallinen siemen ruskea (kuva 5) Siemenseokset vihreä (kuva 6) Standardisiemen tummankeltainen (kuva 7) Ennakkovakuus siemenluokan mukainen (kuva 8) Kuva 1 Esiperussiemen Kuva 2 Perussiemen 14 Kuva 3 Sertifioitu siemen (C) Kuva 4 Sertifioitu siemen 2. sukupolvi Kuva 5 Lajikkeeton kaupallinen siemen Kuva 6 Siemenseos 15 Kuva 7 Standardisiemen Kuva 8 Ennakkovakuus U 4.2 Ulkomaisten vakuustodistusten malleja Ulkomaisten erien vakuudet ovat siemenluokiltaan ja väreiltään samanlaisia, kuin Suomessa tuotetutut ja sertifioidut erät. Siemensukupolvien määrä eri siemenluokissa vaihtelee eri maissa. Esimerkiksi perussiemensukupolvia on viljoilla yleisesti ainoastaan yksi ja tarkoitettu C1-sukupolven tuottamiseen. Suomessa perussiemensukupolvia on kolme, siksi ilman jalostajan lupaa tuontierän siemenluokaksi kantasiemenkäytössä tulee B3 (=tarkoitettu C1:n tuottamiseen). Kuva 9 Saksalainen vakuus Kuva 10 Tanskalainen vakuus Laji: Ruisvirna Lajike: Latigo Sertifioitusiemen (C) K-erä: D/BN 4127/1602 W Näytteenottopv: 05/2008 Tuotantomaa: Ranska (F) Pakkauksen paino: 25 kg Sertifioitusiemen (C) Laji: englanninraiheinä Lajike: Mathilde K-erä: DK-08DV512 Sinetöintipv: 1/2008 Tuotantomaa: Tanska Bruttopaino: 795 kg 16 Kuva 11 Saksalainen vakuus Kuva 12 Saksalainen pakkauksen luomulipuke Laji: valkolupiini Lajike: Bardo Siemenluokka: C1 (C) K-erä: D/BN 228-0-9072 W Näytteenotto 8/2000 Tuotantomaa: Saksa (BRD) Pakkauksen paino: 25 kg Kuva 13 Saksalainen spelttivehnä Kuva 14 Uusiseelantilainen OECD-vakuus Spelttivehnä (syysmuoto) Lajike: Oberkulmer Rotkorn Siemenluokka: C1 K-erä: D/HRO 2218/11177 Syysrypsi Lajike: Valo K-erä: NZ199956449 Tuotantoalue Uudessa Seelannissa: BD Näytteenotto: 9/2008 Tuotantomaa Saksa Paino: 600 kg Itävyys 98 %, TSP 131,1 g Uudelleenmääritetty 6/2009 17 Kuva 15 Belgialainen vakuus Sertifioitu Tuotantomaa: Belgia Kuitupellava Lajike: Ilona R3 = C3 Pakkauksen bruttopaino 50 kg Ei kemiallista käsittelyä Pakkaus suljettu 2/1999 Eränumero 11083/980033-5 Kuva 16 Ruotsalainen vakuus Kuva 17 Tsekkiläinen luomuvakuus Jalostajan materiaali (JM) Laji: kevätrypsi Lajike: Agat Tark. nro: SWE2000-07979 Sinetöity: 1/2000 Pakkauksen paino: 10 kg Tuotantomaa: Ruotsi Kauppaerä: 193121 Lisämerkintä peitattu karbosulfaani (tehoaine) 18 Laji: rehuvirna Lajike: Ebena Siemenluokka: C1 K-erä: 7-2166-70219/01 Paino: 50 kg Näytteenotto: 2/2008 Tuotantomaa: Tsekki Lipukenumero: 71454721 PRO-BIO = luomu Kuva 18 Ranskalainen vakuus Kuva 19 Virolainen vakuus Siemenluokka: C1 (C) Laji: rehuvirna Lajike: Aneto Erä: F0511H211219 AJ Tuotantomaa: Ranska Pakkaus: 25 kg brutto Näytt.otto: 19.08.2000 19 Eränro: EE06-50474 Laji: Ohra Lajike: Mercada Siemenluokka: C2 Tuotantomaa: Viro Nettopaino: 800 kg Näyte otettu: 4/2007 5 Viljelystarkastus Siementuotantoon aiotuille viljelyksille on tehtävä kasvukauden aikana viljelystarkastus. Viljelystarkastusvelvoite perustuu Siemenkauppalakiin (728/2000) ja sen alaisiin asetuksiin, joiden mukaan viljelykset on tarkastettava kansainvälisten hyväksyttyjen menetelmien mukaan. Kansainväliset menetelmät tarkoittavat tässä yhteydessä OECD:n ohjeita, joissa määritellään se, miten siemenviljelys käytännössä tarkastetaan. Viljelystarkastukset tehdäänkin Suomen säädösten ja OECD:n siementuotantosääntöjen mukaan, joita Suomi on sitoutunut noudattamaan OECD:n Siemenohjelman jäsenmaana. Lisätietoa saa vuosittain päivitettävistä ohjeista OECD Seed Schemes ja OECD schemes for varietal certification of seed moving in international trade. Control plot and field inspection manual, jotka löytyvät OECD:n kotisivuilta (www.oecd.org/agr/seed). Viljelystarkastus on osa kylvösiemenen sertifiointiprosessia. Viljelystarkastuksessa varmistetaan viljelyksen lajikeaitous ja viljelyksen yleiskunto sekä todetaan mahdolliset vieraat lajit, rikkakasvit, hukkakauratilanne ja siemenlevintäiset taudit. Siemenviljelyksille on asetettu esikasveihin ja lähellä kasvaviin muihin saman lajin kasvustoihin liittyviä erityisvaatimuksia, joiden tarkoituksena on estää lajikesekaannukset ja haitallisten tautien leviäminen. Suomalaisessa siementuotannossa siemenviljelyksellä ei saa esiintyä hukkakauraa. 5.1 Viljelystarkastuksiin liittyvät ilmoitukset 5.1.1 Viljelystarkastusilmoitus Siemenliike, pakkaamo tai viljelijä pyytää kaikkien lajien viljelytarkastukset Siementarkastusyksiköltä (SITY) toukokuun 22. päivään mennessä. Evira lähettää esitäytetyt pyynnöt tarkastuttajille, jotka tarkastuttivat siemenviljelyksiä edellisvuonna. Ilmoitus palautetaan osoitteeseen [email protected]. SITY ottaa vastaan mahdollisuuksien mukaan viljelystarkastusilmoituksia 22. toukokuuta jälkeenkin, mutta 15.6. jälkeen peritään korotettu maksu ja 31.7. jälkeen edellistä korkeampi maksu. Jos viljelystarkastukseen ilmoitetaan lajike, joka ei ole lajikeluettelossa, tarkastuttajan on toimitettava SITYyn lajikekuvaus. Viljelystarkastusta ei saa tehdä ilman lajikekuvausta. Viljelystarkastusilmoituksessa on kirjallisesti ilmoitettava viljelyksen kylvöön käytetyn siementavaran eli kantasiemenen tunnistetiedot (kauppaerän numero). Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että kauppaerän merkki ja siitä tuotettava siemenluokka on selvästi ja oikein merkitty. Viljelijän tunnistaminen perustuu tilatunnukseen, joten sen pitää olla ehdottoman oikein. Tilan osoite ja sijainti on ilmoitettava niin selvästi, että tilalle voidaan helposti löytää. Myös viljelyksen sijaintikunta on ilmoitettava. Lisäksi tarkastuksen ilmoittajan on kerrottava siemenviljelijän puhelinnumero. Tarkastuttajan on ilmoitettava asiakas- tai pakkaamonumeronsa, jos hänelle on sellainen annettu. Viljelystarkastaja ei saa tarkastaa viljelystä, josta ei ole esitäytettyä pöytäkirjaa. Jos viljelystarkastusta pyydetään tekemään viljelykselle, josta ei ole esitäytettyä pöytäkirjaa, viljelystarkastajan on otettava välittömästi yhteyttä SITYyn. 5.1.2 Viljelystarkastuksen peruminen Jos ilmoitettua viljelystä ei myöhemmin halutakaan tarkastettavan, siitä on viipymättä ilmoitettava SITYyn. Tarkastuksen ilmoittajan on tällöin korvattava mahdolliset SITYlle ja tarkastajalle aiheutuneet kustannukset. 20 Viljelystarkastajan on palautettava kopiot esitäytetystä pöytäkirjasta SITYyn ja tarkastuttajalle silloinkin, kun viljelystarkastus on peruttu. Pöytäkirjassa on ilmoitettava, kuka tarkastuksen perui, koska tarkastus on peruttu ja mikä on tarkastuksen perumisen syy. 5.1.3 Uusintatarkastus Jos viljelijä on tyytymätön viljelystarkastajan tekemään tarkastukseen, viljelijällä on oikeus saada toisen tarkastajan tekemä uusintatarkastus. Viljelijän on erikseen välittömästi pyydettävä uusintatarkastusta SITYstä. Kaikkien edun mukaista on, että uusintatarkastus tehdään mahdollisimman pian ensimmäisen tarkastuksen jälkeen. Uusintatarkastuksen pyytäjän on maksettava aiheutuvat kustannukset. Myös viljelystarkastajan on ilmoitettava erimielisyys ja uuden tarkastuksen tarve välittömästi SITYyn. 5.2 Viljelystarkastaja Viljelystarkastajat ovat Eviran kolmeksi vuodeksi kerrallaan valtuuttamia tarkastajia, liikkeen tarkastajia tai Eviran omia virkamiehiä. Vain he voivat tehdä Suomessa viljelystarkastuksia. Viljelystarkastusoikeudet myönnetään yhteen uuteen lajiryhmään vuodessa. Lajiryhmät ovat: Kaura, ohra, nurmi- ja nurmipalkokasvit Vehnä, ruis, öljy- ja kuitukasvit, herne, härkäpapu, muut lajit Peruna Viljelystarkastajien edellytetään osallistuvan Eviran järjestämään koulutukseen ja muutenkin ylläpitämään viljelystarkastukseen liittyviä tietojaan ja taitojaan. Evira seuraa työn laatua mm. pöytäkirjojen perusteella ja valvontatarkastuksilla sekä auditoimalla viljelystarkastajia. 5.2.1 Valtuutettu viljelystarkastaja Valtuutettu viljelystarkastaja on pääsääntöisesti valvontaviranomainen, neuvontajärjestön palveluksessa oleva tai muu tehtävään sopiva henkilö, jonka Evira on kouluttanut ja valtuuttanut tehtävään. Valtuutus on sidottu valtuutetun henkilön työpaikkaan ja päättyy henkilön vaihtaessa työpaikkaa. Valtuutettu tarkastaja ei saa olla siemenliikkeen omistaja, osakas, omistajan tai osakkaan perheenjäsen, hallituksen jäsen, neuvonantaja tai siemenalalla toimivan yrityksen palveluksessa. Valtuutetut viljelystarkastajat saavat tarkastaa kaikkia niiden kasviryhmien lajeja, joihin tarkastusoikeudet on myönnetty. Vain kokeneet tarkastajat voivat tarkastaa viljelyksiä, joilla tuotetaan perussiementä tai perussiemenluokkaa edeltäviä sukupolvia tai tehdä valvontatarkastuksia (duplikaattitarkastuksia). 5.2.2 Valtuutettu liikkeen viljelystarkastaja Valtuutettu liikkeen viljelystarkastaja on pääsääntöisesti siemenliikkeen palveluksessa oleva tehtävään sopiva henkilö, jonka Evira on kouluttanut ja valtuuttanut tehtävään. Valtuutettu liikkeen tarkastaja ei saa olla siemenliikkeen omistaja, osakas, omistajan tai osakkaan perheenjäsen tai hallituksen jäsen. Valtuutus on sidottu työpaikkaan ja päättyy henkilön vaihtaessa työpaikkaa. Valtuutetut liikkeen viljelystarkastajat saavat tarkastaa vain työnantajansa tarkastuttamia viljelyksiä. Tarkastusoikeudet koskevat perussiemenluokkien jälkeisiä sukupolvia niissä kasviryhmissä, joihin tarkastusoikeudet on myönnetty. 21 5.2.3 Siemenvastuuhenkilö ProAgrioissa ja siemenliikkeissä on erikseen nimettyjä siemenvastuuhenkilöitä, jotka huolehtivat oman alueensa tai liikkeensä tekemien tarkastusten jakamisesta omille tarkastajilleen. Lista alueen tai liikkeen tulevista tarkastuksista lähetetään siemenvastuuhenkilöille. Siemenvastuuhenkilöiden on palautettava tarkastuslista SITYyn täydennettynä tarkastajilla niin, että SITY tietää, kuka tarkastaja tarkastaa tietyn viljelyksen. Tämä helpottaa myöhemmin tarkastajan selvittämistä, jos viljelijä kyselee tarkastajaa tilalleen. Jos lista palautetaan SITYyn takaisin nopeasti, SITY voi järjestää tulostetut pöytäkirjat tarkastajien mukaiseen järjestykseen ja lähettää ne suoraan tarkastajille. Siemenvastuuhenkilöt voivat lähettää siemenliikkeille listan siitä, kuka tarkastaja tarkastuksen tekee. Tämä vähentää osaltaan soittokierrosta viljelijä–tarkastuttaja–SITY–siemenvastuuhenkilö– tarkastaja. 5.2.4 Uusi tarkastaja Uuden tarkastajan on osallistuttava SITYssä järjestettävään lajikeaitouskoulutukseen ja teoriapäivään. Lajikeaitouskoulutuspäivinä järjestetään koe, joka uuden tarkastajan on suoritettava hyväksytysti ennen kuin hän voi tehdä itsenäisesti ko. lajiryhmän viljelystarkastuksia. Myös teoriakoulutukseen liittyy koe, joka tarkastajan on suoritettava ennen kuin hän voi tehdä itsenäisesti viljelystarkastuksia. Teoriapäivän aikana järjestetään myös hukkakauran tunnistamiskoe. Kun uusi tarkastaja on osallistunut järjestettyyn koulutukseen, hänen on tehtävä vähintään viisi tarkastusta kokeneen tarkastajan mukana ennen kuin hän voi alkaa tehdä itsenäisesti tarkastuksia. Uuden tarkastajan on itse sovittava kokeneen tarkastajan ohjauksesta. Kokenut tarkastaja voi olla valtuutettu tarkastaja tai valtuutettu liikkeen tarkastaja, ja myös SITYn viljelystarkastuksia tekevät henkilöt ohjaavat tarkastajia. Kokeneen tarkastajan edellytetään tehneen aktiivisesti tarkastuksia vähintään kaksi vuotta ennen kuin hän voi alkaa opastaa uutta tarkastajaa työhönsä. Kokeneen tarkastajan on myös täytynyt käydä koulutuksessa SITYssä sinä vuonna, kun hän opastaa uutta tarkastajaa työhön. Kokeneen tarkastajan on opastettava uudelle tarkastajalle vähintään seuraavat asiat: 5.2.5 esitietojen tarkistus lajikeaitouden tarkastaminen, tautisten yksilöiden etsiminen ja tunnistaminen miten tarkastaja kulkee lohkon läpi: tässä on monia eri vaihtoehtoja koealojen teko: koealojen sijoittaminen lohkolle ja koealan tarkastus miten ja mistä hukkakauraa kannattaa etsiä pöytäkirjan täyttö loppukeskustelu viljelijän kanssa. Salassapitovelvollisuus ja esteellisyys Viljelystarkastaja ei saa ilmaista kenellekään tai käyttää omaksi hyödykseen sellaista liikesalaisuutena pidettävää tietoa, jonka hän on viljelystarkastajana saanut tietoonsa. Viljelystarkastaja ei voi toimia neuvojana samassa asiassa tilalla, jota hän myöhemmin tarkastaa. Tarkastaja ei voi tehdä esimerkiksi siemenviljelytilan viljelysuunnitelmaa. Tarkastaja ei saa tarkastaa viljelystä, jos hän on esteellinen. Tarkastajan on itse ilmoitettava esteellisyytensä välittömästi, kun esimerkiksi maaseutukeskuksen tai liikkeen vastuuhenkilö on jakanut tarkastettavat viljelykset. 22 Virkamies on esteellinen: jos hän tai hänen sukulaisensa on asianosainen. jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen. jos hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä vahinkoa tai hyötyä. jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. jos hän on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä tai julkisoikeudellisessa laitoksessa tai liikelaitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Lähisukulaisella tarkoitetaan virkamiehen lapsia, vanhempia, isovanhempia ja sisaruksia sekä näiden puolisoa ja lapsia. Lähisukulaiseen rinnastetaan virkamiehen puoliso ja virkamiehen kanssa avioliitonomaisissa oloissa elävä henkilö, heidän lapsensa, vanhempansa, isovanhempansa ja sisaruksensa, näiden puoliso ja lapset sekä virkamiehen kihlattu. Lähisukulaisena pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. 5.3 Valvontatarkastukset Valvontatarkastukset tehdään samojen periaatteiden mukaan kuin varsinaisetkin tarkastukset. Evira osoittaa ne viljelykset, joille valvontatarkastus tehdään. Viljelys voidaan hylätä valvontatarkastuksen perusteella, jos viljelys ei täytä siemenviljelykselle asetettuja vaatimuksia. Vastaavasti hylättäväksi ehdotettu siemenviljelys voidaan ehdottaa hyväksyttäväksi valvontatarkastuksessa. Evira valvoo MMM:n asetuksen 118/2000 mukaisesti valtuutettujen liikkeen viljelystarkastajien tekemiä viljelystarkastuksia. Valvontoja tekevät kokeneet valtuutetut tarkastajat. He tarkastavat 10 % liikkeen tarkastajien tekemistä itsepölytteisten lajien viljelystarkastuksista ja 20 % ristipölytteisten lajien viljelystarkastuksista. SITY voi valvoa myös valtuutettujen tarkastajien työtä valvontatarkastuksilla. Valvontatarkastuksessa tarkastaja antaa yhden valvontapöytäkirjan kappaleen viljelijälle, yhden jättää itselleen, yhden toimittaa tarkastuttajalle ja yhden SITYyn. 23 6 Viljelystarkastuksen pääperiaatteet Viljelystarkastajan tärkein tehtävä on tarkastaa, että siementuotanto täyttää siementuotannon edellytykset. Siemenviljelys on tarkastettava vähintään kerran kasvukauden aikana kukinnan jälkeen. Hybridituotanto on kuitenkin tarkastettava useamman kerran (ks. luku 6.6. Hybridien tuottamiseen tarkoitetut siemenviljelykset ja niiden tarkastaminen). Viljelystarkastus suoritetaan sellaisessa kasvuston kehitysvaiheessa, että lajiketuntomerkit ovat nähtävissä, mahdollinen hukkakaura on tullut täydelle röyhylle ja mahdolliset kasvitaudit ovat vielä helposti havaittavissa. Oikea aika tehdä viljelystarkastus riippuu siis lajista. Liikkeillä on oikeus asettaa sopimustuotannossa tiukempia viljelystä koskevia vaatimuksia kuin mitä tässä on mainittu. Tiukennukset eivät vaikuta siemenviljelyksen hyväksymiseen tai hylkäämiseen, mutta tiukennukset voivat vaikuttaa sadon vastaanottoon. Jos viljelijä ei pysty osoittamaan, että kantasiemen on virallisesti tarkastettua ja sertifioitua siementuotantoa varten, viljelystarkastusta ei suoriteta loppuun, eikä tarkastuspöytäkirjan kopiota anneta viljelyksen haltijalle, koska tällaiset hylätyt erät saattavat ajautua ns. harmaille markkinoille. Tällaisissa tapauksissa tarkastajan on otettava erikseen asiasta yhteys viljelystarkastus- ja näytteenottojaostoon. SITY tekee lopullisen päätöksen tarkastuksen mahdollisesta keskeyttämisestä. Jos tarkastusta ei suoriteta loppuun asti, pöytäkirja on palautettava välittömästi SITYyn. Jos viljelijä ei pysty rahtikirjan tai muun paperin avulla osoittamaan, että tilalle on hankittu riittävästi kelvollista siemenviljelyksen kantasiementä, asia on kirjattava pöytäkirjaan. Tarkastus tehdään kuitenkin loppuun asti. 6.1 Viljelystarkastuksen kulku Tarkastajan tulee ottaa yhteyttä viljelijään hyvissä ajoin ennen viljelystarkastusta ja ilmoittaa, kuka viljelyksen tarkastaa, jotta viljelijä tietää keneen hän voi ottaa yhteyttä tarkastusasioissa. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti esimerkiksi kirjan lopussa olevalla lomakkeella (LIITE 1). Viljelijälle ilmoittaminen vähentää tarpeettomia puhelinsoittokierroksia ja auttaa tarkastajaakin suunnittelemaan työtään. Tarkastajan ei ole kuitenkaan syytä ilmoittaa tarkastuspäivää paljon etukäteen, sillä aikataulu muuttuu helposti esimerkiksi sadepäivien takia. Tarkkaa päivää ei kannata ilmoittaa paljoa etukäteen siksi, että hukkakauraa ei kitkettäisi juuri ennen tarkastusta. Viljelijältä hankittavat tiedot: - yhteystiedot - kantasiementiedot (tarkastettava vakuuksista), rahtikirjasta tai muusta tositteesta tilalle toimitettu siemenmäärä. Arvio eri lajien kylvettävästä siemenmäärästä/ha on Taulukossa 1. Monivuotisista kasveista riittää, että tiedot (kantasiemen, rahtikirja, esikasvit) tarkastetaan 1. satovuonna. - viljelyksen pinta-ala - lohkotunnukset, lohkojen pinta-alat ja sijainti - esikasvit lohkoittain ja vuosittain - siemenviljeltävän lajin muut lajikkeet viljelmällä - siemenviljeltävän lajikkeen muu tuotanto - muiden tilalla viljeltävien lajien lajikkeet - koneiden, laitteiden ja varastojen yhteiskäyttö muiden viljelijöiden kanssa. Yleistarkastuksessa tarkastettavat tiedot - pinta-ala - viljelys on ilmoitettua lajiketta - esikasvit 24 - eristysetäisyys - hukkakauratilanne - rikkakasvien esiintyminen Koealatarkastuksella tarkastettavat tiedot - lajikeaitous - rikkakasvit - vieraat viljelykasvilajit - siemenlevintäiset taudit Loppukeskustelu viljelijän kanssa - kerrotaan siemenviljelykseltä tehdyt havainnot ja toimenpide-ehdotukset - allekirjoitukset, ei saa pyytää ennen kuin viljelys on tarkastettu. Pöytäkirjan lähettäminen Tarkastaja - antaa yhden pöytäkirjan kappaleen viljelijälle, - jättää yhden kappaleen itselleen, - lähettää yhden kappaleen tarkastuttajalle, - lähettää päällimmäisen kappaleen SITYlle. Pöytäkirjat on palautettava SITYyn ja tarkastuttajalle tarkastusta seuraavan viikon ensimmäisenä arkipäivänä. Syysviljojen ja nurminadan tarkastuspöytäkirjat on palautettava SITYyn viimeistään heinäkuun viimeisenä päivänä. Tarkastuttajalle pöytäkirjat tulee lähettää joka kuun lopussa paitsi syysviljat ja nurminata välittömästi. Viljelystarkastaja esittää näkemyksensä viljelyksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä viljelystarkastuspöytäkirjassa, johon tiedot merkitään niille varattuihin kohtiin. Viljelystarkastajan on otettava huomioon erityisesti siementuotannon kokonaisuus. Jos yllä olevien tietojen perusteella voidaan selvästi todeta, että tuotanto-olosuhteet eivät täytä vaatimuksia, SITY voi hylätä tai tarkastaja voi ehdottaa viljelystä hylättäväksi jo ennen varsinaista tarkastusta. SITY tekee lopullisen päätöksen viljelyksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Viljelijä vahvistaa allekirjoituksellaan, että hänen antamansa tiedot ovat viljelystarkastuspöytäkirjassa oikein ja tarkastus on tehty. Jos viljelijä on tarkastajan kanssa eri mieltä esimerkiksi hukkakauran esiintymisestä, hukkakauranäyte on lähetettävä SITYyn tunnistettavaksi. Jos viljelijä tarkastuksen lopuksi kieltäytyy allekirjoittamasta pöytäkirjaa, tarkastaja lähettää pöytäkirjan siitä huolimatta SITYlle. Tarkastajan on kuitenkin hyvä liittää pöytäkirjaan selostus tapahtuneesta ja siitä, miksi viljelijä kieltäytyy allekirjoituksesta. Jos viljelijä on tyytymätön viljelystarkastukseen, hän voi pyytää uutta viljelystarkastusta SITYstä välittömästi. 25 Taulukko 1. Siemenviljelyksen perustamiseen käytettävät kylvömäärät Viljakasvit Syysvehnä Kevätvehnä Syysruis Ohra Kaura Palkokasvit Herne Härkäpapu Kuitukasvit Pellava Öljykasvit Nurmikasvit Muut kasvit 1 000 siem., Kylvömäärä kg/ha paino g *) 37–42 210–250 32–39 215–300 24–32 130–180 36–48 200–270 32–39 180–240 185–230 300–600 255–450 200–400 4–5 60–100 Kevätrypsi Kevätrapsi Öljypellava Keltasinappi 2,5–3 3–5 6–8 5–6 8–12 12–16 40–55 12 Timotei Nurminata Eng.raiheinä Punanata Puna-apila (dipl.) Puna-apila (tetrapl.) Alsikeapila 0,4–0,5 2 2 1 8–10 10–15 10–15 10–12 1,8 5–7 2,5 0,7 10–12 8–10 Viljatatar Kumina Ruokohelpi Camelina 20–25 2–3 0,9–1,1 1 40–55 10–15 11–16 7–10 *) Kylvömäärä on laskettu 90 % itävyyden mukaan. Tarkempi kylvömäärän laskentakaava: Kylvötiheys kpl/m² x 1 000 siem. paino g/itävyys-% Kylvötiheys: ruis 450–500 kpl/m², ohra 500 kpl/m², kaura ja syysvehnä 500–550 kpl/m² 6.2 Viljelyedellytykset 6.2.1 Siemenviljeltävän lajin muut lajikkeet viljelmällä ja lajikeryhmittely Rukiista, rypsistä, rapsista ja auringonkukasta saa olla tilalla tuotantoa vain yhdestä lajikkeesta kerrallaan. Nurmi- ja nurmipalkokasveilla sekä pellavalla suositellaan vain yhden lajikkeen viljelemistä. Ristipölytteisten lajien ja pellavan lajikkeita ei voi tunnistaa siemennäytteistä, joten 26 mahdolliset lajikesekaannukset kenttäkoetarkastuksissa. ilmenevät vasta seuraavan kesän viljelys- ja Kevät- ja syysruista saa tuottaa samalla tilalla siemeneksi tai toista siemeneksi ja toista esimerkiksi rehuksi. Muuten rukiin osalta lajikerajoitukset ovat voimassa. Tilalla saa siis tuottaa vain yhtä syysruislajiketta ja vain yhtä kevätruislajiketta, jos tuotetaan siementä. Ohraa, vehnää, kauraa ja hernettä koskevat lajikerajoitukset siemenviljelyssä ovat poistuneet. Lajikerajoitusten poistaminen tarkoittaa, että muut tilalla viljeltävät saman lajin lajikkeet eivät vaikuta siemenviljelyksen hyväksymiseen. Muutos koskee jo kesää 2015. Esimerkiksi viljelijä saa tuottaa samaan lajikerajoitusryhmään kuuluvia Einar- ja Elmeri-ohria tilallaan siemeneksi tai toista lajiketta siemeneksi ja toista lajiketta esimerkiksi rehuksi. Evira jatkaa lajikeryhmien julkaisemista sivuillaan http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/lomakkeet+ja+ohjeet/kasvit/siemenet+/ Siemenliikkeet voivat edelleen pitää tiukempia vaatimuksia siemenviljelylle kuin asetuksissa julkaistut vähimmäisvaatimukset. Liike voi esimerkiksi vaatia sopimuksissaan, että sen tarkastuttamilla viljelyksillä noudatetaan edelleen Eviran julkaisemaa lajikeryhmälistaa. Evira tekee viljelystarkastukset ja hyväksyy viljelykset sen mukaan, että lajikeryhmittelyvaatimus ei ole voimassa. Samalla tilalla saa tuottaa vain yhtä siemenluokkaa yhdestä lajikkeesta. Tämä asia ei siis muutu. Lajikeryhmittely 2015 Kahteen ryhmään kuuluvat lajikkeet on merkitty kursiivilla. Kaura/Havre I II III IV V VII VIII IX XI XIII XIV XV XVII Aslak, Avetron, Baub 2009.1968 (Harald), Bor 08055, Charly, Fiia, Flocke, Ivory, Matty, Meeri, Moby, Niklas, Obelix, Riina, Rocky, Sofiina, Suomi, SW Vaasa, Venla Aarre, Akseli, Aslak, Niklas, Bor 08055, Eemeli, Haga, Julius, Marika, Meeri, Mirella, Peppi, Riina, Ringsaker, Svala Salo Belinda, Bettina, Bor 07036, Doreen, Freja, Iiris, SW Ingeborg Effektiv, Roope Lisbeth Avenuda Kalott Kolbu, Skarnes Avenuda Effektiv Avanti, Bor 07036, Steinar, Wilhelmiina, Vinger, Viviana Avenuda 27 Ohra/Korn I III IV V VI VII VIII IX XV Altti, Bor 10572 (Vertti), Edel, Einar, Elmeri, Erkki, Hankkijan Pokko, Hankkijan Potra, Justus, Pohto, Polartop, Pomo, Ragna, Severi Arra, Artturi, Arve, Aukusti, Bor 08533, Bor 10686 (Alvari), Brage, Edvin, Eerik, Gaute, GN06003 (Trym), Jalmari, Kaarle, Kunnari, Olavi, Rolfi, Thule, Tiril, Toria, Vilde, Voitto, Wolmari Botnia Jyvä, Pilvi, Ruter Amber, Annabell, Anni, Astoria, Beatrix, Bor 03160, Bor 03175, Bor 05164, Bor 06169, Bor 10035 (Fennica), Braemar, Cellar, Cerbinetta,Cha Cha, Charmay, Chill, Class, Columbus, Conchita, Eifel, Eliseta, Fabiola, Fairytale, Filippa, Fortuna, Gesine, Grace, Harbinger, Inari, Ingmar, Iron, Justina, Kustaa, KWS Irina, Luberon, Luhkas, Maaren, Margret, Marthe, Maud, Melius, Meltan, Mentor, Mie, Milford, Oracle, Posada, Prestige, Publican, Rambler, Ronny, Rusalka, Salome, Scarlett, Scrabble, Sebastian, Soulmate, Sparkle, Streif, Sunshine, SW Alina, SW Mitja, Thuringia, Tocada, Tofta, Tolar, Tolkien, Trekker, Video, Wikingett, Viskosa, Xanadu, Zhana Kinnan, Minttu, Prisma, Saana, Vilgott Auriga, Barke, Cecilia, Cruiser, Havanna, JB Maltasia, Optima Afrodite, Carafe, Extract, NFC Tipple, Overture, Pompe, Propino, Quench, Shandy Jorma Vehnä/Vete I II III V VI VII IX XI XIII Acadian, Alatus, Amaretto, Bjarne, Bor 05052, Calixo, Dafne, Draco, Epos, Granary, Granus, KWS Chamsin, Lennox, Lumikki, Picolo, Quarna, SW Kadrilj, Puntari, Seance, Septima, Tjalve, Trappe, Triso, Wappu, Wellamo, Vinjett Aallotar, Aino, Alatus, Anniina, Berserk, Bor 07569 (Herttua), Bor 09026 (Kreivi), Demonstrant, Krabat, KWS Scirocco, Marble, Meri, Specifik, Wanamo, Zebra Bastian, Kruunu, Mahti, Manu Ada, Alatus, Altos, Aura, Ceylon, Ellvis, Frontal, Glockner, Gunbo, Janne, Julius, Lars, Mariboss, Nelson, NIC05-4588A, Olivin, Skagen, Stava, SW Harnesk, Tarso, Urho, Veeti, Winner Alatus, Arktika, Folke, Rehti, SW Magnifik, Tryggve Winner Cornetto, Prosa Sertori Wicki Herne/Ärt I II III IV V Antti, Brutus, Carneval, Hulda, Jymy, Karita, Nitouche, Rokka, Saara, Stok, Tiina, Zekon Sohvi Alfetta, Ingrid, Jermu, Julia, Onyx, Rocket, Sunna, Tonga Scorpio Arvika Viljelystarkastajan tulee selvittää ja merkitä viljelystarkastuspöytäkirjaan siementuotannossa olevan lajin kaikki tilalla viljelyssä olevat lajikkeet. Monet tarkastuttajat toivovat lisäksi, että viljelystarkastuspöytäkirjaan merkittäisiin kaikki tilalla viljelyssä olevat lajikkeet niistäkin lajeista, joista viljelmällä ei ole siementuotantoa. 28 6.2.2 Siemenviljeltävän lajikkeen mahdollinen muu tuotanto tilalla Tilalla ei saa olla siemenviljeltävästä lajikkeesta muita viljelyksiä, joista korjataan tuleentunut siemensato. Esimerkiksi niitettävä rehutuotanto on kuitenkin mahdollista. Rehu- tai kesantolohko on niitettävä ennen tuleentumista ja niitto on todettava ennen viljelystarkastuspöytäkirjan allekirjoitusta. Jos viljelijä aikoo tuottaa esimerkiksi samasta ohralajikkeesta mallasta ja siementä, mallasviljelys on perustettava vähintään yhtä korkealla siemenluokalla kuin varsinainen siemenviljelyskin. Myös maltaaksi aiotut lohkot viljelystarkastetaan. Jos mallaslohkot täyttävät siemenviljelykselle asetetut vaatimukset, tarkastaja ehdottaa mallaslohkot hyväksyttäväksi. Jos maltaaksi tarkoitetut lohkot eivät täytä siemenviljelyksen vaatimuksia esimerkiksi esikasvien osalta, tarkastaja ehdottaa mallaslohkot hylättäviksi. Viljelystarkastaja käsittelee siis mallaslohkoja niin kuin ne olisivat siemenviljelystä ja esimerkiksi lisää mallaslohkot pöytäkirjan lohkotietoihin. Yhdestä lajikkeesta voi viljelmällä tuottaa vain yhtä siemenluokkaa olevaa siementavaraa kerrallaan. Jos lajikkeesta on perustettu siemenviljelyksiä eri siemenluokkaa olevilla kantasiemenerillä, voidaan viljelykset hyväksyä korkeintaan siihen luokkaan, johon alimman luokan kantasiemen antaa edellytykset. Esimerkki. Samalla viljelmällä on perustettu ohraviljelys PB- ja C1-kantasiemenillä. Kaikki lohkot hyväksytään C2:en. Tällaisissa tapauksissa kannattaa kuitenkin olla erikseen yhteydessä tarkastuttajaan ja Eviraan. 6.2.3 Esikasvirajoitukset Esikasvirajoituksella pyritään estämään se, että lohkolla viljellään sellaisia lajeja tai lajikkeita, jotka saattavat sekaantua pellossa säilyneiden edellisvuotisten viljelykasvien kanssa ja aiheuttaa lajikeaitousongelmia. Viljelysuunnitelmia tehtäessä on huolehdittava siitä, ettei esikasvina ole kasvilajia, joka voi hylätä viljelyksen. Kullekin lajille ja siemenluokalle on määrätty vähimmäisaika, joka pitää olla kulunut siitä, kun lohkolla on viimeksi viljelty saman lajin eri lajiketta tai saman lajikkeen aitoudeltaan tuntematonta erää. Jotta saman lajikkeen erä voitaisiin katsoa aitoudeltaan tunnetuksi, erästä on voitava esittää viljelystarkastajalle nähtäväksi virallinen vakuustodistus tai esim. kuormakirja, jossa näkyy erän erämerkki. Erämerkki on kirjoitettava viljelystarkastuspöytäkirjaan. Avenan tarkastajan tekemä viljelystarkastus hyväksytään tarkastukseksi, joka osoittaa esikasvin aitouden. Avenan tarkastajan tekemästä tarkastuksesta lisätään tieto viljelystarkastuspöytäkirjaan. SITY voi lisäksi määrittää ohran, kauran, vehnän ja herneen lajikeaitouden esikasvina siemennäytteestä. Jos viljelijä on lisännyt lajiketta tilalla eikä virallista viljelystarkastusta ole tehty, viljelijä voi lähettää SITYyn virallisesti otetun näytteen laboratoriossa suoritettavaa lajikeaitoustarkastusta varten. Näytteen on oltava SITYssä viimeistään 31.5. Näyte otetaan viimeisimmästä sadosta, joka on ko. lohkolta korjattu. Satoa on hyvä olla yli 300 kg jäljellä, jotta näyte olisi edustava. Mikäli näyte vastaa ilmoitetun lajikkeen tuntomerkkejä ja on riittävän yhtenäinen, erän voidaan katsoa olevan lajikeaitoudeltaan tunnettua. Viljelijän on esitettävä tarkastuksesta annettava todistus viljelystarkastajalle viljelystarkastuksen yhteydessä. SITY ei tee ristipölytteisille kasveille laboratorioaitoustarkastusta kuten vehnälle, ohralle, kauralle ja herneelle, vaan esikasvina käytetyn kantasiemenen on oltava virallisesti sertifioitua. Nurmi- ja nurmipalkokasveilla perustamisvuosi ei ole esikasvivuosi. Esikasvivuodeksi lasketaan vuosi, jona peltolohkolla ei ole ollut kyseistä kasvilajia lainkaan. Poikkeuksena tähän on tilanne, jossa nurmikasvusto on tuhottu kemiallisesti 30.6. mennessä. Perustettaessa nurmikasvien siemenviljelystä rehunurmikasvuston jälkeen on syytä erityisen huolellisesti selvittää esikasvina olleen kasvuston koostumus. Monet rehutuotantoon tarkoitetut siemenseokset sisältävät useiden 29 saman lajin lajikkeiden siementä. Esimerkki Puna-apilasiemenviljelys on perustettu vuonna 2015 suojaviljaan. Viljelystarkastajan on siis selvitettävä esikasvit vuosilta 2014, 20013 ja 2012. Vuosina 2012–2014 lohkoilla ei ole saanut kasvaa puna-apilaa. Lajit, joista on syys- ja kevätmuotoja Syys- ja kevätvehnä, syys- ja kevätruis sekä syys- ja kevätrypsi ovat samaa lajia. Syysviljoilla ja syysrypsillä ja -rapsilla perustamisvuosi katsotaan esikasvivuodeksi. Esimerkki Lohkolla on ollut vuonna 2014 kevätvehnäviljelys ja kesällä 2015 lohkolla on ohraviljelys. Syksyllä 2015 viljelijä voi perustaa lohkolle syysvehnäsiemenviljelyksen ja tuottaa C1- tai C2-siemenluokan siementä. Näin voi toimia, koska kesä 2015 täyttää esikasvivaatimuksen yhdeltä vuodelta. Ei ole kuitenkaan hyväksyttyä, että lohkolla on kesällä 2015 kevätvehnää ja syksyllä 2015 lohkolle perustetaan syysvehnäsiemenviljelys. Jos siemenviljelyksen yhdellä lohkolla on kasvanut väärää esikasvia, vain se lohko hylätään, jolla on väärä esikasvi. Muut lohkot voidaan hyväksyä sillä edellytyksellä, että eri erät voidaan puida, kuivata ja varastoida niin, ettei sekaannuksia pääse syntymään. Jos viljelys tai sen osa hylätään esikasvien takia, vilja tai öljykasvi on puitava erikseen ja toimitettava muuhun käyttöön ja nurmi on niitettävä ennen siemensadon korjaamista. Viljan tai öljykasvin toimittaminen muuhun käyttöön on osoitettava kuitilla tai muulla selvityksellä. Tarkastajan on todettava nurmen niitto ennen nurmisiemenviljelyksen hyväksymistä. 6.2.4 Kantasiementiedot Kantasiementiedot merkitään normaalisti esitäytössä viljelystarkastuspöytäkirjaan. Viljelystarkastajan on tarkastettava, että viljelijä on käyttänyt ko. siemenerää viljelyksen perustamiseen. Tarkastus tehdään pyytämällä nähtäväksi erän vakuustodistus ja lasku tai kuormakirja. Viljelijän on esitettävä jokaisesta käytetystä kantasiemenestä vakuustodistus. Ne kantasiemenet, joista vakuustodistusta ei ole ja joita ei ole käytetty viljelyksellä, on vedettävä yli esitäytetyssä pöytäkirjassa. Jos kantasiementietoa ei ole pöytäkirjassa, viljelystarkastajan on lisättävä kantasiemenen kauppaerä pöytäkirjaan vakuustodistuksen mukaan. Myös kantasiemenen sukupolvi on merkittävä pöytäkirjaan. Jos tilalla on aikaisempana vuonna hankittua siementä, joka on jostain syystä jäänyt käyttämättä, siementä voi käyttää siemenviljelyksen perustamiseen. Muualta hankittu siementavara (esim. naapurilta hankittu tai sopimuskumppanilta ylijäänyt tavara tai oma edellisen vuoden siemenviljelyksen sato) ei kelpaa siemenluokkajärjestelmän mukaiseen siementuotantoon, vaikka se olisi viljelystarkastuksessa hyväksytyn viljelyksen satoa, jos sillä ei ole voimassa olevaa vakuustodistusta. 6.2.5 Viljelyksen pinta-ala, lohkojen koko ja lohkotunnukset Viljelyksen ja lohkojen pinta-ala on tarkistettava tukihakemuksen kasvulohkolomakkeesta tai muusta luotettavasta lähteestä. Oikea pinta-ala on tärkeä tarkkailtaessa viljelykseltä saatavan sadon määrää. 30 Lohkojen IACS-tietojärjestelmän mukaiset täydelliset tunnukset (yhdeksän numeroa ja yksi kirjain) merkitään viljelystarkastuspöytäkirjaan. Jos viljelyksen lohkoja tai lohkojen osia ehdotetaan hylättäväksi, viljelystarkastuspöytäkirjassa on eriteltävä, mihin lohkoon hylkäysehdotus kohdistuu. 6.2.6 Luonnonmukaisesti tuotettava siemen Luonnonmukaisen siemenen tuottaminen edellyttää kuulumista luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään. Luomusiementä voi tuottaa siirtymävaihe- ja luomulohkoilla alla olevassa Taulukossa 2 esitetyin rajauksin. Yksivuotisilla kasveilla sato voidaan käyttää ja markkinoida luomusiemenenä yhden sukupolven jälkeen ja monivuotisilla kahden kasvukauden jälkeen. Taulukko 2. Lisäysaineiston käyttö tai markkinointi luonnonmukaisesti tuotettuna lisäysaineistona. Kasviryhmä Käyttö (ja Esimerkki markkinointi) luomulisäysaineistona Yksivuotiset kasvit mukaan lukien yksivuotiset syysmuodot (kuten vehnä, ohra, ruis, herne) Kun emokasvia on kasvatettu luonnonmukaisesti yksi sukupolvi. Kauran siemenviljelys perustetaan tavanomaisesti tuotetulla siemenellä luomutuotannossa tai siirtymävaiheessa (myös SV1) olevalle lohkolle. Saatava sato on luomutuotettua siementä. Monivuotiset siemenkasvit (nurmikasvit kuten timotei, apila, vuohenherne) Kun emokasvia on kasvatettu luonnonmukaisesti kaksi kasvukautta. Timotein siemenviljelys perustetaan tavanomaisesti tuotetulla siemenellä luomutuotannossa tai siirtymävaihe 1:ssä olevalle lohkolle. Ensimmäisenä satovuonna saatava siemensato on luonnonmukaista (oletus: 1. sato korjataan kylvövuotta seuraavana vuonna). Luonnonmukaisesti tuotetun siemenen tuottamiseen liittyy ongelmallinen tapaus: Esimerkki Luonnonmukaisen tuotannon valvontaan siirtyvä tila aikoo tuottaa luomusiementä rukiista ensimmäisenä siirtymävaihevuonna. Onko se mahdollista? Tämä edellyttää liittymistä valvontajärjestelmään ennen kylvöä, syksyllä. Normaalisti tukijärjestelmä ohjaa liittymään valvontajärjestelmään keväisin. Luomusiementuotannossa kantasiemenenä saa käyttää tavanomaisesti tuotettua siementä ilman erillistä lupaa. Jos kantasiemen on peitattu sellaisilla peittausaineilla, joiden käyttö ei luomussa ole sallittua, on tällaisen siemenen käyttöön haettava lupa ELY-keskuksesta. Luonnonmukaisen tuotannon tarkastus ja päätös tuotantotarkastuksesta Luomuvalvontaan kuuluva tila/toimija tarkastetaan vähintään kerran kalenterivuodessa. Tarkastuksen tekee joko ELY-keskuksen tai Eviran virkamies tai Eviran valtuuttama tarkastaja. ELY-keskus päättää alkutuotannon osalta tuotantotarkastuksen hyväksymisestä. Vuosittaisesta tuotantotarkastuksesta tehdään päätös, joka postitetaan tilalle. Viljeltävät kasvilajit eivät enää välttämättä näy päätöksessä. 31 6.2.7 Lajikkeeton kaupallinen siemen ja standardisiemen Kun viljelijä tuottaa lajikkeetonta kaupallista siementä tai vihanneskasvien standardisiementä, siemenviljelyksiä koskevat hukkakaurasäädökset ovat voimassa. Kaikki tilan viljelykset, joilla tuotetaan siemenviljeltävästä lajista tuleentunutta siemensatoa, on viljelystarkastettava. Siemenviljelyksen on oltava lajiltaan tunnistettavaa ja lajipuhdasta. Siemenviljelyksellä ei saa olla runsaasti haitallisia viljely- tai rikkakasveja tai haitallisia siemenen käyttöarvoa alentavia tauteja. Lajikkeetonta kaupallista siementä tuotettaessa eristysetäisyydelle tai esikasveille ei ole asetettu vaatimuksia säädöksissä. Katso kuitenkin mahdolliset lajikohtaiset sivut, erityisesti Camelina. Poikkeuksena on mustasinappi, jolla on 200 m eristysetäisyysvaatimus. Ne vihanneskasvien siemenviljelykset, joilla tuotetaan standardisiementä, viljelys tarkastetaan. Standardisiemenen tulee olla lajikkeeltaan riittävän tunnistettavaa ja puhdasta. Standardisiementä saa tuottaa tietyistä lajikkeista. 6.2.8 Aluskasvit, kerääjäkasvit ja tukikasvit, nurmen perustaminen suojaviljaan Alus- ja tukikasvien käyttö siemenviljelyksellä on sallittua. Viljelijän kannattaa kuitenkin aina sopia erikseen pakkaajan kanssa esimerkiksi aluskasvista, jotta sadon kunnostuksen yhteydessä ei tule odottamattomia ongelmia. Nurmisiemenviljelykset perustetaan useimmiten suojaviljaan. Suojaviljan kantasiemen voi olla sertifioimatonta siementä. Jos viljelijä puhuu suojaviljan käytöstä etukäteen tarkastajan kanssa, kannattaa kuitenkin aina muistuttaa hukkakauravaarasta. Kerääjä/aluskasvit vaikuttavat nurmien esikasveihin samalla tavalla kuin mikä tahansa muukin lohkolle kylvetty siemen. Jos esimerkiksi puna-apila kylvetään peltoon 2015 keväällä aluskasviksi ja kasvusto käännetään maahan lokakuussa 2015, lohkolle ei voi perustaa puna-apilan siementuotantoa ennen kuin vuonna 2019. Ainoa poikkeus tähän on se, että alus/kerääjäkasviksi valittu puna-apila perustetaan sertifioidulla siemenellä (esimerkiksi lajike Bjursele) ja myös siementuotanto on samasta lajikkeesta (tässä tapauksessa Bjurselesta). Tällöin ei aluskasvi vaikuta siementuotantoon. Kerääjäkasvina käytetään todennäköisesti paljon raiheinää. Raiheinien siemen on samanmuotoista ja -painoista kuin nadan siemen, minkä takia raiheinän siemenen lajittelu pois nurminadan tai ruokonadan siemenestä on erittäin vaikeaa. Tämän takia erittäin vahvasti suositellaan, että jos perustetaan nata- tai raiheinäsiemenviljelyksiä, lohkoilla noudatetaan 2 vuoden esikasvivaatimusta myös parien - nurmi/ruokonata - raiheinät - raiheinälaji - raiheinälaji välillä. Viljelystarkastuksessa alaa voidaan hylätä, jos vaikeasti lajiteltavia muita lajeja esiintyy runsaasti. 6.2.9 Koneiden, laitteiden ja varastotilojen yhteiskäyttö Koneiden, laitteiden ja varastotilojen yhteiskäyttö muiden viljelmien kanssa voi aiheuttaa lajikkeiden sekaantumisvaaran. Koneiden, kuivureiden ja muiden tuotantovälineiden yhteiskäyttöä ei suositella 32 muiden kuin siementuotantoviljelmien kanssa, sillä yhteiskäyttö muiden kanssa lisää hukkakaurasaastunnan vaaraa. Viljelystarkastajan on suositeltavaa keskustella asiasta viljelijän kanssa. 6.2.10 Viljelykäytännöistä Siemenviljelyksillä tulee noudattaa hyvää viljelykäytäntöä. Hyvä viljelykäytäntö tarkoittaa, että pelto muokataan ja lannoitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja kylvö tehdään tasaisen itämisen mahdollistavalla tavalla. Viljelyssä käytetään alueelle soveltuvia lajikkeita ja määrältään riittävää siemenmäärää. Kasvinsuojelusta huolehditaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Lohkon kasvukunnon tulee mahdollistaa normaalin korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen. Siemenviljelyksillä tulee huolehtia asianmukaisesta kasvinvuorottelusta. Sadonkorjuu tapahtuu kyseisen kasvin tavanomaisena korjuuaikana. Siemenviljelyksiä ei tule perustaa riviviljelykasvien päisteisiin. 6.3 Yleistarkastus Viljelyksen tarkastuksessa on ensimmäiseksi todettava, onko viljelys oikea: onko viljelys yhtenäisesti samaa ilmoitettua lajiketta ja viljelläänkö lajiketta ilmoitetulla pinta-alalla. Kasvuston lajike tunnistetaan lajiketuntomerkkien perusteella. Lajikkeen määrittämiseen on sisällyttävä kasvustosta otettujen yksilöiden yksityiskohtaista tarkastusta, jolloin satunnaisesti valituista yksilöistä tutkitaan kaikki oleelliset tuntomerkit. Jos kasvuston tuntomerkit täsmäävät ilmoitetun lajikkeen tuntomerkkien kanssa, aloitetaan viljelyksen yleistarkastus. Lajikeaitous, vieraat lajit ja taudit on aina tutkittava koealatarkastuksella. Lajike tunnistetaan irrottamalla yhdestä kylvörivistä järjestään n. 20 yksilöä, joista tarkastetaan, että tuntomerkit täsmäävät lajiketaulukoissa esitettyjen tuntomerkkien kanssa. Kun yksilöt irrotetaan järjestyksessä kokonaan, esimerkiksi sivuversojen poikkeava kasvutapa voidaan havaita. Lajikeominaisuudet tarkastetaan pääversosta. Jos viljelys on useammassa kasvulohkossa, lajikeaitous tarkastetaan joka lohkolta erikseen. Lajikeaitoutta on tarkkailtava koko viljelystarkastuksen ajan. Ristipölytteisissä kasveissa on tarkasteltava viljelystä lajikeaitouden kannalta kokonaisuudessaan. Poikkeavat yksilöt voi havaita joukosta erottuvina esimerkiksi korkeudeltaan, kasvutavaltaan, kehitysrytmiltään tai muun vastaavan ominaisuuden perusteella. Yleistarkastuksessa viljelyksellä kuljetaan niin, että koko viljelys tarkastetaan kattavasti myös kylvörivien poikkisuuntaan nähden. Varsinkin pellonreunat ja sähkölinjojen alustat tarkastetaan huolella. Jos lohkolla on ruiskutusuria, niitä pitkin on hyvä kävellä. Ruiskutusurien hyödyntäminen varmistaa, että koko lohko tulee käytyä tasaisin välimatkoin läpi. Urien käyttö myös säästää voimia kasvuston havainnointiin. Lakoontuneissa kasvustoissa on pääsääntöisesti kuljettava kylvörivien poikkisuuntaan. Tarkastuksessa tehdään jatkuvasti havaintoja kasvuston yhtenäisyydestä, vieraiden lajien ja lajikkeiden, tautisten yksilöiden, rikkakasvien ja hukkakauran esiintymisestä. Hyvä tapa on kirjata koealat ja tehdyt havainnot esim. vihkoon, josta ne tarvittaessa löytyvät myöhemminkin. Yleistarkastuksessa tutkitaan myös aluskasvillisuutta. Kylvörivien välissä olevista viljelyskasviyksilöistä voidaan saada vihjettä esikasveista ja siten varmistaa viljelijältä saatua tietoa. Yleistarkastuksessa on hyvä tehdä havaintoja myös kylvämisen aloituspaikasta, koska sieltä selviää, kuinka tarkasti kylvökone on puhdistettu edellisen kylvön siemenistä. 33 6.3.1 Eristysetäisyydet Eristysetäisyyden tarkoituksena on vähentää vieraan siitepölyn aiheuttamaa aitouden huononemista. Siemenviljelyksen tulee olla myös riittävästi eristetty muista viljelyksistä, jotta vältetään siemenlevintäisten tautien leviäminen ja siemensadon sekaantuminen sadon korjuuvaiheessa. Eristysetäisyydet on määritelty lajeittain, siemenluokittain ja nurmi- ja nurmipalkokasveilla myös viljelyksen koon mukaan. Viljelyksen tarkastuksen yhteydessä tutkitaan, onko säädettyjä eristysetäisyyksiä lähempänä kasvustoa, josta on risteytymisvaara. Sellaisia viljelyksiä, joita ei luotettavasti voida todistaa samaksi lajikkeeksi kuin tarkastettava viljelys, pidetään eri lajikkeena. Jos vaaditut eristysetäisyydet eivät täyty, viljelystarkastaja ehdottaa sen viljelyksen osan hylkäämistä, joka on vaadittua eristysetäisyyttä lähempänä. Jos viljelystarkastaja ehdottaa esimerkiksi nurmisiemenviljelyksen lohkon tai lohkon osan hylkäämistä risteytymisvaaran perusteella, hylättävä ala on niitettävä ennen puintia. Viljelystarkastajan on kirjattava toimenpide-ehdotus pöytäkirjaan ja käytävä jälkeenpäin tarkastamassa, onko ehdotusta noudatettu. Jos esimerkiksi timotein eri lajikkeiden siemenviljelysten välissä on metsä, voidaan eristysetäisyys katsoa täyttyneeksi. Metsänä ei kuitenkaan voi pitää esimerkiksi koivukujaa tai pajukkoa. Eri siemenluokilla on eri eristysetäisyysvaatimukset. Jos viljelys on pyydetty korkeampaan luokkaan kuin eristysetäisyys sallii, tarkastajan on selvitettävä, voidaanko viljelys hyväksyä alempaan siemenluokkaan. Joskus voi olla parempi vaihtoehto hylätä osa viljelyksestä ja hyväksyä loppuosa perussiemenluokkaan. Tämä on kuitenkin poikkeuksellista, ja ennen kuin tarkastaja toimii näin, tarkastajan on oltava yhteydessä tarkastuttajaan. Pöytäkirjan huomautuskenttään on lisättävä selitys. Viljelijän vastuulla on selvittää naapurin viljelyksellä käytetyn kantasiemenen kauppaerämerkki. Tämä koskee niitä lajeja, joilla on vaatimuksia eristysetäisyyden suhteen: mm. ruis, rypsi, rapsi, heinät, apilat ja hamppu. Esimerkki Siemenviljelyksellä halutaan tuottaa rukiin perussiementä. Rukiin perussiementä tuotettaessa eristysetäisyysvaatimus on 300 m ja sertifioitua siementä tuotettaessa 250 m. Jos ruissiemenviljelyksestä on 270 m:n päässä toinen ruiskasvusto, joka on eri lajiketta, siemenviljelyksen siemenluokka voidaan ehdottaa hyväksyttäväksi sertifioiduksi siemeneksi (C). Siinä tapauksessa siemenviljelys voidaan kokonaisuudessaan hyväksyä. Nurmikasveilla risteytymistä voivat aiheuttaa liian lähellä sijaitsevan saman lajin siemenviljelysten lisäksi niittonurmet, suojavyöhykkeet ja -kaistat, joutomaat ja muut vastaavat alueet. Jos vaadittavaa eristysetäisyyttä lähempänä oleva niittonurmi on niitetty ennen tarkastusta, on tärkeää selvittää, onko se tapahtunut ennen kasvuston kukkimista. Jos asia jää epäselväksi, viljelys tai sen osa hylätään. Kun arvioidaan pientareiden tai joutomaiden kasvuston aiheuttamaa risteytymisvaaraa, tarkastellaan kasvuston runsautta ja etäisyyttä tarkastettavasta viljelyksestä. Yleensä huomioidaan vain kasvustot, jotka tiheydeltään vastaavat siemenviljelystä. Usein joutomailla tai pientareilla esimerkiksi timotein, nurminadan tai puna-apilan osuus on hyvin vähäinen, joten ne eivät yleensä aiheuta risteytymisvaaraa. 6.3.2 Rikkakasvit Haitallisina rikkakasveina pidetään sellaisia lajeja, joita on vaikea poistaa lajittelussa. Haitallisten rikkakasvien poistaminen helpottaa sadon kunnostusta ja pienentää lajittelutappioita merkittävästi. Nurmi- ja nurmipalkokasvien siementuotannossa tulee kiinnittää erityistä huomioita 34 kestorikkakasvien määrään viljelyksellä, koska kaikkia siemeniä ei voida erottaa lajittelemalla. Lajikohtaisissa luvuissa 7.1–7.19 on lueteltu lajeittain tai lajiryhmittäin haitallisia rikkakasveja. Viljelystarkastaja voi ehdottaa nurmi- tai nurmipalkokasviviljelyksen osan hylkäämistä, jos esimerkiksi vierasta lajia tai rikkakasveja on runsaasti. Jos rikkakasvit ovat vallanneet nurmikasviviljelyksen tietyn osan kokonaan (pääkasvi on muuta kuin siemenviljeltävää lajia), tällainen ala on hylättävä viljelystarkastuksessa. Joskus esimerkiksi peltosaunion eli saunakukan valtaaman ensimmäisen vuoden puna-apilalohkon niitto voi parantaa lohkon kuntoa huomattavasti seuraavana satovuonna. Rikkakasvilajit luetellaan viljelystarkastuspöytäkirjassa sille varattuun paikkaan. Myös rikkakasvien runsaus arvioidaan. 6.3.3 Hukkakaura Määritelmät: Siementuotantotilalla tarkoitetaan kylvösiementuotantoa harjoittavaa yhden tai useamman tilan tai tilanosan muodostamaa maataloudellista kokonaisuutta, jota hoidetaan samasta talouskeskuksesta. Hukkakaurarekisterillä tarkoitetaan maaseutuelinkeinoviranomaisen pitämää rekisteriä alueista, joilla esiintyy hukkakauraa. Siemenviljelyksellä tarkoitetaan viljelystä, jolla kylvösiemeneksi tarkoitettu siemenerä tuotetaan. Siemenviljelys voi olla yhdessä tai useammassa kasvulohkossa. Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatetaan yhtä kasvilajia yhtä käyttötarkoitusta varten. Peruslohkolla tarkoitetaan maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta, jota rajoittaa esimerkiksi kunnan raja, tukivyöhykkeen raja, vesistö, reunaoja, tie tai metsä. Tarkkailulohkolla tarkoitetaan sitä kasvulohkoa, jolta on löydetty hukkakauraa ja joka on merkitty kunnan hukkakaurarekisteriin. HUOM ! Peruslohko voi olla kunnan hukkakaurarekisterissä, mutta ei SITYn rekisterissä, koska SITYssa katsotaan hukkauralohkoja kasvulohkotasolla ja kunnissa peruslohkotasolla. 6.3.3.1 Siementuotannon aloittaminen ja hukkakaura SITY tarkastaa viljelystarkastusilmoituksen tallentamisen yhteydessä, onko tila kunnan hukkakaurarekisterissä, kun tila on aloittamassa siementuotantoa. Aloittavaa tilaa koskevat samat hukkakaurasäädökset ja rajoitukset kuin tilaa, jolla siementä on tuotettu aikaisemminkin. Esimerkki 1. Tilalla on yksi lohko kunnan hukkakaurarekisterissä. Tilalla ei ole aikaisemmin tuotettu siementä. Viljelijä kysyy, voiko tila alkaa tuottaa siementä ohrasta ja nurminadasta. Vastaus: Yksi lohko ei rajoita tilan siementuotantomahdollisuuksia. On kuitenkin muistettava, että hukkakaurarekisterissä olevalla lohkolla ei voi viljellä kauraa eikä siementuotettavaa lajiketta. Esimerkki 2. Tilalla on kaksi lohkoa kunnan hukkaurarekisterissä. Tilalla ei ole aikaisemmin tuotettu siementä. Viljelijä kysyy, voiko tila alkaa tuottaa siementä rypsistä ja kaurasta. Ohran siementuotantoa ei sen sijaan voi aloittaa ennen kuin vähintään toinen lohko on poistettu hukkakaurarekisteristä. Kaksi lohkoa ei rajoita tilan siementuotantomahdollisuuksia, jos tila aikoo tuottaa rypsin siementä. On kuitenkin muistettava, että hukkakaurarekisterissä olevalla lohkolla ei voi viljellä kauraa eikä siementuotettavaa lajiketta 35 6.3.3.2 Hukkakauran etsiminen kasvustosta Hukkakauran havaitsee parhaiten aurinkoa vasten. Jos tarkastaja löytää yhden hukkakauran, tarkastajan kannattaa tarkkailla aluetta löytyneen hukkakauran lähistöltä, sillä hukkakaura kasvaa usein pesäkkeinä. Kannattaa myös huomata, että osa hukkakaurayksilöistä voi olla kasvuston tasalla tai alapuolella. Hukkakauran kannalta tärkeitä tarkastettavia paikkoja ovat sähkölinjojen alustat, eläinten kulkureitit ja ojien ja jokien varret. Usein ensimmäiset hukkakaurat löytyvät lohkojen reunoilta. Jos tarkastaja havaitsee naapurin puolella hukkakauraa, kannattaa tarkastaa siemenviljelyslohko ja sen reunat erityisen tarkasti. Tarkastajan on tehtävä naapurin puolelta mahdollisesti löytyneestä hukkakaurasta ilmoitus kuntaan. 6.3.3.3 Jos hukkakauraa löytyy Jos viljelijä ei ole mukana viljelystarkastusta tehtäessä ja viljelystarkastaja löytää hukkakauran, hukkakauraa ei irroteta, vaan hukkakaura jätetään paikalleen ja merkitään esimerkiksi kepillä tai värinauhalla ja ilmoitetaan asiasta viljelijälle. Jos tunnistuksesta syntyy kiistaa, yksilö on kitkettävä kokonaan juurineen ja lähetettävä SITYyn määritettäväksi. Jos viljelijä tai tarkastaja epäilee hukkakaurasaastunnan olevan peräisin kantasiemenestä, hukkakaurayksilöt on jätettävä paikoilleen ja merkittävä esimerkiksi kepillä ja otettava yhteys kantasiemenen pakkaajaan ja SITYyn välittömästi. Jos yksi hukkakaurayksilö löytyy, kannattaa aina tarkastaa hukkakauran löytymispaikan lähialue erittäin huolellisesti, sillä hukkakauroja voi olla useampiakin. Jos hukkakauraa löytyy, tarkastajan on piirrettävä kartta, jonka perusteella hukkakauran esiintymispaikka voidaan helposti paikallistaa seuraavana vuonna. Karttaan on piirrettävä koko peruslohko ja mahdolliset kasvulohkot. Mahdolliset sähkölinjat, ladot tms. kannattaa merkitä. Hukkakaurapaikan voi merkitä esimerkiksi metrimääränä selkeästi paikallistettavista kohdista. Lisäksi karttaan merkitään viljelijän nimi, päivämäärä ja viljelystarkastusnumero. Helpoin ja paras tilanne on kuitenkin se, että käytettävissä on ilmakuvakartta, johon hukkakaurapaikka ja kasvulohkon rajat voidaan merkitä. Jos hukkakauran tunnistuksesta syntyy erimielisyyttä, hukkakauranäyte lähetetään osoitteella Evira, PL 111, 32201 Loimaa ja kuoreen lisätään merkintä ’Hukkakauranäyte’. Hukkakauran tunnistus on maksutonta. 6.3.3.4 Hukkakauraa todetaan siemenviljelyksellä Pääsääntö on, että siemenviljelys hylätään, jos viljelyksellä todetaan hukkakauraa. Jos siemenviljelys on kahdessa tai useammassa kasvulohkossa ja yhdellä kasvulohkolla todetaan hukkakauraa enintään neljä hukkakaurayksilöä, voidaan hukkakaurasta vapaiden lohkojen sato hyväksyä kylvösiementuotantoon. Hyväksynnän ehtona on hukkakaurojen kitkentä. Hukkakauraisen lohkon siemensato on voitava korjata ja jatkokäsitellä ilman, että hukkakauraisen lohkon satoa joutuu sertifioitavaksi tarkoitettuun erään. Siemenviljelys tulee hylätä, jos on olemassa hukkakauran leviämisvaara siemenviljeltävään satoon. Löytynyt hukkakaura on aina välittömästi torjuttava kitkemällä tai muulla tavalla, jos sitä löytyy tilalta. Tarkastaja voi ehdottaa viljelystä tai sen osaa hyväksyttäväksi vasta sitten, kun hän on todennut, että hukkakaura on poistettu. Tämä koskee tilan kaikkia peltoja ja alueita riippumatta siitä, mikä on hukkakauraesiintymän laajuus tai etäisyys siemenviljelykseen. Jos tilalta löytyy hukkakauraa, tarkastajan on ennen siemenviljelyksen hyväksymisen ehdottamista oltava vakuuttunut siitä, että ei ole riskiä siitä, että hukkakauraa joutuu kylvösiemeneksi tarkoitettuun 36 erään. Tarkastaja voi lisäksi aina ottaa yhteyttä SITYyn ja ehdottaa, että tilan siementuotantoon tarkoitetuilla lohkoilla tehdään uusintatarkastukset. Uusintatarkastuksen tarve on ilmoitettava välittömästi SITYlle. Jos viljelijä tai tarkastuttaja pyytää uusintatarkastusta, tarkastuksen maksaa tarkastuksen pyytäjä. 6.3.3.5 Naapuritilalla havaitaan hukkakauraa Jos siemenviljelyslohkon naapuritilan lohkolla on hukkauraa, on varmistuttava, että hukkakaura kitketään välittömästi. Tarkastajan on otettava heti yhteys kuntaan. Jos maaseutusihteeri on lomalla tms., tarkastajan on otettava yhteys ELY-keskukseen. Naapurissa havaittu hukkakaura ei vaikuta siemenviljelyksen hyväksymiseen tai hylkäämiseen. 6.3.3.6 Siemenviljelytilan torjuntasuunnitelma/torjuntaohje Viljelijän on saatava torjuntaohje tai torjuntasuunnitelma lohkolle, josta hukkakaura havaitaan. Torjuntaohje tai -suunnitelma ovat erittäin tärkeitä, koska ilman niitä kunta ei hukkakauralain mukaan saa tehdä puhtaaksitarkastusta. Viljelystarkastajat tekevät siemenviljelytilalle siemenviljelytilan torjuntasuunnitelman, josta kunnan maataloussihteeri tekee päätöksen. Samalla maataloussihteeri ratkaisee, onko saastunta niin laaja, että tilalla tarvitaan torjuntasuunnitelmaa. Siemenviljelytilan torjuntasuunnitelma liitetään viljelystarkastuspöytäkirjaan. Siemenviljelytilan torjuntasuunnitelma – lomakkeita saa SITYstä ja Eviranetistä. Tarkastajan on ilmoitettava hukkakaurahavainnot heti kuntaan. Tarkastajan on toimitettava torjuntaohjeet kuntaan mahdollisimman pian, jotta maaseutuviranomainen ehtii tehdä vaadittavat toimenpiteet ajoissa. SITY ilmoittaa kaikki hukkakaurahavainnot kunnan maataloussihteerille seuraavana talvena. Samassa ilmoituksessa SITY toimitetaan valmistellut torjuntaohjeet maataloussihteerille, jos ohje on viljelystarkastuspöytäkirjan liitteenä. Tarkastajat voivat tehdä tarkkailulohkoille myös puhtaaksitarkastuksia. puhtaaksitarkastukset ilmoitetaan SITYstä kuntiin seuraavan talven aikana. Myös nämä Esimerkkejä hukkakaurasta siemenviljelyksellä ja siementuotantotilalla. X = hukkakaura SV = siemenviljelys (kaikki SV:t saman siemenviljelyksen lohkoja ja lisäksi siemenviljeltävän lajikkeen muu tuotanto) Muu = viljelys, joka eri lajiketta kuin siementuotettava lajike = lohko SV 1 SV 2 Muu xxxxx → Siemenviljelys voidaan hyväksyä, kun hukkakaurat on kitketty. SV 1 SV 2 SV 3 xxxx → Hylkää hukkakauran saastuttama lohko SV 3. SV 1- ja SV 2-lohkot voidaan hyväksyä, kun hukkakaurat on kitketty. SV x SV x SV → Hylkää koko siemenviljelys. SV SV SV xxxxx → Hylkää koko siemenviljelys. Hukkakauralöydös hylkää vain kyseisen siemenviljelyksen eli tilan muut siemenviljelykset voidaan hyväksyä. 37 Esimerkki Tilalla on siementuotantoa kahdesta vehnälajikkeesta. Toisen lajikkeen lohkosta löytyy viisi hukkakaurayksilöä. Vain se siemenviljelys hylätään, jolta hukkakauraa löytyi. Jos monivuotiselta siemenviljelykseltä löytyy hukkakauraa, seuraavana vuonna ko. siemenviljelyksen muilla lohkoilla kuin sillä lohkolla mistä hukkakaura löytyi voi tuottaa siementä. Tarkkailulohkolla ei voi tuottaa siementä ja tarkkailulohkon monivuotisen lajin niitosta tai hävittämisestä tulee huolehtia ennen kuin tarkastaja tulee tilalle. Tarkastaja ei voi hyväksyä ko. lajikkeen siemenviljelystä ennen kuin tarkkailulohkon kasvusto on hävitetty. Esimerkki Tilalla tuotetaan Iki-timoteistä siementä kolmella lohkolla. Yhdellä Iki-lohkolla havaittiin vuonna 2014 yksi hukkakaurayksilö. Viljelijän on vuonna 2014 hävitettävä kasvusto esimerkiksi niittämällä, myrkyttämällä ja/tai kyntämällä. Jos viljelijä ei ole hävittänyt timoteikasvustoa vuonna 2014, viljelijä voi vuonna 2015 ottaa tarkkailulohkolta tuore- tai kuivaheinäsadon. Kun tarkastaja tulee tilalle, kasvuston on oltava niitetty. Jos sitä ei ole niitetty, tarkastajan on palattava toteamaan niitto hyvissä ajoin ennen kuin siemensato on puitavissa. 6.3.3.7 Siemenviljelyn jatkaminen tilalla, jolla todetaan hukkakauraa Kasvulohkosta, jolla hukkakauraa havaitaan, muodostetaan hukkakauran tarkkailulohko. Tarkkailulohkoa koskevat seuraavat määräykset: - kasvulohko säilyy SITYn tarkkailussa, kunnes se todetaan hukkakaurattomaksi kahtena peräkkäisenä vuonna. Jäljempänä on lueteltu, milloin tarkkailulohkon tarkastus hyväksytään hukkakaurattomuustarkastukseksi. - lohko tarkastetaan vuosittain viljelystarkastuksen yhteydessä. - tarkkailulohkolla ei saa tuottaa siemenviljeltävää lajiketta tai viljellä kauraa. - tarkkailulohkolle ei saa perustaa monivuotista siemennurmea kylvösiementuotantoa varten. - tarkkailulohkolle ei saa perustaa siemenviljelystä sinä vuonna, kun lohkolle tehdään toisen vuoden hukkakaurattomuustarkastus. - tarkkailulohkon kokoa tai muotoa ei saa muuttaa. - tarkkailulohkolla on noudatettava torjuntaohjetta tai suunnitelmaa (maataloussihteeriltä). - lohkolla ei saa käyttää kemiallista torjuntaa, jollei suunnitelma tai ohje sitä edellytä. - jos lohkolta löytyy hukkakauraa, se on kitkettävä tai muuten torjuttava välittömästi. Tarkkailulohkojen määrä Jos siementuotantotilalla esiintyy hukkakauraa yhdellä kasvulohkolla (yksi tarkkailulohko): siementuotanto on sallittu kaikilla lajeilla. siementuotantoa voidaan harjoittaa muilla lohkoilla kuin tarkkailulohkolla. Jos hukkakauraa esiintyy kahdella kasvulohkolla (kaksi tarkkailulohkoa): siementuotanto on sallittu timoteilla, puna-apilalla, rypsillä ja rapsilla. siementuotantoa voidaan harjoittaa muilla lohkoilla kuin tarkkailulohkoilla. Jos hukkakauraa esiintyy kolmella kasvulohkolla (kolme tarkkailulohkoa): siementuotantoa ei hyväksytä niin kauan kuin tilalla on enemmän kuin kaksi tarkkailulohkoa. Tarkastaja tekee tarkastuksen tilalla, jolla on hukkakauran tarkkailulohko Viljelystarkastaja tarkastaa aina siemenviljelytilan hukkakauran tarkkailulohkon. Jos tarkkailulohkolla on kuitenkin sellaista kasvilajia, josta puhtaaksitarkastusta ei tehdä, tarkastajan on vain todettava kasvilaji. Esimerkiksi rypsi- tai ruispellolla tarkastusta ei tehdä. Jos lohkolta on torjuttu hukkakauraa kemiallisesti, hukkakauraa on kitketty tai muuten torjuttu, lohkoa ei pidä tarkastaa. 38 Jos tarkkailulohkolla on kauraa, koko tilan kaikki siemenviljelykset hylätään, eikä siemenviljelyksiä tarkasteta. Jos viljelijä kuitenkin niittää kauralohkon ja tekee sadosta esimerkiksi tuorerehua, siemenviljelykset voidaan hyväksyä. Kaura on niitettävä niin aikaisin, että sadosta ei voi saada itämiskelpoista siementä. Tarkastajan on todettava niitto ennen kuin viljelystä voi hyväksyä. SITY lähettää viljelystarkastajalle viljelystarkastuspöytäkirjan mukana edellisenä vuonna piirretyn kartan hukkakauraesiintymän sijainnista. Tällöin on ehdottomasti tarkastettava ne paikat, joilta hukkakauraa on aikaisemmin löytynyt. Tarkastajan on myös tarkastettava, että torjuntaohjetta tai suunnitelmaa on noudatettu. Jos tarkkailulohkolla todetaan hukkakauraa, löytyneet hukkakaurat kitketään pois ennen siemenviljelyksen hyväksymistä. Puhtaaksitarkastusvuosien laskeminen aloitetaan jälleen alusta. Jos kunnan maataloussihteeri on tehnyt tarkastuksen ennen viljelystarkastajaa, viljelystarkastajan ei tarvitse tarkastaa lohkoa uudelleen. Tarkastuksen tulos on kuitenkin merkittävä pöytäkirjaan sekä huomautus, että tarkastuksen on tehnyt maataloussihteeri. Viljelystarkastajan on ilmoitettava tekemästään tarkastuksesta kuntaan. Tämä on oleellista sen takia, että maaseutusihteeri tietää lohkon tarkastetuksi. SITY toivoo kuitenkin, että jos on esimerkiksi tilanne, jossa - peruslohko on 10 ha, - siitä tarkkailulohkon osuus on 8 ha, - tarkkailulohkolla voidaan tehdä hukkakaurattomuustarkastus (laji oikea ja lohkolla ei ole torjuttu hukkakauraa), - 2 ha muulla kasvulohkolla voidaan myös tehdä hukkakaurattomuustarkastus lajin ja torjuntatilanteen kannalta, niin viljelystarkastaja tarkastaisi koko 10 ha peruslohkon ja ilmoittaisi tehdyn tarkastuksen kuntaan. Syynä tähän pyyntöön on se, että näin viljelijä pääsee eroon myös kunnan hukkakauramerkinnästä. Toisaalta kunnan työtä helpotetaan, kun kunnan maataloussihteerin ei tarvitse tarkastaa koko peruslohkoa uudelleen tai vain 2 ha ensimmäistä kertaa. SITY maksaa tällaisissa tapauksissa ylimääräisen 2 ha:n tarkastuksen. 6.3.3.8 Hukkakaurarekisteristä ja SITYn tarkkailusta poistuminen: Tila vapautuu kunnan hukkakaurarekisteristä, kun hukkakauraa ei havaita kahtena peräkkäisenä kesänä virallisessa hukkakaurattomuustarkastuksessa. Kunta tarkastaa aina koko peruslohkon, SITYn tarkkailusta voi poistaa kasvulohkon, jolla hukkakauraa havaittiin. Tarkastus on tehtävä siihen aikaan, kun hukkakaura on röyhyllä. Tarkastusta ei hyväksytä hukkakaurattomuustarkastukseksi, jos - lohkolla viljellään kauraa, rypsiä, rapsia, sinappia, ruista, kuminaa tai perunaa. - lohko on kesantona, nurmella tai kasvusto on pahoin lakoutunut. - lohkolla on torjuttu hukkakauraa esimerkiksi kitkemällä, torjunta-aineilla tai niittämällä. - muut viljelytekniset toimenpiteet estävät hukkauran havaitsemisen. Esimerkki Tarkkailulohkolle on perustettu riistapelto, joihin on kylvetty eri lajeja. Voiko puhtaaksitarkastuksen tehdä? Riistapellon hyväksyminen puhtaaksitarkastukseen riippuu kylvetyistä lajeista ja hoitokäytännöistä. Pääsääntöisesti riistapellot eivät kelpaa puhtaaksitarkastukseen, koska niihin kylvetään usein rypsiä, rapsia tai kauraa ja osa kasvustoista on monivuotisia. Käytännössä hukkakauran havaitseminen on hyvin vaikeaa, jos kasvustossa on eri lajeja, jotka ovat erikorkuisia. 39 Sama koskee myös lohkoja, joilla on runsaasti (korkeita) rikkakasveja kuten valvattia. Jos tarkastaja ei pysty havainnoimaan hukkakauraa kunnolla, tarkastusta ei tule tehdä. Hukkakauralohkojen tarkastus Miten tarkastetaan Nurmi Ruis Rypsi, rapsi Kaura Peruna Riviviljelykasvit Pellava Herne Vehnä, ohra Pellava Herne Vehnä, ohra Riistapelto Avo/sänki/ kesanto/tms. Viljelijä sanoo kitkeneensä hukkakauraa tai käyttänyt kemiallista torjuntaa Miten merkitään pöytäkirjaan Merkitse: Ei tarkastettu Korvaus tarkastuksesta Tarkasta lohko, jos viljelijä sanoo, että ei ole torjunut hukkakauraa. Jos viljelijä sanoo, että on torjunut hukkakauraa, tarkista vain kirjanpidosta. Ei tarkasteta tarkkailulohkoa, tarkista kirjanpidosta Merkitse: On tarkastettu, ei torjuttu Maksetaan tarkastetun alan mukaan Ei tarkasteta tarkkailulohkoa, tarkista kirjanpidosta laji ja lajike. Merkitse: Ei tarkastettu ja on Ei korvata erikseen, sisältyy torjuttu perusmaksuun Ei tarkasteta tarkkailulohkoa, tarkista kirjanpidosta Ei korvata erikseen, sisältyy perusmaksuun Merkitse: Ei tarkastettu ja on Ei korvata erikseen, sisältyy torjuttu perusmaksuun Merkitse: Ei tarkastettu Ei korvata erikseen, sisältyy perusmaksuun Tarkastuksen maksaja, kun viljeltävä laji ja lohkon käsittely sallivat tarkastuksen tekemisen Tapauksen kuvaus Hukkakaura löytynyt tarkkailulohkolta viime vuonna viljelystarkastuksessa Hukkakaura löytynyt peruslohkolta, joka oli löytövuonna jaettuna kahteen kasvulohkoon. Löytyi viljelystarkastuksessa. Tilalla lohko, jolle poikkeuslupa Kuka tarkastaa Viljelystarkastaja Kuka maksaa Tarkastuttaja Viljelystarkastaja Tarkastuttaja maksaa tarkkailulohkon tarkastuksen, Evira maksaa ylimääräisen pinta-alan tarkastuksen Kunta/viljelystarkastaja Jos viljelystarkastaja tarkastaa, Evira maksaa 6.3.3.9 Lisämaan ja vuokramaan hankinta siementuotantotilalle Hankittaessa lisä- tai vuokramaata on varmistettava, ettei alue ole kunnan hukkakaurarekisterissä. 40 Jos alueen lohkoja on kuitenkin kunnan hukkakaurarekisterissä, pääperiaatteena on se, että lohkoista tulee tarkkailulohkoja (ks. edellä). Erityistapauksissa voidaan myöntää poikkeuslupa. Poikkeuslupa on haettava etukäteen kirjallisesti SITYltä. Ohje ja lomake poikkeusluvan hakemiseen löytyvät osoitteesta www.evira.fi ja SITYstä. 6.3.3.10 Kahden lohkon yhdistäminen, kun toinen lohko on kunnan hukkakaurarekisterissä Jos viljelijä yhdistää hukkakaurarekisterissä olevan lohkon ja puhtaan lohkon, uuden syntyvän lohkon rekisterissä olevaa osaa käsitellään kuten tarkkailulohkoa. Puhtaalla osalla siementuotanto voi siis olla mahdollista, mutta hukkakaurarekisterissä olevaa osaa koskevat samat rajoitukset kuin tarkkailulohkoa muutenkin. Asia vaatii kuitenkin aina poikkeusluvan hakemista Evirasta ja kaikkia tilanteita käsitellään tapauskohtaisesti. Ohje koskee vain siementuotantoa, eikä vaikuta esimerkiksi kunnan ylläpitämään hukkakaurarekisteriin. Yhdistetty lohko liitetään kokonaisuudessaan hukkakaurarekisteriin. Hukkakauraan liittyvää kirjallisuutta: Jalli, H. ja Paju, R. Hukkakaura. Kirjallisuuskatsaus. 2002. MTT:n selvityksiä 8. Verkkojulkaisu osoitteesta www.mtt.fi/mtts. Kasvinsuojeluseura ry. Laki ja asetuksia Laki hukkakauran torjunnasta (185/2002) Maa- ja metsätalousministeriön asetus hukkakauran torjunnasta (326/2002) Maa- ja metsätalousministeriön asetus hukkakaurasta kylvösiementuotannossa 2/2015. 6.4 Koealatarkastus Koealatarkastuksen tavoitteena on selvittää kasvuston lajikeaitous sekä vieraiden viljelykasvilajien ja tautisten yksilöiden määrä siemenviljelyksellä. Lisäksi koealoilla tehdään havaintoja rikkakasvien esiintymisestä. Tavoitteena on antaa selvä ja vertailukelpoinen kuva siitä, millaista viljelyksen sato tulee olemaan. Tarkastajakohtaiset erot mikä on paljon ja mikä vähän pienenevät, kun tarkastaja ilmoittaa havaintonsa koealoilla havaittuina vieraan lajin, lajikkeen tai tautisten yksilöiden kappalemäärinä. 6.4.1 Koealojen valinta ja havainnointi koealoilla Tarkastaja valitsee koealat kaikilta siementuotannossa olevilta lohkoilta lohkojen pinta-alojen suhteessa. Kullekin lohkolle tuleva koealamäärä on hyvä laskea etukäteen ennen tarkastuksen aloittamista. Tarkastaja sijoittaa koealat etukäteen tasaisesti lohkon eri osiin niin, että koealojen täsmälliset paikat valitaan satunnaisesti. Tarkastaja voi valita koealan tarkan paikan esimerkiksi niin, että päättää etukäteen ottavansa 40 askelta eteenpäin ja sen jälkeen viisi askelta oikealle. Koealan paikkaa ei saa tämän jälkeen muuttaa niin, että etukäteen päätetyn koealan vieressä havaittu poikkeava yksilö tulee mukaan tai koealalle sattuva tautinen yksilö jää pois. Koealan muuttaminen on kuitenkin tarkoituksenmukaista, jos koeala osuu poikkeuksellisen huonoon kasvuston osaan, jossa kasvusto on niin harvaa tai kasvuoloista kärsinyttä, että luotettavien havaintojen tekeminen lajikeaitoudesta ei ole mahdollista. Koealat havainnoidaan erittäin huolellisesti ja jokainen epäilyttävä yksilö tutkitaan. Koealoilta havaittujen poikkeavien yksilöiden, eri lajia olevien viljelykasvien ja tautisten yksilöiden määrät 41 merkitään erilliselle muistipaperille tai -vihkoon, josta vain yhteenlasketut kokonaismäärät merkitään pöytäkirjaan. Tarkempi erottelu on tarpeen vain silloin, jos lohkojen välillä on merkittäviä eroja tuloksissa, ja esimerkiksi yhden lohkon tai sen osan hylkääminen saattaisi oleellisesti parantaa sadon laatua. Tällöin tulokset voidaan tarvittaessa antaa erillisellä kartalla tai muuten erotella tulokset pöytäkirjaan lohkokohtaisesti. 6.4.2 Koealojen määrä Koealatarkastusta varten viljelystarkastajan on suhteutettava koealojen lukumäärä viljelyksen pinta-alan mukaan. Koealoja tehdään sitä enemmän, mitä suurempi viljelys on tarkastettavana. Jos viljelys on suurempi kuin 10 ha, jaetaan viljelys kahteen tai useampaan sopivan kokoiseen korkeintaan 10 ha suuruiseen alueeseen. Tarkastaja tekee jokaiselle 10 ha alueelle vähintään alla olevan taulukon osoittaman määrän koealoja. Viljelyksen pinta-ala (ha) Koealojen lukumäärä vähintään (kpl) 1–2 4 3–4 8 5–7 12 8–10 16 Esimerkiksi 22 ha:n viljelykselle tehdään vähintään 16 + 16 + 4 = 36 koealaa, joilta tutkitaan lajipuhtaus, siemenlevintäiset taudit ja lajikeaitous. 6.4.3 Koealan koko Koealan koko vaihtelee kasvilajin, tuotettavan siemenluokan ja havainnoitavan ominaisuuden mukaan. Kullekin lajille ja lajin siemenluokalle on ilmoitettu koealan koko erikseen jäljempänä lajikohtaisissa ohjeissa (luku 7). Esimerkiksi vehnän sertifioidun siemenen 1. sukupolven (C1) viljelyksellä lajikeaitous ja siemenlevintäiset taudit todetaan 1 m²:n koealalta ja lajipuhtaus 10 m²:n koealalta. Tarkastusta tehdessä ei kannata valita kahta erillistä koealaa eri tarkoituksiin, vaan havainnoida ensin aitous, taudit ja vieraat lajikkeet 1 m²:n koealalta ja sitten laajentaa koeala 9 m²:llä vieraiden lajien tutkimiseksi. 6.4.4 Lajikeaitous Tarkastaja tutkii lajikeaitouden koealoilta lajiketuntomerkkien perusteella (ks. luku 7). Koealalla kasvavia kasveja tarkastellaan yksilöinä. Tarkastaja havainnoi kasveista pääsääntöisesti ensisijaiset lajiketuntomerkit. Jos ensisijaiset tuntomerkit eivät sovi tarkasteltavaan yksilöön, havainnoidaan toissijaiset tuntomerkit. Mikäli yksilö poikkeaa merkittävästi lajikekuvauksesta ja muista kasvuston yksilöistä, tarkastaja toteaa sen poikkeavaksi yksilöksi. Poikkeavien yksilöiden määrä merkitään viljelystarkastuspöytäkirjaan muodossa poikkeavia yksilöitä (kpl) / tutkittujen koealojen määrä (kpl) x koealojen koko (m2). Pöytäkirjaan merkitään aina poikkeavien yksilöiden yhteenlaskettu määrä koealoilla. Pöytäkirjaan kirjoitetaan myös lyhyt yhteenveto ominaisuuksista, joiden perusteella poikkeavat yksilöt tunnistettiin. Esimerkiksi Belinda-kauran viljelyksellä: ei lehden reunakarvoja. SITY tekee päätöksen siitä, onko viljelys katsottava lajikeaidoksi ottamalla huomioon myös SITYn koekentältä saadut aitoustulokset. 42 6.4.4.1 Viljelyksen hyväksyntä tai hylkäys lajikeaitouden perusteella Kun tarkastaja on valinnut koealojen lukumäärän viljelyksen pinta-alan perusteella, saa viljelyksen koealoilta löytyä yhteismäärältään enintään alla esitetyssä taulukossa mainittua hyväksymisrajaa osoittava määrä poikkeavia yksilöitä. Jos esimerkiksi viljelyksen pinta-ala on 6 ha ja koealoja on tehty 12 kpl, siemenviljelys hyväksytään, jos poikkeavia yksilöitä löytyy enintään 12 kpl. Jos koealoilta laskettu poikkeavien yksilöiden yhteismäärä tulee "hyväksytty" ja "hylkää" lukujen väliin, on koealojen määrää lisättävä neljä kerrallaan niin, että päätös lopulta syntyy. Koealojen määrää lisätään 36 koealaan asti. Jos poikkeavia yksilöitä on tällöin enintään 43, viljelys hyväksytään. Jos poikkeavia yksilöitä on 44 tai enemmän, viljelys hylätään. Lajikeaitouden osalta viljelystarkastuksen hyväksynnän ja hylkäyksen raja-arvot suhteutettuna tehtyjen koealojen määrään ovat: Koealojen määrä 4 8 12 16 20 24 28 32 36 6.4.5 Vieraiden lajikkeiden yksilöiden määrä Jos yhtä paljon tai vähemmän: Jos enemmän: HYVÄKSY HYLKÄÄ 1 10 6 15 12 19 18 24 22 30 27 35 31 39 36 44 43 44 Vieraat lajit Kasvukauden aikana tulee siemenviljelykseltä poistaa mahdollisuuksien mukaan haitalliset vieraat lajit. Viljelystarkastaja voi antaa kitkemiskehotuksia, jotka on merkittävä myös pöytäkirjaan. Esimerkiksi syysvehnästä kannattaa poistaa ruis, vaikka rukiin todellinen määrä olisi pieni. Tarkastaja voi suositella viljelystä tai sen osaa hylättäväksi, kun vierasta vaikeasti pois lajiteltavaa lajia on kasvustossa niin paljon, että lajittelu ei onnistu. Tarkastaja voi myös suositella viljelyksen huonon ja hyvän osan puimista erikseen. Esimerkiksi esikasvi on voinut kasvaa läpi vain yhdellä lohkolla. Nurmi-, nurmipalko- ja öljykasveilla siementen perusteella vaikeasti erotettavissa lajipareissa käytetään lajikeaitouden hylkäystaulukoita. Luvun 7. Lajit ja niiden tarkastaminen lajikohtaisilla sivuilla on esimerkkejä tällaisista lajipareista. Tarkastaja laskee vieraiden lajien yksilömäärän koealoilta yhteen ja merkitsee yhteenlasketun määrän viljelystarkastuspöytäkirjaan. Tarkastaja kannattaa tehdä erittely lohkoittain tarkastuttajaa varten, jos lohkot ovat hyvin erilaisia. 43 6.4.6 Viljakasvustojen siemenlevintäiset kasvitaudit Viljelystarkastuksessa todettu vehnän- ja ohranlentonoki, ohranviirutauti ja vehnänhaisunoki sekä kaurannoki ovat seurausta kantasiemenen saastumisesta. Viljelyksen tarkastuttajan kannalta on kuitenkin erittäin tärkeää, että tarkastaja merkitsee pöytäkirjaan kaikki havaitut tautiset yksilöt koealoilta. Näin tarkastuttaja voi etukäteen ennakoida esimerkiksi peittaustarvetta. Vehnän- ja ohranlentonoen, ohranviirutaudin, vehnänhaisunoen, kaurannoen ja torajyvän saastuttamien yksilöiden esiintyminen merkitään viljelystarkastuspöytäkirjaan. Tautisten yksilöiden määrät ilmoitetaan kpl / 1 m2. Vaikka koealoilla ei esiintyisikään lainkaan kasvitauteja, mutta tarkastaja löytää tautisia yksilöitä muualta kasvustosta, tarkastajan on hyvä merkitä havaintonsa pöytäkirjaan esimerkiksi huomautuskenttään. Haisunokea ei siemenviljelyksellä saa esiintyä lainkaan. Tarkastajan on merkittävä pöytäkirjaan myös pahka- ja kalkkihome. Tarkempaa tietoa siemenlevintäisten tautien tunnistamisesta on kappaleessa 9. 6.5 Viljelystarkastuksen yhteydessä sovitut toimenpiteet Viljelystarkastaja ja viljelijä voivat sopia erilaisista sadon laatua parantavista toimenpiteistä. Tällaisia ovat esimerkiksi - vieraiden lajien kitkentä - lohkon tai lohkon osan puinti erikseen esimerkiksi vieraiden lajien tai rikkakasvien takia - pahasti lakoontuneiden alueiden puinti omaksi eräksi - poikkeavien yksilöiden kitkentä (poikkeustapauksissa, otettava erikseen yhteyttä SITYyn) - rikkakasvien kitkentä, pahasti rikkaruohottuneiden alueiden niitto tai puimatta jättäminen. Omaksi eräksi puintia on syytä suositella silloin, kun osa viljelyksestä sisältää selvästi enemmän vieraita lajeja tai rikkakasveja, joita ei ennätetä kitkeä. Jos huonon osan pui yhteen paremman osan kanssa, huono osa voi lisätä lajittelutappiota merkittävästi tai aiheuttaa koko erän hylkäyksen. Viljelijän edun mukaista voi olla pitää esimerkiksi hyvän ja huonon lohkon sadot erillään toisistaan ja tällä tavoin pienentää hyvän osan lajittelutappiota. Jos viljelyksestä sovitaan jätettäväksi pois osia, on siitä mainittava viljelystarkastuspöytäkirjassa ja poisjätettävä ala ehdotetaan hylättäväksi. Nurmi- ja nurmipalkokasveilla hylättävä ala on hoitoniitettävä. Jos tarkastaja määrää hoitoniiton, tarkastajan on sovitun ajan jälkeen käytävä tarkistamassa, että hylätty ala on todella niitetty. 6.6 Hybridien tuottamiseen tarkoitetut siemenviljelykset ja niiden tarkastaminen Hybridituotantoa voi olla mm. auringonkukalla, rapsilla, rypsillä ja rukiilla. Siemenviljelykset, jotka on tarkoitettu hybridilajikkeen tuottamiseen, tarkastetaan useamman kerran kasvukauden aikana, poikkeuksena kuitenkin hybridiruis, joka tarkastetaan yhden kerran kasvukauden aikana. Tarkastajan on erikseen kiinnitettävä huomiota emilinjan hedesteriiliyteen, jos pellolla tuotetaan hybridilajiketta hedesteriilin emilinjan avulla. Tarkastajan on aina otettava yhteyttä SITYyn, kun tarkastaja tarkastaa siemenviljelyksen, josta on tarkoitus tuottaa hybridilajiketta. Eri hybridityypeillä on erilaisia vaatimuksia, jotka on otettava huomioon viljelystarkastuksia tehtäessä. 44 6.7 Viljelyksen tai lohkon hylkäämisperusteita (muu kuin hukkakaura) Mikäli viljelyksellä on puutteita esimerkiksi esikasveissa tai eristysetäisyyksissä, viljelystarkastajan on kehotettava viljelijää esimerkiksi puimaan lohkot eri eriksi. Viljelijänkin kannalta on parempi hylätä selvästi puutteellinen lohko tai kehottaa häntä puimaan lohko omaksi eräksi kuin olla huomauttamatta asiasta ja mahdollisesti aiheuttaa koko sadon hylkääminen. Hylkäyksen perusteita ovat muun muassa: 1. Siemenviljeltävän lajikkeen mahdollinen muu tuotanto, josta korjataan tuleentunut siemensato. Jos muu tuotanto on perustettu alhaisemmalla sertifioidulla siemenluokalla kuin siementuotantoon tarkoitettu ala, se aiheuttaa siemenviljelykseltä tuotettavan sadon luokan alentamisen. Tällöin muu tuotanto on viljelystarkastettava. Mikäli muu tuotanto on perustettu lajin alimmalla sertifioitavalla siemenluokalla tai muuta tuotantoa ei ole lainkaan perustettu sertifioidulla siemenellä, siementuotantoon tarkoitettu viljelys hylätään. 2. Viljelyksen esikasvivaatimukset eivät täyty. 3. Eristysetäisyysvaatimukset eivät täyty. 4. Lajiketuntomerkit eivät vastaa ilmoitettua lajiketta. 5. Vehnänhaisunoki. Tiedot merkitään pöytäkirjaan tiedoille tarkoitettuihin kohtiin. 45 7 Lajit ja niiden tarkastaminen Esiperussiemen ja jalostajan materiaali tarkastetaan kaikilla lajeilla perussiemenen säännöillä. 7.1 Vehnä Lisääntymistapa Itsepölytteinen Siemenluokat Perussiemen 1. sp. (B1) Perussiemen 2. sp. (B2) Perussiemen 3. sp. (B3) Esikasvirajoitukset Perussiemen: vähintään 2 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri vehnälajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. sertifioitu siemen 1. sp. (C1) sertifioitu siemen 2. sp. (C2) Sertifioitu siemen: vähintään 1 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri vehnälajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Syysvehnällä perustamisvuosi on esikasvivuosi. Eristysetäisyys Viljelysten on sijaittava niin, ettei ole sekoittumisvaaraa puitaessa Lajikerajoitukset Lajikeryhmittely suositteleva Haitalliset viljelykasvit Ruis (erityisesti syysvehnässä), ohra, kaura, ruisvehnä Vehnä ja 2-tahoinen ohra vaikea erottaa lajittelussa joissakin tapauksissa => kerro pöytäkirjassa ohran tahoisuus Lajikeaitous, koeala Perussiemen 2 m2 Sertifioitu siemen 1. sp 1 m2 Sertifioitu siemen 2. sp 0,3 m2 (esimerkki 30 cm x 1 m) Lajipuhtaus, koeala Kaikilla siemenluokilla 10 m2 Taudit Vehnänlentonoki Vehnänhaisunoki 1 m2 1 m2 Ensisijaiset tuntomerkit Toissijaiset tuntomerkit - tähkälle tulo - korvakkeiden antosyaaniväri - härmeisyys: tähkä, lehtituppi, lippu- lehden alapinta ja korrenniska - kale: karvaisuus, olkapään leveys, olkapään muoto, piikin pituus ja muoto - kasvin korkeus - heteen antosyaaniväri - tähkän muoto ja tiheys - vihneiden pituus - tähkän väri 46 KEVÄTVEHNÄLAJIKKEIDEN TUNTOMERKKEJÄ / SORTKÄNNETECKEN HOS VÅRVETE OLKAPÄÄ / SKULDRA MUOTO / FORM LEVEYS / BREDD MUOTO / FORM TIHEYS / TÄTHET TÄHKÄ / AX VÄRI / FÄRG KORRENNISKA / STRÅ NEDANFÖR AXET TÄHKÄ /AX HÄRMEISYYS / VAXÖVERDRAG VIHNEEN PITUUS / BORST: LÄNGD 2015 Aallotar 4 5 vaalea/vit /\-II 5 4 4 5 Aino 4 6 vaalea/vit II-/\ 6 2-3 6 5 Amaretto 6 6 vaalea/vit /\ 4 3-4 4 5 Anabel 6 8 vaalea/vit /\ 5 5 6 7 Anniina 7 7 vaalea/vit II-\/ 7 3-4 5 3 Bjarne 3 4 vaalea/vit II-/\ 4 5 3 3 Dafne 7 7 vaalea/vit II 4 4 6 4 Demonstrant 6 7 vaalea/vit II 3 5 5 5 Draco 7 8 vaalea/vit /\ 6 3 4 5 Epos 5 5 vaalea/vit /\ 5 5 3 4 Herttua 5 5 vaalea/vit II 5 4 6 5 Krabat 6 8 vaalea/vit II 6 3 6 3 Kreivi 6 7 vaalea/vit /\ 5 4 4 4 Kruunu 4 5 ruskea/färgad /\ 5 4 4 5 Lennox 7 7 vaalea/vit /\ 4 3 3 7 Lumikki 6 6 vaalea/vit /\ 6 3 7 6 Manu 4 6 ruskea/färgad /\-II 4 3 4 6 47 MUITA TUNTOMERKKEJÄ / ÖVRIGA KÄNNETECKEN Tsekkiläinen lajikekuvaus OLKAPÄÄ / SKULDRA MUOTO / FORM LEVEYS / BREDD VIHNEEN PITUUS / BORST: LÄNGD MUOTO / FORM TIHEYS / TÄTHET TÄHKÄ / AX VÄRI / FÄRG KORRENNISKA / STRÅ NEDANFÖR AXET TÄHKÄ /AX HÄRMEISYYS / VAXÖVERDRAG Marble 9 7 vaalea/vit /\-II 4 4 4 5 Puntari 3 5 vaalea/vit II 6 5 5 6 Quarna 5 5 vaalea/vit II 6 1 5 3 Seance 6 7 vaalea/vit /\ 5 5 6 6 Sertori 6 6 ruskea/färgad II 7 9 2 3 Specifik 6 6 vaalea/vit II 5 2-3 5 4 Trappe 8 6 vaalea/vit /\-II 5 3-4 2-3 6 Wanamo 4 6 vaalea/vit /\ 6 2 4 6 Wappu 7 6 vaalea/vit II 5 5 3 5 Wellamo 4 6 vaalea/vit () 5 4 3 3 Wicki 7 6 vaalea/vit /\ 5 8 3 5 Zebra 5 6 vaalea/vit II 5 4 4 3 Katso selitykset syysvehnän alla / Se kommentar under höstvetet 48 MUITA TUNTOMERKKEJÄ / ÖVRIGA KÄNNETECKEN pitkävihneinen! kale kapea / skärmfjäll smal kärki usein taipunut / axet often böjs SYYSVEHNÄLAJIKKEIDEN TUNTOMERKKEJÄ / SORTKÄNNETECKEN HOS HÖSTVETE OLKAPÄÄ / SKULDRA MUOTO / FORM LEVEYS / BREDD MUOTO / FORM TIHEYS / TÄTHET TÄHKÄ / AX VÄRI / FÄRG KORRENNISKA / STRÅ NEDANFÖR AXET TÄHKÄ /AX HÄRMEISYYS / VAXÖVERDRAG VIHNEEN PITUUS / BORST: LÄNGD 2015 Ada 8 5-6 vaalea/vit II 3 2 3? 4 Arktika 4 4 vaalea/vit /\ 5 2 3 5 Ceylon 6 7 vaalea/vit /\ 4 4 5 7 Ellvis 6 8 vaalea/vit /\ 6 3 4 6 Event 6 8 vaalea/vit /\ 4 3 7 5 Frontal 8 8 vaalea/vit /\ 6 5 5 7 Gunbo 5 6 vaalea/vit /\ 5 2 2 5 Janne 7 6 vaalea/vit /\ 4 3 3 7 JB Asano 8 8 vaalea/vit /\ 3 3 5 5 Julius 6 7 vaalea/vit /\ 3 3 2 4 Lars 7 7 vaalea/vit /\-II 5 4 4 5 Mariboss 7 5 vaalea/vit /\ 5 4 5 6 Nelson 6 8 vaalea/vit II 5 3 4 5 Olivin 6 5 vaalea/vit /\-II 4 2 5 3-5 Skagen 6 5 vaalea/vit /\ 4 3 5 5 49 MUITA TUNTOMERKKEJÄ / ÖVRIGA KÄNNETECKEN olka pyöristynyt / skuldra rundad OLKAPÄÄ / SKULDRA MUOTO / FORM LEVEYS / BREDD VIHNEEN PITUUS / BORST: LÄNGD MUOTO / FORM TIHEYS / TÄTHET TÄHKÄ / AX VÄRI / FÄRG KORRENNISKA / STRÅ NEDANFÖR AXET TÄHKÄ /AX HÄRMEISYYS / VAXÖVERDRAG SW Magnifik 5 5 vaalea/vit /\-II 6 1-2 3 4 Tryggve 4 5 vaalea/vit /\ 6 2 3 5 MUITA TUNTOMERKKEJÄ / ÖVRIGA KÄNNETECKEN Urho 4 6 vaalea/vit II-\/ 7 3 2 1 Kaikki numeroilla ilmoitetut ominaisuudet on arvosteltu asteikolla 1-9. / Gradering har gjorts på skalan 1-9. Mitä pienempi arvo on, sitä aikaisempi-lyhyempi-harvempi-kapeampi lajike on. / Ju mindre numret är, desto tidigare-kortare-glesare-smalare är sorten. Tähkän muoto / Axets form: I I=tasapaksu/parallel, / \=kärkeen kapeneva/avsmalnande, \ /=kärkeen levenevä/klubbformig, ( ) = sukkulamainen/spolformig Olkapään muoto / Skuldras form: 1 = luisu/sluttande, 3 = hieman luisu/lätt sluttande, 5 = suora/plan, 7 = kohonnut/stigande 50 7.2 Ohra Lisääntymistapa Itsepölytteinen Siemenluokat Perussiemen 1. sp. (B1) sertifioitu siemen 1. sp. (C1) Perussiemen 2. sp. (B2) sertifioitu siemen 2. sp. (C2) Perussiemen 3. sp. (B3) Esikasvirajoitukset Perussiemen: vähintään 2 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri ohralajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Sertifioitu siemen: vähintään 1 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri ohralajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Eristysetäisyys Viljelysten on sijaittava niin, ettei ole sekoittumisvaaraa puitaessa. Lajikerajoitukset Lajikeryhmittely suositteleva Haitalliset viljelykasvit Ruis, vehnä, kaura, ruisvehnä 2-tahoinen ohra ja vehnä vaikea erottaa joissakin tapauksissa, kerro pöytäkirjassa ohran tahoisuus Lajikeaitous, koealan koko Perussiemen 2 m2 Sertifioitu siemen 1. sp 1 m2 Sertifioitu siemen 2. sp 0,3 m2 (esimerkki 30 cm x 1 m) Lajipuhtaus, koealan koko Kaikilla siemenluokilla 10 m2 Taudit Ohranlentonoki Ohranviirutauti 1 m2 1 m2 Ensisijaiset tuntomerkit Toissijaiset tuntomerkit - tähkän tahoisuus - tähkän muoto - lippulehden korvakkeen antosyaaniväri - kaleiden pituus suhteessa jyvään - tähkälletuloaika - tyvisukasen karvojen pituus - tähkän asento - jyvän helpeen sivusuonien väkäsellisyys - kasvin korkeus - jyvän vatsavaon karvaisuus - tähkän tiheys - jyvän kannan muoto - vihneiden pituus suhteessa tähkään, antosyaaniväri - tähkän alimman jaokkeen pituus, taipuneisuus 51 2t 2t P P ei ei Anni Barke VI VIII P P 2t 2t P P ei on harva-keskinkertainen, II keskinkert.-tiheä, II tai vähän A,lyhyehkö pp-k mp Cerbinetta Charmay Columbus Fairytale Fennica VI VI VI VI VI P P P P P 2t 2t 2t 2t 2t P P P P P ei ei ei ei ei keskinkertainen, II melko tiheä, II tiheys keskinkertainen, II harva-keskinkertainen, II mp-k pn p-pp pp-k p-pp Grace Harbinger VI VI P P 2t 2t P P ei ei harva-keskinkertainen, II harva, II pp mp Ingmar Iron Luhkas VI VI VI P P P 2t 2t 2t p p p ei ei ei hiukan A, hyvin harva harva-keskinkertainen II harvahko, II n pp mp Maaren VI P 2t p ei harva II mp Marthe VI P 2t p ei harva - keskinkertainen, II mp Melius VI P 2t p ei harva II Milford VI P 2t p ei Minttu VII V 2t p ei Muoto form tiheys keskinkertainen, II tiheys keskinkertainen, II Yläosa Alin P P Alaosa Sivuselkäsuonten väkäset VI VI Lapakon jaokkeet Nuokkuvuus Tahoisuus rads Tyvisukasen karvat Lajike Amber Annabell Ryhmä Grup Kanta fäste OHRALAJIKKEIDEN TUNTOMERKKEJÄ KESÄ 2015 Muita tuntomerkkejä pp mp Suora Suora heikko kohouma keskipitkä, taipuu kk keskilyhyt, lähes suora sivutähkylät piikkimäiset melko suora lyhyehkö sivutähkylät piikkimäiset lyhyt, taipuu kk lyhyt, taipuu kk keskinkertainen, taipuuh-kk Suora pitkä, taipuu melko paljon sivutähkylät piikkimäiset sivutähkylät piikkimäiset sivtähkylät piikkimäiset sivutähkylät piikkimäiset olemattomat' sivutähkylät sivutähkylät melko pystyt sivutähkylät piikkimäiset Suora pitkä, taipuu kk taipuu hiukan keskinkertainen, taipuu kk lyhyt lähes suora taipuu hiukan sivutähkylät piikkimäiset pp taipuu jonkin verran sivutähkylät piikkimäiset keskinkertainen II p taipuu jonkin verran sivutähkylät piikkimäiset tiheys keskinkertainen-tiheä mp Suora 52 keskilyhyt, taipuu hiukan jokunen väkänen voi löytyä Lajike NFC Tipple Overture IX IX P 2t P 2t L L ei ei Muoto form harva- keskinkertainen, II keskinkertainen Posada VI P 2t P ei keskinkertainen II Propino Rambler Rusalka Saana IX VI VI VII P P P V 2t 2t 2t 2t L P P P ei ei ei ei harva-keskinkertainen, II keskinkertainen, II Salome Solist VI VI P 2t P 2t P P ei ei Soulmate Streif VI VI P 2t P 2t P P ei ei Sunshine SW Mitja Tocada VI VI VI P 2t P 2t P 2t P p p Trekker Vilgott VI VI P 2t P 2t Zhana Jorma Jyvä Altti VI XV V I P P P V Alvari Artturi III III Aukusti III Alin Alaosa Yläosa Nuokkuvuus Sivuselkäsuonten väkäset Tyvisukasen karvat Tahoisuus Kanta fäste Ryhmä Lapakon jaokkeet Muita tuntomerkkejä mp p-p p p-p p pp-k pp-k keskinkert.-tiheä,II tai vähän A,lyhyehkö mp keskinkertainen, II harva-keskinkertainen , vähän A p kk-n keskinkertainen, tasaleveä-sukkulamainen mp ei ei ei harva, II keskinkertainen, II harva II p p ei ei harva- keskinkertainen, II harva II p p l p ei on on on keskinkertainen, II melko harva, II melko harva, II keskinkertainen, hieman A mp pp p-p p pp p-p p pp n n mp jyrkkä jyrkkä jyrkkä kuoreton V 6t V 6t l l on on tiheys keskinkertainen, II tiheys keskinkertainen II, keskipitkä pp n jyrkkä keskijyrkkä härmeetön tähkä sivuselkäsuonissa heikosti väkäsiä V 6t l on tiheys keskinkertainen, II mp jyrkkä aleuronkerros heikosti värillinen 2t 4t 4t 6t keskinkertainen, taipuu kk lyhyt, taipuu hiukan taipuu jonkin verran sivutähkylät piikkimäiset Kohouma lähes suora pitkä, taipuu kk vatsavaon reunakarvat Suora keskilyhyt sivutähkylät pystyt II sivutähkylät piikkimäiset sivutähkylät piikkimäiset lyhyehkö, taipuu hiukan 53 taipuu jonkin verran kaleet jyvää pidemmät sivutähkylät melko pystyt taipuu jonkin verran sivutähkylät piikkimäiset Brage Edel Edvin Eerik Einar Elmeri Erkki III I III III I I I V V V V V V V 6t 6t 6t 6t 6t 6t 6t l p l l p p p on on on on on on on tiheys keskinkertainen, II harva-keskinkertainen, II keskinkertainen, II harva - keskinkertainen, II keskinkertainen, II harva-keskinkertainen, II tiheä hieman A, lyhyt-keskinkertainen mp n k mp k-n k mp jyrkkä jyrkkä jyrkkä jyrkkä jyrkkä jyrkkä jyrkkä Gaute Jalmari Justus Kaarle Kunnari(pil.) Olavi Polartop Ragna Severi Tiril Toria III III I III III III I I I III III V V V V V V V V V V V 6t 6t 6t 6t 6t 6t 6t 6t 6t 6t 6t l l p l l l p p p l l on on on on on on on on on on on keskiharva, II harva-keskinkertainen, II harva,, II harva- keskinkertainen II tiheys keskinkertainen II tiheys keskinkertainen II tiheä, A,lyhyehkö harvahko, II keskinkertainen, II harva-keskinkertainen II harva, II jyrkkä jyrkkä jyrkkä jyrkkä jyrkkä jyrkkä hyvin loiva jyrkkä jyrkkä jyrkkä jyrkkä Vertti Vilde Voitto Wolmari I III III III V V V V 6t 6t 6t 6t p l l l on on on on keskinkertainen, II harva-keskinkertainen II tiheys keskinkertainen, II tiheys melko harva, II mp n pp pp mp mp k n pp k mpk pp mp mp mp Merkkien selitykset: loivahko jyrkkä jyrkkä jyrkkä hyvin vähän väkäsiä aleuronkerros värillinen vatsavaon reunakarvat aleuronkerros värillinen heikot väkäset Tähkän nuokkuvuus: vn= voim.nuokkuva, n= nuokkuva, k= keskinkertainen, mp= melko pysty, p= pysty, hp= hyvin pysty Tähkän muoto: II= tasaleveä, A= kärkeen kapeneva Tyvisukasen karvat: l= lyhyet, p= pitkät pil. = pilosum, vatsavako karvainen 54 7.3 Kaura Lisääntymistapa Itsepölytteinen Siemenluokat Perussiemen 1. sp. (B1) Perussiemen 2. sp. (B2) Perussiemen 3. sp. (B3) Esikasvirajoitukset Perussiemen ja esiperussiemen: vähintään 2 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri kauralajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. sertifioitu siemen 1. sp. (C1) sertifioitu siemen 2. sp. (C2) Sertifioitu siemen: vähintään 1 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri kauralajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Eristysetäisyys Viljelysten on sijaittava niin, ettei ole sekoittumisvaaraa puitaessa Lajikerajoitukset Lajikeryhmittely suositteleva Haitalliset viljelykasvit Ohra, vehnä, ruis, ruisvehnä Monitahoinen ohra ja kaura on vaikea lajitella joissakin tapauksissa => kerro pöytäkirjassa, onko vieras laji moni- vai 2-tahoista ohraa Lajikeaitous, koealan koko Perussiemen 2 m2 Sertifioitu siemen 1. sp 1 m2 Sertifioitu siemen 2. sp 0,3 m2 (esimerkki 30 cm x 1 m) Lajipuhtaus, koealan koko Kaikilla siemenluokilla 10 m2 Taudit Kaurannoki 1 m2 Ensisijaiset tuntomerkit Toissijaiset tuntomerkit - röyhylletuloaika - lehtilavan reunan karvaisuus - röyhyn muoto - ylimmän solmun karvaisuus - röyhyn haarojen asento - jyvän helpeen härmeisyys, väri - kaleen härmeisyys - jyvän kantakarvojen pituus ja määrä - kasvin korkeus - jyvän liisteen pituus ja leveys - jyvän helpeellisyys - vihneellisyys 55 KAURALAJIKKEIDEN TUNTOMERKIT 2015 (Havressorternas kännecken 2015) Lajike Ryhmä Kuoren väri Solmu Lehden reunakarvat Kantakarvat Röyhyn muoto Vippans form Helpeen härmeisyys Kaleiden härmeisyys asento ställning Blomfjällets vaxöverdrag Skärmfjällets vaxöverdrag 3 5 5 6 3 5 6 6 3 5 4 7 3 vaihtelee omväxlande 3 2 3 ei helpeitä, inga blomfjäll 5 Basalhår Röyhylletulo Vippgång Kasvin pituus Växten s längd Vihneitä Borst sijoittuminen orientering 2 Grupp Skalets färg Nod Bladskivans kanthår II valkoinen, vit kalju, kal ei,nej keskipitkät, medellånga 4 4 Alku IV, XV valkoinen,vit kalju, kal on, ja keskipitkät, medellånga 4 3 Aslak I ja II valkoinen, vit kalju, kal ei,nej 5 4 3 Avanti XV valkoinen,vit kalju, kal on, ja 6 3 3 Avenuda XVII, XIII kuoreton, saknas karvainen, hårig On, Ja 5 5 Avetron Baub 2009.1968 (Harald) I valkoinen, vit kalju, kal ei,nej lyhyet, korta 4 7 2 3 5 4 5 I valkoinen, vit kalju, kal ei,nej lyhyet, korta 4 5 1 3 5 5 5 Bor 09091 IV valkoinen,vit kalju, kal on, ja lyhyet, korta 6 5 1 3 4 6 6 Belinda IV valkoinen,vit kalju, kal on, ja lyhyet, korta 6 4 1 3 5 7 6-7 Bettina IV valkoinen,vit kalju, kal on, ja 5 5 2 3 4 7 6 Eemeli II valkoinen, vit kalju, kal ei,nej lyhyet, korta keskip.-pitkät medellånga långa 5 5 1 3 6 4 7 Fiia I valkoinen, vit kalju, kal ei,nej lyhyet, korta 5 4 4 3 5 3 6 Flocke I valkoinen, vit kalju, kal ei,nej lyhyet, korta 4 5 4 4 4 7 IV valkoinen,vit kalju, kal on, ja lyhyet, korta 4 4 2 5 5 7 Sort Akseli Iiris vaihtelee omväxlande keskip.-pitkät medellånga långa 56 3 Ivory I valkoinen, vit kalju, kal ei,nej Julius II valkoinen, vit kalju, kal ei,nej VII kuoreton, saknas kalju, kal ei, nej Lisbeth lyhyet-keskip korta medellånga keskip.-pitkät medellånga långa 4 6 1 3 6 3 4 5 2 - 3 4 7 6 3 7 3 3 6 ei helpeitä, inga blomfjäll 4 5 5 1 2-3 3 6 4 4 5 1 4 3 5 Marika II valkoinen, vit kalju, kal ei,nej Matty II valkoinen, vit kalju, kal ei,nej keskip.-pitkät medellånga långa keskip.-pitkät medellånga långa Meeri I ja II valkoinen, vit kalju, kal ei,nej keskipitkät, medellånga 4 4 2 3 4 3 5 Mirella II valkoinen, vit kalju, kal ei,nej keskipitkät, medellånga 7 6 3 3 4 5 5 Niklas I JA II valkoinen, vit kalju, kal ei,nej keskipitkät, medellånga 4 7 2 3 5 6 6 Obelix I valkoinen, vit kalju, kal ei,nej lyhyet, korta 3 4 1 3 5 4 4 Peppi II valkoinen, vit kalju, kal ei,nej 5 4 2 3 6 4 6 Riina I, II valkoinen, vit kalju, kal ei,nej 5 5 2 3 4 5 6 Ringsaker II valkoinen, vit kalju, kal ei,nej pitkät, långa ei sovellettavis sa pitkät, jos löytyy, långa om finns 3 5 2 3 4 3 5 Rocky I valkoinen, vit kalju, kal ei,nej lyhyet, korta 3 3 3 3 3 Roope V valkoinen, vit kalju, kal ei,nej 5 6 2 3 5 4 4 Sofiina I valkoinen, vit kalju, kal ei,nej pitkät, långa lyhyet-keskip korta medellånga 3 6 4 3 5 5 7 Steinar XV valkoinen,vit kalju, kal on, ja pitkät, långa 3 5 2 3 5 5 8 Suomi I valkoinen, vit kalju, kal ei,nej lyhyet, korta 7 5 1 2 3 5 5 57 on, ja lyhyet-keskip kortamedellånga 4 4 2 2-3 3 5 4 kalju, kal ei,nej lyhyet, korta 4 4 3 2 5 6 5 valkoinen, vit kalju, kal ei,nej pitkät, långa 3-5 3 6 3-2 3 5 4 I valkoinen, vit kalju, kal ei,nej 5 5 3 3 5 3 5 XV valkoinen,vit kalju, kal on, ja lyhyet, korta keskip.-pitkät medellånga långa 5 3 1 2 4 4 7 SW Ingeborg IV valkoinen,vit kalju, kal SW Vaasa I valkoinen, vit Svala II Venla Wilhelmiina Viviana XV valkoinen,vit kalju, kal on, ja Röyhylle tulo: 3 aikaisin, 5 keskinkertaisesti, 7 myöhään Pituus: 1 hyvinlyhyt, 3 lyhyt, 5 keskinkertainen, 7 pitkä, 9 hyvin pitkä Vihneitä: 1 puuttuu/hyvinheikko, 3 heikko, 5 keskinkertainen, 7 voimakas Röyhynmuoto haarojen sijoittuminen: 1 toispuoleinen, 2 välimuoto, 3 tasapuolinen Röyhynmuoto haarojen asento: 1 pysty, 3 puolipysty, 5 vaakasuora, 7 riippuva, 9 voimakkaasti riippuva Helpeen ja kaleiden härmeisyys:1 puuttuu/hyvinheikko, 5 keskinkertainen, 9 hyvin voimakas pitkät, långa 5 3 5 3 4 6 Vippgång : 3 tidig, 5 medelmåttig, 7 sen Längd: 1 mycket kort, 3 kort, 5 medelmåttig, 7 lång, 9 mycket lång Borstighet: 1 saknas/mycket svag, 3 svag, 5 medelmåttig, 7 kraftig Vippans form, vippgrenarnas orientering: 1 ensidig, 2 mellanform, 3 jämlik Vippans form, vippgrenamas ställning: 1 upprätt, 3 halvt uppträtt 5 vågrätt, 7 hängande, 9 kraftigt hängande Blomfjäll och skärmfjäll vaxöverdrag: 1 saknas/mycket svag, 5 medelmåttig, 9 mycket kraftig 58 7 7.4 Ruis Lisääntymistapa Ristipölytteinen Siemenluokat, muut Perussiemen 1. sp. (B1) Perussiemen 2. sp. (B2) kuin hybridit Perussiemen 3. sp. (B3) sertifioitu siemen (C) Siemenluokat, hybridit Perussiemen (B) (vanhemmaislinjat) sertifioitu siemen (C) (hybridisiemen) Esikasvirajoitukset Perussiemen: vähintään 2 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri ruislajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Sertifioitu siemen: vähintään 1 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri ruislajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Syysrukiilla perustamisvuosi on esikasvivuosi. Eristysetäisyys Muut kuin hybridit Perussiemen Sertifioitu siemen 300 m 250 m Hybridien vanhemmaislinjaa (esiperus- ja perussiementä) tuotettaessa Lajikerajoitukset Haitalliset viljelykasvit kun siementuotanto perustuu hedesteriiliyteen kun siementuotanto ei perustu hedesteriiliyteen 1 000 m Hybridisiementuotannos sa 500 m 600 m Yhdellä tilalla saa tuottaa vain yhtä syysmuotoista lajiketta ja vain yhtä kevätmuotoista lajiketta kerrallaan. Ohra, kaura, vehnä, ruisvehnä Syysvehnä ehdottomasti merkittävä pöytäkirjaan. Lajikeaitous koealan koko Perussiemen 30 m2 Sertifioitu siemen 10 m2 Hybridituotannossa hedesteriilin linjan steriiliyden oltava vähintään 98 %. Lajipuhtaus koealan koko Kaikilla siemenluokilla 10 m2 Taudit Torajyvä 10 m2 Ensisijaiset tuntomerkit - kasvuston väri - härmeisyys: lehtituppi, tähkä - tähkälletuloaika - korkeus - tähkän asento, pituus - tähkän tiheys, muoto Toissijaiset tuntomerkit - lippulehden alapuolisen lehden pituus - korren nukkaisuus tähkän alapuolella - aleuronikerroksen väri 59 RUISLAJIKKEIDEN TUNTOMERKKEJÄ 2015 Muita tuntomerkkejä Tähkän muoto Lajike Aikaisuus Arantes kevät-ruis 3 / \ Brasetto 4 harmaa 5 II - / \ hybridi Caspian 5 harmaa 3 / \ hybridi Dankowskie Agat 4 Evolo (* 5 harmahtavan vihreä 4 / \ Iivo 5 keskivihreä 5 II - / \ kevätruis vaalean vihreä 4 II Kapitän Picasso (käyttösiemen) (* 5 harmaa 4 II - / \ 5 harmaa 5 II Hyvin lyhytkortinen, tähkä nuokkuva, keskinkertainen - tiheä Reetta 5 harmaa 5 II Tähkän asento puolipysty Rogo kevätruis 4 / \ tähkän alapuolella hyvin vähän karvoja Juuso Kasvuston väri Tähkän pituus 3 Tähkän nuokkumisasento vaakasuora tähkä härmeinen Lyhytkortinen, tähkän nuokkumisasento vaakasuora-alaspäin Tähkä harva - keskinkertainen, tuleentuneena puolipysty - vaakasuorassa Tähkän nuokkumisasento vaakasuora, karvoja tähkän alapuolella keskimääräistä runsaammin synteettinen lajike Kaikki numeroilla ilmoitetut ominaisuudet on arvosteltu asteikolla 1-9. Mitä pienempi lajikkeen saama arvo on, sitä aikaisempi tai lyhyempi lajike on kyseisen ominaisuuden suhteen. Tähkän muoto: I I=tasapaksu, / \=kärkeen kapeneva, \ /=kärkeen levenevä, ( ) = sukkulamainen (* Hybridivanhempien kuvaukset saatavissa pyydettäessä 60 7.5 Ruisvehnä Lisääntymistapa Itsepölytteisiä ja ristipölytteisiä lajikkeita Siemenluokat, muut Perussiemen 1. sp. (B1) Perussiemen 2. sp. (B2) kuin hybridit Perussiemen 3. sp. (B3) sertifioitu siemen 1. sp. (C1) sertifioitu siemen 2. sp. (C2) Siemenluokat, hybridit Perussiemen (B) sertifioitu siemen (C) Esikasvirajoitukset Perussiemen: vähintään 2 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri ruisvehnälajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Sertifioitu siemen: vähintään 1 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri ruisvehnälajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Eristysetäisyys Lajikerajoitukset Haitalliset viljelykasvit Lajikeaitous, koealan koko Itsepölytteiset lajikkeet Perussiemen Sertifioitu siemen 50 m 20 m Ristipölytteiset lajikkeet Perussiemen Sertifioitu siemen 300 m 250 m Yhdellä viljelmällä saa tuottaa vain yhtä lajiketta kerrallaan ristipölytteisistä lajikkeista. Ohra, kaura, ruis, vehnä Itsepölytteiset lajikkeet Perussiemen Sertifioitu siemen 1.sp 2 m2 1 m2 Sertifioitu siemen 2. sp 0,3 m2 (esimerkki 30 cm x 1 m) Ristipölytteiset lajikkeet Lajipuhtaus, koealan koko Perussiemen Sertifioitu siemen 30 m2 10 m2 Kaikki lajikkeet ja siemenluokat 10 61 2 7.6 Herne Lisääntymistapa Itsepölytteinen Siemenluokat Perussiemen sp. (B) Esikasvirajoitukset Vähintään 2 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri hernelajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Eristysetäisyys Viljelysten on sijaittava niin, ettei ole sekoittumisvaaraa puitaessa. Lajikerajoitukset Ei lajikerajoituksia Haitalliset viljelykasvit Tukikasvina käytettävä vilja voi olla sertifioimatonta (sovittava pakkaamon kanssa Lajikeaitous, koealan koko Perussiemen 30 m2 Sertifioitu siemen 1.sp 10 m2 Sertifioitu siemen 2. sp 10 m2 Kaikki siemenluokat 10 m2 Lajipuhtaus, koealan koko sertifioitu siemen 1. sp. (C1) sertifioitu siemen 2. sp. (C2) Taudit Ensisijaiset tuntomerkit Toissijaiset tuntomerkit - lehdykällisyys - nivelten lukumäärä - korvakkeiden marmorointi, antosyaanirengas - korkeus kukinnan jälkeen - kukan väri - lehdykän koko - kukkimisaika - korvakkeen koko, muoto - palon kärjen muoto - kukkien lukumäärä - purjeen koko, kärkikolon syvyys, alareunan muoto ja piikin esiintyminen - verholehtien koko ja asento - palon pituus ja leveys - kaartuminen, väri 62 LEHDYKÄT/ SMÅBLAD KORVAKKEET/ STIPLERNA lajike/ sort pituus/ längd leveys/ bredd laikkuisuus/ fläckighet Antti 4 4 4 Brutus 6 6 4 ei/ nej ei/ nej YLÄVERHOLEHDET/ FODRETS ÖVRE FLIKAR leveys/ bredd muoto/form 4 2 TERIÖ/ KRONA Purjeen alareunan Purjeen muoto/ leveys/ seglets seglets nederkant, bredd form SIEMENEN VÄRI/ FRÖS FÄRG PALKO/ BALJ pituus/ längd leveys/ bredd Kärjen muoto/ spets form 5 9 vihreä/ grön 3 3 2 5 8 vihreä/ grön 4 6 2 ei/ nej Hulda 5 5 1 6 6 vihreä/ grön 5 5 2 5 2 6 7 keltainen/ gul 4 3 2 4 2 5 7 keltainen/ gul 1 1 2 6 7 keltainen/ gul 4 2 ei/ nej Ingrid 5 5 5 ei/ nej Jermu 5 5 7 ei/ nej Julia 5 5 2 ei/ nej Jymy 6 5 5 6 2 7 9 vihreä/ grön 4 4 2 4 2 4 7 vihreä/ grön 4 5 2 5 9 vihreä/ grön 4 4 2 ei/ nej Karita 4 ei/ nej Nitouche 5 4 3 ei/ nej Rocket 5 5 7 5 2 5 5 keltainen/ gul 5 4 2 5 2 5 8 vihreä/ grön 5 4 2 2 5 6 vihreä/ grön 5 2 6 7 keltainen/ gul 4 5 2 5 7 keltainen/ gul 3 5 2 ei/ nej Rokka 5 4 6 Sohvi 5 5 4 Sunna kyllä/ja ei/ nej 3 4 ei/ nej Tonga 5 3 5 5 2 63 7.7 Härkäpapu, lupiinit Lisääntymistapa Ristipölytteinen Siemenluokat Perussiemen sp. (B) Esikasvirajoitukset Vähintään 2 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri härkäpapulajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. sertifioitu siemen 1. sp. (C1) sertifioitu siemen 2. sp. (C2) Vähintään 3 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty saman lajin eri lupiinilajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Eristysetäisyys Siemenlisäykseen tarkoitetut viljelys enintään 2 ha viljelys yli 2 ha Rehukasvituotantoon tarkoitetut viljelys enintään 2 ha viljelys yli 2 ha 200 m 100 m 100 m 50 m Lajikerajoitukset Ei lajikerajoitusryhmittelyä Haitalliset viljelykasvit Muut lupiinilajit Lajikeaitous, koealan koko Perussiemen 30 m2 Sertifioitu siemen 10 m2 Lajipuhtaus, koealan koko Perussiemen Sertifioitu siemen 30 m2 10 m2 Taudit Ensisijaiset tuntomerkit, härkäpapu - kukan tumma laikku - nivelvälien määrä ennen 1. kukkaterttua - lehtien väri - palon pituus, leveys, kaareutuvuus - palkojen asento Ensisijaiset tuntomerkit, lupiini - kukan väri - päätylehdykän pituus ylimmän kukkivan nivelen alapuolella - kasvin korkeus - palon pituus, katsotaan pääkukinnon puolivälistä 64 7.8 Kitupellava eli ruistankio (Camelina) Lisääntymistapa Ristipölytteinen Siemenluokat Lajikkeeton kaupallinen (K) Esikasvirajoitukset Suositus: vähintään 5 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty ristikukkaislajia (suositus tautivaaran takia) Eristysetäisyys Ei vaatimuksia Lajikerajoitukset Ei rajoituksia Haitalliset viljelykasvit Rypsi, rapsi Haitalliset rikkakasvit Peltomatara Lajipuhtaus, koealan koko 10 m2 Taudit Kalkkihomeesta huomautus pöytäkirjaan Huomautus Camelinan tuotannossa on otettava huomioon se, että rypsin ja rapsin siemen saattavat olla vaikeita lajitella Camelinan sadosta. Siementuotannossa kannattaa noudattaa viiden vuoden lajikiertoa myös tautivaaran takia niin, ettei Camelinan esikasveina ole ollut viiteen vuoteen muita ristikukkaislajeja kuten rypsiä, rapsia tai kaalikasveja. 65 7.9 Pellava Koskee öljy- ja kuitupellavaa. Lisääntymistapa Itsepölytteinen Siemenluokat Perussiemen 1. sp. (B1) Perussiemen 2. sp. (B2) Perussiemen 3. sp. (B3) Esikasvirajoitukset Eristysetäisyys Vähintään 1 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri pellavalajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Viljelysten on sijaittava niin, ettei ole sekoittumisvaaraa puitaessa. Lajikerajoitukset Yhdellä tilalla suositellaan viljeltävän vain yhtä lajiketta. sertifioitu siemen 1. sp. (C1) sertifioitu siemen 2. sp. (C2) sertifioitu siemen 3. sp. (C3) Haitalliset viljelykasvit Lajikeaitous, koealan koko Perussiemen 30 m2 Sertifioitu siemen 10 m2 Lajipuhtaus, koealan koko Kaikki siemenluokat 1 m2 Taudit Ensisijaiset tuntomerkit Toissijaiset tuntomerkit Kukan väri Kasvin korkeus Suomessa siementuotantoa kahdesta lajikkeesta (tilanne 2014) Ominaisuus Laser Heljä kukan väri ja koko valkoinen, pieni violetti, kooltaan keskinkertainen terälehdet laskostuneet eivät laskostuneet heteen palhon yläosa heteen ponsi valkoinen kellertävä sininen sinertävä emin vartalon tyvi valkoinen sininen siemenkota pieni pieni - keskikokoinen 66 7.10 Auringonkukka Lisääntymistapa Itsepölytteinen Siemenluokat Perussiemen (B) Esikasvirajoitukset Vähintään 1 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri auringonkukkalajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Eristysetäisyys Perussiemen, hybridit 1 500 m Perussiemen, muut kuin hybridit Sertifioitu siemen 700 m sertifioitu siemen (C) 500 m Lajikerajoitukset Ei rajoituksia. Haitalliset viljelykasvit Lajikeaitous ja lajipuhtaus koealan koko Perussiemen 30 m2 Sertifioitu siemen 10 m2 Hybridituotanto Vähintään kaksi viljelystarkastusta kasvukauden aikana. Hedesteriliteetin havaitsemiseksi ainakin toinen tarkastuskerta on tehtävä kukinnan aikana. Hybridilajikkeita ensimmäisen kerran tarkastavan on ehdottomasti otettava yhteyttä SITYyn ennen ensimmäistä tarkastusta. Lajipuhtaus, koealan koko 10 m2 Kaikilla siemen luokilla Taudit 1 m2 Ensisijaiset tuntomerkit Toissijaiset tuntomerkit Otettava yhteys SITYyn 67 7.11 Hamppu Lisääntymistapa Siemenluokat Ristipölytteinen Lajikkeet voivat olla yksikotisia (hede- ja emikukat samassa kasviyksilössä) tai kaksikotisia (hede- ja emikukat eri kasviyksilöissä, esim. Finola) Siemenluokat riippuvat siitä, onko lajike yksi- vai kaksikotinen Yksikotiset lajikkeet Kaksikotiset lajikkeet Perussiemen sp. (B) Perussiemen sp , (B) Sertifioitu siemen 1. sp. (C1) sertifioitu siemen sp. (C) Sertifioitu siemen 2. sp. (C2) Esikasvirajoitukset Vähintään 1 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri hamppulajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Eristysetäisyys Yksikotiset lajikkeet Perussiemen Sertifioitu siemen Lajikerajoitukset Kaksikotiset lajikkeet 5 000 m Perussiemen 1 000 m Sertifioitu siemen Viljelmällä saa olla siemen- tai muussa tuotannossa kerrallaan vain yhtä lajiketta. Haitalliset viljelykasvit Lajikeaitous, koealan koko Lajipuhtaus, koealan koko 400 m 200 m Perussiemen 30 m2 Sertifioitu siemen 10 m2 Kaikki siemenluokat 10 m2 Taudit Lajikkeet Suomessa siementuotantoa Finola-öljyhampusta. Lajikeominaisuuksia - Kaksikotinen (ks. Kuva) - Hampuksi matala 68 Kaksikotinen hamppu, lajike Finola Emikasvi, matalampia kuin hedekasvit Kuva Kaarina Paavilainen Hedekasvi, korkeampia kuin emikasvit, kukkivana kukat suurempia ja erottuvia 69 7.12 Rypsi ja rapsi Tarkastettaessa todetaan, onko rypsiä rapsin joukossa tai rapsia rypsin joukossa. Rypsiä ja rapsia erottavia tuntomerkkejä Ominaisuus Rypsi Rapsi Lehtien väri Puhtaanvihreät Sinertävänvihreät Koko Hennompi ja lyhempi (lidut, varsi, kukat jne.) Kaikin puolin kookkaampi, varsi tanakampi Lehtilavan karvat Alimmat lehdet usein karvaiset Lehdet kaljut (karvattomat) Alimpien lehtien lapojen vahapinta Ei ole On Juuri auenneet kukat Ylettyvät nuppuja korkeammalle Ovat nuppujen tasolla Varsilehdet Tyvi ympäröi varren vain osaksi Tyvi ympäröi varren kokonaan Rypsi on samaa lajia kuin nauris, ja ne muistuttavat toisiaan. Rypsi ja kiinankaali ovat samaa lajia Rapsi on samaa lajia kuin lanttu ja ne muistuttavat toisiaan. Vahingoittuminen voi vaikuttaa rypsin ja rapsin ulkonäköön ja kasvuun hyvin voimakkaasti. Esimerkiksi nuoren kasvin vahingoittuminen voi saada aikaan voimakkaan kasvun, minkä seurauksena nuorena vahingoittunut kasviyksilö nousee selvästi muuta kasvustoa korkeammalle, ja varsi saattaa olla suhteellisen vankka. Poikkeavia kasveja etsittäessä kannattaa siis aina tutkia poikkeuksellisen suurten rypsi- ja rapsiyksilöiden tyvi sen varalta, että ne ovat vahingoittuneita. Vahingoittuneita kasveja ei lasketa poikkeaviksi. Lehdissä toisinaan havaittavat lehtivihreättömät alueet eivät ole poikkeavuuden merkki. Valtaväristä eroava kukan väri on osoitus poikkeavuudesta. Rypsi- ja rapsihybridit Rypsi- ja rapsihybridien tuotantoon aiotut viljelykset on tarkastettava kolme kertaa kasvukauden aikana. Ensimmäinen tarkastuskerta on ennen kukintaa, toinen kukinnan keskivaiheessa ja kolmas kerta kukinnan lopussa. Hybridituotannossa hedesteriilin linjan steriiliyden oltava vähintään 98 %. 70 7.13 Rypsi Lisääntymistapa Ristipölytteinen Siemenluokat Perussiemen (B) Esikasvirajoitukset Vähintään 5 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri rypsilajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Muut kuin hybridit Perussiemen 400 m Sertifioitu siemen 200 m Hybridisiementuotannossa Perussiemen 500 m (vanhemmaislinjat) Sertifioitu siemen 300 m (hybridituotanto) Eristysetäisyys Sertifioitu siemen (C) Lajikerajoitukset Yhdellä tilalla sallitaan viljeltävän vain yhtä lajiketta kerrallaan. Syys- ja kevätrypsi ovat samaa lajia. Rypsi ja kiinankaali ovat samaa lajia. Haitalliset viljelykasvit Rapsi, sinappi Haitalliset rikkakasvit Peltomatara Lajikeaitous koealan koko Muut kuin hybridit Perussiemen 30 m2 Sertifioitu siemen 10 m2 Hybridituotanto: ota yhteys SITYyn. Hybridituotanto Ks. myös luku 7.11. Hybridilajikkeita tarkastavan on ehdottomasti otettava yhteyttä SITYyn ennen ensimmäistä tarkastusta. Lajipuhtaus, koealan koko Perussiemen Sertifioitu siemen Taudit Käytetään lajikeaitouden hylkäystaulukoita, kun kyseessä on vaikeasti siementen perusteella erotettavat lajit. Esimerkiksi rypsi – rapsi. Pahkahome 1 m2 Ilmoitetaan pöytäkirjassa kpl/ 1 m2, jos runsaasti, niin %-arvio. 30 m2 10 m2 Ensisijaiset tuntomerkit - kasvuston väri, aikaisuus Toissijaiset tuntomerkit - alimpien lehtien liuskoittuneisuus ja hammaslaitaisuus - lituominaisuudet: palon piikin ja kannan pituudet, lidun väri - kukan väri - varren pituus, paksuus, lakoontumistaipumus 71 7.14 Rapsi Lisääntymistapa Siemenluokat Esikasvirajoitukset Ristipölytteinen Perussiemen (B) sertifioitu siemen (C) Vähintään 5 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri rapsilajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Rapsihybridi on tuotettava peltolohkolla, jolla ei ole viljelty ristikukkaisia kasveja viiteen vuoteen. Eristysetäisyys Muut kuin hybridit Perussiemen 200 m Sertifioitu siemen 100 m Hybridisiementuotannossa Perussiemen 500 m Lajikerajoitukset Haitalliset viljelykasvit Sertifioitu siemen 300 m Yhdellä tilalla sallitaan viljeltävän vain yhtä lajiketta kerrallaan. Syys- ja kevätrapsi ovat samaa lajia, joten lajikerajoitus koskee myös niitä. Rypsi, sinappi Haitalliset rikkakasvit Peltomatara Lajikeaitous, koealan koko Hybridituotanto Muut kuin hybridit Perussiemen 30 m2 Sertifioitu siemen 10 m2 Hybridituotanto: ota yhteyttä SITYyn. Ks. myös luku 7.11.. Hybridilajikkeita ensimmäisen kerran tarkastavan on ehdottomasti otettava yhteyttä SITYyn ennen ensimmäistä tarkastusta. Lajipuhtaus, koealan koko Perussiemen 30 m2 Sertifioitu siemen 10 m2 Käytetään lajikeaitouden hylkäystaulukoita, kun kyseessä on vaikeasti siementen perusteella erotettavat lajit. Esimerkiksi rypsi–rapsi. Taudit Pahkahome Ilmoitetaan pöytäkirjassa kpl/1 m2, jos runsaasti, niin %-arvio. Ensisijaiset tuntomerkit - kasvuston väri, aikaisuus 1 m2 Toissijaiset tuntomerkit - lituominaisuudet: palon piikin ja kannan pituudet, lidun väri - alimpien lehtien liuskoittuneisuus ja hammaslaitaisuus - kukan väri - varren pituus, paksuus, lakoontumistaipumus 72 Kevätrypsi Lajike Apollo Aurea CL Cordelia Eos Henrika Hohto Juliet SW Petita SW Rebus Tuli Valo 2015 Varren pituus lidun palko-osan pituus lidun nokan pituus lituperän pituus 6 6 6 6 6 4 4 4 2 3 7 5 5 5 5 6 6 5 5 5 7 9 8 9 6 5 5 5 5 6 6 6 5 5 5 5 5 5 6 4 5 5 5 5 5 5 4 5 5 5 6 6 6 4 5 Kevätrapsi Lajike lidun palko-osan leveys Huomautuksia imidazolinoni-herbisidejä kestävä lajike, aikainen 2015 Varren pituus lidun palko-osan pituus lidun palko-osan leveys lidun nokan pituus lituperän pituus Huomautuksia Belinda 5 4 5 4 3 Brando 6 6 4 6 6 Campino 5 5 5 5 5 DK 7150 CL 5 3 4 3 4 DK 7160 CL 3 4 5 4 5 Highlight 5 7 3 3 4 Ilves 5 3 7 2 8 Majong 6 5 6 5 6 hybridi, varren pituudessa vaihtelua Marie Merryl 5 7 4 6 4 aikainen lajike 3 5 5 4 5 aikainen lajike Proximo 5 3 5 3 5 Sheik 5 5 5 4 7 Smilla 4 6 4 5 6 Tamarin 4 4 5 6 7 Trapper Wildcat 4 5 6 5 4 5 5 5 5 5 Kaikki numeroilla ilmoitetut ominaisuudet on arvosteltu asteikolla 1-9. Mitä pienempi lajikkeen saama arvo on, sitä aikaisempi/lyhyempi/kapeampi lajike on. 73 hybridi, imidazolinoni-herbisidejä kestävä lajike hybridi hybridi, imidazolinoni-herbisidejä kestävä lajike hybridi, imidazolinoni-herbisidejä kestävä lajike hybridi aikaisin lajike, hybridi 7.15 Kumina Lisääntymistapa Ristipölytteinen Satovuosien määrä Ei rajoitusta Siemenluokat Perussiemen (B) Esikasvirajoitukset Vähintään 2 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri kuminalajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Ei koske lajikkeetonta kaupallista. Eristysetäisyys Perussiemen Sertifioitu siemen Lajikkeeton kaupallinen Lajikerajoitukset Yhdellä tilalla sallitaan viljeltävän vain yhtä lajiketta kerrallaan. Ei koske lajikkeetonta kaupallista. Haitalliset viljelykasvit Pellava Haitalliset rikkakasvit Saunakukka, ohdake, pujo, linnunkaali Lajikeaitous Perussiemen Sertifioitu siemen Perussiemen Sertifioitu siemen Lajipuhtaus, koealan koko sertifioitu siemen (C) Lajikkeeton kaupallinen (K) 400 m 200 m Ei vaatimusta 30 m2 10 m2 30 m2 10 m2 Jos kuminan tuotanto on tarkoitettu maustekasvituotantoon, kuminasta voi tuottaa lajikkeetonta kaupallista siementä. Tässä tapauksessa kuminalle ei ole esikasvi- tai eristysetäisyysvaatimuksia, ja muu kuminantuotanto ei rajoita siementuotantoa. Tuotettava siemenluokka on lajikkeetonta kaupallista siementä. 74 7.16 Timotei, nurminata, punanata, ruokonata, koiranheinä Lisääntymistapa Ristipölytteinen Satovuosien määrä 3 peräkkäistä vuotta muut kuin ruokohelpi, ruokonata, timotei 4 peräkkäistä vuotta timotei, nurminata 5 peräkkäistä vuotta ruokohelpi, ruokonata Satovuosien laskenta alkaa siitä vuodesta, jolloin korjataan 1. siemensato. Välivuosi ei jatka tai siirrä satovuosien määrää. Siemenluokat Perussiemen Sertifioitu siemen Esikasvirajoitukset Vähintään 2 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty saman lajin eri lajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Perustamisvuosi ei ole esikasvivuosi. Eristysetäisyys Alle 2 ha viljelyksillä Perussiemen Sertifioitu siemen 200 m 100 m Yli 2 ha viljelyksillä Perussiemen Sertifioitu siemen 100 m 50 m Lajikerajoitukset Yhdellä tilalla suositellaan viljeltäväksi samasta lajista vain yhtä lajiketta kerrallaan. Haitalliset viljelykasvit Nurminadalla: raiheinät, timotei Haitalliset rikkakasvit Nadat, raiheinät: juolavehnä, linnunkaali, peltosaunio, kumina Timotei: hierakat, juolavehnä, peltosaunio, nurmilauha, jauhosavikka, peltoukonnauris, suolaheinät Perussiemen 30 m2 Lajikeaitous, koealan koko Sertifioitu siemen 10 m2 Lajipuhtaus, koealan koko 10 m2 Tulos kirjataan, ei aiheuta hylkäystä. Kaikilla siemenluokilla Jos vieras laji on hankala erottaa siementen perusteella, käytetään lajikeaitouden koealoja ja hylkäystaulukkoa. Esimerkiksi raiheinätnurminata. Ensisijaiset tuntomerkit Toissijaiset tuntomerkit - yksilön pituus - kasvutapa, kasvuston väri - lippulehden pituus ja leveys - tähkän pituus, kun tähkä on täysin kehittynyt - tähkälletuloaika, kehitysaste - lehtien leveys Timotei ja nurminata Joissakin mitatuissa ominaisuuksissa esiintyy vaihtelua enemmän kuin toisissa. Lajikekohtainen vaihtelukerroin kertoo, montako prosenttia yksilöt keskimäärin poikkeavat ominaisuuden keskiarvosta. Varren pituudessa esiintyy vähemmän vaihtelua yksilöiden välillä kuin lippulehden ja kukinnon pituudessa. Yksittäisten yksilöiden varren pituus poikkeaa keskimäärin 9–14 % keskiarvopituudesta. Timotein kukinnon pituus poikkeaa 20–25 % ja lippulehden pituus 25–34 % mitatusta keskiarvosta. Nurminadan lippulehden leveys poikkeaa 21–26 % ja pituus 25–32 % mitatusta keskiarvosta. Mitä pienempi vaihtelukerroin on, sitä luotettavampi ominaisuus on poikkeavia yksilöitä määritettäessä. 75 Timotei Lajike Korren pituus 2015 Kukinnan Lippuleh Lippulehden aikaisuus den leveys pituus 2 4 5 Tähkän pituus Grindstad 5 Haukila Iki 6 6 4 4 5 5 5 5 6 6 Jonatan Lidar 6 4 4 3 6 5 5 5 7 2 Niilo 5 7 6 6 6 Nokka 7 4 6 6 5 Nuutti 3 8 4 5 3 Rakel Rhonia Rigel 4 5 4 3 4 2 4 5 4 5 5 5 3 4 5 Rubinia 6 4 5 5 4 Saga 6 4 6 6 7 Switch 6 4 5 6 5 Tammisto II 5 4 5 5 5 Tenho Tryggve 5 4 2 5 7 4 6 5 6 Tuukka 5 4 5 5 6 Tuure Uula Vega 5 6 4 4 6 3 4 5 4 5 5 4 5 6 5 Vähäsöyrinki 4 4 5 5 6 6 Kaikki numeroilla ilmoitetut ominaisuudet on arvosteltu asteikolla 1-9. Mitä pienempi lajikkeen saama arvo on, sitä aikaisempi/lyhyempi/kapeampi lajike on. 76 3 Huomautuksia Aikaisin timotei, kasvusto vaaleaa, korren pituuteen verrattuna lyhyt tähkä Korret alkavat nuokkua tuleentumisen edetessä lyhytkortinen ja kukintoinen Tähkä pitkä ja leveä, korsi nuokkuva Pitkä (joinakin vuosina). Pysty ja pituuteen verrattuna lyhyehkö lippulehti. Kasvutavaltaan pysty. Lyhytkortinen, hento lajike Korren pituuteen verrattuna pitkähkö lippulehti, ohuttähkäinen, siro lajike Leveälehtinen ja vankka lajike Melko korkea, suhteellisen kapealehtinen Aikainen, suhteellisen lyhyt lajike; Hento, kapea tähkä, kasvusto tummempaa kuin Grindstadilla Kasvusto tummaa Nurminata Lajike 2015 Korren Kukinnan Lippulehden Lippulehden pituus aikaisuus pituus leveys Huomautuksia Antti 6 6 5 6 Korsi hennohko, lehdet kapeita, lakoontuu ensimmäisenä Boris 6 6 5 6 Punaisempaa kuin Salten, korsi hennohko, lakoontuva Eevert 5 4 2 2 Fure Ilmari Inkeri Kalevi 7 6 5 6 6 6 5 5 6 7 6 5 5 6 5 5 Kasper 6 7 5 5 Klaara 5 7 4 5 SW Minto 5 7 4 3 Salten 7 7 5 6 SW Revansch 6 6 5 5 Valtteri 5 7 5 5 Ruokonata Lajike Korren pituus Kukinnan aikaisuus Lippulehden Lippulehden pituus leveys Karolina 8 8 6 6 Kora Retu Swaj 9 9 8 3 5 3 7 8 7 6 7 5 Kaikki numeroilla ilmoitetut ominaisuudet on arvosteltu asteikolla 1-9. Mitä pienempi lajikkeen saama arvo on, sitä aikaisempi/lyhyempi/kapeampi lajike on. 77 Korsi vankahko Lakoontuu helposti, aikaisemmin kuin Antti, lippulehti hieman pidempi ja kapeampi kuin muilla Korsi hennohko, lakoontuu, runsaskortisempi kuin Salten Vankka- ja vähäkortinen, lehdet leveähköt ja kiiltävät, pystyssä viimeisenä Huomautuksia kukinnot nuokkuvat 7.17 Raiheinät Englanninraiheinä, westerwoldinraiheinä, italianraiheinä Lisääntymistapa Ristipölytteinen Satovuosienmäärä Monivuotiset lajit 3 peräkkäistä vuotta. Satovuosien laskenta alkaa siitä vuodesta, jolloin korjataan 1. siemensato. Välivuosi ei siirrä tai jatka satovuosien määrää. Siemenluokat Perussiemen Esikasvirajoitukset Vähintään 2 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty saman lajin eri lajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Perustamisvuosi ei ole esikasvivuosi. Eristysetäisyys Alle 2 ha viljelyksillä Perussiemen Sertifioitu siemen 200 m 100 m Yli 2 ha viljelyksillä Perussiemen Sertifioitu siemen 100 m 50 m sertifioitu siemen Lajikerajoitukset Yhdellä tilalla suositellaan viljeltäväksi samasta lajista vain yhtä lajiketta kerrallaan. Haitalliset viljelykasvit Muut raiheinälajit, nurminata, kumina Haitalliset rikkakasvit Juolavehnä, linnunkaali Lajikeaitous koealan koko Perussiemen Sertifioitu siemen.sp 50 m2 10 m2 Lajipuhtaus koealan koko Perussiemen Sertifioitu siemen (muut lajit kuin raiheinät) 30 m2 10 m2 Jos vieras laji on muuta raiheinälajia, käytetään lajikeaitouden koealakokoa ja hylkäystaulukoita. Esimerkiksi englanninraiheinä-italianraiheinä. Jos vieras laji on muuta vaikeasti erotettavaa lajia, käytetään lajipuhtauden koealoja ja lajikeaitouden hylkäystaulukoita. Esimerkiksi englanninraiheinä -nurminata. Ensisijaiset tuntomerkit Toissijaiset tuntomerkit - yksilön pituus - kasvutapa - lippulehden pituus ja leveys - tähkän pituus, kun tähkä on täysin kehittynyt - tähkälletuloaika, kehitysaste - kasvuston väri - lehtien leveys 78 7.18 Puna-apila, alsikeapila, valkoapila Lisääntymistapa Ristipölytteinen Satovuosienmäärä 3 peräkkäistä vuotta Siemenluokat 5 peräkkäistä vuotta valkomesikkä, vuohenherne Satovuosien laskenta alkaa siitä vuodesta, jolloin korjataan 1. siemensato. Välivuosi ei siirrä tai jatka satovuosien määrää. Perussiemen sertifioitu siemen muut kuin valkomesikkä, vuohenherne Esikasvirajoitukset Vähintään 3 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty saman lajin eri lajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Perustamisvuosi ei ole esikasvivuosi. Eristysetäisyys Alle 2 ha viljelyksillä Perussiemen 200 m Sertifioitu siemen 100 m Yli 2 ha viljelyksillä Lajikerajoitukset Perussiemen 100 m Sertifioitu siemen 50 m Yhdellä tilalla suositellaan viljeltäväksi samasta lajista vain yhtä lajiketta kerrallaan. Haitalliset viljelykasvit Alsikeapila: puna-apila, rypsi Puna-apila: alsikeapila, rypsi Haitalliset rikkakasvit Puna-apila, alsikeapila: jauhosavikka, juolavehnä, hierakat, matarat, peltosaunio (saunakukka), peltotaskuruoho, pillike, tähtimöt (puinnissa), tatar Lajikeaitous koealan koko Perussiemen Sertifioitu siemen 30 m2 10 m2 Lajipuhtaus koealan koko Perussiemen Sertifioitu siemen 30 m2 10 m2 Jos vieras laji on alsikeapilaa puna-apilassa tai päinvastoin, käytetään lajikeaitouden koealakokoa ja hylkäystaulukoita. Huomautus Puna-apilalla on diploideja ja tetraploideja lajikkeita. Diploidit lajikkeet ovat pienikokoisempia (pituus, lehden koko, kukinto) kuin tetraploidit lajikkeet. Ensisijaiset tuntomerkit Toissijaiset tuntomerkit - yksilön pituus - kasvutapa - kukkimisaika, kehitysaste - kasvuston väri - kukinnon väri - lehtien koko - valkolaikkuisten kasvien osuus 79 Puna-apila Lajike Kukinnan aikaisuus 2015 Varren Lehden pituus pituus Lehden leveys Huomautuksia Betty 3 4 5 6 Matala, pienilehtinen, vielä aikaisempi kuin Bjursele, tetraploidi Bjursele 3 4 4 4 Erittäin aikainen, joukossa valkolaikkuisia yksilöitä, muuten kukat tummia, diploidi Isomäki Jesper Jokioinen 8 6 5 4 Diploidi 7 5 4 4 Diploidi 9 5 5 5 Valkokukkaisia yksilöitä n. 5%, jotka kukkivat myöhemmin, myöhäinen, diploidi Lone 8 7 6 6 Tetraploidi Perttuli Saija 2 5 4 4 Alkuperäiskasvilajike, diploidi 5 5 5 5 Diploidi SW Torun 6 6 6 8 Isolehtinen, tetraploidi SW Yngve 6 5 5 5 Isolehtinen, tetraploidi Varte 3 3 6 7 Tetraploidi Puna-apilan alkuperäiskasvilajikkeet Lajike Lahtua Lyydia Perttuli Sirppilahden Johanna Kukinnan aikaisuus 9 6 7 9 Varren pituus 8 (* 5 9 (* 4 2015 Lehden pituus Lehden leveys 5 6 5 4 5 5 5 3 Huomautuksia 9 6 5 5 Tarimaalainen 7 5 (* 5 5 Turunen 8 8 (* 5 5 Vesilahtelainen (* ei lajikekuvauksessa Kaikki numeroilla ilmoitetut ominaisuudet on arvosteltu asteikolla 1-9. Mitä pienempi lajikkeen saama arvo on, sitä aikaisempi/lyhyempi/kapeampi lajike on. 80 7.19 Lajikkeeton kaupallinen siemen Ruokohelpi, tunturinurmikka, vuohenherne, valkomesikkä, viljatatar (ei Camelina ja mustasinappi) Lisääntymistapa Ristipölytteinen Monivuotisten lajien satovuosien määrä 3 peräkkäistä vuotta Tunturinurmikka 5 peräkkäistä vuotta Ruokohelpi, valkomesikkä, vuohenherne Siemenluokat Lajikkeeton kaupallinen siemen (K) Kantasiemenen tulee olla sertifioitua tai hyväksyttyä K Esikasvirajoitukset Ei rajoituksia Eristysetäisyys Ei vaatimuksia Lajikerajoitukset Yhdellä tilalla suositellaan viljeltäväksi samasta lajista vain yhtä lajiketta kerrallaan. Haitalliset viljelykasvit Tunturinurmikka: muut nurmikkalajit Lajipuhtaus koealan koko Perussiemen Sertifioitu siemen 30 m2 10 m2 Jos vieras laji on viljelykasvista vaikeasti erotettavaa lajia, käytetään yllämainittuja koealakokoa. 81 8 Hukkakauran tunnistaminen Hukkakauran esiintyminen todetaan viljelmäkohtaisesti. Viljelystarkastajan tulee sen vuoksi tarkkailla hukkakauran mahdollista esiintymistä koko viljelmän alueella, myös liikuttaessa siemenviljelyksen ulkopuolella. Erityisesti on tarkkailtava latojen, kotieläinsuojien ja viljankäsittelylaitosten ympäristöjä sekä vesistöjen rantoja. Hukkakauran leviämisriskiä lisäävät myös naapuritilojen hukkakauraesiintymät, eläinten kulkureitit ja peltojen poikki kulkevat sähkölangat. 8.1 Hukkakauran yleistuntomerkit Hukkakauran havaitsee kasvustosta seuraavien ominaisuuksien perusteella: - pituus, - röyhyn ulkonäkö, - väri Pituus Hukkakauran alkukehitys on hidas. Tultuaan täydelle röyhylle se kohoaa useampien kasvustojen yläpuolelle. Kiikari on hyvä apuväline muuta kasvustoa korkeampien hukkakaurayksilöiden havaitsemiseksi viljelystarkastuksessa. Tähystys on suoritettava kasvuston keskikorkeuden tasolta ja sitä selvästi korkeammat epäilyttävät yksilöt on tutkittava tarkemmin. Tosin eräät hukkakauratyypit saattavat olla normaalia matalakortisempia. Täyden pituutensa hukkakaura saavuttaa vasta heinäkuun puolivälissä. Tämän vuoksi hukkakauran löytämiselle suotuisin ajanjakso sijoittuu yleensä heinäkuun loppupuolelle. Heikkokortisuutensa vuoksi hukkakaura lakoutuu kuitenkin helposti. Lakokasvustossa sen löytämismahdollisuudet huonontuvat suuresti. Hukkakauran kemiallisen torjunnan seurauksena saattaa osa hukkakauroista kehittyä heikoiksi yksilöiksi, joita on vaikea havaita kasvustosta. Röyhyn ulkonäkö Hukkakauran röyhy on hyvin laaja, pitkä ja hentohaarainen poiketen siten selvästi viljellyn kauran röyhystä. Joka tähkylästä esiin työntyvät voimakkaat vihneet antavat röyhylle "piikkisen" ulkonäön. Koska röyhyn haarat ovat pitkä, röyhy alkaa nopeasti tuleentumisen edistyessä roikkua. Röyhyn ulkonäkö on tärkein tuntomerkki etsittäessä hukkakauraa rukiista ja myöhäisemmässä kehitysvaiheessa myös kaurasta. Väri Väri antaa vihjeitä hukkakaurasta lähinnä ennen kasvuston röyhylle tuloa. Hukkakauran lehdet ovat kellertävämmän vihreät kuin useimmilla viljalajeilla. Lehdistö on myös voimakkaasti nuokkuvaa. Tuleentumisvaiheessa voi hukkakauran löytämistä helpottaa meillä yleisempien harmaa- ja ruskeajyväisten hukkakaurojen jyvien tumma väri. 8.2 Hukkakauran tarkemmat tuntomerkit Hukkakauraksi epäilty yksilö varmistetaan seuraavien tuntomerkkien avulla: - jyvien ulkonäkö - korren solmu - lehtilapojen reunakarvat - alempien lehtituppien nukkaisuus Seuraavassa esitetyt tuntomerkit koskevat Suomessa yleisimpiä hukkakaurarotuja. Tosin on myös olemassa hukkakauratyyppejä, joihin mainitut tuntomerkit eivät päde. 82 Jos tarkastuksessa ei päästä täyteen varmuuteen, voidaan yksilö lähettää määritettäväksi Evira/SITY (osoite: PL 111, 32201 LOIMAA). Tällöin määritystä varten on lähetettävä koko kasvi, juuria myöten, koska osa tuntomerkeistä on aivan kasvin tyvellä. Kasvia ei kannata sulkea muovipussiin, koska kasvi voi alkaa mädäntyä. Määritys on maksuton. 8.2.1Jyvien ulkonäkö Jyvän kannan kiinnittymiskohta on hukkakauralla levinnyt vinoksi, soikion muotoiseksi, maljamaiseksi muodostumaksi. Tavallisella kauralla ei maljamuodostumaa ole, vaan kanta on kapea ja jyrkästi päättyvä. Hukkakauralla on jyvän kannan molemmin puolin runsaasti voimakkaita kantakarvoja. Tavalliselta kauralta karvoja on vain muutama, joiden pituus vaihtelee lajikkeen mukaan. Liisteessä on runsaasti karvoja ja se on kärjestään levinnyt vinoksi soikion muotoiseksi muodostumaksi. Tavallisen kauran liiste on kalju, tasaleveä, kärjestään jyrkästi katkaistu. Jyvän kuoressa on monilla hukkakauratyypeillä pitkiä karvoja, mutta karvattomiakin tyyppejä esiintyy yleisesti. Tavallisen kauran kuori on aina kalju, mutta joillakin maatiaiskauratyypeillä voi olla karvainen kuori ainakin tähkylän ulkojyvässä. Hukkakauralla on jokaisessa jyvässä voimakas, kierteinen ja polveikas vihne, joka tuleentuneena on tumma. Tavallisella kauralla vihneitä esiintyy yleensä suhteellisen vähän, ja ne ovat esiintyessään vain tähkylän suurimmassa ns. ulkojyvässä. Tavallisen kauran vihne ei yleensä ole polveikas vaan ± suora. Jyvän väri tuleentuneena on Suomessa esiintyvillä hukkakauratyypeillä yleensä harmaa tai ruskea. Muodoltaan hukkakauran jyvä on pitkä, kapea ja litteä, kaurajalosteiden jyvää selvästi ohuempi. 8.2.2 Korsi ja lehdet Korren solmu Eräillä kaurajalosteilla (esim. Avenuda, Salo) korren solmun ylä- ja alapuoli ovat karvaiset. Toisilta kaurajalosteilta karvat puuttuvat. Hukkakauralla solmun tienoo on kalju. Joskus voi kuitenkin tavata hukkakaurayksilön, jonka korren solmun ylä- ja alapuolella on karvoja. Tällöin kuitenkin karvojen määrä ja pituus on huomattavasti suurempi kuin karvasolmuisilla kaurajalosteilla. Lehtilapojen reunakarvat Hukkakauran alimpien lehtien lapojen reunassa ja lavan tyviosassa on pitkiä, tankeita karvoja. Näitä karvoja on aina alimmissa lehdissä ja ne näkyvät hyvin myös kuivuneissa, käpristyneissä lehdissä. Tavalliselta kauralta usein puuttuvat lehtien reunakarvat, vaikka useimmilla lajikkeilla lehtilavan tyvellä jokin karva onkin. Alku, Avanti, Avenuda, Belinda, Bettina, Doreen, Freja, Iiris, Kolbu, Skarnes, Steinar, SW Ingeborg, Wilhelmiina, Vinger ja Viviana ovat tällä hetkellä viljelyssä olevia lajikkeita, joiden lehtilavan reunassa on hukkakauran tapaan karvoja. Alimpien lehtituppien nukkaisuus Monilla hukkakauratyypeillä alimpien lehtien tupissa on runsaasti nukkamaista karvaa. On kuitenkin myös hukkakauratyyppejä, joilta nämä karvat puuttuvat. Tavallisen kauran lehtitupet ovat käytännöllisesti katsoen aina kaljut. 8.3 Hukkakaura, fatuoidit ja risteytymät Viljellystä kaurasta voi perinnöllisten häiriöiden seurauksena syntyä silloin tällöin hukkakauraa 83 muistuttavia yksilöitä, joita kutsutaan fatuoideiksi. Tämän vuoksi on tärkeää kyetä erottamaan hukkakaura ja fatuoidi toisistaan. Fatuoidi ei yleensä ole normaalia kasvustoa korkeampaa ja se tulee havaituksi yleensä lähinnä röyhyn voimakkaan, hukkakauramaisen vihneellisyytensä vuoksi. Fatuoidin röyhy muistuttaa jossain määrin sen lajikkeen röyhyä, josta se on muodostunut, mutta fatuoidin röyhy on joka tapauksessa hukkakauran röyhyä selvästi pienempi, lyhythaaraisempi ja tiheämpi. Fatuoidin jyvän kannan, jyvän kantakarvojen sekä liisteen ja vihneen ominaisuudet ovat samanlaiset kuin hukkakauralla. Jyvän kuoressa ei kuitenkaan koskaan ole karvoja. Jyvä on väriltään sen lajikkeen mukainen, josta fatuoidi on syntynyt ja jyvä on hukkakauran jyvää suurempi ja täyteläisempi. Korren solmun ja lehtilapojen reunakarvaisuuden puolesta fatuoidi muistuttaa sitä lajiketta, josta se on muodostunut. Esimerkiksi Belinda-kauran fatuoidin lehtilapojen reunassa on karvoja, ja Salo-kauran fatuoidin solmun ylä- ja alapuolella on karvaa. Lehtitupet ovat fatuoideilla viljellyn kauran tapaan aina kaljut. Hukkakaura-alueelta voi tavata yksilöitä, jotka ovat viljellyn kauran ja hukkakauran risteytymiä. Näillä ominaisuudet ovat usein näiden lajien väliltä. Esimerkiksi maljamainen kanta esiintyy vain ulkojyvässä, jne. Tällaisten yksilöiden arvostelussa on varminta turvautua Evira/SITYyn. 8.4 Hukkakauran tunnistustaulukko OMINAISUUS Korren pituus Röyhy Väri tuleentumattomana Koko kasvi HUKKAKAURA FATUOIDI *) TAVALLINEN KAURA hyvin pitkä hukkakauraa hukkakauraa lyhyempi lyhyempi hyvin laaja; hukkakauraa hukkakauraa pitkä ja pienempi ja pienempi ja hentohaarainen tiheämpi tiheämpi HUOM! kellertävän vihreä ei tummempi tummempi lajikkeen mukainen on tai ei, vaihtelee lajikkeiden välillä kanta maljamainen kantakarvat on liiste helpeen (kuoren) karvaisuus karvainen, kärjestä maljamainen karvainen tai kalju maljamainen kapea, jyrkästi päättyvä on yleensä muutamia, pituus vaihtelee karvainen, kalju, kärjestä kärjestä jyrkästi katkaistu maljamainen kalju kalju vain hukkakauralla voi olla karvainen (maatiaisilla?) vihneen esiintyminen Jyvä Helpeiden ja kaleiden härmeisyys jokaisessa jyvässä jokaisessa jyvässä 84 vain ulkojyvissä ja siinäkin monilla lajikkeilla harvinainen vihneen ulkonäkö väri muoto voimakas, kierteinen, polveikas yleensä harmaa tai ruskea pieni, pitkä, kapea, litteä voimakas, kierteinen, polveikas viljeltävien lajikkeiden mukainen hukkakauraa isompi ja pulleampi kalju tai karvainen usein heikko ja suora viljeltävien lajikkeiden mukainen hukkakauraa isompi ja pulleampi kalju tai karvainen Korren solmun yläja alapuolinen karvaisuus kalju Lehtilapojen reunakarvoja on (lähes aina) on tai ei on tai ei Alimpien lehtituppien nukkaisuus on tai ei ei ei Vain Salolla ja Avenudalla. Jos hk:lla karvoja, niitä on runsaasti – harvinaista. Löytyy: Alku, Avanti, Avenuda, Belinda, Bettina, Doreen, Freja, Iiris, Kolbu, Skarnes, Steinar, SW Ingeborg, Vinger, Viviana, Wilhelmiina vain hukkakauralla *) Viljellystä kaurasta voi perinnöllisten häiriöiden seurauksena syntyä hukkakauraa muistuttavia yksilöitä, joita kutsutaan fatuoideiksi. 85 8.5 Hukkakaura, kuvia Hukkakauran kalju solmu ja lehtilavan tyvi ja reunakarvoja Hukkakauran alimmat lehtitupet voivat olla nukkaiset Hukkakauran röyhy Puhdin fatuoidin röyhy: fatuoidien ominaisuudet muistuttavat emolajiketta 86 Puhdin fatuoidin jyviä Hukkakauran jyviä Kuvat: Osmo Ulvinen 9 Siemenlevintäiset taudit Viirutauti Viirutaudin tunnistaa ohran lehdillä olevista lehtisuonten suuntaisista viiruista. Viirut ovat aluksi keltaisia, mutta muuttuvat myöhemmin ruskeiksi. Loppukesästä lehdet repeytyvät viirujen kohdalta liuskoiksi. Viirutautiseen kasviin ei kehity kunnollista tähkää, vaan tähkä jää joko osittain tai kokonaan tuppeen. Verkkolaikku Verkkolaikku aiheuttaa ohran lehdille pitkänomaisia, lehtisuonten suuntaisia laikkuja, jotka muodostavat verkkomaisen kuvion. Laikut ovat ruskeita, ja niitä ympäröi keltainen solukko. Verkkolaikusta voi esiintyä myös vaikeammin tunnistettavaa ’’pistetyypin’’ muotoa, jolloin se muistuttaa erehdyttävästi ohran tyvi- ja lehtilaikkua. Verkkolaikku ei vaikuta suoranaisesti tähkän kehitykseen. Ohran- ja vehnänlentonoki Lentonokisen ohran tai vehnän huomaa parhaiten viljan tähkälle tulovaiheessa. Lentonokiset tähkät tulevat esiin muutama päivä aiemmin kuin terveet ja ne erottuvat terveestä kasvustosta mustien, noki-itiömassan täyttämien jyvien ansiosta. Kukintavaiheessa noki-itiöt vapautuvat ja lentävät tuulen mukana pois. Jäljelle jäävät vain tyhjät tähkälapakot. Kaurannoki Kaurannoen tunnistaa parhaiten röyhylle tulovaiheessa. Mustat nokiröyhyt tulevat esiin pari päivää myöhemmin kuin terveet, ja sairaat kasvit jäävät terveitä hieman lyhyemmiksi. Vehnänhaisunoki Vehnänhaisunokiset kasviyksilöt ovat tervettä kasvustoa matalampia. Musta noki-itiömassa on jyvän kuoren sisällä, joten sitä on vaikea havaita. Tähkälle tulovaiheessa haisunokinen tähkä on hieman tummemman vihreä kuin terve tähkä. Viljan kellastuessa sairas tähkä on tervettä vaaleampi ja harmaampi. Haisunokisessa tähkässä jyvät ovat harittavammassa asennossa kuin terveissä tähkissä. Pahanhajuinen itiömassa vapautuu vasta puinnin yhteydessä. Pahkahome Pahkahome on moni-isäntäinen kasvitauti, joka aiheuttaa satotappioita sadekesinä rypsille, rapsille ja sinapille. Lehtihankoihin ja sivuversoihin, joihin on kertynyt mm. kukista kasvijätettä, syntyy aluksi vetisiä laikkuja. Varsi muuttuu vaaleaksi, ja verson yläosa voi kuolla. Taudinaiheuttaja on helppo tunnistaa varren sisälle muodostuvista mustista, pitkulaisista rihmastopahkoista. Märissä oloissa pahkoja muodostuu joskus myös varsien pinnoille. Torajyvä Torajyvän isäntäkasveja ovat kaikki vilja- ja nurmikasvilajit, mutta yleisin se on rukiilla. Kasvitaudin seurauksena tähkään syntyy mustan sinipunaisia rihmastopahkoja eli torajyviä. Kalkkihome Kalkkihome tartuttaa mm. rypsiä, sinappia ja ruistankiota (Camelina). Kukinnan aikana versojen kärjet muuttuvat epämuotoisiksi, ja niitä peittää puhtaanvalkoinen puuterimainen homekerros. Kukat voivat olla ruusukemaisia ja vihreitä. Lopuksi kalkkihomeen saastuttamat latvat muuttuvat likaisen ruskeiksi. Kalkkihome talvehtii siemenessä ja maassa, mutta tärkein tartuntalähde lienee lutukka. Kasvinsuojeluseura julkaisee viljojen ja muiden peltokasvien taudeista oppaita: Ajankohtaisia kasvinsuojeluohjeita. Kasvinsuojeluseuran julkaisuja n:o 100. 87 Siemenlevintäisiä kasvitauteja Kaurannoki Ohranverkkolaikku Ohranlentonoki Ohranlentonoki 88 Ohranviirutauti 10 Viljelystarkastusten laskutus Tarkastaja tekee laskun SITYlle ostopalvelusopimuksessa sovittujen korvausten mukaan. Laskun liitteenä käytetään SITYn valmistelemaa laskuliitettä. Laskuliitteen muodostus Viljelystarkastaja lähettää viljelystarkastuspöytäkirjat SITYlle vähintään viikon välein. Laskuliite tehdään sen mukaan, minä päivänä pöytäkirja on saapunut SITYlle. Laskuliitteeseen tulevat tiedot Tiedot saadaan suoraan SITYn sovelluksesta tietyn aikavälin mukaan, esimerkiksi 15.07.– 31.07.2015 saapuneista viljelystarkastuspöytäkirjoista. Liitteeseen SITYn sovelluksesta tulevat tiedot perustuvat tarkastajan ilmoituksiin: - Viljelystarkastusnumero (viljelystarkastaja antama) - Viljelijä - Tarkastuttaja (tarkastuksen maksaja) - Laji - Lajike - Hukkakauran tarkkailulohkon tarkastettu pinta-ala - Siemenviljeltävän lajikkeen tarkastetut hehtaarit Lisäksi SITYssä lisätään seuraavat tiedot: - Tarkastettujen pinta-alojen mukaan maksettava korvaus - Perusmaksu - Hukkakauran tarkkailulohkon lisäkorvaus - Torjuntaohjeen tuntihinta (perusmaksu sisältyy viljelystarkastuksen perusmaksuun) - Kunnan hukkakaurarekisterissä olevan hukkakauralohkon tarkastus (viljelystarkastaja täyttää erillisen liitteen) - Yhteensä euroa Viljelystarkastajan täytettäväksi: Korjaus-, kilometri (km) ja aikasarake Viljelystarkastaja Tarkastaa liitteen oikeellisuuden ja tekee tarvittavat korjaukset liitteeseen sekä korjaa liitteen summan oikeaksi. Lisää ajetut kilometrit ja käytetyn ajan (ei tarvitse eritellä viljelyksittäin, voi olla esim. yhden päivän aikana ajetut km ja aika). Lisää ajettujen kilometrien perusteella veloittamansa matkakorvauksen. Allekirjoittaa ja päivää liitteen jokaisen sivun. Toimittaa liitteen maaseutukeskukseensa tai yhdyshenkilölle edelleen laskutettavaksi. Jos tarkastaja on arvonlisäverollinen, hän lisää laskuun arvonlisäveron ja ilmoittaa laskussa y-tunnuksensa. Valvontatarkastukset (Duplicate) SITY tekee tarkastuksista erillisen liitteen. Viljelystarkastaja asiatarkastaa ja tarkistaa laskun kuten edellä on esitetty. Tietojen oikeellisuus Tarkastajan on tarkistettava, että kaikki tarvittavat tiedot ovat täytettyinä pöytäkirjassa ja täsmäävät. - Tarkastettu ala on yhtä suuri kuin hyväksytty ja hylätty ala yhteensä. - Lohkojen pinta-alat täsmäävät tarkastetun siemenviljelyksen pinta-alan kanssa. - Hukkakauran tarkkailulohkon tarkastettu pinta-ala on merkitty. Laskujen uudelleenkyselyt vähenevät, kun laskuliite on kunnossa eikä tarkastajan tekemää työtä jää laskuttamatta. 89 11 Viljelystarkastuspöytäkirjan täyttöohje 90 Yleisiä ohjeita viljelystarkastuspöytäkirjan täyttämisestä - Käytä sinistä kuulakärkikynää. - Kirjoita selvällä käsialalla. - Kirjoita mieluummin liikaa kuin liian vähän selitystä. - Käytä lisälomaketta, jos tila ei riitä, esim. piirrä hukkauralohkon ja -esiintymän paikka. - Kaikki kohdat on täytettävä. Merkitse viiva, jos kohtaan ei tule mitään tietoja. 1. Esitäyttönumero Järjestelmän antama juokseva numero. 2. Viljelystarkastusnumero Tarkastaja antaa numeron, joka on muotoa E0000 0000 (viljelystarkastajan numero + juokseva numero, josta ensimmäinen numero osoittaa tarkastusvuoden, ja kolme viimeistä numeroa on tarkastajan päätettävissä). Esimerkiksi E0216-5001, joka on tarkastajan E0216 kesän 2015 ensimmäinen tarkastus. 3. Tarkastuttaja Tarkastuksen pyytäjän nimi ja osoite. 4. Nro SITYn tarkastuttajalle antama asiakasnumero. 5. Viljelmän haltija (viljelijä) Viljelijän nimi ja osoite. 6. Nro SITYn viljelijälle antama asiakasnumero. 7. Viljelyksen sijaintikunta Kunta, jossa VILJELYS sijaitsee (jos eri kuin tilatunnuksen mukainen kunta). 8. Nro Viljelyksen sijaintikunnan numero. 9. Puh. Viljelijän puhelinnumerot (tarkastaja korjaa pöytäkirjaan oikeiksi, jos tieto on muuttunut). 10. Kantasiemenen kauppaerät Tähän kohtaan tulostuu kantasiemenen kauppaeränumero, jonka tarkastuttaja on ilmoittanut viljelystarkastuspyynnön yhteydessä. Yliviivaa kauppaerät, joita ei ole käytetty siemenviljelyksen perustamiseen ja lisää kauppaerät, joita ei ole esitäytetty. 11. Vakuuden siemenluokka Viljelystarkastajan on nähtävä käytettyjen kantasiementen vakuustodistukset. Lisäksi tarkastajan tulee pyytää nähtäväkseen lasku tai rahtikirja, josta selviää tilalle toimitetut siemenkilot. Tilalle toimitettujen siemenkilojen perusteella tarkistetaan, onko kylvösiementä tilalla riittävä määrä siemenviljelyksen perustamiseen. Monivuotisista lajeista riittää, että kilot tarkastetaan ensimmäisenä tarkastusvuonna. 12. Kenttänumero ja kenttäkokeen perusteella korkein siemenluokka, jota ko. kauppaerästä voi tuottaa. Tätä tietoa käytetään päätöksentekovaiheessa. 13. Tiltu 91 Tilatunnus, välttämätön tieto. 14. Laji Laji, jota tarkastetaan. 15. Lajike Lajike, jota tarkastetaan 16. Viljelymenetelmä luomu Tähän merkitään rasti, jos viljelymenetelmä on viljelijän mukaan luomu. 17. Tuottava siemenluokka Viljelyksen ehdotettu siemenluokka, johon viljelys halutaan tarkastaa kantasiemenestä lukien alenevasti vähintään yhdellä alaspäin. Suositeltavaa on, että viljelys tarkastetaan korkeimpaan mahdolliseen luokkaan. Jos viljakasvin siemenluokka on vakuustodistuksen mukaan ’B’, se tulkitaan B3:ksi. 18. Pyydetyt ha Tarkastuttajan pyytämä pinta-ala. Tarkastaja ei muuta tätä kohtaa. 19. Tarkastetut ha Tähän tarkastaja merkitsee siemenviljelyksen tarkastetut hehtaarit mukaan lukien esim. samalla kantasiemenellä perustettujen muuhun käyttöön tarkoitetut hehtaarit. Hukkakauran tarkkailulohkojen hehtaareja ei merkitä tähän kohtaan. 20.–21. Lohkonumerot Tarkastaja tarkistaa lohkonumerot lohkokirjanpidosta. Lohkoihin kirjataan myös lajikkeen muun tuotannon lohkot, joilta korjataan tuleentunut sato. Muun tuotannon lohkot viljelystarkastetaan, vaikka niiltä ei korjattaisikaan siemensatoa. 22. Kylvövuosi Monivuotisten kasvien kylvövuosi kirjataan satovuosien määrän seuraamiseksi ja sen toteamiseksi, että esikasvit on tarkastettu. 23.–26. Hyväksytty ha, hylätty ha, hylkäyksen syy ja esikasvit sekä vuosi Hyväksytyt ja hylätyt hehtaarit sekä hylkäyksen syy merkitään lohkoittain. Esikasvit kirjoitetaan niille varattuun kohtaan. Monivuotisten kasvien osalta voi merkitä ’ok’ lohkon ensimmäisen satovuoden jälkeen. 27. Huomautuksia Tähän kohtaan merkitään erityiset huomiot viljelykseltä, esim. satoarvio tai selitys lohkon juolavehnäpesäkkeiden sijainnista. Pöytäkirjaan voi lisätä myös erillisiä liitteitä. 28. Muut lajikkeet viljelmällä Tähän kohtaan kirjataan siemenviljeltävän lajin muut lajikkeet. Tähän kohtaan voi kirjata myös viljelmällä viljeltävät muut lajit. 29. Lähin saman lajin viljelys Kahden saman lajin eri lajikkeen viljelystä erottava matka metreinä. Tähän merkitään myös etäisyys tuntemattomiin lajikkeisiin, kesantoihin yms., joista voi aiheutua risteytymisvaara. 30. Risteytymis- / tautien tartuntavaara Viljelystarkastajan arvio vaarasta ja selvitys sen laadusta. 31. Hukkakauraa ei todettu 92 Rasti ruutuun, jos hukkakauraa ei ole löytynyt viljelmältä eikä tarkkailulohkolta. 32. Hukkakauraa todettu viljelyksellä (tarkastettavalla viljelyksellä) Esiintymän paikan selvittävä kartta piirretään peruslohkokartalle tai erilliselle jäljentävälle lomakkeelle. Karttaan on merkittävä vähintään viljelijän nimi ja viljelystarkastusnumero tai -numerot, peruslohkon numero, tarkastuspäivämäärä sekä hukkakauran löytymispaikka. Mikäli hukkakaura löytyy kasvulohkolta, piirrä karttaan koko peruslohko ja kasvulohkojen rajat. 33. Hukkakauraa todettu viljelmällä (viljelijän hallitsemilla alueilla). Esiintymästä on piirrettävä kartta, ks. edellinen kohta. 34. Havaittu HK kitketty 35. Lohkolla (numero) Hukkakauraisen lohkon kasvulohkonumero. 36. Kasveja (kpl) Hukkakaurayksilöiden määrä. 37. SITYn hukkakaurakoodi Tarkkailusta kertova koodi tulostuu muodossa vuosi/koodi. Koodi kertoo aina edellisen vuoden tilanteen. Esimerkiksi vuoden 2006 pöytäkirjaan tulostuva koodi 05/361 tarkoittaa, että vuonna 2005 tilalla on tehty 1. vuoden puhtaaksitarkastus. Hukkakaurakoodit 359 Hukkakauraa torjuttu kemiallisesti siemenviljelyksellä 361 Viljelmä hukkakauratarkkailussa, 1. vuosi 362 Viljelmä hukkakauratarkkailussa, 2. vuosi 364 Ruista hukkakauran tarkkailulohkolla, lisää tarkkailuvuosia 365 Kauraa hukkakauran tarkkailulohkolla, lisää tarkkailuvuosia 366 Siemenviljelys hukkakauran tarkkailulohkolla 369 Hukkakauravaara viljelmän ulkopuolelta 372 Hukkakauraa tarkkailulohkolla 374 Hukkakauraa viljelmällä useammalla kuin kahdella lohkolla 375 Hukkakauraa viljelyksellä useammalla kuin kahdella lohkolla 379 Hukkakauraa viljelyksellä kahdella lohkolla 380 Hukkakauraa viljelmällä kahdella lohkolla 381 Hukkakauraa torjuttu tarkkailulohkolla, lisää tarkkailuvuosia 382 Hukkakauran tarkkailulohkolla kesanto, lisää tarkkailuvuosia 383 Hukkakauran tarkkailulohkolla rypsiä, rapsia, lisää tarkkailuvuosia 384 Viljelmä kunnan hukkakaurarekisterissä, 1. puhtaaksitarkastusvuosi 385 Viljelmä kunnan hukkakaurarekisterissä, 2. puhtaaksitarkastusvuosi 386 Hukkakauran tarkkailulohkolla peruna tai kumina, lisää tarkkailuvuosia 387 Hukkakauraa viljelyksellä yhdellä lohkolla enintään 4 yksilöä 388 Hukkakauraa viljelyksellä yhdellä lohkolla enemmän kuin 4 yksilöä 389 Hukkakauraa viljelmällä yhdellä lohkolla enintään 4 yksilöä 393 Hukkakauraa viljelmällä yhdellä lohkolla enemmän kuin 4 yksilöä 496 Viljelmä kunnan hukkakauraluettelossa. Tarkoittaa yleensä sitä, että tilalla on hukkakauralohkojen määrään liittyvä poikkeuslupa. 93 38. Lohko Hukkakaurarekisterissä olevan lohkon numero. Pöytäkirjaan tulostuu vain kolme lohkoa. Tilalla voi olla useampikin hukkakaurarekisterissä oleva lohko, jos tilalla on hukkakauraan liittyvä poikkeuslupa. Lohkot pitää aina tarkistaa liitteestä, jos pöytäkirjaan on tulostunut kolme lohkoa. 39. Laji/lajike Kirjoita tähän lohkolla kasvava kasvilaji ja -lajike viljelystarkastusvuonna. 40. Ha Tarkkailulohkon tarkastettu ha-määrä. 41. Tarkastettu Kyllä tai ei 42. Torjuttu Kyllä tai ei Torjuntaa on kasvinsuojeluaineidenkäyttö, kitkeminen tai esim. niitto. Koealatarkastus: 43. Vieraita lajikkeita Havaittujen selvästi poikkeavien yksilöiden määrä. Kohtaan merkitään poikkeavien yksilöiden kokonaismäärä (kpl), koealojen lukumäärä ja yhden koealan koko (m2). Lisäksi kirjataan ominaisuudet, joiden perusteella vieras lajike on määritetty. 44. Haitallisia viljelykasveja Muut viljeltävät lajit, joita viljelykseltä on löytynyt. Haitallisten viljelyskasvien määrä ilmoitetaan seuraavasti: yksilöiden kokonaismäärä (kpl), koealojen lukumäärä ja yhden koealan koko (m2). Jos haitallisten viljelyskasvien esiintyminen on epätasaista, on tästä erikseen mainittava. Ks. tarkemmin lajikohtaiset sivut. 45. Tautisia, tauti Havaittu tauti ja havaittujen tautisten yksilöiden määrä. Kohtaan merkitään tautisten yksilöiden kokonaismäärä (kpl), koealojen lukumäärä ja yhden koealan koko (m2). 46. Rikkakasvit Rikkakasveista ilmoitetaan runsaimmin esiintyvät lajit. Ks. lajikohtaiset sivut. Rikkakasvien runsautta arvostellaan käyttäen asteikkoa 1 5. Arvo 1 on erittäin vähän ja arvo 5 erittäin paljon. 47. Yleisarvostelu Viljelyksen yleisarvostelu. Huonokuntoiset viljelykset ovat 1, erittäin hyväkuntoiset ovat asteikolla 5 ja keskiverrot 3. 48. Kasvitiheys Arvio. 49. Viljelys jatkamiskelpoinen Monivuotisilla lajeilla. 50.–53. Ehdotetaan hyväksyttäväksi Viljelystarkastuspöytäkirjassa tulee aina olla tarkastajan ehdotus viljelyksen hyväksymiseksi tai hylkäämiseksi. Sen pitää perustua pöytäkirjasta selviäviin tosiseikkoihin. Jos tarkastaja ehdottaa viljelystä hyväksyttäväksi, myös siemenluokka ja sukupolvi on mainittava ja niiden pitää olla sopusoinnussa kantasiemenen luokan ja viljelyksen ominaisuuksien kanssa. Jos tarkastaja 94 ehdottaa viljelystä alempaa siemenluokkaa kuin mihin viljelystä on pyydetty, luokan alennuksen syy on mainittava kohdassa 53. Kohdan 19 pinta-ala pitää olla yhtä suuri kuin kohdat 50 ja 52 yhteensä. Hylkäyksen / luokan pudotuksen syy Jos tarkastaja ehdottaa viljelystä hylättäväksi, syy on aina ilmoitettava. Viljelyksen osan hylkäämistä on ehdotettava vain siinä tapauksessa, että tarkastaja on täysin vakuuttunut siitä, että hylätty osa jätetään pois sadosta siementavaraa korjattaessa ja kunnostettaessa. Osittainen hylkääminen voi tulla kyseeseen esimerkiksi siinä tapauksessa, että yhden lohkon esikasvi on virheellinen tai on olemassa risteytymisvaara. Osittaista hylkäämistä onkin ehdotettava vain, jos hylättävä osa viljelyksestä on selvästi muusta viljelyksestä erotettavissa, esim. omana lohkona tai hylätty ala niitetään. 54.–56. Päivämäärä / Tarkastajan allekirjoitus viljelijän allekirjoitus viljelijä pyytää uusintatarkastusta Allekirjoitukset ovat ehdottoman tärkeitä. Viljelijä voi olla eri mieltä tarkastuksen lopputuloksesta (hyväksytään/hylätään), mutta hänen on vahvistettava, että hänen antamansa tiedot ovat oikein (esimerkiksi kantasiemen on oikein merkitty) ja että tarkastus on tehty. Uusintatarkastuksen pyytäjä maksaa uusintatarkastuksen kulut. Tarkastajan tulee erikseen ilmoittaa SITYlle uusintatarkastuspyynnöstä. 95 A B E C kaksitahoiset monitahoiset 12 Kuvia lajikeominaisuuksista D F Ohran tähkän muoto Ohran lapakon jaokkeen alaosa: Loiva keskinkert. jyrkkä Tyvisukasen karvan pituus painanne vako B A Ohran jyvän kannan muoto A: Vako 96 B: Painanne Kuvat: Osmo Ulvinen on ei Vehnän vihneet Ohra: lapakon jaokkeen kohouma ei on Ohran jyvän sivuselkäsuonten väkäset Vehnän tähkien tiheys ja muoto F E A B C D E F Vehnän kaleen olan muoto: D lievästi luisu, C ja F: suora, E:kohonnut Kaleen olan leveys: B hyvin kapea, 97 C kapea, D keskinkertainen, F leveä Kuvat: Osmo Ulvinen Kauran helpeen väri Viljellyn kauran vihne Kauran helpeen härmeisyys Kauran lehden reunakarvat Jyvän kantakarvojen pituus 98 Kuvat: Osmo Ulvinen Yllä lehdykällinen, alla lehdykätön herne V-muoto Suora Alassuuntautuva Herneen kukan purjeen alareunan muoto: V-muotoinen, suora, alassuuntautuva 99 13 Sanasto ja määritelmiä Esiperussiemenellä (prebasic, PB) siementä, jonka jalostaja tuottaa vastuullaan jalostajan aineistosta ja joka täyttää perussiemenelle asetetut laatuvaatimukset. Esiperussiementä käytetään esiperussiemenen ja perussiemenen tuotantoon. Hybridillä lajiketta, jota tuotetaan risteyttämällä ahtaaseen sukusiitokseen pakotettuja vanhemmaislinjoja. Kun kaksi tällaista vanhemmaislinjaa risteytetään keskenään, nousee perinnöllisen erilaisuuden aste yhtäkkiä voimakkaasti ja sen seurauksena sadontuottokyky lisääntyy. Itseinkompatibiliteetilla sitä, ettei kasviyksilö pysty pölyttämään omalla siitepölyllään tai saman perimän omaavan toisen kasviyksilön siitepölyllä. Kasvi tarvitsee siis siementä tuottaakseen siitepölyä toisesta yksilöstä, joka on perimältään erilainen. Jalostajalla lajikkeen kehittänyttä kasvinjalostajaa. Jalostajan aineistolla (F-materiaali) jalostetun lajikkeen siementä, jota jalostaja tai hänen edustajansa käyttää lajikkeen ylläpitoon tai esiperussiemenen tuottamiseen. Kasvilajikkeella joko valinnan tai kasvinjalostustyön tuloksena syntynyttä, määrätyt ominaisuudet täyttävää (erottuva, pysyvä ja riittävän yhtenäinen) ja rekisteröityä kasvilajin viljelymuotoa. Kenttäkoetarkastuksella SITYn koekentällä suoritettavaa kantasiemenen lajikeaitouden tarkastusta. Lajikeaitoudella sitä, että näyte edustaa tiettyä lajiketta, vastaa siitä tehtyä kuvausta ja on riittävän yhtenäinen l. lajikepuhdas. Lajikkeen edustajalla lajikkeen kehittänyttä kasvinjalostajaa tai muuta lajikkeen käyttöoikeuden omistajaa, jolle jalostaja on siirtänyt kehittämänsä lajikkeen omistusoikeuden. Lajikkeettomalla kaupallisella siemenellä virallisesti viljelystarkastettua ja laboratoriotarkastettua lajipuhdasta siementavaraa, jota saa tuottaa vain erikseen määrätyistä lajeista. Markkinoinnilla kaikkea elinkeinonharjoittajan, myös viljelijän, harjoittamaa siementavaran myyntiä tai myyntiin tarjoamista myyntipisteissä, lehti-ilmoituksissa tai kiertävänä kauppana tai muita sellaisia menekkiä edistäviä menetelmiä käyttäen, joilla tavoitetaan useita mahdollisia ostajia. Kantasiemenen luovuttaminen sopimustuotantoon on myös markkinointia. Perussiemenellä (basic, B) kylvösiementä, joka on tuotettu jalostajan vastuulla yleisesti hyväksyttyjen lajikkeen ylläpitomenetelmien mukaisesti, ja jonka SITY on sertifioinut. Sertifioidulla siemenellä (certified, C) kylvösiementä, joka polveutuu suoraan perussiemenestä tai edellisen sukupolven sertifioidusta siemenestä, ja jonka SITY on sertifioinut. Sertifioimisella siementavaran kauppaerän myyntipäällysten virallista sulkemista ja varustamista vakuustodistuksella sen jälkeen, kun siemenviljelyksen tarkastuksessa ja kunnostetusta siemenerästä virallisesti otetun näytteen laboratorio- ja kenttäkoetarkastuksessa on todettu, että siemenerä on lajikkeeltaan oikein nimettyä ja lajikepuhdasta sekä että se täyttää kysymyksessä olevalle siemenluokalle asetetut laatuvaatimukset. Siemenluokkajärjestelmällä tarkoitetaan siemenerän polveutumista. Jokainen erä voidaan jäljittää siemenluokan perusteella jalostajan aineistoon saakka, jos se on siemenluokkajärjestelmän perustella tuotettua. 100 Standardisiemenellä vihanneskasvien siemeniä, jotka on virallisesti viljelystarkastettu ja laboratoriotarkastettu ja täyttävät ko. siemenluokalle asetetut vaatimukset. Standardisiemenen tulee olla lajikkeeltaan riittävän tunnistettavaa ja puhdasta. Tarkastustodistuksella virallisen tarkastuslaitoksen (Evira/SITYn tarkastuslaitoksen) antamaa analyysitodistusta tutkitusta näytteestä. tai ulkomaisen virallisen Vakuustodistuksella lipuketta, jolla jokainen kyseisen kauppaerän pakkaus on varustettu ja josta selviää erän kauppaerämerkki, siemenluokka sekä tuotanto- ja laatutiedot. Valvontaviranomaisilla maa- ja metsätalousministeriötä, Eviran (SITY), maaseutuelinkeinopiiriä ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisia. Valvontaviranomaisten apuna saadaan käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen palveluksessa olevia tai muita sopivia henkilöitä. Valvontatarkastuksella valvontaviranomaisen suorittamaa virallista tarkastusta, joka voidaan tehdä liikkeeseen, pakkaamoon tai maatilalle. Viljelmällä tuotantoyksikköä, joka on viljelijän tai viljelijöiden hallitsema taloudellinen tai tekninen kokonaisuus, jota käytetään maa- ja puutarhatalouden harjoittamiseen (=maatila). Viljelyksellä samaa kasvilajiketta kasvavaa yhden tai useamman kasvulohkon muodostamaa aluetta, jota viljelystarkastus koskee. Virallisilla toimenpiteillä Evira / SITYn toimihenkilön tai SITYn valtuuttaman henkilön tarkastuskeskuksen toimeksiannosta suorittamia maa- ja metsätalousministeriön siementuotantoa koskevien päätösten edellyttämiä tehtäviä ja toimenpiteitä. 14 Yhteystiedot Viljelystarkastuksiin liittyviin kyselyihin vastaavat SITYssä erityisesti Leena Pietilä (yleisasiat, hukkakaura), puh. 040 833 2481 Maarit Markkula (yleisasiat, hukkakaura), puh. 040 846 9148 Tuula Leino (laskuliitteet, viljelystarkastusilmoitukset), puh. 040 489 3304 Päivi Paju (viljelystarkastusilmoitukset, no-laskuliitteet), puh. 040 489 3307 Antti Pasto (hukkakauran tunnistus), puh. 040 833 2483 Ritva Vallivaara-Pasto (hukkakaura, yleisasiat), puh. 040 833 2482 Kaarina Paavilainen (itsepölytteiset lajit, lajikeaitous, yleisasiat), puh. 040 833 2480 Soile Alander (herneen lajikeaitous), puh. 040 575 5192 Leena Kankaanpää (ohran lajikeaitous), puh. 040 829 4173 Sami Markkanen (ristipölytteisten lajien lajikeaitous), puh. 040 829 4543 Taija Rantanen (kauran lajikeaitous), puh. 040 829 4539 Osoite: Puhelin Email Evira / Siementarkastusyksikkö Tampereentie 51 PL 111 32201 Loimaa 029 530 0400 (vaihde) [email protected] 101 LIITE 1 ILMOITUS TARKASTAJASTA VILJELIJÄLLE __________/________20___ Arvoisa siementuottaja! Asia: Viljelystarkastukset Viljelystarkastusten aika alkaa olla käsillä. Ilmoitan, että olen saanut tarkastettavakseni seuraavat viljelyksenne: Tarkat pinta-alat Laji / lajike (täydellisinä) _____________________,______ha _______________________ _____________ha _____________________,______ha _______________________ _____________ha _____________________,______ha _______________________ _____________ha _____________________,______ha _______________________ _____________ha _____________________,______ha _______________________ _____________ha _____________________,______ha _______________________ _____________ha Kannattaa tarkistaa, että kaikki tarkastukset ovat mukana. Tässä listassa eivät ole mukana ne tarkastukset, joita liikkeiden omat henkilöt tekevät (alimmat siemenluokat). Viljelystarkastuspöytäkirjassa kysytään EU-lohkonumeroita sekä tarkkoja pinta-aloja. Kannattaa siis varata kasvulohkolomake lähietäisyydelle. Myös kylvösiemenen vakuustodistus, rahtikirja tms. ja esikasvitiedot kuuluvat kysyttäviin asioihin, joten nekin tiedot kannattaa varata valmiiksi. Silloin säästämme enemmän aikaa varsinaiseen ammattiasiaan. Mikäli tarkastukseen liittyvissä asioissa on kysyttävää, kannattaa soittaa suoraan minulle. HUOM! Älä aloita siemenviljelyksen puintia ennen kuin se on tarkastettu! Viljelystarkastus on tehty vasta silloin, kun tarkastaja on antanut siitä viljelystarkastuspöytäkirjan! Terveisin _______________________________ puh. (nimenselvennös) 102
© Copyright 2024