Toisen asteen koulutuksen yhteistyövaihtoehtoja
Tässä selvityksessä kuvataan Itäisen Uudenmaan toisen asteen koulutuksen järjestämisen vaihtoehtoja, vaihtoehtojen suhdetta opetus- ja kulttuuriministeriön antamiin ohjeisiin sekä vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia. Toisen asteen koulutuksen yhteistyövaihtoehtoja Itäinen Uusimaa Seppo Lyyra, Timo Kasper BDO Consulting Oy 25.3.2015 Sisällys Johdanto...................................................................................................................................................... 2 Konsulttiehdotus ..................................................................................................................................... 3 Lukiokoulutus .............................................................................................................................................. 4 Ammatillinen koulutus ................................................................................................................................. 5 Järjestämislupakriteerit (OKM/2/59/2015)................................................................................................... 6 Yhteistyömuotojen perusteet ...................................................................................................................... 7 Kunnallisen liikelaitoksen perusteet ......................................................................................................... 7 Osakeyhtiömuotoinen koulutuksen järjestäjä .......................................................................................... 8 Kuntayhtymämuotoinen koulutuksen järjestäjä ....................................................................................... 9 Purkaminen kuntayhtymä vs. osakeyhtiö ................................................................................................10 Kehyspäätöksen yleiset taloudelliset vaikutukset (ennakkotieto OKM/2/591/2015) ....................................12 Hallituksen tavoitteista ...........................................................................................................................12 Laskelmissa sovellettuja periaatteita .......................................................................................................13 Lukiokoulutuksen kustannuslaskelmat ....................................................................................................14 Lukiokoulutuksen yhteistyövaihtoehdot .....................................................................................................17 Ammatillisen koulutuksen yhteistyövaihtoehdot.........................................................................................19 Vaihtoehto 1 ...........................................................................................................................................20 Vaihtoehto 2 ...........................................................................................................................................22 Taloudelliset järjestämisedellytykset ja eri vaihtoehtojen vaatimat lisärahoitus-, kehittämis- ja säästötavoitteet..........................................................................................................................................23 Hylätyt yhteistyövaihtoehdot ......................................................................................................................30 Koulutuksen järjestäjien näkemykset ..........................................................................................................31 Liitteet ........................................................................................................................................................32 1 Johdanto Itäisen Uudenmaan kunnat olivat vuonna 2014 sopineet, että ne ryhtyvät selvittämään yhdessä toisen asteen koulutuksen järjestämislupien vaihtoehtoja. Joulukuussa 2014, kun tämä selvitys käynnistyi, opetus- ja kulttuuriministeriö oli ilmoittanut, että koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan niin, että uudet luvat astuvat voimaan vuoden 2017 alussa. Ennakkotiedon mukaan (OKM/2/591/2015) järjestämislupahakemukset olisi pitänyt jättää opetus- ja kulttuuriministeriöön 1.10.2015. Toimilupauudistus kaatui sivistysvaliokunnassa 9.3.2015, joten järjestämislupia ei tarvitse hakea uudelleen. 10.3.2015 uutisoitiin, että myös lukioiden ja ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus jää toteutumatta. Itä-Uudellamaalla toimii tällä hetkellä neljä ammatillisen koulutuksen järjestää: ItäUudenmaan koulutuskuntayhtymä (Amisto), Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland (Inveon), Oy Porvoo International College Ab (Point College) sekä Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab (Prakticum). Yleissivistävää lukiokoulutusta järjestävät lisäksi Askolan kunta, Loviisan kaupunki, Porvoon kaupunki sekä Sipoon kunta. Askolan kunnassa on vain suomenkielistä lukiokoulutusta. Loviisassa, Porvoossa ja Sipoossa lukiokoulusta annetaan suomen- ja ruotsikielisinä. Tämän selvityksen tekeminen on tilattu BDO Consulting Oy:tä, jossa selvityksen tekemiseen ovat osallistuneet Seppo Lyyra ja Timo Kasper. Tässä selvityksessä kuvataan toisen asteen koulutuksen yhteistyövaihtoehtoja, vaihtoehtojen suhdetta opetus- ja kulttuuriministeriön antamiin ohjeisiin sekä vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia. Selvitystyön ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut sivistysjohtaja Hilding Mattsson Porvoosta ja sihteerinä sivistysjohtaja Thomas Grönholm Loviisasta. Ohjausryhmän muut jäsenet ovat koulutusjohtaja Rikard Lindström (Porvoo), koulutusjohtaja Jari Kettunen (Porvoo), sivistystoimenjohtaja Anne Perjopuro (Askola), vt. sivistystoimenjohtaja Marketta Takkala (Lapinjärvi), hallintojohtaja Camilla Söderström (Myrskylä), koulutuspäällikkö Hannu Ollikainen (Sipoo), sivistysjohtaja Kurt Torsell (Sipoo), palvelujohtaja Mirja Riihiluoma (Pukkila) ja koulutuspäällikkö Timo Tenhunen (Loviisa). Toimeksianto on suoritettu kansainvälisen liitännäispalvelustandardin ISRS 4400 ”Toimeksiannot taloudelliseen informaatioon kohdistuvien erikseen sovittujen toimenpiteiden suorittamisesta” mukaisesti. Tähän raporttiin liittyvät laskelmat ja mallit ovat yleisluontoisia arviointeja, jotka ovat suuntaa-antavia ja siinä määrin suppeita, että sen perusteella ei voida ehdottomasti varmistua mallien ja yksityiskohtien oikeellisuudesta. 2 Konsulttiehdotus Näkemyksemme mukaan kaikkea Itäisen Uudenmaan lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta ei ole tarkoituksenmukaista koota yhteen organisaatioon. Lukiokoulutus Ehdotamme, että Porvoo, Sipoo ja Loviisa hakevat suomen- ja ruotsinkielisen lukiokoulutuksen yhteistyötä oman kunnan sisältä, mutta ylläpitävät ja kehittävät myös yhteistyötä alueellisesti. Askolan kannalta olennaista on, että opiskelijoiden koulutuspaikkana säilyy Askona, joten yhteistyölle ei ole erityistä tarvetta. Askolan kunta ei hyötyisi järjestämisluvan siirrosta Porvoon kaupungille. Itäisen Uudenmaan lukiokoulutukseen kohdistuva valtionosuusleikkausten yhteismäärä on noin 900.000 euroa / vuosi, joka on laskennallisesti noin 15 opettajan virkaa. Jos alueen lukiokoulutuksen osallistuvien määrä vähenee 10 %, on sopeuttamistarve 1,8 M€. Tällaisia leikkauksia ei tarvita, jos valtiolta saatava rahoitus säilyy vuoden 2014 tasolla tai kunnat ovat valmiita rahoittamaan nykyistä suuremman osan lukiokustannuksista. Ammatillinen koulutus Ehdotamme, että vuoden 2015 aikana perustetaan uusi osakeyhtiö, jonka tehtävänä on alkuvaiheessa rakentaa tai vuokrata Point Collegelle ja Inveonille uutta koulutustilaa. Uudet koulutustilat rakennetaan tai hankitaan vuoden 2016 aikana. Mahdollinen uudisrakentaminen toteutetaan Oy Porvoo International College Ab:n, Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland:n ja uuden perustettavan osakeyhtiön omin varoin ilman kuntarahaa. Tilamitoitus määritellään puolet nykyistä pienemmäksi ja 10-20 % opetustiloista pyritään vuokraamaan Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymältä yhteistyön syventämiseksi. Oy Porvoo International College Ab (Point College) ja Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland (Inveon) koulutus yhdistetään 1.8.2016 niin, että muodostuu kokonaan uusi kansainvälinen oppilaitos, jossa annetaan ruotsin-, suomen- ja englanninkielistä opetusta. Koulutuksen ylläpitäjänä on kiinteistön hallintaa varten perustettu uusi osakeyhtiö. Ennen yhteisen opetuksen alkamista käynnistetään yhteistoimintalain mukainen yt-menettely, jonka tavoitteena on osaltaan kattaa 1,1 Meuron talouden vuotuista sopeuttamistarvetta. Koulutuskuntayhtymän yhdistäminen uuteen organisaatioon aiheuttaisin noin 880.000 euron varainsiirtoverokustannuksen. On kuitenkin tarkoituksenmukaista tiivistää ja syventää uuden osakeyhtiön ja Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistyötä niin, että oppilaitosten ylläpitäjät voidaan fuusioida yhteen viimeistään 1.1.2019. Koko Itäisen Uudenmaan ammatilliseen koulutuksen kohdistuva 10 % säästön laskennallinen määrä on vuositalolla noin 3,5–3,9 M€, joka edellyttää merkittäviä vähennyksiä henkilöstö- ja kiinteistökuluissa. Ensisijaisesti vähentäminen tulisi kohdentaa kiinteistökustannuksiin. Jos kiinteistökustannuksia ei saada pienennettyä, on henkilöstön vähentämistarve ammatillisessa koulutuksessa jopa 70 työntekijää. Näitä leikkauksia ei tarvita, jos valtiolta saatava rahoitus säilyy vuoden 2014 tasolla. 3 Lukiokoulutus Alueen lukiot: Askolan Lukio Borgå Gymnasium Linnankosken lukio, Porvoo Lovisa Gymnasium Myllyharjun lukio, Loviisa Sipon lukio Sibbo gymnasium Porlammin lukio, Lapinjärvi, toiminta loppumassa keväällä 2015 Lukioiden yhteisopiskelijamäärä on nyt noin 1650 opiskelijaa. Lukiolaisten yhteismäärä säilynee vakaana sekä suomen- että ruotsinkielisessä lukiokoulutuksessa. 1400 1200 Lukio yhteensä 1000 Suomenkielinen 800 Ruotsinkielinen Lin. (Lukio yhteensä) 600 400 Lin. (Suomenkielinen) Lin. (Ruotsinkielinen) 200 0 Porvoon, Loviisan ja Askolan lukiolaisten yhteismäärän ennuste Ennusteet on laskettu lukuvuosien 2014 – 2019 arvioidun 9. luokkalaisten määrän mukaisesti. Lukioon hakeutuvien suhteellisen osuuden määränä on käytetty vuosina 20122014 lukioon hakeutuneiden %-osuutta. 4 Ammatillinen koulutus Itä-Uudellamaalla toimii tällä hetkellä neljä ammatillisen koulutuksen järjestää: - Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Amisto, Edupoli), Oy Porvoo International College Ab (Point College) Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland (Inveon), Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab (Prakticum). Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä toimii Amisto nimellä Porvoon ammattiopistona ja Edupoli on kuntayhtymän omistama kunnallinen liikelaitos, jonka tehtävänä on järjestää aikuiskoulutusta, työvoimapoliittista täydennyskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta. Oy Porvoo International College Ab (Point College) syntyi vuonna 2012 kahden oppilaitoksen fuusiossa, kun Porvoon kauppaoppilaitos ja Porvoon terveydenhuolto-oppilaitoksen yhdistyivät. Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland antaa koulutusta Östra Nylands yrkesinstitut Inveon –brändillä. Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab ylläpitämä Yrkesinstitutet Prakticum on pääkaupunkiseudun ruotsinkielinen ammattioppilaitos, jonka päätoimipiste sijaitsee Helsingissä ja oppilaitoksella on toimipiste myös Porvoossa. Itä-Uudenmaan alueella asuu yli 90.000 asukasta. Maakuntaliiton tekemissä arvioissa 16–18 vuotiaiden yhteismäärän arvioidaan laskevan 4000 nuoresta noin 3.600 nuoreen, mutta kasvavan vuoteen 2025 mennessä takaisin 4000 nuoreen. Itä-Uudenmaan toisen asteen koulutuksen ikäluokan koko on siis noin 1300 opiskelijaa, joista kolmasosa on ruotsinkielisiä. Ammatilliseen koulutuksen peruskoulusta siirtyvien määrä voidaan ennakoida pysyvän vakaana tulevaisuudessa. Itä-Uudenmaan työpaikkaomavaraisuus on 86 % (vrt. Uusimaa yhteensä 104 %, LänsiUusimaa 81 %). Itä-Uusimaa kuuluu Helsingin työssäkäyntialueeseen. Helsingin seudulla sijaitsee noin 83.000 yritystä. Yhteensä Helsingin seudun yritykset työllistivät puoli miljoonaa henkilöä, joten alueelle on kysyntää ammatillisesta koulutuksesta valmistuville osaajille. Porvoon seudulla olevien yritystoimipaikkojen määrä on 4200. Hyvä työpaikkaomavaraisuus ja kuuluminen Helsingin työssäkäyntialueeseen tarkoittavat sitä, että ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen kysyntä alueella pysyvät vakaina. 5 Järjestämislupakriteerit (OKM/2/59/2015) Opetus- ja kulttuuriministeriön 9.2.2015 antaman ennakkotiedon mukaisesti Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan, koulutuksen järjestäjäverkko tiivistetään ja rahoitusrakenne uudistetaan vuodesta 2017 lukien. Toimilupauudistuksen ja koulutuksen järjestäjien vähenemisen myötä säästöjä laskettiin syntyvän valtiolle noin 69 miljoonaa euroa. 9.3.2015 asia kaatui sivistysvaliokunnassa, joten järjestämislupia ei tarvitse hakea uudelleen. Rahoitusjärjestelmää ja rakenteellista kehittämistä koskevien uudistusten sekä rahoitusleikkauksien taustalla ovat rakennepoliittinen ohjelma sekä valtion talouden tasapainottamiseen liittyvä kehyspäätös vuosille 2015–2018. Valtion tavoitteisiin sisältyvät toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ja koulutuksen järjestäjäverkon uudistaminen sekä 260 miljoonan euron julkisen rahoituksen vähentämisen toteuttaminen. 10.3.2015 uutisoitiin, että myös lukioiden ja ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus jää toteutumatta. Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisessa ministeriön tavoitteena on ollut, että rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannusperusteisuuden perusteella luovutaan ja valtion rahoituksen kokonaismäärä muutetaan talousarvioon perustuvaksi. Ammatillisen koulutuksen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisen jälkeenkin koulutusrahoitus myönnettäisiin edelleen koulutuksen järjestäjille. Uudessa rahoitusjärjestelmässä valtionosuusprosentti säädettäisiin varainhoitovuosittain ja OKM määrittää rahoituksen perusteena käytettävät yksikköhinnat. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmää aiotaan uudistaa siten, että se muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden. Toisen asteen koulutuksen järjestäjien rahoituksen keskeiseksi määräytymisperusteeksi otetaan suoritettujen tutkintojen ja tutkintojen osien määrä. Tehokkuuden, joustavuuden ja koulutuksen huomioon ottamisen lisääminen ovat uudelle rahoitusjärjestelmälle asetettuja tavoitteita. Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjeen ennakkotieto järjestämislupahakemuksesta (OKM/2/59/2015) mukaan ammatillisen peruskoulutuksen valtionrahoitusosuuden arvioitiin pienenevän niin, että vuoden 2017 laskennallinen valtionrahoitus on 87,5 % vuoden 2014 valtionosuusrahoituksesta. Ammatillisen lisäkoulutuksen kehyspäätöksen mukainen vastaava rahoitusosuus on 76 % ja oppisopimuskoulutuksen 78,5 %. Lukiokoulutuksessa kehyspäätöksen mukainen rahoituksen taso olisi 90,6 % vuoden 2014 tasosta. Järjestämisverkon kehittämisen tukemiseen oli varauduttu 1-3 vuotisilla yksikköhinnan harkinnanvaraisilla fuusiokorotuksilla. Kyseessä olisi ollut määräaikainen korotus yksikköhintaan niille koulutuksen järjestäjille, jotka ovat toteuttaneet järjestäjäfuusion. 6 Yhteistyömuotojen perusteet Alueellisen koulutuksen järjestämisluvan hakijana voi olla: 1. Kunta tai kaupunki, joka järjestää koulutuksen omana liikelaitoksena 2. Koulutuskuntayhtymä 3. Osakeyhtiö Tähän on kuvattuna näiden kolmen vaihtoehdon perusteet. Kunnallisen liikelaitoksen perusteet Kunnan liikelaitos on osa kuntaorganisaatiota. Kunnan liikelaitos ei ole itsenäinen oikeushenkilö eikä itsenäinen kirjanpitovelvollinen, mutta tekee oman tilinpäätöksen. Liikelaitos voidaan kuntalain 87 a §:n mukaan perustaa liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Esimerkiksi Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä on lukiokoulutuksen liikelaitos. Kunnallisia liikelaitoksia on perusteltu sillä, että niissä voidaan eriyttää kunnan toimintoja, jolloin tulosvastuu, kustannustietoisuus ja tuloksen laskenta ovat selvempiä. Liikelaitoksen harjoittaman toiminnan tulee olla liiketoimintaa tai muutoin liiketaloudellisten periaatteiden mukaista (tulojen tulee kattaa kulut, investoinnit rahoitetaan kertyvällä tulorahoituksella). Kunta päättää kunnallisen itsehallinnon mukaisesti omista organisaatioistaan ja myös liikelaitoksen muodostamisesta kunnallisten palvelujen organisoimiseksi. Kunnallisella liikelaitoksella on oma peruspääoma. Omistajan tuloutus maksetaan osakeyhtiössä osinkojen ja omistajalainojen kautta, mutta liikelaitos maksaa omistajalle tuloutuksena peruspääomasta kohtuullista korvausta. Liikelaitoksessa omistajalle maksettavan tuloutuksen suuruus on pystyttävä perustelemaan ja sen on oltava kohtuullinen. Mallissa liikelaitoksen isäntäkunta voi haluta liikelaitokseen sijoittamalleen pääomalle käyvän tuoton. Kuntalain 2 luvun 13 § mukaan kunnanvaltuusto määrittää liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntalain 10 a luvun 87 c kohdan mukaisesti kunnallisella liikelaitoksella on oltava johtokunta, jonka ohjaussäätely on lähellä kuntayhtymän hallituksen säätelyä. 87 d § mukaisesti kunnallisessa liikelaitoksessa on johtaja, joka on virkasuhteessa kuntaan. Liikelaitoksen ohjauksessa korostuu se, että liikelaitoksen johtokunnassa kaupungin edustajien tulee noudattaa kaupungin toimivaltaisen viranomaisen (kaupunginhallitus, konsernijaosto tai muu johtosäännössä määrätty) antamia ohjeita. Kun liikelaitos järjestää palveluja muille kunnille on heillä oikeus saada edustajansa liikelaitoksen johtokuntaan, mutta viime kädessä päätösvalta on siinä kunnassa, johon liikelaitos kuuluu. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yhtiöittämisvelvollisuudesta säädetään Kuntalain 2a §:ssä. Tarvitaan siis osakeyhtiö, joka ottaa tehtäväkseen ammatilliseen koulutukseen liittyvä 7 työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen järjestämisen. Liikelaitoksella ei voi olla tytäryhtiötä, koska liikelaitos ei ole juridinen oikeushenkilö. Liikelaitos ei myöskään voi käyttää ohjausvaltaansa kaupungin tytäryhtiössä ellei sitä ohjausvaltaa ole sille johtosäännöllä tai muulla menettelytapaohjeella osoitettu. Liikelaitokselle voidaan antaa ohjausvaltaa kaupungin tytäryhtiössä valtuuston hyväksymällä säännöllä tai päätöksellä, jossa asia määritellään. Tästä huolimatta työvoimapoliittista aikuiskoulutusta järjestävä osakeyhtiö on itsenäinen oikeustoimihenkilö, joka tekee omat päätöksensä ja toimii osakeyhtiölain mukaisesti ja osakeyhtiön hallituksen jäsenten tehtävänä on yhtiön toiminnan edistäminen. Liikelaitos-osakeyhtiömallista voi ohjauksellisesti tulla sekava. Liikelaitoskuntayhtymä on itsenäinen oikeushenkilö. Liikelaitoskuntayhtymällä on oma perussopimus ja oma johtosääntö. Se on itsenäinen kirjanpitovelvollinen. Liikelaitoskuntayhtymää koskeva erityissäätely on kuntalain 10 a luvussa. Sitä koskee kuntayhtymää rajoitetumpi mahdollisuus siirtää viranomaistehtäviä liikelaitoskuntayhtymälle. Viranomaistehtävät eivät saa muodostaa edes merkittävää osaa liikelaitoskuntayhtymän tehtäväkokonaisuudesta. Osakeyhtiömuotoinen koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestämislupa voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle (esim. osakeyhtiö) tai säätiölle. Osakeyhtiö voi siis edelleenkin saada koulutuksen järjestämisluvan. Kunta voi luovuttaa osan omasta toiminnasta perustamalleen ja omistamalleen osakeyhtiölle. Osakeyhtiö perustetaan perustamissopimuksella ja osakeyhtiön toimintaa säätelee osakeyhtiölaki. Osakeyhtiö on osakkeenomistajistaan erillinen oikeushenkilö, joka syntyy rekisteröimisellä (osakeyhtiölain 2 §). Yhtiötä perustettaessa kunnat sijoittavat rahaa, josta muodostuu osakepääoma (vähimmäispääoma 2.500 euroa). Yhtiöjärjestyksessä määrätään yhtiön osakkeille nimellisarvo. Osakeyhtiölain 8 § mukaisesti yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Hallituksen toimintaa juridisesti sitovat yhtiökokouksen päätökset, yhtiöjärjestys ja osakeyhtiölaki. Kuntien omistajaohjaus on ns. poliittista ohjausta ja se ei suoraan vaikuta yhtiön toimintaan, mutta luonnollisesti omistajana kunnat voivat vaikuttaa yhtiön toimintaan yhtiökokouksen päätöksillä. Kuntien edunvalvonnan lähtökohtana osakeyhtiössä on, että kunnan edustajat osakeyhtiössä noudattavat valtuuston hyväksymiä strategisia, taloudellisia ja toiminnallisia tavoitteita sekä kunnan- /kaupunginhallituksen ja muiden toimivaltaisten toimielinten ja viranhaltijoiden antamia menettelyohjeita. Osakeyhtiölain IV osa säätää tarkasti yhtiön varojen jakamisesta. Yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille vain seuraavilla tavoilla: 1) voitonjaosta osinkona 2) varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta 8 3) osakepääoman alentamisena 4) maksuna omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta 5) yhtiön purkautuessa. Varojen jakamisesta näillä tavoilla päätetään yhtiökokouksessa. Muu liiketapahtuma (esim. korko sijoitetulle pääomalle), joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa. Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään yhtiön olevan maksukyvytön. Jos yhtiöllä on kokonaan tai osittain muu tarkoitus kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille, yhtiöjärjestykseen on otettava tätä koskeva määräys. Kuntayhtymämuotoinen koulutuksen järjestäjä Kuntien yhteistoiminnan muodoista tavallisin on kuntayhtymä, joka perustetaan kuntien valtuustojen hyväksymällä perussopimuksella. Kuntayhtymät ovat itsenäisiä julkisoikeudellisia yhteisöjä, ja niihin sovelletaan kuntia koskevaa lainsäädäntöä. Kunnat voivat lähtökohtaisesti itse harkita kuuluvatko ne koulutuskuntayhtymään vai eivät. Kuntalain 81 §:n mukaan kuntayhtymän päätösvaltaa käyttävät jäsenkunnat yhtymäkokouksessa tai päätösvaltaa käyttää perussopimuksessa määrätty jäsenkuntien valitsema toimielin. Kuntayhtymän hallinnon rakennetta koskevia säännöksiä kuntalaissa ei ole, joten kuntayhtymän toimielimet ovat jäsenkuntien sovittavissa (yhtymävaltuustomalli / yhtymäkokousmalli). Perussopimus on kuntien välinen sopimus, jota voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta (Kuntalaki 79 §). Päätöksen perussopimuksen muuttamisesta tekevät jäsenkuntien valtuustot enemmistöpäätöksillä. Jäsenkunnalla on mahdollisuus erota kuntayhtymästä ja oikeus saada kohtuullinen korvaus osuudestaan kuntayhtymän varoihin erotilanteessa. Kunnan erotessa kuntayhtymästä, voidaan kuntayhtymän peruspääomaa alentaa eroavalle jäsenkunnalle maksettavalla peruspääomaosuudella, elleivät muut jäsenkunnat lisää vastaavalla määrällä pääomasijoitustaan kuntayhtymään. Kuntaliiton yleiskirje (20/80/99) mukaisesti kuntayhtymän perussopimuksessa voidaan sopia peruspääomalle maksettavasta korosta. Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän peruspääoman korkoon määräytyy peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa, kuten vastuu veloista ja velvoitteista. Kuntayhtymän suunnitelman mukaisten poistojen rahoituksen tulisi riittää ns. korvausinvestointien rahoittamiseen pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Merkittävät kuntayhtymän uusinvestoinnit voidaan rahoittaa jäsenkuntien pääomasijoituksilla, vieraalla pääomalla ja / tai investointien valtionosuudella. Kuntien osallistuminen investointien rahoitukseen lisää kuntayhtymän peruspääomaa ja jäsenkunnan osuutta siitä. Jos osa 9 jäsenkunnista rahoittaa uusinvestointia eri tavalla kuin toiset, niin siinäkin tapauksessa tulee huolehtia siitä, että jäsenkuntien keskinäinen asema peruspääoman jakosuhteessa pysyy ennallaan. Perussopimuksessa tulee sopia riittävän yksityiskohtaisesti siitä, miten jäsenkunnat osallistuvat investointien rahoittamiseen. Tarvittaessa perussopimusta tältä osin tulee muuttaa. Purkaminen kuntayhtymä vs. osakeyhtiö Kuntayhtymästä voi erota, mutta osakeyhtiön omistus sen sijaan on periaatteessa ikuinen, ellei osakkeille löydy ostajaa tai omistajat yhdessä päätä purkaa osakeyhtiötä. Osakeyhtiön purkaminen Osakeyhtiö voidaan purkaa noudattaen osakeyhtiölain 20 luvun mukaisia säännöksiä selvitysmenettelystä. Selvitysmenettelyn tarkoituksena on yhtiön varallisuusaseman selvittäminen, tarpeellisen omaisuusmäärän muuttaminen rahaksi, velkojen maksaminen sekä ylijäämän suorittaminen osakkeenomistajille sen mukaan kuin yhtiöjärjestyksessä määrätään. Selvitysmies tekee lopputilityksen ja selostuksen yhtiön omaisuuden jaosta. Osakkeenomistajat kokoontuvat yhtiökokoukseen vahvistamaan lopputilityksen ja rekisteröivät sen. Elinkeinoverolain 51 d §:n mukaan purkautuvan osakeyhtiön verotuksessa vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuuden sekä muun omaisuuden luovutushinnaksi katsotaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa vastaava määrä. Osakeyhtiö voidaan purkaa myös sulautumisen tai jakautumisen kautta. Sulautuminen tarkoittaa sitä, että osakeyhtiö siirtää kaikki varansa ja velkansa toiselle osakeyhtiölle ja sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa vastaanottavan yhtiön osakkeita. Jakautumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö purkautuu selvitysmenettelyttä siten, että kaikki sen varat ja velat siirtyvät kahdelle tai useammalle osakeyhtiölle. Kuntayhtymän purkaminen Kuntayhtymän perussopimukseen on kuntalain 78 §:n mukaan otettava määräykset eroavan ja toimintaa jatkavien jäsenkuntien asemasta. Jäsenkunnalla on oltava oikeus erota kuntayhtymästä. Eroavan kunnan kannalta on olennaista, että sillä on oikeus saada korvaus osuudestaan kuntayhtymän varoihin. Vapaaehtoisen kuntayhtymän purkaminen edellyttää jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitäviä päätöksiä. Kuntayhtymä ei purkaudu, jos vähintään kaksi kuntaa jatkaa yhteistoimintaa kuntayhtymän muodossa; perussopimus muutetaan vastaamaan vallitsevaa tilannetta. Jos jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä tai kuntayhtymä puretaan, muutos vaikuttaa myös eläkemenoperusteisen maksun jakoon. Jäsenkuntien ja kuntayhtymän tulisi sopia siitä, miten eläkemenoperusteinen KVTEL-maksu jaetaan jäsenkuntien kesken kunnan erotessa tai 10 kuntayhtymää purettaessa. Lähtökohtaisesti eläkemenoperusteiset maksut jaetaan jäsenkunnille siinä suhteessa kuin jäsenkunnat ovat olleet kuntayhtymässä mukana. Muuta huomioitavaa mahdollisissa purkutilanteissa Uuden kuntalain konsernisuhteen mukaisesti kuntaomistuksen merkitys konsernissa tulee korostumaan. Kunnan omistus näkyy konsernitaseessa ja uuden kuntalain mukaisesti konsernitaseen tunnusluvuista määritellään ns. kriisikuntakriteerien täyttyminen. Tämä voi johtaa siihen, että kunnat irtautuvat vapaaehtoisista kuntayhtymistä ja tyräryhtiöistä varsinkin muutostilanteissa. Varainsiirtoveroa maksetaan kiinteistön tai arvopaperien omistusoikeuden luovutuksesta. Kiinteistön luovutuksessa varainsiirtoveron määrä on 4 % kauppahinnasta. Muutokset, joissa arvopapereita tai kiinteistöjä luovutetaan johtavat varainsiirtoveron maksamiseen, jonka maksaminen kuuluu vastaanottajalle. Turhia varainsiirtoveroseurauksia aiheuttavia muutoksia tulisi välttää. Koulutusorganisaation purkaminen edellyttää yhteistoimintalain mukaista yhteistoimintamenettelyä. YT-menettelyn tavoitteena on työntekijöiden siirtymistä koskevan pääsäännön mukaan työntekijöiden siirtyminen ns. vanhoina työntekijöinä alueelliseen koulutuskuntayhtymään tai perustettavaan osakeyhtiöön. YT-menettelyyn voi sisältyä myös henkilöstön vähentämiseen liittyviä tavoitteita. 11 Kehyspäätöksen yleiset taloudelliset vaikutukset (ennakkotieto OKM/2/591/2015) Hallituksen tavoitteista Hallituksen yhtenä tavoitteena koulutuksen järjestäjien suhteen on se, että rahoituksen ja kustannusrakenteen läpinäkyvyys paranee. Vaikuttaa siltä, että koulutuksen järjestäjien taloudellisia edellytyksiä arvioitaessda erityistä huomiota kiinnitetään myös kiinteistöomistusten järjestelyihin ja niiden käytön sekä ylläpidon kustannusten muodostumisen perusteisiin. Toisen asteen koulutuksen järjestämisessä ja lupahakemuksissa on kiinnitettävä erityistä huomiota myös kiinteistönhoidon kustannusten kohtuullisuuteen ja siitä mahdolisestui syntyvien voittojen tai tappioiden tasapainottamiseen. Valtionosuusrahoituksessa on kokonaisuudessaan ennakkotiedon mukaan tavoite säästää vuoteen 2017 mennessä noin 283 miljoonaa euroa vuoden 2014 tasosta ja peräti n. 483 miljoonaa euroa vuoden 2012. Koulutuksenjärjestämisen taloudellisten edellytysten arvioinnissa (ja laskelmissa) tulee soveltaa vuoden 2017 ennakoitua valtionosuusrahoituksen määriä vuoteen 2020 saakka. LÄHDE: OKM/2/591/2015 (9.2. 2015) - Ennakkotieto; Järjestämislupahakemus: lukiokoulutus, ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus Taulukko 1. Rahoituksen taso (valtionosuusrahoitus, sis. valtion ja kuntien rahoitusosuus) eri koulutusmuodoissa 2012 - 2015 ja kehyspäätöksen 2015 - 2018** mukainen taso vuonna 2017, miljoonaa euroa. Täsmentyy huhtikuussa 2015. MILJ. € Lukiokoulutus Ammatillinen peruskoulutus, oppilaitosmuotoinen Ammatillinen lisäkoulutus, oppilaitosmuotoinen Oppisopimuskoulutus Ammatilliset erikoisoppilaitokset Vapaa sivistystyö Yhteensä 2012 2013 710 1 687 153 206 21 158 2 935 714 1 692 142 170 19 157 2 894 Muutos 12/13 4 / 0,6% 5 / 0,3% -11 / -7,2% -36 / -17,5% -2 / -9,5% -1 / -0,6% -41 / -1,4% 2014 679 1 669 138 173 16 157 2 832 Muutos 13/14 -35 / -4,9% -23 / -1,4% -4 / -2,8% 3 / 1,8% -3 / -15,8% 0 / 0,0% -62 / -2,1% 2015 638 1 624 133 173 16 151 2 735 Muutos 14/15 2017 ** kehys -41 / -6,0% -45 / -2,7% -5 / -3,6% 0 / 0,0% 0 / 0,0% -6 / -3,8% -97 / -3,4% 615 1 446 105 136 8 142 2 452 Muutos 14/17** Muutos tarkastelujaksolla -23 / -3,6% -95 / -13,4% -178 / -11,0% -241 / -14,3% -28 / -21,1% -48 / -31,4% -37 / -21,4% -70 / -34,0% -8 / -50,0% -13 / -61,9% -9 / -6,0% -16 / -10,1% -283 / -10,3% -483 / -16,5% **) kehysluku ei sisällä vielä rahoituksen muutoksia, jotka aiheutuvat rahoituksen tarkistamisesta kustannuksiin perustuvaksi vuonna 2016, eikä lukiokoulutuksen opiskelijamääräarvion muutosta vuodesta 2016 alkaen, jolla ei ole vaikutusta vuoden 2016 yksikköhintaan, sillä tämänhetkisen kehyksen opiskelijamääräarvio on suurempi kuin toteutunut. Verrattuna vuoteen 2015, kehysluku sisältää rakennepoliittisen ohjelman mukaisen määrärahan pienentymisen lisäksi lukiokoulutuksen osalta myös laadun ja laajuuden muutoksen johtuen lukiokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta (+4 milj. €) sekä vuoden 2015 talousarvion määräaikaisen lisäyksen poistumisen (-1 milj. €) , kehys sisältää oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen osalta myös investointien takuukorotuksen summan myös vuodesta 2016 eteenpäin. Mikäli investointien takuukorotusta ei jatketa, rahoitus alenee vielä edelleen n. 60 miljoonalla eurolla. Järjestämislupahakemuksen taloudellisten tietojen tulee perustua alla olevan taulukon mukaiseen oletukseen rahoituksen vähenemisestä vuoden 2014 tasosta vuoteen 2017. Hakemuksen taloudelliset ennusteet siis laaditaan sillä oletuksella, että hakijan tai vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän rahoitus vähenee samassa suhteessa kuin valtakunnallinen rahoituskehys, vaikka yksittäisen koulutuksen järjestäjän rahoituksen taso tulee poikkeamaan keskiarvosta. 12 Jäljempänä olevat laskelmat on laadittu yllä olevan taulukon mukaisia valtionosuusrahoituksen muutoksia. Laskelmissa sovellettuja periaatteita Laskelmat ovat suuntaa-antavia ja ne on laadittu keskenään mahdollisimman vertailukelpoisiksi ajallisesti kunkin kunnan, kuntayhtymän tai muun järjestävän yksikön suhteen. Koulutuksen järjestäjien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttaa erityisesti kuntien, kuntayhtymien sekä osakeyhtiömuotoisten koulutuksen järjestäjien eroavaisuudet laskenta- ja tilinpäätöskäytännöissä, sisäisen kustannuslakennan tavoitteissa sekä erilaisista kiinteistöjen omistusjärjestelyissä. Laskelmien perusteena on käytetty vuoden 2014 tietoja ellei erikseen toisin mainita. Kustannusten ja koulutus- ym. tuottojen kohdistaminen suomen- ja ruotsinkielisten opiskelijoiden kesken on tehty yksinomaan opiskelijamäärien suhteessa, siitäkin huolimatta että eri kieliryhmät voivat käyttää eri kiinteistöjä ja tarkempi kohdistaminen olisi teoriassa mahdollista. Opiskelijamääriin perustuvalla jaolla ei liene merkittävää vaikutusta eri vaihtoehtojen vertailun suhteen. 13 Lukiokoulutuksen kustannuslaskelmat Yhteenveto Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät kunnittain - valtionosuusrahoituksen muutos ja sen vaikutus tulokseen. Mikäli opiskelijamäärissä tapahtuisi 10%:n vähennys tasaisesti kaikissa kunnissa, sen vaikutus valtion rahoitusosuuteen olisi suomenkielisen opiskelijaryhmän osalta n. -541 tuhatta euroa vuodessa, ruotsinkielisessä lukio-opetuksessa n. -335 tuhatta euroa (yhteensä n. -876 t€). Kaksoistutkintojen suosio on monien eri lähteiden mukaan kasvussa, tämän vaikutus rahoitukseen ja opiskelijapaikkojen määriin on näissä laskelmissa sivuutettu. 1000*€ 2014 Kaikki YHT Sve 929 565 6 430,01 6 540,89 5 973 3 696 Fin Opiskelijamäärä Yksikköhinta (VOS) € VOS Yht 2014 Yht Askola Sve Fin 1494 6 471,95 9 669 106 8 065,80 8 065,80 855 106 8 065,80 855 68 8 281,20 563 Loviisa Sve 114 8 281,20 944 Yht Fin Yht Fin 571 5 861,77 3 347 Porvoo Sve 298 5 861,77 1 747 869 5 861,77 5 094 Yht Fin 182 8 281,20 1 507 184 6 566,93 1 208 Sipoo Sve 153 6 566,93 1 005 337 6 566,93 2 213 Yht Muut toimintatuotot Toimintamenot 35 -6 766 9 -4 550 45 -11 316 30 -653 30 -653 5 -524 9 -879 15 -1 403 -3 826 -2 205 -6 031 -1 763 -1 466 -3 229 Toimintakate/Tulos 1 -6 868 -4 404 -11 272 -623 -623 -519 -870 -1 389 -3 963 -2 068 -6 031 -1 763 -1 466 -3 229 Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) -31 -222 -205 -31 -427 -31 -100 -31 -100 -122 -205 -327 Tulos 2/Kunnan rahoitus -1 147 -914 -2 061 101 101 -78 -131 -209 -616 -321 -937 -555 -461 -1 016 Yht Fin Fin 68 7 502,77 510 182 7 502,77 1 366 571 5 310,76 3 032 Porvoo Sve 298 5 310,76 1 583 Yht 106 7 307,61 775 Loviisa Sve 114 7 502,77 855 869 5 310,76 4 615 184 5 949,64 1 095 Sipoo Sve 153 5 949,64 910 337 5 949,64 2 005 1000*€ 2017 Kaikki YHT Sve 929 565 5 825,59 5 926,05 5 412 3 348 Fin Opiskelijamäärä Yksikköhinta (VOS) € VOS Yht 2017 (simuloitu) Yht Askola Sve Fin 1494 5 863,58 8 760 106 7 307,61 7 307,61 775 Yht Fin Yht Muut toimintatuotot Toimintamenot 35 -6 766 9 -4 550 45 -11 316 30 -653 30 -653 5 -524 9 -879 15 -1 403 -3 826 -2 205 -6 031 -1 763 -1 466 -3 229 Toimintakate/Tulos 1 -6 868 -4 404 -11 272 -623 -623 -519 -870 -1 389 -3 963 -2 068 -6 031 -1 763 -1 466 -3 229 Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) -31 -222 -205 -31 -427 -31 -100 -31 -100 -122 -205 -327 Tulos 2/Kunnan rahoitus -1 709 -1 261 -2 970 21 21 -131 -220 -351 -930 -486 -1 416 -668 -556 -1 224 1000*€ Muutos -14/-17 Kaikki YHT Sve Fin Opiskelijamäärä, muutos Yksikköhinta (VOS) € VOS Yht 2014/2017 Yht Askola Sve Fin -604,42 -562 -614,84 -347 -608,36 -909 -562 -347 -909 -758,19 -758,19 -80 Yht Fin Loviisa Sve Yht Fin Porvoo Sve -758,19 -80 -778,43 -53 -778,43 -89 -778,43 -142 -551,01 -315 -80 -53 -89 -142 -315 Sipoo Sve Yht Fin Yht -551,01 -164 -551,01 -479 -617,29 -114 -617,29 -94 -617,29 -208 -164 -479 -114 -94 -208 Muut toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate/Tulos 1 Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) Tulos 2/Kunnan rahoitus -80 Yllä olevasta laskelmasta voidaan havaita että vain Askolan kunnassa lukiokoulutuksen valtionosuudet (sis. kuntaosan) kattavat kirjanpidossa koulutuksen järjestämiseen kohdistetut kulut. Askolassa vuonna 2014 lukiokoulutuksen talous oli ylijäämäinen 101 tuhatta euroa ja vuoden 2017 ennakoiduilla valtionsouusmaksuillakin vielä 21 tuhatta euroa. Kaikissa muissa kunnissa lukiokoulutuksen tilanne on rahoituksen riittävyyden kannalta heikompi. Itä-Uudenmaan aluetta kokonaisuutena tarkastellen valtionosuuksien pienentyminen on laskelmien mukaan n. -909 tuhatta euroa, josta suomenkielisen opetuksen osuus n. -562 tuhatta euroa ja ruotsinkielisen osuus n. -347 tuhatta euroa. Alla oleva laskelma kuvastaa tilannetta jossa Porvoo ja Askola hakisivat yhteistä lukiokoulutuksen järjestämislupaa ja opiskelijakohtainen valtionosuuksien yksikköhinta olisi opiskelijamäärillä painotettu 14 keskiarvo. Nykytilanteessa rahoituksen vaje on n. -860,- euroa opiskelijalta (-836 tuhatta€/975 opiskelijaa) ja vuoden 2017 ennustetussa tilanteessa se olisi n. -1.420,- euroa opiskelijaa kohti (-1.395 t€/975 op.). 1000*€ 2014 Opiskelijamäärä Yksikköhinta (VOS) € VOS Yht 2014 Askola + Porvoo Fin Sve Yht 677 298 975 6 206,86 6 206,86 6 206,86 4 202 1 747 5 949 Muut toimintatuotot Toimintamenot 30 -4 479 -2 205 30 -6 684 Toimintakate/Tulos 1 -4 620 -2 034 -6 654 Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) -31 -100 Tulos 2/Kunnan rahoitus -580 1000*€ 2017 Opiskelijamäärä Yksikköhinta (VOS) € VOS Yht 2017 (simuloitu) -31 -100 -255 -836 Askola + Porvoo Fin Sve Yht 677 298 975 5 623,42 5 623,42 5 623,42 3 807 1 583 5 390 Muut toimintatuotot Toimintamenot 30 -4 479 -2 205 30 -6 684 Toimintakate/Tulos 1 -4 620 -2 034 -6 654 Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) -31 -100 Tulos 2/Kunnan rahoitus -969 1000*€ Muutos -14/-17 Fin Opiskelijamäärä, muutos Yksikköhinta (VOS) € VOS Yht 2014/2017 -31 -100 -426 -1 395 Askola + Porvoo Sve Yht -583,45 -395 -583,45 -164 -583,45 -559 -388 -171 -559 Muut toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate/Tulos 1 Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) Tulos 2/Kunnan rahoitus Mikäli maakuntaliiton arvioima n. 10% vähennys 16-18 vuotiaissa vuosien 2018-2020 tienoilla otetaan sellaisenaan huomioon, sen valtionosuustuottoja pienentävä vaikutus olisi vielä lisäksi n. -876 tuhatta euroa. Opiskelijamäärän väheneminen vaikuttaa suoraan toiminnan kuluihin. On kuitenkin muistettava että esimerkiksi kiinteistökulut ovat varsin joustamattomia lyhyellä tarkasteluajanjaksolla. Kiinteistökuluissa ei ole opiskelijamäärän väliaikaisista vaihteluista johdettavia merkittäviä säästö- tai kulujen sopeuttamiskeinoja. Seuraava laskelma kuvastaa synkintä mahdollista tilannetta, eli että 10%:n vähennys toteutuu opiskelijamäärissä eikä toimintoja tehosteta ja/tai kuluja ei muuten kyetä sopeuttamaan lainkaan. 15 1000*€ 2014 Opiskelijamäärä Yksikköhinta (VOS) € VOS Yht 2014 Kaikki YHT Fin Sve 929 565 6 430,01 6 540,89 5 973 3 696 Askola Loviisa Porvoo Sipoo Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht 1494 106 106 68 114 182 571 298 869 184 153 337 6 471,95 8 065,80 8 065,80 8 065,80 8 281,20 8 281,20 8 281,20 5 861,77 5 861,77 5 861,77 6 566,93 6 566,93 6 566,93 9 669 855 855 563 944 1 507 3 347 1 747 5 094 1 208 1 005 2 213 Muut toimintatuotot Toimintamenot 35 -6 766 9 -4 550 45 -11 316 30 -653 30 -653 5 -524 9 -879 15 -1 403 -3 826 -2 205 -6 031 -1 763 -1 466 -3 229 Toimintakate/Tulos 1 -6 868 -4 404 -11 272 -623 -623 -519 -870 -1 389 -3 963 -2 068 -6 031 -1 763 -1 466 -3 229 Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) -31 -222 -205 -31 -427 -31 -100 -31 -100 -122 -205 -327 Tulos 2/Kunnan rahoitus -1 147 -914 -2 061 101 101 -78 -131 -209 -616 -321 -937 -555 -461 -1 016 1000*€ 2017 Opiskelijamäärä Yksikköhinta (VOS) € VOS Yht 2017 (simuloitu) Kaikki YHT Fin Sve 836,1 508,5 5 825,59 5 926,05 4 871 3 013 Askola Loviisa Porvoo Sipoo Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht 1344,6 95 95 61 103 164 514 268 782 166 138 303 5 863,58 7 307,61 7 307,61 7 307,61 7 502,77 7 502,77 7 502,77 5 310,76 5 310,76 5 310,76 5 949,64 5 949,64 5 949,64 7 884 697 697 459 770 1 229 2 729 1 424 4 154 985 819 1 805 Muut toimintatuotot Toimintamenot 35 -6 766 9 -4 550 45 -11 316 30 -653 30 -653 5 -524 9 -879 15 -1 403 -3 826 -2 205 -6 031 -1 763 -1 466 -3 229 Toimintakate/Tulos 1 -6 868 -4 404 -11 272 -623 -623 -519 -870 -1 389 -3 963 -2 068 -6 031 -1 763 -1 466 -3 229 Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) -31 -222 -205 -31 -427 -31 -100 -31 -100 -122 -205 -327 Tulos 2/Kunnan rahoitus -2 250 -1 596 -3 846 -57 -57 -182 -305 -487 -1 234 -644 -1 877 -778 -647 -1 425 Askola Loviisa Yht Fin Sve Yht Fin Sve -149,4 -10,6 -10,6 -6,8 -11,4 -608,36 -758,19 -758,19 -758,19 -778,43 -778,43 -1 785 -158 -158 -104 -174 Yht -18,2 -778,43 -278 Fin -57,1 -551,01 -618 Porvoo Sve -29,8 -551,01 -322 Yht -86,9 -551,01 -940 Fin -18,4 -617,29 -223 Sipoo Sve -15,3 -617,29 -185 Yht -33,7 -617,29 -409 -278 -618 -322 -940 -223 -185 -409 1000*€ Muutos -14/-17 Opiskelijamäärä, muutos Yksikköhinta (VOS) € VOS Yht 2014/2017 Fin -92,9 -604,42 -1 103 Kaikki YHT Sve -56,5 -614,84 -682 Muut toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate/Tulos 1 Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) Tulos 2/Kunnan rahoitus -1 103 -682 -1 785 -158 -158 -104 -174 Taulukko: Lukiolaisten määrä pienenee 10 %; vaikutus valtionosuuteen 16 Lukiokoulutuksen yhteistyövaihtoehdot Jokainen lukio jatkaa itsenäisenä Lukioyhteistyötä tehdään kunnan sisällä Kaksi lukiokuntaa yhdessä, isäntäkuntamalli, lukioliikelaitos Ruotsinkielisen lukiokoulutuksen yhteinen ylläpito Kaikki lukiot yhdelle, kunnallinen liikelaitos Siirretään lukioluvat ammatillisen koulutuksen organisaatiolle Selkein ja yksinkertaisin vaihtoehto on, että Porvoo, Sipoo ja Loviisa hakevat lukiokoulutuksen yhteistyötä oman kunnan sisältä lisäämällä suomen- ja ruotsinkielisen lukiokoulutuksen yhteisiä lukiokursseja. Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista. Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta velvoittaa lukiolaisen opiskelemaan pakollisena yhtä pitkää A-kieltä (yleensä englanti) ja B-kieltä (ruotsi/suomi). Muut kielivalinnat ovat vapaaehtoisia. Itäisen Uudenmaan lukiokoulutukseen kohdistuva valtionosuusleikkausten yhteismäärä on noin 900.000 euroa / vuosi, joka on laskennallista noin 15 opettajan virkaa. Leikkausta ei kannata tehdä niin, että opettajien ylituntimäärät kasvavat, koska ylituntikustannukset ovat kalliimpia kuin uuden opettajan rekrytointi. Yhteistyö suomen- ja ruotsinkielisen lukiokoulutuksen välillä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi niin, että pakolliset kurssit tarjotaan omalla äidinkielellä, mutta syventävät ja soveltavat kurssit sekä vapaaehtoiset kielivalinnat toteutettaisiin kunnan sisällä vain joko suomen- tai ruotsinkielisenä ellei opiskelijamäärä ko. kursseja kohti ole niin iso, että tarvitaan vähintään kaksi opetusryhmää. Tällä järjestelyllä voitaisiin vähentää kunnan sisällä lukio-opetuksesta 17 laskennallisesti jopa neljä opettajatyövuotta (vuosisäästö noin 240.000 €). Vain pakollisten kurssien toteuttaminen omalla äidinkielellä vaatii tarkempaa selvitystä, jotta suomen- ja ruotsinkielisille opiskelijoille voidaan turvata mahdollisuus saada opetusta omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Kunnan sisällä muita yhteistyötapoja voivat olla myös mm. yhteiset hallinnolliset järjestelyt (yhteinen rehtori), keskitetyt tukipalvelut, yhteiskäytössä olevat lukiokiinteistöt ja yhteiset opettajavirat. Askolan kunnalla on kolme lukiokoulutuksen järjestämisvaihtoehtoa: Lukio jatkaa kunnan omana kuten tälläkin hetkellä tai lukiokoulutuksen järjestämislupaan haetaan siirto niin, että järjestämislupa on Porvoon kaupungilla. Kaupunki organisoi lukiokoulutuksen isäntäkuntamallilla tai kunnallisena liikelaitoksena. Askolan kannalta olennaista on, että opiskelijoiden koulutuspaikkana säilyy Askola, joten yhteistyölle ei ole erityistä tarvetta. Askolan kunta ei hyötyisi järjestämisluvan siirrosta, ellei Porvoon kaupunki pysty osoittamaan yhteistyön tuovan kustannussäästöjä. Jos alueen kunnan haluavat keskittää lukiokoulutuksen yhdelle ylläpitäjälle, niin luontevin vaihtoehto olisi muodostaa Porvoon kaupungille kunnallinen liikelaitos, jonka tehtävänä on Itäisen Uudenmaan lukiokoulutuksen järjestäminen. Tämä vaihtoehto on poliittisesti muissa kunnissa vaikea hyväksyä, koska kunnat antaisivat toiselle kunnalle oikeuden ohjata omaa lukiokoulutustaan. Kielipoliittinen yhteistyömahdollisuus liittyy siihen, että ruotsinkielinen lukiokoulutuksen järjestämislupa siirrettään yhteen kuntaan kaiken ruotsinkielisen lukiokoulutuksen järjestämiseksi Porvoossa, Sipoossa tai Loviisassa. Tällöin kunnat tekisivät isäntäkuntamallin mukaisen yhteistyösopimuksen tai palvelu organisoitaisiin kunnallisena liikelaitoksena. Tällaisen yhteistyön hyötynä voi olla yhteisen opetustarjonnan hyödyt opetusryhmien optimoinnissa. Yhteisten opettajien käytössä ongelmaksi kuntien välillä muodostuvat OVTES:n mukaiset opetusvelvollisuuden huojennukset ja matkakustannukset. Esimerkiksi kahtena päivä viikossa 30 km päässä toisessa koulussa käyvän opettajan lisäkustannus on noin 4.500 € / vuosi. Kuntien välimatkat estävät luontevat opiskelijoiden ja opettajien siirtymiset lukiosta toiseen, joten tämä vaihtoehto ei ole luonteva. Yksi mahdollisuus lukioyhteistyöhön on sellainen, että vain yhdessä Itäisen Uudenmaan lukiokunnassa voisi suorittaa myös toisen pitkän (A2) kielen lukion oppimäärän. Opiskelijat, jotka haluavat tämän kielivalinnan, hakeutuisivat tähän lukioon. Jos lukiokoulutuksen järjestämisluvat siirrettäisiin kokonaisuudessa ammatillisen koulutuksen organisaatiolle, niin kaksois- ja kolmoistutkintoa suorittavien opiskelijoiden kaikki opiskelu tapahtuisi samassa organisaatiossa. Tällöin mahdollisuus merkittäviin kustannussääntöihin saadaan yhdistämällä koulukiinteistöjä ja käyttämällä yhteistä opettajia & opetusryhmiä. Järjestely voisi myös helpottaa kuntien omistajaohjausta, kun 2. asteen koulutus keskittyy yhteen organisaatioon. Maliin ongelman on ohjauksen siirtyminen kunnasta toisen asteen organisaatiolle. Vaihtoehto on tasa-arvoinen eri kuntien näkökulmasta, jos tahtoa ja halua lukiokoulutuksen järjestämisluvan siirtoon on olemassa. 18 Ammatillisen koulutuksen yhteistyövaihtoehdot Vaihtoehto 1 Kolmen ammatillisen koulutuksen järjestäjän järjestämisluvat yhdistetään ja haetaan Porvoon kaupungille järjestämislupaa. Kaupunki järjestää toiminnan omana liikelaitoksena. Tai järjestämisluvat yhdistetään ja järjestämislupaa haetaan yhdelle koulutusorganisaatiolle yksi-, kaksi- / kolmikielisenä koulutuksen järjestäjänä. Tällöin lupaan liitettäisiin ainakin ItäUudenmaan koulutuskuntayhtymä ja Oy Porvoo International College Ab sekä mahdollisesti myös Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland Luvan hakijana tässä yhteistyömuodossa olisi siis: Vaihtoehto 1A: Porvoon kaupunki. Kaupunki järjestää ammatillisen koulutuksen liikelaitoksena. Vaihtoehtoa 1B: Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Vaihtoehto 1C: Uusi perustettava osakeyhtiö. Vaihtoehto 2 Alueen järjestäjäfuusiot toteutetaan kielikysymyksiin liittyvin perustein niin, että ItäUudellemaalle ruotsinkieliseen koulutukseen tekemät ratkaisut ohjaavat suomenkielisiä koulutusratkaisuja. Vaihtoehto 2A: Eteläisen Suomen ruotsinkieliset koulutuksen järjestäjät hakevat yhteistä koulutuksen järjestämislupaa Ole Norrbackin esittämällä tavalla yhdelle koulutuksen järjestäjälle vaikka pakkoa järjestämislupien uusimiseen ei ole. Vaihtoehto 2 B: Prakticum ja Inveon yhdistävät toimintansa. Vaihtoehto 2C: Oy Porvoo International College Ab (Point College) ja Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland (Inveon) koulutus yhdistetään yhteen kolmikieliseen organisaatioon. 19 Vaihtoehto 1 Jos koko Itäisen Uudenmaan ammatillisen koulutuksen järjestämisvastuu annettaisiin yhdelle kunnalle, olisi luontevinta siirtää koulutustehtävä Porvoon kaupungille. Muiden Itäisen Uudenmaan kuntien osalta muutos veisi päätösvaltaa Porvoon kaupungille. Jotta päätösvalta saataisiin muillekin kunnille, olisi luontevinta organisoida yhteistyö liikelaitoksena vaikka koulutustehtävän hoitaminen ei kaikilta osin täytä liiketoiminnan periaatteita. Liikelaitoksen johtokuntaan tulisi valita edustava määrä muiden kuntien edustajia. Liikelaitoksessa kitkaa saattaisi aiheuttaa se, että omistajan tuloutus maksetaan osakeyhtiössä osinkojen ja omistajalainojen kautta, mutta liikelaitos maksaa omistajalle tuloutuksena peruspääomasta kohtuullista korvausta. Mallin hyväksyminen muissa kunnissa lienee poliittisesti vaikeaa. Suomenkielisen koulutuksen osalta yksinkertaisin ratkaisu on yhdistää ItäUudenmaan koulutuskuntayhtymä ja Oy Porvoo International College Ab niin, että ne molemmat kuuluvat Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymään ja kuntayhtymän perussääntö kirjoitetaan uusiksi. Päätös edellyttää Oy Porvoo International College Ab purkamista. Koska yhtiöllä on enemmän varoja kuin velkaa, niin yhtiön toiminnan lopettaminen hoidetaan vapaaehtoisella selvitystilamenettelyllä tai sulauttamalla Oy Porvoo International College Ab Edupoli Oy:hyn. Sulautuminen tarkoittaa sitä, että osakeyhtiö siirtää kaikki varansa ja velkansa toiselle osakeyhtiölle ja sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa vastaanottavan yhtiön osakkeita. Jos yhteistyömuodoksi valitaan kuntayhtymä, tarvitaan joka tapauksessa edelleen kuntayhtymän työvoimapoliittiseen aikuiskoulutuksen yhtiöittämisvelvollisuudesta vastaavana tytäryhtiö (Kuntalain 2a §). Tämä tarkoittaa sitä, että kuntayhtymä toimisi edelleen myös konsernina. Järjestäjäfuusiot voidaan toteuttaa myös niin, että perustetaan kokonaan uusi osakeyhtiö, joka hakee kahden tai kolmen ammatillisen koulutuksen järjestäjän (Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Oy Porvoo International College Ab, Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland) puolesta ItäUudenmaan ammatillisen koulutuksen järjestämislupaan yksi- / kaksi- / kolmikielisenä koulutuksen järjestäjänä. Koska järjestäjä tässä mallissa on osakeyhtiö, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yhtiöittämisvelvollisuutta varten ei tarvita toista yhtiötä. Tällöin osakeyhtiöllä ei ole alakonsernia ja kuntien näkökulmasta konsernirakenne on yksinkertaisempi. Tulevaisuuden ammatillinen koulutus ei tarvitse nykyisessä määrin opetustilaa, koska työssä oppimisen ja etäopetuksen määrät tulevat kasvamaan. Point College ja Inveon tarvitsevat kuitenkin uutta koulutustilaa viimeistään vuonna 2017. Tilamitoitus voitanee määritellään puolet nykyistä pienemmäksi ja 10–20 % opetustiloista pyritään vuokraamaan Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymältä yhteistyö tiivistämiseksi ja syventämiseksi. 20 Kuntaomistuksen näkökulmasta olennaista on konsernisuhde. Jos Porvoolla on yli 50 % omistusosuus osakeyhtiössä, niin sillä on myös määräysvalta (= yhtiökokouksen enemmistö ja hallituspaikkojen enemmistö ellei käytä vapaaehtoista äänivaltaleikkuria). Konsernisuhteen toisena puolena on, että kuntaomistus näkyy konsernitaseessa ja uuden kuntalain mukaisesti konsernitaseen tunnusluvuista määritellään ns. kriisikuntakriteerien täyttyminen. Esimerkiksi lainarahalla rakennettu koulutuskiinteistö näkyy omistajakuntien konsernitaseissa ja vaikuttaa osaltaan kuntakonsernien talouden tunnuslukuihin. Pahimmillaan se voi jopa johtaa siihen, että omistajakunnan tunnusluvuissa ns. kriisikuntakriteerit täyttyvät. Konsernisuhteella on mahdollista myös ”kikkailla” esimerkiksi käyttämällä väliomistajana elinkeinoyhtiö Posintraa, mutta tällöin konsernisuhteesta ja omistajaohjauksesta tulee turhan monimutkaisia. Verrattaessa kuntayhtymää ja osakeyhtiötä toisiinsa on molemmissa omat hyvät puolensa. Erot koulutuskuntayhtymän ja kuntien omistaman koulutusosakeyhtiön välillä ovat pieniä. Kuntayhtymää ohjaa kuntalaki ja osakeyhtiötä osakeyhtiölaki. Kuntayhtymässä poliittista päätös- ja ohjausvaltaa on osakeyhtiötä enemmän (yhtymävaltuusto tai yhtymäkokous, yhtymähallitus ja tarkastuslautakunta vs. yhtiökokous, hallitus). Konsernirakenteesta tulee osakeyhtiömallissa kuntien näkökulmasta yksinkertaisempi, koska työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yhtiöittämisvelvollisuus hoituu ilman erillistä osakeyhtiötä. Osakeyhtiössä toimitusjohtaja ei ole virkasuhteessa vaan toimii hallituksen luottamuksen varassa ja yhtiön hallituksen jäsenten taloudellinen vastuu yhtiölle ja kolmansille on rajoittamaton. Kuntayhtymässä johtaja on virkasuhteessa ja hallituksen vastuu on pääosin ns. poliittista vastuuta. Henkilöstö työtä ohjaava työehtosopimus on kuntayhtymässä KVTES ja OVTES, mutta osakeyhtiössä henkilöstö ei voi olla kunnallisessa työehtosopimuksessa. Kuntayhtymällä on oikeus arvonlisäveron kuntapalautukseen, mutta osakeyhtiö ei ole oikeutettu arvonlisäveron kuntapalautukseen. Valtio rahoittajana on huomioinut ko. eron niin, että koulutuksen järjestäjänä toimiva osakeyhtiö saa OKM:ltä 5 % kompensaation perusrahoitukseen. Rahoituskompensaation on arvioitu riittävän erotuksen tasaamiseen. Arvonlisäveron kuntapalautuksen ero saatavaan rahoituskompensaatioon voi kuitenkin vaihdella mm. sen mukaan miten kiinteistöomistus ja ostopalvelut on organisaatiossa järjestetty. Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän omien laskelmien mukaan heidän oman toiminnan muuttaminen osakeyhtiömuotoiseksi johtaisi tällä hetkellä noin 570.000 euron menojen vähennykseen vuodessa vaikka he saisivat 5,2 % korotettua valtionosuutta alvkompensaationa. Kuntayhtymän ja osakeyhtiön väliset erot on kuvattu tarkemmin liitteessä. 21 Vaihtoehto 2 Itäisen Uudenmaan alueella ruotsinkieliseen koulutuksenjärjestäjien (omistajien) tekemät ratkaisut tulevat olennaisesti ohjaaman myös suomenkielisiä koulutusratkaisuja. Ruotsinkielisen väestön osuus Itä-Uudenmaan koko väestöstä on noin 32 %. Väestöstä äidinkieleltään ruotsinkielisiä peruskoulun päättäviä on noin 400, mikä on 30 % alueen kaikista peruskoulun päättävistä nuorista. Ylläpitoratkaisulla tulee huolehtia siitä, että suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistykselliset ja yhteiskunnalliset koulutustarpeet voidaan turvata niin, että opiskelijoilla on mahdollisuus saada koulutuspalveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Ensimmäiseksi on ratkaistava se, hakevatko eteläisen Suomen ruotsinkieliset koulutuksen järjestäjät yhteistä koulutuksen järjestämislupaa Ole Norrbackin esittämällä tavalla yhdelle koulutuksen järjestäjälle vaikka pakkoa järjestämislupien uusimiseen ei ole. Toinen vaihtoehto on, että Inveon yhdistyy Prakticumiin. Näiden vaihtoehtojen toteutuminen vie ruotsinkieliseen koulutukseen liittyvän päätösvallan Itäisen Uudenmaan alueen ulkopuolelle ja pois sulkee muiden ruotsinkieleen perustuvien vaihtoehtojen toteutumisen alueelle. On ilmeistä, ettei Ole Norrbackin koko eteläisen Suomen ruotsinkieliset koulutuksen järjestäjät kokoavaa fuusiota synny varsinkaan, kun järjestämislupia ei tarvitse uudelleen hakea. Inveonin ja Prakticum yhdistyminen keskittäisi Itäisen Uudenmaan ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen samaan organisaatioon. Yhdistyminen vahvistaisi alueen ruotsinkielistä koulusta. Sen myötä myös Itäisen Uudenmaan alueen vaikutusvaltaa Prakticumissa kasvaisi, mutta silti enemmistövalta Prakticumin päätöksenteossa olisi silti alueen ulkopuolella. Jos Oy Porvoo International College Ab (Point College) ja Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland (Inveon) koulutus yhdistetään yhteen organisaatioon, niin mielekkäintä olisi tehdä se puhtaalta pöydältä. Yhdistämistä varteen voidaan perustaa uusi kuntayhtymä tai uusi osakeyhtiö. Point Collegen pilkkominen suomen- ja ruotsinkieliseen osaan ja fuusion rakentaminen sen pohjalta ei tunnu tarkoituksenmukaiselta. Tällöin uusi koulutusorganisaatio olisi kansainvälinen eli se antaisi suomen-, ruotsin- ja englanninkielistä koulutusta. Yhdistyvän oppilaitoksen opetuksesta suurin osa annettaisiin ruotsinkielellä. Molempia oppilaitoksia yhdistää akuutti tilatarve, joten luontevaa olisi edetä niin, että perustetaan osakeyhtiö, jonka tehtävänä on alkuvaiheessa tuottaa Point Collegelle ja Inveonille koulutustilaa. Myöhemmin osakeyhtiö voisi toimia myös yhteisenä koulutuksen järjestäjänä. Organisaatiomuutosten yhdessä merkittävä kustannuserä voi muodostua varainsiirtoverokuluista. Point Collegella ei ole uuteen organisaatioihin 22 siirtyviä kiinteistöjä ja Inveonin opetustilojen arvo ei muodosta merkittävää varainsiirtoverokulua. Vastaavasti Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän kiinteistöjen siirrosta muodostuva varainsiirtovero olisi huomattava. Yhteisen koulutusorganisaation perustaminen edellyttää joka tapauksessa yt-menettelyä. Sen jälkeen kun omistajien tahtotila yhdistymisestä on hyväksytty, käynnistetään yhteistoimintalain mukainen yhteistoimintamenettely, jonka tavoitteena on työntekijöiden siirtymistä koskevan pääsäännön mukaan työntekijöiden siirtyminen ns. vanhoina työntekijöinä uuteen organisaatioon. YT-menettelyyn voi ja tulisi liittyä henkilöstön vähentämiseen liittyviä tavoitteita, joiden kautta fuusiosäästöjä voidaan saavuttaa. Taloudelliset järjestämisedellytykset ja eri vaihtoehtojen vaatimat lisärahoitus-, kehittämis- ja säästötavoitteet Seuraavat laskelmat kuvastavat taloudellisia rakenteita eri järjestämisvaihtoehdoissa. Laskelmat on laadittu vuoden 2014 tilinpäätöstietoihin nojaten, tai jos tilinpäätöstietoa 2014 ei ole ollut saatavilla on laskelmissa käytetty viimeisintä talousarvio(-ennustetta) vuodelle 2014. Vuoden 2017 tuloslaskelmaa, kassavirtalaskelmaa ja taserakennetta ennustettaessa on yksinkertaisuuden vuoksi jätetty kaikki jo päätetyt investointihankkeet, tehostamistoimet, organisaatiomuutokset yms. jätetty huomiotta. Laskelmien tarkoitus on osoittaa ensisijaisesti valtionosuusrahoituksen muutoksen vaikutus nykyisen organisaation tuotto- ja kulurakenteeseen. Tätä vertailupohjaa vastaan on sitten merkityksellistä arvioida riittävätkö suunnitellut ja mahdollisesti jo käynnistetyt toimenpiteet vakauttamaan koulutusyksiköiden talouden kestävälle pohjalle. Järjestämislupien taloudellisten edellytysten arvionnissa on huomioitava myös mahdolliset muutokset opiskelijamäärissä. Näitä muutoksia on heijastettu laskelmissa kahteen eri tasoon; 5%:n ja 10%:n vähennys opiskelijamäärissä. Vaihtoehto 1 – kaikki II-asteen koulutus järjestetään yhden organisaation piirissä. Laskelma sisältää: Itä-Uuudenmaan KKY:n osalta Amiston koulutustoiminnan ja osuuden konsernin yhteisistä kuluista. Prakticumin toiminnasta 21,6% (joka vastaa karkeasti Prakticumin opiskelijoista Sipoon, Porvoon ja Loviisan yhteenlaskettua määrää). Point Collegen ja Inveonin koko koulutustoiminnan. 23 NYKYTILA 2014 21 308 2 872 24 180 -3 368 -15 015 -197 -1 341 -140 -3 142 -285 -2 032 -1 340 13 -1 327 UUSI 2017 18 530 2 872 21 401 -3 368 -15 015 -197 -1 341 -140 -3 142 -285 -2 032 -4 118 13 -4 105 Tase € * 1000 Pysyvät vastaavat Koneet ja kalusto Sijoitukset Varasto ja valmisteet Myynti-ja muut saamiset Rahat- ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 2014 13 487 2 762 3 630 457 2 405 6 981 29 720 Perus-/Osakepääoma Arvonkorotus- ja muut rahastot Kertyneet voittovarat Tilikauden tulos Pitkäaikainen vieraspääoma Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Tuloslaskelma € * 1000 Valtionosuudet Muut tuotot Tuotot yhteensä Koulutuspalvelut ja materiaalit Palkat ja sivukulut Vapaaehtoiset henkilösivukulut Toimitilakulut ATK-laitteet ja -ohjelmistokulut Muut toiminnan kulut Opintososiaaliset edut ja vakuutukset Poistot Liiketulos Rahoituserät ja satunnaiset kulut Tilikauden tulos Omavaraisuus -5 % 2017 17 603 2 728 20 331 -3 200 -15 015 -197 -1 341 -140 -3 142 -285 -2 032 -5 020 13 -5 007 -10 % 2017 16 677 2 585 19 261 -3 031 -15 015 -197 -1 341 -140 -3 142 -285 -2 032 -5 921 13 -5 909 2017 13 487 2 762 3 630 457 2 405 2 991 25 731 2017 13 487 2 762 3 630 457 1 954 2 540 24 829 2017 13 487 2 762 3 630 457 1 503 2 089 23 927 16 341 4 225 3 162 -1 327 5 010 2 310 29 720 16 341 4 231 3 162 -4 105 3 792 2 310 25 731 16 341 4 231 3 162 -5 007 3 792 2 310 24 829 16 341 4 231 3 162 -5 909 3 792 2 310 23 927 NYKYTILA 2014 75,37 % UUSI 2017 76,29 % -5 % 2017 75,42 % -10 % 2017 74,50 % ∆% -13,0 % 0,0 % -11,5 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 207,3 % 0,0 % 209,3 % Kaksikielisen II-asteen ammatillisen koulutuksen järjestäminen on ollut vuonna 2014 n. 1,3 miljoonaa euroa alijäämäinen (1.327 tuhatta €). Ulkopuolisena asiantuntijana kiinteistökustannusten pienehkö osuus kokonaiskustannuksista kiinnittää huomiomme. Tiedossa oleva Porvoon Campus-hanke omalta osaltaan selittää ja toteutuessaan korjaa tulevaa kiinteistökustannustasoa. Tämän raportin tuottamiseksi suoritetun toimeksiannon laajuuteen ei kuulunut selvittää mahdollisia kiinteistönhoidossa syntyneitä taseen ulkopuolisia korjausvelkamääriä tai muita elinkaarimallin edellyttämiä kulu- ja investointivaraumia. Tästä syystä, tämän raportin tuloksia analysoitaessa ja ennen yksityiskohtaisten johtopäätösten tekoa on syytä arvioida kiinteistöjen osalta niistä tehtyjen kirjanpidon poistojen riittävyyttä sekä ylläpitokustannusten ja mahdollisen korjausvelan määriä. Edellisistä johtuen vuokrakiinteistöistä voidaan periä todellisiin kustannuksiin nähden liian alhaista vuokraa tai harvoissa tapauksissa todellisiin kustannuksiin verrattuna selvästi korkeampaa vuokraa. 24 Nykyisellä kustannusrakenteella ja tulevalla vuoden 2017 valtionosuusrahoituksella koulutustoiminnan tulos olisi ollut n. 4,1 milj.€ alijäämäinen. Tätä alijäämäisyyttä tulee kattaa toimintoja tehostamalla, päällekkäisyyksiä (=kuluja) karsimalla ja mahdollisesti omistajakuntien suoralla rahoitustuella. Synkimmässä tulevaisuuskuvassa, jossa opiskelijamäärät laskevat 10%:a vuoden 2014 tasosta alijäämä painuu n. 5,9 milj.€:on. NYKYTILA 2014 UUSI 2017 -1 340 2 032 105 -93 -4 118 2 032 105 -93 -1 921 -1 216 -1 921 -3 994 Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Rahalaitoslainojen muutos Muualta saatujen lainojen +lisäys/-vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Sijoitusten myyntituotot Rahoitustoiminnan nettokassavirta 1 090 -723 1 321 629 2 317 1 090 -723 1 321 629 2 317 Kassavarojen muutos 1 101 -1 678 Alkukassa 1.1 Loppukassa 31.12 4 668 5 769 4 668 2 991 Kassavirtalaskelma € * 1000 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liiketulos Poistot Rahoitustuotot Korkokulut lainoista rahoituslaitoksilta Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit / Realisoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Pelkistetty kassavirtalaskema osoittaa että kassavaranto ja tulorahoitus eivät riitä olemassaolevien velkojen takaisinmaksuun, vahva kassa ja maksuvalmius menetetään alle kolmessa vuodessa muiden seikkojen pysyessä muuttumattomina. 25 Suomenkielinen ammatillinen koulutus – Point College (n.90%) + Amisto NYKYTILA 2014 14 810 2 172 16 982 -2 771 -10 403 -157 -741 -127 -2 273 -236 -1 435 -1 161 -13 -1 175 UUSI 2017 12 801 2 172 14 973 -2 771 -10 403 -157 -741 -127 -2 273 -236 -1 435 -3 170 -13 -3 183 Tase € * 1000 Pysyvät vastaavat Koneet ja kalusto Sijoitukset Varasto ja valmisteet Myynti-ja muut saamiset Rahat- ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 2014 11 484 1 193 1 232 0 1 944 2 738 18 590 Perus-/Osakepääoma Arvonkorotus- ja muut rahastot Kertyneet voittovarat Tilikauden tulos Pitkäaikainen vieraspääoma Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Tuloslaskelma € * 1000 Valtionosuudet Muut tuotot Tuotot yhteensä Koulutuspalvelut ja materiaalit Palkat ja sivukulut Vapaaehtoiset henkilösivukulut Toimitilakulut ATK-laitteet ja -ohjelmistokulut Muut toiminnan kulut Opintososiaaliset edut ja vakuutukset Poistot Liiketulos Rahoituserät ja satunnaiset kulut Tilikauden tulos Omavaraisuus -5 % 2017 12 161 2 063 14 224 -2 632 -10 403 -157 -741 -127 -2 273 -236 -1 435 -3 780 -13 -3 794 -10 % 2017 11 521 1 954 13 476 -2 494 -10 403 -157 -741 -127 -2 273 -236 -1 435 -4 390 -13 -4 404 2017 11 484 1 193 1 232 0 1 944 13 15 865 2017 11 484 1 193 1 232 0 1 639 -292 15 255 2017 11 484 1 193 1 232 0 1 334 -597 14 645 11 140 4 219 -1 352 -1 175 5 010 748 18 590 11 140 4 224 -1 352 -3 183 4 288 748 15 865 11 140 4 224 -1 352 -3 794 4 288 748 15 255 11 140 4 224 -1 352 -4 404 4 288 748 14 645 NYKYTILA 2014 69,03 % UUSI 2017 68,26 % -5 % 2017 66,99 % -10 % 2017 65,61 % ∆% -13,6 % 0,0 % -11,8 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 173,0 % 0,0 % 171,0 % Nykyhetkellä suomenkielisen koulutustoiminnan alijäämäisyys johtuu pääosin Amiston tilikauden 2014 heikosta tuloksesta ja kertyneiden voittovarojen vähyys Amiston aiemmista alijäämäisistä tilikausista. 26 NYKYTILA 2014 UUSI 2017 -1 161 1 435 76 -89 -3 170 1 435 76 -89 -1 589 -1 329 -1 589 -3 338 Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Rahalaitoslainojen muutos Muualta saatujen lainojen +lisäys/-vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Sijoitusten myyntituotot Rahoitustoiminnan nettokassavirta 1 404 -635 1 804 338 2 910 1 894 -635 592 338 2 188 Kassavarojen muutos 1 581 -1 150 Alkukassa 1.1 Loppukassa 31.12 1 150 2 731 1 150 1 Kassavirtalaskelma € * 1000 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liiketulos Poistot Rahoitustuotot Korkokulut lainoista rahoituslaitoksilta Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit / Realisoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Pelkistetty kassavirtalaskelma osoittaa, ettei koulutustoiminta ole taloudelliseti vakaalla pohjalla Amiston heikon kannattavuuden vuoksi. Kassavaranto ja maksuvalmius menetetään jo alle vuodessa. On merkillepantavaa että Point Collegen toiminta on kannattavaa, tosin toiminta kääntyy hiukan alijäämäiseksi vuoden 2017 tuotto-odotuksilla. 27 Ruotsinkielinen vaihtoehto – Inveon + Prakticum (n. 21,6%) + Point College (n. 10%) NYKYTILA 2014 6 497 700 7 198 -597 -4 612 -40 -600 -13 -869 -49 -596 -179 26 -153 UUSI 2017 5 728 700 6 429 -597 -4 612 -40 -600 -13 -869 -49 -596 -948 26 -922 Tase € * 1000 Pysyvät vastaavat Koneet ja kalusto Sijoitukset Varasto ja valmisteet Myynti-ja muut saamiset Rahat- ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 2014 2 003 1 569 2 397 457 461 4 243 11 130 Perus-/Osakepääoma Arvonkorotus- ja muut rahastot Kertyneet voittovarat Tilikauden tulos Pitkäaikainen vieraspääoma Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Tuloslaskelma € * 1000 Valtionosuudet Muut tuotot Tuotot yhteensä Koulutuspalvelut ja materiaalit Palkat ja sivukulut Vapaaehtoiset henkilösivukulut Toimitilakulut ATK-laitteet ja -ohjelmistokulut Muut toiminnan kulut Opintososiaaliset edut ja vakuutukset Poistot Liiketulos Rahoituserät ja satunnaiset kulut Tilikauden tulos Omavaraisuus -5 % 2017 5 442 665 6 107 -567 -4 612 -40 -600 -13 -869 -49 -596 -1 239 26 -1 214 -10 % 2017 5 155 630 5 786 -537 -4 612 -40 -600 -13 -869 -49 -596 -1 531 26 -1 505 2017 2 003 1 569 2 397 457 461 3 474 10 361 2017 2 003 1 569 2 397 457 315 3 328 10 069 2017 2 003 1 569 2 397 457 169 3 182 9 778 5 201 6 4 514 -153 0 1 562 11 130 5 201 6 4 514 -922 0 1 562 10 361 5 201 6 4 514 -1 214 0 1 562 10 069 5 201 6 4 514 -1 505 0 1 562 9 778 NYKYTILA 2014 85,97 % UUSI 2017 84,92 % -5 % 2017 84,49 % -10 % 2017 84,03 % ∆% -11,8 % 0,0 % -10,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 430,8 % 0,0 % 504,1 % Ruotsinkielisen koulutuksen talouteen kaavailtu valtionrahoituksen uudistus vaikuttaa tuottoja ja tulosta alntavasti n. -769 tuhatta euroa (153-922). Aikaisempien vuosien ylijäämä ja kertyneet voittovarat pitävät omavaraisuusasteen varsin hyvänä. Alla oleva pelkistetty kassavirtalaskelma osoittaa, että toiminnan maksuvalmius on pienellä menojen karsimisella tai lainaehtojen muutoksella tasapainossa. Opiskelijamäärän lasku 5%:lla tai 10%:lla edellyttäisivät jo merkittäviä rakenteellisia muutoksia ruotsinkielisen koulutusorganisaation toiminnassa. 28 Kassavirtalaskelma € * 1000 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liiketulos Poistot Rahoitustuotot Korkokulut lainoista rahoituslaitoksilta Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit / Realisoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Rahalaitoslainojen muutos Muualta saatujen lainojen +lisäys/-vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Sijoitusten myyntituotot Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Alkukassa 1.1 Loppukassa 31.12 2014 2017 -179 596 30 -4 -948 596 30 -4 -331 112 -331 -657 -314 -87 729 291 619 -314 -87 729 291 619 731 -38 3 518 4 249 3 518 3 480 Taloudellisen mallinnuksen perusteella ei ole yksiselitteisesti parasta vaihtoehtoa II-asteen ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Talouden tasapainottaminen on mahdollista ja välttämätöntä kaikissa järjestäytymisvaihtoehdoissa. Yhteistyö eri toimijoiden välillä ei välttämättä edellytä omistajuuden keskittämistä. Päätöksenteon jouhevuuden parantamiseksi ja laimeiden kompromissien välttämiseksi omistajuuden ja vähintään päätöksenteon (johtamisen) keskittäminen ovat tavoittelemisen arvoisia. Synergiaedut tukitoimien yhteisessä järjestämisessä ovat ilmeisiä, niistä on kuitenkin kyettävä sopimaan aikaisemmasta poiketen varsin laajalla rintamalla. 29 Hylätyt yhteistyövaihtoehdot Selvityksen valmisteluvaiheessa on ollut esillä myös muita yhteistyön organisoimismuotoja, mutta niitä ei ole koettu mielekkäiksi yhteistyömuodoiksi. 1. Oy Porvoo International College Ab:lle tulisi uusi tehtävää ammatillisen koulutuksen tilaajaorganisaationa. Mallissa Oy Porvoo International College Ab:n tehtävä olisi muuttunut niin, että osakeyhtiö toimisi kuntien omistajaohjauksen toteuttajana ja tilaajaorganisaationa koskien oppisopimustoimintaa ja työvoimapoliittista aikuiskoulutusta. Mallissa osakeyhtiölle siirretään myös 2. asteen koulutusorganisaatiolla oleva hanketoiminta kokonaisuudessaan. Koulutuspalveluiden tuottajana toimisi edelleen koulutuskuntayhtymä tai – yhtymät. Mallin hyvänä puolena nähtiin oppisopimustoiminnan tilaajan ja tuottajan roolin erottaminen, mutta muutoin tämä koettiin hallinnontasoja lisäävänä, jota ei haluttu. 2. Perustetaan puhtaalta pöydältä yksi uusi liikelaitoskuntayhtymä lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen Liikelaitoskuntayhtymä voidaan perustaa liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti hoidettavia tehtäviä varten. Koulutustehtävän hoitamista ei koettu liiketaloudelliskesi tehtäväksi vaan ennen kaikkea sivistystehtäväksi. 3. Yhteinen järjestäjä yleissivistävälle lukiokoulutukselle sekä ammatilliselle koko Itä-Uudellamaalla Malissa kuntayhtymän ja osakeyhtiön roolit eriytettäisiin olemassa olevia organisaatiorakenteita hyödyntäen niin, että kuntayhtymä toimisi kiinteistöomaisuuden omistajana ja osakeyhtiöllä olisi koulutustehtävä TAI kuntayhtymällä olisi koulutustehtävä ja osakeyhtiö olisi kiinteistöomaisuuden omistaja. Kunnat haluavat säilyttää oman itsenäisen päätösvallan ainakin lukioasioissa. Mallia ei selvitetty tarkemmin, koska sitä ei koettu mielekkääksi yhteistyömuodoksi. 4. Erikoistuminen. Ammatilliset oppilaitokset hakevat Uudeltamaalta erikoistuneista oppilaitoksia, joiden kanssa yhteistä järjestämislupaa haetaan. Mallissa olisi haettu vahvoja erikoistuneista oppilaitoksia, joihin Itäisen Uudenmaan yksiköitä voitaisiin liittää. Esimerkki: Helsinki Business College on Suomen suurin datanomi- ja merkonomikoulutuksen järjestäjä ja yhdistämällä Point College siihen, voisi se vahvistaa asemaansa kaupalliseen koulutukseen erikoistuneena alueellisena oppilaitoksena, jolla on toimipiste Porvoossa. Mallin ongelmaksi koettiin päätösvallan siirtyminen Itäisen Uudenmaan ulkopuolelle. Muutoinkaan erikoistumisesta oppilaitostasolla ei koettu mielekkääksi, koska yhteistyön kannalta luontevia erikoistuneita oppilaitoksia ei ole kaikilla aloilla. Malli ei myöskään takaa koulutuksen jatkuvuutta omalla alueella. 30 Koulutuksen järjestäjien näkemykset Ohjausryhmä on pyytänyt koulutuksen järjestäjien näkemykset opetus- ja kulttuuriministeriön kirjeen 9.2.2015 ennakkotieto järjestämislupahakemuksesta (OKM/2/59/2015) mukaisesti siitä, mikä niiden mielestä olisi paras tapa organisoida ammatillinen koulutus oletetun uuden järjestämisluvan hakemiseksi. Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksen ehdotus: Oy Porvoo International College Ab:n hallitus tekee päätöksen luovuttaa opiskelupaikat ItäUudenmaan koulutuskuntayhtymän käyttöön 1.1.2017 alkaen. Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus tekee päätöksen ottaa vastaan Oy Porvoo International College Ab:n opiskelupaikat 1.1.2017 alkaen. Koulutuksen järjestämislupa haetaan Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymälle. Opetusta varten rakennetaan uusi Campus Perämiehentien alueelle siten, että alueella toimii kaksi yksikielistä ammatillisen koulutuksen järjestäjää: suomenkielinen ja ruotsinkielinen. Oy Porvoo International College Ab hallituksen ehdotus: Oy Porvoo International College Ab kannalta paras vaihtoehto ylläpitoluvan hakemiseksi olisi perustaa kokonaan uusi osakeyhtiö itäisen Uudenmaan ammatillisen koulutuksen järjestämistä varten. I Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland hallituksen esitys: Alternativ 1: Samkommunen för yrkesutbildning i östra Nyland medverkar i en organisationslösning enligt den modell som minister Norrback i sin utredning föreslår. Alternativ 2: Samkommunen för yrkesutbildning i östra Nyland medverkar i en regional lösning som omfat tar separata tillstånd för utbildning på svenska och för utbildning på finska i en organisations modell som fastställs så fort som möjligt. Alternativ 3: Samkommunen för yrkesutbildning i östra Nyland ansöker om temporärt utbildningstillstånd för att kunna slutföra utbildningen av de studerande som är inskrivna i Inveon 31.12.2016. Styrelsen återremitterar enhälligt ärendet för ny beredning. Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab:n hallituksen ehdotus: Styrelsen beslöt att gå vidare med förslaget om att Prakticum och Inveon skulle ansöka om gemensamt upprätthållartillstånd. 31 Liitteet Liite 1 Vertailu 1: Liikelaitoksen ja kuntayhtymän erot Ohjaava lainsäädäntö Keskeinen sääntö Liikelaitos Kuntalain 10 a luku Liikelaitoksen johtosääntö Omistajaohjauksen säätely Kaupungin konserniohjaus, Porvoon kaupungin valtuuston strategiset päätökset Päätöksenteko Kunnallisella liikelaitoksella on johtokunta. Hallituksen ja johtokunnan vastuu Johtaja Pääasiassa kuntalain mukainen ”poliittinen vastuu” Liikelaitoksessa on johtaja, joka on virkasuhteessa kaupunkiin. KVTES, OVTES Kaupungin tarkastuslautakunta valvoo. Tilintarkastus osana kaupungin tilintarkastusta. Liikelaitos toimii liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti eli tulojen tulee kattaa kulut ja investoinnit rahoitetaan kertyvällä tulorahoituksella. Oikeus arvonlisäveron kuntapalautukseen. Ei tuloveroa Toiminta julkista Henkilöstö Tarkastustoiminta Talous Arvonlisävero Verotus Julkisuus Kuntayhtymä Kuntalain 10 a luku Valtuustojen hyväksymä perussopimus Kuntalaki määrittää mm. perussopimuksen muuttamisen, vaali-kelpoisuuden kuntayhtymän toimielimiin ja kuntayhtymän toimielimet. Ylin päättävä elin yhtymävaltuusto tai yhtymäkokous. Lisäksi yhtymähallitus ja tarkastuslautakunta. Pääasiassa kuntalain mukainen ”poliittinen vastuu” Kuntayhtymässä on johtaja, joka on virkasuhteessa. KVTES, OVTES Tarkastuslautakunta valvoo. Itsenäinen tilintarkastus. Jäsenkunnat vastaavat myös kuntayhtymän vastuista ja veloista. Oikeus arvonlisäveron kuntapalautukseen. Ei tuloveroa Toiminta julkista 32 Vertailu 2: Osakeyhtiön ja liikelaitoksen erot Ohjaava lainsäädäntö Keskeinen sääntö Omistajaohjauksen säätely Päätöksenteko Hallituksen ja johtokunnan vastuu Johtaja Henkilöstö Tarkastustoiminta Osakeyhtiö Osakeyhtiölaki Omistajien laatima yhtiöjärjestys ja usein myös osakassopimus Osakeyhtiölaki on useilta osin toissijainen eli osakkaat voivat sopia yhtiön hallinnosta, toiminnasta ja keskinäisistä suhteista Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Yhtiöllä on oltava hallitus. Hallituksen ja toimitusjohtajan korvausvelvollisuus yhtiölle tai kolmansille rajoittamaton Toimitusjohtaja, joka hallituksen luottamuksen varassa PTYTES, PTYOTES tai EK:n yleissitova työehtosopimus Hallitus valvoo itse. Itsenäinen tilintarkastus. Talous Osakeyhtiö vastaa veloista ja vastuistaan omilla varoillaan. Arvonlisävero Osakeyhtiö ei ole oikeutettu arvonlisäveron kuntapalautukseen. Koulutuksen järjestäjänä toimiva oy saa OKM:ltä 5 % kompensaation perusrahoitukseen. Osakeyhtiö tuloverovelvollinen elinkeinotoiminnan tuloksesta. Toiminta ei-julkista. Voi halutessaan toimia julkisuusmyönteisesti Verotus Julkisuus Liikelaitos Kuntalain 10 a luku Liikelaitoksen johtosääntö Kaupungin konserniohjaus, Porvoon kaupungin valtuuston strategiset päätökset Kunnallisella liikelaitoksella on johtokunta. Pääasiassa kuntalain mukainen ”poliittinen vastuu” Liikelaitoksessa on johtaja, joka on virkasuhteessa kaupunkiin. KVTES, OVTES Kaupungin tarkastuslautakunta valvoo. Tilintarkastus osana kaupungin tilintarkastusta. Liikelaitos toimii liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti eli tulojen tulee kattaa kulut ja investoinnit rahoitetaan kertyvällä tulorahoituksella. Oikeus arvonlisäveron kuntapalautukseen. Ei tuloveroa Toiminta julkista 33 Vertailu 3: Osakeyhtiön ja kuntayhtymän erot Ohjaava lainsäädäntö Keskeinen sääntö Omistajaohjauksen säätely Päätöksenteko Hallituksen ja johtokunnan vastuu Johtaja Henkilöstö Tarkastustoiminta Talous Arvonlisävero Verotus Julkisuus Osakeyhtiö Osakeyhtiölaki Omistajien laatima yhtiöjärjestys ja usein myös osakassopimus Osakeyhtiölaki on useilta osin toissijainen eli osakkaat voivat sopia yhtiön hallinnosta, toiminnasta ja keskinäisistä suhteista Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Yhtiöllä on oltava hallitus. Hallituksen ja toimitusjohtajan korvausvelvollisuus yhtiölle tai kolmansille rajoittamaton Toimitusjohtaja, joka hallituksen luottamuksen varassa PTYTES, PTYOTES tai EK:n yleissitova työehtosopimus Hallitus valvoo itse. Itsenäinen tilintarkastus. Osakeyhtiö vastaa veloista ja vastuistaan omilla varoillaan. Osakeyhtiö ei ole oikeutettu arvonlisäveron kuntapalautukseen. Koulutuksen järjestäjänä toimiva oy saa OKM:ltä 5 % kompensaation perusrahoitukseen. Osakeyhtiö tuloverovelvollinen elinkeinotoiminnan tuloksesta. Toiminta ei-julkista. Voi halutessaan toimia julkisuusmyönteisesti Kuntayhtymä Kuntalain 10 a luku Valtuustojen hyväksymä perussopimus Kuntalaki määrittää mm. perussopimuksen muuttamisen, vaali-kelpoisuuden kuntayhtymän toimielimiin ja kuntayhtymän toimielimet. Ylin päättävä elin yhtymävaltuusto tai yhtymäkokous. Lisäksi yhtymähallitus ja tarkastuslautakunta. Pääasiassa kuntalain mukainen ”poliittinen vastuu” Kuntayhtymässä on johtaja, joka on virkasuhteessa. KVTES, OVTES Tarkastuslautakunta valvoo. Itsenäinen tilintarkastus. Jäsenkunnat vastaavat myös kuntayhtymän vastuista ja veloista. Oikeus arvonlisäveron kuntapalautukseen. Ei tuloveroa Toiminta julkista 34 Liite 2. Kooste OKM:n kirjeestä 9.2.2015 (OKM/2/59/2015, Ennakkotieto järjestämislupahakemuksesta) Uudistuksen OKM:n määrittelemänä tavoitteena on koulutuksen järjestäjien toimintakyvyn vahvistaminen ja koulutuksen järjestäjien määrän vähentäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää nykyistä järjestäjäverkkoa hajautuneena niin ettei se vastaa 2020-luvun työelämän ja yhteiskunnan haasteita. Suomeen pyritään uudistuksella luomaan korkealaatuinen toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkko. Järjestämisedellytykset arvioidaan ammatillisten edellytysten, toiminnallisten edellytysten ja taloudellisen kantokyvyn näkökulmasta. OKM arvioi järjestämislupia kokonaisuudessa näiden kolmen kriteerin mukaan kokonaisharkinnan perusteella. Järjestämisluvan edellyttämä koulutustarve • Riittävä alueellinen koulutustarve (saavutettavuus, saatavuus) • Alueen väestöpohja ja väestörakenne (peruskoulun päättävien nuorten määrä, …) • Koulutuskysyntä ja koulutukseen hakeutuminen • Työvoimatarve, työelämän osaamistarpeet ja alueen elinkeinorakenne Järjestämisluvan ammatilliset ja toiminnalliset edellytykset • Tarvittava määrä kelpoista opetushenkilöstöä • Riittävän laaja koulutustarjonta ja riittävä opiskelijavolyymi Koulutuksen järjestämiseen tarvittavat pedagogisesti ajanmukaiset, opiskelun kannalta turvalliset ja terveelliset tilat ja välineet toimivat ja laajat työelämäyhteydet. Yhteistyö alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa sekä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa Järjestämisluvan taloudelliset edellytykset • Koulutuksen järjestäminen kustannustehokkaasti niin, että lähtökohtaisesti hakijan on kyettävä järjestämään koulutuksensa siihen kohdennettavan valtion- ja kuntaosuuden turvin laadukkaasti ja tuloksellisesti huomioiden tulevat valtionosuusleikkaukset • Vakavaraisuutta siinä määrin, että se kykenee selviytymään yllättävistä kustannusvaikutuksia aiheuttavista muutostilanteista (oppilasmäärän vaihtelu) ja tarvittavista investoinneista • Oppilaitoksen lähivuosien taloudelliset toimintaedellytykset ja riskit • kiinteistö- ja vuokrakustannusten kehitys sekä tulevat investointitarpeet Lukiokoulutukseen, ammatilliseen oppilaitosmuotoiseen peruskoulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen haetaan erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkielistä koulutuksen järjestämislupaa. 35 Liite 3. Oy Porvoo International College Ab:n ja Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland:n yhteinen tuloslaskelma ja tase Point College + Inveon NYKYTILA 2014 9 496 966 10 462 -725 -6 628 -171 -566 -139 -1 244 -258 -581 UUSI 2017 8 150 966 9 116 -725 -6 628 -171 -566 -139 -1 244 -258 -581 Liiketulos Rahoituserät ja satunnaiset kulut 149 68 -1 197 68 Tilikauden tulos 217 -1 129 Tase € * 1000 Pysyvät vastaavat Koneet ja kalusto Sijoitukset Varasto ja valmisteet Myynti-ja muut saamiset Rahat- ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 2014 2 006 1 572 3 234 457 914 5 213 13 395 Perus-/Osakepääoma Arvonkorotus- ja muut rahastot Kertyneet voittovarat Tilikauden tulos Pitkäaikainen vieraspääoma Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Tuloslaskelma € * 1000 Valtionosuudet Muut tuotot Tuotot yhteensä Koulutuspalvelut ja materiaalit Palkat ja sivukulut Vapaaehtoiset henkilösivukulut Toimitilakulut ATK-laitteet ja -ohjelmistokulut Muut toiminnan kulut Opintososiaaliset edut ja vakuutukset Poistot Omavaraisuus -5 % 2017 7 742 918 8 660 -689 -6 628 -171 -566 -139 -1 244 -258 -581 -10 % 2017 7 335 869 8 204 -653 -6 628 -171 -566 -139 -1 244 -258 -581 -1 617 68 -2 036 68 -1 549 -1 968 2017 2 006 1 572 3 234 457 914 3 866 12 049 2017 2 006 1 572 3 234 457 704 3 657 11 629 2017 2 006 1 572 3 234 457 494 3 447 11 210 4 846 21 6 198 217 0 2 112 13 395 4 846 21 6 198 -1 129 0 2 112 12 049 4 846 21 6 198 -1 549 0 2 112 11 629 4 846 21 6 198 -1 968 0 2 112 11 210 NYKYTILA 2014 84,23 % UUSI 2017 82,47 % -5 % 2017 81,83 % -10 % 2017 81,15 % ∆% -14,2 % 0,0 % -12,9 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % -901,5 % 0,0 % -619,5 % 36 Liite 4: Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland:n ja Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab:n yhteinen tuloslaskelma ja tase Inveon + Practicum NYKYTILA 2014 13 388 2 088 15 476 -1 566 -9 388 -118 -2 218 -5 -1 318 -127 -783 UUSI 2017 11 608 2 088 13 696 -1 566 -9 388 -118 -2 218 -5 -1 318 -127 -783 Liiketulos Rahoituserät ja satunnaiset kulut -47 26 -1 827 26 Tilikauden tulos -21 -1 801 Tase € * 1000 Pysyvät vastaavat Koneet ja kalusto Sijoitukset Varasto ja valmisteet Myynti-ja muut saamiset Rahat- ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 2014 2 028 1 711 3 173 457 1 009 4 534 12 912 Perus-/Osakepääoma Arvonkorotus- ja muut rahastot Kertyneet voittovarat Tilikauden tulos Pitkäaikainen vieraspääoma Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Tuloslaskelma € * 1000 Valtionosuudet Muut tuotot Tuotot yhteensä Koulutuspalvelut ja materiaalit Palkat ja sivukulut Vapaaehtoiset henkilösivukulut Toimitilakulut ATK-laitteet ja -ohjelmistokulut Muut toiminnan kulut Opintososiaaliset edut ja vakuutukset Poistot Omavaraisuus -5 % 2017 11 028 1 983 13 011 -1 488 -9 388 -118 -2 218 -5 -1 318 -127 -783 -10 % 2017 10 448 1 879 12 327 -1 410 -9 388 -118 -2 218 -5 -1 318 -127 -783 -2 433 26 -3 040 26 -2 407 -3 014 2017 2 028 1 711 3 173 457 1 009 2 754 11 132 2017 2 028 1 711 3 173 457 703 2 447 10 519 2017 2 028 1 711 3 173 457 400 2 144 9 913 6 519 5 4 193 -21 0 2 210 12 905 6 519 5 4 193 -1 801 0 2 210 11 126 6 519 5 4 193 -2 407 0 2 210 10 519 6 519 5 4 193 -3 014 0 2 210 9 913 NYKYTILA 2014 82,88 % UUSI 2017 80,14 % -5 % 2017 78,99 % -10 % 2017 77,71 % ∆% -13,3 % 0,0 % -11,5 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 3764,2 % 0,0 % 8329,2 % 37
© Copyright 2024