1. No category

MET~
iTEHO
TIEDOITUKSIA
~IETSITEHO
100
REPORT
Risto Eklund
UITTOTEKNIIKAN VIIMEAIKAISET KEHITYSLINJAT
Tuotannollisen kulje tustoiminna n k ehilliimisen piiiimoliivina on yleensii kuljetu skust:mnu Ien alentaminen
ja kuljetus toiminnan laajentaminen (ta i supi staminen ) .
Ala teh tiivinii liiltyviit edelliseen tuolleen an·on a len emisen ehkiiiseminen kulje tuksen aika na ja toisinaan
luolleen arvon lisää minen sek ii valmistuksen taloudellisu uden ku ljetuksel le a ellama t n ä k ökohdat. Li äkysymyksinä saallavat olla ku ljetuk en ulkopuolis ten
h iiiriötekij öidcn eliminoimine n ja mukanlllden k oh en taminen. Kulje tuk sen ja va rsina isen valmis tuk en
oleellisena erona on, ellä ku ljeluksessa pyritää n e nsi
ijassa ku ta nn u sten minimiin, kun taas valmisluk e a
luolleen arvon lisäämi ellii on ta a ve roincn m erkitys
kus tann us ten pie nenlämisen kan a.
Johdantoesityksen p erus teella on ymmä rrellävi:iä, että uiton k ehillä mise sä on kiinnitetty pää huomio ku lannusten ale ntamiseen. Siihen on pyrill y ura kkapalkkauksella ,
uillomene telmie n
yk inke rta i lami elia
vä ylä nrakennuksilla ja uillolailleiden ja ka lu to n parannuksilla sekä niveltämä llä uillo enti lii kitka llomammin muuhun kuljetuk een ja vara lointiin. Ko ka
u ittoyhtli lysle n kiin teiH ku ta nnuk e t o \·a t m eillii lavalli esti 30 · · . 50 °/o niiden koko na iskusla nnuk i ta ,
~f e l siinhoi l a ja, di pl. in . Rist o Eklund toi mii
~f c l ii te h o Ia tutkimu s insinöörik s i k ome nn e lluna Kymin l ill o y hdi ly ksessä .
on ollu t erittä in tä rkeiiii alentaa • kiinteitä • kustannuksia varsinkin uilloyhdistys ten ja metsä teolli uuden ja
osilla in m yös m etsähallituk sen insin ööriosasto n yhlei!>loiminna n kaulla palkkaamalla sa maa työnjohlajistoa ,
ko neh enkilökuntaa jne. Uill oyhd istyslen ja puutavaran
omis tajien
yht eistyös. ii
laa timien
uittosuunnitelmien anll la on edis lelly uit on alka mista ja uit on tarkoituksen muka is ta jiirjestelyä. Ra ti mnli oima lla maaku ljetuksen ja uiton vii listii puutavaran va ihtoa on o n nis tullu p oisla m aan ta i yk sinkerta ista m aa n liellyji:i
lyönvaiheita, kuten niputusta, vieri tyslä , la uta n tekoa ,
laullau sta ja ra n ta - ja teh dasvarastoi nli a.
Uiton n opeulla miseen ja va rmistam iseen o n pyri lly
nopeullamalla uiton alka mista , suorillam aila m yöhem min joka tapa uksessa e ro tellavie n puide n ek a uilloja
ja lisäiimälli:i väyEi kapasiteellia . Uitella va n tavaran a r vo n a lenemis ta o n ehkä isty vii h entä m ä llä u pp oh ukkaa
lisiiii nt yneen nip pu k uljetuksen , ra iin k aad on ja suoja aineide n kiiylön av ulla sekä valit em alla h avutukeille
oikea ve teen panoaika (Achte, Tiainen y m .)
Syrjiiisie n seutu jen m el ä n käyllöii on edi telly ollamaila kiiyllöön uusia uilloväyliä . Toi aalta m aakul jetuksen ta rjoamien e tu jen vuok i on pieniä u illoväyli:i
ko rva llu e rityisesti au tokuljeluk ella. Toi inaa n lisään tyny t maakulje tusve rkko o n pal vell ut uiton imu uon ina.
;\lerkkaus ja ero tlelu ovat toi is taan suures ti riippu·
vaisia . :\liiiiriier o ttclu (yhte ise roltelu, samsortering)
vähenli.iii sama lla m e rkkauskustannuksia. Merkkausku~lannuksi a voidaan pi e nentiiii myös tarkoituksen
mukai s te n merkkie n ja m erkkij iirjeste lmien antll:J..
P ~ ~· k o t e knilli s in kok ei n ( Takala y m .) o n tutkittu merkkejii j.t me rkkijiirjestelmiii, liihinnii kuite nkin e rotlelun k an nalta. Pohjoi s -Suomes a ( Uitto/eho r.y .) on
laauittu yht eniiincn hakko m e rkkijiirjestel mii eri uittoy hdi 5 t y k ~ i ii vart en , mikii amalla helpottaa mm. Perii- •
m c rc llii suo rite th1via ket·iiyksiii. Tiihiin ru o tsalaista es ikuvaa k iiylliien laadi tluun jiirje lelmiiiin kuuluu perusm erkki (puutavaran o mistaja) ja apumerkit (puuta-
Kuva 1. Blakkstad-niputuskoneella valmistetaan molemmista
päistään tasattuja 12 m pitkiä nippuj a (Kymin Uittoyhdistys).
Puutavaran pituus 3 · · ·1 0 m. Nippujen sitominen tapahtuu
nel jällä 0 6 mm teräslangalla. Valo k. ki rj.
Pict. 1. Bla kkstad bundle r prepares 12m Iong bundles made
even at both ends (Kymin Uittoyhdistys). Timbe r length
3-10 m. Bundles are tied with four 0 6 mm ste e l wires.
Photo by author.
varalaji ) . J{ovelirengasm erkit ja viirimerkit o vat saanee t osakseen lisäii ntynyllii huo miota niikyvyylensii
ansiosta. Kanadas a o n käytös ä liipliimerkkeinä puun
päiissii myö m e riveden vaikulusta kestä\'iii merkkivii rejii. :\[cillii. Yii.rimerkkaus ta o n tutkittu Metsiitelton
loimesta ( Tu ovinen).
J{anadas a ja Skandinavia sa saavutettujen myönteisten kokemuste n innosta mana o n meilliikin kokeil-
Me rkittiiviin ja huomiota he rättäneen kysymyskompleksin ovat synnyttiineet uiton ja vesivoimatalouden
väliset suhteet. On r y hdy tty luomaan uusia uittoteknillisiä ratkaisuja, joiden avulla uitto on taloudellisesti
mahdollis ta huolimatta uusis ta voimalaitoksis ta ja niiden padoista ja pitkillle viedystii vesistönsiiiinnöstelystii.
Puutavaran v a 1m istu s vaikuttaa uittoon mm.
Kuo rimisk ustannusten
kuorimisasteen välityksellä.
suuruuden takia on ryhdytty lutkimnan (m yös) e leliisuomalaisten havulukkie n kuorellisena uiltamisen
mahdollis uuksia. Norjal:J.iste n tutkimuste n ( /{fem )
mukaan kuorellisena uitto e i lisiiisi ainakn:111 kaikkien
tu puutavaran v i e r i t y t ä traktorien ja riiji.ihdysaineide n antlla. :\Ieillii niim ii m enele lmiit eiviit ole
saanttlaneet merkittävää kiiyllöii , k oska ne edellyltii\'ä t
jyrkkiii penkereitii ja rantoja. Sen sijaan on vi erityk siii m ekani soitu järvien rannoilla onn istuneesti hinaajien ja varppaajien antlla. Työn yksinke rlais tamisek i
on kehitelty me ne telmiiii nipuluksen ja vierityksen yhdi s tiimiseksi ( Piilliin cn) . Pinojen purislamisin nipuik i
on koke iltu ja kiiylelly myös Amerikassa , o rja sa ja
Neu,·ostolii tossa.
tukkien uppoavuulta. Ennesliiän tunne ttua on , e ttä uiton aiheuttamat tukkien laatuviat viihene viit kuo rellisena uitettaessa. Ko timaa sa ( Lehos) on kiiyte tt y m enestyksellisesti havutukkien ras iin kaa toa kuorelli s te n
tukkien uppoamisen e hkiiisemiseksi. Ou mie lenki int oista, voidaanko samaa m e ne telmiiii soveltna m yös m iint~·­
kuitupuulle. Kuusikuilupuuta (s ulfiittipuu ) voidaan
uittaa kuorellisena vain n . t kk ajan k y lmiissii vedessii.
ilman e ttä parkkihapot aiheuttavat tikkumassapito isuuden liian suure n nousun. - i\fainittakoon , e ttii kuorellisen puun nippu-uitto on lisiiiintynyt melkoisesti .
Koivun rasiin kaatoa on k iiyte tty jo kauan aikaa.
Ko ka rasiin kaato Ii äii viirivikoja, on to isaalta pyritty
uittamaan nippuina talvella kaadettuja koivuja. iiissii
nipuis a on lisä tt y kellm·uutta toisinaan • korkkipuina •
olleiden kuilupuide n avulla ( Pölliinen ). On kehit etty
halpa ja generaallori tervasuo ja-aineita vaneriko i ntlukkien päiden uojukseen vede n tnnkeu tumis la vastaan.
Kanadassa (Canadian lnl ernalional Paper Company)
on ilmo ite ttu kokeillun paine ilmalla ruis kut e itavaa hal paa suoja-ainetta, joka soveltuu kointsulfiittipuulle.
2
Kuva 2. Niputuslankojen oikaisulaite (Villikka-Kymin Uittoyhdi stys), jonka läpi lanka vede ään kiinnittämällä silmukas·
taan kiertävän päättämän etjun koukkuun. Laitteen yläosaa
voidaan nostaa jalkapolkimella (langan jatkokset). Langan
syöttö laitteeseen suoritetaan sivulta käteväs ti. Valok
Aimo Pesola.
Pict. 2. Device for he straightening of bundle wires (Viilikka Kymin Uittoyhdistys) through which the wire is
drawn by attaching its loop to the hook of an endless,
rotating chain. The upper part of the device can be raised
by a pedal. Wire can be easily fed into the device from
the side. Photo Aimo Pesola .
i p u t u s t a
.... ,
on kytketty muut oi nkin monin ta -
voin edu lli sesti ,·arastoinnin tai maakulj e tuk se n y hteyteen.
Hevosajon ja jiiiille n1rastoinnin y ht eydessii o n
käyt e tty
yk s ink er tai s ia
niputmk e hik oi ta . O i,·allinen
esimerkki työn yksinkertaistami~esta on m e netelmii ,
jossa luki! puretaan r ees tii pin oo n jiiiille asetettujen
side lankojen
p iiiill e
ilman
eri t~· i :, i ii
niputuslaittcita.
Langa t kirbtet iiii n ja s idotaan jiiiin alkaessa s ula n ja
puid e n
painu essa
p yöreii hkö ö n
k a~aan
(Oy. \\'ilh.
Sc!tw1nwn .-lb .). Auton lavalla s uorit e ttu niputu s (au toniputu s) 01 1 levinnyt n opeas ti y li maan. Purkauslaitureita Ia utante kop a ikkoin ee n (paa lutuk ~e t ja pollaroinnit) on rak e nn e ttu tiirk e impiin maa- ja ,·esit e id e n yhlymiipa ikkoihin. Niiitii rak e nt e it a o n te ht y e te nkin uit toyhd is tys ten
ap uyhtiöiden to im es ta ((ji ll njiirj cslcly
Oy . ym. ) . Toist :1beks i on ratkaisematt:1 , lu c taa nk o niim ii rak e ntee t juridi ses ti uitt o rak e nt e ihin kuuluviksi.
Rautatievaunuistu purkau s ta o n s uorit e ttu purkamalla
puut nipuk s i Iaukai sta,·aan k e hikk oo n !>ek ii nippuina
nosturia kiiyttiien ( T(1111JWlla ).
Niputus- ja
Iautt au~kustannusten
pienentiimiseksi on
nipun kokoa pyritty nostamaan . L y hy es tii {2.0 · · · 2.5
m)
tantras ta
on
Kuva 4. Käsikehillä vedessä tehtyjen ja puominosturill a
kuormaitujen nippujen kuljetusta suoritetaan Kanadassa
kokonaispainol taan yli 60 t kuorma-autoilla, kuormien suuruuden ollessa jopa 70 p-m 3 . Kuljetuskapasiteetti 23 km
ajomatkalla on ollut 350 · · · 400 p-m 3/24 h. Purkaus veteen
tapahtuu työntämällä nippu kerrallaan tela ketjutraktorin
puskuterällä kaltevalle lavalle. (Bowa ter's Newfoundland
Pulp and Paper Mills Limited).
Pi ct. 4. ln Canada !he transpo rtation of hand-made and
crane-loaded bundles is done on tru cks weighing over 60
metric tons in loads containing even as much as 70 cu. m.
piled measure of cordwood. Result for a distance of 23 km
has been 350-400 cu.m. per 24 hours. Unloading into water
is effected by pushing a bundle at a time down a sloping
platform with a Cate rp illar bulldozer. (Bowater's Newtoundland Pu lp and Paper Mills Limited).
te hty kak so is nippuja . Eripituista
{3· · · 10 m ) puutan1raa on niput e ttu sa maan . m o le m -
Pie nt e n puutantraerie n käsin niputus on ollut yh ä
mi ·ta piiistiiiin tasapii isee n nippuun , jonka pituus on
yleistii, ja niputu s kehiii on parannettu.
o llut jopa 12 m (1\ymin Uill oyhdisty s) (kuva 1) . Suur-
on kuit e nkin kehit e tt y so ve liaiksi pientenkin puutava -
iputuskoneita
te n nippuj e n jak:lmisek s i kahtia tehtaalla k iisi tt elyil
ra e rien niputukseen (mm . k e vye t kiramotyyppiset ko-
varten o n kehitetty sekii laite nippuje n jakamiseksi pi-
nee t sekii nipulu slai tt e illa varustetu t aluk se t, jotka sa-
luuss uuntai ses ti ( A . Ahlström Osakcyhtiii ) e tt ii nippu -
malla suoritta,·at lauttausta ). l{oska 2 m ta vara on
jen ta sa uslai te ja katkais u ke tju sa h a lla (O y 1\.aukas
hankalaa niputtaa , on hankinnassa mm . si itä syy tä
Ab).
~uosittu
e nti s tii e n emmiin 4 m p e ru mittaa . Suurien
erie n nipuluksee n o n rakennettu kohon avu lla kahteen
uuniaan nippuja purislava kone ( Reijonen), sä hkö kiiytiin antl l:1 poistettu ,·arsinainen konemies (Enso(; ut ~e it
Osakey htiö) ja valmistettu koneelliset puri -
tu s~ape lit
( \ 'alm et Oy ). En ti stä enemmän on käytetty
halpoja ja
kev~· itil
nipunsileit ä (teriis lankas ilee t). Sa-
mall a o n parannettu silomi . Ia ja . il e id e n hoitoa. Sidela nkoj e n kon eellin e n oikaisu e!>im. vai . aamalla {kuva 2) ja lt e hkutu s ova t vallann ee t alaa.
\'ippu-uitto on moni en e tu jensa vuoksi ja tkuv as ti
li!o.iiii nlynyt ja varma Ii ed ellee n Ii ·iiä ntyy ei ainoasIaa n jiin·issii ja rannikkom erissii, ,·aan ,·oimalailo - ja
,·esi ·töm iiii nn ös telyohj e lmie n to le utu es:n myös u eissa
. uurissa
joi~s~t.
Tii llöin n i p p
nen vo imalaito s t e n
o h i
11
j e n
i i r t ä m i-
pat oje n
yli tai
muodo - taa er ittii in tärk eä n ongelman. Parhail-
Kuva 3. Yksinkertainen puutavaran nostopaikka (Oy. Wilh.
Schauman Ab .), jossa tukkien kuormaus autoon suoritetaan
puominosturilla. Puominosturilla kuormaus vedestä on tässä
tapauksessä miltei helpompaa kuin maalta kuormaus.
Valok. kirj.
. een uuden
Pict 3. Simple Ieading place. (Oy. Wilh . Schauman Ab .)
where the logs are lifted onto trucks by a boom crane.
Leading by boom crane directly from water is in this case
olmost easier than Ieading from the shore .
Photo by author.
S it e n niput s ulut e tl!an virta ava n vede n avulla . Kulun-
laan rakennetaan
!e riko k e n vo imal a it o k en ohi ttami -
t y ~· ppi s t ii
mcl). Pi e li sjoe n
nipun . iirlolaito. ta ( Kiu elii- l'al-
lr:mko k e n ohittami ee n on raken-
n e ttu nippu-uittos ulku , jonka py tysekt o riportit voidaan a ,·a ta ja sulkea vedenpa in e-e r o i ta riippumatta.
talahd e n- Jonnuanlahden
iirtorada n yh teyde
ä on
siin soYeli aa ksi. Veden sääs tä mi seks i ja nmhien ka pasit ee tin li siiiimi seksi on s uunniteltu siiiideltiiYiä , le,·eä hköj ii sekt o riluukku ja m yös pi eni ii pa toja n uten ( Hyyp pii ).
Patoje n yhtey tee n rake nne thtYat ruuh e l o n py ritt y
tekemiiiin puro illa m a hdo lli simman ly hyiksi mm . Yede n nope utta hi das taYic n porras te ttu je n suppil o iden
antlla (U ill ojrlrj estely Oy.), jo tta ruuhi sta pi eni en puu m iiii ri e n kan netl aYi ksi la nkea ,·a t kus tannuk se t pysy isiYii t ko htuullis in a. Samaan suuntaan o n päii s ty o nni stun ees ti myös porras te ttu jen laYojen antlla (kuYa 5).
La h os uoja-aine ill a kiisilellyn puun kiiyttö ruuhien ra Kuva 5. Tavanomaisen uittoruuhen asemesta on rakennettu
halvat porrastetut lavat (Uittojärjestely Oy.). Valok . ki rj.
Pict. 5. Simple and inexpensive staged platforms have been
bu ilt instead of the usual sluice (Uit tojärjestely Oy) .
Photo by author.
nippuje n rautatie,·aunuun kuormauk see n kiiyte lly betonipukin piiällii liikkm·aa sillanos luria. Vas taaYaa
nos lurityy ppiii Yoidaan kiiylliiii myös nippuje n siir toon
pa don yli , mi stii Ru otsissa on niihliid ssii k eiYolli sia
es ime rkkejä.
J o k i u i t o n Y a 1 t a o s a ja p 11 r o u i t o t
jääYät edellee n irtouilo iksi. Vastaadssa viiylissti on silti vie lä paljon kunnostami sta . Viime vuosina viiyHinrak ennu s len painopi s te on ollut Pohj ois-S uomessa
mi ssä uitt ovä ylie n rake nta mi see n kulun ee na 5-vuo ti skaute na on s ijoite ttu mm . y li miljardi markkaa valtion
Yaroja. Si ellii on s uo rite ttu suur isuuntaisia väyliinperka uks ia. Telaketjulraklorit oYat osoi ttautunee t käyllöke lpo isiksi niinkin s uuren viiyliin kuin Iijoen perkauksessa, mi ssä Caterpillar D-8 traktorit oYal toimin eet aina 1.2 m sy ,·yydessä. Koska suurin osa ra ke ntamisesta
o n tehty työ ttömy ys lö in ii , o n jo uduttu kehittiimiiiin
mm . be to nipaloje n rakennu stekniikka tahi olosuhtei-
Kuva 6. Ke inuva piikkirul la on teho kas syöttölai te ui ttoruu hien suul la yms. (Peippo). Valok. ki rj.
Pict. 6. A swinging porcupine is an effective Ieeding dev ice
at the beginn ing of a slui ce and simila r places (Peippo).
Photo by author.
k ennusa in eena o n ka ,·a nut. Su ure t ruuhe t on Ya lmislc tlu use in leriisleyy tii. Ruuhi en kapasi tee tti o n no ussut enti see n Yerratluna m o ninkertaiseksi syötlösupp ilo ide n ja syöttöö n kiiyt ett yje n apula itte iden aYulla .
Nä is lii ap ula itteista m a initta k oon jiiykillä pu om eilla ja
siiii dettiivii llä suuaukolla Yarus tettu vastuu ( Kymin
Uill oyhdistys), e rilai et pu kim eilise t alukset , pu omi pyö riin ympiiri Yede tt ii ,·ii periipuomi (m eillä li. ok emiienjoen Uill o yhdisty s), Yirra nk ehittime t ja ke inuva
piikkirulla ( Peippo, kuYa G). Huuhien kapasitee tti on
saatu niin ko rk eaksi, e ttii alapuoli ses ta vas tuusta on
saattanut syntyä pullo nkaula . T iimii k ape ikk o o n jo
selYite tly Ma nka la ssa ( 1\ymin Uill o yhdistys) m ekanisoidun Ya stuun a Yulla (kuya 8 ).
Suurilla Yasluilla o n o o ittautunut so ,·eliaaks i kupo pu omi , jonka keskellä o n ya h ,.a te rä skö ys i (/\ e mi joe n
Uill o yhdistys, km·a 9) . Ka nada sa o n tulkittu vasluita
pi enoi smallik okein ja NeuYos toliit ossa o n pyritty Ya slu iclen teoree tti ee n Ia ke mi ee n. Sa ma ll a o n hu omattu
edulli sek si ke,·enliiii n1s luille kohdi s tuyaa paine tt a ja
h elpottaa sum a n juoksua yl ii puol elle a se te ttuj e n vin oje n puomitus te n m ·ull a. jo illa to isinaa n ohjataan suman juoksua rannalla toisell e. Omat koke mukse mme
oYat samansuuntai sia.
Kuva 7. Uiltoruuhen alasuuhu n on ehty v iis to ka lteva se inä
suman ha jo ittam is e ksi . Va lo i<. Pen tt i Vi llikka.
Pi ct. 7. A sl ant ing, oblique wa ll has bee n bu il t on to th e end
of th e sl uice to d ispers e the d ri ve . Pho to Pentti Villikka.
L a u t l a u s on ollut monipu oli sen k ehityk sen
kohteena . Yl ein en suuntau s o n ollut nippulauttaukseen päin , joka on osoittau tunut k a nnatt aYaksi tavalli sesti jo 30 ... 50 km lauttausmalk oill a. Niputuksen
avulla on Yoitu u se in nope utt aa la uttauksen a lkamista
suori tta m a ll a syysniputu s ta (kuusiku itu puu n a ut onipu tus ta) ja ta iYini pu lu s ta .
Kehä la ulloja on o nni stu ttu kulje ttamaan kapeik oista kuris la ma ll a la utt oja k öysill ii tai jaka m a ll a lautt a
lyhyehkö illä villipuomeill a
moniosaiseksi.
P ieni en
ku ormitus ten alaisissa !au toissa o n käy tett y ohuehk oja puomil enkkejä, jotka on ,·a lmi s tellu ta Ya lli sta lu jemmas ta le riikses tä, tai myös teriisköysiky tkimi ii, joita var ten ei ta r vita pu ominreikää (kuYa 10) . I\: ehii la uttojen kok oa on u sein suurennellu ominais,·as tuksen ja
puomimääriin vä henEimi sek si.
Nippuj onola uttojen teossa teräsköysi on alkanu t syr jäyttää te räske tjua ja pu omituk sia. Sekä Perämerellä
että sisä vesissä on jo kokeiltu Yarsin h yvin tuloksin
norjala ista la utanlekom enetelm ää, jossa lauta n uloim mat nippuj on o t kiinnitetään te räsköysi in . Lautta vah vistetaa n poikkiköysill ä . Kotimain en kekseli ä isyys on
luottanut toisen k ehilyslinja n , jossa niput on kiinnitetty terii sköyleen 2- tai 3-jonoiseksi sä ikeek si. Poikki köysien av ulla sä ik ee t on yhdi stetty la utak si. Tä lla in en
lauua o n voitu h elposti jakaa taas sä ik eisiin kanavointeja ja silta-a ukkojen ja salmi en lii päi syii Yarten . Aikai se mmissa m ene telmissä (mm. Kymin Uill oyhdistys)
niput ova t lui sta neet piukarilangan Yarassa pitkin
köy ttä, mutta uudessa m ene tel m ässä (Le hos-L epola)
Kuva 8. Mekanisoitu vastuu (Kymin Uittoyhd istys), jossa vintturilla vedetään kaksi puomia vastuun nielun yli. To inen
puomi sulkeutuu kehäksi valmistuvan lautan ympärille, Ja
toinen puomi jää pussille vastuuksi uuden lautan muodostamista va1 en. Päästään kaksihaarainen vetoköysi koukkuineen palautetaan kuvassa näkyvää kannatusköyttä p1tk in.
Valok. kirj.
Pict. 8. Mechanised catch boom arrangement (Kymin Uittoyhc.Jistys) v:he re a winch drags two booms across the
trap. One boom forms a circle around the raft under prepara lion, the other is lefl in situ as a catch boom for the
next ra ft. The tow Iine, which is two-headed and equipped
With hooks, is returned along a supporting Iine shown in
the picture. Photo by author.
Kuva 9. Vahvan teräsköyden ympärille pyöröteräksillä kiinnitetyistä tukeista tehty kupopuomi on todettu tietyissä tapauksissa Oivalliseksi vastuupuomiksi (Kemijoen Uittoyhdistys) . Valok . kirj.
Pict. 9. A multiple boom made by attaching several logs to
a steel rope with wire has been discovered to be an excel lent catch boom in some cases (Kemijoen Uittoyhdistys).
Photo by author.
kukin nippu on k ylkelly köy teen kiinniteltävää n Linkku -Iukk oo n (solk een ) tm s. u u si m enetelm ä o n so Yelias
mm. kanavointeihin ja nippu sä ikeiden lasku un pätkinä
virToisla ta i koski sta, sillä köysi on jaettu sopiva n pituisiin, Iinlulukoilla ta i k etjunpä tkillä yhdistettäviin
osii n . Myös nippujonolau llojen kokoa on u sein suurenn ettu Jau lla usku s lannu slen alen ta miseksi, vaikka tuulen aih eu lla ma riski on siten suurentunut.
Laullau sa luk sina oYat hinaaj a t syrj äy ttäneet varppaajia. T iihän ovat vaikultaneet työpalkkoje n nou su,
dieselkiiy ltö (hinaajan suuremman polttoa ineen kulutuk sen m erkitys vii hen tynyt ), Ko rl-lunnelin käyttö hinau spo tkurin h yö tys uhteen parantamiseen ja li sää nt y-
Kuva 10. Teräsköysipuomikytkin, jonka kiinnittämiseen e1
tarvita puomin reikää (Pyyhtiä). Kiinnitys puomiin tapahtuu
silmukan ja tikkelin avulla . Löyhtyminen estetään kiertämällä
köysi koukun ympärille. Va lok . kirj.
Pict. 10. Boom coupling made of steel wire which does not
require any holes in booms (Pyyhtiä). Attachment to the
boom is effected by a loop and a hasp. Loo sening of the
coupling is prevented by tying the wire around the hasp.
Photo by author.
5
Lai,·ojen yhteysdilineenä o n radio saanut tunnus tusta.
:\Iuutamat yhtiöt o\·at per u taneet yhteisen. ylei-
seen puh e lilwe rkk oo n yhdi s tetyn kes ku saseman. Ra~ u o~ iota
dio o n saanut
sekii kaukolauttauksessa eWi
Yarastoalueilla .
Puuta,·ar:Jn "e
erityi se~ ti
~
i "a r a
1 o i n t i on kehittynyt
nippu,·ara!> lo innin ans ios ta , koska si te n on
,·iilt e tty puuta,·aran maalle nos to. TalYi in Yarasto alu ec t on pidetty !> ulina Ye lee n Yarastoituneen liimmön
a nilb panemalla Yes i liikkee!'>ee n pain e ilmalaitt e illa tai
"i rr:111 ke hitti m illii.
Kuva 11. A. Ahl ström Osakeyhtiön valmistama 135 · · ·1 50 lw
dieselhinaaja Ha lla II edustaa uutta lin jaa paikalliskäyttöön
tar koitet tujen alusten joukossa. Valok. valmistaja.
Pict. 11. 135-1 50 hp. die se l tug Halla II produced by A.
Ah ls tröm Oy. represents a new Iine among vessels intended for local use. Plloto by producer.
:\ ii i tii
l~anada !> .
\ ' ara~topuomina
a.
on
jiiykkii
kupupuomi
osoittau tunut e dullise k s i mm . siitii !>.YY tii, e ttii se rikkoo aallot.
II iok e puun ja toi.-inaan
nyt nippukuljetu s (\·e to,·o iman su ht eelli ne n m erkit ys
tai ,.i ,·aras toi n ti m e n e te lmiä
ko hta a n on tunn e ttu miele nkiintoa mm . USA:ssa ja
m~· ös
sellu loosap uun koste-
utt:uni scks i o n nippujen kii iintäminen yleistynyt (kuva
l~o s ka
k iiiinn e t~· n
on ,·ä h e ntynyt ) (kunt 11 ). Diese lm oo tt ori on syrjii y tt ii-
12 ).
nyt höyrykon een uusissa aluksissa .
nop eas ti , kiiii n t;i m inc n on s uori tc ttu ta Yall ises ti varas-
Dieselmoottori e n
polttoainekus tannukse t o\·at olleet Yain 30 · · ·50 °/ o yas-
nipun yl iio ·a kuivuu \'e iTalen
toa lu eilla.
taavien halkoliimmitykse ll ii toimi\'i en höyrykon ei den
Puuta,·aran c r o 1 t e 1 u o mi s tajittain ja la,·ara-
polttoainekustannuk s is ta, liimmittii jic n palkat tai Jiim-
laj e ittain on yl ee nsii Yar. inaisee n uittokuljetukseen liit-
mityslisät on siiiis te tty. polttoaineen ottoaika on supis-
lyYii varjopu oli.
~illii
ero uittoje n
suorittaminen
on
tunut 10 · · · 20 °/ o:iin halon ottoon kuluneesta ajasta ja
mahdolli sta Yain suuris:a altaissa tai puro- ja jokivily-
mi e histö- ja polttoain e tilan tarY e on pienentynyt -
lill ii pienien puumiiiiri e n o ll essa kysymyk sessii. Paras
suurille
halkok ~iy ttöi s ill e
hinaajill e tar\'itaan erityinen
ke in o
e rotteluku~tannuslen
Yii hent iimisee n on erotlelun
kallis ja hida s kulkuin e n halko proomu. Tutkimuksilla
Yii ltt ii min e n .
Sen takia on tutkittu ja
toteuletlukin
on tod e ttu , ettii erityisesti polttoainekustannuksiltaan
erotlelun ,·ii hentii mis tii es im . e tu- tai jiilkiuittoina ta -
kalliit höyryhinaajat OYat o ll eet usein ylisumuisia. Sen
pahtud c n eroui tt ojen a nlila sekii Yiil ie rottelujen (esim.
vuoksi on ollut taloudelli ses ti edulli s ta k iiyttiiii keriiys-
l\Iyllyko ~ ki
ym . te ht i:i\·iin pikku aluksia , esim .
II .
-!0 lt\' ui ese lhinaa-
ja Ink e roinen) toim inta-aja n lyh e ntiimistä
YiiY y tt iimii ll ii Yiili e rotteluill c tul e,·an puulaYaran uit-
Diese lmoottori e n pienten polttoainekustannusten
toon panoa . l~cmijoe lla , missii uitto on organisatorisesti
vuoksi osoittautunee taloudelli s ia h öy ryhinaajia tehok-
yksink e rtaise mpaa kuin esi m. Kymin Ye!>istössii , on
kaampi e n di eselhinaaji e n kiiyttö kannattavaksi.
mcnestyk se lli se ·ti pantu toimee n kuilupuun ja kai,·os-
Kuva 12. Nipunkääntöla itteet ovat yleistyneet kui lupuun kosteut tam isessa. Ku vassa näkyvän Tampellan käyt tämän laitteen kapasiteetti on 160 · · · 180 nippua/8 h x 4 miestä .
Va lok. Aimo Pesola.
Pict. 12. Dev ic es for the turning of bundles have become
common in the moistening of fibre wood. Th e capacity of
the device in the picture, used by Tampella, is 160-180
bun dles per 8 hours with a crew of fou r men. Photo
Aimo Pesola.
Kuva 13. Lähikuva aatepaalun ns. juuripaalusta (Kemijoe n
Uittoyhdistys), joka juntataan pohjaan muhvillisen jatkos tukin avulla. Kaade tavat teräsrakentee asennetaan kiinni
juuripaa luihin. Valok. kirj.
Pict. 13. Close-up of the so-caJied base-pole for collapsible
poles (Kemijoen Uittoyhd is tys) which is dr iven into the river
bottom. Co llapsible steel arms are attached to the base
pole. Photo by author.
jia.
6
tluun m ää räerotlelu ja saatu radikaalinen ku stannusten
sääs tö. Karkeas ti sanoen m äii räerottelu ssa on kull ekin
omi stajalle annellu ero tellu mii ii rä (nippumäärii), joka
vastaa uilloon pannun puumäärän osuutta kokonai sm ääräs tä . J\läiiriiero tt elun yhteydessä on kä y te tt y puulava ran j y vitlämi s tii laa uun ja arvioidun uppoa mi sen
suh tee n. Totunn a is ta kap pale-e rottelua on voitu viiltliiii, mill oin puut ava ra on niput e llu ilma n edeltii ,·ii ii
irt oseka uitl oa. Tiimä on myös pa in ava motii ,·i 1\e it elePiiijiinn e- nippukulje tuk se n aikaan saa mi se ksi ja Haapakosken kappal e-ero tl elun elimino imi seksi.
Nii ky,·in o te e ro tlelu n m ekani soimi sek i on ollut
meillii mekaanin e n karkea erotl elu puutavaran pituu den pe nt sleell a ( "J'ul kki). J\ o timainen k eksintö on periaa lleeltaan sa ma kuin Kanadassa jo kymmenise n vu o tta h yvin tul oksi n kä y te tyt m ekaaniset pituu serottelut.
Vaikka h a lvan erotlelun k ok onaisratkaisu tu skin
löytyy tavanomaiselta linjalta, o n ta \·a lli sia kappaleerotlelujamme m elkoisesti tutkillu ja kehite tty. ~[ulli s­
la via ero tleluku sta nnu s ten siiästöjä ei tii li ä lin jalla ole
saatu , mutta e rotlelujen kapas iteettia on voitu nostaa ,
mikä on antanut säästöjä uiton k okona isku sta nnuksissa.
l{aatopaaluj en avull a o n voitu vähentäii paalutu s-
Kuva 15. Kuvassa nähdään luikulla pyörivä piikkirulla ja erotlelun työnjohtotorni (Kymin Uittoyhdistys). Huom. Konepistoolimiestä ei ole.
Pict. 15. A porcupine at the entrance of a sorting pocket
and the supervision tower for the works (Kymin Uittoyhdistys).
ikäii , vaikka vesiraja n a lapuolella su oja-ain ee t e iviit
juuri ole aullanee t.
P uun syö llöii ero ll elull e on tehos tettu aluksiin asennet uill a puskureilla työ nliien ja Yintture illa perä puomia vetiie n . E ro ll elttn kiirj essii o n ed ulli ses ti käy tett y
w manjakolai !I eila (kon eelli sia pystyrullia). Tämäkin
lyö tii Pohjoi s-S uomen ero tt eluill a joissa rakenteet o n
vuositta in pure ttava joki en voimakkaan tulvimisen takia (km·a 13). Si te n on voitu n opeuttaa erotleluje n alkami sta. 1\an natusrakente ina tuul eteltavat tiiviit puutai teriisli e ri ö t ovat k orva nnee t ka lliim pia nelikulm a isia kannatu slaatikoita . Kevyiden teriisp utkirakenteide n avulla o n e ro tl elusilt ojen jiinneviiliii voi tu li sii tii
keksi ntö on teh ty to isistaan tie tii m ii ttii sekä m eill ä
( Pf' ippo ) e ll ii Kanada ssa. Puiden syö tt öä luikkuihin on
tehoste ttu piikkirullilla ja puiden kul jetu sta kanavi ssa
\·irra nkchittimill ii ja k öysikulje ttimill a. Erotlelutyössä
silt oje n painon pysyessii k ohtuulli se na (kuva l ·l) . Lahosuoja -aineilla on y rit e tt y ja tkaa puurak enteiden
distys). Syöt tönope uden siiiitöön o n haYaittu h yvä ksi
Kuva 14. Yksi puinen (pyöröteräksellä vahvistettu) ja kaksi
terä srunkoista erottelusiltaa. Keskellä näkyvä teräsrunko on
Yksinkertainen, kevyt ja halpa (Kymin Uittoyhd istys). Va tok.
kirj.
Pict. 14. A wooden, steel-reinforced and two steel-f rame
sorting bridges. The steel -frame in the middle is simple,
light and inexpensive (Kymin Uittoyhdistys.) Photo by
author.
Kuva 16. lrtopuiden erotte!u nipuista suoritetaan halvasti
johtamalla suma ohjeelia poikkivirtaan ja laskemalla irtopuut ohjepuomin yli, mutta pakottamalla niput luisumaan
pitkin puomin vartta (Kymin Uittoyhdistys). Valok. kirj.
Pict. 16. Separation of single logs from bundles can be
done cl1eaply by Ieading the drive with a boom across the
river and by allowing single logs to swim over the boom,
but driving the bundle s along it. Photo by author.
on kii y letly m yös k iiii nnettiiYiii \"irranke hillim iä, joiden
antama n virra n suuntaa voidaan kiite,·iis ti muuttaa
luul en ja \·irran Yaiht elui den mukaan (1\-ym in Uilt oyhH uo tsissa keksi tl y pyöriYii Ho to-jarru.
Merkki en niikyv yy llii ja ero tluvuulta o n paranneltu
paitsi uu simalla m erkkijiirjestelmiii myös Yiilillisesti
parantamalla valai tus ta pimeiinii vuorokauden aikana
7
mm.
tarkoituksen
mukaisten paikallisvalai simien ja
natriumlamppuj e n a n s ios ln. Toiminnan organisaatiota
on helpote ttu puhelimie n ja (Haapakosken e rotlelulla)
työnjohtolomien avulla (kuva 15). J(iikaria ja puhe-
ty viii pullonkauloja. joita a ltaide n t ä ~· tt ymin e n y m ·
tekijät a ih e utt ava t.
Triop uid e n e r o tl elu nipui s ta on r a tkais tu nokkelasti
virran an1lla (kuva 16). Rampapuiden e r o tlelu on suori !e t tu vin os ti poikkh·irtaan soveliaalle sy vyy d elle ve-
linta kä y ttä e n o n työnj o htotornin an sios ta s aatu eh-
d e npinnan a ll e ase te ttu a lankaa kiiytEi e n , j o ta pitkin
k ä is tyk s i laajahkolla e ro tl e lut yö m a alla h e lposti esiin -
rampa puut rull aava i rant aa n .
RECENT TECHNICAL DEVELOPMENT OF FLOATING
Summary
The article is a ge nera l revi ew of th e r ccent d ev.elopmcnt
of floating techniqu e. The cff ec t o f timbe r prepara ti on
(such measur-,es as barking, f elling and seaso ning with
leaves intact, handling with prese rvatives and marking)
upon fl oa tin g is discussed.
Attention is pa id to the many-s ided devclop mcnt which
has taken place in lh e rolling a nrl bundling o f logs.
es pecia ll y in lhe form of climinalion o f unn cccssary work
s tagcs. llundt ,• lrans po rll' rs fo r hy- pa ss in g powcr s lations.
clevelo ped in Finland , are m ent io ned.
In th e wo rk o f improvin g riv e r and c rcck drivcs th c
clearing of chann els by tract o rs, co ns truc ti on of bcton
dams in winter-tim e, u se of a s ta gecl row of pl a tforms
instead of floatin g s lui ces, incrcase of th e ca pacit y of
sluices
lhro ugh
fcl'd in g
funn cls,
flow
d cwlopcrs,
porcupines etc., and new ca tch boo m types arc rcprcsc nt cd .
In raftin g th e a uthor ela bo ral cs th c cliffc renl m cth od s
of preparing b undl e raft s by s tcel rop cs . a nd th c
increased import a nc.e of th c Kort -n ozz lc rud clc r a nd th e
ra di o. He a lso dis cusse th e in creased usc of wa tc r sto rage
of tim ber made po s ibl e by bundling and by press ure
a ir or flow dcYclopc rs to kccp lhc stora gc pon d opcn .
Fo r th e moi ten ing of m cch a ni ca l pulpwood and so mctim cs eve n su lfit e pulpwood th c bund lcs arc turn cd ovcr
occas iona ll y in th e s toragc.
T o Il!ducc timber sor tin g both scpara te fl oa tin g and
so rtin g in bundl es on th e basis of th e volumc o f t imbcr
placed in th e river and co nve rt ed into a co mm on unil
hav e been tri cd. Even mechanical so rtin g based up on
leng th classes has bee n used. Ordin a ry unit so rtin g ha s
bee n rendered more effec ti ve by a m ong other thin gs
coll apsible poles . r aft elivi sion devices (vertical rollers) ·
porc upin cs, flow dcYl'lopc rs, ropc transpo rt crs, s ignal
sys tem s, local illumin a tion points and a sup ervi sion
tower co ntr ollin g th e en tir e working sit e.
Eripa in os .lf el srlflllnudellis csln .·tiknknuslPIHit' slri n :o 5, 193 L
Helsinki 1954 . Kirjapaino Oy. SANA