70 Peli-Karhut Harri Rantasen suunnittelemassa PeliKarhujen lipussa karhut jakavat sekä jalka/koripallon. Peli-Karhut 70 vuotta Kymin Palloilijat, nykyinen Peli-Karhut ry, perustettiin 70 vuotta sitten elokuvateatteri Cineman suojissa pidetyssä tilaisuudessa, jossa läsnä oli 16 aktiivista palloilua harrastavaa – tänään pitäisi kai sanoa ”dikkaavaa” henkilöä lausumassa uuden palloilun erikoisseuran syntysanoja. Nämä silloin paikalla olleet henkilöt perustivat Kymin Palloilijat nimisen urheiluseuran, joka sittemmin vuosien saatossa on paremmin opittu tuntemaan Peli-Karhutnimisenä palloilun erikoisseurana Kymin–Karhulan alueella, täällä Huumanhaaran Aasian puoleisella alueella, kuten moni paikallinen asian haluaa ilmaista. Niistä silloin paikalla olleista 16 henkilöstä täällä tänään ei ole juhlistamassa tätä 70-vuotisjuhlaa, mutta on sentään yksi harmillisen yhteensattuman vuoksi perustamistilaisuudesta myöhästymisen takia pois jäänyt Martti Seppälä, joka useasti on maininnut, että kello 11 ja kello 1 on ihan eri asia. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittu Väinö ”Hentunen tai suurin osa hänet taitaa paremminkin tuntea ”Vänninä” teki uuden seuran eteen mittavan 31 vuotta kestäneen työrupeaman. Muutenkin tuo seuran puheenjohtajuus on ollut kai kauniisti sanoen harvojen herkkua, sillä puheenjohtajuudesta ”nauttimaan” on päässyt 70 vuoden aikana vain kuusi henkilöä. Seuran toiminnassa pääpaino on ollut jo useampia vuosikymmeniä jalkapallo ja koripallo, mutta pitää muistaa myös ne ensimmäisten vuosikymmenten aikana seuran ohjelmaan kuuluneet jääkiekko, lentopallo ja pesäpallo. Niihin saatiin ensimmäisten vuosikymmenten aikana useampiakin joukkueita kasaan oman seuran jäsenistöstä. Jääkiekossa on saatu jopa SM-tason saavutuksia TUL:n puolella, ja miehemme on ollut lentopallon puolella maajoukkuetasolla asti. Seuran ohjelmaan on aikanaan kuulunut myös golf (mini-sellainen), ja sen pelipaikka on vielä seuran osittaisomistuksessa tuolla Kierikkalan jokivarressa. Viime vuosikymmenten joukkueurheilutoiminta on tapahtunut jalkapallon ja koripallon joukkueurheilupeleissä, joissa erityisesti junioritoiminta seurassamme on vilkasta. Lopuksi on vielä todettava, että ne urhoolliset uskalikot, jotka heti pitkän ja raskaan sota-ajan jälkeen uskalsivat lähteä perustamaan palloiluun keskittyvää urheiluseuraa, olivat kauaskantoisia näkemyksissään, sillä nyt saavutettu 70 vuoden ikä seuralle on ollut haasteita täynnä jokaisella vuosikymmenellä. Mutta kuitenkin eteenpäin on menty vaikeuksista huolimatta. Kiitos kuuluu niille puurtajille, jotka jopa vuosikymmeniä ovat jaksaneet uurastaa nuorison ja joukkueurheilun eteen tehtävässä työssä. Niitä alkuaikojen konkareita ja uurastajia on entistä vähemmän seuran toiminnassa mukana. Alkaa olla sama tilanne kuin sotaveteraanienkin kohdalla: paljon on kutsuttu viimeiseen iltahuutoon aktiiveista työntekijöistä, ja nyt mukana olevat ja tulevat saavat jatkaa sitä niin sanottua perinnetyötä. 70-vuotisjuhlat ensi lauantaina Peli-Karhut juhlii 70-vuotista seurataivaltaan lauantaina 28.3. Sammolla, juhlapuhujanaan ministeri Sirpa Paatero. 70-vuotisjuhla on koripalloilijoiden ja jalkapalloilijoiden yhteinen. Ministeri Paateron puheen ohella juhlan kohokohta on seuran lipun naulaus, johon on kutsuttu 21 arvovierasta osuttamaan vasaransa lippuniitin kantaan. Karhuparia kuvaavan lipun on suunnitellut ylöjärveläinen heraldikko Harri Rantanen, jonka odotetaan olevan viimeinen naulaaja. Nykyinen seuran johto katsoo kuitenkin luottavaisena tulevaisuuteen ja uskoo vakaasti pekalaisen palloilun jatkuvuuteen myös tulevaisuudessa. Enemmän asiasta kiinnostuneille on tarjolla laajempi historiikki, joka on koostettu kolmesta eri osiosta: 50, 60 vuosien historiikeista 70 vuoden täydennysosalla päivitettynä. Sanat eivät kuitenkaan kerro kaikkea vuosikymmenten aikana tapahtuneista. Siksi lauantaina 28.3.2015 järjestämme ”kansalaisjuhlan” vaikkapa muis- Martti Seppälä 85-vuotiaana kesäkuussa 2011. Ansiomerkkisateessa on luvassa kaksi Koripalloliiton kultaista merkkiä. Juhlakahvien tarjoilu ja onnittelujen vastaanotto alkaa Sammolla kello13.30. Ohjelmassa on myös musiikkia ja muisteloita. Jos et ole vielä ilmoittautunut juhlaan, soita heti itsesi mukaan varapuheenjohtaja Raino Ojansivulle 0400-854 146. Edesmenneet suuret pekalaiset teluiden merkeissä seuratalo Sammolla alkaen kahvilla kello 13.30 ja varsinaisen juhlan alkaessa kello 15. 70-vuotisjuhlassa on saatavissa myös laajempi historiikki. Siis ”talolla tavataan”, pekalaiset ja ystävät! Raino Ojansivu Ajatellessani Peli-Karhuja seurana, en voi koskaan sivuuttaa Väinö Hentusta. “Väni”oli paikkakunnalla tunnettu urheilupersoona. Hän oli seuran perustamisajatuksen isä ja toimi seuran puheenjohtajana vuodet 19451975. “Vänin” toimiminen seurassa oli todella monipuolista. Hän “taikoi” aina jostakin rahaa toimintaan ja eli tunteella seuran joukkueiden menestykset ja tappiot. Kuitenkin: hän osasi pyytää anteeksi, jos tunteet kiehuivat joskus liiallisesti yli. “Vänistä” elää valtavasti tarinoita. Eräs tarina, joka kuvaa hänen intohimoaan Peli-Karhuihin ja urheiluun, kuuluu näin: Väinö oli tulossa PeliKarhujen jääkiekkopelin jälkeen Keskuskentän mäkeä kävellen ylös kovassa lumiyryssä Auto ajoi mäkeä alas ja töytäisi Väinön kumoon. Autoilija-parka järkyttyi ja riensi kysymään Väinölt, miten kävi. Väinö kömpi ylös, vaatteistaan lumia putsaillen, ja sanoi: “Peli-Karhut voitti 52”. Todellisista seurapioneereista mainitsen myös Georg “Kooka” Afanasjeffin. Hän toimi Peli-Karhujen johtokunnassa ja jalkapallojaostossa 14 vuoden ajan. “Kooka” oli monipuolinen valmentaja ja loi karhulalaista jalkapallokulttuuria vuosikausia. Intohimossaan hän oli Väinö Hentusen hengenheimolainen. Rauno “Rape” Koiranen, Toivo “Topi” Arponen ja Rauno “Rampe” Pelkola tekivät mittavan seura- ja valmennustyön Peli-Karhujen jalkapallon parissa. Heillä oli useiden vuosien ajan myös pelaajaura edustusjoukkueen riveissä. Koripallon suurista taustavaikuttajista haluan tuoda esiin Kalevi Näätäsen. 28 vuotta koripallojaostossa ja 12 vuotta Peli-Karhujen johtokunnassa kertovat omaa kieltään vaikuttamisen laajuudesta ja pitkäjännitteisyydestä. Useat tyttö- ja poikajuniorit saivat oppinsa “Kallun” valmennuksesta. Tyttö- ja naiskoripallo olivat hänelle ominaisinta aluetta. Myös Esko Pärssinen teki pitkän päivätyön PeKakoriksensa. Yleismies Muttilainen tarvitsee oman lukunsa kirjoitelmassani tärkeistä pekalaisista. Ensimmäiset muistikuvani hänestä ovat aivan 1960-luvun alusta. “Sutna” möi makkaraa Keskuskentällä PeKa:n jääkiekko-otteluissa höyryävästä myyntikopista. Harmaapäinen, punaiseen seuratakkiin pukeutunut “Sutna” oli tuttu näky Karhulan torin tienoilla. Kesällä hänet löysi kuitenkin vielä varmemmin Keskuskentältä Peli-Karhujen jalkapallopeleistä ja talvisin koripallokentän laidalta eläytymässä vahvasti peliin. Hänen keräämänsä rahasummat takasivat osaltaan suuresti pekalaisen palloilun kehittymisen ja elossa pysymisen. Tunsin nämä suuret pekalaiset henkilökohtaisesti. He, samoin kuin monet muut kirjoituksessani mainitsemattomat seuraihmiset, ovat olleet mahdollistamassa pekalaisen palloilukulttuurin jatkuvuutta. Siitä suuri kiitos ja kunnioitus heille! Jari Johansson peruspekalainen
© Copyright 2024