70
Peli-Karhut
Harri Rantasen
suunnittelemassa PeliKarhujen lipussa karhut
jakavat sekä jalka/koripallon.
Peli-Karhut
70 vuotta
Kymin Palloilijat, nykyinen Peli-Karhut ry, perustettiin 70 vuotta sitten elokuvateatteri Cineman suojissa
pidetyssä tilaisuudessa, jossa
läsnä oli 16 aktiivista palloilua harrastavaa – tänään pitäisi kai sanoa ”dikkaavaa”
henkilöä lausumassa uuden
palloilun erikoisseuran syntysanoja.
Nämä silloin paikalla olleet henkilöt perustivat Kymin Palloilijat nimisen urheiluseuran, joka sittemmin
vuosien saatossa on paremmin
opittu tuntemaan Peli-Karhutnimisenä palloilun erikoisseurana Kymin–Karhulan alueella, täällä Huumanhaaran
Aasian puoleisella alueella,
kuten moni paikallinen asian
haluaa ilmaista.
Niistä silloin paikalla olleista 16 henkilöstä täällä
tänään ei ole juhlistamassa
tätä 70-vuotisjuhlaa, mutta
on sentään yksi harmillisen
yhteensattuman vuoksi perustamistilaisuudesta myöhästymisen takia pois jäänyt
Martti Seppälä, joka useasti on maininnut, että kello 11
ja kello 1 on ihan eri asia.
Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittu Väinö
”Hentunen tai suurin osa
hänet taitaa paremminkin tuntea ”Vänninä” teki uuden seuran eteen mittavan 31 vuotta
kestäneen työrupeaman.
Muutenkin tuo seuran puheenjohtajuus on ollut kai
kauniisti sanoen harvojen
herkkua, sillä puheenjohtajuudesta ”nauttimaan” on
päässyt 70 vuoden aikana
vain kuusi henkilöä.
Seuran toiminnassa pääpaino on ollut jo useampia
vuosikymmeniä jalkapallo ja
koripallo, mutta pitää muistaa
myös ne ensimmäisten vuosikymmenten aikana seuran
ohjelmaan kuuluneet jääkiekko, lentopallo ja pesäpallo.
Niihin saatiin ensimmäisten
vuosikymmenten aikana useampiakin joukkueita kasaan
oman seuran jäsenistöstä.
Jääkiekossa on saatu jopa
SM-tason saavutuksia TUL:n
puolella, ja miehemme on ollut lentopallon puolella maajoukkuetasolla asti.
Seuran ohjelmaan on
aikanaan kuulunut myös
golf (mini-sellainen), ja sen
pelipaikka on vielä seuran
osittaisomistuksessa tuolla
Kierikkalan jokivarressa.
Viime vuosikymmenten
joukkueurheilutoiminta
on tapahtunut jalkapallon ja
koripallon joukkueurheilupeleissä, joissa erityisesti junioritoiminta seurassamme on
vilkasta.
Lopuksi on vielä todettava, että ne urhoolliset uskalikot, jotka heti pitkän ja
raskaan sota-ajan jälkeen uskalsivat lähteä perustamaan
palloiluun keskittyvää urheiluseuraa, olivat kauaskantoisia näkemyksissään, sillä nyt
saavutettu 70 vuoden ikä seuralle on ollut haasteita täynnä
jokaisella vuosikymmenellä.
Mutta kuitenkin eteenpäin
on menty vaikeuksista huolimatta.
Kiitos kuuluu niille puurtajille, jotka jopa vuosikymmeniä ovat jaksaneet uurastaa
nuorison ja joukkueurheilun
eteen tehtävässä työssä.
Niitä alkuaikojen konkareita ja uurastajia on entistä
vähemmän seuran toiminnassa mukana. Alkaa olla sama
tilanne kuin sotaveteraanienkin kohdalla: paljon on kutsuttu viimeiseen iltahuutoon
aktiiveista työntekijöistä, ja
nyt mukana olevat ja tulevat
saavat jatkaa sitä niin sanottua perinnetyötä.
70-vuotisjuhlat ensi lauantaina
Peli-Karhut juhlii 70-vuotista seurataivaltaan
lauantaina 28.3. Sammolla, juhlapuhujanaan ministeri Sirpa Paatero. 70-vuotisjuhla on koripalloilijoiden
ja jalkapalloilijoiden yhteinen.
Ministeri Paateron puheen ohella juhlan kohokohta on seuran lipun naulaus, johon on kutsuttu 21 arvovierasta osuttamaan vasaransa lippuniitin kantaan.
Karhuparia kuvaavan lipun on suunnitellut ylöjärveläinen heraldikko Harri Rantanen, jonka odotetaan
olevan viimeinen naulaaja.
Nykyinen seuran johto
katsoo kuitenkin luottavaisena tulevaisuuteen ja uskoo
vakaasti pekalaisen palloilun
jatkuvuuteen myös tulevaisuudessa.
Enemmän asiasta kiinnostuneille on tarjolla laajempi historiikki, joka on
koostettu kolmesta eri osiosta:
50, 60 vuosien historiikeista
70 vuoden täydennysosalla
päivitettynä.
Sanat eivät kuitenkaan
kerro kaikkea vuosikymmenten aikana tapahtuneista.
Siksi
lauantaina
28.3.2015 järjestämme ”kansalaisjuhlan” vaikkapa muis-
Martti Seppälä 85-vuotiaana
kesäkuussa 2011.
Ansiomerkkisateessa on luvassa kaksi Koripalloliiton kultaista merkkiä.
Juhlakahvien tarjoilu ja onnittelujen vastaanotto alkaa Sammolla kello13.30.
Ohjelmassa on myös musiikkia ja muisteloita.
Jos et ole vielä ilmoittautunut juhlaan, soita heti
itsesi mukaan varapuheenjohtaja Raino Ojansivulle
0400-854 146.
Edesmenneet
suuret pekalaiset
teluiden merkeissä seuratalo
Sammolla alkaen kahvilla kello 13.30 ja varsinaisen juhlan alkaessa kello 15.
70-vuotisjuhlassa on saatavissa myös laajempi historiikki.
Siis ”talolla tavataan”,
pekalaiset ja ystävät!
Raino Ojansivu
Ajatellessani Peli-Karhuja seurana, en voi koskaan
sivuuttaa Väinö Hentusta.
“Väni”oli paikkakunnalla
tunnettu urheilupersoona. Hän
oli seuran perustamisajatuksen isä ja
toimi seuran puheenjohtajana vuodet 19451975.
“Vänin” toimiminen seurassa oli
todella monipuolista. Hän
“taikoi” aina jostakin rahaa
toimintaan ja eli tunteella
seuran joukkueiden menestykset ja tappiot. Kuitenkin: hän osasi pyytää anteeksi, jos
tunteet kiehuivat joskus
liiallisesti yli.
“Vänistä” elää valtavasti tarinoita. Eräs tarina, joka
kuvaa hänen intohimoaan
Peli-Karhuihin
ja urheiluun, kuuluu
näin:
Väinö oli tulossa PeliKarhujen jääkiekkopelin jälkeen Keskuskentän mäkeä
kävellen ylös kovassa lumiyryssä Auto ajoi mäkeä alas
ja töytäisi Väinön kumoon.
Autoilija-parka järkyttyi ja
riensi kysymään Väinölt, miten kävi. Väinö kömpi ylös,
vaatteistaan lumia putsaillen, ja sanoi: “Peli-Karhut
voitti 52”.
Todellisista seurapioneereista mainitsen myös Georg
“Kooka” Afanasjeffin. Hän
toimi Peli-Karhujen johtokunnassa ja jalkapallojaostossa
14 vuoden ajan. “Kooka” oli
monipuolinen valmentaja ja
loi karhulalaista jalkapallokulttuuria vuosikausia.
Intohimossaan hän oli Väinö Hentusen hengenheimolainen.
Rauno “Rape” Koiranen, Toivo “Topi” Arponen
ja Rauno “Rampe” Pelkola tekivät mittavan seura- ja
valmennustyön Peli-Karhujen
jalkapallon parissa. Heillä oli
useiden vuosien ajan myös
pelaajaura edustusjoukkueen riveissä.
Koripallon suurista taustavaikuttajista haluan tuoda
esiin Kalevi Näätäsen. 28
vuotta koripallojaostossa ja
12 vuotta Peli-Karhujen johtokunnassa kertovat omaa
kieltään vaikuttamisen laajuudesta ja pitkäjännitteisyydestä. Useat tyttö- ja poikajuniorit saivat oppinsa “Kallun”
valmennuksesta. Tyttö- ja
naiskoripallo olivat hänelle
ominaisinta aluetta.
Myös Esko Pärssinen
teki pitkän päivätyön PeKakoriksensa.
Yleismies Muttilainen
tarvitsee oman lukunsa kirjoitelmassani tärkeistä pekalaisista.
Ensimmäiset muistikuvani
hänestä ovat aivan 1960-luvun alusta. “Sutna” möi makkaraa Keskuskentällä PeKa:n
jääkiekko-otteluissa höyryävästä myyntikopista.
Harmaapäinen, punaiseen
seuratakkiin pukeutunut “Sutna” oli tuttu näky Karhulan torin tienoilla. Kesällä
hänet löysi kuitenkin vielä
varmemmin Keskuskentältä
Peli-Karhujen jalkapallopeleistä ja talvisin koripallokentän laidalta eläytymässä
vahvasti peliin.
Hänen keräämänsä rahasummat takasivat osaltaan
suuresti pekalaisen palloilun kehittymisen ja elossa
pysymisen.
Tunsin nämä suuret pekalaiset henkilökohtaisesti. He, samoin kuin monet
muut kirjoituksessani mainitsemattomat seuraihmiset,
ovat olleet mahdollistamassa
pekalaisen palloilukulttuurin
jatkuvuutta.
Siitä suuri kiitos ja kunnioitus heille!
Jari Johansson
peruspekalainen