Pohjois Karjala.fi Documents Pohjois Karjalan Hankeluettelo 2016
Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 2015 Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2015 Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 Sami Laakkonen Kimmo Niiranen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu 2 80100 JOENSUU Puhelin Sähköposti Internet (013) 337 4700 [email protected] http://www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto Taitto Satu Reinikainen Kuvat Kansi Jarno Artika (ylä) Karelia Expert Matkailupalvelu Oy (ala vasen) Mari Voutilainen/Maakaista.fi (ala keski) Juho Mutanen/Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (ala oikea) Painopaikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu 2015 Sisältö Saatteeksi.........................................................................................................7 Pohjois-Karjalan strategiset kärkihankkeet........................................................8 Osaamisrakenteet sekä kaupunki- ja elinkeinopolitiikka.........................8 Liikennejärjestelmän kehittäminen.........................................................9 Hallinnon kehittäminen ja kokeilut.........................................................9 Hankkeet hallinnonaloittain............................................................................10 Ulkoasiainministeriö (talousarvion pääluokka 24)................................10 Oikeusministeriö (talousarvion pääluokka 25)......................................11 Sisäasiainministeriö (talousarvion pääluokka 26)....................................13 Puolustusministeriö (talousarvion pääluokka 27)..................................16 Valtiovarainministeriö (talousarvion pääluokka 28)..............................17 Opetus- ja kulttuuriministeriö (talousarvion pääluokka 29)..................23 Maa- ja metsätalousministeriö (talousarvion pääluokka 30).................31 Liikenne- ja viestintäministeriö (talousarvion pääluokka 31).................38 Työ- ja elinkeinoministeriö (talousarvion pääluokka 32)........................54 Sosiaali- ja terveysministeriö (talousarvion pääluokka 33)....................64 Ympäristöministeriö (talousarvion pääluokka 35).................................65 Liitteet Liite 1 Pohjois-Karjalan väestömuutokset 2014...............................68 Liite 2 Liikevaihdon muutos vuoden 2014 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä............................................................................69 Saatteeksi Pohjois-Karjalan hankeluettelo on maakuntahallituksen hyväksymä edunvalvonnallinen asiakirja. Hankeluettelo antaa kokonaiskuvan ja tahtotilan niistä hankkeista, jotka Pohjois-Karjalan kehittämiseksi nähdään tärkeinä. Hankeluettelo täydentää lakisääteistä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa. Luettelossa esitettävien hankkeiden toteutuminen edellyttää valtion rahoitusta ja/tai maakunnan ulkopuolella tehtäviä päätöksiä. Useilla esitetyistä hankkeista on välittömiä talousarviovaikutuksia seuraavaa budjettivuotta koskien. Osa hankkeista on luonteeltaan yleisempiä edunvalvonnallisia aloitteita. Alkuun on koottu tärkeimmiksi katsotut kärkihankkeet. Lähtökohtana on ollut, että hankkeet on mahdollista viedä eteenpäin nopealla aikataululla. Hanke-esitysten tekijöiltä edellytetään pääsääntöisesti suunnitelmat, sitoutuminen ja omarahoitusosuudet. Luetteloon sisältyy myös hankkeita, joiden edistyminen edellyttää suunnittelutoimenpiteitä ja pitemmän aikavälin orientaatiota. Hankeluettelo tähtää valtion talousarvion valmistelussa aina seuraavan budjettivuoden suunnittelun alkuvaiheeseen. Kevättalven aikana järjestetään tapaamiset tarvittavissa ministeriöissä ja valtion virastoissa. Yksittäisten hankkeiden toteutumisen lisäksi on tärkeää, että valtion talousarviossa osoitetaan riittävä rahoitus kuntien peruspalveluiden rahoittamiseen. Tämä koskee sekä käyttötalouden valtionosuuksia että investointien rahoittamista. Valtionosuuksilla on suuri merkitys palvelujen järjestämisessä kohtuullisella verotuksen tasolla. Valtionosuusjärjestelmän laskentaperusteissa tulee korostua sairastavuus, ikärakenne, taloudellinen huoltosuhde, pitkät etäisyydet, harva asutus, työttömyys ja saaristoisuus. Kuntapalvelujen lisäksi tulee turvata valtion järjestämien palveluiden saatavuus maan kaikissa osissa liikenneinfrastruktuurin, liikennepalvelujen, tietoliikenneyhteyksien, koulutuksen, yritys- ja työvoimapalveluiden sekä turvallisuuden osalta. Valtion palveluverkko on säilytettävä riittävän kattavana. Kuntien kannoille on annettava vahva painoarvo sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevassa päätöksenteossa siten, että ratkaisut kannustavat kustannustehokkaaseen ja tuottavuutta lisäävään toimintaan. Yleisen taloustilanteen näkymä sekä valtiontalouden liikkumavara vuodelle 2016 on haastava. Maan hallituksen on varmistettava, etteivät eri hallinnonalojen säästötoimenpiteistä ja uudistuksista aiheutuvat vaikutukset kohdistu kestämättömällä tavalla samoille alueille. Säästötoimenpiteiden rinnalla on perusteltua panostaa suhdanteita tasaaviin toimenpiteisiin työllisyyden edistämiseksi. Hyviä toimenpiteitä ovat kasvua tukevien infrastruktuurihankkeiden toteuttaminen, yritysten toimintaympäristön kehittäminen sekä koulutuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon investointihankkeiden vauhdittaminen. Ruplan kurssin heikentyminen ja Ukrainan kriisistä liikkeelle lähtenyt vaikea kansainvälinen tilanne näkyvät negatiivisesti erityisesti matkailun ja kaupan kehityksessä. Itä-Suomen neuvottelukunta on muotoillut viiden maakunnan yhteiset hallitusohjelmatavoitteet huhtikuun 2015 eduskuntavaalien jälkeisiä hallitusneuvotteluja varten. Nämä tavoitteet sisältävät useita Pohjois-Karjalalle tärkeitä hankkeita, joiden toteutusta on kiirehdittävä. Nykyisen hallituskauden alussa laaditut Itä- ja Pohjois-Suomen erityistavoitteet ovat nekin edelleen osin ajankohtaisia. Seuraavalla hallituskaudella toivotaan löytyvän valmiutta alueellisille kannustimille ja kokeiluille taloudellisen kasvun, yritysten investointien ja paremman työllisyyden aikaansaamiseksi. Kokeiluja on perusteltua toteuttaa alueilla, jotka ovat kohdanneet pitkäkestoisen rakenteellisen muutoksen ja joilla vaikea talous- ja työllisyystilanne on pitkittynyt. Pohjois-Karjalan maakunnassa tällaisen erityistoimenpiteitä tarvitsevan alueen muodostaa Keski-Karjala. Pielisen Karjalan tilanne on puolestaan demografisten haasteiden näkökulmasta vaikea. Pohjois-Karjalan strategiset kärkihankkeet Osaamisrakenteet sekä kaupunki- ja elinkeinopolitiikka ●● Pohjois-Karjalan metsä- ja bioenergiaosaamisen sekä luonnonvara- ja biotaloustutkimuksen kehittäminen kansainvälisenä huippuyksikkönä −− 1.1.2015 aloittaneen Luonnonvarakeskuksen kehittäminen Joensuussa vahvaksi ja monipuoliseksi yksiköksi −− Euroopan metsäinstituutin (EFI) perusrahoituksen pysyvä tasonosto valtion budjetissa puolella miljoonalla eurolla nykytasosta −− Lieksan biojalostamon ja Nurmeksen puupolttoainetehtaan investointien toteuttaminen ●● Valtion keskitettyjen hallintotehtävien sijoittaminen Pohjois-Karjalaan −− Tuomioistuinviraston perustaminen Joensuuhun −− Kansaneläkelaitos KELAn Pohjois-Karjalan vakuutuspiirin ja Lieksan yhteyskeskuksen vahvistaminen uusilla tehtävillä (toimeentulotuen ja mahdollisesti myös omaishoidon tuen siirto kunnilta KELAlle, puhelin-, internet- ja sähköpostineuvonta) ●● Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimuksen toteuttaminen −− Biotalouden innovaatiokeskittymän kehittäminen ja eri osaamisalojen yhdistämisestä syntyvien innovaatioiden edistäminen −− Konepajateollisuuden kasvua tukevan Penttilän yrityspuiston toteuttaminen sekä Penttilänrannan asuinalueen liikenne- ja rakentamisratkaisujen kehittäminen kestävän kehityksen mukaisesti −− Joensuun keskustan Pielisjoen itäpuolelle laajenemiseen tähtäävien investointien edistäminen (Nikolaintori -hanke) ja Joensuun ratapiha-alueen omistajajärjestelyjen muuttaminen −− Kontiorannan varuskunta-alueen uudiskäytön edistäminen ja investointien toteuttaminen ●● Kuntien teollisuusalueiden infrastruktuurin kehittäminen yritysinvestointeja tukevalla tavalla −− Lieksan Kevätniemen teollisuusalueen kokonaisvaltainen kehittäminen (maa-aluehankinnat, kaavoitus, tiestön ja kunnallistekniikan rakentaminen, teollisuussivuraide) - edistetään biojalostamon ja metsäteollisuutta palvelevan bioterminaalin sijoittumista alueelle sekä toteutetaan kantatie 73 kiertoliittymä ja kevyen liikenteen väylät alituksineen Kevätniemen teollisuusalueella −− Nurmeksen puuterminaalin toteuttaminen Känkkäälän teollisuusalueelle osana Grow Green Nurmes -hanketta - edistetään biojalostamon sijoittumista alueelle −− Kiteen Puhoksen teollisuusalueen kokonaisvaltainen kehittäminen - edistetään keskitetyn energiavoimalaitoksen toteuttamista teollisuusalueen yritysten tarpeisiin −− ”Niirala Business Center” - Niiralassa kansainvälisen rajanylityspaikan välittömästä läheisyydestä on vapautunut vuoden 2014 alussa merkittävä määrä sisäterminaalitiloja. Uuden liiketoiminnan saaminen kyseisiin tiloihin vaatii panostuksia ja kokonaisvaltaista kehittämisotetta logistisen ja teollisen toiminnan edistämiseksi −− Joensuun, Liperin ja Outokummun teollisuusalueiden kehittäminen 8 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 Liikennejärjestelmän kehittäminen −− Valtatien 23 parantaminen välillä Varkaus–Viinijärvi −− Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kehittäminen sekä valtatien 9 Onkamo– Niirala yhteysvälin parantaminen, Venäjän puolella Sortavala–Värtsilä -tien parantaminen −− Vt 6 Raatekankaantien eritasoliittymän toteuttaminen Joensuussa −− Joensuun ratapihan ja matkakeskusalueen kehittäminen −− Karjalan radan parantaminen Joensuu-Imatra rataosuudella mukaan lukien tasoristeysten poisto Kitee–Imatra välillä −− Joensuun lentoaseman ja lentoliikenteen palvelutason parantaminen −− Perustienpidon rahoituksen tasokorotus −− Itä- ja Pohjois-Suomen laajakaistarakentamisen rahoituksen varmistaminen Hallinnon kehittäminen ja kokeilut ●● Taloudellista kasvua, yritysinvestointeja ja työllisyyttä edistävien kokeilujen toteuttaminen −− Keski-Karjala Viron veromallin kokeilualueeksi 2016–2025 −− Nuorten työntekijöiden työllistymisen parantaminen kohottamalla työnantajan sairausvakuutusmaksun alaikärajaa – kokeiluhanke Pielisen Karjalaan ●● Mikäli aluehallintoon tehdään isompi rakenteellinen uudistus seuraavalla vaalikaudella, tulee se toteuttaa Pohjois-Karjalan maakunnallista elinvoimaa, kilpailukykyä ja identiteettiä vahvistavalla tavalla −− Aluekehitystehtäviä ja -rahoitusta on pyrittävää siirtämään valtion aluehallinnolta maakunnille −− Alueiden kehittämisen ja työllisyyden edistämisen kannalta ratkaiseva valmistelu, päätöksenteko ja neuvonta sekä paikallistuntemusta ja alueella liikkumista edellyttävät tehtävät on perusteltua pitää mahdollisimman lähellä asiakkaita ja maakuntaa −− Seuraavaa hallitusohjelmaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota koko aluehallinnon tulevaisuuteen ja tarkasteluun on otettava valtion aluehallintovirastojen sekä ELY-keskusten ohella myös lukuisat kuntayhtymät ja maakunnan liitot sekä erilaisten aluejakojen yhtenäistäminen - toimintoja on mahdollista järjestää uudelleen siten, että monikerroksista hallintoa kevennetään, organisaatioiden määrää vähennetään sekä samalla kunnallista ja demokraattista ohjausvaltaa maakuntatasolla vahvistetaan −− Parlamentaarisen valmistelun pohjalta on lähdettävä kehittämään koko maata koskevaa uutta aluehallintoa, jotta vähenevillä resursseilla on mahdollista toteuttaa kansalaisten yhdenvertaisuuden takaava ja alueellista kasvua sekä hyvinvointia vahvistava hallintomalli −− Uudistuksen tulee perustua maakuntien tahtoon ja luontaiseen yhteistyöhön Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 9 Hankkeet hallinnonaloittain Ulkoasiainministeriö (talousarvion pääluokka 24) Euroopan unionin ja Venäjän välisen liikkumisen helpottaminen Perustelu: Vaikka Venäjän hidastunut talouskasvu, ruplan kurssi heikentyminen ja talouspakotteiden vaikutukset ovat vähentäneet kaupankäyntiä ja venäläisten matkailua Suomeen, kehitys tulee aikanaan normalisoitumaan. Esimerkiksi rajanylitysten määrän arvioidaan jäävän usean vuoden ajan alhaisiksi, mutta pidemmällä aikavälillä palataan kasvu-uralle. Nykyisestä vaikeasta taloustilanteesta huolimatta venäläisten matkailijoiden määrän lasku on jäänyt suhteellisen pieneksi. Niiralan rajanylityspaikalla venäläisten rajanylitysten määrä laski 13,1 % vuonna 2014. Rajanylitysten kokonaismäärä oli Niiralassa edelleen yli 1,6 miljoonaa. Lasku vuodesta 2013 oli -0,8 %. Kaupan ja matkailun kannalta venäläiset asiakkaat ovat jatkossakin erittäin merkittävä asiakasryhmä kaikille itärajan maakunnille. Kasvun mahdollisuuksia on useilla toimialoilla, matkailun ja perinteisen teknologiateollisuuden lisäksi mm. ICT-sektorilla ja palvelualoilla. Kasvuun on hyvä varautua hankalaksi koetusta viisumikäytännöstä luopumalla. Venäjän WTO-jäsenyyden myötä viisumeista luopumiselle on vahvat perusteet, sillä EU ja Venäjä ovat asettaneet tavoitteeksi helpottaa tavaroiden, investointien ja palveluiden vapaamman liikkumisen lisäksi myös ihmisten liikkumista. Biometristen passien yleistyessä myös Venäjällä viisumipakon poistamisen tekniset esteet ovat vähentyneet. Turvallisuus- ja rikosten torjuntaan liittyvät kysymykset ovat ratkaistavissa raja- ja muuta ennaltaehkäisevää valvontaa tehostamalla. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto teetti vuonna 2013 selvityksen viisumivapauden aluetaloudellisista vaikutuksista. Selvitys tarjoaa tarpeellista ja hyödyllistä lähtöaineistoa viisumivapauteen varautumiselle ja myös pilottikokeilulle. Selvityksen mukaan viisumivapauden myötä venäläisten matkailijoiden määrä Pohjois-Karjalassa voisi vuonna 2025 nousta jopa 1,36 miljoonaan. Myös Pohjois-Karjalan rajavartioston tekemä kysely kertoo viisumivapauteen liittyvästä potentiaalista, sillä nykyiset rajanylitysmäärät syntyvät varsin pienellä määrällä henkilöitä. Niiralan rajanylityspaikalla oli vuonna 2012 noin 1,5 milj. ylittäjää, joista 667 000 viisumivelvollista. Nuo ylitykset sai aikaan noin 20 000 henkilön joukko. Suomen tulee pitkällä aikavälillä edistää EU:ssa viisumipakon poistamista EU:n ja Venäjän väliltä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Pohjois-Karjalan kauppakamari ovat esittäneet viisumivapauden asteittaista käyttöönottoa siten, ettei niiltä henkilöiltä, joilla on biometrinen passi, edellytettäisi viisumia. Vaihtoehtoisesti ennen varsinaisen viisumivapauden toteutumista voitaisiin Itä- ja Pohjois-Suomen alueella kokeilla pilottihankkeena rajoitettua 72 tunnin viisumivapautta. Helsingin ja Pietarin välisessä risteilyliikenteessä toteutettu 72 tunnin viisumivapaus osoittaa kuinka paljon viisumivapaus voi lisätä matkailua ja helpottaa kanssakäymistä. Itä-Suomen talouselämään viisumivapaudella olisi huomattava positiivinen vaikutus. 10 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 Oikeusministeriö (talousarvion pääluokka 25) Muiden tuomioistuinten toimintamenot 25.10.03 Joensuun oikeus- ja poliisitalon toimitilahanke Kustannusarvio 30 milj. euroa Perustelu: Joensuun poliisilaitoksen pääpoliisiasema ja osa käräjäoikeuden istuntosaleista toimii väliaikaisissa tiloissa viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Osa poliisin toiminnoista on hajasijoitettu muihin pisteisiin eri puolille kaupunkia. Järjestely hankaloittaa poliisin ja käräjäoikeuden toimintaa. Uuden oikeus- ja poliisitalon rakentaminen on laajennustarpeiden ja tontin ahtauden takia ollut jo pitkään vireillä. Toimitilahanketta tehdään yhteistyössä sisäasiain- ja oikeushallinnon kanssa. Joensuun oikeus- ja poliisitalon tiloissa ovat toimineet Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen Joensuun pääpoliisiasema, liikkuva poliisi, keskusrikospoliisi ja Joensuun käräjäoikeus. Mm. suojelupoliisi on joutunut jo aiemmin siirtymään tilanpuutteen takia muihin tiloihin. Oikeushallinnosta hankesuunnittelussa ovat mukana Pohjois-Karjalan käräjäoikeus ja Itä-Suomen syyttäjänviraston Joensuun palvelutoimisto, joiden yhteinen henkilöstömäärä on noin 65–70 henkilöä ja tarvittava toimitilamäärä noin 3 000 m2. Oikeus- ja poliisitalon toteuttamisen mahdollistava asemakaavan muutos on lainvoimainen ja tontti on myyty Senaatti-kiinteistöille. Kaupunki on rakentanut alueen kunnallistekniikan valmiiksi vuoden 2014 lopulla. Rakennustyöt on mahdollista käynnistää tontilla keväällä 2015 ja valmista pitäisi olla vuoden 2017 loppuun mennessä. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot 25.40.01 Pyhäselän ja Juuan vankiloiden toiminnan kehittäminen Perustelu: Rikosseuraamusalalta edellytetään merkittäviä määrärahasäästöjä. Rikosseuraamuslaitos laati syksyllä 2013 toimitilavision, jossa esitettiin Pyhäselän vankilan lakkauttamista vuonna 2020 ja Juuan avovankilan toiminnan lakkauttamista vuoteen 2025 mennessä. Vankiloiden sulkemisia perusteltiin kustannussäästöillä ja toiminnallisen tehokkuuden vaatimuksilla. Kokonaisvaikutukset huomioiden Pohjois-Karjalan vankiloiden sulkemiset eivät tulisi palvelemaan kumpaakaan esitettyä tavoitetta. Molemmat vankilat ovat tunnuslukujen perusteella toiminnallisesti tehokkaita. Seurausvaikutukset vankiloiden lakkauttamisista ja vankien siirtämisestä kauempana sijaitseviin vankiloihin tulisivat aiheuttamaan merkittävää toiminnallisen tehokkuuden laskua Rikosseuraamuslaitoksen sidosryhmien (poliisi, syyttäjät, tuomioistuin, oikeusavustajat) toiminnoissa ja näiden organisaatioiden kustannusten lisääntymistä. Koska vankimäärien ei arvioida valtakunnan tasolla oleellisesti muuttuvan, vankiloiden sulkeminen merkitsisi investointeja muissa, jo ennestään täyskäytössä olevissa vankiloissa tai kokonaan uusien vankiloiden rakentamista. Oikeusministeriö onkin syksyllä 2013 todennut, ettei Pohjois-Karjalan vankiloiden lakkauttaminen ole perusteltua eikä ajankohtaista. Rikosseuraamuslaitos on uudistanut toimitilavisionsa vuonna 2014 ja esittää edelleen Juuan avovankilan lakkauttamista. Pyhäselän vankilaa ei lakkautettaisi, mutta sen toiminnan luonne muuttuisi nykyisestä suljetusta laitoksesta enemmän avovankilatyyppiseksi. Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 11 Pohjois-Karjalan kahden vankeinhoitolaitoksen (Joensuu, Juuka) on molempien lukeuduttava kehitettävien yksiköiden joukkoon. Vankilat ovat toiminnallisesti tehokkaita, kiinteistöteknisesti hyvässä kunnossa, ne turvaavat rikosseuraamusalan palvelujen saavutettavuutta ja niillä on alueen kannalta merkittävä työllisyysvaikutus. Juuan työttömyysaste on Pohjois-Karjalan heikoimpia, lähes 20 %. Muiden tuomioistuinten toimintamenot 25.10.03 Tuomioistuinviraston sijoittaminen Joensuuhun Perustelu: Oikeusministeriön työryhmät ovat useassa yhteydessä esittäneet pitkän aikavälin kehittämistoimenpiteenä tuomioistuinviraston perustamista. Virastolle siirrettäisiin oikeusministeriössä nyt hoidettavat tuomioistuinten operatiiviset keskushallintotehtävät. Tehtäväkenttään kuuluisivat tuomioistuinten hallintopalvelut, talous- ja tulosohjaus sekä kehittäminen ja koulutus. Henkilöstömääräksi arvioidaan noin 45 henkilötyövuotta. Tuomioistuinvirasto on tarkoituksenmukaista sijoittaa alueelle, jossa on tarjolla oikeustieteellistä koulutusta. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella annetaan juridiikan erikoisaloille pätevöittävää yhteiskuntatieteellisen alan lakiasiantuntijakoulutusta, joka johtaa HTK- ja HTM-tutkintoihin. Oikeusnotaarin (ON) ja oikeustieteen maisterin (OTM) -tutkintoihin johtava oikeustieteellisen alan koulutus käynnistyi elokuussa 2013. Laitoksella on pitkäaikaiset yhteistyösuhteet alueen tuomioistuimiin (hovioikeus, käräjäoikeudet, hallinto-oikeus), oikeusministeriöön, poliisihallintoon ja syyttäjälaitokseen. Laitos on toteuttanut ja toteuttaa oikeuslaitoksen, asianajajien ja poliisien laajamittaista täydennyskoulutusta alueellaan ja valtakunnallisesti. Laitoksen opetus ja tutkimus on suuntautunut keskeisesti oikeuslaitoksen toimintaan ja tuomioistuinprosesseihin Joensuun kaupungilla on pitkä kokemus ja näyttöä tuloksekkaasta keskitetyn palvelukeskustoiminnan sekä muun hallinto-, talous- ja kehittämistyön sijoittumisesta. Toimintaympäristö mahdollistaa kyseisten toimintojen kasvamisen edelleen, tarjoten valtiokonsernille kilpailukyisen alueen sijoittumiselle. Osaavaa työvoimaa on tarjolla sekä rutiininomaiseen palvelutuotantotyöhön että korkean osaamis- ja koulutustason ohjaus- ja kehittämistehtäviin. 12 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 Sisäasiainministeriö (talousarvion pääluokka 26) Poliisitoimen toimintamenot 26.10.01 Joensuun oikeus- ja poliisitalon toimitilahanke Kustannusarvio 30 milj. euroa Perustelu: Joensuun poliisilaitoksen pääpoliisiasema ja osa käräjäoikeuden istuntosaleista toimii väliaikaisissa tiloissa viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Osa poliisin toiminnoista on hajasijoitettu muihin pisteisiin eri puolille kaupunkia. Järjestely hankaloittaa poliisin ja käräjäoikeuden toimintaa. Uuden oikeus- ja poliisitalon rakentaminen on laajennustarpeiden ja tontin ahtauden takia ollut jo pitkään vireillä. Toimitilahanketta tehdään yhteistyössä sisäasiain- ja oikeushallinnon kanssa. Joensuun oikeus- ja poliisitalon tiloissa ovat toimineet Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen Joensuun pääpoliisiasema, liikkuva poliisi, keskusrikospoliisi ja Joensuun käräjäoikeus. Mm. suojelupoliisi on joutunut jo aiemmin siirtymään tilanpuutteen takia muihin tiloihin. Oikeushallinnosta hankesuunnittelussa ovat mukana Pohjois-Karjalan käräjäoikeus ja Itä-Suomen syyttäjänviraston Joensuun palvelutoimisto, joiden yhteinen henkilöstömäärä on noin 65–70 henkilöä ja tarvittava toimitilamäärä noin 3 000 m2. Oikeus- ja poliisitalon toteuttamisen mahdollistava asemakaavan muutos on lainvoimainen ja tontti on myyty Senaatti-kiinteistöille. Kaupunki on rakentanut alueen kunnallistekniikan valmiiksi vuoden 2014 lopulla. Rakennustyöt on mahdollista käynnistää tontilla keväällä 2015 ja valmista pitäisi olla vuoden 2017 loppuun mennessä. Rajavartiolaitoksen toimintamenot 26.20.01 Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kehittäminen Kustannusarvio täsmentyy suunnittelutyössä Perustelu: Niiralan rajanylityspaikka on erittäin tärkeä Pohjois-Karjalan aluetaloudelle ja yritysten kilpailukyvylle. Rajaliikenne Niiralan rajanylityspaikalla on kasvanut vuosina 2009–2013 keskimäärin 13 % vuodessa. Vuonna 2014 kasvu pysähtyi johtuen pääasiassa Venäjän hidastuneesta talouskasvusta ja ruplan heikkenemisestä. Vuoden 2014 lopulla Niiralan rajanylityspaikalla valmistui ENPI-rahoituksella toteutettu ”Valtatien 9 parantaminen Niiralan rajanylityspaikalla” -hanke (vaihe 1), jonka myötä arvioidaan kyettävän hallitsemaan rajaliikenteen kasvu ainakin tämän vuosikymmenen loppuun saakka. Kapasiteettina tämä tarkoittaa noin 2,5–3 miljoonaa vuotuista rajanylittäjää. ENPI-hanke jäi osin vajaaksi, sillä maasta poistuvan liikenteen kahta uutta ajokaistaa ei rakennettu valtakunnan rajan yli. Suomen puolelle rakennetut uudet kaistat liitettiin maahan saapuvan kaistojen kanssa ennen valtakunnan rajaa. Valtakunnan rajalle jäi liikenneturvallisuuteen ja myös rajaliikenteen sujuvuuteen liittyvä pullonkaula. Pohjois-Karjalan rajavartiosto näkee tärkeänä, että kaistatyöt alkaisivat myös Venäjän puolella. Ministeriöiden välinen itäliikkuvuuden kasvun työryhmä julkaisi helmikuussa 2015 yhteisen arvion rajaliikenteen kehityksestä sekä rajanylityspaikkojen resurssitarpeista ja kehittämisen aikataulusta. Linjausten mukaan nykyisessä taloustilanteessa ja venäläisten ylittäjien määrän vähentyessä ei ole tarkoituksenmukaista Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 13 avata uusia kansainvälisiä ylityspaikkoja, kuten Parikkalaa. Pääpaino on tulevina vuosina olemassa olevien ylityspaikkojen jatkokehittämisessä tarpeiden mukaisesti. Itä-Suomen maakuntien yhteisenä linjauksenakin tulee ensisijaisesti turvata nykyisten ylityspaikkojen infrastruktuurin, operatiivisten resurssien ja ylityspaikoille johtavien tieyhteyksien kehittäminen. Vaikean toimintaympäristötilanteen ja maltillisemman kasvuennusteen myötä Niiralan rajanylityspaikan jatkokehittämistä (vaihe 2) ollaan siirtämässä. Luonnosten perusteella uuteen ENI-ohjelmaan mahdollisesti sisältyvän Niiralan rajanylityspaikan jatkokehittämisen hankkeen suunnittelu olisi vuonna 2019 ja rakentaminen vuonna 2020. Vaiheen 2 osalta on laadittu tarveselvitys vuonna 2013. Pohjois-Karjalan rajavartioston näkemyksen mukaan jatkokehittämistarpeen arviointi on tarpeen päivittää vuosien 2016-2017 kuluessa sekä käynnistää esisuunnittelu viimeistään vuonna 2018, mikäli hankkeen toteuttaminen on vuonna 2020. Kehittämishanke edellyttää Rajavartiolaitoksen, Tullin, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, ELY-keskuksen, Senaatti-kiinteistöjen, Liikenneviraston ja Venäjän vastaavien viranomaisten yhteistyötä, jotta hanke saadaan yhteen sovitettua Venäjän puolen toimenpiteiden kanssa. Tilapäisten rajanylityspaikkojen kehittämisedellytysten turvaaminen Perustelu: Pohjois-Karjalan rajavartioston valvomalla alueella on Joensuun lentoaseman ja Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan lisäksi yksi toiminnassa oleva tilapäinen rajanylityspaikka Lieksan Inarissa. Muita tilapäisiä rajanylityspaikkoja ovat Ilomantsin Leminaho ja Haapovaara, joilla ei ole ollut säännöllistä liikenettä vuosiin. Tilapäiset rajanylityspaikat eivät ole yleiselle liikenteelle avoimia, vaan raja-alueiden yhteistyön ja muun taloudellisen toiminnan toteuttamista varten. Tilapäiset rajanylityspaikat ovat ensisijaisesti yritysten puutavaraliikenteen käytössä, joten ylityspaikoilla on teollisuudelle puunhuollollista merkitystä. Inarin tilapäinen rajanyrityspaikka on ollut metsäteollisuuden näkökulmasta merkittävä. Vaikka rajanylityspaikan kautta saapunut puuvirta (korkeimmillaan noin 250 000 m3) on laskenut, viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana tapahtunut kehitys ja suomalais-venäläisen yhteistyön vahvistuminen mahdollistaa puumäärän kasvun suhteellisen nopeasti. Inarin ylityspaikan säilyttämisellä ja vahvistamisella on metsäteollisuuden vahva tuki. Ilomantsin kunnan alueella sijaitsevien ylityspaikkojen rakenteiden ja kehittämismahdollisuuksien säilyttäminen on tärkeää mahdollisia tulevia tarpeita varten. Pelastus- ja turvallisuusviranomaisten määrärahojen ja toiminnan turvaaminen Perustelu: 14 Pelastus- ja turvallisuusviranomaisten määrärahoja on leikattu viime vuosina rajulla kädellä. Säästöjä on haettu hallinnollisista uudistuksista, joiden kohteena ovat olleet käytännössä kaikki viranomaiset (tulli, rajavartiolaitos, puolustusvoimat, alueelliset hätäkeskukset, poliisi ja viimeisimpänä pelastuslaitokset). Viranomaiset joutuvat toimimaan osin riittämättömin resurssein ja jatkuvan leikkauspaineen alla. Viranomaisiin kohdistuneiden säästöjen kokonaisvaikutuksia operatiiviseen valmiuteen ja toimintakykyyn ei ole arvioitu. Harvaanasutuilla alueilla tilannetta on pyritty helpottamaan viranomaisyhteistyöllä ja mm. HARVA-hankkeella. Raja-alueella HARVA-toiminnalla on ollut vaikuttavuutta, mutta edelleen kiristyvien toimintamäärärahojen johdosta, myös viranomaisten toisiaan tukeva yhteistoiminta vaikeutuu. Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 Tilannetta kuvaa hyvin se, että Suomessa on Euroopan maista väkilukuun suhteutettuna jo nyt vähiten poliiseja. Kaupunkikeskuksissa palvelut vielä toimivat, mutta maaseudulla esimerkiksi poliisin saapumista joudutaan odottamaan aivan liian pitkään. Pelastus- ja turvallisuusviranomaisten toiminnan riittävät määrärahat on turvattava valtion talousarviossa. Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 15 Puolustusministeriö (talousarvion pääluokka 27) Puolustusvoimien palvelukeskuksen kehittäminen Joensuussa Perustelu: Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä Puolustusvoimien palvelukeskuksen pääosa päätettiin sijoittaa Joensuuhun. Palvelukeskuksen henkilömäärä tulee olemaan kokonaisuudessaan noin 220 henkilöä, josta Joensuun toimintojen vahvuudeksi puolustusministeriö on vahvistanut 120 henkilöä. Palvelukeskus tulee tuottamaan kaikille puolustusvoimien hallintoyksiköille henkilöstöpalveluita, talous- ja matkapalveluita, tietohallintopalveluja sekä kuva- ja tuotantopalveluja. Joensuuhun sijoittuvat palvelukeskuksen johto ja kanslia, suurin osa henkilöstöpalveluista, talous- ja matkapalveluyksikkö kokonaisuudessaan sekä osa tiedonhallintapalveluista. Toiminta Joensuussa on käynnistynyt täydellä teholla ja vahvuudella vuoden 2015 alussa. Toiminta on käynnistynyt hyvin ja Joensuun toimintoja on kehitettävä edelleen avautuvat mahdollisuudet hyödyntäen. Työvoimaa on hyvin saatavilla. 16 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 Valtiovarainministeriö (talousarvion pääluokka 28) Kuntien kestävän rahoituspohjan ja peruspalvelujen turvaaminen valtionosuusjärjestelmällä (Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen 28.90.01) Perustelu: Pohjois-Karjalan kuntien talous on erityisesti käyttötalouden osalta koko maata heikommalla tasolla. Lisäksi taseissa ns. kertynyttä alijäämää on useilla kunnilla ja tilanne on näiden talouden puskureiden osalta heikompi. Pohjois-Karjalan kuntien painotettu tuloveroprosentti 20,83 on peräti yhden % -yksikön koko maan tasoa korkeampi ja maakuntatasolla verotus on neljänneksi kireintä. Lisäksi koko maan kireimmän tuloveroprosentin (22,50) kunta on Pohjois-Karjalasta ja ero koko maan alhaisimman tuloveroprosentin kuntaan on jo kuusi prosenttiyksikköä. Heikon veropohjan kuntien näkökulmasta valtionosuuksilla on erityisen suuri merkitys palvelujen järjestämisessä. Valtionosuusjärjestelmän uudistus astui voimaan vuoden 2015 alusta, mutta jatkossakin järjestelmän kriteerejä tulee tarvittaessa muuttaa niin, että turvataan palvelujen saaminen koko maan tasolla kohtuullisella kunnallisverotuksen tasolla. Nythän näin ei toteudu ja verotason erot uhkaavat vain kasvaa nykyisestä. Yli 65-vuotiaiden kustannuksille tulee edelleen saada riittävä painoarvo valtionosuuslaskennoissa. Väestörakenteeseen liittyen taloudellinen huoltosuhde tulee ottaa yhdeksi valtionosuuskriteeriksi. Myös olosuhdetekijöiden painoarvoa tulee nostaa niin, että pitkät etäisyydet, kuntien laaja-alaisuus ja harva asutus sekä vesistöjen pirstoma rakenne huomioidaan. Erityistekijöistä varsinkin työttömyyden painoarvo on liian alhainen. Työttömyys aiheuttaa seurannaisvaikutuksineen korkeita menoja kunnille ja lisäksi viime vuosina kuntien rahoitusvastuuta erityisesti pitkäaikaistyöttömyydestä on työmarkkinatukijärjestelmän kautta lisätty merkittävästi. Perustamiskustannusten ja peruskorjausten valtionosuuksista luovuttiin kokonaan vuoden 2015 alusta lähtien. Kuntien ns. korjausvelka kiinteistökannasta kasvaa kuitenkin jatkuvasti ja sen korjaamiseen tarvittaisiin perustellusti lisärahoitusta valtiolta. Julkisen talouden kannalta järkevintä olisi nyt suhteellisen halpojen kustannusten aikakaudella panostaa investointeihin. Valtion tulisi kohdentaa välttämättömiin kuntien investointeihin työllisyys- ja suhdannepoliittisin perustein tukea ja saada näin taloutta nousuun. Kuntien talous on kokonaisuutena ottaen ahdingossa hitaasta taloudellisesta kasvusta sekä kuntien laajoista ja lisääntyvistä velvoitteista johtuen. Verotulojen kasvu on viime vuosina perustunut pääosin kunnallisverotuksen kiristämiseen, mikä tie on pitkälti ainakin Pohjois-Karjalan kunnissa jo käyty loppuun. Verotulot lisääntyvät näin jatkossa vain hieman samalla kun kuntien valtionosuuksia leikataan merkittävästi. Valtion rakennepakettiin sisältyvä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen ei etene ja kuntien talouteen sillä ei ole näin juuri minkäänlaisia vaikutuksia. Oikeastaan on tapahtunut jopa päinvastoin, velvoitteita on tullut lisää eikä niihin ole saatu riittävää valtionosuutta. Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 17 Keski-Karjala Viron veromallin kokeilualueeksi 2016–2025 Perustelu: Keski-Karjala (Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä) on ollut äkillisen rakennemuutoksen aluetta jo vuosia (äkillisen rakennemuutosalueen status 2009–2013). Yritysten tilanne on huonontunut edelleen. Kiteen kaupungin teolliset työpaikat ovat vähentyneet vuodesta 2001 vuoteen 2013 lähes 600:lla. Työttömyysaste on korkea, noin 18 prosenttia. Erityisesti Puhoksen teollisuusalue on menettänyt yrityksiä ja työpaikkoja yritysten konkurssien myötä. Tällä hetkellä Puhoksessa on vapaana noin 31 500 neliötä tuotantotiloja, eikä niihin toistaiseksi ole ponnisteluista huolimatta saatu rekrytoitua uutta yritystoimintaa. Hyvistä valmiuksista huolimatta Kiteen vetovoima ei tunnu riittävän uusien yritysten sijoittumiseksi Kiteelle. Tarvitaan rohkeita konkreettisia toimenpiteitä yritystoiminnan ja työpaikkojen luomiseksi. Viron veromallissa yritys voi käyttää voittonsa yrityksen kehittämiseen, kasvuun, investointien rahoittamiseen ja työpaikkojen luomiseen, kun yritykseen jätettyä voittoa ei veroteta lainkaan. Kitee hakee mallin pilottialueeksi, jotta nähdään käytännössä, miten verotus vaikuttaa yritysten elinvoimaisuuteen ja kasvuun. Asialla on laajempaakin merkitystä erityisesti suomalaisen pk-teollisuuden tulevaisuuden varmistamiseksi. Nuorten työntekijöiden työllistymisen parantaminen kohottamalla työnantajan sairausvakuutusmaksun alaikärajaa -kokeiluhanke Pielisen Karjalassa Perustelu: Vuonna 2011 päättyi Itä- ja Pohjois-Suomea koskenut valtion kokeilu työnantajan sosiaaliturvamaksuvapautuksesta. Kokeilu onnistui alueiden kannalta hyvin ja sillä saavutettiin tuloksia suhteellisen pienellä valtiontalouteen kohdistuneella tulonmenetyksellä. Pielisen Karjala on yksi Suomen demografisesti haastavimpia seutukuntia. Alueen huoltosuhde on ikärakenteen vääristymisen vuoksi heikko ja heikkenee edelleen kiivasta vauhtia nuorten muuttaessa töiden ja opiskelujen perässä pois alueelta. Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES on esittänyt nuorten työllistymisen parantamiseksi seuraavaa: Pielisen Karjalan kolmen kunnan (Lieksa, Nurmes ja Valtimo) alueella toteutetaan valtion pilottikokeiluna malli, jossa alle 25-vuotiaiden työntekijöiden sairausvakuutusmaksu (ent. työnantajan sosiaaliturvamaksu) jätetään perimättä ja tämä perimättä jäänyt osa luetaan yrityksen nk. De Minimis-tueksi. Tämän kokeilun avulla seutukunnan yritysten uskotaan pystyvän parantamaan mahdollisuuksiaan nuorten työllistämiseen. Kokeilun valtiontalouteen kohdistuvat vaikutukset olisivat vuosittain noin satatuhatta euroa. Kokeilun tuloksena yritykset alkaisivat aktiivisemmin hakea nuoria korvaamaan eläkkeelle jääviä työntekijöitään. Kokeilu on laajennettavissa muille väestörakenteeltaan vastaaville alueille. Aluehallinnon uudistaminen Perustelu: 18 VIRSU-hankkeessa on selvitetty keskus- ja aluehallinnon virastorakennetta ja sen tulevaisuuden vaihtoehtoja. Selvitys on ollut jatkumoa lukuisille uudistuksille, joita varsinkin aluehallinnon organisoitumiseen liittyen on viime vuosina tehty. Aluehallinnon osalta VIRSU-hankkeessa on vertailtu neljä perusteiltaan selkeästi erilaista vaihtoehtomallia. Ehdotusten toteuttamisesta päättää seuraava hallitus. Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 Vaihtoehdot A–C keskittyvät puhtaasti valtion toimintojen organisoitumisen skenaarioihin. Mallissa D tarkasteluun sisällytetään maakuntien liitot ja esitetään valtion aluehallinnolle kuuluvien alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien siirtoa liitoille. Valtiolle jäävät aluehallinnon tehtävät organisoitaisiin yhteen viranomaiseen. Maakuntien liitot ovat jättäneet yhteisen esityksensä aluehallinnon uudistamisen periaatteiksi. Maakunnat ovat valmiita tehtäviensä kartuttamiseen VIRSU D-mallin periaatteiden mukaisesti. Jo nykyinen aluekehityksen lainsäädäntö antaa maakuntien liitoille vahvan alueellisen tahdon muodostajan, strategisen ohjauksen ja koordinaattorin aseman. Valtion aluehallinnon roolina korostuu puolestaan edistää toimialueidensa kehitystä ja hyvinvointia hoitamalla vastuullaan olevia toimeenpano- ja kehittämistehtäviä. Aluekehitysresurssien siirto valtiolta maakunnille olisi tarkoituksenmukaista ja modernia aluelähtöisyyttä korostavaa hallinnon kehittämistä. Mikäli aluehallinnon rakenteellinen uudistus toteutetaan, nykyisten useiden eri toimijoiden tehtäviä on mahdollista järjestää uudelleen siten, että monikerroksista hallintoa kevennetään, ja että kunnallisen demokratian ohjausvalta aluetasolla vahvistuu. Vähenevillä resursseilla on mahdollista toteuttaa kansalaisten yhdenvertaisuuden takaava ja alueellista kasvua sekä hyvinvointia vahvistava hallintomalli. Uudistuksen tulee perustua maakuntien tahtoon ja luontaiseen yhteistyöhön ja se tulee toteuttaa Pohjois-Karjalan maakunnallista elinvoimaa, kilpailukykyä ja identiteettiä vahvistavalla tavalla. Vuoden 2010 alussa toimintansa aloittaneiden elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja aluehallintovirastojen tehtäväkenttä on ollut koko niiden toiminnan ajan muutoksessa. Jatkuvat ja useassa vaiheessa toteutetut hallinnolliset uudistukset ja tehtäväkentän muutokset ovat hankaloittaneet ELY-keskusten toimintojen ja resurssien suunnittelua sekä työnjakoa ja aiheuttaneet myös henkilöstölle epävarmuutta. VIRSU-hankkeen lisäksi meneillään on myös muita ELY-keskuksia ja aluehallintovirastoja koskevia laki- ja asetusmuutoksia. Muutokset avaavat mahdollisuuksia tasapuoliseen kehittämiseen, sillä nykyisenä ELY-keskusten kehittämisen yleislinjana on verkostomainen työskentelytapa ja tehtävien mm. toimintamenosäästöillä ja henkilöstön erikoistumiseen liittyvillä eduilla perusteltu keskittäminen. ELY-keskusten työnjakoa syventäessä tulee ottaa huomioon mahdollisuudet verkostomaisen organisaation eri yksiköiden tasapuoliseen kehittämiseen. Erikoistumistehtäviä tulee siten osoittaa myös Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on sekä asiakas- ja sidosryhmä- että henkilöstötyytyväisyydellä mitattuna laadukas ja tehokas yksikkö. Valtiontuki kunnille yhteispalvelujen kehittämiseen täysimääräisenä Perustelu: Valtion paikallishallinnon palvelupisteitä on viime vuosina lakkautettu ja palveluja on korvattu yhteispalveluilla. Pohjois-Karjalassa yhteispalvelupisteitä on 8 (20.2.2013 tilanne). Yhteispalvelun kehittäminen on etenemässä Asiakaspalvelu 2014 -hankkeen kautta, jonka tavoitteena ovat täyden palvelun asiakaspalvelupisteet. Palvelupisteiden vastuuviranomaiseksi on suunniteltu kuntia. Siirtyminen viranomaisten yhteiseen asiointipisteisiin tapahtuu vaiheittain, maakunnittain edeten, vuosina 2016–2019. Kesällä 2014 Pohjois-Karjalan maakunta on siirretty viimeiseen, vuoden 2019, vaiheeseen. Pitkien matkojen ja valtion viranomaisten asiakaspalvelupisteiden nopean häviämisen takia Pohjois-Karjalan maakunta on palautettava jo vuoden 2017 aaltoon. Valtion tulee varata yhteispalvelupisteiden perustamiseen, ylläpitoon ja eri viranPohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 19 omaisten toimintakuluihin erillinen määräraha. Kustannusten jaossa tulee perusteena käyttää todellisia kustannuksia ja valtion avustuksen kunnille tulee olla jatkuva. Nyt rahoitusta on myönnetty kokeiluluonteisesti tai osa viranomaisista antaa toiminnan alkaessa joihinkin palvelupisteisiin kehittämisrahaa. Kunta-valtioyhdistelmän ohella tulee tarkasteluun ottaa myös avoimen sektorin toimijoiden mukaantulo erityisesti maksullisten palveluiden hoitamisessa tulevaisuudessa. Pelastusvalmiuden ylläpito Suomen ja Venäjän pelastusviranomaisten kesken Itä-Suomessa - Pelastusalan lähialueyhteistyön jatkaminen Perustelu: Pelastustoimen lähialueyhteistyötä Venäjän kanssa on rahoitettu ulko-asiainministeriön lähialueyhteistyömäärärahasta vuoteen 2012 asti ja vuonna 2013 valtiovarainvaliokunnan mietinnön VaVM 39/2012 vp (13.12.2012) ja sen pohjalta tehdyn määrärahalisäyksen mukaisella määrärahalla. Lähialueyhteistyötä ovat tehneet aluehallintovirastot pelastuslaitosten kanssa. Vuoteen 2004 saakka lähialueyhteistyössä olivat mukana valta-kunnan rajaan rajoittuvat aluehallintovirastot ja pelastuslaitokset sekä vuodesta 2004 Pohjois-Karjalan, Oulu-Koillismaan, Kainuun, Lapin sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitokset. Pelastusalan hankkeet ovat olleet erittäin tuloksellisia ja niillä on saatu hyvä perusta myös raja-alueiden eri turvallisuusviranomaisten yhteistyölle. Rajan ylittävän pelastusvalmiuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi on jatkossakin valtion tulo- ja menoarvioon sisällytettävä määräraha käytettäväksi rajat ylittävän pelastustoiminnan viranomaisyhteistyöhön. Määrärahat varattaisiin Suomen rajaan rajoittuvien alue-hallintovirastojen ja pelastuslaitosten yhteistyön toimintaedellytysten säilyttämiseen sekä yhteisten harjoitusten toteuttamiseen Venäjän federaation rajaan rajoittuvien pelastusorganisaatioiden kanssa. Valtion toimintojen alueellistaminen Perustelu: Hallitus (26.6.2012) ja hallituksen iltakoulu (26.6.2013) ovat linjanneet valtion toimintoja koskevan alueellistamispolitiikan jatkoa. Pääkaupunkiseudulla olevien ja uusien yksikköjen ja toimintojen alueellistamista jatketaan alueiden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn parantamista tukien silloin, kun se on kokonaistaloudellisesti perusteltua. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto pitää alueellistamisen jatkamista myös tulevan hallituksen välttämättömänä linjauksena. Alueellistamistoimenpiteitä tulee kohdistaa Itä- ja Pohjois-Suomeen niille alueille, joilla on tarkasteltavana olevaan alueellistettavaan toimintoon liittyvää osaamista ja työvoimaa. Joensuun vetovastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa (Palkeet) ja Puolustusvoimien palvelukeskuksen (PVPALVK) sijoittaminen Joensuuhun sekä Joensuun nimeäminen Luonnonvarakeskuksen yhdeksi strategiseksi päätoimipaikaksi ovat esimerkkejä merkittävistä alueellistamistoimenpiteistä. Palvelukeskuspäätösten pohjalta on syntynyt huomattava alueellinen osaamiskeskittymä. Myös Lukea koskeva päätös on hyvä esimerkki osaamiseen pohjautuvasta alueellistamispäätöksestä. Valtion toimintoja on myös ajettu alas. Viime vuosina tehdyt päätökset (mm. Pohjois-Karjalan Prikaatin, Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen ja kahden vastaanottokeskuksen lakkautukset, rajavartiolaitoksen henkilöstövähennykset ja -siirrot, Itä-Suomen pääpoliisiaseman sijoittaminen Kuopioon sekä koulutussektoria koskevat päätökset) merkitsevät satojen työpaikkojen katoamista Pohjois-Karjalasta. Puolus- 20 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 tusvoimien palvelukeskuksen perustaminen kompensoi vain osaa vähennyksistä. Pohjois-Karjalan osaamispohjaan ja vahvuuksiin perustuvia, valtion tehtäviä tuloksellisesti turvaavia ja tasapainoista aluekehitystä edistäviä alueellistamismahdollisuuksia on useita. Maakunnan koulutusprofiili on alueellistamisen kannalta otollinen. Koulutus luo pohjan sekä valtionhallinnon tukipalveluille että tutkimuslaitoskentän vahvistamiselle. Nykyiset alueellistamislinjaukset korostavat yksiköiden siirron rinnalla toimintojen ja tehtävien siirtoja. Jo alueellistettuja yksiköitä (Palkeet, PVPALVK, SYKE, Luke) on mahdollista vahvistaa mm. tehtäväsiirroin pääkaupunkiseudun työvoiman eläkkeelle jäämisen myötä. Tällöin alueellistamistoimenpiteisiin ei liity pakkosiirtoja eikä siirtymäajan kaksoismiehitysongelmia. Paikasta riippumattomien toimintojen sijoitusmahdollisuuksia on myös muualla maakunnassa. Esimerkiksi Lieksalla on kokemusta ja näyttöä yhteistyöstä valtion kanssa (KELA:n yhteyskeskus ja asiakaspalvelukeskus ASPA). Lieksan Teollisuuskylässä toimiva Kelan yhteyskeskus on yksi viidestä koko maassa ja sieltä johdetaan koko yhteyskeskusverkostoa. Kelan intressissä on sähköisten palveluiden laajentaminen. On loogista, että laajentaminen toteutetaan olemassa olevien yksiköiden kautta ja ensimmäisenä johtavan yhteyskeskuksen laajennuksena. Tätä tukee myös yhteispalveluyksikön sijainti Lieksassa ja mm. toimeentuloasioiden siirtyminen kunnilta Kelalle. Tarvittavat puitteet Lieksan Teollisuuskylä Oy pystyy huolehtimaan kuten aiemminkin ja osaavan työvoiman saaminen on onnistunut paikkakunnalla hyvin. Valtion toimipaikkojen vahvistamista ja alueellistamista koskevia mahdollisuuksia Pohjois-Karjalassa ovat: ●● Luonnonvarakeskuksen Joensuun toimintojen vahvistaminen ja monipuolistaminen ●● Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) päätoimipaikan vahvistaminen ●● Puolustusvoimien palvelukeskuksen (PVPALVK) vahvistaminen ●● GTK:n mineraalitekniikan laboratorion vahvistaminen Outokummussa ●● SYKE:n toimintojen vahvistaminen Joensuussa ●● Tuomioistuinviraston sijoittaminen Joensuuhun ●● Arkistopalveluiden alueellistaminen ●● Verohallinnon paikasta riippumattomat toiminnot ●● KELA:n paikasta riippumattomat toiminnot (mm. Lieksan yhteyskeskuksen laajennus ja Pohjois-Karjalan vakuutuspiirin etuuskäsittelytehtävät) ●● VTT:n toimintojen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa ●● Metsähallituksen toimintojen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa ●● Puhelinpalveluiden ja sähköisen asioinnin alueellistaminen ●● Valtionorganisaatioiden Venäjään kytkeytyvät tehtävät Joensuun seudun ampumaratahanke Perustelu: Joensuun seudun harrasteampujien toimintamahdollisuudet ovat kaventuneet merkittävästi valtion toimenpiteiden johdosta. Kontiorannan varuskunnan lakkauttaminen ja Onttolan rajavartioston alueen käytön rajaaminen yksinomaan rajavartioston toimintaan ovat vähentäneet alueen ampumaharrastajien ja metsästäjien harjoittelumahdollisuuksia. Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 21 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe on ehdotusvaiheessa. Kaavatyön yhteydessä on haettu uutta paikkaa harrasteampujien toiminnalle. Sijaintivaihtoehdot on muodostettu ja maakuntakaavaehdotukseen ollaan esittämässä Kontiorantaa seudullisena ampumaratana ampumamelusuojauksin. Lopullinen ratkaisu tehdään vuonna 2015 kaavan hyväksymisestä päätettäessä. Uuden ampumaradan perustaminen merkitsee huomattavia investointeja. Selvitysten pohjalta ampumaurheilukilpailutkin mahdollistavien luodikkoratojen (kivääri ja pistooliammunnat) perustaminen Kontiorantaan ampumamelusuojauksin olisi kustannusarviona noin 2 miljoonan euron suuruusluokassa. Ampumaurheilukilpailut mahdollistavan haulikkoradan rakentaminen kaupunkiseudulla edellyttäisi huomattavasti suuremman investoinnin, suurusluokassaan noin 7 miljoonaa euroa. Kuntien ja harrastajien rahoitusmahdollisuudet ovat rajallisia ja valtion talousarviossa tulee varautua valtion toimista johtuvien muutosten rahoittamiseen. Metsähallituksen myyntituottojen tulouttaminen osin alueille Perustelu: Valtio on asettanut tuottotavoitteet metsähallituksen hallinnoimille metsille ja kiinteistöille. Viime vuosina metsätuotto ei ole riittänyt, vaan metsähallitus on myynyt myös omaisuuttaan saavuttaakseen valtion asettamat tavoitteet. Tämä merkitsee samalla myös sitä, että metsähallituksella on entistä vähemmän rahaa maillaan olevien teiden, rakennusten ym. kunnostamiseen. Valtion omistamista metsistä ei jää verotulon tai omistajan käyttämän rahan muodossa tuloja juuri alueelle, kuten tapahtuu yksityismetsien osalta. Metsähallituksen puunmyynnin ja maavuokrauksen vuokratuotoista tulisi jättää merkittävä osa paikkakunnan teiden, rakennusten ja rakennelmien sekä muun infrastruktuurin kehittämistä varten. Perusteltu käyttökohde myyntituotoille olisi alemmanasteinen tieverkko, jonka ylläpitoon perusväyläpidon budjetti on ollut jo pitkään riittämätön. Tieverkon hyvä kunto tukee välittömästi puuhuoltoa ja liittyy siten suoraan metsähallituksen ja metsäsektorin toimintaedellytyksiin. Itä-Suomen viiden maakunnan yhteinen neuvottelukunta on hallitusohjelmatavoitteissaan esittänyt, että metsähallituksen tuotosta 30 % kohdennettaisiin käytettäväksi alemman asteisen tieverkon kunnostamiseen. Kunnallisveron jakaminen kotikunnan ja vapaa-ajanasumiskunnan kesken Perustelu: Vapaa-ajan asuntojen eli kakkosasuntojen määrä ja käyttö on kasvussa. Kuntien näkökulmasta kakkosasuminen on tervetullutta, mutta asettaa vahvat vapaa-ajan asumisen kunnat myös velvoitteiden eteen, mikä merkitsee investointeja palvelutarjontaan ja kunnallistekniikkaan. Valtiovarainministeriön on selvitettävä mahdollisuutta verotukselliseen käytäntöön, jossa kakkosasunnon sijaintikunta saa tietyn osuuden kakkosasunnon omistajan nykyisin kotikuntaansa maksamasta kunnallisverosta. Tämän verotuksellisen ratkaisun toteuttaminen on perusteltua kokeiluluonteisesti kunnissa, joissa on merkittävästi vapaa-ajanasutusta. Kuntatalouden näkökulmasta tämä verotuksellinen ratkaisumalli merkitsisi todellista valtion vastaantuloa. 22 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö (talousarvion pääluokka 29) Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen aseman vahvistaminen Suomen johtavana kansainvälisten suurtapahtumien järjestämispaikkana Perustelu: Kontiolahden ampumahiihtokeskus on vuoden 2015 ampumahiihdon maailmanmestaruuskilpailujen ohella myös muiden Suomen ampumahiihtoliiton nimeämien Suomessa pidettävien kansainvälisten arvokilpailujen pitopaikka (mm. ampumahiihdon maailmancupin kilpailu 2018). Suomen Olympiakomitean opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä tekemässä listauksessa Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen kehittäminen on myös nimetty suomalaisen huippu-urheilun kannalta kolmanneksi merkittävimmäksi rakennushankkeeksi heti Olympiastadionin ja Tampereen keskusareenan jälkeen. Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen hankesuunnitelman kehittämistoimenpiteet toteutettiin vuoden 2015 maailmanmestaruuskisojen edellyttämällä tavalla. Jatkossakin kehittämistoimenpiteet ovat välttämättömiä, että Kontiolahti pidetään kilpailukyisenä suurtapahtumien järjestämispaikkana ja varteenotettavana monipuolisena, ympärivuotisena liikunta- ja matkailukeskuksena. Stadionalueen lähiympäristöjen kehittäminen on nyt mahdollista laajemminkin vuoden 2013 lopulla lakkautetun Pohjois-Karjalan prikaatin maa-alueen ja kiinteistökannan vapauduttua uudiskäyttöön ja sen siirryttyä kunnan omistukseen. Kontiolahden kunta on laatinut masterplan -suunnitelman alueelle. Työn yhteydessä on selvitetty mahdollisuuksia ampumahiihtostadionin toimintaa tukeville toiminnoille ja maankäyttöratkaisuille. Alueen kehittämistä varten on perustettu kehittämisyhtiö Kontionloikka Oy ja sen tehtävänä on etsiä rahoitus vapaa-ajankeskuksen rakentamiseen. Investoinnin koko on 30 M€, josta pääomasijoitusten osuus on noin 10 M€, pankkilainan noin 15 M€ ja yhteiskunnan avustusten ja tukien osuus noin 5 M€. Avustusten ja tukien saaminen konkreettisiin vapaa-ajankeskusta tukeviin rakennuskohteisiin on ensiarvoisen tärkeää hankkeen alkuvaiheessa Kielivalintojen monipuolistaminen ja venäjän kielen opetuksen vahvistaminen Itä-Suomessa (Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin 29.10.30) Perustelu: Venäjän kielellä on suuri elinkeinopoliittinen merkitys Itä-Suomessa. Tahtotila lisätä venäjän kielen opetusta yleissivistävässä koulutuksessa on alueella laaja. Nykyinen vaikea taloustilanne ja rajanylitysten matalasuhdanne eivät kestä ikuisesti. Maan eri osien erityistarpeet kieliopetuksen järjestämisessä tulee ottaa paremmin huomioon lainsäädännössä ja yleissivistävän koulutuksen rahoituksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi 20.12.2012 kielteisen päätöksen Itä-Suomen maakuntien ja joidenkin kuntien esityksestä, joka koski kokeiluluonteista lupaa päättää kieliopetuksen järjestämisestä siten, että kunta voi antaa oppilaille mahdollisuuden valita peruskoulussa B1-kieleksi ruotsin tai venäjän. Mallissa olisi turvattu myös ruotsin kielen asema. Ministeriö kuitenkin ilmoitti käynnistävänsä toimet venäjän kielen opetuksen kehittämiseksi. Toimilla pohjustetaan vuonna 2016 voimaan tulevaa perusopetuksen tuntijakoa. Uusi tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet mahdollistavat venäjän kielen opiskelun joko pakollisena tai valinnaisena Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 23 A-kielenä tai valinnaisena B2-kielenä. Valtioneuvoston antama asetus perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta lisää opetuksen järjestäjien mahdollisuuksia monipuolistaa kielten opetustarjontaa. Kielten opetus edellyttää erityisrahoitusta, josta on tarkoitus säätää ennen uusien opetussuunnitelmien voimaantuloa. Rahoituksella pyritään turvaamaan oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet kielten opiskelemiseen alueelliset erityistarpeet huomioiden. Itä-Suomen kunnille tulee taata venäjän kielen opetuksessa riittävän korkeat valtionosuudet, jotka mahdollistavat tarvittaessa myös normaalia pienemmät opetusryhmäkoot. Uudet rahoitusmallit tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pikaisesti pilottihankkeina jo ennen tuntijakouudistuksen voimaan tuloa. Pidemmän aikavälin tavoitteena tulee Itä-Suomea koskien olla valinnanvapaus ruotsin ja venäjän kielten välillä. Ylimääräisenä kielenä venäjän opiskelu on vaativaa ja monille koululaisille kohtuuttomasti työmäärää lisäävä taakka. Tämä vähentää kiinnostusta venäjän opiskeluun, jolloin pelkkä valinnaisuusmahdollisuuksien lisääminen ilman kokonaiskuormittavuuden tarkastelua ei tuota toivottua lopputulosta. Kielten opetuksen tulisi painottua niihin kieliin, joille on alueella käyttöä, ilman tarpeetonta kielipoliittista vastakkainasettelua. Maaliskuussa 2015 eduskunnan kansalaisaloitetta koskeneessa äänestyksessä ei löytynyt riittävästi tukea, mutta eduskunta puolsi pontta, joka edellyttää hallitusta selvittämään ja edistämään alueellisten kokeilujen mahdollisuutta Venäjän kielen opiskelun lisäämiseksi. Pohjois-Karjalan kunnista erityisesti Tohmajärvi pitää kokeilumahdollisuutta tärkeänä. Valtionavustus oppilaitosten sisäilma- ja kosteusvauriohankkeiden perustamiskustannuksiin Määrärahan tarve Pohjois-Karjalaan 2,0 milj. euroa vuodessa Perustelu: Oppilaitosten kosteusvaurioiden korjaushankkeet ovat jatkuvasti ajankohtaisia, sillä kouluverkon jatkuva sopeuttaminen aiheuttaa koulujen yhdistämisiä ja peruskorjauksia. Pohjois-Karjalassa on suuri tarve koulujen kosteusvauroiden korjauksiin. Kunnat eivät ole nykyisessä taloudellisessa tilanteessa pystyneet hakemaan rahoitusta, koska korjaustarpeessa oleva kiinteistöjen määrä ja korjaustarve on niin suuri, ettei nykyisellä alhaisella valtionavustusprosentilla ole mahdollista toteuttaa hankkeita. Korjaushankkeisiin tarvitaan nykyistä suurempaa valtion osallistumista. Lisäksi hankkeiden suunnittelu vaatii aikaa, mitä lisäbudjettien nopeat hakuajat eivät huomioi. Rahoitus tulee toteuttaa pitkäjänteisemmällä tavalla, kuten opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat yhdessä Kuntaliiton kanssa esittäneet pitkän tähtäimen suunnitelmassa vuosille 2016–2025. Pohjois-Karjalan kunnat ovat esittäneet OKM:lle ja AVI:lle useita hankkeita, joista vain osa on nostettu opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamaan perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan. Niidenkään rahoituksen toteutuminen ei ole varmaa, sillä perustamishankemäärärahaa on poistumassa valtion talousarviosta. Lisäksi esimerkiksi Outokummun kaupungin Kummun koulun mittava (14,67 milj. euroa) peruskorjaushanke uhkaa jäädä toteutusaikataulujen takia väliinputoajaksi ja kokonaan valtion rahoitusvälineiden ulkopuolelle. 24 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 Ammatillisen koulutuksen turvaaminen maahanmuuttajille ja koulutuksen anto-oikeus myös muilla kuin kotimaisilla kielillä Perustelu: Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen näkyy lähivuosina huomattavan suurena uuden työvoiman tarpeena. Nuorisoikäluokkien pienentyessä aikuiskoulutustarve on kasvava, minkä lisäksi maahanmuuttajat ja muu ulkomaalaisväestö ovat potentiaalinen ryhmä täydentämään työvoimavajetta. Maahanmuuttajien osalta työelämään saattamiseen tarvitaan pidempää yksilöllistä valmennusta ja koulutuksessa on oltava tavallista pienempiä ryhmiä. Työvoimaa tarvitaan erityisesti hyvinvointialalla, mutta myös muilla sektoreilla. Vähittäiskaupan ja palvelualojen yrittäjät ovat tuoneet esille näiden alojen koulutustarpeen. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on hakenut OKM:ltä poikkeuslupaa myyjien ja tarjoilijoiden kouluttamiseksi venäjän kielellä. Olisi ensiarvoisen tärkeää saada ammatillisen koulutuksen anto-oikeus myös muilla kuin kotimaisilla kielillä, eritoten englanniksi ja venäjäksi. Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan tulisi kattaa myös muut kuin kotimaiset kielet. Ammatillisen koulutuksen oppilaitosrakentamisen investoinnit Perustelu: Ammatillisen koulutuksen järjestämiseen osoitettavia resursseja on pienennetty ja tällä hetkellä olevien suunnitelmien mukaan, resursseja tullaan pienentämään myös tulevaisuudessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti kesäkuussa 2013 ammatillisen peruskoulutuksen vuosien 2014–2016 koulutuksenjärjestäjäkohtaisista opiskelijamääristä. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän opiskelijamäärää vähennettiin yhteensä 460 opiskelijalla. Opiskelijamääräleikkausten lisäksi yksikköhinnan leikkaukset ja yksikkö-hinnan indeksikorotusten poistaminen aiheuttavat rahoituksen pienentymistä kaikessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Vuonna 2014 yksikköhintojen leikkaus oli 1,5 % ja vuonna 2015 edellisen leikkauksen lisäksi 2,7 %. Ammatillisen perustutkintokoulutuksen yksikköhintoihin ei tehdä indeksikorotuksia vuosina 2014–2016. Yksikköhintarahoituksessa ei oteta huomioon esim. harvaan asutun alueen koulutuksen saatavuuden turvaamista hajautettuna maakunnassa. Leikkausten taloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymälle vuosina 2013–2016 yhteensä noin 11 miljoona euroa. Muutokset vaativat toiminnan sopeuttamista, ja jotta oppimisympäristöjä pystytään kehittämään vastaamaan myös tulevaisuuden tarpeita, on niihin investoitava myös tulevaisuudessa. PKKY:n investointihankkeet, kustannusarviot vuoden 2016 osalta: ●● Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu, Otsolan alueen valmistuskeittiön ja ruokasalin rakentaminen, ka: 5,0 milj. euroa, vo: 2,5 milj. euroa ●● Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu, Peltolan E-rakennuksen muutostyöt, ka: 5,0 milj. euroa, vo: 2,5 milj. euroa ●● Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu, Otsolan I-talon (Kätan) muutostyöt, ka: 2,0 milj. euroa, vo: on 1,0 milj. euroa ●● Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa, Kuhmonkadun luokkasiiven peruskorjaus, ka: 1,0 milj. euroa, vo: 0,5 milj. euroa Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 25 Koulutusverkon säilyttäminen maantieteellisesti riittävänä nuorten työllisyyden ja hyvinvoinnin tukemiseen Perustelu: Toisen asteen koulutuksen uudistaminen luo paineita erityisesti Itä-Suomessa oppilaitosverkon karsimiseen rahoituksen ja oppilasmäärien vähentyessä. Lukion ja ammatillisen opetuksen koulutusverkkoa rakennettaessa uudessa rahoituslaissa on otettava huomioon nuorten mahdollisuudet osallistua koulutukseen. Jatkossa tulisi kehittää ja sovittaa yhteen lukio- ja ammatillisen koulutuksen oppilaitosverkostoja sekä hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä entistä enemmän. Toisen asteen koulutuksen saavutettavuudella on suuri merkitys nuorten hyvinvoinnille, työelämään sijoittumiselle ja alueen tulevalle kehitykselle. Uudistuksessa on huolehdittava erityisesti harvaan asuttujen ja pinta-alaltaan laajojen alueiden toisen asteen koulutuksen järjestämisedellytyksistä, ettei uudistuksella huononneta jo ennestään valtakunnallisesti heikompaa peruskoulun jälkeistä koulutuksen saavutettavuutta. Seutukaupunkien monikerroskampuspilotit Perustelu: Lukion, keskiasteen ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sivupisteiden kehitystrendi on valtakunnallisesti selkeä. Yliopistojen sivupisteitä lopetetaan kiihtyvällä nopeudella ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen leikkaukset ovat johtaneet keskittymiseen maakuntakeskuksiin. Samoin on tapahtunut ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Keskiasteen ammatillisen opetuksen pienet kampukset supistuvat, yhdistyvät ja poistuvat. Tuloksena on ollut seutukaupungeissa osaamispääoman katoaminen. TEMin seutukaupunkien ”pk-teollisuuden kilpailukyky ja kansainvälistyminen” -pilotissa on Lieksan Teollisuuskylä Oy:n toimesta valmisteltu ns. monikerroskampusmalli, johon perustuen OKM:n tuella on syntynyt Lieksan kaupungin ja Lieksan Teollisuuskylä Oy:n hallinnoima valtakunnallinen pilottihanke, jossa on mukana 8 seutukaupunkia. Tavoitteena on vahvistaa elinkeinoelämän osaamispääomaa nuorisoasteelta aikuiskoulutukseen ja kansainväliseen yliopisto-opetukseen saakka. Hankkeen ensimmäisen vaiheen hankesuunnitelma ja budjetti valmistuivat marraskuussa 2014 ja rahoitushakemus on jätetty Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Sirkkalan Energiapuiston vahvistaminen kansallisena vetovoimatekijänä ja tutkimusinfrastruktuurina biotalouden alalla Perustelu: Uusiutuva energia on yksi Karelia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminnan painoaloista. Ammattikorkea-koulun Sirkkala-kampus sijaitsee keskeisellä paikalla Joensuun symmetrisen kaupunkikeskustan ytimessä. Vuoteen 2016 mennessä kampukselle on rakentunut ainutlaatuinen oppimis-, tutkimus- ja kehittämisympäristö palvelemaan biotalouden ja erityisesti uusiutuvan energian toimialan liiketoimintaa, osaamisen kehittämistä sekä INKA-ohjelman toteutusta. Energiapuistoa vahvistetaan edelleen yhteistyössä muiden alueellisten ja kansallisten toimijoiden kanssa tavoitteena kansallisen ja kansainvälisen tason edelläkävijyys ja vetovoimaisuus. 26 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 Sirkkalan Energiapuisto on osa Joensuun biotalouden osaamiskeskittymää ja osa maakunnan energiaomavaraisuuteen ja vähähiilisyyteen tähtääviä toimenpiteitä. Energiapuisto on kiinteistökokoluokan hybridienergiajärjestelmien oppimis-, tutkimus- ja kehittämiskokonaisuus, jonka toiminta perustuu strategiatyössä tunnistettuihin vahvuuksiin ja työelämän tarpeisiin. Energiapuistossa demonstroidaan esimerkiksi julkisten kiinteistöjen mahdollisuuksia tuottaa lämpö- ja sähköenergiaa omavaraisesti osana isompia lämpö- ja sähköverkkoja. Energiapuisto toimii myös yritysten testaus- ja tuotekehitysalustana. Puiston toiminnot kytkeytyvät osaksi Karelia-ammattikorkeakoulun työelämäläheistä koulutusta sekä yrityselämän kehittämis- ja palvelutoimintaa. Hankkeen hyödynsaajia ovat mm. uusiutuvan energian ja rakentamisen toimialojen yritykset sekä koulutusorganisaatioiden henkilöstö ja opiskelijat. Energiapuisto on kansallisesti merkittävä tutkimus- ja kehittämisinfrastruktuuri biotalousosaamisen vahvistamisessa sekä biotalous INKA-ohjelman toteutuksessa. Energiapuiston toiminta on tarpeen tunnistaa kansallisesti merkittävänä tutkimusinfrastruktuurina, jonka kehittämiselle osoitetaan myös valtion rahoitusta. Koulutusviennin mahdollistaminen Perustelu: Suomen menestys koulutusvertailuissa luo pohjaa koulutusviennille, mutta toistaiseksi koulutusvientiä on potentiaaliin nähden hyödynnetty vähäisesti. Koulutusvientiä voitaisiin edistää monin tavoin eri koulutusasteilla. Oppilaitoksille koulutusvienti ja maksullinen tutkinto-opetus osana alueen monipuolista elinkeinotoimintaa ovat tulevaisuudessa yksi merkittävä palvelumuoto. Tutkintoon johtavan koulutuksen osalta koulutusviennin samoin kuin lukukausimaksujen keräämisen Suomessa opiskelevilta EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta on oltava tulevaisuudessa mahdollista selvitysmies Päivi Lipposen raportin esityksen mukaisesti. Monien kehittyvien maiden ammatillisen koulutuksen ja uudenlaisen ammattikorkeakoulutyyppisen opetuksen uudistaminen ja kehittäminen luovat ammattikorkeakouluille uudenlaisia mahdollisuuksia koulutusvientiin yhteistyökumppaneiden kanssa. Karelia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ovat tehneet merkittävää yhteistyötä koulutusvientitarjonnan kokoamiseksi potentiaaleihin koulutusvientimaihin. Näitä mahdollisuuksia on myös käyty esittelemässä ja niistä neuvottelemassa kohdemaissa. Koulutusviennin edellytyksenä on toiminnan yhtiöittäminen ja useissa tapauksissa myös yhtiön perustaminen kohdemaahan. Lukukausimaksujen periminen taas edellyttää mm. stipendijärjestelmän perustamista ja menettelytapojen käyttöönottoa korkeakouluissa. Kansainvälisessä vertailussa pienten ja keskisuurten suomalaisten koulutusorganisaatioiden kannalta on tärkeää, että korkealaatuista suomalaista koulutusjärjestelmää pidetään esillä ja edistetään kaikin tavoin myös ministeriöiden toimesta ja että suomalaista koulutusvientiä ja sen edellytyksiä tuetaan ja niihin liittyviä ratkaisuja ja panostuksia kannustetaan pitkällä aikajänteellä. Keskisuuret, korkeakoulujen laatuarvioinnissa edistyneet ammattikorkeakoulut kumppanuusverkostoineen voisivat toimia koulutusviennin vetureina kohdemaihin edellyttäen, että edellä mainituissa rakenteellisissa kysymyksissä saadaan aikaan pysyvämpiä, toiminnan kehittämisen mahdollistavia ratkaisuja. Yliopistoista Itä-Suomen yliopisto, Turun yliopisto ja Tampereen yliopisto ovat perustaneet yhteisen koulutusvientiyhtiön Finland University Oy:n. Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 27 Yliopistotalouden yleinen kehys Perustelu: Yliopistouudistuksen yhteydessä sovittiin yliopistojen taloudellisen aseman turvaamisen periaatteet, joihin kuuluivat mm. yliopistoindeksi sekä Aalto-yliopiston perustamisvaiheen lisärahoituksen siirtäminen asteittain vuodesta 2015 alkaen yliopistojen rahoitusmallilla jaettavaan perusrahoitukseen. Yliopistouudistuksen yhteydessä sovituista perusperiaatteista on pidettävä kiinni ja varmistettava yliopistojen tasavertaiset, tuloksellisuuteen perustuvat mahdollisuudet osaamisperusteisen kasvun rakentamiseen. Elokuun budjettiriihessä vuodeksi 2015 sovitut kertaluonteiset lisäykset tulisi jatkossa lisätä pysyvästi yliopistojen rahoituskehykseen. Opintoihin liittyvät Venäjä-yhteistyön erilliskysymykset Perustelu: Venäjällä ei tunnusteta eurooppalaista kolmen vuoden bachelor-tutkintoa (Venäjän bachelor-tutkinto neljä vuotta) ja Venäjän valmisteilla oleva lainsäädäntö ei poista ongelmaa. Venäjä on listannut yliopistot, joiden bachelorin hyväksyvät. Suomesta listalla on ainoastaan Helsingin yliopisto. Open Acess-politiikka ja luonnontieteellisten aineistojen digitalisointi Tutkimusaineistojen avoin saatavuus sekä julkaiseminen edistävät korkeatasoista ja vaikuttavaa tutkimusta. Kansallisessa ohjauksessa tulee kiinnittää huomiota siihen, miten tutkimus saadaan jatkossa sekä luotettavasti että avoimesti kaikkien saataville. Itä-Suomen yliopisto on yhdessä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa kehittänyt digitalisoimiseen kansainvälistä kiinnostusta herättäneen ainutlaatuisen massadigitointilinjaston, mikä mahdollistaa nopean ja kustannustehokkaan luonnontieteellisten näytteiden digitalisoinnin. Näytteiden digitalisointi tietoyhteiskunnan kehittämiseen liittyvien ja sähköisten aineistojen saatavuuden linjauksien mukaisesti edellyttää keskitettyä resursointia. Liikuntalain uudistaminen Perustelu: Uudistettavan liikuntalain yleistavoitteet ovat liikuntakulttuurin kehittämisen kannalta keskeisiä, oikean suuntaisia ja kannatettavia. Lain yksityiskohtaiset sisällöt ovat pääsääntöisesti hyvin jäsenneltyjä ja perusteltuja. Valmisteltu lakiteksti sisältää kuitenkin §:n 10 osalta tulkinnanvaraisuuksia, koskien liikunnan aluejärjestöjen valtionapukelpoisuutta. Liikunnan aluejärjestöt ovat maakunnallisia, itsenäisiä järjestöjä, eivät valtakunnallisten palvelujärjestön alueellisia yhteisöjä, kuten yleisperusteluissa mainitaan. Liikuntalain 10 §:ssä valtionapukelpoiseksi järjestöksi tulee hyväksyä sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on liikunnan edistäminen, ml. liikunnan aluejärjestöt, jotka on mainittava myös lain yleisperusteluissa. 28 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 Korkeakouluopiskelijoiden liikuntamahdollisuuksien parantaminen Joensuussa Perustelu: Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön tekemän selvityksen mukaan (Hyvä korkeakoululiikunta -suositus 2011) korkeakoululiikunta on noussut merkittäväksi teemaksi suomalaisen liikuntakulttuurin kehittämisessä. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä liikunnan edistämisen linjoista (11.12.2008) korkeakoulut huomioitiin nuorten aikuisten liikunnan ja hyvinvoinnin keskeisenä vastuutahona. Korkeakoululiikunnan suositukset sisältävät kahdeksan kohtaa, jotka tukevat liikunnan kehittämistä. Suosituksissa todetaan mm. että korkeakouluilla tulisi olla riittävä määrä liikuntatiloja ja vähintään yksi korkeakoululiikunnasta ja sen suunnittelusta vastaava päätoiminen työntekijä 5000 opiskelijaa kohden. Tavoitteena on, että kaikki kahdeksan suositusta toteutuvat Suomen kaikissa korkeakouluissa viimeistään vuonna 2020. Karelia-ammattikorkeakoulussa ja Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa opiskelee vuosittain noin 11 000 korkeakouluopiskelijaa. Opiskelijamäärään nähden korkeakoululiikunnan palvelut ovat riittämättömät. Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella on toteutettu Sykettä Savilahdella -hanke, joka on yhtenäistänyt Kuopion korkeakoulujen (UEF ja Savonia-amk) liikuntapalvelut ja on näin kehittänyt liikuntapalveluiden laatua ja monipuolisuutta huomattavasti. Joensuussa aloitettiin vastaavan Sykettä Susirajalla -hankkeen suunnittelu 2014. Hankkeelle on haettu OKM:n rahoitusta vuodelle 2015 (Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämishankkeet). Toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi hankerahoitusta tarvitaan useammalle vuodelle. Museoviraston toimintamäärärahat - Sissolan omistusjärjestelyt Perustelu: Mekrijärven Sissola on runolaulaja Simana Sissosen (1786–1848) kotitalo Ilomantsin Mekrijärvellä. Sissola on ainoa jäljellä oleva runolaulajan kotitalo pihapiireineen ja osa kansallista, kulttuurihistoriallista rakennusperintöä. Sissolaan kuuluu 2 kiinteistöä, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja irtaimisto, jotka ovat tulleet lahjana Ilomantsin kunnalta 1992. Rakennusten yhteenlaskettu pinta-ala on 318 m2. Niistä suurimmat ovat Simanan pirtti 104 m2 ja Iivanan pirtti 57 m2. Lisäksi alueella ovat aitta, savusauna, entinen navetta ja lato. Alue ja rakennukset on suojeltu valtion asetuksella vuonna 1995. Museovirasto teki käyttö- ja hoitosopimuksen Itä-Suomen yliopiston kanssa 22.4.1993. Sopimus päättyi heinäkuun lopussa 2014. Kohde on siirtynyt Museovirastolta Senaattikiinteistölle ei-strategisena kiinteistövarallisuutena. Nykyisessä tilassaan kohde rapistuu nopeasti. Pärekatot tulisi korjata viipymättä ja kustannusarvion mukaan pihapiirin rakennusten vesikattojen kunnostus maksaa huopakatteella vähintään 58 000 €. Mikäli katteet uusitaan Museoviraston kannan mukaisesti pärekatoilla, katteen uusimisen hinnaksi tulee vähintään 70 000 €. Ilomantsin kunnalla ei ole mahdollisuutta ottaa Sissolasta vastuuta, vaan kunnan tavoitteena on, että Sissolan käyttö- ja hoito olisi Sissosen suvulla. Omistuksen siirtämisestä Sissosen suvulle on neuvoteltu ja sukuseura on halukas ottamaan kohteen omistukseensa. Senaattikiinteistöt on ilmoittanut kohteelle VM:n määrittelemän tasearvon, jonka mukaisesti nimellinen hinta kunnalle olisi 25 000 €. Ilomantsin kunta on esittänyt Suomen eduskunnalle, että eduskunta lahjoittaa Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 29 Ilomantsissa olevan Sissolan Ilomantsin kunnalle, joka lahjoittaa sen edelleen Sissosen suvulle. Mekrijärven tutkimusaseman toiminnan kehittäminen Perustelu: Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimuslaitos Ilomantsissa on mukana noin 50 tutkimuksessa. Valtaosa tutkimuksista on EU:n osarahoittamia ja asemalla on koekäytössä mm. Volterin valmistama CHP-laitos, joka tuottaa sähköä ja lämpöä hakkeesta. Laitteen sähköteho on 30 kW ja lämpöteho 80 kW. Koetoimintaan kuuluu torrefiointi, jossa puuta tai muuta biomateriaalia paahdetaan korkeassa lämpötilassa ja alipaineessa, jolloin kaasut erottuvat. Mukana on myös terminen kaasutus eli kansanomaisemmin häkäpönttö, jossa hiilipitoista kiinteää materiaalia muutetaan energiaa sisältävään kaasumaiseen muotoon. Myös energiapuun kosteusmittaus, koepelletöinti ja Ilomantsin mallimetsähankkeet kuuluvat Mekrijärven koetoimintaan. Vajaat kymmenen vuotta sitten valmistuneen kokeellisen ekologian laboratorion avulla tutkitaan kokeellisesti muuttuvien ympäristöolosuhteiden vaikutuksia metsäluontoon. Mekrijärven asemalla on uusia suunnitelmia mm. Pohjois-Karjalassa olevien arvokkaiden biofäärialueiden tutkimustoimintaa varten. Yliopistojen resursoinnissa on huolehdittava Mekrijärven tutkimusaseman jatkokehittämisestä ja kumppanuuksien rakentamisesta Luonnonvarakeskuksen ja muiden toimijoiden kanssa 30 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 Maa- ja metsätalousministeriö (talousarvion pääluokka 30) Metsäalan toimintojen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa Perustelu: Pohjois-Karjalaa voidaan perustellusti pitää Euroopan metsämaakuntana ja Joensuuta Euroopan metsäpääkaupunkina. Vastaavaa metsävarojen, metsäteollisuuden, metsäteknologian sekä metsäntutkimuksen ja alan koulutuksen keskittymää ei löydy muualta Euroopasta. Temaattisina aihealueina Joensuussa ovat Suomen johtavat asiantuntemusalueet metsäbioenergian, puutieteen, metsäsuunnittelun, metsätalouden vesikysymysten, Venäjän metsätalouden sekä metsävarojen inventointien ja metsävarojen seurannan osaamisessa. Pohjois-Karjalan metsäbiotalouden julkisella sektorilla toimii noin 600 asiantuntijaa tutkimuksen, innovaatiotoiminnan, koulutuksen ja hallinnon tehtävissä. Viime vuosien aikana osaamisen ja tutkimuksen perustaa on lavennettu määrätietoisesti kohti laaja-alaista biotalouden ja luonnonvarojen, erityisesti bioenergian, tutkimusta ja koulutusta. Maakunnasta löytyy koko metsäbiotalouden ketju, joka siihen liittyvine rajapintoineen työllistää yli 6 000 ihmistä yli 500 yrityksessä. Yritysten liikevaihto on yhteensä yli 1,7 miljardia euroa. Metsäosaamisen monipuolinen institutionaalinen perusta sekä kansalliset ja kansainväliset verkostosuhteet luovat synergiaetuja sekä olemassa olevien toimintojen edelleen kehittämiselle että kokonaan uusien toimintojen sijoittamiselle. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta, Karelia-ammattikorkeakoulusta sekä maakunnan toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistuvat metsäosaajat turvaavat alan työvoiman myös tulevaisuudessa. Pohjois-Karjalan metsäosaamisen kehittäminen tukee erinomaisella tavalla myös alueiden kehittämisen yleisiä tavoitteita maakuntien vahvuuksiin perustuvien klustereiden vahvistamisesta. Metsäbiotalousosaamista kokoaa ja alan liiketoimintaosaamista kehittää virtuaalisena osaamisverkostona toteutettava Vihreän kasvun keskus, jolla on Joensuun Tiedepuistoon sijoittuva fyysinen ydin. Luonnonvarakeskuksen kehittäminen Joensuussa vahvaksi ja monipuoliseksi yksiköksi Perustelu: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto ovat yhdistyneet Luonnonvarakeskukseksi 1.1.2015 lukien. Luonnonvarakeskuksen visiona on olla biotalouden suunnannäyttäjä ja luoda osaamisella perustaa kestävälle kasvulle ja hyvinvoinnille. Keskus on Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos. Luonnonvarakeskukseen fuusioiduista organisaatioista Joensuussa toimivat metsäntutkimuslaitos sekä riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Luonnonvarakeskuksen on luontevaa toimia vahvasti paikkakunnilla, joissa on merkittävää fuusioitavien laitosten tutkimusta sekä luonnonvara-alan koulutusta, hallintoa ja yritystoimintaa. Joensuu on luonnonvarakeskukseen integroitujen laitosten henkilöstövahvuudella mitattuna maan kolmanneksi suurin paikkakunta ja kykenee vastaamaan odotuksiin. Maakunnan ja Joensuun kaupungin strateginen tahtotila luonnonvara-alan ja biotalouden kehittämiseksi (maakuntaohjelma, Joensuun kasvustrategia) tukevat erinomaisella tavalla luonnonvarakeskuksen visiota, strategiaa ja tutkimusagendaa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Joensuun kauPohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 31 punki tekivät tammikuussa 2014 maa- ja metsätalousministeriölle kumppanuuslupauksen tarjoten Luonnonvarakeskukselle strategista pitkän aikavälin kumppanuutta. Joensuun tutkimusyhteisöllä on vahvat näytöt ulkopuolisen rahoituksen menestyksekkäästä hankkimisesta ja Pohjois-Karjalan kehittämisrahoitusta myöntävät viranomaiset näkevät luonnonvara- ja biotaloustutkimuksen tärkeänä osana maakunnan tulevaisuutta. Puusta rakennettu Metla-talo tarjoaa upeat kansainvälisestikin edustavat puitteet luonnonvarakeskuksen toiminnalle. Lisärakentamiselle on tarvittaessa mahdollisuus nykyisen toimitilakiinteistön vieressä. Samaan taloon sijoittuvat lisäksi Euroopan metsäinstituutti EFI ,Evira ja SYKE. Metla-talon yhteisön kokonaisuutta tukevat muut Joensuun toimijat, jotka ovat kävelymatkan päässä toisistaan. Kansainvälisyys on vahvasti arjessa läsnä, sillä esimerkiksi yliopistolla metsätieteissä maisteritutkinnon ja jatko-opinnon suorittavista lähes puolet on kansainvälisiä opiskelijoita. Joensuuhun on sijoitettu yksi luonnonvarakeskuksen strategisista päätoimipaikoista. Muut paikkakunnat ovat pääkaupunkiseutu, Oulu ja Jokioinen. Verkostomaisessa organisaatiorakenteessa myös johtamistoimintoja tulee sijoittaa kaikille neljälle strategiselle paikkakunnalle. Euroopan metsäinstituutin (EFI) päämajan perusrahoituksen pysyvä tasonosto Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet 30.01.66 Pohjois-Karjalan määrärahatarve (EFI) 1,5 milj. euroa Perustelu: Euroopan metsäinstituutti (European Forest Institute, EFI) on kansainvälinen organisaatio, jonka jäseninä on 25 Euroopan maata. Instituutin päämaja sijaitsee Joensuussa. Toiminta on laajentunut voimakkaasti ja päämajan lisäksi instituutilla on 6 toimipistettä eri puolilla Eurooppaa ja kaksi projektitoimistoa Malesiassa ja Kiinassa. Instituutilla on henkilökuntaa 110, josta 50 sijoittuu Joensuun päätoimipaikkaan. Suomi on rahoittanut EFI:n päämajan toimintaa vuotuisella avustuksella, ns. vapaaehtoisella jäsenmaksulla, jonka suuruus on ollut miljoona euroa vuodesta 1995 lähtien. Samalla kun talousarvioon kirjattu Suomen valtion rahoitus on pysynyt ennallaan, EFI:n kokonaisbudjetti on kasvanut reilusta miljoonasta yli 13 miljoonaan euroon. Inflaation ja palkkojen nousun johdosta valtion avustuksen määrä on reaalisesti laskenut noin 40 % vuodesta 1995. EFI:n aluetoimistojen ja projektitoimiston rahoitus tulee aluetoimistojen isäntämaista ja muista paikallisista rahoituslähteistä. On arvioitu, että EFI:n päämaja merkitsee alueen taloudelle ja Suomen valtiolle noin 2,8 miljoonan euron lisätuloja yksityisenä kulutuksena, veroina, sosiaaliturvamaksuina, vuokratuloina, palvelujen ostoina ja muina hankintoina. Suomen valtiolle on vero- ja vuokratuloina tuloutunut vuosittain noin 0,8 miljoonaa euroa. EFI on Suomen maakuvalle maailman johtavana metsäosaamisen maana erittäin tärkeä organisaatio. EFI on laajentanut voimakkaasti tieteen ja metsäpolitiikan yhteistyön tiivistämistä. EFI:n ThinkForest -ajatuspajaan Brysselissä ja Strassbourgissa on osallistunut kolmen viime vuoden aikana 660 asiantuntijaa ja 20 europarlamentaarikkoa. Kansainvälisenä organisaationa EFIllä on myös erityinen rooli EU:n ja Venäjän metsäyhteistyön kehittäjänä. Päämajan tutkimuskapasiteetin vahvistamiseksi yhteis- 32 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 työtä Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa on lisätty. Eduskunta hyväksyi vuoden 2014 budjetissa EFI:lle kertaluontoisen 0,4 milj. euron lisämäärärahan ja vuodelle 2015 vastaavan 0,2 milj. euron kertaluontoisen lisämäärärahan. Kasvun jatkuessa aluetoimistoissa on tärkeää säilyttää toimintojen vahva koordinointikyky päämajassa ja taata siten toimintojen pysyminen Suomessa. EFIn perusrahoitusta valtion talousarviossa tule nostaa pysyvästi nykytasosta 1,5 miljoonaan euroon vuodessa. Metsien kestävän käytön lisääminen Perustelu: Pohjois-Karjalassa metsää omistavien henkilöiden puunmyyntitulot ovat vuosittain 80–100 miljoonan euron luokkaa. Maakunnan metsien kokonaiskasvu on hieman yli 8 miljoonaa kuutiometriä ja hakkuut vain noin 4– 5 miljoonaa kuutiometriä. Maakunnan metsiä olisi mahdollista käyttää huolellisesti suunniteltuna nykyistä enemmän, metsien käytön kestävyyttä vaarantamatta. Raaka-aineen hankinta on yksi puun teollisen jalostuksen ja energiakäytön haasteellisimmista tehtävistä. Investointeja suunniteltaessa on saatava varmuus paitsi raaka-aineen riittävyydestä, niin myös sen saatavuudesta. Runsaatkaan teoreettiset metsävarat eivät ole riittävä edellytys teollisille investoinneille. Parantamalla metsien kestävään käyttöön perustuvaa puuraaka-aineen saatavuutta ja varmuutta, lisätään olemassa olevan teollisuuden edellytyksiä jatkaa toimintaansa, sekä luodaan pohjaa uusille puuta käyttäville laitosinvestoinneille. Pohjois-Karjalan alueellisen metsäneuvoston ja Metsäkeskuksen Pohjois-Karjalan alueneuvottelukunnan kokouksissa on käsitelty ajatusta metsien kestävän käytön korkeammasta hyödyntämisestä poistamalla puun liikkuvuutta ja markkinoille tuloa hidastavia esteitä. Työskentelemällä puun saatavuuden varmistamiseksi autetaan käytettävissä olevista keinoista parhaiten perusmetsäsektorin toiminnan jatkumista ja uusien investointien saamista maakuntaan. Metsä- ja energia-alan investointiedellytyksiä on mahdollista parantaa myötävaikuttamalla päätöksiin, jotka helpottavat puun liikkuvuutta. Keinoja ovat mm. metsänomistuksen kehittäminen ammattimaisemmaksi, metsävaratiedon tehokas hyödyntäminen, metsänomistajapalvelujen kehittäminen, kysyntää vastaavan työvoimatarjonnan turvaaminen sekä puun kuljetuksen esteiden purkaminen. Konkreettisena toimenpiteenä puunkuljetusolosuhteiden valtakunnalliseksi ja alueelliseksi parantamiseksi tulisi käynnistää valtakunnallinen esiselvityshanke, jossa selvitettäisiin alempiasteisen tieverkon kehittämistarpeita ja keinoja nykytilanteen parantamiseksi mm. yksityisteiden, varastopaikkojen ja terminaalien sijaintien, teiden kuntoisuusluokkien sekä tiekuntien järjestäytymisen selvittämisellä. Pohjois-Karjalalla on valmiutta toimia pilottina ja tarvittaessa johtaa valtakunnallista selvitystä. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle 30.60.42 Perustelu: Määrärahan tarve Pohjois-Karjalassa 2,5 milj. euroa Alueellisten metsäkeskusten yhdistäminen vuoden 2012 alusta Suomen metsäkeskukseksi lisäsi Metsäkeskuksen mahdollisuuksia edistää uusiutuvan metsäresurssin hyödyntämistä metsäsektorin perinteisissä sekä uusissa tuotteissa. Kes- Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 33 kiössä ovat vuodesta 2012 alkaen vaiheittain käyttöön otetut Metsäkeskuksen sähköiset metsänomistajille ja metsäalan toimijoille suunnatut Metsään.fi -palvelut, jotka lisäävät metsävaratiedon käyttöä. Metsäkeskus panostaa voimakkaasti elinkeinolähtöisen tehtävänsä, ”metsäala nousuun”, toteuttamiseen. Metsäkeskukselle osoitetun valtionavun vuosia jatkuneen supistamisen kääntäminen kasvuun helpottaisi vaativassa, mutta metsäsektorin tulevaisuuden kannalta oleellisessa tehtävässä onnistumista. Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen, vesistökunnostukset 30.40.31 Sisävesi LIFE IP Puruvesi hankekokonaisuus, Kitee ja Savonlinna Perustelu: Hankekokonaisuuden kokonaiskustannus on 3,0 milj. euroa. Puruvesi-hankekokonaisuus on usean osallistujatahon rahoittama Puruvedelle kohdistuva vesistöja valuma-aluekunnostuskokonaisuus, joka käsittää kunnostusten lisäksi myös yhteistyöverkostojen kehittämis-, kansalaisten osallistamis- ja elinkeinojen kehittämisosiot. Hankekokonaisuutta koordinoi Etelä-Savon ELY-keskus. Momentin määrärahalla Pohjois-Karjalan ELY-keskus rahoittaa kuivatusalueiden vesiensuojelurakenteiden toteutusta. Momentille esitetään valtion osuudeksi 80 000 euroa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tasapuolisuuden turvaaminen Perustelu: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tulee nimensä mukaisesti luoda mahdollisuuksia maaseudun ja maatalouden kehittämiseksi koko maassa. Ympäristökorvausta suunnattiin Länsi- ja Etelä-Suomen kohdentamisalueelle Itämeren suojelemiseksi, kun samalla korvausta pienennettiin Itä- ja Pohjois-Suomesta. Itäja Pohjois-Suomen maatalouden suhteellinen kilpailuasema muuhun Suomeen heikkenee olennaisesti, ellei vastapainoksi tehdä luonnonhaittakorvauksesta tasapainottavaa tukijärjestelmää nimensä mukaisesti. Ympäristökorvauksen kohdentamisalueen muodostaminen ohi nykyisten maatalouden tukialueiden avaa mahdollisuuden kompensoida menetykset luonnonhaittakorvauksen porrastuksella Etelä- ja Länsi-Suomen luonnonolosuhteiltaan hyviltä tuotantoalueilta Itä- ja Pohjois-Suomen huonoille tuotantoalueille. Luonnonhaittakorvauksen (LFA) painopistettä tulee siirtää Itä- ja Pohjois-Suomeen vastaavalla tavalla kuin ympäristökorvauksen painopistettä on siirretty Etelä- ja Länsi-Suomeen. MAKERA rahoituksen turvaaminen Perustelu: 34 Maatalouden investointitukea on rahoitettu maatalouden kehittämisrahasto MAKERA:n kautta. MAKERA on turvannut maatalouden tarvitsemat investointituet niin määrällisesti kuin alueellisesti. MAKERAn rahoitus on pidettävä vuoden 2013 tasolla (175,9 miljoonassa eurossa). Toimenpiteellä turvataan maatalouden toimintaedellytykset tasapuolisesti koko Suomessa. Maatilatalouden kehittämisrahaston tulevaisuuden vaihtoehtoja selvittänyt työryhmä pitää rahastoa edelleen perusteltavissa olevana rahoitusvälineenä. Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 Maitotuotannon määrän turvaaminen Joensuun meijerin raaka-aineeksi Perustelu: Pohjois-Karjalan maitotuotannon määrä vuonna 2014 oli 137,5 miljoonaa litraa, maitotiloja oli 561 kappaletta. Vaikka maitotilojen lukumäärä on ollut voimakkaasti laskeva, on tuotannon volyymi pystytty pitämään kohtuullisella tasolla. Pohjois-Karjalan pelto-olosuhteet soveltuvat hyvin nurmivaltaiseen maidontuotantoon. Peltoresurssien ja navettainvestointeja suunnittelevien tilojen pellontarve eivät valitettavasti aina kohtaa siten, että laajentamisinvestointien peltovaatimus täyttyisi. C-alueen maidontuotanto on keskittynyt Pohjois-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjala on jäänyt kehityksestä jälkeen. Maatalouden myyntituloista maidon osuus on Pohjois-Karjalassa ratkaisevan tärkeä. Vuonna 2013 tuloista peräti 68 % kertyi maidonmyynnistä, jonka rahallinen arvo oli 63,8 miljoonaa euroa. Valion Joensuun tehdas vastaanottaa vuodessa noin 200 miljoonaa litraa raakamaitoa. Yksistään Valion tarvitseman maitomäärän ja Pohjois-Karjalan oman maitotuotannon välinen erotus on yli 60 miljoonaa litraa. Joensuun meijeri on erikoistunut erityisesti juustojen valmistukseen ja viennin osuus on toiminnassa merkittävä. Joensuun seudulla on vahva tahtotila synnyttää entistä suurempia maitotiloja, joilla voitaisiin turvata meijerin raaka-aineen riittävyyttä. Joensuun seudun aloitteesta valmisteltu vakuussäätiö on hyväksytty ja säätiön pankkilainan takaukset auttavat erityisesti yhteisinvestointien toteuttamista ja nuorten viljelijöiden navettainvestointihankkeita. Investointitukiehtoja tulisi muuttaa siten, että korotettu tuki on mahdollista investointikehityksestä jälkeen jääneillä alueilla (koskee koko kotieläintaloutta). Pohjois-Karjalassa tuotantotuet ovat riittämättömiä kompensoimaan luonnonolosuhteista johtuvia kilpailuhaittoja C-alueen sisällä. Pohjois-Karjalassa voitaisiin soveltaa vakavien vaikeuksien tukea (artikla 141) kompensoimaan epäedullisia tuotanto-olosuhteita ja jälkeenjäänyttä rakennekehitystä C-tuotantotukialueella. Tuki voi olla kohdennettua korotettua investointiavustusta ja tuotantotukea. Samalla on mahdollistettava olosuhteiltaan karujen ja huonokuntoisten sekä pienten peltolohkojen tukioikeuksien siirtäminen tukien ulkopuolella oleville viljelyteknisesti paremmille lohkoille. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet 30.40.77 Osallistuminen Sisävesi LIFE IP Koitajoki ja lintuvedet -hankkeeseen Pielisjoella Perustelu: Vuonna 2014 laadittiin ELY-keskuksessa selvitys teknisten rakenteiden tarpeesta järvilohi- ja järvitaimenkannan hoidossa (Pohjois-Karjalan ELY-keskus 2014:Tekniset rakenteet vaelluskalakantojen hoidossa -esiselvitys ja katsaus Pielisen ja pohjoisen Saimaan tilanteeseen). Selvityksen rahoitti Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja siinä esitetään useita vaihtoehtoja emokalapyynnin tehostamiseksi ja kalan kulun turvaamiseksi Pielisjoella ja Lieksanjoella. Kalateiden rakentamiseen ei ole välitöntä tarvetta, mutta alustava suunnittelu on tarpeen. Emokalanpyynnin tehostamiseksi Kuurnan voimalaitoksen alapuolelle olisi rakennettava hyvin toimiva pyyntilaite tarvittavine tiloineen. Hankeen rahoitukseen on alustavasti lupautunut useita eri tahoja. Valtion osuus koko hankkeen aikana olisi 188 000 euroa. Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 35 Järvilohen luontaisen lisääntymisen edistäminen Perustelu: Saimaan alueella esiintyneen järvilohen luontaiset lisääntymisalueet ovat olleet Ala-Koitajoessa ja Pielisjoessa. Pielisessä aikoinaan elänyt järvilohi lisääntyi Lieksanjoessa. Lieksanjoen voimalaitosten yläpuolisia koskialueita (Käpy- ja Saarikoski) on viime vuosina kunnostettu järvilohen lisääntymis- ja poikastuotantoalueiksi. Lieksanjoen voimalaitosten yläpuolisilla osilla sijaitsevat myös matkailullisesti tärkeät Ruunaan kosket sekä useat taimenelle soveltuvat sivuhaarat. Pielisen kanta on menetetty ja Saimaan alueen järvilohi on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Entiset lisääntymisalueet on padottu ja rakennettu 1950–1970-lukujen aikana. Lohi on nykyisin kokonaan emokalanviljelyn ja istutusten varassa. Järvilohi on Pohjois-Karjalan maakuntakala. Päävastuu emokalanviljelyn ja säilytysistutusten järjestämisessä on RKTL:lla, Enonkoskella olevalla laitoksella, missä järvilohen emokalastoja on kasvatettu vuodesta 1983 lähtien. Järvilohen perinnöllinen monimuotoisuus on hyvin vähäistä. Jäljellä olevan monimuotoisuuden vaalimiseksi Enonkoskelle perustetaan uusi järvilohen emokalasto joka vuosi. Emolohet on pyydetty 1970-luvulta lähtien Pielisjoesta ja 1990-luvun alkupuolta myös Lieksanjoesta. Järvilohi on nopeakasvuisuutensa takia erittäin suosittu vapaa-ajankalastajien saaliskala ja kalataloudellisesti esimerkiksi taimenta tuottoisampi. Istuksia tehdään paljon myös Vuoksen vesistön ulkopuolelle. Poikastuotannon arvo oli noin 0,9 miljoonaa euroa vuonna 2011. Järvilohisaalis on noin 60 tonnia. Vapakalastajien osuus on kasvanut ja kasvaa edelleen, ja lienee jo yli puolet kokonaissaaliista. Maa- ja metsätalousministeriön järvilohistrategissa (2003) määritettyyn 50 kutuparin emokalamäärään ei ole vielä yhtenäkään syksynä päästy. Parhaanakin pyyntivuonna 2008, emolohia saatiin yhteensä 80 (60 naarasta ja 20 koirasta). Viime vuosina emolohimäärä on huolestuttavasti vähentynyt ja uhka perinnöllisen monimuotoisuuden ja samalla järvilohikannan elinkelpoisuuden hiipumisesta on todellinen. Yhtä Pielisjokeen nousevaa kutulohta varten on istutettava noin 1500 2000 kappaletta 2-vuotiasta vaelluspoikasta. Järvilohen säilytysistutukset on keskitetty pääasiassa Pielisjokeen ja istutuksia tehdään jonkin verran myös Lieksanjokeen. RKTL järjestää ns. sopimusviljelyllä noin 60 000 - 80 000 kappaletta 2-vuoden ikäistä järvilohta Pielisjokeen ja noin 10 000 1-vuoden jokipoikasta Ala-Koitajokeen ja Lieksanjokeen. Lisäksi tulevat mm. voimaloiden kalatalousvelvoitteina tehtävät istutukset. Kokonaistavoite on noin 100 000 2-vuotista vaelluspoikasta (smolttia) vuodessa, mutta tavoite on saavutettu toistaiseksi vain muutamana vuonna. Vuoden 2013 tammikuussa KHO antoi päätöksen nostaa Ala-Koitajoen minimivirtaamia järvilohen elinolosuhteiden parantamiseksi 7 vuoden ajaksi. KHO antoi myös Pielisjoen voimalaitoksia koskevat päätökset kalatalousmaksujen nostamisesta. Molemmissa päätöksissä viitattiin MMM:n hyväksymään järvilohistrategiaan ja VN:n hyväksymään kalatiestrategiaan. KHO 29.1.2013: ”Olosuhteiden olennaisena muutoksena on pidettävä sitä, että saimaanlohen viljelyistutukset eivät ole toteutettavissa tehokkaasti aiemmilla toimilla ja saimaanlohen säilymisen kannalta on syytä viljelyistutusten lisäksi pyrkiä tukemaan luonnonmukaista lisääntymistä.” Ala-Koitajoella aloitettiin KHO:n päätöksen mahdollistamana ja RKTL:n koordinoimana järvilohen luontaisen lisääntymiskierron palauttamisselvitykset ja -kokeet. Yhteistyötä tehdään Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Vattenfallin, vesialueiden omistajien, Itä-Suomen yliopiston ja luontojärjestöjen kanssa. 36 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 Järvilohen luontainen lisääntyminen on saatava käyntiin ja onnistumisen varaan voidaan rakentaa toimintamalli, jolla luontainen järvilohikanta säilyy ja jopa vahvistuu ja samalla voidaan saada ylläpidettyä elinkelpoista viljelykantaa. Siitä puolestaan voidaan tuottaa kalastettavaa (=rasvaeväleikattu) järvilohta eri vesistöihin. Ala-Koitajoella käynnistetty tutkimus- ja koehanke 2013–2019 on avainasemassa luontaisen lisääntymiskierron käynnistämiseksi ja palauttamiseksi. Luontainen tuotanto ei kuitenkaan tule riittämään kalastusta varten. Parhaassakin tapauksessa sen avulla voidaan varmentaa järvilohikannan elinkelpoisuuden säilyttäminen mm. käyttämällä Ala-Koitajokea kutu- ja poikastuotannon tarpeisiin. Luonnonkierto vaatii pitkäjänteistä toimintaa, sillä järvilohen sukupolvikierto kestää 7–8 vuotta. Tarvitaan siis järjestelyjä, joilla tukitoimien jatkuvuus voidaan varmistaa vielä hankkeen päätyttyä. Pamilon voimalaitoksen (luvanhaltijan) on tehtävä viimeistään tammikuussa 2019 uusi hakemus lupavirastoon virtaaman järjestämisestä Ala-Koitajoella. Pielisjoen Kuurnan alapuolisilla alueilla sekä Lieksanjoella on tehtävä uudelleenarviointi toimenpiteistä, joilla voidaan vaikuttaa järvilohen luontaiseen lisääntymiseen tai ainakin mäti- ja pienpoikasistutuksiin perustuvaan kannan ylläpitoon luontaisessa elinympäristössä. Lieksanjoen vanhaa uomaa on pyrittävä kehittämään virtakutuisten kalojen luontaisena lisääntymisalueena ja arvioitava laajemminkin Pielisen altaaseen laskevien pienempien jokien hyödyntämistä kutualueina. Kalastuskäytäntöjä on saatava muutettua järvilohen koko esiintymisalueella Vuoksen vesistössä. Kutulohien määrä on saatava nousemaan ja kalastusta on kyettävä sääntelemään nykyistä tehokkaammin. Kaikki rasvaevälliset järvilohet on rauhoitettava kokonaan kalastukselta. Kalastettavaksi on tuotettava rasvaeväleikattuja järvilohia, ja tiedotusta säilytettävistä (=rasvaevälliset) ja kalastettavista (=rasvaeväleikatut) järvilohista on lisättävä. Samalla on lisättävä tiedotusta elävänä pyytävien kalastusvälineiden (vapakalastus, rysät jne.) suosimiseksi. Kutulohien määrä on saatava nousemaan reilusti, ainakin muutamaan sataan. Kutulohet (tai ainakin osa niistä) on siirrettävä Pielisjoesta, Kuurnasta Ala-Koitajokeen siihen saakka, kun voidaan saada varmuus järvilohen luontaisen lisääntymisen onnistumisesta Ala-Koitajoessa. Kuurnan ja Kaltimon kalateitä tai muita kalan kulun mahdollistavia ratkaisumalleja voidaan lähteä suunnittelemaan jo ennakkoon, mutta niille on todellinen tarve vasta Ala-Koitajoen tilanteen selkiytymisen jälkeen. Ilman riittävää luontaista lisääntymistä ja vaelluspoikasmäärää, ei kalateitä tarvita. Samanaikaisesti on varmistettava myös nykyisen kaltainen emokalastojen uusiminen ja täydentäminen, jotta emokalaviljelyyn perustuva kannan säilytys ja poikastuotanto kalastusta varten voidaan turvata. Järvilohen istukaspoikasten kasvatustapoja on kehitettävä luonnonmukaisempaan suuntaan (mm. virikekasvatus), jotta poikasten elinkelpoisuutta voidaan parantaa. Kokonaisuudessa on kyse lyhyemmällä aikavälillä järvilohen luontaisten lisääntymismahdollisuuksien mahdollistamisesta ja biodiversiteetistä, eli äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen säilymisestä. Pitemmällä aikavälillä on kyse Saimaan vesistöalueen kalastusmatkailun merkittävästä elinkeinollisesta kehittämisestä. Vesivoimatalouden intressit on pyrittävä yhteen sovittamaan järvilohikantojen luontaiseen lisääntymiseen liittyvien tavoitteiden kanssa. Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 37 Liikenne- ja viestintäministeriö (talousarvion pääluokka 31) Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmää kehitetään maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman ja aiesopimuksen mukaisesti priorisoiduin hankkein. Lisäksi tuetaan Itä-Suomen kolmen maakunnan (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo) yhteisessä liikennestrategiassa määritettyjen kehittämistavoitteiden ja investointihankkeiden toteuttamista. Perustienpidon rahoituksen riittävyys ja laajan tieverkon kunnosta huolehtiminen on Pohjois-Karjalan kaltaiselle maakunnalle erittäin tärkeää. Keskeiset valtakunnantasolla päätettävät tiestön kärkihankkeet Pohjois-Karjalassa ovat VT 23 Varkaus–Viinijärvi ja Niiralan rajanylityspaikan liikennettä välittävä VT 9 Onkamo–Niirala. Välttämätön pienempi hanke on VT 6 Raatekankaan eritasoliittymä, joka on Joensuun kehätien valmistumisen jälkeen kaupunkiseudun pahin liikenteen puollonkaula. Kaivostoiminnan edellytysten turvaamiseksi on huolehdittava kaivoskuljetusten edellyttämästä tiestön rakentamisesta ja kunnossapidosta. Valtakunnallisesti päätettäviä raideliikenteen maakunnallisia kärkihankkeita ovat Joensuunsuun ratapihan ja matkakeskusalueen kehittäminen sekä Karjalan radan parantaminen Joensuu–Imatra rataosuudella. Imatra–Luumäki rataosuuden kehittämisen yhteydessä on selvitettävä myös Imatran pohjoispuolisen radan nopeuden nostoa poistamalla mm. tasoristeyksiä. Nopean henkilöliikenteen rataverkko on linjattava jatkumaan Joensuuhun saakka. Kärkihankkeeksi nostetaan myös Joensuun lentoaseman ja lentoliikenteen kehittäminen. Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitusta tulee suunnata aiempaa vahvemmin kaupunkiseutujen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin. Erityisesti Joensuussa on valmiutta panostaa yhteisrahoitteisiin kevyenliikenteen hankkeisiin. Tieverkon kehittämishankkeet Kärkihanke: Valtatien 23 parantaminen välillä Varkaus–Viinijärvi Perustelu: Kustannusarvio 43,3 milj. euroa Valtatie 23 on Pohjois-Karjalalle, varsinkin maakunnan keskiselle ja pohjoiselle osalle, erittäin tärkeä yhteys eteläiseen Suomeen. Tieosuus Liperin Kontkala–Varkaus ei vastaa nykyisellään liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden vaatimuksia. Valtatien 5 parantamistoimenpiteet etelässä ovat lisänneet myös vt 23:n vetovoimaa esimerkiksi raskaan liikenteen väylänä. Tien liikennemäärät ovat kasvaneet ennakoitua nopeammin ja raskaan liikenteen arvioidaan edelleen kasvavan. Valtatie 23:n korjaus on välttämätön. Tiesuunnitelma on valmistunut. Uutena rekkaliikenteen muotona tielle tule jatkossa myös Leppävirran jätteenpolttolaitokselle Pohjois-Karjalasta suuntautuva energiajäte. Valtion vuoden 2013 talousarviossa hankkeen toteuttamisen osoitettiin eduskuntakäsittelyn kautta 5 miljoonan euron määräraha, jolla perusparantaminen on saatu liikkeelle Alikylän ohituskaistojen sekä Kurolan ja Unnukanniemen tiejärjestelyjen rakentamisella. Eduskunnan kautta on saatu myös 7 miljoonan euron lisärahoitus vuoden 2015 talousarvioon. Ensi hallituskaudella valtion on osoitettava hankkeelle tarvittava loppurahoitus. 38 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 ”Kuutostiepaketti” - valtatien 6 kokonaiskehittäminen (hankkeet ovat etuoikeusjärjestyksessä) Kärkihanke: Vt 6 Raatekankaantien eritasoliittymä Joensuussa Kustannusarvio 9,75 milj. euroa (tiesuunnitelma) Perustelu: Valtatie 6 muodostaa keskeisen yhteyden Joensuun läpi edelleen pohjoiseen. Liikenteellisesti pahin pullonkaula kehätien valmistuttua on valtatien ja Raatekankaantie–Salpakankaankadun liittymä, joka on yksi Joensuun seudun vilkkaimmista liittymistä. Liittymän kautta kulkee Joensuusta pohjoiseen suuntautuva liikenne ja lisäksi liittymä välittää keskeisten liike- ja teollisuusalueiden liikennettä. Liittymän kapasiteetti nykytilanteessa on riittämätön, mistä aiheutuu jatkuvasti liikenteen jonoutumista ja ruuhkautumista kaikilla liittyvillä suunnilla. Liittymä on liikenneturvallisuustilastoissa ollut jo useita vuosia suurimpia liikenneonnettomuuksien kasautumispisteitä. Liikenteen toimivuus edellyttää eritasoliittymän rakentamista. Liikennemäärät (KAVL) liittymässä vuonna 2013 olivat: ●● ●● ●● ●● Perustelu: vt 6 kaupungin suunta 18 800 ajoneuvoa vuorokaudessa, Kontiolahden suunta 13 800 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Raatekankaantien suunta 15 500 ajoneuvoa vuorokaudessa sekä Salpakankaantien suunta 14 300 ajoneuvoa vuorokaudessa Valtatien ja Raatekankaan kadun liittymää sekä Raatekankaan katu- ja liikennejärjestelyjä koskeva asemakaavamuutos on hyväksytty ja tiesuunnitelma on valmistunut. ELY-keskus ja kaupunki ovat sopineet kustannusten jaosta siten, että kaupungin rahoitusosuus on 45 % ja valtion 55 %. Hankeen toteutus voi käynnistyä kesällä 2015. Toteutusta on syytä kiirehtiä työllisyys- ja suhdannepoliittisin perustein. Vt 6 Kiteen Puhoksen Lepikon liikennejärjestelyjen kehittäminen ja eritasoliittymän rakentaminen (1. vaihe) Valtatien 6 tasoristeyksestä Kiteen Puhoksessa on muodostunut liikenne- ja ympäristöturvallisuusriskikohde. Puhoksen teollisuusalueen yritysten rekkaliikennemäärät ovat suuria ja osa liikenteestä on vaarallisiksi luokiteltuja kemikaalikuljetuksia. Kiteen kaupungilla on vahva tahtotila Puhoksen teollisuusalueen kehittämiseksi ja yrityksillä on laajennussuunnitelmia. Hankekokonaisuuden 1. vaiheessa toteutetaan liikennejärjestelyt ilman eritasoliittymää. Vt 6 perusparantaminen Imatran ja Joensuun välillä Kustannusarvio 55 milj. euroa Perustelu: Yhteysväli Imatra–Joensuu on osa Helsingin ja Kajaanin välistä valtatietä 6, ollen merkittävä Kaakkois- ja Itä-Suomen pääväylä mahdollistaen yhteydet Kotkan ja Haminan merisatamiin. Kansainvälistä merkitystä lisäävät itärajan läheisyys sekä yhteydet raja-asemille. Etelä-Karjalan parannushankkeet tukevat myös kehittämistä Imatralta pohjoiseen. Nykytilanteessa tien leveys ja pinnan muoto eivät vastaa valtateiden tämän päivän vaatimuksia eikä tiellä ole yhtään ohituskaistaa Pyhäselän ja Imatran välillä. Pintaus tulee uusia ja asfaltoitua piennaraluetta on leven- Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 39 nettävä kevyen liikenteen turvallisuuden vuoksi. Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen tiepiirien vuonna 2002 tekemässä Imatra–Joensuu yhteysvälin kehittämisselvityksessä toimenpiteiksi esitettiin liittymien parantamisia, kevyen liikenteen järjestelyjä, ohituskaistoja ja tievalaistusta. Selvityksen perusteella yhteysvälin (pois lukien Joensuun kehätie ja Reijola–Niittylahti) parantamisen kustannusten voidaan arvioida olevan noin 55 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttamiseen on varauduttava käynnistämällä yleissuunnittelu. Nopeana toimenpiteenä valaistus Tolosenmäen ja Onkamon välillä parantaisi liikenneturvallisuutta vilkkaasti liikennöitävällä tieosuudella. ”Ysitiepaketti” - valtatien 9 kokonaiskehittäminen (hankkeet ovat etuoikeusjärjestyksessä) Kärkihanke: Vt 9 Onkamo–Niirala yhteysvälin parantaminen Perustelu: Kustannusarvio 25,0 milj. euroa Valtatie 9 välillä Onkamo–Niirala muodostaa keskisen Suomen yhteyden Venäjälle ja voimakkaasti kasvaneelle Niiralan kansainväliselle rajanylityspaikalle. Tien merkitys on elinkeinoelämän kuljetusten kannalta suuri. Tietä ei ole mitoitettu nykyisiin liikennemääriin. Yhteysvälin liikenneturvallisuus on heikko, sillä tie on kapea ja mutkainen ja sen varrella on runsaasti asutusta. Hankkeella on suuri vaikutus Niiralan rajanylityspaikan, Värtsilän taajaman ja Tohmajärven kuntakeskuksen kehittymiseen. Tien kunto välillä Onkamo–Niirala tulee saada valtatiestatuksen edellyttämälle tasolle. Hankkeen yleissuunnitelman laatiminen on käynnissä ja hanke tulee toteutusvalmiiksi ensi hallituskaudella. Valtion on varauduttava hankkeen rahoittamiseen osana rajaliikenteen kehittämistä itärajalla. Onkamo–Niirala parantamisessa olisi tarkoituksenmukaista käynnistää toteutus ylityspaikalta alkaen tukien etupainotteisesti rajaliikenteen sujuvuutta. Hanke on luonnollinen jatke vuonna 2014 päättyneelle Valtatien 9 parantaminen Niiralan rajanylityspaikalla -hankkeelle. Vt 9 Liperin Ylämyllyn liikennejärjestelytoimenpiteet Perustelu: Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa Vuoden 1998 alussa valtatien 9 pohjoispuolella oleva vajaan 400 hehtaarin varuskunta-alue (Ylämyllyn varuskunta) siirtyi Liperin kunnalle. Kunta on kehittänyt aluetta viihtyisäksi asuinalueeksi palveluvarustuksineen. Alueelle on rakennettu ja kunnostettu 400 asuntoa, kaksi päiväkotia, kouluja, hoivakoti ja liikuntahalli muun infrastruktuurin ohella. Asuinrakentaminen jatkuu noin 20 asunnon vuosivauhdilla ja pientaloasutusta on yleiskaavoitettu yhteensä 800 asunnolle. Jyrinkylän asukasmäärä on 1 300 ja alue kasvaa noin 2 000 asukkaaseen 3–5 vuodessa. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Pärnävaaran urheilukeskus. Vt 9 yleissuunnitelman (1998) mukaisesti Joensuun ja Ylämyllyn välinen yhteys muuttuu moottoritieksi. Suunnitelman mukaan vt 9 ja Liperintien (476) kohtaan rakennetaan Ylämyllyn eritasoliittymä. Eritasoliittymästä on Joensuun yleiskaavassa ja Ylämyllyn osayleiskaavassa esitetty yhteys myös Jyrinkylään. Näiden kunnissa hyväksyttyjen kaavojen päätökset eivät hallinto-oikeuksissa ole saaneet lainvoimaa, vaan ovat palautuneet uuteen käsittelyyn. Suunnittelutilanteen takia vt 9 ja Ylämyllyn eri osien välinen liikennöinti on muodostunut ongelmalliseksi kasvavan liikenteen ja asutuksen takia. 40 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 Välitöntä parannusta on saatu Liperin liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä, mutta rakenteelliseen ongelmaan tarvitaan kasvavan Joensuu-Kuopio -liikenteen ja taajamien välisen liikenteen osalta mittavampia toimenpiteitä. Turvallisuutta lisätään myös kävelyn ja pyöräilyn yhteyksien parantamisella. Perusongelmaan, eli liikenneturvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja asiakasystävälliseen liikennöintiin, Liperin kunta esittää kokonaisvaltaista ja moniportaista ratkaisua. 1. 2. 3. Toteutetaan vt 9 ja Liperintien eritasoliittymä ja risteysjärjestelyt Ylämyllyn taajamateiden parantaminen Jyrinkylän liikenteen kanavoiminen uuden suunniteltavan yhteyden kaut ta Lautasuolle Ylämyllyn taajamatien kautta ja edelleen Ylämyllyn kes- kustaan ja Polvijärventien eritasoliittymän kautta vt 9:lle Valtatien 9 kehittäminen Joensuun ja Kuopion välillä (Viinijärvi–Vartiala) Perustelu: Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa Valtatie 9 toimii Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien yhdysväylänä muodostaen yhtenäisesti numeroidun itä-länsi -suuntaisen yhteyden Turku–Jyväskylä-Kuopio–Joensuu–Niirala. Tie on tärkeä sekä poikittaisyhteyksien kehittämisen että elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Yhteysvälin merkitystä kasvattaa Itä-Suomen yliopiston toiminta ja kampusten välinen vuorovaikutus. Joensuun ja Kuopion kaupunkien vuorovaikutus lisääntyy vuosi vuodelta. Viinijärvi–Vartiala yhteysväli on noin 70 km pitkä ja osa yleiseurooppalaista TEN-verkkoa. Yhteysvälin geometria ja poikkileikkaus eivät täytä valtatien vaatimuksia. Nopeustaso vaihtelee välillä 60–100 km/h ja yksityistieliittymiä on tiheästi koko matkalla. Liikenneonnettomuusaste on 1,5 -kertainen ja kuoleman riski yli kaksinkertainen valtateiden keskiarvoon verrattuna. Kyläalueilla kärsitään liikenteen melusta ja päästöistä. Hankkeesta on laadittu tarveselvitys vuonna 1999 ja osalle tietä on tehty yleissuunnitelmia. Hankkeen suunnitteluvalmiutta tulee parantaa ja pyrkiä vaiheittaiseen toteutukseen. Kaivostoiminnan ja teollisuuden toimintaedellytyksiä parantavat paikalliset liikennehankkeet Perustelu: Polvijärven Kylylahden kaivoshankkeen väyläinvestoinnit Kustannusarvio 6,5 milj. euroa (tiestö), ratainvestointi täsmentyy suunnittelussa Altona Mining Ltd on käynnistänyt kaivostoiminnan Polvijärven kirkonkylän välittömässä läheisyydessä Kylylahdessa. Kaivoksesta saatavat tuotteet ovat kupari, koboltti, nikkeli, sinkki ja kulta. Merkittävin hyödynnettävä malmi esiintymästä on kupari. Kaivos työllistää noin 220 henkilöä, joista noin 140 työskentelee Polvijärvellä. Altona Miningistä saadun tiedon mukaan Polvijärveltä Luikonlahteen kuljetettava malmimäärä on 550 000 tonnia vuodessa. Yhden rekan kapasiteetti on 40 tonnia malmia. Käytännössä Polvijärveltä tulee Luikonlahteen noin 50 malmirekkaa joka arkipäivä. Tie Maarianvaaralta Polvijärvelle on huonokuntoinen ja vaatii kunnostusta. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta Polvijärvi–Luikonlahti maantien numero 502 kunnollinen perusparantaminen on välttämätöntä ja tien kunnossa- Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 41 pitotasoa tulee nostaa. Vuoden 2014 aikana tieosuudella tehtiin välttämättömiä pistemäisiä korjauksia. Niukoista tiemäärärahoista johtuen Pohjois-Savon ELY-keskuksen on vaikea osoittaa kehyksistään rahoitusta hankkeeseen. Valtion on osoitettava erillinen kaivosperusteinen rahoitus Polvijärvi–Luikonlahti maantien numero 502 perusparantamiseen liikenneturvallisuuden takaamiseksi. Hankekokonaisuus sisältää seuraavat toimenpiteet: 1. 2. 3. 4. Tien 502 levittäminen välillä Maarianvaara–Saarivaaran risteys, ka. 3 mil joonaa euroa Radan rakentaminen välille Luikonlahden asema–rikastamo noin 2 km (kiskotus ja vanhan ratapenkan vahvistaminen) Outokumpu–Luikonlahti tien päällysteen kuntoonlaitto, ka. 3 miljoonaa euroa (Outokummussa suunnitteilla kaivostoimintaa) Luikonlahti Kaavi -tien 573 risteys, liittymään väistötila, ka. 0,5 miljoonaa euroa Pampalon kaivoksen liikenneyhteydet Perustelu: Kustannusarvio 1,0 milj. euroa (tiestö) Pampalon kultakaivos sijaitsee Ilomantsin Hattuvaarassa ns. Karjalan kultalinjalla. Kaivoksen omistaa Endomines Oy. Kaivosalueelle on rakennettu rikastamo, murskaamo, rikastushiekka-alue, konttori ja huoltotilat. Kaivos käynnisti toimintansa helmikuussa 2011. Vuonna 2012 Pampalon kaivoksesta louhittiin malmia runsaat 250 000 tonnia, josta saatiin kultaa 866,5 kiloa. Kaivos työllistää vakituisesti lähes 100 henkeä ja lisäksi merkittävän määrän urakoitsijoiden työtekijöitä. Endomines on investoinut Pampalossa malminetsintään ja rikastamon laajentamiseen. Malmin louhinta- ja käsittelymäärän odotetaan nousevan vuoden 2013 aikana 380 000. Niin kutsutun Karjalan kultalinjan muista esiintymistä tehdään kannattavuus- ja ympäristöarviointeja. Pampalon kaivokselta kultarikaste kuljetetaan edelleen rekkakuljetuksin jatkojalostettavaksi. Lisääntyvät rikastekuljetukset ja muu kaivoksen toimintaan kuuluva liikennöinti edellyttää maantien 522 parantamista, mikä on kustannusarvioltaan noin 1 miljoonan euron hanke. Kantatie 73 kiertoliittymä ja kevyen liikenteen väylät alituksineen Lieksan Kevätniemen teollisuusalueella Perustelu: Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa Lieksan keskustan välittömässä läheisyydessä, noin 2 km etäisyydellä, sijaitsee kantatien 73 ja Kevätniementien risteys. Risteys on vilkas, koska sitä kautta kulkee liikenne Kevätniemen, jossa toimivat mm. Vapo Timber Oy:n saha, Vapo Oy:n lämpölaitos, Anaika Wood Ltd Oy:n liimapalkkitehdas ja Höyläämö Suomipuu Oy:n tuotantolaitos. Lisäksi samasta risteyksestä tapahtuu kulku raskaan tavaran alueelle, jossa on mm. lisääntyvä rakennustarvike -ja tukkukauppaa. Green Fuel Nordic Oy suunnittelee pyrolyysilaitosta Lieksan Kevätniemeen. Hankkeen suuruusluokka on noin 45 miljoonaa euroa. Risteyksestä käännytään myös Kuhmontielle ja sen varrella sijaitseville asuntoalueille. Tällä hetkellä Lieksan Teollisuuskylä Oy:llä on menossa Kevätniemen 42 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 teollisuusalueen vahvistamishanke, johon sisältyy mittavat teollisuushankkeet ja teollisuutta palvelevan yritystoiminnan alueelle sijoittamistoimenpiteet. Hankkeet ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti, osin etuajassa. Kokonaisuutena hankkeiden liikennevaikutukset ovat mittavat. Pohjois-Savon ELY-keskuksella on olemassa kantatien 73 ja Kevätniemen tien risteyksen suunnitelmat kiertoliittymästä, johon on perusteltua liittää myös kevyenliikenteen välien rakentaminen. Hanke on Lieksan kaupungin ja Lieksan Teollisuuskylä Oy:n yhteishanke. Hankkeen toteuttamiseksi Lieksan Teollisuuskylä Oy valmistelee investointihanketta myös logistiikan ja turvallisuuden parantamiseksi. Nurmeksen vilkkaat sillat Kasvavan rekkaliikenteen pullonkaulojen korjaaminen ja poistaminen Nurmeksen taajamassa sekä liikenneturvallisuuden parantaminen, ka 1,7 milj. euroa Perustelu: Nurmeksessa on paljon metsäteollisuutta ja bioenergia-alan toimintaa. Kasvava rekkakaluston koko ja puunkuljetusten lisääntyminen rasittavat siltoja ja ruuhkauttavat liikennettä Nurmeksen taajamassa. Nyt taajaman läpi kulkee 100 rekkaa päivässä viikonlopun mukaan lukien. Luku on kohoamassa lähivuosina 125 rekkaan päivässä. Nurmeksen biohiiltämön käynnistymisen jälkeen rekkaliikenne myös idästä päin kasvaa vuodesta 2017 alkaen. Toimenpiteet vuonna 2016: Korjataan Mikonsalmen silta 0,4 M€ Korjataan Porokylän silta 0,4 M€ Suurennetaan Vinkerlahden rautatien alikulkua 0,6 M€ Rakennetaan Pitkämäen liittymän päälle vasemmalle Känkkäälän bioteollisuusalueelle kääntyvä kaista (YVA-ohjelmaan kirjattu toimenpide) 0,3 M€ Näiden neljän toimenpiteen yhteinen kustannusarvio on 1,7 miljoonaa euroa. Toimenpiteille tarvitaan 50 % ulkopuolinen rahoitus, toisen puolen rahoittaa Nurmeksen kaupunki. Nurmeksen puupolttoainetehtaan liikennejärjestelyt Perustelu: Feedstock Optimum Oy suunnittelee puupolttoainetehdasta Nurmeksen Pitkämäen teollisuusalueelle. Tehdas tulee käyttämään puuta n. 800 000 k-m3 vuodessa ja tuottaa n. 100 000 tonnia puuhiiltä ja 90 000 tonnia kirkasta puuöljyä eli biseliä. Tehdasinvestoinnin koko, käyttöpääoma mukaan lukien, on noin 27 miljoonaa euroa. Samalle alueelle on suunnitteilla myös bioterminaalialue, joka palvelisi uutta jalostamoa sekä muuta Pielisen Karjalan alueen biojalostustoimintaa. Terminaalihankkeen takana on Nurmeksen kaupunki yhdessä Karjalan Metsä ja Energia Oy:n kanssa. Nurmekseen rakennetaan ns. uuden konseptin mukainen ja liikennöitsijäriippumaton rautateiden purku- ja lastauspaikka. Tämän puuterminaalin toteutuksesta vastaa Nurmeksen kaupunki. Hankkeen kustannusarvio on n. 1,2 miljoona euroa. Puuterminaali toteutetaan vuonna 2015. Suurin osa jalostamoiden läheisyydessä tapahtuvasta liikenteestä tulee todennäköisesti olemaan maantiekuljetuksia. Pelkästään tiekuljetuksina näiden määrien kuljettaminen tarkoittaisi yli sadan ajoneuvoyhdistelmän päivittäistä lisäystä tieverkolle. Molempien laitosten toiminnan kannalta sujuva ja katkeamaton raaPohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 43 ka-ainevirta on oleellinen asia. Raaka-aineet sijaitsevat pääsääntöisesti alemman tieverkon ja yksityisteiden varsilla. Perustienpidon ja pientiestön hoito ja kunnossapito on tästä johtuen laitoksille ja myös alueen asukkaille, elinkeinoelämälle sekä alueen saavutettavuuden kannalta erittäin tärkeää. Valtion tulee osallistua puuterminaalin ja muiden liikennetoimenpiteiden rahoitukseen. Kolin liikenteellisen saavutettavuuden kehittäminen Perustelu: Kolia kehitetään Pohjois-Karjalan matkailustrategian mukaisesti kansainvälisesti merkittävänä ympärivuotisena matkailukeskuksena. Kehittämisen perustuu kolmen alueen, Ukko Kolin, Kolin kylän ja Loma-Kolin, muodostamaan palvelukokonaisuuteen. Jotta alueen kehittyminen voi toteutua vision mukaisesti, tulee mainittujen kolmen alueen yhteydet olla kunnossa. Sisäisen liikenteen lisäksi on varmistettava kolin ulkoinen saavutettavuus maanteitse sekä liityntäyhteyksin juna- ja lentoliikenteeseen. Lisäksi tärkeää on turvata Pielisen yli Lieksaan ulottuva yhteys ympäri vuoden. Kevyen liikenteen järjestelyt Kevyen liikenteen väylä on Kolilla rakennettu ainoastaan Kolin kylän ja Jeron tiehaaran välille. Lisäksi maantien 504 kevyen liikenteen järjestelyt välillä Kolin kylä–Purnuniementien liittymä on valmistunut. Kolin alueen palvelukokonaisuus ja ympäristövastuullinen kehittäminen edellyttävät, että alueiden välillä voi tulevaisuudessa liikennöidä kevyen liikenteen väyläverkostoa pitkin mm. kävellen ja pyörällä sekä rullasuksilla ja -luistimilla. Tarvittavan väyläinvestointikokonaisuuden toteuttaminen perusväylänpidon varojen kautta on nykyrahoitustasolla vaikeaa. Hankekokonaisuutta on vietävä eteenpäin matkailuelinkeinolle tärkeänä erillishankkeena. Nykyisellään Kolin kylältä on kevyenliikenteen väylä Jeron risteykseen. Se päättyy kuitenkin ennen kaikkein vaarallisinta osuutta, jyrkkää ja mutkaista tietä Ukko-Kolille. Kevyenliikenteen väylä Jero–Ukko–Koli on erityisen tärkeä juuri turvallisuuden takia, nykyisellään pyöräilijät ja kävelijät käyttävät kapeaa maantien laittaa. Kevyen liikenteen väylästä on tehty havainnekuvat, mutta ei vielä tarkkaa kustannuslaskelmaa. Kevyenliikenteen väylän toteuttamista välille Jeron tiehaara–UkkoKoli on kiirehdittävä (Kolin kylältä valaistus ja päällystys). Julkisen liikenteen varmistaminen Koli–Joensuu kimppataksilla Matkailukohteen kilpailukyvylle saavutettavuus julkisin liikennevälinein on välttämätöntä. Nykyisellään Kolin matkailu on vahvasti yksityisautoilun varassa, mikä ei ole kestävän kehityksen mukaista ja rajoittaa matkailun kasvua. Kimppataksipalvelu on todettu toimivaksi ratkaisuksi Kolin ja Joensuun välillä palvellen sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita. Kimppataksipalvelusta on tällä hetkellä ratkaisu vuoden 2016 loppuun saakka ja myös jatko on turvatta. Tavoitteena on täysin liiketaloudellisesta pohjalta toimiva liikenne ilman julkista tukea. Koli–Vuonislahti (Lieksa) liikenneyhteyden ympärivuotisuus Pielinen on edelleen matkailullisesti heikosti hyödynnetty. Järvialtaan molemmin puolin sijaitsee useita matkailukohteita, joiden yhdistäminen tehokkaasti tarvitsee Pielisen ylittävän liikenneyhteyden Kolin ja Lieksan välillä. Matkailukasvua tukevan vaikutuksen lisäksi ympärivuotinen liikenneyhteys edistäisi myös työmatkalii- 44 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 kennettä. Hanke on sisällytetty valtioneuvoston hyväksymään Saaristoasiainneuvottelukunnan valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan. Nykyisellään yhteys on ainoastaan muutaman kuukauden vuodessa, silloin kun Koli–Vuonislahti jäätie (7 km) on käytössä. Jäätie lyhentää Lieksan ja Kolin välistä ajomatkaa yli 50 kilometrillä. Autolautta Pielinen liikennöi puolestaan kesä-elokuussa aikataulun mukaisesti Kolin ja Lieksan välillä. Muuna aikana vuodesta Pielisen ylittävää yhteyttä ei ole. Tilanteen korjaisi ympärivuotinen lauttayhteys, joka olisi osa liikenneviraston ylläpitämää maantieverkkoa. Lautan vuosittaisiksi kustannuksiksi on arvioitu 800 000 euroa. Pohjois-Karjalan maantielauttojen (lossit) palvelutason turvaaminen Perustelu: Maantielauttojen ja yhteysalusliikenteen hoito on valtakunnallisesti keskitetty Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, joka vastaa 41 lauttapaikasta, joista suurin osa sijaitsee Turun saaristossa ja Itä-Suomen järvialueilla. Saaristoliikenteen palvelutason arviointityö käynnistyi 2013. Tavoitteena on uudistaa lauttakohtaiset palvelutasomääritykset vuoden 2014 aikana siten, että uudet palvelutasot ovat voimassa 2015 alusta lähtien. Pohjois-Karjalassa liikennöi kaksi maantielauttaa, Hirvisalmi Juuan Paalasmaalla ja Arvinsalmi Liperissä. Lossiliikenne on välttämätöntä vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden arjen sujuvuuden sekä matkailun, metsätalouden ja muun elinkeinoelämän edellytysten ja turvallisuuspalvelujen saatavuuden näkökulmista. Maantielauttojen palvelutasouudistuksen yhteydessä tulee turvata Pohjois-Karjalan maantielauttojen palvelutason säilyminen vähintään nykytasolla. Lisäksi on selvitettävä mahdollisuudet toteuttaa maantiesillat korvaamaan nykyinen lauttaliikenne. Juuan kunta on esittänyt suunnittelun käynnistämistä Paalasmaan lossin korvaamiseksi sillalla. Siltahanketta perustelee päivittäisen liikennöinnin lisäksi matkailun kehittämiseen ja lisääntyvään vapaa-ajan asumisen liittyvät suunnitelmat. Juuan kunta omistaa Pielisen saarissa (mm. Karhusaari, Paalasmaa) mittavia maaomaisuuksia, joista osa on kaavoitettu (Karhusaari) ja osa odottaa kaavoituksen käynnistämistä ja kunnallistekniikan rakentamista lomakylien ja muiden matkailupalvelujen rakentamiseksi alueelle. Rataverkon ja raideliikenteen kehittämishankkeet Kärkihanke: Joensuun ratapihajärjestelyt ja matkakeskus alueen kehittäminen Perustelu: Kustannusarvio 75 milj. euroa (yleissuunnitelmaehdotus lokakuu 2013) Joensuun ratapiha on teknisesti vanhentunut ja käyttöikänsä lopussa. Ratapiha tulee uudistaa nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi koskien sekä tavara- että henkilöliikennettä. Ympäröivän kaupunkirakenteen paineisiin ratapihan pienentämiseksi ja toiminnan yksinkertaistamiseksi on pystyttävä vastamaan. Ratapihajärjestelyt mahdollistavat alueen maankäytön kehittämisen Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimuksen mukaisesti (symmetrinen kaupunki Pielisjoen molemmin puolin). Matkustajaratapihan järjestelyjen toteuttaminen parantaa myös joukkoliikenteen toimivuutta mahdollistamalla matkakeskuksen toteuttamisen. Joensuun ratapihan toimivuudella on merkittävää vaikutusta koko Karjalan radan liikennöitävyyteen. Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 45 Joensuun kaupunki aikoo toteuttaa alueelle Nikolaintori -hankkeen, joka muodostuu keskustamaisesta liike-, toimisto-, ja asuinrakentamisen kokonaisuudesta. Järjestelyyn kytkeytyy myös matkailijoille tarjottavien palveluiden lisääminen. Pohjois-Karjalan osuuskauppa suunnittelee kylpylän rakentamista hotelli Kimmelin yhteyteen. Helmikuussa VR kiinteistöt ja NCC julkaisivat 30 miljoonan euron kehittämisaikeen kiinteistökehitystä koskien. Ratateknisten toimenpiteiden välttämättömyyden lisäksi ratapihahankkeella onkin merkittävä vipuvaikutus kaupunkirakenteen ja maankäytön kehitykseen sekä satojen miljoonien eurojen rakennushankkeiden käynnistymiseen. Ratapihan kehittäminen sisältyy Joensuun kaupungin ja valtion väliseen kasvusopimukseen ja on ratkaisevan tärkeä toimenpide symmetriselle kaupunkikeskustalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupunki ja elinkeinoelämä ovat jo investoineet merkittävästi mm. Penttilän alueen kehittämiseen, mutta jatkon volyymi riippuu suuresti ratapihajärjestelyistä. Ratapihanhankkeisiin sijoitetut valtion eurot tulevat talouden kasvuna ja työllisyyshyötyinä takaisin moninkertaisesti yksityisten ja kuntien investointihankkeiden kautta. Taloutta elvyttävä vaikutus on näin ollen merkittävä. Liikenneviraston valmistelussa Joensuun hanke on priorisoitu korkealle moniongelmaisena kohteena (tavara- ja henkilöliikenne). Hanke on tavoitteena toteuttaa vuoteen 2020 mennessä. Joensuun ratapihan järjestelyjen on sisällyttävä seuraavan hallituksen liikennepoliittiseen selontekoon hallituskauden aikana toteutettavana kohteena. Joensuulla on valmius toimia pilottikohteena, jolloin kaupungin maankäytön ja kaupunkirakenteen kehittämistoimet voidaan yhteen sovittaa ratapihan uudistamisen kanssa. Ratapihan yleissuunnitelma on valmistunut ja suunnitelma hyväksytään liikennevirastossa heinäkuun 2015 loppuun mennessä. Kärkihanke: Karjalan radan parantaminen Joensuu–Imatra rataosuudella mukaan lukien tasoristeysten poisto Kitee–Imatra välillä Perustelu: Kustannusarvio 84,0 milj. euroa Karjalan radan parantaminen nopealle henkilöjunaliikenteelle sopivaksi on maakunnan saavutettavuuden ja logistisen kilpailukyvyn kannalta keskeinen toimenpide. Vuosien 2007–2013 aikana EAKR-ohjelman rahoituksen turvin (13,9 miljoonaa euroa) Karjalan radan tasoristeyksiä on vähennetty Pohjois-Karjalassa Joensuun eteläpuolella siten, että jäljellä on enää neljä tasoristeystä, joista kaksi kohdetta on suunnittelultaan toteutusvalmiita. Imatran ja Pohjois-Karjalan maakuntarajan välisellä rataosuudella tasoristeyskohteita on jäljellä 11 kappaletta. Ensi vaiheessa toteutettavia toimenpiteitä ovat vielä jäljellä olevien tasoristeysten poistaminen sekä välin Joensuu-Parikkala järeämmät ratatekniset ja nopeuksien nostoa edistävät toimenpiteet. Rataosan kantavuuden parantamiseksi tulee seuraavan perusparannuksen yhteydessä tutkia, onko syytä esittää perusparannukseen lisättäväksi akselipainojen nosto kuljetusten kustannustehokkuuden parantamiseksi. Imatra–Luumäki rataosuuden kehittämisen yhteydessä on vauhditettava myös Imatran pohjoispuolisen radan nopeuden nostoa poistamalla mm. tasoristeyksiä. Pohjoisempana toteutettavia toimenpiteitä on mahdollisuuksien mukaan kytkettävä kaksoisraiteen hankekokonaisuuteen. Lisäksi Liikenneviraston pitkän aikavälin tavoitteissa on linjattava, että nopea rataverkko ulotetaan Imatralta tulevaisuudessa Joensuuhun saakka. 46 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 Muut rataverkon ja raideliikenteen kehittämishankkeet Henkilöjunaliikenteen kehittäminen Petroskoi–Joensuu Perustelu: Vuonna 2012 Pohjois-Karjalan ja Karjalan tasavallan yhteisenä toimenpiteenä selvitettiin mahdollisuuksia henkilöjunaliikenteen avaamiselle Joensuun ja Petroskoin kaupunkien välillä. Ensimmäinen tilausjuna saapui Joensuuhun 29.12.2012 tuoden noin 200 matkailijaa päivävierailulle. Toinen tilausjuna toteutui 8.4.2013 tuoden 170 matkailijaa. Vuodenvaihteessa 2013/2014 toteutuivat Petroskoi–Joensuu–Kuopio (29.12.2014) ja Petroskoi–Joensuu (6.–7.1.2014). Satunnaisten tilausjunien rajatarkastukset on kyetty suorittamaan ilman merkittävää haittaa maantieliikenteen rajatarkastuksille. Niiralan rajanylityspaikan henkilöstövoimavaroja, infrastruktuuria ja rajantarkastustekniikkaa on kehitettävä tukemaan henkilöjunaliikennettä Niiralan kautta. Niiralan ratapihalla tarvitaan turvalaitteiden uusimista ja pienehköjä raidemuutoksia (10 milj. euroa). Tällä hetkellä Niiralan rajanylityspaikan henkilöstöresurssit, infrastruktuuri ja rajatarkastustekniikka eivät kaikin osin tue säännöllisen henkilöjunaliikenteen aloittamista Niiralan kautta. Satunnaisten tilausjunien rajatarkastukset on kyetty suorittamaan ilman merkittävää haittaa maantieliikenteen rajatarkastuksille. Säännöllisen henkilöjunaliikenteen aloittaminen edellyttää henkilöstöresurssien, rautatiealueen infrastruktuurin kehittämisen ja rajatarkastustekniikan tarpeiden kartoittamista ja rahoitustarpeen arviointia lisäresursointiin. Joensuu–Nurmes–Kontiomäki rataosuuden sähköistäminen ja henkilöjunaliikenteen kehittäminen Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa Perustelu: Joensuu–Nurmes–Kontiomäki -rataosuuden sähköistäminen on Nurmes–Kontiomäki -välin peruskorjauksen valmistuttua aiempaakin tarpeellisempaa. Sähköistäminen palvelee teollisuuden kuljetustarpeita Uimaharjun sellutehtaan ja sahan, Lieksan saha- ja kartonkiteollisuuden sekä Nurmeksen sahan ja kyllästämö- sekä taloteollisuuden osalta. Raidekuljetuksilla kulkee tuotteita Suomen vientisatamiin. Sähköistämisratkaisun myötä Joensuun ratapihan ympäristöhaitat vähenisivät. Sähköistäminen palvelee myös henkilöliikenteen kilpailukykyä. Tällä hetkellä henkilöjunaliikenne hoidetaan Joensuu-Nurmes välillä kiskobussein. On arvioitava mahdollisuuksia avata uudelleen henkilöjunayhteys Kontiomäelle saakka, jolloin Karjalan radan henkilöjunaliikenne kytkeytyisi Kontiomäellä Savon rataan Kuopion suuntaan ja edelleen pohjoiseen Kajaanin ja Oulun suuntaan. Uudella yhteysjärjestelyllä olisi sekä matkailullista että asiointiin liittyvää merkitystä. Säkäniemi–Niirala rataosuuden sähköistäminen Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 47 Perustelu: Niiralan raja-asema on kasvava rajanylityspaikka. Säkäniemi–Niirala rataosuuden välityksellä Suomen rautatieverkko kytkeytyy Karjalan radalta Venäjän rataverkkoon. Rataosuuden sähköistäminen tukee sekä henkilö- että tavaraliikenteen kasvutavoitteita ja konttiliikenteen kehittämistä. Joensuu–Ilomantsi yhteyden perusparantamisen jatko rataosuudella Heinävaara–Ilomantsi Kustannusarvio 14,0 milj. euroa Perustelu: Joensuu–Heinävaara rataosuuden parantamistoimenpiteet (alus- ja päällysrakennetyöt) ovat valmistuneet. Myös osuus Heinävaarasta edelleen Ilomantsiin saakka on saatava valtion rahoituksen piiriin rataosuuden liikennöitävyyden varmistamiseksi myös tulevaisuudessa puun kuljetuksen, pellettikuljetuksen sekä luonnonkiven ja malmirikasteen kuljetuksen tarpeita varten. Joensuu–Siilinjärvi rataosuuden sähköistäminen Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa Perustelu: Rataosuuden sähköistys nousi esiin Etelä-Suomen rataverkon tavaraliikenteen kehittämisselvityksessä vuonna 2009. Yksi peruste oli oletus raakapuukuljetusten merkittävästä lisääntymisestä Kainuun ja muun Pohjois-Suomen alueelta Kaakkois-Suomeen. Joensuu–Siilinjärvi ratayhteyden sähköistäminen parantaisi Itä-Suomen poikittaisyhteyksiä yhdistämällä sähköisellä radalla jo sähköistetyt Karjalan ja Savon radat. Ratkaisu mahdollistaisi sähköveturein hoidettavan rahdin ja tulevaisuudessa ehkä myös henkilöliikenteen Joensuun ja Kuopion maakuntakeskusten välillä. Joensuu–Siilinjärvi sähköistämisen yhteiskunnallisista hyödyistä tarvitaan esiselvitys. Joensuu–Pieksämäki rataosuuden liikenneturvallisuuden parantaminen Perustelu: Joensuu–Pieksämäki rataosuudella on pelkästään Liperin kunnan alueella noin 60 ylikäytävää ja niissä on tapahtunut useita tasoristeysonnettomuuksia ja läheltä piti -tilanteita. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tulee toteuttaa toimenpiteitä onnettomuuksien vähentämiseksi. Turvallisuussuunnitelma laaditaan vuonna 2014 ja kohteiden toteuttaminen on käynnistettävä siten, että vaikuttavimmat hankkeet saadaan heti toteutukseen. Puutavaravarastoinnin lopettaminen Ylämyllyn entisen aseman alueella Perustelu: Liperin Ylämyllyn läpi kulkee rautatie ja entistä asema-aluetta käytetään laajamittaisesti rautateitse tulevan ja lähtevän puutavaran välivarastointiin. Asema-alue sijaitsee aivan Ylämyllyn keskustassa ja liikennöinti tapahtuu rekkaliikenteelle ahtaiden katujen kautta asutuksen keskellä. Puutavaran varastoiminen ja kuljetukset aiheuttavat Ylämyllyn alueella liikenteen sujuvuusongelman, katuverkon rasitusta, turvallisuusriskin sekä asumisviihtyisyyt- 48 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 tä heikentävän ja alueiden käyttöön liittyvän ympäristö- ja meluongelman. Liikenneviraston selvityksen mukaan Ylämyllyn kuormauspaikka on toiminnassa niin kauan kun käyttö ei aiheuta investointeja. Liperin kunnan näkemyksen mukaan puutavaran varastoiminen tulee lopettaa heti. Joensuun lentoaseman ja lentoyhteyksien kehittäminen Perustelu: Joensuun lentoaseman matkustajamäärät ovat kehittyneet myönteisesti. Vuoden 2014 matkustajamääräksi kirjattiin 138 000 matkustajaa, kasvun ollessa +5,3 %. Vuoden 2014 matkustajamäärillä mitattuna Joensuu oli Suomen kymmenenneksi vilkkain lentoasema. Tavoitteena Joensuussa on matkustajamäärien kasvu, mikä on paras tae hyville lentoyhteyksille jatkossakin. Yhteyksien osalta keskeistä ovat vuorotarjonnaltaan ja -kapasiteetiltaan riittävät sekä aikatauluiltaan tarkoituksenmukaiset yhteydet Helsinkiin, josta edelleen toimivat jatkoyhteydet ulkomaille. Mahdollisuuksien mukaan on pyrittävä avaamaan suoria kansainvälisiä reittejä. Valtion lentoliikennestrategia julkaistiin alkuvuodesta 2015. Finavia Oyj ylläpitää jatkossakin lentoasemaverkostoa verkostoperiaatteen mukaisesti. Jos säännöllinen markkinaehtoinen reittilentoliikenne päättyy tai alue haluaa muuten ottaa vastuun alueellisen lentoaseman ylläpidosta ja kehittää sitä alueellisista näkökohdista käsin, Finavia Oyj voi luopua lentoaseman ylläpitovastuusta. Joensuun lentoliikenteelle tuore linjaus tuo vakautta ja ennustettavuutta, kunhan huolehditaan maakunnan vireyttä kehittämällä, että matkustajia riittää mahdollistamaan markkinaehtoinen liikenne jatkossakin. Tavoitteena on myös itäsuomalaisella yhteistyöllä luoda Lakeland Airports imagokonsepti tukemaan matkailullista kehittämistä. Joensuun lentoasema on Pohjois-Karjalan elinvoimalle ja yritysten toimintaedellytyksille välttämätön. Lentoaseman infrastruktuuria on uudistettava kilpailukykyisemmäksi ja viihtyisämmäksi. Myös asemalla tarjottavia palveluja on monipuolistettava. Finavia investoikin Joensuuhun 0,6 miljoonaa euroa kesällä 2015. Remontin suunnittelun yhteydessä on huomioitava, että miten ilmeessä ja asiakaskokemuksessa voisivat näkyä mm. maakunnan metsä- ja biotalousosaaminen. Lentoaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsee runsaasti maa-alueita, joita ei ole toistaiseksi hyödynnetty lainkaan. Myös lentoasemalle johtavan tien kehittäminen esimerkiksi yritystoiminnan kehityskäytävänä on otettava ylikunnallisesti työn alle. Lentokentän ja Ylämyllyn alueen kehittäminen sisältää myös harrastusja urheilutoimintaan liittyvien toimintojen kehittämistä (Pärnävaaran Urheilukeskus, Ylämyllyn moottoriurheilukeskus, Urheilu- ja harrastusilmailu). Perustienpidon määrärahat ja joukkoliikenteen kehittäminen Perustienpidon rahoitustason nostaminen Perustelu: Esitetään perustienpidon määrärahojen valtakunnallista tasokorotusta 100 milj. euroa (Pohjois-Savon ELY-keskuksen osuus 15 %) Perustienpidon kokonaisrahoituksen taso on riittämätön laajan tieverkon ylläpitoon ja investointeihin. Perustienpidon rahoituksesta valtaosa käytetään tieverkon hoitoon ja ylläpitoon, joilla turvataan päivittäinen liikennöitävyys. Vain vähäinen osa rahoituksesta kohdistuu alueellisiin investointeihin. Pohjois-Karjalan kunnat ovat Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 49 esittäneet useita pienehköjä tiehankkeita. Nykyiset perusväylänpidosta irrotettavissa olevat määrärahat eivät riitä purkamaan hankesumaa ja korjausvelka kasvaa. Kustannustason nousun myötä tienpitäjän ostovoima myös heikentyy noin 5 %:n vuosivauhtia. Nykyrahoituksella pystytään varmistamaan vain pääteiden kunnon säilyminen. Myöskään tiestön päivittäisestä hoidosta ei tingitä. Lähivuosien rahoitusnäkymät johtavat alemman tieverkon kunnon radikaaliin heikkenemiseen. Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimialueella päällystysohjelma jää jo nykyisin noin 10 miljoonaa euroa vajaaksi, mikä merkitsee, että yli 100 kilometriä alempaa tieverkkoa jää korjaamatta vuosittain. Nopeusrajoituksia on jouduttu alentamaan useilla teillä päällystevaurioiden takia ja huonokuntoisimpia vähäliikenteisiä päällystettyjä teitä on muutettu sorapintaisiksi. Siltojen kunto on toistaiseksi pystytty varmistamaan, mutta jatkossa niidenkin kunto tulee heikkenemään. Myös sorateiden kelirikkokorjaukset uhkaavat loppua käytännössä kokonaan välttämättömiä hätäaputöitä lukuun ottamatta. Perusväylänpidon rahoituksen lisäämiseksi ratkaisuna voisivat olla teemaohjelmat, jotka mahdollistaisivat esimerkiksi liikenneturvallisuuden, puuhuollon tai kaivosteollisuuden kannalta välttämättömien hankkeiden toteuttamisen. Joukkoliikenteen kehittämisedellytysten turvaaminen Perustelu: Heinäkuun 2014 alusta muuttui joukkoliikenteen järjestämistapa koko valtakunnassa. Joukkoliikenteen kehittämiseksi tarvitaan valtion pitkäjänteistä sitoutumista joukkoliikenteen rahoittamiseen vähintään nykyisellä rahoitustasolla. Kuitenkin joukkoliikenteen alueellisia ostoja on jouduttu jatkuvasti sopeuttamaan supistuviin määrärahakehyksiin. Erityisesti koulukuljetuksia palvelevien kaikille avoimien yhteyksien lopettaminen merkitsee tuntuvia kustannuspaineita kunnille, jotka lainsäädännön edellyttäminä on pakotettu ostamaan korvaavat vuorot. Pidemmällä aikavälillä joukkoliikenteen kokonaismatkaketjut uhkaavat vaarantua kun syöttöja liityntävuorot lakkaavat yksi toisensa jälkeen ja järjestelmä sirpaloituu kohti toisistaan erillisiä linja-autovuoroja. Pohjois-Karjalan valtion ostoliikenteen hankintamäärärahat ovat viime vuosina olleet noin 3 miljoonaa euroa vuodessa. Kunnat ostavat vuosittain eri hallintokuntien kuljetuspalveluita noin 14 miljoonalla eurolla. Kohtuullisten joukkoliikennepalvelujen turvaaminen koko maakunnan alueella asumisen, kilpailukyvyn ja peruspalvelujen kannalta on tärkeää. Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualueen määrärahatarpeet tulee turvata siten, että joukkoliikenteen palveluntarjonta ei enää supistu. Joensuu–Kontiolahti–Liperi -alueen joukkoliikenteen rahoituksesta ja kehittämisestä on laadittu ensimmäinen aiesopimus Joensuun kaupungin, Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja liikenneviraston välillä vuonna 2013. Vuodelle 2015 sopimukseen on tehty vain muistiotarkistus. Sopimuksella tavoitellaan joukkoliikenteen palvelutason nostamista seudulla. Joensuu pitää aiesopimusmenettelyä hyvänä tapana sovittaa yhteen paikallisen ja valtion viranomaisen tavoitteita. Kaiken kehittämisen perustana ovat kuitenkin riittävät taloudelliset resurssit. Joukkoliikennejärjestelmän kehittämistyötä voidaan jatkaa sen jälkeen, kun toiminnan taloudellinen pohja varmistettu ja nyt käyttöön otetun toimintamallin rutiinit on saatu toimiviksi. Vuoden 2015 seudullisen joukkoliikenteen talousarvio on jouduttu valmistelemaan niin, että kunnat kompensoivat valtion avustuksen jyrkän 20 % alenemisen. Jos valtion avustustason lasku on pysyvä, tulee se jatkossa näkymään myös seudun kuntien panostuksen laskemisena ja edelleen matkustajien palvelutason alenemisena. Jo nykyisen palvelutason ylläpito edellyttää valtion avustus- 50 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 Perustelu: Perustelu: tason palauttamista vuoden 2014 tasolle. Junien kaukoliikenteen osto Kohdentamalla valtion budjettivaroja kaukojunaliikenteen ostoon, tyydytetään tarpeellisiksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin, kun näitä palveluja ei pystytä järjestämään markkinaehtoisesti. Useat Pohjois-Karjalalle tärkeät junayhteydet ovat valtion ostojen piirissä. Joensuu–Lieksa–Nurmes ja Joensuu–Pieksämäki yhteyksien turvaamiseen valtion tukirahoitusta käytetään noin 3 miljoonaa euroa vuodessa. Valtion tulee osallistua jatkossakin riittävällä budjettirahoituksella junien kaukoliikenteen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Valtionapu yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen Esitetään rahoituksen nostamista tasolle 20 milj. euroa vuodessa Pohjois-Karjalassa yksityisteiden peruskorjauksiin tarvitaan vähintään 2,0 milj. euroa vuodessa. Rahoitus käytetään peruskorjauksiin, joilla turvataan teiden liikennöintikelpoisuus ja liikkuminen. Yksityisteillä on Itä-Suomessa suuri merkitys, ei pelkästään perustuotannon ja alueen asukkaiden, vaan laajasti eri elinkeinojen ja vapaa-ajan kannalta. Valtionavustusten romahdusmaista pudotusta seuraava yksityistieverkon kunnon heikkeneminen tulee aiheuttamaan merkittävää haittaa maa- ja metsätalouden lisäksi esimerkiksi matkailulle. Konttikuljetusten mahdollistaminen Niiralan rajanylityspaikalla Perustelu: Suomen ja Venäjän välinen rajaliikennesopimus (rautatieliikenteen yhdysliikennesopimus) ei mahdollista tavarakonttien kuljettamista Niirala-Värtsilän rajanylityspaikan kautta. Kasvava kaupankäynti ja raja-asemien liikennepaineen tasaaminen edellyttävät konttiliikenteen mahdollistamista myös muualla kuin Vainikkalassa. Logistiikkayritystoiminnan kehittymisen kannalta asia on merkittävä. Konttikuljetusten avaaminen edellyttää Suomen ja Venäjän välisten sopimusten uudistamista siten, että konttiliikenne sallitaan Niiralassa ja muillakin kansainvälisillä Suomen ja Venäjän välisillä raja-asemilla. Pitkään valmistellun uuden Suomen ja Venäjän välisen rautatieyhdysliikennesopimuksen myötä poistetaan raja-asemakohtaiset rajoitukset koskien tavaralajeja, joita kunkin rajanylityspaikan kautta saa kuljettaa. Tämän myötä konttikuljetukset sallitaan myös Niirala-Värtsilän kautta. Ulkoasiainministeriöstä saadun tiedon mukaan uusittu sopimus on tarkoitus allekirjoittaa maiden välillä mahdollisimman pian. Laajakaistahankkeet Itä- ja Pohjois-Suomessa Pohjois-Karjalan laajakaistarakentaminen Pohjois-Karjalan valtiontuen määrärahatarve tällä hetkellä toteuttajaa vailla oleviin laajakaistahankkeisiin on noin 12 milj. euroa nykyisellä tukitasolla laskettuna Perustelu: Valtioneuvosto teki 4.12.2008 periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Hankkeen tavoitteena oli, että vuoden 2015 loppuun mennessä yli Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 51 99 prosenttia vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista on enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 Mbit/s nopeudella toimivasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Valtakunnallisen laajakaistahankkeen tavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi. Keskeisimmät haasteet ovat tukirahojen loppuminen, kireä aikataulu ja teleyritysten vähäinen kiinnostus investoida hankeen tavoitteiden mukaisiin seuraavan sukupolven laajakaistaverkkoihin. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että julkista tukea on saatavilla laajakaistaverkkojen rakentamiseen myös vuosien 2014–2015 jälkeen. Lisäksi on varmistettava, että kaikki kunnat ovat tasavertaisessa asemassa laajakaistaverkkoja rakennettaessa. Pohjois- ja Itä-Suomen laajakaistaohjelmien kokonaiskustannukset ovat vuonna 2009 tehtyjen suunnitelmien mukaan 315 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä noin puolet hankkeista on menossa toteutukseen. Haja-asutusalueiden laajakaistapalveluiden suurin haaste on vähäinen asiakasmäärä ja siksi kaiken asiakaspotentiaalin hyödyntäminen on keskeistä. Tukipolitiikassa tulisikin poistaa tarpeeton jaottelu vakituisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin. Pohjois- ja Itä-Suomen liitot esittävätkin vapaa-ajan asutuksen sisällyttämistä 100 Mbit/s laajakaistahankkeeseen. Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnat esittävät kokonaisuutena seuraavia ratkaisuja hankkeen edistämiseksi maakunnissaan: a) b) c) d) 52 Rahoituksen ja jatkuvuuden turvaaminen Erillisratkaisu erityisen haasteellisille alueille Taajama-alueiden laajakaistapalveluiden varmistaminen Kaiken markkinapotentiaalin hyödyntäminen Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 Saimaan sisävesiliikenteen kehittäminen valtion ja EU:n TEN-t rahoituksella Perustelu: Vuonna 2010 allekirjoitettu sopimus Saimaan kanavan käytön pitkäaikaisesta jatkamisesta 50 vuodella on tärkeä Itä-Suomen talousalueen teollisuuden raaka-aine- ja tuotekuljetuksille ja logistisille ratkaisuille. Kanavan liikennekausi on nykyisin 9,5–10 kuukautta ja liikennöintipäiviä kertyy vuodessa noin 300. Kanavalla ei liikennöidä talviolosuhteiden vuoksi keskimäärin kolmena kuukautena vuodesta. Olisi erittäin tärkeää mahdollistaa ympärivuotinen liikennöinti kanavalla. Nykyistä Saimaan kanavaa on käytetty vuodesta 1968 lähtien ja osa kanavan rakenteista on teknisesti vanhentuneita ja vaati korvausinvestointeja, jotta liikenteen sujuvuus voidaan taata. Myös muu syväväyläverkosto ja satama- ja uittorakenteet Vuoksen vesistön alueella vaativat korvausinvestointeja. Näihin investointeihin tulee varautua, jotta liikennettä voidaan kehittää pitkäjänteisesti. Joensuun syväsatamassa on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti kotimaan puu- ja metsähakeliikenne. Vuonna 2013 aluksia kävi satamassa 124 kappaletta. Satamasta viedään ulkomaille lähinnä talkkia, sellua sekä puu- ja sahatavaraa. Ulkomainen ja kotimainen vienti oli vuonna 2013 yhteensä 232 881 tonnia. Joensuun satamaan tuotiin sementtiä, puutavaraa, sellua ja suolaa vuonna 2013 yhteensä 47 041 tonnia. Sataman rautatieliikenne on viime vuosina ollut 170 000–200 000 tonnia. Kaikki kuljetettava tavara ei lähde vesitse satamasta. Kuorma-autoliikennettä sataman kautta on keskimäärin 350 000–450 000 tonnia vuodessa. Osa tavarasta tulee tai lähtee vesitse. Joensuuhun kaivataan uusia varastokenttäalueita ja tulevaisuudessa myös lisää laiturikapasiteettia. Sataman lisäaluetäytöstä jätettiin vuoden 2013 lopulla suunnitelmahakemus Itä-suomen aluehallintovirastolle. Täyttösuunnitelma mahdollistaisi noin seitsemän hehtaarin aluelisäyksen satamalle ja sen myötä myös laiturin lisärakentamisen. Laiturikapasiteetin lisääminen avaa samalla mahdollisuuden satamaoperaattorin terminaali-investoinneille. Puhoksen syväsatamassa Kiteellä laivattavia aluksia on noin 50 kappaletta vuodessa ja volyymia100 000 tonnia. Eniten rahdataan sahatavaraa. Kiteen kaupunki varautuu Puhoksen syväsataman toiminnan kehittämiseen valmistelemalla teollisuusraiteen jatkamista satamaan ja sataman varastoalueen laajentamista. Saimaan vesistöalueen maakuntaliitot ovat esittäneet, että Saimaan syväväylän liikennöitävyyden kehittäminen otetaan mukaan Suomen TEN- t hankkeisiin ja EU:lle tehtävään rahoitushakuun ja että hankkeille varataan tarvittava kansallinen rahoitus valtion tuleviin tulo- ja menoarvioesityksiin sekä talousarviokehyksiin. Saimaan vesiliikenteen kehittämisessä on kaksi kokonaisuutta: Saimaan syväväylä ja Saimaan kanava. Priorisoidut hankkeet muodostavat kaksi kokonaisuutta: 1) Vesiväylän ja alusliikenteen kehittämiseen liittyvät hankkeet (kustannukset 23,3 M€) ja 2) Muiden liikennemuotojen syväväylälle aiheuttamien pullonkaulojen poistaminen (kustannukset 87,1 M€) Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 53 Työ- ja elinkeinoministeriö (talousarvion pääluokka 32) Kaupunki- ja innovaatiopolitiikka Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimuksen ja INKA-ohjelman toteuttaminen Perustelu: Joensuun kaupunkiseutu on 12 suurimman kaupunkiseudun joukossa mukana valtion ja kaupunkiseutujen välisessä kasvusopimusmenettelyssä. Kasvusopimus on luonteeltaan aiesopimus, jossa sovitaan valtion ja kaupunkiseutujen kesken strategisista kehittämisen painopisteistä, aluksi vuosille 2013–2015. Sopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä ja roolia alueidensa ja Suomen talouden vetureina ja edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Valtion puolelta kaupunkiseutujen kanssa sopimuskumppaneina ovat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtiovarainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maaja metsätalousministeriö sekä puolustusministeriö. Aiesopimusten toimeenpanoa seurataan kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän suurkaupunkijaostossa. Joensuun kaupunkiseudun toimijat ovat sitoutuneet toteuttamaan sopimusta omissa strategioissaan, talousarvioissaan, kaavoituksessa ja muussa päätöksenteossa. Ministeriöt ovat sitoutuneet edistämään sopimuksen toetutumista omassa toiminnassaan. Joensuun kasvusopimuksessa on käytännön toimenpiteinä linjattu viisi asiaa: ●● biotalouden innovaatiokeskittymän kehittäminen ja eri osaamisalojen yhdistämisestä syntyvien innovaatioiden edistäminen ●● konepajateollisuuden kasvua tukevan Penttilän yrityspuiston toteuttaminen sekä Penttilänrannan asuinalueen liikenne- ja rakentamisratkaisujen kehittäminen kestävän kehityksen mukaisesti ●● Joensuun keskustan Pielisjoen itäpuolelle laajenemiseen tähtäävien investointien edistäminen (Nikolaintori -hanke) ja Joensuun ratapiha-alueen omistajajärjestelyjen muuttaminen ●● Kontiorannan varuskunta-alueen uudiskäytön sekä Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen toimintojen kehittäminen ●● Venäjän kasvavien markkinoiden hyödyntäminen ja rajaliikenteen sujuvoittaminen Valtion ja suurten kaupunkiseutujen kasvusopimusmenettelyä tulee jatkaa ja kehittää. Sopimusten ohjausvaikutusta ministeriöiden toimintaan tulee korostaa. Valtion talousarviossa tulee varautua kasvusopimuksessa nimettyjen toimenpiteiden rahoitukseen ja toteutukseen. Samat 12 kaupunkiseutua ovat mukana myös Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa, jonka tavoitteena on synnyttää korkeatasoisesta osaamisesta uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä ja tätä kautta luoda uusia työpaikkoja. Lähtökohta on tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivis paikallinen yhteistyö ja voimavarojen koonti. Joensuu on vetovastuussa biotalouden kansallisesta teemasta. Valtio rahoittaa INKA-ohjelmaa vuosittain 10 miljoonalla eurolla ja kaupunkiseudut 10 miljoonalla eurolla. Lisäksi ohjelman toteuttamiseen varataan EU:n rakennerahastojen varoja. Operatiivisesta johtamisesta ja hallinnoinnista vastaa Tekes. 54 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 Strategisesta ohjauksesta ja ohjelman arvioinnista vastaa johtoryhmä, johon työja elinkeinoministeriön lisäksi ministeriöistä kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö sekä Sitra ja Tekes. INKA-ohjelman toimeenpanoon ja korkeakoulujen ohjelmiin osallistumiselle tulee löytää nopeasti selkeät linjaukset. Seutukaupunkipilotit Perustelu: Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt neljä pilottia erityisesti seutukaupunkien sekä kasvusopimusmenettelyn ulkopuolisten maakuntakeskusten kilpailukyvyn ja yhteistyön edistämiseksi. Tavoitteena on kannustaa innovatiivisiin avauksiin ja tukea yhteistyötä vahvuuksien ja kasvupotentiaalin hyödyntämisessä sekä edistää kilpailukykyä. Lieksan Teollisuuskylä Oy koordinoi Rauman kaupungin hallinnoiman PK-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky -pilotin alateemaa 4, Kansainvälistyminen. Mukana ovat myös Kiteen kaupunki ja KETI Oy, jotka osallistuvat myös Imatran kaupungin vetämään Liikunta- ja urheilumatkailu -teeman kehittämisverkostoon. Lieksan Teollisuuskylä Oy:llä on vetovastuu myös Alateema 4:n Global-seutuportaali hankkeessa, jossa mukana ovat Keti Oy ja Outokummun teollisuuskylä Oy. Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy ovat mukana myös Arktisuus pilotissa jota hallinnoi Kemin kaupungin Digipolis Oy sekä Rakennemuutospilotissa jota hallinnoi Salon kaupunki. Seutukaupunkipilotit ovat alueiden kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden kannalta merkittäviä avauksia, ja on tärkeää, että näille useita kuntia kokoaville malleille ja mukana olevien alueiden verkostoitumiselle luodaan kannustavat toimintaedellytykset jatkossakin. Kuntien yrityspolitiikan edellytykset Toimintaympäristön kehittämisessä kunnilla on perinteisesti ollut suuri rooli. Maakunnan kehittämisrahan ja työllisyysperusteinen investointituen poistaminen valtion budjetista on ollut virhe, mikä on korjattava. Samoin tulee mahdollistaa yritystukien myöntäminen kuntien toimitilayhtiöille, mikä on perinteinen ja edelleen tärkeä elinkeinopolitiikan väline kunnille. Tässä taloudellisessa tilanteessa tarvitaan uusimuotoinen kasvuyritysten toimintaedellytysten vahvistamiseen tarkoitettu tukielementti, joka sisältää edellä mainittujen rahoitusvälineiden hyvät puolet ja mahdollistaa kuntien elinkeinopolitiikan. Kaivannaisteollisuuden investointien ja kehittämistoimien tukeminen Vahva kansallinen kaivos- ja mineraalipolitiikka Perustelu: Suomen tavoitteena on nousta johtavaksi luonnonvarojen ja materiaalien kestävän, taloudellisen ja innovatiivisen hyödyntämisen osaamisen maaksi. Uusia kaivoksia on avattu erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen ja näillä aluilla kaivannaisala Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 55 työllistää kokonaisuudessaan 10 000–14 000 henkilöä. On arvioitu, että yksi kaivostyöpaikka tuottaa 2,5–3,5 työpaikkaa muilla aloilla. Mineraalivarantojen suunnitelmallinen ja kestävä hyödyntäminen turvaa kansallista raaka-ainehuoltoa ja luo edellytyksiä tasapainoiselle alueelliselle kehitykselle. Suomesta on tulossa Ruotsin jälkeen EU:n toiseksi tärkein kaivosmaa. On välttämätöntä korostaa kestävää kaivannaisalan kehitystä, panostaen luontoa säästävään toimintaan. Tarvitaan myös tutkimus- ja kehittämispanostuksia kokonaisvaltaisen resurssitehokkuuden kehittämiseen, sivuvirtojen minimointiin ja hyödyntämiseen, kaivosten ympäristöhaittojen vähentämiseen, yritysten verkostoitumiseen ja koulutuksen kehittämiseen. Kaivosten vesiturvallisuuden parantaminen ja riskien hallinta sekä kaivosvesien kierrätys ja puhdistus ovat tärkeitä kehittämiskohteita. Luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvät keskeisesti kaivos- ja teollisuuspalveluyritykset, joihon liittyen Pohjois-Karjalassa on vahvaa osaamista niin investointivaiheessa kuin kunnossapito- ja huoltopalveluiden muodossa. Kansainvälisesti kaivosalaa palvelevaan suomalaiseen teknologiateollisuuteen ja palveluosaamiseen tulee suunnata tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa tukevia resursseja. Valtion osallistuminen kaivoshankkeiden toteutumisen tukemiseen ja niihin liittyvän infrastruktuurin rakentamiseen on tärkeää. Myös koulutushankkeet työvoiman turvaamiseksi ovat keskeisiä. Pohjois-Karjalan merkittävimmät kaivoskohteet ovat Pampalon kultakaivos Ilomantsissa, Kylylahden monimetallikaivos Polvijärvellä sekä Juuan kunnan Nunnanlahden vuolukiviteollisuus. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK Mintec) Mineraalitekniikan laboratorion vahvistaminen Outokummussa Perustelu: GTK:n Mineraalitekniikan laboratorio Outokummussa (GTK Mintec) on erikoistunut malmien prosessitutkimukseen ja rikastusteknologioiden kehitykseen yhteistyössä alan teollisuuden ja laitetoimittajien sekä tutkimuslaitosten kanssa. GTK Mintecin tutkimuskokonaisuus kattaa ketjun mineralogisesta tutkimuksesta ja laboratoriomitan rikastuskokeista lähtien aina jatkuvatoimisiin pilotmitan koeajoihin saakka, mikä tekee laboratoriosta ainutlaatuisen kansainvälisestikin tarkasteltuna. GTK Mintec tarjoaa rikastusteknisiä tutkimuspalveluja kaivosteollisuuden tarpeisiin sekä ratkaisuja maaperän puhdistukseen että materiaalien kierrätykseen. Tutkimuspalvelut tähtäävät ekotehokkaiden prosessien kehittämiseen ja sen myötä alan teollisuuden kilpailukyvyn paranemiseen sekä mineraalivarojen ympäristöystävälliseen ja kestävän kehityksen mukaiseen käyttöön. Mintecin toiminta on erittäin tärkeää kaivostoiminnan kestävän tulevaisuuskehityksen kannalta. Toiminnan kehittämisessä on oleellista varmistaa sekä laite- että henkilöstöresurssien riittävyys siten, että tutkimuksen kansainvälinen taso voidaan taata. Valtion odotetaan olevan aktiivinen Outokummun laboratoriotoimintojen kehittämisessä. Pohjois-Karjala on maakuntana omalta osaltaan sitoutunut panostamaan Outokummun yksikön kilpailukykyyn työllisyys- ja kaivososaamisperustein. Kuntien teollisuusalueiden infrastruktuurin vahvistaminen Perustelu: 56 Pohjois-Karjalassa teollisuustoiminta on keskittynyt kuntien ja kuntayhtiöiden vahvoille teollisuusalueille, joiden vahvistamisessa kunnilla on merkittävä rooli. Teollisuusalueiden infrastruktuuria ja energiahuoltoa on kehitettävä yritysinvestointeja tukevalla tavalla (mm. teollisuusraiteet, syväsatamat, bioterminaalit, tietoliiken- Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 neyhteydet, teollisuuskiinteistöjen modifiointi, keskitetty bioenergiaan ja kierrätyspolttoaineisiin perustava energiatuotanto). Valtion odotetaan olevan hankkeiden rahoituksessa mukana. Pohjois-Karjalan merkittäviä teollisuuskeskittymiä ja hankekokonaisuuksia ovat: ●● Lieksan Kevätniemen teollisuusalueen kokonaisvaltainen kehittäminen (maa-aluehankinnat, kaavoitus, tiestön ja kunnallistekniikan rakentaminen, teollisuussivuraide, infrastruktuurin rakentaminen) - edistää biojalostamon ja metsäklusteria palvelevan bioterminaalin sijoittumista alueelle sekä vahvistaa alueen vetovoimaa uuden toiminnan sijoittumiseksi. Kunnallistekniikan, tiestön ja infrastruktuurin rahoituksessa Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy tarvitsevat tuekseen julkisia resursseja. Kevätniemen alueen toimintojen vahvistamiseksi Lieksan Teollisuuskylä Oy on valmistellut kehittämisohjelman, jonka ensimmäinen vaihe toteuttaan vuosina 2015– 2016. ●● Nurmeksen Pitkämäen teollisuusalueelle suunnitellaan puupolttoainetehdasta. Tehdasinvestoinnin koko, käyttöpääoma mukaan lukien, on noin 27 miljoonaa euroa. Samalle alueelle on suunnitteilla myös bioterminaalialue, joka palvelisi uutta jalostamoa sekä muuta Pielisen Karjalan alueen biojalostustoimintaa. Terminaalihankkeen takana on Nurmeksen kaupunki yhdessä Karjalan Metsä ja Energia Oy:n kanssa. Nurmekseen rakennetaan ns. uuden konseptin mukainen ja liikennöitsijäriippumaton rautateiden purku- ja lastauspaikka. Tämän puuterminaalin toteutuksesta vastaa Nurmeksen kaupunki. Hankkeen kustannusarvio on 1,2 miljoona euroa. Puuterminaali toteutetaan vuonna 2015. ●● Kiteen Puhoksen teollisuusalueen kokonaisvaltainen kehittäminen - edistetään keskitetyn energiavoimalaitoksen toteuttamista teollisuusalueen yritysten tarpeisiin ●● Niirala Business Center - Niiralassa kansainvälisen rajanylityspaikan välittömästä läheisyydestä on vapautunut vuoden 2014 alussa merkittävä määrä sisäterminaalitiloja. Uuden liiketoiminnan saaminen kyseisiin tiloihin vaatii maakunnallisia ja valtakunnallisia panostuksia toimintaympäristöön ja ylityspaikan kehittämiseen. ●● Joensuun, Outokummun ja Liperin (Välikankaan, Jyrinkylän, Ylämyllyntien ja Lentoasemantien) teollisuusalueiden kehittäminen ja yritysten toimintaedellytysten parantamiseen tähtäävien investointien toteuttaminen. Energiapolitiikka ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen Bioenergiahankkeiden toteuttaminen – Energiatuki Määrärahan tarve Pohjois-Karjalassa 8,0 milj. euroa Perustelu: Kotimaisen bioenergian kilpailukyky on heikentynyt, kun öljyn, kivihiilen ja päästöoikeuksien hinta on maailmanmarkkinoilla laskenut ja kotimaisen energian tukea on samaan aikaan leikattu. Lämpöä ja sähköä tuotetaan entistä enemmän tuontikivihiilellä. Kivihiili aiheuttaa suuria ympäristöhaittoja, ja sen käytön vähentäminen on yksi tärkeimmistä keinoista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Taloustaantuma ei saa johtaa ilmastopolitiikan tavoitteiden unohtamiseen. Halpa öljy on lyhytaikainen ilmiö. Suomessa on ryhdyttävä käyttämään energiantuotannossa entistä enemmän kotimaista bioenergiaa. Metsävaramme ovat voimakkaassa kasvussa eikä metsissä tehdä riittävästi metsänhoidollisia hakkuita, joten energiapuuta jää kasvavasPohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 57 sa määrin metsiin. Puuta riittää niin metsäteollisuuden kuin energiantuottajienkin tarpeisiin. Kotimaiset bioenergiaresurssit (energiapuu, metsähake, pelletit, turve, puuhiili) ja niitä hyödyntävät energiantuotantohankkeet parantavat energiaomavaraisuutta ja niillä on merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen. Samalla vähennetään haitallisia päästöjä ja oikaistaan vaihtotasetta ja velkaantumiskierrettä. Pohjois-Karjalan tavoitteena on olla öljyvapaa maakunta vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää merkittävää satsausta maakunnasta saatavaan bioenergiaan ja valtion rahoitustuen ohjaamista energiantuotantohankkeille. Maakunnassa on useita merkittäviä hankkeita, joilla vastataan ajankohtaisiin haasteisiin (uuden teknologian käyttöönoton edistäminen energian tuotannossa, energiahuollon varmuuden ja monipuolisuuden edistäminen, alan pienyritystoiminnan kehittäminen ja uusien energian tuotantomahdollisuuksien hyödyntäminen). Isompia hankkeita on vireillä Lieksassa ja Nurmeksessa. Eri puolilla maakuntaa valmistellaan myös pienempiä bioenergiahankkeita. Energiapolitiikan linjausten tarkistaminen Energiapolitiikkalinjausten on tuettava kotimaisen bioenergian käyttöä. Työ- ja elinkeinoministeriön lakiesitys metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuesta vaarantaisi metsäenergian käytön kasvun. Esitys jakaisi tuen kahteen luokkaan, lisäisi byrokratiaa ja vaarantaisi metsäenergiamarkkinoiden toimivuuden. Rajausesitys vaikeuttaisi käytännön energiapuun kauppaa, korjuuta, haketusta ja kuljetustoimintaa johtaen tehottomuuteen ja lisäkustannuksiin, jopa vähentäen puun käyttöä energiantuotannossa. Tämä vähentäisi niin metsänomistajien kuin puun käyttäjien kiinnostusta metsien täysimääräiseen käyttöön, mikä heikentäisi kasvavaan puunkäyttöön investoineiden koneyritysten toimintaa. Esitys turpeen veron alentamiseksi ja metsähakkeen tuen korottamiseksi on erittäin tervetullut ja pitkään odotettu päätös. Se palauttaa kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä ja sitä kautta luo maakuntaan työtä ja toimeentuloa sekä parantaa kauppatasettamme ja piristää aluetalouksia. Tuulivoimahankkeet–Juuan Piilovaaran ja Tynnyrivaaran tuulivoimapuistot, kokonaisinvestointi noin 30 miljoonaa euroa Perustelu: Tynnyrivaaran osayleiskaava on parhaillaan kuulemisvaiheessa ja kaava hyväksyttäneen syksyllä 2015. Toteutus on tarkoitus aloittaa tämän jälkeen välittömästi, mikä edellyttää tiestöinfrastruktuurin rakenteen parantamista ja itse tuulivoimapuiston rakentamista. Kiteen kaupungin ja Kontiolahden kunnan yhteinen ajoneuvokaasun tankkausasemaverkosto, ka. 1,4 milj. euroa Perustelu: Pohjois-Karjalassa aloitettiin vuonna 2009 biokaasun liikennekäyttöä edistävän hankekokonaisuuden toteuttaminen. Tämän valmistelun myötä tultiin vaiheeseen, jossa voitiin aloittaa käytännön kokeilutoiminta. Kokeilu- ja esittelyhanke kuului yhtenä osana Pohjois-Karjalan maakunnalliseen liikennebiokaasuverkoston kehittämiskokonaisuuteen. Tarkoituksena oli luoda realistinen mahdollisuus siirtyä fossiilisista polttoaineista ympäristöystävällisen, hiilidioksidineutraalin ja paikallisista biojätteistä tuotetun uusiutuvan liikennebiokaasun käyttöön. Seuraavan vaiheen yleishyödyllisessä investointihankkeessa Kiteen kaupunki 58 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 ja Kontiolahden kunta investoivat laitteisiin, joilla tullaan demonstroimaan liikennebiokaasun jalostusta, paineistusta, kuljetusta sekä jakelua kahdella erilaisella tankkausasemalla. Kiteellä investoidaan biokaasujalostamoon ja tankkausasemaan (ns. emoasema). Kontiolahdella investoidaan biokaasun siirtovälineistöön (2 pullopatteriston sisältävää kuljetuskonttia) ja tankkausasemaan (ns. tytärasema). Kiteen kaupungin ja Kontiolahden kunnanhallitukset ovat tehneet myönteisen päätöksen hankkeen käynnistämisestä sillä edellytyksellä, että hankkeeseen saadaan tarvittava valtion 70 % rahoitusosuus. Valtimon kunnan liikennebiokaasun tankkausasemainvestointi Valtimon liikennebiokaasun jakeluasemainvestointi 500 000 €, haettava investointituki yleishyödylliselle demoinvestoinnille 75 % Perustelu: Valtimolle Kajaani–Joensuu–Oulu välisen tien yhteyteen on suunniteltu liikennebiokaasun jakeluasemaa. Aluksi jakeluasemalta olisi mahdollisuus tankata 250 000 Nm3 liikennebiokaasua, mikä riittäisi 180 henkilöauton vuotuiseen tarpeeseen. Myöhemmin asemaa on mahdollista skaalata asteittain suuremmaksi biokaasuntuotannon kasvaessa. Alkuvaiheessa asemalle tuottaisi kaasun valtimolainen maatila, joka käsittelisi omat sekä lähitilojen lannat omalla biokaasulaitoksellaan. Konsepti on jo herättänyt kiinnostusta muissakin viljelijöissä, sillä se on mahdollisuus kopioida. Siirto maatiloilta tankkausasemalle tapahtuisi biokaasukonteilla, joita kuljetetaan rekan kyydissä. Lähitulevaisuuden tavoitteena on kehittää kaasunkuljetusrekan yhteyteen mobiilibiokaasunpuhdistus- ja paineistuslaitteisto, jolloin investoinnit kalliisiin järjestelmiin jäisivät pois ja laitoksen toteutus jäisi edullisemmaksi. Innovaatioväylätoimintamalli metsäbiotalouden osaamiskeskittymässä Perustelu: Pilottihankkeessa Pohjois-Karjalaan muodostetaan innovaatioväyläajatukseen perustuva toimintamalli, joka muodostuu keskuskaupunki Joensuun ja maakunnan vahvojen teollisten alueiden ympärille (Puhos, Lieksa, Uimaharju). Joensuun tutkimuksellinen osaaminen, koulutus ja kansainväliset verkostot yhdistettynä teolliseen osaamiseen muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden metsäbiotalouden ympärille, mikä lisää alueiden kiinnostavuutta teollisuuden sijoittumispaikkana ja varmistaa uusien investointien syntymisen. Tavoitteena on innovaatioväylästrategian luominen maakuntaan. Toimintamallissa Joensuun kaupunki tarjoaa esimerkiksi houkuttelevia ekologisen rakentamisen pilottimahdollisuuksia osana INKA-ohjelman toteutusta ja toisessa vaiheessa Puhoksen alueen teollinen tuotanto pystyy tarjoamaan tarvittavat ratkaisut yhdessä verkoston kanssa. Kehittämiskohteet, jotka mahdollistavat toimintamallin käynnistymisen ovat: 1) teollisen puurakentamisen tuotannollisen yritystoiminnan ja investointien varmistaminen Puhoksen alueella sekä sitä tukevat rakenteet ja jatkojalostus, 2) puunjalostukseen ja biotalouteen liittyvät terminaaliratkaisut Keski- ja Pielisen-Karjalassa ml. Venäjän puu, 3) pyrolyysiöljyn jatkojalostuksen kehitystoiminta, demonstraatiot ja uusien arvoverkkojen kehittäminen ja 4) muut mahdolliset uudet biotalouteen ja bioenergian tuottamiseen liittyvät alueelliset ja hajautetut ratkaisut. Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 59 Alueellisen kuljetustuen uudistaminen Määrärahan tarve Pohjois-Karjalaan 1,5 milj. euroa vuodessa Perustelu: Hallitus päätti keväällä 2013 jatkaa alueellista kuljetustukea. Kuljetustukijärjestelmällä ylläpidetään harvaan asuttujen alueiden pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä vähentämällä pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvaa kustannusrasitetta. Päätös kuljetustuen jatkamisesta oli tervetullut, mutta määrärahat ovat tarpeisiin nähden riittämättömiä. Suomen kuljetustuki on ollut noin 5 miljoonaa euroa vuodessa ja tuki on säilymässä tällä tasolla vuoteen 2017 asti. Itä- ja Pohjois-Suomen pk-teollisuuden kannalta kuljetustuki on toimenpide, joka saattaa yritykset samaan asemaan samantyyppisillä sijaintialueilla olevien esimerkiksi ruotsalaisten pk-yritysten kanssa. Ruotsissa kuljetustukea maksetaan laajempana logistiikkatukena sekä raaka-aineiden ja komponenttien tuonnista että valmiiden tuotteiden viennistä vientisatamiin. Jotta teollisuutemme pääsee samaan asemaan naapurimaan teollisuuden kanssa, tulee Ruotsin mallin mukainen kuljetustuki ottaa käyttöön myös Suomessa. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen 32.30.45 Määrärahan tarve Pohjois-Karjalaan 4,5 milj. euroa vuodelle 2016 Perustelu: Yleisen taloustilanteen ja vähenevän Venäjän kaupan vuosi pienentyneillä rakenne-rahastovaroilla ei kyetä turvaamaan maakunnan kehittämisen rahoitustarvetta. Rahoitusta suunnataan erityisesti kasvukykyisten aloittavien sekä kehittyvien toimivien yritysten kehittämishankkeisiin. Rahoitus kohdistetaan innovatiivista osaamista edustaviin ja/tai kasvupotentiaalia omaaviin yrityksiin, joiden kehittämishankkeilla uskotaan olevan positiivinen vaikutus myös aluetalouteen. Rahoituksen painopiste on pk-yritysten kehittämishankkeissa. Tärkeitä teemoja ovat mm. kilpailukyvyn kehittäminen ja viennin suuntaaminen uusille kansainvälisille markkinoille sekä bioenergiateknologian kehittäminen ja bioenergian käytön lisääminen korvaamaan tuontienergiaa. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut 32.30.51 Määrärahan tarve Pohjois-Karjalaan 28 milj. euroa vuodelle 2016 Perustelu: ELY-keskus esittää mom. 32.30.51 määrärahatasoksi 28 miljoonaa euroa. ELY-keskuksen käytössä olevat, julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin tarkoitetut määrärahat vähenevät selkeästi vuodelle 2015. Työmarkkinatukimäärärahan siirto sosiaali- ja terveysministeriön momentilta osaksi TEM:n työllisyysmäärärahamomenttia pienensi työvoimapalveluihin käytettävissä olevaa määrärahaa noin 6,5 milj. euroa. Niukentuneiden resurssien ja pitkittyneen taantuman seurauksena erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä maakunnassa tulee kääntymään kasvuun. Kääntäminen laskuun tulee olemaan erittäin vaikeaa, jos/kun toimenpidemäärärahat edelleen vähenevät. Myös nuorten työllisyystilanne on pitkittyneen taantuman johdosta heikentynyt. Sekä nuorten että pitkäaikaistyöttömien työllistymisen parantaminen ovat toiminnan painopisteitä myös vuonna 2016. 60 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin Perustelu: Lakkautetulla työllisyysperusteisella investointiavustuksella toteutetut hankkeet olivat lähinnä elinkeinotoiminnan edellytysten parantamiseen liittyviä infrastruktuurihankkeita, joilla oli huomattavat rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset. Välillisesti hankkeet auttoivat säilyttämään olemassa olevia työpaikkoja ja synnyttivät kerrannaisvaikutuksina myös uusia työpaikkoja. Kuntien rooli tukimuodon hyödyntämisessä on ollut suuri ja työllisyysperusteinen investointiavustus oli käytännössä lähes ainut valtion tukimuoto erilaisten julkisyhteisöjen investointihankkeisiin. Tuen merkitys oli tärkeä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa ja kunnat pitävät työllisyysperusteisten investointihankkeiden mahdollistamista tärkeänä. Tukimuoto tulee palauttaa valtion talousarvioon riittävällä rahoitusvolyymilla. Maakunnan kehittämisraha Määrärahan tarve Pohjois-Karjalassa 1,2 milj. euroa (ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha) Perustelu: Maakunnan kehittämisraha on poistettu valtion talousarviosta, vaikka ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha on tarjonnut nopean ja joustavan tavan käynnistää aluekehityksen kannalta merkittäviä strategisesti tärkeitä selvityksiä ja kehittämishankkeita. Pienelläkin siemenrahoituksella on voitu ketterästi käynnistää koko maakunnan elinkeinoelämää hyödyttäviä hankekokonaisuuksia ja parhaimmillaan päätöksiä tehtiin viikon sisällä hakemuksen saapumisesta. Nopea reagointi on entistä tärkeämpää etenkin äkillisissä rakennemuutostilanteissa ja uuden kasvun luomisessa haastavassa taloustilanteessa. Pohjois-Karjalassa maakunnan kehittämisrahahankkeilla on vauhditettu mm. investointien liikkeellelähtöä edistäviä selvityksiä. Konkreettisena tuloksena esimerkiksi Kontiolahden vuoden 2015 ampumahiihdon MM-kisat, joiden saamisessa ratkaisevana kehittämisresurssina toimi maakunnan kehittämisrahahanke. Myös biotalouden, kaivannaisalan ja logistiikan merkittävien investointien toteutumista on onnistuttu vauhdittamaan alkuvaiheen pienellä siemenrahoituksella. Kulttuurin saralla on kehitetty tapahtumien (Ilosaarirock, ENO-verkkokoulun konferenssi, Koli Forum) nousemista kansainväliselle tasolle ja mm. alueellisen elokuvatuotantorahaston perustamista. Maakunnan kehittämisrahalla on vaikutettu hyvinvointialan uusiin avauksiin kuten ikäosaamiseen, ennaltaehkäisevään työhön, maahanmuuttajien palveluiden kehittämiseen ja nuorten osallistumismahdollisuuksiin. Rakennemuutosalueiden toimenpiteet Joensuun seudun rakennemuutostoimenpiteet (Kontioranta) Perustelu: Joensuun seutu on nimetty äkillisen rakennemuutoksen tukialueeksi vuoden 2015 loppuun saakka Kontiorannan varuskunnan lakkauttamisen takia (280 työpaikkaa). Joensuun seudulle on kohdistunut myös muita, pääosin valtion työpaikkojen vähennyksiä. Valtion tulee huolehtia riittävistä toimenpiteistä Pohjois-Karjalan Prikaatin lakkautuksen jälkihoitotoimien tukemiseksi myös rakennemuutoksen tukialuestatuksen päättymisen jälkeen. Vapautuvan alueen uuteen maankäyttöön, Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 61 kiinteistöihin ja muuhun infrastruktuuriin liittyvien investointien tukeminen tulee aikanaan ajankohtaiseksi ja edellyttää valtiolta kehittämisavustusta. Rahoitusta tulee olla saatavilla niin kunnille kuin yritysten hankkeisiin. Rakennemuutostoimenpiteiden uudistaminen Perustelu: TEM on käynnistänyt oman sisäisen selvitystyön rakennemuutoksen työkalujen kehittämiseksi. Seutukaupunkiverkoston TEM-piloteissa on rakennemuutospilotti, jonka vetovastuu on Salon kaupungille ja jossa Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy ovat mukana. Rakennemuutospilotissa valmistellaan esityksiä TEM:n valmistelutyöhön rakennemuutoslainsäädännön ja siihen liittyvien toimenpiteiden uudistamiseksi. Tuloksia on mahdollista hyödyntää muilla rakennemuutoksista kärsivillä alueilla, mm. Keski-Karjalassa. Fennoskandian vihreän vyöhykkeen alueellisen toiminnan ylläpito ja alueellisen osaamisen siirto kansainväliseen toimintaympäristöön Määrärahan tarve: 20 000 euroa vuosittain Perustelu: Suomen, Venäjän ja Norjan raja-aluetta kutsutaan Fennoskandian vihreäksi vyöhykkeeksi, joka on vanhin osa ns. Euroopan vihreää vyöhykettä. Vyöhyke kulkee raja-alueita pitkin Jäämereltä Välimerelle. Fennoskandian vihreän vyöhykkeen alueella tapahtuvaa yhteistyötä ja kehittämistä koskien on Suomen, Venäjän ja Norjan valtioiden välille laadittu yhteisymmärryspöytäkirja, jossa määritellään yhteistyön sisältöjä. Toiminta on Suomessa organisoitu ulkoministeriön rahoituksella ympäristöministeriön kautta valtakunnalliseksi neuvottelukunnaksi ja kolmeksi alueeksi (Kaakkois-Suomi, Karjala ja Lappi). Kansainvälisellä tasolla toimintaa ohjaa kolmikantainen työryhmä (Suomi, Venäjä, Norja). Pohjois-Karjala on erityisasemassa Suomen ja Venäjän raja-alueen luonnonvarojen käytön kestävässä kehittämisessä. Maakunnassa on metsä- ja luonnonvaraosaamisen toimijoita (Luke, EFI, SYKE, Itä-Suomen yliopisto). Karjalan toiminta-alueen (Pohjois-Karjala, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa Suomesta) puheenjohtajuus sekä toinen sihteeri on Pohjois-Karjalasta. Venäjän puolelta vastinparina on Karjalan tasavalta. Joensuu on raja-alueen keskus, jonka vahvuuksilla ja johdolla on erinomaiset edellytykset toimia esimerkkinä sekä kehittämisen teknisellä tasolla että yhteiskunnallisella puolella. UNESCOn MaB-ohjelmaan kuuluva Pohjois-Karjalan biosfäärialue on jo nyt mainittu Fennoskandian vihreän vyöhykkeen alueellisen kestävän kehittämisen toimintamallina. Esitetty toiminta tarvitsee kehittämisrahan, jonka avulla maakunnallinen toiminta organisoidaan. Vaikutuspiiri on Suomessa kolmen maakunnan laajuinen ja tiiviit yhteydet Karjalan tasavaltaan ovat välttämättömät. Toimijoina ovat lähialuetoimijat sekä työryhmiin osallistuvat tahot. Hankkeessa Fennoskandian vihreän vyöhykkeen toiminta juurrutetaan maakuntaan sekä sidotaan raja-alueen kehittämisen kansainväliset ja maakunnalliset yhteydet tiukemmin toisiinsa. Vihreän vyöhykkeen johtoasema on toiminnalla siirrettävissä Pohjois-Karjalaan. Hanke toimii myös esim. matkailun ja INKA-ohjelman sisältöjen kehittämisessä, tulosten tiedotuksessa ja siirtämisessä jatkotoimiin. Kustannukset ovat vuositasolla noin 20 000 euroa (kokousten järjestäminen ja niihin osallistuminen, tiedotus) 62 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 Itä-Suomen Monitoimikeskus Kiteen AIMO Yritysinvestointien kokonaiskustannusarvio: 2,0 miljoonaa euroa Perustelu: Kiteen lentokentän ympäristöön rakennetaan monipuolinen elämysmatkailu- ja harrastuskeskus AIMO. Alueella on jo toteutettu hankekokonaisuuteen kuuluvat liikennejärjestelmien sekä vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen. Alueen toimijat rakentavat lentokonehallin ja sen yhteyteen koulutustiloja, seudullisen ampumaradan aputiloineen sekä moottoriurheilijoiden huoltohallin ym. toiminnan kehittämisen edellyttämiä rakenteita. AIMO-alue on hyväksytty seutukaupunkiverkoston ”Matkailun- ja hyvinvoinnin kehittäminen seutukaupungeissa” -osion pilottikohteeksi. Meijerinrannan yritys- ja kulttuurikeskus II-vaihe Kiteellä Kustannusarvio (2015–2018): kaupungin investoinnit 2,5 milj. euroa (vo. 70 %) ja yritysinvestoinnit 4 milj. euroa Perustelu: Meijerinrannasta kehitetään vetovoimainen yritystoiminnan ja asumisen alue. Suunnitellut investoinnit kohdistuvat vanhojen rakennusten peruskorjaukseen sekä Meijerinrannan infrastruktuurin kehittämiseen. Näiden lisäksi yksityiset ja toimijat toteuttavat alueelle soveltuvaa yritystoimintaa. Alueelle ohjataan myös asuntotuotantoa. Alueelle on laadittu yleiskaava ja alueelle tehdään asemakaavan tarkistus. Laadittava kaava mahdollistaa monimuotoisen ja lähtökohtaisesti liiketaloudellisesti kannattavan toiminnan alueella. Pielisen vesistömatkailun kehittäminen (liikenne, palvelurakenteet ja reitit) Perustelu: Pielinen valittiin vuonna 2011 Pohjois-Karjalan maakuntajärveksi. Pielisen vesistö on elinkeinokäytössä alihyödynnetty resurssi, vaikka mahdollisuuksia on valtavasti. Keskeisiä syitä alihyödyntämiseen ovat matkailua palvelevien rakenteiden puuttuminen ranta-alueilta ja se, että järvialtaan matkailupalvelujen tuotteistamiseen ei ole panostettu riittävästi. Matkailun kehittämiseksi tulee panostaa sekä julkiseen rakentamiseen (väylät ja yleisten alueiden rakentaminen, mm. satama-alueet ja julkiset laituri-alueet) että yksityiseen rakentamiseen (kaupalliset palvelut). Valtion odotetaan olevan rahoitusvälinein mukana Pielisen järvialtaan vesistömatkailun kehittämisessä. Kevään 2015 aikana valmistuu selvitys Pielisen polttoainejakelun teknisistä vaihtoehdoista, sijoittumispaikoista ja operointimalleista. Tavoitteena on käynnistää veneilijöitä ja muitakin käyttäjiä palveleva polttoainejakelu jo kesäkaudelle 2015. Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 63 Sosiaali- ja terveysministeriö (talousarvion pääluokka 33) Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin Perustelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden vanhan rakennuskannan peruskorjauksiin sekä kosteusvaurioiden korjaamiseen tarvitaan edelleen valtionavustuksia. Itä-Suomessa vuonna 2014 tuli sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten sisäilma- ja kosteusvauriohankkeiden (33.60.39) korjauksiin 22 hakemusta, joiden kokonaiskustannusarvio on 35 miljoonaa euroa. Rahoitusta pystyttiin myöntämään vain 4,9 miljoonaa euroa ja avustuksen määrä oli keskimäärin 15 prosenttia kokonaiskustannuksista. Hankkeiden avustusprosentti on myös alhainen. Hankkeisiin on saatu rahoitusta vain lisäbudjetissa, joka ei mahdollista pitkäjänteistä suunnittelua korjausrakentamisessa. Rahoitus tulee siirtää budjettiin jatkuvana rahoituksena tai toteuttaa lähivuosina ns. elvytysrahoituksena lisäbudjettimenettelyjen kautta. Yliopistojen apteekkioikeus Perustelu: Itä-Suomen yliopisto on esittänyt Lääkelakiin (52 §) muutosta siten, että Itä-Suomen yliopistolla olisi oikeus pitää kolmea sivuapteekkia. Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen apteekeilla on yksityisapteekeista poiketen kaksi erityistehtävää; farmasian opetukseen liittyvän harjoittelun ja lääkehuoltoon liittyvän tutkimuksen toteuttaminen. Molempien yliopistojen apteekkioikeus perustuu farmasian opetukseen ja tutkimukseen. Itä-Suomen yliopistosta valmistuu vuosittain sama määrä farmaseutteja ja proviisoreja kuin Helsingin yliopistosta. Itä-Suomen yliopistolla ei ole tällä hetkellä kuitenkaan oikeutta pitää sivuapteekkeja. Yksityisellä apteekilla voi lain mukaan olla enintään kolme sivuapteekkia ja Helsingin YA:lla peräti 16 sivuapteekkia. On perusteltua, että Itä-Suomen yliopistolla tuee olla oikeus vähintään kolmen sivuapteekin pitämiseen. Koska yliopistolla on kampukset Joensuussa ja Savonlinnassa, olisi luontevaa siirtää näiden sivuapteekkien pito-oikeus Itä-Suomen yliopistolle. Terveysalan tutkimus- ja koulutustoiminnan edellytykset ja kehittyminen Perustelu: Kolmen ministeriön (TEM, STM, OKM), Tekesin ja Suomen akatemian yhteistyössä valmisteleman Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian toimenpidesuositukset ja linjaukset tulee toimeenpanna sekä huomioida vastuuministeriöiden budjettivalmistelussa ja rahoittajien ohjelmissa. Erityisvaltionosuusjärjestelmällä (EVO-rahoitus) on merkittävä asema lääketieteen alan tutkimus- ja kehitystoiminnassa. EVO-rahoituksen jakoperiaatteiden muutos voi pahimmillaan heikentää kliinisen tutkimustyön mahdollisuuksia ja asettaa yliopistosairaalat eriarvoiseen asemaan. EVO-rahoituksen nykyinen taso ja rahoituksen avoimet jakoperiaatteet on turvattava. 64 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 Ympäristöministeriö (talousarvion pääluokka 35) Vesien ja ympäristönhoidon edistäminen 35.10.61 Sisävesi LIFE IP Puruvesi hankekokonaisuus, Kitee ja Savonlinna Hankekokonaisuuden kokonaiskustannus: 3,0 milj. euroa Perustelu: Puruvesi-hankekokonaisuus on usean osallistujatahon rahoittama Puruvedelle kohdistuva vesistö- ja valuma-aluekunnostuskokonaisuus, joka käsittää kunnostusten lisäksi myös yhteistyöverkostojen kehittämis-, kansalaisten osallistamis- ja elinkeinojen kehittämisosiot. Hankeko-konaisuutta koordinoi Etelä-Savon ELY-keskus. Momentin määrärahalla Pohjois-Karjalan ELY-keskus rahoittaa valuma-alueen ja vesistön kunnostamista. Momentille esitetään valtion osuudeksi 80 000 euroa. Sisävesi LIPFE IP Koitajoki ja lintuvedet-hankekokonaisuus, Ilomantsi, Tohmajärvi ja Kitee Hankekokonaisuuden kokonaiskustannus: 3,0 milj. euroa Perustelu: Koitajoki ja lintuvedet -hankekokonaisuus on usean osallistujatahon rahoittama vesistö- ja valuma-aluekunnostuskokonaisuus. Hankekokonaisuutta koordinoi Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Momentin määrärahalla ELY-keskus rahoittaa Peijonniemenlahden ja Päätyeenlahden lintuvesialueiden kunnostuksia. Momentille esitetään valtion osuudeksi 200 000 euroa. Onttolan vanhan haulikkoradan pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostaminen, Kontiolahti Perustelu: Kunnostus toteutetaan valtion jätehuoltotyönä. Kunnostuksen kokonaiskustannus on 1,2 milj. euroa. Momentille esitetään valtion osuudeksi 400 000 euroa. Kolin luontokeskus Ukon ja hotellikiinteistön maalämpöratkaisut Perustelu: Nykyisellään Luontokeskus Ukon ja vieressä olevan hotellikiinteistön lämmitykseen käytetään ainoastaan öljyä. Tämä ei ole taloudellisesti ja ympäristön kannalta tarkoituksenmukaista. Molemmat kiinteistöt sijaitsevat vaaran laella ja kansallispuistossa. Parhaaksi ratkaisuksi on todettu maalämpö, joka voidaan sijoittaa jo rakennetulle alueelle. Maalämpö vähentäisi öljyn tarvetta oleellisesti (maalämpöön siirtymisen kustannukset tarkentuvat suunnitelmien edetessä). Kiinteistöt omistaa Metsähallitus. Maalämpöön siirtyminen tukee Kolin matkailukeskuksen profiloitumista kestävän matkailun kansainvälisenä kohteena ja edistää Pohjois-Karjalan energiastrategian mukaisia tavoitteita kohti vähähiilisyyttä. Maalämpöputkisto voidaan sijoittaa tiestön ja pysäköintialueiden alle edellyttäen, että nämä alueet irrotetaan kansallispuiston maa-alueesta. Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 65 Pielisen säännöstelyn kehittäminen Perustelu: Pohjois-Karjalan pohjoisosissa sijaitseva Pielinen on Suomen neljänneksi suurin ja samalla Suomen suurin säännöstelemätön järvi. Pielinen valittiin Pohjois-Karjalan maakuntajärveksi syksyllä 2011. Pielisen valuma-alue Pielisjoen yläosalla Kaltimon voimalaitoksen kohdalla on lähes 21 000 neliökilometriä. Valuma-alueesta 43 prosenttia sijaitsee Venäjän puolella. Suurimpia Pieliseen laskevia jokia ovat Lieksanjoki ja Koitajoki. Pielinen laskee Pielisjoen kautta Pyhäselkään ja alemmas Saimaalle. Pielisjoen keskivirtaama on 240 kuutiota sekunnissa ja joessa sijaitsee kaksi voimalaitosta, Kaltimo ja Kuurna. Pielisen juoksutuksen kehittämishanke alkoi vuoden 2006 alussa. Aloite selvitysten käynnistämiseksi tuli alueen kunnilta ja hankkeen päätavoitteena on ollut erityisesti kaikkein alimpien kesä- ja syysaikaisten vedenkorkeuksien nostomahdollisuuksien selvittäminen. Hankkeen vetovastuu on Pohjois-Karjalan ELY-keskuksella. ELY-keskuksen koordinoima juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä on kokoontunut keskustelemaan kehittämistyön linjauksista vuosina 2005–2013 viisitoista kertaa. Säännöstelyhankkeen tueksi on toteutettu lukuisia selvityksiä eri osa-alueista, vaihtoehdoista ja vaikutuksista optimaalisen ehdotuksen löytämiseksi. Vuodenvaihteessa 2013/2014 valmistui oikeudellinen selvitys, joka käsitteli ensisijassa Kaltimon voimalaitosluvan muuttamisedellytyksiä. Selvitys liittyy Itä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen 23.7.2013, jossa ELY-keskus velvoitettiin selvittämään, onko Pielisen korkeuteen mahdollista vaikuttaa muulla tavoin kuin tähän saakka käytäntönä olleella poikkeusmenettelyllä (vesilain ns. vaarantorjuntapykälän nojalla tapahtuva poikkeaminen). Vuonna 2014 valmistui säännöstelyselvitysten koontiraportti, jonka jälkeen osapuolet kokoontuivat neuvottelemaan Pielisen säännöstelyedellytyksistä. Yhteistä tahtotilaa jatkoaskeleista ja riittävää sitoutumista ympäristövaikutusten arvioinnin kustannusten kattamiseen yhteisvastuullisesti ei valitettavasti löytynyt. Pielisen säännöstelyä on takaiskusta huolimatta pyrittävä viemään eteenpäin intressit yhteen sovittaen. Valtion on turvattava omalla rahoituksellaan mm. välttämättömän YVA-menettelyn rahoitus. Suomen ympäristökeskuksen toimintojen vahvistaminen Joensuussa Perustelu: Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Joensuun toimipaikassa on 28 työntekijää, joista osa työskentelee Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselta vuoden 2010 alussa siirtyneessä laboratoriossa. Yhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa on läheistä. Toimintansa 1.1.2015 aloittanut Luonnonvarakeskus on Joensuussa tärkeä yhteistyökumppani sijoittuen samaan Metla-taloon. SYKEn Joensuun toimipaikan tutkimuksessa keskitytään monitieteiseen luonnonvarojen kestävän käytön, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen tutkimukseen. Painopisteet tarjoavat hyvän lähtökohdan toiminnan vahvistamiselle ja pitkän aikavälin kehittämiselle yhteistyössä alueen muiden toimijoiden eli Itä-Suomen yliopiston, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, EFI:n ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Vahvojen yhteistyöverkostojen lisäksi vakaa tutkimusrahoituksen saatavuus on 66 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 olennaisessa asemassa Joensuun toimipaikan roolin kehittämisessä. Joensuun ympäristömittaus- ja testauslaboratorio palvelee pääasiassa Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakuntia. Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 67 Liitteet Liite 1 68 Pohjois-Karjalan väestömuutokset 2014 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016 Liite 2 Liikevaihdon muutos vuoden 2014 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 69 www.pohjois-karjala.fi 70 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2016
© Copyright 2024