1
http://www.pohjois-karjalanmaakuntakorkeakoulu.fi/
http://www.lieksa.fi/maakuntakorkeakoulu
Yhteyshenkilö maakuntakorkeakouluasioissa Lieksassa: koulutuskoordinaattori Pasi Karonen, [email protected]
Lieksan koulutus- kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2014–2017
LKKIS 2014–2017
Kolmen lukuvuoden jakso: 1.8.2014–31.7.2017
Hyväksytty Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun paikallisen Lieksan ohjausryhmän kevätkokouksessa 14.5.2014 Lieksassa.
Vuosi 2013 oli Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun kahdeksas toimintavuosi. Maakuntakorkeakoulun toiminta perustuu verkostomaiseen yhteistyöhön eri toimijatahojen välillä lähtökohtanaan koulutustoimijoiden ja seutukuntien välinen vuorovaikutus ja kumppanuus. Maakuntakorkeakoulun ydin kiteytyy kolmeen kokonaisuuteen: koulutus, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä aikuisten koulutusvalintoja koskeva ohjaus ja neuvonta. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmat muodostavat toiminnallisen rungon ja tavoitteet. Suunnitelmat päivite-
2
tään vuosittain, ja niihin voi tutustua maakuntakorkeakoulun Internet-sivustossa: http://www.pohjois-karjalanmaakuntakorkeakoulu.fi/koulutus.
Ensimmäiset maakuntakorkeakoulutoimintana Lieksassa opintonsa suorittaneet sairaanhoitajat valmistuivat Karelia-ammattikorkeakoulusta 18.12.2013. Koulutus toteutettiin monimuoto-opintoina. Valmistuneet 16 sairaanhoitajaa suorittivat lähiopiskelunsa pääasiassa PohjoisKarjalan koulutuskuntayhtymän Lieksan ammattiopiston tiloissa. Heidän 3,5 vuotta kestäneet ja 210 opintopisteen laajuiset opintonsa koostuivat lähiopiskelutunneista luokka- ja simulaatio-oppimistiloissa sekä verkko-opinnoista. Opiskelijoilla oli lähiopetusta neljästä kahdeksaan päivää
kuukaudessa. Käynnissä on samoin opintomuodoin myös toinen sairaanhoitajakoulutus, jonka 150 opintopisteen laajuinen alkuosuus toteutuu
työvoimapoliittisena koulutuksena ja loppujen 60 opintopisteen osuus eli viimeinen lukuvuosi 2014–2015 varsinaisessa tutkintoon johtavassa
koulutuksessa. Loppusuoralla ovat vuoden 2011 alussa monimuotoisina alkaneet Karelia-ammattikorkeakoulun tradenomiopinnot, joiden yksi
opintopiiri on toiminut Lieksassa.
Lukuvuodeksi 2013–2014 käynnistyi sosiaalityön 25 opintopisteen laajuisten perusopintojen opetusyhteistyö Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston, Pohjois-Karjalan kesäyliopiston, Nurmeksen lukion ja Lieksan kansalaisopiston kesken. Perusopintokokonaisuuden 20 opiskelijasta kahdeksan on Lieksasta. Opintoihin sisältyvät luennot välitetään Joensuusta tai Kuopiosta verkkoteitse. Opiskelijoiden tukena ovat paikalliset tuutorit, jotka myös valvovat tentit, eikä omalta paikkakunnalta siten tarvitsekaan näiden perusopintojen takia matkustaa kertaakaan minnekään.
Maakuntakorkeakoulun koulutustoiminnan uudet avaukset vuonna 2013 painottuivatkin monimuoto- ja verkko-opiskeluun. Kehittämisja innovaatiotoimintaa suuntasi opetus- ja kulttuuriministeriön Karelia-ammattikorkeakoululle myöntämä ”ISAT – alueellinen innovaatiokeskusmalli” -projektimääräraha Pielisen Karjalaan. Opinto-ohjaus- ja neuvontatoimintaan taas sisältyi Lieksassa yleistä tiedotusta joukkoviestimien
kautta, yleisötilaisuuksissa ja muin sopivin keinoin, tuutorointia ja opiskelun ryhmäohjausta sosiaalityön perusopinnoissa sekä tarvittaessa hen-
3
kilökohtaista ohjausta esimerkiksi opintoihin hakeuduttaessa. Henkilökohtaisen ohjauksen tarvetta oli erittäin harvoin, mutta silloin tyypillisesti
tavallista mutkikkaammissa tilanteissa, kun vastattiin työ- ja elinkeinotoimiston avunpyyntöihin; tilanne jatkunee samanlaisena.
Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun kokonaisuuteen voi tutustua sen toimintakertomuksesta vuodelta 2013: http://www.pohjoiskarjalanmaakuntakorkeakoulu.fi/files/maakuntakkoulu-toimintakertomus2013.pdf. Pielisen Karjalan painoarvo on melko huomattava.
Kaupungin strategia, seutukaupunkiohjelma
ja paikallisen työryhmän tuoreimmat linjat
Lieksan kaupungin strategia 2020 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 27.1.2014: § 8, http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/Dynasty/Lieksa/kokous/20141514-8.HTM ja http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/Dynasty/Lieksa/kokous/20141514-8-1.PDF.
Maakuntakorkeakoulutoiminnan ydintoimintakokonaisuuksien kannalta ja hieman yleisemminkin voi kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin strategian kohtiin. Ne sijoittuvat osin päällekkäinkin eri toimintakokonaisuuksien alueille, ja sen takia luettelossa alla on toistoa. Kursivoinnit on lisätty tässä.
Koulutus

Kaupungin toiminta-ajatukseen sisältyy seutukaupungin käsite; ks. tästä asiasta jäljempänä.

Väestörakenteen ja elinkeinorakenteen muutos sekä ammattitaitoisen työvoiman tarjonnan väheneminen lisäävät laadukkaan
ammatillisen koulutuksen merkitystä.

Vahvistamme toisen asteen koulutuksen (lukio ja ammatillinen koulutus) yhteistyötä, toimintaa ja asemaa.
4

Verkostoidumme kansallisten ja kansainvälisten koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa.

Matkailun kehittämisessä tukeudumme luontaisiin vahvuuksiimme. Majoituskapasiteetin lisääminen ja ohjelmapalvelujen kehittäminen ovat keskeisiä tavoitteitamme.

Huolehdimme henkilöstömme ammatillisesta, fyysisestä ja psyykkisestä työkuntoisuudesta vastuullisesti.
Kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Verkostoidumme kansallisten ja kansainvälisten koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa.

Hyödynnämme elinkeinoelämän rakennemuutoksen tarjoamat mahdollisuudet.

Matkailun kehittämisessä tukeudumme luontaisiin vahvuuksiimme. Majoituskapasiteetin lisääminen ja ohjelmapalvelujen kehittäminen ovat keskeisiä tavoitteitamme.
Aikuisten koulutusvalintoja koskeva ohjaus ja neuvonta

Hyödynnämme maahanmuuttajaväestön työpanosta ja osaamista.

Huolehdimme henkilöstömme ammatillisesta, fyysisestä ja psyykkisestä työkuntoisuudesta vastuullisesti.
Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa keskuksia tai keskuspareja, mutta eivät ole maakuntiensa
keskuksia. Seutukaupungit ovat työssäkäyntialueen keskuksia. Pohjois-Karjalan pohjoispään kunnista Lieksa ja Nurmes kuuluvat seutukaupunkiverkostoon. Suomen Kuntaliitolla on seutukaupunkipolitiikkaohjelma 2009–2015: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/tuke/hankkeet/seutukaupungit/politiikkaohjelma/Documents/seutukaupunkiverkostoB5.pdf.
5
Politiikkaohjelma tähtää itseään pidemmälle, vuoteen 2020 (s. 5). Muutamia kursivointeja on nimenomaan maakuntakorkeakoulumielessä keskeisten asioiden korostamiseksi lisätty seuraavassa.
Vuonna 2020 seutukaupungit ovat saaneet viestinsä kuulluksi ja vakiinnuttaneet asemansa elinvoimaisina asuinpaikkoina, joissa
on tarjolla laadukasta koulutusta, kehittyviä ja uutta tekniikkaa soveltavia yrityksiä ja työpaikkoja sekä hyvä ja monipuolinen palvelutarjonta inhimillisessä asuinmiljöössä.
Koulutus on politiikkaohjelmassa keskeisessä asemassa, toisena keihäänkärkenä neljästä (s. 6) ja ensimmäisenä teemana kuudesta (s. 9):
2. Koulutus ja yritystoiminnan edistäminen ”Koulutus ratkaisee kaiken!”
Luodaan rahoitus- ja rakenneratkaisuja koulutuksen kehittämiseksi ja yritystoiminnan edellytysten edistämiseksi seutukaupungeissa.
Teemaosiossa ”1. Osaaminen, koulutus ja työvoima” esitetään tavoite puolestaan seuraavasti.
Politiikkaohjelman tavoitteena on edistää koulutetun työvoiman saatavuutta elinkeinoelämän ja julkisten palveluiden turvaamiseksi seutukaupungeissa. Ohjelman tavoitteena on lisäksi kiinnittää huomiota toimivan mallin luomiseen työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi koulutuspalveluita kehittämällä. Seutukaupunkien tarjoamat opiskelumahdollisuudet tulee turvata kilpailukykyisinä yhteistyössä maakuntakeskusten kanssa.
6
o Seutukaupungeissa on monipuolinen koulutustarjonta ammatillisesta opetuksesta korkeakouluopetukseen seudun elinkeinoelämän rakenne ja tarve huomioiden.
o Kouluttaa riittävästi sekä nuorisoasteella että aikuisväestön osalta ammattitaitoista ja osaavaa työvoimaa seutukaupungeissa.
o Edistää ammatillisen koulutuksen sekä yritys- ja elinkeinoelämän yhteistyötä.
o Huolehtia pätevien ja osaavien opettajien rekrytoinnista seudun oppilaitoksiin.
o Vahvistaa nuorten koulutustakuuajattelua, kehittää yhteistyössä seudullista koulupudokastyöskentelyä, tavoitteena 100prosenttinen koulutusaste 18 vuotta täyttäneillä.
o Kehittää työperäiseen maahanmuuttoon toimiva malli, jossa on huomioitu ammatillinen täydennys- ja kielikoulutus sekä
perheiden asettuminen paikkakunnalle.
o Vaikuttaa maakuntaliittojen tavoitteisiin koulutuspolitiikassa seutukaupungit huomioiden.
o Pitää nuorten opiskelijoiden koulumatkan pituus kohtuullisena.
Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun paikallisen Lieksan työryhmän talvikokouksessa 29.1.2014 päätettiin lisäksi edetä koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnittelussa 2014–2017 tällaisten linjojen mukaisesti:
o Mitä toimintaa tavoitellaan erityisesti tänä vuonna ja millaisiin suuntiin tähdätään eteenpäin: Tutkintokoulutukset ovat nykyisellään pitkiä, mutta lyhentynevät tulevaisuudessa. Elinikäisen oppimisen ja eri elämänvaiheiden valintojen kannalta
opinto-ohjaus tarpeen. Oppimisen tavatkin ovat muuttuneet. Oppisopimusjärjestelmä on hyvä, mutta yrittäjille raskas.
Maakuntakorkeakoululta toivotaan osaamis- ja koulutustarpeiden tuomista näkyville. Tutkintotavoitteisten koulutusten
7
saaminen eri paikkakunnille on kuitenkin vaikeaa, ja avoin ammattikorkeakoulu, avoin yliopisto ymv. muodot ovat joustavampia.
o Aidosti paikasta riippumattomat etäopinnot, mielellään usein myös aikariippumattomuus tai esimerkiksi ainakin opetuksen sijoittaminen muihin ajankohtiin kuin tavanomaisiin arkityöpäiviin sekä modulaarinen ajattelu (= kurssien, opintokokonaisuuksien tmv. elementtien tarjoaminen tutkintojen aloituksiksi ja osiksi sekä täydennyskoulutukseksi) todettiin tarpeellisiksi. Karelia-ammattikorkeakoulussa on vireillä oppimis- ja palveluympäristöjä koskeva hankeidea, ja maakuntakorkeakoulu on hyvä ottaa sellaiseen kehitystyöhön mukaan juuri etäopintomahdollisuuksien kehittämisen takia.
o Suunnittelua kannattaa viedä eteenpäin niin, että muistetaan maakuntakorkeakoulun kaikki kolme päätehtävää.
Koulutustarpeita lähivuosina
– tutkinnot ja niiden elementit
Vaikka onkin todettu, että tutkintotavoitteisten koulutusten saaminen eri paikkakunnille on vaikeaa, ei tavoitteesta ole syytä luopua, kahdesta syystä:

Potentiaaliset opiskelijat ovat usein aikuisia, perheellisiä ja työssä käyviä. Heidän olisi vaikeaa tai mahdotonta lähteä opiskelemaan
toiselle paikkakunnalle – tai sitten muutto muualle jäisi monesti epäilemättä pysyväksi.

Opiskeluaikainen verkottuminen omalla paikkakunnalla: harjoittelupaikkoihin saadaan harjoittelijoita, monenlaisille projekti- ja
opinnäytetöille löytyy paikallisesti relevantteja aiheita, ja työllistymisen kannalta saadaan toimivaksi ketju harjoittelujaksoista ehkä määräaikaisten tehtävien kautta pysyviin töihin.
8
Tarkastelujaksolla 2014–2017 voidaan nähdä ainakin seuraavanlaisia täysimittaisten tutkintotavoitteisten koulutusten tarpeita. Eri aloja
ei ole näissä koulutustarveluetteloissa esitetty missään erityisessä tärkeys- tai muussa järjestyksessä, vaan numerointi on mukana ainoastaan
helpottamassa asioihin viittaamista.
1. Tradenomit
Tarvetta tradenomeille lienee varsinkin eläköitymisten myötä sekä yrityksissä että julkisessa hallinnossa. Vähimmäistavoitteena
voi pitää monimuoto-opintoteitse tapahtuvan tradenomiopiskelun paikallista opintopiiriä. Sellaisesta on kokemusta jo entuudestaan, ja tällaisen opintopiirin vetäminenhän voitaisiin myös järjestää samalla tavoin kuin avoimen yliopiston paikallinen tuutorointitoiminta.
2. Sairaanhoitajat
Kaksi maakuntakorkeakoulutoimintana Lieksassa toteutettua tai toteutettavaa sairaanhoitajakoulutusta ei vielä riitä: ”Sairaanhoitajaopintojen uusi ryhmä on ehdottomasti edelleenkin harras toiveemme ja tulevaisuuden ’pelastusrenkaamme’. Sairaanhoitajista on meillä melkein jatkuva pula. Entisiä siirtyy eläkkeelle kovaa kyytiä ja jonkin verran tapahtuu luonnollisesti myös paikkakunnalta poismuuttoa, joten uusia hoitajia tarvittaisiin ehdottomasti. Kokemuksemme paikallisesta koulutuksesta on ollut positiivista
ja voi sanoa pelastuksemme. Koulutukseen hakeutuneet ovat hyvin sitoutuneita työskentelemään Lieksassa jatkossakin.” (Johtava
hoitaja Elena Olsonen, terveystoimi, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, Lieksan kaupunki, 28.2.2014.)
Sekä joulukuussa 2013 päättyneen että edelleen vielä jatkuvan koulutuksen yhteydessä on myös todettu, että yhteistyö Lieksan
ammattiopiston kanssa on sujunut erinomaisesti. Ammattiopiston lähihoitajakoulutus tarjoaa muutenkin pohjaa hoiva-alalle – ja
9
onhan ammattiopiston kanssa samoissa tiloissa toimivassa Lieksan aikuisopistossa alkamassa 31.3.2014 myös työvoimapoliittisesti
toteutettava yhdeksänkuukautinen hoiva-avustajakoulutus.
Sairaanhoitajakoulutuksen toteuttaminen osin työvoimapoliittisena ja osin varsinaisena tutkintoon johtavana koulutuksena on jatkossakin selvittämisen arvoinen malli, ja sellainen vastaisi myös seutukaupunkistrategian toisena keihäänkärkenä olevaa ajatusta
rahoitus- ja rakenneratkaisujen luomisesta koulutuksen kehittämiseksi.
3. Tekniikan alan diplomikoulutus
Karelia-ammattikorkeakoulu on hakenut opetus- ja kulttuuriministeriöstä erillismäärärahaa tekniikan alan diplomikoulutuskokeiluun. Kokeilun tavoitteena olisi pilotoida 120 opintopisteen eli amk-insinöörikoulutuksen puolikkaan laajuista diplomia yhteistyössä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa. Asiassa odotetaan seuraavaksi tulosneuvotteluvaihetta ammattikorkeakoulun sekä opetus- ja kulttuuriministeriön välillä keväällä 2014.
Varmaankin kaksivuotinen diplomikokonaisuuskoulutus voisi toimia hyvänä alkuna täysimittaisille insinööriopinnoille, ja erityisesti
automatiikka- ja prosessialoilla olisi saatavissa synergiaetua Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Lieksassa toimivasta prosessiteollisuuden koulutuskeskuksesta Prosessimosta sekä Lieksan ammattiopiston prosessiteollisuuden perustutkinnon kemiantekniikan ja paperiteollisuuden koulutusohjelmista.
Pielisen Karjalassa tehtiin insinööriosaamiskartoitus vuonna 2013, eikä Lieksan suuryritysten insinööritarve lähitulevaisuudessa
vaikuttanut kovin suurelta. Esitettiin kuitenkin mm. nykyisten insinööriopiskelijoiden ja Pielisen Karjalan yritysten yhteistyön lisää10
mistä, valinnaisiin ja avoimen amk:n opintoihin räätälöityjä opintojaksoja alueen suurten yritysten tarpeet huomioon ottaen ja
paikallisia toimijoita kuten esimerkiksi Prosessimoa hyödyntäen, tiivistä yhteistyötä koulutuskuntayhtymän hallinnoiman Väyläprojektin kanssa, jossa luodaan joustava väylä eri paikkakunnilla olevien ammattiopistojen opiskelijoiden amk-jatko-opintoihin, sekä insinööriopintojen monimuotoistamista ja verkko-opintojen mahdollistamista. Kaikkiin näihin tavoitteisiin vastaisi tekniikan
alan diplomikoulutus hyvin.
4. Sosionomit
Sosionomien osaopintoja on kuluvana ja osin ensi vuonna määrä olla Pielisen Karjalassa vireillä kahdellakin tavalla. Karelia-ammattikorkeakoululla on Nurmeksessa käynnissä kevätkaudella 2014 sosionomiopintojen 21,5 op:n opintokokonaisuus, ja Lieksan kristillisessä opistossa on syksyllä alkamassa vuoden pituinen ”Sosiaalialan valmistava (AMK) linja” yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun ja neljän muun kansanopiston kanssa. Luonteva jatko olisi toteuttaa monimuoto- ja opintopiiriperustaisesti koko tutkintotavoitteinen koulutus; opintopiirin järjestelyjen suhteen voi asiaa verrata edellä mainittuihin tradenomiopintoihin.
5. Matkailuala
Lieksan kaupungin strategiassa 2020 mainitaan matkailun ja siinä yhteydessä mm. ohjelmapalvelujen kehittäminen. Pohjois-Karjalan aikuisopistolla on soveltuvaa, näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta, josta osa monimuotoistettua – ks. erityisesti matkailun
ohjelmapalvelujen
ammattitutkinto,
http://pkky.fi/hakijalle/koulutustarjonta/matkailu-ravitsemis-ja-talousala/matkailuala/Si-
vut/matkailun-ohjelmapalvelujen-ammattitutkinto.aspx –, ja jälleen voisi ehkä tulla kysymykseen paikallinen, tuutoriohjattu opintopiiri.
11
Aidosti paikasta ja mielellään usein myös ajasta riippumattomien – tai vähintään muina ajankohtina kuin tavanomaisina arkityöpäivinä toteutettavien – sekä modulaaristen opintojakso-, opintokokonaisuus-, täydennys- ja vastaavantyyppisten koulutusten puolella voidaan taas nähdä ainakin seuraavanlaisia tarpeita. On hyvä tietoisesti huomata, että monilla aloilla voivat jo olemassaolevan tutkinnon oheen suoritettavat
tietynlaajuiset opinnot antaa kelpoisuuden eli että uuden ammattipätevyyden voi toisinaan saada pelkästään vanhaa tutkintoa täydentämällä.
6. Sosiaalityö
Sosiaalityön perusopinnot ovat 25 op:n laajuisina käynnissä 2013–2014 maakuntakorkeakoulun ja kesäyliopiston organisoimina
etä- ja monimuoto-opintoina kuviossa Kuopio–Joensuu–Lieksa–Nurmes. On jo ollut alustavasti esillä jatkoajatus sosiaalityön aineopinnoista 2014–2015 samanlaisin järjestelyin.
Sosiaalityöntekijän kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu
pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä (laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön
kelpoisuusvaatimuksista, 272/2005, 3 §, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050272#P3). Kiinnostusta alan opintoihin
kuitenkin on, Lieksassa kuluvana talvena peräti kahdeksalla perusopintojen suorittajalla, sosiaalityöntekijöistä on puutetta, ja
mahdollisesti sosiaalityön opinnot voivat toimia myös ammattitaitoa lisäävänä täydennyskoulutuksena, vaikka sosiaalityöntekijän
kelpoisuutta ei tavoitteena aina pidettäisikään.
Aineopintojen rinnalla on toisena kysymyksenä, olisiko aihetta uusia heti perään myös sosiaalityön perusopintokokonaisuus.
12
7. Kirjastoala
Kirjastonhoitajista on pahasti puutetta, ja tilanne vain heikkenee eläköitymisten myötä. Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla joko yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai
jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot (valtioneuvoston asetus kirjastoista, 406/2013, 4 §:n 2 momentti, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130406#P4). Korkeakoulutetun henkilöstön osuus on Pohjois-Karjalassa kuitenkin vain 32 %. Koko maassa luku on 38,2 %. Eläköityminen kirjastoalalla kirpaisee myös eniten näitä korkeakoulutettuja. (Sivistystoimentarkastaja Eeva Hiltunen, opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, ItäSuomen aluehallintovirasto, 21.2.2014.)
Mainittu valtioneuvoston asetus kirjastoista tuli voimaan 1.7.2013. Sen viides pykälä määrittelee siirtymäajan: kunnan kirjastolaitoksen tulee täyttää säädetyt koulutetun henkilöstön osuutta koskevat vaatimukset viiden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta.
Pohjois-Karjalan kesäyliopisto on hakenut Tampereen ja Oulun yliopistoilta järjestämisoikeutta informaatiotutkimuksen opintoihin. Tampereelta tuli kielteinen päätös opettajaresurssien vähyydestä johtuen. Myös Oulusta tuli kielteinen päätös lukuvuodelle
2014–2015, koska informaatiotutkimuksen perusopintojen osalta oppiaineessa on käynnistetty opetussuunnitelmauudistus, jota
työstetään tuon ensi lukuvuoden ajan. Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus käynnistyy oppiaineessa syksyllä 2015, ja Oulun avoimen yliopiston pyrkimyksenä on saada yhteistyöoppilaitoksille opintojen järjestämisoikeuksia lukuvuodelle 2015–2016.
(Koulutussuunnittelija Minna Karjalainen, Pohjois-Karjalan kesäyliopisto, 26.2.2014.)
13
Syksystä 2015 laskienkin olisi vielä kolme vuotta aikaa ennen kuin kirjastoasetuksen siirtymäaika päättyy kesällä 2018, ja se riittäisi: perusopintoihin vuosi, aineopintoihin puolitoista tai kaksi vuotta. Monimuoto- ja etäopintojen käytännön toteuttamistavalle
löytyisi jälleen erinomainen ennakkotapaus ja malli sosiaalityön perusopintojen järjestämisestä.
8. Vastaanottohoitajat
Vastaanottohoitajien erikoistumiskoulutustasoiseen täydennyskoulutukseen on tarvetta kaupungin terveystoimen palveluja kehitettäessä. Tulevaisuudessa siirrytään yhä enemmän hoitajavastaanottotoimintaan, ja niinpä pitäisi vahvistaa vastaanotolla työskentelevien hoitajien teoreettista ja kliinistä osaamista. Esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulussa on aikaisemmin toteutettu
”Asiantuntijahoitaja vastaanottotoiminnassa” -nimiset, 30 opintopisteen laajuiset ammatilliset erikoistumisopinnot, jollaiset näyttäisivät suorastaan ihanteellisilta. Koulutuksen osa-alueina olisivat terveyttä edistävä toiminta, kulttuurien kohtaaminen, vuorovaikutusosaaminen mukaanlukien eettiset ja juridiset asiat sekä kliinisen tutkimisen ja terveydentilan arvioinnin osaaminen.
(Alkup. http://www.kamk.fi/loader.aspx?id=396681bc-5cc1-4d02-9e02-8e7c3639f31e; johtava hoitaja Elena Olsonen, terveystoimi, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, Lieksan kaupunki, 4.3.2014.)
9. Matkailuala
Lieksan kaupungin strategiassa 2020 mainitaan matkailun kehittäminen ja siinä yhteydessä mm. ohjelmapalvelujen kehittäminen.
Yksittäisten opintojaksojen tai vastaavien mielessä on lukuvuonna 2013–2014 yritetty Karelia-ammattikorkeakoulun ja Lieksan
kansalaisopiston yhteistyönä käynnistää kahta eri kurssia: venäläinen asiakkaana ja kuluttajana sekä matkailupalveluiden turvallisuus. Kumpikin peruuntui ilmoittautuneiden määrän vähyyden vuoksi. Toisaalta oli Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES:in
loppuvuonna 2013 järjestämissä kahdessa matkailun turvallisuuspassikoulutuksessa kohtalainen osanotto.
14
Karelia-ammattikorkeakoulu tekee kevään 2014 aikana matkailualan koulutustarvekartoituksen Pielisen Karjalassa, mutta sen tulokset eivät ennätä tähän KKI-suunnitelmaan, jonka on valmistuttava jo aivan alkukevään aikana. Tietenkin tuloksia voidaan ottaa
huomioon myöhemmin, ja sitä paitsi oli aihepiiri laajan keskustelun kohteena jo maakuntakorkeakoulun paikallisessa Lieksan työryhmässä 25.9.2013, jolloin oli asiantuntijoina kutsuttu mukaan Suomen Restonomit – SURE ry:n puheenjohtaja Arto Hiltunen sekä Karelia-ammattikorkeakoulun Luovan talouden keskuksesta johtaja Raimo Moilanen ja koulutus- ja kehittämispäällikkö Mervi
Heikkinen:
Aihe todettiin hyvin ajankohtaiseksi, koska Karelia-ammattikorkeakoulussa oli parhaillaan käynnissä opetussuunnitelmien uudistustyö. Uusiin opetussuunnitelmiin on tulossakin melko iso määrä täydentäviä ja profiloivia elementtejä tai moduuleita, joita keskustelussa nimenomaan kaivattiin esimerkiksi matkailu-, ruokaravintola- ja liikkeenjohtoalueille; erilaiset anniskelu-, hygieniapassi-, turvallisuuspassi- ym. pienimittaiset pätevyyskorttikoulutukset ovat lisäksi soveltuvia pikkupaketteja opintojen räätälöinnissä. Matkailun suhteen on myös yhteistyötä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa, ja kulttuurimatkailupuolellekin ollaan menossa. Todettiin moduuliajattelutapa ja restonomi-identiteetin säilyttäminen soveltuvammaksi etenemissuunnaksi kuin olemassaolevien koulutuslinjojen sekoittaminen joko restonomikoulutuksen sisällä tai esimerkiksi restonomi- ja tradenomikoulutusten välillä. Yksittäisiä opintojaksoja
tarvitaan myös avoimeen amk:hon; ehkä on maahan syntymässä myös diplomijärjestelmä, joka sisältäisi tutkintojen
osia.
15
Alan koulutuksen tarvekartoitus on tarpeen: esimerkiksi mikä on seutukunnan yritysten mielestä ravitsemuspalvelujen koulutuksen tai yleensä eri koulutusosioiden tarve, Venäjä-osaamisen tarve mahdollisen viisumivapauden myötä
– eikä pelkästään venäjän kielen mielessä, vaan myös mm. muutenkin venäläisen asiakkaan kohtaamista ajatellen –,
turvallisuuskysymykset, sähköinen liiketoiminta? Oman lähialueen matkailun korostaminen restonomikoulutuksessa
ainakin nähtiin keskustelussa tärkeäksi, ja matkailualan markkinointiosaamisen puute seudulla nähtiin kompastuskiveksi.
Nurmeksen ammattiopistossa loppuu matkailukoulutus, ja se keskittyy toisella asteella Joensuuhun. Catering-puolella ei Pielisen Karjalan ammattiopistoissa ole nähtävissä muutoksia. Todettiin tärkeäksi Väylä-hanke ammattiopisto- ja
ammattikorkeakoulutasojen välillä: yhteisiä elementtejä koulutuksissa on, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen toimii mutta vaihtelevasti, ja yhteensä 3 + 3,5 vuoden opiskeluaika olisi hyvä saada tiivistetyksi vaikkapa viiteen vuoteen. Toisaalta alalla myös arvostetaan työkokemusta opintojen ohessa, jotta voisi työllistyä asiantuntijatehtäviin, joten usein mennäänkin toisen asteen tutkinnon jälkeen työhön, ja amk-opinnot tulevat
vasta myöhemmin.
Marjaana Pyykön ja Nina Sahasen opinnäytetyö ”Pielisen Karjalan ohjelmapalveluyritysten tarvekartoitus” vuodelta 2011 silloisen
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun matkailun koulutusohjelmassa puolestaan totesi yhteenvedossaan, http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/34255/pyykko_marjaana_ja_sahanen_nina_2011_10_28.pdf?sequence=1, s. 2/148: ”Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että Pielisen Karjalassa on runsaasti luontoaktiviteetteja tarjoavia ohjelmapalveluyrityksiä ja tarjonta
on monipuolista. Ohjelmapalvelualalle tyypillinen kausiluonteisuus ja alueen pienet matkailijamäärät heikentävät yritysten kan16
nattavuutta, minkä vuoksi useissa yrityksissä ohjelmapalvelutoiminta on sivutoimista. Yritysten keskeiset kehittämistarpeet liittyvät markkinointiin, myyntiin sekä toiminnan kehittämiseen ympärivuotisemmaksi. Yhteistyötä kehittämällä on mahdollista parantaa yritysten toimintaedellytyksiä.”
10. Muut alat
Sopivalla tavalla kohdennettujen korkeakouluopintojen johdatuskurssien, kielikurssien ja vaikkapa vapaavalintaisiksi opinnoiksi
luettavien muidenkin opintojaksojen järjestäminen kansalaisopiston välityksellä saattaisi hyvinkin olla tarpeellista. Irrallisina, mihinkään suurempaan opintoprojektiin sitomattomina eivät tällaiset kurssit kuitenkaan ilmeisesti vedä.
Teollisuus- tai muiden yritysten kannalta olisi hyvä olla opintotarjotin, josta voisi poimia opintojaksoja. Näidenkin tulisi olla työn
ohessa esimerkiksi oppisopimuskonseptilla suoritettavia, yritykselle ilmaisia. Aiheita mm. esimiestyö, tietotekniikka, asiakkuuksien
hallinta.
Henkilöstön resurssijohtamiseen ja strategiseen johtamiseen perehdyttävä opintojakso voisi olla tarpeen muuttuvien tilanteiden
keskellä elävässä kaupungissa. Mikäli osallistujia olisi muutenkin esimerkiksi kaikista Pielisen Karjalan kunnista, voisi myös opintopiirityyppisesti tapahtuva kokemusten ja ajatusten vaihto olla hedelmällistä.
17