SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄ EI OLE TILKKUTÄKKI.
5 | 2 015 TOIMIHENKILÖKESKUS JÄRJESTÖ ST TK : N LEHTI Taittuuko kasvu vai ovatko sen rajat taivaassa? Sivu 10 -11. Talouden Suomi-Ruotsi -maaottelussa naapuri johtaa. Sivut 18 -19. Kansainvaellus Euroopassa ennen näkemätöntä. Sivut 2 6 -27. Ylijohtaja Terhi Jär vikare : SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄ EI OLE TILKKUTÄKKI. Sivut 6 -9. Onko ruuan halpuuttaminen sen pilkkaamista? Sivut 2 8 -2 9. PÄÄKIRJOITUS [email protected] Onko yhteiskuntaa ilman sopimusta? » Yritys yhteiskuntasopimukseksi kaatui – toisen kerran. Pääministeri Juha Sipilä totesi, että edellytyksiä sitovan sopimuksen aikaansaamiseksi ei ollut ja ilmoitti, että hallitus tekee kilpailukyky-, tuottavuus-, säästö- ja leikkauspäätökset tykönään. Niitä odotellessa. Jotenkin tuntuu siltä, että vaikka työmarkkinajärjestöt ovat saaneet sapiskaa hitaudesta ja jähmeydestä, hallituskaan ei tunnu saavan mitään aikaan kovin nopeasti. Sikäli se on ymmärrettävää ja viisastakin, koska harvoin hosuen mitään hyvää syntyykään. Välistä tuntui siltä, että ilman yhteiskuntasopimusta Suomi lakkaa olemasta. Nyt tiedetään, että aurinko nousee edelleen. Yhteiskuntasopimus olisi ollut tärkeä vauhdittaja Suomen ponnistellessa vaikeuksista ulos, mutta sen merkitystä ei pidä liioitella. Hallituksellakin piisaa tekemistä omien rakenteellisten uudistusideoiden ja kärkihankkeiden vauhdittamisessa. Vaikka Suomen talouden ja työllisyyden tilanne on vakava, ei se niin vakava ole, etteikö ole aikaa harkita. STTK onkin viestittänyt hallituksen suuntaan, että viisas hallitus hakee ratkaisuja yhteistyön, ei sanelun kautta. Näyttää toki siltä, että hallituksen esityksissä tulee olemaan asioita, jotka kuumentavat palkansaajien ja liittojen tunteita. Etukäteen on viestitetty esimerkiksi työttömyysturvaan kohdistuvista uudistuksista. Kuun lopussa olemme viisaampia. STTK on omissa viesteissään painottanut työllisyyden merkitystä isossa kuvassa. Jos työttömyyden kasvu saadaan pysähtymään, Suomeen investointeja ja sitä kautta uutta työtä ja pyörät vähitellen pyörimään, päättämiltä leikkauksilta, silmittömältä säästämiseltä ja etujen heikennyksiltä voidaan säästyä. Myös velkaantuminen helpottaisi. Onneksi hyviäkin uutisia tipahtelee. Esimerkiksi laivateollisuudella näyttää olevan Suomessa edelleen tulevaisuus. Samoin metsäteollisuus osoittaa taas nousun merkkejä. Moni on ennakoinut työmarkkinoille levottomia aikoja siitä huolimatta, että työrauha on voimassa. On arveltu, että mitä kireämmälle hallitus säästö- ja leikkaussiimat vetää, sen tukalammaksi yhteistyö hallituksen ja työmarkkinapöytien välillä muodostuu. STTK:n puheenjohtaja on korostanut STTK:n olevan riippumaton työmarkkinakeskusjärjestö. Teemme yhteistyötä hallituksen suuntaan siitä riippumatta, mitkä puolueet siellä kulloinkin istuvat. Se ei tietenkään tarkoita, että kaikki kelpaisi ja se purematta nieltäisiin. (mlr) TAPETTI Marjat ropposiin sovussa » Tämä kesä ja edessä oleva syyskesä ovat olleet hienoa aikaa marjanpoimi- joille. Itse poimin heinäkuussa litratolkulla mustikoita ja nyt on puolukoiden aika. Vähän syksymmällä pakkasten edetessä luvassa on myös hienoa herkkua karpalosadon muodossa. Joka kesä Suomessa käydään ulkolaisia marjanpoimijoita koskeva keskustelu. Ensin ihmettely siitä, miksi marjanpoiminta ei enää kelpaa suomalaisten (nuorten) hommaksi. Sitten tulevat otsikot siitä, miten ulkolaiset marjanpoimijat ovat tulleet liian lähelle tontin omistajia ja kalistelu jokamiehenoikeuksien tarpeesta tai tarpeettomuudesta käynnistyy. Sen verran olen metsiä, soita ja ojanvarsia kolunnut, että ihmettelen heitä, jotka sättivät ulkomailta tulevia ahkeria ihmisiä. Kaikille riittää ja suurin osa jää edelleen metsiin ja soille. Jos oma marjapaikka on niin rakas, ettei sinne muita halua, poliisilla ja pyssyllä uhkailun sijaan voi ystävällisesti mennä kehottamaan vieraita poimijoita toisille alueille. Sopu antaa sijaa. Varsinkin maailman metsäisimmässä maassa. (mlr) STTK-lehti Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:järjestölehti 40. vuosikerta Julkaisija STTK ry Päätoimittaja, toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas Toimitus Käyntiosoite Mikonkatu 8 A, 6. kerros Postiosoite PL 421, 00100 Helsinki Puhelin (09) 13 15 21 Telefax (09) 652 367 Internet www.sttk.fi E-Mail STTK:n toimiston henkilöstö: [email protected] STTK-lehden posti: [email protected] Ilmoitukset Kaupalliset ilmoitukset, myynti, trafiikki ja laskutus: toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas Osoitteenmuutokset Osoitteenmuutokset tulee tehdä kirjallisesti omaan jäsenliittoon – EI keskusjärjestöön eikä lehden toimitukseen. Ulkoasu Ilkka Eskola/Hansaprint Oy Painopaikka HANSAPRINT 2015 / STTK15_05 Painos 40 000 Lehden paperi GalerieFine Silk 70g Kannen kuva Ylijohtaja Terhi Järvikare Kuva: Pekka Sipola Ilmestymis- ja aineistoaikataulu Numero 6/2015 Aineisto 24.8.2015 Ilmestyy 12.10.2015 ISSN 1237-9921 5 | 2 015 TOIMI HENKI LÖKES KUS JÄRJE STÖ ST TK : N LEHTI Taittuuko onko sen rajat kasv u vai taivaassa? Sivu 10 -11. Talouden -maaottelussa Suomi-Ruotsi naapuri johta a. Sivut 18 -19. Ylijo htaj a Terh i Jär vika re Kansainvaell us Euro ennen näke opassa mätöntä. Sivut 2 6 -27. SUOMEN VEROJÄRJ ES EI OLE TILK TELMÄ KUTÄKKI. : Sivut 6 -9. Onko ruua halpuuttamin n sen pilkkaam en ista? Sivut 2 8 -2 9. 2 sttk 5 * 2015 SISÄLLYS 2 Pääkirjoitus. 4 Lyhyesti. 5”Eikös ne liitot ole vain vanhoille?” 6 Suomi Euroopan kireimpiä verottajia. Suomalainen verojärjestelmä ei uuden ylijohtajan mielestä kuitenkaan ole tilkkutäkki. 10 Kasvun kattona ei edes taivas. Muutoksen vauhti vain kiihtyy. 12 Työttömyys selätetään aikuiskoulutuksella. Riina Nousiainen tietää, että työnantaja arvostaa koulutusta. Pekka Sipola 13 Yhdelle näistä vähemmistä Maahanmuuton rinnalla on muistettava, että Suomesta muuttaa joka vuosi kymmeniä tuhansia ihmisiä muihin maihin. Sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Tuomo Kurrin haastattelu aukeamalla 26-27. 14 Opiskeluajan työ tuuppaa työelämään. Valmistuvalle riittää paremmin pysyvämpääkin työtä, jos cv:ssä on opiskeluaikaista työntekoa. 16 Liikunta tekee hyvää – kunhan ensin lähtee liikkeelle. Liikkumattomuuden terveysvaikutusten sijasta pitäisi muistuttaa, miten hyvää oloa liikunta tuottaa. 18 Näin Ruotsissa. 20 Puhutaan hyvinvointivaltiosta. REMES 21 Yhteiskuntasopimus kaatui – asiat jäivät. 22 Tätä mieltä STTK. 23 Syö hyvin. 4 Euroopan muutettava 2 talouspolitiikkaansa 25 Voi hyvin. 6 EU maahantulon paineissa. 2 Kansainvaellukset ovat nyt historiallisen mittavia. 8 Reiluuttaminen vai 2 halpuuttaminen? Maatalousyrittäjiä kismittää ruuan polkumyynti. 30Kirjat. 31Ristikko. 3 sttk 5 * 2015 UUTISIA Koonnut: Tiina Laurila ja Marja-Liisa Rajakangas Samppa Koskela STTK:n eläke- ja sosiaaliturva-asiantuntijaksi Työterveyslaitos käynnistää yt-neuvottelut » Työterveyslaitos on ilmoittanut aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut laitoksen saaman valtionavun vähenemisen vuoksi. Yt-neuvottelut koskevat koko henkilöstöä, ja harkittavat toimenpiteet voivat johtaa enimmillään 200 työsuhteen päättymiseen. Yt-neuvottelut alkoivat viikko sitten ja kestävät vähintään kuusi viikkoa. Uudessa hallitusohjelmassa on työterveyslaitoksen valtionapuun kohdistettu viiden miljoonan euron leikkaus vuodesta 2016 lähtien. Sopeuttamistarpeeseen vaikuttavat myös hallituksen aiemmat kehysriihipäätökset, tuottavuusleikkaukset ja valtion tutkimuslaitosuudistuksen vaikutukset. Yhteensä suunnitellut leikkaukset vuosina 2013–2017 ovat lähes 15 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin 40 prosentin vähennystä laitoksen saamaan valtionapuun. Suurin vähennys, 7,8 miljoonaa euroa, kohdistuu vuodelle 2016. Toimintaa sopeutettu useaan otteeseen Työterveyslaitos on jo sopeuttanut toimintaansa vuosina 2013 ja 2014. Tuolloin käytyjen yt-neuvottelujen seurauksena laitos irtisanoi yhteensä noin 60 työsuhdetta ja muun muassa lakkautti Lappeenrannan aluetoimipisteensä. Työterveyslaitoksessa on tällä hetkellä noin 680 työsuhdetta. Toimenpiteet pyritään kohdistamaan siten, että Työterveyslaitos voi mahdollisimman hyvin tukea suomalaisen työelämän kehittämistä ja työhyvinvointia. 4 sttk 5 * 2015 Oikeustieteen ja kauppatieteiden maisteri Samppa Koskela (35) on aloittanut työnsä STTK:n eläke- ja sosiaaliturva-asioiden asiantuntijana. Koskela työskenteli aiemmin asiantuntijana Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston työttömyysturvayksikössä, missä hän vastasi työttömyysturvaasioista ja lausunnoista muutoksenhaku- ja valitusasioissa. Paula Aaltonen Kirkon alojen uusi toiminnanjohtaja Kirkon alojen hallitus on valinnut liiton uudeksi toiminnanjohtajaksi KTM Paula Aaltosen (54). Aaltonen seuraa tehtävässä eläkkeelle siirtyvää toiminnanjohtajaa Ritva Rasilaa. Aaltonen on aiemmin työskennellyt Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksen talousosastolla ryhmäpäällikkönä ja Helsingin yliopiston kvestuurissa eli talousosastolla palvelupäällikkönä. Aaltonen toivoo voivansa tuoda toiminnanjohtajan tehtävässä kirkkojen ja kristillisten järjestöjen työntekijöiden äänen kuuluviin. Hän pitää kirkkoja hyvällä tavalla yhteiskunnallisina vaikuttajina ja tahtoo olla aktiivinen yhteiskunnallinen toimija liiton jäsenten hyväksi. Pro: Investointipaketin kokoa kasvatettava Ammattiliitto Pron puheenjohtajan Jorma Malisen mukaan Aktian ja OP:n ekonomistien tuoreet talousennusteet korostavat hallituksen lupaaman investointipaketin tärkeyttä. – Investointipaketista ei pidä tinkiä. Hallituksen päätös 1,6 miljardin sijoittamisesta kärkihankkeisiinsa ja tiestön kunnostamiseen on vaatimaton panos kasvun tukemiseksi. Toivon, että luvatun tason lisäksi sen kasvattamista harkitaan vielä vakavasti, Malinen vaatii. Hän muistuttaa, että hallitusohjelmaa myötäilevä valtiovarainministeriön budjettiesitys supistaa leikkauksineen talouden kysyntää. Vaikka menokuri hidastaa velkaantumista ja tasapainottaa valtion taloutta, ei se auta taloutta ja investointeja kasvuun, vaan päinvastoin uhkaa hidastaa niitä. – Talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, mutta kasvulle sen mukana seuraava kysynnän heikentyminen on sen sijaan myrkkyä. Kaikki tietävät, ettei talous näillä eväillä nouse. Hallitus on valmistellut useamman kuukauden tulevia kärkihankkeitaan. Alun perin kärkihankkeiden sisältöä luvattiin esitellä yksityiskohtaisemmin jo kesällä, mutta toistaiseksi niistä on kerrottu vain hyvin niukalti. – On vain toivottava, että kärkihankkeet on rakennettu tehokkaimmalla mahdollisella tavalla Suomen taloutta uudistaviksi ja sen kasvua tukeviksi. Nyt on sijoitettava sinne, missä panostukselle saadaan parasta vastinetta, Malinen toteaa. Tehy: Työnantaja levitti palkankorotukset kuntasektorilla Yhteiskuntasopimuksen kaatumisen ja heikon taloustilanteen myötä julkisuudessa on muisteltu Tehyn vuoden 2007 palkkataistelua ja tuolloin tehtyjä palkankorotuksia sosiaali- ja terveysalan työntekijöille. Tuolloin saavutettuja palkankorotuksia on pidetty yhtenä syypäänä julkisen talouden huonoon tilaan. - On muistettava, että kyse oli nimenomaan koulutetun pienipalkkaisen naisvaltaisen hoitoalan palkkakuopan korjaamisesta. Tätä tavoitetta edistivät muun muassa samapalkkaisuusohjelma, hoitohenkilöstön palkkatason jälkeenjääneisyys kansainvälisissä vertailuissa ja alan henkilöstön karkaaminen muille aloille, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo. Vesivalo painottaa, että matalapalkkaiseen alaan kohdistunut palkkakuopan korjaus levisi kuntatyönantajan omasta aloitteesta koko kuntasektorille. - Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön palkkojen korottamista tuettiin hallitusohjelmassa ja myös poliittiset päättäjät olivat asian puolella. Alkuperäinen tavoite korjata sosiaali- ja terveysalan henkilöstön palkkoja valui hiekkaan nimenomaan työnantajan toimesta, Vesivalo muistuttaa. Vesivalo korostaa, että sosiaali- ja terveysalan palkat eivät edelleenkään ole korkeat. Esimerkiksi sairaanhoitajan tehtäväkohtainen palkka on 2 548 euroa ja lähihoitajan tehtäväkohtainen palkka on 2 155 euroa. - Ilmeisesti ei ole sallittua naisvaltaisen matalapalkka-alan nousta palkkakuopastaan. [email protected] KOLUMNI Koulutetusta sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä haetaan nyt turhaan syntipukkia tilanteelle. Katse pitäisi kääntää työnantajaan, Vesivalo sanoo. Jyty ja Pardia: Digitalisaatio ei ole mörkö Digitalisaatio voi luoda parempaa ja tuottavampaa työtä julkiselle sektorille. Tämä onnistuu vain, jos henkilöstö otetaan mukaan jo suunnitteluvaiheessa ja koulutetaan uusiin työvälineisiin. Digitalisaatio on jo muuttanut ja muuttaa edelleen julkisen sektorin työpaikkoja. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki ja Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Niko Simola näkevät digitalisaation hyvänä työkaluna, jos sen tavoitteena ei ole henkilökunnan vähentäminen vaan aidosti parempi työelämä. Digitalisaation avulla on mahdollisuus parantaa molemminpuolista joustavuutta ja kohdentaa olemassa olevien voimavaroja sinne, missä inhimillisyyttä ja ihmistä tarvitaan. Oikeasti toimivien ratkaisujen saavuttamiseksi työntekijät täytyy ottaa mukaan jo suunnitteluvaiheessa ja varmistaa, että he saavat kaiken irti uusista työn apuvälineistä. Työpaikoilla onkin kiinnitettävä huomioita jatkuvaan osaamisen kehittämiseen ja kouluttamiseen. Puheenjohtajat muistuttavat, että poistuvien työtehtävien tilalle syntyy uusia. Ensisijaisesti työntekijöitä on irtisanomisten sijasta uudelleenkoulutettava. Erto: Mainosalan myynti kasvussa, työllisyys ei Mainostoimistojen, markkinointitutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaisista 83 prosenttia odottaa myynnin kasvavan tai pysyvän ennallaan omalla työpaikallaan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Myynnin heikkenemistä odottaa 17 prosenttia. Työllisyys ei ole parantumassa. – Mainos-, media- ja viestintäala kasvaa, mutta työllisyyden parantuminen antaa vielä odottaa itseään. Alan ammattilaiskyselyssä 38 prosenttia odottaa myynnin kasvua omalla työpaikallaan seuraavan kuuden kuukauden aikana ja 45 prosenttia myynnin pysymistä ennallaan. Ammattilaisista 22 prosenttia odottaa oman työpaikkansa henkilöstön määrän kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana ja 25 prosenttia odottaa määrän laskevan. Alan heikko työllisyys ei ole parantumassa lähiaikoina, toteaa Toimihenkilöliitto ERTO ry:n puheenjohtaja Juri Aaltonen. – Mainos-, media- ja viestintäalalla tehdään paljon ylitöitä ja ne korvataan kohtuullisesti. Kuitenkin alalla rikotaan edelleen työaikalakia jättämällä työaikalain määräämät ylitöiden korotusosat maksamatta korvaamalla ylityö esimerkiksi vapaana tunti-tunnista -periaatteella, Aaltonen toteaa. Tiedot ilmenevät Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja sen jäsenjärjestö Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset MaMa ry:n kyselytutkimuksesta. Vietä sinäkin kunnon työn päivää Kunnon työn päivänä 7. lokakuuta juhlitaan hyvää työelämää ja mahdollisuutta vaikuttaa sen kehittämiseen. Kunnon työn päivää vietetään samaan aikaan arviolta 60 maassa. Suomessa teemapäivää vietetään jo kahdeksatta kertaa. Kunnon työn ehdot toteutuvat vain harvalla työntekijällä maailmassa. Siksi Kunnon työn päivänä muistutetaan, että jokaisella on oikeus kunnon työhön ja elämiseen riittävään palkkaan. Samalla iloitaan siitä, mikä suomalaisessa työelämässä on kohdallaan. Kunnon työn päivän taustalla vaikuttavat SAK, STTK, Akava ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK sekä Työelämä 2020 -hanke. STTK:ssa lisätietoja antaa [email protected] Seuraa myös verkkosivujamme. ”Eikös ne liitot ole vain vanhoille?” » Vain joka toinen työelämään tuleva liittyy ammattiliiton jäseneksi. Jäseneksi ei liitytä, koska nuoret eivät koe henkilökohtaista tarvetta liittymiseen. Nuoret kyllä arvostavat ammattiliittoja ja niiden työn tuloksia. He kokevat ammattiliittojen olevan asiantuntevia ja vaikuttavia, mutta varsinainen syy liittyä jäseneksi puuttuu. Tämä ilmenee STTK:n teettämästä tutkimuksesta. Liiton aktiivit ja luottamusmiehet tietävät, miten merkittävä tuki ammattiliitto on työelämässä aivan kaiken ikäisille. Ammattiliitto vahvistuu vain uusien jäsenten myötä. Aktiivien tärkeä tehtävä on luoda työpaikan uusille työntekijöille positiivinen kuva ammattiliitoista ja kertoa, miksi juuri hänen kannattaisi liittyä ammattiliiton jäseneksi. Ikään kuin ”auttaa” tekemään päätös liittyä ammattiliiton jäseneksi. Luottamushenkilöt ja muut aktiivit ovat avainasemassa jäsenyyden hyötyjä arvioitaessa. STTK:n teettämässä tutkimuksessa ilmeni, että yhä useampi liittyy ammattiliiton jäseneksi, kun opiskelutai työkaveri sitä suosittelee. Aktiivi on tämä kaveri. Kannustan STTK-laisten liittojen aktiiveja ja luottamusmiehiä nostamaan keskusteluun liiton jäsenyyden omalla työpaikalla aina ja erityisesti 2. - 6. marraskuuta STTK-laisen Liittoviikon aikana. Jäsenyydestä keskustelu voi tapahtua esimerkiksi hauskalla yhteisellä tempaisulla, yhteisen kahvitauon aikana, jakamalla tietoa työkavereille ja kehottamalla menemään verkkosivuille tutustumaan liittojen työhön. Tempauksia toivon jaettavan sosiaalisessa mediassa. Siispä toimeen, aktiiviset jäsenet ja luottamusmiehet. Seuratkaa liittonne ilmoittelua ja osoitetta www.sttk.fi/liityliittoon Juska Kivioja Kirjoittaja on STTK:n järjestöpäällikkö 5 sttk 5 * 2015 6 sttk 5 * 2015 Ylijohtaja Terhi Järvikare: SUOMI ON EUROOPAN KIREIMPIÄ PALKKAVEROTTAJIA Valtiovarainministeriön uuden vero-osaston ylijohtajan Terhi Järvikareen mielestä ongelmana on myös korkea rajaveroaste. » 7 sttk 5 * 2015 * Teksti: UP/Mika Peltonen * Kuvat: Pekka Sipola » altiovarainministeriön vero-osaston ylijohtajan Terhi Järvikaren mukaan työn verotuksen kireys on yleisesti tunnistettu ongelma Suomessa. – Työn kireälle verotukselle pitäisi pystyä tekemään jotakin, mutta valtiontalouden suuren alijäämän takia joudumme olemaan aika varovaisia uudistuksissamme, Järvikare kertoo. Terhi Järvikaren mukaan Suomessa tehtiin palkkaveron kevennyksiä useana vuonna peräkkäin 1990-luvun laman jälkeen aina 2010-luvulle asti. – Painopistettä on siirretty kulutusverotuksen puolelle, joka on kasvun kannalta se vähemmän haitallinen vero. Pelkillä verotuksen muutoksilla Suomen taloutta ei Järvikaren mukaan kuitenkaan pystytä pelastamaan. – Meillä on rakenteellisia ongelmia ja niiden ratkaisut löytyvät ihan muualta kuin verotuksesta. Verotuksen puolella työn verotusta voitaisiin edelleen alentaa. mukaansa saada yritykset pysymään Suomessa, säilyttää työpaikat täällä ja saada yritykset investoimaan. – Joitakin pieniä positiivisia merkkejä on ollut näkyvissä. Tavoitteemme on ollut houkutella myös uusia toimijoita Suomeen, mutta tällaiset vaikutukset tulevat vasta pitkällä aikavälillä. Kulutusverotuksessa Suomi on kireimpien verottajien joukossa, mutta korkeampiakin verokantoja löytyy. Meillä yleinen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia, kun se Ruotsissa ja Tanskassa on 25 prosenttia. – Unkarissa on menty 27 prosenttiin, mikä taitaa olla Euroopan korkein. Suomen etuna eurooppalaisessa kilpailussa on Järvikaren mukaan verottajan hyvin toimiva ilmoitusmenettely. – Meillä on hallinnollisesti kevyet ilmoittamismenettelyt. Sähköiset menettelyt ovat kehittyneet ja kehittyvät koko ajan. Järvikare kehuu myös jokaiselle kotiin tulevaa veroehdotusta, joka on valmiiksi täytetty veroilmoitus. – Meillä on aika paljon ihmisiä, joiden ei tarvitse tehdä veroilmoitukselle yhtään mitään. Kaikilla kannattaisi keventää Poikkeuksien poikkeuksia Yhteisöverokilpailun voittaja Monimutkainen osinkoverotus V Työn verotuksen lisäksi Järvikare pitää suomalaisena ongelmana korkeita rajaveroasteita kaikilla tulotasoilla. - Veronkevennyksiä pitäisi kohdistaa myös enemmän tienaaviin, jakaa verotaakka tasaisemmin koko asteikolle. Veronkevennyksiä kannattaa ylijohtajan mielestä tarjota, koska ne tekevät työnteon houkuttelevammaksi. – Näin saadaan työmarkkinoille lisää veronmaksajia ja lisää verotuloja. Julkiset menot pienenevät, jos sosiaaliturvan varassa on vähemmän ihmisiä. Mahdollisimman moni pitää saada tekemään enemmän ja tuottavampaa työtä. Tätä kautta ministeriön veronkevennysdynamiikankin on tarkoitus toimia. Työtulojen verotukseen on jo luvassa kevennyksiä. Järvikare pitää budjettiriihessä esitettyä työtulovähennyksen korotusta hyvänä tapana keventää verotusta. – Luvassa olevat yhteensä 450 miljoonan euron kevennykset kohdistetaan pieni- ja keskituloisiin. Suomi on muihin EU-maihin verrattuna palkkaverotuksessa kireimpien verottajien kastissa. Myös kulutusverottajana Suomi kirii EU-maiden kärkijoukkoon. Järvikareen mukaan uudistuksista on turha odottaa nopeita vaikutuksia. Muutokset vievät aina aikaa, mikä nähtiin esimerkiksi yhteisöverouudistuksessa. – Yhteisöverokilpailussa pärjäämme jo ihan hyvin. 20 prosentin verokantamme alittaa EUkeskiarvon, Järvikare myhäilee. Yhteisöverouudistuksen tavoitteena oli hänen 8 sttk 5 * 2015 Suomalaista verotusjärjestelmää on kuvattu koko EU:n kirjavimmaksi tilkkutäkiksi. – Itse en jaa tätä näkemystä. Meillä siirryttiin 1980- ja 1990–lukujen taitteessa toteutettujen uudistusten myötä laajan veropohjan ja matalan verokannan järjestelmään. Silloin erilaisia vähennyksiä ja poikkeuksia karsittiin. Lähtökohdaksi otettiin, että kaikki toiminta on veronalaista. Tällöin verotuskin on yksinkertaisempaa. Ylijohtaja joutuu kuitenkin myöntämään, että vuosien varrella veropohjaa on joissain tapauksissa kavennettu ja myös verokantoja on jouduttu nostamaan. Kun yritykset kansainvälistyvät ja toimivat globaaleilla markkinoilla, myös verotus menee hankalammaksi. – Koska eri mailla on erilainen lainsäädäntö, ilmiöihin joudutaan puuttumaan usein yhteistyössä muiden maiden kanssa. Jos tehdään monimutkaisia asioita, sääntelystäkin tulee helposti monimutkaisempaa, Järvikare sanoo. Ylijohtajan mukaan on vaikea sanoa, onko suomalainen verotus monimutkaisempi vai yksinkertaisempi kuin muissa EU-maissa. – Saksassakin on hyvin yksityiskohtaista verosääntelyä. En menisi sanomaan, että Suomen verojärjestelmä olisi siihen verrattuna monimutkaisempi. Suomalaista osinkoverotusta Järvikare kuvaa monimutkaiseksi. – Tällaista järjestelmää, jossa osinko verotetaan näin monella eri tavalla, ei ihan heti tule mieleen muualta. 9 sttk 5 * 2015 KASVU Kolmiosaisessa sarjassa pohditaan, ovatko kasvun rajat tulleet vastaan. * Teksti ja kuva: Arto Jokela Kasvun kattona ei edes Kun maapallon resurssit on käytetty, valloittaa ihminen avaruuden, uskoo Turun yliopiston kappakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietanen. 10 sttk 5 * 2015 K ehitys ei ole suoraa ja yksioikoista. Eikä siitä, mikä on valtavirta tänään, voi suoraan päätellä, millainen on tulevaisuus. Olli Hietanen ottaa avuksi filosofian jättiläiset, G. W. F. Hegelin ja Karl Marxin. – On teesi, antiteesi ja synteesi. Tai kuten me tulevaisuudentutkimuksessa sanomme, on trendi, antitrendi ja siitä tulee syntrendi ja metatrendi, selittää Hietanen, koulutukseltaan filosofi itsekin. Hietanen kuvaa ihmiskunnan kehitystä – evoluutiota - mutkitteluksi ja hyppäyksiksi. Lopputuloksena on ollut huikea taloudellinen kasvu. Kasvu jatkuu, vauhti kiihtyy Olli Hietanen ei näe mitään syytä siihen, että taloudellinen kasvu pysähtyisi. Pikemminkin kehityksen vauhti kiihtyy ja maailma on todella toisenlainen 20 vuoden kuluttua. Tosin kasvun määritelmä saattaa muuttua niin, että rahan ja tavaran sijasta se voi olla palvelua ja laatua. – Seuraavat kaksikymmentä vuotta tulevat muuttamaan ihmiskuntaa enemmän kun taivas ”Keksitään Suomi uudelleen” » Suomella on Olli Hietasen mielesMitä mahtavat maailman menosta tuumia Olli Hietasen kanssa samaan kuvaan päässeet Turun yliopiston Kolme iloista vekkulia, J. L. Runeberg, Elias Lönnroth ja J.V. Snellman? teerit, kunnes raja tulee vastaan. Universumissa on kovin vähän rajoja. Höyrykone oli ihmiskunnan tulevaisuuden kannata ratkaiseva keksintö. Siellä missä höyrykone otettiin käyttöön, on hyvinvointia. – Ja ne, missä sitä ei otettu käyttöön, ovat tänään paikkoja, minne kukaan ei oikeasti halua mennä. Aikalaisten suhtautuminen teollistumiseen oli silloinkin kaksijakoinen. Vastavirrassa se synnytti muun muassa luddismin, koneita rikkovan käsityöläisten protestiliikkeen. – Olemme nyt vastaavassa tilanteessa. Näemme, että muutama höyrykoneen käyttäjä jää työttömäksi. Se on kuitenkin väärä katsesuunta. Meidän tulisi ottaa mahdollisimman ripeästi uutta teknologiaa käyttöön. Työ ei kakun jaon peruste viimeiset kaksisataa vuotta. Jos trendi jatkuu, seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana ihminen tekee yhtä paljon tiedettä ja tutkimusta kuin tähän asti yhteensä. Hietanen uskoo, että tiede ratkaisee monet nyt vaikeilta tuntuvat kysymykset. Hän ei ole kovin huolissaan myöskään maapallon resurssien riittävyydestä. Ja uskoo, että hän, viisikymppinen mies, näkee vielä merenpohjien, ilmakehän ja avaruuden taloudellisen hyödyntämisen. Ja paljon, todella paljon muuta. – Ihmiskunta kasvaa, vähän kuin bak- Perinteisessä mielessä työtä on tarjolla entistä vähemmän. Sekään ei ole Hietasen mielestä iso ongelmia. – Työ ei tule olemaan kriteeri, minkä perusteella kakku jaetaan. Hietanen uskoo, että olennaisemmaksi nousevat tulonjako, työn uudelleen määrittäminen ja kulutus. Olennaisinta on kulutus, sillä ilman sitä ei ole kasvua. – En ehkä itse halua ihmisestä ammattikuluttajaa, mutta käytännössä on niin, että niin kauan kuin ihmiset ostavat jotakin, niin niin kauan tämä homma pyörii. Ratkaisuksi Hietanen näkee jonkinlaisen kansalaispalkan sekä työn käsitteen ulottamisen uusille alueille. Siihen suuntaan, mitä nyt kutsutaan vapaaehtoistyöksi ja kolmanneksi sektoriksi. Isossa kuvassa ihmiskunnan vaurastumista rajoittaa vain ihminen itse. Isoimmat uhkakuvat ovat sota ja ekokatastrofi. tä kaikki mahdollisuudet menestyä. Avaruustutkimuksessa Suomi on suurvalta, vaikka maa ei ole raketteja avaruuteen ampunutkaan. Suomalaiset kaivosyhtiöt saattavat silti louhia tulevaisuudessa malmeja jossain kaukaisella planeetalla. Myös ikääntymisen voi kääntää eduksi. Se voi synnyttää terveysyhteiskunnan monine innovaatioineen. Vaan voi käydä toisinkin. Hietasen mukaan yksi Suomen, ja muiden kehittyneiden yhteiskuntien, uhkatekijä on epäoikeudenmukainen tulonjako. Myös globaalisti eriarvoistuminen muodostaa ison uhan. Eriarvoistumisen seurauksena yhteiskunnan koheesio heikkenee ja vastakkainasettelu jyrkkenee. Eriarvoistuminen on kiihtynyt ja vastakohtaisuudet kasvaneet Suomessa koko 2000-luvun ajan. – Laman aikana tuloerot ovat kavenneet, mutta kun nousu alkaa, eriarvoisuus todennäköisesti kasvaa ja Suomi voi katketa. Toisen ongelman Hietanen kiteyttää seitsemän kahvikupin dilemmaan. Ensimmäinen kuppi maistuu taivaalliselta, seitsemäs on kidutusta. Eli miten saada suomalaiset tekemään enemmän töitä tilanteessa, jossa suurimmalla osalla on kaikkea enemmän kuin tarpeeksi? – Jos haluan oikeasti ennustaa ihmisen toimintaa, en katso innovaatioita vaan ihmisen laiskuutta ja mukavuuden halua. Hietasen mielestä Suomessa todellisen uhan muodostaa se, että meiltä puuttuu yhteishenkeä, yhteenkuuluvuutta, motivaatiota ja yhtenäinen suunta. Siksi hän liputtaa yhä myös yhteiskuntasopimuksen puolesta. – Ehdotukseni ay-liikkeille on, että yrittäkää vielä kerran. Olkaa aloitteellisia ja ehdottakaa, että tehdään paljon suurempi suunnitelma. Se, mistä on puhuttu, on kosmetiikkaa. Pistetään Suomi auki. Keksitään Suomi uudelleen. Tässä on tuhannen taalan paikka vaikuttaa. 11 sttk 5 * 2015 Työttömyys selätetään aikuiskoulutuksella * Teksti: UP/Mika Peltonen * Kuvat: Liisa Valonen Korkea työttömyys vaatii myös työssä olevien kouluttamista uusiin tehtäviin. M oni joutuu työttömyyden kohdatessa vaihtamaan ammattia tai jopa alaa. Sitä varten tarvitaan uutta osaamista. STTK:n koulutuspoliittisen asiantuntijan Riina Nousiaisen mukaan suomalaisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa unohdetaan usein aikuiskoulutuksen tarve. – Koulutus- ja osaamisratkaisuja etsitään liian kapealta alueelta. Jostakin kummallisesta syystä ajattelemme, että isot ongelmat ratkotaan yksistään sillä, minkälaisella osaamisella nuoret tulevat koulutuksesta työelämään. Nousiainen pitää lyhytnäköisenä ajattelua, että vain nuorille suunniteltua osaa koulutusjärjestelmästä kehitetään. – Suljetaan kokonaan silmät siltä, kuinka pitkää työuraa ihmisiltä odotetaan ja mitä kaikkea siihen mahtuu. Kaikkia pitäisi kouluttaa myös työuran aikana. Työnantaja arvostaa osaamista Nousiainen muistuttaa, että STTK:n jäsenet ovat työssä käyviä aikuisia ja tuntevat jatkokoulutustarpeensa. – Kentällä tiedetään, että kerran hankitulla tutkinnolla ei enää tahdo pärjätä. Työ-ja elinkeinoministeriön tuoreen työolobarometrin mukaan toimihenkilöiden mahdollisuudet kouluttautua työajalla ovat entisestään heikentyneet. Silti Nousiainen on tyytyväinen, että osa työnantajista kouluttaa työntekijöitään. – Meillä on työpaikkoja, joissa toimihenkilöillä on oikeasti hyvät mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja osallistua työnantajan maksamaan henkilöstökoulutukseen. Moni voi kehittää itseään omassa työssäänkin. 12 sttk 5 * 2015 Nousiainen kertoo saaneensa työantajiltakin palautetta, että osaamista arvostetaan. – Jos jatkokoulutukseen lähtevillä on pohjalla ammatillinen koulutus, heillä on työssäoppimisjaksojen ansiosta työelämäkytkös. He ovat valmiimpia ammattilaisia kuin ylioppilaspohjalta korkeakouluun menneet ja sieltä työelämään tulevat. Korkeakoulutettujen lisääntyvän työttömyyden arvellaan aiheuttavan luovaa tuhoa. Nousiainen ei tätä usko. – Korkeakoulutettujen työttömyysuhkaa on vaikea liittää luovaan tuhoon. Korkea koulutus ehkäisee työttömyyttä hyvin voimakkaasti, vaikka entistä useampi korkeasti koulutettu joutuukin nykyisessä taloustilanteessa työttömäksi. Unohtuiko elinikäinen oppiminen? Suomessa on jankutettu 90-luvun lamasta lähtien elinikäisestä koulutuksesta. Onko tämä aikuisille työssä olijoille tyrkytetty ajatus unohdettu? – Siitä on jankutettu, ja siksi siitä on tullut itseään toistava ”hauki on kala” -tyyppinen mantra. Nousiaisen mielestä meiltä puuttuvat kovat näytöt siitä, että Suomessa toteutettaisiin määrätietoisesti elinikäistä oppimista. – Se näkyy hirveän hyvin päättyneen hallituskauden ratkaisuissa: yksin ammatillisesta koulutuksesta leikattiin yli 15 prosenttia. Säästöt koskettivat myös aikuiskoulutusta. Juhlapuheiden ja toteutuneen todellisuuden välillä on paha kuilu. Nyt uusikin hallitus on uhannut jatkaa koulutusmäärärahojen leikkauksia 600 miljoonalla eurolla. Leikkausten vaikutukset ulottuvat myös aikuiskoulutukseen. Pois oravanpyörästä Uudelle hallitukselle Nousiaisen lähettää terveisiä. Aikuiskoulutuksen puolelle tarvitaan satsauksia, koska työttömien määrä alkaa nykyisin lisääntyä jo alle viisikymppisten joukossa. – Koulutussatsaukset aikuisiin pitää nähdä strategisena toimenpiteenä. Muuten olemme sellaisessa oravanpyörässä, josta on vaikea päästä pois. Nousiaisen mielestä esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyteen liittyvät ongelmat pitäisi saada ratkaistua niin, että kaikki osaamispotentiaali saadaan käyttöön ja työllisyys nousuun. – Tarvitsemme järjestelmän, joka takaa myös nykyisille nuorille ikäpolville mahdollisuuden kehittää osaamistaan koko työuran ajan. [email protected] KOLUMNI Yhdelle näistä vähemmistä » Hallituksen päätös leikata kehitysyhteistyömäärärahoja on poikinut nopeasti yhteistoimintamenettelyiden aallon monissa järjestöissä, joiden toimintaan kehitysyhteistyö tavalla tai toisella liittyy. En tiedä, onko hallituksessa osattu arvioida sitä, mihin leikkausten aiheuttama kalikka lopulta pahiten osuu. Heihin, jotka kenties jäävät nyt Suomen järjestöissä työttömiksi, kumppanuusjärjestöihin, joiden pitää paikata Suomen jättämää aukkoa kansainvälisissä auttamisketjuissa vai lopulta ihmisiin, joilta apu viimekädessä jää saamatta. Samanaikaisesti koko Eurooppa ja Suomi pähkivät pakolaisvirtojen edessä sitä, mitä oikein pitäisi tehdä. Väkeä vyöryy sotien ja terroristijärjestöjen alta Eurooppaan. Hätä on aitoa, ihmishengistä on kysymys. Tuhansia on hukkunut Välimereen. Vastaanottokeskukset muualla Euroopassa tursuvat ihmisiä. Olot monilla pakolaisleireillä alkavat olla kyseenalaisia. Suomessa on pikapikaa perustettu vastaanottokeskuksia, joihin joidenkin arvioiden mukaan pitäisi sijoittaa yhteensä noin 1 500 pakolaista. Luku on lapsellisen pieni siihen verrattuna, millaisten lukujen kanssa esimerkiksi Italia, Makedonia tai vaikkapa Ranska painivat. Pakolaiskeskustelu on paljastanut, miten kylmä sydän monella suomalaisella on. Televisiouutisissa esimerkiksi kirkkonummelaiset, ihan fiksun oloiset aikuiset kertoivat pelkäävänsä lastensa vuoksi. Lähistölle on sijoitettu noin parisataa pakolaista. Lintukodon – vai pitäisikö sanoa linnun pöntön – rauha on rikottu. Tietenkään pakolais- ja maahanmuuttokysymykset yleensä eivät ole ongelmattomia. Mutta yhtään helpommaksi asioiden ratkominen ei tule sillä, että hysterisoidutaan tai vähätellään tänne pyrkivien hätää. Eniten korviini sattuu hurskastelu, että otetaan sitten pakolaisia kun on saatu Suomen asiat kuntoon. Jos Suomen asiat eivät tällä hetkellä ole riittävän kunnossa, ne ovat ainakin niin hyvin, että meidät luokitellaan maailman rikkaimpien valtioiden joukkoon. Ja koska ne sitten olisivat riittävän kunnossa? Sittenkö, kun kaikilla on työpaikka, koulutuspaikka, vanhainkotipaikka, jonoton terveyskeskus, täydellinen erikoissairaanhoito, oman kylän poliisilaitos ja palokunta sekä pihassa kaksi autoa? Suomi ei ole koskaan valmis. Eikä maailma tule koskaan valmiiksi. Mutta sekä Suomesta että maailmasta tulee päivä päivältä huonompi paikka, jos jätämme toteuttamatta inhimillisyyttä. Auttamatta jättämällä lisäämme maailmassa sotia, nälänhätää, lukutaidottomuutta, osattomuutta ja yleistä kurjuutta. 13 sttk 5 * 2015 Opiskeluajan työ tuuppaa työelämään Teksti ja kuvat: Mia Hemming Moni opiskelija haluaa rahoittaa opintonsa työnteolla. Opiskeluaikainen työ voi poikia työpaikan valmistumisen jälkeen. V iime vuonna opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä hieman yli puolet. Emma Juureva ja Riikka Kalliomäki kuuluvat työssä käyvien opiskelijoiden joukkoon. - En ole nostanut opintolainaa enkä ole ottanut vastaan vanhemmiltani rahaa. Olen halunnut tienata elantoni itse, Tampereen seudun ammattiopistosta juuri merkonomiksi valmistunut Juureva sanoo. - Tulee hyvä fiilis, kun huomaa, että pärjää, Tampereen ammattikorkeakoulussa sosionomiksi opiskeleva Kalliomäki lisää. Juureva teki oman koulutusalansa töitä koko kolme vuotta kestäneen opintojensa aikana. Hän työskentelee myyjänä hypermarketketjussa sekä tuote-esittelijänä markkinointitoimistolle esitellen ja myyden kahvikoneita. Kalliomäelle on ollut tärkeintä saada toimeentulonsa työstä, joten hän on tyytynyt siivoustyöhön. Nyt hän pääsi toisen opiskeluvuoden kesällä kartuttamaan oman alansa työkokemusta. - Olin työharjoittelussa nuorten tuettu asuminen -toiminnassa ja silloin kysyivät, tulisinko heille kesätöihin ohjaajaksi. Juureva suoritti kaksoistutkinnon eli luki itsensä sekä merkonomiksi että ylioppilaaksi. - Kun siihen päälle on käynyt töissä, niin 14 sttk 5 * 2015 onhan se tuntunut raskaalta. Mutta kun on tiennyt, että sitä kestää rajallisen ajan, on jaksanut. - Päivän päätteeksi pitää tehdä koulutyöt ja sitten täytyy lähteä joka ilta siivoamaan. Nyt kesällä on tuntunut siltä kuin olisi lomalla, kun on vaan ollut töissä, Kalliomäki lisää. Toimeen tullaan, ei matkustella Emma Juureva pitää osuuskauppatyönantajaansa joustavana, sillä hänen toiveidensa mukaisesti räätälöidään työvuorot. Ammatillisten opintojenkaan puolella ei tarvinnut aina olla läsnä, vaan tehtäviä pystyi tekemään kotona. - Lukion puolella edellytettiin paikalla oloa, Juureva kertoo. Kalliomäki saa käydä siivoamassa milloin haluaa apteekin sulkemisen ja avaamisen välillä. Kesätyössä hän on voinut tehdä pidempää päivää ja vastaavasti lähteä aiemmin. - Koulussa puolestaan on joustettu, koska moni opiskelija on töissä. Riittää, että hommat tulevat hoidetuiksi, Kalliomäki selvittää. Opiskelijalla voi olla jokaista opintotukikuukautta kohti tuloa 660 euroa ja tuetonta kuukautta kohti 1 970 euroa. Opintorahan veronalainen perusmäärä on toisella asteella noin 250 euroa ja korkeakouluasteella noin 330 euroa. Asumislisä on noin 200 euroa kuukaudessa. Juureva vakuuttaa tulevansa ihan hyvin toimeen. - En voi shoppailla mielin määrin, mutta ruoasta ei esimerkiksi tarvitse tinkiä. - Ei tuloilla juhlita eikä matkustella, Kalliomäki havainnollistaa. Juureva on jo huomannut, että työssäkäynnistä on ollut hyötyä työuralla. - Olen saanut mielestäni helpommin töitä, kun on ollut kokemusta alalta ja näyttöä työskentelyhalusta. - Siivoustyökin kertoo ahkeruudesta, Kalliomäki lisää. Juureva jatkaa samoissa tehtävissä valmistuttuaan, mutta hakee uusia haasteita. Hän valmistui asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelmasta. - Olisi kiva päästä seuraavaksi kokeilemaan toimistotyötä myyntiin liittyen. Kalliomäki ei tiedä vielä, mihin haluaisi puolentoista vuoden takana häämöttävän valmistumisensa jälkeen työllistyä. Nordea tarvitsee opiskelijoita Nordeassa opiskelijat pääsevät kerryttämään käytännön kokemusta työelämästä muun muassa kesä- tai osa-aikaisina työntekijöinä. Vähittäispankin henkilöstöjohtaja Jani Eloranta kertoo, että tänä vuonna lähes 500 na paljon kokeneita työntekijöitä eläkkeelle. Emma Juureva kehuu työnantajaansa reiluksi ja joustavaksi. nuorta työskenteli Nordeassa kesän ajan. - Usein noin kolmannes kesätyöntekijöistä jatkaa työskentelyä osa-aikaisina opintojensa ohessa, Eloranta selvittää. Kokematon kesätyöntekijä tekee koulutukseensa ja kokemukseensa soveltuvia tehtäviä. - Toimenkuva on vähän riisutumpi ja palkka hieman pienempi, mutta kilpailukykyinen. Jos kesätyöntekijä jatkaa vakituisena työntekijänä, hän saa täyttä palkkaa. Opiskelijat työskentelevät erityisesti myynti- ja asiakaspalveluyksiköissä. - Esimerkiksi rahoitusmarkkinapalveluissa, lakiosastolla, säästämisen ja sijoittamisen palveluissa on opinnoissaan pidemmälle edenneitä ja kokeneita opiskelijoita. Suurin osa opiskelijoista tulee kaupalliselta alalta, mutta muidenkin kannattaa yrittää. - Eri-ikäisistä koostuva työyhteisö on monissa tutkimuksissa todettu samanikäistä yhteisöä toimivammaksi. Aktiivisella opiskelijarekrytoinnilla Nordeassa halutaan huolehtia, että myös tulevaisuudessa heillä on ammattitaitoista työvoimaa. Nordeasta on jäämässä lähivuosi- Riikka Kalliomäki kertoo, että koulu on joustanut työssäkäynnin takia. 15 sttk 5 * 2015 Liikunta tekee h - kunhan ensin lähtee liikkeelle * Teksti ja kuva: Arto Jokela Vierumäellä Suomen Urheiluopiston kehittämisyksikössä työskentelevä Oili Kettunen pohtii, että terveyden ammattilaiset puhuvat liikunnasta usein väärin. Ei pitäisi painottaa aineenvaihdunnan tehostumista, vaan sitä, miten hyvä olo siitä tulee. O ili Kettusen keväällä hyväksytty väitöskirja tutki liikunnan lisäämisen vaikutuksia pk-yritysten henkilöstössä. Tutkimus oli kaksivuotinen. Ensimmäisen vuoden aikana testiryhmä kävi muutaman kuukauden välein Vierumäellä hakemassa oppia ja kannustusta. Toinen vuosi mentiin omilla ja pidettiin harjoituspäiväkirjaa. Kahden vuoden jälkeen ryhmän fyysinen kunto oli keskimäärin viisi prosenttia parempi kuin lähtötilanteessa. Lisäksi paranivat stressinsieto ja työkyky. Eniten parani kaikkein stressaantuneimpien kyky sietää henkistä rasitusta. – Se on hyvä tulos, sanoo Kettunen. Kettunen on ilahtunut myös siitä, että tutkimuksessa saatiin vahvistusta sille, että pitkäkestoiset muutokset liikuntatottumuksissa ovat mahdollisia. Superliikkujia ja sohvaperunoita Työkseen Oili Kettunen kehittää Vierumäellä yrityksille suunnattuja työhyvinvointikursseja. Niillä ihmisiä motivoidaan liikkumaan ja sitä kautta parantamaan työssä jaksamistaan. Kettunen sanoo jo työnsä perusteella miettineensä, miksi liikunnan aloittaminen - ja ennen kaikkea sen jatkaminen - on niin vaikeata. – Tiedosta se ei ainakaan ole kiinni. Kaikki tietävät liikunnan positiiviset vaikutukset. Hän on huomannut, että lyhyen kurssin 16 sttk 5 * 2015 hyvää avulla käyntiin saatu liikuntaharrastus loppuu usein pian alkuinnostuksen laannuttua. Lisäksi ihmiset jakautuvat entistä enemmän superliikkujiin ja sohvaperunoihin. Se on hänestä ikävää, sillä arkinen liikunta, kuten kävelemällä kauppaan tai pyöräily töihin, kannattaa. Alku vaikeaa… Miksi liikkuminen on niin vaikeaa? Oili Kettunen pohtii, että perussyy voi hyvinkin olla inhimillinen perusominaisuus, laiskuus. Ei viitsitä tehdä ilman kunnon motivaatiota sellaista, mikä tuntuu epämukavalta. Toisaalta, kaikesta valistuksesta huolimatta ei ehkä sittenkään uskota, miten hyvä olo siitä tulee. Kynnystä voivat kasvattaa myös liikuntaan liittyvät ennakkoluulot. – Voidaan esimerkiksi ajatella, että kuntosalille ei voi mennä, koska on tietynlainen ja laitteet ovat monimutkaisia. Jokainen on kuitenkin omanlaisensa ja jokainen voi mennä, hän sanoo. Kolmas syy voi olla, että liikunnan yhteydessä terveysalan ammattilaiset puhuvat liikaa ammattislangia. Puhutaan siis siitä, miten liikunta vaikuttaa aineenvaihduntaan, veren sokerin imeytymiseen tai muuhun vastaavaan. Väärin puhuttu. Pitäisi kertoa, miten hyvä olo siitä tulee. Lopussa kiitos seisoo ”Alku aina vaikeaa, lopussa kiitos seisoo”, sanoo sananlasku. Se pitää Oili Kettusen mukaan paikansa myös liikunnan suhteen. Alku voi olla todella tuskaista. Kun on päässyt pidemmälle, tulee kiitos: hyvä olo. Mutta miten päästä alkuun? Henkisten esteiden voittamisen jälkeen liikkeelle pitäisi lähteä rauhallisesti. Kettunen uskoo, että myös pidemmän aikavälin tavoitteen asettaminen kannattaa. Se voi olla esimerkiksi kympin tai puolimaratonin juokseminen. Toisille voi taas olla hyväksi hankkiutua liikkumaan ryhmään tai hommata lenkkikaveri. Entä sitten, jos liikunta edes pidemmän päälle ei anna luvattua taivaallista olotilaa? – Ihmisiä on niin monenlaisia. Kaikki eivät saa liikunnasta samanlaisia kiksejä. Siitä huolimatta kannattaa liikkua, sanoo Kettunen. Aikaa löytyy, jos haluaa » Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osastolla sairaanhoitajana työskentelevä yksinhuoltaja Sunneva Ollila harrastaa liikuntaa 4–8 tuntia viikossa. Sunneva Ollilan liikunta kulki pitkään koiraharrastuksen parissa. Siinä sivussa hän ihaili juoksijoita, mutta ei itse jaksanut juosta. Ollilan koira kuoli pari vuotta siten ja elämään tuli tyhjiö. Silloin ystävä – painonnostoa harrastava poliisi – houkutteli hänet kuntosalille. – Ensimmäisen bodystep-tunnin jälkeen jäin koukkuun, kertoo Ollila. Nykyisin hän harrastaa myös bodycompactia, CX-Worksia, kuntosalia ja juoksua. Liikuntakertoja tulee viikossa 4–5 ja aikaa niihin kuluu 4–8 tuntia. Voisi kuvitella, että vuorotyötä tekevän viisivuotiaan tytön yksinhuoltajan olisi mahdotonta sisällyttää viikkoon tämä määrä liikuntaa. Ollila vakuuttaa, ettei se niin vaikeata ole, ja että aikaa jää riittävästi muuhunkin. – Voin juosta tai pyöräillä töihin tai töistä kotiin tai käydä salilla ennen työvuoron alkua. Liikunnan voi ottaa osaksi arkea. Sunneva Ollilan käyttämällä kuntosalilla on myös lapsiparkki, jossa tytär leikkii sen aikaa kun äiti treenaa. – Joskus voi lapsen takia tuntua itsekkäältä mennä salille. Silloin kysyn hänen mielipidettään. Auttaa jaksamaan, purkaa työpaineita Sunneva Ollilan elämässä juoksu on saamassa lisää tilaa. Syksyllä edessä on ehkä puolikas maraton. Työssään Ollilalle on liikunnasta paljon hyötyä. Se auttaa jaksamaan raskaita ja pitkiä työvuoroja sekä työskentelemään ergonomisesti huonoissa asennoissa. Liikunta auttaa purkamaan myös työpaineita ja jaksamaan ja voimaan muutenkin paremmin. – Myönnän, että joskus sohva kuitenkin houkuttelee. Yleensä lähden silti. Ollila ymmärtää myös heitä, joille liikkuminen on vaikeaa. Itsekin hän innostui liikkumaan vasta nelikymppisenä. Syyksi hän pohtii laiskuuden ja mukavuuden halun lisäksi tiedon puutetta. – Eivät tiedä, miten hyvä olo siitä tulee. 17 sttk 5 * 2015 * Teksti: Markku Vuorio * Kuva: STT-Lehtikuva Suomen ja Ruotsin taloudet kasvoivat 1990-luvun puolesta välistä tasatahtia. Finanssikriisin puhkeamisen jälkeen Suomen talous on kutistunut ja Ruotsin kasvanut kuudella prosenttiyksiköllä. S uomalaiset pankki- ja virkamiesekonomistit väittävät, että Ruotsi on pärjännyt eurokriisin aikana Suomea paremmin siksi, että siellä ”välttämättömät” rakenteelliset uudistukset tehtiin ajoissa. Heidän mukaansa Ruotsin porvarihallitusten vuoden 2006 jälkeen toteuttamien työttömyysturvan leikkausten, ansiotulojen verojen kevennysten ja muiden työmarkkinauudistusten tuloksena työllisyys on kasvanut ja työttömyys alentunut niin reippaasti, ettei Ruotsin julkisessa taloudessa ole kestävyysvajetta. Ruotsin työlinjaa on tarjottu myös Suomelle esikuvaksi. Mutta mitä Ruotsissa on todella tapahtunut? Ruotsin työlinja kasvatti rakennetyöttömyyttä Taloustilastot osoittavat, että Ruotsissa kahdeksan vuotta kestäneen niin kutsutun työlinjakokeilun aikana työttömyysaste ei laskenut, vaan nousi ja työttömyys muuttui entistä rakenteellisemmaksi. Samaan aikaan köyhyys ja tuloerot kasvoivat Ruotsissa OECD-maista nopeimmin. Julkiseen talouteen syntyi jättiläismäisten verojen alennusten tuloksena noin kymmenen miljardin euron kestävyysvaje. Pääministeri Juha Sipilän johtaman hallituksen mielestä Suomen talouden vaikeudet johtuvat kustannuskilpailukyvyn romahtamisesta ja ylisuureksi paisuneesta hyvinvointivaltiosta. Tämän analyysin pohjalta hallitus on ottanut talouspolitiikan yhdeksi tavoitteeksi valtion velkaantumisen pysäyttämisen hyvinvointimenojen leikkauksilla ja parantamalla vientiteollisuuden kustannuskilpailukykyä 18 sttk 5 * 2015 NÄIN RUOTSISSA Talouden maaottelussa Ruotsi kirii palkansaajien työehdoista ja sosiaaliturvasta tinkimällä. Suomen hallituksen strategia talouden käyntiin potkaisemiseksi ei vakuuta Ruotsin toimihenkilöiden ja virkamiesten keskusjärjestö TCO:n pääekonomisti Göran Zettergreniä. Hänen mukaansa Suomen talouden paikallaan polkeminen ei johdu heikosta kustannuskilpailukyvystä eikä liian hyvästä työttömyysturvasta tai työmarkkinoiden jäykistä rakenteista, vaan riittämättömästä kysynnästä. – En usko, että Suomella on sellaisia kilpailukykyongelmia, että niiden ratkaisemiseen tarvittaisiin palkanalennuksia. Sen enempää Nokian romahdusta kuin sanomalehtipaperin kysynnän supistumisen puunjalostusteollisuudelle aiheuttamia ongelmia ei olisi vältytty työehdoista tinkimällä. Vientikysyntä heikkoa Zettergrenin mielestä Suomen ja Ruotsin talouksien suurimpana ongelmana on EUmaiden harjoittaman paastopolitiikan luoma vientikysynnän vaje. – Suomen tilannetta on pahentanut se, että finanssipolitiikkaa alettiin tarpeettomasti kiristää keskellä taantumaa. Zettergrenin painottaa, että samanlaisina avoimina, vientivetoisina talouksina Ruotsi ja Suomi ovat kärsineet jotakuinkin yhtä paljon eurokriisin supistamasta vientikysynnästä. Hänen mukaansa kruunun voimakas devalvoituminen finanssikriisin alussa nosti ensin Ruotsin ylös suhdannekuopasta. Kruunun vahvistumisen jälkeen talouskasvu on jatkunut elvyttävän finanssipolitiikan ja reaa- Paitsi talouden maaottelussa, myös Ruotsi-Suomi yleisurheilumaaottelussa Ruotsi tuppaa olemaan niskan päällä. Tässä Suomen Arttu Hirvonen otti takkiinsa Ruotsin Fredrick Ekholmilta Helsingin olympiastadionilla vuosi sitten. liansioita nostaneiden työehtosopimusten varassa. Ruotsin ja Suomen viime vuosien kokemusten perustella näyttää ilmeiseltä, että Sipilän hallituksen kannattaisi ottaa Ruotsista opiksi ainakin se, että laskusuhdanteessa ei kannata leikata julkisia menoja. Eturivin taloustieteilijöiden varoituksista piittaamatta Suomen hallitus on kuitenkin päättänyt jatkaa vyönkiristysten tiellä. Hallituksen mielestä julkisten menojen leikkauksille ei ole vaihtoehtoa, koska Suomen talouskasvu on jatkossa jäämässä paljon edellisiä vuosikymmeniä hitaammaksi. Tämän vuoksi nykytasoiseen hyvinvointivaltioon ei ole hallituksen mielestä varaa, mutta onko Suomen talouden suorituskyky todellakin pudonnut muutamassa vuodessa maailman huipulta eurooppalaiseen mutasarjaan? – Toki meillä on ollut muita isompi pudotus tässä takana. En silti näe mitään ilmeistä syytä siihen, että Suomi olisi pysyvästi pudonnut esimerkiksi Ruotsin vauhdista, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas sanoo. Hänen mukaansa Suomessa tietyt piirit ovat selittäneet Suomen heikon talouskehityksen johtuvan huonoista instituutioista ja työmarkkinoiden jäykistä rakenteista. – Se ei pidä paikkaansa. Suomessa on teh- ty koko ajan uudistuksia. Uudistumiskyky on ollut Suomen tavaramerkki maailmalla, Ilmakunnas toteaa. Menosäästökonsensus yli vaalikauden? Lähes koko Suomen akateemisten ekonomistien kärkikaarti pitää Suomen talouden keskeisimpänä ongelmana kokonaiskysynnän vähäisyyttä. Heidän mielestään nykyisessä tilanteessa talouden elvyttäminen ilmaisella velkarahalla maksaisi itse itsensä jo muutamassa vuodessa. Julkisten menojen leikkaukset budjettialijäämän umpeen kuromiseksi sen sijaan jarruttavat kasvua niin paljon, että velkaisuusaste ei alene, kuten on tarkoitus, vaan kasvaa. Pitäisikö hallituksen nyt polkaista talouskäyntiin lisäämällä reippaasti julkisia investointeja? – Olen tämän vaihtoehdon suhteen varovainen siksi, että meillä ovat nämä EU:n budjettikurirajat nyt paukkumassa. Ne ovat melko sitovia ja rajaavat siten kansallisen finanssipolitiikan liikkumavaraa. Ilmakunnaksen mielestä sen sijaan hallituksen kaavailemat etupainotteiset julkisten menojen leikkaukset muodostavat niin suuren uhkan tulevien työllisyyskehitykselle, että niistä olisi perusteltua luopua. – Pitäisi saada aikaan laaja konsensus, jossa sitouduttaisiin yli vaalikauden siihen, että julkiset menot kasvaisivat jonkin verran hitaammin kuin kansantuote. Tällaisilla maltillisilla menosäästöillä päästäisin siihen, ettei kasvulle vahingollisia sopeutuksia tarvitsisi toteuttaa taantuman keskellä, Ilmakunnas pohtii. 19 sttk 5 * 2015 PUHUTAAN! PUHUTAAN! on STTK-lehden sarja, jossa puhutaan aikaamme liittyvistä ilmiöistä. Teksti: Leena Seretin * Kuva: Pirjo Mailammi Hyvinvointiyhteiskunta on vaalimisen arvoinen » ”Hyvinvointiyhteiskunta perustuu ajatukseen, että kaikki ovat samalla lähtöviivalla varallisuudesta riippumatta varhaiskasvatuksesta peruskouluun, ammattikouluun, ammattikorkeaan ja tiedeyliopistoon. Jatkuva oppimisen mahdollisuus on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Koulutuksen ja osaamisen kautta syntyy hyvinvointia, tuottavuutta ja tasaarvoa kansalaisten kesken. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat hyvinvointiyhteiskuntamme kivijalkoja. Olen huolissani: hyvinvointiyhteiskuntamme on tienhaarassa. Viimeaikaiset rasistiset ja fasistiset mielenilmaukset ovat vaarallinen merkki siitä, että hyvinvointiyhteiskunnan juurevuutta on leikattu liikaa ja säästetty väärissä asioissa. Suomalaisen yhteiskunnan perusta ovat turvallisuus ja maksuton koulutus. Väkivaltaisuudet kielivät yhteiskunnan jakaantumisesta. Surullista, jos sallimme sen. Hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu myös vuoropuhelu palkansaajien, työnantajien ja kulloistenkin poliittisten päättäjien kesken. Koko nykyinen järjestelmämme oikeuksineen ja velvoitteineen on syntynyt kolmikannassa, konsensuksessa. Sanelupolitiikalla ei tulevaisuutta rakenneta. Hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi on, että verotuksella tasataan yhteiset kulut. Suomessa helposti unohtuu, että kaikki - myös menestyneet ja rikastuneet - ovat saaneet maksuttoman peruskoulun ja ammatti- tai korkeakoulutuksen sekä hyvän terveydenhuollon. En olisi itse voinut opiskella yliopistossa, ellen olisi saanut valtion takaamaa opintolainaa, joka 1970-luvulla oli aivan perusedellytys palkansaajaperheiden lapsille edetä yliopistoopiskeluissa. Olemme liittona huolissamme opintotukeen tulleista kiristyksistä. Opiskeluajat pitäisi puristaa entistä lyhyempään aikaan, mutta eläminen opiskelun aikana on monille kiinni työn teosta. Se pidentää opiskeluaikaa. Yliopistojen velvoite kerätä yritysmaailmasta rahaa toimintaansa on ristiriitaista. Professorit ja muut yliopistoissa työskentelevät eri alojen ammattilaiset eivät voi pureutua perustehtäväänsä, koska paineet hankkia rahoitusta opetus- ja tutkimustyölle lisääntyvät. Palkansaajien kannalta on tärkeää, että verotus säilyy oi- 20 sttk 5 * 2015 keudenmukaisena ja progressiivisena. Emme voi pitää yllä nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa, ellemme maksa veroja. Nykyhallituksen politiikka on ristiriitaista: hallitus lupaa alentaa veroja, jos tuottavuus nousee. Tarkoittaako tuottavuusloikan saavuttaminen vientiteollisuudessa sitä, että sen johdosta tehty veroalennus merkitsee yhä enemmän leikkauksia yhteiskunnan tuottamiin palveluihin, myös koulutukseen?” Satu Henttonen (59) »FM, kirjastonhoitajan koulutus »Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n päätoiminen puheenjohtaja »YHL:ään kuuluu noin 6 000 yliopistoissa työskentelevää, tutkimusta ja opetusta tukevaa toimihenkilöä, tutkijaa ja opettajaa YHL on Pardian jäsenjärjestö » Uusi keskusjärjestö U –hanke kulkee eteenpäin udessa keskusjärjestössä painon on oltava muuttuvan työelämän edunvalvonnassa. Uudelta järjestöltä edellytetään asiantuntemusta, aloitteellisuutta ja vahvaa edunvalvontaa sekä kotimaan että globaaleilla työmarkkinoilla. Työntekijöiden keskeisiä menetystekijöitä tulevaisuudessa ovat vahva peruskoulutus, jatkuva työuran aikainen kouluttautuminen sekä joustavuus työelämän rakennemuutoksissa. – Hyvät työyhteisöt nousevat keskeisiksi menestystekijöiksi ja kilpailuvalteiksi. Tulevaisuudessa tarvitaan esimerkiksi parempaa johtamista ja henkilöstön oikeudenmukaista palkitsemista, hankkeessa mukana olevat liitot korostavat. Tulevaisuudessa yhä useampi tekee työtä määräaikaisena, osa-aikaisena, vuokratyöläisenä tai muutoin epävarmoissa pätkissä. Tämä näkyy toimeentulon epävarmuuden lisääntymisenä erityisesti nuorilla ja maahanmuuttajilla. – Työmarkkinat myös polarisoituvat niin, että osalla työtä on paljon – jopa liikaa – ja toisilla ei ollenkaan. Tämä kiihdyttää tuloerojen kasvua ja suistaa osan ihmisistä pysyvästi heikkoon työmarkkina-asemaan. Järjestäytyminen ei ole itsestäänselvyys uusien suku- polvien tullessa työmarkkinoille. Uuden keskusjärjestön on yhteistyössä liittojen kanssa tuettava työpaikkatason edunvalvontaa ja huolehdittava luottamusmiesverkostosta työntekijöiden yksilöllisyyden tarpeet tiedostaen. Työryhmiä ja road showta Uusi keskusjärjestö –selvityshankkeen ohjausryhmä nimesi 24.8. viiden uuden työryhmän jäsenet ja ryhmille puheenjohtajat. Sääntö- ja hallintomallityöryhmää vetää puheenjohtaja Ann Selin (Palvelualojen ammattiliitto PAM, SAK), työmarkkinaedunvalvonta ja yhteiskuntavaikuttamisen työryhmää puheenjohtaja Juri Aaltonen (Toimihenkilöliitto Erto, STTK), kansainvälisen toiminnan ja EU-vaikuttamisen työryhmää kansainvälisten asioiden päällikkö Matti Koskinen (Ammattiliitto Pro, STTK), koulutus-, työvoima- ja elinkeinopoliittista työryhmää johtaja Hannu Saarikangas (Insinööriliitto, Akava) ja järjestöllisen toiminnan työryhmää puheenjohtaja Petri Vanhala (Paperiliitto, SAK). Ohjausryhmä keskusteli myös uuden keskusjärjestön perustamiseen liittyvistä taloudellisista edellytyksistä sekä keskusteli syksyllä toteutettavasta hankkeen alueellisesta infokiertueesta. Yhteiskuntasopimus kaatui, asiat jäivät S TTK:n puheenjohtaja Antti Palola on pettynyt, mutta ei yllättynyt yhteiskuntasopimusneuvotteluiden kariutumiseen. – STTK tavoitteli tasapainoista sopimusta, joka edistäisi Suomen talouskasvua, yritysten kilpailukykyä ja työllisyyden vahvistamista. Yritys horjui alusta alkaen erittäin kunnianhimoisen tavoitteen ja myös työnantajien passiivisuuden vuoksi, Palola arvioi. Hän korostaa, että Suomen ongelmat ovat syviä ja työmarkkinapöydissä voidaan tehdä monia asioita, mutta kaikkea vastuuta työnantajat tai hallitus eivät voi sälyttää ainoastaan palkansaajille heidän ostovoimaansa, hyvinvointiansa ja työelämäänsä kurjistamalla. Työmarkkinajärjestöt ovat viime vuosina tehneet useita hallituksen talouspolitiikkaa tukevia ratkaisuja. Vaikka yhteiskuntasopimusneuvottelut nyt päättyivät, samat asiat pysyvät työmarkkina- järjestöjen listalla. Reilun vuoden päässä häämöttää seuraava työmarkkinakierros. – Sen puitteissa on mahdollista viedä eteenpäin esimerkiksi työaikakysymyksiä, kehittää työelämää, vahvistaa muutos- ja työsuhdeturvaa sekä edistää paikallista sopimista. Työnantajien haaveilema liittokierros ei kuitenkaan hallituksen toivoman talous- ja työmarkkinapolitiikan koordinaation näkökulmasta toimi yhtä hyvin kuin kolmikantainen pöytä, Palola arvelee. Hallitus on kertonut suunnitelmistaan ja aikataulusta Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi yhteiskuntasopimusyrityksen jälkeen. Palola arvioi, että helppoja vaihtoehtoja hallituksella ei ole, mutta toivoo kohtuutta ja tasapainoa esityksiin. – Ydinkysymys on työttömyyden taltuttaminen ja yritysten tulevaisuuden näkymien vahvistaminen. Työllisyyttä vahvistamalla parannetaan maan taloutta, torjutaan kestävyysvajetta ja ylläpidetään ostovoimaa. Yritysten kilpailukyky puolestaan luodaan viime kädessä hyvillä ja kaupaksi käyvillä tuotteilla, ei ainoastaan yksikkötyökustannuksia karsimalla. – Viisas hallitus jatkaa vuoropuhelua työmarkkinaosapuolien kanssa ja tietää, että maltti on valttia. Kestävä lopputulos syntyy vain sopimalla, ei riitelyllä. STTK toivoo, että hallitus miettii tarkasti lisäsäästöjen tarvetta ja kohdentamista. Palola edellyttää, että toimissaan hallitus pitää kuitenkin sovitusta kiinni. – Eläkejärjestelmän kestävää rahoitusta ei saa horjuttaa ja siksi eläkeratkaisusta on pidettävä kiinni. Hallitus kaavailee uudistuksia työttömyysturvajärjestelmään. STTK toivoo uudistuksilta kannustavuutta, ei työttömän rankaisemista ja syyllistämistä. – Työttömyysturvaa on kehitettävä kolmikantaisesti siten, että painotetaan nopeaa työllistymistä. 21 sttk 5 * 2015 STTK LYHYESTI Irtisanomista vaikeutettava » STTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murron mielestä Suomessa irtisanominen tuotannollisin ja taloudellisin syin on liian helppoa ja kynnys siihen liian matala. Samaan tulokseen on tullut Palkansaajien tutkimuslaitos, jonka selvityksen perusteella ikääntyneiden irtisanominen on Suomessa helpompaa kuin Ruotsissa. Suomessa ikääntyneet myös irtisanotaan taloudellisten vaikeuksien myötä selvästi Ruotsia herkemmin. Ruotsissa on irtisanomisjärjestys eli yritykseen viimeksi tulleet on tilanteen vaatiessa irtisanottava ensin. - Suomessa tuotannollis-taloudelliset irtisanomiset kohdistuvat hyvin herkästi ikääntyneisiin työntekijöihin. Suomessa useissa työ- ja virkaehtosopimuksissa irtisanomisjärjestyksestä on sovittu, mutta käytäntö ei toimi kuten pitäisi eikä lain tasolla ole suojaa, Murto toteaa. STTK:n tavoite on, että irtisanomisaikoja pidennetään pisimpään työsuhteessa olleiden osalta. - Lisäksi perusteettoman irtisanomisen takia tuomittavaa korvausta on korotettava ja työnantajan velvoitteita tuotannollis-taloudellisissa irtisanomistilanteissa lisättävä. Tällöin kyseeseen voi tulla esimerkiksi irtisanottavan kouluttaminen ja uudelleensijoitus, Murto sanoo. Koulutussäästöt uhkaavat kilpailukykyä » STTK pitää valtiovarainministeriön budjettiesityksessä myönteisenä pieni- ja keskituloisten palkansaajien tuloverotuksen keventämistä. – Vientikysyntä on edelleen vaimeaa. On tärkeää, että kotimaisesta kulutuskysynnästä huolehditaan palkkaverotusta maltillisesti keventämällä. Maltillisten palkankorotusten aikana ne tukevat ostovoimaa, STTK:n johtaja Jukka Ihanus arvioi. Nykyinen hallitus jatkaa edeltäjänsä tavoin koulutukseen kohdistuvaa säästövimmaa. – Koulutuksesta ja osaamisesta säästämällä Suomi sahaa 22 sttk 5 * 2015 omaa tulevaisuuden oksaansa. Suomi pärjää vain korkealla osaamisella. Kansainvälisten tutkimusten mukaan eri säästötoimista talouskasvua haittaavat eniten koulutussäästöt. Suomen talouden ongelmiin ratkaisu löytyy kasvukilpailukyvyn vahvistamisesta. Tavoitteena on oltava Suomen elinkeinorakenteen uudistaminen. Näin voidaan synnyttää uusia yrityksiä sekä työpaikkoja. – Hallituksen kärkihankkeiden on tuettava osaamisen vahvistamista ja talouden rakenteiden uudistumista. Lisäksi yritysten rahoituksen pullonkauloja avaamalla voidaan helpottaa yritysten kasvua. Näihin hankkeisiin on varattava riittävä rahoitus. Julkisten investointien kuten väylä- ja rakentamisinvestointien kautta voidaan vahvistaa talouskasvun edellytyksiä. Yksityisten investointien vauhdittamiseksi on tärkeää viedä maaliin lupa- ja valitusmenettelyjen joustavoittaminen. Pitkäaikaistyöttömyys uhkaa nousta merkittäväksi tulevaisuuden kasvupotentiaalia heikentäväksi tekijäksi. Hallitus tavoittelee työmarkkinoiden toimivuuden parantamista. Se edellyttää lisäpanostuksia työvoimapolitiikkaan ja työttömien osaamisen ajantasaistamiseen. – Tämä on ollut osa työmarkkinauudistuksia esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa. Työelämä tarvitsee suvaitsevaisuusloikan » Kesän Helsinki Pride -viikolle osallistuneet palkansaa- jakeskusjärjestöt vaativat voimakkaampaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä suomalaisessa työelämässä. – Tämän vuoden alusta voimaan tulleiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien muutoksia on edeltänyt monivuotinen, monivaiheinen ja haastava valmistelutyö. Nyt kun vihdoinkin on saatu säännökset voimaan, meidän kaikkien on osaltamme varmistettava, että kaikilla työpaikoilla todella toimitaan uudistetun lainsäädännön mukaisesti, STTK:n lakimies Anja Lahermaa muistuttaa. Perusoikeuksien toteutumisen lisäksi suvaitsevainen työelämä tukee osaltaan koko työyhteisön hyvinvointia ja siten myös tuottavuutta. Budjettiriihi ei paljon heiluta toimihenkilötaloutta * Teksti ja kuva: Maria Mustranta TYÖLOUNAALLA STTK laski: » Keskituloisen STTK:laisen työssäkäyvän toimihenkilöperheen käytettävissä olevat tulot pysyvät ensi vuonna tämän vuotisella tasolla. Vaikka ansiotulojen verotus hieman alenee pieni- ja keskituloisilla palkansaajilla, asuntolainojen korkovähennyksen leikkaus ja välillisen verotuksen kiristyminen vievät tämän tulojen lisäyksen. Vuonna 2016 hinnat nousevat keskimäärin 1,2 prosenttia ja palkat 1,1 prosenttia. Välillisen verotuksen kiristyminen näkyy toimihenkilöperheessä muun muassa ajoneuvoveron korotuksena. Välillisten verojen korotukset kiihdyttävät osaltaan myös inflaatiota 2016. Keskipalkkaisen, noin 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan STTK:laisen tuloveroprosentti alenee parilla prosenttiyksikön kymmenyksellä 29,8 prosenttiin. Pienituloisilla palkansaajilla tuloverotus alenee hieman enemmän ja suurituloisilla puolestaan kiristyy hieman tämän vuotisesta. Laskelmassa on keskituloinen STTK:lainen perhe, johon kuuluu kaksi alaikäistä lasta. Molemmat vanhemmat ovat kokoaikaisesti työssä ja kahden tulonsaajan ansiotulot ovat yhteensä 6 000 euroa kuukaudessa. Laskelmassa on huomioitu ansiotason nousu, sosiaalivakuutusmaksujen oletetut muutokset ja maan hallituksen budjettiriihessä tekemät veromuutokset vuodelle 2016. Laskelmassa ei ole huomioitu asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden leikkaamista. Perheen ansiot brutto eur/v – josta veroa nettoansiot eur/v inflaatio 2015 75 000 23 250 (vero 30,0 %) 51 750 ”Ei koskaan pitsaa” » Moni laskee lounaiden kaloreita, jotta niitä ei vain saisi liikaa. Susanna Rantala tuntuu tekevän päinvastoin. Hän miettii, saako hän päivän aikana ravintoa riittävästi. Rantala työskentelee ryhmäliikunnasta ja personal trainer -toiminnasta vastaavana apulaispäällikkönä liikuntakeskus Elixia Länsiväylässä Espoossa. Hallinnollisten tehtävien ohella Rantala ohjaa itsekin ryhmäliikuntaa lähes päivittäin. - Minulla on steppiä, sisäpyöräilyä, corea sekä pakara- ja vatsajumppaa, aika sellaisia tehokkaita tunteja. Tuntien lisäksi Rantalan päiviin kuuluu omia treenejä ja 12 kilometrin työmatkat, jotka hän pyöräilee. Nälkähän sellaisessa tulee. Lounaan lisäksi Rantala pakkaa aina mukaan myös välipalaa. Jos ohjattavia tunteja on päivän aikana useita, Rantala lisää lounaaseen tavallista enemmän hiilihydraatteja. Koostumuksen lisäksi Rantala miettii ruuan ajoitusta. - Pyrin siihen, että päivän isoin ateria olisi harjoitusten jälkeen. Jotkut käyttävät tuntien välillä palautusjuomia, mutta Rantala ei pidä niiden mausta, eikä voi monia maitoallergian takia juoda. Henkilökunnan ruokamieltymykset vaihtelevat, mutta yhteistä aterioille on se, että ne ovat terveellisiä. Keskimääräistä terveellisempää, Rantala epäilee. Olisihan se outoa, jos esimerkiksi personal trainerit, joiden tehtävänä on kannustaa asiakkaita syömään suositusten mukaan, mättäisivät itse suuhunsa mitä sattuu. - En usko, että kukaan on koskaan tilannut töihin pitsaa. 2016 75 825 (+1,1 %) 22 595,9 (vero 29,8 %) 53 229,2 (+1,4 %) 1,2 % nettoreaaliansioiden muutos + 0,2 % (n. 100 eur/v) 23 sttk 5 * 2015 Luca Visentini: Euroopan muutettava talouspolitiikkaansa Talouskriisin hoito Euroopassa on ollut lyhytnäköistä ja kasvua tappavaa. Eurooppa on todennäköisesti tuomittu nollakasvun ja korkean työttömyyden uralle vuosikausiksi eteenpäin. Näin toteaa eurooppalaisen ay-liikkeen tuleva nokkamies, italialainen Luca Visentini. » – Säästöleikkuri on leikannut kaiken, mikä voisi parantaa kilpailukykyä ja tuottavuutta. Jos minulta kysytään, miten Euroopan talouskriisiä pitäisi hoitaa, niin vastaan, ei ainakaan näin. Politiikan fokus pitää kääntää leikkauksista investointeihin. Paljon parjattu Junckerin investointiohjelma on ainakin askel oikeaan suuntaan, Visentini totesi vieraillessaan Suomessa elokuun lopulla. Visentinin mielestä Euroopalta on koko kriisin ajan puuttunut selkeä strategia, miten siitä selviydytään. Nyt myös usko yhteiseen tulevaisuuteen on alkanut rakoilla. – Kriisin pahimpana vaikutuksena pidän luottamuspulaa ja demokratiavajetta, joka meillä on nyt käsillä. EU:sta on tullut syntipukki myös kansallisella tasolla tehdyille virheille. Tämä on johtanut sisäänpäin kääntyneeseen politiikkaan. Jokainen jäsenvaltio huolehtii vain itsestään. Iso kuva tuntuu puuttuvan kaikilta. Olemme apatian tilassa. Visentini näkee mahdollisuuksia sosiaaliseen dialogiin ja Eurooppa-tason sopimiseen. Hän tunnustaa fanittavansa pohjoismaista sopimusyhteiskunnan mallia. – Eurooppalaista tulevaisuutta tulisi visioida yhdessä työnantajien, työntekijöiden ja hallitusten kesken, niin kansallisesti, kuin Eurooppa-tasolla. Tarvitsemme visioita paremman kilpailukyvyn ja tuottavuuden saavuttamiseksi, työpaikkoja sekä reilumpia pelisääntöjä työvoiman liikkuvuudelle. Näitä kysymyksiä tulisi olla luonteva hoitaa yhdessä, Visentini painottaa. * Teksti: Risto Kousa Eurooppalaiset työoikeudet laskevassa kurssissa » Eurooppalaiset työoikeudet ovat huo- nontuneet vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Huolensa on ilmaissut ay-liikeen maailmanjärjestön ITUCin pääsihteeri Sharon Burrow, jonka mielestä alamäki on kansainvälisessäkin vertailussa jyrkkä. Keskeinen syy Euroopan tilanteen huonontumiseen on useiden valtioiden soveltama tiukka talouskuri, jonka seurauksena on heikennetty palkkoja ja eläkkeitä sekä sosiaaliturvaa ylipäätään. Euroopan maista tilanne on huonoin Kreikassa, joka ainoana EU:n jäsenvaltiona luokitellaan niin sanottuun ryhmään viisi, johon sijoittuvat työoikeuksien toteutumisen kannalta ongelmalliset maat. Selkeitä ongelmia on myös Romaniassa, Turkissa, Unkarissa ja Isossa Britanniassa, jotka kuuluvat kaikki kolmosryhmään. Suomi kuuluu 24 sttk 5 * 2015 useimpien EU-maiden tapaan edelleen ykkösryhmään, jossa havaitaan vain satunnaisia lieviä työoikeuksien loukkauksia. Sharon Burrow korostaa, että perustavaa laatua olevat oikeudet kuuluvat kaikille työntekijöille. Hänen mukaansa ITUCin selvitys osoittaa, että työnantajat ja hallitukset käytännössä kaikkialla maailmassa joutuvat arvioimaan toimintaansa. Erityisen huolissaan hän on väkivallan lisääntymisestä työntekijöitä kohtaan. Kohtelu kurjinta Arabian niemimaalla Arabian niemimaan valtioissa rikotaan tällä hetkellä eniten työntekijöiden oikeuksia. Pahimpien valtioiden joukossa ovat Qatar, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat. Muita työoikeuksis- ta piittaamattomia maita ovat muun muassa Valko-Venäjä, Kiina, Kolumbia, Egypti, Pakistan ja Swasimaa. Tiedot ilmenevät ILOn työkongressin yhteydessä julkaistusta ITUCin työoloindeksistä. Viime vuonna ensimmäistä kertaa julkaistussa selvityksessä on maailman valtiot (141 valtiota) jaettu viiteen kategoriaan työoikeustilanteen perusteella. Lisäksi on 5+ luokka niille valtioille, joissa tilanne on erityisen huono. Heikoimmassa ryhmässä on pääosin sisällissodan repimiä maita kuten Syyria, Libya, Palestiina ja Sudan. Ikävimpiä esimerkkejä työoikeuksien loukkauksista löytyy Kolumbiasta ja Guatemalasta, joissa työolojensa parantamisen puolesta toimineita työntekijöitä on tapettu. * Teksti: Stoorisoppi Aasialaisista työntekijöistä yli puolet (55 %) kokee, että heidän taloustilanteensa pysyy samana tai huonontuu. Kiinalaiset kokevat tilanteensa myönteisimmin, eurooppalaiset kielteisimmin. » Kiinalaisista 74 prosenttia on sitä mieltä, että taloudellisesti heidän elämänsä on menossa parempaan suuntaan. Vain kuusi prosenttia arvelee sen huonontuvan. Myös intialaiset ja indonesialaiset suhtautuvat myönteisesti. Heistä kaksi kolmasosaa uskoo tilanteen parantuvan. Kielteisimmin taloustilanteeseensa suhtautuvat ranskalaiset. 87 prosenttia arvelee taloustilanteensa pysyvän samana tai huonontuvan. Briteistä 72 ja saksalaisista 69 prosenttia kokee samoin. Tiedot käyvät ilmi ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUC:n huhtikuussa 2015 teettämästä kyselystä, joka toteutettiin yhdeksässä eri maassa. Kyselyyn osallistuneiden maiden yhteenlaskettu bruttokansantuote kattaa puolet koko maailman bruttokansantuotteesta. Valtaosa kamppailee toimeentulostaan Epävarmuus hallitsee työntekijöiden elämää – köyhyyspalkat, pätkätyöt ja olematon sosiaaliturva ovat monen perheen todellisuutta. Kyselyssä tutkittiin tarkemmin kolmen valmistusteollisuuteen perustuvan talouden, Indonesian, Filippiinien ja Turkin tilannetta. Näissä maissa 66 prosenttia vastaajista kertoo, että he tulevat taloudellisesti juuri toimeen tai joutuvat kamppailemaan toimeentulostaan. Taloudellista turvattomuutta lisää tunne työpaikan epävarmuudesta. Lähes puolet kuvaa työsuhteensa muuttuneen epäsäännöllisemmäksi ja turvattomammaksi viimeisen vuoden aikana. Yli puolet on huolissaan, että he tai joku heidän perheenjäsenistään menettää työpaikkansa tulevan vuoden aikana. Kaksi kolmasosaa kertoo olevansa stressaantuneempia työpaikan pysyvyydestä ja palkkaturvasta nyt kuin vuosi sitten. Samaan aikaan kun ihmiset kamppailevat toimeentulostaan, vain osalla on käytössään kohtuuhintaiset peruspalvelut ja sosiaaliturva. Vastaajista 35 prosenttia kertoo, että heille ei ole tarjolla kohtuuhintaista terveydenhoitoa. 42 prosentilla ei ole mahdollisuutta lähettää lapsiaan kohtuuhintaiseen koulutukseen. 44 prosenttia ei kuulu eläkejärjestelmän piiriin, 59 prosenttia ei saa palkallista äitiysvapaata ja 69 ei saa työttömyysturvaa. Tutkituista maista indonesialaisilla näyttää olevan kaikkein rajallisimmat mahdollisuudet. Maassa toteutettiin vuoden 2014 alussa sosiaaliturvauudistus, joka parantaa tilannetta vaiheittain. Se turvaa sairausvakuutuksen koko 250 miljoonaiselle väestölle vuoteen 2019 mennessä. Tällä hetkellä sairausvakuutuksen piirissä on 142 miljoonaa ihmistä. Heinäkuussa 2015 astui voimaan sosiaaliturvajärjestelmä, joka sisältää eläkejärjestelmän ja vanhuusturvan sekä työtapaturmavakuutuksen ja kuolinkorvauksen. * Teksti: Maria Mustranta VOI HYVIN Aasialaisilla myönteisimmät talousnäkymät Sano muutoksille kyllä » Työelämään ei väännetä uudistuksia nyt vain kabi- neteissa. Työntekijöitä innostetaan tarttumaan myös itse muutospaineisiin Sano kyllä -kampanjalla. Työ- ja elinkeinoministeriön kesäkuun lopulla käynnistämä hanke yrittää murtaa monille työpaikoille tyypillistä muutosvastarintaa kannustamalla sanomaan uudistuksille entistä useammin kyllä. Kampanja näkyy syksyllä radiossa ja netissä. Uusitusmieltä on helppo lietsoa juhlapuheissa. Millä voisi käytännössä saada aikaan muutoksia yhteisöissä, joissa usein on vankkoja rutiineja, eikä ylimääräistä rahaa? Ainakin yhteistyöllä, kannustaa hanke. Yksi kampanjan esiin nostamista esimerkeistä on vantaalainen Hakunilan kirjasto, jossa piti toteuttaa peruskorjaus. Käytettävät resurssit olivat rajalliset, joten hankkeen ideointiin haettiin vetoapua kirjaston asiakkailta ja alueen asukkailta. Heiltä kerättiin ajatuksia kyselyillä ja työpajoilla. Lopulta suunnitteluun ja toteutukseen osallistui yli 600 vantaalaista. Se toi projektille paljon huomiota ja sponsoreita. Rahaa säästyi myös kierrättämällä, mikä oli yksi suunnittelun lähtökohta. Vanhoja kalusteita tuunattiin sisustussuunnittelijan johdolla. Kirjastopalveluiden johtaja Mikko Vainion mukaan perinteisesti tehtynä uudistuksen hinta olisi ollut noin puoli miljoonaa euroa. Yhteistyö, kierrätys ja vanhan tuunaaminen pienensivät kulut viidesosaan siitä. Lisäksi kävijä- ja lainausmäärät nousivat, vaikka kirjaston kulut laskivat. SANOKYLLÄ.FI 25 sttk 5 * 2015 EUROOPPA EU maahantulon paineissa * Teksti: Leena Seretin * Kuva: Lehtikuva Kansainvaellus Eurooppaan on ennen näkemätön. EU on päättänyt monista toimista, joilla muuttovirtaa yritetään hallita. K reikan ja Italian saarilla kuohuu nyt muukin kuin Välimeri, johon monen epätoivoisen matka sotaa pakoon ja paremman elämän perään on päätynyt. Yli kaksisataatuhatta mantereelle tulijaa on ylittänyt Välimeren tänä vuonna. Suurin osa on noussut rantaan Kreikassa ja Italiassa. Kreikka on vastaanottanut 124 000 ja Italia miltei satatuhatta ihmistä. - YK:n mukaan pakolaisten määrä kasvaa ennennäkemätöntä vauhtia, sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Tuomo Kurri sanoo. 26 sttk 5 * 2015 Osa syyrialaisista ja eritrealaisista päätyy myös Suomeen koettamaan onneaan, josko turvapaikka löytyisi koleasta Pohjolasta. EU:ssa on päätetty, että noin 40 000 pakolaista Kreikasta ja Italiasta siirretään muihin jäsenvaltioihin. Suomi on lupautunut ottamaan 792 ihmistä. - Turvapaikanhakijoiden määrä on Suomessa muutoinkin kovassa kasvussa. Suomessa päätetään aikanaan, täyttyvätkö Kreikasta ja Italiasta tulevien turvapaikan hakijoiden kriteerit jäädä maahan. EU-tason päätöksestä aiheutuvia konkreettisia toimia puntaroidaan unionin eri foorumeilla syksyn aikana, Tuomo Kurri sanoo. Hän painottaa, että Välimeren maiden kriisin auttamisesta täytyy erottaa EU:n laajuinen 20 000 kiintiöpakolaisen uudelleen sijoittaminen jäsenmaihin. Projekti toteutetaan yhteistyössä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa. - Suomeen tulee 293 kiintiöpakolaista, joka mahtuu viime vuosina käytössä olleeseen pakolaiskiintiöömme, Kurri sanoo. Laaja toimintapaketti Välimeren yli tulevien turvapaikanhakijoiden siirron lisäksi EU on sopinut moninaisista toimista, joilla autetaan Kreikkaa ja Italiaa. Myös lähtö- ja kauttakulkumaita tuetaan, jotta ihmisten edelleen liikkumisen paine vähentyisi jo alkuvaiheessa. Syyrian pakolaiset pyrkimässä Kreikkaan Kosin saarelle elokuussa. Syyrian pakolaiset pyrkimässä Kreikkaan Kosin saarelle elokuussa. tuksista vapaan Schengenin alueelle, tuskainen matka usein paperittomana voi jatkua edelleen EU-alueella. Vain osa sotaa pakoon lähteneistä saa oleskeluluvan suojelun perusteella ja jatkaa elämäänsä EU:n alueella. EU:ssa jotkut jo haluaisivat näin tulpata vapaata liikkuvuutta. Kurri pitää tärkeänä, että ihmissalakuljettajien toiminta saataisiin kuriin. Salakuljettajien toimintaa helpottaa nykyinen nopea tiedonvälitys internetissä, jossa voidaan maalailla ruusuisia kuvia työpaikoista ja hyvästä sosiaaliturvasta Euroopassa. Unelmat romuttuvat, jos on onnistunut pääsemään vaikkapa Kosin rantaan. Edes juomavettä ei välttämättä löydy. - Ihmissalakuljettajien toiminnan jarruttamisessa avoin tiedotus ja oikean tiedon levittäminen on ensiarvoisen tärkeää, Tuomo Kurri sanoo. Kansainvaellus jatkuu - Tällöin tarvitaan myös muun muassa kauppa- ja kehityspolitiikan keinoja sekä kriisinhallintaa, Tuomo Kurri sanoo. Välittömien toimien keinovalikoimassa ovat esimerkiksi läsnäolon vahvistaminen ihmishenkien pelastamiseksi merellä, salakuljettajien toiminnan estäminen sekä kolmansien maiden ja EU:n välisen operatiivisen yhteistyön tiivistäminen. - Kreikan ja Italian auttamisen lisäksi tärkeää on tukea myös kauttakulkumaita eli esimerkiksi Jordaniaa, jotta sotaa pakoon lähtevät voisivat aikanaan palata kotimaahansa mahdollisimman läheltä, Tuomo Kurri sanoo. Rajat koetuksella Kun turvapaikan hakija on päässyt EU:n alueelle eli käytännössä sisärajatarkas- Ihmiset ovat ikiaikaisesti lähteneet liikkeelle omasta maastaan joko sotaa, kuivuutta, tulvia, nälkää tai sairauksia pakoon. - Kova väestönkasvun paine tietyillä maapallon alueilla yhdistettynä heikkoon taloudelliseen kehitykseen sekä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien paraneminen lisäävät ihmisten liikehdintää. Globaali maahanmuuttopaine jatkuu, eikä kehityksen tyrehtymistä ole pikaisesti odotettavissa, Tuomo Kurri sanoo. UNHCR:n raportin mukaan pakolaisia oli viime vuonna liki 60 miljoonaa, ja määrä kasvoi vuodessa yli kahdeksan miljoonaa. Merkittävin syy pakolaisten määrän lisääntymiseen on Syyrian sota. Suomi ei ole ollut eurooppalaisittain kovin vetovoimainen maa. Viime vuosina nettomuuttajia Suomeen on tullut vuosittain vajaa 20 000. - Suurin osa maahanmuuttajista on tullut työn tai opiskelun perässä sekä perheen yhdistämisen vuoksi. Turvapaikanhakijat ovat olleet melko pieni osa maahanmuuttajista, joskin juuri nyt turvapaikanhakijoiden määrä on Suomessakin voimakkaassa kasvussa. Tilanne voi muuttua nopeasti; tästä on paljon esimerkkejä Euroopassa. - Maahanmuuton rinnalla on muistettava, että Suomesta muuttaa joka vuosi kymmeniä tuhansia ihmisiä muihin maihin, Tuomo Kurri tähdentää. EU -LYHYESTI Kansalaisten unioni » Heinäkuun alussa EU:n puheenjohtajana aloittanut Luxemburg on nostanut kautensa teemaksi ”Unioni kansalaisia varten”. Yksi Luxemburgin puheenjohtajakauden prioriteeteista on EU:n sosiaalisen ulottuvuuden syventäminen. Eurooppalainen ay-liike odottaa nyt, että sosiaalinen ulottuvuus nousisi unionin kokousten asialistoille. Sosiaalinen ulottuvuus sisältää työelämäkysymykset, jotka ovat vuosikausia olleet taka-alalla unionin toiminnassa. Erasmus suosiossa » Erasmus-vaihto-ohjelma on ollut erittäin suosittu korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Erasmus-ohjelman kautta Suomesta on lähtenyt opiskelijavaihtoon yli 60 000 opiskelijaa ja Suomeen on saapunut noin 83 000 opiskelijaa. Erasmus+ jatkaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavaihtoa. Erasmus+-ohjelman tavoitteena on parantaa nuorten osaamista ja työllisyyttä sekä uudistaa koulutusta. Eras+ -ohjelma on voimassa vuoteen 2020. Vaihtokohteita löytyy yli 28 maasta. Miksi kiinnostus Ukrainaan? » Moni ihmettelee, miksi EU niin perusteellisesti puuttuu Ukrainan tilanteeseen, vaikka Ukraina ei ole EU-maa? Ei olekaan, mutta se kuuluu Valko-Venäjän, Moldovan, Georgian, Armenian ja Azerbaidzhanin lisäksi EU:n Itäinen kumppanuus -ohjelmaan. Tavoitteena on vakauden, demokratian ja hyvinvoinnin edistäminen Euroopan unionin itäisillä alueilla. Yhteistyö maksaa: viime vuonna EU-komissio sopi kaikkiaan yhdentoista miljardin tukipaketista Ukrainalle. SANAKIRJA Disintegraatio » Disintegraatio on vastakohta unionimaiden syvenevälle yhteistyölle, integraatiolle. Disintegraatiosta alettiin puhua samassa yhteydessä kuin Grexitistä eli Kreikan mahdollisesta erosta euroalueesta. Asiantuntijoiden mukaan unioni on tullut syvenevän yhteistyön, laajentumisen ja niitä seuranneen joustavan monitahtisuuden jälkeen neljänteen, disintegraation aikaan. 27 sttk 5 * 2015 TALOUS Reiluuttaminen vai halpuuttaminen? * Teksti: Birgitta Suorsa, UP * Kuva: Jarno Mela Maataloustuottajat loukkaantuivat kauppaketjun halpuuttamiskampanjasta. M aatiloilla on seurattu huolestuneina maitolitran sekä sian- ja naudanlihan tuottajahintojen laskua. Alkukesän kylmät säät ovat heikentäneet näköaloja entisestään. – Jos tuottajan pitäisi saada kustannuksia alas, tällaisena vuonna se ei onnistu. Viljasadosta on tulossa huono, heinää ei päästy ajoissa korjaamaan. Se tietää, että rehun hinnat nousevat, MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi toteaa. Samaan aikaan S-ketjun halpuuttamiskampanja on jatkunut mediarummutuksen säestämänä. Ei ihme, että viljelijäväen mitta on tullut täyteen. – Tuottajat ovat loukkaantuneet. Halpuuttamiskampanja lyö korville ruoan arvostusta ja ruoan tekijöiden arvostusta. MTK aloitti reiluuttamiskampanjan, jolla halutaan saada tuottajalle isompi siivu elintarvikkeen hinnasta. Nyt kauppa ja teollisuus vievät hinnasta noin 80 prosenttia. Reiluutta odotetaan myös pankeilta ja valtiolta. Pankkien toivotaan tulevan vas- taan maksuaikataulussa. Valtiolta halutaan toimia, joilla maatilojen maksuvalmius turvattaisiin. Syväniemi luottaa kansalaisten ymmärtävän, mistä on kyse. – Tuoreus, hinta ja laatu ovat olleet pitkään kuluttajien ja kaupan valintakriteerejä. Nyt kuluttajat haluavat ostaa myös reilusti. Kuluttajat ovat kuitenkin olleet tyytyväisiä ruoan hintojen laskuun. Syväniemi puistaa päätään ja näpäyttää: – Ruoka ei ole koskaan aiemmin vienyt kotitalouksien menoista yhtä pientä siivua kuin nyt. Ruoan osuus vain 12 - 13 prosenttia. Hän muistuttaa, että ruoan hintaa pudotetaan jo maataloustuilla. – Maataloustuilla halutaan taata, että kaikilla on mahdollisuus hyvään ja laadukkaaseen ruokaan. Suoramyynti kasvaa Kuluttajien suhde ruokaan on hyvin monitahoinen. Rahan lisäksi kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavat muun muassa harrastuneisuus, – Mitä vähemmän välikäsiä, sen tuoreempaa ruokaa ja sen parempi osuus tuottajalle, MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi sanoo. 28 sttk 5 * 2015 erilaiset ruokatrendit ja elintarvikkeiden saatavuus. Lähiruokabuumista voi Syväniemen mukaan koitua hyvää sekä kuluttajille että tuottajille. Ruokapiirien lisäksi myös muu suoramyynti kasvaa. – Suoramyynnissä hinta ei ole määräävä tekijä, vaan se, ettei välikäsiä ole. Yhä useammin tuottaja tulee kuluttajan luo, kuten Tampereella, kun tuottaja keksi myydä kananmunat suoraan kuluttajille kaupan sijasta. REKO-lähiruokarenkaissa tuottajat ja kuluttajat sopivat etukäteen kaupoista. REKOrenkaita on Syväniemen mukaan syntynyt 1,5 vuodessa jo 70. – Kuluttajia on noin 50 000 ja liikevaihto ehkä seitsemän miljoonaa euroa. Syväniemi arvioi, että suoramyynnin osuus saattaa enimmillään nousta kymmeneen prosenttiin koko elintarvikemyynnistä. – Monet tuottajat jaksavat jatkojalostaa tuotteitaan. Se on hyvä, sillä siten tuottaja saa paremman tuoton. Mutta kaikille suoramyynti ei käy. Usein markkinointi ei ole tuottajan ydinosaamista. Kauppa tehokkaammaksi Kaupan tulisi Syväniemen mukaan miettiä uudelleen osuuttaan. Problematiikkaa pohditaan EU:n tasolla. Suomessa osuuskauppa voisi Syväniemen mukaan muistaa juurensa. – Aikanaan osuuskaupat perustettiin, jotta tuottaja saisi kohtuullisen toimeentulon ja kuluttaja kohtuuhintaisia, tuoreita tuotteita. Nyt tuottajista on tullut pahnanpohjimmaisia. Halpamyyntiketju Lidlin tulo ei selitä ilmiötä. Lidl joutui Suomessa ottamaan paikallisia tuotteita myyntiin, toisin kuin muualla. Se maksaa tuottajille ajallaan ja kilpailukykyisen hinnan ainakin vihanneksista. Suomalainen kauppa voisi Syväniemen mukaan lisätä tehokkuuttaan. Jonkin verran syytä hän on valmis ottamaan MTK:n piikkiin. – Kyselyiden mukaan 90 prosenttia suomalaisista haluaa kotimaista, puhdasta ruokaa. Ja meidän valttimme on nimenomaan ruoan puhtaus, koska vetemme ovat puhtaat eikä maaperäämme ole syydetty erilaisia lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita esimerkiksi Tanskan tapaan. Emme vain ole osanneet markkinoida tätä. TALOUSTOLPPA UP/Heikki Lehtinen Maatilat hupenevat vauhdilla » Maataloudessa rakennemuutos jyllää. Vielä vuonna 2000 tilastoissa oli 78 000 maatalousyritystä. Todennäköisesti ensi vuonna alitetaan 50 000 yrityksen raja. Reippaimmin vähennys on koskenut maito- ja lihatiloja. Maitotiloja oli 25 vuotta sitten 45 000. Nyt niitä on enää noin 8 000. Maitoa tuotetaan silti saman verran, parisataa miljoonaa litraa vuodessa. Vuonna 2000 maassa oli 3 000 sikatilaa. Nyt niitä on enää selvästi alle tuhat ja määrä laskee edelleen. Viljanviljelytilojen määrä ei ole laskenut niin voimakkaasti. Mutta niidenkin määrä on pudonnut vuosituhannen alusta vajaan viidenneksen, alle 20 000 tilaan. Ainoa maatalouden haara, joissa yritysmäärä on kasvanut, on lammas- ja vuohitilat, mutta niiden merkitys on pieni. Muussa kasvinviljelyssä kuin viljanviljelyssä tilamäärä on pysynyt ennallaan. Aktiivitilojen peltopinta-ala on kymmenessä vuodessa kasvanut kolmanneksen 42 hehtaariin. Maatilayritysten tulot ovat kasvaneet noin puolella keskimäärin 92 000 euroon. Mutta kulut ovat kasvaneet vieläkin nopeammin, joten korkojen jälkeen tulos maataloudesta tilaa kohti on noussut vain neljänneksen runsaaseen 18 000 euroon. Tukien osuus tuloista on pudonnut selvästi ja on nyt keskimäärin runsas kolmasosa. Pohjanmaa vuokralla Maanviljelijöiden määrä yksityisten omistamilla tiloilla on enää 45 000. Heidän keski-ikänsä lähentelee 51 vuotta. Joukosta lähes kymmenen prosenttia on yli 65-vuotiaita ja lähes neljäsosa yli 60-vuotiaita. Eläkkeelle jääminen ei aina innosta, sillä maanviljelijöiden eläkkeet ovat pieniä. Maatalouden MyEL-eläkettä kertyy samojen prosenttien mukaan kuin palkansaajienkin eläkettä, mutta prosenttilaskun perustana oleva työtulo on yleensä pieni, nyt keskimäärin 1 700 euroa kuukaudessa. Uudet alkaneet MyEL-vanhuuseläkkeet ovat tämän vuoden alkupuolella olleet keskimäärin 1 200 euroa kuussa. Palkansaajilla viime vuonna alkaneet vanhuuseläkkeet olivat keskimäärin 1 800 euroa. Maatilojen sukupolvenvaihdoksia tuetaan, jotta tiloille löytyisi jatkaja oman perheen piiristä. Mutta läheskään aina se ei onnistu. Edessä on tuotannon lopettaminen. Moni ei kuitenkaan halua myydä tilaansa vaan vuokrata maansa. Suomessa on viljeltyä peltopinta-alaa 2,2 miljoonaa hehtaaria. Se on seitsemän Yhtä paljon maitoa prosenttia maapinta-alasta, maidontuottajien määrä noin Kainuun kokoinen ja tuotetun maidon määrä/tuottaja kuukaudessa alue. Noin kolmasosa siitä 50 000 eli Pohjanmaan maakunnan LUKE UP/HL kokoinen alue on nytkin vuokramaita. 40 000 Vuokraaminen ei kuituottajien määrä tenkaan ole välttämättä helppoa, varsinkaan jos 30 000 jää itse asumaan samoille sijoille. Halukkaat vuokraajat 20 000 ovat usein naapureita tai muita tuttuja. Moni kokee vaikeaksi kilpailuttaa näitä 10 000 keskenään ja saada ahneen leima loppuiäkseen. litraa/tuottaja/kuukausi Kylmä kesä kuluttajilla » Lieneekö kolea kesäkin ollut osasyynä siihen, että Tilastokeskuksen mittaama kuluttajien luottamusindikaattori laski toukokuun hyvistä lukemista kesän alkaessa. Kesäkuussa päädyttiin hieman pitkäaikaisen keskiarvon alapuolelle lukemaan 10,8 ja heinäkuussa saldoa kertyi enää 6,9. Taantuma jatkuu » Tilastokeskuksen ennakkotie- dot kertovat, että toukokuussa kansantuote laski hieman viime vuoden toukokuuhun verrattuna. Jos ennakkotiedot eivät myöhemmin korjaan ja sama meno jatkui kesäkuussa, kansantuote on Suomessa ollut pienessä laskussa vuoden 2012 alusta joka vuosineljännes yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Väki likkuu » 121 000 ihmistä eli run- sas kaksi prosenttia Suomen asukkaista muutti Tilastokeskuksen mukaan tammi-kesäkuussa kunnasta toiseen. Heistä 54 000 muutti jopa maakunnasta toiseen. Muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa ja Keski-Pohjanmaa, suurin häviäjä oli Lappi. TUNNUSLUKU 58,7 % » Suomessa julkisen sektorin kautta kulki viime vuonna rahaa summa, joka vastasi 58,7 prosenttia koko kansantuotteesta. Valtaosa rahasta kulki vain veroina ja maksoin julkisen sektorin kautta edelleen kotitalouksille, maatalouden ja yrityksille. 0 -90-95-00-05-10-15 29 sttk 5 * 2015 KIRJAHYLLYSTÄ * KIRJAT LUKI Tiina Laurila * KUVAT: Lehtikuva Jennifer Worth: Hakekaa kätilö! Suomentanut Eija Tervonen. Otava 2012, 415 s. » Hakekaa kätilö! on Jennifer Worthin oma- elämänkerrallinen romaani, josta BBC on tehnyt Suomessakin esitetyn suositun TV-sarjan. Worth saapuu nuorena kätilöharjoittelijana nunnien johtamaan Nonnatus Houseen Lontoon East Endiin, joka on tuolloin lähinnä satamatyöläisten ja heidän perheidensä asuttamaa slummia. Kirjassa kuvataan realistisesti ja kaunistelematta sen aikaisia oloja ja elämää usein purku-uhan alla olevissa asunnoissa. Pesu- ja saniteettitiloja ei liiemmälti ollut ja pienissä ja ahtaissa asunnoissa asui monilapsisia perheitä. Kaikkialla oli likaista ja monin paikoin turvatontakin. Kätilöidenkin työ oli tuolloin rankkaa. Lapsia syntyi paljon, hygienia oli monille äideille tuntematon käsite, ruokaa ei ollut tarpeeksi, moniin komplikaatioihin ei ollut vielä diagnoosia saati hoitoa, eli töitä riitti. Worth kuvaa kirjassaan paljon kätilön ammatin historiaa ja tuolloin melko uutta kätilön koulu- tusta ja sen kehitystä. Kirja onkin televisiosarjaan verrattuna paljon tieteellisempi. Se ei tee siitä kuitenkaan yhtään vähemmän viihdyttävää, vaan lukija saa tarkan kuvan oloista, jossa tuon ajan työläisperheet ja kätilöt elivät ja työskentelivät. Worth tuntee selvästi vahvaa ammattiylpeyttä, joka huokuu hänen tekstistään läpi kirjan. Kätilöiden työtä vaikeutti melkoisesti myös Lontoossa usein esiintyvä sankka savusumu, joka esti ulkona liikkumisen lähes kokonaan. Worth kuvaa elävästi erästäkin matkaansa synnyttävän äidin luokse savusumun läpi kahden polkupyöräpoliisin saattamana. Ilman poliisien lamppuja hän ei olisi päässyt ajoissa perille. Kurjuudesta ja köyhyydestä huolimatta kirja on viihdyttävä ja mukana on runsaasti huumoria sekä mieleenpainuvia ja iloisia hetkiä. Terveen vauvan syntyminen on aina ihana asia, riippumatta siitä, ollaanko rikkaassa vai köyhässä perheessä. Hakekaa kätilö! on ehdottomasti hyvän mielen kirja. TOISTEN JUTUT Työvoima on tavaraa, joka pilaantuu helposti, kun esimerkiksi osaaminen vanhenee. Tutkimusjohtaja (TEM) Heikki Räisänen Helsingin Sanomat 26.8. Suomi-konetta viedään mittarilennossa läpi taloussumun. Pääkirjoitustoimittaja Markku Espo Kymen Sanomat 26.8. Emme voi olla varmoja siitä, että työajan pidentämisellä luotaisiin uutta työtä ja kilpailukykyä puhumattakaan uusista työpaikoista. Monet asiantuntijat ovat epäilleet, että työllisten tehdessä aiempaa pidempää päivää työttömyys voisi jopa lisääntyä. Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki Suomenmaa 25.8. Hallitukselta ei tule kivoja työelämäuudistuksia. Nnimmo Bassey: Kiehuva ja köyhtyvä Afrikka Raaka-aineteollisuuden aiheuttamat tuhot ja Afrikan ilmastokriisi Suomentanut Kirsi Luoma. Otava 2014/Like 297 s. » Nigerialainen Nnimmo Bassey on kirjailija ja runoilija, mutta myös tunnettu ympäristöaktivisti. Hän on saanut useita palkintoja työstään ihmisten ja ympäristön hyväksi. Bassey on muun muassa perustanut Nigerian Maan Ystävät ja hän on toiminut kansainvälisen Maan Ystävien puheenjohtajana vuosina 2008 - 2012. Afrikan manner on maaperältään rikas ja täynnä jalometalleja, uraania, kaasua ja öljyä. Afrikka on kärsinyt länsimaiden riistosta jo vuosisatojen ajan. Ensin asialla olivat siirtomaaisännät ja nykyään kansainväliset suuryritykset. Afrikan maaperästä on varastettu käytännössä kaikki varastamisen arvoinen ja paikallisille ihmisille jää käteen vain suolarahoja. Ja jos jotain jääkin Afrikkaan, se menee korruptoituneiden afrikkalaisjohtajien taskuun. Bassey on huolissaan paitsi omasta maastaan, myös koko mantereesta. Tekstissä on ajoittain havaittavissa melkoista paatosta, mikä toisaalta on 30 sttk 5 * 2015 ihan ymmärrettävää kirjailijan taustan ja Afrikan puolesta käydyn taistelun huomioon ottaen. Kirja ei kuitenkaan missään nimessä ole fanaattinen tai epäuskottava puheenvuoro, vaan täynnä asiaa ja järkeenkäyviä perusteluita. Bassey kuvaa kirjassaan muun muassa Nigerjoen suiston kaasuloimuja, jotka saastuttavat hengitysilmaa ja kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Asuminen kaasuloimujen lähistöllä on kuolemaksi, saasteet tekevät ympäristöstä elinkelvottoman. Afrikassa operoivien yritysten piittaamattomuus paikallisista ihmisistä, luonnosta ja ilmastosta nousee vahvasti esille. Basseyn kirja on karua luettavaa tavallisten afrikkalaisten kannalta ja valkoisen rodun edustajana tulee väkisinkin syyllinen ja häpeällinen olo. Ennen kaikkea kirjasta tulee kuitenkin vihaiseksi, pahoinvoivaksi ja surulliseksi. Miksi ne, joilla on jo kaikkea ja paljon, pitää viedä kaikki niiltä, joilla ei ole mitään? Miksi mikään ei koskaan riitä? Toimittaja Mika Lehto Ilta=Sanomat 25.8. Kritiikki yhteiskuntasopimusta kohtaan äityi loppua kohti koko ajan kärkkäämmäksi, varsinkin yhteiskunnan vasemmalta laidalta. Se lienee ymmärrettävää. Onhan ministeritasollakin myönnetty, että palkansaajille paketissa oli tarjolla vähän mitään houkuttelevaa. Toimittaja Rami Nieminen Kaleva 24.8. Kolmikantaa on syytetty siitä, että emme ole riittävän dynaamisia, jo osittainhan se pitää paikkansa. Toisaalta työmarkkinamylly on jauhanut tuloksia, ja olemme tehneet viime vuosina erittäin maltillisia palkkaratkaisuja. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola STT 22.8. STTK-krypto 5/2015 Syksyn alkajaisiksi… KRYPTON 3/2015 RATKAISU » … tulee kryptojen sekaan kuvaristikko ja siinä onkin kaikille tuttu teema. Kryptomaanit voivat rauhallisin mielin jäädä odottelemaan seuraavaa numeroa, kryptot ovat edelleen valta-asemassa tällä palstalla. Voit ratkoa tämän myös päätteellä, koska tehtävämme löytyvät nykyisin myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Niitä voi ratkoa omalla päätteellä – ja nyt myös tabletilla – ja lähettää vastauksen saman tien ratkottuaan tehtävän. Sivuilla on paljon muutakin asiaa ristikoista ja mm. vireä reaaliaikainen keskustelupalsta. Lisäksi löytyy artikkeleita ja viitisentuhatta muuta ristikkoa tai kryptoa, joita voi ratkoa huvikseen. Kaikenlaista mielenkiintoista alan asiaa löytyy myös sivustolta www.sanaris.fi. Ratkaisuna voi lähettää koko sivun sellaisenaan TAI ratkaisuusi sisältyvien S-kirjainten määrän joko postitse osoitteella STTK-ristikko 5, PL 14, 00781 Hki tai sähköpostilla sanaris@ sanaris.fi ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Jos vastaa ratkottuaan nettiristikon, tarvitsee vain painaa “lähetä ratkaisu”-nappia, kun ruudut ovat täynnä, ja antaa tietonsa! Palkintoina jaamme viisi STTK-muistolahjaa. Oheinen ratkaisu on numerosta 3/2015, samoin seuraavat voittajat: Harri Kivistö, Morvik, Norge Vikke Immonen, Kotka Timo Kanniainen, Lohja Marjaana Turunen, Kälviä Rauno Lillomäki, Vilppula Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille mukana olleille! 31 sttk 5 * 2015 Askel aikaa edelle. Käyntiosoite: ikonkatu 8 A, 6. krs, M 00100 Helsinki Postiosoite: PL 421, 00101 Helsinki Puhelin: 09 131 521 Sähköposti: [email protected] Ammattiliitto Nousu ry www.nousu.org Ammattiliitto Pro www.proliitto.fi Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO www.erto.fi Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty www.jytyliitto.fi Kirkon alat www.kirkonalat.fi Liiketalouden Liitto LTA www.liiketaloudenliitto.fi Meijerialan ammattilaiset MVL www.mvl.fi METO — Metsäalan Asiantuntijat www.meto-ry.fi Palkansaajajärjestö Pardia www.pardia.fi Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA www.ria.fi Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI www.seteli.fi Suomen Konepäällystöliitto SKL www.konepaallystoliitto.fi Suomen Laivanpäällystöliitto SLPL www.seacommand.fi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer www.superliitto.fi Suomen Palomiesliitto SPAL www.palomiesliitto.fi Tehy www.tehy.fi Vakuutusväen Liitto VvL ry www.vvl.fi www.sttk.fi
© Copyright 2024