STTK-lehti 3/2015
3 | 2 015 TOIMIHENKILÖKESKUS JÄRJESTÖ ST TK : N LEHTI Työaikalaki joustaa jo. Sivu 12-13 . Ikääntymiseen varautuminen vaihtelee Euroopassa. Sivut 14 -15. Digitalisaatio voi tehdä juristista sähköisen. Sivut 16 -17. Feminismi etenee purkamalla miehiä suosivat rakenteet. Sivut 18 -19. Valtakunnansovittelija Minna Helle : EI PITKIÄ LISTOJA BULEVARDILLE. Sivut 6 -9. PÄÄKIRJOITUS [email protected] Sopimusten täytyy pitää » Poliittinen tilannekuva vaalien jälkeen alkaa vähitellen selkiytyä. Tuleva pää- ministeri on ehtinyt tätä kirjoitettaessa jo kysyä puoluekavereilta ja etujärjestöjen edustajilta kantoja tulevan hallitusohjelman rakentamisen pohjaksi. Hallituspohja lienee tiedossa vapun tienoilla ja ohjelman kirjoitus alkaa sen jälkeen. Kun varsinainen hallitusohjelma jää ennakkotietojen perusteella ns. strategiapaperiksi, tarkempaa toimintasuunnitelmaa kyhätään varmasti elokuun budjettiriiheen asti ja vasta sen jälkeen hallituksen yksityiskohtaisemmat esitykset ovat tiedossa. Vaalitulos ei ollut loppujen lopuksi kovin yllättävä, mutta jatkossa on hieman arvioitava puolueita siitä näkökulmasta, että Perussuomalaiset ovat tulleet politiikan ”suurten” joukkoon pysyvästi. Jos menestys jatkuu, voi olla, että tästä kvartetin välisessä taistelussa joku puolue joutuu antamaan periksi ja vajoaa kannatuksellaan lähemmäs kymmentä kuin kahtakymmentä prosenttia. Suurimmassa tipahtamisvaarassa näyttäisi tällä hetkellä olevan SDP, jonka äänestäjäkato on vaali vaalin perään kiihtynyt. Paljon on puhuttu yhteiskuntasopimuksesta. Mitä se sisältäisi, ei vielä tarkasti tiedetä. Arvio on, että pääministeri ja hallitus haluavat maltillisen palkkaratkaisun lisäksi tehdä myös työmarkkinoita koskevia uudistuksia. Millaisia, ei vielä ole tiedossa. Työttömyysturvaan, työaikoihin ja joustojen lisäämiseen liittyviä huhuja kulkee. STTK on todennut olevansa valmis keskustelemaan tasapainoisesta yhteiskuntasopimuksesta. Se tarkoittaa, että uudistuksia ei tehdä vain palkansaajan oikeudellista asemaa heikentämällä ja raipalla. Meille tärkeää on palkansaajan ostovoiman turvaamisen ohella työntekijöiden turvan varmistaminen. Turva liittyy yhtä lailla tasaiseen työelämän arkeen kuin rajumpiin muutostilanteisiin kuten esimerkiksi työttömyyteen. STTK on korostanut, että se menee kaikkiin pöytiin avoimin mielin eikä aseta ennakkoehtoja sille, mistä keskustellaan. Ainoa ehto on, että sovitusta on pidettävä kiinni. Se tarkoittaa, että esimerkiksi viime syksynä neuvoteltua eläkeratkaisua ei revitä auki. Sopimuksessa on sovittu muun muassa eläkeiän nostosta, työttömyysturvan lisäpäivistä eli niin sanotusta putkesta ja eläkemaksun korottamisesta. TAPETTI Kultturikupla » Perussuomalaisten menestys vaaleissa on aiheuttanut hämmennystä kulttuuripiireissä. Muun muassa suosittu näyttelijä Krista Kosonen on todennut lehtihaastattelussa niin, että hän ei tunne ainuttakaan perussuomalaista eivätkä perussuomalaiset edusta hänen Suomeaan. Kulttuuriväelle on aina sallittu muita ryhmiä kovempi sanomisen vapaus. Voi silti hämmästellä sitä, miten kaukana suomalaisesta todellisuudesta esimerkiksi näyttelijät elävät jos heidän tielleen ei ole ainutta perussuomalaisten kannattajaa osunut. Väitän, että seurustelupiirit ovat silloin aika pienet ja kun ovat, miten kulttuurin keinoin voidaan käsitellä suomalaista todellisuutta, arvioida valtaapitävien tekoja tai ylipäätään siirtää yhteiskuntaa esimerkiksi näytelmien käsikirjoituksiin, elokuviin, kirjoihin tai musiikkiin. Monelle kulttuuri on itseisarvo ja moni ajattelee, että kulttuurilla ei voi olla tulosvastuuta. Kosos-henkisten pitäisi kuitenkin tiedostaa, että kulttuuria ylläpidetään pitkälti veronmaksajien rahoilla. Olisiko kohtuullista vaatia, että kulttuuriväki tuntisi ainakin pintapuolisesti yleisönsä? (mlr) STTK-lehti Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:järjestölehti 40. vuosikerta Julkaisija STTK ry Päätoimittaja, toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas Toimitus Käyntiosoite Mikonkatu 8 A, 6. kerros Postiosoite PL 421, 00100 Helsinki Puhelin (09) 13 15 21 Telefax (09) 652 367 Internet www.sttk.fi E-Mail STTK:n toimiston henkilöstö: [email protected] STTK-lehden posti: [email protected] Ilmoitukset Kaupalliset ilmoitukset, myynti, trafiikki ja laskutus: toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas Osoitteenmuutokset Osoitteenmuutokset tulee tehdä kirjallisesti omaan jäsenliittoon – EI keskusjärjestöön eikä lehden toimitukseen. Ulkoasu Ilkka Eskola/Hansaprint Oy Painopaikka HANSAPRINT 2015 / STTK15_03 Painos 40 000 Lehden paperi GalerieFine Silk 70g Kannen kuva Valtakunnansovittelija Minna Helle. Kuva: Wilma Hurskainen Ilmestymis- ja aineistoaikataulu Numero 4/2015 Aineisto 15.6.2015 Ilmestyy 1.6.2015 ISSN 1237-9921 3 | 2 015 TOIMI HENK JÄRJE STÖ ST TK : N LEHTI Työaikalaki joustaa jo. Sivu 12-13. Ikää varautuminenntymiseen vaihtelee Euroopassa. Sivut 14 -15. Digitalisaatio voi juristista sähktehdä öisen. Sivut 16 -17. Feminism purkamallai etenee miehiä suosivat rake nteet. Sivut 18 -19. EI PITKIÄ L IST BULEVARD OJA ILLE. Valt aku nna 2 sttk 3 * 2015 ILÖKE SKUS nso vitt elij a Min na Hel le : Sivu t 6 -9. SISÄLLYS 2 Pääkirjoitus. 4 Lyhyesti. 5 Toiset ohjaa, toiset polkee. 6 Sovittelija ei kaipaa pitkiä listoja Bulevardille. Minna Helle hoiti tulikasteensa sovittelijana mallikkaasti. 0 Kuntoutuksella takaisin 1 työelämään. Siinä samassa voi ammattikin vaihtua. Pekka Sipola 2 Seuraako työaika työelämän 1 muutosta? Työaikalainsäädännön pitää jatkossakin huomioida työaikasuojelu. On kivempi laittaa CV:hen, että on jossakin kirjoissa ja kansissa. Kotisohva tai työvoimatoimisto eivät ole kovin hyviä suosituksia työtä hakiessa. Työvoimavirkailija Pirjo Karjalaisen haastattelu aukeamalla 28-29. 4 Seniorien kirjava Eurooppa. 1 Suomalaisen designin soisi näkyvän esimerkiksi ikääntyville tarkoitetuissa apuvälineissä. 6 Digitalisaatio vie ja tuo 1 työpaikkoja. Jos tehdas palaa Kiinasta Suomeen, työntekijä voi vaihtua robotiksi. 8 Feminismi ei mahdu yhteen 1 muottiin. Suomessa feminismi tulkitaan jopa tasa-arvon vastakohdaksi. 20 Puhutaan lakko-oikeudesta. REMES 1 Juha Heikkala Uusi 2 keskusjärjestö –hankkeen puikkoihin. Strategiatyö on jo käynnissä. 2 Nuorilta saa ottaa oppia. 2 Hanna Hessa luotsaa STTK:n opiskelija- ja nuorisotoimintaa. 23 Työlounaalla. 24 Tätä mieltä STTK. 25 Voi hyvin. 26 Suomi pärjää palkkavertailussa. Elintaso on silti monen tekijän summa. 8 Älä valikoi ensimmäistä 2 työpaikkaa. Mikä tahansa työmerkintä cv:ssä on parempi kuin merkinnättömyys. 30Kirjat. 31Ristikko. 3 sttk 3 * 2015 UUTISIA Työterveyslaitos täyttää 70 vuotta » Työterveyslaitos täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi laitos on julkistanut historiikin Majakka ja Luotsi. Teos kertoo laitoksen vaiheista sodan jälkeisestä ajasta nykypäivään ja valaisee samalla yhteiskunnan ja työelämän muutosta vuosikymmenten aikana. Työterveyslaitoksen juuret juontavat sotien aikaan, jolloin nuori lääkäri Leo Noro alkoi selvittää ammuslataamojen työntekijöiden räjähdysainemyrkytyksiä. Hänen tutkimuksensa saivat puolustusvoimien johtavien lääkärien huomion ja kiinnostus ammattitautien tutkimiseen Suomessa alkoi herätä. Helsingin yleisen sairaalan ammattitautien osasto perustettiin 1945 ja alan tutkimusta ryhtyi rahoittamaan Ammattilääketieteen säätiö. Säätiö perusti Työterveyslaitoksen. Laitos kansallistettiin ja muutettiin sosiaali- ja terveysministeriön alaiseksi itsenäiseksi julkisoikeudelliseksi yhteisöksi vuonna 1978. Tehtaasta toimistoon Sotakorvausteollisuuden leimaaman työelämän ongelmia olivat erilaiset riski- ja rasitustekijät, kuten tapaturma- ja myrkytysvaarat, painavat taakat ja rasittavat työasennot. Sittemmin moni työ on muuttunut raskaasta ruumiillisesta työstä kevyemmäksi toimistotyöksi. 2000-luvulla työelämää kuvaava avainsana on ollut muutos. Henkisen kuormituksen hallinnasta on tullut yhtä tärkeää kuin fyysisten riskien torjunnasta. Työterveydelle ja työturvallisuudelle on asetettu uusia odotuksia, jotka ovat heijastuneet myös Työterveyslaitoksen toimintaan. Historiikki julkistettiin Hotelli Seurahuoneen Pyöreässä Salissa - samassa paikassa, jossa laitoksen perustamiskokous aikoinaan pidettiin. Historiikin on kirjoittanut historioitsija, valtiotieteen tohtori Eino Ketola. Kirjan nimi viittaa laitoksen rooliin työelämän karikoiden ennakoijana ja havereiden ehkäisijänä. – Työterveyslaitos on ikääntynyt onnistuneesti itseään uudistamalla. Matka 1940-luvulta tähän päivään ei ole mennyt jälkiä jättämättä, mutta ne jäljet ovat toiminnan jälkiä työelämässämme, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio. – Suomen tiukka taloustilanne ja valtion budjettiavun leikkaukset ovat koskettaneet myös Työterveyslaitosta. Henkilöstöä on jouduttu irtisanomaan, tiloja tiivistämään ja toimintoja supistamaan. Työterveyslaitos on silti valmis kohtaamaan tulevaisuuden työelämän luottaen henkilöstön vahvaan osaamiseen. 4 sttk 3 * 2015 Koonnut: Tiina Laurila ja Marja-Liisa Rajakangas Riina Nousiainen STTK:n koulutuspoliittiseksi asiantuntijaksi Kasvatustieteiden maisteri Riina Nousiainen on valittu Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n koulutuspoliittiseksi asiantuntijaksi. Ennen STTK:ta Nousiainen (38) työskenteli Ammattiliitto Pron koulutuspoliittisena asiantuntijana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Helsingin yliopistossa ja Ammatillisessa opettajakorkeakoulu Heliassa monipuolisissa koulutuspolitiikan tehtävissä. Nousiainen vastaa STTK:n koulutuspoliittisen edunvalvonnan kehittämisestä ja koordinoi jäsenliittojen koulutuspoliittisia tavoitteita ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen sekä korkeakoulutuksen osalta. Uusi järjestö luonnonvara-alalle Meto – Metsäalan asiantuntijat ja Agrologien Liitto ovat perustamassa uutta yhteistä luonnonvara-alan osaajien intresseihin ja edunvalvontaan keskittyvää järjestöä. Tavoitteena on, että uusi järjestö, LUVA – Luonnonvarat ry, aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa. Metsäasiantuntijoiden ja agrologien yhteishanketta on viety eteenpäin määrätietoisesti jo lähes vuoden verran. Aika ja tahtotila uuden järjestön perustamiseksi ovat oikeita. – Meillä on selkeä ja luja näkemys siitä, että uusiutuvilla luonnonvaroilla ja biotaloudella on erittäin merkittävä asema Suomessa jo nyt ja varsinkin tulevaisuudessa, sanoo Meton puheenjohtaja Håkan Nystrand. – Biotalous on myös vahva globaali kehityssuunta, jossa Suomen asema tulee vahvistumaan. Haluamme alan asiantuntijoiden edustajina olla siinä kehityksessä aktiivisesti mukana. Järjestöjen mielestä Suomi tarvitsee suoraa ja entistä vahvempaa vaikuttamista myös Euroopan tasolla. Luonnonvara-alojen yhteisellä järjestöllä on leveämmät hartiat viedä asioita eteenpäin. Kyse on sekä työllisyydestä, kilpailukyvystä että suomalaisen hyvinvoinnin säilymisestä. – Suomi on sen verran pieni maa, että luonnonvarasektorin on viisasta yhdistää voimansa ja hakea synergiaetuja sekä vaikuttamiseen että edunvalvontaan, sanoo Agrologien Liiton hallituksen puheenjohtaja Antti Rantakangas. ERTO voitti sosiaalialan järjestöjen matka-aikakiistan Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksessa on määräys työajan ulkopuolella matkustamisen korvaamisesta vapaana tai rahana vähintään 50 prosentin korvauksella. Lisäksi talokohtaisesti on voitu sopia paremmista korvauksista. Viime työehtoneuvotteluissa syntyi ERTOn ja Sosiaalialan Työnantajien välille erimielisyyttä kyseisen määräyksen soveltamisesta. ERTOn näkemyksen mukaan määräystä on sovellettu ja tulee soveltaa samalla tavoin sekä yöllä että ulkomailla matkustamiseen kuin muutenkin työajan ulkopuolella tapahtuvaan matkustamiseen. Työehtosopimuksessa ei ole sovittu rajauksesta. Työnantajaliitto oli kuitenkin eri mieltä. Työtuomioistuimen tuomion perusteella ERTO voitti ja työtuomioistuin vahvisti Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksen 6 pykälän oikeaksi tulkinnaksi sen sanamuodon mukaisesti, että matka-ajan korvausta sovelletaan myös ulkomailla ja yöllä tapahtuvaan matkustamiseen. Lisäksi ERTOn oikeudenkäyntikulut määrättiin korvattavaksi. ERTO ja Sosiaalialan Työnantajien välinen Sosiaalialan järjestöjä koskeva työehtosopimus on voimassa 31.1.2017 saakka ja sopimus koskee noin 4 500 työntekijää. [email protected] KOLUMNI Pro: Turvaako Nokia vain ranskalaiset työpaikat? – Nokian julkaisema Suomen taloushistorian suurin yritysosto pitää sisällään sitoumuksia, joiden seurannaisvaikutukset turvaavat ostettuja työpaikkoja. Ranskan valtio omistajana on osannut pitää Alcatel-Lucentin työntekijöiden puolia. Se on hyvä asia, arvioi Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen Nokian ja Alcatel-Lucentin yrityskauppaa. Yhtä tyytyväinen Malinen ei uskalla olla Nokian suomalaisten työpaikkojen puolesta. Kaupan yhteydessä Nokia julkisti, että yrityksessä tullaan toteuttamaan 900 miljoonan euron säästöt, jotka saavutetaan muun muassa virtaviivaistamalla organisaatiota ja rationalisoimalla päällekkäisiä tuotteita, palveluja, konsernitoimintoja sekä myyntiorganisaatioita. – Virtaviivaistaminen ja rationalisointi tarkoittavat suomeksi, että työpaikkoja vähennetään. Kun ranskalaiset työpaikat sopimuksella turvataan, vähennettäväksi jää muun muassa suomalaisia, amerikkalaisia ja kiinalaisia työpaikkoja. Työpaikkojen vähennysmarkkinoilla Suomi on usein ollut kärkipaikoilla, Malinen muistuttaa. – Suomalainen työlainsäädäntö on jäänyt pahasti jälkeen niin työmarkkinoiden kotimaisesta kuin kansainvälisestäkin muutoksesta. Monessa maassa toimintaa harjoittavan yrityksen kannattaa toteuttaa rankimmat irtisanomiset Suomessa, koska se on lain mukaan toteutettuna yritykselle lähes ilmaista, Malinen toteaa. SuPer: Lähihoitajatutkinto pidettävä laadukkaana Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin edustajisto pitää tärkeänä, että lähihoitajakoulutus pidetään laadukkaana, eikä koulutusaikaa lyhennetä. Edustajisto keskusteli sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen asteen koulutuksen tulevaisuudesta. Lähihoitajatutkinnon eri osaamisaloilta valmistuneiden on edelleen voitava työllistyä laajasti sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Lähihoitajakoulutuksen paikkamääriä on lisättävä, jotta tulevaisuuden työvoimatarve saadaan täytettyä. Myös oppisopimuskoulutusta on lisättävä huomioiden työpaikkaohjaajien resurssit. Potilas-/asiakasturvallisuuden edellytyksenä on, että hoitoalan koulutus on laadukasta. Väestön ikääntyminen tuo haasteita koko sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle. Lähihoitajatutkinto antaa vahvan, monipuolisen osaamisen hoitotyöhön sekä hyvät valmiudet toimia laajasti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lähihoitajatutkinnon eri osaamisalat vahvistavat erityisosaamista, mutta lähihoitajatutkinnon ydin ovat kaikille yhteiset opinnot, jotka mahdollistavat työskentelyn koko sote-sektorilla. Työvoiman saatavuuden kannalta on tärkeää, että työnantajilla on mahdollisuus hyödyntää lähihoitajien monipuolista osaamista osaamisalasta riippumatta. Tehy: Päättäjille kouluarvosana 6,5 sote-asioissa Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy teetti TNS Gallupilla selvityksen suomalaisten käsityksistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja niiden tulevaisuudesta. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta ei halua tinkiä sosiaali- ja terveyspalveluista tiukkoinakaan taloudellisina aikoina. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten riittävää koulutusta arvostetaan. Suomalaiset myös ymmärtävät, että palveluita on uudistettava. Päättäjille annetaan arvosana 6,5 sosiaali- ja terveysasioiden hoitamisesta. Päättyneellä vaalikaudella ei saatu aikaan tarpeellisia sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksia. Lisäksi päättäjien suusta on viime vuosina kuultu puheenvuoroja, joiden mukaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten koulutustasoa voitaisiin laskea. Näyttää siltä, että kansa ja päättäjät ovat osittain eri linjoilla sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo. Toiset ohjaa, toiset polkee » STTK:n kyselyn mukaan henkilöstö ei ole riittävästi mukana työpaikan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä. Tulos on mielenkiintoinen, koska nyt juuri olettaisi tilanteen olevan toinen. Tuottavuuden parantaminen kun on monella työpaikalla ykkösjuttu. Työntekijät voisivat löytää uusia keinoja tilanteen parantamiseksi, ovathan he oman työnsä parhaita asiantuntijoita. Tuloksena voisi olla muitakin tuottavuutta kehittäviä ratkaisuja kuin leikkaukset, säästöt tai organisaatiomuutokset. Henkilöstön edustajatkaan eivät riittävästi pääse osallistumaan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiseen. Korkeintaan he ovat mukana miettimässä palvelu- ja tuotantoprosessien ongelmia ja hakemassa uusien kustannussäästöjen kohteita. Huonoin tilanne on yksityisillä palvelualoilla. Vähän parempi se on kuntien, seurakuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen työpaikoilla. Valitettavan vähän henkilöstön edustajat ovat mukana pitkän tähtäimen kehitystyössä. Palvelu- ja tuotantostrategian tai uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen he eivät juurikaan osallistu. Työpaikan tai toimialan houkuttelevuuden parantaminen näyttää myös olevan muiden juttu. Miksi henkilöstön tai heidän edustajiensa ääntä kuullaan niin vähän? Tilaisuuksia ainakin on. Kyselyn vastaajista kaksi kolmasosaa arvioi työpaikallaan olevan käynnissä hankkeita, joilla pyritään tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Kolme neljäsosaa puolestaan katsoi, että työpaikalla kehitetään tänä päivänä nykyisiä työ- ja toimintatapoja entistä tuottavimmiksi. Mistä on oikein kyse? Onko kyse työnantajan halusta itse päättää siitä, miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta kehitetään? Vai onko kyse henkilöstön ja heidän edustajiensa haluttomuudesta panostaa työpaikan tulevaisuuteen? Paljon on kiinni johtamisesta. Se joko tukee tai ei tue henkilöstön ja heidän edustajiensa mahdollisuuksia innovointiin. Kyselyn mukaan esimieskoulutukseen panostetaan nykyisin entistä vähemmän. Parempaa ei siis näytä olevan tulossa. Lisääntyvä kiire ei myöskään tee hyvää luovuudelle, aloitteellisuudelle tai esimiestyölle. Rutiinit täyttävät työpäivän. On peiliin katsomisen paikka. Kaikki voittavat, kun tuottavuutta haetaan oikeilla keinoilla. Usein ratkaisut ovat lähempänä kuin luullaankaan. Jatkuvan parantamisen keinoin saadaan paljon aikaiseksi. Asiat voidaan aina tehdä paremmin ja aina jää kuitenkin vielä myös parantamisen varaa. Erkki Auvinen Kirjoittaja on STTK:n työympäristöasiantuntija 5 sttk 3 * 2015 SOVITTELIJA EI KAIPAA PITKIÄ LISTOJA BULEVARDILLE Jäänmurtajalakon sovittelussa uusi valtakunnansovittelija Minna Helle osoitti olevansa ”nainen paikallaan”. 6 sttk 3 * 2015 » 7 sttk 3 * 2015 * Teksti: UP/Kari Leppänen * Kuvat: Wilma Hurskainen » ”N aiseksi paikallaan” Minna Hellettä kehui kansanedustaja ja entinen metallimies Jukka Kärnä vaikean jäänmurtajien työriidan ratkettua kovien paineiden alla. Valtakunnansovittelija Minna Helle selvitti tulikasteensa suorastaan jäätävästi. Merimies-Unionin ja Konepäällystöliiton lakot ja tukilakot uhkasivat pysäyttää meritse tapahtuvan Suomen ulkomaankauppa- ja matkustajaliikenteen. – Se oli hyvin vaikea soviteltava. Alussa asioita oli pöydällä paljon ja loppuvaiheessa riita oli periaatteellinen joko/tai-asia. Selkkauksessa paine kasvoi, kun ratkaiseva 8 sttk 3 * 2015 päivämäärä lähestyi uhkaavasti. Valtakunnansovittelijan toimistossa Helsingin Bulevardilla ei kuitenkaan voida nostaa käsiä pystyyn, vaikka asiat olisivat kuinka solmussa. – Kun paine kasvoi riittävän kovaksi, riidan osapuolet liikkuivat asemistaan riittävästi. Painekestävyyttä löytyy Oikeustieteen kandidaatti Minna Helle (42) on ollut ennenkin tiukoissa paikoissa. Ehkä kaikkein kovimpana hän pitää Tehyn työtaistelu-uhkaa vuonna 2007. Siinä vaakakupissa olivat ihmisten terveys, ehkä jopa henki. Roolit olivat silloin toiset. Helle oli Bulevardilla asiakkaana hoitajien joukkoirtisanoutumisilla uhanneen Tehyn edunvalvontayksikön johtajana. – Silloin huomasin, että kestän paineita ja säilytän toimintakykyni vaikeissa tilanteissa. Siinä mielessä oli helppo lähteä myös valtakunnansovittelijan tehtävään. Tiesin, että pääni kestää, jos tulee kovia paikkoja. Ei pitkiä listoja Bulevardille Helle kehottaa jo nykykokemuksensa valossa järjestöjä tekemään esityönsä kunnolla ennen kuin riita tuodaan Bulevardille. Myös hänen edeltäjänsä ovat puhuneet asiasta. – Pitäisi lähteä siitä, että kun Bulevardille tullaan, riita-asioiden määrä olisi vähäinen. Pöydällä olisi vain muutama asia ja neuvottelutyö tehty hyvin. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt palaavat ennen pitkään neuvottelemaan työmarkkinoiden pelisäännöistä. Helteen mielestä siinä yhteydessä olisi hyvä miettiä myös sovittelun pelisääntöjä. – Esimerkiksi tarvittaisiinko jonkinlaisia herrasmiessääntöjä tai vastaavia siitä, miten vältetään, että Bulevardille tullaan pitkien listojen kanssa. Twitter on kätevä Ainakin yksi asia on jo muuttunut Helteen astuttua valtakunnansovittelijan toimistoon. Olisi ollut vaikea kuvitella edeltäjiä, Esa Lonkaa tai Juhani Saloniusta twiittailemassa sovittelun sujumisesta. Nykyinen valtakunnansovittelija tekee niin. – Syy on hyvin käytännöllinen. Valtakunnansovittelijan toimistossa ei ole tiedottajaa. Tiedottamisesta pitää vastata itse sovittelun lomassa. Helle kehuu twitteriä käteväksi keinoksi viestiä, kun tiedon pitää kulkea nopeasti. Esimerkiksi siitä, alkaako aamulla lakko vai ei. Tärkeää hänelle on myös, että tiedottaminen on tasapuolista eri medioiden suhteen. Twitterissä tietoa ei saa vain se onnekas, joka sattuu saamaan kiireisen valtakunnansovittelijan puhelimeen Tasapuolisuus ennen kaikkea Helle on istunut työmarkkinoiden neuvottelupöydissä palkansaajapuolella. Tasapuolisuuden vaatimusta hän ei kuitenkaan koe minkäänlaiseksi ongelmaksi. – En ole istunut palkansaajapuolella ideologisista lähtökohdista. Olen ammattilainen ja se on ollut minulle työtä. Toki on tarvittu vahvaa sitoutumista ajettaviin tavoitteisin, mutta se ei ole kummunnut ideologiasta. Vuosien kokemus työmarkkinoiden neuvottelupöydissä on opettanut ymmärtämään myös työnantajien näkemystä. – Siinä hahmottuu pakosti asioiden kokonaisuus kummankin osapuolen näkökulmasta. Kolmikanta edellyttää tuloksia Suomen kolmikantaista sopimusjärjestelmää on pidetty pienen maan menestystekijänä. Näin ajattelee myös valtakunnansovittelija. – Kolmikanta on ollut Suomelle erittäin hyvä. Sitä ei voi kuitenkaan perustella menneillä saavutuksilla. Kaikki riippuu tuloksista. Helteen mielestä työmarkkinajärjestöjen haasteena on laatia työmarkkinapolitiikkaan ajantasaiset pelisäännöt, jotka vastaavat työelämän ja työmarkkinoiden muutokseen. Yhden näkökulman asiaan nostivat Anders Borg ja Juhana Vartiainen. He esittävät raportissaan pohdittavaksi valtakunnansovittelijan aseman vahvistamista ja muutosta tehtäväkuvaan. Valtakunnansovittelijan tehtävänä ei olisi yksinomaan sovun saaminen aikaan. Tavoitteena tulisi raportin mukaan olla ”työllisyyden ja kasvun kannalta edullinen neuvottelutulos”. Valtakunnansovittelija toimisi viimeisenä portinvartijana, jonka ohjenuorana olisi työmarkkinoiden yleinen linja. Borgin ja Vartiaisen esityksessä se perustuisi vientiteollisuuden palkkaratkaisuihin. Helteen mielestä Borgin ja Vartiaisen ehdotus ei suurestikaan poikkea nykytilanteesta, mitä tulee työmarkkinoiden ”yleisen linjan” huomioimiseen. Ei valtakunnansovittelija ole tähänkään asti taikonut ratkaisuesityksiään hatusta. – Järjestelmä ei tosin aseta reunaehtoja sovitteluratkaisujen sisällön suhteen. Käy- tännössä sovittelussa joudutaan kuitenkin ottamaan huomioon työmarkkinoiden tilanne ja yleinen etu. Ei voi tehdä ratkaisuja, jotka sotkevat työmarkkinoita ja muiden alojen neuvotteluja. Valtakunnansovittelija ei voi rakentaa sopua millä hinnalla hyvänsä, mutta jonkinlaista liikkumavaraa pitää olla, Helle korostaa. – Jos sitä ei ole lainkaan, riidat voivat jäädä ratkaisematta. Valtakunnansovittelija ei voi määrätä ratkaisua, sillä meillä ei ole pakkosovintoa. Voi vain auttaa sovun syntymistä. KÄSI SYDÄMELLÄ » Olet toiminut isoissa tehtävissä Akavassa ja STTK:ssa sekä Työeläkevakuuttajat Telassa. Työt ovat olleet vaativia ja olisivat riittäneet monelle elämäntehtäväksi. Kuinka korkealle tähtäät? – En ole koskaan suunnitellut työuraani etukäteen. Olen tarttunut eteen tulleisiin mielenkiintoisiin haasteisiin. Se on minun työurafilosofiani. – Se on myös luonnekysymys. Minulle uuden oppiminen on todella tärkeää. Ahmin kaikkea uutta. Miten selätät stressin? – On muutama tosi tärkeä juttu, joita ilman en varmaankaan selviäisi. Yksi on liikkuminen ja kuntoilu. Lenkkeilen, käyn kuntokeskuksessa erilaisilla tunneilla, käyn tanssitunneilla. Laskettelen, rullaluistelen, pelaan sulkapalloa. Liikkuminen on minulle välttämättömyys. – Toinen on musiikki. Sen suhteen olen kaikkiruokainen suurkuluttaja. – Kolmas on ruokakulttuuri ja erityisesti aasialainen ruoka. Miten sovitat yhteen työn ja perhe-elämän ja kaikki nämä harrastukset? – Se on melkoinen palapeli. Minulla on hyvät verkostot ‑ ystävät ja sukulaiset ‑ joiden avulla selviää yhteensovittamisen haasteesta. – Tärkeä asia on, ettei saa olla huonoa omaatuntoa siitä, että työ vie paljon aikaa. Mikä on sukupuolten tasa-arvon pahin pullonkaula työelämässä? – Tähän on helppo vastata, ilman muuta perhevapaat. Niiden pitäisi jakautua tasaisemmin, jotta tasa-arvossa otetaan isompi harppaus eteenpäin. – Yhteiskunnan pitää ohjata vahvemmin perhevapaiden jakautumista. En usko, että tämä ratkeaa perheen sisäisillä valinnoilla. Meillä on niin vahva perinne, että äiti hoitaa lapset. Mitä valtakunnansovittelija tekee silloin, kun ei ole riitoja soviteltavana? – Tapaan ihmisiä, koulutan, käyn tilaisuuksissa. Pohdin, miten järjestelmää voi kehittää. 9 sttk 3 * 2015 * Teksti: UP/Birgitta Suorsa * Kuva: Juha Metso Työkyvyttömyys ei tarkoita välttämättä hyvästejä työelämälle, sillä usein työkykyä on riittävästi uuteen ammattiin. V iisi vuotta sitten tie näytti nousevan pystyyn Timo Karppasen, 57, edessä. Vuosia kestänyt leikkauskierre oli vienyt työkyvyn. – Alun perin leikattiin napatyrä, mutta toipuminen ei mennyt kuten piti. Kolmen vuoden aikana olin operoitavana leikkauspöydällä seitsemän kertaa. Välillä oli hengen lähtö lähellä. Karppanen oli ajatellut jäävänsä eläkkeelle 60-vuotiaana vapaaehtoisen eläkkeen ja oman kone- ja kuljetusalan yrityksensä myynnin turvin. Toisin kävi. Yritys piti lopettaa. Kun työeläkeyhtiöltä tuli osoitus ammatilliseen kuntoutukseen, Karppanen oli helpottunut. – Työhaluja oli tallella, ja kun katsoimme työllistymismahdollisuuksia, yksi vaihtoehto oli liikenneopettaja, nuoruuteni unelmaammatti. Karppanen halusi raskaan liikenteen opettajaksi. Oppisopimuskoulutuksena liikenneopettajan erikoisammattitutkinnon suorittaminen kesti kaksi vuotta. Vaikeinta oli löytää oppisopimuspaikka tuolloin 53-vuotiaalle miehelle. – Täällä Trafficalla ei katsottu ikääni pahasti. Täältä löytyi sitten vakituinen työpaikka, yli vuoden uudessa ammatissa työskennellyt Karppanen sanoo. Vastaavassa tilanteessa olevia Karppanen kehottaa olemaan reippaalla mielellä. Lähiopetuspäivien takia piti reissata pitkiä matkoja ja kotipaikkakin vaihtui työn takia Kiteeltä Varkauteen. Eläkeikä on nyt 64 vuotta. – Ei harmita yhtään. Silloin sairastaessa tuntui pahalta, että tähänkö tämä loppui. Polku uuteen työhön Vielä kymmenen vuotta sitten vain murto-osa työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista ohjattiin kuntoutukseen. Nyt suhde on aivan toinen, sillä työeläkevakuuttajien kuntoutukseen osallistui viime vuonna yhteensä 13 600 ihmistä. Samaan aikaan 18 800 jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuntoutussitoumus tulee tavallisesti jo Kuntoutuksella takaisin työelämään 10 sttk 3 * 2015 sairauslomalla, kuten kolme vuoden takaisessa lakimuutoksessa sovittiin. Eteran ylilääkäri Maija Haanpää kertoo, että työntekijän työkyky kartoitetaan, kun tämä ollut sairauslomalla yhteensä 90 päivää. – Katsotaan, riittääkö työkyky oman työn tai jonkin muun työn tekemiseen. Jos työkyky ei riitä omaan työhön, vaikka sitä muutettaisiin, sitten rakennetaan polku uuteen ammattiin. Ammatillisessa kuntoutuksessa jokaiselle etsitään oma ratkaisu. Eterassa käytetään Timo Karppanen kuntoutui pitkän leikkauskierteen jälkeen uuteen ammattiin työeläkelaitoksen kuntoutuksen turvin. Nyt hän opettaa muun muassa varusmiehille kuorma-autolla ajamista. ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka kartoittavat kuntoutujan työkykyprofiilin, harrastukset ja mielenkiinnon kohteet. – Työkykyprofiililla tarkoitetaan ihmisen osaamista, taitoja ja taipumuksia. Työntekijällä voi olla lukihäiriö, mutta erittäin hyvä avaruudellinen hahmotuskyky ja vuorovaikutustaidot. Yksilölliset vahvuudet ja rajoitteet otetaan huomioon, Haanpää kuvailee. Uuden ammatin valintaan vaikuttaa myös paikkakunnan työtilanne ja vakuutuslääkärin lausunto siitä, sopiiko kuntoutussuunnitelma potilaalle. Koulutus rakennetaan yleensä kuntoutujan osaamisen ja työhistorian mukaan. Harvemmin tämä joutuu kokonaan koulun penkille. Tavallisempaa on kokeilla uutta ammattia työkokeilussa, jonka jälkeen ammatti hankitaan täydennyskoulutuksella tai oppisopimuskoulutuksella. Satsauksesta hyötyvät kaikki Mittatilaustyönä tehty monipolvinen, muutaman vuoden kestävä koulutus ei rasita eläkemaksua maksavien kukkaroa, Haanpää vakuuttaa. – Iso osa koulutuksista on halpoja. Joka tapauksessa kuntoutujaan osoitettu satsaus saadaan takaisin, kun hän on ollut keskimäärin pari vuotta työssä. Tästä hyötyvät kaikki, Haanpää sanoo. – Vaihtoehto on, että ihmiselle maksettaisiin työkyvyttömyyseläkettä, hän maksaisi vähemmän veroja ja saattaisi syrjäytyä. Haanpää huomauttaa, että myös osa-aikainen työkyvyttömyyseläke vähentää eläkemaksurasitusta. Samaa ajavat kuntoutuksen ennakkopäätökset. – Työntekijä voi hakea vakuutusyhtiöltä ennakkopäätöksen kuntoutukseen, jos oma terveydentila alkaa vaikuttaa liian heikolta nykyiseen työhön. Pitää olla työkyvyttömyyden uhka eli työkyky saattaa heiketä ratkaisevasti noin viidessä vuodessa. Toisinaan työntekijä hakee ennakkopäätöksen turvin itse uuden opiskelupaikan tai työuran. – On parempi tehdä ratkaisu ammatillisesta kuntoutuksesta hyvissä ajoin kuin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. ”Ihmeparantumiset” historiaan Aiemmin pitkällä sairauslomalle olleelle saattoi tulla yllätyksenä, että työeläkevakuuttaja totesikin hänet työkykyiseksi, kun 300 sairauspäivää täyttyi. – Kun työntekijä ajatteli pääsevänsä työkyvyttömyyseläkkeelle, hänet todettiinkin terveeksi. Nyt työterveyslääkärin on tehtävä arvio työhön paluun mahdollisuuksista jo kolmen kuukauden sairauspoissaolon jälkeen. Työntekijä pääsee harkitsemaan uutta uraa jo varhaisessa vaiheessa, jos sairaus estää nykyisen työn tekemisen, työnantajalle ei ole tarjota terveydentilaa ajatellen sopivampaa työtä tai paranemisennuste ei ole hyvä. Haanpää huomauttaa, että ammatillinen kuntoutus nostaa varsinkin Eterassa toisinaan työntekijän koulutustasoa. Raskasta rakennustyötä tehnyt saattaa päätyä rakennusmestariksi. Joka tapauksessa uusi työura päihittää Haanpään mukaan eläkepäätöksen. – Palkkatulo on kuitenkin korkeampi kuin eläke. Toisekseen siitä kertyy lisää vanhuuseläkettä. Kuntoutustuki on hyvä porkkana » Ammatilliseen kuntoutukseen hakeutuva saa korotettua kuntoutustukea, eli hänen korvauksensa nousee noin kolmanneksella. Lisäksi hän saa koulutuksen uuteen ammattiin, ja kerryttää lisää vanhuuseläkettään. Vuosittain kuntoutuspäätöksiä tehdään noin 10 000. Useimmiten syynä ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Ammatilliseen kuntoutukseen voi päästä vielä 62-vuotiaana, jos työvuosia arvioidaan tulevan riittävästi, esimerkiksi kolme. Sekä miehet että naiset hakevat kuntoutukseen keskimäärin 47 vuoden iässä. Työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneiden keski-ikä oli viime vuonna 52 vuotta. Kuntoutukseen osallistuneista kolme viidestä palaa takaisin työelämään. Eläkkeelle siirtyneistäkin 40 prosenttia valitsee osittaisen työkyvyttömyyseläkkeen ja käy työssä osa-aikaisesti. Tarkkoja lukuja kuntoutuksen keskeyttäneistä ei ole. Tavallisimmin syynä on terveyden heikentyminen, paluu vanhaan työhön tai se, ettei uusi ala vastannut odotuksia. Isolle työnantajalle ammatillinen kuntoutus on työkyvyttömyyseläkettä edullisempi vaihtoehto, sillä kuntoutustuella olevan työllistyminen vähentää eläkemaksua. 11 sttk 3 * 2015 Seuraako työaika työelämän muutosta? * Teksti: UP/Mika Peltonen * Kuvat: Lehtikuva Suomalainen työajan sääntely on Sitran tuoreen Kello raksuttaa mennyttä aikaa -selvityksen mukaan jäänyt jälkeen työelämän muutoksesta. S TTK:laiset ammattiliitot eivät hyväksy kaikkia selvityksen tehneen Jukka Ahtelan ajatuksia ja esityksiä. Ahtelan mukaan osa nykyisestä työajan sääntelystä soveltuu huonosti uuteen työelämään, jossa työn tekeminen ei ole enää kiinteästi sidoksissa tiettyyn aikaan tai paikkaan. – Työn itsenäisyys ja osaamistason nousu vähentävät tarvetta työajan seurantaan. Ahtelaa komppaava Sitran teemajohtaja Timo Lindholm vaatii työaikalainsäädännön uudistamista pikimmiten. Viimeksi työaikalaki uudistettiin vuonna 1996, mutta rakenteeltaan ja terminologialtaan se pohjaa pitkälti 1940-luvun lainsäädäntöön. – Pelisäännöt ovat jääneet jälkeen työelämän nopeasta muutoksesta. Työaikalain kokonaisuutta kannattaa yksinkertaistaa ja selkeyttää, Lindholm esittää. Ahtelan mukaan Suomea pidetään työaikajoustojen edelläkävijänä Euroopassa, mutta joustojen koko potentiaali ei ole meillä käytössä. – Siirrymme yhä enemmän ympärivuorokautiseen palveluyhteiskuntaan, jossa todellista joustavuutta olisi mahdollisuus sovittaa työaikaa palvelujen kysynnän ja tuotantoprosessien vaihteluun, Ahtela toteaa. Hän uskoo, että jos molempien osapuolien näkökulmat onnistuttaisiin nivomaan yhteen, lisääntyisivät todennäköisesti sekä työhyvinvointi että tuottavuus. Nykyinenkin laki sallii joustoja Tehyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara ihmettelee Ahtelan ajatusta, että kaikki työ olisi muuttumassa epäsäännölliseksi asiantuntijatyöksi, jota voidaan tehdä missä tahansa. 12 sttk 3 * 2015 – Kyllä meidän jäsenistömme työ on edelleen potilaan kanssa tehtävää työtä. Vaikka työn sisältö on muuttunut, perusluonne on pitkälti entisen kaltaista. Maarianvaaran mukaan moni tekee hoitoalalla jo nyt jaksotyöaikaa, jossa työaika tasoittuu esimerkiksi kolmessa viikossa. – Harvoin meilläkään kahdeksasta neljään tehdään. Työvuorot saatavat olla pitkiä ja 14-tuntisia työpäiviä voi olla useampi peräkkäin. Maarianvaaran mukaan jossakin taidetaan ajatella lakiuudistuksen tarpeesta liian yksisilmäisesti. – Jo nyt työaikalaki sekä työ- ja virkaehtosopimukset ovat niin väljiä, että ne antavat työnantajille paljon mahdollisuuksia, Maarianvaara sanoo. Hän saa tukea Ammattiliitto Nousun toiminnanjohtajalta Minna Ahtiaiselta. – Laki antaa mahdollisuudet vaikka mihin, mutta tosiasiassa määräyksiä rikotaan aika paljon, Ahtiainen sanoo. Työaikasuojelu kärkeen Maarianvaara ja Ahtiainen eivät ole ihan varmoja, minkälaisia muutoksia työaikalakiin pitäisi tehdä. Molemmat korostavat kuitenkin työaikasuojelua. – Työaikasääntelyn perustehtävää pitäisi vahvistaa ja jatkaa jaksamisen ja työurien tukemista, Maarianvaara vaatii. Ahtiainen ei halua ottaa asiaan yhtä tiukkaa kantaa kuin Sitran selvitys, koska selvityksen tekijän lähtökohta ei välttämättä ole samantyyppinen kuin hänen. – Mahdollisten muutosten pitää tarkoittaa sitä, että lähdetään liikkeelle kärkenä työaikasuojelu. Pitäisi miettiä, mitä se nykypäivän työnteon muodoissa käytännössä tarkoittaa. Ahtiaiselle ei riitä, että sääntelyä puretaan ja todetaan, että kaikki on hyvin. Hän myöntää kuitenkin, että nykyinen työaikasääntely on vähän toiselta aikakaudelta, eikä huomioi uudempia työnteon muotoja sillä tavalla kuin pitäisi. – Toki lakia voi aina kehittää, mutta lähtökohtana ei pitäisi olla, että unohdetaan alkuperäinen tarkoitus, Ahtiainen sanoo. – Lain pitäisi huomioida myös uudet työnteon muodot. Keskustelun lähtökohtana pitäisi olla työaikasuojelun kehittäminen. En ole ihan varma, onko se kaikkien lakiuudistusta sorvaavien osapuolen tavoitteena. Työaikaa yritetään pidentää Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA:n Toimitusjohtaja Kimmo Sandberg pitää nykyistä työaikalakia toimivana. – Sitran esityksessä oli selvästi kyse vain työajan pidentämisestä ilman minkäännäköisiä palkkavaikutuksia. Se ei todellakaan kuulosta hyvältä, Sandberg sanoo. Yli puolet RIA:n jäsenistä on ylempiä toimihenkilöitä, jotka eivät ole minkään työehtosopimuksen piirissä. – Sopimusta ei ole, koska työnantajapuoli on ollut sille erittäin nihkeä. Teknisten toimihenkilöiden sopimusta voisi noudattaa, mutta sekin olisi valikoivaa sopimuksen noudattamista. Tässä on kyse enemmän tai vähemmän näiden ihmisten työsuojelusta tai sen puutteesta. Sitran ja Ahtelan suuntaan Sandberg lähettää terveisiä, että rakennusalallakin tehdään nykyisin aika pitkää päivää. – Kaikki työt ovat projektiluontoisia, kestoltaan puolesta vuodesta vuoteen. Palkansaajapuoli muistuttaa työaikalainsäädännön perusmerkityksestä, joka on työaikasuojelu. 13 sttk 3 * 2015 Seniorien kirjava Eurooppa Euroopan maat valmistautuvat väestön vanhenemiseen hyvin eri tavoin. Suomalaisten vahvuudet ovat itsehoidon ja etähoidon nuorekkaissa mobiilisovelluksissa. 14 sttk 3 * 2015 Teksti: Virpi-Maria Latva * Kuva: Lehtikuva V aikka Ranska on vuosia pysytellyt Euroopan syntyvyystilastojen kärjessä, myös ranskalaiset vanhenevat. Maassa on tällä hetkellä jo kaksi miljoonaa 85 vuotta täyttänyttä, joiden avun ja hoidon tarve työllistää 600 000 vanhushoidon ammattilaista laitoksessa tai kotona. Tuore terveydenhuollon uudistus siirtää varoja laitoshoidosta kotihoitoon, mutta lähihoitajista on jo nykyisellään huutava pula. Lähivuosien rekrytointitarve liikkuu sadoissa tuhansissa. Ranskan elintarviketeollisuus näkee maailman väestön vanhenemisen suurena vientimahdollisuutena eurooppalaisten kilpailijoiden vielä nukkuessa. Runsasproteiinista leipää ja keksejä viedään jo Venäjälle, Japaniin ja Amerikkaan. Valtio tukee vanhussektorin tuotekehittelyä ja alan start up -yrityksiä on koottu Pariisin liepeille perustettuun Silver Valley:n. Briteissä tuetaan oppimiskykyä Englannissa joka kymmenes yli 65-vuotias on vielä työelämässä. Senioreiden pitäminen työssä nuorten rinnalla on todettu hyväksi niin työilmapiirille kuin bisneksellekin. Lisäksi senioreilla on näin enemmän ostovoimaa. Englanti pyrkii lisäämään paitsi senioreiden työllisyyttä, myös oppimiskykyä. Tähän tarvitaan sekä ikäihmisille räätälöityjä teknologioita että käyttäjäkoulutusta. Käytännön läheiset saksalaiset ottavat vanhenevan väestön huomioon ennen kaikkea päivittäiseen elämään liittyvien ratkaisujen suunnittelussa. Berliiniin on avattu ensimmäinen seniorimarketti, jonka tilat ja esillepano helpottavat ikäihmisen asiontia. Paikalla on auttavaa ja neuvovaa henkilökuntaa. Myös Saksan matkailuelinkeino ottaa seniorituristin vakavasti samalla kun naapurimaassa maailman vierailluin turistikohde Pariisi ei vielä ennakoi matkailijoiden ikääntymistä millään tavalla. Kaikkialla on portaita, oviaukot ovat kapeita ja EU:n päästävyysnormit eivät toteudu edes julkisten rakennusten kohdalla puhumatakaan hotelleista tai turistikohteista. Tulevaisuuden seniorikansalainen haluaa elää täyttä elämää mahdollisimman itsenäisesti mahdollisimman pitkään. Tämä edellyttää esimerkiksi tilasuunnittelulta, teknologialta ja sähköisiltä palveluilta aivan uutta lähestymistapaa. Skandinaavinen muotoilu on meillä huippua. Sitä tulisi hyödyntää nykyistä enemmän seniorituotteiden estetiikassa. Suomessa terveysturismi nostaa jo päätään. Seniorimatkailu alkaa kiinnostaa myös teknologian kehittäjiä. Haaste suomalaiselle muotoilulle Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ikäteknologioihin erikoistunut johtava tutkija, geronteknologian dosentti Jaana Leikas näkee terveysteknologian keksinnöt ja sovellutukset suomalaisten vahvuutena. Myös palvelurobotiikan tutkimukseen on alettu panostaa tosissaan. - Vientimahdollisuuksia toki on Eurooppaan, USA:han kuin Aasiaankin. Ongelma on tällä hetkellä suomalaisten yritysten pienuus. Meillä ikäteknologia on perinteisesti ollut maahantuontia ja kotimaisia valmistajia on vähän. Uudet ICT-teknologiat, kuten anturiteknologia itsenäisen asumisen tukena avaavat tähän uusia mahdollisuuksia. Startuppeja tarvitaan lisää ja niille tulisi antaa mahdollisuus päästä yhteisrahoitteisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin, vaikka yrityksellä ei vielä juuri liikevaihtoa olisikaan, Leikas ideoi. Hän heittää haasteen suomalaiselle muotoilulle. - Perinteiset ikäihmisille tarkoitetut kalusteet ja välineet ovat ”apuvälineitä” ja sellaisina rumia. Siksi ne jäävät helposti käyttämättä. Skandinaavinen muotoilu on meillä huippua. Sitä tulisi hyödyntää nykyistä enemmän seniorituotteiden estetiikassa. Jaana Leikaksen mukaan ikäihmisten arki ja sen laadun parantaminen ei vielä kiinnosta ikäteknologiahankkeiden rahoittajia siinä määrin kuin esimerkiksi terveyden hoito. Myös käyttäjälähtöisyyttä kaivataan hänen mukaansa lisää. - Teknologiaa on kehitetty paljon tukemaan kotona asumista, mutta sitä ei oteta käyttöön. Yksi syy on se, ettei tiedetä, mitä vaihtoehtoja on olemassa. Myös hoitohenkilökunnan asenne saattaa jarruttaa, koska teknologian pelätään tuovan lisää monimutkaisuutta arjen työhön, Jaana Leikas kertoo. Hän puoltaa uusia kehitysmalleja, joissa omaiset otetaan mukaan kotona asumisen tukemiseen. - Käyttäjäkoulutuksen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Meillä on joitakin hyviä vertaistukeen perustuvia järjestöjä, joissa ikääntyneet kouluttavat toisiaan tietotekniikan käyttöön. Näitä pitäisi olla paljon enemmän, niillä pitäisi olla päättäjien tuki ja mielellään julkista rahoitustakin. Samoin laitteiden myyjille tulisi sälyttää nykyistä enemmän vastuuta tuotteiden käyttökoulutuksesta. Myös vapaaehtoistyötä tulisi aktivoida. Asunnot kuntoon - Emme ole kärjen tuntumassa ikäihmisten uusien asumismuotojen kehittämisessä. Vanhainkodit ja palveluasunnot ovat vielä kovin perinteisiä, pitkiä käytäviä ja pieniä huoneita. Yksilöllisyys ja yhteisöllisyysajattelu tilojen suunnittelussa on vielä aika niukkaa, samoin yksittäisten asuntojen varustaminen esimerkiksi anturiteknologialla. Myös monitoimijainen suunnittelu puuttuu: asuntojen suunnittelua ei tehdä riittävän laajalla asiantuntijapohjalla, ja ikäihmisten omat tarpeet eivät aina tule kuulluksi, Jaana Leikas sanoo. Hän tietää, että Suomen elintarviketeollisuudessa on paljonkin mietitty tulevaisuuden ikääntyviä kotitalouksia. On selvitetty millainen on hyvä ruoka seniorien näkökulmasta, millaisia hyvät ruokapakkaukset ja miltä ruuan tulisi maistua. - Esimerkiksi meillä VTT:llä on kehitetty senioriraati, joka on koulutettu arvioimaan aistinvaraisesti ruuan laatua ja houkuttavuutta. Jaana Leikas ei usko vanhussektorin tarpeiden ratkaisevan työttömyyttä. - Tuntuu, että nyt aihetta lähestytään pistemäisesti pahimpia tulva-aukkoja paikkaillen. Uudenlaisia ammattikuntia ja koulutusta tarvittaisiin, samoin uudenlaisia palvelumalleja. 15 sttk 3 * 2015 * Teksti ja kuva: Arto Jokela Digitalisaatio vie ja tuo työpaikkoja Kuka osasi viisi vuotta sitten kuvitella, että joku elättäisi itsensä Suomessa Youtuben sisältötuottajana? D igitalisaatio vie työpaikkoja ja hävittää ammatteja, mutta myös uusia töitä ja ammatteja syntyy. Aloitetaan hyvillä uutisilla: digitalisaatio tuo tehtaita Aasiasta takaisin länteen. Jatketaan huonoilla: tehtaissa ei ole enää työntekijöitä, vaan työn tekevät koneet. Lopuksi vielä hyvä uutinen: ihmisiä tarvitaan tuotteiden myynnissä ja niihin liittyvien palvelujen tuottamisessa. 16 sttk 3 * 2015 Näin maalaa digitaalista tulevaisuutta Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulun vanhempi neuvonantaja ja Keskuskauppakamarin digitalisaatio & uudistuminen -hankkeen johtava asiantuntija Ilkka Lakaniemi. Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Teppo Valtonen sanoo digitalisaation valtaavan jatkuvasti alaa yhteiskunnassa. Mitä enemmän tietoa muutetaan digitaaliseksi ja mitä paremmin sitä opitaan soveltamaan, sitä laajemmalle myös automaatio leviää. Esimerkiksi New Yorkin pörssissä jopa 80 prosenttia kaupoista on digitaalisten algoritmien eli automaattisten laskentaohjelmien tekemiä. Digitalisaation rajaa on vaikea hahmottaa. Ehkä se on jossain siellä, missä virtuaalitodellisuus on yhtä totta kuin reaalimaailma ja kodeissa on 3D-tulostimia, joilla voi tulostaa esimerkiksi auton osia tai kahvikuppeja. - Ehkä 30 vuoden päästä virtuaalitodellisuutta ei voi erottaa oikeasta, pohtii Valtonen. Lakaniemi vertaa digitalisaatiota sähkön keksimiseen. Ensi oli hehkulamppu, joka mahdollisti tehtaissa vuorotyön eli työn tekemisen pimeän aikaan. Siten sähkö vietiin koneisiin ja koko työn rytmi muuttui. Sähköinen avioerojuristi Valtonen sanoo, että edessä oleva murros on suurempi kuin mitä teollistumien teki yhteiskunnalle runsas vuosisata sitten. Edessä on teollinen internet, missä koneet ja tuotteet ovat yhteydessä toisiinsa. – Se on saumaton kokonaisuus, joka ei tarvitse välissä ihmisen toimintaa, sanoo Lakaniemi. Teollisen internetin yksinkertaisin muoto on hissi, joka ilmoittaa automaattisesti kun teknisiä prosesseja. Tulevaisuudessa voimme varautua siihen, että esimerkiksi avioeroprosessit hoidetaan automaattisesti. Myös toimittajien kannattaa olla huolissaan, sillä jo nyt Yhdysvalloissa urheilujuttuja kirjoittavat tietokoneet. Ehkä kymmenen vuoden kuluttua näitäkin juttuja kirjoittaa tietokone Kalkutassa. – Nokian irtisanomiset ovat hyvä esimerkki muutoksesta. Kun Symbian-käyttöjärjestelmä lopetettiin, oli yht´äkkiä paljon eteviä ihmisiä, joiden osaaminen oli turhaa, sanoo Valtonen. Liikaa huomiota raudassa ja softassa se tarvitsee huoltoa. Hissistä eteenpäin listaa voi jatkaa itsestään kulkevilla autoilla tai laitteilla, jotka tarkkailevat terveytämme ja kutsuvat tarvittaessa lääkäriin. Mitä monimutkaisempia prosesseja pystytään automatisoimaan, sitä useampi työpaikka ja ammatti on uhattuna. Ensimmäisenä liipaisimella ovat yksinkertaiset ja monotoniset työt, jotka on helppo automatisoida. Näin on jo tapahtunut muun muassa tehtaissa ja varastoissa. Lakaniemen ja Valtosen mukaan digitalisaation vaikutus on levinnyt keskivaikeisiin asiantuntija-ammatteihin. Työttömyysuhan alla tai ainakin suuressa murroksessa ovat esimerkiksi toimistotyöntekijöiden, työnjohtajien ja suunnittelijoiden ammatit. Yhdysvalloissa on digitalisoitu myös laki- Ongelmat eivät ole liittyneet teknologiaan vaan siihen, että on onnistuttu luomaan tilanne, jossa henkilöstö on ollut täysin pihalla siitä, miten ohjelmistoa tulisi käyttää. Lakaniemi kertoo keskustelleensa monen yritysjohtajan kanssa internet-investoinneista. Aina ei ole mennyt nappiin. – Ongelmat eivät ole liittyneet teknologiaan vaan siihen, että on onnistuttu luomaan tilanne, jossa henkilöstö on ollut täysin pihalla siitä, miten ohjelmistoa tulisi käyttää, hän sanoo. Lakaniemi sanookin, että Suomessa kiinnitetään liikaa huomiota rautaan ja softaan ja unohdetaan ihminen. Lakaniemi ja Valtonen ovat havainneet tämän esimerkiksi terveydenhuollossa. Sairaanhoitajilla ja lääkäreillä kuluu kohtuuttomasti aikaa erilaisten sähköisten raporttien täyttämisessä. Raporttien laatimisen sijasta heidän pitäisi saada reaaliaikaista tietoa potilaiden tilasta. Syntyykö uusia töitä? Valtonen ja Lakaniemi uskovat, että tulevaisuudessa osa töistä ja ammateista katoaa, osa säilyy ja myös uusia syntyy. Näin on tapahtunut kautta historian. Lakaniemestä muutos ei ole pelkästään huono asia, sillä ihmiset vapautuvat näin monotonisista töistä mielenkiintoisempiin ja tuottavampiin tehtäviin. Hän uskoo, että tulevaisuudessa työntekijät tarvitsevat kykyä improvisoida, soveltua yllättäviin tilanteisiin ja sosiaalisia taitoja. – Esimerkiksi monet terveydenhuollon ja sosiaalisektorin ammatit sekä myyntityöt säilyvät. Koneet eivät ikinä korvaa kaikkia ammattimiehiäkään, pohtii Lakaniemi. Mitä uudet työt ovat, onkin jo vaikeammin määriteltävissä. – Nykyisin aika moni hankkii elantonsa toimimalla YouTuben sisältötuottajana. Viisi vuotta sitten tällaisesta ammatista ei tiedetty mitään, sanoo Valtonen. Entä miten Lakaniemi opastaisi digitalisaation vuoksi työnsä menettänyttä? – Pitää hyväksyä jatkuva oppiminen, epävarmuus ja miettiä avoimesti erilaisia mahdollisuuksia. Yksi vaihtoehto olisi miettiä mahdollisuutta rakentaa uusi työ oman intohimon tai harrastuksen päälle. 17 sttk 3 * 2015 Feministien ja Naisasialiton mielenosoitus Naisten päivänä Helsingissä maaliskuussa 1979. Tuon ajan kylttien teemat hallitsevat edelleen tasaarvo- ja feminismikeskustelua. 18 sttk 23 * 2015 * Teksti: Arto Jokela * Kuva: Lehtikuva Feminismi ei mahdu yhteen muottiin Jokainen itseään kunnioittava ruotsalainen on feministi. Suomessa feminismi koetaan tasaarvon vastakohdaksi. tailuja. Kurjuuskeskustelu ei johda mihinkään. Toisen kokema eriarvoisuus koetaan vähäisempänä, eikä voida samaan aikaan katsoa yhdessä valtarakenteita. Pyykkönen sanoo, että feminismi ajaa yhtälailla naisten palkkatasa-arvoa kuin miesten korkeampaa elinikää. T Mitkä samat oikeudet? että ihmiset ovat ilman sukupuolista jakoakin keskenään erilaisia. Feminismi ei siis ole tasa-arvon vastakohta, vaan tuo tasa-arvokeskusteluun kriittisiä ja toiminnallisia ulottuvuuksia. Siukola ja Pyykkönen muistuttavat, että feministit tähtäävät myös miesten aseman parantamiseen. Mies on edelleen sukupuoliroolinsa vanki, mikä näkyy esimerkiksi väkivaltana ja suhtautumisena hoitovapaisiin. erveyden ja hyvinvoinnin laitoksel- Feminismin peruskysymys on, millä kriteela toimivan Tasa-arvotiedon keskus rein tasa-arvo määritetään. Jos kaikilla pitää Minnan erikoissuunnittelija Reetta olla samat oikeudet, mikä on se sama, jonka Feministinen Suomi? Siukola sanoo, että feminismi ei mahdu yhden perusteella oikeudet määritetään? Reetta Siukolan mukaan feministisiä saamääritelmän sisään. Tämän huomaa myös – Mikä se samanlainen loppupeleissä on? vutuksia on jokseenkin mahdoton erottaa vertailtaessa suomalaista ja ruotsalaista fe- Se on varsinkin tutkimuksen ja poliittisen muista tasa-arvon saavutuksista. Useimmalla minismiä. Ruotsissa feminismi ymmärretään liikehdinnän puolella ollut keskeinen kri- naisliikkeen edistämällä asialla on edistetty tieteellisenä ja poliittisena vallan analyysina tiikin kohde. Mikä on normi, jollainen pitää tasa-arvoa sukupuolesta riippumatta. ja keinona asioiden muuttamiseen. – Yksi saavutus on naisiin kohdistuvan olla, jotta saa samanlaisen mahdollisuuden Myös jokainen kunnon ruotsalainen sanoo yhteiskunnassa, pohtii Siukola. väkivallan ymmärtäminen. Sen ansiosta olevansa feministi, toteaa Siukola Siukolan mukaan ajatus, että ihmiset olisi- lainsäädännössä on voitu ottaa paremmin Näin asian näkee myös Naisasialiitto Uni- vat sukupuolesta riippumatta tasa-arvoisia, huomioon erilaisia väkivallan tyyppejä ja onin pääsihteeri Milla Pyykkönen. Hänestä romuttui muun muassa sukupuolineutraalin kehittää keinoja lähisuhdeväkivallan uhrikysymys on vallan analyysistä sekä sukupuol- avioliittolain käsittelyssä. en auttamiseksi, sanoo Siukola. ten välisen tasa-arvon tavoittelusta. Milla Pyykkösen mukaan feministisiin saa– Tuntuu, ettei millään ole niin paljon väliä Suomessa feminismi on käsitteenä epä- kuin sukupuolella. vutuksiin voidaan lukea myös muun muassa määräisempi ja avautuu joillekin tasa-arvon Samoin ajattelee Pyykkönen ja täsmentää, naisten oikeuksien lisääntyminen, turvakodit vastakohtana. Tasa-arvo ja aborttioikeus. koetaan yleisesti hyväkEntä jos feminismillä sytyksi tavoitteeksi, joka olisi vahvempi jalansija on jo melkein saavutettu. Suomessa? Siukola uskoo, Sitä käyttää perusteluna että työelämässä tämä voisi sille, miksi mitään ei tarSuomi on tasa-arvoisempi maa kuin Ruotsi. Näin on tuotarkoittaa miehiä suosivien reimman Eurobarometrin mukaan. Siinä kysymykseen ”Ovatko vitse tehdä. rakenteiden kuten palkkatasa-arvo-ongelmat yleisiä tai melko yleisiä maassanne?” vastasi – Ajatellaan, että femiuksen ja etenemismahdolruotsalaisista myöntävästi 72 prosenttia, mutta suomalaisista vain nismi ajaa vain naisten lisuuksien purkamista. 44 prosenttia. asiaa ja asettuu siten Milla Pyykkönen konkViisi vuotta sitten tasa-arvon puutteen koki ongelmaksi suunretisoi listaa lisäämällä, tasa-arvokäsitteen nenilleen yhtä moni ruotsalainen, Suomessa taas 59 prosenttia gaatioksi, pohtii Siukola. että silloin myös naisten vastanneista. Tasa-arvo on barometrin mukaan edennyt Suomessa Tätä käsitettä ruokkieuro olisi täysi euro, lasten kukonaskelin. vat myös miesliikkeestä hoitovapaat jakautuisivat Reetta Siukola uskoo, että luvut eivät kerro koko totuutta ja että nousevat antifeministiset tasaisemmin, olisi enemniiden taakse kätkeytyy erilainen käsitys tasa-arvosta. Niihin vaikutkannanotot, joissa asemän matalan kynnyksen tavat myös ruotsalaisten kriittisyys ja feminismi. tetaan vastakkain muun turvakoteja, perheväkiMilla Pyykkönen ei ihmettele SDP:n puheenjohtajan Antti Rinmuassa naisten palkat ja valtaan kiinnitettäisiin teen julistautumisessa feministiksi muuta kuin äijä-etuliitettä. miesten lyhyempi elinenemmän huomiota sekä – Hän on sanonut, että se johtuu siitä, minkä näköinen hän on. ikä. varhaiskasvatuksessa ja Keski-ikäinen mies voi olla feministi myös ilman äijä-etuliitettä, – Suomalaisessa keskouluissa sukupuolten sanoo Pyykkönen. kustelussa antifeminisvälisten erojen korostatistä on tarve tuottaa verminen vähenisi. Suomi Ruotsia tasa-arvoisempi? » 19 sttk 3 * 2015 PUHUTAAN! PUHUTAAN! on STTK-lehden sarja, jossa puhutaan aikaamme liittyvistä kielteisistä ilmiöistä. Lakko-oikeus on elinehto Teksti: Leena Seretin * Kuva: Pirjo Mailammi Lakko-oikeus on osa järjestäytymisvapautta ja palkansaajien perusoikeus, sanoo luottamusmies Tony Johansson TeliaSoneralta. » Lakko on demokratian ja vapauden kannalta aivan elinehto. Työnantajillakin on oma työtaisteluoikeutensa, työsulku. Lakkoon aina joudutaan, koska työpaikalla tai liittojen kesken ei päästä yhteisymmärrykseen. Lakko ei ole koskaan tavoite, vaan painostuskeino lukkiutuneissa neuvottelutilanteissa. Muuta vaihtoehtoa palkansaajilla ei ole, jos tilanne menee jumiin. Totta kai jokaisen yrityksen luottamushenkilöt ja liittojen johtajat haluavat päästä neuvotellen sopimukseen. Työnantajatkin vaalivat firmansa julkikuvaa: jos yrityksessä ei päästä muutostilanteissa neuvotellen sopimukseen, yritys saa julkisuudessa huonon maineen. Työnantajat haluaisivat tiukentaa ulosmarssien eli käytännössä laittomien lakkojen sanktioita, seuraamuksia. Se ei käy, koska ulosmarssit ovat työntekijöiden ainoa keino reagoida, jos palkansaajia ei YT-neuvotteluissa ole aidosti kuultu. Henkilökohtaiset korvausvelvollisuudet esimerkiksi luottamusmiehille tarkoittaisivat koko perusoikeuden tuhoamista. Jos luottamusmiehellä on vaarassa oma talo ja tontti, perusoikeus kertoa mielipiteensä, neuvotella ja sopia ei toteutuisi. Vasta-argumenttini on, että tällöin myös työnantajien edustajat tulisi saattaa henkilökohtaiseen vastuuseen työehtosopimus- ja lakirikkomuksista sekä siitä, että pörssiyhtiö saneeraa henkilöstöä ja vähän ajan kuluttua palkkaa uusia työntekijöitä. Asioiden kuljettaminen oikeusteissä on pitkä ja tuskallinen prosessi, joka ei hyödytä ketään. Irtisanotut ovat jo muualla töissä, kun asia ratkaistaan käräjätuvassa. Monesti pomotkin ovat jo vaihtuneet. TeliaSonera on ruotsalainen firma, ja neuvottelukulttuuri naapurimaassa on toista luokkaa kuin Suomessa. Diskuteeraan usein ruotsalaisten kollegojeni kanssa esimerkiksi organisaatiomuutoksista. Ruotsalainen keskusteleva kulttuuri ei ole juurikaan levinnyt meille. Lakko-oikeutta pohtiessa on välttämätöntä miettiä suomalaista neuvottelukulttuuria. Työpaikoilla pitäisi olla ennakoivaa muutossuunnittelua, jossa henkilöstön asema muutoksessa on ykkösasia: ketään ei jätetä tyhjän päälle. Ulkopuolinen sovittelija yrityksen muutostilanteissa voisi olla avuksi, jotta tilanteet eivät lukkiudu. Ilman hyvää, luottamukseen ja vuorovaikutukseen perustuvaa neuvottelukulttuuria ei voi ajatella myöskään paikallisen sopimisen laajentamista nykyisestään. Työehtosopimus on selkäranka. Mutta mikä estää hyvin menestyvää firmaa sopimasta työntekijöidensä kanssa paremmista ehdoista ja suunnata osa voitoista myös henkilöstölleen?” Tony Johansson »TeliaSoneran kehityspäällikkö radioverkkoyksikössä »Teknologiayksikön neuvotteleva luottamusmies »Helsingin Tietoliikenneyhdistys Pro ry:n puheenjohtaja yhdistykseen kuuluu noin 900 jäsentä »Ammattiliitto Pron edustajiston varapuheenjohtaja »STTK:n edustajiston jäsen 20 sttk 3 * 2015 Juha Heikkala Uusi keskusjärjestö –hankkeen puikkoihin U uden palkansaajakeskusjärjestön selvityshankkeen projektipäälliköksi on valittu yhteiskuntatieteiden tohtori Juha Heikkala, 53 (kuvassa). Heikkala työskentelee valtakunnallisessa liikunta- ja urheiluorganisaatiossa Valossa ja on ollut mukana perustamassa vuonna 2013 toiminnan aloittanutta järjestöä. Hankkeen ohjausryhmä perustelee Juha Heikkalan valintaa vahvalla käytännön osaamisella järjestöjen kehittämisessä. Heikkala on julkaissut lisäksi useita tutkimuksia järjestöjen johtamisesta ja strategioiden luomisesta. Ryhmän puheenjohtaja Jarkko Eloranta painottaa, että projektipäällikön aloittaessa työnsä hanke uuden keskusjärjestön perustamiseksi ottaa merkittävän askeleen eteenpäin. - Hyvässä vauhdissa on myös järjestön strategian valmistelu. Uuden keskusjärjestön synnyttäminen Suomeen on palkansaajille ja ammattiyhdistysliikkeelle juuri nyt erityisen tärkeää, kun tavoitteemme on tehdä muuttuvassa maailmassa entistä tuloksellisempaa edunvalvontaa ja yhteiskuntavaikuttamista. Järjestöjen määrän vähentyminen ja viestin yhtenäistäminen kirkastaa ja vahvistaa palkansaajien profiilia. Projektipäällikkönä huhtikuussa aloittava Heikkala työskentelee selvitykseen mukaan ilmoittautuneista liitoista muodostetun ohjausryhmän alaisuudessa. - Näen runsaasti yhtäläisyyksiä Valon ja uuden palkansaajajärjestön perustamisen välillä. Sinällään jär- jestön perustaminen ei ole ”se juttu”, vaan tärkeintä on onnistua toiminnan aloittamisessa ja menestyä tulevaisuudessa. Työn alla onkin nyt poikkeuksellisen historiallinen hanke, joka tulee vaikuttamaan laajalti koko suomalaiseen yhteiskuntaan, Heikkala tähdentää. Tähän mennessä hankkeeseen on ilmoittautunut mukaan 48 liittoa. Uusi järjestö haluaa olla vastavoima Uusi keskusjärjestö –hankkeen tulevaisuus- ja strategiatyöryhmää vetävä Maija Pihlajamäki sanoo, että syntyessään uuden palkansaajakeskusjärjestön on oltava nykyistä vahvempi vastavoima paitsi Elinkeinoelämän keskusliitolle, myös kunta- ja valtiotyönantajille. Uuden järjestön strategian mietintä on jo vauhdissa. Strategian halutaan olevan tulevaisuuteen suuntautuva ja nuoret huomioiva. - Myös asiantuntijuus korostuu, Pihlajamäki luettelee. Hän lisää listaan myös demokraattisuuden ja moniarvoisuuden. Nykyiset palkansaajakeskusjärjestöt jäävät tällä hetkellä viestiensä ulostuloissa liikaa työnantajien ja varsinkin EK:n varjoon. – Viestimme eivät mene läpi tai sitten niitä ei osata nostaa esille. Uuden järjestön pitäisikin olla vahva viestijä ja siten yhteiskunnallinen keskustelija. Se edellyttää myös toimintatapojen uudistamista ja edunvalvonnan tavoitteiden jykevöittämistä, Pihlajamäki sanoo. Viestintää tarvitaan kaikkiin suuntiin: sekä liittojen omille jäsenille, työnantajille että maan hallituksen suuntaan. Pihlajamäki uskoo, että uusi keskusjärjestö lisäisi ainakin jossain määrin myös ammattiliittojen yhteistyötä. – Yhteistyötä meillä on ollut liittojen kesken jo tähän astikin. Jyty kuuluu esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n kanssa samaan neuvottelujärjestöön, vaikka liitot tulevat eri keskusjärjestöistä. Pihlajamäki korostaa, että nyt ollaan perustamassa uutta keskusjärjestöä, ei tekemässä liittofuusioita. - Jos niitä on tullakseen, jokainen liitto päättää niistä itsenäisesti ja omien tarpeidensa pohjalta. Pihlajamäen mielestä hienointa keskusjärjestöhankkeessa on, että se on liittojen oma hanke. 21 sttk 3 * 2015 nuorilta saa ott * Teksti: Birgitta Suorsa * Kuva: Wilma Hurskainen Nuoret haastavat ay-liikkeen, ja ay-liikkeen kannattaisi suhtautua siihen avoimin mielin, sanoo STTK:n tuore nuoriso- ja opiskelijatoiminnan asiantuntija Hanna Hesse. Hanna Hesse spreijaa seinään +-30. Mistä on kyse? – STTK:n nuorisotoiminnassa on mukana sekä nuoria että pienten lasten vanhempia. Ehtona on, että he kuuluvat liittoon. Kuinka päädyit opiskelijaasiamieheksi? – Olen ollut mukana STTK:n nuoriso- ja opiskelijatoiminnassa vuodesta 2010. Ensin opiskelija-aktiivina, sitten Pron ja Jytyn työntekijänä, välillä STTK:n. Kun paikkaa tarjottiin, siitä oli mahdoton kieltäytyä. Tehtäväsi kestää kaksi vuotta. Mitä aiot saada aikaiseksi? – Kehitän projekteja, jotka kestävät pari viikkoa tai joskus pari vuotta. Yksi idea koskee opetushenkilöstöä. Pari vuotta sitten teimme ammattikorkeakouluopiskelijoille ja vastikään ammattikoululaisille kyselyn työelämävalmiuksista. Nuoret totesivat, että opetuksen laatu ei ole kummoinen. – STTK Opiskelijoissa järjestämme vapaamuotoisia tapahtumia. Muutimme toimintatapaa. Aiemmin kaikki energia meni kokousten järjestämiseen. Nuoret toimivat nykyisin toisin, eivät heitä kokoukset kiinnosta, vaan tavoitteellinen toiminta. Keitä haluatte mukaan toimintaan? – Kaikenlaisia nuoria, mutta ay-liike kilpailee vapaa-ajasta siinä missä muukin. Haluamme saada liittojen nuoret aikuiset ja opiskelijajäsenet aktivoitumaan, jotta heistä tulisi ay-liikkeen äänitorvia. Samalla varmistetaan heille kunnon eväät työelämään. Millaisena nuoret näkevät ay-liikkeen? – Vanhakantaisena. Äijäliikkeenä. Eiliikkeenä. Puhutaan liikaa siitä, mitä ayliike on saavuttanut. Se ei ole mitenkään vähän, mutta nuoret pitävät sitä itsestäänselvyytenä. Ei voi tuudittautua siihen, mitä on saatu. Duunia pitää jatkaa. 22 sttk 3 * 2015 Osa nuorista vierastaa ammattiliiton jäsenyyttä. Mitä sille voi tehdä? – Osa-aikaista määräaikaista työntekijää tai itsensä työllistäjää ei voi hirveästi syyttää, ettei hän liity ammattiliittoon. Ay-liike ajaa enimmäkseen kokoaikaisten vakkarityöntekijöiden asiaa. Pitäisi keksiä, miten vastata epätyypillisissä työsuhteissa olevien tarpeisiin. Tosin epätyypilliset työsuhteet eivät ole enää epätyypillisiä, vaan tyypillisiä. Mitä sanot arvostelijoille? – Täytyy muistaa sanoa, että liike on sen näköinen kuin sen tekijät. Jos ei yritä muutosta, ei ole oikeutta valittaa. Tekijöitä tarvitaan. Entä mikä on viestisi ay-liikkeelle? – Kun nuoria tulee ay-liikkeeseen, pitää miettiä, opetetaanko heidät ay-liikkeen tavoille vai annetaanko nuorten muuttaa ay-liikettä. Otetaanko nuoret oppimaan tai opettamaan meitä ay-liikkeessä olevia? Mitä ay-liike voi tarjota nuorille? – Nuoret haluavat jäsenmaksulleen vastiketta. Harva arvostaa enää liiton tarjoamia kosteita päivällisiä tai kokouskahvitteluja. Minäkin saan heti someen kommentteja jäsenmaksujen tuhlaamisesta, vaikka skoolaisin omilla rahoillani. Nuoret haluavat nopeatempoista toimintaa, konkreettisia juttuja eli jotain Operaatio Vakiduunin ja tasa-arvoisen avioliiton kaltaisia tempauksia. – On aika hassua, jos kutsutaan kerran vuodessa vuosikokoukseen ja siinä kaikki. STTK Opiskelijat on aktiivinen somessa. Tavoitatteko porukat? – Toki meillä on jäseniä, jotka eivät ole facebookissa, twitterissä tai instagrammissa. Tarvitaan muutakin. Kun nähdään face to face, pitää olla tarjottavana sekä asiaa eli kovan luokan alustuksia että yhdessäoloa. Hanna Hesse sanoo, että ay-liikkeen on päätettävä, ottaako se nuoret vastaan omilla vai nuorten ehdoilla. – Ikäpolvet pienevät, eikä ay-liikkeellä ole varaa valikoida tulijoita. TYÖLOUNAALLA aa oppia * Teksti ja kuva: Maria Mustranta Kokki maistelee ruokaa pitkin päivää » Kustaankartanon vanhustenkeskuksen sokkeloinen keittiö Helsingin Oulunkylässä on valtava, mutta niin ovat tehdyt ateriamäärätkin. Ruokaa porisee 300 ja 400 litran kattiloissa. Keittiössä valmistuu ruuat paitsi Kustaankartanon väelle, myös usean Helsingin sairaalan henkilökunnalle. Kokki Kirsi Mäkilä sanoo, että yli 30 hengen keittiöhenkilökunta pitää porukalla ruokatauon silloin, kun on rauhallisempi hetki, yleensä yhdentoista aikaan. Ja silloin tietysti syödään jotakin niistä muutamasta vaihtoehdosta, mitä sitä päivänä on valmistettu. - Että tietää, minkälaista se on se ruoka, mitä on tarjolla. Kokin päivät kuluvat raaka-aineita käsitellessä ja aterioiden tuoksuissa. Maistellakin pitää. Mäkilä ei ole huomannut, että ruuan keskellä touhuaminen vaikuttaisi ruokahaluun. Mutta ammatikseen kokkaaminen tekee toki tarkaksi siitä, mitä suuhunsa laittaa. - Tykkään tehdä ruuat alusta alkaen itse. Ei esimerkiksi tule mitään valmiiksi marinoitua ostettua. Kustaankartanossa valmistettavien ruokien reseptit tulevat ruokapalvelut tuottavalta Palmialta. Asukkaat pääsevät kuitenkin vaikuttamaan aterioihin tiettyinä päivinä, jolloin tarjotaan asukkaiden toivomia ruokia. Usein ne ovat tutuimpia kotiruokia, kuten hernekeittoa ja makaronilaatikkoa, mutta myös vähemmän perinteiset maistuvat vanhuksille. - Pizzaakin tilataan. Kirsi Mäkilän mukaan maistaminen tekee tarkaksi siinä, mitä suuhunsa laittaa. 23 sttk 3 * 2015 STTK LYHYESTI Vaalitulos ei muuta sitä, mitä Suomi tarvitsee » STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa, että vaikka tulevassa uudessa hallituksessa joukkueet vaihtuvat, Suomen peli on sama. – Uusi hallitus aloittaa työnsä huonon taloustilanteen, matalan kasvun ja korkean työttömyyden oloissa. Voi olla, että huonot taloudelliset ajat varjostavat koko seuraavaa hallituskautta. Suomi toipuu hitaasti ja poliitikoilta se edellyttää viisaita, eri kansalaisryhmät huomioivaa päätöksentekoa. STTK:n viesti tuleviin hallitusneuvotteluihin on se, että etusijalla on oltava uusien työpaikkojen syntymisen edistäminen ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen. – Työttömyyden hoito vie Suomelta miljardeja. Työttömyyden kasvu on taitettava lisäämällä julkisia investointeja heti vaalikauden alussa muun muassa väyliin, tietoliikenneyhteyksiin, vuokra-asuntotuotantoon ja korjausrakentamiseen. Pidemmällä aikavälillä tarvitaan rakenteellisia uudistuksia ja esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus on saatava nopeasti maaliin. Työllistymistä nopeuttaa parempi muutosturva. – Ajantasainen osaaminen on parasta muutosturvaa. STTK:n mielestä ansiosidonnaista työttömyysturvaa on kehitettävä siten, että se kannustaa työnhakuun. Tämä edellyttää tehokkaita ja nopeita työllistämistoimia sekä kohdennettua koulutusta, mikä puolestaan edellyttää lisää resursseja esimerkiksi työvoimapalveluihin. STTK:n puheenjohtaja korostaa työelämää koskevissa uudistuksissa kolmikantaisen valmistelun merkitystä. Ennen vaaleja on herätelty keskustelua yhteiskuntasopimuksesta, jolla eri toimijoiden intressejä Suomen uudistamiseksi soviteltaisiin yhteen. STTK on valmis yhteiskuntasopimukseen, joka kohtelee palkansaajia oikeudenmukaisesti. – Raippasopimus, joka tarkoittaisi vain palkansaajan kyykyttämistä, ei synny palkansaajien myötävaikutuksella. 24 sttk 3 * 2015 Työttömyysvakuutusmaksusta huolehdittava » STTK:ta huolettaa se, että työttömyys on ennätyslukemissa ja puskurit käytetty. Työttömyysvakuutusrahaston on tällä hetkellä turvauduttava lainaan korvausten maksamiseksi. Helpotusta ei ole näkyvissä vielä ensi vuonnakaan. Tälle vuodelle työnantajien ja työntekijöiden vakuutusmaksua nostettiin 0.15 prosenttiyksiköllä. On selvää, että myös ensi vuoden maksuja pitää korottaa. Puheenjohtaja Antti Palolan mielestä luonteva hetki päättää työttömyysvakuutusmaksusta on työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkoneuvotteluissa. Kysymys on kokonaisuudesta, joka määrittää ostovoimaa. – Palkankorotuksilta on perätty malttia ja jopa äärimalttia. Kun työttömyysvakuutusmaksu nousee, se leikkaa palkansaajan ostovoimaa, joka jo pitkään on ollut miinusmerkkinen. Tämä ja myös uuden hallituksen veroratkaisut heijastuvat palkkaratkaisuun, jonka on turvattava palkansaajien ostovoima. Työpaikkojen määrä uhkaa vähentyä edelleen » Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n henkilöstön edustajille tehdyn kyselyn mukaan työpaikkojen määrän uskotaan yhä laskevan lähikuukausina. Kysely tehtiin helmikuussa 2015 ja siihen vastasi 1 959 henkilöstön edustajaa. Työpaikkojen vähenemiseen omalla työpaikalla uskoi puolet vastaajista, lisääntymiseen vain 13 prosenttia. Työntekijöiden vähentämiseen liittyviä yt-neuvotteluja oli jo käyty 62 prosentilla vastaajien työpaikoista. 67 prosenttia ilmoitti työpaikallaan olevan käynnissä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Viidennes vastaajista ei nähnyt omalla työpaikallaan tapahtuvan uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämistä. – Kyselyn mukaan työllisyyden uskotaan vielä heikkenevän. Työllisyys reagoi noin puolen vuoden viiveellä kasvun käynnistymiseen. Kun BKT ei ole edelleenkään kasvussa, ei työllisyyskään voi parantua. Tämä tosiasia luo suuren haasteen seuraavan hallituksen talous- ja työvoimapolitiikalle, sanoo STTK:n johtaja Jukka Ihanus. – Positiivisena voidaan pitää sitä, että uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen on pysynyt aktiivisena. Sen voidaan osaltaan tulkita ennustavan parantuvia työllisyysnäkymiä pitkällä aikavälillä. VOI HYVIN * Teksti: Maria Mustranta Älykkäät lasit seuraavat mielen liikkeitä Sote-sektorin riittävä rahoitus turvattava » Sosiaali- ja terveydenhuolloin monikanavaisen rahoituksen purkamista ja yksinkertaistamista pohtinut työryhmä jätti raporttinsa päättyneen hallituskauden lopulla. STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittisen asiantuntijan Riitta Työläjärven mielestä nykyinen soterahoitusmalli on monikanavaisena hankalasti koordinoitava. – Tässä mallissa rahoitusvastuuta voidaan pallotella toimijalta toiselle. Rahoitusmalli kaipaa selkeyttä ja mahdollisuuden koordinoida kokonaisuutta niin, että samanaikaisesti varmistetaan palvelujen laatu, vaikuttavuus, kustannustehokkuus ja integraatio. Tällä hetkellä työnantajien rahoitusosuus kattaa suurimman osan nykyisten työterveyspalveluiden kustannuksista. Loppu rahoitetaan palkansaajien maksuosuudella kelan työtulovakuutuksen kautta. – Työterveyshuollon palvelut työkyvyn tukemiseksi ja työurien pidentämiseksi ovat tärkeitä. STTK:n arvio on, että sote-palvelujen rahoituspohjan kaventamiseen ei nykytilanteessa ole varaa. Palvelujen tasa-arvo syntyy STTK:n mielestä sillä, että eri asiakasryhmien tarpeisiin vastataan räätälöinnillä. – Tällä hetkellä se toteutuu hyvin esimerkiksi työterveyshuollossa ja Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiössä. Nämä palvelujärjestelmän parhaiten toimivat osiot tulee säilyttää. Niitä pitää myös kehittää siten, että työterveyshuollon kattavuus saadaan turvattua kaikille palkansaajille ja YTHS:n palvelut laajennettua ammattikorkeakouluopiskelijoille. Myös Kelan hyvin toimivat ja kustannustehokkaat korvausjärjestelmät on säilytettävä sairaanhoitovakuutuksessa niin, että esimerkiksi lääkekorvaukset ja matkakorvaukset toteutetaan samojen periaatteiden mukaisesti koko maassa. Koordinaatiota tulevaisuuden järjestämisvastuullisten tahojen kanssa voidaan STTK:n mielestä parantaa niin, että valtion maksuosuus sairaanhoitovakuutuksessa siirretään tulevaisuuden järjestämisvastuullisten tahojen kustannettavaksi. Sote-järjestämismallin jatkotyön ja rahoitusvaihtoehdosta päättämisen on oltava uuden hallituksen kärkihanke. Tätä mieltä on myös neljä viidesosaa suomalaisista äänestäjistä. » Viimeisimmän kirjallisuuden Finlandia-palkinnon Hansaprintin kuva-arkisto voittaneessa Jussi Valtosen romaanissa He eivät tiedä mitä tekevät kuvataan iAm-laitetta, joka tarkkailee kantajansa mielenliikkeitä ja tarjoaa niiden mukaan verkkosisältöjä. Laite ei ole ihan niin silkkaa scifiä, kuin lukiessa saattoi ajatella. Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston hankkeessa kehitetään päälle puettavaa järjestelmää, joka seuraa käyttäjänsä katseen kohdistumista. Tulevaisuudessa arkisemmatkin esineet, kuten kahvinkeitin, voivat olla verkossa. Hankkeessa kehiteltävällä Nokkeliksi laseiksi ristityllä laitteella keittimen pystyisi kytkemään päälle vain kohdistamalla siihen katseensa. Järjestelmää voidaan hyödyntää myös työn tutkimisessa ja työturvallisuuden parantamisessa. - Laite voi esimerkiksi varoittaa, jos työntekijä ei katso varoitusmerkkiä, joka hänen pitäisi huomata, sanoo teemajohtaja Kai Puolamäki Työterveyslaitoksesta. Nokkelien lasien kerrotaan seuraavan käyttäjän vireystilaa. Voisivatko ne siis varoittaa kantajaansa, jos stressi ja ylikuormitus työssä kasvavat liian suureksi? Periaatteessa kyllä, vastaa Puolamäki. - Silmän liikkeissä esimerkiksi havaitsee väsymisen melko ilmeisesti. Joissain uusissa autoissa on jo kamera, joka ihan simppelisti katsoo, ovatko silmäluomet kiinni liian usein. Hankkeen tuloksena syntyvä ohjelmisto ja ohjeet lasien rakentamiseen aiotaan julkaista open source -periaatteella netissä. - Vaaditaan tosin ehkä vähän nörttiluonnetta, että ne saa sieltä kasaan. Saatamme vielä nähdä ajan, jolloin silmälasit ovat niin nokkelat, että ne napsauttavat kahvinkeittimenkin päälle. 25 sttk 3 * 2015 EUROOPPA * Teksti: Leena Seretin * Kuva: Pirjo Mailammi Suomi pärjää palkkavertailussa Suomen keskipalkka on 3132 euroa, EU-maiden Suomen hintatasoon ostovoimakorjattu keskipalkka on 2741 euroa. S uomen palkkataso verrattuna EU-maiden keskiarvoon on selvästi korkeampi, mutta kun vertailupalkat korjataan hintatasolla, Suomi putoaa lähelle lähemmäksi keskiarvoa. Palkansaajien tutkimuslaitos PT on vertaillut EU-maiden palkkatasoa. Luvut ovat vuodelta 2011, mutta tilannekuva vastannee hyvin tätä päivää. Suomi pärjää vertailussa hyvin, kun tut- 26 sttk 3 * 2015 kaillaan kokoaikaisen palkansaajan bruttokuukausipalkkaa. Se oli Suomessa tutkimusajankohtana 3 132 euroa, kun EU-maiden keskiarvo oli 2 301 euroa. Nimellisansiot ovat meillä siis yli 800 euroa EU:n keskitasoa paremmat. Hyvin lähellä Suomen palkkatasoa ovat Ruotsi ja Belgia. Nimellisansiot ovat korkeimmat Sveitsissä, yli 6 000 euroa, Norjassakin yli 5 000 euroa. Suomea parempi palkkataso Neuvottelujärjestelmä vaikuttaa muiden tekijöiden ohella palkkahajontaan eli palkkaeroihin, sanoo erikoistutkija Mari Kangasniemi. on myös Irlannissa, Alankomaissa, Luxembourgissa ja Tanskassa. Mielenkiintoista on, että Saksassa nimellinen keskipalkka on Suomea alhaisempi eli 2 919 euroa. Tilanne muuttuu, kun palkkoja vertaillaan ostovoimakorjauksen jälkeen. Kun muiden maiden palkat sovitetaan ostovoimaltaan Suomen hintatasoa vastaaviksi, Saksan keskipalkka onkin 3 555 euroa. Ostovoimakorja- Maissa on erilaisia tulonsiirtojärjestelmiä ja julkisia palveluita, kuten koulutus- ja terveyspalveluita, jotka vaikuttavat paljon yksittäisten ihmisten ja kotitalouksien elintasoon palkan lisäksi. uksen jälkeen palkansaajat tienaavat Suomea enemmän myös muun muassa Britanniassa, ja Itävallassa. Elintaso monen tekijän summa Euro-oloissa palkkatasoa on mahdollista vertailla. Palkkatasot antavat mahdollisuuden myös elintasoerojen mittaamiseen. Palkkatasojen vertailu kertoo paljon elintasosta. Palkka on kaikille tavallisille palkansaajilla merkittävin tulonlähde, joten onhan se merkittävä tekijä elintason mittarinakin. Ostovoimakorjauksen jälkeenkään keskipalkkataso ei kuitenkaan kerro kaikkea käytettävissä olevien tulojen jakaumasta eli siitä, millainen eritasoisia palkkatuloja saavien ihmisten elintaso on kyseisissä maissa. Maissa on erilaisia tulonsiirtojärjestelmiä ja julkisia palveluita, kuten koulutus- ja terveyspalveluita, jotka vaikuttavat paljon yksittäisten ihmisten ja kotitalouksien elintasoon palkan lisäksi, erikoistutkija Mari Kangasniemi huomauttaa. Palkkahajonta vähäinen PT:n tutkimuksen mukaan Suomi on pienen palkkahajonnan maa eli suhteelliset erot korkeiden ja matalien palkkojen välillä ovat kansainvälisessä vertailussa pienet. Myös muissa Pohjoismaissa palkkaerot ovat pienet. Suuria suhteellisten palkkaerojen maita ovat keskimäärin alhaisen palkkatason maat, kuten Viro, Latvia ja Liettua. Näissä maissa palkoista sovitaan enimmäkseen yrityskohtaisesti. Tutkijat arvelevat Suomen palkkahajonnan pienuuden liittyvän ainakin osittain koordinoituun palkkapolitiikkaan, jota on ohjannut solidaarisen palkkapolitiikan perinne. Sama pätee muissa Pohjoismaissa. - Neuvottelujärjestelmällä on vaikutuksensa palkkahajonnan eli palkkaerojen pienuuteen, Mari Kangasniemi sanoo. Myös minimipalkkalainsäädäntö on kaventanut palkkaeroja maissa, joissa minimipalkkalainsäädäntö aidosti vaikuttaa palkkoihin. Esimerkiksi Ranskassa on käynyt näin. Ranskassa myös työehtosopimusten yleissitovuuden kattavuus on laaja, mikä vaikuttaa palkkaerojen pienuuteen. Matalapalkkaisten osuus pieni Palkkahajonnan pienuus näkyy myös matalapalkkaisten osuudessa palkansaajista. Matalapalkkaiset määritellään niiksi palkansaajiksi, joiden palkka on enintään kaksi kolmasosaa kyseisen maan mediaanipalkasta. Suomessa matalapalkkaisuuden raja on 1 900 euroa. Matalapalkkaisia on viisitoista prosenttia kokoaikaisista palkansaajista. Suomi on matalapalkkaisten vähäisyydessä EU-maiden kärjessä. Tanskassa matalapalkkaisia on vain kymmenes osa, Liettuassa neljännes palkansaajista. Suomea kiinnostavassa vertailumaassa Saksassa matalapalkkaisten osuus on suuri, melkein neljännes palkansaajista. Saksassa matalapalkkatyö on yleistynyt palveluammateissa, ja samalla teollisuuden ja palveluiden palkkojen kehitys on eriytynyt. Saksa on myös isojen palkkaerojen maa. Samankaltaistumiseen pitkä matka EU on laajentunut ja yhdentyminen on edennyt voimakkaasti Suomen 20 EU-vuoden aikana. Rahaliitto EMUn ja sen myötä yhteisen valuutan euron on ajateltu syventävän taloudellista integraatiota. Euron pitäisi ohjata talouksien samankaltaistumiseen eli konvergoitumiseen. Palkkatasojen samankaltaistumiseen on vielä pitkä matka, tutkijat arvioivat. - Palkkatasojen erot ovat suuret, koska unioniin ja rahaliittoon on liittynyt paljon myös alhaisen palkkatason maita. Elintasoerot ovat vielä suuret. Lähentyminen eli konvergoituminen on hidas prosessi ja samankaltaistumiseen menee aikaa, arvelee Mari Kangasniemi. Hän muistuttaa, että talouksien samankaltaistumista tapahtuu myös globaalisti. EU -LYHYESTI Halpaa energiaa » Energiaunioni on EU:n uusi energiapoliittinen toimenpideohjelma, joka tähtää eurooppalaiseen energiatuotannon lisäämiseen ja varmistamaan EU-kansalaisille kohtuuhintaista energiaa. Esimerkiksi USA:ssa sähkön tukkuhinnat ovat tällä hetkellä kolmanneksen halvemmat kuin EU:ssa. Taustalla on huoli EU-maiden energiariippuvuudesta unionin ulkopuolelta. EU-alueen energiasta tuodaan yli puolet unionin ulkopuolelta. Kuusi jäsenmaata, Suomi mukaan luettuna, on kaasuntuonnissaan riippuvainen Venäjästä. Suomi tukee komission energiapakettia. Jäsenmaiden ministerit käsittelevät asiaa kesäkuussa, Eurooppa-neuvosto loppuvuonna. Suomessa on kallista » Suomi ja Luxembourg ovat kuluttajille euromaista kalleimpia. Kallein EU-maa on Tanska, toiseksi kallein Ruotsi. Edullisinta on Bulgariassa. Sveitsissä ja Norjassa kulutuksen kokonaishintataso on Euroopan maista korkein, mutta ne eivät ole unionin eivätkä rahaliiton jäseniä. Sveitsin ja Norjan hintataso ylittää EU-keskiarvon yli 50 prosentilla. Tilastokeskuksen luvut ovat vuodelta 2013. Itsenäinen Liettua juhlii » Liettua juhlii tänä vuonna itsenäisyyttään, jota on kestänyt 25 vuotta. Liettua oli sosialistisista neuvostotasavalloista ensimmäinen, joka julistautui Neuvostoliitosta itsenäiseksi. EU:n ja Naton jäsen Liettua on ollut yksitoista vuotta. Tämän vuoden alusta alkaen Liettua liittyi rahaliittoon ja otti käyttöön eurovaluutan. SANAKIRJA ISDS » ISDS eli Investor-state dispute settle- ment) on riitojen ratkaisumenettely, joka liittyy EU:n ja USA:n väliseen transatlanttiseen kauppa- ja investointisopimukseen (TTIP). EU:n parlamentti äänestää sopimuksen hyväksymisestä tänä keväänä. Riitojenratkaisumenettely välimiesoikeudessa on kiistanalainen ja jakaa mepit eri leireihin. 27 sttk 3 * 2015 TALOUS Älä valikoi ensimmäistä työpaikkaa * Teksti: UP/Kari Leppänen * Kuva: Pekka Sipola Kesän kynnyksellä nähdään todennäköisesti tämän talouskurimuksen synkimmät työttömyysluvut. T yöttömyys on ollut muutenkin kasvussa ja oppilaitoksista keväällä työelämään purkautuvat nuoret tuovat siihen vielä lisäpiikin. Vaikka työmarkkinatilanne ei näytä hääppöiseltä, kokenut työvoimavirkailija Pirjo Karjalainen haluaa valaa optimismia oppilaitoksista valmistuviin nuoriin. – Tämä on jokakeväinen ilmiö. Aina tulee uusi rypäs nuoria ja toisesta päästä väkeä pääsee myös työmarkkinoille, sanoo Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistossa asiantuntijana toimiva Karjalainen. Vaikka työmarkkinoilla on ahdasta, väyliä työelämään löytyy. – Etenkin jos ei ole turhan kranttu sen ensimmäisen työpaikan suhteen. Karjalaisen neuvo oppilaitoksista työmarkkinoille tuleville nuorille on selkeä: ei pidä jäädä odottamaan oman alan unelmatyöpaikkaa. Kannattaa pikemminkin tarttua siihen työhön, joka on tarjolla. – Jostakin on aloitettava, jos ei ole työkokemusta. Myöskään pätkätöitä ei Karjalaisen mielestä kannata karttaa. Niistäkin voi ura urjeta pidempiaikaiseen työsuhteeseen tai ainakin työhistoriasta kertova merkintä ansioluetteloon. – On kivempi laittaa CV:hen, että on jossakin kirjoissa ja kansissa. Kotisohva tai työvoimatoimisto eivät ole kovin hyviä suosituksia työtä hakiessa. Karjalainen suosittelee paremman puutteessa myös osa-aikatyötä. Siitä saa ainakin soviteltua päivärahaa. lopuksi työnantaja saattaa kuitenkin sanoa, ettei esitetyillä vaatimuksilla ole niin väliä, kunhan on hyvä tyyppi ja asenne kohdallaan. Koulutus tarjoaa Karjalaisen mukaan hyvän pohjan, mutta itse työ opitaan tekemällä. Etenkin työuran alkuvaiheessa työnantaja ei voi olettaa, että uusi työntekijä olisi valmis osaaja. Karjalaisen mukaan ruotsin kielen taito on vahva valtti ainakin Uudellamaalla. – Kaksikielisessä maassa molempien kotimaisten osaaminen on meriitti. Raha motivoi työnantajaa Nuorisotakuun toteutuksen edetessä sen hyödyt alkavat tulla näkösälle. Siitäkin huolimatta, ettei nuorisotyöttömyys ole kääntynyt laskuun. – Nuorisotakuun avulla on saatu nopeammin oppilaitoksista valmistuneita työmarkkinoille ja perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen. Tehokkaimmaksi keinoksi on Uudenmaan TE-keskuksessa havaittu työnantajien motivointi. yönantajien paras motivaattori on raha, työnantajille suunnattu nuoren työntekijän palkkatuki. Ottaessaan työhön oppilaitoksesta valmistuneen nuoren työnantaja voi saada 30 ‑ 50 prosenttia palkkakustannuksista jopa 10 kuukauden ajan. – Tämä on erittäin merkittävä apu vastavalmistuneille nuorille, joilla ei ole kertynyt vielä työkokemusta. Karjalainen toivottaa tervetulleiksi oppilaitoksista valmistuneet käyttämään TEtoimistojen palveluja. – Aina jotain keksitään ja tarjotaan kättä pidempää työnhakuun. Keskiasteen koulutus on Karjalaisen mukaan hyvä pohja ponnistaa eteenpäin työelämässä. Parhaiten töitä löytyy palvelualoilta sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta. Mainostoimistoala, graafinen suunnittelu ja media-alat ovat nuorison suosiossa. Niilläkin työpaikat saattavat olla kiven alla. Suosituilla aloilla työntekijöiden rekrytointi voi tapahtua myös muita kanavia pitkin. – Moni työnantaja tällaisella mediaseksikäällä alalla ei uskalla laittaa työpaikkaa meille julkiseen hakuun. Tulisi niin valtava määrä hakijoita, ettei hakemuksia ehdi käymään läpi. Ennakkoluulottomuutta Karjalainen yllyttää ennakkoluulottomuuteen työtä hakiessa. Ei pidä aina tuijottaa työnantajan ilmoitukseen työn vaatimuksista. Loppupeleissä ne eivät aina ratkaise. – Työantajilta tulee meille usein pitkiä listoja, mitä kaikkea pitää osata ja hallita. Loppujen 28 sttk 3 * 2015 – Kaksikielisessä maassa molempien kotimaisten osaaminen on meriitti, sanoo Uudenmaan TE-toimiston asiantuntija Pirjo Karjalainen. TALOUSTOLPPA UP/Heikki Lehtinen Muurahaiset jonossa » Valtiovarainministeriön ylimmät virkamiehet patistivat vaalien alla julkaistussa puheenvuorossaan vahtimaan tiukasti palkkakehitystä muuallakin kuin vientiteollisuudessa, jotta kilpailukyky kohenisi. Patistelun taustalla on se, että tehdasteollisuuden tuotannon arvosta suurin osa tulee muualta kuin omasta toiminnasta. Taloudesta on tullut entistä verkostoituneempaa eikä tämä koske pelkästään teollisuutta. Suuri osa tuotetuista tavaroista ja palveluista on välituotteita jonkin toisen tuotteen tai palvelun tuottamiseen. Olemme meidän herrojemme muurahaisia pitkissä tuotantoketjuissa. Virkamiesraportin mukaan välituotteiden hinnat ovat nousseet paljon reippaammin kuin teollisuuden palkat. Suurin nousu on tapahtunut ulkomailta tuoduissa välituotteissa, mutta ennen talouskriisiä kotimaistenkin välituotteiden hinnat nousivat aika lujaa vauhtia. Välituotteisiin luetaan sekä ulkopuolelta ostetut tavarat että palvelut. Tehdasteollisuudessa niiden osuus tuotannon arvosta on virkamiesraportin mukaan jo kolme neljäsosaa. Tosin osuutta nostaa se, että mukana on myös öljynjalostus. Tilastokeskuksen panos-tuotos-taulukot vuodelta 2012 kertovat, että öljynjalostuksessa välituotteet eli lähinnä raakaöljy muodostaa tuotannon arvosta yli 90 prosenttia, palkat vain pari prosenttia. Toista ääripäätä taloudessa edustavat sosiaalipalvelut. Niissä välituotteiden osuus on vain vajaat 30 prosenttia ja palkat lähes 70 prosenttia tuotannon arvosta. Lääketeollisuudessa välituotteiden osuus jää yhtä pieneksi kuin sosiaalipalveluissa. Mutta siellä palkkakustannukset ovat vain runsaat kymmenen prosenttia tuotannon arvosta. Loppu on muuta arvonlisäystä, joka menee lähinnä omistajille. Kaukaa ei kalasteta Vaikka teollisuus on verkostoitunutta, kovin kaukaa välituotteita ja niihin luettavia palveluita ei välttämättä hankita. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa ollaan vahvasti naimisissa oman alan firmojen kanssa. Metallituotteiden valmistuksessa vajaa kaksi kolmasosaa tuotannon arvosta muodostuu välituotteiden kustannuksista. Niistä valtaosa on joko metallin jalostajien tai muiden metallituotteiden valmistajien tuotteita. Oma tuotanto taas menee pääosin muille teknologiateollisuuden yrityksille. Mutta kuljetaan alojen välillä ristiinkin. Esimerkiksi autokaupassa merkittävin välituotteiden hankintapaikka on mainostoimistot. Rahoitus- ja vakuutusalalla ostetaan paljon Jatkuvaa ostoa ja myyntiä tietojenkäsittelypalveluita. Välituotteiden, muun arvonlisäyksen ja palkkojen osuus tuotteen arvosta Kokonaisuudessaan Suomen Öljynjalostus kansantaloudessa välituotPaperiteollisuus teista ja palveluista runsas Elintarviketeollisuus kaksi kolmasosaa on kotimaista Matkatoimisto Metallituotteiden valmistus alkuperää. Rakentaminen Öljynjalostus on tietenkin Majoitus- ja ravitsemist. kotimaisuusasteessa alimmaiToimialat yhteensä nen ääripää. Toisessa ääripäässä Rahoitustoiminta Audiovisuaalinen toiminta taas on puuteollisuus, jossa Televiestintä kotimaisten välituotteiden osuus Julkinen hallinto on lähes 90 prosenttia. Lähes Vähittäiskauppa Liikkeenjohdon palvelut samoihin lukemiin päästään Tietojenkäsittelypalvelut televiestinnässä. Korkeita Vakuutustoiminta kotimaisuusasteita välituotteiTerveyspalvelut den hankinnassa löytyy myös Sosiaalipalvelut monilta muilta palvelualoilta. % 0 40 80 Tilastokeskus Verotus on keventynyt » Verotus on keventynyt, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan pienituloisin kymmenesosa kotitalouksista maksoi vuonna 1987 bruttotuloistaan veroja valtiolle ja kunnalle kahdeksan prosenttia, vuonna 2013 prosenttiyksikön vähemmän. Suurituloisin kymmenys maksoi vuonna 1987 bruttotuloistaan veroja 32 prosenttia, vuonna 2013 vain 26 prosenttia. Varallisuus keskittyy » Suurituloisin kymmenes- osa kotitalouksista omisti 32 prosenttia kaikkien kotitalouksien nettovarallisuudesta. Vuodesta 1987 osuus oli kasvanut lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Kaikilla vähemmän tienaavilla kotitalouskymmenyksillä osuus oli pienentynyt. Naisen eläke-euro 0,72 senttiä » Vuonna 2013 työeläkkeelle siirtyi runsaat 52 000 ihmistä joiden keskimääräinen eläke oli 1 764 euroa. Miesten eläke oli keskimäärin 2 059 euroa, mutta naisten vain 1 477 euroa eli 72 prosenttia miesten eläkkeestä. TUNNUSLUKU 10,1 » Helmikuussa Tilastokes- kuksen mittaama työttömyysaste nousi 10,1 prosenttiin. EU-maista vain Kroatiassa työttömyys nousi enemmän kuin meillä vuodentakaiseen verrattuna. Valtaosassa jäsenmaita työttömyys on laskussa. UP/HL 29 sttk 3 * 2015 KIRJAHYLLYSTÄ * KIRJAT LUKI Tiina Laurila * KUVAT: Lehtikuva Alexander Söderberg: Andalusialainen ystävä Gummerus 2014, 586 s. » Alexander Söderberg on ruotsalainen tv-käsikirjoittaja ja ohjaaja. Andalusialainen ystävä on hänen ensimmäinen romaaninsa ja trilogian ensimmäinen osa. Andalusialainen ystävä on hengästyttävä trilleri, jossa ei juuri rauhallisia suvantohetkiä ole. Tarina vyöryy huimaa vauhtia ja kirjailijan ammatti tulee näkyviin siinä, että kirjan tapahtumat muistuttavat vauhdikkaan tv-sarjan kohtauksia. Pelottavinta kirjassa on se, että tapahtumapaikkana on läntinen naapurimme, kansankoti Ruotsi. Meininki on kuin pahimmissa amerikkalaisissa mafiakirjoissa. Poliisit ovat korruptoituneita ja vähintään yhtä pahoja kuin paatuneimmatkin rikolliset, pahimmat rikolliset taas ovat välillä hyvinkin herrasmiesmäisiä ja inhimillisiä. Surullista on muutamien hyvin poliisien kuvaaminen naiiveiksi ja kilteiksi, joilla ei ole mitään mahdollisuutta päästä läpeensä mätien kollegoidensa jäljille. Kirjan päähenkilöt ovat sairaanhoitaja ja yksinhuoltajaäiti Sophie Brinkman sekä rikollisperheen pomo, ”kirjakustantaja”, Hector Guzman. Sophie joutuu vahingossa keskelle rikollisten välienselvittelyjä ja hänen perusturvallinen elämänsä muuttuu kertaheitolla. Kirjan nimi viittaa vahvasti Espanjan suuntaan mutta yhteys maahan on melko löyhä ja tuleekin oikeastaan vain siitä, että Guzman on pahamaineisen andalusialaisen rikollisperheen el Buenon jäsen. Kirja on vauhdikas ja mukaansatempaava, mutta loppu on ehkä liiankin vauhdikas ja ampuu vähän yli. Kaikki vedättävät ja ampuvat vuorotellen toisiaan. Sujuvasti myös Sophie vaihtaa hyvien puolelta pahojen puolelle, kun Hector antaa hänelle omat valtuutensa saadessaan itse kehoonsa sellaisen määrän lyijyä, että on vielä kirjan päätyttyäkin koomassa. Karo Hämäläinen: Ilta on julma WSOY 2013, 345 s. » Karo Hämäläisen Ilta on julma on julma kirja. Kirjan tapahtumat sijoittuvat lontoolaisen pilvenpiirtäjän kattohuoneistoon ja kaikki tapahtuu yhtenä lauantai-iltana, muutaman tunnin aikana. Kattohuoneiston omistaja Robert ja hänen vaimonsa Elise ovat kutsuneet viikonlopun viettoon Robertin vanhan ystävän Mikon ja hänen vaimonsa Veeran. Kouluaikaisista ystävyksistä on kasvanut hyvin erilaiset aikuiset. Mikko on tiedostava, yhteiskunnallisesta valveutunut, maailmantilasta huolissaan oleva ja asioita läpikotaisin penkova journalisti, jonka äly on veitsenterävä. Robert taas on rikas investointipankkiiri, jonka ainoana päämäärä on tehdä rahaa ja tietysti nauttia rahoistaan. Mikon ja Robertin arvomaailmat ovat niin kaukana toisistaan kuin ylipäätään on mahdollista. Tunnelma illanvietossa on jäykkä ja 30 sttk 3 * 2015 vaivautunut. Kaikki juovat liikaa. Vanhoilla ystävyksillä ei tunnu olevan enää mitään muuta yhteistä kuin menneisyys. Naisetkin ovat keskenään niin erilaisia, ettei yhteistä säveltä löydy. Sen sijaan miehillä ja naisilla tuntuu olevan parisuhteiden rajat ylittäen enemmän yhteistä keskenään kuin mitä muut aavistavatkaan. Juoni on kerrassaan karmiva ja jo alkumetreillä käy selväksi, että nelikosta joku on päättänyt, että illan lopussa he kaikki neljä eivät ole hengissä. Kuka tai ketkä poistuvat lopulta kattohuoneistosta elävänä? Karo Hämäläinen on kirjoittanut romaanien lisäksi paljon tietokirjallisuutta, joista suuri osa käsittelee taloutta ja sijoittamista. Hän kirjoittaa finanssimaailmasta asiantuntevasti ja sekä Robertin että Mikon henkilöhahmot ovat uskottavia ja todellisempia naisten jäädessä vähän taka-alalle. TOISTEN JUTUT Tässä tilanteessa pääministeriltä tarvitaan hyviä neuvottelutaitoja ja hyviä hermoja. Yleislakon uhkaa ei nyt kaivata. Pääkirjoitustoimittaja Juha Akkanen Helsingin Sanomat 21.4. Hallituksen budjettineuvottelut syksyllä ovat todellinen testi. Neuvotteluissa sovitaan hallituksen toimintasuunnitelma, julkisen talouden suunnitelma ja vuoden 2016 budjettiesitys. Tämä rutistus kertoo, onko hallituspuolueiden välillä luottamusta ja toimintakykyä. Toimittaja Kirsi Turkki Turun Sanomat 21.4. Koko (yhteiskuntasopimus) vyyhden kasaamisessa tärkeintä on saada aikaan luottamus. Ilman sitä tilanne saattaa lähteä niin sanotusti lapasesta, kuten kävi 1990-luvun alussa, kun Esko Ahon johtama porvarihallitus ja ammattiyhdistysliike ajautuivat ristiriitaan. Tämän historian toisintoa ei varmaan kukaan halua nyt nähdä eikä kokea. Yhteyspäällikkö Harri Järvinen Demokraatti 21.4. (Poliitikkojen puheet maltillisesta tulosopimuksesta ja rahastoista) tarkoittaa, että poliitikot eivät itse tee mitään. He seuraavat vain tilannetta ulkopuolelta ja antavat työmarkkinoiden tehdä, mitä tekevät. Sitten he perustavat jonkun rahaston ja muuttavat ehkä puoli prosenttiyksikköä joitakin veroasteita. Nämä asiat eivät riitä mihinkään. Taloustieteen professori Matti Virén Aamulehti 17.4. Nollasopimusten kieltoon tulisi ryhtyä lainsäädännön kautta. Ne ovat paitsi työntekijälle nöyryyttäviä, myös työnantajalle käytännössä tarpeettomia. Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Kalle Hyötynen Kansan Uutiset 17.4. STTK-krypto 3/2015 Vaalien jälkeen… KRYPTON 1/2015 RATKAISU » … on jälleen palannut vanha kryptinen elämä. Johan sitä taas ehdittiinkin odottaa. Voit ratkoa tämän myös päätteellä, koska tehtävämme löytyvät nykyisin myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Niitä voi ratkoa omalla päätteellä – ja nyt myös tabletilla – ja lähettää vastauksen saman tien ratkottuaan tehtävän. Sivuilla on paljon muutakin asiaa ristikoista ja mm. vireä reaaliaikainen keskustelupalsta. Lisäksi löytyy artikkeleita ja viitisentuhatta muuta ristikkoa tai kryptoa, joita voi ratkoa huvikseen. Kaikenlaista mielenkiintoista alan asiaa löytyy myös sivustolta www.sanaris.fi. Ratkaisuna voi lähettää koko sivun sellaisenaan TAI numeroista 1-9 muodostuvan sanan joko postitse osoitteella STTK-krypto 3, PL 14, 00781 Hki tai sähköpostilla [email protected] ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Jos vastaa ratkottuaan nettitehtävän, tarvitsee vain painaa “lähetä ratkaisu” -nappia, kun ruudut ovat täynnä ja on antanut tietonsa! Palkintoina jaamme viisi STTK-muistolahjaa. Oheinen ratkaisu on numerosta 1/2015, samoin seuraavat voittajat: Sisko Hoikkala, Hämeenlinna Veikko Leppiniemi, Piispanristi Arja Pietiläinen, Imatra Ritva Saari, Oulu Ossi Suonvieri, Parhalahti Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille mukana olleille! 31 sttk 3 * 2015 Askel aikaa edelle. Käyntiosoite: ikonkatu 8 A, 6. krs, M 00100 Helsinki Postiosoite: PL 421, 00101 Helsinki Puhelin: 09 131 521 Sähköposti: [email protected] Ammattiliitto Nousu ry www.nousu.org Ammattiliitto Pro www.proliitto.fi Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO www.erto.fi Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty www.jytyliitto.fi Kirkon alat www.kirkonalat.fi Liiketalouden Liitto LTA www.liiketaloudenliitto.fi Meijerialan ammattilaiset MVL www.mvl.fi METO — Metsäalan Asiantuntijat www.meto-ry.fi Palkansaajajärjestö Pardia www.pardia.fi Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA www.ria.fi Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI www.seteli.fi Suomen Konepäällystöliitto SKL www.konepaallystoliitto.fi Suomen Laivanpäällystöliitto SLPL www.seacommand.fi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer www.superliitto.fi Suomen Palomiesliitto SPAL www.palomiesliitto.fi Tehy www.tehy.fi Vakuutusväen Liitto VvL ry www.vvl.fi www.sttk.fi
© Copyright 2024