STTK-lehti 2/2015
2 | 2 015 TOIMIHENKILÖKESKUS JÄRJESTÖ ST TK : N LEHTI Filosofin neuvo: Ahneita ei kannata kadehtia. Sivu 10 -11. Työelämän pelisääntöneuvotteluissa ei päästy maaliin. Sivut 12-13 . Ikääntyvä työtön turvautuu ammatin vaihtoon. Sivut 14 -15. Suomessa on kaupunkien asuntomarkkinat. T YÖTTÖMY YSVAKUUTUS R AHASTON JOHTAJA JANNE METSÄMÄKI : MAKSUJA PITÄÄ NOSTAA. Sivut 6 -9. Sivut 2 8 -2 9. PÄÄKIRJOITUS [email protected] Uuno Turhapuro kävi täällä? » Kuntauudistus – kaatui. Soteuudistus – kaatui. Pisara-hanke –kaa- tui. Metropolihanke – kaatui. Paperittomien terveydenhoito – kaatui. Lukion ja ammattikorkeakoulujen rahoituslaki – kaatui… On hyvä, että tämä hallitus on nyt työnsä tehnyt. Tai pitäisikö sanoa tekemättömyytensä tehnyt. Hallituksen loppusuoran kaatuilu alkoi jo muistuttaa uunoturhapuromaista huvinäytelmää. Hallituksen paljon puhutusta rakennepaketista taisi toteutua ainoastaan eläkeuudistus ja senkin neuvottelivat työmarkkinajärjestöt. Jotain pientä lillukanvartta on katkottu, mutta mainetekoja ei jää historian kirjoihin. Se tässä sitten mietityttääkin, että miten isosti tai pienesti uusi hallitus laittaa tuulemaan. Viittä vaille ennen vaaleja olemme saaneet kuulla erilaista työ-, vero-, säästö- ja kohennuspuhetta. Vaalien jälkeen selvää on, että muutos on edessä. Arvioin, että kun kansa nyt napisee, että tämä hallitus ei tehnyt mitään, muutaman kuukauden kuluttua kansa napisee siitä, että uusi hallitus tekee. Se, mitä edessä on, osuu jonkun kukkaroon, työpaikkaan, etuuteen tai tukeen, veikkaan. Koska se olisi itkuitta tapahtunut? Aina jotakuta ryhmää tai yksilöä sattuu. Erilaiset raportit, ruotsin ex-valtiovarainministerin Anders Borgin tuoreimpana, ovat listanneet Suomen talouden, työelämän ja kilpailukyvyn ongelmat ja haitat. Työmarkkinajärjestöt, poliitikot ja talousvaikuttajat jakavat saman käsityksen maan tilasta. Siitä ollaan yksimielisiä, että jotain on nyt todellakin tehtävä. Keinojen kohdalla yhteisymmärrys repeää. On tärkeä erottaa se, mitä ajetaan ideologisista syistä ja mikä on oikeasti tärkeää ja tarpeellista ja esimerkiksi kokoluokaltaan toimenpide, jolla oikeasti on merkitystä. Halua uskoa, että valistunut kansalainen kykenee tämän eron tekemään. Toivottavasti se myös ohjaa äänestyspäätöstä enemmän kuin esimerkiksi kravatin väri, kiva hymy tai nätti mekko. TAPETTI STTK-lehti Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:järjestölehti 40. vuosikerta Julkaisija STTK ry Päätoimittaja, toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas Toimitus Käyntiosoite Mikonkatu 8 A, 6. kerros Postiosoite PL 421, 00100 Helsinki Puhelin (09) 13 15 21 Telefax (09) 652 367 Internet www.sttk.fi E-Mail STTK:n toimiston henkilöstö: [email protected] STTK-lehden posti: [email protected] Ilmoitukset Kaupalliset ilmoitukset, myynti, trafiikki ja laskutus: toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas Osoitteenmuutokset Osoitteenmuutokset tulee tehdä kirjallisesti omaan jäsenliittoon – EI keskusjärjestöön eikä lehden toimitukseen. Ulkoasu Ilkka Eskola/Hansaprint Oy Painopaikka HANSAPRINT 2015 / STTK15_02 Painos 40 000 Lehden paperi GalerieFine Silk 70g Kannen kuva Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtajana Janne Metsämäki Kuva: Pekka Sipola Ilmestymis- ja aineistoaikataulu Numero 3/2015 Aineisto 17.4.2015 Ilmestyy 4.5.2015 ISSN 1237-9921 Itku vai kasakan nauru? » Mikä on totuus Putinin katoamisesta, kirkuvat mediaotsikot. Totuus taitaa olla, että Putin teki harkitun katoamistempun. Hävisi hetkeksi kuvista eikä tavannut ketään ja miehen propagandaosasto herätti epäilyt katoamisen syistä. Arvailujen jälkeen Putin ilmaantui koko lailla entisen näköisenä, piruili kameroille ja samanaikaisesti ilmoitettiin laajoista sotaharjoituksista Venäjällä ja vihjattiin ydinaseen käyttöön Krimin niemimaan kähinöissä. Media juoksi tämän kaiken perässä, niin meillä kuin maailmalla. Putin sai maksimaalisen julkisuuden. Taitavaa. En tosin tiedä, pitäisikö itkeä vai päästää kasakan nauru. (mlr) 2 | 2 015 TOIMI HENKI LÖKES KUS ST TK : N LEHTI Filosofin neuvo : Ahneita ei kannata kade htia. Sivu 10 -11. pelisääntöneuTyöelämän votteluissa ei pääs ty maaliin. Sivut 12-13. Ikääntyvä työtö n turv ammatin vaihautuu toon. Sivut 14 -15. T YÖT TÖM Y YSV AKU UTU JOH TAJ A JAN NE MET S R AHA STO N SÄM ÄKI : Suomessa on kaupunki asuntomarkki en nat. MAKSUJA PITÄ Ä NOS TA A. Sivut 6 -9. 2 sttk 2 * 2015 JÄRJE STÖ Sivut 2 8 -2 9. SISÄLLYS 2 Pääkirjoitus. 4 Lyhyesti. 5 Työpaikoille kestävää työntekoa. 6 Rahastosta tuli rahan lainaaja. Ennätyspitkä taantuma koettelee Työttömyysvakuutusrahastoa. 10 Ahneus ja kateus ovat ihmisen osa. Filosofin mielestä rikasta on turha kadehtia, ellei hän ole saanut vaurautta vääryydellä. Pekka Sipola 12 Työelämän pelisääntö uudistukset jäätyivät. EK:lta puuttui pelisilmä. Vaikka populistiset puolueet etenivät EU-parlamentissa, ne eivät ole nousseet hallitusvastuuseen kansallisvaltioissa. Ulkopoliittisen instituutin tutkijoiden Teemu Sinkkosen ja Tuomas Iso-Markun haastattelu aukeamalla 26-27. 14 Työtön laborantti aikoo isännöitsijäksi. Ikääntyvän työttömän työnhaku voi johtaa alan vaihtoon. 16 Työ muuttuu, mielenkiinto säilyy. Työelämän muutoksessa kiire on lisääntynyt. 18 Toimintaa vai diskuteerausta? Rajat ylittävä pelastustoiminta sujuu kulttuurieroista huolimatta. 20 Puhutaan toimeentulosta. REMES 21 Tätä mieltä STTK. 22 Kaikkea ei mitata euroissa. Ei ainakaan yhteiskunnallisessa yrityksessä. 23 Työlounaalla. 24 Uusi Keskusjärjestö -hankkeessa Unohdetaan vanhat kuviot 25 Voi hyvin. 26 Euroopan poliittinen kenttä liikehtii. Poliittisesta kriisistä tutkijat eivät puhuisi. 28 Asuntovarallisuuden isojako muuttaa Suomea. Maalla asunnot halpenevat, kaupungeissa kallistuvat. 30Kirjat. 31Ristikko. 3 sttk 2 * 2015 UUTISIA Työkyvyttömyyseläkkeet laskussa Koonnut: Tiina Laurila ja Marja-Liisa Rajakangas Hanna Hesse STTK:n nuoriso- ja opiskelijatoiminnan asiantuntijaksi Hanna Hesse (kuvassa) on aloittanut STTK:n nuoriso- ja opiskelijatoiminnasta vastaavana asiantuntijana. Työsuhde on määräaikainen ja kestää 31.12.2016 saakka. Hesse (26) on koulutukseltaan sosionomi (AMK). Hän on aiemmin työskennellyt järjestötehtävissä muun muassa Ammattiliitto Prossa ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyssä. » Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suomalaisten kokonaismäärä on ollut tasaisessa laskussa viime vuodet. Vuoden 2014 lopulla työeläkejärjestelmästä oli työkyvyttömyyseläkkeellä yhteensä noin 174 000 henkeä. Myös uusien työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut. Tiedot käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen kokoamista, työkyvyttömyyseläkkeitä koskevista tiedoista. Erityisesti mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus on pudonnut, viimeisen kuuden vuoden aikana lähes kolmanneksen. - Muutos on erittäin positiivinen uutinen, sillä mielenterveyshäiriöt ovat olleet merkittävin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. Myös työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on laskenut koko 2000-luvun. Viime vuosina hakemusten määrä on ollut matalimmillaan koko vuosituhannella. Hylkäysosuus on pysynyt viime vuosien aikana tasaisena, 25 prosentin tuntumassa. Työkyvyttömyyseläkkeiden laskun taustalla arvioidaan olevan monia eri syitä: parantunut työterveyshuollon toiminta, nopeutunut kuntoutukseen ohjaus ja työkykyjohtamisen yleistyminen työpaikoilla. Työeläkevakuuttajat tarjoavat asiakkailleen myös työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävää toimintaa. - Nyt nähdään, että panostukset näihin asioihin kantavat hedelmää. Työkyvyttömyyseläkkeiden merkittävä lasku on voitto sekä yhteiskunnan, työyhteisöjen että jokaisen työkykynsä säilyttäneen yksilön kannalta, sanoo Siimes. Takaisin töihin aiempaa nopeammin Vuonna 2012 tuli voimaan lainsäädännön muutos, 90 päivän sääntö, joka on tukenut myönteistä kehitystä. Nykyään työntekijän on toimitettava työterveyslääkärin lausunto Kelaan viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä. Lausunnossa arvioidaan jäljellä olevaa työkykyä ja töihin paluun mahdollisuuksia. - Uusien toimintatapojen myötä työkokeilut ja osasairauspäivärahan käyttö on lisääntynyt. Työntekijät ehtivät palata työhön ennen kuin edes ollaan niin pitkällä, että eläkehakemusta ruvetaan miettimään, sanoo Telan työkyky- ja kuntoutusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs. Kivekkään mukaan monilla paikkakunnilla erikoissairaanhoidon hoitojonot ovat lyhentyneet ja erilaiset leikkaukset saadaan tehtyä jo sairauspäivärahakauden aikana. Monien sairauksien hoito on myös tehostunut ja nykyään voidaan paljon aikaisempaa useammin palata työhön vaikeankin sairauden jälkeen. 4 sttk 2 * 2015 Pardia tutki: Ehdokkaat kaipaavat valtionhallinnolta laatua Eduskuntavaaliehdokkaiden mielestä valtionhallintoa kehittäessä keskeisiksi päämääriksi tulee asettaa palvelujen saatavuuden, laadun ja valtionhallinnon osaamisen takaaminen, eikä esimerkiksi taloudellinen säästö tai henkilöstön vähentäminen. Tämä selviää Palkansaajajärjestö Pardian teettämästä tutkimuksesta. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä palvelujen laadun takaamisen tärkeydestä oli 93 prosenttia vastaajista, saatavuuden takaamisen tärkeydestä 92 prosenttia ja valtionhallinnon oman osaamisen takaamisen välttämättömyydestä 89 prosenttia vastaajista. Myös valtionhallinnon palvelujen riippumattomuutta ja tasapuolisuutta piti tärkeänä kehittämiskohteena 87 prosenttia vastaajista. Vastaajista 91 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että myös haja-asutusalueilla tulee varmistaa kansalaisille keskeisten palvelujen, kuten poliisin, verotoimiston ja Kelan asiantuntijoiden tarjoamat palvelut kohtuullisen etäisyyden päähän. Pardian puheenjohtaja Niko Simolan mukaan valtionhallinnon kehittäminen pitää vakauttaa. Viime vuosien määrärahaleikkausten ja henkilöstön jatkuvan vähentämisen vuoksi valtionhallinnon voimavarat ja resurssit eivät enää kohtaa. - Ilahduttavaa, että tulevat päättäjät asettavat valtionhallinnon kehittämisen painopisteiksi palveluiden laadun ja saatavuuden takaamisen, eikä menoleikkauksen tai henkilöstön määrän vähentämisen, Simola sanoo. Pron tutkimus: Palkkaero näkyy myös esimiehillä Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen korkeammin palkattuihin tehtäviin työuran aikana. Osa naisten osaamisesta jää työnantajalta käyttämättä. Prolaisista naisista seitsemän sadasta oli esimiesasemassa eli työskenteli esinaisina vuonna 2014, miehistä esimiehinä työskenteli 35 prosenttia. Prolaiset naiset tienasivat vuonna 2014 keskimäärin 2 760 euroa ja miehet 3 430 euroa. Esinaisten keskiarvopalkka oli 3 200 euroa ja esimiesten 3 650 euroa. Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimus on seurannut vuosina 2008 – 2014 miesten ja naisten välistä palkkaeroa. Kun palkasta vakioidaan vaikuttavat taustatekijät, työn luonne ja työhön käytetty tuntimäärä, jäljelle jää kahdeksan prosentin selittämätön, vain sukupuolesta johtuva palkkaero. Tämä ero on pysynyt tarkasteluaikana ennallaan. Sama selittämätön ero löytyy myös esinaisten ja esimiesten palkkojen väliltä. Liiton hallitusohjelmatavoitteiden mukaan naisten ja miesten välisen KOLUMNI [email protected] tasa-arvon edistäminen tulee olla myös seuraavan hallituksen konkreettinen tavoite. Palkkaero on keskeinen tasa-arvon mittari. Yhteiskunta ei ole valmis vakuutusalan vaatimuksiin Paineet epätyypillisiin työaikoihin kasvavat jatkuvasti. Jo nyt vakuutusyhtiöissä käydään keskusteluja säännöllisestä viikonlopputyöstä ja iltaaikojen palvelun pidentämisestä. Hyvinvoiva finanssiala -tutkimuksen mukaan myös alan henkilöstö uskoo, että joustavat työajat lisääntyvät merkittävästi tulevaisuudessa. Kehitys huolestuttaa Vakuutusväen Liiton toiminnanjohtajaa Kirsi Kovasta. Epätyypilliset työajat aiheuttavat paljon ongelmia hyvin naisvaltaisella vakuutusalalla. Tuntityöläisten ja opiskelijoiden voimin säännöllistä pitkää ilta- ja viikonlopputyötä ala ei pysty pyörittämään. – Yhteiskunta ei ole valmis 24/7-palveluun. Mihin esimerkiksi alalla työskentelevät saavat lapsensa hoitoon, jos he joutuvat säännöllisesti töihin viikonloppuisin ja iltaisin, Kovanen kysyy. Jo nyt vakuutusammattilaiset kärsivät aikapaineista, joiden koetaan heikentävän työsuorituksen laatua. Finanssialan työntekijät kokevat, että heiltä odotetaan tulevaisuudessa vahvaa kykyä reagoida muutoksiin sekä monialaista osaamista. Moniosaaminen vaatii erityisesti hyviä asiakaspalvelu-, myynti- ja vuorovaikutustaitoja sekä finanssialan tuntemusta. Samalla kuitenkin puolet vastanneista uskoo, että alalla on vahvat kasvunäkymät. Hyvinvoiva Finanssiala -hankkeessa ovat mukana työntekijäliitot Ammattiliitto Nousu ry, Ammattiliitto Pro ry, Vakuutusväen Liitto VvL ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry sekä työnantajan edustaja Finanssialan Keskusliitto. Hankkeen tavoitteena on lisätä finanssialan työhyvinvointia, tuottavuutta ja kilpailukykyä. Finanssialan työnantaja- ja työntekijäliittojen lisäksi hankkeen rahoittajia ovat SITRA ja Työsuojelurahasto. SuPer-Nuoret: Varhaiskasvatuksen ryhmäkoolla kikkailun loputtava Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin nuoret jäsenet esittävät huolensa varhaiskasvatuksen laadun puolesta. Varhaiskasvatuksessa lastenhoitajan tehtävissä työskentelevien nuorten mielestä lapsiryhmien koot ovat liian suuret ja ryhmäkoolla kikkaillaan. Ryhmien enimmäiskoolle ollaan uudessa varhaiskasvatuslakiehdotuksessa asettamassa rajoituksia. Nuorten mukaan suunta on oikea. On myös panostettava lakiuudistuksen loppuun saattamiseen. Lapsiryhmät saatetaan nimetä ryhmäasiakirjoissa eri ryhmiksi, vaikka ne toimivat samoissa tiloissa samaan aikaan. Samoissa ryhmätiloissa toimivat kaksi ryhmää tarkoittaa esimerkiksi alle kolmevuotiaiden kohdalla 24 lasta sekä kuutta hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa ammattilaista. Tilastoissa näkyy kaksi uuden ryhmäkokokirjauksen (12 lasta) mukaista ryhmää, mutta käytännössä samoissa tiloissa lapsijoukkoa hoidetaan usein yhteisvoimin, koska esimerkiksi ruokailuun, pukemisiin sekä perushoitoon ei ole muita tiloja. Tämä on esimerkki nykyisestä ryhmäkoolla kikkailusta, joka pitäisi pystyä uudella varhaiskasvatuslailla lopettamaan. Myös osa-aikaisesti hoidossa olevat lapset saattavat lisätä lasten määrää ryhmässä. Kuntien välillä on lapsiryhmien täytössä paljon eroja. Toisaalla lapsiryhmän koostumukseen kiinnitetään huomiota päivittäin, eli osaaikaisesti hoidettavat lapset ovat lapsiryhmässä eriaikaisesti. Toisaalla osa-aikaiset lapset saattavat tulla samanaikaisesti ryhmään ja nopeasti ryhmässä onkin esimerkiksi 25 kolme vuotta täyttänyttä lasta kasvattajien määrän pysyessä normaalisti kolmena. Tämä epäkohta, joka on lasten turvallisuusriski, voitaisiin poistaa selkeämmällä ohjeistuksella uudessa laissa. Työpaikoille kestävää työntekoa » Ay-liike on vakavan haasteen edessä. Työelämä on kovassa myllerryksessä ja työnteon vaatimukset lisääntyvät. Työntekijöiden työajat, jaksaminen, oma osaaminen ja solidaarisuus ovat koetuksella. Vanhojen rakenteiden murtuessa työelämän oikeuksien ja työntekijöiden hyvinvoinnin puolustamisessa on ponnisteltava entistä kovemmin. On saatava parempaa muutosturvaa, parannettava organisaatioiden toimintamalleja, lisättävä hyviä työpaikkoja ja turvattava palkkakehitys. Näillä toimilla parannetaan työn kestävyyttä. Meidän on toimittava myös itse niin kuin muille saarnaamme. Siksi homma on aloitettava varmistamalla ensin oman työpaikan kestävyys. Mitä konkreettisia asioita sitten voisi ja pitäisi tehdä? Ensimmäiseksi tarkistetaan ja korjataan työpaikan yhteistoimintakäytännöt, työura-, koulutus- ja tasa-arvosuunnitelmat, työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet. Kun työnteko on terveellä pohjalla, se näkyy työhyvinvointina, reiluna kohteluna, taloudellisuutena ja tehokkuutena sekä työolosuhteiden parannuksina. Tämän onnistumiseksi tarvitaan sitä paljon peräänkuulutettua luottamusta. Sopimuksia ja lain kirjaintakin voi käyttää perusteena. Toiseksi pidetään kirkkaana mielessä, että erilaisia materiaali-, tarjoilu- ja muita hankintoja tehtäessä tuotteiden alkuperämaan työntekijöiden oikeuksia on kunnioitettu. Myös suomalaisten tuotteiden ja palveluiden on kestettävä oikeudellinen ja moraalinen testi. Sosiaalinen media on armoton niille, jotka jäävät kiinni niin sanotusti ”housut nilkoissa”. Kolmanneksi vilkaistaan ympärille ja arvioidaan, miten paljon työpäivän aikana syntyy erilaista jätettä ja palaa rahaa turhaan. Ympäristöllistä ja taloudellista kestävyyttä voi toteuttaa muun muassa energiatehokkuudella, jätteiden kierrätyksellä ja vähentämisellä, veden kulutusta tarkkailemalla tai suosimalla työmatkoilla julkisia liikennevälineitä ja pyöräilyä. Ammattiliitoissa on jo paljon hyviä käytäntöjä. Niiden levittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi palkansaajakeskusjärjestöt toteuttavat yhteistyönä koulutushankkeen ”Kestävä työ”. Tämän vuoden kurssit on kohdennettu ammattiliittojen toimitsijoille ja hallintojen edustajille. Leila Kurki STTK:n työllisyyspoliittinen asiantuntija 5 sttk 2 * 2015 Ennätyspitkä taantuma koettelee Työttömyysvakuutusrahastoa RAHASTOSTA TULI RAHAN LAINAAJA Työttömyysvakuutusrahaston päätehtävä on huolehtia suomalaisten työttömyysturvasta. Seitsemän vuotta jatkunut taantuma on muuttanut rahaston tilannetta. Uusi toimitusjohtaja Janne Metsämäki sai johdettavakseen rahaston, joka joutuu ottamaan lainaa. 6 sttk 2 * 2015 » 7 sttk 2 * 2015 * Teksti: UP/Kari Leppänen * Kuvat: Pekka Sipola » P itkä taloustaantuma on koetellut kovin kourin suomalaisten työttömyysturvasta huolehtivaa Työttömyysvakuutusrahastoa (TVR). Kun työttömyys on korkealla, rahaston tulovirrat ohenevat ja menot paisuvat. Työttömyysturvaetuudet eivät kuitenkaan ole olleet uhattuina missään vaiheessa. Aukkoa on paikattu lainarahalla ja nostamalla työttömyysvakuutusmaksua. Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtajana vuoden alusta toiminut Janne Metsämäki muistuttaa rahaston alkuperäisen ajatuksen olleen suhdannepuskurin kokoaminen. Vakuutusmaksuja oli määrä tasata puskuriin kertyneiden varoilla. – Nyt ollaan uudessa tilanteessa. Puskuri on käytetty, eikä sitä enää ole. On otettu lainaa. Kun Työttömyysvakuutusrahasto aloitti 2000-luvun alussa, ajat olivat hyvät. Työnan8 sttk 2 * 2015 tajien, työntekijöiden ja valtion rahastolle suorittamat työttömyysvakuutusmaksut riittivät työttömyyskorvausten maksamiseen. Suhdannepuskuri täyttyi ja pariin otteeseen sitä käytettiin tarkoitukseensa, työttömyysvakuutusmaksujen tasaamiseen. Taantuman alkaessa puskurin sallittua enimmäiskokoa nostettiin nykyiseen 1,5 miljardiin euroon. Siihen ei kuitenkaan ikinä päästy. Taantuma jatkui ja jatkui, vaikka käänteen ennustettiin tapahtuvan hetkellä millä hyvänsä. Jyrkkä käänne Vielä vuosi 2013 oli Työttömyysvakuutusrahastolle olosuhteisiin nähden hyvä. Tilinpäätös osoitti ylijäämää ja suhdannepuskurissa oli 660 miljoonaa euroa. Työntekijöiden ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksua päätettiin alentaa. Vuosi 2014 olikin sitten aivan toista. Plussan puolelta heilahdettiin äkkiä miinukselle. Alijäämää syntyi puolisen miljardia euroa. Vuoden 2014 työttömyysvakuutusmaksujen alennus oli osa työmarkkinajärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimusta. – Jälkikäteen voidaan tietysti arvioida, kuinka järkevää ja kaukonäköistä alentaminen oli. Jouduttiin turvautumaan lainaan. Alkanut vuosi ei näytä paremmalta eikä pelastusta ole näköpiirissä myöskään vuonna 2016. Tälle vuodelle sekä työnantajien että työntekijöiden vakuutusmaksua nostettiin 0,15 prosenttiyksiköllä. Metsämäki pitää selvänä, että myös ensi vuoden työttömyysvakuutusmaksuja pitää nostaa. – En halua arvioida nostotarpeen suuruutta, mutta se on kuitenkin selvästi enemmän kuin tänä vuonna. Vuoden 2014 palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,65 prosenttia palkasta. Työnantajan maksu on 0,8 prosenttia, kun yrityksen palkkasumma on noin 2 miljoonaa euroa. Sen ylittävältä osalta maksu on 3,15 prosenttia. Velka on tilapäinen ratkaisu Rahasto voi ottaa velkaa enintään 1,5 miljardia euroa. Kun velkakatto tulee vastaan, pitää korottaa maksuja. Toinen vaihtoehto on leikata etuuksia, mutta se olisikin jo isompi juttu. Ne kuuluvat työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan neuvottelupöytiin. – TVR on järjestelmässä toimeenpanija. Me voimme ottaa kantaa asioihin vain toimeenpanon näkökulmasta, toimitusjohtaja korostaa. Vakuutusrahaston velanotto on Metsämäen mukaan nähtävä tilapäiseksi ratkaisuksi. Nykynäkymän perusteella rahasto pääsee takaisin plussan puolelle vuonna 2019. Etuuksiin 3,6 miljardia Työttömyysvakuutusrahasto on keskeinen toimija suomalaisessa työttömyysturvajärjestelmässä. Päätehtävä on työttömyysturvaetuuksien rahoittaminen ja maksujen periminen sekä hallinnointi. Rahasto perii maksut noin 200 000 työnantajalta. Se tulouttaa 29 työttömyyskassalle niille kuuluvan rahoituksen. Lisäksi rahasto huolehtii valtion kustantaman työttömyysturvan peruspäivärahan maksuista Kansaneläkelaitokselle. Viime vuonna TVR maksoi työttömyysturvaetuuksia kaikkiaan 3,6 miljardia euroa. Kaksi kolmasosaa siitä tulee ansiosidonnaista turvaa rahoittavilta työnantajilta ja työntekijöiltä sekä yksi kolmannes perusturvaa rahoittavalta valtiolta. TVR rahoittaa myös omaehtoista ammatillista koulutusta tukevan Koulutusrahaston toimintaa. Edellisen toimitusjohtajan Heikki Pohjan kaudella TVR kehittyi ja tehtävät lisääntyivät. Valtio ulkoisti menestyksellisesti työttömyysturvaan liittyviä tehtäviä rahastolle. Samalla henkilöstö kasvoi noin sataan toimihenkilöön. maan osaltaan EMU-puskuria. Lisäksi puskurirahaa on työeläkejärjestelmässä. Suomalainen malli Työttömyysvakuutusrahasto on työmarkkinajärjestöjen yhteistyöhön ja kolmikantasopimiseen pohjaavan konsensuksen tyylipuhdas tuote. Vuonna 1999 perustetun rahaston esihistoria ulottuu 1960-luvun alkuun. Työttömyysvakuutusrahastoa hallinnoivat työmarkkinajärjestöt jäsenkuntiensa eli maksajien edustajina. TVR:n korkein päättävä elin on hallinto- neuvosto, jonka nimittää valtioneuvosto. Kolmasosa on palkansaajapuolen ja kaksi kolmasosaa työnantajien edustajia. Hallintoneuvoston nimittämä hallitus on koottu samalla periaatteella. Hallituksessa on parhaillaan kaikki palkansaajakeskusjärjestöjen johtajat. STTK:sta Antti Palola, SAK:sta Lauri Lyly ja Akavasta Sture Fjäder. Muita vastaavia työmarkkinajärjestöjen hallinnoimia laitoksia ovat työsuojelurahasto, koulutusrahasto ja työturvallisuuskeskus. Myös työeläkejärjestelmässä työmarkkinajärjestöillä on keskeinen rooli. KÄSI SYDÄMELLÄ Paljonko maraton vaatii harjoittelua? » Miltä ay-liike näyttää nyt, kun olet siirtynyt uusiin tehtäviin? – Ay-liikkeen tilanne on hyvä. Erityisesti nyt, kun uutta keskusjärjestöhanketta ollaan vakavasti viemässä eteenpäin. Se on tarpeellinen ja hyvä hanke. Kuuletko hankkeessa historian siipien havinaa? – Kyllä hanketta voi sanoa historialliseksikin. Aiheesta on puhuttu pitkään, mutta keskusjärjestöt eivät ole toistaiseksi vähentyneet kuin konkurssin kautta. Mikä on nopein aikasi maratonilla? – 1980-luvulta nopein aika on 3.24. Tällä vuosituhannella se on 3.57. Kuinka usein vedät maratonin? – Yleensä kerran vuodessa. Paljonko siihen pitää treenata? – Semmoinen 3-4 kertaa viikossa. Kerran viikossa pitäisi juosta reilusti yli tunti, noin puolitoista tuntia. Muulloin sellaisia kymmenen kilometrin lenkkejä. Enemmänkin pitäisi juosta jos ehtisi. Ketä aiot äänestää kevään eduskuntavaaleissa? – Vaimo (Tuula Haatainen) on ehdokkaana. Hän on ihan varteenotettava ehdokas. Harrastat historiaa. Onko sinulla erityistä kiinnostuksen kohdetta? – Suomen 1900-luvun historia. Muutenkin 1900-luku ja sen maailmanpolitiikka. Sieltä löytyy aina uusia kiinnostavia näkökulmia. Onko viime aikoina löytynyt jotain mielenkiintoista? – Luen parhaillaan Väinö Tannerin kirjaa Tarton rauhansopimuksesta 1920. Erittäin mielenkiintoinen. Löysin sen vanhempieni kirjahyllystä, varmaankin isoisäni peruja. Tuttu rahasto Koulutuksen ja työhistorian perusteella Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtajan paikka soveltuu mainiosti Metsämäelle. Oikeustieteen kandidaatti Janne Metsämäki, 54, valittiin TVR:n johtoon SAK:sta, jossa hän toimi viimeksi edunvalvontajohtajana. Metsämäki tuli SAK:n palvelukseen sosiaalipoliittisen yksikön lakimieheksi vuonna 1989 sosiaali- ja terveysministeriöstä. Ministeriöissä hänellä on ollut myöhemminkin muutaman vuoden välipestejä sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen (sd.) erityisavustajana sekä työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) valiosihteerinä. Metsämäki tuntee rahaston perin pohjin. Hän oli mukana jo 1990-luvulla, kun neuvoteltiin EMUpuskureista. Ne olivat keskeinen tekijä, joka sai ay-liikkeen kannattamaan euroon liittymistä. Siinä yhteydessä perustettiin TVR hallinnoi9 sttk 2 * 2015 Filosofi Timo Airaksinen: Ahneus ja kateus ovat ihmisen osa * Teksti: UP/Birgitta Suorsa * Kuvat: Lehtikuva – Ahneuden voi tuomita vain, jos joku haluaa sellaista, johon hänellä ei ole oikeutta. Ison yrityksen johtajia on turha kadehtia, sanoo filosofian professori Timo Airaksinen. –A hneus ja kateus ovat toistensa vastinparit. Meissä jokaisessa on kumpaakin, pohtii Timo Airaksinen. – Asiaa voi ajatella ahneuden ja kateuden suhteena. Ihmiset syyttävät toisiaan ahneiksi, kun ovat itse kateellisia. Ja ahneet syyttävät toisia kateiksi, kun ovat itse ahneita. Vastinparit pelaavat hyvin yhteen. Ihmisessä on kumpaankin. – Jokainen on jossain määrin ahne ja ajaa omaa etuaan. Se on osa ihmisluontoa. Ahneus on Airaksisen mukaan pahasta vasta, kun haluaa jotain sellaista, johon ei ole oikeutta. – Niin kauan kuin on esimerkiksi ahne työlle ja tienaa hyvin, kellään ei pitäisi olla syytä kadehtia. Optiot ja isot osingot kuuluvat pääsääntöisesti samaan joukkoon. – Toiset sanovat, että kaverit jakavat kavereille. Toiset väittävät, että kaikki on itse tienattua. Jotkut perustelevat optioita sitouttamisella. Kyse on lähestymistavasta. – Ison yrityksen johto on isosti ahnetta. Siksihän he ovat huippupaikoilla. Elämässä ei menesty eikä pääse isoille paikoille, jollei ole ahne. Turha heitä on kadehtia, elleivät he ole vääryydellä saaneet asemaansa, Airaksinen sanoo. Optiot ja isot palkat – Jos iso yritys haluaa sitouttaa antamalla optioilla, mikäs siinä. Sehän on omistajilta pois, Airaksinen sanoo. – Valtionyhtiöt ovat eri juttu. Sekin hais10 sttk 2 * 2015 Roope-ankka on kaikkien vihan ja ihailun kohde - sukupolvesta toiseen esikuva pohjattomalle ahneudelle. kahtaa, jos monopoliyhtiöiden poliittisesti valittu johto saa itselleen ylimääräisiä etuja. Airaksinen huomauttaa, että korruptio on asia erikseen. Se on oikeaa ahneutta, johon reagoiminen ei ole kateutta. – Yleensähän ihmiset kadehtivat isoja palkkoja toisiltaan. He yrittävät väittää, että on väärin saada suurta palkkaa. Yhtä aikaa johtajille jaettavat isot optiot ja palkansaajille jaettavat irtisanomiset kuulostavat ihan järjellisiltä, jos asiaa katsoo vain pankin omistajan näkökulmasta. – He perustelevat, että johtajat ovat korvaa- mattomia, mutta työntekijät eivät. Työntekijät voi korvata koneella, ja pistää asiakkaat hoitamaan palvelunsa itse. Ilman johtajaa ei ole firmaa, mutta työntekijöistä voi aina karsia, Airaksinen kuvailee. Tämä on Airaksisen mukaan yksi variaatio työn ja pääoman ristiriidasta, aivan Karl Marxin mukaan. Kultainen sääntö Talouselämässä on turha odottaa kultaisen säännön noudattamista. ”Kohtele muita kuten toivot itseäsi kohdeltavan” -sääntö on Airaksisen mukaan syntynyt ihmisten kanssakäymisessä. – Se sopii face to face -tilanteisiin. Kultaista sääntöä on hänen mukaansa mahdotonta noudattaa työmarkkinoilla. – Jos ei ole mitään, mitä työmarkkinoilla myydä, on paha pyytää yhdenvertaista kohtelua. Työmarkkinat muuttuvat nopeasti. Airaksinen kertoo, että jos professorilla ei ole mitään myytävää yliopistolle, yliopisto mielellään lopettaisi laitoksen ja panisi henkilöstön ulos. – Se on surullista, mutta totta. Talvisodan henki Yhteiskunta jakautuu entistä rikkaampiin ja entistä köyhempiin. Tämän pelätään rikkovan yhtenäiskulttuuria, toisista välittämistä. Airaksinen tuhahtaa: – Mitä yhtenäiskulttuuria? Eihän sellaista ole Suomessa koskaan ollut. Se on bluffia ja propagandaa. – Meillä on ollut rikkaat ja köyhät, suomenkieliset ja ruotsinkieliset, romanit ja valkolaiset, maalaiset ja kaupunkilaiset, kristityt ja ateistit. Työväenkulttuuri ja herraskainen kulttuuri ovat aina olleet yhtä kaukana toisistaan. Airaksinen muistuttaa, että vuosisata sitten ”maalaiset elivät kristittyä elämää”, kun helsinkiläiset ”elivät synnin pesässä”. Samaan propagandasanastoon kuuluvat Airaksisen mukaan yhteinen vene ja talvisodan henki. – Ne ovat kummallisia myyttejä, joita on vääristelty ja käytetty erilaisiin poliittisiin tarkoituksiin. Kenellä meistä on aito muistikuva, millaista talvisodan henki oli? Se voitaisiin unohtaa ja katsoa, millaista on nykyaikana, Airaksinen esittää. Yhteiseen hiileen Talvisodan henkeä paremmin vertauskuvaksi sopisi Airaksisen mielestä yhteiseen hiileen puhaltaminen. Siihenkin tarvittaisiin ”yhteinen vihollinen”. Lamasta ei siihen ole. – Ei tämä mitään oikeaa lamaa ole, tämä on kituuttamista. Kukaan ei ole vielä päässyt kärsimään kunnolla. Rahaa riittää vielä, ja palvelut pelaavat, Airaksinen sanoo ja vertaa tilannetta 1990-luvun lamaan. – Se oli komea lama. Poliitikot ajoivat Suomen konkurssiin, ja yrityksiä kaatui. Nyt kun ei ole päästy devalvoimaan, ei ole saatu konkurssiaaltojaan aikaiseksi. Vanhusten laiminlyödyt palvelut ja terveydenhuollon heikko taso ovat Airaksisen mielestä eri asia. Niiden surkeus ei johdu taloustilanteesta, vaan on paljon laaja-alaisempaa. – Kun tulisikin kunnon lama, niin suomalaiset hätkähtäisivät, että tälle maalle pitää tehdä jotain, filosofi toteaa. KOLUMNI [email protected] Yhden miehen show » Entinen sisäministeri, näillä näkymin eduskunnassa viimeistä kauttaan istuskeleva kansanedustaja Kari Rajamäki teki viheliäisen tempun. Eduskunnan piti viimeisimpinä töinään käsitellä hallituksen esitystä niin sanottujen paperittomien oikeudesta saada Suomessa rajattuja terveydenhuollon palveluja. Rajamäki vastoin kaikkia pelisääntöjä pyysi eduskuntakäsittelyssä paperit pöydälle ja se merkitsi sitä, että lakiesitystä ei enää ehditty sääntöjen puitteissa käsitellä. Eduskunnan historiassa ei muisteta tilannetta, jossa hallituspuoleen edustaja kävelee eduskuntakäsittelyssä oman ministeriryhmänsä esityksen yli. Yksikään ministeri- tai oman puolueen kansanedustajakaveri ei myöskään asettunut Rajamäkeä tukemaan. Jotkut vaativat jopa hänen erottamistaan puolueesta. Jos hallituksen esitys olisi mennyt kuten piti, paperittomille olisi myönnetty oikeus saada lyhytkestoisia, välittömiä terveyspalveluja Suomessa. Tämä olisi helpottanut erityisesti lasten ja raskaana olevien naisten tilannetta. Myös kaikki terveydenhuollon piirissä toimivat ammattilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että paperittomia pitäisi hoitaa. Rajamäki perusteli temppuaan huonolla lakivalmistelulla. Määritelmän mukaan paperiton on hän, jolla ei ole oleskeluoikeutta Suomessa. Tähän voi johtaa moni tilanne. Paperittomuus ei kuitenkaan voi sivuuttaa ihmisoikeuksia. Ne ovat ohittamattomia tai ainakin niiden soisi olevan. Paperittomia on Suomessa arviolta 3 000. Heitä hoidetaan nytkin, osin vapaaehtoispohjalta salassa, osin avoimesti esimerkiksi terveyskeskuksissa. Laki olisi tehnyt hommasta asiallista. Kari Rajamäki ja saman mieliset kuvittelevat, että jos laki olisi edennyt, tänne tulisi rajojen yli heti kymmeniä tuhansia pakolaisia, venäläisiä, pohjoisafrikkalaisia ja vaikka keitä hoidattamaan sairauksiaan. Tästä ei paperittomien kohdalla ole kyse vaan lähinnä hädänalaisessa tilanteessa olevien ihmisten ensisijaisesta auttamisesta. En koskaan lakkaa hämmästelemästä, miksi edelleenkin joku kuvittelee, että kaikki maailman kansainvaellukset papereilla tai ilman päätyisivät Suomeen. Näinhän ei tapahdu nytkään siitä yksinkertaisesta syystä, että kaukainen, kylmä ja outoa kieltä puhuva kansa ei ole erityisen vetovoimainen. Toinen, mitä en lakkaa hämmästelemästä, on halu ennestään kurjassa asemassa olevien lisälöylyttämiseen. Erityisen niljakasta siitä tekee se, että paremman elämän torppaa hyväosainen äijämeininki. Nyt olisi voinut työllään vaikuttaa konkreettisesti siihen, että jollain kanssakulkijalla olisi hitusen helpompi elämä. 11 sttk 2 * 2015 Työelämän pelisääntöuudistukset jäätyivät * Teksti: UP/Tiina Tenkanen * Kuvat: Lehtikuva Työelämän pelisääntöneuvottelut päättyivät tuloksettomina helmikuun puolessavälissä. P alkansaajajärjestöt STTK, SAK ja Akava totesivat, että neuvotteluja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kanssa on mahdotonta jatkaa. – Neuvotteluasetelma oli vino. Palkansaajajärjestöt halusivat uudistaa työelämän neuvottelutapoja ja paneutua lakkojen syihin. Työnantaja ajoi kovia lakkosakkojen korotuksia, STTK:n johtaja Katarina Murto kiteyttää. Neuvottelut työelämän pelisääntöjen uudistamiseksi alkoivat jo ennen eläkeneuvotteluja ja jatkuivat tiiviisti niiden jälkeen. Tavoitteita valmisteltiin yhdessä SAK:n, STTK:n ja Akavan kanssa. Painotuseroja oli, mutta tavoitteet olivat samansuuntaiset ja yhteistyö hyvää. Murron mukaan palkansaajajärjestöt lähtivät aidosti neuvottelemaan neuvottelujärjestelmän uudistamisesta. - Halusimme muun muassa selkeitä pelisääntöjä tilanteisiin, joissa työnantaja vaihtaa työnantajaliittoa, jonka seurauksena työntekijät joutuisivat halvemman työehtosopimuksen piiriin. Halusimme myös parannusta muun muassa luottamusmiehen työsuhdeturvaan, sopimuksettomien alojen palkankorotusten turvaamiseen, alipalkkausten sanktioihin sekä turvaamistoimien käytön rajaamiseen, Murto luettelee. Myös surulakkoja koskevissa kysymyksissä päästiin Murron mukaan melko pitkälle. Riittävää ymmärrystä ei palkansaajapuolen tavoitteille lopulta löytynyt. 12 sttk 2 * 2015 EK:lla ei ollut pelisilmää Työnantajapuolen keskeinen tavoite oli saada aikaan niin sanottu Ruotsin malli. Siinä kaikista työtaisteluista on varoitettava niin paljon aikaisemmin, että työtuomioistuin ehtii päättää työtaistelun laillisuudesta. Laittomiksi tuomituista työtaisteluista työnantajapuoli halusi jopa miljooniin euroihin kohoavia korvauksia ja hyvityssakkoja. – Prosessi oli poikkeuksellinen. Vastapuoli ei osoittanut lainkaan ymmärrystä palkansaajien tavoitteisiin. Minusta EK:lla ei ollut oikein pelisilmää, Murto arvioi. Neuvottelutilanne vietiin lopulta keskusjärjestöjen hallintojen käsittelyyn. Palkansaajapuolen päätös oli selkeän yksimielinen: neuvottelut päätetään. – Hyvityssakkojen määrä pysäytti neuvottelut, Murto kertoo. Seuraavina päivinä EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kertoi, että työnantajapuoli olisi ollut vielä valmis neuvotteluihin. Hän muun muassa syytti SAK:ta ”lusikoiden nurkkaan heittämisestä”. – Tuo on tavanomaista retoriikkaa. Yritetään vierittää syyt neuvottelujen lopettamisesta toisen osapuolen niskaan, Murto kommentoi. Uudet neuvottelut alkavat Seuraavat neuvottelut koskevat työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkovuotta ja ne on määrä käydä kesäkuun 15. päivään mennessä. – Näihin neuvotteluihin valmistautuminen on aloitettu, vaikka työrauhaneuvotteluista ei tulosta saatukaan, Murto toteaa. – Katsotaan ensin vaalien tulokset ja hallitusohjelma. Neuvotteluissa sovitaan työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisusta. EK toivoo sopimusta ainakin seuraaviksi kolmeksi vuodeksi. STTK ei Murron mukaan ole vielä linjannut, neuvotellaanko vuoden vai pitemmän ajan palkkaratkaisusta. - Nollakorotus ei tule kysymykseen. Palkankorotukset eivät oletettavasti tule kuitenkaan olemaan ruhtinaalliset, Murto ennakoi. Murron mukaan talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittaminen on tärkeää. STTK:n hallitusohjelmatavoitteissa muun muassa muutosturvan parantaminen, epätyypillisiin työsuhteisiin liittyvät kysymykset, sukupuolten palkkatasa-arvo ja tasapuolisesti jakautuvat perhevapaat 6+6+6-mallilla kuuluvat edistettäviin asioihin. – Nämä asiat tulevat muissakin neuvotteluissa vastaan, joten työrauhaneuvottelut ei ollut ainoa paikka sopia työelämän kysymyksistä. Työrauhaneuvotteluista jäi paljon hyvää materiaalia tulevien neuvottelujen pohjaksi, Murto summaa. Järjestöjen neuvottelurutistus ei tällä kertaa riittänyt siihen, että olisi löydetty yhteisymmärrys sopimus- ja neuvottelujärjestelmän kehittämisestä. Kuvassa neuvotteluihin saapumassa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. 13 sttk 2 * 2015 Työtön laborantti aikoo isännöitsijäksi * Teksti ja kuva: Arto Jokela Reilu kolmannes työttömistä laboranteista on yli viisikymppisiä. Anne Raille päätti vaihtaa alaa. P öytyäläinen laborantti Anne Raille (51) ehti olla Turussa Leiraksen, sittemmin Lab Pharman palveluksessa vuodesta 1985 vuoteen 2008. Sitten tuotekehitys siirrettiin Teksasiin ja Raille jäi työttömäksi. Toisesta turkulaisesta lääketehtaasta, Baye- rin tuotekehityslaboratoriosta, löytyi pian puolentoista vuoden sijaisuus. Sen jälkeen hän on lähettänyt ison määrän hakemuksia kaikkiin realistisiksi katsomiinsa paikkoihin. Työhaastatteluihin hän on päässyt, mutta ei sen pidemmälle. – Laborantin työt, kuten monen muunkin alan työt, ovat vähentyneet radikaalisti. Kehitykseen ovat vaikuttaneet laman lisäksi voimakas kansainvälistyminen. Todella monissa yksityisissä yrityksissä henkilöstön määrät ovat romahtaneet muutamassa vuodessa. Yritykset ovat siirtäneet toimintojaan ulkomaille ja ulkoistaneet laboratoriotöitä, Raille toteaa. Hänestä on huolestuttavaa, että julkisella puolella on tapahtunut jopa tutkimuspaikkojen lopettamisia. Tästä esimerkkinä VTT:n Turun yksikkö. 1 111 työtöntä laboranttia Tämän vuoden tammikuussa Suomessa työttömänä oli 1 111 laboranttia. Avoimia paikkoja oli 35. Yhtä työpaikkaa kohden oli 30,4 hakijaa. Varsinais-Suomessa työttömiä laborantteja oli sata, avoimia työpaikkoja nolla. Tilannetta vaikeuttaa myös se, että insinöörit kilpailevat samoista töistä. Työttömistä laboranteista reilu kolmannes (405) on yli viisikymppisiä. Ikärasismiako? – Tuntuu siltä, että ikä on taakka. Monilla on tässä iässä monenlaista kremppaa, mutta Anne Raille on todennut, että yli viisikymppiselle laborantille ei nyky-Suomesta löydy töitä. Suunnitelmissa on alan vaihto ja ensisijainen tavoite isännöitsijän ammatti. 14 sttk 2 * 2015 Työnhaun keskimääräinen kesto viikkoina 60-6 4 v. 55-5 9 v. 50-5 4 v. 45-4 9 v. 40-4 4 v. 35-3 9 v. 30-3 4 v. 25-2 9 v. 20-2 4 v. Työnhaun kesto 15-1 9 v. Työnhakijoita ltammikuun lopulla 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Työnhakijoita Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleet pitkäaikaistyöttömät ikäryhmittäin 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Lähde: Työnvälitystilastot 60-6 4 v. 55-5 9 v. 50-5 4 v. 45-4 9 v. 40-4 4 v. 35-3 9 v. 30-3 4 v. 25-2 9 v. 20-2 4 v. 0 15-1 9 v. Isännöitsijäksi tai lähihoitajaksi Anne Raille ei usko, että saa enää laborantin töitä ja suunnittelee uusille työurille lähtemistä. Ykköstavoitteena on isännöitsijän tutkinto. Kakkossuunnitelma on lähihoitajaksi opiskelu. – Isännöitsijän työ kiinnostaa, sillä tunnen sitä hieman taloyhtiön hallituksen kautta ja olen tottunut iltamenoihin. Uuden ammatin hän toivoo saavansa oppisopimuksen kautta. Siinä pääsisi heti käsiksi työhön ja oppiminen olisi konkreettista. 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Pitkäaikaistyöttömät itse olen saanut olla terveenä. Harmittaa, kun ei pääse osoittamaan työkykyä. Raille kertoo, että työttömäksi jäämisen jälkeen kesti monta vuotta ennen kuin hän antoi itselleen luvan uskaltaa elää ja olla onnellinen. – Mietin yökaudet, miten elämä jatkuu tästä eteenpäin ja miten selviän. Työttömyyden myötä myös arvot ovat menneet uusiksi. Elämä on muutakin kuin työtä. Työttömyyden toista puolta edustaa esimerkiksi se, että hänellä on ollut aikaa olla 85-vuotiaan Alzheimer-tautia sairastavan isänsä tukena. Isona apuna elämän tasapainottamisessa ovat olleet vahvat verkostot ja osallistuva luonne. Raille on mukana esimerkiksi Pöytyän kunnallispolitiikassa ja ay-toiminnassa hän on Ammattiliitto Pron aktiivi. Tärkeitä ovat myös avopuoliso, perhe ja ystävät. Ikääntyvä työllistyy vaikeammin Tammikuun työttömyystilaston mukaan työttömän keskimääräinen työllistymisaika on 51 viikkoa. Nuoret työllistyvät nopeammin kuin vanhat. » Esimerkiksi 25-29-vuotiaalla keskimääräinen työttömyysaika on 25 viikkoa. Yli viisikymppisellä se on noin kaksi ja yli 55-vuotiailla kaksi ja puoli kertaa pidempi. Tylyjä ovat myös pitkäaikaistyöttömyyden ja iän suhdetta kuvaavat tilastot. Ennakointiasiantuntija Merja Toijonen Mikkelistä EteläSavon ely-keskuksesta sanoo, että työttömyysasteen valossa murros tapahtuu kuitenkin vasta 55 ikävuoden tienoilla. Kaikkien ikäryhmien työttömyysaste oli joulukuun lopussa 14 prosenttia. Yli 55-vuotiaiden ja alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli 18prosenttia. – Kun suhdannetilanne paranee, nuorten työllistyminen helpottuu. Nuorilla on uudempi tieto, heidän työllistämisensä on usein edullisempaa ja heidän uskotaan olevan joustavampia, pohtii Toijonen työllistymisen perusteita. Markkinointi sopii insinöörille Toimihenkilöpuolella paras työllisyystilanne on terveys- ja sosiaalisektorilla. Huonoin tilanne on toimistotyöntekijöillä, joita oli tammikuussa työttömänä 9 037. Vapaita työpaikkoja oli 159. Mitä yli viisikymppisen työttömäksi joutuvan toimihenkilön kannattaa tehdä? Aluksi tilannettaan kannattaa hahmottaa TE-toimistossa asiantuntijan kanssa. Toijosen mukaan omaehtoinen opiskelu on hyvä vaihtoehto. Työtöntä merkonomia hän ei ensisijaisesti kehottaisi kuitenkaan päivittämään tutkintoaan tradenomiksi. - Jos kuitenkin näin tekee, kannattaa valita mieluummin laskentatoimi kuin markkinointi. Jopa tilinpäätöstaitoisilla kirjanpitäjillä on näin laman aikana normaalitilannetta heikommin töitä. Kun suhdanteet paranevat, paranee myös heidän työllisyytensä. Ei markkinoinnin opiskelu silti kehno vaihtoehto ole. Se tarvitsee tuekseen kuitenkin muuta osaamista. Esimerkiksi insinöörille markkinoinnin opinnot voivat olla hyvä vaihtoehto. Merja Toijosen mielestä koulutukseen kannattaa lähteä aika nopeasti. Tähän kannustaa sekin, että omaehtoisen opiskelun aikana voi saada työttömyysturvaa. Mitä nopeammin pääsee alkuun, sen pidempään voi opintoja rahoittaa työttömyysturvalla. Anne Raillen päätöstä opiskella isännöitsijäksi tai lähihoitajaksi Toijonen pitää viisaana. – Isännöitsijöiden ammattikunta on aika lailla ikääntynyttä ja siellä tulee olemaan tilaa, jos on valmis yrittäjämäiseen työhön. Jos taas on valmis tekemään kolmivuorotyötä, työllistyy lähihoitajana hyvin. 15 sttk 2 * 2015 Työ muuttuu, mielenkiinto säilyy * Teksti ja kuva: Mia Hemming Työssä viihdytään. Työtehtävät ovat lisääntyneet, mutta jatkuva ylikuormittuminen on harvinaista. - Tutkijan havainnot ovat samankaltaisia kuin pitkän linjan toimihenkilöiden kokemukset. -O len työskennellyt 42 vuotta toimihenkilönä, joista viimeiset 35 vuotta Suomen Diabetesliitossa. Työni on ollut aika itsenäistä. Olen pääsääntöisesti aina tykännyt työstäni, enkä ole harkinnut missään vaiheessa työpaikan vaihtoa, sanoo 59-vuotias tamperelainen osastosihteeri Seija Frang. Työyhteisössä on välillä ollut kireä tunnelma, jos työntekijät ovat pelänneet yhteistoimintaneuvotteluja. Tai jos taloudellinen tilanne on pakottanut tehostamaan toimintoja niin, että se on stressannut. - Meillä on kuitenkin keskenämme hyvä yhteishenki. Lähes kaikilla 60:lla työntekijällä on pitkä työura takanaan. Välillä on työssä ollut kiirettä, mutta ei pitkäkestoisesti. - Diabetesliitto on järjestö, jolla on johtoryhmä. Periaatteessa kaikki johtoryhmän jäsenet ovat esimiehiäni, joilta kaikilta tulee minulle tehtäviä. Ne saattavat tulla kiireellisinä ja päällekkäin, jolloin työaika ja vähän Seija Frangin (oikealla) työpaikalla oli yhteistoimintaneuvottelut vuonna 2013. Lomautuksista neuvoteltiin, mutta niiltä vältyttiin. Anja Viilon työpaikalla esiintyy jo papereissa ikäjohtaminen, mutta muutospaineiden tähden sitä ei ole päästy toteuttamaan. 16 sttk 2 * 2015 ylikin tulee käytettyä tehokkaasti. Osaan silti jättää työasiat työpaikalleni, enkä niitä kotona murehdi. Uusi talouspäällikkö toi tullessaan taloon muutama vuosi sitten työtapoihin joitakin muutoksia. Uusi toiminnanjohtajakin on piristänyt toimintaa. - Alussa työyhteisössä toki esiintyi pelkoja, että minkälaisen pomon saamme. Olen tullut esimiesteni kanssa aina toimeen. - Henkilökohtaisessa elämässäni olen huomannut, että iän myötä unen tarve on lisääntynyt. Nykyään täytyy mennä yhdeksän maissa illalla nukkumaan, jotta olisi virkeä työpäivän ajan. Olen vaihtanut lomarahojani vapaiksi, mikä mahdollistaa pienet lomat pitkin työvuotta. - Olen varmaankin joskus liikkunut enemmän kuin nykyään. Onneksi koira vaatii päivittäistä ulkoilua. Jos töissä on ollut paineita, niin metsään meneminen koiran kanssa helpottaa. Syksyllä myös marjastan ja sienestän ja kesällä harrastan puutarhaviljelyä. - Minun on mahdollista jäädä eläkkeelle 62-vuotiaana, ja niin varmaan teen. Mieskin jää suunnilleen samaan aikaan. Vaikka pidän työstäni, haluan päästä muiden hauskojen puuhien pariin. Kapeaa, mutta perusteellista - Yleisesti ottaen olen pitänyt työstäni maistraatin rekisterihallinnossa, jossa olen ollut vuodesta 1973, sanoo tamperelainen tarkastaja Anja Viilo, 63. Työtehtävät ja työn tekeminen ovat muuttuneet vuosien aikana. - Työni on muuttunut kapea-alaisemmaksi, mutta perusteellisemmaksi. Olen siirtynyt vähitellen pienistä toimistoista suureen: pienissä yksiköissä työni oli laaja-alaisempaa. Mutta onnekseni olen työskennellyt eri toimipisteissä, mikä on ylläpitänyt mielenkiintoa työtä kohtaan. En ole päässyt tylsistymään. Väki on vähentynyt, ja sen myötä rento työote harvinaistunut. - Paine on kasvanut, sillä täytyy tehdä paljon enemmän kuin aiemmin. Kiire on lisääntynyt, ja joskus ilmapiiri tuntuu siksi kireältä. Meillä oli yhteistoimintaneuvottelut vuoden alussa, joiden seurauksena määräaikaiset kohta lähtevät talosta. Jäljelle jääneet miettivät, miten ehtivät kaikki työt tekemään. - Pienemmissä toimistoissa työn tasaaminen oli helpompaa, isossa toimistossa olen satunnaisesti tehnyt ylitöitä. - Minulla on ollut kirjava joukko esimiehiä: niin hyviä kuin huonojakin ja siltä väliltä. Viime vuoteen asti olin Tampereen yksikön luottamusmies, jolloin työskentelin kaikkien esimiesten kanssa. Sinä aikana kehitettiin uusia työprosesseja jatkuvien organisaatiomuutosten myötä: muutoksesta on tullut pysyvä ilmiö. - Ihan selvästi ikä on tehnyt sen, että olen väsyneempi työpäivien jälkeen. En kuitenkaan pidä lomia putkeen, vaan otan pitkiä viikonloppuja. Ne sopivat minulle paremmin ja auttavat jaksamaan. Vapaapäivinä hoidan lapsen lapsiani, ja viikonloppuisin ulkoilen heidän kanssaan. Muuten en harrasta liikuntaa, mutta askelmittarin mukaan saatan työpäivän aikana ottaa peräti 8000 askelta. Käveleminen työpäivän aikana on lisääntynyt, vaikka toisin voisi kuvitella, sillä kaiken pitäisi siirtyä sähköisesti. Tuttuja juttuja » Viime vuosina suomalainen työelämä on näyttäytynyt julkisuuteen usein varsin negatiiviselta. Tutkija Lotta Harju Työterveyslaitokselta muistuttaa, ettei se ole koko totuus. Yleisesti ottaen tilanne muistuttaa enemmän Seija Frangin ja Anja Viilon kokemuksia: työssä viihdytään. - Meidän viimeisempien tutkimusten mukaan työntekijät eri aloilla kokevat työnsä pääasiallisesti aika myönteisesti. Tunnetaan työn imua, ihmiset iloitsevat työstään, työtä pidetään merkityksellisenä, päästään käyttämään kykyjään, kuulutaan johonkin porukkaan. Kaikki nämä ovat tärkeitä asioita ihmisen hyvinvoinnille, Harju muistuttaa. Frangia ja Viiloa ei työuupumus ole uriensa aikana uhannut: työperäinen uupumus on harvinaista. Työn henkinen kuormittavuus on 2000-luvulla laskenut. - Loppuun palaminen on suhteellisen vähäistä. Paljon useammin ihmiset iloitsevat työstään ja tuntevat sen merkitykselliseksi. Kuten Frangilla ja Viilolla, työntekijöiden työmäärä on kasvanut. Myös työhön liittyvä epävarmuus on lisääntynyt. - Nämä ovat aikamme työelämää leimaavia ilmiöitä alalla kuin alalla. Lisäksi niin sanottu ikäjohtaminen on korostunut viime vuosina, koska suuret ikäluokat ovat nyt ikääntyneitä työntekijöitä. He myös pysyvät työssään pidempään, sillä ikääntyneiden kokemus toimintakyvystään on parantunut huomattavasti runsaassa kymmenessä vuodessa. - Itse kuitenkin kaihdan ikäjohtamistermiä: kyse on työntekijät yksilöinä huomioivasta johtamisesta. 17 sttk 2 * 2015 18 sttk 2 * 2015 Rajan ylittävän pelastusalan yhteistyön haastava valinta: * Teksti: Jaakko Takalainen * Kuva: Ilkka Heino Suomessa on totuttu päämäärähakuiseen, jopa hyökkäävään toimintaan. Länsinaapurissa taas pohdiskellaan enemmän ja mennään aikaisemmin tauolle. Näin kuvaa Tornio-Haaparannan pelastusalan yhteistyötä palomies Jyrki Savolainen. K ulttuurieroja enemmän häntä kuitenkin hirvittävät henkilömitoitusten kutistumiset niin pelastuslaitoksessa kuin poliisissakin. Pitkän linjan palomies Jyrki Savolainen, 46, kertoo, millaista Tornion pelastuslaitoksen (virallisesti Lapin Pelastuslaitoksen Tornion toimipiste, Kemi ja Rovaniemi ovat kaksi muuta vakinaista toimipistettä) on yhteistyö rajan yli Haaparannan pelastuslaitoksen kanssa. - Yhteistyö on saumatonta. Kielitaitoa suomi-ruotsi on kohtuullisesti, ja jos se ei riitä, selvitetään asiat englanniksi. Rajan ylittäviä hälytyksiä on noin 20 kummallakin puolella vuodessa, toteaa Savolainen, joka on myös Lapin pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettu ja Palomiesliitto SPAL:n varapuheenjohtaja. Ei mahdollisuutta ennakoimiseen Savolainen kertaa rajan ylittävän yhteistyön periaatteita. Pelastustoimen johto on aina siinä maassa, josta hälytys tulee. Tyypillisessä rakennuspalossa ruotsalaisen sopimuspalokunnan pitäisi olla liikkeellä Jyrki Savolaisen mukaan miehistön mitoituksista nipistäminen voi kostautua hallitsemattomina tilanteina Kemi-Tornion seudulla, jossa on paljon eri alojen teollisuutta ja erilaisia muun muassa kemikaaleihin liittyviä pelastustehtäviä. viidessä minuutissa. Ammattilaiset laittavat paremmaksi: Torniosta lähdön tavoiteaika on 60 sekuntia. Kun minuutissa lähdetään, pitää miettiä aika tarkkaan se, mitä ja miten paljon mitäkin tarvitaan. Siksi esimerkiksi vesipelastukseen lähdetään hitaammin, harkitummin, Savolainen sanoo. Hänen mielestään pelastustoimen – kuten poliisin ja päivystävän terveydenhuollon – pääpiirre on, että kaikkiin tilanteisiin ei voi aina valmistautua etukäteen. On vain valmiuksia ja valistuneita arvauksia. Suomalaista pelastustoimen lähtötapaa Savolainen kuvaa armeijamaiseksi. Mietitään tarpeet ja valitaan työkalut ja sitten tehdään ensi-isku. Sammutusta jatketaan kunnes tuli on taltutettu – tai kohde menetetty. Palon alkuun pitää saada massiivisin sammutuskyky, koska kyse on usein minuuteista. Hukattua aikaa ei saa takaisin. Kolme kotia paloi, vene pelastettiin Vaikka Suomen ja Ruotsin kulttuurieroista on väännetty vitsiä, suomalainen armeijamallinen toimintatapa näyttäytyy erilaisena ruotsalaisen pelastuskäytännön rinnalla. - Ruotsissa palomestari voi neuvotella vakuutusyhtiön kanssa ja saada luvan sammutuksen lopettamiseen. Joskus loppuun palamisen salliminen on halvempaa jälkiraivauksen kannalta. Mutta meille tällainen ajattelutapa, luovuttaminen, on vieras, Savolainen toteaa. Kun kysyy käytännön työtapojen eroja, hän asettaa sanansa tarkasti ja ottaa esimerkin. Kaksi omakotitaloa paloi voimalla Ruotsin puolella kun suomalainen sammutusyksikkö tuli paikalle. Ruotsalaiset pyysivät suomalaiset heti eturintamaan ja alkoivat itse jo miettiä tauon paikkaa. Suomalaiset tekivät parhaansa, mutta tuli levisi kolmanteen taloon. Silloin ruotsalainen palomestari näytti käsimerkin: sammutus seis, saa palaa loppuun. - Olimme vähän ihmeissämme, että annetaanko vain olla. Kiskaisimme kuitenkin mahonkiveneen talon vierestä turvaan, sillä sekin olisi palanut kolmen omakotitalon mukana. Kulttuureissa on eroa, ja molemmissa on hyvät puolensa, summaa Savolainen. Hänen mukaansa molemmilla puolilla rajaa kultaisena sääntönä on, että ensin pelastetaan ihmiset ja sitten vasta rakennukset ja muu materia. Niitä kun saa kaupasta. Teollisuus ja iso alue vaatii vahvuudet Kulttuurieroja enemmän Jyrki Savolaista huolettaa henkilöstömitoituksista tinkiminen. Vaikka paperilla vähäisempikin miehistömäärä riittää keskimäärin, työn ennakoimattoman luonteen takia voidaan joutua tilainteisiin, josta ei selvitä kunnialla – olipa asenne ja osaaminen kuinka hyvä tahansa. - Kun kuntapäättäjät etsivät säästöjä, helposti ajatellaan, että miehistömitoituksesta voi vähän nipistää. Vuorovalmiudessa meillä on yksi esimies ja viisi palomiestä. Laki edellyttää vain 1+3. Siispä säästetään, havainnollistaa Savolainen. - Mutta ei se käy, sillä isompi miehitys tarvitaan, koska alueella on muun muassa Outokummun jaloterästehdas, paperitehtaita, AGA:n kaasutehdas ja LNG-terminaali on tulossa. Meillä täytyy olla koko ajan perussammutuksen lisäksi valmius esimerkiksi kemikaalisukellukseen. Lapin pelastuslaitoksen vakinainen operatiivinen vahvuus (esimiehet, ylipalomiehet ja palomiehet) on 80: Torniossa 24, Kemissä 24 ja Rovaniemellä 32. Työsuojeluvaltuutetun näkövinkkelistä hän katsoo myös henkilöstön jaksamista ja työsuojelua. Toiminta-alueiden säteet Torniossa ja Kemissä on 60 kilometriä ja Rovaniemellä sata kilometriä, sammutusyksiköitä voidaan tarvita samaan aikaa kaukana toisistaan. - Kutistetuilla vahvuuksilla otetaan koko ajan riski, että jotain hallitsematonta ja peruuttamatonta tapahtuu, tiivistää Savolainen. Sama ongelma on Lapissa poliisillakin. Hänen mukaansa jos poliisiauto ajaa vastaa, kannattaa mahdollisesti siirtyä lottoamaan. Niin harvinainen näky poliisien virka-auto on ainakin Ylä-Lapissa. Kesken haastattelun kello 11.10 tulee hälytys. Savolainen tulkkaa: pieni rakennuspalo. Hälytyksen saa päivystävä pelastusviranomainen ja sammutusyksikkö, josta todennäköisesti sammutusyksikkö lähtee paikalle. Savolaisen työvuoro loppui jo aamulla, joten hänen ei tarvinnut lähteä. 19 sttk 2 * 2015 PUHUTAAN! PUHUTAAN! on STTK-lehden sarja, jossa puhutaan aikaamme liittyvistä kielteisistä ilmiöistä. Teksti: Leena Seretin * Kuva: Pirjo Mailammi Toimeentulon raja viritetty liian alas » ”Sosiaalituella elävän asemaa ei pitäisi kenenkään kadehtia. Suomi on saanut moitteita Euroopan neuvostolta siitä, että sosiaaliturva on keskipalkkaan verrattuna viritetty liian alas. Kelan toimihenkilöt näkevät arkityössään, että ihmisten hätä pärjätä kalliiden kustannusten maassamme on suuri. Jos ihminen joutuu Suomessa elämään Kelan maksaman peruspäivärahan, asumistuen ja kunnan toimeentulotuen turvin, hän joutuu tosissaan kamppailemaan selviytymisessään. Korkeimmillaan sosiaaliturva kaikkinensa on reilu tuhat euroa, josta asuminen lohkaisee suurimman palan etenkin pääkaupunkiseudulla. Kuntien maksamaa toimeentulotukea saa miltei 400 000 henkilöä eli valtava määrä suomalaisista elää toimeentulon kipurajoilla. Pärjätäkseen edes jotenkuten työttömyyden ja tulottomuuden aikana Suomessa pitäisi vuokran ja verojen jälkeen jäädä elämiseen enemmän kuin muutama sata euroa. Tämä summa on isolle joukolle tavoittamattomissa. On kansallinen häpeä, että yksi maailman rikkaimmista maista ei kykene turvaamaan koko väestölleen ihmisarvoista elämää. Toki täytyy muistaa, että moniin maihin verrattuna Suomi sentään jotenkuten huolehtii kaikista kansalaisistaan. Kohti yhtä luukkua Kelan työntekijät kohtaavat asiakastyössään todella surullisia kohtaloita. Ammattilaisten täytyy jaksaa ja kestää rankkaa todellisuutta. Työtoverit ja tarvittaessa työterveyshuolto ovat tukena. Jos eduskunta päättää tänä keväänä siirtää kuntien nykyisin maksaman perustoimeentulotuen Kelalle, meidän työntekijöidemme haasteet kasvavat. Vaikka pyrkimys on siirtyä yhä enemmän sähköiseen etuushakemiseen, iso joukko syrjäytyneitä tarvitsee henkilökohtaista palvelua saadakseen itselleen lain hänelle sallimat etuudet. Sosiaalituilla elävien etu mielestäni on, että kuntien perustoimeentulotuki siirtyy Kelan käsiteltäväksi ja maksettavaksi. Suurin osa toimeentulotukea saavista on jo Kelan asiakkaita. Kelan on valtakunnallisena toimeenpanijana kohdeltava kaikkia ihmisiä yhdenvertaisesti, joten tuen saajien asema monin kohdin paranee. Kuntien monenkirjavat tulkinnat eivät pääse vaikuttamaan kansalaisen oikeuksiin. Köyhyys kätkeytyy Köyhyys ja varattomuus näyttäytyvät eri puolilla Suomea erilaisina. Itse olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta PohjoisPohjanmaalta ja työskennellyt Kelalla Jyväskylässä. Siellä on vielä tukiverkostoja, joilla tuen varassa elävä selviää. Muualla kuin pääkaupunkiseudulla voi elää sosiaalitukien varassa laadukkaampaa elämää kuin pääkaupunkiseudulla, jossa asuminen vie leijonan osan tuista. Toisaalta suurissa kaupungeissa köyhyys kätkeytyy massaan, eivätkä kanssaihmiset näe sitä ja reagoi.” Heli Martinmäki »Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja neljättä vuotta »työskennellyt Kelan etuuskäsittelijänä Jyväskylässä, edelleen Kelan palkkalistoilla »Palkansaajajärjestö Pardian yksi varapuheenjohtaja »Kelan toimihenkilöissä 4 200 jäsentä Tuska toimeentulon riittävyydestä näyttäytyy joka päivä Kelan asiakaspalvelussa työskenteleville, Heli Martinmäki sanoo. 20 sttk 2 * 2015 STTK LYHYESTI Uuden hallituksen jatkettava perhevapaauudistusta » STTK kaipaa uudelta hallitukselta toimia perhevapaiden kustannusten tasaamiseksi. Tällä hallituskaudella asiassa ei ole päästy eteenpäin toivotulla tavalla ja työtä on jatkettava. – Naiset ja miehet osallistuvat yhtä paljon työelämään, mutta valtaosan perhevapaista käyttävät naiset. Perhevapaita ja niistä aiheutuvia kustannuksia on tulevaisuudessa jaettava tasapuolisemmin. Tämä onnistuu, kun luodaan isille kiintiöidyt, riittävän pitkät perhevapaajaksot, STTK:n johtaja Katarina Murto (kuvassa) sanoo. STTK:n mielestä perhevapaajärjestelmän uudistus on toteutettava asteittain. Vuoden 2017 alusta vain isille kiintiöity osuus on nostettava vähintään kolmeen kuukauteen. – Tavoitteena pidemmällä aikavälillä on niin sanottu 6+6+6-malli, Murto sanoo. Uuden hallituksen on myös jatkettava suunnitelmallista työtä palkkatasa-arvon edistämiseksi. – Tämä työ tarvitsee riittävät resurssit. Keinoista on sovittava kolmikantaisesti vielä tämän vuoden aikana. Tavoite on, että hallituskauden loppuun mennessä keskimääräinen palkkaero on enintään kymmenen prosenttia. Murto korostaa, että palkkatasa-arvon edistämisessä tasaarvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset ovat keskeisiä. – Palkkakartoituksen tekemättä jättäminen on STTK:n mielestä sanktioitava. Lain tehokas valvonta varmistetaan lisäämällä viranomaisten resursseja. STTK vaatii uudelta hallitukselta myös syrjintäsäädösten tiukentamista. – Synnytysiässä olevien nuorten naisten syrjintään työmarkkinoilla on puututtava. Syrjintäolettamasäädöksiä tiukentamalla voidaan puuttua esimerkiksi raskauden takia tapahtuvaan työsopimuksen purkamiseen koeaikana, sanoo Katarina Murto. Nollasopimus aliarvioi työntekijöitä » Tilastokeskuksen mukaan jo noin 83 000 palkansaajalla on nollatuntisopimus. STTK:n johtaja Katarina Murto arvioi, että nollatyösopimusten käytöllä suomalainen työelämä ottaa harppauksia taaksepäin. – Nollasopimukset eivät sitouta eivätkä motivoi työntekijää. Vähänkään pidemmällä tähtäimellä ne eivät ole työnan- tajankaan etu, sillä nollasopimusten luoma epävarmuus ja epätasa-arvo työmarkkinoilla eivät houkuta osaavaa ja koulutettua työvoimaa. Osaajat hakeutuvat sinne, missä heitä arvostetaan. Nollatuntisopimuksella tarkoitetaan työsopimusta, jossa työajan minimituntimääräksi on sovittu nolla ja enimmäismääräksi 40 tuntia. Työaikalaki ei säätele vähimmäistyöaikaa. – Nollatuntisopimus on kuin paksu sumu, jonka läpi ei näe. Se merkitsee sitä, että työntekijällä ei ole minkäänlaista tietoa tulevasta. Hän ei pysty ennakoimaan sitä, milloin työtä on tai ei ole eikä sitä, milloin työ päättyy kun työnantaja voi vähentää tunteja tai tiputtaa ne kokonaan pois ilman ennakkovaroitusta. Tämä puolestaan merkitsee sitä, että työntekijä ei pysty suunnittelemaan esimerkiksi talouttaan, mistä seuraa jälleen uusia ongelmia, Murto toteaa. STTK:n mielestä nollatuntisopimusten käyttö on kikkailua ja kuvastaa työn huonoa organisointia sekä suunnittelukyvyn puutetta. – Kolmasosa nollasopimuslaisista työskentelee kokoaikaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että työn tarve on jatkuva ja työn määrä on työnantajan tiedossa. Onkin perusteltua kysyä, miksi niitä käytetään. Seuraavalta hallitukselta on lupa odottaa tomeraa otetta nollasopimuksiin liittyvän lainsäädännön parantamiseksi, Katarina Murto sanoo. Sote-kompurointi ei saa uhata yhdenvertaisuutta » Sote-uudistus kaatui, mutta tehty työ ei STTK:n mielestä saa valua hukkaan. – Uudistuksen jatkamisen on oltava seuraavan hallituksen kiireellisimpiä tehtäviä. Kansalaisilla on oikeus tasapuolisiin sekä kattaviin sosiaali- ja terveyspalveluihin eikä niitä voida ikuisesti odottaa, sanoo STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (kuvassa). Jatkotyössä on samanaikaisesti huomioitava rahoituksen uudistaminen sekä aito integraatio perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kesken. Minimikoko palvelujen järjestämiseksi on noin 200 000 asukkaan alue. – Palvelujen laatu, kustannustehokkuus ja vaikuttavuus eivät kehity, ellei järjestämisvastuuta siirretä nykyistä leveämmille hartioille, Palola arvioi. Palveluja tuottamaan potilaat ja asiakkaat tarvitsevat moniammatillisia tiimejä. Työn organisointia ja esimerkiksi tietojärjestelmien pohjalle luotavia digitaalisia palveluja tulee edelleen kehittää. – Toimivien kokonaisuuksien varmistamiseksi ja paikallisen kilpavarustelun välttämiseksi on turvattava riittävä ohjausmahdollisuus valtiolle tai riittävän suurelle alueelliselle organisaatiolle. Uudistusta valmisteltaessa on lisäksi varmistettava henkilöstön osallistumismahdollisuudet ja turvattava sen asema muutoksien keskellä aidon yhteistoiminnan avulla. 21 sttk 2 * 2015 Kaikkea ei mitata euroissa * Teksti: Arto Jokela * Kuva: Lehtikuva Jos osakeyhtiön tavoite on tuottaa voittoa omistajilleen, yhteiskunnallisten yritysten ensisijainen tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Y hteiskunnallisen yrittämisen taustalla on usein vähintään rahtunen idealismia, kuten ympäristön suojelua tai syrjäytymisen ehkäisemistä. Historiallisessa mielessä yhteiskunnallisia yrityksiä ovat esimerkiksi työväen osuuskapat. Nykyisin yhteiskunnallista yrittäjyyttä edustavat muun muassa Linnanmäkeä pyörittävä Lasten Päivän Säätiö, Helsingin Diakonissalaitos ja erilaiset uusosuuskunnat. 22 sttk 2 * 2015 Pitkään yhteiskunnallisten yritysten parissa, muun muassa oikeusministeriössä ja Suomalaisen Työn Liitossa työskennelleen Saila Tykkyläisen mukaan yhteiskunnallinen yrittäjyys on hyvin monimuotoista. Olennaista ei ole yritysmuoto, vaan idea. Euroissa mitattavan voiton maksimoimisen sijasta tavoitteena on yhteiskunnallisen hyvän tekeminen. – Yhteiskunnalliset yritykset syntyvät usein sellaisille katvealueille, joilla ei ole kaupallista kilpailua tai joilta puuttuu yhteiskunnallinen tukiverkko, Tykkyläinen toteaa. Yhteiskunnallisen yritystoiminnan peruskriteereihin luetaan myös toiminnan avoimuus, demokraattisuus ja työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa työhönsä. Vaikuttavuus mukaan kilpailuun Yhteiskunnallisen yritystoiminnan kannalta olennaista on sen yhteiskunnallisen toimin- nan vaikuttavuuden arviointi ja huomioon ottaminen. Asioita ei tarkastella siis niin, että otetaan se mitä halvimmalla saadaan, vaan se, joka antaa euroille eniten vastinetta. – Vaikutusten arviointi on avain. Yhteiskunnalliset yritykset saavat kilpailuetua kun otetaan huomioon toiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset. Muutama esimerkki. Kunta tarvitsee harjanvarsia. Halvin tarjous tulee Kiinasta, kalliimpi paikalliselta, heikommassa asemassa olevia työllistävältä pajalta. Jos kriteerinä on yksin hinta, ostetaan kiinalaiset harjanvarret. Jos huomioidaan myös tilauksen yhteiskunnalliset vaikutukset, harjanvarret tilataan paikalliselta yrittäjältä. Toisen esimerkin Tykkyläinen ottaa sosiaali- ja terveyssektorilta. Iso alan yritys voi myydä lastensuojelussa vuodepaikkoja, mutta yhteiskunnallisen yrityksen tulokulma voi olla sellainen, että tehdään ennaltaehkäisevää työtä ja pidetään vuodepaikat mahdollisimman tyhjinä. – Osittain kehitys on kulkenut tähän suuntaan. Oulussa on esimerkiksi kilpailutuksessa otettu huomioon sosiaalinen työllistäminen, Tampereella ja Hämeenlinnassa muunlaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Pelkoa yksityistämisestä ja markkinahäiriöistä Suomessa suhtautuminen yhteiskunnalliseen yrittämiseen on ollut nihkeää. Kritiikkiä on kuulunut Tykkyläisen mukaan sekä elinkeinoelämän edunvalvojilta että ammattiyhdistysliikkeen puolelta. – Elinkeinoelämän edunvalvojat pelkäävät yhteiskunnallisten yritysten saavan kilpailuetua, jos kilpailussa otetaan huomioon toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, tai yhteiskunta tukee niitä jollain tavoin. Työntekijäpuolella on taas pelätty sen edistävän yksityistämistä ja pakkoyrittäjyyttä. Nykyisin tutkijana Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppakorkeakoulussa ja yhteiskunnallisena yrittäjänä UUSIA Networkissa toimiva Tykkyläinen ymmärtää työntekijöiden huolen. – Tietyissä tilanteissa, kuten Iso-Britanniassa David Cameronin hallituskaudella näin on käynyt, kun julkista sektoria on leikattu paljon. Tykkyläinen toteaa kuitenkin, että kyse on politiikasta. Leikkauksia voidaan tehdä, oli yhteiskunnallista yritystoimintaa tai ei. Elinkeinoelämän pelkoon markkinahäiriköinnistä hän toteaa, että mikään ei estä muitakaan yrityksiä ottamasta huomioon toimintansa yhteiskunnallisia vaikutuksia ja saamaan sitä kautta samat kilpailuedut kuin yhteiskunnalliset yritykset. EU eri linjoilla Suomessa yhteiskunnalliset yritykset lähtevät pääsääntöisesti muiden yritysten kanssa samalta viivalta eivätkä saa tukea yhteiskunnalta. Euroopan unioni ja monet sen jäsenmaista näkevät yhteiskunnalliset yritykset kuitenkin mahdollisuutena ja tukevat niiden toimintaa. EU:n komissio on todennut, että yhteiskunnallinen yritystoiminta on eräs lupaavimmista keinoista edistää paikallisia sosiaalisia innovaatioita Eurooppa 2020 -strategiassa yhteiskunnalliset yritykset on nostettu avaintoimijoiksi syrjäytymisen, köyhyyden ja muiden yhteiskunnallisten ongelmien ehkäisemisessä ja lievittämisessä. – Monissa maissa kuten Italiassa, Tanskassa ja Iso-Britanniassa yhteiskunnallisia yrityksiä autetaan eteenpäin. Tykkyläinen perustelee yhteiskunnallisten yritysten tukemista sillä, että ne lähtevät toimintansa luonteen vuoksi usein kilpailuun takamatkalta. – Yhteiskunnalliset yritykset pitäisi tuoda samalla viivalle muiden yritysten kanssa. * Teksti ja kuva: Maria Mustranta TYÖLOUNAALLA Lasten-Päivän Säätiön pyörittämä Linnanmäki saa yhtenä monista kantaa yhteiskunnallisen yrityksen tunnusta. Ulkoasiainhallinnossa kaivataan asemapaikkojen ruokia » Ulkoasiainministeriön osastosihteeri Mika Kaik- konen kaipaa välillä lounaaksi plovia, kaukaasialaista pilahvia. Ja venäläisiä jauhemaksapihvejä. Ja keittoja, jotka itänaapurissamme osataan tehdä niin hyvin. Ennen nykyisiä tehtäviään Helsingin Katajanokalla Kaikkonen työskenteli kymmenen vuotta Suomen edustustoissa Moskovassa ja Pietarissa. Niistä jäi rakkaus tiettyihin venäläisiin ruokalajeihin. Kaikkonen epäilee, että moni muukin ulkoasiainhallinnon työntekijä kaipaa entisen asemapaikkansa tai -paikkojensa ruokia. Ministeriön työpaikkaruokailussa kansainvälisyys ei kuitenkaan erityisemmin näy. Henkilökunta käy useimmiten talon kahdessa ketjuruokalassa, joissa syödään samanlaista ruokaa kuin missä tahansa perustyöpaikkaruokalassa. Jonkin verran aterioidaan myös lähistön ravintoloissa. - Tuo läheinen nepalilainen ravintola on kyllä aika suosittu. Asemapaikoissa henkilökunta syö työpäivän aikana usein joko omia eväitä ja paikallista lounas- ja katuruokaa, koska harvassa edustustossa on oma ruokala. Moskovan suurlähetystö ja Pietarin pääkonsulaatti ovat suuria, joten niissä on omat keittiöt. Kaikkosen aikana niissä työskenteli suurimman osan aikaa venäläiset kokit. - Ruoka oli enimmäkseen suomalaista, mutta venäläisellä vivahteella. Kerran kollegat toivat Suomesta kuivattuja herneitä keittoa varten. Lopputulos ei ollut seuraavana torstaina ihan sitä, mihin olimme Suomessa tottuneet, mutta erittäin hyvää. Lisätietoja: Arvoliitto.fi 23 sttk 2 * 2015 Uusi Keskusjärjestö -hankkeessa Unohdetaan vanhat kuviot * Teksti: UP/Mika Peltonen STTK:laisten ammattiliittojen puheenjohtajat haluavat aidosti uuden järjestön ilman vanhoja rasitteita. Pitää myös rakentaa poliittisesti sitoutumaton keskusjärjestö. P ardian puheenjohtajan Niko Simolan mielestä keskusjärjestöhanke saadaan maaliin, kunhan järjestöstä tulee riittävän laaja. – Mukaan tarvitaan liittoja yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Jäsenliittoja tarvitaan kaikista nykyisistä keskusjärjestöistä. Simola uskoo, että voimia keskittämällä saadaan nykyistä vahvempi ja kustannustehokas keskusjärjestö. Hänen mielestään sen pitää olla moniarvoinen ja poliittisesti sitoutumaton. – Ainahan ay-toiminnassa politiikkaa tehdään, mutta se ei saa olla puoluepolitiikkaa, Simola naurahtaa. Erton puheenjohtajan Juri Aaltosen mielestä kaikkien toimijoiden pitäisi suhtautua avoimesti siihen, minkälainen uusi keskusjärjestö Suomeen tarvitaan. – Osassa järjestöistä halutaan vielä suojata nykyisiä rakenteita. Niissä ei ilmeisesti osata miettiä avoimesti, mikä olisi tehokkain ja järkevin tapa toimia. Myös Aaltosen mielestä tarvitaan aidosti uusi, poliittisesti riippumaton keskusjärjestö. Katse tulevaisuuteen Lähi- ja perushoitajien SuPerin puheenjohtajan Silja Paavolan mielestä tärkeintä uuden keskusjärjestön rakentamisessa on, miten sitä lähdetään viemään eteenpäin. – Uuden keskusjärjestön pitää katsoa tulevaisuuteen. Siinä ei pidä katsoa vanhoja duubioita tai mitä ennen on tehty, Paavola sanoo. Paavolan mielestä on tärkeää miettiä, mitä palkansaajat tänään työelämästä ajattelevat, miten tämä ajatus on vuosien aikana muuttunut ja miten uusi järjestö vastaa muutokseen. – Ammattiliittojen ja keskusjärjestön perustehtävä on hoitaa sopimus- ja ammatillista sekä koulutuksellista edunvalvontaa. Paavolan mukaan suomalainen yhteiskunta on raken- 24 sttk 2 * 2015 nettu niin, että tavallinen ihminen pitää palkkojaan ja työehtojaan itsestäänselvyyksinä. – Eivät ne sitä ole. Sopimukset ovat neuvoteltuja, ja niistä uuden keskusjärjestönkin on pidettävä kiinni. Muuten ne voidaan rapauttaa yhdessä yössä. Moniarvoinen Paavola toivoo uuden keskusjärjestön toiminnasta läpinäkyvää. – Se ei saa olla sellaista, että jotkut kyhäilevät jossakin kabinetissa. Liitot tarvitsevat moniarvoisen keskusjärjestön. Paavolan mukaan palkansaajaliike ja sen järjestöt ovat ehdottomasti sidoksissa politiikkaan, mutta puoluepolitikointia niissä ei tarvita. – Nykymaailmassa tärkeämpää on, miten liiton jäsen kokee liittonsa toiminnan. Liityttyään liittoon ihmiset haluavat tietää miten liitto ja sen keskusjärjestö toimivat. Liittojen jäsenille pitäisi Paavolan mielestä kertoa, minkälaiset neuvotteluoikeudet keskusjärjestölle annetaan ja mitä sen oletetaan tekevän. – Elämme avarassa maailmassa, jossa peräänkuulutetaan työvoiman vapaata liikkuvuutta. Vapaa liikkuvuus ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin työehtosopimusten polkeminen. Isojen ja pienten yhteinen Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki toivoo uudelle keskusjärjestölle jo perustamisvaiheessa yhteistä tahtoa. Hänen mielestään liittojen jäseniltä pitää hakea näkemystä, minkälainen uuden järjestön pitäisi olla. – Järjestön pitää olla aidosti uusi niin, että se ei kanna rakenteita eikä rasitteita mistään vanhasta. Pihlajamäkikin haluaa poliittisesti sitoutumattoman järjestön. – Sen pitää olla demokraattinen siten, että isot ja pienet liitot huomioidaan tasapuolisesti. Tarvitsemme yhteisen näkemyksen siitä, mitä ja kenen asialla uusi keskusjärjestö on. Vakuutusväen liiton puheenjohtajan Liisa Halmeen mielestä vanhan pohjalle ei kannata rakentaa. – Keskusjärjestö pitää päivittää tälle vuosituhannelle. Vakuutusväki tulee mukaan vain puoluepolitiikasta riippumattomaan järjestöön. Halmeen mielestä nyt pitää rakentaa mahdollisimman iso keskusjärjestö. – Siitä pitää tehdä vastapuoli työnantajien EK:lle. * Teksti: Maria Mustranta VOI HYVIN ”Osassa järjestöistä halutaan vielä suojata nykyisiä rakenteita. Niissä ei ilmeisesti osata miettiä avoimesti, mikä olisi tehokkain ja järkevin tapa toimia.” Vetovoimaisia sotetyöpaikkoja palkittiin » Sosiaali- ja terveysministeriö palkitsi helmikuun lopulla vetovoimaisia sosiaali- ja terveysalan työpaikkoja. Tunnustuksia annettiin yhdeksäntoista. Yksi palkituista oli Kartanonkosken neuvola Vantaalla. Perusteluissa työpaikkaa kiitettiin muun muassa hyvästä ja laadukkaasta asiakastyöstä, koulutus ja kehittymismyönteisyydestä sekä rohkeasta tavasta tarttua ongelmiin. Neuvola on myös haluttu työpaikka. Terveydenhoitaja Paula Silomäki arvelee, että hyvä henki rakentuu monista tekijöistä. - Varmasti se on ihmisistäkin kiinni. Meillä on täällä aika eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia, mutta näemme sen rikkautena. Yksillä on yhdenlaista ja toisella toisenlaista erityisosaamista ja kaikkia arvostetaan. Sote-alan työpaikkoja vaivaa usein kiire ja niukat resurssit. Kartanonkoskellakin kuormitus on kova, mutta palkintoperusteluissa kiitettiin silti neuvolan kykyä vaalia työniloa. Miten se onnistuu? - Olemme pyrkineet auttamaan, kun toisella on tosi paljon asiakkaita. Se ei aina mene meillä tasaisesti. Jaamme asiakaslistoja, jos tarve vaatii. Arkiselle puurtamiselle on myös pyritty löytämään vastapainoa. Työporukka tekee asioita yhdessä vapaaajallakin, vaikka taustat ovat erilaisia. - Jos on juhlapäivä, tehdään vaikka yhteinen buffetlounas, johon jokainen tuo jotain. Pyrimme järjestämään arjen keskelle yhteistä tekemistä ja pieniä juhlahetkiä. Vahvaa koulutuspolitiikkaa nee, kun valmistelutyötä koordinoiva ohjausryhmä sai puheenjohtajat. Ryhmän puheenjohtajaksi on valittu Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Varapuheenjohtajiksi valittiin Vakuutusväen Liiton VvL:n puheenjohtaja Liisa Halme ja Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari. Eloranta tähdentää, että uuden keskusjärjestön edunvalvonnan yksi keskeisistä tavoitteista on taata laadukkaan koulutuksen saatavuus kaikille palkansaajaryhmille koulutuksen kaikilla tasolla. – Koulutuksesta säästäminen on varastamista tulevaisuudelta. Suomi menestyy, kun väestö on koulutettua. Myös poliittisten päättäjien on arvostettava tätä kilpailukykymme kivijalkaa, ohjausryhmä linjaa kannanotossaan. Ryhmä muistuttaa myös, että ammatillista koulutusta on pikaisesti kehitettävä vastaamaan yritysten ja työelämän muuttuvia tarpeita. Muun muassa tiedekorkeakouluja ja työelämälähtöisiä ammattikorkeakouluja on vahvistettava omilla vahvuusalueillaan. Nuorten ja aikuisten ammatillisesta koulutuksesta leikkaaminen puolestaan johtaa ennen pitkää pulaan osaavasta työvoimasta. – Työelämässä ei enää menestytä vain peruskoulutuksella, yhdellä tutkinnolla tai kapealla asiantuntija- ja huippuosaamisella. Kaikissa ammateissa ja tehtävissä tarvitaan muutoksiin vastaavaa lisäja uudelleenkoulutusta, ryhmä painottaa. Ohjausryhmä valitsi vetäjän keskusjärjestöhankkeen tulevaisuus- ja strategiatyöryhmälle. Ryhmän puheenjohtajana toimii Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki. Projektipäällikkö hankkeelle valitaan viimeistään huhtikuussa. Uuden keskusjärjestön selvitystyöhön on tähän mennessä ilmoittautunut 48 liittoa. Lehtikuva » Uuden keskusjärjestön perustamishanke ete- Kartanonkosken neuvolatyö palkittiin muun muassa laadukkaasta asiakastyöstä. Kuvan vauva ei liity tekstiin. 25 sttk 2 * 2015 EUROOPPA * Teksti: Leena Seretin * Kuva: Pirjo Mailammi Euroopan poliittinen kenttä liikehtii EU:ssa on käynnissä poliittinen myllerrys, kun uudet vasemmistopuolueet ja avoin kritiikki liittovaltiokehitystä kohtaan nostavat päätään. T alouskriisistä selviäminen, Kreikka ja Ukrainan kysymys ovat kuitenkin EU:n poliittisella agendalla kärkisijoilla. Poliittista kriisiä tutkijat Teemu Sinkkonen ja Tuomas Iso-Markku eivät kuitenkaan tunnista. EU-maissa on viimeisen vuosikymmenen aikana puhaltanut oikeistopuhuri, eikä tuuli ole kääntynyt. EU-parlamenttivaaleissa viime Tutkijat Tuomas Iso-Markku ja Teemu Sinkkonen arvelevat, että EU:ta kritisoidaan aiempaa avoimemmin eri puolilla Eurooppaa, mutta arvostelu ei ole unionia hajottavaa. 26 sttk 2 * 2015 keväänä maltilliset oikeistopuolueet EPP ja ALDE menettivät ääniään populistisille oikeistopuolueille, jotka olivat vaalien suurin voittaja. Julkisuudessa uudet vasemmistopuolueet Syriza Kreikassa ja Podemos Espanjassa näkyvät otsikoissa, mutta myös oikeistopopulistiset puolueet ovat vahvistumassa monissa jäsenmaissa. - Vaikka populistiset puolueet etenivät EU-parlamentissa, ne eivät ole nousseet hallitusvastuuseen kansallisvaltioissa. Tanskassa kansanpuolue oli pitkään vaa’an kielen asemassa, mutta ei hallitusvastuussa. Myös Hollannissa oikeistolainen vähemmistöhallitus nojasi oikeistopopulisteihin vuosina 2010 – 2012, jäsenmaiden kansallista politiikkaa, erityisesti Saksaa seuraava tutkija Tuomas Iso-Markku sanoo. Suomi kovin maltillinen Suomen lisäksi tänä vuonna parlamenttivaalit käydään muun muassa Virossa, Espanjassa ja Britanniassa. - Espanjassa päätään nostaa vasemmistopuolue Podemos. Se haastaa sosialidemokraattisen puolueen ja hallitusvallassa olevan oikeistolaisen Partido Popularin, joihin puolueisiin etenkin työttömät ja nuoret ovat tyytymättömiä. EU:n kannalta kiintoisin vaali käydään Britanniassa, jossa kyse voi olla EU:sta eroaminen, muun muassa ääriliikkeisiin ja Espanjan poliittiseen tilanteeseen perehtynyt tutkija Teemu Sinkkonen luonnehtii. Molemmat tutkijat työskentelevät Ulkopoliittisessa instituutissa Euroopan unionin tutkimusohjelmassa. Eurooppalaisittain suomalainen poliittinen asetelma on kovin maltillinen. Tutkijat laskevat Perussuomalaiset populistisiin puolueisiin, mutta ei ääriliikkeeksi, kuten Unkarin äärioikeistolainen puolue tai Kreikan Kultainen auringonnousu. Populistiset puolueet kalastelevat ääniä yksinkertaisella retoriikalla ja katteettomilla lupauksilla, joita puolueet eivät valtaan päästyään voisi kuitenkaan toteuttaa. EU-kriittisyys kuitenkin asuu suomalaisissakin puolueissa. Integraation syventäminen kohti liittovaltiokehitystä saa yhä avoimemmin kritiikkiä. Kreikan ja Ukrainan kriisit tosin ovat peitonneet liittovaltiokeskustelun julkisuudessa. Kansainvaellusta ei voi pysäyttää Populistit nostavat herkästi tee- makseen paluun menneeseen, rajojen sulkemiseen ja kansallisvallan lisäämisen. - Esimerkiksi EU:n sisäisten rajojen sulkeminen maahanmuutolta on melkeinpä mahdotonta, Teemu Sinkkonen huomauttaa. Hän muistuttaa, että Euroopan historia on kansainvaelluksen historiaa. Ihmisten liikkumista EU:n sisällä ei voi pysäyttää, sillä vapaa liikkuvuus on yksi perusoikeus. Liikehdintään on tottuminen kaikissa jäsenvaltioissa, haluttiinpa muuttoliikettä tai ei. - Eurokriisin myötä EU:n sisäinen muuttoliike on kasvanut. Virta on etelästä pohjoiseen. Maahanmuutto koettelee eri maita eri tavoin. Esimerkiksi Espanjasta on lähtenyt muihin EU-maihin koulutettua väkeä, mikä on tappio Espanjalle. EU-rajojen ulkopuolelta tuleva muuttoliike on unionin sisäiseen muuttoon nähden pisara meressä, Teemu Sinkkonen sanoo. Maahanmuuttoon saattaa sisältyä ongelmia, jos muuttajat kokevat, että eivät pääse vaikuttamaan uuden kotimaansa asioihin. Maahanmuutto voi aiheuttaa liikehdintää, levottomuutta ja kuohuntaa. Populistipuolueet omalta osaltaan ylläpitävät muukalaisvastaisuutta. Talouskriisi piinaa, Ukraina liimaa Tutkijoiden mukaan unionin ilman muuta ykkösasia on edelleen talouskriisistä selviytyminen. Talouskriisi on jäänyt viime aikoina uutisotsikoissa Ukrainan ja Kreikan velkojen jalkoihin, mutta ei talouskriisi mihinkään ole vielä väistynyt. - Ukrainan kriisi on tavallaan liimannut yhteen EU-maita, jotka ovat pysyneet yhtenäisinä talouspakotteissa Venäjää vastaan. Täytyy muistaa, että EU-rajojen ulkopuolella on muitakin levottomuutta aiheuttavia pesäkkeitä kuin Ukraina. EU:lla on Lähi-idässä iso ongelma Syyriassa ja Irakissa. EU:n suhde Egyptiin on vaikea, Pohjois-Afrikassa kuohuu, Teemu Sinkkonen sanoo. EU-tason ongelmien listalla ovat myös energia- ja ilmastopolitiikan haasteet. - Ukraina on herättänyt energiahuollon turvaamisen tärkeyden. Tällaisiin haasteisiin unioni voi vastata paremmin kuin kansallisvaltiot, mutta kyllä nämä kaikki asiat ovat Suomenkin uuden hallituksen pöydällä, Tuomas Iso-Markku sanoo. EU -LYHYESTI Kehitysyhteistyö tikun nokkaan » Tämä vuosi on nimetty EU:ssa kehitysyhteistyön eurooppalaiseksi teemavuodeksi. Nyt halutaan lisätä EU-kansalaisten kiinnostusta kehitysyhteistyötä kohtaan ja nostaa EU:n roolia kansainvälisenä toimijana. Suomessa tavoitteena on saada entistä useampi ymmärtämään, että kehitysyhteistyö on myös suomalaisten etu. Kehitysministeri Sirpa Paatero (sd) muistuttaa, että Suomi on itsekin saanut kehitysapua Unicefilta sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. EU:n kehitysyhteistyö on maailman suurinta. Viimeisen vuosikymmenen aikana EU:n antaman tuen turvin muun muassa yli 18 miljoonaa lasta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan ja yli 24 miljoonalle ihmiselle on varmistettu yhteys vesija viemärijärjestelmään. Trollien paljastukseen » EU:ssa mietitään keinoja, kuinka vastata venäläisten trollien sanalliseen ja visuaaliseen ilotulitukseen. Työ on hidasta, toteaa EU:n edustuston lehdistöneuvos Leena Brandt. Jotain EU voi kuitenkin tehdä. Se voi muun muassa terävöittää omia viestejään ja miettiä oman EU-tarinan perillemenon edellytyksiä. EU voi tarjota faktoja journalistien käyttöön, lisätä kansalaisten medialukutaitoa, muistuttaa lähdekritiikistä ja paljastaa trolleja. 112 pätee koko EU:ssa » Hätätapauksessa soitto numeroon 112 pätee kaikissa EU:n 28 jäsenmaassa. Poliisi, ambulanssi tai palokunta tulee paikalle, kun soitat 112 –numeroon vaikkapa lomamatkalla Portugalissa. Hätänumeroon voi soittaa maksutta ympäri Eurooppaa sekä matkapuhelimesta että lankaverkosta. SANAKIRJA CAP » CAP tarkoittaa EU:n yhteistä maata- louspolitiikkaa. Se korostaa tuotannon ympäristöystävällisyyttä sekä unionin eri alueiden tasapainoa maataloustuotannossa. EU painottaa maataloustukien ehtona yhä enemmän ympäristönormeja ja tukien jakautumista tasapuolisesti jäsenmaiden kesken. Suomelle maataloustuet EU:sta ovat merkittäviä. Elintarvikeketju työllistää noin 300 000 suomalaista. 27 sttk 2 * 2015 TALOUS Asuntovarallisuuden isojako muuttaa Suomea * Teksti: UP/Kari Leppänen * Kuva: Susa Junnola Suomessa on menossa asuntovarallisuuden isojako, väittää asumiseen erikoistuneen luottolaitoksen Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna. A suntomarkkinat ovat jakautuneet jyrkästi kahtia, vahvistaa myös Lähi Tapiolan maaliskuussa julkaisema tutkimus. Sen mukaan hintakehitys ei ole koskaan eriytynyt niin voimakkaasti kuin nyt. Asuntojen kysyntä kasaantuu kasvukeskuksiin. Niiden ulkopuolella asuntojen rahallinen arvo ja vakuusarvo kutistuvat sitä mukaa, kun taloudellinen toimeliaisuus taantuu ja muuttoliike pakkaa väkeä kaupunkiseuduille. – Talo jäi, mutta arvo lähti, Pauna tiivistää taantuvien seutukuntien tilanteen. Eikä kuvaus koske vain maaseudun kuivanmaan mummonmökkejä. Kyse on rakenteellisesta ilmiöstä, joka on tullut jäädäkseen. – Ei voi järkevällä tavalla puhua koko Suomen asuntomarkkinoista ja niiden keskimääräisestä hintatasosta. Suomalaiset asuntomarkkinat ovat leimallisesti kaupunkien asuntomarkkinoita. Paunan mukaan asuntopolitiikan asiantuntijoiden ja toimijoiden kesken vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että Suomi kaupungistuu voimakkaasti ja peruuttamattomasti. Paluuta entiseen ei ole. – En tiedä kuin yhden tutkijan, joka vieläkin väittää suomalaisten muuttavan maaseudulle, Pauna heittää. Vanha politiikka tiensä päässä Kaupungistuminen ei ole uusi ilmiö, ei myöskään sitä hillitsevä aluepolitiikka. Paunan mukaan kaupungistumisen estämistä verovaroin on jatkunut 60 vuotta, koko sotienjälkeisen ajan. Hajautuneen yhdyskuntarakenteen ylläpito on tullut kalliiksi. – Siihen ei ole enää yksikertaisesti varaa ja se jarruttaa kehitystä. – Aluepolitiikan sijaan pitää alkaa puhumaan kaupunkipolitiikasta. 28 sttk 2 * 2015 Viisastenkivi hukassa Eduskuntavaalien jälkeen Pauna vaatii kestävää, hallitus- ja oppositiorajat ylittävää asuntopolitiikkaa pitkälle tulevaisuuteen. – Se tarkoittaa politiikkaa, joka näkee ja myöntää Suomen kaupungistuvan. Kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin on Paunan mukaan olennainen osa kansalaistalkoita, joilla Suomi nostetaan jaloilleen. Paunalla ei kuitenkaan ole suurta luottamusta poliitikkojen tilannetajuun saati kaukonäköisyyteen. Jos tietoa vielä löytyykin, niin poliittista tahtoa ja päätöksentekokykyä puuttuu. – Tuskinpa löytyy viisastenkiveä, jolla vaikutetaan tonttihintoihin, kaavoitukseen ja rakentamismääräyksiin, toteaa Pauna pessimistisesti. Happotesti Stressitestin lisäksi Pauna suosittelee ”happotestiä”. Siinä arvioidaan pystyykö maksamaan kaikista veloistaan vähintään korot, jos jää työttömäksi tai tulee työkyvyttömäksi. – Jos et pysty näillä korkotasoilla maksamaan korkoja työttömänä, velkaa on aivan liikaa. Jos ei läpäise happotestiä, kannattaa varautua odottamattomaan lyhentämällä velkataakkaa ylimääräisillä lyhennyserillä. Pauna korostaa, että oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyskassan jäsenenä pidentää kykyä maksaa velkojen korkoa. Työttömyyskassan jäsenyys vaikuttaa Hypossa positiivisesti luottopäätökseen. Ostajan markkinat Asuntomarkkinat toimivat kasvukeskuksissa alavireisesti, mutta toimivat kuitenkin. Niiden ulkopuolella on hiljaista. Paunan mukaan nyt on ostajan markkinat. Se tarkoittaa, ettei hintapyyntöön tarvitse tyytyä. – Tingi, tingi ja vielä kerran tingi, kuuluu Paunan ohje. Hän ennustaa vuodesta 2015 tulevan asuntomarkkinoilla käänteen vuosi. Eikä kyse ole enää pelkästä ennusteesta. Jokainen viikko vahvistaa Paunan käsitystä. Stressitesti Ostajan markkinoista ja ennätysmatalista koroista huolimatta Pauna varoittaa vakavasti ylivelkaantumisen vaaroista. Asuntokauppaa tehdessä kannattaa laittaa jäitä hattuun. Asuntolainasuhde pankkiin kestää pidempään kuin moni avioliitto. Pauna suosittelee asunnonostajalle oman talouden stressitestiä. Talouden kestävyys pitää arvioida 5 ‑ 6 prosentin korkotasolla 20 ‑ 25 vuoden päähän. – Jos stressitestin läpäisee, lainahanke on terveellä pohjalla. Lyhennysvapaisiin tarttumista Pauna ei suosittele. Jos kotitalous ei pysy normaalissa maksuohjelmassa edes näillä korkotasoilla, talous on viritetty aivan liian kireälle. – Peiliin saa katsoa myös pankinjohtaja, joka on lainan myöntänyt. – Aluepolitiikan sijaan pitää alkaa puhumaan kaupunkipolitiikasta, sanoo Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna. TALOUSTOLPPA UP/Heikki Lehtinen Elvytystä asuntolainan varassa Velka ei jakaannu tasan » Maailma muuttuu, Erkkiseni! Ei ole kulunut hirveän pitkää aikaa siitä, kun » Hieman yli puolella suoma- etenkin Suomen Pankki oli kovin huolissaan siitä, että asuntolainojen määrä kasvoi kovaa vauhtia. Kasvu olikin hurjimmillaan 17 prosenttia vuodessa. Kotitalouksien velat suhteessa tuloihin kasvoivat ripeästi eikä kasvu ole vieläkään pysähtynyt. Mutta asuntolainojen tilanne on nyt toinen. Asuntolainakanta, joka on pankkien tärkein lainaryhmä, kasvaa enää vajaan kahden prosentin vuosivauhtia. Ei ihme, että pankit ovat lähteneet lainaelvytystalkoisiin. Pankit ovat valmiita antamaan ilman erityistä syytä lyhennysvapaata asuntolainaan ilman lisäkuluja eli lisäämään kotitalouksien velkaantumista. Julkilausuttu tavoite on, että lyhennyksistä säästyvät rahat lisäisivät kotimaista kysyntää ja näin elvyttäisivät taloutta. Se olisi kaikkien, myös pankkien, kannalta miellyttävä asia. Valtiolta velkoja lapsiperheille Lyhennysvapaiden laaja käyttö voisi tuoda periaatteessa miljardien piristysruiskeen talouteen - velaksi. Eikä velkaraha ole ilmaista. Otetaan esimerkki: lainaa on 90 000 euroa, korko on nykyisten asuntolainojen keskikorko 1,44 prosenttia ja sitä lyhennetään vuodessa 6 000 euroa eli 500 euroa kuussa. Jätetään inflaatio huomioimatta. Jos korko pysyy koko laina-ajan samana, lisäkustannus lyhennysvapaasta on yhden vuoden korkomeno, vajaat 1 300 euroa. Jos lainasumma olisi 200 000 euroa ja lyhennyksiä maksettaisiin 10 000 euroa vuodessa, kymppitonnin käyttörahasta joutuisi maksamaan vuosien mittaan noin 2 900 euroa. Mutta kukaan ei ole luvannut, että korot pysyvät nykyisellä tasolla. Oletetaan, että asuntolainan korko pysyy keskimääräisellä nykytasolla vielä pari kolme vuotta, mutta alkaa sitten nousta. Se päätyy yhdeksän vuoden päästä sille tasolle, missä asuntolainojen keskikorko oli yhdeksän vuotta sitten eli runsaaseen neljään prosenttiin, kääntyy sitten taas laskuun, mutta pysyttelee keskimäärin kolmen prosentin paikkeilla. Lyhennysvapaan hinta nousee. 90 000 euron lainassa lyhennysvapaa maksaisikin noin 2 500 euroa. 200 000 euron lainassa hintaa kymppitonnille tulee parinkymmenen vuoden lainlyhennysaikana Velkarahaa liikkuu Asuntolainoista maksetut lähemmäs kuusituhatta lyhennykset ja korot, mrd. euroa euroa. Maksu suoritetaan 18 pankeille. Suomen Pankki, Korot Tilastokeskus * = arvio Tämän elvytyksen 16 kustannukset eivät * myöskään jakaudu ihan 14 tasaisesti, sillä asuntolai12 naa on vain kolmasosalla kotitalouksista. Pääosin 10 asuntovelalliset ovat nuoria lapsiperheitä. Heiltä 8 leikattiin juuri lapsilisiä, jotta valtio ei velkaantuisi 6 niin pahasti. Tulevien verotuottojen 4 varassa tehtyä valtion 2 velkaelvytystä maksaisivat vähän useammat, jopa 0 pankit. -04 -06-08 -11-12 -13-14 laisista kotitalouksista oli jotakin velkaa vuonna 2013, yhteensä 110 miljardia euroa. Asuntolainojen osuus näistä veloista oli kolme neljäsosaa. Asuntovelallisten määrä kasvoi kymmenessä vuodessa viidenneksen ja asuntolainan keskikoko yli 40 prosenttia 94 000 euroon. Kuluttajatkin alkavat uskoa » Tilastokeskuksen kuluttajaba- rometrissa helmikuussa haastatellut uskoivat, että hinnat nousevat nyt 0,6 prosentin vauhtia ja vuoden päästä prosentin vauhtia. Kuluttajahintaindeksin mukaan kuluttajahinnat laskivat tammikuussa keskimäärin 0,15 prosenttia. Kuluttajilla on taipumus arvioida sekä nykyinen että tuleva inflaatio yläkanttiin. Kolme miljardia uutta seteliä » Uusi 20 euron seteli on julkistettu, mutta sellaisen voi saada käteensä vasta marraskuun lopulla. Seteleiden vaihto-operaatio ei ole ihan pieni, sillä niitä on kierrossa yli kolme miljardia kappaletta. Vanhatkin kelpaavat vielä uusien ilmaantumisen jälkeen. TUNNUSLUKU 21 208 EUROA » Työttömyydestä aiheutui vuonna 2013 lähinnä työttömyysturvan kautta 21 208 euron sosiaaliturvamenot jokaista työtöntä kohti. Summa on pysynyt samalla tasolla viimeiset kymmenen vuotta. Menoista kaksi kolmasosaa koitui valtion ja kuntien kontolle, jotka menettivät myös palkoista saamatta jääneet verotulot. 29 sttk 2 * 2015 KIRJAHYLLYSTÄ * KIRJAT LUKI Tiina Laurila * KUVAT: Lehtikuva TOISTEN JUTUT Markus Nummi: Karkkipäivä Otava, 2010, 383 s. » Karkkipäivä on kirja, jota tempaisee mukaansa heti eikä sitä halua jättää kesken. Tarina on karua kertomaa valitettavan monien lasten tilanteesta. Paljonkohan näitä melkein tai kokonaan heitteille jätettyjä lapsia, joista kukaan ei todellisuudessa piittaa, oikein on olemassa? Tomi, Tohtori Kilmoori, lyhyesti Tok vaan, on lähestulkoon heitteille jätetty alle kouluikäinen poika. Vanhemmat ovat eronneet, äidin uusi mies ei Tomista juurikaan perusta ja alkoholisoitunut isä varmaankin välittää omalla tavallaan, mutta ei silti pysty toimimaan vanhempana ja huoltajana. Inkeriläinen mummo on ainoa, joka Tomista huolehtii, kunnes joutuu sairaalaan. Tomilla ei ole pihapiirissä kavereita, muut lapset haukkuvat häntä likaiseksi ryssäksi ja kiusaavat muutenkin. Tomin ainoa ystävä on naapurustossa asuva Mirja, Tomin maailmassa prinsessa Mirabella, jota kauhea Koopra Noita pitää vankinaan. Tomi lyöttäytyy eräänä päivänä kaupassa kirjailija-Arin seuraan ja päätyy kertomaan tälle huolensa Mirabellasta. Ari on pojan kanssa hämmentynyt, hän tajuaa, että pojan tapaus kuuluu sosiaaliviranomaisille ja sinne hän ottaakin yhteyttä, mutta poika katoaa. Kun Tomi seuraavan kerran löytyy, Ari huomaakin yhtäkkiä olevansa tilanteessa, jossa hän on luvannut pitää pojasta huolta ja selvittää tämän kanssa Mirabellan kohtalon. Nummi kuvaa taitavasti kaikkien henkilöhahmojensa ajatuksia ja tunteita, hän asettuu yhtä hyvin mielikuvitusmaailmassa elävän pikkupojan kuin häiriintyneen aikuisen naisen pään sisään. En ihmettele yhtään, että kirja oli Finlandia-ehdokkaana. Sitä sen sijaan ihmettelen, ettei se voittanut. Siri Hustvedt: Kesä ilman miehiä Suomentanut Kristiina Rikman, Otava 2011, 238 s. » Mia Fredricksenin mies Boris ilmoittaa kolmenkymmenen aviovuoden jälkeen, että hän haluaa pitää liitosta paussia. Paussi osoittautuu Miaa kaksikymmentä vuotta nuoremmaksi, kauniiksi ranskattareksi. Mia sekoaa ilmoituksesta täysin ja ajatukset singahtelevat edestakaisin. Paussi on eri asia kuin ero, Mia ei kuitenkaan ole varma onko se parempi vai huonompi. Paussi ei ole välttämättä lopullinen, eli toivoa on. Toisaalta, eroon on vaikea päästä, jos takertuu toivonrippeeseen ja sitten paussi muuttuukin eroksi. Mia joutuu mielisairaalaan, diagnoosina on lyhytaikainen psykoottinen häiriö tai akuutti stressihäiriö. Mia viettää puolitoista viikkoa suljetulla osastolla ja sen jälkeen hän alkaa kerätä elämänsä palasia kokoon tri S:n avulla. Toipumiseen tarvitaan kuitenkin muutakin kuin terapiaa, kotona oleminen ahdistaa ja tekee kipeää, tuttu ympäristö kaikkine muistoineen on Mialle liikaa. Selvittääkseen ajatuksiaan ja kootakseen itsensä jälleen kokonaiseksi ihmiseksi Mia muuttaa kesäksi kotoaan Brooklynistä Minnesotaan, rauhalliseen pikkukaupunkiin, jossa 30 sttk 2 * 2015 hän on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa. Tästä alkaa Mian kesä ilman miehiä. Mia tutustuu kesän aikana erilaisiin ja eri-ikäisiin naisiin, joiden kanssa hän käy läpi elämää, sen eri vaiheita, iloja ja suruja. Mia löytää läheisen yhteyden niin erään runokurssilla olevan teinitytön kuin samassa palvelutalossa Mian äidin kanssa asuvan Abigailin kanssa. Mia löytää sielunkumppaniin myös naapuristaan Lolasta ja kiintyy syvästi tämän lapsiin. Erilaisten, eri-ikäisten ja eri elämänvaiheessa olevien naisten kohtaamiset ovatkin kirjan parasta antia. Mia kasvaa sekä naisena että ihmisenä. Ärsyttävää kirjassa on se, että siinä ei ole lainkaan lukuja. Se tekee siitä raskaslukuisen. Kirjassa on minun makuuni vähän liikaa runollista pohdintaa. Norjalaisen sukutaustan omaavaa Siri Hustvedtia ylistetään yhdeksi sukupolvensa hienoimmista kirjailijoista ja ehkä hän sitä onkin, vaikka en häntä omassa kategoriassani ihan niin korkealle nostakaan. Paitsi kirjailija, Hustvedt on myös taidekriitikko ja kirjallisuuden tohtori. Tämä ehkä selittää osan romaanin runollisesta ja kirjallisesta pohdinnasta. Borgin raportin pääsisältö voidaan tiivistää kolmeen pointtiin: kilpailukyky on palautettava, työn tarjontaa lisättävä ja tuottavuutta parannettava. Pääkirjoitus Turun Sanomat 12.3. Ruotsin malli ei kelpaa meille sellaisenaan, mutta en tyrmää sitä kokonaan. Palkanmuodostuksesta voidaan keskustella ja miettiä tänne suomalainen malli. Puheenjohtaja Antti Palola Iltalehti 12.3. Palkkamaltti on nopein, varmin ja samalla hidasvaikutteisin keino parantaa kilpailukykyä. Se alkaa vaikuttaa heti, mutta myönteiset kilpailukykyvaikutukset tulevat hitaasti. Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta Helsingin Sanomat 12.3. Raportin vastaanotto etujärjestöissä on ollut varovaisen myönteinen. Syy on selvä: raportista löytyy asioita, joita ”mekin olemme ajaneet”. Pääkirjoitus Ilta=Sanomat 12.3. Kaikkien ehdotusten kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta tästä mallista löytyy se kehikko, jolla saamme talouden nousuun. Pääministeri Alexander Stubb STT 12.3. Borgin opit: Kaikki töihin, vähemmän palkkaa ja enemmän hikeä. Pääkirjoituksen otsikko Keskisuomalainen 12.3. STTK-krypto 2/2015 Laulu raikaa… KRYPTON 7/2014 RATKAISU » … ja krypton taikaa on tiedossa, kun tietää jotain laulajattaresta. Voit ratkoa tämän myös päätteellä, koska tehtävämme löytyvät nykyisin myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Niitä voi ratkoa omalla päätteellä – ja nyt myös tabletilla – ja lähettää vastauksen saman tien ratkottuaan tehtävän. Sivuilla on paljon muutakin asiaa ristikoista ja mm. vireä reaaliaikainen keskustelupalsta. Lisäksi löytyy artikkeleita ja viitisentuhatta muuta ristikkoa tai kryptoa, joita voi ratkoa huvikseen. Kaikenlaista mielenkiintoista alan asiaa löytyy myös sivustolta www.sanaris.fi. Ratkaisuna voi lähettää koko sivun sellaisenaan TAI numeroista 1-11 muodostuvan sanan joko postitse osoitteella STTK-krypto 2, PL 14, 00781 Hki tai sähköpostilla [email protected] ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Jos vastaa ratkottuaan nettitehtävän, tarvitsee vain painaa “lähetä ratkaisu” -nappia, kun ruudut ovat täynnä ja on antanut tietonsa! Palkintoina jaamme viisi STTK-muistolahjaa. Oheinen ratkaisu on numerosta 7/2014, samoin seuraavat voittajat: Raija Heikkinen, Paltamo Marianne Peri, Hamina Hilkka Nyyssönen, Pieksämäki Simo Kerokoski, Pori Marja Leikas, Kerava Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille mukana olleille! 31 sttk 2 * 2015 Askel aikaa edelle. Käyntiosoite: ikonkatu 8 A, 6. krs, M 00100 Helsinki Postiosoite: PL 421, 00101 Helsinki Puhelin: 09 131 521 Sähköposti: [email protected] Ammattiliitto Nousu ry www.nousu.org Ammattiliitto Pro www.proliitto.fi Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO www.erto.fi Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty www.jytyliitto.fi Kirkon alat www.kirkonalat.fi Liiketalouden Liitto LTA www.liiketaloudenliitto.fi Meijerialan ammattilaiset MVL www.mvl.fi METO — Metsäalan Asiantuntijat www.meto-ry.fi Palkansaajajärjestö Pardia www.pardia.fi Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA www.ria.fi Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI www.seteli.fi Suomen Konepäällystöliitto SKL www.konepaallystoliitto.fi Suomen Laivanpäällystöliitto SLPL www.seacommand.fi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer www.superliitto.fi Suomen Palomiesliitto SPAL www.palomiesliitto.fi Tehy www.tehy.fi Vakuutusväen Liitto VvL ry www.vvl.fi www.sttk.fi
© Copyright 2024