21.1.2015
Muistio
Sivistystoimi
Hyrsylän koulun huoltajainfo
Aika:
21.1.2015 klo 18-20.55
Paikka:
Hyrsylän koulu
Läsnä:
Osanottajaluettelo on liitteenä.
1.
2.
Aloitus

Sivistysjohtaja Katri Kalske avasi tilaisuuden.

Hän toimi puheenjohtajana ja esitteli paikalla olevat.

Lähtökohtana on, että oppilailla ja henkilökunnalla on turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö
Mikrobinäytteiden tulokset
Rakennusterveysasiantuntija Tapani Kostilainen insinööritoimisto Airkos Oy:stä esitteli tehtyjä
tutkimuksia.



Rakennukseen on tehty 10.12.2014 selvitys rakennetilanteesta, rakenteiden kunnosta ja tilojen
terveellisyydestä tarvittavista mittauksista.
Mikrobimittauksilla haluttiin selvittää rakennuksen sisäilman laatua.
Näytteenotto tehtiin 22.12.2014 koulun lomakaudella. Rakennuksessa oli toiminnassa usea
sisäilman puhdistinlaite.

Johtopäätöksenä tutkimusraportissa on esitetty seuraavaa:
Mikrobien ilmanäytteissä useassa esiintyi kosteusvaurioindikaattorilajeja. Korkeimmat
mikrobipitoisuudet ja poikkeavat lajit esiintyivät rakennuksen osassa, jossa oli myös selkeä ja
tunnistettavissa oleva homeen haju sekä jossa rakennetutkimuksen yhteydessä havaittiin
ilmavuotoja rakennuksen alapohjasta sisätiloihin.
Mikrobien pintanäytteissä esiintyi runsaasti mikrobeja harvoin siivottavilla ylätasopinnoilla.
Ikkuna-tuuletuksen seurauksena ulkoilman mikrobit pääsevät sisätiloihin ja kerääntyvät harvoin
siivottaville pinnoille. Ilmavirtojen ja painevaihtelujen seurauksena tasopintojen epäpuhtaudet
kulkeutuvat sisäilmaan.
Rakennuksen yläpohjassa on runsaasti kosteus- ja homerasituksen alaisia eloperäisiä materiaaleja.
Rakennuksen nykyinen vesikate kondensoi kosteutta ja tiputtaa vettä toistuvasti ylävälipohjan
rakenteisiin. Insinööritoimisto AIRKOS Oy
Rakennetutkimuksen yhteydessä havaittiin vauriojälkiä rakennuksen yläkerran kattopinnoissa
musiikkiluokan ja sen viereisten tilojen kattopinnoilla. Välipohjarakenteissa on useita
epätiiveyskohtia, joista rakenteiden epäpuhtauden pääsevät kulkeutumaan sisätiloihin.
PL PB 71
08101 Lohja - Lojo
Karstuntie 4
Karstuvägen 4
Puhelin 019 3690
2
Rakenteissa esiintyviin epäpuhtauksiin ja homelähteisiin viittaa rakennuksen useissa tiloissa esiintyvä
homeen haju, jota tutkimusajankohtanakin toiminnassa olleet sisäilman puhdistimet eivät riitä
poistamaan.
Korjaustoimina on tarpeen poistaa alapohjan epäpuhtauslähteet.
Yläpohjan kosteusrasituksen poistaminen edellyttää aluskatteen asentamista tai kondensoitumista
estävän pinnoitteen asentamista. Lisäksi on tarpeen poistaa ylävälipohjan puru- ja villaeristeet, joihin
on kohdistunut pitkäaikainen kosteusrasitus kondenssivesien muodossa.
Vauriomaterialain poistamisen ohessa on tarpeen tehdä desinfioivia homeen- ja
hajunpoistokäsittelyjä säilyttäville rakenteille ennen uusien eristeiden asentamista ja
tiivistyskorjausten tekemistä.
Rakennuksen tiivistyskorjauksilla voidaan estää rakenteiden epäpuhtauksien ja hajujen
kulkeutuminen sisätiloihin.
Lisäksi rakennukseen tulee rakentaa toimiva tulo- ja poistoilmanvaihto.
Rakennuksen sisätiloihin kohdistuu nykyisellään terveyden suojelulain mukaisesti homeiden
aiheuttama terveyshaitta.
Terveydensuojelulain 1 §:n nojalla terveyshaitalla tarkoitetaan esimerkiksi
asuinympäristöstä olevasta tekijästä tai olosuhteesta aiheutuvaa
sairautta tai terveyden häiriötä. Lain tarkoittamana terveyshaittana pidetään
myös altistumista terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle
siten, että sairauden tai sen oireiden ilmeneminen on mahdollista. Tällainen
tilanne saattaa syntyä esimerkiksi silloin, kun ihminen asuu tai oleskelee
tilassa, jossa hän voi altistua mikrobikasvustosta peräisin oleville
soluille tai niiden aineenvaihduntatuotteille.
Pysyvästi tai toistuvasti kostuvissa rakenteissa ja niiden pinnoilla kasvaa mikrobeja. Rakennuksessa
esiintyvän mikrobikasvuston syy on yleensä kosteusvaurio tai ilmavuodot rakenteista.
Mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten mukana mikrobien itiöitä ja niiden
osasia sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuotteita, joille sisätiloissa oleskelevat ihmiset
altistuvat. Ellei mikrobikasvustoa ole poistettu, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen,
kun rakennusmateriaali on kuivunut.
Hyrsylän koulun mikrobinäytetrapportti 15.1.2015 on liitteenä. Samassa yhteydessä käytiin läpi
korjaustoimenpiteitä.
Keskustelussa esiinnousseita asioita:




keskusteltiin korjaustoimenpiteistä (tehdyistä ja tarvittavista)
Rakennukseen on tehty Insinööritoimisto AIRKOS Oy:n selvityksen mukaan seuraavia
korjaustoimia:
Konesaumattu peltikatto on uusittu 2001. Katossa on ilmennyt vuotoja, aluskatteessa on
puutteita.
Liikuntaluokan lattia on uusittu 2007.
Kivijalan kallistuskorjauksia on tehty 2014. Alapohjan orgaanista jätettä on poistettu 2014.
Puhdistus- ja desinfiointityö on kesken. Kivijalan tuuletusluukkuja on lisätty 2014. Alapohjassa on
painovoimainen ilmanvaihto.
2
3























Eteisen lattia on laatoitettu kesällä 2014. Lattian on asennettu lattialämmitys. Eteisessä on
havaittu tunkkaista hajua ennen korjaustoimia.
Muita Insinööritoimisto AIRKOS Oy:n selvityksen korjauksia ja korjaustarpeita:
Eteisen tuulikaapin lattian vanhat villat on vaihdettu.
Hirsirakenteisia ulkoseiniä on lisäeristetty ja levytetty sisäpuolelta. Ulkoseinärakenteissa ei
tiettävästi ole höyrysulkua. Tuloilmaventtiilit ovat jääneet levyrakenteiden alle.
Salaojitusta on uusittu osittain rakennuksen pihan puolella. Takasivustoilla salaojitustyötä ei ole
tehty.
Luokkien kohdilla on alapohjassa ja kivijalan reunustalla ollut vettä.
Likaputki on ollut poikki. Tällöin alapohjaa on tyhjennetty.
Pikkukeittiön kaapistot on purettu työsuojelun tekemien hajuhavaintojen pohjalta. Seinää ei ole
avattu. Tilassa on homemaista hajua edelleen.
Ikkunat on teipattu. Teipit irrotetaan, jotta painovoimainen ilmanvaihto pääsee toteutumaan.
hirsirakentamisen ja korjausrakentamisen edellyttää osaamista
miten Hyrsylän koulun korjaustoimenpiteet on tehty, olisi pitänyt ja pitäisi tehdä?
onko sisätiloissa tehty tehostettu siivous, kun alapohjaa tyhjennettiin kesällä / olisiko pitänyt
tehdä?
korvausilman saanti, korvausilmaventtiilit ja olosuhteiden parantaminen
miten alapohjan puhdistaminen on tehty, onko desifioitu?
kuka vastaa, että lapsilla on turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö?
asbestia on yläpohjassa: onko tehty asbesti- ja vaarallisten aineiden kartoitus?
miten näytteidenoton ajankohta ja sääolosuhteet vaikuttavat tulokseen?
keskusteltiin mikrobitutkimuksen raja-arvoista ja näytteiden ottamisesta (min. 10 näytettä,
rakennuksen toisesta päädystä)
miksi otettu vain ilmanäytteitä?
miksi tutkimustulosten selvittyä ei ole ryhdytty välittömiin toimenpiteisiin?
esitettiin, että ollaan toimittu piittaamattomasti, eikä vältetty lasten terveydellisistä olosuhteista
keskusteltiin Lohjan sisäilmaprosessista ja sisäilmatyöryhmän menettelyohjeista
sisäilmaryhmällä ja työsuojelulla sekä ympäristöterveydellä sekä palo- ja pelastustoimella on
lainsäädännöllisiä velvoitteita
kasvatus- ja opetuslautakuntaan on menossa esitys, että tila on terveysriski ja oppilaat siirretään
väistöön. Oppilailla on perusopetuslain mukaan turvalliseen ja terveelliseen
3
4
oppimisympäristöön.











ympäristöterveyspäällikkö Maija Summan mukaan terveyshaittaa ei ole osoitettavissa
ympäristöterveyspäälliköltä ei ole tulossa päätöstä, että tila menisi käyttökieltoon
esitettiin näkemys, että tilat on korjattava välittömästi, jolloin oppilaita ei tarvitse siirtää
väistötiloihin
samoin oltiin huolissaan siitä, että väistöihin siirrytään kesken vuoden
mikseivät huoltajat voi teettää Hyrsylän koulussa sisäilmatutkimuksia (omistaja eli Lohjan
tilapalvelu vastaa tiloista)
Työterveyslain 8 § velvoittaa: Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan
työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on
otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän
henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.
Työsuojelulla on lainsäädännöllisiä velvoitteita terveelliseen ja turvalliseen
työskentely-ympäristöön liittyen.
Toimintaa valvovat rakennusvalvontaviranomaiset, palo- ja pelastustoimi, työsuojeluvalvonta,
työsuojeluviranomainen jne.
Kiinteistön omistaja vastaa kiinteistöstä.
Sisäilma-asioissa ongelmana on usein löytää ongelmakohdat.
Jokainen oireilee yksilöllisesti.
3. Opetusjärjestelyt
4
5

Satu-Kristiina Hautamäki esitteli opetusjärjestelyjä mm. koulujen oppilasmäärät ja väistötiloja
sekä vaihtoehtojen etuja ja haittoja (liitteenä)

Vaihtoehtoina on:

Hyrsylän ryhmät säilyvät tai

Hyrsylän ja Oinolan ryhmät jaetaan
Käytettävissä olevat tilat Oinolassa:








Siirtoelementti: vapaana kaksi luokkatilaa keväällä 2015
Pienryhmätilan siirtyminen kirjastoluokkaan, jolloin vapautuu yksi luokkatila
Ajatuksia syksylle 2015->
Vanhan pajan luokkatila alakoulun käyttöön
Tekstiilikäsityön luokkatilan jako-> kaksi luokkaa
Musiikkiluokka kotiluokaksi-> musiikin opetus yläkoulun tiloissa
Oinolan asunnot
Keskustelussa esiin tulevia asioita:

miksi esitetään vaihtoehtoa kesken lukukauden

huoli: uusi koulu, ryhmä, opettajat

huoli sosiaalisen ympäristön muuttuessa, riski hyvinvoinnille

miten ryhmäytyminen hoidetaan

miten toteutetaan opetussuunnitelman mukainen opetus

missä kunnossa Koisjärven koulu on ja voiko käyttää väistötilansa

miten kuljetukset saadaan hoidettua ja muuttuuko aikataulu (on oltu yhteydessä
logistiikkayksikköön)

jatkosuunnittelu 29.1.2015 päätöksen jälkeen

mitä hyötyä Hyrsylän oppilaille (erityistiloja, kerho- ja iltapäivätoimintaa, pienryhmä,
erityisopettajat, jne.)

selvitettiin miten ryhmät muodostetaan

voidaan hyödyntää yläkoulun tiloja, suunnittelu yhteistyössä yläkoulun kanssa

oltiin huolestuneista Oinolan liikennejärjestelyistä

miten huolehditaan yhdysluokkaopetuksessa olleiden opetus? (on eri vaihtoja
järjestämiseen)

Oinolan opettajakunnan kanta on, että keväällä Hyrsylän oppilaat opetetaan omana
ryhmänään (tuttu ja turvallinen, jo ryhmäytetty luokka)

Kevätkauden on Oinolassa käytössä Sammatin koululta siirretyt Teijotalon parakit.

Keskusteltiin Nummi-Pusulan koulukeskuksen rakennushankkeesta: tarveselvitys
menossa valtuustoon keväällä 2015. Kyse on Nummi-Pusulan koulun ja lukion kauan
suunnittelemasta peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeesta.

Opetustiloja ja erityisluokkia löytyy yläkoululta.
5
6
4.
Palveluverkkoselvitystyö

parhaillaan on käynnissä palveluverkkoselvitystyö

esi- ja perusopetuksen verkkoa tarkastellaan kokonaisuutena, ensimmäisen kerran tarkastelussa 29.1., joka
jälkeen lautakunta käsittelee palveluverkkoa, valtuustolla on seminaari toukokuussa asiasta

Hyrsylän koulun tulevaisuutta tullaan käsittelemään palveluverkkotyössä

koulun toiminnan tulevaisuuden tarkastelu vaatii selvitykset, kuulemiset ja lausunnot
5.
Hyrsylän koulun rakennuksen kunto ja korjausvaihtoehdot

Rakennusterveysasiantuntija Tapani Kostilainen insinööritoimisto Airkos Oy:stä esitteli Hyrsylän koulun
rakennuksen kuntoraporttia 10.12.2014

Rakennuksen alapohjaa on puhdistettu ja tuuletusluukkuja on kunnostettu ja lisätty. Rakennuksen
sisäpihan kohdalla alapohjan tuuletusluukuissa oli voimakas ja tunnistettavissa oleva homeen haju.

Rakennuksen puujulkisivun ikkunoiden alapuoleisia seinäosia on uusittu. Pystypaneelauksen ja
vaaka-puulistan uusimisen yhteydessä on vaakapuulistan alle asennettu peltilista.

Rakennuksen päädyssä rännivedet jäävät valumaan rakennuksen vierustalle.

Rakennuksen portaikkojen betonirakenteissa on halkeamia, jotka voivat heikentää puukaiteiden lujuutta.
Betonikorjausten lisäksi on tarpeen tehdä muutoksia porraskaiteiden turvallisuuteen. Kaiteiden väliset raot
ovat nykynormien mukaan liian suuret.

Keittiön portaikon tasanteen reunoille on asennettu pellitys suojaamaan betonin reunoja vaurioilta. Seinän
pystypaneelauksen ja portaikon betonoinnin välissä on suuri rako. Seinä vaakahirsirakenne on näkyvissä.
Raon kautta valuma- ja sadevesiä pääsee hirsirakenteeseen.

Julkisivun alareunan pystypaneelausta on uusittu hienosahatulla paneelilla. Paneelien alapäät ovat kiinni
vaakalistassa. Paneelien alapäät ovat rispaantuneita sahauksen jäljiltä. Paneelien alapäitä ei ole sahattu
viistoon.

Maali ei pysy tiiviissä ja tasaisessa hienosahatussa puussa. Paneelien alareunasta nousee kosteutta
paneeleihin. Paneelien alapäiden maalaus on irti ja rakoilee. Lahovaurioriski on merkittävä.

Rakennuksen kivijalan ja alimman hirren välisiä kivisokkelin yläpintoja on tiivistetty virheellisesti
betonilaastilla. Laasti ei pysy kiinni puupinnassa. Syntyneet raot mahdollistavat kosteuden pääsyn
alimmaiseen hirteen. Betonilla suljetun alareuna tuulettuvuus ja kuivuminen ovat heikkoa. Suositeltavaa
on poistaa laasti hirsien kunnon tutkimisen ja korjaustoimien yhteydessä ja asentaa bitumikermi tilalle.

Rakennuksen takana, liikuntasalin kohdalla on sokkelirakenne hyvin matala. Lumi ja sulamisvedet rasittavat
seinärakennetta.

Sisäkohteista on tarkasteltu:

Lämmitys


Rakennuksen lämmitysmuotona on suora sähkölämmitys. Lämpöpatterit sijaitsevan ikkunoiden
alapuolella. Osa patterista on vanhoja levypattereita, joissa pintalämpötilat ovat korkeita.
Liikuntasalissa on sähkötoiminen kattolämmitys.

Insinööritoimisto AIRKOS Oy

Rakennuksen lisälämmityksenä kaakeliuunien sähkövastukset. Ne toimivat käsiohjauksella ja niitä
on vaikea säätää sopivalle. Rakennuksen yläkerrassa kaakeliuunien käyttö aiheuttaa ylilämmitystä.
Ilmanvaihto

Rakennuksen ilmanvaihto ei ole toimivaa. Ruokailutilassa on ainoa toimiva korvausilmaventtiili.
Alkuperäisen ulkoseinien korvausilmaventtiilit on tukittu ja levytetty umpeen.
6
7
Korvausilmaventtiilit on tarpeen asentaa uudelleen. korvausilmaventtiileissä tulee olla kanavoidut
seinäläpimenot sekä suodattimet ja tuloilman lämmitysmahdollisuus.





Osaa käytöstä poistetuista kaakeliuunista käytetään poistoilmakanavina. Savukanavista voi
kulkeutua epäpuhtauksia sisätiloihin. Korvausilmaventtiilien puutuessa korvausilmaa tulee
sisätiloihin hallitsemattomasti ulkovaipan epätiiveyskohtien kautta epäpuhtaana ilmana. Vanhan
rakennuksen lattia- seinä- ja kattorakenteissa on epäpuhtauksia ja mikrobilähteitä.

Rakennuksen painovoiminen poistoilmanvaihto ei ole toimivaa. Rakennukseen on tarpeen
asentaa säädettävissä olevia poistoilmakoneita piippujen päälle ruokalan poistoilmakoneen
tapaan.
Keittiö

Keittiön lattian muovimaton saumoja on revennyt auki. Ovikarmien alareunoissa on muovimaton
liitoskohdissa rakoja. Pesuvedet pääsevät muovimaton alle ja rakenteisiin.

Keittiökalusteiden kunto on välttävä. Komeroiden ovissa ja työpöytätasojen reunoissa on
vaurioita.
Liikuntasali

Liikuntasalin seinien ja katon liitoskohdissa on avoimia aukkoja yläpohjarakenteisiin.
Epäpuhtauden ja vanhojen rakenteiden hajut pääsevät sisätiloihin. epätiiveyskohdat on tarpeen
puhdistaa, desinfioida sekä tiivistää huolellisesti.

Liikuntasalin seinässä on toimimaton poistoilmakone.

Salin ikkunankarmin vieressä on yksittäinen hirsipinnan kosteusvauriokohta
Muut tilat

Rakennuksen vanhassa pukuhuone-, wc- ja suihkutilojen sekä viereisen varastohuoneen tiloissa on
vahva homeen haju. Tilojen käyttötarkoitusta on muutettu ja tilat toimivat nykyisellään kirjasto, ja
varastotiloin.

Rakennuksen yläkerran tiloissa on katoissa useampia vesivuotojälkiä. Vesijälkiä on
sähköläpimenoissa sekä katon paneelipinnoilla, joista maali hilseilee irti. Rakennuksen vesikatto
on uusittu. Ilmeisesti yläpohjan vauriomateriaaleja ei ole poistettu ja näkyväät vauriot ovat
jääneet korjaamatta sisätiloissa. Yläpohja rakenteita on tarpeen tutkia tarkemmin
rakenneavauskin sekä vihtaa vauriomateriaalit uusiin. Samalla on selvitettävä yläpohjan
tuulettuvuus sekä peltikaton kondenssisuojaus.
ILMAVUOTOMITTAUS



Rakennuksen alapohjaan laskettiin SF6-merkkikaasua teleskooppivarrella. Kaasun kulkeutumista
sisä-tiloihin selvitettiin kahdella kaasuanalysaattorilla.
HIRSIRAKENTEIDEN KUNTO

Rakennuksen liikuntasalin puoleisen ulkoseinäpäädyn alareunan listoja ei oltu irrotettu
tutkimuksia varten. Listoitusta purettiin hirsien kunnon selvitystä varten.

Rakenneavauksen kohdalla oli alimmainen hirsi laho. Porauspuru oli jauhomaista useassa kohdin.
Osassa porauskohtia oli hirren pinta ulkoisesti kunnossa ja poratessa kovaa. Hirren sydän puu oli
kuitenkin pehmeää ja lahonnutta.

Vastaavasti toiseksi alimmaisessa hirsirivissä oli lahovaurioita.

Seinälinjan keskiosassa oli ylimmän vaakapuu vinosaumajatkoksen kohdalla hirret vesimärkiä ja
täysin lahonneita.
JOHTOPÄÄTÖKSET

Rakennuksen ilmanvaihto ei toimi. Rakennukseen on asennettava korvausilmaventtiilit sekä
koneellinen poistoilmanvaihto.

Rakennuksen ilmatiiveys on heikko. Useissa kohdin oli havaittavissa selkeitä epätiiveyskohtia,
varsinkin kattopintojen läpimenoissa ja liitoskodissa. Ilmavuotomittauksessa havaittiin lattian ja
seinien liitoskohtien olevan epätiiviitä tutkimusalueella rakennuksen toisessa päädyssä.
7
8
Ilmavuotokohtia oli ovien karmirakenteissa sekä kaakeliuunien takana. Vauriot ja
epätiiveyskohdat ovat yleistettävissä koko rakennuksen osalle.

Rakennuksen alapohjan puhdistusta on tarpeen jatkaa ja tehdä kesäkaudella alapohjan
desinfiointikäsittely.

Alapohjan epäpuhtauksien kulkeutumista sisätiloihin voidaan korjata alipaineistamalla alapohjan
tila.

Sisätilojen hallitsemattomia ilmavuotoja on tarpeen korjata huolellisella tiivistyskorjauksella sekä
ilmanvaihdon korvausilmaventtiileillä. Toimenpiteet ovat kiireellisiä.

Korjaustöiden yhteydessä on tarpeen tehdä sisätilojen tehostettu siivous ja desinfiointikäsittely
homeen hajun ja sisätiloihin kerääntyneiden epäpuhtauksien poistamiseksi ja tilanteen
nollaamiseksi.

Rakennuksen yläpohjaa on tutkittava ja korjattava erikseen.

Rakennuksen hirsien kuntotutkimus on laajennettava avaamalla ulkoseinien pystypaneelaus ja
alareunan vaakalistoitus.

Rakennuksen yleiskunto on tyydyttävä. Sisäilmaan vaikuttavia epäpuhtauslähteitä on useita,
mutta ne ovat korjattavissa varsin kohtuullisesti.

Rakennuksen pintamateriaaleja ja kalusteita on tarpeen uusia normaalin kulumisen myötä.
Nykyisellään keittiö kalusteiden kunto on tyydyttävä. Keittiön muovimattoon liittyy välitön
korjaustarve

Rakennuksen hirsirakenteiden kuntoa ja hirsien uusimistarvetta ei voida selvittää kuin
rakenneavauksia ja –tutkimuksin. Korjaus vaatii erityisosaamista.

Korjauksessa on otettava huomioon nykyiset määräykset ja että ilmanvaihdon korjaaminen johtaa
helposti täydelliseen remonttiin.

Korjaustarvetta on ollut ja vääriä toimenpiteitä on tehty jo Nummi-Pusulan kunnan aikaan.

Koisjärvellä kyläläiset kunnostivat ala koulua, mukana 44 yrittäjää, kustannukset n.31 600 euroa.

Millaisena kuntana Lohja haluaa profiloitua?

tarvitaan arvokeskustelua

Esitettiin huoli, että kun toiminta siirretään Oinolaan, päätetään jo lakkauttamisesta ja oppilaat
eivät palaa takaisin.

Hirsirakentamisen tietämystä löytyy.
Jatko:

Kasvatus- ja opetuslautakunta käsittelee asiaa 28.1.2015

Teknisessä toimessa laaditaan korjaussuunnitelma mm. mitä pitää välttämättömästi
tehdä mm. sisäilmaan liittyen ja mitä muuta peruskorjataan (kustannusarvio ja
korjaustoimenpiteet) -> edellyttää investointipäätöstä

Esi- ja perusopetuksen palveluverkko on palveluverkkotyöryhmän käsittelyssä
29.1.2015
Päivi Tuomi
8