MÄNTYLÄNTIE 4-6 Asemakaavamuutos
Työ nro 1664 10.6.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS MÄNTYLÄNTIE 4-6 Asemakaavamuutos KAAVASELOSTUS Kaavoitusohjelman työ nro 1664 KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima 15.5.2014 1 MÄNTYLÄNTIE 4-6 ASEMAKAAVASELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Joensuun kaupungin Penttilän (16) kaupunginosan korttelin 1641 tontteja 2 ja 4 ja katualuetta. Asemakaavalla muodostuu Joensuun kaupungin Penttilän (16) kaupunginosan korttelin 1641 tontti 5 ja katualuetta. Kaavoitusohjelman työ nro 1664. Suunnittelualue on rajattu kartalle katkoviivalla Joensuu 10.6.2015 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 2 TIIVISTELMÄ .......................................................................................... 3 LÄHTÖKOHDAT .....................................................................................4 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA................................................................. 4 2.1.1 Alueen yleiskuvaus ...................................................................................................... 4 2.1.2 Luonnonympäristö ...................................................................................................... 4 2.1.3 Rakennettu ympäristö ................................................................................................. 4 2.1.4 Maanomistus............................................................................................................... 5 2.2 SUUNNITTELUTILANNE ................................................................................................ 5 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .................................. 5 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET ...................... 8 3.1 KAUPUNGIN STRATEGIOIDEN ASETTAMAT TAVOITTEET .......................................... 9 3.2 SUUNNITTELUTILANTEESTA JOHDETUT TAVOITTEET ..............................................11 3.2.1 Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana ......................................................11 4 VAIHTOEHDOT .................................................................................... 12 4.1 VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA KARSINTA ................................................................... 12 4.2 PYSÄKÖINTITARPEEN SELVITTÄMINEN JA PYSÄKÖINNIN JÄRJESTÄMINEN .......... 14 4.2.1 Pysäköintitarve ......................................................................................................... 14 4.2.2 Pysäköinnin järjestäminen ........................................................................................ 15 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU ............................................. 16 5.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT .................................................. 16 5.2 ALUEVARAUKSET ........................................................................................................ 16 5.2.1 Korttelialueet ............................................................................................................ 16 5.2.2 Muut alueet ................................................................................................................17 5.3 KAAVAN VAIKUTUKSET ...............................................................................................17 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön .....................................................................17 5.3.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ............................................................................. 18 5.3.3 Yritysvaikutusten arviointi......................................................................................... 18 5.3.4 Vaikutukset liikenteeseen ......................................................................................... 18 5.3.5 Muut vaikutukset ...................................................................................................... 19 6 7 TOTEUTUS ........................................................................................... 20 SUUNNITTELUVAIHEET ....................................................................... 20 TILASTOLOMAKE HANKEKORTTI LIITTEET 1. Asemakaavaehdotus 10.6.2015 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.4.2014 3. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet niihin 4. Varjotarkastelu 5. Havainnekuvat 6. Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet niihin ERILLISLIITE: Mäntyläntien katualueen yleissuunnitelma 3 1 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Asemakaavamuutos on lähtenyt liikkeelle tonttien 2 ja 4 maanomistajien yhteisestä hakemuksesta. Maanomistajat esittävät tonttiensa muodostaman kokonaisuuden rakennusoikeuden ja kerroslukujen korottamista. Tontin 4 nykyinen tehokkuusluku on e=0,5 ja tontin 2 e=0,45. Asemakaavamuutoksen jälkeen laskennallinen tehokkuusluku olisi noin e=1,1. Rakennusoikeus ilmaistaan uudessa asemakaavassa rakennusalakohtaisesti tehokkuusluvun sijaan. Rakennusoikeuden määrä on samaa luokkaa kuin Aittarannan ja Penttilänrannan tonteilla. Tehokas rakentaminen lähellä keskustaa on järkevää. Palvelut ja työpaikat ovat kaavamuutosalueen lähettyvillä ja olemassa oleva kunnallistekniikka saadaan hyödynnettyä kattavasti. Asemakaavamuutos tiivistää kaupunkirakennetta kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Asemakaavamuutos mahdollistaa neljän uuden kerrostalon rakentamisen suunnittelualueelle. Uusien kerrostalojen kerrosluvut olisivat 5-6 kerrosta. Mäntyläntien itäpuolella on Joensuun Ellin opiskelija-asuntoja 4-6 kerroksisissa kerrostaloissa. Honkapolun ja Mäntyläntien risteyksen eteläpuolella on viisikerroksinen kerrostalo. Asukkailta saatiin palautetta Mäntyläntien kapeudesta. Joensuun Vesi lausui vesi- ja viemäriverkoston kapasiteetin riittämättömyydestä suunniteltua rakennusoikeuden lisäystä varten. Palautteen seurauksena Mäntyläntiestä on laadittu katua ja vesihuoltoa koskeva yleissuunnitelma ja muutosten toteuttamiseen varaudutaan. Kaavaprosessi Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä 15.5.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 15.5. – 6.6.2014 ja se esiteltiin yleisötilaisuudessa 27.5.2014 Peltola-salissa, os. Peltolankatu 4. Tilaisuuden järjestämisestä kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä ja naapurustoon lähetettiin tiedote. Yleisötilaisuudessa oli paikalla 24 osallistujaa. Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä 5.3. – 27.3.2015 ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Asemakaavaluonnos esiteltiin yleisötilaisuudessa 12.3.2015 Peltola-salissa. Tilaisuuden järjestämisestä kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä ja naapurustoon lähetettiin tiedote. Yleisötilaisuudessa oli paikalla 21 osallistujaa. Vireilletulo- ja luonnosvaiheessa jätetyt mielipiteet ja lausunnot sekä vastineet niihin ovat kaavaselostuksen liitteinä. Toteuttaminen Alueen rakentaminen voidaan aloittaa asemakaavamuutoksen valmistumisen jälkeen, kun rakennuslupa on myönnetty. Asemakaavaluonnos, liite 1 162 III 5 32 13 18 1 21 31 Mä p 16 -8 III III III I olan tie p 03 6-99 PENTTILÄ län III 1300 16 22 Pelt nty III I I I 1300 le LIITE 1 251 / 5 14 4 9 IV 87 V katu 1400 6 88 le 1641 87 V 3 2 15 19 V 4 24 1400 4 ma 13 14 50 + 86.0 p + 86.0 IV 3 4 VI 1700 5 MÄNTYLÄNTIE 88 23 1606 III p le 901 IV 5 25 III 1300 4 le 16-9 5 9 III 1300 p AK III 1641 III 162 50 1 10 2 p VI 9 16 17 2 IV 6 2100 7 60 55 8 57 9 lku apo 42 43 60 U POLK A HONK24 56 7 Ho lku 1 34 61 III 7 V 59 k Hon 0 10 20 30 40 50 po nka I 1 55 26 56 100 12 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK LIITE 1 2/5 0020000 Asuinkerrostalojen korttelialue. 0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0850000 Osa-alueen raja. 0880000 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 5 16 PEN 1641 MÄNTYLÄNTI 2100 III 0910000 Kaupungin- tai kunnanosan numero. 0920000 Kaupungin- tai kunnanosan nimi. 0930000 Korttelin numero. 0950000 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 0960000 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 1000000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. + 86.0 1070100 Pihakannen tai maanpinnan likimääräinen korkeusasema. 1130000 Rakennusala. ma le 1200000 Maanalainen tila. 1330000 Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. 1340000 Istutettava alueen osa. 1360000 Katu. p LIITE 1 3/5 1510000 Pysäköimispaikka. 1590000 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. YLEISET MÄÄRÄYKSET: 1. Rakennusten tulee olla massoittelultaan ja julkisivujen sommittelultaan sellaisia, että ne muodostavat kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen ympäristöön sopivan kokonaisuuden. 2. Rakennuksen julkisivut on pääasiassa rakennettava kiviaineisesta materiaalista tai peittomaalatusta puusta tai vastaavasta kaupunkikuvallisesta korkeatasoisesta materiaalista. Mahdolliset elementtisaumat tulee häivyttää sauman sijoituksen tai julkisivun pintarakenteen avulla. 3. Rakennusten julkisivuihin on tehtävä elävöittävää vaihtelua sopivin välimatkoin esimerkiksi porrastuksin tai julkisivumateriaaleja vaihtamalla. 4. Osoitetusta rakennusoikeudesta enintään 5 % saadaan rakentaa lähipalvelu-, työ- ja kokoontumistiloiksi sellaista toimintaa varten, mikä ei aiheuta ympäristölleen kohtuutonta haittaa melun, tärinän, ilman pilaantumisen eikä liikenteen muodossa. 5. Rakennuksiin ei saa rakentaa kaavassa osoitetun kerrosluvun lisäksi ullakkokerrosta rakennusaloilla, joiden kerrosluku on V. 6. III-kerroksisella rakennusalalla sijaitsevien olemassa olevien kerrostalojen osittain maan päällä oleva ensimmäinen kerros luetaan kellarikerrokseksi. 7. Maanalaiseen tilaan on rakennettava autojen pysäköintilaitos. 8. Eteläisimmän 6-kerroksisen rakennusalan ensimmäiseen kerrokseen saa rakentaa ainoastaan autojen pysäköintiä ja tarvittaessa lisäksi 100 k-m2 teknistä tilaa ja ulkoiluvälinevarastoa. 9. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: Porrashuonetilojen 20 kerrosneliömetriä ylittävän osan kussakin kerroksessa edellyttäen, että tämä lisää porrashuoneen avaruutta ja valoisuutta. Edellä mainituiksi tiloiksi ei lasketa käytävämäisiä tiloja. Eteläisimmän 6-kerroksisen rakennusalan ensimmäisen kerroksen. Talousrakennuksia rakennusalan ulkopuolelle enintään 150 k-m2. AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Autopaikkoja on varattava tontille vähintään seuraavasti: 1 autopaikka kutakin asuntojen kerrosalan 85 k-m2 kohden 1 autopaikka kutakin yksityisten ja julkisten lähipalveluiden, työ- ja kokoontumistilojen kerrosalan 70 k-m2 kohden 1 autopaikka kutakin liiketilan kerrosalan 50 k-m2 kohden 2. Autopaikat tulee erottaa istutuksin muusta piha-alueesta. 3. Katualueen läheisyydessä olevat autopaikat on erotettava katualueesta aitaamalla, autokatoksilla tai istutuksilla. 4. Maantasoautopaikoista saa kattaa enintään 50 %. LIITE 1 4/5 POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Polkupyöräpaikkoja on varattava tontille vähintään seuraavasti: 1 polkupyöräpaikka kutakin asuntojen kerrosalan 40 k-m2 kohden, kuitenkin vähintään 1 polkupyöräpaikka asuntoa kohden 1 polkupyöräpaikka kutakin yksityisten ja julkisten lähipalveluiden, työ- ja kokoontumistilojen ja liiketilojen kerrosalan 50 k-m2 kohden 2. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen. 3. Pyöräpaikoituksesta on oltava sujuva yhteys liikenneväylille. 4. Polkupyöräpaikat on toteutettava katoksiin tai sisätiloihin. Jos kaikki polkupyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen huoltotila polkupyörille. LIITE 1 5/5 Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunen kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies JOENSUUN KAUPUNKI YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS Penttilän 16 kaupunginosan korttelin 1641 osan asemakaavan muutos. Mäntyläntie 4-6 KRAKLK KH Näht KV Pvm 10.6..2015 Asemakaavan voimaantulo Mk 1 : 1000 Suunn. Juha Pasma Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Heini Sorsa Arkisto 16 / 1664 4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 2.1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee 1,5 kilometrin päässä Joensuun kaupungin ydinkeskustasta Mäntyläntien varrella. Tikkamäen keskussairaalalle matkaa on alle kilometri. Pohjois-Karjalan ammattiopiston kampus on parin minuutin kävelymatkan päässä. Lähin päivittäistavarakauppa sijaitsee noin puolen kilometrin päässä Aittarannassa. Kulkuyhteydet Joensuun keskustan suuntaan ovat hyvät uusien siltojen vuoksi. Suunnittelualue rajoittuu koko korttelin länsireunan osalta Pajamäenpuistoon. Myös laajemmat virkistysalueet ovat lyhyen etäisyyden päässä. Näistä tärkeimpiä ovat Kuhasalo, Koivuniemenpuisto ja Linnunlahti. Pielisjoen rantaan on matkaa 200-300 metriä. 2.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on rakennettua ja muokattua korttelialuetta. Maaperä on moreenia. Maanpinnan korkeusasema vaihtelee välillä +83.00 …+88.00 mmpy N60. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen tontille 4 on rakennettu neljä asuinkerrostaloa. Taloja kutsutaan Aarnela-taloiksi. Kerrostaloissa on kolme asuinkerrosta ja kellarikerros. Ne ovat valmistuneet 1970 –luvun alussa. Tontti ja kerrostalot ovat Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön omistuksessa. Säätiö pitää kerrostaloasuntoja vuokralla. Aarnela-talot ovat tyyppilisiä oman aikakautensa tuotoksia. Ne ovat lamellitaloja. Jokaisessa talossa on kaksi porrashuonetta. Kellarikerroksissa on irtaimistovarastoja, askartelutiloja, ulkoiluvälinevarastoja, väestönsuojat ja pesutupa sekä saunatilat. Kerrostalojen julkisivujen päädyt on roiskerapattu. Pitkät sivut ovat myös betonisia. Pitkien julkisivujen ikkunat muodostavat säännöllisen rivin. Ikkunoiden välinen jako on tasainen parvekkeita lukuun ottamatta. Ikkunoiden väliset osuudet on tehty Karat-levystä. Taloissa on loiva harjakatto. Katemateriaali on pelti. Tontilla 2 sijaitsee aiemmin lähikauppana ja ravintolana toiminut liikerakennus. Rakennuksessa on myös ollut asuntoja. Ravintolaa kutsuttiin sen toiminta-aikana Mäntylän baariksi. 5 Joensuun seudun yleiskaavan kulttuuriympäristöselvityksen mukaan liikerakennuksen vanhempi osa, eli Mäntylän baarin puoli, on Keskon entinen kaupparakennus. Sen valmistumisvuosi on 1949. Vanhempi osa on kaksikerroksinen, harjakattoinen, rapattu asuin- ja liikerakennus. Vanhassa osassa on myös pieni yksikerroksinen aumakattoinen osa, joka on ollut asuin käytössä. Uudempi matala siipiosa on rakennettu 1966 ja siinä on toiminut kauppa. Viimeksi kauppana toimi Siwa, joka lopetettiin kesällä 2014. Mäntylän baarin rakennukselle on myönnetty purkulupa 21.11.2013. 2.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. 2.2 2.2.1 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1, 2 ja 3 -vaiheen maakuntakaavat. Neljännen vaiheen maakuntakaavan ehdotus on valmistunut. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa 2.12.2008. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 29.12.2009 ja yleiskaava on tullut voimaan 14.1.2010. Joensuun seudun yleiskaavassa suunnittelualue on kerros- ja rivitalovaltaista asuntoaluetta (AKR). Penttilän osayleiskaava Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Penttilän osayleiskaavan 26.8.2002. Osayleiskaavassa suunnittelualue on keskustamaiseen rakentamiseen tarkoitettu kerrostalovaltainen asuntoalue (AK). Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on 25.1.2010 hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan 1.4.2010. Asemakaava Alueella on voimassa sisäasianministeriön 30.7.1981 vahvistama asemakaava numero 167 905. Asemakaavassa suunnittelualueen tontti 4 on asuinkerrostalojen korttelialuetta. Kerrosluku on III ja tehokkuusluku e=0,5. Tontti 2 on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta. Kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0,45. 6 Ote ajantasa-asemakaavasta 12.5.2015. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000. Rakennuskiellot Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n mukaista rakennuskieltoa. Joensuun Strategiat ”Rajaton tulevaisuus” 2013 - 2016 kaupunkistrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.6.2013 § 104. Joensuun kaupungin maapoliittinen ohjelma 2013 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 30.9.2013 § 134. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 4.11.2013 § 167 kaupunkirakenneohjelman 2013 - 2016. 7 Joensuun kaupungin kaavoituskatsaus 2015 Hanke on mainittu kaavoituskatsauksessa 2015: ”Tonttien omistajat ovat hakeneet asemakaavamuutosta. Tarkoituksena on lisätä rakennusoikeutta kerrostalorakentamiseen. Mäntylän Baarin rakennus puretaan.” Joensuun kaupungin maaperä- ja rakennettavuusselvitys 1984, Insinööritoimisto Havetec Maaperä- ja rakennettavuusselvityksessä maa-alueet on luokiteltu seitsemään eri rakennettavuusluokkaan. Suunnittelualue kuuluu luokkaan III. Luokan III maaperä on rakennettavuusselvityksen mukaan kantavaa moreenia, jonka varaan perustaminen voidaan suorittaa. Moreeni on routivaa, mistä syystä routasuojaus on tarpeen. Maaperä soveltuu kaikenlaiseen rakentamiseen. Joensuun liikennemalli 2013 (EMME), Liikennemäärät vuonna 2012 ja 2030, Ramboll Finland Oy Joensuun kaupungin liikennemalli on päivitetty vuonna 2013. Liikennemallissa on tarkasteltu Joensuun seudun liikennemäärien kehittymistä vuodesta 2012 vuoteen 2030. Mallin laadinta on perustunut työpaikka- ja väestöennusteisiin. Mäntyläntien katualueen yleissuunnitelma, FCG Asemakaavamuutoksen seurauksena laadittiin katualueen yleissuunnitelma, joka koskee Mäntyläntien katurakenteita ja vesi- ja viemäriverkkoa. Yleissuunnitelman teki FCG:n Juha Ronkainen kaupungin toimeksiannosta. Joensuun Vesi lausui asemakaavan luonnosvaiheessa, että vesi- ja viemärijohtojen kapasiteetti pitää tarkistaa. Nykyisten johtojen kapasiteetti ei tule riittämään alueen rakennusoikeuden lisäämisen vuoksi. Asukkaiden luonnosvaiheessa jättämissä mielipiteissä mainitaan, että Mäntyläntie on kapea. Vuoropysäköinti kadun varressa vaikeuttaa kadulla ajamista kadun kapeuden vuoksi. Talviaikaan ongelma korostuu lumipenkkojen vuoksi. Yleissuunnitelmassa tarkasteltiin kadun leveyttä ja pysäköintiä katualueella. Nykyisen vuoropysäköinnin ja kadulla ajamisen helpottamiseksi katua levennetään. Silloin tilaa on riittävästi myös talviaikaan. Vesijohtojen ja viemäreiden kapasiteetti mitoitettiin uudelleen tulevalle rakentamiselle sopivaksi. Asemakaavassa katualuetta levennetään vähäisesti Honkapolun ja Mäntyläntien varrella, jotta jalankulun ja pyöräilyn väylä mahtuisi kadun viereen. Katualueen leventäminen ei vaikuta suunnittelun kohteena olevan korttelialueen käyttöön merkittävästi. 8 Yleissuunnitelma koskee koko Mäntyläntien pituutta. Mäntyläntien korjaaminen ja leventäminen lisätään kaupungin pitkän aikavälin investointiohjelmaan. Tällöin korjaaminen ajoittuu 5-10 vuoden päähän. Katualueen leventäminen suunnittelualueen kohdalla pyritään ajoittamaan yhteen tontin lisärakentamisen kanssa. Katualueen yleissuunnitelma on kaavaselostuksen erillisliitteenä. Katurakenteen tyyppipoikkileikkaus Mäntyläntie 4-6 kohdalla. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET Asemakaavamuutos on lähtenyt liikkeelle tonttien 2 ja 4 maanomistajien yhteisestä hakemuksesta. Maanomistajat esittävät hakemuksessa tonttiensa muodostaman kokonaisuuden rakennusoikeuden ja kerroslukujen korottamista. Tontin 4 nykyinen tehokkuusluku on e=0,5 ja tontin 2 e=0,45. Asemakaavamuutoksella tavoitellaan suunnittelualueelle tehokkuutta e=1,1. Rakennusoikeus ilmaistaan uudessa asemakaavassa kuitenkin rakennusaloittain tehokkuusluvun sijaan. Aittarannan ja Penttilänrannan tonteilla tehokkuusluku on samaa luokkaa asemakaavamuutoksessa haetun e= 1,1 kanssa. Esimerkiksi Ylisoutajansillan vieressä olevien kerrostalotonttien tehokkuus on tätä luokkaa. Osalle Penttilänrannan tehokkaille tonteista on jo rakennettu kerrostaloja hyvin kokemuksin. Tehokkuus on sopiva tiiviille keskustamaiselle rakentamiselle. Rakentamisen tehokkuus jota tontille esitetään, vaatii tavanomaisesta poikkeavia pysäköintiratkaisuja. Kaikki vaadittavat autopaikat eivät tule mahtumaan maan päälle. 9 Asemakaavaratkaisun mukaan pysäköintiä on rakennettava maan alle ja rakennusten pohjakerroksiin sekä kellarikerroksiin suunnittelualueen eteläosan uusilla rakennusaloilla. Kaavassa osoitetaan rakennusalojen väliselle osuudelle maanalainen tila, joka on tarkoitettu pysäköintitilojen rakentamista varten. Maanalainen tila yhdistää rakennusalat ja tulevien rakennusten pohja- ja kellarikerrokset. Tehokas rakentaminen Joensuun kaupungin keskustan lähettyvillä on järkevää. Palvelut ja työpaikat ovat kaavamuutosalueen lähettyvillä ja olemassa oleva kunnallistekniikka saadaan hyödynnettyä kattavasti. 3.1 KAUPUNGIN STRATEGIOIDEN ASETTAMAT TAVOITTEET Joensuun kaupunkistrategia Joensuun kaupunkistrategia ”Rajaton tulevaisuus” on laadittu vuosille 2013-2016. Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian 17.6.2013 (§104). Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan 100 000 asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta. Strategiaan sisältyy 16 päämäärää, joista neljä on nimetty kaupungin menestymisen kannalta kriittisiksi. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle. Kriittisiksi päämääriksi on nimetty 1) yritysystävällisyys, 2) vetovoima, 3) hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja 4) toimintatapojen ja tuotannon uusiminen. Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin, henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen. 10 Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen. Strategian toteuttamisohjelmat Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmien avulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO-20). Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat, jotka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 31.3.2014, sekä valtuuston 27.1.2014 hyväksymä Joensuun ilmasto-ohjelma. Kaupunkirakenneohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään strategiassa esitettyjen tavoitteiden konkreettiseen toteuttamiseen kaupunkiympäristössä. Maapoliittisella ohjelmalla luodaan keskeiset linjaukset maanhankinnalle, tontinluovutukselle ja kaupungin toiminnalle sopimuskumppanina maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. MATO-20 ohjelmalla pyritään ohjaamaan aiempaa paremmin maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista siten, että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin ja pyritään kokonaisvaltaisesti kaupungin kannalta edulliseen maankäytön toteutukseen. Kaupunkirakennelautakunnan keskeiset tavoitteet vuosille 2015 – 2017: Laaditaan toimenpideohjelma Symmetrisen kaupungin kehitysvision toteuttamiseksi Kaupunkikeskuksen ympäristöä parannetaan Kaupunkikeskuksen liikenneolosuhteita parannetaan ja vahvistetaan joukkoliikenteen kilpailukykyä Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia Kehitetään elinvoimaisia taajamia ja kyliä Viherkaavalla parannetaan virkistysalueiden suunnitelmallista kehittämistä sekä selkeytetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti Maankäytön toteutusohjelmasta muodostuu vakiintunut työkalu asumisen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Toimintajärjestelmiä kehitetään ja etsitään keinoja tuottavuuden parantamiseen 11 3.2 SUUNNITTELUTILANTEESTA JOHDETUT TAVOITTEET Maakuntakaava Maakuntakaavan I–vaiheessa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Maakuntakaavan 2. ja 3. vaiheessa suunnittelualueelle ei ole osoitettu toimintoja. Maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotuksessa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudunkehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi. Yleiskaavassa suunnittelualue on kerros- ja rivitalovaltaista asuntoaluetta (AKR). Penttilän osayleiskaava Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Penttilän osayleiskaavan 26.8.2002. Osayleiskaavassa suunnittelualue on keskustamaiseen rakentamiseen tarkoitettu kerrostalovaltainen asuntoalue (AK). Mäntyläntien katualueen yleissuunnitelma Mäntyläntien yleissuunnitelma vaikuttaa katualueen rajaukseen. 3.2.1 Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana Asemakaavaluonnos Kaavamuutoksen hakijat esittivät ratkaisun tonttiensa täydennysrakentamiseen asemakaavamuutoshakemuksen yhteydessä. Ratkaisu esiteltiin yleisölle vireilletulovaiheessa. Asemakaavan vireilletulon jälkeen tonttien täydennysrakentamista tutkittiin tarkemmin. Täydennysrakentamiselle pohdittiin erilaisia vaihtoehtoja. Asemakaavaluonnos laadittiin parhaimmaksi koetun vaihtoehdon pohjalta. Asemakaavaehdotus Asemakaavaluonnosta kehitettiin edelleen asemakaavaehdotukseksi. Suunnittelualueen eteläpäässä olevaa L-kirjaimen muotoista rakennusalan rajaa rajattiin pienemmäksi luonnosvaiheessa saadun asukaspalautteen vuoksi. Tällä tavalla suunnittelualueelle saatiin jäämään enemmän piha-aluetta, jota asukaspalautteissa haluttiin. Mäntyläntien katualuetta levennettiin hieman, jotta katualueen leveys olisi riittävä lumitilaa ja katurakenteita varten Mäntyläntien katualueen yleissuunnitelman mukaisesti. Katualueen leventäminen ei vaikuta tontin käyttöön merkittävästi. 12 4 4.1 VAIHTOEHDOT VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA KARSINTA Asemakaavaluonnosta laadittaessa tutkittiin eri vaihtoehtoja suunnittelualueen täydennysrakentamiseksi. Jokaisessa vaihtoehdossa tavoiteltiin samaa rakennusoikeuden lisärakentamisen määrää, joka on 7000 km2. Tällöin suunnittelualueen tehokkuusluvuksi tulisi e=1,1. Rakennusoikeus annetaan asemakaavassa kuitenkin rakennusalakohtaisesti tehokkuusluvun sijaan, jotta tontin rakentaminen saataisiin ohjattua tarkemmin rakennuslupaharkinnassa. Mäntylän Baarin rakennusta ei ole yhdessäkään vaihtoehdossa säilytetty, koska sille on myönnetty purkulupa. Seuraavaksi esitetään eri tutkittuja vaihtoehtoja tontin rakentamiseksi. Kaavaluonnos on tehty vaihtoehdon 1 pohjalta. Vaihtoehto 1 koettiin parhaiten soveltuvaksi avaruutensa vuoksi. Vaihtoehto ykkösestä ja vaihtoehto kolmosesta tehtiin varjotarkastelu, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Varjotarkastelussa tarkastellaan näiden toisistaan eniten eroavien vaihtoehtojen välisiä varjostuseroja. Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 1 mahdollistaa kahden 6-kerroksisen ja kahden 5kerroksisen kerrostalon rakentamisen. Suunnittelualueen eteläpäähän voisi rakentaa 6-kerroksisen keskikäytävällisen kerrostalon. Kerrostalon ensimmäinen kerros olisi pysäköintitilaa autoille. Pysäköintitila jatkuisi maan alla kahden seuraavan pohjoispuolelle tulevan kerrostalon kellarikerroksiin. Etelästäpäin lukien seuraava kerrostalo olisi myös 6-kerroksinen. Kerrostalo olisi kapearunkoinen pistetalo. Kerrostalon ja puiston väliin jäisi leikki- ja oleskelualuetta maanalaisten pysäköintitilojen päälle. Aarnela-talojen molemmille sisäpihoille puistoa vasten voisi rakentaa kaksi 5-kerroksista pistetaloa. Näiden kerrostalojen etelä- ja pohjoispuolelle tulisi leikki- ja oleskelualuetta. Sisäpihoille tulisi autojen pysäköintipaikkoja uusien 5-kerroksisten ja kadun puoleisten Aarnelatalojen väliselle alueelle. Pysäköintiä tulisi myös Aarnela-talojen päätyihin katualueen viereen, nykyisille pysäköintipaikoille. Vaihtoehto yksi aukeaa hyvin viereiseen Pajamäen puistoon päin koko suunnittelualueen osalta. Jokaisen kerrostalon lähelle tulisi leikki- ja oleskelualuetta. 13 Havainnekuva vaihtoehto 1. Vaihtoehto 2 Vaihtoehdossa kaksi tutkittiin kaiken lisärakentamisen sijoittamista suunnittelualueen eteläpäätyyn. Vaihtoehdossa keskitetään koko lisärakentamisen massa suppeammalle alueelle. Keskitetty massa varjostaisi ja sulkisi ympäristöään enemmän, kuin vaihtoehto ykkösen mukainen hajautetumpi massoittelu. Vaihtoehto yksi on ympäristön kannalta viihtyisämpi ja tasapainoisempi. Suunnittelualueen eteläpäätyyn olisi osoitettu rakennusala yhdelle kuusikerroksiselle ja kahdelle viisikerroksiselle asuinkerrostalolle. Keskimmäinen kerrostalo olisi ollut poikittain muihin uusiin taloihin nähden. Pysäköintiä on osoitettu 6-kerroksisen kerrostalon ensimmäiseen kerrokseen ja muiden uusien talojen kellarikerroksiin. Aarnela-talojen sisäpihoille tulisi pysäköintiä, kuten vaihtoehto ykkösessä. Myös Aarnelatalojen kadun puolissa päädyissä olisi pysäköintiä. Havainnekuva vaihtoehto 2. 14 Vaihtoehto 3 Vaihtoehto kolmosessa tutkittiin uusien rakennusten sijoittamista suunnittelualueen eteläpäähän. Vaihtoehto olisi kuitenkin luonut vertailluista vaihtoehdoista eniten varjostusta ja rakennusmassan vaikutus olisi ollut suurin. Uusien rakennusten massa olisi ollut melko tiiviinä rivinä puistoa vasten. Tonttien piha-alueet eivät aukeisi puistoon päin, kuten vaihtoehto ykkösessä. Uusi rakentaminen rajoittuisi vain tontin eteläosaan, jolloin ratkaisu on epätasapainoinen lisärakentamisen sijoittumisen suhteen. Pysäköintiä olisi sijoitettu uusien talojen ja Mäntyläntien väliselle tontin osalle ja Aarnela-talojen sisäpihoille. Kuusikerroksisen talon ensimmäisessa kerroksessa ja viisikerroksisten talojen kellarikerroksissa olisi pysäköintiä. Havainnekuva vaihtoehto 3. 4.2 4.2.1 PYSÄKÖINTITARPEEN SELVITTÄMINEN JA PYSÄKÖINNIN JÄRJESTÄMINEN Pysäköintitarve Pysäköintitarve on selvitetty valitun vaihtoehto ykkösen mukaisesti. Penttilänrannassa autojen pysäköintipaikkanormi on 1 autopaikka asuntojen 85 (k-m2) kerrosalaneliömetriä kohden. Autopaikkojen laskennassa otetaan huomioon rakennuksen kerrosala, joka on käytetty asumiseen. Tiloja joita ei oteta huomioon autopaikkojen laskennassa, ovat esimerkiksi ulkoiluvälinevarastot, autojen säilytys tilat, talosauna, talopesula ja muuta vastaavat yhteiset tilat. Periaatteena asuntojen autopaikkamäärän mitoituksessa Joensuun keskustassa ja keskustan tuntumassa on, että autopaikkoja ei vaadita järjestettäväksi jokaista asuntoa varten. Tällaiseen linjaukseen on päädytty siksi, että keskustan palvelut ja koulut ovat lähettyvillä sekä joukkoliikenneyhteydet. Jokaisen asukkaan ei tarvitse omistaa autoa. Joensuu on opiskelijakaupunki. 15 Yksityisiä ja julkisia lähipalveluita tai työ- ja kokoontumistiloja varten on osoitettava autopaikka kyseisten tilojen kerrosalan 70 k-m2 kohden. Liiketiloja varten on osoitettava autopaikka liiketilan kerrosalan 50 k-m2 kohden. Suunnittelualueen rakennusoikeudeksi tulee kokonaisuudessaan 11800 k-m2. Kerrostalorakentamisessa vähintään noin 10 prosenttia rakennusoikeudesta käytetään yleisiin ja muihin tiloihin, joita ei tarvitse ottaa huomioon laskettaessa autopaikkojen määrää. Tämän kymmenen prosentin lisäksi on kyseisessä kaavatyössä huomioitava myös eteläisimmän uuden talon ensimmäiseen kerrokseen tuleva autojen pysäköintilaitos. Arviolta noin 10 000 k-m2 käytetään asumiseen laskettaviin tiloihin. Noin 500 k-m2 voidaan käyttää palvelu-, kokoontumis-, työ- tai liiketiloihin. Loput 1 300 k-m2 käytetään tiloihin, joita ei tarvitse ottaa huomioon autopaikkalaskennassa. Asumista varten autopaikkoja tarvitaan 119 kappaletta. Noin 10 kappaletta tarvitaan palvelu-, kokoontumis-, työ- tai liiketiloja varten. Autopaikkoja tarvitaan yhteensä 129 kappaletta. 4.2.2 Pysäköinnin järjestäminen Tontille tehtiin pysäköintipaikkojen mitoitus, eli tutkittiin kuinka paljon tontille on mahdollista rakentaa pysäköintiä. Tontille mahtuu 135 autopaikkaa. Autopaikoista 70 kappaletta voidaan sijoittaa pysäköintilaitoksessa uusien rakennusten alle ja rakennusten väliseen maanalaiseen tilaan. Loput autopaikat sijoittuisivat piha-alueilla. Penttilänrannan autopaikkanormien vaatima pysäköintipaikkojen määrä saadaan rakennettua tontille, kun osa pysäköinnistä sijoitetaan pysäköintikellariin. Oikealla mitoituskuva pysäköinnin järjestämisestä suunnittelualueella. 16 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 5.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Asemakaavan ratkaisu perustuu kohdassa 3 esitettyihin tavoitteisiin ja on edellä esitetyn vaihtoehto ykkösen mukainen. Kaavaratkaisu mahdollistaa noin 100- 130 uuden asunnon rakentamisen. Uusia asukkaita rakennuksiin tulisi noin 150 – 200. Autopaikkoja suunnittelualueelle mahtuisi noin 135 kappaletta. 5.2 5.2.1 AK ALUEVARAUKSET Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue. Kaavaratkaisu mahdollistaa 7000 k-m2 lisärakentamisen suunnittelualueelle. Lisärakennusoikeus on hajautettu koko suunnittelualueen pituudelle. Aarnela-talojen molemmille sisäpihoille on osoitettu rakennusala viisikerroksiselle 1400 k-m2 kokoiselle pistetalolle. Suurin osa lisärakennusoikeudesta on osoitettu tontin eteläpäähän 6-kerroksisille rakennusaloille. Suuremman 6-kerroksisen rakennusalan rakennusoikeus on 2100 k-m2 ja pienemmän 1700 k-m2. Pienemmälle rakennusalalle voi rakentaa pistetalon ja suuremmalle keskikäytävällisen kerrostalon. Nykyisille Aarnela-taloille merkitään rakennusalat. Rakennusalojen rakennusoikeuksiksi tulee 1300 k-m2. Rakennusoikeudet ovat hieman suuremmat, kuin Aarnela-talojen nykyinen kerrosala. Näin varaudutaan mahdollisiin tuleviin rakennusten remontteihin ja kerrosalalaskelmien epätarkkuuksiin. Kerrosalan tulkintaan jää pelivaraa. Aarnela-talojen ensimmäinen kerros on kaavassa luettu kellarikerrokseksi. Kellarikerrokseen ei saa rakentaa rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja, eikä sitä lueta rakennusoikeuteen kuuluvaksi osaksi. Suunnittelualueen rakennusoikeudeksi tulee yhteensä 11 800 k-m2. Rakennusoikeus osoitetaan kaavassa rakennusaloittain. Tehokkuuslukuna se olisi noin e=1,1. Maan päälle pysäköintiä tulee Aarnela-talojen sisäpihoille, tontin eteläpäähän Mäntyläntien ja uuden rakennusalan väliin sekä Aarnela-talojen päätyjen tuntumaan. 17 Suunnittelualueelle on rakennettava pysäköintitilaa maan alle ja kellarikerroksiin, jotta asemakaavan mukainen autopaikkavelvoite voidaan täyttää. Maanalaisen pysäköintitilan rakentamista koskee yleinen määräys, jonka mukaan se on rakennettava. Pysäköintiä tulee suunnittelualueen eteläpäädyn rakennusaloille rakennettavien kerrostalojen alle kellarikerroksiin ja eteläisimmän rakennusalan ensimmäiseen kerrokseen ja niiden väliseen maanalaiseen tilaan. Suurimman rakennusalan pohjakerros on käytettävä pysäköintiin. Osa kerroksesta voidaan kuitenkin käyttää teknisiä tiloja, porrashuonetta tai ulkoiluvälinevarastoa varten. Pohjakerroksen kerrosala saadaan lisätä asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Aarnela-talojen sisäpihoille, nykyisten talojen ja uusien viisikerroksisien rakennusalojen väliin, osoitetaan leikki- ja oleskelualueita. Leikki- ja oleskelualueiden kohdille jää näkymä puistoon. Ilta-aurinko paistaa sisäpihoille näiden aukkojen kautta. Rakennusoikeudesta 5 % saadaan rakentaa lähipalvelu-, työ-, ja kokoontumistiloiksi. Näissä tiloissa tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa ympäristölleen kohtuutonta häiriötä. 5.2.2 Muut alueet Honkapolun katualuetta levennetään 2 metriä. Katualuetta on levennettävä, jotta sille voidaan rakentaa jalankulun ja polkupyöräilyn väylä. Väylä olisi osa Tikkamäeltä Penttilänrantaan ja Ylisoutajansillalle kulkevaa reittiä. Mäntyläntien katualuetta levennetään, jotta katurakenteet ja lumitila mahtuisivat katualueelle. Katualueen levennys on Mäntyläntien katualueen yleissuunnitelman mukainen. Katualueen levennyksellä ei ole merkittävää vaikutusta suunnittelun kohteena olevan korttelialueen käyttöön. 5.3 5.3.1 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaupunkirakenne tiivistyy. Kaavamuutos mahdollistaa neljän uuden kerrostalon rakentamisen. Korttelialueen pihajärjestelyt uusitaan. Korttelialueelle rakennetaan uusia pysäköintipaikkoja ja leikki- ja oleskelualueita. Pysäköintiä rakennetaan myös uusien kerrostalojen kellarikerroksiin ja maan alle. Mäntylän Baarin rakennus puretaan pois uuden rakentamisen alta. Honkapolun katualue levennetään, jotta sen varteen voidaan rakentaa jalankulun- ja polkupyöräilyn väylä. Mäntyläntien katualuetta levennetään, jotta katualueen yleissuunnitelman mukaiset katurakenteet ja lumitilat mahtuvat katualueelle. 18 5.3.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Luonnonympäristöön ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia. Suunnittelualue on rakennettua ympäristöä. 5.3.3 Yritysvaikutusten arviointi Kerrostalojen ja katuympäristön rakentaminen työllistää rakennusalan yrityksiä. 5.3.4 Vaikutukset liikenteeseen Liikennemäärät Joensuun liikennemallin mukaan Penttilänkadun liikennemäärä on ollut vuonna 2012 Peltolankadun risteyksen kohdalla 4800 ajon./vrk (KAVL, keskimääräinen arkivuorokausiliikenne). Vuoden 2030 liikennemääräksi on ennustettu 8300 ajon./vrk (KAVL). Asemakaavamuutoksesta aiheutuvaa liikennemäärän kasvua arvioitiin asukasmäärän kasvun ja Urban Zone-vyöhykemenetelmän liikennetapajakauman perusteella. Asemakaavamuutos nostaa alueen rakennusoikeutta 7000 k-m2, jolloin asukkaita tulee arviolta lisää 150 – 200 kpl. Asukkaiden määrän lisääntymisen perusteella on laskettu arvio liikennemäärien lisääntymisestä. Arvioidut liikennemäärien lisäykset ovat alla olevassa taulukossa. Kulkutapajakauma Kulkutapa Osuus tehdyistä matkoista % Tehdyt matkat Jalan Polkupyörällä Henkilöautolla Joukkoliikenteellä 25 % 26 % 49 % 0% 89 – 118 92 – 123 173 – 231 0 Noin puolet matkoista tehtäisiin autolla. Loppuosuus olisi pyöräilyä ja kävelyä, koska keskusta ja palvelut ovat lähellä. Joukkoliikennettä ei juuri käytettäisi keskustan läheisyyden vuoksi. Jalankulku ja pyöräily Penttilässä ja Vehkalahdella on kattavasti jalankulun- ja polkupyöräilyn reittejä. Reittiverkkoa voidaan edelleen parantaa kaavamuutoksen johdosta, koska Honkapolulle voidaan rakentaa jalankulun ja pyöräilyn väylä. Mäntyläntien vieressä olevaa jalkakäytävää voidaan leventää ja muuttaa se jalankulun ja pyöräilyn väyläksi. Joukkoliikenne Lähin bussireitti kulkee Peltolankatua pitkin arkisin puolentunnin – tunnin väliajoin. Viikonloppuisin vuoroja kulkee harvemmin. Penttilänrannan rakentamisen myötä joukkoliikenne tulee siirtymään tulevaisuudessa kaavamuutosalueen kohdalla Peltolankadulta Penttilänkadulle. Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia joukkoliikenteeseen. 19 5.3.5 Muut vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Mäntyläntien leventäminen ja Honkapolulle kadun viereen rakennettava jalankulun- ja polkupyöräilyn väylä aiheuttavat kuluja kaupungille. Myös Mäntyläntien alla kulkevien vesi- ja viemärijohtojen uusiminen aiheuttaa kuluja. Kustannusarvio on kaavaselostuksen liitteenä olevassa Mäntyläntien katualueen yleissuunnitelmassa ja hankekortissa. Honkapolun jalankulun- ja polkupyöräilyn väylä liittyy pidempään reittiin, joka johtaa rautatien Pellervonkadun alikulusta Ylisoutajan sillalle. Uusien kerrostalojen rakentamisen rahoituksen ja kulut hoitaa Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö. Säätiöltä tullaan perimään maankäyttökorvaus lisärakennusoikeudesta. Vaikutukset kaupunkikuvaan Suunnittelualueelle rakennetaan neljä uutta kerrostaloa. Kerrostalojen massoittelu ja sijoittelu on pyritty tekemään niin, että kaupunkikuva pysyy laadukkaana ja viihtyisänä. Uusi rakennusoikeus on hajautettu koko suunnittelualueelle. Suurin vaikutus kaupunkikuvaan syntyy suunnittelualueen eteläpäähän rakennettavista taloista. Rakentamisesta on tehty havainnekuvia, jotka ovat kaavaselostuksen liitteenä. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen Kaavamuutoksesta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia sosiaalisiin oloihin tai väestörakenteeseen. Vaikutukset teknisenhuollon verkkoihin Mäntyläntietä levennetään pysäköinnin helpottamiseksi ja Honkapolun varteen jalankulun- ja polkupyöräilyn väylä. Mäntyläntien alla kulkevat vesijohdot ja viemärit uusitaan. Vaikutukset kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin sekä paikallishistoriallisiin arvoihin Kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin sekä paikallishistoriallisiin arvoihin ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia. Mäntylän Baari puretaan uuden rakentamisen alta pois, mutta sen purkulupa on jo aiemmin myönnetty. Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta nykyisiin Aarnelataloihin ja niiden arvoihin. Vaikutukset kaupungin strategioihin Kaupunkirakenne tiivistyy. Nykyinen kunnallistekniikka saadaan tehokkaammin hyödynnettyä. Palvelujen käyttöaste tehostuu. Kaavamuutos on kaupungin strategioiden mukainen ja tukee visiota symmetrisestä kaupungista. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Yhdyskuntarakenne tiivistyy. 20 6 TOTEUTUS Kerrostalojen rakentaminen voidaan aloittaa kaavamuutoksen valmistuttua rakennusluvan myöntämisen jälkeen. Mäntyläntien leventäminen pyritään ajoittamaan kerrostalojen rakentamisen kanssa yhteen. 7 SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt maanomistajien aloitteesta alkuvuonna 2014. Tavoitteena on lisätä suunnittelualueen rakennusoikeutta ja tiivistää kaupunkirakennetta. Maanomistajat esittivät asemakaavamuutoshakemuksessaan kolmen uuden kerrostalon rakentamista suunnittelualueen eteläosaan. Tontille osoitettava lisärakennusoikeus päädyttiin kuitenkin osoittamaan neljään eri kerrostaloon kaupunkikuvallisista ja toiminnallisista syistä. Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä 15.5.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä kolme viikkoa 15.5. – 6.6.2014 kaupunkirakenneyksikössä sekä kaupungintalolla ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Kaavahanketta esiteltiin yleisötilaisuudessa 27.5.2014 Peltola-salissa. Tilaisuuden järjestämisestä kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä ja lähialueille lähetettiin tiedote. Yleisötilaisuudessa oli yleisöä paikalla 24 henkeä. Kaavasta jätettiin kuusi mielipidettä. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet, liite 3. Kaavaluonnos Asemakaavaluonnos laadittiin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa yhteistyössä yksikön muiden palveluyksiköiden kanssa. Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä 5.3. – 27.3.2015 ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Asemakaavaluonnos esiteltiin yleisötilaisuudessa 12.3.2015 Peltola-salissa. Tilaisuuden järjestämisestä kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä ja naapurustoon lähetettiin tiedote. Yleisötilaisuudessa oli paikalla 21 osallistujaa. Kaavasta jätettiin viisi mielipidettä. Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet, liite 7. Asemakaavaehdotus Kaavaluonnos työstettiin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa yhteistyössä teknisen viraston muiden palveluyksiköiden kanssa kaavaehdotukseksi jätetyt mielipiteet ja lausunnot mahdollisuuksien mukaan huomioon ottaen. 21 Asukkaiden mielipiteistä johtuen, korttelialueen leikki- ja oleskelualueita suurennettiin ja rakennusaloja vastaavasti pienennettiin. Kaupunkirakennelautakunnan käsittelyn jälkeen ehdotus asetetaan virallisesti nähtäville 30 vrk:ksi. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee elokuussa 2015. Kaavan laatija: Kaava-asiakirjojen laatiminen: Kaavakartta: Juha Pasma Juha Pasma Heini Sorsa Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 167 Joensuu Täyttämispvm Kaavan nimi Hyväksymispvm Mäntyläntie 4-6 22.05.2015 Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 15.05.2014 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 1671664 Generoitu kaavatunnus 1,0838 Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,0838 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Omarantaiset Ei-omarantaiset Rakennuspaikat [lkm] Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Yhteensä 1,0838 100,0 11800 1,09 0,0000 6483 A yhteensä 1,0664 98,4 11800 1,11 -0,0160 6483 0,0174 1,6 Aluevaraukset Pinta-alan muut. Kerrosalan muut. [k[ha +/-] m² +/-] P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,0160 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Alamerkinnät Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Yhteensä 1,0838 100,0 11800 1,09 0,0000 6483 A yhteensä 1,0664 98,4 11800 1,11 -0,0160 6483 AK 1,0664 100,0 11800 1,11 0,1802 7369 -0,1962 -886 Aluevaraukset AL Pinta-alan muut. Kerrosalan muut. [k[ha +/-] m² +/-] P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,0174 1,6 0,0160 Kadut 0,0174 100,0 0,0160 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä MÄNTYLÄNTIE 4-5 KUNNALLISTEKNIIKAN HANKEKORTTI 27.5.2015 (kaavoitusohjelman työ nro 1664) SIJAINTIKARTTA KAAVAKARTTA Hankkeen lähtökohdat Kaavamuutosaloitteen tekivät maanomistajat, lähtökohtanaan tehostaa tonttiensa rakentamista. Maaperäolosuhteet Vuonna 1984 tehdyn maaperäselvityksen mukaan suunnittelualueen maaperän pintakerrokset ovat hiekkaista maaperää vähintään kolmen metrin paksuudelta ja maaperä tämän alla on silttikerrosteista. Rakennettavuudeltaan kaavamuutosalue kuuluu selvityksen IV-luokkaan. Maaperäselvityksen yleispiirteisyys huomioon ottaen suunnittelualueelle soveltuva perustamistapa tulee selvittää tarkemmin rakennushankkeen yhteydessä. Kadut ja jalankulun sekä polkupyöräilyn väylät Yleisöpalautteessa Mäntyläntietä pidettiin liian kapeana ja vesi- ja viemäriverkoston kapasiteetti ei ole riittävä. Sen vuoksi Mäntyläntien koko pituudelle laadittiin katualueen yleissuunnitelma. Mäntyläntien ajoväylää ja jalkakäytävää levennetään. Jalkakäytävä muutetaan jalankulun ja pyöräilyn väyläksi. Honkapolun katualuetta levennetään. Honkapolun varteen voidaan rakentaa jalankulun ja pyöräilyn väylä. Vesihuolto ja viemärit Katualueen yleissuunnitelmassa otetaan kantaa myös Mäntyläntien vesi- ja viemäriverkostoon. Nykyinen sadevesiviemäri on liian pieni mitoitettuun lisärakentamiseen nähden. Yleissuunnitelma: L:\Tekninen_toimiala\KTS\SUUNNITELMAT\16_PENTTILA\Mäntyläntie_YS Puistot Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia puistoalueisiin. Katujen ja yleisten alueiden haltuunotto Korttelialuetta muutetaan katualueeksi Honkapolun ja Mäntyläntien varrella. Sähkö-, telekaapelointi ja kaukolämpö Alueella on valmis sähkö- ja telekaapelointi. Kaukolämpöverkko on kaava-alueen vieressä. Kustannusarviot Kustannusarviot on laskettu Mäntyläntien katualueen yleissuunnitelman yhteydessä. Vesihuollon rakentamisen kustannuksiksi on arvioitu 160 000 € ja kadun rakentamisen 320 000 €. Alustava rakentamisaikataulu Mäntyläntien korjaaminen ja leventäminen lisätään kaupungin pitkän aikavälin investointiohjelmaan. Rakentaminen on ajoitettava yhteen tontin lisärakentamisen kanssa, jotta vesi- ja viemäriverkoston kapasiteettia lisätään ajoissa. Koko kaava-aineisto arkistossa L:\Tekninen_toimiala\Yhdyskuntasuunnittelu\Kaavoitus\KAAVA_ARKISTO Työ nro 1664 LIITE 2 1/4 30.4.2014 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS MÄNTYLÄNTIE 4-6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavamuutos koskee Joensuun kaupungin Penttilän (16) kaupunginosan korttelin 1641 tontteja 2 ja 4. Asemakaavamuutoksen suunnittelualue on merkitty kuvaan. Suunnittelutehtävä Maanomistajat ovat hakeneet asemakaavamuutosta helmikuussa 2014 omistamilleen tonteille. Hakemuksessaan he esittävät 6-7 kerroksisen kerrostalon rakentamista, johon tulisi lasten päiväkoti ja vanhusten ryhmäkoti. Kerrostalo rakennettaisiin korttelin 1641 Honkapolun puoleiseen päähän. Tonttien asemakaavassa osoitettua rakennusoikeutta ja kerroslukua olisi korotettava nykyisestä, jotta kerrostalon rakentaminen olisi mahdollista. Asemakaavamuutoksessa tutkitaan, onko hakemuksen mukainen rakentaminen mahdollista. Korttelin 1641 tontilla 2 sijaitsevalle rakennukselle on myönnetty purkulupa 21.11.2013 ja päätös on saanut lainvoiman 9.12.2013. Rakennus on rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen mukaan valmistunut vuonna 1949. Tontilla 4 on neljä 1970-luvulla valmistunutta nelikerroksista kerrostaloa, joiden ensimmäinen kerros on osittain maanalainen. Asemakaavamuutos tiivistäisi kaupunkirakennetta kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Asukkaita ja rakennuksia saataisiin lisää alueelle, joissa kunnallistekniikka on jo olemassa. Näin kunnallistekniikkaa voidaan hyödyntää tehokkaasti. Lisäksi suunnittelualue on lähellä keskustan palveluja ja PohjoisKarjalan ammattiopiston Penttilän kampusta. LIITE 2 2/4 Suunnittelutilanne 2 Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1. 2. sekä 3. vaiheen maakuntakaavat ja 4. vaiheen maakuntakaavan laatiminen on käynnistetty. Maakuntakaavassa suunnittelualue on Joensuun keskustatoimintojen alueen (C) ja taajamatoimintojen alueen (A) rajan tuntumassa. Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 suunnittelualue on kerros- ja rivitalovaltaista asuntoaluetta (AKR). Penttilän osayleiskaavassa suunnittelualue on kerrostalovaltainen asuntoalue (AK). Voimassa olevan asemakaava on vahvistettu 30.7.1981. Siinä suunnittelualue on asuinkerrostalojen korttelialue (AK) tontin 4 osalta ja asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialue tontin 2 osalta. Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. Joensuun kaupunki perii maankäyttökorvauksen rakennusoikeuden lisäämisestä asemakaavamuutoksella kaupunginhallituksen 2011 § 564 hyväksymien laskentaperusteiden mukaisesti. Korvausta peritään vain 500 k-m2 ylittävältä osuudelta rakennusoikeuden lisäyksestä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat kuntia eheyttämään yhdyskuntarakennetta. Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, yhdyskuntatalouteen, teknisen huollon verkkoihin, kaupunkikuvaan, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin sekä kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteisJoensuun kaupungin hallintokunnat ja tönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yhtiöt yritykset Itä-Suomen pelastuslaitos Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun Penttilän asukasyhdistys ry Joensuun seudun luonnonystävät ry Teknisten verkkojen haltijat: Elisa Oyj, Fortum Espoo Distribution Oy Itä-Suomen poliisilaitos Museovirasto Viistoilmakuva jonka päälle on hahmoteltu suunnitteilla olevan kerrostalon paikka. © Blom 2014 LIITE 2 3/4 3 Ajantasa-asemakaavaote (2.4.2014). Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Asemakaavamuutoksen valmistelu on käynnistetty talvella 2014. Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa. Viranomaisneuvottelua ei ole tarpeen pitää tästä asemakaavamuutoksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä 15.5 – 6.6.2014 alla ilmoitetuissa paikoissa. Yleisötilaisuus järjestetään tiistaina 27.5. kello 18.00 alkaen Peltola-salissa, os. Peltolankatu 4. Nähtävilläoloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä ja internetissä kaupungin sivuilla. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavasti syksyllä 2014. Nähtävilläoloajasta ja tässä vaiheessa järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (30 vrk). Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee kevään 2015 aikana. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikkö, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Internet: www.joensuu.fi/kaavoitus Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Kuopion hallintooikeuteen. LIITE 2 4/4 Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, os. Muuntamontie 5. Yhteyshenkilöt: Maankäytönsuunnittelija Juha Pasma puh. 050 310 9622 sähköposti [email protected] Suunnitteluavustaja Heini Sorsa puh. 050 409 2128 sähköposti [email protected] Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta: http://www.joensuu.fi/kaavoitus Asemakaavaprosessi 4 LIITE 3 1/7 MÄNTYLÄNTIE 4-6 Asemakaavan muutos Kaavoitusohjelman työ nro 1664 VIREILLETULOVAIHEEN LAUSUNNOT JA MIELIPITEET Lausunnot: 1. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Suunnittelualueen viereisissä kortteleissa on kerroskorkeus voimassa olevassa asemakaavassa Mäntyläntien varrella enintään 6 ja Honkapolun varrella enintään 5. ELY -keskus esittää, että kaupunkikuvallisista syistä asemakaavamuutoksen kohteena olevien tonttien kerroskorkeus noudattaisi viereisten kortteleiden linjaa. Muilta osin ELY -keskuksella ei ole tässä vaiheessa huomautettavaa. Vastine: Rakennusalojen kerroskorkeudet eivät asemakaavaluonnoksessa ylitä kuutta kerrosta. Kerroskorkeus on linjassa viereisten kortteleiden kanssa. Korkeampiin kerroslukuihin ei ollut kaavaluonnoksessa tarpeen mennä, vaikka se olisi ollut mahdollista. Yksi tai kaksi lisäkerrosta olevaan rakennuskantaan nähden ovat täysin sovitettavissa ympäristöönsä laadukkaalla suunnittelulla. 2. Fortum Power and Heat Mäntyläntiehen on rakennettu kaukolämpöputket (DN100) Penttilänkadulta päin. Tulemme jatkamaan ko. linjaa Honkapolulle päin ja tarjoamaan asemakaavan muutoksenalaiselle tontille ja siihen rakennettaville kerrostaloille kaukolämpöä lämmitysmuodoksi. 3. Caruna Espoo Oy Suunniteltujen kiinteistöjen sähkönjakelu voidaan hoitaa nykyisten jakelumuuntamoiden kautta. Meillä ei ole huomautettavaa kaavamuutoksen OAS -vaiheeseen. Toivomme mahdollisuutta antaa lausunto myös kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheissa. LIITE 3 2/7 4. Joensuun Vesi Hakijan tulee ottaa huomioon muutosalueelle suunniteltujen päiväkodin ja vanhusten ryhmäkodin tarvitsema automaattisten sammutuslaitteistojen vesimäärä, mikä on tarvittaessa järjestettävä kiinteistökohtaisella sammutusvesisäiliöllä. Muutoin Joensuun Vedellä ei ole huomautettavaa kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Vastine: Päiväkodista ja vanhusten ryhmäkodista on luovuttu. Niitä ei näillä näkymin ole tulossa suunnittelualueelle. Suunnittelualue kaavoitetaan asuinkerrostalokortteliksi. Mahdollisiin sammutusvesisäiliöihin kiinnitetään huomiota rakennuslupaharkinnassa. 5. Museovirasto Museovirasto pitää tärkeänä suunnitelmassa esitettyä kaavamuutoksen vaikutusten tarkastelua suhteessa kaupunkikuvaan ja kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin. Suunnittelualueen lähiympäristön kerrostalot ovat pääasiassa kolmi- ja nelikerroksisia, joten ehdotettu kerrosmäärä vaikuttaa ylimitoitetulta. Vastine: Kaavamuutoksen vaikutuksia kaupunkikuvaan ja kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin on arvioitu kaavaselostuksessa. Kaupunkikuvan muuttumisesta on tehty massamallinnusta ja varjotarkastelua. Havainnekuvat ja varjotarkastelu ovat kaavaselostuksen liitteenä. Lausuntoa eivät jättäneet: Itä-Suomen Pelastuslaitos, Elisa Oyj, Joensuun seudun luonnonystävät ry, Itä-Suomen poliisilaitos, TeliaSonera Oy ja museovirasto. Mielipiteet: 1. Jari Nenosen mielipide Ei ole järkevää rakentaa pari vuotta sitten kunnostettujen parkkipaikkojen päälle uutta kerrostaloa. Minne Aarnelan talon asukkaat silloin laittavat autonsa parkkiin? Entä sellaiset jotka harrastavat kalastusta. Minne he laittavat veneensä? Tällä hetkellä suunnitellut parkkipaikat riittävät vain jommalle kummalle, joten onko järkeä? Olisi hyvä, jos uusi talo rajautuisi nykyisen parkkipaikan reunaan. Onko ahneus niin kovaa nykyään? Vastine: Suunnittelualueelle rakennetaan lisää pysäköintipaikkoja piha-alueille ja uusien rakennettavien rakennusten alle. Lisäksi Mäntyläntien viereen rakennetaan pysäköintitaskuja. Veneen säilyttämistä varten kannattaa vuokrata säilytystilat tai -paikka jostain syrjempää kuin kaupungin keskustan tuntumasta, tehokkaan ja tiiviin rakentamisen alueelta. LIITE 3 3/7 2. Teija Ojasen mielipide Osallistuin 27.5.14 Peltola-salissa olleeseen yleisötilaisuuteen jossa kaavahanketta esiteltiin. Toivoisin suunnitelmassa mietittävän mm. seuraavia näkökohtia riittävän ajoissa ennen lopullisia päätöksiä: 1. Mäntyläntien kunnostusta ja leventämistä ennen uudisrakentamisen aloittamista. Vuoropysäköinnin vuoksi katu on erittäin tukkoinen ja vaikeakulkuinen jo nyt. Liikennemäärien kasvaessa tilanne pahenee entisestään. 2. Parkkipaikkojen suunnittelu koko kadun pituudelta uusiksi/järkevämmäksi ja niiden määrän ennallaan pysyminen tai mielellään lisääminen. 3. Suunnitellun uudisrakennuksen sijainti mietityttää: lähellä puistonreunaa (johon ei kosketa?) asunnot jäävät todella hämäriksi sisätiloiltaan sillä tiheä ja runsas puusto varjostaa todella voimakkaasti. Mänty läntien suuntaisesti olevien nykyisten asuntojenkin puistonpuoleiset huoneet ovat yllättävän hämäriä yläkerroksissakin. 4. Suunnitellun rakennuksen alustava malli poikkeaa prameudellaan ja pituudellaan hurjasti naapuritaloista: ne jäävät hiirulaisiksi sen rinnalla. Toivottavasti luvattu ulkopintojen remppa toteutuu niille mahd. pian tai sitten uudisrakennuksen mallia muokataan alueelle sopivammaksi. 5. Kulmatontti antaisi varmaan mahdollisuuden sijoittaa uudisrakennus L-muotoisena Mäntyläntien ja Honkapolun kulmaukseen siten, että talon korkein kohta tulisi Honkapolun suuntaisesti. Vieressähän on jo valmiina kadun korkein rakennus. Samalla talo saisi mukavan sisäpihan ja kenties nykyiseen isoon ja vastavalmistuneeseen parkkialueeseen ei tarvittaisi koskea laisinkaan. 6. Uudisrakennukseen kannattaisi sijoittaa muutamia liiketiloja ja niihin houkutella nyt alueelta puuttuvia palveluja. Vastine: Mäntyläntien viereen suunnitellaan pysäköintitaskut. Niiden rakentamisen ajankohta ei ole vielä selvä, mutta rakentaminen pyritään tekemään ennen uusien kerrostalojen valmistumista. Mäntyläntien vuoropysäköinti suunnittelualueen korttelin kohdalta lopetetaan. Vieressä oleva Pajamäenpuisto on merkitty asemakaavaan luonnontilaisena hoidettavaksi lähivirkistysalueeksi. Puistonhoito on tehtävä melko varovaisesti, että kaavamääräyksestä ei poikettaisi. Aluspuustoa voitaisiin varovaisesti raivata, mutta suurimman varjostuksen aiheuttavia mäntyjä ei herkästi kestä mennä kaatamaan. Uudisrakentamisen mallia on muokattu melkoisesti sitten vireilletulovaiheessa esitetyn vaihtoehdon. Asemakaavaluonnoksessa lisärakentaminen on hajotettu ympäri suunnittelualuetta, jolloin rakennusten varjostus- ja massavaikutus jäävät pienemmiksi. Lisärakentamista olisi nyt tulossa molemmille Aarnela-talojen muodostamille sisäpihoille. Nykyisten rakennusten ulkopintojen korjaamiseen kantaa voi ottaa Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö. Suurin osa lisärakentamisesta on kaavaluonnoksessa esitetty suunnittelualueen eteläpäätyyn. Eteläpäädyn rakennusala on L-kirjaimen muotoinen, mutta rakennukset LIITE 3 4/7 sijoittuvat puiston reunaan ja nykyisen pysäköintipaikan päälle. Nykyiset pysäköintipaikat korvataan uusilla pysäköintipaikoilla, jotka rakennetaan sisäpihoille ja uusien rakennusten alle. Suunnittelualueelle jää lisärakentamisesta huolimatta leikki- ja oleskelualueita. Ne on merkitty asemakaavaluonnokseen. Asemakaavaluonnoksessa on mahdollistettu lähipalvelu-, työ- ja kokoontumistilojen rakentaminen. Enintään kymmenen prosenttia rakennusoikeudesta voidaan käyttää niihin. Lähipalvelut ovat monesti liiketoimintaa. Esimerkiksi parturi-kampaamo, hieronta, lähikauppa, jne. 3. Elina Teivaisen mielipide Haluaisin kertoa mielipiteeni Mäntyläntie 4-6:n asemakaavamuutoksesta. Mielestäni suunniteltu rakennus rikkoisi koko Mäntyläntien alkupään kattavan johdonmukaisen kaavan, jossa talojen taakse jää ehjät piha-alueet, jos se ulottuisi nykyisten Mäntyläntie 4:n talojen takapihalle. Jotta suunniteltu rakennus sulautuisi paremmin ympäristöön, se saisi mielestäni olla enintään yhtä korkea kuin vastapäinen viisikerroksinen kerrostalo Honkapolku 3:ssa. Lisäksi Mäntyläntien liikenteen sujuvuuteen tulisi kiinnittää huomiota, jos asukas- ja liikennemäärät lisääntyvät, koska tie on kapea etenkin talvella. Haluaisin myös ehdottaa, että mahdollisen uuden päiväkodin piha-alue rakennettaisiin Mäntyläntie 4:n takapihan sijasta metsän laidassa sijaitsevaan entiseen Pajamäen leikkipaikkaan, joka on nyt tyhjillään, kun uusi leikkipuisto tulee eri paikkaan. Vastine: Kaupungin tavoitteena on tiivistää yhdyskuntarakennetta varsinkin keskustassa ja keskustan lähialueilla. Tavoite aiheuttaa pakostakin alueiden nykyisten kerroskorkeuksien kasvamista. Jos kerroskorkeuksia ei kasvatettaisi, niin rakennusten ala veisi suuren osan tonttien piha-alueista. Tiivistäminen tehostaa nykyisten palveluiden ja kunnallistekniikan käyttöä. Työmatkat lyhentyvät ja ihmisille jää enemmän aikaa muuhun kuin kulkemiseen. Viihtyisät hoidetut puistoalueet ovat paremmin useamman ihmisen saavutettavissa. Mäntyläntien varteen rakennetaan pysäköintitaskut, jolloin ajotilan leveys laajentuu. Mäntyläntien vuoropysäköinti suunnittelualueen korttelin kohdalta lopetetaan. KKES on luopunut ajatuksesta rakentaa tilat päiväkodille ja vanhusten ryhmäkodille. Uusi rakentaminen tähtää asuinkerrostalorakentamiseen. Kerrostaloihin voisi tosin sijoittaa vähäisesti lähipalvelu-, työ- ja kokoontumistilaa. Varsinaiselle päiväkodin leikkipaikalle ei ole enää tarvetta. Suunnittelualueelle kuitenkin on osoitettu neljä eri kohtaa, joihin on rakennettava leikki- ja oleskelualue asukkaita varten. 4. Kirsi Rantasen ja Tapani Telkin mielipide Viitaten esittelyyn joka koski asemakaavamuutosta Joensuun kaupungin Penttilän (16) kaupunginosan korttelin 1641 tontteja. Me alle merkityt vastustamme kyseistä asemakaavamuutosta. Perusteluina esitämme seuraavaa: 1. Suunniteltu rakennus on liian iso/korkeussuhteiltaan epämääräinen. 2. Miten järjestetään nykyisten asukkaiden autojen paikoitus- ja liikennejärjestelyt LIITE 3 5/7 Mäntyläntiellä? mm. Parannusehdotuksena esitämme jo tilaisuudessa esille tullutta muutosehdotusta: Rakennussovelluttava nykyiseen rakennuskantaan eli malampi. Tarkasteltava vaihtoehtoisesti L-muotoisena rakennettavaksi eli Honkapolku/Mäntyläntie. Kyllä muutaman hongan voi kaataa Penttilän metsästä. Jää vielä metsäaluetta. Vastine: Suunnittelu on edistynyt ja tarkentunut sitten vireilletulovaiheen. Uusi rakentamien on hajautettu asemakaavaluonnoksessa koko suunnittelualueelle. Lisärakennusoikeutta ei aiota rakentaa pelkästään suunnittelualueen eteläpäähän, eikä vain yhteen rakennukseen. Rakennusten kerroskorkeus on myös matalampi kuin alkujaan esitetyssä versiossa. L-muotoinen rakentaminen Honkapolun ja Mäntyläntien suuntaisesti tekisi pimeän sisäpihan aamun ja päivän aikaan. Pihan puistonpuoleinen reuna jouduttaisiin rakentamaan tukimuurilla, jota ei pidetty hyvänä ratkaisuna. Sisäpiha saatettaisiin joutua osoittamaan kokonaan pysäköintialueeksi. Pajamäen puistoa ei asemakaavamuutoksella muuteta korttelialueeksi. Pajamäen puiston kokonaisuus on Penttilänrannan asemakaavalla vasta suunniteltu. Yhden suuren vuokrakerrostalon rakentamisessa on ongelmansa. Uusia vuokra-asuntoja tulisi useita kymmeniä kerralla markkinoille. Kaikille pitäisi kuitenkin löytyä melkein heti vuokralaiset, jotta rakentamisen rahoittajille päästään maksamaan takaisin. Sen vuoksi rahoituksen löytyminen on vaikeampaa. Lisärakentaminen kannattaa tehdä asemakaavaluonnoksen mukaisesti neljänä eri kerrostalona vaiheittain. 5. Anna Toikkasen ja Leena Korhosen mielipide Vastustamme ehdotettua asemakaavamuutosta Joensuun Penttilän (16) kaupunginosan korttelin 1641 tonteille 2 ja 4. Netissä esitellyn asemakaavamuutoksen suunnitelmatekstissä sanotaan että tonteille 2 ja 4 suunnitellaan 6-7 kerroksista rakennusta. Jos kaavamuutos toteutuisi ehdotuksen mukaisena, viereisiä rakennuksia huomattavasti korkeampi uudisrakennus veisi suuren osan Mäntyläntie 4:" C- ja D-talojen pihasta ja varjostaisi näitä rakennuksia ja erityisesti niiden 1. ja 2. kerrosten asuntoja. Monet Mäntyläntie 4:" C - ja D-talojen asunnot jäisivät uudisrakennukseen varjoon ja olisivat suuren osan vuotta ilman auringonvaloa. Uudisrakennus heikentäisi huomattavasti naapurirakennusten asukkaiden asuinviihtyvyyttä. Rakennuksen valtavaa kokoa ei suunnitelmassa ole millään tavalla perusteltu. Uudisrakennuksen lähellä olevat rakennukset ovat nelikerroksisia, joiden alin kerros on osittain maan alla. Uudisrakennus olisi pahimmillaan kaksi kertaa näiden korkuinen. Eikö uutta rakennusta pitäisi sovittaa jo olemassa olevien rakennusten mukaiseksi? Penttilä on luonteeltaan rauhallinen, kylämäinen kaupunginosa mataline kerrostaloineen. Tämän suhteettoman suuren uudisrakennuksen myötä ainakin Mäntyläntien viihtyisä kylämäisyys olisi mennyttä. Joensuussa on usein ongelmana se, ettei vanhaa rakennuskantaa arvosteta. Tämä rakennushanke tuntuu ikävällä tavalla jatkavan tätä kyseen alaista perinnettä. Tontin asuinpinta-ala halutaan maksimoida piittaamatta alueella jo olevien rakennusten luonteesta tai asukkaiden hyvinvoinnista. LIITE 3 6/7 Uudisrakennus näyttäisi tulevan Mäntyläntie 4:n nykyisen ison parkkipaikan ja jätekatoksen päälle. Kaavamuutoksen esittelytilaisuudessa esitellyt parkkipaikkaratkaisut vaikuttavat tontin asuntojen lukumäärään nähden täysin riittämättömiltä. Täytyy huomioida että uuteen rakennukseen on suunnitteilla lähes yhtä paljon asuntoja kuin nyt Mäntyläntie 4:ssä olevissa neljässä rakennuksessa yhteensä. Suunnitelmassa ei myöskään missään näy uudisrakennukseen muu piha-alueen tarve. Parkkipaikan lisäksi pihalle tarvitaan jätekatos ja mahdollinen muu huoltorakennus sekä päiväkodin leikkialue. Suunnitellun päiväkodin koko vaikuttaa olennaisesti sen tarvitsemaan leikkialueen kokoon. Lisäksi vanhusten ryhmäkoti , jota on suunniteltu rakennukseen, vaikuttanee myös piha-alueiden suunnitteluun . Ryhmäkodinkaan vaikutuksia rakennusten yhteisiin piha-alueisiin ei ole millään tavoin esitelty suunnitelmassa. Sekä päiväkoti että vanhusten ryhmäkoti tarvitsevat myös melko suuren alueen päivittäistä huoltoliikennettä varten. Suunnitelmassa ei ole kerrottu miten rakennuksen huolto- ja asiointiliikenne on suunniteltu järjestettäväksi. Mäntyläntie on kapea katu, joka jo nykyisellään on usein yksikaistainen ja lähes tukossa kadunvarteen pysäköityjen autojen takia. Uudisrakennus riittämättömine pysäköintialueineen ja olemattomasti suunniteltuine huoltoreitteineen voisi tukkia kadun täysin. Jatkossa uhkana voisi olla kaavamuutoshakemus, jossa ehdotetaan kadun leventämistä. Sen seurauksena loputkin kadun varrella olevista puista jouduttaisiin kaatamaan ja kadusta tulisi eräänlainen betonikuilu, josta kaikki vihreä olisi karsittu pois. Suunnitelma on tässä muodossaan harhaanjohtavasti ja puutteellisesti esitelty, eikä rakennusoikeuden ja kerrosluvun korotustarvetta ei ole mitenkään perusteltu. Rakennuksen kokoa ei ole millään tavalla yritetty sovittaa jo olemassa olevaan rakennuskantaan ja suunnitelman mukaan toteutuessaan rakennus huonontaisi merkittävästi tontilla jo olevien asukkaiden asuinoloja sekä vaikeuttaisi Mäntyläntien liikennettä. Vaadimme asemakaavamuutoksessa esitetyn korttelin 1641 rakennusoikeuden ja kerrosluvun korotuksen hylkäämistä edellä mainittuihin perusteluihin vedoten. Vastine: Asemakaavaluonnos eroaa huomattavasti vireilletulovaiheessa esitetystä vaihtoehdosta. Vireilletulovaiheessa esitetty vaihtoehto oli asemakaavamuutoshakemuksen ohessa toimitettu esimerkki siitä, miten tonteille voisi rakentaa. Luonnosvaiheessa lisärakentamisen ratkaisua on kehitetty eteenpäin. Rakennusten korkeudet ovat laskeneet pääosin viiteen kerrokseen. Mäntyläntien varressa on yksi kuusikerroksinen rakennusala. Kaavaselostuksen liitteenä on varjotarkastelu, joka on tehty asemakaavaluonnoksen pohjalta. Kesäaikaan kaikki asunnot saavat suoraa auringonvaloa aamulla, päivällä tai illalla. Talvella synkkään vuodenaikaan, jolloin aurinko paistaa matalalta, varjostusta syntyy enemmän. Talviaikaan on melko pilvistä ja aurinko paistaa harvoin. Tämä on otettava huomioon, kun pohditaan nykyistä auringonvalon määrää ja tulevaa. Nykyisellään Pajamäen puiston ja sisäpihojen puut varjostavat asuntoja melko lailla kesät ja talvet. Suunnittelualue sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa ja osayleiskaavassa alue on merkitty kaupunkimaisen rakentamisen alueeksi. Osayleiskaava ja asemakaavaluonnos ovat LIITE 3 7/7 kaupungin tavoitteen mukaisia. Kaupunki pyrkii tiivistämään yhdyskuntarakennetta. Näin olevat palvelut ja kunnallistekniikka saadaan tehokkaasti hyödynnettyä. Mäntyläntie ei ole kylämainen alue. Pysäköintipaikkoja asemakaavassa tullaan vaatimaan saman verran kuin Penttilänrannan asemakaavoissa. Vaatimukset ovat nykyisen linjauksen mukaiset. Keskustan läheisen sijainnin vuoksi auton omistaminen ei ole välttämätöntä. Jokaista asuntoa kohden ei tulla vaatimaan autopaikkaa. Kauempana keskustasta sijaitsevissa kerrostaloissa autopaikkavaatimukset ovat kovempia. Autopaikka saatetaan asemakaavoissa vaatia jopa jokaista asuntoa kohden. Päiväkotia ja vanhusten ryhmäkotia suunnittelualueelle ei tule. Suunnitelmat ovat tarkentuneet sitten vireilletulovaiheen. Nyt tarkoituksena on rakentaa ainoastaan asuinkerrostaloja, joihin voisi sijoittaa vähäisesti lähipalveluja, esimerkiksi kampaamon, hierontaa, kioskeja, jne. Mäntyläntien varteen rakennetaan pysäköintitaskuja. Vuoropysäköinti kielletään suunnittelualueen korttelin kohdalta. Mäntyläntien katualuetta ei tarvitse leventää pysäköintitaskujen vuoksi. Pysäköintitaskujen välisille osuuksille mahtuu istutuksia. 6. Kimmo Puustisen mielipide Suunnitellun kokoinen rakennus ei sopisi millään tavalla ympäröivään rakennuskantaan. Honkapolun toisella puolella olevaa rakennusta lukuun ottamatta välittömässä läheisyydessä on vain 3krs. taloja, joten 6-7 krs. rakennus olisi niihin verrattuna suhteettoman korkea. Toisekseen, mikäli rakennus toteutuisi havainnekuvan kokoisena, se olisi myös pohjapinta-alaltaan aivan toista luokkaa kuin mikään ympäröivä rakennus. Talo sulkisi Mäntyläntien ja Honkapolun risteyksestä länteen päin aukeavan metsämaiseman täysin ja tekisi paikasta huomattavasti ahtaamman oloisen. Baarin/Siwan rakennus voi hyvinkin olla tullut tiensä päähän (niin mielelläni kuin näki sinkin 'baarin puolen' jäävän paikalleen, Siwan voisi hyvin purkaakin) mutta sen tilalle ei mielestäni pitäisi rakentaa mitään noin massiivista. Vastine: Kuusi-seitsemän kerroksinen rakentaminen soveltuisi alueelle hyvin, kunhan se suunnitellaan tasokkaasti. Suunnittelualue on lähellä Joensuun keskustaa tiiviin kaupunkimaisen rakentamisen alueella. Kaupungin tavoitteena on tiivistää yhdyskuntarakentamista ja suunnitellun kokoluokan rakentaminen on tavoitteen mukainen. Alueen tehokkuus olisi kaavamuutoksen jälkeen yhtä suuri kuin Penttilänrannan tehokkaimpien Pielisjoen rannassa olevien kortteleiden. Asemakaavaluonnoksessa esitetään kehittyneempi versio tiiviistä rakentamisesta. Lisärakentamisen määrä olisi yhtä suuri kuin vireilletulovaiheessa esitetyssä hyvin alustavassa suunnitelmassa. Erona on se, että rakentaminen on hajautettu koko suunnittelualueelle. Tällöin lisärakentaminen ei vaikuta niin massiiviselta. Korkein rakennus olisi kuusikerroksinen. LIITE 4 1/3 Varjotarkastelu, Mäntyläntie 4-6 Vaihtoehto 1a, kesäkuu klo 9.00 Vaihtoehto 1a, maaliskuu klo 9.00 Vaihtoehto 1a, kesäkuu klo 13.00 Vaihtoehto 1a, maaliskuu klo 13.00 Vaihtoehto 1a, kesäkuu klo 17.00 Vaihtoehto 1a, maaliskuu klo 17.00 LIITE 4 2/3 Vaihtoehto 2, kesäkuu klo 9.00 Vaihtoehto 2, maaliskuu klo 9.00 Vaihtoehto 2, kesäkuu klo 13.00 Vaihtoehto 2, maaliskuu klo 13.00 Vaihtoehto 2, kesäkuu klo 17.00 Vaihtoehto 2, maaliskuu klo 17.00 LIITE 4 3/3 Vaihtoehto 3, kesäkuu klo 9.00 Vaihtoehto 3, maaliskuu klo 9.00 Vaihtoehto 3, kesäkuu klo 13.00 Vaihtoehto 3, maaliskuu klo 13.00 Vaihtoehto 3, kesäkuu klo 17.00 Vaihtoehto 3, maaliskuu klo 17.00 LIITE 5 1/5 Havainnekuvat, Mäntyläntie 4-6 Havainnekuvat yläviistosta Vaihtoehto 1 Lisärakennusoikeus on hajotettu pitkin tonttia. Rakennusten massojen vaikutus on tässä vaihtoedossa kevein, koska rakennukset ovat pienempirunkoisia kuin muissa vaihtoehdoissa. Nykyisen Aarnela-talojen pysäköintipaikan kohdalla on kuusikerroksinen talo. Vaihtoehto yksi mahdollistaa myös neljäkerroksisen leveämpirunkoisen kerrostalon rakentamisen kuusikerroksisen pistetalon tilalle. LIITE 5 2/5 Vaihtoehto 2 Koko lisärakennusoikeus on sijoitettu tontin eteläpäähän. Keskittynyt rakennusmassa luo raskaan vaikutelman. Eteläpäässä tonttia on kuusikerroksinen rakennus ykkösvaihtoehdon viisikerroksisen sijaan. Aarnela-talojen C- ja D-talon sisäpihalle tulisi viisikerroksinen leveärunkoinen talo kapearunkoisen pistetalon sijaan. Vaihtoehto 3 Koko lisärakennusoikeus on sijoitettu tontin eteläpäähän. C- ja D-talojen sisäpihat rakennettaisiin täyteen. Varjostusvaikutus olisi voimakkain tässä vaihtoehdossa. LIITE 5 3/5 Havainnekuvat katunäkymästä Vaihtoehto 1, katukuva pohjoiseen päin Mäntyläntietä Kuusikerroksinen pistetalo ja hieman viisikerroksista taloa näkyy kuvassa. Vaihtoehto yksi mahdollistaa myös nelikerroksisen kerrostalon rakentamisen kuusikerroksisen pistetalon sijaan. Nelikerroksisen talon runko on leveämpi kuin kuusikerroksisen pistetalon. Nelikerroksinen talo näkyy kuvassa ja hieman viisikerroksista. LIITE 5 4/5 Vaihtoehto 2, katukuva pohjoiseen päin Mäntyläntietä Kuusi- ja viisikerroksinen talo näkyy kuvassa. Vaihtoehto 3, katukuva pohjoiseen päin Mäntyläntietä Viisikerroksiset talot näkyvät katukuvassa. LIITE 5 5/5 Vaihtoehto 1-3, katukuva etelään päin Mäntyläntietä Katukuvassa ei tapahdu merkittäviä muutoksia yhdessäkään vaihtoehdossa, kun maisemaa tarkastellaan Aarnela-talojen kohdalta kohti etelää. Vaihtoehto 1a, katukuva Honkapolun ja Peltolankadun risteyksestä kohti Mäntyläntietä. Tästä suunnasta katsottuna eri vaihtoehtojen vaikutukset maisemaan ovat melko samanlaisia. Viisi- tai kuusikerroksiset talot näkyvät Honkapolun ja Peltolankadun risteykseen. LIITE 6 1/9 MÄNTYLÄNTIE 4-6 Asemakaava Kaavoitusohjelman työ nro 1664 LUONNOSVAIHEEN LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ VASTINEET Lausunnot 1. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kaavaluonnos noudattaa osayleiskaavan tavoitteita. ELY –keskuksella ei ole huomautettavaa. 2. Fortum Power and Heat Fortum Power and Heat Oy:llä ei ole huomauttamista Mäntyläntie 4-6 asemakaavamuutoksesta. Korttelissa olevat nykyiset rakennukset lämmitetään kaukolämmöllä. Lähin kaukolämpölinja kulkee Mäntyläntiessä. Korttelin rakennusoikeus kasvaa 12200 k-m2:een, mikä vastaa n. 500 kW kaukolämpötehoa. Tulemme tarjoamaan kaukolämpöä lämmitysmuodoksi myös uusille kortteliin rakennettaville rakennuksille. 3. Caruna Espoo Oy Ei huomautettavaa asemakaavamuutoksesta. 4. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastustieohjeen mukaan yli kolme kerroksisissa rakennuksissa on oltava merkitty pelastustie, joka johtaa kaikkien varateiden läheisyyteen ja mahdollistaa ihmisten pelastamisen ikkunasta tai parvekkeelta nostolava-autolla. Jos pelastustiejärjestelyjä ei voi edellä mainitulla tavalla järjestää, turvallisen poistumisen suunnittelu itse rakennuksessa korostuu. Asiassa tulisi olla yhteydessä riittävän ajoissa pelastusviranomaiseen. Vastine: Pelastustiejärjestelyt varmistetaan rakennuslupaharkinnan yhteydessä. Joensuun kaupunki / Kaupunkirakenneyksikkö Muuntamontie 5, 80100 Joensuu LIITE 6 2/9 5. Joensuun Vesi Koska muutosalueen rakennusoikeus huomattavasti lisääntyy, tulee alueen vesi- ja viemäriverkoston kapasiteetin riittävyys tarkastaa. Erityisesti alueen hulevesiverkoston kapasiteetti on rajallinen. Muutoin Joensuun Vedellä ei ole huomautettavaa kaavahankkeen luonnosvaiheen aineistoon. Vastine: Mäntyläntien katualueesta tehtiin katualueen yleissuunnitelma Joensuun Veden lausunnon ja asukkaiden palautteen johdosta. Yleissuunnitelmassa tarkastettiin vesi- ja viemäriverkoston kapasiteetti. Mäntyläntien nykyiset hulevesiputket joudutaan korvaamaan uusilla suuremmilla putkilla. 6. Museovirasto Museoviraston kannalta täydennysrakentamisen keskeinen periaate on lähteä alueen historiallisista ehdoista käsin ja alueen omaa sisäistä logiikkaa hyväksikäyttäen tutkimaan kohteen tarjoamia mahdollisuuksia. Jotta täydennysrakentamisen kaavoituksellisiin haasteisiin voitaisiin täysipainoisemmin vastata, tulisi kaavaaineistossa tarkastella perusteellisemmin kaava-alueella ja sen ympäristössä olemassa olevaa rakennuskantaa sekä tämän rakennuskannan historiallista toteutumista korttelin ja alueen kaavoitushistorian kannalta. Museoviraston näkökulmasta Mäntyläntien asemakaavahanke kaipaisi tämän kaltaista kehittelyä, ja tämä samalla myös tarkentaisi hankkeen vaikutusten arviointia. Vastine: Täydennysrakentamisessa uusia rakennuksia osoitetaan tonteilla paikoille, joihin ne järkevästi mahtuvat ja jäsentyvät hyvin kaupunkikuvaan. Kaavoitushistorian tai alueen rakennuskannan tarkempi tarkastelu ei tuo lisäarvoa kaavatyöhön. Jokaisena eri aikakautena rakennetaan sen hetkisen muodin mukaisia rakennuksia, jotka erottuvat muusta rakennuskannasta omanlaisinaan. Kaavan vaikutukset on arvioitu riittävällä tasolla. 7. Tontit ja maa-alueet Asemakaavaan muutos johtaa tehokkaaseen maankäyttöön ja tarjoaa Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiölle varsin pitkäksi aikaa mahdollisuuden uusien vuokraasuntojen rakennuttamiseen. Asemakaavanmuutos edellyttää maankäyttösopimuksen laatimista ennen asemakaavan hyväksymistä. Tontit ja maa-alueet yksiköllä ei ole huomauttamista kaavaluonnoksesta. Joensuun kaupunki / Kaupunkirakenneyksikkö Muuntamontie 5, 80100 Joensuu LIITE 6 3/9 Vastine: Kaupungin ja maanomistajien välinen maankäyttösopimus on laadittava. Ilman sopimusta kaavaa ei viedä kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Pyydettyä lausuntoa eivät jättäneet: Puhas Oy, Elisa Oyj, Joensuun seudun luonnonystävät ry, Itä-Suomen poliisilaitos ja TeliaSonera Oy. Mielipiteet Mielipiteet käsittelivät samoja asioita. Mielipiteisiin laadittiin yhteinen vastine, joka on alimmaisena mielipiteiden jälkeen. 1. Sirkku Mikkonen Mäntyläntien liikenne on todellinen pullonkaula, varsinkin talvella. Siihen olisi hyvä saada levennystä tai pysäköintiin taskuja tms. Mäntyläntie toivottavasti saa myös osansa taiteesta ja esteettisyydestä, kuten rantakin. Esimerkiksi valotaideteos ja värikkäät istutukset voisivat olla kiinnostava lähtökohta tähän. Toinen parannusehdotus Mäntyläntie 16:n ja taloyhtiömme kohdalla on jalkakäytävä. Se on ainoa jalkakäytävän pätkä koko Mäntyläntiellä, joka on edelleen päällystämättä. Olisiko mahdollista saada jalkakäytävälle asvaltti silloin, kun muutakin Mäntyläntietä peruskorjataan? Mäntyläntien ja Lehtolankadun liittymä "sortuu" aina keväisin ja niin näyttää tapahtuvan nytkin. Siihen olisi varmasti saatavilla hieman täytettä, jotta se pysyisi ajettavassa kunnossa. 2. Osmo Suvanto Mäntyläntie pikaisesti kuntoon, ennen yhtään purku- ja rakennustyötä. Jo nyt kadun vuoropysäköintiä rasittaa PKKY AMK:n pysäköinnit, vieraspysäköinnit Penttilänrannan arvotaloihin ja niitä rakentavien rakentajien pysäköinti. Ja toki normaali jo nyt vuokralla olevien asukkaiden väliaikainen- ja heidän vieraiden pysäköinti. Esim. Mäntylänt. 2 kohdalla seisoo jokainen arkipäivä talohuollon työntekijöiden omia autoja 3-4 kpl. Talohuollon-toimisto on kyseessä olevassa osoitteessa. Haastetta lisää: Pysäköintitaskut eivät tuo yhtään uutta parkkipaikkaa kadulle. Taskujen kohdalla olevat ajoneuvot ovat vain sijansa sivummalla! No kun katu levenee, nopeudet nousevat. Ja kun hidasteita ei ole, moni käyttää katua viereisen Peltolankadun hidasteiden Vuoksi. Joensuun kaupunki / Kaupunkirakenneyksikkö Muuntamontie 5, 80100 Joensuu LIITE 6 4/9 Tuo ilmeisesti lakisääteinen uusien talojen autopaikkanormi autopaikka 85 kerrosneliötä kohden on nykyajan vuokratalossa täysin riittämätön. Maalaisjärjellä se tarkoittaa 2 autopaikkaa viittä yksiötä kohden. Esimerkkinä Mäntyläntie 2:n "kimppakolmiot" joissa on kolme asukasta/3 ajoneuvoa. Ja turha tässä kaupunginosassa on toivoa pyöräilyn lisääntymistä. Talvihoitoa kevyen liikenteen väylillä ei ole tai soppari on "kuka jättää halvimmalla hoitamatta". Kun purkutyöt alkavat, täytyy myös tuleville purkajille ja myöhemmin rakentajille osoitta pysäköintipaikat. Samoin purku- ja rakennustöiden töiden raskaalle liikenteelle on tehtävä haitaton kulku työmaalle, huomioiden öinenkin melu koneiden siirroista, savipöly- tärinä-yms. haitat. Näistä meillä nykyisillä asukkailla on jo tarpeeksi kokemusta Suomen suurimmasta maanvaihdosta tehtaan pohjalla. Pilaantuneet maat toki ajettiin sovitusti sataman kautta, mutta sitten täytemaat ja kaikki rakentaminen tuosta ikkunan alta, viimeksi pe 13.3. Kaksi betonielementtirekkaa ja yksi kalusterekka edestakaisin. Eipä purnata enempää, vaan tehdään ehdotuksia: -Kuorma-autoille ajokielto Kadun alkupäähän ? -Kunnon hidastemutkat, joista rekat eivät taivu ? -Läpiajokielto tai katu kokonaan kiinni alkupäästä ? -Kunnon asukas-, palveluntuottaja-, huolto-, jakelu-, vieras- yms. parkit maan sisään!? Paikkahan sen verran penkassa, ettei pohja- tai jokivedestä taida olla ongelmaa. -Entä puistomainen pihakatu? 3. Tapani Telkki ja ynnä muut Mäntyläntie 4:n asukkaat Mäntyläntie 4:n lisärakennuksista. asukkaat pitivät pienen palaverin tontille suunnitelluista Yleinen mielipide oli kielteinen seuraavista syistä: Aarnela-taloista häviää ns. pihapiiri. Taloissa asuu nykyisin useita lapsiperheitä, jotka tarvitsevat pihatilaa vapaa-ajan viettoon. Koko Mäntyläntie on jo liian ahdas liikenteelle, saati sitten lisäliikenteelle. Metsässä asuva lintukanta, esim. tikat, rastaat, oravat kärsivät jo kasvaneista liikennemääristä. Mistä löytyy parkkipaikat Aarnela-talojen asukkaille, kun suunnitellun kaavamuutoksen mukaan talon iso parkkialue jäisi talon alle? Uuden rakentamisen myötä koko viihtyisä alue " slummiutuisi " liian tiheän rakentamisen vuoksi. 4. Saija Sormunen Kaavaluonnoksessa on suunniteltu olemassa olevien, avoimella korttelirakenteella 1970luvun alussa rakennettujen lamellikerrostalojen tonteille lisärakentamista. Joensuun kaupunki / Kaupunkirakenneyksikkö Muuntamontie 5, 80100 Joensuu LIITE 6 5/9 Kaavaluonnoksessa, joka on vaihtoehto 1:n pohjalta laadittu, olemassa olevien kerrostalojen nykyiset männikköä kasvavat leikki- ja oleskelupihat muutettaisiin autopaikoitusalueiksi. Leikki- ja oleskelualuetta jätettäisiin uuden pistetalon molemmin puolin. Tällä ratkaisulla nykyisten kerrostalojen näkymät (huom. asunnot eivät ole läpitalon asuntoja) vehreään ja rauhalliseen luonnonympäristöön tuhottaisiin, tuotaisiin paikoitusliikenteen melu sisäpihalle sekä poistettaisiin vapaat näkymät kauemmas puistoon. Esitetty kaavaratkaisu tuhoaisi asuinviihtyvyyden kaikilta Aarnela –taloilta. Kaavaratkaisu ei siten noudata: - kaavaselostuksessa esille tuotua Joensuun kaupunkistrategiaa (..tuetaan asukkaiden hyvinvointia, ympäristön tulee olla terveyttä ja hyvinvointia edistävä..) - Maankäyttö- ja rakennuslaissa määriteltyjä asemakaavan sisältövaatimuksia §54. (”Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen”). Uusien kerrostalojen rakentamisessa kerroskorkeusvaatimus on 3 m. Olemassa olevissa Aarnela –taloissa kerroskorkeus on 2,8m. Tämä ero vaikeuttaa esitettyjen uusien pistetalojen sopivuutta Aarnela-talojen läheisyyteen. Esitämme siten, että uusien kerrostalojen suunnittelussa palattaisiin alkuasetelmaan ja uudisrakentaminen sijoitettaisiin korttelialueen etelälaitaan. Korkeudeltaan sekä luonteeltaan (pistetalo) uudet kerrostalot sopisivat paremmin korttelin eteläpuolen Vkerroksien naapurikerrostalon viereen (Honkapolun eteläpuolella), myös Mäntyläntien itäpuolella on siinä kohdin pistetaloja. Aarnela -talojen sisäpiha-alueet tulee säilyttää kaavassa puita kasvavina leikki- ja oleskelualueina. Uudisrakentamista tulee suunnitella sen mukaan, kuinka autopaikoitus voidaan ratkaista siten, ettei koko ympäristö tuhoudu. Kaavaluonnosasiakirjoissa ei ole kerrottu minkälaista autopaikkamitoitusta on käytetty, ote nykyisestä asemakaavasta puuttuu. Tutkituista vaihtoehdoista pidetään vaihtoehtoa 2 perusratkaisultaan kehityskelpoisena. 5. Elina Teivainen Mielestäni Mäntyläntie 4-6:ssa ei pidä pyrkiä samaan rakennusoikeuden määrään kuin uusilla Aittarannan ja Penttilänrannan asuinalueilla, koska uusien talojen koko olisi epäsuhdassa nykyisten talojen kanssa ja nykyiset piha-alueet kutistuisivat murto-osaan nykyisestä piha-alueesta, joka on suojaisa leikkipaikka lapsille. Mielestäni kaavaluonnoksessa esitetty rakennusoikeuden määrä on ylimitoitettu. Pysäköintitaskujen tekeminen Mäntyläntielle on mielestäni hyvä asia, mutta niitä pitäisi mahdollisuuksien mukaan tehdä myös kadunpätkän keskivaiheelle opiskelija-asuntojen kohdalle. Lisäksi tulisi selvittää onko Mäntyläntietä mahdollista muuttaa yksisuuntaiseksi tai katkaista katua jostakin kohdasta. Mäntyläntien pysäköintijärjestelyt tulisi saattaa valmiiksi jo ennen rakennustöiden alkamista, jotta raskas liikenne mahtuisi kulkemaan ongelmitta. Joensuun kaupunki / Kaupunkirakenneyksikkö Muuntamontie 5, 80100 Joensuu LIITE 6 6/9 Pysäköintipaikkojen siirtäminen talojen takapihoille on hyvä asia siinä mielessä, että autopaikat olisivat tällöin lähempänä asukkaita, mikä osaltaan saattaa vähentää kadunvarsipysäköintiä. Pysäköintipaikkojen läheisyys kuitenkin heikentää asumisviihtyvyyttä, koska niistä aiheutuu mm. pakokaasu- ja meluhaittoja. Toivoisin, että suunnitelmassa otetaan huomioon Peltolankadulta lähtevän pyörätien jatkeena toimiva nykyisten talojen parkkipaikan ja pihan läpi kulkeva epävirallinen kulkureitti Pajamäen puiston halki uuteen Pajamäen leikkipuistoon ja Ylisoutajan sillalle. Ylisoutajan sillan valmistuttua tätä reittiä on käyttänyt yhä useampi pyöräilijä ja jalankulkija. Uusien talojen rakentaminen ei edistä kävelyä ja pyöräilyä, koska se tukkisi suositun kulkuväylän Ylisoutajan sillalle, minkä seurauksena kevyt liikenne etsisi lyhimmän mahdollisen kulkuväylän puikkelehtien talojen välistä miten sattuu. Mielestäni paras ratkaisu olisi, että uusia taloja rakennettaisiin vain tontin eteläpäähän ns. Mäntylän Baarin tontille ja nykyisten Aarnela-talojen parkkipaikan päälle, jolloin uusia parkkipaikkoja voitaisiin tehdä nykyisten talojen takapihoille, mutta piha-aluettakin jäisi vielä kohtuullisesti asukkaiden käyttöön. Kerrostalojen rakentaminen nykyisten talojen takapihoille on mielestäni tarpeetonta ja ylimitoitettua. Jos rakennusoikeus halutaan kuitenkin pitää ehdotetulla tasolla, tontin omistajalta tulisi mielestäni edellyttää, että mahdollisten uusien talojen rakentaminen tulee aloittaa tontin eteläpäästä, ettei käy niin, että ensin rakennetaan pistetalot nykyisten talojen sisäpihoille ja sitten huomataan, että ei ole enää tarvetta tai rahaa rakentaa lisää, jolloin tontin eteläpää jää kokonaan tyhjilleen ja pohjoispää on rakennettu täyteen. Tämä edistäisi myös nykyisten talojen asumisviihtyvyyden säilymistä. Vastine mielipiteisiin Mäntyläntien kunnostamiseen liittyen on laadittu katualueen yleissuunnitelma. Yleissuunnittelu käynnistettiin asemakaavamuutoksen vuoksi. Yleissuunnitelmassa huomioidaan Mäntyläntien leventäminen sekä jalankulku ja pyöräily. Ennen varsinaisen rakentamisen aloittamista tehdään vielä yksityiskohtainen katusuunnitelma. Mäntyläntien kunnostaminen pyritään lisäämään kaupungin katujenrakentamisen investointiohjelmaan, jolloin kunnostaminen tehtäisiin 5-10 vuoden päästä tai mahdollisesti jopa aiemmin. Mäntyläntien alkuosan leventäminen sovitetaan yhteen Mäntyläntie 4-6:n täydennysrakentamisen kanssa. Mäntyläntien kunnostamisen yhteydessä korjattaisiin myös Mäntyläntien ja Lehtolankadun ruotiva liittymä sekä jalkakäytävät. Mäntyläntiellä oleva vuoropysäköinti on tarkoitettu juurikin väliaikaista pysäköintiä varten. Tällaista pysäköintiä on mielipiteessä esimerkkinä mainittu koulutuskuntayhtymän opiskelijoiden, rakentajien, asukkaiden ja muiden pysäköinti. Mäntyläntietä aiotaan leventää, koska asukkaat mainitsivat kadun olevan ahdas vuoropysäköinnin vuoksi varsinkin talviaikaan lumipenkkojen vuoksi. On totta, että ajonopeudet kasvavat nopeusrajoituksista huolimatta ajotilan leventyessä. Ajonopeuksiin voidaan kuitenkin vaikuttaa yksityiskohtaisessa katusuunnittelussa erilaisin hidastein, esimerkiksi ajoväylän linjauksen nopeilla muutoksilla, korotuksilla tai Joensuun kaupunki / Kaupunkirakenneyksikkö Muuntamontie 5, 80100 Joensuu LIITE 6 7/9 saarekkeilla. Mäntyläntien yleissuunnitelmassa on jo osoitettu kaksi hidastetta. Honkapolun risteysalue on korotettu ja Mäntyläntie 4-6 kohdalla on ajoradan kavennus suojatien kohdalla. Myös poliisi voi puuttua ajonopeuksiin lisäämällä liikennevalvontaa. Mäntyläntietä ei aiota katkaista, koska autoliikenteeseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi hidasteilla. Puistomainen pihakatu ei olisi käytännöllinen, koska Mäntyläntien katutila ei ole riittävän leveä pihakatua varten. Mäntyläntietä ei ole syytä muuttaa yksisuuntaiseksi nykyisessä katuverkkorakenteessa. Katutila on riittävä kaksisuuntaiselle kadulle. Katua ei ole syytä myöskään katkaista. Umpiperän vuoksi kadulla jouduttaisiin ajamaan edestakaisin. Penttilän rantaan taidetta on sijoitettu prosenttiperiaatteella. Rakennusyhtiöt ovat hankkineet taidetta noin prosentilla rakennushankkeiden kokonaiskustannuksien arvoista. Prosenttiperiaate on kirjattu tontinluovutusehtoihin. Mäntyläntiellä ei ole luovutettavia tontteja, joten taiteelle on hankala saada rahoitusta. Siitä huolimatta taiteen sijoittaminen prosenttiperiaatteella Mäntyläntien katualueelle otetaan esille Penttilän taidehankkeita koordinoivassa työryhmässä. Katujen talvikunnossapitoon emme voi ottaa kantaa kaavoituksen yhteydessä, mutta talvikunnossapidon laadun heikkous on huomattu ja tieto on välitetty kunnossapitourakointia valvoville henkilöille. Autopaikkanormit on mitoitettu Joensuun keskustan läheisyyttä ajatellen. Jokainen asukas ei tarvitse autoa, koska keskustan palvelut ovat lähellä. Tietysti jos jokainen asukas haluaa ehdottomasti omistaa auton, niin silloin he joutuvat etsimään pysäköintipaikan tontin ulkopuolelta. Jos asemakaavoissa vaadittaisiin enemmän autopaikkoja, niin jouduttaisiin rakentamaan väljemmin, jotta autopaikoitukselle olisi enemmän tilaa tonteilla. Asemakaavaehdotuksessa määrätään rakentamaan pysäköintitilaa maan alle ja eteläisimmän uuden kerrostalon pohjakerrokseen. Ilman pysäköintilaitosta asemakaavamuutoksen tavoitteena oleva tehokas rakentaminen ei olisi mahdollista. Pysäköintipaikkoja ei saataisi mahtumaan tontille tarpeeksi Penttilän autopaikkanormin mukaisesti. Autopaikkanormit annetaan asemakaavamääräyksissä. Kaupunki määrittelee tavoitteidensa ja alueellisten olosuhteiden mukaisesti autopaikkojen vähimmäismäärän kullakin alueella. Penttilänrannassa on panostettu ja aiotaan edelleen panostaa hyviin jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiin. Näin pyritään vähentämään yksityisautoilun ja auton omistamisen tarvetta. Myös talviajan kunnossapitoa aiotaan parantaa ensi talvena muuttamalla kunnossapitosopimuksien ehtoja. Rakentamisesta aiheutuva häiriö raskaan liikenteen muodossa on valitettavaa. Penttilänrantaa kuitenkin rakennetaan vielä vuosikymmeniä, joten häiriöitä tulee valitettavasti jatkossakin. Lisäksi Mäntyläntien varren kerrostalot alkavat olla siinä iässä, että niitä todennäköisesti joudutaan remontoimaan lähivuosina. Silloinkin Mäntyläntietä pitkin on päästävä ajamaan kuorma-autoilla ja rekoilla. Joensuun kaupunki / Kaupunkirakenneyksikkö Muuntamontie 5, 80100 Joensuu LIITE 6 8/9 Raskaan liikenteen läpiajo voidaan tarvittaessa kieltää Mäntyläntieltä liikennemerkein tien molemmissa päissä. Autoliikenteen liikennemäärä lisääntyisi asemakaavamuutoksen vuoksi 173 – 231 matkalla vuorokaudessa. Lisäys ei ole merkittävä Mäntyläntien kaltaisella kerrostalojen tonttikadulla. Tonttien läpi ei osoiteta julkisia kulkureittejä vastoin maanomistajan tahtoa. Julkiset reitit lisäävät taloyhtiön huoltokuluja varsinkin talviaikaan. Julkisten kulkureittien rakentaminen ja ylläpitäminen kuuluu kaupungin vastuulle. Ylisoutajan sillalle kulkee jalankulun ja pyöräilyn reitit Pajamäenpuiston läpi ja katuja pitkin. Honkapolun jatkeeksi aiotaan rakentaa parempi reitti nykyisen tilalle. Tätä reittiä pitkin pääsee sujuvasti Ylisoutajan sillalle. Peltolan- ja Penttilänkadun varrella sekä Pielisjoen rannassa kulkee jalankulun ja polkupyöräilyn reitit, joita pitkin pääsee Ylisoutajan sillalle. Mäntyläntien varrella on jalkakäytävä ja tulevaisuudessa jalankulun ja pyöräilyn väylä. Autojen pysäköintipaikkoja on asemakaavaehdotuksessa osoitettu sekä maan alle että päälle. Asemakaavaehdotuksessa määrätään pysäköintitilaa rakennettavaksi kaavaan merkittyyn maanalaiseen tilaan. Pysäköintiä on rakennettava myös eteläisimmälle rakennusalalle tulevan kerrostalon ensimmäiseen kerrokseen. Pysäköintiä on osoitettu myös Aarnela-talojen sisäpihoilla sekä Mäntyläntien vieressä tontin puolella. Tontille mahtuu yli 130 pysäköintipaikkaa. Piha-alueelle osoitetut pysäköintipaikat eivät heikennä asumisviihtyisyyttä merkittävästi. Kerrostalojen sisäpihojen paikoitusalueista ei aiheudu sellaista melua, joka häiritsisi asumista jatkuvasti. Monissa uusissa kerrostalokohteissa piha-alueet on järjestetty samaan tapaan ja asunnot on silti koettu viihtyisiksi. Asunnot ovat käyneet kaupaksi. Asukkaiden palautteen johdosta piha-alueiden kokoa kasvatettiin pienentämällä rakennusaloja kaavamuutosalueen eteläpäässä. Piha-alue merkittiin asemakaavaan leikki- ja oleskelualueeksi. Pajamäenpuistoa vasten jätetään jokaisen nykyisen piha-alueen kohdalle leikki- ja oleskelualue. Alueet on merkitty asemakaavaehdotukseen. Vaikka Aarnela-talojen pihat pienentyvät, niin tontille jää silti tilaa leikkiä- ja oleskella. Lisäksi vieressä olevassa Pajamäenpuistossa on reilusti tilaa leikkiä. Puiston keskelle on melko uusi leikkipuisto. Pajamäenpuisto jää näkyviin lisärakentamisesta huolimatta. Näkymä puistoon avautuu asemakaavaehdotuksessa osoitettujen leikki- ja oleskelualueiden ylitse. Sisäpihoille jäävät leikki- ja oleskelualueet voidaan toteuttaa laadukkaasti, jolloin ne ovat viihtyisämpiä kuin Aarnela-talojen nykyiset pihat. Asumisviihtyisyys ei tuhoudu lisärakentamisen vuoksi. Aarnela-talojen asumisviihtyisyyttä voidaan parantaa esimerkiksi peruskorjauksella. Peruskorjaus on Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön päätettävissä. Kaavamuutos on kaupunkistrategian mukainen. Keskusta-alueen kaupunkirakenne kehittyy tasapainoisemmaksi, kun kaupunkirakennetta tiivistetään Pielisjoen itäpuolella. Joensuun kaupunki / Kaupunkirakenneyksikkö Muuntamontie 5, 80100 Joensuu LIITE 6 9/9 Kaupunkirakenteen kannalta asemakaavamuutoksen rakennusoikeuden lisäys ei ole ylimitoitettu. Kaavamuutoksen myötä Mäntyläntien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden asema paranee. Mäntyläntien jalkakäytävä muutetaan jalankulun ja pyöräilyn väyläksi. Kaupunki on panostanut ja tulee edelleen panostamaan jalankulun ja pyöräilyn reitteihin sekä puistoihin. Joensuun kaupunkiympäristö on terveyttä ja hyvinvointia edistävä. Yksittäiset Aarnela-talojen asukkaat voivat kokea elinympäristönsä heikentyvän, mutta se on perusteltua kaavan tarkoitus huomioon ottaen. Tarkoituksena on tiivistää kaupunkirakennetta ja Joensuun kaupunkistrategian mukaisesti. Mäntyläntien alue sijaitsee edullisesti lähellä palveluita ja jo rakennettuja teknisiä verkostoja. Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydennysrakentaminen ei aiheuta mielipiteessä mainittua slummiutumista. Slummiutuminen on sosiaalinen ilmiö. Uudet kerrostalot tulevat olemaan korkeampia kuin nykyiset Aarnela-talot. Kaavamuutoksen mahdollistamista uusista kerrostaloista on tehty varjotarkastelu, joka on liitteenä asemakaavaselostuksessa. Aurinko paistaisi kaavamuutoksesta huolimatta Aarnela-talojen asuntoihin ja piha-alueelle päiväsaikaan. Tiettyinä kellonaikoina varjostusta osuu eri kohtiin piha-aluetta ja rakennuksia. Varjostumista on kaupunkiympäristössä mahdotonta välttää täydellisesti. Tällä hetkellä Aarnela-talojen piha-alueilla kasvaa varjostavia mäntyjä. Asemakaavassa osoitettava lisärakennusoikeus mieluummin hajautetaan koko suunnittelualueelle useampaan kerrostaloon, jolloin kaupunkikuvallinen vaikutus jää kevyemmäksi. Jos kaikki rakennusoikeus sijoitettaisiin tontin eteläpäähän, lopputuloksena olisi suuri yhtenäisempi rakennusmassa. Tällöin rakentaminen vaikuttaisi kaupunkikuvaan voimakkaammin kuin valittu vaihtoehto. Varjostuminen olisi voimakkaampaa, ja Pajamäenpuisto jäisi voimakkaammin taka-allalle Mäntyläntien katukuvassa. Tontin eteläpäähän ei mahtuisi ollenkaan piha-aluetta. Rakennusoikeuden lisäystä ei myöskään olla valmiita laskemaan. Suunniteltu rakennusoikeuden lisäys on mahdollista toteuttaa, kun autojen pysäköintiä sijoitetaan myös maan alle. Asemakaavaselostukseen on lisätty ote voimassa olevasta asemakaavasta. Voimassa oleva asemakaava löytyy myös internetistä Joensuun kaupungin karttapalvelusta. Autopaikkojen mitoitus ja mitoitusperiaatteet on myös lisätty kaavaselostukseen. Kerrostalojen rakentaminen olisi varmaankin mahdollista aloittaa suunnittelualueen eteläpäästä, mutta se ei ole kaavoitusvaiheessa päätettävä asia. Rakentamisen järjestys määritetään tarkemmassa rakennussuunnittelussa asemakaavaprosessin jälkeen. Rakennussuunnittelun aloittamisesta vastaa Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö. Joensuun kaupunki / Kaupunkirakenneyksikkö Muuntamontie 5, 80100 Joensuu
© Copyright 2025