AKAAN SEUDUN KESÄLEHTI 2015

AKAAN SEUDUN KESÄLEHTI 2015
OP Akaa
– Sinun pankkisi
Lainopillista neuvontaa
elämän eri käänteissä.
Helena Häkli, notariaattisihteeri
Mika Pajasmaa, pankkilakimies
Helena
Mika
Kattavat vakuutuspalvelut
henkilö- ja yritysasiakkaille.
Hannu Kinnari, vakuutusasiamies
Tuomas Halonen, myyntipäällikkö yritysvakuutukset
Hannu
Tuomas
Kassapalvelut, valuutanvaihto ja
neuvonta arkipäivisin kello 10-16.30.
Palveluneuvojat: Sirkka Suonpää, Ritva Kuja-Penttilä ja Tarja Aaltonen
Kaikki rahoituspalvelut omasta pankistasi.
Henkilörahoitus
Sirkka
Ritva
Tarja
Yritysrahoitus
Anna-Maija Kurki, rahoitusneuvottelija
Mari Kivinen, rahoitusneuvottelija
Ilkka Paronen, rahoitusneuvottelija
Jere Hakala, pankinjohtaja
Kirsti Uimi, rahoitusneuvottelija
Anna-Maija Mari Ilkka
Jere
Kirsti
Säästämällä teet haaveista totta! Nyt uusi
sijoitustuote OP-Tulevaisuus-sijoitusvakuutus.
Juha Bäck, sijoitusasiantuntija
Marianne Lahti, asiakasneuvoja
Hanna Tiilikainen, sijoitusneuvoja
Virve Niittyaro, palveluneuvoja
Juha
Marianne
Hanna
Virve
Yksi numero – kaikki palvelut
Puh. 010 255 4401
Valtatie 8, 37800 AKAA
akaan.seudun@op.fi
www.op.fi/akaa
Tuomo Smått
toimitusjohtaja
2
Pääkirjoitus 20. toukokuuta 2015
Ylläty Akaasta!
A
rki on työtä, lepoa, harrastuksia, läheisten kanssa
puuhastelua. Toisin sanoen
arki on hyvää tavallista elämää.
Hyvin harvoin arjen askareissamme sittenkään mietimme missä
olemme.
Kotipaikka on itsestäänselvyys.
Ympärilleen tulee harvoin katsottua. Reitit ovat tutut. Maisemaa
ihaillaan vuodenaikojen mukaan,
jos ihaillaan. Kelle maistuvat hiihtoladut, kelle lenkkipolut. Iltalenkki
saatetaan kävellä pitkin katuja sen
paremmin ympäristöön katsomatta.
Sanon suoraan yllättyväni
Akaasta monta kertaa. Täällä on
kiva asua ja toimia. Totta kai pikkukaupungin nurkkakuntaisuus
joskus jurppii, mutta sen ajatuksen
kun karistaa pois, pääsee kiinni
olennaiseen, yllätyksiin Akaasta.
Täkäläiset ihmiset, meikäläiset,
ovat poikkeuksellisen toimeliaita.
Moneen toimeen on tartuttu. Ihmiset ovat vuosia sitoutuneet tekemään työtä, yrittämään, pyörittämään julkista valtaa ja harrastamaan itsensä menestykseksi ja
toisten iloksi.
Akaalainen harvoin puhuu, hän
tekee. Arjessa ei aina tule ajatelleeksi, että kaikki ympärillämme
tapahtuva on jonkun tekemää.
Kiitos!
Mitä ihmettä näiden ihmisten
arkeen kuuluu? On kesähäitä,
kuumaa keikkakesää, oleilua kesämökillä. Joku näyttelee kesäteatterissa Toijalan Satamassa, toinen
kunnostaa venettään merelle.
Kylmäkosken kulttuurikirkko
avautuu jo toista kertaa tiekirkoksi. Ja jälleen kerran on tulossa myös Näkymä ja elokuussa
Vasenkätisten Vestivaali. Kesän
kulttuurianti on poikkeuksellisen
monipuolinen. Niin, ja kyllä täällä
3
heitetään kylmä ja kuuma kivikin
muiden iloksi.
Ja katsotaanpas ympärillemme. Täällä on luonnon rauhaa,
hiljaisuutta, mutta myös ääntä ja
liikennettä.
Olemme monen tien solmukohdassa ja niin lähellä kaikenlaisia
houkutuksia, että omat paikkamme jäävät usein kokematta. Yöpyminen Arajärvellä on mahdollista
kelle vain. Satamasta pääsee vesille joko omalla paatilla tai Hopealinjan aluksella. Uimarannat ovat
keitaitamme, samoin torit sekä
keskustojen kahvipaikat.
Joko hengästyttää? Kuten huomaamme, Akaasta yllättyy. Viihtyminen on oikeastaan vain omasta
tahdosta kiinni.
Tervetuloa mukaan Akaan kesään!
Juha Kosonen
Akaan Seudun päätoimittaja
Kesän juhlat lähestyvät!
Tervetuloa palvelevaan
vaateliikkeeseen!
Tule keskustelemaan eri vaihtoehdoista kanssamme.
Ideasta todeksi valmistaa Lounaspirtin tiimi.
Tällä mainoksella saat
20 % alennuksen
Desigualin tuotteista.
Lomailemme ajalla 6.-17.7.
Myllytie 3, Akaa. Puh. (03) 542 1567
www.lounaspirtti.
[email protected].
Valtatie 12, 37800 AKAA • 0400 545 054
Tervetuloa viihtyisään kahvilaan keskellä
kaupunkia, tarjolla hyvä valikoima suolaisia
ja makeita herkkuja ilman säilöntä- ja
lisäaineita.
Valtatie 5, Akaa
040 587 3826
[email protected]
040 587 3826
Minna
P. 040 587 3719
Meiltä juhlaherkut kesäpöytään!!
• Myös yksityis- ja muistotilaisuudet
henkilökohtaisesti räätälöitynä
• Saatavilla myöskin aamupalaa ja lounasta
sekä leipomotuotteita
• Seniorialennus keittolounaasta -10%
Avoinna:
ma-pe 7.15-17.15
la 8.15-15.00
Avoinna: arkisin klo 6.00-15.00.
Muina aikoina tilauksesta. Tervetuloa!!
Kuvaukset • Kuvat • Kehykset
• Tilaa suolaiset ja makeat
k t hherkut
kt
kevään ja kesän juhliin
• Lahjakortit hierontaan, vyöhyketerapiaan
ja intialaiseen päähierontaan
• Toijalan torilla Kotigastronomi -tuotteita
myynnissä lähes joka keskiviikko ja lauantai
KUVAMESTARI AKAA
TIMON KUVAKAUPPA
Kirkkotori 1, Akaa (03) 542 4997
9-17, 9-13
Allin Apu
www.timonkuva.fi
[email protected]
[email protected]
4
Ajulantie 23, 37800 Akaa
0400 987 966
www.allinapu.fi
Nyt on tosi
kyseessä
Sivut 5–8
5
Susanne on hankkinut hääpukunsa Tallinnasta. Petrin paidassa on mintunvärisiä raitoja. Minttua löytyy myös Kelhin seurantalolt
Susanne ja Petri sanovat
S
usanne Rantanen ja Petri
Suhonen astelevat kesän kynnyksellä Akaan kirkkoon, jossa
kappalainen Riina Saastamoinen
vihkii heidät avioliittoon. Petri on
nähnyt jo monena yönä unta 23.5.
olevasta hääpäivästä. Sulhanen on
vakuuttunut, että päivästä tulee
sekä jännittävä että koskettava.
– Takaan, allekirjoitan ja viivaan
vielä kaupan päälle, että varmasti
tulee kyynel, mutta ei surusta.
– Petri itkee harvoin. Silloin on
tosi kyseessä, Susanne huomauttaa.
Susannen, 26, ja Petrin, 26, mielestä avioliitto on luonteva jatke
kaksi vuotta kestäneelle suhteelle.
Avioliiton myötä Susannesta tulee
Suhonen.
– Me molemmat haluamme lapsia. Silloin haluamme olla yhtenäinen perhe ja perheenä samannimisiä, Susanne ja Petri perustelevat.
Susannelle Petri on tuki ja turva
ja paras ystävä.
– Petri jaksaa ja kannattelee minua, kun minä en jaksa. En selviäisi
ilman Petriä.
Petri puolestaan tuntee saaneensa rinnalle iloisen kumppanin, jonka kanssa on helppo olla arjessa.
Treffit Iittalan Shellillä
Toijalalainen Petri ja Hämeenlinnassa tuolloin asunut Susanne tapasivat toisensa kaksi vuotta sitten
äitienpäivänä hämeenlinnalaisen
ravintolan terassilla.
– Vaikka siitä ei ole kuin kaksi
vuotta, tuntuu se paljon pidemmältä ajalta, Susanne sanoo.
Susanne ihastui ensi näkemältä
Petrin hymyyn, ja Petrin mielestä
Susannen kanssa oli helppo jutella. Treffit sovittiin seuraavalle
keskiviikolle Hämeenlinnan ja Toijalan puoliväliin Iittalan Shellille.
Kesäkuun alkuun mennessä tapailu
oli muuttunut jo seurusteluksi, ja
6
loppukesästä Susanne muutti Petrin
rivitalokaksioon Kirkkokankaalle.
Kihlajaisia vietettiin viime vuoden
toukokuussa.
Sitä ennen Susanne ja Petri olivat
ostaneet rintamamiestalon Pätsiniemestä. Samalla he saivat ison pihan
ja autotallin, jossa Petri voi keskittyä
moottoripyörä- ja autoharrastukseensa.
Autoihin liittyy myös Petrin työ.
Hän myy autojen varaosia KL-Varaosissa Tampereella. Susanne on
koulutukseltaan vaatetuspuolen
artesaani ja kosmetologi, mutta
ei tällä hetkellä tee kummankaan
alan töitä. Läheltä kotia työpaikan
halunnut Susanne työskentelee Toijalan S-marketissa.
Häissä tortillamenu
Susannen ja Petrin hääjuhlaa vietetään Kelhin seurantalolla Sääksmäellä, jonne he saapuvat Akaan
ta, jossa vietetään hääjuhlaa. Susanne ja Petri ovat kutsuneet juhliinsa sata vierasta, jotka ovat ystäviä ja lähimpiä sukulaisia.
tahdon Akaan kirkossa
mäläisen pitopöydän sijaan tarjolla
on tortillamenu.
– Mukavat pirskeet, hyvä ruoka
ja juoma ovat meidän juttumme.
Hääpuku Tallinnasta
Susanne ja Petri juhlistivat seurustelunsa puolivuotispäivää joulukuussa 2013
laivamatkalla Tukholmaan.
kirkosta entisöidyn Cadillacin
kyydissä. Häihin on kutsuttu sata
vierasta, jotka ovat pariskunnan
ystäviä ja lähisukua.
Pariskunta haluaa hääpäivästään
oman näköisensä nuorekkaan juhlan, jossa tärkeintä ei ole etikettien
ja perinteiden noudattaminen. Hä-
7
Häävalmisteluissa pari on pyrkinyt
pitämään kulut kurissa. Susanne on
hankkinut valkoisen prinsessamallisen
olkaimettoman hääpukunsa ja hunnun Tallinnasta. Tuttu maskeeraaja tekee Susannen meikin ja kampauksen.
Petri pukeutuu hääpäivänä harmaaseen pukuun. Paidasta löytyy
mintun väriä, kuten Kelhin seurantalon seiniltäkin.
Häiden ja viikon vapaan jälkeen
Susanne ja Petri palaavat töihin.
Sitä ennen he käyvät vielä rentoutumassa kylpylässä.
– Häämatkan aika tulee varmaan
myöhemmin.
Jatkuu sivulla 8
Petrin polttareissa ajettiin
autoa kahdella pyörällä
S
usanne kertoo saaneensa polttareissaan hyviä elämänohjeita avioliittoon.
– Ei pidä luovuttaa liian helposti. Nykyään erotaan heppoisistakin
syistä eikä jakseta yrittää tarpeeksi.
Se laittoi ajattelemaan. Haluamme,
että kerta riittää, Susanne miettii.
Susanne myi polttaripäivänään
pullaa Toijalan keskustassa. Sen jälkeen seurue siirtyi mökkeilemään
Sappeeseen, jossa juhlat jatkuivat
viinien maistelulla, erilaisilla tehtävillä ja saunomisella.
Kaverit yllättivät Petrin vappuaattona kesken työpäivän hakemalla
hänet saunabussilla Tampereen
vapputorille, jossa polttarisankarin
tehtävänä oli myydä ilmapalloja.
Toijalassa ohjelma jatkui mikroautoilulla Vauhtipuistossa. Huipennuksena Petri pääsi kahdella pyörällä ajavan Mersun kyytiin.
– Siinä sai pitää kiinni ovenkah-
Susanne taaperona.
Petri viisivuotiaana.
vasta, ettei tippunut kuskin päälle,
Petri toteaa.
Myös Petrin polttariseurue matkasi Sappeeseen, jossa parinkym-
menen hengen miesporukka yöpyi
kaksi yötä.
8
Tarja Antola
Saman katon alta monipuoliset
hieronta-, hyvinvointija kauneuspalvelut.
• Klassinen hieronta • Kuumakivihieronta
• Purentalihasten hieronta • Intialaiset hoidot
• Vyöhyketerapia • Vauvahieronta
• Ion detox -elektrolymfa • Personal Trainer palvelut
• Kuntosalivalmennus
• Jalkahoidot • Manikyyrit • Kasvohoidot
• Vartalohoidot • Ripsien ja kulmien värjäykset
• Ripsienpidennykset • Volyymiripset • Meikkaukset
• Lahjakortit • Maahiset -jalkineet
• Tuotteet ihonhoitoon ja hyvinvointiin
KIRKKOTORI 10 , 37800 AKAA
040 554 9416
Parturi-kampaamo
Kauneushoitola
Salon SaNi
Mustanportintie 1, 37800 Akaa 040 575 7404
040-124 7155
040 484 7525
24h ajanvaraus osoitteessa www.kehonkorjaamo.com
Kauppakeskus Milleri, Yrittäjäntie 4, 37910 Akaa
(Tokmannin vieressä)
Aukioloajat: ma-ke 11-19 to-pe 9-17
tai sopimuksen mukaan.
Katse
kuntoon
kesäksi!
on hiusväri, jolla saavutetaan
ainutlaatuisen näyttäviä tuloksia.
• Silmälasit • Piilolinssit
• Aurinkolasit
Optikon ja silmälääkärin palvelut.
H2O Hair
Valtatie 9,
37800 Akaa
p. 020 170 5310
ma-pe 9.30-17,
kesälauantait
suljettu 30.5. alkaen.
Parturi-kampaamo
Pia Hakala ja Marika Kivelä
Puhd. 03 542 1439, Kirkkotori 5, 37800 Akaa
Löydät meidät myös facebookista.
TERVETULOA!
9
Edulliset kesäkorƟt
kuntosalille!
,/Ê B…ˆ…œˆÌ>>Ê>Žœi˜…œˆ`œ˜ÊœÃ>>“ˆÃ>>
ÊÊÊÊÊÊÊÊÊÊÊÊÊÊÊÊ->ˆÀ>>˜…œˆÌœÊ>ʅ՜i˜«ˆÌœ
KUNTOSALI, LIIKUNTAPALVELUT, FYSIOTERAPIA JA HIERONTA
A8CB8?F@KFC8
Vuokraamme kokous- ja saunatiloja
A8CB8GF?A8
*°Êä{xʣȣ£Ê™™Î]Ê-œ˜ÌՏ>˜ÌˆiÊÎ]ÊÎÇnääʎ>>
>Ž>…œˆÌœ>J>Ž>«œ…>°wÊ777°*"°
Keskuskatu 38-40, Viiala, p. 050 577 9791
www.kuntoaskel.net
Hiustenleikkaukset ilman ajanvarausta!
• Tuotemyynti • Lahjakortit
Palvelemme Teitä:
Sari, Päivi, Pirjo ja Jasmi
Parturi-Kampaamo
Kauniina kesään!
SARI VEHMAS
Pätsiniementie 9, Akaa
puh. (03) 542 2069, (0400 788 069)
Ylpöntie 2, 37800 Akaa • 0400 737 147 • www.kauneushoitolalaukkola.fi
Ma-pe 9-17, la 8-13 tai sopimuksen mukaan.
KooKoon Kesä 19.6.-3.8.
Night
Club
Public
House
*õŇîTįĹݒĮ]ĻTŇõààUĹĊòęķęÊŀęę
Torstait 18-02 (04)
:õËÝݒUĹ
Ļ’ĩTĮĮËàà“¤
Pubissa Karaoke 21-02 (04)
Perjantait 18-04
Nightclubissa Bilekaraoke 22-04
Lauantait 18-04
Pubissa Karaoke 22-04
Nightclubissa DJ 23-04
Su-Ke suljettu
Kurisjärventie 11, TOIJALA
WWW.KRUUNAJAKLAAVA.FI
10
Viime joulukuussa
syntynyt Emma kävi
keväällä katsomassa
Joni-isän pelejä Toijalan monitoimihallilla.
Joni Mikkosen
kesä kuluu leikkien
Sivut 11–14
11
A-Volleyn kasvatti palasi le
A
kaa-Volleyn paidassa päättyneellä kaudella pelannut
Joni Mikkonen aikoo lentopallon sijaan keskittyä kesällä Emma-tyttären kanssa leikkimiseen.
Jos joulukuussa 2014 syntynyt
Emma seuraa vanhempiaan, tulee
hänestä joko lentopalloilija tai äitinsä jalanjäljissä hevostyttö. Tänä
keväänä Emma kävi jo katsomassa
isänsä pelejä Toijalan monitoimihallilla.
– Emma viihtyi loppukaudesta
hyvin hallilla, kun ympärillä oli
kovasti menoa.
Seitsemän kautta SM-liigassa
pelannut 28-vuotias Mikkonen ei
enää tavoittele paikkaa liigajoukkueessa, mutta Akaa-Volleyn paidassa
Mikkonen on valmis tekemään parhaansa, että tänä keväänä jo liigakarsintoihin asti edennyt joukkue
nousisi Mestaruusliigaan.
– Jos ei mitään maata mullistavaa
tapahdu, yritän jatkossakin käydä
auttamassa poikia. Mutta minulla
ei ole enää sitä poltetta, joka pitää
olla, jotta jaksaa liigarupeaman.
Mikkosen päätökseen jättää liigakentät vaikuttivat loukkaantumiset,
polvileikkaus ja esikoisen syntymä.
– Alkoi vahvasti tuntua siltä, että
eiköhän lentopallo ammattilaisena
ole nähty.
Viialasta Huittisiin
A-Volleyssä lentopallouransa kuusivuotiaana vuonna 1992 aloittanut viialalaissyntyinen Mikkonen
kasvoi lajiin lentopalloa pelaavien
vanhempiensa ja sukulaistensa jalanjäljissä.
– Alkuun harrastin myös jalkapalloa ja yleisurheilua, mutta talvet
menivät pelkästään lentopallon parissa. Jossain vaiheessa kaikki muu
jäi pois.
Mikkonen siirtyi Lauttakylän Lujaan, kun A-Volleyyn ei syntynyt
194-senttinen Joni Mikkonen
pelasi päättyneellä kaudella
Akaa-Volleyn riveissä yleispelaajana. Kuva: Harri Mattila.
12
entopalloliigasta juurilleen
honkin harjoituksiin tai peleihin
miettien, onko oikean joukkueen
pelikamat mukana.
Lapsuuden haave toteutui
Joni Mikkonen varttui Riitiälässä, jota
hän kiittelee hyväksi paikaksi kasvaa.
Pihalla oli tilaa pelata ja kaverit olivat lähellä.
Mikkosen ikäluokassa joukkuetta.
Lujassa samassa joukkueessa pelasivat myös lentopalloveljekset Mikko
ja Matti Oivanen.
Vanhemmat kuskasivat Jonia ja
tämän serkkua kolme kertaa viikossa 75 kilometrin päähän Huittisiin.
– Rankinta se oli varmaan vanhemmille, joiden töiden jälkeen piti
lähteä ajamaan Huittisiin ja istua
hallissa harjoitusten ajan ja ajaa
sen jälkeen takaisin. Sama toistui
uudelleen seuraavana päivänä,
Mikkonen toteaa.
Lauttakylän Lujan junioreissa
saavutettu SM-menestys kannusti
Mikkosta katsomaan, mihin rahkeet lentopallossa riittävät. Pelaaja muistelee kiivaimpina vuosina
pelanneensa yhtä aikaa kolmessa
seurassa.
– Koko ajan olin menossa jo-
194-senttisen Mikkosen aikuisuran
kohokohtia ovat olleet Valkeakosken Isku-Veikkojen nousu SM-liigaan 2007, Isku-Volleyn SM-pronssi
2010, kausi 2010–2011 Saksan
Bundesliigassa sekä Vammalan Lentopallon Suomen mestaruus 2012.
Yhdeksän kuukautta Saksassa oli
Mikkoselle lapsuuden unelmien
täyttymys.
– Olin haaveillut, että saisin pelata ammatikseni lentopalloa ulkomailla. Se oli kokemuksena hyvä.
Siellä ei tarvinnut miettiä kuin lentopalloa.
Mikkosen mukaan Saksan huippuseurat olivat kotimaan seuroja
kovempia ja häntäpään joukkueet
heikompia. Kokemuksen lisäksi
karttui myös kielitaito. Saksaan
mennessään Mikkonen ei puhunut
sanaakaan saksaa.
– Meillä oli kiinalainen valmentaja, joka ei puhunut lainkaan englantia vaan murtaen saksaa. Aika
nopeasti siinä oppi ainakin lentopalloon liittyvät sanat. Loppukaudesta pystyin jo keskustelemaan
saksaksi.
Saksalaisseura tarjosi kotiinlähtöpäivänä Mikkoselle vielä kahden
vuoden jatkosopimusta. Kun Mikkonen ei ollut heti valmis tekemään
päätöstä, ei seura palannut enää
asiaan.
Sydänvaivojen varjossa
Saksan jälkeen Mikkonen siirtyi
Vammalan Lentopalloon, jossa hän
oli mukana voittamassa saavutuksistaan vielä puuttunutta miesten
Suomen mestaruutta – tosin toisin
kuin Mikkonen oli etukäteen mie-
13
lessään kuvitellut. Ensimmäisen
finaalipelin toisessa erässä Mikkonen joutui pois kentältä sydämen
rytmihäiriön takia. Lääkärin määräyksestä finaalipelit olivat Mikkosen
osalta ohi.
– Se oli alkuun aika kova paikka, mutta ei enää sen jälkeen kun
sai kultamitalin kaulaansa. Kauden
aikana olin ehtinyt tehdä oman
osani.
Rytmihäiriön syyksi diagnosoitiin
viallinen hermorata, jota ei kuitenkaan pystytty paikantamaan.
Sydän ei ole sittemmin vaivannut,
mutta Vammalan-kauden jälkeen
liigaseurat pitivät pelaajan pestaamista riskinä. Lopulta Mikkonen
sai sopimuksen savonlinnalaisen
Saimaa-Volleyn kanssa.
Kaudesta tuli Mikkosen paras.
Hän voitti Mestaruusliigan pistepörssin ja tehotilaston.
– Halusin antaa parastani seuralle, joka uskalsi ottaa riskin. Toisaalta halusin näyttää muille seuroille,
että ne tekivät väärän ratkaisun,
kun eivät palkanneet minua. Kaudesta tuli henkilökohtaisesti ylivoimaisesti paras, ja sain kerrankin
pelata terveenä.
Ylirasitus vei unten maille
Mikkonen lähti toiseen kauteen
savonlinnalaisjoukkueessa suurin
odotuksin, mutta joutui pettymään.
Pelaaja ajautui ylirasitukseen, jonka
takia palautuminen ei sujunut enää
entiseen tapaan. Mikkonen oli niin
väsynyt, ettei jaksanut olla hereillä.
– Aamutreenien jälkeen nukuin
5–6 tuntia, jotta jaksoin lähteä iltatreeneihin. Niiden jälkeen minun
oli mentävä taas vähäksi aikaa nukkumaan, jotta jaksoin edes syödä.
Ylirasituksen jälkeen Mikkosen
polvesta repesi jänne.
Jatkuu sivulla 14
Joni Mikkonen arvelee lentopallon pysyvän tavalla tai toisella aina osana elämää. Jos ei muuta, niin isä opettaa Emmaa pelaamaan.
– Reilut kaksi kuukautta pystyin
ainoastaan kävelemään. Tauon jälkeen pudotuspelit piti pelata revenneen jänteen ja kivun kanssa.
Mikkosen polvi leikattiin vuosi
sitten keväällä. Kesällä hän yritti
vielä neuvotella sopimusta liigaan,
kunnes lopulta päätti jättää liigahaaveet.
Akaa-Volleyn riveihin Mikkonen
liittyi ilman suurempia neuvotteluja. Viialaan palannut pelaaja kävi
polvileikkauksesta toivuttuaan
treenaamassa akaalaisjoukkueen
kanssa.
– Se oli minulle itsestäänselvyys,
että koetan auttaa joukkuetta. Olen
sen seuralle velkaa. Kyse on kuitenkin kasvattajaseurasta, josta olen
saanut alkuopit ja jonka ansiosta
sain ammatinkin moneksi vuodeksi.
Mikkosen mukaan Akaa-Volley
ei ollut päättyneellä kaudella
vielä riittävän kokenut ja kova lu-
nastaakseen liigapaikan. Konkaria ilahduttaa erityisesti nuorten
pelaajien ennakkoluuloton pelaaminen sekä Akaassa virinnyt
lentopallobuumi.
– Ihmiset tulivat kauppareissulla
kyselemään peleistä ja toivottamaan onnea. Oli mukava huomata
kotikylässä sellaista innostusta lentopallojoukkuetta kohtaan.
Tarja Antola
Mikkonen miettii, mitä tekisi isona
J
oni Mikkonen ei tällä hetkellä
ole kiinnostanut valmentamisesta, vaikka sanookin miettivänsä
välillä, olisiko hänellä jotain annettavaa valmentajana.
– Ei varsinkaan, jos muistelee
millainen itse olen ollut nuorempana valmentajaa kohtaan. Hermot
siinä menisi, jos pitäisi valmentaa
minun tapaisia pelaajia, Mikkonen
naurahtaa.
Mikkonen sanoo olleensa nuo-
rena laiska ja kyseenalaistaneensa
varsinkin rankemmat treenit.
– Vasta vanhempana sitä tajusi,
että valmentaja ei pistä tekemään
kovia treenejä sen takia, että näkisi
kuinka loppu pelaaja on, vaan että
joukkue pelaisi ja pelaajat jaksaisivat paremmin.
Koneistajaksi peruskoulun jälkeen
opiskellut Mikkonen miettii parhaillaan, mitä tekisi isona. Tällä hetkellä hän työskentelee muun muassa
14
mainospainatuksia tekevässä Ausfahrt Oy:ssä Lempäälässä.
Mikkosen mukaan apu ja tuki
ovat urheilijalle tarpeen, kun urheilu-ura päättyy.
– Muutos elämässä on iso, kun
siihen asti olet tehnyt sitä, mitä
aina olet halunnut tehdä ja mikä
on ollut haaveesi. Kun se loppuu,
pitääkin keksiä jotain muuta. Se
voi yllättää – ainakin se yllätti
minut.
Veturimuseon kesäkauden avajaiset
31.5.2015 klo 12-16
Kaupunkilaisen kesämuistio 2015
Akaan kaupungintalo: Suljettu 6.7.-2.8. Postia voi jättää
laatikkoon. Kaupungin vaihde, puh. (03) 569 1120 palvelee 1.6.-31.8. ma-pe klo 8-16.
Elinkeinopalvelut: VASKE vastaa elinkeinopalveluista 31.7. saakka.
Akaan kaupunki ottaa elinkeinopalvelut omaksi toiminnaksi 1.8. alkaen.
Kansalaisopisto: Valkeakoski-opiston Akaan palvelupiste, os. Hakanperäntie 2c, suljettu 25.6.-31.7.
Kaupunginvaltuusto, -hallitus ja lautakunnat eivät kokoonnu heinäkuussa.
Kirjastot: Pääkirjasto auki koko kesän ma-to 10-19, pe 10-17. Vilkku
auki 1.-26.6. ja alk. 17.8. ma-to 10-19, pe 10-17, 29.6.-14.8. ma-to
12-19 ja pe 10-17, lehtilukusali aukeaa 10-. Kesälauantait suljettu
30.5.-29.8., paitsi Vilkku auki la 8.8. Kirjastot auki 18.6. 10-15, suljettu
juhannuksena 19.-21.6. Lehtienlukupiste Varmiolan kahvilassa Kylmäkoskella kesällä ma-pe 8-17 ja la 10-15. Juhannuksena suljettu.
Koulutoimi: Koulutoimisto on suljettu 29.6.-31.7. Koulut alkavat 11.8.
Kulttuuritalo Laaksola: Avoinna 1.-18.6. ti-pe klo 10-14, 29.6.-19.7.
joka päivä klo 12-16. Elokuun aukioloajat: www.akaa.fi/kulttuuri
Liikuntatoimen puistojumpat: Kaikille avoimet ja maksuttomat puistojumpat 26.5.-17.7. Jumpat Toijalan urheilukentällä ti klo 11.00,
Viialan urheilukentällä ke klo 10.30 ja Kylmäkosken Aseman koululla
ke klo 11.45.
Luttusten vapaa-aika-alue: Pukuhuoneiden ovet avoinna 2.6.-17.8.
ma-pe 7-21 ja la-su 10-18.
Matonpesupaikat: Kylmäkoskella Kentäntien, Toijalassa Luhtaniityn ja
Viialassa Rantatien sekä Kumpulantien matonpesupaikat avataan 1.6.
mennessä.
Monitoimihalli: 1.5.-31.8. auki ma-pe klo 9-21, la 12-16, su suljettu.
Aattona 19.6 klo 9-14, suljettu 20.6. Poikkeavat aukioloajat:
www.akaa.fi/liikunta
Nuorisotoimisto: Suljettu 6.-31.7. Nuorten toimintakeskuksessa (Myllytie 3) kaikille avoin Vohvelikahvila ma-pe 1.-5.6. ja 8.-12.6. klo 11-17.
Perusturvatoimen hallinto: Haittilantien toimipiste suljettu 6.7.–2.8.
Päivähoito: Päivähoitoyksiköt ovat kiinni 6.-24.7 Päivystävänä päiväkotina päiväkoti Tenava - Toivo. Tiedustelut: [email protected]
Tekninen toimi: Päivystys puh. 040 335 3247. HS-Veden päivystys puh.
(03) 621 3330. Katujen ja katuvalojen vikailmoitukset myös verkossa:
http://vikailmoitukset.akaa.fi/
Terveysasemat: Kylmäkosken ja Viialan terveysasemat ovat suljettuina
29.6.-26.7. Sulku koskee lääkärin vastaanottoa, hammashuoltoa, äitiys- ja aikuisneuvoloita ja fysioterapiaa. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat
potilaat hoidetaan Toijalan ja Urjalan terveysasemilla. Keskitetty ajanvaraus palvelee 8-16, puh. 040 335 2702.
Valkeakosken aluesairaalan terveyskeskuspäivystys: iltaisin klo 16-22
ja viikonloppuisin klo 8-22, puh. (03) 3116 7260. Hammaslääkäripäivystys viikonloppuisin ja arkipyhinä TAYS:n Ensiapu Acutassa.
Rakennusvalvonta: Katselmukset voi tilata puh. 040 335 3251.
Suljettu 20.7.-2.8.
Sosiaalitoimisto: Sosiaalitoimisto suljettu 6.7.-2.8. Lastensuojelun
päivystys järjestetään kiireellisessä tapauksessa, puh. 040 335 3040.
Uimarannat: Avoinna käyttäjille 15.6. alkaen. Sataman kioskia hoitaa
Toijalan VPK 1.6.-31.8. ma-pe klo 12-20 ja la-su klo 12-18 (säävaraus).
Vammaispalvelutoimisto Wiiala-talolla: Suljettu 6.7.-2.8.
Venepaikat: Tiedustelut kaupungintalon neuvonnasta, 040 335 3011.
Veturimuseo: Avoinna 1.6.-31.8. ma-su klo 10-16.
Viialan museo: Suljettu. Museo avataan uusissa tiloissa 2016.
Viialan neuvontapiste: (os. Koivistontie 3) Suljettu 6.7.-2.8.
Vuokra-asunnot: Ovenia Isännöinti Oy:n vastaanotto kaupungintalolla
joka ma klo 12-15. Vastaanotto 6.7.-2.8.2015 Suovuorentie 5-7 kerhohuoneella ma klo 12-15. Viialan Asuntotuotanto Oy:n toimisto suljettu
20.7.-31.7. Asuntosihteerin toimisto suljettu 22.6.-28.7. ja 3.-9.8.
Yhteispalvelukeskus: KELA auki 1.6.-31.8. ma klo 9-12 ja 13-15. Toimeentulotuessa päivystys ti-to 6.7.-2.8. puh. 040 335 3392. Työvoiman
palvelukeskus suljettu 6.7.-2.8.
Ohjelmassa Toijalan pelimannien musisointia ja Juuso
Hyvärisen esitelmä rautateiden historiasta Toijalassa.
Museoveturiseuran puffetti.
Pääsyliput: aikuiset 6€, eläkeläiset ja lapset 3€
Museo avoinna 31.8. saakka joka päivä klo 10-16
os. Ryödintie, Toijala/Akaa
veturimuseo.fi
Tervetuloa!
Hunajaviikot 24.8.-6.9.2015
Makeaa menoa
Suomen Hunajapääkaupungissa!
Hunajahulinat-sadonkorjuumarkkinat la 29.8.
Läheltä lähtee! -lähiruokatapahtuma,
avoimet ovet tiloilla 5.9.
Ja paljon muuta! akaa.fi/hunajaviikot
0400 907 036
[email protected]
LÄMPÖPUMPUT
Minimoi lämmityskulut
– maksimoi mukavuus
Kätevästi Akaasta!
0400 456 837
[email protected]
15
16
Akaan Pavarotti viihtyy
reissumiehen duunissa
T
ähdet, tähdet -ohjelmassa
yleisön suosikkeihin kuulunut Jarkko Ahola haaveilee
pysyvästä paikasta suomalaisten
sydämissä. Aholan mukaan musiikkiala on tuulinen bisnes, jossa
yleisö unohtaa artistin yhtä helposti
kuin tähän rakastuu.
– Vielä muutama vuosi sitten oli
sellaista, että ei tiennyt yhtään mitä
tekee, ja voiko tehdä enää levyä.
Olisi kiva saada paikka artistien
kaanonissa, jonka keikoille tullaan
jatkossakin eikä vaan sen takia, että
naama on ollut telkkarissa.
Välittömästi Aholan Tähdet, tähdet -suosio on näkynyt tykkäyksinä
Facebookissa ja tavallisten ihmisten
yhteydenottoina. Keikkatarjouksia
Ahola on saanut viime aikoina ilman tv-julkisuuttakin.
– Uskon kyllä, että ihmisten tietoisuus ohjelman myötä lisääntyy
ja yleisömäärät keikoilla kasvavat,
mutta toivottavasti ei tarvitse joka
vuosi olla jossain ohjelmassa pistämässä itseään likoon. Harva ehkä
tajuaa, että pelkästään laulaminen on aika kova juttu. Se on yhtä
heittäytymistä, kun menet lavalle
ihmisten eteen.
Ahola on vakuuttunut, että häntä
ei tulla näkemään ainakaan Tanssii
tähtien kanssa -parketilla.
– Se ei olisi mun juttu. Siinä
vaaditaan ihan hitosti osaamista
lajista, josta minulla ei ole mitään
kokemusta.
Ooppera ei houkuttele
Tähdet, tähdet -ohjelman oopperaillassa Aholan esittämä Nessun
Dorma teki vaikutuksen niin yleisöön kuin tuomareihin. Aholan
tapaan Toijalasta lähtöisin oleva
Tähdet, tähdet -tuomari Juhani
Merimaa nimesi Aholan Akaan
Pavarotiksi.
Jarkko Ahola ehtii nykyisin harvoin entisille kotikulmilleen. Silloin hän käy
morjestamassa vanhempiaan Toijalassa.
– Ehkä vähän isot saappaat, mutta kiva että Juhani toi esille Akaata,
kun itsekin on täältä kotoisin, Ahola
tuumaa.
Puccinin Turandot-oopperaan
kuuluva aaria löytyy myös rocktenorin 2012 julkaistulta joululevyltä.
Sen esittäminen ei silti ollut laulajalle helppoa.
– Se on tosi vaikea biisi laulaa,
enkä ollut koskaan laulanut sitä
livenä, joka on ihan eri asia kuin
studiotyö.
Ahola ei suitsutuksesta huolimatta haaveile oopperarooleista.
– Toki tenorilaulajat ovat vähissä
ja varmaan duuneja olisi, jos olisi
laulukoulutusta, nuotinlukutaitoa
ja halua oopperalavoille.
Samasta syystä Ahola kieltäytyi
pari vuotta sitten hänelle tarjotusta
roolista Savonlinnan oopperajuhlilla.
– Kun minua pyydettiin vilkaisemaan partituuria, totesin että
en taida vilkaista, kun se ei sano
minulle mitään. Olen opetellut mu-
17
siikkia korvakuulolta, mutta tuntien
pituista oopperaa ei voi jättää muistin varaan. Tarvitaan lappu, josta
lueskella.
Ahola arvelee kiertävän artistin
työn sopivan hänelle paremmin
kuin sitoutuminen yhteen projektiin ja samaan paikkaan.
– Olen yli kymmenen vuotta tehnyt reissumiehen duunia. Elämäntyyliä on vaikea yhtäkkiä vaihtaa.
Tähdet, tähdet -ohjelmaa tein kymmenen viikkoa, jolloin kävin neljä
kertaa viikossa Helsingissä. Se oli
ihan erilaista, mitä olen tehnyt pitkään aikaan.
Isompiin ympyröihin
Aholan koti on nykysin Tampereella. Sitä ennen hän asui reilut pari
vuotta lapsuudenmaisemissaan
Viialassa, kunnes totesi viihtyvänsä sittenkin paremmin isommassa
kaupungissa.
Jatkuu sivulla 18
– Perheellisen on ehkä mukavampi asua Akaassa, mutta esimerkiksi
liikenneyhteyksien kannalta tämä
on hankalaa seutua. Toijalasta junat
kulkevat kivasti, mutta Viialasta jo
paljon huonommin. Jos illalla käy
oluella, on vaihtoehtoja yksi tai kaksi ja vastassa aina samat naamat.
Pyrähdys Pappilassa
37-vuotias Jarkko Ahola on syntynyt Toijalassa mutta kasvanut
suurimman osan lapsuuttaan ja
nuoruuttaan Viialassa. Koulutie
kulki Keskustan koulusta Viialan
yläasteelle ja lukioon. Ala-asteen
toisella luokalla Jarkko teki pyrähdyksen Pappilan kouluun, kun kolmelapsinen perhe muutti vuodeksi
takaisin Toijalaan.
– Aika nopeasti palasimme Viialaan, kun me lapset halusimme
sinne takaisin. Keskustan kouluun
verrattuna Pappila oli pieni, jossa
oli vanhan kansakoulun tunnelma.
Kun rehtori tuli luokkaan, oppilaat
seisoivat suunnilleen asennossa.
Hauska yksityiskohta oli, että minua
opettanut Liisa Villanen oli opettanut myös isää.
Lukion jälkeen Ahola etsi omaa
polkuaan, piti välivuotta, opiskeli
kauppaopistossa, kävi armeijan ja
teki töitä puhelinmyyjänä.
– En tehnyt yhtään sitä, mitä halusin.
Musiikkiuran käännekohta oli,
kun Ahola lähti opiskelemaan digitaalista ääntä Pirkanmaan ammattikorkeakoulun yksikköön Virroille.
Siellä hän tapasi Arto Järvisen ja
Viljo Rantasen, heviyhtye Teräsbetonin tulevat kitaristit.
Teräsbetonia kesällä
Hevin ohella monenlaista muutakin
musiikkia tehnyt Ahola määrittelee itsensä mieluiten laulajaksi ja
lauluntekijäksi, mutta myöntää
olevansa sydämessään aina hevari.
– Kun haluan kuunnella musiikkia, kaivan monesti esiin vanhat
hevilevyt ja fiilisten sitä meininkiä,
jonka hevistä sai nuorena. Kun tulee ikää ja on kuullut kaikenlaista,
on vaikea löytää enää sitä ”jumalauta mitä tämä on”-fiilistä.
Kesällä Jarkko Ahola keikkailee
Teräsbetonin ja duona viialalaistaustaisen Antti Mäkelän kanssa
sekä vierailee eri orkesterien solistina. Syksyllä Ahola suuntaa My Way
-konserttikiertueelle, jossa kuullaan
sekä ikivihreää viihdemusiikkia että
rokkia.
– Haluan treenata kaikki biisit helvetin hyvin ja ottaa lavan haltuun.
Soittavien äijien lisäksi lavalla pitää
olla silloin muutakin nähtävää. Siinä on vielä paljon suunniteltavaa,
jotta ihmiset tuntevat kokeneensa
spektaakkelin.
Tarja Antola
Kun mieli kaipaa muuta
kuin musiikkia, Jarkko Ahola käy lenkillä, tapaa kavereita ja katsoo elokuvia.
Musikaalimenestys päättyi fiaskoon
J
arkko Ahola nähtiin vuonna
1999 teatterilavalla Viialassa,
kun hän esiintyi nuorisomusikaalissa Kuun ja Auringon lapset.
Tuolloin lyhyttukkaisen nuorukaisen rinnalla toista pääosaa esitti sittemmin teatteri- ja elokuvarooleissa
loistanut Anna-Maija Tuokko.
– Anna-Maijasta tuli oikea näyttelijä ja minusta oikea laulaja. Kuun
ja Auringon lapset oli aika tunteikas
projekti, Jarkko Ahola sanoo.
Viialan nuoret kävivät esittämässä musikaalia myös teatteritapah-
tumassa Turussa. Ahola muistaa,
kuinka ensimmäistä esitystä seurannut suitsutus aiheutti melkoisia
paineita.
– Ennen toista esitystä join yhden
oluen. Kun menin lavalle, unohdin
kaikki vuorosanat. Se oli ihan fiasko.
Sen jälkeen en ole mennyt ilman
muistilappuja laulamaan yhtäkään
biisiä. Se oli niin karmea kokemus.
Jarkko Ahola on tyytyväinen, että
Viialasta löytyi aikuisia, jotka tukivat nuoria musiikkiharrastuksessa.
Hän kiittelee musiikinopettaja Lee-
18
na Nikanderia (ent. Tolonen), joka
antoi soittajapoikien jäädä harjoittelemaan koulun musiikkiluokkaan, sekä
matematiikan opettaja Timo Tarvaista ja kuvaamataidon opettaja Jukka
Saarta kannustuksesta.
– He antoivat levyjä lainaan ja
pyysivät joskus jopa jamittelemaan.
Siitä jäi fiilis, että jos noi ajattelee,
että musta voisi tulla soittaja, ehkä
joku muukin voi ajatella niin. Sehän
on kaikkein tärkeintä, että nuorta
tuetaan siinä, mistä hän on kiinnostunut.
Mittaa Silmäsi Luteiinipitoisuus!
Ti 9.6.2015 klo 10-16
JAKSATKO PURISTAA?
Tule testaamaan puristusvoimasi
markkinapäivänä la 23.5. klo 9-14
VIIALAN APTEEKKI
Tulos antaa osviittaa silmänpohjan
ikärappeuman riskistä. Mittaus on nopea,
kivuton ja tuloksen saat heti.
Mittauksen suorittaa
erikoissairaanhoitaja. Hinta 10 €.
Varaa aika etukäteen!
ma-pe 9-18, la 9-14
Torikatu 4, (03) 543 5076
Silmän iloksi!
Visiobalance Opti
LuteiiniPycnogenolMustikkatabletti
Perinteiset suutarintyöt,
avaimet ja laukkuliike
Kurkelantie 1, Akaa
Puh. (03) 542 4059
Avoinna: ma suljettu,
ti-pe 9.30-17, la 9.30-13
Mirtogenol
Mustikka-rannikkomännynkuoriuutekapseli
AKAAN LUONTAISTUOTE
Valtatie 20, Akaa p. 040 749 7743
Avoinna: ark. 10-17.30, la 10-14
Palvelemme Viialan keskustassa läpi kesän
joka päivä kello 21 saakka. Tervetuloa!
PARISTOJEN
VAIHTO
• Rannekellot
• Auton avaimet
5,00€
/alk.
(sis. paristo)
KESÄKUKKAja MULTAsekä
TURVEMYYNTI
JATKUU!
HÄMÄHÄKKIKEINU
49,00€
Lemmikeille
PAKASTEJAUHELIHA
2,60€
/kg
TÄLLÄ
KUPONGILLA
KERTAOSTOKSEN
LOPPUSUMMASTA
5
%
Alennus ei koske pullopantteja, äidinmaidonkorvikkeita, tupakka- ja alkoholituotteita,
nikotiinikorvaushoitotuotteita, Veikkauksen tuotteita eikä K-Plussa-tarjouksia. Alennusta ei voi yhdistää muihin alennuksiin. Alennus on voimassa 30.6.2015 saakka.
PIKKUISEN PAREMPAA PALVELUA KESKELLÄ KYLÄÄ.
Puh. 03 543 3379
Matomäenkatu 2, AKAA
ma-pe 9-18, la 9-15, su 12-16
MAUKAS
KAUPPIAS HOITAA HOMMAN
19
Hanna ja Matti Mattelmäki
Keskuskatu 46, 37830 Akaa
Puh. 010 328 0123
Yö Arajärvellä on
nauttimisen arvoinen
K
uikka, heinäsorsa, käki, hanhiaura, orava ja lukematon
määrä pikkulintuja, joiden
tunnistamiseen tarvittaisiin joku parempi asiantuntija. Tällaista seuraa
tarjoaa yö Akaan kaupungin omistamassa Arajärven leirikeskuksessa,
vartin ajomatkan päässä Viialan keskustasta.
Akaan Seutu avasi Artsun kauden ennen virallista varaussesonkia
ja majoittui toukokuussa toiseen
vuokrattavista neljän hengen pikkumökeistä.
Kuten mökkikauden avaukseen
kuuluu, ensimmäisenä piti tehdä
tulet pesään. Kuivat puut kamiinan
vieressä ja hyvä veto takasivat sen,
20
että mökki alkoi lämmetä sujuvasti.
Mökin vuorokausihintaan kuuluu
pienempi kahdesta saunasta, joten
seuraavana oli vuorossa tulen sytyttäminen saunan puukiukaaseen.
Lämminvesisäiliö oli täynnä, joten
yöpyjä-saunojan tehtäväksi jäi hakea muutama ämpärillinen viileämpää pesuvettä järvestä.
Makkaraa sisältävä iltapalamenu edellytti avotulta, jota varten rannassa on
kaivonrengas-nuotiopaikka. Puuta ja sytykettä siis
siihenkin, ja tikkua raapaisemaan. Sitten olikin jo aika
lisätä klapeja mökin kamiinaan ja saunan pesään.
Nuotiolta ei
malttaisi lähteä
Arajärven leirikeskuksessa on kaksi
neljän hengen
mökkiä, joita Akaan
kaupunki vuokraa
kesäkaudella.
Vaikka majoittujaa ei millään muotoa velvoiteta työsuorituksiin, vetivät talvella
tehtyjen hakkuiden jäljiltä
mökin katolla olleet oksat,
havut ja kävyt vahvasti
puoleensa. Onneksi tiluksilta löytyi tikkaat ja harja. Saunaankin oli
mukava mennä, kun tiesi tehneensä jotain ja säästäneensä kaupungin
työntekijöiden aikaa ja vaivaa.
Loppuilta sujui makoisissa löylyissä ja nuotiolla istuen, seininä
metsät ja kattona kirkastunut taivas
Otavineen. Savusta ja puheensorinasta päätelleen saunat lämpenivät
myös vastarannalla. Näkyipä sieltä
valojakin.
Kun ihminen irtautuu hektisestä
arjesta istuksimaan nuotiolle itsensä kanssa, hän huomaa hyvin pian,
että onpas tässä mukavaa. Koska
seuraavana päivänä odottivat muut
aktiviteetit, oli jossain vaiheessa yötä
painuttava pehkuihin.
Pikkumökkien tunnelmaa ei ole
pilattu sähköllä, joten kaapista löyty-
neet kynttilät pääsivät hyötykäyttöön
ja mahdollistivat otsalampun syrjäyttämisen. Talo tarjoaa kerrossängyt ja
patjat, joten petikamppeiksi riittää
makuupussi ja hifistelijälle tyyny
liinoineen.
Hintakehitys
kestää vertailun
Mökillä aamuun kuuluu aina joko
sateen muuttuminen poudaksi tai
kirkkaan yötaivaan vaihtuminen
tihkuun. Arajärvi tarjosi jälkimmäisen vaihtoehdon, joten testihenkilö
könysi kahdeksan tienoilla rapsakasti
pystyyn, täytti puulaatikot ja kiukaan
vesisäiliön, keräsi roskansa, kantoi
kamat autoon ja suuntasi perheen
pariin aamukahvin keittoon.
Arajärven tunnelmallisessa ja siis-
Vähä-Arajärven maisemissa lepäävät sekä silmä että sielu.
tissä mökissä on yksi ominaispiirre,
joka jäi mietityttämään. Hinta.
Akaan kaupunki veloittaa mökkivuorokaudesta saunoineen ja puineen 12 euroa 40 senttiä. Jos mökin
petikapasiteetista ottaa kaiken irti ja
majoittaa siihen neljä henkeä, jää
pekkaa tai maijaa päälle maksettavaa 3 euroa 10 senttiä.
Mökin kaapissa olevasta mapista
löytyvät Viialan kunnan säätämät
käyttöohjeet vuodelta 1993. Niissä
mökkivuorokauden hinnaksi kerrotaan 70 markkaa eli nykyvaluutassa
11 euroa 77 senttiä.
Kesäretkeilijät herätys! Eipä ole
monessa majoituslaitoksessa hintataso näin alhainen eikä etenkään
sama kuin 22 vuotta sitten.
Mikko Peltoniemi
Arajärven asujaimistoon kuuluu muun muassa tämä orava.
21
ILMASTOINTILAITTEEN
TÄYTTÖHUOLTO
TARJOUS!
75,00
sis. kylmäaineen R134 +UV aineen ja öljyn.
• HUOLLOT • KOLARIKORJAUKSET
• MAALAUKSET • ILMASTOINTIHUOLLOT
Tee lomaosoitteen
muutos kätevästi netissä:
www.akaanseutu.fi/tilaajapalvelu
AKAAN AUTOTYÖ OY
KOSKENKARINTIE 3, 37800 AKAA, (03) 542 2460
LIIKE AVOINNA: ma-pe 8-16.30
Vi i a l a n
Autosähkö
ESI(tronic)
• SORAA, HIEKKAA
• SORAJALOSTEITA
• KALLIOMURSKEITA
WALLAS-MARIN
Lämmittimien huolto /
myynti
(03) 546 4343,
0400 169 380
Koskenkyläntie 1176, 37830 Akaa
040 506 7843
Avoinna ma-pe 8-17, la 9-15
www.sorakuljetus.net
KIINTOKALUSTEIDEN
ASIANTUNTIJASI
• Keittiökalusteet • WC- ja kylpyhuonekalusteet • Kaapistot
• Liukupeiliovet • Irto-ovet • Asennuspalvelu
Tuote-, asennus- ja kuljetustakuu!
VERHOILUT…
Sinä löydät meiltä,
älä vanhaa siis pois heitä.
Pohditaan yhdessä millainen kuosi,
vaikka olisi mennyt jo useampi vuosi.
Meillä verhoillaan tuolit, sohvat, autojen penkit,
katot, kuomut ja muutkin kommervenkit.
Tieto, taito laadun takaa,
hyvillä mielin tuotteet saa kotiin kantaa.
Nähdään ja soitellaan puh. 040 834 6522.
Muista kotitalousvähennys!
Keskuskatu 41, AKAA
Kurkelantie 9, Akaa (Toijala)
www.akaanverhoomo.fi
Avoinna: ma-pe 11-17
• Pekka 040 834 0736 • Hannu 040 701 0291
www.pmkaluste.
22
Kotimaiset öljypolttimet
Suodatus- ja ilmanpoistolaite
parantaa palamista ja säästää
ympäristöä
HUOLLOT - ASENNUKSET - MYYNTI
Säätöautomatiikat - kysy tarjous
Lilleva 12 PIHAVARASTO
4100x 3000 mm 12,3 m²
1900€
Luotettava,
Suomen
suosituin
omakotitalon poltin
Esko VARASTO l
220x150 cm 3,3 m²
Lilleva 93 PUUCEE/VARASTO
11,70 m²/34 mm
589€
1800€
Lilleva 295 AITTAVARASTO
15 m²/44 mm
2750€
Esko VARASTO ll
220x300 cm 6,6 m²
850€
Hallitie 4, 37800 Akaa
Puh. (03) 542 3110
ja (03) 542 5130
www.veljeksetluoma.com
23
24
Helpiön huvila
odottaa tarpeeksi
kylmää talvea
Sivut 25–27
25
Antti Veräväinen aikoo vetä
painavan talon jäätä pitkin
A
ntti Veräväisen ostettua
Helpiön huvilan Akaan kaupungilta hän alkoi suunnitella sen siirtoa lähemmäs Teristen
kartanoa. Toijalan Sataman vieressä
oleva Kangassaari huviloineen kuului aiemmin kartanon maihin, joten
tyhjän panttina rapistunut rakennus
palaisi ikään kuin kotiin.
– Arvostan vanhaa rakennustapaa. Suomalaisella maaseudulla
rakennuskanta rappeutuu vauhdilla, ja ennen kuitenkin osattiin
rakentaa. Tätä ei kukaan enää
tarvinnut, mutta en olisi kiinnostunut, ellei tämä olisi ollut ennen
tilan mailla, Veräväinen perustelee
hankintaansa.
Vaikka huvilan siirtosuunnitelmilla oli myös vastustajia, on Antti
Veräväinen saanut perustella ostostaan eniten itselleen.
– Tämä on ollut erittäin mieluisa
projekti, mutta enemmän tässä työtä on, kuin ymmärsin. Mutta ehkä
on ihan hyvä, että en ymmärtänyt,
Veräväinen hymyilee.
Puhelintolpista
tehty reki odottaa
Koska Teristen isäntä haluaa kunnioittaa perinteitä, ei huvilaa voi
siirtää miten vaan ja minne tahansa
kolkkaan kartanon mailla. Kehikon
purku ei siis tullut kysymykseen,
eikä huvilaa tuoda tasaiselle pihanurmikolle tai peltoaukion keskelle.
Helpiön huvilan tuleva sija on
peltojen yli Vanajalle antavalla
mäennyppylällä näköetäisyydellä
kartanon muista rakennuksista.
– Meillä olisi ollut muitakin
paikkavaihtoehtoja, mutta laitoin
etusijalle sen, että paikka vastaa
mahdollisimman paljon nykyistä.
Tällä mäellä oli huvila silloin, kun
vanhempani tulivat tänne vuonna
1968. Edellinen omistaja purki sen
Antti Veräväinen aikoo vetää Helpiön huvilan takana näkyvää Vanajaa ja laidunta pitkin tien laitaan, mistä se nostetaan kokonaisena uusille perustuksille.
Uudet perustukset on tehty vanhoista luonnonkivistä aiemman huvilan paikalle.
sopimuksen mukaisesti pois, mutta
perustukset jäivät, Anti Veräväinen
kertoo.
Kangassaareen on uudelta paikalta linnuntietä noin kaksi kilometriä,
mutta huvilan matka tulee olemaan
hieman pidempi, arviolta kolmisen
kilometriä. Rakennus on tarkoitus
siirtää ensi talvena traktorilla jäätä
pitkin.
– Käytetyistä puhelintolpista on
jo tehty reki valmiiksi. Nosturi nostaa huvilan Kangassaaressa tien ja
puiden latvojen yli jäälle. Täällä
päässä se vedetään jäältä laitumelle, ja siitä se nostetaan sähkölankojen yli tähän, Veräväinen sanoo
talon uusien perustusten luona.
Autokuljetus vaatisi
yläkerroksen purkua
Helpiön huvilan hirsikehikko painaa noin 15–16 tonnia. Nostoliinat
ujutetaan kehikon alle perustuksiin
tehdyistä rei’istä, ja nostolaiteyri-
26
tyksen miehet ovat varmistaneet
molemmissa päissä, että siirrossa
ei pitäisi olla ongelmia. Myös traktorin perässä tällainen kuorma kulkee hyvin.
Antti Veräväinen arvioi, että järven jää kantaa, jos sitä on vähintään puoli metriä.
– Muualla pääsemme hyvin
rantaviivaa pitkin, mutta Sataman laivalaiturin ja Terissaaren ja
moottorivenekerhon välisen uoman kohdalla on enemmän virtausta. Niissä jää voi olla ohuempaa, mutta olemme varautuneet
pumppaamaan vettä jäälle, jotta
saamme jäädytettyä siitä paksumman. Vaikka joutuisimme jäädyttämään, sekin on pieni työ siihen
verrattuna, että huvilan joutuisi
purkamaan hirsi hirreltä.
Veräväinen on purkanut Helpiön
huvilasta sen nykyisellä paikalla piiput, kuistit ja muut ulkorakenteet.
Mikäli ensi vuoden maaliskuussa
alkaa näyttää siltä, että siirto jäätä
pitkin ei onnistu, rakennus tuodaan
ää 15 tonnia
uudelle paikalle
lavetilla tietä pitkin.
– Matkalla on 17–
18 sähkölinjaa, joten
silloin joudumme
purkamaan katon,
kolmannen kerroksen
ja yläkerran portaat.
Ensi talvea pidempään
emme kuitenkaan siirtoa enää lykkää, sillä
kaikki luvat olivat valmiina jo viime talvelle,
Veräväinen kertoo.
Huvilasta ei tule
omistajansa
piilopirttiä
Koska noin 8 kertaa
9-metrinen huvila
on hieman suurempi Tältä näyttäisi Helpiön huvila nykyisessä kunnossaan uudella paikalla. Kuvat Mikko Peltokuin edeltäjänsä, piti niemi, kuvankäsittely Tiina Yli-Mutka.
perustuksiin muurata muutama ihan muuta väriä kuin muualla rustukset, mutta yksi asia on Veräakaalainen luonnonkivi lisää. Niitä ulkoseinissä oleva vihreä, joten väisen mukaan varma.
Veräväisellä on jemmassa kartanon talon lopullista väritystäkin mie– Minun mielestäni huvilan arvo
aiemmista rakennuksista.
titään vielä.
nousee, kun se saadaan tähän ja
Kun huvila saadaan uudelle
Kun huvila on valmis, Antti Verä- kunnostetaan. Kun uudet sukupaikalle, siihen vedetään sähköt väinen ei aio linnoittautua kamariin polvet katselevat sitä, eiväthän ne
ja muurataan uusi piippu. Sitten tai lasiruutukuistille itsekseen vaan muistakaan, että se on ollut joskus
kunnostetaan ovet, ikkunat, latti- suunnittelee rakennukselle julki- jossain muualla.
at ja muut sisätilat. Kun huvilan sempaa käyttöä. Siihen palataan,
kuistia purettiin, seinästä löytyi kun mäellä on muutakin kuin peMikko Peltoniemi
Satavuotias huvila
Rapistuneen huvilan kuistit olivat kesällä
2012 vielä paikoillaan.
Kauppias Kalle Mäkinen rakennutti myöhäistä kansallisromantiikkaa edustavan Helpiön
huvilan 1910-luvulla Teristen
kartanon maille Akaan Kangassaareen. Tapettitehtailija Jonne
Helpiö osti sen kesäasunnokseen
vuonna 1928.
Toijalan kauppala osti huvilan
vuonna 1966, ja viime vuosikymmenet huvila on rapistunut
paikoillaan ja kärsinyt ilkivallasta.
27
Viimeksi huvilassa on nukuttu luvan kanssa tiettävästi 2000-luvun
alkupuolella, kun ympäristötaidetapahtuma Näkymän taiteilijat
yöpyivät talossa.
Akaan kaupunki myi huvilan
Antti Veräväiselle 7 000 eurolla
toukokuussa 2012. Kaupan toteutuminen edellytti, että ostaja
saa huvilalle purkuluvan sekä rakennusluvan sen uudelleen pystyttämiselle.
Palveluksessasi
Akaa
RAKENTAJAT, REMONTOIJAT!
Meiltä kaikki lvi-tarvikkeet: salaoja-, sadevesi- ja viemäriputket, vesiputket
ja kalusteet sekä ilmanvaihtokoneet ja asennustarvikkeet kätevästi omasta kylästä.
Kysy myös asennuspalveluamme.
Hanakat verkkokauppatuotteet
meiltä suoraan varastosta.
Talo täynnä
Hanakat -kesätarjouksia.
Laadukkaat
kotimaiset Oras
suihku- ja
pesuallassekoittajat.
Hämeentie 84, 37800 Akaa, puh. (03) 542 5222
Avoinna: ma-pe klo 7.30-17, la 9-13.
28
Monipuolisten palveluiden lasitusliike
KODINKONEET OMASTA
KYLÄSTÄ MYY
Lasi-Duo Oy
Saunan ovet
ja lasit
Terassi- ja
kaidelasit
• Akaa, Kalevantie 1 (Leskirouvan talo)
Ark. 9-17, La 9-13 • Puh. 050 467 7822
• Urjala, Urjalantie 24
Ma-To 10-17, Pe 9-17 • Puh. 050 442 2257
Välitilalasit
Pöytä- ja
hyllylasit
Korjauslasitukset ja
asennuspalvelut
KIINTEISTÖNNE AKAASSA
HUOLTAA AMMATTITAIDOLLA
LIIKE AUKI MA-PE 8-16 tai sopimuksesta pidempi aukiolo.
KAIKKI LASITUSLIIKKEEN PUH. 0400 395 339
PALVELUT RAKENTAMISEEN, HÄMEENLINNANTIE 68,
REMONTOINTIIN JA SISUSTAMISEEN! AKAA ȍTOIJALAȎ
KIINTEISTÖHUOLTO
0400 624 772
www.lasi-duo.com
KAIVOPUMPPU
RAKENTAJAT
HUOMIO!
VESI- JA VIEMÄRIHUOLTOPALVELUT
APU AINA PAIKALLA
Työstämme MAANRAKENNUSJA KAIVUUTYÖT pihassasi.
at
• Talonpohjat • Vesi- ja viemärilinjat
• Talojen salaojitukset
• Pihojen rakennustyöt
MULTA- JA MURSKEKULJETUKSET
• Maanajot • Kaivinkoneet 6-27 tn
• Vaihtolava/nosturipalvelut
AMMATTITAITO
YHDELLÄ SOITOLLA
Maanrakennus Juha
0400 928 549
Suunnittelu ja valvonta
Jouko 050 441 2388
Viemäreiden avaukset ja huuhtelut
Likakaivojen ja muiden kaivojen tyhjennykset
Viemäreiden kuvaukset ja kuntokartoitukset
A-TASOINFRA OY:N PALVELUT
• Vastaavan mestarin palvelut
• KVV-mestarin palvelut
• Maa- ja vesirakentamisen
konsultointi
AKAAN
MAANRAKENNUS
Suurtehoimuroinnit ja –puhallukset
Vaihtolavapalvelut
Savikontie 15
37800 Akaa, Toijala
www.akaanmaanrakennus.fi
juha.nord@akaanmaanrakennus.fi
j
Piha-alueiden harjaukset ja pesut
www.kaivopumppu.fi
29
Retkellä Mallasveden Kalliosaaressa kesällä 2003.
Hopea-Ankkuri on
puuhakkaiden
veneilijöiden kerho
V
kunniajäsenen, Kirsti Käen kokoamat runsaat lehtileike- ja valokuvakansiot.
Venekerho syntyi, kun paikallinen
veneilynharrastajajoukko kokoontui
Pauli Wiklundin
aloitteesta huhtikuussa 1985
suunnittelemaan
venekerhon perustamista, ja
ajatus sai kannatusta.
Varsinainen perustava kokous pidettiin kaksi viikkoa myöhemmin
Viialan kunnan
nuorisodiskossa. Venekerhon
Hopea-Ankkurin kunniajäsenet Kirsti Käki ja Pauli Wikensimmäiseen
lund selaamassa yhdistyksen leikekirjoja.
iialan Hopea-Ankkuri ry täyttää tänä vuonna 30 vuotta.
Näihin vuosiin mahtuu paljon talkoita, yhteisiä juhlia ja veneilyä, joista kertovat Hopea-Ankkurin
30
johtokuntaan valittiin Pekka Saarinen (pj.), Pauli Wiklund (varapj.),
Allan Heino, Ilpo Raittinen, Erkki
Savio, Markku Schuvalow ja Esko
Saarinen.
Silloiseen Suomen Moottoriveneliittoon Hopea-Ankkuri hyväksyttiin
seuraavana vuonna.
Töitä on tehty talkoilla
Hopea-Ankkuri ankkuroitui keväällä 1986 Nypynkärkeen ja perusti
sinne oman kotisataman ja laituripaikan, kun Viialan kunta antoi sille
alueen käyttöoikeuden.
Kerholaiset aloittivat saman tien
rantojen raivaamisen ja pysäköintipaikkojen rakentamisen. Puita
kaadettiin, hiekkaa tuotiin kuormakaupalla ja maata tasattiin. Kesän
aikana kokoonnuttiin
60 kertaa talkoisiin.
Seuraavana keväänä
alettiin rakentaa venelaituria, jota varten
ostettiin puhelinpylväitä. Osasta tuli laiturin
runko, osa sahautettiin
laudoiksi. Laituriin tuli
24 venepaikkaa, ja
se vihittiin käyttöön
heinäkuussa. Vuonna
1988 laituriin rakennettiin vielä kahdeksan
venepaikkaa lisää.
Talkoita on senkin
jälkeen riittänyt jokaiselle kesälle.
Rakennukset
vuokralle
Nyppy syysloistossa.
Nypyn päärakennus on rakennettu
ilmeisesti vuonna 1904, ja se oli
aluksi yksityisomistuksessa. Sen
jälkeen se oli lastenkotina. Vuosina 1932–1953 se toimi Viialan
kunnan omistuksessa kulkutautisairaalana ja vuokrattuna asunnoksi
yksityisille.
Kun Nypyn vuokralaiset olivat
lähteneet, sai Hopea-Ankkuri vuonna 1990 käyttöönsä koko alueen
rakennuksineen.
Talkoisiin tottunut venekerholaisten joukko korjasi Nypyn saunan,
joka sai uuden katon ja lauteet.
Sitten tuli hiljaisempi vuosi ja oli
aikaa ja mahdollisuus nauttia varsinaisesta harrastuksesta – veneilystä.
Koko 1990-luvun riitti talkoita:
paalutettiin rantapenkkaa, maalattiin ja tapetoitiin pakaritupaa,
korjattiin päärakennuksen kattoa,
ulkorakennuksia ja varastoa, oiottiin ja korjailtiin laituria ja ruopattiin rantaa.
Vuoden 1994 tärkein projekti
Nypyssä oli päärakennuksen katon
uusiminen. Tekemistä ja talkoita on
riittänyt senkin jälkeen.
Tapahtumia ja koulutusta
Hopea-Ankkurin järjestämistä tapahtumista ensimmäisiä suurempia
oli kesäkuussa 1985 Luttusissa järjestetty haastesoutu, johon osallistui yhdeksän venekuntaa.
– Pienemmillä joukoilla on tehty kesäretkiä, esimerkiksi Mallasvedelle ja Petäykseen. Perintei-
Haastesoutu Luttusissa kesäkuussa 1985.
siksi ovat tulleet veneilykauden
avajaiset ja Juhannuksen kokkojuhla Nypyssä. Perinteinen on ollut myös Pyryn Torvisoittokunnan
pihasoitto Nypyssä, kertoo Kirsti
Käki.
Lapsiakaan ei ole unohdettu.
Heille on järjestetty onkikilpailuja,
ja kesällä 1996 Viialan Työväen
näyttämö esitti Nypyssä Pikku Pietarin piha -näytelmää.
Kesäkuussa 2006 juhlittiin UPM
Kymmenen ja Viialan seurakunnan
kirkkoveneen, Vilaksen, vesillelaskua.
Venekerholaiset ovat osallistuneet
Veneilijäin peruskursseille, saaneet
vesiliikennekoulutusta ja osallistuneet pelastuspalveluharjoituksiin.
Kirkkovene Vilas lähdössä Nypystä.
31
Liisa Ahokas
SISUSTUS- ja LAHJALIIKE
Paljon kaunista
ja ihanaa kesään!
Tervetuloa ostoksille!
Valtatie 10, 37800 Akaa
(käynti Valintatalon ovesta)
p. 045 1199 211
www.huldanhuusholli.com
Kesäaukioloajat ma-pe 10-17.30
ja la 10-14
Neudorf Bio
tomaattilannoite
PUUTARHAMULTA 50 L
1200
€/4SK
Yks. 3,80 €
Kesäkukkavalikoima
parhaimmillaan.
990
€
• Hyvä valikoima yrttejä, tomaatin, kurkun,
kesäkurpitsan, maissin, chilin ja paprikan taimia
• Puut, pensaat ja perennat
Itselapioituna henkilöauton peräkärryllinen
LAMMIN
PUUTARHAMULTAA
KUORIKATETTA
Tulossa: Pauli Hanhiniemi&Rauhala
M.A.D. kesäillan ilmaiskonsertissa
22.7. Nahkialanjärven rannalla.
Hevossaarentie 5, Toijala
p. 040 563 2333
Avoinna ma-pe 9-19, la 9-16, su 10-16
32
UNIVET
ELÄINLÄÄKÄRIASEMAT
ovat nykyaikaisesti varusteltuja
täyden palvelun pieneläinklinikoita.
Meiltä löydät lemmikkisi avuksi
osaavat ja huolehtivat eläinlääkärit ja -hoitajat.
Univet Hattula päivystää 24
tuntia vuorokaudessa.
Univetista lemmikillesi kaikki
eläinlääkäripalvelut
MA
KAUPPA
UNIVET TAMPERE
Kuokkamaantie 4, 33800 Tampere
Avoinna: ma–pe 8–22
Ajanvaraus: 0201 800 840*
UNIVET TOIJALA
Hämeentie 64, 37800 Akaa (Toijala)
Avoinna: ma–to 8–20, pe 8–18
Ajanvaraus: 0201 800 830*
UNIVET HATTULA
Päivärinne 1, 13880 Hattula
Avoinna: ma-su 24h
Ajanvaraus: 0201 800 820*
*Puhelun hinta kiinteästä verkosta 8,35
snt/puh + 5,57 snt/min ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 22,32 snt/min
www.univet.fi
Univet – Sinua ja lemmikkiäsi varten
Oma Kauppasi on mukana
Viialan markkinoilla, la 23.5. klo 9–14
kesäostoksille!
Tule teltallemme moikkaamaan
Oman Kauppasi väkeä ja koettamaan
non onnenpyö
rä
lkin
tuuriasi onnenpyörässä!
sä!
ä!
s
pa
Tervetuloa
an
m
e
as
iak
as
ta
var
te n
Vastuullisia
t u o tt
tä
?
e it a
LUOMU
le
m
le
O
O
m
m
ep
a ik
j il l e
ista
s ia
E
OT
a l li
TU
HI
LÄ
Voitat
ko
mu
ka
v
ON THE ROAD
Mika, marketpäällikkö
p
e st
ih m
isis
e l li s
am
1
et
o im
in ta
am
me
Kannamme vastuuta
Ka
y mp
är
istö
nn
s tä
Jyväshyvä
Kesäkassi
500 g
(5,98/kg)
m
2
99
m
Atria
Wilhelm
grillimakkarat
400 g (4,93/kg)
ta
1
97
is
kg
Kariniemen
Kananpojan
grilliboxi
n. 1,7 kg
d
3
89
Uu
m
e
s tu
va
u ta
i
Suomalainen
59
Pingviini
Vaniljakermajäätelö
1l
2
99
Coca Cola
2 x 1,5 l (0,73/l)
(sisältö 2,19 +
pantti 0,80)
S-market Viiala
Keskuskatu 47, Viiala
puh. 010 767 1300 (0,0835€/puhelu + 0,1209€/min)
ma–pe 8–21, la 8–18, su 12–18
Omistajan käyntikortti
s-kanava.fi
pirkanmaanosuuskauppa
@OmassaKaupassa
33
pirkanmaanosuuskauppa
Raili Mäkinen oli eräänä
kesänä lasten kanssa
mökillä kuusi viikkoa
käymättä kertaakaan
Toijalassa. Kuvassa
vasemmalta Heikki,
Hannu, Päivi ja Pekka.
Jutun vanhat kuvat ovat
Raili Mäkisen albumista.
Mäkisten mökillä asutaan ke
T
oijalalaiset Raili ja Eino Mäkinen ostivat kesämökin Kylmäkosken puolelta,
Jalanti-järven rannalta Rauni Uotilalta
kesällä 1959. Uotila oli hankkinut noin 700
neliön tontin ja rakentanut rantaviivalle mökin
ja hieman ylemmäs liiterin. Muu tontti oli lähes
pelkkää kiveä.
– Me haettiin ampumiehiä ja kaivurit, että
nyt tasoitetaan, Raili Mäkinen kertoo alkutaipaleesta.
Tietä ei ollut, joten mökille tultiin polkupyörällä niin pitkälle kuin päästiin, ja loppumatka
käveltiin polkua. Mäkisten neljä lasta olivat
vielä pieniä, sillä Hannu oli syntynyt 1951,
Heikki -53, Pekka -54 ja Päivi -55.
Perhe oli alusta asti mökillä keväästä syksyyn,
ja Railin ja lasten kohdalla se tarkoitti todellakin mökillä olemista. Vain Eino kävi päivittäin
Toijalassa pitämässä kellosepänliikettä.
– Olin täällä joskus kuusi viikkoa niin, että en
käynyt kertaakaan Toijalassa, Raili kertoo mökin pöydän ääressä, kuuden kilometrin päässä
Valtatieltä.
Järvellä uitiin ja purjehdittiin
Eino kulki töihin ja takaisin ensin pyörällä. Kun
Rauni Uotila viitisen vuotta myöhemmin yllätti kaikki ja rakensi tien, Eino osti vuoden -51
piikkinokka-Opelin.
– Isä hööpötti meitä, että se oli vuokrattu,
Hannu Mäkinen kertoo ja yllättää äitinsä.
– Ai, kyllä minä tiesin, että se on oma. Se
varmaan ajatteli, että te alatte leuhkia, Raili
nauraa.
Muu perhe hyödynsi mökillä muita liikkumatapoja.
– Kaikki lapset oppivat uimaan viimeistään
34
viisivuotiaana. Ei ollut m
ka tässä on syvä ranta, v
on aika matalat rannat
uimataidon olevan gee
– Olinhan minäkin ui
Hannu ja Pekka Mäk
kapäiväinen uimatreen
nalle Kuhavuoreen hyp
järveen. Ennen hyppyjä
varalta airoilla ja sukelta
– Eihän me ihan hullu
vakuuttelee.
Raili muistaa, kuinka P
auki, mutta sillekin löyt
– Kuka sitä nyt kiviä p
Triathlonin täysmatka
rin uinti, mutta Mäkiset
kauhoneet pidemmälle
ki turvana kaksi venett
Eino Mäkinen soitteli viulua paitsi juhlissa
myös mökkinsä portailla.
Vanha mökki sijaitsi aivan rantaviivalla. Koska vesi
tulvi keväisin sisälle, se purettiin ja uusi mökki
Raili ja Eino Mäkinen vanhan mökin kuistilla.
rakennettiin ylemmäs rinteeseen.
esäkuusta syyskuulle asti
muuta vaihtoehtoa, kosvaikka muuten Jalannilla
t, Raili sanoo ja arvelee
eneissä.
imamaisteri.
kinen kertovat, että joni oli matka vastaranppimään rantakalliolta
ä pohja tutkittiin kivien
tamalla.
uja sentään oltu, Pekka
Pekka sukelsi aina silmät
tyy perustelu.
päin ui.
aan kuuluu 3,8 kilometet ovat jo juniorisarjassa
ekin. Silloin vierellä kultä.
– Me oltiin varmaan 13–14-vuotiaita, kun
uitiin Mäntysaareen noin viiden kilometrin
päähän. Mattilan Jorma ja Takkisen Risto
uivat järven toiseen päähän saakka, noin kuusi
kilometriä. Sitten käveltiin Sontulantietä mökille ja oltiin puolikuolleita, Hannu kertoo.
Pekka joutui nuoremmuuttaan jäämään
mökille.
– Minä en päässyt, kun minun piti jäädä
tänne kertomaan vanhemmille, että tuolla ne
on uimassa, Pekka harmittelee veljelleen ja
äidilleen yli 40 vuotta myöhemmin.
Mutta kävi Pekkakin Jalannin toisessa päässä.
– Me mentiin joskus optimistijollalla myötätuuleen, mutta ei päästy takaisin, vaikka
yritettiin äyskärillä kauhoa.
Kun kylille piti päästä, tartuttiin airoihin.
– Veneellä mentiin Sotkian puolelle ja siitä
linja-autolle, Raili sanoo.
35
Naapurin Rave oli poikien idoli
Mäkisille mökin myynyt Rauni Uotila rakensi
itselleen oman paikan viereiselle tontille, ja hänen kanssaan Mäkiset olivat paljon tekemisissä.
Muita naapureita ei edes ollut.
– Rave oli meidän idoli, oikea Tarzan. Olihan
se kovakuntoinen mies, kun se hiihti kilpaa ja
juoksi, Hannu muistelee.
– Ja puhui meille mitä sattui, Pekka jatkaa.
– Ja pisti teidät syömään muurahaisia, Raili
lisää nauraen ja kertoo toisenkin tapauksen.
– Kun mökin seinät olivat vähän vinoja ja
isä sanoi, että sillä ei varmaan ole vatupassia,
niin nämä meni heti Ravelta kysymään, että
eikö sulla ole vatupassia. Se oli isästä vähän
kiusallista.
Jatkuu sivulla 36
Pekka muistaa myös kuinka Rave
teki pojille jousipyssyn kuusen oksasta.
– Me oltiin aina tehty katajasta, ja
mä sanoin, että ei tosta saa. Mutta
siitä tuli ihan paras pitkäksi aikaa.
Kesään kuului
myös kotilokilpailu
Rantaviivalla olleen mökin alakerrassa oli sauna, huone ja keittokomero. Makuutilat olivat yläkerrassa,
ja siellä riitti kesällä lämpöä, kun
sauna lämmitti alapuolelta, aurinko yläpuolelta, ja makuutilojen läpi
kulkeva hormi keskeltä.
Saunasta pääsi helposti järveen
vilvoittelemaan.
– Pomppulauta oli ihan paras.
Saunan ovi vaan auki ja ponnarilta
suoraan järveen, Hannu intoilee.
Pekka kertoo, että ponnahduslautaa hyödynnettiin muuhunkin kuin
hyppimiseen.
– Me pidettiin siinä kotilokilpailuja. Sukellettiin järvestä kotiloita
ja laitettiin ponnarille. Ne lähtivät
aina menemään ponnarin päätä
kohti, ja se voitti, jonka kotilo meni
ensimmäisenä järveen. Jos nykyään
tekisi sellaista ja viherpiipertäjät saisivat tietää, kyllä häkki heilahtaisi,
Pekka arvelee.
Kalastus sentään oli sallittua ennen ja nyt. Jalanti on tunnetusti
Pekka Mäkinen (oik.) muistelee äitinsä Raili Mäkisen ja veljensä Hannu Mäkisen kanssa, kuinka lähellä rantaa vanha mökki oli. Nykyään samoilla sijoilla
on grilipaikka.
36
hyvä kuhajärvi, jonka antia on ammennettu myös Mäkisten perheen
voimin.
– Siihen aikaan, kun iskä oli maisemissa, oli verkot ja katiskat vedessä, ja uistinta vedettiin. Nyt ei
ole ollut verkkoja pitkään aikaan,
mutta matoa uitetaan nuoremman
väen kanssa, ja uistelemassa käydään muutaman kerran vuodessa,
Pekka Ja Hannu kertovat.
Kaverit olivat
henkireikä
Mäkisten mökillä kävi lasten seurana naapurin kavereita Lahdensuuntieltä Hauenkuonosta. Muun muassa Haaralan, Koskisen ja Arosen
lapset olivat vakituisia vieraita, joita
oli välillä ikävä ja joiden mukana
kantautui myös houkutuksia.
– Kyllähän me välillä Toijalaan
haluttiin ja oltiin täällä vähän niin
kuin vankilassa. Olisi ollut mukava
päästä Satamaan uimaan ja muualle, missä kaverit kävivät ja kertoivat,
kuinka mahtavaa on, Pekka kertoo.
Viereinen seurakunnan leirikeskus
Toukola leireineen ja lentopalloineen muodostui tärkeäksi paikaksi.
– Seurakunnan nuorisoilloissa
meillä oli kavereita, jotka kävivät
Toijalasta. Kun alkoi pyörän ääniä
kuulua, sanottiin, että nyt mennään
seurikselle pelaamaan. Siellä oli mukava myös saunoa, Pekka kertoo.
Joka kesä pojat olivat Toukolassa
kaksi viikkoa myös pysyvämmin,
sillä he osallistuivat sekä seurakunnan nuorempien että vanhempien
lasten leirille.
– Hirsimökin yläkerrassa tai teltassa pihalla oltiin yötä, eikä juuri
käyty täällä. Iltaisin juotiin teetä ja
syötiin näkkileipää.
Seurakunnan leirikeskuksen olemassaolo helpotti myös Raili-äidin
tehtävää pääasiallisena lastenkaitsijana.
– Saattaa olla, että tietyssä iässä
te ette olisi pysyneet täällä, jos niitä
kavereita ei olisi ollut, Raili arvelee.
Toukolan pojat myös laajensivat
Mäkisen poikien tuttavapiiriä.
– Ne olivat ihan eri kavereita kuin
ne, kenen kanssa me talvella oltiin,
Suurin osa Raili Mäkisen albumeiden kesäkuvista on mökiltä Jalannin rannalta.
mutta sitten me tunnettiin kylillä
nekin, Pekka sanoo.
Vanha mökki purettiin
uudeksi saunaksi
Ennen Tarpianjoen ruoppausta
Jalannin vedenpinta nousi keväisin jopa kaksi metriä. Tämä koitui 1960-luvun puolivälin jälkeen
Mäkisten vanhan mökin kohtaloksi.
Vesi tulvi sisään, ja mökkiä kuivateltiin ja käytettiin sen jälkeenkin,
mutta myös uutta alettiin suunnitella ylemmäs rinteeseen.
Uusi mökki valmistui kovan luvanhakuprosessin jälkeen vuonna
1971, ja vanhan tilalle tehtiin grillipaikka. Vanhan mökin puutavaralla jatkettiin liiteriä niin paljon, että
saatiin tehtyä uusien perustusten
päälle sauna eri rakennukseen kuin
muut tilat.
Jossain vaiheessa 70-lukua uuden
mökin varustelu jakoi perheen kahtia.
– Siitä oli hirveä vääntö, saako
tänne vetää sähköt. Me mukulat
vastustettiin ja sanottiin, että täy-
tyy olla mökkitunnelmaa, Hannu
kertoo.
Railin mukaan lapset sanoivat,
että valoja mökkiin ei ainakaan
saa laittaa. Sittemmin valot ovat
kelvanneet, mutta muistaapa Raili
toisenkin, aiemman tapauksen, jossa vastustus muuttui vaatimukseksi.
– Kun täällä haettiin kesäisin talosta maito, nämä sanoivat, että
me ei tollasta lehmänmaitoa juoda.
Syksyllä kun mentiin Toijalaan, isän
piti hakea pyörällä täältä maitoa,
kun nämä eivät suostuneet juomaan kaupan maitoa.
Tarkka vuorojako
kesäkuusta syksyyn
Mäkisten mökki sijaitsee Jalannin
kaakkoisosassa, pohjoisen puoleisella rannalla. Tie sinne vie Sontulantieltä ohi Sontulan koulun.
Hannu Mäkisen mukaan samoilla
kulmilla ei ole ollut muita mökkejä,
jotka olisivat olleet yhtä aktiivisessa kesäkäytössä. Kavereiden lisäksi
myös sukulaiset vierailivat mökillä
ahkerasti.
37
– Serkut kävivät Sveitsistä tämän
tuosta, Hannu sanoo.
Aiemmin Mäkiset olivat mökillä
myös joulut ja hiihtolomat, mutta
poikien kasvettua oli aika, jolloin
kesälläkin oli hiljaisempaa. Silloin
Raili Mäkinen pohti jopa mökin
myyntiä, mutta lapset eivät halunneet luopua muistoistaan.
Nykyään mökillä riittää vipinää.
Koska kaikki perheet eri sukupolvien edustajineen eivät mahdu tiluksille kerralla, on sesonki jaettu
viikon pätkiin.
– Viikkoja jaetaan kesäkuun alusta
syyskuulle asti. Ne ovat aina samassa järjestyksessä, ja siitä pidetään
kiinni. Joskus alkuun niitä vaihdeltiin, mutta ei enää, Hannu kertoo.
Kunkin porukan mökkiviikkojen
paikat saattavat kiertää vuosittain,
mutta systeemiin kuuluu muutama
muuttumaton tekijä. Keväällä paikat siivotaan yhdessä talkoilla, juhannus kuuluu aina Railille, ja kun
Päivi tulee Amerikasta, hän saa olla
mökillä niin paljon kuin haluaa.
Mikko Peltoniemi
Pumppari Camping täyttää juhannuksena 10 vuotta
Ryteiköstä syntyi talkoilla
EU-rahalla karavaanialue
H
iljaa virtaa Tarpianjoki. Tiira
istuu laiturin tolpannokassa tarkkailemassa ruskean
veden pintaa. Ysitien liikenteen
humina taustoittaa pikkulintujen
riemuja.
Vielä reilu kymmenen vuotta
sitten joenmutka oli silkkaa ryteikköä, ja maisemaa hallitsivat Viialan
vedenottamon suuret saostusaltaat. Altaista on jäljellä yksi, ja se
on saanut uuden elämän rantalentopallokenttänä.
Kentän ympärille vuosikymmenen aikana syntynyt karavaanialue
tarjoaa vaunupaikan kymmenille
karavaaneille läpi vuoden. Vaunujen ja asuntoautojen ympärille
perustetut terassit nurmikenttineen
ja istutuksineen todistavat sen, että
monet ovat viihtyneet täällä jo
monta kautta.
Maakaupat Akaan
kanssa kiinnostavat
Leirialue Pumppari Camping syntyi Tarpianjojen mutkaan kymmenen vuotta sitten. Nyt a
Peltoniemi.
Pumppari Camping ry:n puheenjohtaja Urho Lähteenmäki ja
varapuheenjohtaja Hannu Mikkola muistelevat, että harva kylänmies uskoi visioon leirialueesta. Myös yhdistyksen ja Viialan kunnan väliset maakaupat kariutuivat
äänestyspäätökseen, mutta miehet
eivät lannistuneet.
Ensimmäisenä alueelle rakennettiin tietysti rantasauna, jonka
ensimmäiset löylyt heitettiin juhannuksena 2005. Muutamaa
vuotta myöhemmin vanha vedenpuhdistamorakennus muunnettiin
huoltorakennukseksi, johon saatiin
suihku-, wc- ja saunatilat sekä oleskelutilat yhteiskeittiöineen. Talkoovoimin ja Pirkan Helmen
kautta saadun EU-rahan avulla
alueelle saatiin myös asianmukaiset jätevedenkäsittelyjärjestelmät
sekä sähköt.
Vanhan vedenpumppaamon ohjauskeskuksen lasitiili-ikkunarivistön
alla lauletaan nyt karaokea. Anniskeluravintolaa alueella ei ole, eikä
tule. Pumpparin valtti on vetäjiensä mukaan hyvän sijainnin ja
luonnonrauhan lisäksi siinä, että se
takaa yörauhan ihan kaikille.
Akaan kaupungin kanssa solmittu
alueen vuokrasopimus on voimassa
vuoden 2030 tienoille, mutta kiinnostus maakauppoihin on edelleen
olemassa.
38
– Nyt meillä on näyttöä siitä, että
olemme kehittäneet aluetta, ja aiomme tehdä niin vastakin. Mutta
jos saisimme paikan omaksemme
kokonaan, voisi aluetta kehittää
ihan toisella tapaa, Urho Lähteenmäki pohtii.
Vaunuja joka
puolelta Suomea
Lähteenmäen mukaan talkootyön
hedelmistä ovat päässeet nauttimaan myös kuntalaiset. Koululaisryhmät ovat tehneet retkiä alueelle,
jossa pitkospuut johtavat kotaan,
koska kaupungin laavu on keväisin
a ja
e Viialaan
Valkeakoskelainen Jarmo Saralahti
vuokrasi vaunupaikan Pumpparista
huhtikuun alussa anopin yllyttämänä.
alueella on noin 40 asuntovaunua. Kuva: Mikko
pitkään kurainen.
Lähteenmäen mukaan rantaan
rakennettu veneluiska palvelee
esimerkiksi pelastuslaitosta.
– Tietääksemme tässä on ainoa
joen varrella oleva veneenlaskupaikka. Ainakin palolaitoksella ja
poliisissa tiedetään nyt, että täältä
pääsee veteen, jos esimerkiksi Jalannilla tarvitaan apua.
Alueen syntyyn vaikutti paitsi viialalaisten miesten innostus myös
se, että Sääksmäen Hakalan rannan
karavaanialue alkoi täyttyä. Pumppari ei kuitenkaan ole yksinomaan
akaalaisten tai eteläpirkanmaalaisten hallussa, sillä valtaosa
kausipaikkalaisista tulee muualta:
Pumpparin historiasta muistuttava saostusallas toimii nyt rantalentiskenttänä.
Espoosta, Vantaalta, Helsingistä ja
Kauhavalta.
Uusimpia tulokkaista on valkeakoskelainen Jarmo Saralahti, joka
löysi paikalle anopin yllyttämänä.
– Aiomme olla täällä ainakin tämän kesäkauden, huhtikuun alussa vaununsa Akaaseen tuonut mies
kertoo.
39
Toukokuun alussa yö Pumpparilla on Saralahdelta vielä kokematta,
mutta paikan myötä perintönä tulleet ruohosipulit ja kukkaistutukset
ovat innoittaneet jo suunnittelemaan kesäpaikan ryytimaan laajennusta yhdessä Anita-vaimon kanssa.
Johanna Mäkinen
Kirjailijatähdet täyttävät torin ja kirjaston
Vasenkätisten Vestivaali
näkyy ja soi Viialassa
40
L
auantaina 8. elokuuta järjestettävä Vasenkätisten Vestivaali
paneutuu tänä vuonna musiikin lisäksi kirjallisuuteen. Vasurit
on yksi kansallisen Kirjan vuoden
tapahtumista, ja esiintyjien nimilista ei kalpene suurempienkaan kirjallisuus- tai musiikkitapahtumien
rinnalla.
Maksuton iltapäiväohjelma käynnistyy kello 15 Viialan kirjastossa,
missä Mauri Kunnas ja Juba Tuomola näyttävät, kuinka kaikkien
tuntemat hahmot ja tarinat syntyvät paperille. Taiteilijat jakavat myös
nimikirjoituksia sekä vanhoihin että
paikan päällä hankittuihin teoksiinsa.
Kello 17 ohjelma jatkuu Viialan
torilla, missä palkitaan Vuoden Vasenkätinen. Viime vuonna tittelin
sai näyttelijä Jukka Rasila ja häntä
ennen muun muassa Tuomas Kyrö,
Jonna Tervomaa, Jörn Donner,
Pauli Hanhiniemi ja Kaija Saariaho. Kaikki ovat pokanneet kiertopalkinnon paikan päällä haastattelun kera.
Torin pääohjelmanumero on
vasenkätisten kirjailijoiden paneelikeskustelu, jonka vetää toimittaja
Arto Nyberg. Vasenkätisyydestään
puhuvat Finlandia-palkittu Kjell
Westö, dekkaristi-uutisankkuri
Matti Rönkä, Me Rosvoloiden äiti
Siri Kolu ja viime vuoden esikoiskirjailijoihin kuuluva, Putous-näyttelijä
ja Kingi-juontaja Antti Holma.
Kimmo Pohjonen ja
Paleface Seurahuoneella
Illan kolmas esiintyjä on helsinkiläinen Atomirotta, joka yhdistelee
räppiä, bluesia, funkia, jazzia ja
punkia tuoreesti mutta todellisin
konkarivoimin. Sanoja suoltavan
Notkean Rotan rinnalla svengaa
muun maussa Smackista ja monista
muista yhtyeistä tuttu ja Amerikasta
kotiutunut Rane Raitsikka. Bändin
Aurinkoon-kappale valittiin Radio
Helsingin vuoden 2014 kesähitiksi, ja debyyttialbumi I nousi marraskuussa 2014 Suomen virallisen
albumilistan sijalle 11.
Vuoden 2015 Vasenkätisten
Vestivaalin huipentaa suomalaisen
kantaaottavan räpin ykkösmies Paleface kera yhtyeensä Räjähtävän
Nyrkin. Palefacen kolme englanninkielistä albumia saivat seuraajikseen Helsinki – Shangri-Lan (2010),
Maan Tavan (2012) ja Luovan Tuhon (2014). Näillä levyillä Paleface
käy läpi kotimaan ja maailman menoa sanoin, joiden ajankohtaisuus
vain lisääntyy, oli artistin kanssa
asioista samaa mieltä tahi ei.
Palefacen levyillä vierailee koko
joukko Vasenkätisten Vestivaalin
edellisvuosien tähtiä kuten Jonna
Tervomaa, Tommy Lindgren ja
Tuomo Prättälä. Siviilissä Karri
Miettisenä tunnettu taiteilija istuu Vasenkätisen Vestivaaliin myös
osana Kirjan vuotta, sillä hän on
toimittanut Rappiotaidetta – Suomiräpin tekijät -teoksen ja suomentanut sekä kirjallisuutta että muun
muassa Eminemistä kertovan Curtis
Hansonin elokuvan 8 Mile.
Vasenkätisten Vestivaalin järjestää Akaan elävän musiikin yhdistys Almu, ja siitä löytyy lisätietoja
osoitteesta www.almu.fi.
Mikko Peltoniemi
Katti Matikainen
mouruaa Muksujen
Musavestarilla
Edellä mainituista henkilöistä Mauri Kunnas, Juba Tuomola, Arto Nyberg ja Kjell Westö kuuluvat myös
Nyrok Dolls -yhtyeeseen samoin
kuin Pasi Heikura, Aku Syrjä ja
Silja Sillanpää. Erittäin harvoin
esiintyvä bändi avaa kello 19 Vasenkätisten Vestivaalin iltaohjelman
Viialan Seurahuoneella.
Nyrok Dolls -solisti Arto Nybergin
jälkeen Viialan omien poikien jatkumosta vastaa globaali haitarivelho
Kimmo Pohjonen. Kimmo esiintyy
duona tyttärensä, rumpali Saana
Pohjosen kanssa, joka isänsä tavoin
myös laulaa.
Samana päivänä Vasenkätisten Vestivaalin
kanssa eli 8. elokuuta Almu järjestää viidettä
kertaa Muksujen Musavestarin. Sitä vietetään
niin ikään Viialassa, Nahkalinnan päiväkodilla
kello 11–14.
Lapset voivat osallistua ilmaiseksi erilaisiin
soitto-, laulu-, leikki-, tanssi- ja soitinrakennustyöpajoihin. Muksujen Musavestarilla pyörähtelee lasten ja aikuisten kanssa myös TV2:n
lastenohjelmista tuttu ja musikaalisuudestaan
tunnettu Katti Matikainen.
41
Laituriparlamentissa Kekkä-saaren laiturilla Pentti Pukkila (vas.), Antti Joela, Martti
Varpula, Seppo Nieminen (edessä), Kimmo
Koskinen (oikealla takana), Kari Koskinen ja
Harri Metsävuori.
Kari Koskinen on harrastanut veneilyä 12-vuotiaasta saakka
Kiehtovinta on
katsella maisemia
V
uodesta 1977 Toijalan Moottorivenekerhon jäsenenä ollut ja kahdeksatta vuotta sen
kommodorina toimiva Kari Koskinen on harrastanut veneilyä 12-vuotiaasta asti.
– Rakensimme silloin veljieni ja
serkkuni kanssa ensimmäisen vaneriveneen. Se kyllä paremminkin muistutti vanerilaatikkoa. Myöhemmin
rakensimme isäni ja veljien kanssa
ensin oikean vaneriveneen ja sen
jälkeen teräsveneen, joka on vielä
nykyäänkin perheeni käytössä. Tosin sitä on tullut vuosien varrella aika
paljon paranneltua, kertoo Koskinen.
Veneily on siis verissä ja kiehtoo
vuodesta toiseen.
– Eniten kiehtoo se, miten erilaiselta kylät ja kaupungit näyttävät,
kun niitä lähestyy hitaasti järveltä
käsin. Vanajalla on paljon erilaista
nähtävää, isoja selkiä, kapeita jokia, keskiaikainen linna, erämaata,
kaupunkeja, kanavia, koskia, hiekkarantoja, vapaita rantautumispaikkoja
ynnä muuta, hän kiittelee.
Koskinen mainitsee vaikuttavimpina paikkoina Hauhon Kyllönjoen
ja Vihavuoden.
– Kyllönjoella puut kaartuvat kapean, mutkittelevan joen ylle, ja Vihavuosi on kaukana kaikesta melusta ja
melskeestä. Siellä mieli lepää kosken
pauhua kuunnellen ja lepakoiden
lentelyä elokuun illoissa seuraillen.
42
Maisemia ihailevalla veneilijällä ei
siis ole, eikä saa olla kiire. Aikaa pitää
olla, kun Tamperekin on tosi ”kaukana” Toijalasta. Koskisen veneellä ja
kiirehtimättä matkaan menee noin
kahdeksan tuntia.
Koko perheellä
yhteinen harrastus
Nykyisin Koskinen veneilee yleensä kaksin vaimonsa Anjan kanssa,
mutta aikaisemmin olivat lapsetkin
mieluusti mukana.
– Teemme vaimon kanssa paljon
yhden tai kahden yön matkoja ja
loma- aikana yhden pitemmän, noin
viikon matkan. Pisimmät matkat Toi-
jalasta voi tehdä neljään eri suuntaan
Tampereelle, Länkipohjaan, Hauhon
Vihavuoteen ja Janakkalan Leppäkoskelle.
Kun lapset olivat pieniä, veneellä
tehtiin lähinnä päiväretkiä, mutta
lasten vanhetessa myös yöretkiä.
– Lapset viihtyivät veneessä hyvin,
koska siellä oli mahdollisuus ajon
aikana leikkiä, askarrella ja lueskella. Satamapaikoissa voi esimerkiksi
uida, onkia ja tutustua ympäristöön.
Veneilystä on muodostunut koko
perheen mukava yhteinen harrastus,
ja vieläkin vietämme juhannuksia
lasten ja heidän ystäviensä kanssa.
Aina ei matkanteko kuitenkaan ole
ihan yhtä juhlaa, mutta pahoja vaaratilanteita ei Koskisille ole sattunut.
– Ehkä ikävin oli Päijänteen isolla
selällä kovassa tuulessa, kun moottori sammui. Tunti keikuttiin sivuaallokossa, kunnes palokunta tuli ja hinasi
meidät tuulensuojaan ja järvipelastajat siitä Kaipolan satamaan. Vaaraa ei
ollut, kun rantakiviin oli matkaa pari
kilometriä ja ankkuria ei kannattanut pudottaa, kun syvyyttä oli yli 25
metriä. Kaikki irtotavara kieri pitkin
veneen pohjaa ja ”castikin” alkoi
voida pahoin, muistelee Koskinen.
Venekerhoin jäsenyydestä
on monia etuja
Toijalan Moottorivenekerho tarjoaa jäsenilleen palveluita kuten
vartioidun ja aidatun laiturialueen,
veneiden pesupaikan ja septitankin
tyhjennysmahdollisuuden. Katsastuksen yhteydessä saa asiantuntevaa tietoa veneilyssä tarvittavista
varusteista sekä huolto- ja kunnostuskohteista.
Yhteistilaisuuksissa sekä ”laituriparlamenteissa” saa tietoa lähivesillä
liikkumisesta,
salakareista,
vapaista rantautumispaikoista sekä
Moottoriveneilijät viettämässä juhannusta Hauhon
Vihavuodessa
vuonna 2010.
Anja ja Kari Koskinen Lepaan Petäyksessä 2004.
43
vieraslaitureista. Kerholaisten käytössä on myös kaksi saunaa, toinen laiturialueella ja toinen Kekkä-saaressa.
Koko vesistöalueella on eri seurojen kanssa sovittu, että kerhon virallisella perälipulla varustetut veneet
voivat vierailla muiden seurojen
tukikohdissa.
– Aloittelijalle sanoisin, että on
erittäin tärkeää opetella ensimmäiseksi merimerkit. Moni on heti Satamasta lähtiessä ajanut reimarin väärältä puolen, Kari Koskinen opastaa.
Liisa Ahokas
Kuvat: Kari Koskisen kotialbumi
Kulkupelit kesään!
Jopo on jokaisen
polkupyörä!
p
py
Suzuki DF2.5 perämoottori on kestävä
valinta kesämökille tai esimerkiksi apujollan moottoriksi. Se on myös kevyin
markkinoilta löytyvä vesijäähdytteinen
moottori, siksi sitä onkin poikkeuksellisen
helppo kuljettaa mukana.
Useita eri värejä.
1398€
KEEWAY RY6 on kuulunut jo vuosia Suomen myydyimpien skootteri/mopomalleihin. RY-kuutosessa hinta/laatusuhde on
varmasti markkinoiden parhaasta päästä.
790€
JAMATI-OSA
Taimen vene 465 airoineen,
nyt kesähintaan
1190€
Hallamäentie 3, Toijala (asennukset) p. (03) 542 1066
Hämeentie 64, Toijala (myymälä) p. (03) 542 1069
Sähköasennukset vankalla
ammattitaidolla.
www.sahkotesla.fi
• Kaikki maanrakennusalan työt
• Kuljetukset
• Nostotöitä
• Kiviaineksia
• Lavettikuljetukset
Palokuja 4, 37800 Akaa
[email protected]
Pertti Jyrämö 040 564 2090
Av. ma-pe klo 7.00-16.00
Mustanhevosentie 3, 37800 AKAA
Puh. 0400 623 185, fax (03) 542 2050
44
HINAUSAUTOT
KYRÖLÄ
AKAA JA YMPÄRISTÖKUNNAT
045 638 1313
PÄTSINIEMENTIE 63
37800 AKAA
AVOINNA
MA-PE 9-17
LA 10-14
VUOKRATAAN
KYLPYTYNNYRI
24 h
• 4-5 HLÖ • SISÄKAMIINALLA
• SISUSTA LASIKUITUA
• 80 €/vrk • 150 €/pe-su
• Näppärä pieni pakeƫ
040 552 4855
PESUT
VAHAUKSET
SISÄPESUT
IKKUNATUMMENNUKSET
RENGAS & VANNEMYYNTI
SEKÄ ASENNUS
www.hinauskyrola.com
[email protected]
045 866 1499 / Kyrölä
Myös vene
it
rekisteröinn
Ideaparkin vieressä
Sääksjärvellä
Porintien varressa
Valkeakoskella
Lempäälän
Autokatsastus Oy
Lempäälän
Autokatsastus Oy
Nokian
Autokatsastus Oy
Valkeakosken
Autokatsastus
Ruokosmetsänkatu 13 C
03 225 5120
Vikkiniityntie 5
03 225 5400
Kaakkurintie 1
03 4518 0270
Mahliankatu 2
044 703 5527
45
Jari Lehtonen on käyttänyt 900 työtuntia
65 vuotta vanhan veneen kunnostamiseen
Merta päin
J
ari Lehtosen talven ja kevään
uurastus palkitaan kesällä, kun
miehen kunnostama seitsemänmetrinen Meriläinen lasketaan vesille Taivassalossa. Se on vaatinut
900 työtuntia ja sitkeyttä.
– Inspiraatio meinasi kyllä yhdessä vaiheessa loppua. Silloin
oli pakko pitää viikko taukoa, Jari
myöntää.
Projekti sai alkunsa viime syksynä, kun Jari katseli Pirjo Wirmanin kanssa veneitä meren äärellä
Kustavissa. He alkoivat haaveilla
veneestä, jolla voisi kulkea ja yöpyä saaristossa ja joka sopisi myös
kalastuskäyttöön.
Sotkialla asuva Jari on käynyt
30 vuoden ajan kalastamassa länsirannikolla. Pirjon merihistoria
ei ole yhtä pitkä, mutta Viialassa
varttuneena vesistöt ja erityisesti
Jalanti ja Jumunen ovat olleet aina
tärkeitä. Pirjo on harrastanut lap-
suudesta asti vanhempiensa kanssa
Vanajavedellä purjehdusta Vikla- ja
Jolla-purjeveneillä sekä kalastanut
Jumusella.
Vene muutamalla satasella
Jari ja Pirjo löysivät tarkoitukseen
sopivan keskimoottoriveneen Lahdesta. Wickström W2 -moottorilla
varustettu lasikuidutettu puurunkoinen Meriläinen vuodelta 1950
vaihtoi omistajaa muutamalla satasella.
– Vene oli ollut hankintahetkellä
vuoden käyttämättömänä ja näytti
hyvin kauhtuneelta. Moottori kuitenkin kävi ja kukkui hyvin.
Jarin kotipihaan Sotkialle vene
saapui 4. joulukuuta rekan lavalla, josta se laskettiin omalle trailerilleen. Siitä alkoi projekti, joka
on vaatinut tekijältään 12-tuntisia
työpäiviä. Samalla se on antanut
46
mielekästä tekemistä Jarille, joka
on ollut työttömänä lokakuusta
2013. Veneitä hän on kunnostanut useita.
– Ryhdyin veneprojektiin myös
sen takia, että pysyisin työkykyisenä.
Ensitöikseen Jari irrotti metallirunkoisen takahytin ja pesi veneen.
Sen jälkeen vene trailereineen työnnettiin autotalliin, jossa kunnostus
jatkui katon alla.
Pohjalaudat lahoja
Remontin raskaimmaksi vaiheeksi
osoittautui pohjalattian ja kylkikaarien uusiminen. Pohja oli oletettua
huonomassa kunnossa.
– Pohja oli mätä. Se ei ollut
päässyt yhtään hengittämään, kun
kaikki oli peitetty vesivanerilla ja
styroksilla, Jari huomauttaa.
Jatkuu sivulla 48
Jari Lehtonen on antanut veneelleen
nimen. Siitä tulee Pirkitta.
47
Vene työnnettiin verstaana toimineeseen autotalliin vuoden 1960 Porschella.
Uuden pohjan ja kylkikaaret Jari
teki kahdeksan tuuman mäntylankusta. Sahatavara oli teetettävä
Punkalaitumella, kun sopivaa ei
saanut lähempää.
Kylkikaaria varten Pirjo piirsi vanhojen kaarien mukaan mallit sanomalehtipaperille. Jari leikkasi osat
puusta kuviosahalla ja sirkkelillä.
Pohjalautojen ja kylkikaarien
päälle Jari rakensi lattian mäntylaudasta ja päällysti kaartuvat seinät
mäntypaneelilla.
– Paneelin kanssa on taiteileminen, kun veneen seinä kaartaa sekä
sivusuunnassa että alaspäin. Sain
sen taipumaan käyttämällä pönkää ja polvea. Ruuvit olivat suussa
ja akkuporakone toisessa kädessä.
Paneelit on kiinnitetty messinkiruuveilla, joiden reiät on porattu
ihan olemattomalla poranterällä.
Yksikään paneeli ei haljennut, Jari
Veneen sisäpohja oli uusittava lähes kokonaan, koska
suurin osa laudoista oli mätiä.
Takahytti on saanut uuden lasikuitupinnan ja maalin.
Vene oli ostohetkellä ulkoa ja sisältä hoitamaton.
Pirjo on päällystänyt patjat ja ommellut verhot.
48
kertoo.
Jari ja Pirjo ovat tyytyväisiä, että
kajuutan nokasta löytyi vielä vanhaa ehjää puuta, joka jätettiin näkyviin. Kajuutan kattoon he valitsivat
maalattavan lasikuitutapetin.
Sisäpohjan ja kylkikaaret Jari kiinnitti ulkopuolelta 500 ruostumattomalla ja haponkestävällä ruuvilla.
Päälle hän levitti lasikuitumaton,
korjasi montut kittaamalla ja hioi
pinnan epäkeskohiomakoneella
ennen maalaamista.
Ratti vaihtui ruoriin
Veneessä on makuutilat kahdelle
aikuiselle. Matkakäyttöä ajatellen
Jari rakensi kajuuttaan minikeittiön, jonka kaasuhella on peräisin
puretusta asuntovaunusta. Ruorin
virkaa toimittaneen autonratin tilalle hankittiin veneen meriläistyyliin
sopiva ruori.
Pirjo on vastannut veneen sinisävyisestä verhoilusta, ja ikkunoissa
on Jarin suunnittelemat pokat.
Jari huokaa, kun puhe kääntyy
moottoriin. Sen korjaamiseen kuten myös veneen sähkötöihin on
tarvittu ulkopuolista apua.
– Lohko oli halki. Se korjattiin
hitsaamalla.
Kun Meriläinen on valmis, nostetaan se jälleen rekan lavalle ja
kuljetetaan Sotkialta Taivassaloon,
jossa Jarilla on matkailuvaunupaikka meren rannalla.
– Teimme sinne venettä varten
kaksi metriä lisää laituria.
Jari on antanut veneelle nimen
Pirkitta. Sillä hän vie Pirjon katsomaan kaunista saaristoa. Suunnitteilla on jo veneretki Iniöön.
Tarja Antola
Jarin ja Pirjon veneretkille pääsee mukaan myös Jarin kääpiövillakoira, laivakoira Titta.
49
Jari suunnitteli kajuuttaan pienen
keittiön, johon malli on otettu asuntovaunusta. Pöytälevyn voi nostaa
seinälle, kun sitä ei tarvita.
Arto Arola sai suojautua
Lobelian pusuyrityksiltä.
Gerbera-hieho oli hukkua lietekaivoon kolme vuotta sitten
Palomiehet saivat kummiva
pelastettuaan sen emän hen
M
etsä-Paavolan Lobelia kulkee empien emäntä Johanna Jantusen taluttamana kohti tilan pihalle saapuneita Kurisjärven VPK:n palomiehiä.
Viikon ikäinen limousinrotuinen
vasikka pälyilee epäluuloisena ja
kavahtaa välillä kauemmas.
Lopulta yksi palomiehistä, Arto
Arola osoittautuu vasikkakuiskaajaksi ja saavuttaa eläimen luottamuksen. Sitten hän saakin jo torjua
50
kasvoiltaan Lobelian märkiä suukkoja ja eläin rentoutuu muidenkin
läsnäolijoiden suhteen.
Palomiehet ovat tulleet juhlatilaisuuteen tervehtimään kummivasikkaansa. Tarina sai alkunsa kolme
tilannetta.
– Kaivo on yli kaksi metriä syvä.
Olimme juuri aloittelemassa lietteenajoa. Karjanhoitaja sai pujotettua
Gerberalle riimun päähän ja solmittua sen aidan tolppaan, jotta
vasikka pysyisi paremmin pinnalla, Jantunen kertaa painajaismaisia hetkiä lähes tarkkaan kolmen
vuoden takaa.
Täysi pelastuspalvelu
asikan
ngen
vuotta sitten Lobelian emän Gerberan ollessa reilu puolivuotias.
Metsä-Paavolan tilan emäntä
Johanna Jantunen kertoo, että
navetassa olleet eläimet olivat
saaneet jotenkin lantalanpuolei-
sen oven auki yömyöhällä. Gerbera oli hypännyt metrin korkuisen
betoniaidan yli ja päätynyt suoraan lietekaivoon. Onneksi karjanhoitaja huomasi iltatarkastuksella
avoimen oven ja meni katsomaan
51
Hänen miehensä Jari Nikula ei
ollut kotona, ja Jantunen mietti
kuumeisesti mitä tehdä.
– Soitin lopulta hätänumeroon.
Sieltä kysyttiin, että onko eläin vaarassa hukkua. En kai minä soittaisi
hätäkeskukseen yhdeltä yöllä, jos
ei olisi oikea hätä kysymyksessä,
Johanna Jantunen päivittelee.
Hätäkeskuksen hälyttämänä
paikalle saatiin melko nopeasti
Kurisjärven VPK. Viisi vapaapalokuntalaista saivat nostettua vasikan
ylös paloautossa olevan nostimen
avulla.
Arto Arola puki päälleen kumipuvun, jotta hän pääsi lietteen sekaan
laittamaan liinat Gerberan etujalkojen alle, ja väsynyt eläin nostettiin
rauhallisesti ylös kuivalle maalle.
Palokunnan päällikkö Timo Tammisto kertoo, että vaikka tällaisessa
eläinpelastustehtävässä ei ole samanlainen hoppu kuin tulipalojen
kanssa, niin eläin ei jaksa sinnitellä
loputtomiin. Pelastustoimet kannattaa suunnitella huolella eikä ruveta hätäilemään. Tässä on hyötyä
pitkästä kokemuksesta.
Gerbera oli koettelemuksestaan
niin voipunut, että se ei jaksanut
pelastamisen jälkeen enää säntäillä
minnekään.
Emäntä Johanna Jantunen nauraa, että vasikka sai palomiehiltä
täyden palvelun, sillä lopuksi nämä
vielä suihkuttivat sen puhtaaksi.
– Sanoin heille silloin, että jos
Gerbera joskus poikii, niin näistä
palomiehistä tulee sen kummeja.
Pidin sanani, ja siksi olemme nyt
tässä.
Jatkuu sivulla 52
Gerbera on erittäin arvokas siitoseläin, mikä oli iso syy sille, että sen
pelastajat pyydettiin kummeiksi.
Uimamaisteriksin kutsuttu
Johanna Jantunen ojensi juhlatilaisuudessa Timo Tammistolle, Arto
Arolalle, Mikko Korpelalle, Pekka
Jaakolalle ja Timo Parikalle osoitetun kummitodistuksen. Miehet
saapuivat Metsä-Paavolaan samalla
autolla, jolla he kolme vuotta sitten
kiiruhtivat pelastamaan Gerberaa.
”Kiitos, että pelastitte äitini MetsäPaavolan Gerberan. Ilman teidän ripeää toimintaa minua ei olisi. Kiitos
että lupauduitte kummeiksi. Yritän
olla viisaampi ja fiksumpi kuin äitini.
Jos kuitenkin joskus joudun pulaan
niin luotan, että tulette auttamaan.
Isäntäväki kirjoitti tämän, koska itse
en osaa. Tiedän, että he ovat yhtä
kiitollisia toiminnastanne kuin minäkin. Terveisin Metsä-Paavolan
Lobelia.”
Taannoisen tapauksen jälkeen
Gerberaa on kutsuttu Uimamaisteriksi. Jonkinlainen trauma sille
Timo Tammisto (vas.), Mikko Korpela, Arto Arola ja Pekka Jaakola ihastelivat
Johanna Jantuselta saamaansa kummitodistusta. Timo Parikka ei ehtinyt kuvaan.
tapauksesta jäi, sillä se oli etenkin
aluksi epäluuloinen kaikkea uutta
kohtaan. Karkureissut ovat saaneet
jäädä sen osalta. Pikkuhiljaa eläin
on hiukan rauhoittunut.
Uimamaisteri poiki omatoimisesti, ja eräänä aamuna karsinassa
näkyi pieni ja kaunis tyttövasikka,
Metsä-Paavolan tilan naudat ovat
limousinrotuisia. Itse Uimamaisteria ei saatu kuvaan, sillä se oli vielä
navetassa, jonne ei poikimisaikaan
päästetä ulkopuolisia.
52
joka nimettiin Lobeliaksi. Sen kasvua kummit pääsevät nyt seuraamaan.
Vivikka Monto
Kesäteattereissa on
tarjolla
historiaa,
musiikkia
ja klassikkoja
Sivut 53–55
Tekstit: Liisa Ahokas
Tuulensuun nuoria Urjalankylän kesäteatterissa.
Vasemmalta oikealle Antti (Pekko Rajala) Kaisa
(Mariia Herckman) Valpuri (Helka Yntälä). Kuva:
Lahja Leppäkorpi.
Elämää Urjalassa 200 vuotta sitten
U
rjalankylän kesäteatterissa
esitetään tänä kesänä Eija
Järvisen käsikirjoittama ja
ohjaama näytelmä Tuulensuussa
kesällä 1794.
Näytelmän merkeissä Urjalassa
juhlitaan kahdesta syystä: Vuonna
1794 käynnistyi De Pontin omistama
Nuutajärven lasitehdas, ja Urjalan
Näytelmäpiiri tänä vuonna täyttää
20 vuotta.
Ohjaaja Eija Järvinen kertoo, että
näytelmän syntysanat lausuttiin
viime talvena.
– Tolvan suursuvun kantava voima, Sulo Järvinen, otti yhteyttä ja
pyysi näytelmää Matti Dahlmanista, joka oli Nuutajärven kartanon Tuulensuun torpan isäntä
ja kartanon omistajan, Jacob De
Pontin, uskottu ja luotettu torppari.
Näytelmän viesti on kertoa tämän
päivän ihmisille millaista oli Urjalassa
reilut 200 vuotta sitten.
– Se on myös kertomus epätavallisesta ystävyydestä kartanon herran
ja torpparin välillä.
Näytelmässä lauletaan paljon
kansanlauluja, tuttuja, mutta myös
vähän unohtuneita lauluja.
Ensi-ilta on tiistaina 23.6. kello 19.
ja muut esitykset ke 24.6., to 25.6.,
su 28.6., ti 30.6.,ke 1.7., to 2.7., ti
7.7., ke 8.7. ja to 9.7. arkisin kello
19 ja sunnuntaina kello 17.
Seitsemän veljestä vauhdissa Satamassa
T
oijalan Näyttämön kesäteatterissa Satamassa nähdään
Aleksis Kiven Seitsemän
veljestä. Näytelmän ohjaaja Minna Kangas valitsi esitettäväksi
Ritva Holmbergin Turun Kaupunginteatterille dramatisoiman
ja Kalle Holmbergin ohjaaman
version vuodelta 1972.
Seitsemän veljeksen ensi-ilta on
perjantaina 12.6. kello 19. Muut
esitykset la 13.6., su 14.6., ke
17.6., ke 24.6., to 25.6., pe 26.6.,
la 27.6., su 28.6., ke 1.7., to 2.7.,
pe 3.7., la 4.7., su 5.7., ke 8.7., to
9.7., pe 10.7., la 11.7., su 12.7.,
53
ke 15.7., to 16.7. ja pe 17.7.
Arki-iltaisin esitykset alkavat
kello 19, lauantaisin ja sunnuntaisin kello 17. Lisäksi sunnuntaina 28.6. ja 12.7. on päivänäytös
kello 13.
Näytelmästä kerrotaan enemmän
sivuilla 56–58.
Kesäteattereissa on tarjolla klassikkoj
Pirttikoskella nauretaan tosikoille
P
irttikosken kesäteatterissa
nähdään jälleen uusi näytelmä. Tällä kertaa käsikirjoittaja ja ohjaaja Seppo Holttinen
on antanut näytelmälleen nimen
Kaikenkarvaisia vaihdoksia
Holttinen sanoo halunneensa
aina tehdä näytelmiä, joissa komedian keinoin työstetään ajankohtaisia, joskus kipeitäkin asioita.
– Nyt pistin nippuun kasan ikävältä kalskahtavia asioita kuten
syrjäytyminen, radikalisoituminen,
masennus, nukahtamisvaikeudet,
työuupumus, ongelmat perhesuhteissa ja alkoholisoituminen.
Holttinen tunnustaa, että tällä
kertaa idea tavallaan lähti myös
halusta nauraa tosikoille.
Ohjaaja lupaa, että juttu rullaa ja
tapahtumia riittää.
– Tämän päivän maailma on nopeatempoinen, ja niin tulee olla
Pirttikosken kesäteatterilaisia yhteiskuvassa. Ylärivi vasemmalta: Ritva Haapanen,
Mari Alitalo, Olivia Rikassaari, Jukka Haapanen, Sirkku Hyytiäinen, Kyösti Alhainen, Suvi Kelkkanen-Rautiainen, Laura Mäenpää. Mira Alhainen ja Päivi Latvala.
Alarivi: Seppo Holttinen, Juhani Jokinen ja Matvei Ojansuu. Kuva: Veikko Ahlsten.
näytelmänkin.
Esitykset sunnuntaisin kello 14. ja
19., tiistaisin ja torstaisin kello 19.
Ensi-ilta sunnuntaina 12.7.,
Muut esitykset ti 14.7., to 16.7.,
su 19.7., su 19.7., ti 21.7., to
23.7., su 26.7., su 26.7., ti 28.7.,
to 30.7. ja su 2.8.
Miekkailua ja musiikkia Lempäälässä
L
empäälän Nuorisoseuran kesänäytelmä on Alexandre
Dumas vanhemman kirjoit-
tama Kolme muskettisoturia. Kirja
ilmestyi vuonna 1844, ja sen tapahtumat sijoittuvat 1600-luvun alun
Ranskaan.
Luvassa
on seikkailua, romantiikkaa,
juonittelua
ja välien
selvittelyä.
Näytelmä
sopii koko
perheelle,
kunhan
miekkojen
kalistelu ei
säikäytä.
Näytelmän
ohjaa Jari
Ohjaaja Jari Lehto opettaa Sanni Lehdolle oikeaoppista miekLehto.
kailua. Kuva: Rosa-Maria Melin.
54
Katsojia odottaa aikamoisen
juhlava spektaakkeli, kun 21 näyttelijää pistää parastaan niin taistelukohtauksissa kuin lattaritanssin
pyörteissä.
Näytelmän musiikki on Janne
Engblomin tätä käsikirjoitusta varten säveltämää.
Itsekin kalpamiekkailua harrastanut Lehto on pitänyt huolen, että
miekkailu on oikeaoppista.
Esitykset tiistaisin, keskiviikkoisin
ja perjantaisin kello 19, lauantaisin
ja sunnuntaisin kello 17.
Ensi-ilta perjantaina 26.6. Muut
näytökset: su 28.6., ke 1.7., pe
3.7., su 5.7., ti 7.7., ke 8.7., pe
10.7., su 12.7., ke 15.7., pe 17.7.,
la 18.7., su 19.7., ti 21.7., ke 22.7.,
pe 24.7., su 26.7., ke 29.7., pe 31
7. ja su 2.8.
ja, historiaa ja musiikkia
Lumikki ja aikamieskääpiöt Rämsöössä
V
esilahden Rämsöön Kesäteatterin kesänäytelmä on Lumikki ja seitsemän kääpiötä.
Se jatkaa Rämsöön klassikkosatujen
sarjaa. Edellisinä kesinä Suonojärven
rannassa on nähty Ruusunen ja Tuhkimo. Lumikin ohjaa Rami Saarijärvi.
– Tämä toteutus on kallellaan klassiseen tarinaan Lumikista. Näytelmä
on kirjoitettu nimenomaan Rämsöön
taitavalle näyttelijäryhmälle, joka on
saanut vahvistusta Vammalan suunnalta. Sieltä Rämsööseen on rantautunut seitsemän miestä, jotka ovat
löytäneet omat sisäiset kääpiönsä.
Kääpiöinä venkoilevat raavaat äijänköriläät, ja metsäneläiminä ihastuttaa jo aiemmilta vuosilta tuttu
energinen lapsijoukko.
Musiikin satuun ovat tehneet Pekka Murto ja Juuso Lähdekorpi, joiden lisäksi orkesterissa ovat Mari ja
Emmi Ollinpoika.
Lavastuksesta vastaa Pekka Ojansivu työryhmineen, puvustuksen
luovat Kati Saukola, Elina Korvala,
Mervi Peltoniemi ja työryhmä.
Esitykset lauantaisin ja sunnuntaisin kello 15., tiistai- ja torstaiesitykset kello 19. Ensi-ilta lauantaina 27.6. klo 15. Muut esitykset su
28.6., ti 30.6., to 2.7., la 4.7., su
5.7., la 25.7., su 26.7., ti 28.7., to
30.7., la 1.8. klo 15, to 6.8., la 8.8.
ja su 9.8.
Lumikin ja seitsemän kääpiön tekijäjoukko harjoituksissa toukokuun alussa.
Kuva: Mari Ollinpoika.
Apianniemessä tunnelmoidaan
Toivo Kärjen sävelin
S
uomen Kesäteatterin tämän
kesän näytelmä Valkeakosken
Apianniemessä on Heikki
Paavilaisen käsikirjoittama ja ohjaama Pätkä Pääroolissa -musikaali.
Musikaali haluaa kunnioittaa
100 vuotta sitten syntyneen Toivo Kärjen ikimuistoisia sävellyksiä.
Musiikista vastaa tänäkin vuonna
liveorkesteri kapellimestarinaan
Jukka Hänninen.
Pätkä Pääroolissa -musikaali vie
katsojan 1950-luvulle seuraamaan
näyttelijä-koomikko Masa Niemen
elämää ja uraa. Samalla se kertoo
Pekan ja Pätkän tempauksista.
Masa Niemenä eli Pätkänä nähdään Mikko Töyssy. Musikaalin
koreografi on Jani Rasimus.
Vierailevina tähtiartisteina lavalle saapuvat kesän aikana muun
muassa Pirkko Mannola, Marion Rung,
Eino Grön, Veeti Kallio, Mikael Konttinen,
Eila Pienimäki, Vieno
Kekkonen, Matti Esko,
Marjatta Leppänen, Reino Helismaa, Toivo Kärki, Pekka, Tuija HaLeif Lindeman, Jaakko lonen, Pätkä ja Justiina (Mikko Huoviala, Otto
Ryhänen, Pauli Mus- Kanerva, Joni Leponiemi, Natalil Lintala, Mikko
tajärvi sekä Arja Kori- Töyssy ja Ushma Karnani). Kuva: Rami Marjamäki
seva.
Pätkä Päärolissa -näytelmän ensi- 11. päivänä ja esitykset jatkuvat
ilta Apianniemessä on kesäkuun 15.8. asti.
55
Simeoni (Julius Martikainen) kertoo veljilleen,
minkälaisia näkyjä viinanhuuruissa näki.
Minkä
ihmeen
olet
sinä
nähnyt?
Seitsemän erilaista veljestä
A
leksis Kiven Seitsemän veljestä
on tänään kansalliskirjallisuutta. Ei mikään helppo teos. Jo
kirjan alkutaival oli vaikea, teilasihan
August Ahlqvist sen toukokuussa
1870 Finlands Allmänna Tidningenissä niin, että kirja joutui kolmeksi
vuodeksi hyllylle. Kiven teksti ei kerta
kaikkiaan sopinut tuon ajan kulttuurieliitille.
– Kirja on tarina meistä ihmisistä.
Kiven on täytynyt kokea jotakin samanlaista lapsuudessaan tai ystäviensä kanssa. Näitä tyyppejähän tulee
56
vastaan koko ajan, sanoo Juhania
näyttelevä Harri Salminen.
Pienet olivat Suomen kulttuuripiirit tuolloin, ja pienet ne ovat aina.
Kun Ritva Holmberg dramatisoi ja
hänen miehensä Kalle Holmberg
ohjasi 1972 veljekset Turun kaupun-
ginteatterin lavalle, kohu oli valmis.
Maan eturivin näyttelijät saivat liikkeelle kansanliikkeen katsomaan.
Kaj Chydeniuksen musiikki ihastutti
ja vihastutti. Rienaako se perkele?
Dramaturgin
viimeinen viesti
Minna Kangas ohjaa Ritva Holmbergin dramatisoiman Seitsemän
veljestä Toijalan Sataman kesäteatteriin. Kaksoisensi-ilta on 12. ja 13.6.
Minna Kangas on saanut hyvin
vapaat kädet dramatisointiin, tavallaan viimeiset ohjeet tuolloin
vakavasti sairaalta ja nyt jo edesmenneeltä teatteritaiteen suurelta
naiselta.
– Pakkohan tätä on ollut lyhentää.
Ehkä vaikein työ urallani.Tämä on
paikoitellen todella itkettävä, paikoitellen sairaan hauska ja hillitön
– mitä ihmettä?! Minulle on hetki
hetkeltä vahvistunut tunne, että tästä
tulee enemmän kuin osiensa summa. Tässä on niin paljon eritasoisia
ja eri-ikäisiä tekijöitä, jotka koko ajan
kasvavat. Ja sen aistii, että he nauttivat tästä, sanoo Minna Kangas.
– Tämä on ihmisenä olemisen
tarina. Veljekset oppivat pärjäämään maailmassa. Ajatella mikä oli
lukutaidon merkitys tuolloin ja on
edelleen.
onnellisempi ja varmempi, hyvä,
että tämä tehdään, sanoo Kangas.
Voimalla
seitsemän miehen
Juhani (Harri Salminen), Tuomas
(Paavo Helenius), Aapo (Jukka
Peräkivi), Simeoni (Julius Martikainen), Timo (Jere Hakala), Lauri
(Lasse Majuri), Eero (Petteri Loukio).
– Olen vahingossa onnistunut miehityksessä. Tosin sanoin heti heille,
että teidän on pidettävä yhteisiä saunailtoja, joissa paikalla en ole edes
minä, nauraa ohjaaja.
Otetaan seitsemän suomalaista
miestä Aleksis Kiven mukaan. Yksi
Tämä tehdään
yhdessä
Jo muutama vierailu
harjoituksissa vahvistaa, mitä tuleman
pitää. Toukolan kylän
tapahtumat tuo näyttämölle liki 50 hengen porukka sanoin,
lauluin ja tanssein. Ei
mikään helppo juttu.
Harjoitukset ovat tehneet heistä ryhmän,
näytelmää tehdään
yhdessä toinen toistaan tukien.
– Jokainen tuo tähän
oman persoonallisen
lisänsä. Joka harjoituksen jälkeen olen
määrää, toinen pitää mitä lupaa,
kolmas käy puhemiehestä, neljäs
näkee kännipäissään näkyjä, viidennestä tykkäävät kaikki, kuudes
viihtyy itsekseen ja seitsemäs sokaisee älyllään.
Tarinan mukaan he tarvitsevat toisiaan, ja yksin he eivät ole mitään,
ennen kuin kasvavat aikuisiksi.
Antaapa veljesten itsensä kertoa.
Toiset puhuvat roolihahmostaan, toiset sen tekemisen vaikeudesta.
– Tekstin mukaan, jalo niin kuin
sonnikarja, heittää näytelmän Eero.
– Onhan tässä seitsemän erilaista
persoonaa, veljeksinä helvetin erilaisia, mutta yksi nippu kun vaara
uhkaa, jatkaa Juhani.
– Hyvin paljon erilainen kuin
muut, sanoo Timo.
– Yllättävän vaikeaa tämä on ollut,
sanoo Lauri.
– Lauri on ikuinen arvoitus. On
niin paljon pois. Jotain se löytää sieltä metsästä, mitä se ei löydä mistään
muualta, sanoo Juhani.
– Simeoni on hyvin herkkä elämälle. Hän saa kiinni ääripäistä. Toisaalta herran pelko, toisaalta tietoisuus
siitä, että humalan nirvanassa on
jotakin parempaa, mutta maallinen
lankeaminen kalvaa koko ajan. Sen
verran tasapainoton kaveri, että päätyy ilman emäntää, kertoo Simeoni.
– Tuomas puhuu vähän, mutta
useimmiten asiaa. Ei hermostu vähästä, mutta sitten kun hermostuu,
niin sitten on oksat pois, kertoo
Tuomas.
– Eero on hauska
hahmo. Hän tietää
olevansa viisas, ja
jopa pudottaa itseään veljesten tasolle,
päästäkseen vähemmällä.
– Aapo on meidän
asioiden ajaja. Hänen
puoleensa käännytään, kun pitää ihan
oikeasti järjestää jotakin. Hän on sutki
suustaan ja osaa manipuloida ihmisiä, poliitikko, kertoo Juhani.
Jatkuu sivulla 58
57
Seitsemän erilaista veljestä
Isänsä poikia?
Entäpä veljesten isä, josta Aleksis
Kivi kertoo hyvin vähän. Harri Salminen (Juhani) on joutunut perehtymään tähänkin vaikeaan asiaan,
vaikkakaan Toijalan Sataman versiossa veljesten vanhempia ei juuri
ole. Äiti on mukana ja aika rajussa
kohtauksessa.
– Kirjassa käsitellään isää tosi
vähän. Karhunkaataja, voimakas
persoona, ehkä mieltynyt alkoholijuomiin, vaikuttanut varmaan
Juhaniin todella paljon, eikä pel-
kästään hyvässä mielessä, miettii
Salminen.
– Kyllä Simeonin turvattomuudentunne jostakin tulee. Äitiään
veljekset muistelevat myös lämmöllä, jatkaa Julius Martikainen.
Musiikilla on vahva osa
Toijalan Sataman Seitsemän veljestä on musiikkinäytelmä. Kaj Chydeniuksen musiikkia on täydentänyt oivasti Harri Salminen, jonka
Aleksis Kiven sanoihin säveltämä
Venlan laulu pyörii jo Youtubessa.
Tanssien koreografiat on tehnyt
nuori juuri koreografiksi valmistuva Jessi Palovaara, jolla myös on
rooleja näytelmässä.
– Musiikilla on tässä kertomuksessa vahva osa, samoin tanssilla ja
muulla liikunnalla. Jessi on meidän
löytö, sanoo ohjaaja Kangas.
Ja ei muuta kuin katsomaan.
Tarinan alkuun on vajaa kuukausi.
”Jukolan talo eteläisessä Hämeessä seisoo mäen pohjoisella
rinteellä liki Toukolan kylää. ...”
Juha Kosonen
Luvassa on vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Näytelmä koreografian laatinut Jessi Palovaara (vasemmassa kuvassa) on itse
mukana muun muassa tappalukohtauksissa.
58
TH
Akaan
Kaikenlaiset remontti- ja rakennustyöt
sekä puusepäntyöt pitkällä kokemuksella.
040 763 3085
044 575 1197
Turo Hyötyläinen
Ville Niittyaro
• uudisrakentaminen ja saneeraukset
• sauna- ja pesuhuoneremontit
• huoneistosaneeraukset • ym. alan työt
www.akaanmonirakennus.fi
Esko Manninen p. 044 083 6382
www.remonttiesko.fi
RAKENNATKO UUTTA,
KORJAATKO VANHAA?
Toijalan Pyörä
& Tupakirppis
Kaikki alan työt perustuksista
vesikattoon yli 20 v kokemuksella.
Vastaavan mestarin palvelut ja
suunnittelu sekä autotallin
nosto-ovien myynti ja asennus.
Kirkkotori 2, 37800 Akaa
p. (03) 542 2450
Avoinna: ark. 10-17, la 9-13
ILA-RAKENNUS
Rkm. Ari Ilottula 040 591 9924
www.ilarakennus.com
Parasta palvelua
asiantuntevasta värikaupasta!
Maalit, tapetit, lattiapäällysteet,
laatat ja työvälineet.
Pyydä tarjous ulkomaaleista!
Meiltä myös ammattilaisille
Tikkurilan -teollisuusmaalit.
Hämeentie 90, 37800 Akaa, puh. (03) 542 1223, ma-to 7-17, pe 7-18, la 7-14
59
TERISTEN KARTANO
HEREFORD JA ABERDEEN ANGUS -PIHVILIHAA
myyntipäivä 28.5. klo 15-18.
Lähellä tuotettua - tuotteita saatavilla jatkuvasti ota yhteyttä! Löydät meidät myös facebookista.
Tiedustelut:
Antti Veräväinen 0500 835 084,
[email protected] Teristentie 77, 37800 Akaa
Kivaa kotiin,
itselle tai lahjaksi!
Markkinatarjouksia!
Keskuskatu 38-40 LH5, Viiala
045 116 5455 [email protected]
www.ihanaolkkari.fi
Kivisenlinna & Galleriakirkko
HIISI-GOLF
Taidelainaamo & Linnakirppis
-harrasta hyvässä seurassa
Kinnarintie 13 C, Akaan Sotkia
Avoinna koko kesän ke, pe, la, su klo 12-17 tai sop. muk.
Tila vuokrattavana myös kaste- ym. juhliin p. 040 729 8178.
Kirkkoon voi astua hiljentymään ympäri vuoden.
Ada Iivosen ja Seija Kinnarin 30 v. taiteen taipaleella.
Kesänäyttely Sirpaleista Sivellyksiä 13.5.-30.8. Galleriakirkossa.
• Vasta-alkajille 6r. Hiisi-kenttä (par 3) harjoituskenttä,
ei vaadita green cardia tai seuran jäsenyyttä
• Edistyneemmille tasoituskelpoinen 9r. Farmi-kenttä
• Lähipeliharjoittelualueet ja range
• Vuokraamme pelivälineitä
• Golf Daddyn opetuspalvelut (alkeiskurssit, klinikat,
pelikurssit, yksityisopetus)
• Välittömän rento meininki kauniissa maalais- ja järvimaisemissa
• Katso lisää www.hiisi-golf.fi
KAUKOLAN KESÄSSÄ TAPAHTUU:
Pe 22.5. klo 18 Galleriakirkossa Pirkko Vesavaara
3.6. klo 18 Galleriakirkossa Mia ja Harri Joki
19.6. klo 18 juhannusaaton lipunnosto ja kahvihetki
1.7. klo 18 Galleriakirkossa ilta runon merkeissä.
Ota lempirunosi mukaan.
La 25.7. Tapahtumapäivä klo 12-17.
* Klo 13 lapsille ja lapsenmielisille satupolku
yllätyksineen.
* Klo 14 laulava Joen perhe esiintyy galleriakirkossa.
* Tapahtumapäivänä taiteilijat tavattavissa.
* Kirpputoripöytiä/antiikkia.
Tule tekemään löytöjä. Kahvio, ym.
Kesän junnutreenit alkavat!
INFO uusille junnuille torstaina 28.5. klo 16.30 Hiisi-klubilla
5.8. klo 18 Galleriakirkossa Eero Hedin Ruotsista
To 13.8. klo 18 Galleriakirkossa Pekka ja Arja Simojoki
2.9. klo 18 Galleriakirkossa Esa Heinonen
Vaihmalantie 120, Lempäälä
03 375 3868
[email protected]
www.hiisi-golf.fi
TERVETULOA / VAPAA PÄÄSY
www.seijakinnari.com
60
Tapahtumia Kylmäkosken
kulttuurikirkossa
su 31.5. kello 10 Suvivirren sunnuntain messu,
lauletaan Suvilinnun lauluvihkosen lauluja
su 7.6. kello 10 visuaalinen messu, taidekuvia ja gospelia
su 14.6. kello 10 messu
su 5.7. kello 10 konfirmaatiomessu (Toukola 2)
su 19.7. kello 10 messu
su 26.7. kello 17 kansanlaulukirkko
su 2.8. kello 10 messu
su 9.8. kello 10 messu
su 16.8. kello 10 messu kirkossa ja vanhemman väen synttärit
seurakuntatalossa
su 23.8. kello 17 iltakirkko,
lauletaan Toivon veisukirjan lauluja
su 30.8. kello 10 messu
Kirkkokahvit kirkonmenojen jälkeen!
Tervetuloa
tiekirkkoon
ja taidenäyttelyyn
Kylmäkosken kirkko on
tiekirkkona 24.6.–26.7.
maanantaista perjantaihin
kello 11–16.
Urkuvartti keskiviikkoisin
tiekirkkoajanjaksona
kello 12.
Anneli Vainosen
taidenäyttely 24.6.–26.7.
Kylmäkosken
kappeliseurakunta
Viikinkilaivan keulan ja argeologisen alueen tekivät vuoden 2014 Näkymään Pirkko Vakkila, Anneli Vainonen, Ilkka Salo,
Teijo Kokko, Tuula Vuokola ja Kristiina Maijala. Kuva Johanna Mäkinen.
Näkymä on aina
tekijöidensä näköinen
N
äkymä on kuraattorin ohjaama ja kehittyvä foorumi,
joka tähtää innovatiivisen
ympäristötaiteen esille tuomiseen
sekä moninaisen taiteellisen vuorovaikutuksen lisäämiseen paikallisten ja kansainvälisten kuvataiteilijoiden kesken. Joka kesä tapahtuma
tulee ihmisen luo arjen kulkureiteille mahdollistaen keskustelun nykytaiteesta ja ympäristöstä. Vuosittain
vaihtuvat teemat luotaavat paikallisuuden ja ympäristötaiteen ajankohtaisiin ilmiöihin.
Näin määritteli taiteen kansainvälinen moniottelija Anna-Lea
Kopperi johtamansa vuoden 2013
Näkymän olemuksen.
Vuodesta 2002 järjestetty Näkymä, aluksi vain ympäristötaidenäyttely, on vuodesta toiseen täyttänyt
tehtävänsä hyvin. On keskusteltu,
on saatu julkisuutta. Pääosassa
on ollut aina taide hyvin laajasti
ymmärrettynä. Nahkialanjärven
ympäristö on ollut mitä oivallisin
paikka Näkymän ”kotina”.
Tänäkin vuonna Näkymällä on
teema ja kuraattorinsa. Mia Muurimäki ja Satu Kiuru ovat molemmat
taiteen oppineita ammattilaisia.
Vuoden teema on Utopia, kuraattorien mielestä tavoittelemisen arvoinen hyvä paikka, jota ei määritelmän mukaisesti ole edes olemassa.
Kuraattorit esittävät taitelijoille tänä
vuonna vaativan haasteen.
”Suomessa meneillään olevan
teknologis-taloudellisen muutoksen vaikutukset heijastuvat laajamittaisesti kansalaisyhteiskuntaan.
Hyvinvointiyhteiskunta horjuu ja
eriarvoistumiskehitys etenee vääjäämättömän tuntuisesti. Tarkkailemme näitä tulevaisuusheijastuksia
kuin hidastettua elokuvaa, kykenemättä muuttamaan tapahtumien
kulkua. Kun odotamme pahinta,
62
osaammeko enää visioida hyvää?
Vuoden 2015 Näkymä rohkaisee
taiteilijoita tuottamaan meille välähdyksiä utopioista, paikoista jonne ei ole vielä tietä. Utopia ymmärretään usein turhaksi haavekuvaksi.
Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin
keskeisestä inhimillisestä toiminnasta – jonkin hyvän ja arvokkaan
hahmottamisesta tulevaisuudessa ja
sitä kohti suuntaamisesta.”
Näkymä avautuu perjantaina
12. kesäkuuta kello 17. Perinteiset
kuraattorien kierrokset järjestetään
17. heinäkuuta ja 29. elokuuta.
Nahkialanjärven ympäristön lisäksi teoksia on esillä Ratamestarin
talolla. Näkymä toimii tiiviissä yhteistyössä Päivölän opiston kuvataidelinjan kanssa.
Aivan kohta päästään ainakin
piipahtamaan utopiassa.
Juha Kosonen
Kesätapahtumia Akaassa
Laura Uimonen - Natural Collection
29.5.–18.6. Kulttuuritalo Laaksola
(Ryödintie 2). Laura Uimosen maalauksia. Avoinna ma, ke, pe klo 9–14. Vapaa pääsy. Järj. Akaan kulttuuripalvelut.
Veturimuseo
31.5.­–31.8. avoinna joka päivä klo 10­
–16, Ryödintie. Veturimuseon kesäkauden avajaisia juhlitaan 31.5.
Pop up -vohvelikahvila
Nuorten toimintakeskuksessa
1.–12.6. Nuorten toimintakeskus, Myllytie 3. Kaikille avoin Pop up -vohvelikahvila, avoinna ma–pe klo 11–17.
Tiistaina 2.6. Loom bands -työpaja alakoululaisille klo 13–15. Torstaina 4.6.
maskeeraustyöpaja yläkoululaisille klo
13–15. Tiistaina 9.6. sarjakuvatyöpaja
yli 10-vuotiaille nuorille klo 13–15.
Järj. Akaan nuorisopalvelut.
Afgaanipakolaiset Iranissa
Shahriar Khonsarin valokuvanäyttely
1.–26.6. Viialan kirjasto Vilkku. Järj.
Akaan kaupunginkirjasto.
Toijalan markkinat
5.-6.6. Toijalan tori, Akaa. Järj. LC Toijala. www.toijalanmarkkinat.fi.
E10-jalkapalloturnaus
6.6. Viialan urheilukenttä. Järj. TP-49.
Toijala-Lentis
6.-7.6. Matinpuiston kenttä. Järj. Toijalan Valpas.
200-vuotisjuhlat
Kinnarin kotimuseolla
7.6. klo 12 Kinnarin kotimuseo (Kinnarintie 42). Kotimuseon päärakennus
täyttää 200 vuotta. Juhlallisuudet alkavat tykinlaukauksilla. Juhlapuhe Juha
Kuisma. Vapaa pääsy. Museo avoinna
kesä–elokuussa keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 13–20. Muina aikoina
sopimuksen mukaan.
Seitsemän veljestä
12.6.–17.7. Toijalan Sataman kesäteatteri. Järj. Toijalan Näyttämö.
Ympäristötaidenäyttely
Näkymä 2015
12.6.–30.8. Näkymän teemana on
Utopia ja päänäyttämönä toimii Nahkialanjärven ympäristö Toijalassa. Kohteisiin on vapaa pääsy. Järj. TaideAkaa
ry ja Akaan kaupunki.
Akaan Sahtimestaruuskisat
15.6. klo 18, Seurantalo Sampola
(Sampolantie 3). Järj. Akaa-seura ry
Tango del norte & Romina Bianco
-tangokonsertti
25.6. klo 19, Seurantalo Sampola
(Sampolantie 3). Suomalaisen Tango
del norte -yhtyeen solistina argentiinalaislaulajatar Romina Bianco. Ennen konserttia argentiinalaisen tangon
alkeiskurssi Sampolassa. Järj. Akaan
kulttuuripalvelut.
Akaan Tilkkuakat 20-vuotisjuhlanäyttely: Vuoroin vieraissa
29.6.–19.7. Kulttuuritalo Laaksola
(Ryödintie 2). Avoinna ti–su klo 12–16.
Vapaa pääsy. Järj. Akaan Tilkkuakat.
Sommelon konsertti
5.7. klo 14. Sekakuoro Sommelo konsertoi ennen Walesin-matkaa. Konsertti
pidetään Nahkialanjärven maastossa
tai sääoloista riippuen vaihtoehtoisesti
Sampolassa. Vapaa pääsy.
Kesän kansalliset
aikuisten yleisurheilukilpailut
7.7. klo 18 Toijalan keskusurheilukenttä. Järj. Toijalan Vauhti.
Kesäillan ilmaiskonsertti
22.7. klo 19 Nahkialanjärven ranta.
Esiintyjinä Pauli Hanhiniemi, M.A.D.
Vapaa pääsy. Järj. Joukko paikallisia
yrityksiä.
Jaakonpäivän tapahtuma
25.7. klo 16 Sampolan ranta, Nahkialanjärvi. Mikko Alatalo laulattaa
yleisöä. Juostaan kapusta-viesti Nahkialanjärven ympäri. Jaakko heittää
kylmän kiven Nahkialanjärveen. Järj.
Akaa-Seura ry.
63
Toijala Juniori Games
2.8. klo 12 Toijalan keskusurheilukenttä. Järj. Toijalan Vauhti.
Marja-Leena Koivisto:
Metsän sisaret -näyttely
3.–31.8. Kulttuuritalo Laaksola
(Ryödintie 2). www.akaa.fi/kulttuuri.
Vasenkätisten Vestivaali
8.8. klo 15 Viiala. Mauri Kunnas ja Juba
Tuomola kertovat omasta työstään ja
kirjoistaan kello 15 Viialan kirjastossa. Kello 17 Viialan torilla toimittaja
Arto Nybergin vetämä vasenkätisten
kirjailijoiden paneelikeskustelu, johon
osallistuvat Kjell Westö, Siri Kolu, Matti
Rönkä ja Antti Holma. Ennen keskustelua palkitaan Vuoden Vasenkätinen.
Illalla Viialan Seurahuoneella esiintyvät
muun muassa Kimmo Pohjonen & Saana Pohjonen ja Paleface. Järj. Akaan
elävän musiikin yhdistys Almu.
Muksujen Musavestari
8.8. klo 11–14, Nahkalinnan päiväkoti,
Viiala. Soitto-, laulu-, leikki-, tanssi- ja
soitinrakennustyöpajoja. Mukana myös
TV2:n lastenohjelmista tuttu Katti Matikainen. Järj. Akaan elävän musiikin
yhdistys Almu.
Hunajaviikot
24.8.–6.9. Teemana lähiruoka. Taidebussi kiertää Akaassa 28.8. Nuorten
Hunaja-lanit Toijalan yhteiskoululla pe
28.8. Hunajahulinat-sadonkorjuumarkkinat Toijalan torilla lauantaina 29.8.
klo 9–14. Esiintyjinä Kengurumeininki
ja vuoden lähiartisti Ville Leinonen. Lisäksi Vuoden Kuhnurin valinta, hunajanmyyntiä ja sadonkorjuutunnelmaa.
Mesihölkkä sunnuntaina 30.8., lähtö
Toijalan keskusurheilukentältä klo 12.
Matkoina puolimaraton ja 10 km eri
sarjoissa. Valkeakoski-opiston Mehiläisvahavoidekurssi sunnuntaina 30.8.
Järj. Akaan kaupunki, yhdistykset ja
yritykset.
Akaa-Seura ry:n valokuvanäyttely
31.8.–26.9. Akaan pääkirjasto, Köyvärintie 1. Esillä kirjaston aukioloaikoina.
Verkkoapteekki
24 h
Osta verkosta nouda apteekista
akaaneapteekki.
Muista Orionin keräilykampanja:
Osta 5 tuotetta - saat tuotesetin!
TESE
-aurinkotuotteen
ostajalle
Eucerin
pesuneste 200 ml
kaupan päälle
© Moomin Characters
5
I
imall
3/2015
le
a
O
TT
TU
Aurinkoisiin
päiviin apteekin
kautta!
* vähintään 9 euron hintainen itsehoitotuote
Kampanja koskee itsehoitotuotteita (ei lääkkeet). Keräilykortteja saat apteekista ja leiman jokaisesta ostetusta
Orionin keräilytuotteesta. Postita kortti ohjeiden mukaisesti. Keräilyaika 1.5-31.8.2015.
Orion
on suomalainen
avainlippuyritys.
Palvelemme:
ark. 9 - 19, la 9 - 15, su 11 - 15
Valtatie 6, 37800 Akaa, p. (03) 542 1622, www.akaanapteekki.
TULE
PUUTARHALLE!


Meiltä löydät:
• Runsaat valikoimat kesäkukkia,
amppelikasveja ja



­

valmiita amppeleita
• Tomaatin, chilin,
vihanneksien ja yrttien taimia
• Puut, pensaat ja perennat
• Mullat, turpeet ja lannoitteet
IITTALAN PUUTARHA
Puutarhuri neuvoo ja palvelee.
avoinna ark. 9-19, la-su 9-16
p. 03 672 5615, 044 572 5615
64
Kesäristikko
e
mi !
JaRiku
Lähetä ratkaisusi ja yhteystietosi Akaan Seutuun 30.6.2015
mennessä osoitteella: Akaan Seutu, Kesäristikko, PL 60, 37801 Akaa.
Arvomme vastanneiden kesken pieniä palkintoja.
Jorma Kemppainen 2015
Mie
oon
Esa!
Zeuksen
poika
sisäinen
tarve
abstrakti
hahmo
humoristinen
kirjoitus
os
uurr
suoristaa
15.06.
toimintoja
poikia
J edelläkin
helliä
TOSI-
kaltevuus
”
rgman
Be
Jean
”
JOTEN
-1.
nuuka
penkki
-sade
lätkii
liigaa
kiintyä
vesureita
runollinen
äpäre
välttäviä
AIVOT
kuparihome
poikia
kuin
pyydät
tekovirheitä
varareittejä
65
tuhoisa
pelote
Serrano
LIITOS
KIRKON
HUONE
Eero
toimittavia
Osoite:
rukkia
aukeita
ei ole
pehmo
sosato
TVnalle
Nimi:
MINÄ
?
”
taipaleellakin
pääkaup.
Lapin
haltija
Dorothea
Ida
Eveliina
”
KESTOPUUT
EDULLISESTI
KOKO KESÄN.
Esim.
25x95
vihreä
1
maalit katosta
kivijalkaan!
Esim. Valtti
terassi- ja
kalusteöljy
ruskea 2,7 l
00
/m
Sawon
SAVUSTUSUUNI RST
36
(ovh. 125,-)
90
00
KPPR Steelin
pyykinkuivausteline
pyörivä, 5-sakarainen,
sinkitty
maalattu
65 79
00
00
Vinha peittävä suoja
puulle 11,7 l valkea
Pika Teho ulkomaali
11,7 l valkea
Ultra Classic ulkomaali 9 l valkea
alk.
90
90
Sisälle uutta ilmettä esim.
Taika-sarjan tuotteilla ja
muilla sisustusmaaleilla.
Esim.
Non-woven Nikkari 2
15
00
/rll
Lisäksi uutuusmallistokirjoja:
• Muumi • Harmonia • Vibe
KPPR STEEL OY
6-askelm.
90
Luo tapeteilla tunnelmaa!
LAITURITIKKAAT
4-askelm.
alk.
94
91
99
00
Uutuus!
Patiokivikuullote
2,7 l
• sävytettävissä
10 eri sävyyn
89,115,-
LAITURIPONTTONIT
Jyry / 150 kg Jysky / 200 kg
00
00
75
99
310
8 m 210 11 m330
9 m 220 12 m395
LIPPUTANGOT
Puh. (03) 573 7200
00
Tervetuloa ostoksille!
10 m
00
00
00
00
Palvelemme: ark. 7-17, la 8-13 [email protected]
Riitiäläntie 7, 37830 Akaa
66
Tilaa Akaan Seutu edulliseen kesähintaan,
osallistut samalla upean
ADIRONDACK -AURINKOTUOLIN
ARVONTAAN!
Tuote
tiedo
t: ww
w
.cana
mtra
de.fi
✁
67
Omaan on helppo tulla.
Oma Säästöpankki palvelee sinua Pirkanmaalla 6 konttorin voimin.
Tavoitteenamme on tarjota paikkakunnan parasta, ihmisläheistä pankkipalvelua. Asiakkaidemme taloudellinen menestyminen ja hyvinvoinnin
turvaaminen ovat tärkeimmät päämäärämme. Tervetuloa tutustumaan!
Aurinkoista ja rentouttavaa kesää!
Minna Nyström
konttorinjohtaja
075 756 9888
Sirkka Oksanen
palveluneuvoja
075 756 9882
Suvi Heikkilä
palveluneuvoja
075 756 9862
Marianne Murto
palveluneuvoja
075 756 9883
Akaan toimipiste
Valtatie 20, puh. 075 756 9880
Palveluksessasi paikallinen täyden palvelun liikenneasema
Neste Oil Toijala
Ammattitaitoinen
Huoltokorjaamo
p. 040 160 7960, ark. 8–16
Neste Oil Toijala
Kurisjärventie 5, puh. 03-542 4230
Ark. 6.30–21, la 8–21, su 9–21
www.nestetoijala.fi
68