AKAAN SEUDUN KESÄLEHTI 2015
AKAAN SEUDUN KESÄLEHTI 2015 OP Akaa – Sinun pankkisi Lainopillista neuvontaa elämän eri käänteissä. Helena Häkli, notariaattisihteeri Mika Pajasmaa, pankkilakimies Helena Mika Kattavat vakuutuspalvelut henkilö- ja yritysasiakkaille. Hannu Kinnari, vakuutusasiamies Tuomas Halonen, myyntipäällikkö yritysvakuutukset Hannu Tuomas Kassapalvelut, valuutanvaihto ja neuvonta arkipäivisin kello 10-16.30. Palveluneuvojat: Sirkka Suonpää, Ritva Kuja-Penttilä ja Tarja Aaltonen Kaikki rahoituspalvelut omasta pankistasi. Henkilörahoitus Sirkka Ritva Tarja Yritysrahoitus Anna-Maija Kurki, rahoitusneuvottelija Mari Kivinen, rahoitusneuvottelija Ilkka Paronen, rahoitusneuvottelija Jere Hakala, pankinjohtaja Kirsti Uimi, rahoitusneuvottelija Anna-Maija Mari Ilkka Jere Kirsti Säästämällä teet haaveista totta! Nyt uusi sijoitustuote OP-Tulevaisuus-sijoitusvakuutus. Juha Bäck, sijoitusasiantuntija Marianne Lahti, asiakasneuvoja Hanna Tiilikainen, sijoitusneuvoja Virve Niittyaro, palveluneuvoja Juha Marianne Hanna Virve Yksi numero – kaikki palvelut Puh. 010 255 4401 Valtatie 8, 37800 AKAA akaan.seudun@op.fi www.op.fi/akaa Tuomo Smått toimitusjohtaja 2 Pääkirjoitus 20. toukokuuta 2015 Ylläty Akaasta! A rki on työtä, lepoa, harrastuksia, läheisten kanssa puuhastelua. Toisin sanoen arki on hyvää tavallista elämää. Hyvin harvoin arjen askareissamme sittenkään mietimme missä olemme. Kotipaikka on itsestäänselvyys. Ympärilleen tulee harvoin katsottua. Reitit ovat tutut. Maisemaa ihaillaan vuodenaikojen mukaan, jos ihaillaan. Kelle maistuvat hiihtoladut, kelle lenkkipolut. Iltalenkki saatetaan kävellä pitkin katuja sen paremmin ympäristöön katsomatta. Sanon suoraan yllättyväni Akaasta monta kertaa. Täällä on kiva asua ja toimia. Totta kai pikkukaupungin nurkkakuntaisuus joskus jurppii, mutta sen ajatuksen kun karistaa pois, pääsee kiinni olennaiseen, yllätyksiin Akaasta. Täkäläiset ihmiset, meikäläiset, ovat poikkeuksellisen toimeliaita. Moneen toimeen on tartuttu. Ihmiset ovat vuosia sitoutuneet tekemään työtä, yrittämään, pyörittämään julkista valtaa ja harrastamaan itsensä menestykseksi ja toisten iloksi. Akaalainen harvoin puhuu, hän tekee. Arjessa ei aina tule ajatelleeksi, että kaikki ympärillämme tapahtuva on jonkun tekemää. Kiitos! Mitä ihmettä näiden ihmisten arkeen kuuluu? On kesähäitä, kuumaa keikkakesää, oleilua kesämökillä. Joku näyttelee kesäteatterissa Toijalan Satamassa, toinen kunnostaa venettään merelle. Kylmäkosken kulttuurikirkko avautuu jo toista kertaa tiekirkoksi. Ja jälleen kerran on tulossa myös Näkymä ja elokuussa Vasenkätisten Vestivaali. Kesän kulttuurianti on poikkeuksellisen monipuolinen. Niin, ja kyllä täällä 3 heitetään kylmä ja kuuma kivikin muiden iloksi. Ja katsotaanpas ympärillemme. Täällä on luonnon rauhaa, hiljaisuutta, mutta myös ääntä ja liikennettä. Olemme monen tien solmukohdassa ja niin lähellä kaikenlaisia houkutuksia, että omat paikkamme jäävät usein kokematta. Yöpyminen Arajärvellä on mahdollista kelle vain. Satamasta pääsee vesille joko omalla paatilla tai Hopealinjan aluksella. Uimarannat ovat keitaitamme, samoin torit sekä keskustojen kahvipaikat. Joko hengästyttää? Kuten huomaamme, Akaasta yllättyy. Viihtyminen on oikeastaan vain omasta tahdosta kiinni. Tervetuloa mukaan Akaan kesään! Juha Kosonen Akaan Seudun päätoimittaja Kesän juhlat lähestyvät! Tervetuloa palvelevaan vaateliikkeeseen! Tule keskustelemaan eri vaihtoehdoista kanssamme. Ideasta todeksi valmistaa Lounaspirtin tiimi. Tällä mainoksella saat 20 % alennuksen Desigualin tuotteista. Lomailemme ajalla 6.-17.7. Myllytie 3, Akaa. Puh. (03) 542 1567 www.lounaspirtti. [email protected]. Valtatie 12, 37800 AKAA • 0400 545 054 Tervetuloa viihtyisään kahvilaan keskellä kaupunkia, tarjolla hyvä valikoima suolaisia ja makeita herkkuja ilman säilöntä- ja lisäaineita. Valtatie 5, Akaa 040 587 3826 [email protected] 040 587 3826 Minna P. 040 587 3719 Meiltä juhlaherkut kesäpöytään!! • Myös yksityis- ja muistotilaisuudet henkilökohtaisesti räätälöitynä • Saatavilla myöskin aamupalaa ja lounasta sekä leipomotuotteita • Seniorialennus keittolounaasta -10% Avoinna: ma-pe 7.15-17.15 la 8.15-15.00 Avoinna: arkisin klo 6.00-15.00. Muina aikoina tilauksesta. Tervetuloa!! Kuvaukset • Kuvat • Kehykset • Tilaa suolaiset ja makeat k t hherkut kt kevään ja kesän juhliin • Lahjakortit hierontaan, vyöhyketerapiaan ja intialaiseen päähierontaan • Toijalan torilla Kotigastronomi -tuotteita myynnissä lähes joka keskiviikko ja lauantai KUVAMESTARI AKAA TIMON KUVAKAUPPA Kirkkotori 1, Akaa (03) 542 4997 9-17, 9-13 Allin Apu www.timonkuva.fi [email protected] [email protected] 4 Ajulantie 23, 37800 Akaa 0400 987 966 www.allinapu.fi Nyt on tosi kyseessä Sivut 5–8 5 Susanne on hankkinut hääpukunsa Tallinnasta. Petrin paidassa on mintunvärisiä raitoja. Minttua löytyy myös Kelhin seurantalolt Susanne ja Petri sanovat S usanne Rantanen ja Petri Suhonen astelevat kesän kynnyksellä Akaan kirkkoon, jossa kappalainen Riina Saastamoinen vihkii heidät avioliittoon. Petri on nähnyt jo monena yönä unta 23.5. olevasta hääpäivästä. Sulhanen on vakuuttunut, että päivästä tulee sekä jännittävä että koskettava. – Takaan, allekirjoitan ja viivaan vielä kaupan päälle, että varmasti tulee kyynel, mutta ei surusta. – Petri itkee harvoin. Silloin on tosi kyseessä, Susanne huomauttaa. Susannen, 26, ja Petrin, 26, mielestä avioliitto on luonteva jatke kaksi vuotta kestäneelle suhteelle. Avioliiton myötä Susannesta tulee Suhonen. – Me molemmat haluamme lapsia. Silloin haluamme olla yhtenäinen perhe ja perheenä samannimisiä, Susanne ja Petri perustelevat. Susannelle Petri on tuki ja turva ja paras ystävä. – Petri jaksaa ja kannattelee minua, kun minä en jaksa. En selviäisi ilman Petriä. Petri puolestaan tuntee saaneensa rinnalle iloisen kumppanin, jonka kanssa on helppo olla arjessa. Treffit Iittalan Shellillä Toijalalainen Petri ja Hämeenlinnassa tuolloin asunut Susanne tapasivat toisensa kaksi vuotta sitten äitienpäivänä hämeenlinnalaisen ravintolan terassilla. – Vaikka siitä ei ole kuin kaksi vuotta, tuntuu se paljon pidemmältä ajalta, Susanne sanoo. Susanne ihastui ensi näkemältä Petrin hymyyn, ja Petrin mielestä Susannen kanssa oli helppo jutella. Treffit sovittiin seuraavalle keskiviikolle Hämeenlinnan ja Toijalan puoliväliin Iittalan Shellille. Kesäkuun alkuun mennessä tapailu oli muuttunut jo seurusteluksi, ja 6 loppukesästä Susanne muutti Petrin rivitalokaksioon Kirkkokankaalle. Kihlajaisia vietettiin viime vuoden toukokuussa. Sitä ennen Susanne ja Petri olivat ostaneet rintamamiestalon Pätsiniemestä. Samalla he saivat ison pihan ja autotallin, jossa Petri voi keskittyä moottoripyörä- ja autoharrastukseensa. Autoihin liittyy myös Petrin työ. Hän myy autojen varaosia KL-Varaosissa Tampereella. Susanne on koulutukseltaan vaatetuspuolen artesaani ja kosmetologi, mutta ei tällä hetkellä tee kummankaan alan töitä. Läheltä kotia työpaikan halunnut Susanne työskentelee Toijalan S-marketissa. Häissä tortillamenu Susannen ja Petrin hääjuhlaa vietetään Kelhin seurantalolla Sääksmäellä, jonne he saapuvat Akaan ta, jossa vietetään hääjuhlaa. Susanne ja Petri ovat kutsuneet juhliinsa sata vierasta, jotka ovat ystäviä ja lähimpiä sukulaisia. tahdon Akaan kirkossa mäläisen pitopöydän sijaan tarjolla on tortillamenu. – Mukavat pirskeet, hyvä ruoka ja juoma ovat meidän juttumme. Hääpuku Tallinnasta Susanne ja Petri juhlistivat seurustelunsa puolivuotispäivää joulukuussa 2013 laivamatkalla Tukholmaan. kirkosta entisöidyn Cadillacin kyydissä. Häihin on kutsuttu sata vierasta, jotka ovat pariskunnan ystäviä ja lähisukua. Pariskunta haluaa hääpäivästään oman näköisensä nuorekkaan juhlan, jossa tärkeintä ei ole etikettien ja perinteiden noudattaminen. Hä- 7 Häävalmisteluissa pari on pyrkinyt pitämään kulut kurissa. Susanne on hankkinut valkoisen prinsessamallisen olkaimettoman hääpukunsa ja hunnun Tallinnasta. Tuttu maskeeraaja tekee Susannen meikin ja kampauksen. Petri pukeutuu hääpäivänä harmaaseen pukuun. Paidasta löytyy mintun väriä, kuten Kelhin seurantalon seiniltäkin. Häiden ja viikon vapaan jälkeen Susanne ja Petri palaavat töihin. Sitä ennen he käyvät vielä rentoutumassa kylpylässä. – Häämatkan aika tulee varmaan myöhemmin. Jatkuu sivulla 8 Petrin polttareissa ajettiin autoa kahdella pyörällä S usanne kertoo saaneensa polttareissaan hyviä elämänohjeita avioliittoon. – Ei pidä luovuttaa liian helposti. Nykyään erotaan heppoisistakin syistä eikä jakseta yrittää tarpeeksi. Se laittoi ajattelemaan. Haluamme, että kerta riittää, Susanne miettii. Susanne myi polttaripäivänään pullaa Toijalan keskustassa. Sen jälkeen seurue siirtyi mökkeilemään Sappeeseen, jossa juhlat jatkuivat viinien maistelulla, erilaisilla tehtävillä ja saunomisella. Kaverit yllättivät Petrin vappuaattona kesken työpäivän hakemalla hänet saunabussilla Tampereen vapputorille, jossa polttarisankarin tehtävänä oli myydä ilmapalloja. Toijalassa ohjelma jatkui mikroautoilulla Vauhtipuistossa. Huipennuksena Petri pääsi kahdella pyörällä ajavan Mersun kyytiin. – Siinä sai pitää kiinni ovenkah- Susanne taaperona. Petri viisivuotiaana. vasta, ettei tippunut kuskin päälle, Petri toteaa. Myös Petrin polttariseurue matkasi Sappeeseen, jossa parinkym- menen hengen miesporukka yöpyi kaksi yötä. 8 Tarja Antola Saman katon alta monipuoliset hieronta-, hyvinvointija kauneuspalvelut. • Klassinen hieronta • Kuumakivihieronta • Purentalihasten hieronta • Intialaiset hoidot • Vyöhyketerapia • Vauvahieronta • Ion detox -elektrolymfa • Personal Trainer palvelut • Kuntosalivalmennus • Jalkahoidot • Manikyyrit • Kasvohoidot • Vartalohoidot • Ripsien ja kulmien värjäykset • Ripsienpidennykset • Volyymiripset • Meikkaukset • Lahjakortit • Maahiset -jalkineet • Tuotteet ihonhoitoon ja hyvinvointiin KIRKKOTORI 10 , 37800 AKAA 040 554 9416 Parturi-kampaamo Kauneushoitola Salon SaNi Mustanportintie 1, 37800 Akaa 040 575 7404 040-124 7155 040 484 7525 24h ajanvaraus osoitteessa www.kehonkorjaamo.com Kauppakeskus Milleri, Yrittäjäntie 4, 37910 Akaa (Tokmannin vieressä) Aukioloajat: ma-ke 11-19 to-pe 9-17 tai sopimuksen mukaan. Katse kuntoon kesäksi! on hiusväri, jolla saavutetaan ainutlaatuisen näyttäviä tuloksia. • Silmälasit • Piilolinssit • Aurinkolasit Optikon ja silmälääkärin palvelut. H2O Hair Valtatie 9, 37800 Akaa p. 020 170 5310 ma-pe 9.30-17, kesälauantait suljettu 30.5. alkaen. Parturi-kampaamo Pia Hakala ja Marika Kivelä Puhd. 03 542 1439, Kirkkotori 5, 37800 Akaa Löydät meidät myös facebookista. TERVETULOA! 9 Edulliset kesäkorƟt kuntosalille! ,/Ê B Ì>>Ê>i `ÊÃ>>Ã>> ÊÊÊÊÊÊÊÊÊÊÊÊÊÊÊÊ->À>> ÌÊ>Ê Õi«Ì KUNTOSALI, LIIKUNTAPALVELUT, FYSIOTERAPIA JA HIERONTA A8CB8?F@KFC8 Vuokraamme kokous- ja saunatiloja A8CB8GF?A8 *°Êä{xʣȣ£ÊÎ]Ê-ÌÕ>ÌiÊÎ]ÊÎÇnääÊ>> >> Ì>J>>« >°wÊ777°*"° Keskuskatu 38-40, Viiala, p. 050 577 9791 www.kuntoaskel.net Hiustenleikkaukset ilman ajanvarausta! • Tuotemyynti • Lahjakortit Palvelemme Teitä: Sari, Päivi, Pirjo ja Jasmi Parturi-Kampaamo Kauniina kesään! SARI VEHMAS Pätsiniementie 9, Akaa puh. (03) 542 2069, (0400 788 069) Ylpöntie 2, 37800 Akaa • 0400 737 147 • www.kauneushoitolalaukkola.fi Ma-pe 9-17, la 8-13 tai sopimuksen mukaan. KooKoon Kesä 19.6.-3.8. Night Club Public House *õŇîTįĹÝĮ]ĻTŇõààUĹĊòęķęÊŀęę Torstait 18-02 (04) :õËÝÝUĹ ĻĩTĮĮËàठPubissa Karaoke 21-02 (04) Perjantait 18-04 Nightclubissa Bilekaraoke 22-04 Lauantait 18-04 Pubissa Karaoke 22-04 Nightclubissa DJ 23-04 Su-Ke suljettu Kurisjärventie 11, TOIJALA WWW.KRUUNAJAKLAAVA.FI 10 Viime joulukuussa syntynyt Emma kävi keväällä katsomassa Joni-isän pelejä Toijalan monitoimihallilla. Joni Mikkosen kesä kuluu leikkien Sivut 11–14 11 A-Volleyn kasvatti palasi le A kaa-Volleyn paidassa päättyneellä kaudella pelannut Joni Mikkonen aikoo lentopallon sijaan keskittyä kesällä Emma-tyttären kanssa leikkimiseen. Jos joulukuussa 2014 syntynyt Emma seuraa vanhempiaan, tulee hänestä joko lentopalloilija tai äitinsä jalanjäljissä hevostyttö. Tänä keväänä Emma kävi jo katsomassa isänsä pelejä Toijalan monitoimihallilla. – Emma viihtyi loppukaudesta hyvin hallilla, kun ympärillä oli kovasti menoa. Seitsemän kautta SM-liigassa pelannut 28-vuotias Mikkonen ei enää tavoittele paikkaa liigajoukkueessa, mutta Akaa-Volleyn paidassa Mikkonen on valmis tekemään parhaansa, että tänä keväänä jo liigakarsintoihin asti edennyt joukkue nousisi Mestaruusliigaan. – Jos ei mitään maata mullistavaa tapahdu, yritän jatkossakin käydä auttamassa poikia. Mutta minulla ei ole enää sitä poltetta, joka pitää olla, jotta jaksaa liigarupeaman. Mikkosen päätökseen jättää liigakentät vaikuttivat loukkaantumiset, polvileikkaus ja esikoisen syntymä. – Alkoi vahvasti tuntua siltä, että eiköhän lentopallo ammattilaisena ole nähty. Viialasta Huittisiin A-Volleyssä lentopallouransa kuusivuotiaana vuonna 1992 aloittanut viialalaissyntyinen Mikkonen kasvoi lajiin lentopalloa pelaavien vanhempiensa ja sukulaistensa jalanjäljissä. – Alkuun harrastin myös jalkapalloa ja yleisurheilua, mutta talvet menivät pelkästään lentopallon parissa. Jossain vaiheessa kaikki muu jäi pois. Mikkonen siirtyi Lauttakylän Lujaan, kun A-Volleyyn ei syntynyt 194-senttinen Joni Mikkonen pelasi päättyneellä kaudella Akaa-Volleyn riveissä yleispelaajana. Kuva: Harri Mattila. 12 entopalloliigasta juurilleen honkin harjoituksiin tai peleihin miettien, onko oikean joukkueen pelikamat mukana. Lapsuuden haave toteutui Joni Mikkonen varttui Riitiälässä, jota hän kiittelee hyväksi paikaksi kasvaa. Pihalla oli tilaa pelata ja kaverit olivat lähellä. Mikkosen ikäluokassa joukkuetta. Lujassa samassa joukkueessa pelasivat myös lentopalloveljekset Mikko ja Matti Oivanen. Vanhemmat kuskasivat Jonia ja tämän serkkua kolme kertaa viikossa 75 kilometrin päähän Huittisiin. – Rankinta se oli varmaan vanhemmille, joiden töiden jälkeen piti lähteä ajamaan Huittisiin ja istua hallissa harjoitusten ajan ja ajaa sen jälkeen takaisin. Sama toistui uudelleen seuraavana päivänä, Mikkonen toteaa. Lauttakylän Lujan junioreissa saavutettu SM-menestys kannusti Mikkosta katsomaan, mihin rahkeet lentopallossa riittävät. Pelaaja muistelee kiivaimpina vuosina pelanneensa yhtä aikaa kolmessa seurassa. – Koko ajan olin menossa jo- 194-senttisen Mikkosen aikuisuran kohokohtia ovat olleet Valkeakosken Isku-Veikkojen nousu SM-liigaan 2007, Isku-Volleyn SM-pronssi 2010, kausi 2010–2011 Saksan Bundesliigassa sekä Vammalan Lentopallon Suomen mestaruus 2012. Yhdeksän kuukautta Saksassa oli Mikkoselle lapsuuden unelmien täyttymys. – Olin haaveillut, että saisin pelata ammatikseni lentopalloa ulkomailla. Se oli kokemuksena hyvä. Siellä ei tarvinnut miettiä kuin lentopalloa. Mikkosen mukaan Saksan huippuseurat olivat kotimaan seuroja kovempia ja häntäpään joukkueet heikompia. Kokemuksen lisäksi karttui myös kielitaito. Saksaan mennessään Mikkonen ei puhunut sanaakaan saksaa. – Meillä oli kiinalainen valmentaja, joka ei puhunut lainkaan englantia vaan murtaen saksaa. Aika nopeasti siinä oppi ainakin lentopalloon liittyvät sanat. Loppukaudesta pystyin jo keskustelemaan saksaksi. Saksalaisseura tarjosi kotiinlähtöpäivänä Mikkoselle vielä kahden vuoden jatkosopimusta. Kun Mikkonen ei ollut heti valmis tekemään päätöstä, ei seura palannut enää asiaan. Sydänvaivojen varjossa Saksan jälkeen Mikkonen siirtyi Vammalan Lentopalloon, jossa hän oli mukana voittamassa saavutuksistaan vielä puuttunutta miesten Suomen mestaruutta – tosin toisin kuin Mikkonen oli etukäteen mie- 13 lessään kuvitellut. Ensimmäisen finaalipelin toisessa erässä Mikkonen joutui pois kentältä sydämen rytmihäiriön takia. Lääkärin määräyksestä finaalipelit olivat Mikkosen osalta ohi. – Se oli alkuun aika kova paikka, mutta ei enää sen jälkeen kun sai kultamitalin kaulaansa. Kauden aikana olin ehtinyt tehdä oman osani. Rytmihäiriön syyksi diagnosoitiin viallinen hermorata, jota ei kuitenkaan pystytty paikantamaan. Sydän ei ole sittemmin vaivannut, mutta Vammalan-kauden jälkeen liigaseurat pitivät pelaajan pestaamista riskinä. Lopulta Mikkonen sai sopimuksen savonlinnalaisen Saimaa-Volleyn kanssa. Kaudesta tuli Mikkosen paras. Hän voitti Mestaruusliigan pistepörssin ja tehotilaston. – Halusin antaa parastani seuralle, joka uskalsi ottaa riskin. Toisaalta halusin näyttää muille seuroille, että ne tekivät väärän ratkaisun, kun eivät palkanneet minua. Kaudesta tuli henkilökohtaisesti ylivoimaisesti paras, ja sain kerrankin pelata terveenä. Ylirasitus vei unten maille Mikkonen lähti toiseen kauteen savonlinnalaisjoukkueessa suurin odotuksin, mutta joutui pettymään. Pelaaja ajautui ylirasitukseen, jonka takia palautuminen ei sujunut enää entiseen tapaan. Mikkonen oli niin väsynyt, ettei jaksanut olla hereillä. – Aamutreenien jälkeen nukuin 5–6 tuntia, jotta jaksoin lähteä iltatreeneihin. Niiden jälkeen minun oli mentävä taas vähäksi aikaa nukkumaan, jotta jaksoin edes syödä. Ylirasituksen jälkeen Mikkosen polvesta repesi jänne. Jatkuu sivulla 14 Joni Mikkonen arvelee lentopallon pysyvän tavalla tai toisella aina osana elämää. Jos ei muuta, niin isä opettaa Emmaa pelaamaan. – Reilut kaksi kuukautta pystyin ainoastaan kävelemään. Tauon jälkeen pudotuspelit piti pelata revenneen jänteen ja kivun kanssa. Mikkosen polvi leikattiin vuosi sitten keväällä. Kesällä hän yritti vielä neuvotella sopimusta liigaan, kunnes lopulta päätti jättää liigahaaveet. Akaa-Volleyn riveihin Mikkonen liittyi ilman suurempia neuvotteluja. Viialaan palannut pelaaja kävi polvileikkauksesta toivuttuaan treenaamassa akaalaisjoukkueen kanssa. – Se oli minulle itsestäänselvyys, että koetan auttaa joukkuetta. Olen sen seuralle velkaa. Kyse on kuitenkin kasvattajaseurasta, josta olen saanut alkuopit ja jonka ansiosta sain ammatinkin moneksi vuodeksi. Mikkosen mukaan Akaa-Volley ei ollut päättyneellä kaudella vielä riittävän kokenut ja kova lu- nastaakseen liigapaikan. Konkaria ilahduttaa erityisesti nuorten pelaajien ennakkoluuloton pelaaminen sekä Akaassa virinnyt lentopallobuumi. – Ihmiset tulivat kauppareissulla kyselemään peleistä ja toivottamaan onnea. Oli mukava huomata kotikylässä sellaista innostusta lentopallojoukkuetta kohtaan. Tarja Antola Mikkonen miettii, mitä tekisi isona J oni Mikkonen ei tällä hetkellä ole kiinnostanut valmentamisesta, vaikka sanookin miettivänsä välillä, olisiko hänellä jotain annettavaa valmentajana. – Ei varsinkaan, jos muistelee millainen itse olen ollut nuorempana valmentajaa kohtaan. Hermot siinä menisi, jos pitäisi valmentaa minun tapaisia pelaajia, Mikkonen naurahtaa. Mikkonen sanoo olleensa nuo- rena laiska ja kyseenalaistaneensa varsinkin rankemmat treenit. – Vasta vanhempana sitä tajusi, että valmentaja ei pistä tekemään kovia treenejä sen takia, että näkisi kuinka loppu pelaaja on, vaan että joukkue pelaisi ja pelaajat jaksaisivat paremmin. Koneistajaksi peruskoulun jälkeen opiskellut Mikkonen miettii parhaillaan, mitä tekisi isona. Tällä hetkellä hän työskentelee muun muassa 14 mainospainatuksia tekevässä Ausfahrt Oy:ssä Lempäälässä. Mikkosen mukaan apu ja tuki ovat urheilijalle tarpeen, kun urheilu-ura päättyy. – Muutos elämässä on iso, kun siihen asti olet tehnyt sitä, mitä aina olet halunnut tehdä ja mikä on ollut haaveesi. Kun se loppuu, pitääkin keksiä jotain muuta. Se voi yllättää – ainakin se yllätti minut. Veturimuseon kesäkauden avajaiset 31.5.2015 klo 12-16 Kaupunkilaisen kesämuistio 2015 Akaan kaupungintalo: Suljettu 6.7.-2.8. Postia voi jättää laatikkoon. Kaupungin vaihde, puh. (03) 569 1120 palvelee 1.6.-31.8. ma-pe klo 8-16. Elinkeinopalvelut: VASKE vastaa elinkeinopalveluista 31.7. saakka. Akaan kaupunki ottaa elinkeinopalvelut omaksi toiminnaksi 1.8. alkaen. Kansalaisopisto: Valkeakoski-opiston Akaan palvelupiste, os. Hakanperäntie 2c, suljettu 25.6.-31.7. Kaupunginvaltuusto, -hallitus ja lautakunnat eivät kokoonnu heinäkuussa. Kirjastot: Pääkirjasto auki koko kesän ma-to 10-19, pe 10-17. Vilkku auki 1.-26.6. ja alk. 17.8. ma-to 10-19, pe 10-17, 29.6.-14.8. ma-to 12-19 ja pe 10-17, lehtilukusali aukeaa 10-. Kesälauantait suljettu 30.5.-29.8., paitsi Vilkku auki la 8.8. Kirjastot auki 18.6. 10-15, suljettu juhannuksena 19.-21.6. Lehtienlukupiste Varmiolan kahvilassa Kylmäkoskella kesällä ma-pe 8-17 ja la 10-15. Juhannuksena suljettu. Koulutoimi: Koulutoimisto on suljettu 29.6.-31.7. Koulut alkavat 11.8. Kulttuuritalo Laaksola: Avoinna 1.-18.6. ti-pe klo 10-14, 29.6.-19.7. joka päivä klo 12-16. Elokuun aukioloajat: www.akaa.fi/kulttuuri Liikuntatoimen puistojumpat: Kaikille avoimet ja maksuttomat puistojumpat 26.5.-17.7. Jumpat Toijalan urheilukentällä ti klo 11.00, Viialan urheilukentällä ke klo 10.30 ja Kylmäkosken Aseman koululla ke klo 11.45. Luttusten vapaa-aika-alue: Pukuhuoneiden ovet avoinna 2.6.-17.8. ma-pe 7-21 ja la-su 10-18. Matonpesupaikat: Kylmäkoskella Kentäntien, Toijalassa Luhtaniityn ja Viialassa Rantatien sekä Kumpulantien matonpesupaikat avataan 1.6. mennessä. Monitoimihalli: 1.5.-31.8. auki ma-pe klo 9-21, la 12-16, su suljettu. Aattona 19.6 klo 9-14, suljettu 20.6. Poikkeavat aukioloajat: www.akaa.fi/liikunta Nuorisotoimisto: Suljettu 6.-31.7. Nuorten toimintakeskuksessa (Myllytie 3) kaikille avoin Vohvelikahvila ma-pe 1.-5.6. ja 8.-12.6. klo 11-17. Perusturvatoimen hallinto: Haittilantien toimipiste suljettu 6.7.–2.8. Päivähoito: Päivähoitoyksiköt ovat kiinni 6.-24.7 Päivystävänä päiväkotina päiväkoti Tenava - Toivo. Tiedustelut: [email protected] Tekninen toimi: Päivystys puh. 040 335 3247. HS-Veden päivystys puh. (03) 621 3330. Katujen ja katuvalojen vikailmoitukset myös verkossa: http://vikailmoitukset.akaa.fi/ Terveysasemat: Kylmäkosken ja Viialan terveysasemat ovat suljettuina 29.6.-26.7. Sulku koskee lääkärin vastaanottoa, hammashuoltoa, äitiys- ja aikuisneuvoloita ja fysioterapiaa. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan Toijalan ja Urjalan terveysasemilla. Keskitetty ajanvaraus palvelee 8-16, puh. 040 335 2702. Valkeakosken aluesairaalan terveyskeskuspäivystys: iltaisin klo 16-22 ja viikonloppuisin klo 8-22, puh. (03) 3116 7260. Hammaslääkäripäivystys viikonloppuisin ja arkipyhinä TAYS:n Ensiapu Acutassa. Rakennusvalvonta: Katselmukset voi tilata puh. 040 335 3251. Suljettu 20.7.-2.8. Sosiaalitoimisto: Sosiaalitoimisto suljettu 6.7.-2.8. Lastensuojelun päivystys järjestetään kiireellisessä tapauksessa, puh. 040 335 3040. Uimarannat: Avoinna käyttäjille 15.6. alkaen. Sataman kioskia hoitaa Toijalan VPK 1.6.-31.8. ma-pe klo 12-20 ja la-su klo 12-18 (säävaraus). Vammaispalvelutoimisto Wiiala-talolla: Suljettu 6.7.-2.8. Venepaikat: Tiedustelut kaupungintalon neuvonnasta, 040 335 3011. Veturimuseo: Avoinna 1.6.-31.8. ma-su klo 10-16. Viialan museo: Suljettu. Museo avataan uusissa tiloissa 2016. Viialan neuvontapiste: (os. Koivistontie 3) Suljettu 6.7.-2.8. Vuokra-asunnot: Ovenia Isännöinti Oy:n vastaanotto kaupungintalolla joka ma klo 12-15. Vastaanotto 6.7.-2.8.2015 Suovuorentie 5-7 kerhohuoneella ma klo 12-15. Viialan Asuntotuotanto Oy:n toimisto suljettu 20.7.-31.7. Asuntosihteerin toimisto suljettu 22.6.-28.7. ja 3.-9.8. Yhteispalvelukeskus: KELA auki 1.6.-31.8. ma klo 9-12 ja 13-15. Toimeentulotuessa päivystys ti-to 6.7.-2.8. puh. 040 335 3392. Työvoiman palvelukeskus suljettu 6.7.-2.8. Ohjelmassa Toijalan pelimannien musisointia ja Juuso Hyvärisen esitelmä rautateiden historiasta Toijalassa. Museoveturiseuran puffetti. Pääsyliput: aikuiset 6€, eläkeläiset ja lapset 3€ Museo avoinna 31.8. saakka joka päivä klo 10-16 os. Ryödintie, Toijala/Akaa veturimuseo.fi Tervetuloa! Hunajaviikot 24.8.-6.9.2015 Makeaa menoa Suomen Hunajapääkaupungissa! Hunajahulinat-sadonkorjuumarkkinat la 29.8. Läheltä lähtee! -lähiruokatapahtuma, avoimet ovet tiloilla 5.9. Ja paljon muuta! akaa.fi/hunajaviikot 0400 907 036 [email protected] LÄMPÖPUMPUT Minimoi lämmityskulut – maksimoi mukavuus Kätevästi Akaasta! 0400 456 837 [email protected] 15 16 Akaan Pavarotti viihtyy reissumiehen duunissa T ähdet, tähdet -ohjelmassa yleisön suosikkeihin kuulunut Jarkko Ahola haaveilee pysyvästä paikasta suomalaisten sydämissä. Aholan mukaan musiikkiala on tuulinen bisnes, jossa yleisö unohtaa artistin yhtä helposti kuin tähän rakastuu. – Vielä muutama vuosi sitten oli sellaista, että ei tiennyt yhtään mitä tekee, ja voiko tehdä enää levyä. Olisi kiva saada paikka artistien kaanonissa, jonka keikoille tullaan jatkossakin eikä vaan sen takia, että naama on ollut telkkarissa. Välittömästi Aholan Tähdet, tähdet -suosio on näkynyt tykkäyksinä Facebookissa ja tavallisten ihmisten yhteydenottoina. Keikkatarjouksia Ahola on saanut viime aikoina ilman tv-julkisuuttakin. – Uskon kyllä, että ihmisten tietoisuus ohjelman myötä lisääntyy ja yleisömäärät keikoilla kasvavat, mutta toivottavasti ei tarvitse joka vuosi olla jossain ohjelmassa pistämässä itseään likoon. Harva ehkä tajuaa, että pelkästään laulaminen on aika kova juttu. Se on yhtä heittäytymistä, kun menet lavalle ihmisten eteen. Ahola on vakuuttunut, että häntä ei tulla näkemään ainakaan Tanssii tähtien kanssa -parketilla. – Se ei olisi mun juttu. Siinä vaaditaan ihan hitosti osaamista lajista, josta minulla ei ole mitään kokemusta. Ooppera ei houkuttele Tähdet, tähdet -ohjelman oopperaillassa Aholan esittämä Nessun Dorma teki vaikutuksen niin yleisöön kuin tuomareihin. Aholan tapaan Toijalasta lähtöisin oleva Tähdet, tähdet -tuomari Juhani Merimaa nimesi Aholan Akaan Pavarotiksi. Jarkko Ahola ehtii nykyisin harvoin entisille kotikulmilleen. Silloin hän käy morjestamassa vanhempiaan Toijalassa. – Ehkä vähän isot saappaat, mutta kiva että Juhani toi esille Akaata, kun itsekin on täältä kotoisin, Ahola tuumaa. Puccinin Turandot-oopperaan kuuluva aaria löytyy myös rocktenorin 2012 julkaistulta joululevyltä. Sen esittäminen ei silti ollut laulajalle helppoa. – Se on tosi vaikea biisi laulaa, enkä ollut koskaan laulanut sitä livenä, joka on ihan eri asia kuin studiotyö. Ahola ei suitsutuksesta huolimatta haaveile oopperarooleista. – Toki tenorilaulajat ovat vähissä ja varmaan duuneja olisi, jos olisi laulukoulutusta, nuotinlukutaitoa ja halua oopperalavoille. Samasta syystä Ahola kieltäytyi pari vuotta sitten hänelle tarjotusta roolista Savonlinnan oopperajuhlilla. – Kun minua pyydettiin vilkaisemaan partituuria, totesin että en taida vilkaista, kun se ei sano minulle mitään. Olen opetellut mu- 17 siikkia korvakuulolta, mutta tuntien pituista oopperaa ei voi jättää muistin varaan. Tarvitaan lappu, josta lueskella. Ahola arvelee kiertävän artistin työn sopivan hänelle paremmin kuin sitoutuminen yhteen projektiin ja samaan paikkaan. – Olen yli kymmenen vuotta tehnyt reissumiehen duunia. Elämäntyyliä on vaikea yhtäkkiä vaihtaa. Tähdet, tähdet -ohjelmaa tein kymmenen viikkoa, jolloin kävin neljä kertaa viikossa Helsingissä. Se oli ihan erilaista, mitä olen tehnyt pitkään aikaan. Isompiin ympyröihin Aholan koti on nykysin Tampereella. Sitä ennen hän asui reilut pari vuotta lapsuudenmaisemissaan Viialassa, kunnes totesi viihtyvänsä sittenkin paremmin isommassa kaupungissa. Jatkuu sivulla 18 – Perheellisen on ehkä mukavampi asua Akaassa, mutta esimerkiksi liikenneyhteyksien kannalta tämä on hankalaa seutua. Toijalasta junat kulkevat kivasti, mutta Viialasta jo paljon huonommin. Jos illalla käy oluella, on vaihtoehtoja yksi tai kaksi ja vastassa aina samat naamat. Pyrähdys Pappilassa 37-vuotias Jarkko Ahola on syntynyt Toijalassa mutta kasvanut suurimman osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan Viialassa. Koulutie kulki Keskustan koulusta Viialan yläasteelle ja lukioon. Ala-asteen toisella luokalla Jarkko teki pyrähdyksen Pappilan kouluun, kun kolmelapsinen perhe muutti vuodeksi takaisin Toijalaan. – Aika nopeasti palasimme Viialaan, kun me lapset halusimme sinne takaisin. Keskustan kouluun verrattuna Pappila oli pieni, jossa oli vanhan kansakoulun tunnelma. Kun rehtori tuli luokkaan, oppilaat seisoivat suunnilleen asennossa. Hauska yksityiskohta oli, että minua opettanut Liisa Villanen oli opettanut myös isää. Lukion jälkeen Ahola etsi omaa polkuaan, piti välivuotta, opiskeli kauppaopistossa, kävi armeijan ja teki töitä puhelinmyyjänä. – En tehnyt yhtään sitä, mitä halusin. Musiikkiuran käännekohta oli, kun Ahola lähti opiskelemaan digitaalista ääntä Pirkanmaan ammattikorkeakoulun yksikköön Virroille. Siellä hän tapasi Arto Järvisen ja Viljo Rantasen, heviyhtye Teräsbetonin tulevat kitaristit. Teräsbetonia kesällä Hevin ohella monenlaista muutakin musiikkia tehnyt Ahola määrittelee itsensä mieluiten laulajaksi ja lauluntekijäksi, mutta myöntää olevansa sydämessään aina hevari. – Kun haluan kuunnella musiikkia, kaivan monesti esiin vanhat hevilevyt ja fiilisten sitä meininkiä, jonka hevistä sai nuorena. Kun tulee ikää ja on kuullut kaikenlaista, on vaikea löytää enää sitä ”jumalauta mitä tämä on”-fiilistä. Kesällä Jarkko Ahola keikkailee Teräsbetonin ja duona viialalaistaustaisen Antti Mäkelän kanssa sekä vierailee eri orkesterien solistina. Syksyllä Ahola suuntaa My Way -konserttikiertueelle, jossa kuullaan sekä ikivihreää viihdemusiikkia että rokkia. – Haluan treenata kaikki biisit helvetin hyvin ja ottaa lavan haltuun. Soittavien äijien lisäksi lavalla pitää olla silloin muutakin nähtävää. Siinä on vielä paljon suunniteltavaa, jotta ihmiset tuntevat kokeneensa spektaakkelin. Tarja Antola Kun mieli kaipaa muuta kuin musiikkia, Jarkko Ahola käy lenkillä, tapaa kavereita ja katsoo elokuvia. Musikaalimenestys päättyi fiaskoon J arkko Ahola nähtiin vuonna 1999 teatterilavalla Viialassa, kun hän esiintyi nuorisomusikaalissa Kuun ja Auringon lapset. Tuolloin lyhyttukkaisen nuorukaisen rinnalla toista pääosaa esitti sittemmin teatteri- ja elokuvarooleissa loistanut Anna-Maija Tuokko. – Anna-Maijasta tuli oikea näyttelijä ja minusta oikea laulaja. Kuun ja Auringon lapset oli aika tunteikas projekti, Jarkko Ahola sanoo. Viialan nuoret kävivät esittämässä musikaalia myös teatteritapah- tumassa Turussa. Ahola muistaa, kuinka ensimmäistä esitystä seurannut suitsutus aiheutti melkoisia paineita. – Ennen toista esitystä join yhden oluen. Kun menin lavalle, unohdin kaikki vuorosanat. Se oli ihan fiasko. Sen jälkeen en ole mennyt ilman muistilappuja laulamaan yhtäkään biisiä. Se oli niin karmea kokemus. Jarkko Ahola on tyytyväinen, että Viialasta löytyi aikuisia, jotka tukivat nuoria musiikkiharrastuksessa. Hän kiittelee musiikinopettaja Lee- 18 na Nikanderia (ent. Tolonen), joka antoi soittajapoikien jäädä harjoittelemaan koulun musiikkiluokkaan, sekä matematiikan opettaja Timo Tarvaista ja kuvaamataidon opettaja Jukka Saarta kannustuksesta. – He antoivat levyjä lainaan ja pyysivät joskus jopa jamittelemaan. Siitä jäi fiilis, että jos noi ajattelee, että musta voisi tulla soittaja, ehkä joku muukin voi ajatella niin. Sehän on kaikkein tärkeintä, että nuorta tuetaan siinä, mistä hän on kiinnostunut. Mittaa Silmäsi Luteiinipitoisuus! Ti 9.6.2015 klo 10-16 JAKSATKO PURISTAA? Tule testaamaan puristusvoimasi markkinapäivänä la 23.5. klo 9-14 VIIALAN APTEEKKI Tulos antaa osviittaa silmänpohjan ikärappeuman riskistä. Mittaus on nopea, kivuton ja tuloksen saat heti. Mittauksen suorittaa erikoissairaanhoitaja. Hinta 10 €. Varaa aika etukäteen! ma-pe 9-18, la 9-14 Torikatu 4, (03) 543 5076 Silmän iloksi! Visiobalance Opti LuteiiniPycnogenolMustikkatabletti Perinteiset suutarintyöt, avaimet ja laukkuliike Kurkelantie 1, Akaa Puh. (03) 542 4059 Avoinna: ma suljettu, ti-pe 9.30-17, la 9.30-13 Mirtogenol Mustikka-rannikkomännynkuoriuutekapseli AKAAN LUONTAISTUOTE Valtatie 20, Akaa p. 040 749 7743 Avoinna: ark. 10-17.30, la 10-14 Palvelemme Viialan keskustassa läpi kesän joka päivä kello 21 saakka. Tervetuloa! PARISTOJEN VAIHTO • Rannekellot • Auton avaimet 5,00€ /alk. (sis. paristo) KESÄKUKKAja MULTAsekä TURVEMYYNTI JATKUU! HÄMÄHÄKKIKEINU 49,00€ Lemmikeille PAKASTEJAUHELIHA 2,60€ /kg TÄLLÄ KUPONGILLA KERTAOSTOKSEN LOPPUSUMMASTA 5 % Alennus ei koske pullopantteja, äidinmaidonkorvikkeita, tupakka- ja alkoholituotteita, nikotiinikorvaushoitotuotteita, Veikkauksen tuotteita eikä K-Plussa-tarjouksia. Alennusta ei voi yhdistää muihin alennuksiin. Alennus on voimassa 30.6.2015 saakka. PIKKUISEN PAREMPAA PALVELUA KESKELLÄ KYLÄÄ. Puh. 03 543 3379 Matomäenkatu 2, AKAA ma-pe 9-18, la 9-15, su 12-16 MAUKAS KAUPPIAS HOITAA HOMMAN 19 Hanna ja Matti Mattelmäki Keskuskatu 46, 37830 Akaa Puh. 010 328 0123 Yö Arajärvellä on nauttimisen arvoinen K uikka, heinäsorsa, käki, hanhiaura, orava ja lukematon määrä pikkulintuja, joiden tunnistamiseen tarvittaisiin joku parempi asiantuntija. Tällaista seuraa tarjoaa yö Akaan kaupungin omistamassa Arajärven leirikeskuksessa, vartin ajomatkan päässä Viialan keskustasta. Akaan Seutu avasi Artsun kauden ennen virallista varaussesonkia ja majoittui toukokuussa toiseen vuokrattavista neljän hengen pikkumökeistä. Kuten mökkikauden avaukseen kuuluu, ensimmäisenä piti tehdä tulet pesään. Kuivat puut kamiinan vieressä ja hyvä veto takasivat sen, 20 että mökki alkoi lämmetä sujuvasti. Mökin vuorokausihintaan kuuluu pienempi kahdesta saunasta, joten seuraavana oli vuorossa tulen sytyttäminen saunan puukiukaaseen. Lämminvesisäiliö oli täynnä, joten yöpyjä-saunojan tehtäväksi jäi hakea muutama ämpärillinen viileämpää pesuvettä järvestä. Makkaraa sisältävä iltapalamenu edellytti avotulta, jota varten rannassa on kaivonrengas-nuotiopaikka. Puuta ja sytykettä siis siihenkin, ja tikkua raapaisemaan. Sitten olikin jo aika lisätä klapeja mökin kamiinaan ja saunan pesään. Nuotiolta ei malttaisi lähteä Arajärven leirikeskuksessa on kaksi neljän hengen mökkiä, joita Akaan kaupunki vuokraa kesäkaudella. Vaikka majoittujaa ei millään muotoa velvoiteta työsuorituksiin, vetivät talvella tehtyjen hakkuiden jäljiltä mökin katolla olleet oksat, havut ja kävyt vahvasti puoleensa. Onneksi tiluksilta löytyi tikkaat ja harja. Saunaankin oli mukava mennä, kun tiesi tehneensä jotain ja säästäneensä kaupungin työntekijöiden aikaa ja vaivaa. Loppuilta sujui makoisissa löylyissä ja nuotiolla istuen, seininä metsät ja kattona kirkastunut taivas Otavineen. Savusta ja puheensorinasta päätelleen saunat lämpenivät myös vastarannalla. Näkyipä sieltä valojakin. Kun ihminen irtautuu hektisestä arjesta istuksimaan nuotiolle itsensä kanssa, hän huomaa hyvin pian, että onpas tässä mukavaa. Koska seuraavana päivänä odottivat muut aktiviteetit, oli jossain vaiheessa yötä painuttava pehkuihin. Pikkumökkien tunnelmaa ei ole pilattu sähköllä, joten kaapista löyty- neet kynttilät pääsivät hyötykäyttöön ja mahdollistivat otsalampun syrjäyttämisen. Talo tarjoaa kerrossängyt ja patjat, joten petikamppeiksi riittää makuupussi ja hifistelijälle tyyny liinoineen. Hintakehitys kestää vertailun Mökillä aamuun kuuluu aina joko sateen muuttuminen poudaksi tai kirkkaan yötaivaan vaihtuminen tihkuun. Arajärvi tarjosi jälkimmäisen vaihtoehdon, joten testihenkilö könysi kahdeksan tienoilla rapsakasti pystyyn, täytti puulaatikot ja kiukaan vesisäiliön, keräsi roskansa, kantoi kamat autoon ja suuntasi perheen pariin aamukahvin keittoon. Arajärven tunnelmallisessa ja siis- Vähä-Arajärven maisemissa lepäävät sekä silmä että sielu. tissä mökissä on yksi ominaispiirre, joka jäi mietityttämään. Hinta. Akaan kaupunki veloittaa mökkivuorokaudesta saunoineen ja puineen 12 euroa 40 senttiä. Jos mökin petikapasiteetista ottaa kaiken irti ja majoittaa siihen neljä henkeä, jää pekkaa tai maijaa päälle maksettavaa 3 euroa 10 senttiä. Mökin kaapissa olevasta mapista löytyvät Viialan kunnan säätämät käyttöohjeet vuodelta 1993. Niissä mökkivuorokauden hinnaksi kerrotaan 70 markkaa eli nykyvaluutassa 11 euroa 77 senttiä. Kesäretkeilijät herätys! Eipä ole monessa majoituslaitoksessa hintataso näin alhainen eikä etenkään sama kuin 22 vuotta sitten. Mikko Peltoniemi Arajärven asujaimistoon kuuluu muun muassa tämä orava. 21 ILMASTOINTILAITTEEN TÄYTTÖHUOLTO TARJOUS! 75,00 sis. kylmäaineen R134 +UV aineen ja öljyn. • HUOLLOT • KOLARIKORJAUKSET • MAALAUKSET • ILMASTOINTIHUOLLOT Tee lomaosoitteen muutos kätevästi netissä: www.akaanseutu.fi/tilaajapalvelu AKAAN AUTOTYÖ OY KOSKENKARINTIE 3, 37800 AKAA, (03) 542 2460 LIIKE AVOINNA: ma-pe 8-16.30 Vi i a l a n Autosähkö ESI(tronic) • SORAA, HIEKKAA • SORAJALOSTEITA • KALLIOMURSKEITA WALLAS-MARIN Lämmittimien huolto / myynti (03) 546 4343, 0400 169 380 Koskenkyläntie 1176, 37830 Akaa 040 506 7843 Avoinna ma-pe 8-17, la 9-15 www.sorakuljetus.net KIINTOKALUSTEIDEN ASIANTUNTIJASI • Keittiökalusteet • WC- ja kylpyhuonekalusteet • Kaapistot • Liukupeiliovet • Irto-ovet • Asennuspalvelu Tuote-, asennus- ja kuljetustakuu! VERHOILUT… Sinä löydät meiltä, älä vanhaa siis pois heitä. Pohditaan yhdessä millainen kuosi, vaikka olisi mennyt jo useampi vuosi. Meillä verhoillaan tuolit, sohvat, autojen penkit, katot, kuomut ja muutkin kommervenkit. Tieto, taito laadun takaa, hyvillä mielin tuotteet saa kotiin kantaa. Nähdään ja soitellaan puh. 040 834 6522. Muista kotitalousvähennys! Keskuskatu 41, AKAA Kurkelantie 9, Akaa (Toijala) www.akaanverhoomo.fi Avoinna: ma-pe 11-17 • Pekka 040 834 0736 • Hannu 040 701 0291 www.pmkaluste. 22 Kotimaiset öljypolttimet Suodatus- ja ilmanpoistolaite parantaa palamista ja säästää ympäristöä HUOLLOT - ASENNUKSET - MYYNTI Säätöautomatiikat - kysy tarjous Lilleva 12 PIHAVARASTO 4100x 3000 mm 12,3 m² 1900€ Luotettava, Suomen suosituin omakotitalon poltin Esko VARASTO l 220x150 cm 3,3 m² Lilleva 93 PUUCEE/VARASTO 11,70 m²/34 mm 589€ 1800€ Lilleva 295 AITTAVARASTO 15 m²/44 mm 2750€ Esko VARASTO ll 220x300 cm 6,6 m² 850€ Hallitie 4, 37800 Akaa Puh. (03) 542 3110 ja (03) 542 5130 www.veljeksetluoma.com 23 24 Helpiön huvila odottaa tarpeeksi kylmää talvea Sivut 25–27 25 Antti Veräväinen aikoo vetä painavan talon jäätä pitkin A ntti Veräväisen ostettua Helpiön huvilan Akaan kaupungilta hän alkoi suunnitella sen siirtoa lähemmäs Teristen kartanoa. Toijalan Sataman vieressä oleva Kangassaari huviloineen kuului aiemmin kartanon maihin, joten tyhjän panttina rapistunut rakennus palaisi ikään kuin kotiin. – Arvostan vanhaa rakennustapaa. Suomalaisella maaseudulla rakennuskanta rappeutuu vauhdilla, ja ennen kuitenkin osattiin rakentaa. Tätä ei kukaan enää tarvinnut, mutta en olisi kiinnostunut, ellei tämä olisi ollut ennen tilan mailla, Veräväinen perustelee hankintaansa. Vaikka huvilan siirtosuunnitelmilla oli myös vastustajia, on Antti Veräväinen saanut perustella ostostaan eniten itselleen. – Tämä on ollut erittäin mieluisa projekti, mutta enemmän tässä työtä on, kuin ymmärsin. Mutta ehkä on ihan hyvä, että en ymmärtänyt, Veräväinen hymyilee. Puhelintolpista tehty reki odottaa Koska Teristen isäntä haluaa kunnioittaa perinteitä, ei huvilaa voi siirtää miten vaan ja minne tahansa kolkkaan kartanon mailla. Kehikon purku ei siis tullut kysymykseen, eikä huvilaa tuoda tasaiselle pihanurmikolle tai peltoaukion keskelle. Helpiön huvilan tuleva sija on peltojen yli Vanajalle antavalla mäennyppylällä näköetäisyydellä kartanon muista rakennuksista. – Meillä olisi ollut muitakin paikkavaihtoehtoja, mutta laitoin etusijalle sen, että paikka vastaa mahdollisimman paljon nykyistä. Tällä mäellä oli huvila silloin, kun vanhempani tulivat tänne vuonna 1968. Edellinen omistaja purki sen Antti Veräväinen aikoo vetää Helpiön huvilan takana näkyvää Vanajaa ja laidunta pitkin tien laitaan, mistä se nostetaan kokonaisena uusille perustuksille. Uudet perustukset on tehty vanhoista luonnonkivistä aiemman huvilan paikalle. sopimuksen mukaisesti pois, mutta perustukset jäivät, Anti Veräväinen kertoo. Kangassaareen on uudelta paikalta linnuntietä noin kaksi kilometriä, mutta huvilan matka tulee olemaan hieman pidempi, arviolta kolmisen kilometriä. Rakennus on tarkoitus siirtää ensi talvena traktorilla jäätä pitkin. – Käytetyistä puhelintolpista on jo tehty reki valmiiksi. Nosturi nostaa huvilan Kangassaaressa tien ja puiden latvojen yli jäälle. Täällä päässä se vedetään jäältä laitumelle, ja siitä se nostetaan sähkölankojen yli tähän, Veräväinen sanoo talon uusien perustusten luona. Autokuljetus vaatisi yläkerroksen purkua Helpiön huvilan hirsikehikko painaa noin 15–16 tonnia. Nostoliinat ujutetaan kehikon alle perustuksiin tehdyistä rei’istä, ja nostolaiteyri- 26 tyksen miehet ovat varmistaneet molemmissa päissä, että siirrossa ei pitäisi olla ongelmia. Myös traktorin perässä tällainen kuorma kulkee hyvin. Antti Veräväinen arvioi, että järven jää kantaa, jos sitä on vähintään puoli metriä. – Muualla pääsemme hyvin rantaviivaa pitkin, mutta Sataman laivalaiturin ja Terissaaren ja moottorivenekerhon välisen uoman kohdalla on enemmän virtausta. Niissä jää voi olla ohuempaa, mutta olemme varautuneet pumppaamaan vettä jäälle, jotta saamme jäädytettyä siitä paksumman. Vaikka joutuisimme jäädyttämään, sekin on pieni työ siihen verrattuna, että huvilan joutuisi purkamaan hirsi hirreltä. Veräväinen on purkanut Helpiön huvilasta sen nykyisellä paikalla piiput, kuistit ja muut ulkorakenteet. Mikäli ensi vuoden maaliskuussa alkaa näyttää siltä, että siirto jäätä pitkin ei onnistu, rakennus tuodaan ää 15 tonnia uudelle paikalle lavetilla tietä pitkin. – Matkalla on 17– 18 sähkölinjaa, joten silloin joudumme purkamaan katon, kolmannen kerroksen ja yläkerran portaat. Ensi talvea pidempään emme kuitenkaan siirtoa enää lykkää, sillä kaikki luvat olivat valmiina jo viime talvelle, Veräväinen kertoo. Huvilasta ei tule omistajansa piilopirttiä Koska noin 8 kertaa 9-metrinen huvila on hieman suurempi Tältä näyttäisi Helpiön huvila nykyisessä kunnossaan uudella paikalla. Kuvat Mikko Peltokuin edeltäjänsä, piti niemi, kuvankäsittely Tiina Yli-Mutka. perustuksiin muurata muutama ihan muuta väriä kuin muualla rustukset, mutta yksi asia on Veräakaalainen luonnonkivi lisää. Niitä ulkoseinissä oleva vihreä, joten väisen mukaan varma. Veräväisellä on jemmassa kartanon talon lopullista väritystäkin mie– Minun mielestäni huvilan arvo aiemmista rakennuksista. titään vielä. nousee, kun se saadaan tähän ja Kun huvila saadaan uudelle Kun huvila on valmis, Antti Verä- kunnostetaan. Kun uudet sukupaikalle, siihen vedetään sähköt väinen ei aio linnoittautua kamariin polvet katselevat sitä, eiväthän ne ja muurataan uusi piippu. Sitten tai lasiruutukuistille itsekseen vaan muistakaan, että se on ollut joskus kunnostetaan ovet, ikkunat, latti- suunnittelee rakennukselle julki- jossain muualla. at ja muut sisätilat. Kun huvilan sempaa käyttöä. Siihen palataan, kuistia purettiin, seinästä löytyi kun mäellä on muutakin kuin peMikko Peltoniemi Satavuotias huvila Rapistuneen huvilan kuistit olivat kesällä 2012 vielä paikoillaan. Kauppias Kalle Mäkinen rakennutti myöhäistä kansallisromantiikkaa edustavan Helpiön huvilan 1910-luvulla Teristen kartanon maille Akaan Kangassaareen. Tapettitehtailija Jonne Helpiö osti sen kesäasunnokseen vuonna 1928. Toijalan kauppala osti huvilan vuonna 1966, ja viime vuosikymmenet huvila on rapistunut paikoillaan ja kärsinyt ilkivallasta. 27 Viimeksi huvilassa on nukuttu luvan kanssa tiettävästi 2000-luvun alkupuolella, kun ympäristötaidetapahtuma Näkymän taiteilijat yöpyivät talossa. Akaan kaupunki myi huvilan Antti Veräväiselle 7 000 eurolla toukokuussa 2012. Kaupan toteutuminen edellytti, että ostaja saa huvilalle purkuluvan sekä rakennusluvan sen uudelleen pystyttämiselle. Palveluksessasi Akaa RAKENTAJAT, REMONTOIJAT! Meiltä kaikki lvi-tarvikkeet: salaoja-, sadevesi- ja viemäriputket, vesiputket ja kalusteet sekä ilmanvaihtokoneet ja asennustarvikkeet kätevästi omasta kylästä. Kysy myös asennuspalveluamme. Hanakat verkkokauppatuotteet meiltä suoraan varastosta. Talo täynnä Hanakat -kesätarjouksia. Laadukkaat kotimaiset Oras suihku- ja pesuallassekoittajat. Hämeentie 84, 37800 Akaa, puh. (03) 542 5222 Avoinna: ma-pe klo 7.30-17, la 9-13. 28 Monipuolisten palveluiden lasitusliike KODINKONEET OMASTA KYLÄSTÄ MYY Lasi-Duo Oy Saunan ovet ja lasit Terassi- ja kaidelasit • Akaa, Kalevantie 1 (Leskirouvan talo) Ark. 9-17, La 9-13 • Puh. 050 467 7822 • Urjala, Urjalantie 24 Ma-To 10-17, Pe 9-17 • Puh. 050 442 2257 Välitilalasit Pöytä- ja hyllylasit Korjauslasitukset ja asennuspalvelut KIINTEISTÖNNE AKAASSA HUOLTAA AMMATTITAIDOLLA LIIKE AUKI MA-PE 8-16 tai sopimuksesta pidempi aukiolo. KAIKKI LASITUSLIIKKEEN PUH. 0400 395 339 PALVELUT RAKENTAMISEEN, HÄMEENLINNANTIE 68, REMONTOINTIIN JA SISUSTAMISEEN! AKAA ȍTOIJALAȎ KIINTEISTÖHUOLTO 0400 624 772 www.lasi-duo.com KAIVOPUMPPU RAKENTAJAT HUOMIO! VESI- JA VIEMÄRIHUOLTOPALVELUT APU AINA PAIKALLA Työstämme MAANRAKENNUSJA KAIVUUTYÖT pihassasi. at • Talonpohjat • Vesi- ja viemärilinjat • Talojen salaojitukset • Pihojen rakennustyöt MULTA- JA MURSKEKULJETUKSET • Maanajot • Kaivinkoneet 6-27 tn • Vaihtolava/nosturipalvelut AMMATTITAITO YHDELLÄ SOITOLLA Maanrakennus Juha 0400 928 549 Suunnittelu ja valvonta Jouko 050 441 2388 Viemäreiden avaukset ja huuhtelut Likakaivojen ja muiden kaivojen tyhjennykset Viemäreiden kuvaukset ja kuntokartoitukset A-TASOINFRA OY:N PALVELUT • Vastaavan mestarin palvelut • KVV-mestarin palvelut • Maa- ja vesirakentamisen konsultointi AKAAN MAANRAKENNUS Suurtehoimuroinnit ja –puhallukset Vaihtolavapalvelut Savikontie 15 37800 Akaa, Toijala www.akaanmaanrakennus.fi juha.nord@akaanmaanrakennus.fi j Piha-alueiden harjaukset ja pesut www.kaivopumppu.fi 29 Retkellä Mallasveden Kalliosaaressa kesällä 2003. Hopea-Ankkuri on puuhakkaiden veneilijöiden kerho V kunniajäsenen, Kirsti Käen kokoamat runsaat lehtileike- ja valokuvakansiot. Venekerho syntyi, kun paikallinen veneilynharrastajajoukko kokoontui Pauli Wiklundin aloitteesta huhtikuussa 1985 suunnittelemaan venekerhon perustamista, ja ajatus sai kannatusta. Varsinainen perustava kokous pidettiin kaksi viikkoa myöhemmin Viialan kunnan nuorisodiskossa. Venekerhon Hopea-Ankkurin kunniajäsenet Kirsti Käki ja Pauli Wikensimmäiseen lund selaamassa yhdistyksen leikekirjoja. iialan Hopea-Ankkuri ry täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Näihin vuosiin mahtuu paljon talkoita, yhteisiä juhlia ja veneilyä, joista kertovat Hopea-Ankkurin 30 johtokuntaan valittiin Pekka Saarinen (pj.), Pauli Wiklund (varapj.), Allan Heino, Ilpo Raittinen, Erkki Savio, Markku Schuvalow ja Esko Saarinen. Silloiseen Suomen Moottoriveneliittoon Hopea-Ankkuri hyväksyttiin seuraavana vuonna. Töitä on tehty talkoilla Hopea-Ankkuri ankkuroitui keväällä 1986 Nypynkärkeen ja perusti sinne oman kotisataman ja laituripaikan, kun Viialan kunta antoi sille alueen käyttöoikeuden. Kerholaiset aloittivat saman tien rantojen raivaamisen ja pysäköintipaikkojen rakentamisen. Puita kaadettiin, hiekkaa tuotiin kuormakaupalla ja maata tasattiin. Kesän aikana kokoonnuttiin 60 kertaa talkoisiin. Seuraavana keväänä alettiin rakentaa venelaituria, jota varten ostettiin puhelinpylväitä. Osasta tuli laiturin runko, osa sahautettiin laudoiksi. Laituriin tuli 24 venepaikkaa, ja se vihittiin käyttöön heinäkuussa. Vuonna 1988 laituriin rakennettiin vielä kahdeksan venepaikkaa lisää. Talkoita on senkin jälkeen riittänyt jokaiselle kesälle. Rakennukset vuokralle Nyppy syysloistossa. Nypyn päärakennus on rakennettu ilmeisesti vuonna 1904, ja se oli aluksi yksityisomistuksessa. Sen jälkeen se oli lastenkotina. Vuosina 1932–1953 se toimi Viialan kunnan omistuksessa kulkutautisairaalana ja vuokrattuna asunnoksi yksityisille. Kun Nypyn vuokralaiset olivat lähteneet, sai Hopea-Ankkuri vuonna 1990 käyttöönsä koko alueen rakennuksineen. Talkoisiin tottunut venekerholaisten joukko korjasi Nypyn saunan, joka sai uuden katon ja lauteet. Sitten tuli hiljaisempi vuosi ja oli aikaa ja mahdollisuus nauttia varsinaisesta harrastuksesta – veneilystä. Koko 1990-luvun riitti talkoita: paalutettiin rantapenkkaa, maalattiin ja tapetoitiin pakaritupaa, korjattiin päärakennuksen kattoa, ulkorakennuksia ja varastoa, oiottiin ja korjailtiin laituria ja ruopattiin rantaa. Vuoden 1994 tärkein projekti Nypyssä oli päärakennuksen katon uusiminen. Tekemistä ja talkoita on riittänyt senkin jälkeen. Tapahtumia ja koulutusta Hopea-Ankkurin järjestämistä tapahtumista ensimmäisiä suurempia oli kesäkuussa 1985 Luttusissa järjestetty haastesoutu, johon osallistui yhdeksän venekuntaa. – Pienemmillä joukoilla on tehty kesäretkiä, esimerkiksi Mallasvedelle ja Petäykseen. Perintei- Haastesoutu Luttusissa kesäkuussa 1985. siksi ovat tulleet veneilykauden avajaiset ja Juhannuksen kokkojuhla Nypyssä. Perinteinen on ollut myös Pyryn Torvisoittokunnan pihasoitto Nypyssä, kertoo Kirsti Käki. Lapsiakaan ei ole unohdettu. Heille on järjestetty onkikilpailuja, ja kesällä 1996 Viialan Työväen näyttämö esitti Nypyssä Pikku Pietarin piha -näytelmää. Kesäkuussa 2006 juhlittiin UPM Kymmenen ja Viialan seurakunnan kirkkoveneen, Vilaksen, vesillelaskua. Venekerholaiset ovat osallistuneet Veneilijäin peruskursseille, saaneet vesiliikennekoulutusta ja osallistuneet pelastuspalveluharjoituksiin. Kirkkovene Vilas lähdössä Nypystä. 31 Liisa Ahokas SISUSTUS- ja LAHJALIIKE Paljon kaunista ja ihanaa kesään! Tervetuloa ostoksille! Valtatie 10, 37800 Akaa (käynti Valintatalon ovesta) p. 045 1199 211 www.huldanhuusholli.com Kesäaukioloajat ma-pe 10-17.30 ja la 10-14 Neudorf Bio tomaattilannoite PUUTARHAMULTA 50 L 1200 €/4SK Yks. 3,80 € Kesäkukkavalikoima parhaimmillaan. 990 € • Hyvä valikoima yrttejä, tomaatin, kurkun, kesäkurpitsan, maissin, chilin ja paprikan taimia • Puut, pensaat ja perennat Itselapioituna henkilöauton peräkärryllinen LAMMIN PUUTARHAMULTAA KUORIKATETTA Tulossa: Pauli Hanhiniemi&Rauhala M.A.D. kesäillan ilmaiskonsertissa 22.7. Nahkialanjärven rannalla. Hevossaarentie 5, Toijala p. 040 563 2333 Avoinna ma-pe 9-19, la 9-16, su 10-16 32 UNIVET ELÄINLÄÄKÄRIASEMAT ovat nykyaikaisesti varusteltuja täyden palvelun pieneläinklinikoita. Meiltä löydät lemmikkisi avuksi osaavat ja huolehtivat eläinlääkärit ja -hoitajat. Univet Hattula päivystää 24 tuntia vuorokaudessa. Univetista lemmikillesi kaikki eläinlääkäripalvelut MA KAUPPA UNIVET TAMPERE Kuokkamaantie 4, 33800 Tampere Avoinna: ma–pe 8–22 Ajanvaraus: 0201 800 840* UNIVET TOIJALA Hämeentie 64, 37800 Akaa (Toijala) Avoinna: ma–to 8–20, pe 8–18 Ajanvaraus: 0201 800 830* UNIVET HATTULA Päivärinne 1, 13880 Hattula Avoinna: ma-su 24h Ajanvaraus: 0201 800 820* *Puhelun hinta kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 5,57 snt/min ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 22,32 snt/min www.univet.fi Univet – Sinua ja lemmikkiäsi varten Oma Kauppasi on mukana Viialan markkinoilla, la 23.5. klo 9–14 kesäostoksille! Tule teltallemme moikkaamaan Oman Kauppasi väkeä ja koettamaan non onnenpyö rä lkin tuuriasi onnenpyörässä! sä! ä! s pa Tervetuloa an m e as iak as ta var te n Vastuullisia t u o tt tä ? e it a LUOMU le m le O O m m ep a ik j il l e ista s ia E OT a l li TU HI LÄ Voitat ko mu ka v ON THE ROAD Mika, marketpäällikkö p e st ih m isis e l li s am 1 et o im in ta am me Kannamme vastuuta Ka y mp är istö nn s tä Jyväshyvä Kesäkassi 500 g (5,98/kg) m 2 99 m Atria Wilhelm grillimakkarat 400 g (4,93/kg) ta 1 97 is kg Kariniemen Kananpojan grilliboxi n. 1,7 kg d 3 89 Uu m e s tu va u ta i Suomalainen 59 Pingviini Vaniljakermajäätelö 1l 2 99 Coca Cola 2 x 1,5 l (0,73/l) (sisältö 2,19 + pantti 0,80) S-market Viiala Keskuskatu 47, Viiala puh. 010 767 1300 (0,0835€/puhelu + 0,1209€/min) ma–pe 8–21, la 8–18, su 12–18 Omistajan käyntikortti s-kanava.fi pirkanmaanosuuskauppa @OmassaKaupassa 33 pirkanmaanosuuskauppa Raili Mäkinen oli eräänä kesänä lasten kanssa mökillä kuusi viikkoa käymättä kertaakaan Toijalassa. Kuvassa vasemmalta Heikki, Hannu, Päivi ja Pekka. Jutun vanhat kuvat ovat Raili Mäkisen albumista. Mäkisten mökillä asutaan ke T oijalalaiset Raili ja Eino Mäkinen ostivat kesämökin Kylmäkosken puolelta, Jalanti-järven rannalta Rauni Uotilalta kesällä 1959. Uotila oli hankkinut noin 700 neliön tontin ja rakentanut rantaviivalle mökin ja hieman ylemmäs liiterin. Muu tontti oli lähes pelkkää kiveä. – Me haettiin ampumiehiä ja kaivurit, että nyt tasoitetaan, Raili Mäkinen kertoo alkutaipaleesta. Tietä ei ollut, joten mökille tultiin polkupyörällä niin pitkälle kuin päästiin, ja loppumatka käveltiin polkua. Mäkisten neljä lasta olivat vielä pieniä, sillä Hannu oli syntynyt 1951, Heikki -53, Pekka -54 ja Päivi -55. Perhe oli alusta asti mökillä keväästä syksyyn, ja Railin ja lasten kohdalla se tarkoitti todellakin mökillä olemista. Vain Eino kävi päivittäin Toijalassa pitämässä kellosepänliikettä. – Olin täällä joskus kuusi viikkoa niin, että en käynyt kertaakaan Toijalassa, Raili kertoo mökin pöydän ääressä, kuuden kilometrin päässä Valtatieltä. Järvellä uitiin ja purjehdittiin Eino kulki töihin ja takaisin ensin pyörällä. Kun Rauni Uotila viitisen vuotta myöhemmin yllätti kaikki ja rakensi tien, Eino osti vuoden -51 piikkinokka-Opelin. – Isä hööpötti meitä, että se oli vuokrattu, Hannu Mäkinen kertoo ja yllättää äitinsä. – Ai, kyllä minä tiesin, että se on oma. Se varmaan ajatteli, että te alatte leuhkia, Raili nauraa. Muu perhe hyödynsi mökillä muita liikkumatapoja. – Kaikki lapset oppivat uimaan viimeistään 34 viisivuotiaana. Ei ollut m ka tässä on syvä ranta, v on aika matalat rannat uimataidon olevan gee – Olinhan minäkin ui Hannu ja Pekka Mäk kapäiväinen uimatreen nalle Kuhavuoreen hyp järveen. Ennen hyppyjä varalta airoilla ja sukelta – Eihän me ihan hullu vakuuttelee. Raili muistaa, kuinka P auki, mutta sillekin löyt – Kuka sitä nyt kiviä p Triathlonin täysmatka rin uinti, mutta Mäkiset kauhoneet pidemmälle ki turvana kaksi venett Eino Mäkinen soitteli viulua paitsi juhlissa myös mökkinsä portailla. Vanha mökki sijaitsi aivan rantaviivalla. Koska vesi tulvi keväisin sisälle, se purettiin ja uusi mökki Raili ja Eino Mäkinen vanhan mökin kuistilla. rakennettiin ylemmäs rinteeseen. esäkuusta syyskuulle asti muuta vaihtoehtoa, kosvaikka muuten Jalannilla t, Raili sanoo ja arvelee eneissä. imamaisteri. kinen kertovat, että joni oli matka vastaranppimään rantakalliolta ä pohja tutkittiin kivien tamalla. uja sentään oltu, Pekka Pekka sukelsi aina silmät tyy perustelu. päin ui. aan kuuluu 3,8 kilometet ovat jo juniorisarjassa ekin. Silloin vierellä kultä. – Me oltiin varmaan 13–14-vuotiaita, kun uitiin Mäntysaareen noin viiden kilometrin päähän. Mattilan Jorma ja Takkisen Risto uivat järven toiseen päähän saakka, noin kuusi kilometriä. Sitten käveltiin Sontulantietä mökille ja oltiin puolikuolleita, Hannu kertoo. Pekka joutui nuoremmuuttaan jäämään mökille. – Minä en päässyt, kun minun piti jäädä tänne kertomaan vanhemmille, että tuolla ne on uimassa, Pekka harmittelee veljelleen ja äidilleen yli 40 vuotta myöhemmin. Mutta kävi Pekkakin Jalannin toisessa päässä. – Me mentiin joskus optimistijollalla myötätuuleen, mutta ei päästy takaisin, vaikka yritettiin äyskärillä kauhoa. Kun kylille piti päästä, tartuttiin airoihin. – Veneellä mentiin Sotkian puolelle ja siitä linja-autolle, Raili sanoo. 35 Naapurin Rave oli poikien idoli Mäkisille mökin myynyt Rauni Uotila rakensi itselleen oman paikan viereiselle tontille, ja hänen kanssaan Mäkiset olivat paljon tekemisissä. Muita naapureita ei edes ollut. – Rave oli meidän idoli, oikea Tarzan. Olihan se kovakuntoinen mies, kun se hiihti kilpaa ja juoksi, Hannu muistelee. – Ja puhui meille mitä sattui, Pekka jatkaa. – Ja pisti teidät syömään muurahaisia, Raili lisää nauraen ja kertoo toisenkin tapauksen. – Kun mökin seinät olivat vähän vinoja ja isä sanoi, että sillä ei varmaan ole vatupassia, niin nämä meni heti Ravelta kysymään, että eikö sulla ole vatupassia. Se oli isästä vähän kiusallista. Jatkuu sivulla 36 Pekka muistaa myös kuinka Rave teki pojille jousipyssyn kuusen oksasta. – Me oltiin aina tehty katajasta, ja mä sanoin, että ei tosta saa. Mutta siitä tuli ihan paras pitkäksi aikaa. Kesään kuului myös kotilokilpailu Rantaviivalla olleen mökin alakerrassa oli sauna, huone ja keittokomero. Makuutilat olivat yläkerrassa, ja siellä riitti kesällä lämpöä, kun sauna lämmitti alapuolelta, aurinko yläpuolelta, ja makuutilojen läpi kulkeva hormi keskeltä. Saunasta pääsi helposti järveen vilvoittelemaan. – Pomppulauta oli ihan paras. Saunan ovi vaan auki ja ponnarilta suoraan järveen, Hannu intoilee. Pekka kertoo, että ponnahduslautaa hyödynnettiin muuhunkin kuin hyppimiseen. – Me pidettiin siinä kotilokilpailuja. Sukellettiin järvestä kotiloita ja laitettiin ponnarille. Ne lähtivät aina menemään ponnarin päätä kohti, ja se voitti, jonka kotilo meni ensimmäisenä järveen. Jos nykyään tekisi sellaista ja viherpiipertäjät saisivat tietää, kyllä häkki heilahtaisi, Pekka arvelee. Kalastus sentään oli sallittua ennen ja nyt. Jalanti on tunnetusti Pekka Mäkinen (oik.) muistelee äitinsä Raili Mäkisen ja veljensä Hannu Mäkisen kanssa, kuinka lähellä rantaa vanha mökki oli. Nykyään samoilla sijoilla on grilipaikka. 36 hyvä kuhajärvi, jonka antia on ammennettu myös Mäkisten perheen voimin. – Siihen aikaan, kun iskä oli maisemissa, oli verkot ja katiskat vedessä, ja uistinta vedettiin. Nyt ei ole ollut verkkoja pitkään aikaan, mutta matoa uitetaan nuoremman väen kanssa, ja uistelemassa käydään muutaman kerran vuodessa, Pekka Ja Hannu kertovat. Kaverit olivat henkireikä Mäkisten mökillä kävi lasten seurana naapurin kavereita Lahdensuuntieltä Hauenkuonosta. Muun muassa Haaralan, Koskisen ja Arosen lapset olivat vakituisia vieraita, joita oli välillä ikävä ja joiden mukana kantautui myös houkutuksia. – Kyllähän me välillä Toijalaan haluttiin ja oltiin täällä vähän niin kuin vankilassa. Olisi ollut mukava päästä Satamaan uimaan ja muualle, missä kaverit kävivät ja kertoivat, kuinka mahtavaa on, Pekka kertoo. Viereinen seurakunnan leirikeskus Toukola leireineen ja lentopalloineen muodostui tärkeäksi paikaksi. – Seurakunnan nuorisoilloissa meillä oli kavereita, jotka kävivät Toijalasta. Kun alkoi pyörän ääniä kuulua, sanottiin, että nyt mennään seurikselle pelaamaan. Siellä oli mukava myös saunoa, Pekka kertoo. Joka kesä pojat olivat Toukolassa kaksi viikkoa myös pysyvämmin, sillä he osallistuivat sekä seurakunnan nuorempien että vanhempien lasten leirille. – Hirsimökin yläkerrassa tai teltassa pihalla oltiin yötä, eikä juuri käyty täällä. Iltaisin juotiin teetä ja syötiin näkkileipää. Seurakunnan leirikeskuksen olemassaolo helpotti myös Raili-äidin tehtävää pääasiallisena lastenkaitsijana. – Saattaa olla, että tietyssä iässä te ette olisi pysyneet täällä, jos niitä kavereita ei olisi ollut, Raili arvelee. Toukolan pojat myös laajensivat Mäkisen poikien tuttavapiiriä. – Ne olivat ihan eri kavereita kuin ne, kenen kanssa me talvella oltiin, Suurin osa Raili Mäkisen albumeiden kesäkuvista on mökiltä Jalannin rannalta. mutta sitten me tunnettiin kylillä nekin, Pekka sanoo. Vanha mökki purettiin uudeksi saunaksi Ennen Tarpianjoen ruoppausta Jalannin vedenpinta nousi keväisin jopa kaksi metriä. Tämä koitui 1960-luvun puolivälin jälkeen Mäkisten vanhan mökin kohtaloksi. Vesi tulvi sisään, ja mökkiä kuivateltiin ja käytettiin sen jälkeenkin, mutta myös uutta alettiin suunnitella ylemmäs rinteeseen. Uusi mökki valmistui kovan luvanhakuprosessin jälkeen vuonna 1971, ja vanhan tilalle tehtiin grillipaikka. Vanhan mökin puutavaralla jatkettiin liiteriä niin paljon, että saatiin tehtyä uusien perustusten päälle sauna eri rakennukseen kuin muut tilat. Jossain vaiheessa 70-lukua uuden mökin varustelu jakoi perheen kahtia. – Siitä oli hirveä vääntö, saako tänne vetää sähköt. Me mukulat vastustettiin ja sanottiin, että täy- tyy olla mökkitunnelmaa, Hannu kertoo. Railin mukaan lapset sanoivat, että valoja mökkiin ei ainakaan saa laittaa. Sittemmin valot ovat kelvanneet, mutta muistaapa Raili toisenkin, aiemman tapauksen, jossa vastustus muuttui vaatimukseksi. – Kun täällä haettiin kesäisin talosta maito, nämä sanoivat, että me ei tollasta lehmänmaitoa juoda. Syksyllä kun mentiin Toijalaan, isän piti hakea pyörällä täältä maitoa, kun nämä eivät suostuneet juomaan kaupan maitoa. Tarkka vuorojako kesäkuusta syksyyn Mäkisten mökki sijaitsee Jalannin kaakkoisosassa, pohjoisen puoleisella rannalla. Tie sinne vie Sontulantieltä ohi Sontulan koulun. Hannu Mäkisen mukaan samoilla kulmilla ei ole ollut muita mökkejä, jotka olisivat olleet yhtä aktiivisessa kesäkäytössä. Kavereiden lisäksi myös sukulaiset vierailivat mökillä ahkerasti. 37 – Serkut kävivät Sveitsistä tämän tuosta, Hannu sanoo. Aiemmin Mäkiset olivat mökillä myös joulut ja hiihtolomat, mutta poikien kasvettua oli aika, jolloin kesälläkin oli hiljaisempaa. Silloin Raili Mäkinen pohti jopa mökin myyntiä, mutta lapset eivät halunneet luopua muistoistaan. Nykyään mökillä riittää vipinää. Koska kaikki perheet eri sukupolvien edustajineen eivät mahdu tiluksille kerralla, on sesonki jaettu viikon pätkiin. – Viikkoja jaetaan kesäkuun alusta syyskuulle asti. Ne ovat aina samassa järjestyksessä, ja siitä pidetään kiinni. Joskus alkuun niitä vaihdeltiin, mutta ei enää, Hannu kertoo. Kunkin porukan mökkiviikkojen paikat saattavat kiertää vuosittain, mutta systeemiin kuuluu muutama muuttumaton tekijä. Keväällä paikat siivotaan yhdessä talkoilla, juhannus kuuluu aina Railille, ja kun Päivi tulee Amerikasta, hän saa olla mökillä niin paljon kuin haluaa. Mikko Peltoniemi Pumppari Camping täyttää juhannuksena 10 vuotta Ryteiköstä syntyi talkoilla EU-rahalla karavaanialue H iljaa virtaa Tarpianjoki. Tiira istuu laiturin tolpannokassa tarkkailemassa ruskean veden pintaa. Ysitien liikenteen humina taustoittaa pikkulintujen riemuja. Vielä reilu kymmenen vuotta sitten joenmutka oli silkkaa ryteikköä, ja maisemaa hallitsivat Viialan vedenottamon suuret saostusaltaat. Altaista on jäljellä yksi, ja se on saanut uuden elämän rantalentopallokenttänä. Kentän ympärille vuosikymmenen aikana syntynyt karavaanialue tarjoaa vaunupaikan kymmenille karavaaneille läpi vuoden. Vaunujen ja asuntoautojen ympärille perustetut terassit nurmikenttineen ja istutuksineen todistavat sen, että monet ovat viihtyneet täällä jo monta kautta. Maakaupat Akaan kanssa kiinnostavat Leirialue Pumppari Camping syntyi Tarpianjojen mutkaan kymmenen vuotta sitten. Nyt a Peltoniemi. Pumppari Camping ry:n puheenjohtaja Urho Lähteenmäki ja varapuheenjohtaja Hannu Mikkola muistelevat, että harva kylänmies uskoi visioon leirialueesta. Myös yhdistyksen ja Viialan kunnan väliset maakaupat kariutuivat äänestyspäätökseen, mutta miehet eivät lannistuneet. Ensimmäisenä alueelle rakennettiin tietysti rantasauna, jonka ensimmäiset löylyt heitettiin juhannuksena 2005. Muutamaa vuotta myöhemmin vanha vedenpuhdistamorakennus muunnettiin huoltorakennukseksi, johon saatiin suihku-, wc- ja saunatilat sekä oleskelutilat yhteiskeittiöineen. Talkoovoimin ja Pirkan Helmen kautta saadun EU-rahan avulla alueelle saatiin myös asianmukaiset jätevedenkäsittelyjärjestelmät sekä sähköt. Vanhan vedenpumppaamon ohjauskeskuksen lasitiili-ikkunarivistön alla lauletaan nyt karaokea. Anniskeluravintolaa alueella ei ole, eikä tule. Pumpparin valtti on vetäjiensä mukaan hyvän sijainnin ja luonnonrauhan lisäksi siinä, että se takaa yörauhan ihan kaikille. Akaan kaupungin kanssa solmittu alueen vuokrasopimus on voimassa vuoden 2030 tienoille, mutta kiinnostus maakauppoihin on edelleen olemassa. 38 – Nyt meillä on näyttöä siitä, että olemme kehittäneet aluetta, ja aiomme tehdä niin vastakin. Mutta jos saisimme paikan omaksemme kokonaan, voisi aluetta kehittää ihan toisella tapaa, Urho Lähteenmäki pohtii. Vaunuja joka puolelta Suomea Lähteenmäen mukaan talkootyön hedelmistä ovat päässeet nauttimaan myös kuntalaiset. Koululaisryhmät ovat tehneet retkiä alueelle, jossa pitkospuut johtavat kotaan, koska kaupungin laavu on keväisin a ja e Viialaan Valkeakoskelainen Jarmo Saralahti vuokrasi vaunupaikan Pumpparista huhtikuun alussa anopin yllyttämänä. alueella on noin 40 asuntovaunua. Kuva: Mikko pitkään kurainen. Lähteenmäen mukaan rantaan rakennettu veneluiska palvelee esimerkiksi pelastuslaitosta. – Tietääksemme tässä on ainoa joen varrella oleva veneenlaskupaikka. Ainakin palolaitoksella ja poliisissa tiedetään nyt, että täältä pääsee veteen, jos esimerkiksi Jalannilla tarvitaan apua. Alueen syntyyn vaikutti paitsi viialalaisten miesten innostus myös se, että Sääksmäen Hakalan rannan karavaanialue alkoi täyttyä. Pumppari ei kuitenkaan ole yksinomaan akaalaisten tai eteläpirkanmaalaisten hallussa, sillä valtaosa kausipaikkalaisista tulee muualta: Pumpparin historiasta muistuttava saostusallas toimii nyt rantalentiskenttänä. Espoosta, Vantaalta, Helsingistä ja Kauhavalta. Uusimpia tulokkaista on valkeakoskelainen Jarmo Saralahti, joka löysi paikalle anopin yllyttämänä. – Aiomme olla täällä ainakin tämän kesäkauden, huhtikuun alussa vaununsa Akaaseen tuonut mies kertoo. 39 Toukokuun alussa yö Pumpparilla on Saralahdelta vielä kokematta, mutta paikan myötä perintönä tulleet ruohosipulit ja kukkaistutukset ovat innoittaneet jo suunnittelemaan kesäpaikan ryytimaan laajennusta yhdessä Anita-vaimon kanssa. Johanna Mäkinen Kirjailijatähdet täyttävät torin ja kirjaston Vasenkätisten Vestivaali näkyy ja soi Viialassa 40 L auantaina 8. elokuuta järjestettävä Vasenkätisten Vestivaali paneutuu tänä vuonna musiikin lisäksi kirjallisuuteen. Vasurit on yksi kansallisen Kirjan vuoden tapahtumista, ja esiintyjien nimilista ei kalpene suurempienkaan kirjallisuus- tai musiikkitapahtumien rinnalla. Maksuton iltapäiväohjelma käynnistyy kello 15 Viialan kirjastossa, missä Mauri Kunnas ja Juba Tuomola näyttävät, kuinka kaikkien tuntemat hahmot ja tarinat syntyvät paperille. Taiteilijat jakavat myös nimikirjoituksia sekä vanhoihin että paikan päällä hankittuihin teoksiinsa. Kello 17 ohjelma jatkuu Viialan torilla, missä palkitaan Vuoden Vasenkätinen. Viime vuonna tittelin sai näyttelijä Jukka Rasila ja häntä ennen muun muassa Tuomas Kyrö, Jonna Tervomaa, Jörn Donner, Pauli Hanhiniemi ja Kaija Saariaho. Kaikki ovat pokanneet kiertopalkinnon paikan päällä haastattelun kera. Torin pääohjelmanumero on vasenkätisten kirjailijoiden paneelikeskustelu, jonka vetää toimittaja Arto Nyberg. Vasenkätisyydestään puhuvat Finlandia-palkittu Kjell Westö, dekkaristi-uutisankkuri Matti Rönkä, Me Rosvoloiden äiti Siri Kolu ja viime vuoden esikoiskirjailijoihin kuuluva, Putous-näyttelijä ja Kingi-juontaja Antti Holma. Kimmo Pohjonen ja Paleface Seurahuoneella Illan kolmas esiintyjä on helsinkiläinen Atomirotta, joka yhdistelee räppiä, bluesia, funkia, jazzia ja punkia tuoreesti mutta todellisin konkarivoimin. Sanoja suoltavan Notkean Rotan rinnalla svengaa muun maussa Smackista ja monista muista yhtyeistä tuttu ja Amerikasta kotiutunut Rane Raitsikka. Bändin Aurinkoon-kappale valittiin Radio Helsingin vuoden 2014 kesähitiksi, ja debyyttialbumi I nousi marraskuussa 2014 Suomen virallisen albumilistan sijalle 11. Vuoden 2015 Vasenkätisten Vestivaalin huipentaa suomalaisen kantaaottavan räpin ykkösmies Paleface kera yhtyeensä Räjähtävän Nyrkin. Palefacen kolme englanninkielistä albumia saivat seuraajikseen Helsinki – Shangri-Lan (2010), Maan Tavan (2012) ja Luovan Tuhon (2014). Näillä levyillä Paleface käy läpi kotimaan ja maailman menoa sanoin, joiden ajankohtaisuus vain lisääntyy, oli artistin kanssa asioista samaa mieltä tahi ei. Palefacen levyillä vierailee koko joukko Vasenkätisten Vestivaalin edellisvuosien tähtiä kuten Jonna Tervomaa, Tommy Lindgren ja Tuomo Prättälä. Siviilissä Karri Miettisenä tunnettu taiteilija istuu Vasenkätisen Vestivaaliin myös osana Kirjan vuotta, sillä hän on toimittanut Rappiotaidetta – Suomiräpin tekijät -teoksen ja suomentanut sekä kirjallisuutta että muun muassa Eminemistä kertovan Curtis Hansonin elokuvan 8 Mile. Vasenkätisten Vestivaalin järjestää Akaan elävän musiikin yhdistys Almu, ja siitä löytyy lisätietoja osoitteesta www.almu.fi. Mikko Peltoniemi Katti Matikainen mouruaa Muksujen Musavestarilla Edellä mainituista henkilöistä Mauri Kunnas, Juba Tuomola, Arto Nyberg ja Kjell Westö kuuluvat myös Nyrok Dolls -yhtyeeseen samoin kuin Pasi Heikura, Aku Syrjä ja Silja Sillanpää. Erittäin harvoin esiintyvä bändi avaa kello 19 Vasenkätisten Vestivaalin iltaohjelman Viialan Seurahuoneella. Nyrok Dolls -solisti Arto Nybergin jälkeen Viialan omien poikien jatkumosta vastaa globaali haitarivelho Kimmo Pohjonen. Kimmo esiintyy duona tyttärensä, rumpali Saana Pohjosen kanssa, joka isänsä tavoin myös laulaa. Samana päivänä Vasenkätisten Vestivaalin kanssa eli 8. elokuuta Almu järjestää viidettä kertaa Muksujen Musavestarin. Sitä vietetään niin ikään Viialassa, Nahkalinnan päiväkodilla kello 11–14. Lapset voivat osallistua ilmaiseksi erilaisiin soitto-, laulu-, leikki-, tanssi- ja soitinrakennustyöpajoihin. Muksujen Musavestarilla pyörähtelee lasten ja aikuisten kanssa myös TV2:n lastenohjelmista tuttu ja musikaalisuudestaan tunnettu Katti Matikainen. 41 Laituriparlamentissa Kekkä-saaren laiturilla Pentti Pukkila (vas.), Antti Joela, Martti Varpula, Seppo Nieminen (edessä), Kimmo Koskinen (oikealla takana), Kari Koskinen ja Harri Metsävuori. Kari Koskinen on harrastanut veneilyä 12-vuotiaasta saakka Kiehtovinta on katsella maisemia V uodesta 1977 Toijalan Moottorivenekerhon jäsenenä ollut ja kahdeksatta vuotta sen kommodorina toimiva Kari Koskinen on harrastanut veneilyä 12-vuotiaasta asti. – Rakensimme silloin veljieni ja serkkuni kanssa ensimmäisen vaneriveneen. Se kyllä paremminkin muistutti vanerilaatikkoa. Myöhemmin rakensimme isäni ja veljien kanssa ensin oikean vaneriveneen ja sen jälkeen teräsveneen, joka on vielä nykyäänkin perheeni käytössä. Tosin sitä on tullut vuosien varrella aika paljon paranneltua, kertoo Koskinen. Veneily on siis verissä ja kiehtoo vuodesta toiseen. – Eniten kiehtoo se, miten erilaiselta kylät ja kaupungit näyttävät, kun niitä lähestyy hitaasti järveltä käsin. Vanajalla on paljon erilaista nähtävää, isoja selkiä, kapeita jokia, keskiaikainen linna, erämaata, kaupunkeja, kanavia, koskia, hiekkarantoja, vapaita rantautumispaikkoja ynnä muuta, hän kiittelee. Koskinen mainitsee vaikuttavimpina paikkoina Hauhon Kyllönjoen ja Vihavuoden. – Kyllönjoella puut kaartuvat kapean, mutkittelevan joen ylle, ja Vihavuosi on kaukana kaikesta melusta ja melskeestä. Siellä mieli lepää kosken pauhua kuunnellen ja lepakoiden lentelyä elokuun illoissa seuraillen. 42 Maisemia ihailevalla veneilijällä ei siis ole, eikä saa olla kiire. Aikaa pitää olla, kun Tamperekin on tosi ”kaukana” Toijalasta. Koskisen veneellä ja kiirehtimättä matkaan menee noin kahdeksan tuntia. Koko perheellä yhteinen harrastus Nykyisin Koskinen veneilee yleensä kaksin vaimonsa Anjan kanssa, mutta aikaisemmin olivat lapsetkin mieluusti mukana. – Teemme vaimon kanssa paljon yhden tai kahden yön matkoja ja loma- aikana yhden pitemmän, noin viikon matkan. Pisimmät matkat Toi- jalasta voi tehdä neljään eri suuntaan Tampereelle, Länkipohjaan, Hauhon Vihavuoteen ja Janakkalan Leppäkoskelle. Kun lapset olivat pieniä, veneellä tehtiin lähinnä päiväretkiä, mutta lasten vanhetessa myös yöretkiä. – Lapset viihtyivät veneessä hyvin, koska siellä oli mahdollisuus ajon aikana leikkiä, askarrella ja lueskella. Satamapaikoissa voi esimerkiksi uida, onkia ja tutustua ympäristöön. Veneilystä on muodostunut koko perheen mukava yhteinen harrastus, ja vieläkin vietämme juhannuksia lasten ja heidän ystäviensä kanssa. Aina ei matkanteko kuitenkaan ole ihan yhtä juhlaa, mutta pahoja vaaratilanteita ei Koskisille ole sattunut. – Ehkä ikävin oli Päijänteen isolla selällä kovassa tuulessa, kun moottori sammui. Tunti keikuttiin sivuaallokossa, kunnes palokunta tuli ja hinasi meidät tuulensuojaan ja järvipelastajat siitä Kaipolan satamaan. Vaaraa ei ollut, kun rantakiviin oli matkaa pari kilometriä ja ankkuria ei kannattanut pudottaa, kun syvyyttä oli yli 25 metriä. Kaikki irtotavara kieri pitkin veneen pohjaa ja ”castikin” alkoi voida pahoin, muistelee Koskinen. Venekerhoin jäsenyydestä on monia etuja Toijalan Moottorivenekerho tarjoaa jäsenilleen palveluita kuten vartioidun ja aidatun laiturialueen, veneiden pesupaikan ja septitankin tyhjennysmahdollisuuden. Katsastuksen yhteydessä saa asiantuntevaa tietoa veneilyssä tarvittavista varusteista sekä huolto- ja kunnostuskohteista. Yhteistilaisuuksissa sekä ”laituriparlamenteissa” saa tietoa lähivesillä liikkumisesta, salakareista, vapaista rantautumispaikoista sekä Moottoriveneilijät viettämässä juhannusta Hauhon Vihavuodessa vuonna 2010. Anja ja Kari Koskinen Lepaan Petäyksessä 2004. 43 vieraslaitureista. Kerholaisten käytössä on myös kaksi saunaa, toinen laiturialueella ja toinen Kekkä-saaressa. Koko vesistöalueella on eri seurojen kanssa sovittu, että kerhon virallisella perälipulla varustetut veneet voivat vierailla muiden seurojen tukikohdissa. – Aloittelijalle sanoisin, että on erittäin tärkeää opetella ensimmäiseksi merimerkit. Moni on heti Satamasta lähtiessä ajanut reimarin väärältä puolen, Kari Koskinen opastaa. Liisa Ahokas Kuvat: Kari Koskisen kotialbumi Kulkupelit kesään! Jopo on jokaisen polkupyörä! p py Suzuki DF2.5 perämoottori on kestävä valinta kesämökille tai esimerkiksi apujollan moottoriksi. Se on myös kevyin markkinoilta löytyvä vesijäähdytteinen moottori, siksi sitä onkin poikkeuksellisen helppo kuljettaa mukana. Useita eri värejä. 1398€ KEEWAY RY6 on kuulunut jo vuosia Suomen myydyimpien skootteri/mopomalleihin. RY-kuutosessa hinta/laatusuhde on varmasti markkinoiden parhaasta päästä. 790€ JAMATI-OSA Taimen vene 465 airoineen, nyt kesähintaan 1190€ Hallamäentie 3, Toijala (asennukset) p. (03) 542 1066 Hämeentie 64, Toijala (myymälä) p. (03) 542 1069 Sähköasennukset vankalla ammattitaidolla. www.sahkotesla.fi • Kaikki maanrakennusalan työt • Kuljetukset • Nostotöitä • Kiviaineksia • Lavettikuljetukset Palokuja 4, 37800 Akaa [email protected] Pertti Jyrämö 040 564 2090 Av. ma-pe klo 7.00-16.00 Mustanhevosentie 3, 37800 AKAA Puh. 0400 623 185, fax (03) 542 2050 44 HINAUSAUTOT KYRÖLÄ AKAA JA YMPÄRISTÖKUNNAT 045 638 1313 PÄTSINIEMENTIE 63 37800 AKAA AVOINNA MA-PE 9-17 LA 10-14 VUOKRATAAN KYLPYTYNNYRI 24 h • 4-5 HLÖ • SISÄKAMIINALLA • SISUSTA LASIKUITUA • 80 €/vrk • 150 €/pe-su • Näppärä pieni pakeƫ 040 552 4855 PESUT VAHAUKSET SISÄPESUT IKKUNATUMMENNUKSET RENGAS & VANNEMYYNTI SEKÄ ASENNUS www.hinauskyrola.com [email protected] 045 866 1499 / Kyrölä Myös vene it rekisteröinn Ideaparkin vieressä Sääksjärvellä Porintien varressa Valkeakoskella Lempäälän Autokatsastus Oy Lempäälän Autokatsastus Oy Nokian Autokatsastus Oy Valkeakosken Autokatsastus Ruokosmetsänkatu 13 C 03 225 5120 Vikkiniityntie 5 03 225 5400 Kaakkurintie 1 03 4518 0270 Mahliankatu 2 044 703 5527 45 Jari Lehtonen on käyttänyt 900 työtuntia 65 vuotta vanhan veneen kunnostamiseen Merta päin J ari Lehtosen talven ja kevään uurastus palkitaan kesällä, kun miehen kunnostama seitsemänmetrinen Meriläinen lasketaan vesille Taivassalossa. Se on vaatinut 900 työtuntia ja sitkeyttä. – Inspiraatio meinasi kyllä yhdessä vaiheessa loppua. Silloin oli pakko pitää viikko taukoa, Jari myöntää. Projekti sai alkunsa viime syksynä, kun Jari katseli Pirjo Wirmanin kanssa veneitä meren äärellä Kustavissa. He alkoivat haaveilla veneestä, jolla voisi kulkea ja yöpyä saaristossa ja joka sopisi myös kalastuskäyttöön. Sotkialla asuva Jari on käynyt 30 vuoden ajan kalastamassa länsirannikolla. Pirjon merihistoria ei ole yhtä pitkä, mutta Viialassa varttuneena vesistöt ja erityisesti Jalanti ja Jumunen ovat olleet aina tärkeitä. Pirjo on harrastanut lap- suudesta asti vanhempiensa kanssa Vanajavedellä purjehdusta Vikla- ja Jolla-purjeveneillä sekä kalastanut Jumusella. Vene muutamalla satasella Jari ja Pirjo löysivät tarkoitukseen sopivan keskimoottoriveneen Lahdesta. Wickström W2 -moottorilla varustettu lasikuidutettu puurunkoinen Meriläinen vuodelta 1950 vaihtoi omistajaa muutamalla satasella. – Vene oli ollut hankintahetkellä vuoden käyttämättömänä ja näytti hyvin kauhtuneelta. Moottori kuitenkin kävi ja kukkui hyvin. Jarin kotipihaan Sotkialle vene saapui 4. joulukuuta rekan lavalla, josta se laskettiin omalle trailerilleen. Siitä alkoi projekti, joka on vaatinut tekijältään 12-tuntisia työpäiviä. Samalla se on antanut 46 mielekästä tekemistä Jarille, joka on ollut työttömänä lokakuusta 2013. Veneitä hän on kunnostanut useita. – Ryhdyin veneprojektiin myös sen takia, että pysyisin työkykyisenä. Ensitöikseen Jari irrotti metallirunkoisen takahytin ja pesi veneen. Sen jälkeen vene trailereineen työnnettiin autotalliin, jossa kunnostus jatkui katon alla. Pohjalaudat lahoja Remontin raskaimmaksi vaiheeksi osoittautui pohjalattian ja kylkikaarien uusiminen. Pohja oli oletettua huonomassa kunnossa. – Pohja oli mätä. Se ei ollut päässyt yhtään hengittämään, kun kaikki oli peitetty vesivanerilla ja styroksilla, Jari huomauttaa. Jatkuu sivulla 48 Jari Lehtonen on antanut veneelleen nimen. Siitä tulee Pirkitta. 47 Vene työnnettiin verstaana toimineeseen autotalliin vuoden 1960 Porschella. Uuden pohjan ja kylkikaaret Jari teki kahdeksan tuuman mäntylankusta. Sahatavara oli teetettävä Punkalaitumella, kun sopivaa ei saanut lähempää. Kylkikaaria varten Pirjo piirsi vanhojen kaarien mukaan mallit sanomalehtipaperille. Jari leikkasi osat puusta kuviosahalla ja sirkkelillä. Pohjalautojen ja kylkikaarien päälle Jari rakensi lattian mäntylaudasta ja päällysti kaartuvat seinät mäntypaneelilla. – Paneelin kanssa on taiteileminen, kun veneen seinä kaartaa sekä sivusuunnassa että alaspäin. Sain sen taipumaan käyttämällä pönkää ja polvea. Ruuvit olivat suussa ja akkuporakone toisessa kädessä. Paneelit on kiinnitetty messinkiruuveilla, joiden reiät on porattu ihan olemattomalla poranterällä. Yksikään paneeli ei haljennut, Jari Veneen sisäpohja oli uusittava lähes kokonaan, koska suurin osa laudoista oli mätiä. Takahytti on saanut uuden lasikuitupinnan ja maalin. Vene oli ostohetkellä ulkoa ja sisältä hoitamaton. Pirjo on päällystänyt patjat ja ommellut verhot. 48 kertoo. Jari ja Pirjo ovat tyytyväisiä, että kajuutan nokasta löytyi vielä vanhaa ehjää puuta, joka jätettiin näkyviin. Kajuutan kattoon he valitsivat maalattavan lasikuitutapetin. Sisäpohjan ja kylkikaaret Jari kiinnitti ulkopuolelta 500 ruostumattomalla ja haponkestävällä ruuvilla. Päälle hän levitti lasikuitumaton, korjasi montut kittaamalla ja hioi pinnan epäkeskohiomakoneella ennen maalaamista. Ratti vaihtui ruoriin Veneessä on makuutilat kahdelle aikuiselle. Matkakäyttöä ajatellen Jari rakensi kajuuttaan minikeittiön, jonka kaasuhella on peräisin puretusta asuntovaunusta. Ruorin virkaa toimittaneen autonratin tilalle hankittiin veneen meriläistyyliin sopiva ruori. Pirjo on vastannut veneen sinisävyisestä verhoilusta, ja ikkunoissa on Jarin suunnittelemat pokat. Jari huokaa, kun puhe kääntyy moottoriin. Sen korjaamiseen kuten myös veneen sähkötöihin on tarvittu ulkopuolista apua. – Lohko oli halki. Se korjattiin hitsaamalla. Kun Meriläinen on valmis, nostetaan se jälleen rekan lavalle ja kuljetetaan Sotkialta Taivassaloon, jossa Jarilla on matkailuvaunupaikka meren rannalla. – Teimme sinne venettä varten kaksi metriä lisää laituria. Jari on antanut veneelle nimen Pirkitta. Sillä hän vie Pirjon katsomaan kaunista saaristoa. Suunnitteilla on jo veneretki Iniöön. Tarja Antola Jarin ja Pirjon veneretkille pääsee mukaan myös Jarin kääpiövillakoira, laivakoira Titta. 49 Jari suunnitteli kajuuttaan pienen keittiön, johon malli on otettu asuntovaunusta. Pöytälevyn voi nostaa seinälle, kun sitä ei tarvita. Arto Arola sai suojautua Lobelian pusuyrityksiltä. Gerbera-hieho oli hukkua lietekaivoon kolme vuotta sitten Palomiehet saivat kummiva pelastettuaan sen emän hen M etsä-Paavolan Lobelia kulkee empien emäntä Johanna Jantusen taluttamana kohti tilan pihalle saapuneita Kurisjärven VPK:n palomiehiä. Viikon ikäinen limousinrotuinen vasikka pälyilee epäluuloisena ja kavahtaa välillä kauemmas. Lopulta yksi palomiehistä, Arto Arola osoittautuu vasikkakuiskaajaksi ja saavuttaa eläimen luottamuksen. Sitten hän saakin jo torjua 50 kasvoiltaan Lobelian märkiä suukkoja ja eläin rentoutuu muidenkin läsnäolijoiden suhteen. Palomiehet ovat tulleet juhlatilaisuuteen tervehtimään kummivasikkaansa. Tarina sai alkunsa kolme tilannetta. – Kaivo on yli kaksi metriä syvä. Olimme juuri aloittelemassa lietteenajoa. Karjanhoitaja sai pujotettua Gerberalle riimun päähän ja solmittua sen aidan tolppaan, jotta vasikka pysyisi paremmin pinnalla, Jantunen kertaa painajaismaisia hetkiä lähes tarkkaan kolmen vuoden takaa. Täysi pelastuspalvelu asikan ngen vuotta sitten Lobelian emän Gerberan ollessa reilu puolivuotias. Metsä-Paavolan tilan emäntä Johanna Jantunen kertoo, että navetassa olleet eläimet olivat saaneet jotenkin lantalanpuolei- sen oven auki yömyöhällä. Gerbera oli hypännyt metrin korkuisen betoniaidan yli ja päätynyt suoraan lietekaivoon. Onneksi karjanhoitaja huomasi iltatarkastuksella avoimen oven ja meni katsomaan 51 Hänen miehensä Jari Nikula ei ollut kotona, ja Jantunen mietti kuumeisesti mitä tehdä. – Soitin lopulta hätänumeroon. Sieltä kysyttiin, että onko eläin vaarassa hukkua. En kai minä soittaisi hätäkeskukseen yhdeltä yöllä, jos ei olisi oikea hätä kysymyksessä, Johanna Jantunen päivittelee. Hätäkeskuksen hälyttämänä paikalle saatiin melko nopeasti Kurisjärven VPK. Viisi vapaapalokuntalaista saivat nostettua vasikan ylös paloautossa olevan nostimen avulla. Arto Arola puki päälleen kumipuvun, jotta hän pääsi lietteen sekaan laittamaan liinat Gerberan etujalkojen alle, ja väsynyt eläin nostettiin rauhallisesti ylös kuivalle maalle. Palokunnan päällikkö Timo Tammisto kertoo, että vaikka tällaisessa eläinpelastustehtävässä ei ole samanlainen hoppu kuin tulipalojen kanssa, niin eläin ei jaksa sinnitellä loputtomiin. Pelastustoimet kannattaa suunnitella huolella eikä ruveta hätäilemään. Tässä on hyötyä pitkästä kokemuksesta. Gerbera oli koettelemuksestaan niin voipunut, että se ei jaksanut pelastamisen jälkeen enää säntäillä minnekään. Emäntä Johanna Jantunen nauraa, että vasikka sai palomiehiltä täyden palvelun, sillä lopuksi nämä vielä suihkuttivat sen puhtaaksi. – Sanoin heille silloin, että jos Gerbera joskus poikii, niin näistä palomiehistä tulee sen kummeja. Pidin sanani, ja siksi olemme nyt tässä. Jatkuu sivulla 52 Gerbera on erittäin arvokas siitoseläin, mikä oli iso syy sille, että sen pelastajat pyydettiin kummeiksi. Uimamaisteriksin kutsuttu Johanna Jantunen ojensi juhlatilaisuudessa Timo Tammistolle, Arto Arolalle, Mikko Korpelalle, Pekka Jaakolalle ja Timo Parikalle osoitetun kummitodistuksen. Miehet saapuivat Metsä-Paavolaan samalla autolla, jolla he kolme vuotta sitten kiiruhtivat pelastamaan Gerberaa. ”Kiitos, että pelastitte äitini MetsäPaavolan Gerberan. Ilman teidän ripeää toimintaa minua ei olisi. Kiitos että lupauduitte kummeiksi. Yritän olla viisaampi ja fiksumpi kuin äitini. Jos kuitenkin joskus joudun pulaan niin luotan, että tulette auttamaan. Isäntäväki kirjoitti tämän, koska itse en osaa. Tiedän, että he ovat yhtä kiitollisia toiminnastanne kuin minäkin. Terveisin Metsä-Paavolan Lobelia.” Taannoisen tapauksen jälkeen Gerberaa on kutsuttu Uimamaisteriksi. Jonkinlainen trauma sille Timo Tammisto (vas.), Mikko Korpela, Arto Arola ja Pekka Jaakola ihastelivat Johanna Jantuselta saamaansa kummitodistusta. Timo Parikka ei ehtinyt kuvaan. tapauksesta jäi, sillä se oli etenkin aluksi epäluuloinen kaikkea uutta kohtaan. Karkureissut ovat saaneet jäädä sen osalta. Pikkuhiljaa eläin on hiukan rauhoittunut. Uimamaisteri poiki omatoimisesti, ja eräänä aamuna karsinassa näkyi pieni ja kaunis tyttövasikka, Metsä-Paavolan tilan naudat ovat limousinrotuisia. Itse Uimamaisteria ei saatu kuvaan, sillä se oli vielä navetassa, jonne ei poikimisaikaan päästetä ulkopuolisia. 52 joka nimettiin Lobeliaksi. Sen kasvua kummit pääsevät nyt seuraamaan. Vivikka Monto Kesäteattereissa on tarjolla historiaa, musiikkia ja klassikkoja Sivut 53–55 Tekstit: Liisa Ahokas Tuulensuun nuoria Urjalankylän kesäteatterissa. Vasemmalta oikealle Antti (Pekko Rajala) Kaisa (Mariia Herckman) Valpuri (Helka Yntälä). Kuva: Lahja Leppäkorpi. Elämää Urjalassa 200 vuotta sitten U rjalankylän kesäteatterissa esitetään tänä kesänä Eija Järvisen käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä Tuulensuussa kesällä 1794. Näytelmän merkeissä Urjalassa juhlitaan kahdesta syystä: Vuonna 1794 käynnistyi De Pontin omistama Nuutajärven lasitehdas, ja Urjalan Näytelmäpiiri tänä vuonna täyttää 20 vuotta. Ohjaaja Eija Järvinen kertoo, että näytelmän syntysanat lausuttiin viime talvena. – Tolvan suursuvun kantava voima, Sulo Järvinen, otti yhteyttä ja pyysi näytelmää Matti Dahlmanista, joka oli Nuutajärven kartanon Tuulensuun torpan isäntä ja kartanon omistajan, Jacob De Pontin, uskottu ja luotettu torppari. Näytelmän viesti on kertoa tämän päivän ihmisille millaista oli Urjalassa reilut 200 vuotta sitten. – Se on myös kertomus epätavallisesta ystävyydestä kartanon herran ja torpparin välillä. Näytelmässä lauletaan paljon kansanlauluja, tuttuja, mutta myös vähän unohtuneita lauluja. Ensi-ilta on tiistaina 23.6. kello 19. ja muut esitykset ke 24.6., to 25.6., su 28.6., ti 30.6.,ke 1.7., to 2.7., ti 7.7., ke 8.7. ja to 9.7. arkisin kello 19 ja sunnuntaina kello 17. Seitsemän veljestä vauhdissa Satamassa T oijalan Näyttämön kesäteatterissa Satamassa nähdään Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. Näytelmän ohjaaja Minna Kangas valitsi esitettäväksi Ritva Holmbergin Turun Kaupunginteatterille dramatisoiman ja Kalle Holmbergin ohjaaman version vuodelta 1972. Seitsemän veljeksen ensi-ilta on perjantaina 12.6. kello 19. Muut esitykset la 13.6., su 14.6., ke 17.6., ke 24.6., to 25.6., pe 26.6., la 27.6., su 28.6., ke 1.7., to 2.7., pe 3.7., la 4.7., su 5.7., ke 8.7., to 9.7., pe 10.7., la 11.7., su 12.7., 53 ke 15.7., to 16.7. ja pe 17.7. Arki-iltaisin esitykset alkavat kello 19, lauantaisin ja sunnuntaisin kello 17. Lisäksi sunnuntaina 28.6. ja 12.7. on päivänäytös kello 13. Näytelmästä kerrotaan enemmän sivuilla 56–58. Kesäteattereissa on tarjolla klassikkoj Pirttikoskella nauretaan tosikoille P irttikosken kesäteatterissa nähdään jälleen uusi näytelmä. Tällä kertaa käsikirjoittaja ja ohjaaja Seppo Holttinen on antanut näytelmälleen nimen Kaikenkarvaisia vaihdoksia Holttinen sanoo halunneensa aina tehdä näytelmiä, joissa komedian keinoin työstetään ajankohtaisia, joskus kipeitäkin asioita. – Nyt pistin nippuun kasan ikävältä kalskahtavia asioita kuten syrjäytyminen, radikalisoituminen, masennus, nukahtamisvaikeudet, työuupumus, ongelmat perhesuhteissa ja alkoholisoituminen. Holttinen tunnustaa, että tällä kertaa idea tavallaan lähti myös halusta nauraa tosikoille. Ohjaaja lupaa, että juttu rullaa ja tapahtumia riittää. – Tämän päivän maailma on nopeatempoinen, ja niin tulee olla Pirttikosken kesäteatterilaisia yhteiskuvassa. Ylärivi vasemmalta: Ritva Haapanen, Mari Alitalo, Olivia Rikassaari, Jukka Haapanen, Sirkku Hyytiäinen, Kyösti Alhainen, Suvi Kelkkanen-Rautiainen, Laura Mäenpää. Mira Alhainen ja Päivi Latvala. Alarivi: Seppo Holttinen, Juhani Jokinen ja Matvei Ojansuu. Kuva: Veikko Ahlsten. näytelmänkin. Esitykset sunnuntaisin kello 14. ja 19., tiistaisin ja torstaisin kello 19. Ensi-ilta sunnuntaina 12.7., Muut esitykset ti 14.7., to 16.7., su 19.7., su 19.7., ti 21.7., to 23.7., su 26.7., su 26.7., ti 28.7., to 30.7. ja su 2.8. Miekkailua ja musiikkia Lempäälässä L empäälän Nuorisoseuran kesänäytelmä on Alexandre Dumas vanhemman kirjoit- tama Kolme muskettisoturia. Kirja ilmestyi vuonna 1844, ja sen tapahtumat sijoittuvat 1600-luvun alun Ranskaan. Luvassa on seikkailua, romantiikkaa, juonittelua ja välien selvittelyä. Näytelmä sopii koko perheelle, kunhan miekkojen kalistelu ei säikäytä. Näytelmän ohjaa Jari Ohjaaja Jari Lehto opettaa Sanni Lehdolle oikeaoppista miekLehto. kailua. Kuva: Rosa-Maria Melin. 54 Katsojia odottaa aikamoisen juhlava spektaakkeli, kun 21 näyttelijää pistää parastaan niin taistelukohtauksissa kuin lattaritanssin pyörteissä. Näytelmän musiikki on Janne Engblomin tätä käsikirjoitusta varten säveltämää. Itsekin kalpamiekkailua harrastanut Lehto on pitänyt huolen, että miekkailu on oikeaoppista. Esitykset tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 19, lauantaisin ja sunnuntaisin kello 17. Ensi-ilta perjantaina 26.6. Muut näytökset: su 28.6., ke 1.7., pe 3.7., su 5.7., ti 7.7., ke 8.7., pe 10.7., su 12.7., ke 15.7., pe 17.7., la 18.7., su 19.7., ti 21.7., ke 22.7., pe 24.7., su 26.7., ke 29.7., pe 31 7. ja su 2.8. ja, historiaa ja musiikkia Lumikki ja aikamieskääpiöt Rämsöössä V esilahden Rämsöön Kesäteatterin kesänäytelmä on Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Se jatkaa Rämsöön klassikkosatujen sarjaa. Edellisinä kesinä Suonojärven rannassa on nähty Ruusunen ja Tuhkimo. Lumikin ohjaa Rami Saarijärvi. – Tämä toteutus on kallellaan klassiseen tarinaan Lumikista. Näytelmä on kirjoitettu nimenomaan Rämsöön taitavalle näyttelijäryhmälle, joka on saanut vahvistusta Vammalan suunnalta. Sieltä Rämsööseen on rantautunut seitsemän miestä, jotka ovat löytäneet omat sisäiset kääpiönsä. Kääpiöinä venkoilevat raavaat äijänköriläät, ja metsäneläiminä ihastuttaa jo aiemmilta vuosilta tuttu energinen lapsijoukko. Musiikin satuun ovat tehneet Pekka Murto ja Juuso Lähdekorpi, joiden lisäksi orkesterissa ovat Mari ja Emmi Ollinpoika. Lavastuksesta vastaa Pekka Ojansivu työryhmineen, puvustuksen luovat Kati Saukola, Elina Korvala, Mervi Peltoniemi ja työryhmä. Esitykset lauantaisin ja sunnuntaisin kello 15., tiistai- ja torstaiesitykset kello 19. Ensi-ilta lauantaina 27.6. klo 15. Muut esitykset su 28.6., ti 30.6., to 2.7., la 4.7., su 5.7., la 25.7., su 26.7., ti 28.7., to 30.7., la 1.8. klo 15, to 6.8., la 8.8. ja su 9.8. Lumikin ja seitsemän kääpiön tekijäjoukko harjoituksissa toukokuun alussa. Kuva: Mari Ollinpoika. Apianniemessä tunnelmoidaan Toivo Kärjen sävelin S uomen Kesäteatterin tämän kesän näytelmä Valkeakosken Apianniemessä on Heikki Paavilaisen käsikirjoittama ja ohjaama Pätkä Pääroolissa -musikaali. Musikaali haluaa kunnioittaa 100 vuotta sitten syntyneen Toivo Kärjen ikimuistoisia sävellyksiä. Musiikista vastaa tänäkin vuonna liveorkesteri kapellimestarinaan Jukka Hänninen. Pätkä Pääroolissa -musikaali vie katsojan 1950-luvulle seuraamaan näyttelijä-koomikko Masa Niemen elämää ja uraa. Samalla se kertoo Pekan ja Pätkän tempauksista. Masa Niemenä eli Pätkänä nähdään Mikko Töyssy. Musikaalin koreografi on Jani Rasimus. Vierailevina tähtiartisteina lavalle saapuvat kesän aikana muun muassa Pirkko Mannola, Marion Rung, Eino Grön, Veeti Kallio, Mikael Konttinen, Eila Pienimäki, Vieno Kekkonen, Matti Esko, Marjatta Leppänen, Reino Helismaa, Toivo Kärki, Pekka, Tuija HaLeif Lindeman, Jaakko lonen, Pätkä ja Justiina (Mikko Huoviala, Otto Ryhänen, Pauli Mus- Kanerva, Joni Leponiemi, Natalil Lintala, Mikko tajärvi sekä Arja Kori- Töyssy ja Ushma Karnani). Kuva: Rami Marjamäki seva. Pätkä Päärolissa -näytelmän ensi- 11. päivänä ja esitykset jatkuvat ilta Apianniemessä on kesäkuun 15.8. asti. 55 Simeoni (Julius Martikainen) kertoo veljilleen, minkälaisia näkyjä viinanhuuruissa näki. Minkä ihmeen olet sinä nähnyt? Seitsemän erilaista veljestä A leksis Kiven Seitsemän veljestä on tänään kansalliskirjallisuutta. Ei mikään helppo teos. Jo kirjan alkutaival oli vaikea, teilasihan August Ahlqvist sen toukokuussa 1870 Finlands Allmänna Tidningenissä niin, että kirja joutui kolmeksi vuodeksi hyllylle. Kiven teksti ei kerta kaikkiaan sopinut tuon ajan kulttuurieliitille. – Kirja on tarina meistä ihmisistä. Kiven on täytynyt kokea jotakin samanlaista lapsuudessaan tai ystäviensä kanssa. Näitä tyyppejähän tulee 56 vastaan koko ajan, sanoo Juhania näyttelevä Harri Salminen. Pienet olivat Suomen kulttuuripiirit tuolloin, ja pienet ne ovat aina. Kun Ritva Holmberg dramatisoi ja hänen miehensä Kalle Holmberg ohjasi 1972 veljekset Turun kaupun- ginteatterin lavalle, kohu oli valmis. Maan eturivin näyttelijät saivat liikkeelle kansanliikkeen katsomaan. Kaj Chydeniuksen musiikki ihastutti ja vihastutti. Rienaako se perkele? Dramaturgin viimeinen viesti Minna Kangas ohjaa Ritva Holmbergin dramatisoiman Seitsemän veljestä Toijalan Sataman kesäteatteriin. Kaksoisensi-ilta on 12. ja 13.6. Minna Kangas on saanut hyvin vapaat kädet dramatisointiin, tavallaan viimeiset ohjeet tuolloin vakavasti sairaalta ja nyt jo edesmenneeltä teatteritaiteen suurelta naiselta. – Pakkohan tätä on ollut lyhentää. Ehkä vaikein työ urallani.Tämä on paikoitellen todella itkettävä, paikoitellen sairaan hauska ja hillitön – mitä ihmettä?! Minulle on hetki hetkeltä vahvistunut tunne, että tästä tulee enemmän kuin osiensa summa. Tässä on niin paljon eritasoisia ja eri-ikäisiä tekijöitä, jotka koko ajan kasvavat. Ja sen aistii, että he nauttivat tästä, sanoo Minna Kangas. – Tämä on ihmisenä olemisen tarina. Veljekset oppivat pärjäämään maailmassa. Ajatella mikä oli lukutaidon merkitys tuolloin ja on edelleen. onnellisempi ja varmempi, hyvä, että tämä tehdään, sanoo Kangas. Voimalla seitsemän miehen Juhani (Harri Salminen), Tuomas (Paavo Helenius), Aapo (Jukka Peräkivi), Simeoni (Julius Martikainen), Timo (Jere Hakala), Lauri (Lasse Majuri), Eero (Petteri Loukio). – Olen vahingossa onnistunut miehityksessä. Tosin sanoin heti heille, että teidän on pidettävä yhteisiä saunailtoja, joissa paikalla en ole edes minä, nauraa ohjaaja. Otetaan seitsemän suomalaista miestä Aleksis Kiven mukaan. Yksi Tämä tehdään yhdessä Jo muutama vierailu harjoituksissa vahvistaa, mitä tuleman pitää. Toukolan kylän tapahtumat tuo näyttämölle liki 50 hengen porukka sanoin, lauluin ja tanssein. Ei mikään helppo juttu. Harjoitukset ovat tehneet heistä ryhmän, näytelmää tehdään yhdessä toinen toistaan tukien. – Jokainen tuo tähän oman persoonallisen lisänsä. Joka harjoituksen jälkeen olen määrää, toinen pitää mitä lupaa, kolmas käy puhemiehestä, neljäs näkee kännipäissään näkyjä, viidennestä tykkäävät kaikki, kuudes viihtyy itsekseen ja seitsemäs sokaisee älyllään. Tarinan mukaan he tarvitsevat toisiaan, ja yksin he eivät ole mitään, ennen kuin kasvavat aikuisiksi. Antaapa veljesten itsensä kertoa. Toiset puhuvat roolihahmostaan, toiset sen tekemisen vaikeudesta. – Tekstin mukaan, jalo niin kuin sonnikarja, heittää näytelmän Eero. – Onhan tässä seitsemän erilaista persoonaa, veljeksinä helvetin erilaisia, mutta yksi nippu kun vaara uhkaa, jatkaa Juhani. – Hyvin paljon erilainen kuin muut, sanoo Timo. – Yllättävän vaikeaa tämä on ollut, sanoo Lauri. – Lauri on ikuinen arvoitus. On niin paljon pois. Jotain se löytää sieltä metsästä, mitä se ei löydä mistään muualta, sanoo Juhani. – Simeoni on hyvin herkkä elämälle. Hän saa kiinni ääripäistä. Toisaalta herran pelko, toisaalta tietoisuus siitä, että humalan nirvanassa on jotakin parempaa, mutta maallinen lankeaminen kalvaa koko ajan. Sen verran tasapainoton kaveri, että päätyy ilman emäntää, kertoo Simeoni. – Tuomas puhuu vähän, mutta useimmiten asiaa. Ei hermostu vähästä, mutta sitten kun hermostuu, niin sitten on oksat pois, kertoo Tuomas. – Eero on hauska hahmo. Hän tietää olevansa viisas, ja jopa pudottaa itseään veljesten tasolle, päästäkseen vähemmällä. – Aapo on meidän asioiden ajaja. Hänen puoleensa käännytään, kun pitää ihan oikeasti järjestää jotakin. Hän on sutki suustaan ja osaa manipuloida ihmisiä, poliitikko, kertoo Juhani. Jatkuu sivulla 58 57 Seitsemän erilaista veljestä Isänsä poikia? Entäpä veljesten isä, josta Aleksis Kivi kertoo hyvin vähän. Harri Salminen (Juhani) on joutunut perehtymään tähänkin vaikeaan asiaan, vaikkakaan Toijalan Sataman versiossa veljesten vanhempia ei juuri ole. Äiti on mukana ja aika rajussa kohtauksessa. – Kirjassa käsitellään isää tosi vähän. Karhunkaataja, voimakas persoona, ehkä mieltynyt alkoholijuomiin, vaikuttanut varmaan Juhaniin todella paljon, eikä pel- kästään hyvässä mielessä, miettii Salminen. – Kyllä Simeonin turvattomuudentunne jostakin tulee. Äitiään veljekset muistelevat myös lämmöllä, jatkaa Julius Martikainen. Musiikilla on vahva osa Toijalan Sataman Seitsemän veljestä on musiikkinäytelmä. Kaj Chydeniuksen musiikkia on täydentänyt oivasti Harri Salminen, jonka Aleksis Kiven sanoihin säveltämä Venlan laulu pyörii jo Youtubessa. Tanssien koreografiat on tehnyt nuori juuri koreografiksi valmistuva Jessi Palovaara, jolla myös on rooleja näytelmässä. – Musiikilla on tässä kertomuksessa vahva osa, samoin tanssilla ja muulla liikunnalla. Jessi on meidän löytö, sanoo ohjaaja Kangas. Ja ei muuta kuin katsomaan. Tarinan alkuun on vajaa kuukausi. ”Jukolan talo eteläisessä Hämeessä seisoo mäen pohjoisella rinteellä liki Toukolan kylää. ...” Juha Kosonen Luvassa on vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Näytelmä koreografian laatinut Jessi Palovaara (vasemmassa kuvassa) on itse mukana muun muassa tappalukohtauksissa. 58 TH Akaan Kaikenlaiset remontti- ja rakennustyöt sekä puusepäntyöt pitkällä kokemuksella. 040 763 3085 044 575 1197 Turo Hyötyläinen Ville Niittyaro • uudisrakentaminen ja saneeraukset • sauna- ja pesuhuoneremontit • huoneistosaneeraukset • ym. alan työt www.akaanmonirakennus.fi Esko Manninen p. 044 083 6382 www.remonttiesko.fi RAKENNATKO UUTTA, KORJAATKO VANHAA? Toijalan Pyörä & Tupakirppis Kaikki alan työt perustuksista vesikattoon yli 20 v kokemuksella. Vastaavan mestarin palvelut ja suunnittelu sekä autotallin nosto-ovien myynti ja asennus. Kirkkotori 2, 37800 Akaa p. (03) 542 2450 Avoinna: ark. 10-17, la 9-13 ILA-RAKENNUS Rkm. Ari Ilottula 040 591 9924 www.ilarakennus.com Parasta palvelua asiantuntevasta värikaupasta! Maalit, tapetit, lattiapäällysteet, laatat ja työvälineet. Pyydä tarjous ulkomaaleista! Meiltä myös ammattilaisille Tikkurilan -teollisuusmaalit. Hämeentie 90, 37800 Akaa, puh. (03) 542 1223, ma-to 7-17, pe 7-18, la 7-14 59 TERISTEN KARTANO HEREFORD JA ABERDEEN ANGUS -PIHVILIHAA myyntipäivä 28.5. klo 15-18. Lähellä tuotettua - tuotteita saatavilla jatkuvasti ota yhteyttä! Löydät meidät myös facebookista. Tiedustelut: Antti Veräväinen 0500 835 084, [email protected] Teristentie 77, 37800 Akaa Kivaa kotiin, itselle tai lahjaksi! Markkinatarjouksia! Keskuskatu 38-40 LH5, Viiala 045 116 5455 [email protected] www.ihanaolkkari.fi Kivisenlinna & Galleriakirkko HIISI-GOLF Taidelainaamo & Linnakirppis -harrasta hyvässä seurassa Kinnarintie 13 C, Akaan Sotkia Avoinna koko kesän ke, pe, la, su klo 12-17 tai sop. muk. Tila vuokrattavana myös kaste- ym. juhliin p. 040 729 8178. Kirkkoon voi astua hiljentymään ympäri vuoden. Ada Iivosen ja Seija Kinnarin 30 v. taiteen taipaleella. Kesänäyttely Sirpaleista Sivellyksiä 13.5.-30.8. Galleriakirkossa. • Vasta-alkajille 6r. Hiisi-kenttä (par 3) harjoituskenttä, ei vaadita green cardia tai seuran jäsenyyttä • Edistyneemmille tasoituskelpoinen 9r. Farmi-kenttä • Lähipeliharjoittelualueet ja range • Vuokraamme pelivälineitä • Golf Daddyn opetuspalvelut (alkeiskurssit, klinikat, pelikurssit, yksityisopetus) • Välittömän rento meininki kauniissa maalais- ja järvimaisemissa • Katso lisää www.hiisi-golf.fi KAUKOLAN KESÄSSÄ TAPAHTUU: Pe 22.5. klo 18 Galleriakirkossa Pirkko Vesavaara 3.6. klo 18 Galleriakirkossa Mia ja Harri Joki 19.6. klo 18 juhannusaaton lipunnosto ja kahvihetki 1.7. klo 18 Galleriakirkossa ilta runon merkeissä. Ota lempirunosi mukaan. La 25.7. Tapahtumapäivä klo 12-17. * Klo 13 lapsille ja lapsenmielisille satupolku yllätyksineen. * Klo 14 laulava Joen perhe esiintyy galleriakirkossa. * Tapahtumapäivänä taiteilijat tavattavissa. * Kirpputoripöytiä/antiikkia. Tule tekemään löytöjä. Kahvio, ym. Kesän junnutreenit alkavat! INFO uusille junnuille torstaina 28.5. klo 16.30 Hiisi-klubilla 5.8. klo 18 Galleriakirkossa Eero Hedin Ruotsista To 13.8. klo 18 Galleriakirkossa Pekka ja Arja Simojoki 2.9. klo 18 Galleriakirkossa Esa Heinonen Vaihmalantie 120, Lempäälä 03 375 3868 [email protected] www.hiisi-golf.fi TERVETULOA / VAPAA PÄÄSY www.seijakinnari.com 60 Tapahtumia Kylmäkosken kulttuurikirkossa su 31.5. kello 10 Suvivirren sunnuntain messu, lauletaan Suvilinnun lauluvihkosen lauluja su 7.6. kello 10 visuaalinen messu, taidekuvia ja gospelia su 14.6. kello 10 messu su 5.7. kello 10 konfirmaatiomessu (Toukola 2) su 19.7. kello 10 messu su 26.7. kello 17 kansanlaulukirkko su 2.8. kello 10 messu su 9.8. kello 10 messu su 16.8. kello 10 messu kirkossa ja vanhemman väen synttärit seurakuntatalossa su 23.8. kello 17 iltakirkko, lauletaan Toivon veisukirjan lauluja su 30.8. kello 10 messu Kirkkokahvit kirkonmenojen jälkeen! Tervetuloa tiekirkkoon ja taidenäyttelyyn Kylmäkosken kirkko on tiekirkkona 24.6.–26.7. maanantaista perjantaihin kello 11–16. Urkuvartti keskiviikkoisin tiekirkkoajanjaksona kello 12. Anneli Vainosen taidenäyttely 24.6.–26.7. Kylmäkosken kappeliseurakunta Viikinkilaivan keulan ja argeologisen alueen tekivät vuoden 2014 Näkymään Pirkko Vakkila, Anneli Vainonen, Ilkka Salo, Teijo Kokko, Tuula Vuokola ja Kristiina Maijala. Kuva Johanna Mäkinen. Näkymä on aina tekijöidensä näköinen N äkymä on kuraattorin ohjaama ja kehittyvä foorumi, joka tähtää innovatiivisen ympäristötaiteen esille tuomiseen sekä moninaisen taiteellisen vuorovaikutuksen lisäämiseen paikallisten ja kansainvälisten kuvataiteilijoiden kesken. Joka kesä tapahtuma tulee ihmisen luo arjen kulkureiteille mahdollistaen keskustelun nykytaiteesta ja ympäristöstä. Vuosittain vaihtuvat teemat luotaavat paikallisuuden ja ympäristötaiteen ajankohtaisiin ilmiöihin. Näin määritteli taiteen kansainvälinen moniottelija Anna-Lea Kopperi johtamansa vuoden 2013 Näkymän olemuksen. Vuodesta 2002 järjestetty Näkymä, aluksi vain ympäristötaidenäyttely, on vuodesta toiseen täyttänyt tehtävänsä hyvin. On keskusteltu, on saatu julkisuutta. Pääosassa on ollut aina taide hyvin laajasti ymmärrettynä. Nahkialanjärven ympäristö on ollut mitä oivallisin paikka Näkymän ”kotina”. Tänäkin vuonna Näkymällä on teema ja kuraattorinsa. Mia Muurimäki ja Satu Kiuru ovat molemmat taiteen oppineita ammattilaisia. Vuoden teema on Utopia, kuraattorien mielestä tavoittelemisen arvoinen hyvä paikka, jota ei määritelmän mukaisesti ole edes olemassa. Kuraattorit esittävät taitelijoille tänä vuonna vaativan haasteen. ”Suomessa meneillään olevan teknologis-taloudellisen muutoksen vaikutukset heijastuvat laajamittaisesti kansalaisyhteiskuntaan. Hyvinvointiyhteiskunta horjuu ja eriarvoistumiskehitys etenee vääjäämättömän tuntuisesti. Tarkkailemme näitä tulevaisuusheijastuksia kuin hidastettua elokuvaa, kykenemättä muuttamaan tapahtumien kulkua. Kun odotamme pahinta, 62 osaammeko enää visioida hyvää? Vuoden 2015 Näkymä rohkaisee taiteilijoita tuottamaan meille välähdyksiä utopioista, paikoista jonne ei ole vielä tietä. Utopia ymmärretään usein turhaksi haavekuvaksi. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin keskeisestä inhimillisestä toiminnasta – jonkin hyvän ja arvokkaan hahmottamisesta tulevaisuudessa ja sitä kohti suuntaamisesta.” Näkymä avautuu perjantaina 12. kesäkuuta kello 17. Perinteiset kuraattorien kierrokset järjestetään 17. heinäkuuta ja 29. elokuuta. Nahkialanjärven ympäristön lisäksi teoksia on esillä Ratamestarin talolla. Näkymä toimii tiiviissä yhteistyössä Päivölän opiston kuvataidelinjan kanssa. Aivan kohta päästään ainakin piipahtamaan utopiassa. Juha Kosonen Kesätapahtumia Akaassa Laura Uimonen - Natural Collection 29.5.–18.6. Kulttuuritalo Laaksola (Ryödintie 2). Laura Uimosen maalauksia. Avoinna ma, ke, pe klo 9–14. Vapaa pääsy. Järj. Akaan kulttuuripalvelut. Veturimuseo 31.5.–31.8. avoinna joka päivä klo 10 –16, Ryödintie. Veturimuseon kesäkauden avajaisia juhlitaan 31.5. Pop up -vohvelikahvila Nuorten toimintakeskuksessa 1.–12.6. Nuorten toimintakeskus, Myllytie 3. Kaikille avoin Pop up -vohvelikahvila, avoinna ma–pe klo 11–17. Tiistaina 2.6. Loom bands -työpaja alakoululaisille klo 13–15. Torstaina 4.6. maskeeraustyöpaja yläkoululaisille klo 13–15. Tiistaina 9.6. sarjakuvatyöpaja yli 10-vuotiaille nuorille klo 13–15. Järj. Akaan nuorisopalvelut. Afgaanipakolaiset Iranissa Shahriar Khonsarin valokuvanäyttely 1.–26.6. Viialan kirjasto Vilkku. Järj. Akaan kaupunginkirjasto. Toijalan markkinat 5.-6.6. Toijalan tori, Akaa. Järj. LC Toijala. www.toijalanmarkkinat.fi. E10-jalkapalloturnaus 6.6. Viialan urheilukenttä. Järj. TP-49. Toijala-Lentis 6.-7.6. Matinpuiston kenttä. Järj. Toijalan Valpas. 200-vuotisjuhlat Kinnarin kotimuseolla 7.6. klo 12 Kinnarin kotimuseo (Kinnarintie 42). Kotimuseon päärakennus täyttää 200 vuotta. Juhlallisuudet alkavat tykinlaukauksilla. Juhlapuhe Juha Kuisma. Vapaa pääsy. Museo avoinna kesä–elokuussa keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 13–20. Muina aikoina sopimuksen mukaan. Seitsemän veljestä 12.6.–17.7. Toijalan Sataman kesäteatteri. Järj. Toijalan Näyttämö. Ympäristötaidenäyttely Näkymä 2015 12.6.–30.8. Näkymän teemana on Utopia ja päänäyttämönä toimii Nahkialanjärven ympäristö Toijalassa. Kohteisiin on vapaa pääsy. Järj. TaideAkaa ry ja Akaan kaupunki. Akaan Sahtimestaruuskisat 15.6. klo 18, Seurantalo Sampola (Sampolantie 3). Järj. Akaa-seura ry Tango del norte & Romina Bianco -tangokonsertti 25.6. klo 19, Seurantalo Sampola (Sampolantie 3). Suomalaisen Tango del norte -yhtyeen solistina argentiinalaislaulajatar Romina Bianco. Ennen konserttia argentiinalaisen tangon alkeiskurssi Sampolassa. Järj. Akaan kulttuuripalvelut. Akaan Tilkkuakat 20-vuotisjuhlanäyttely: Vuoroin vieraissa 29.6.–19.7. Kulttuuritalo Laaksola (Ryödintie 2). Avoinna ti–su klo 12–16. Vapaa pääsy. Järj. Akaan Tilkkuakat. Sommelon konsertti 5.7. klo 14. Sekakuoro Sommelo konsertoi ennen Walesin-matkaa. Konsertti pidetään Nahkialanjärven maastossa tai sääoloista riippuen vaihtoehtoisesti Sampolassa. Vapaa pääsy. Kesän kansalliset aikuisten yleisurheilukilpailut 7.7. klo 18 Toijalan keskusurheilukenttä. Järj. Toijalan Vauhti. Kesäillan ilmaiskonsertti 22.7. klo 19 Nahkialanjärven ranta. Esiintyjinä Pauli Hanhiniemi, M.A.D. Vapaa pääsy. Järj. Joukko paikallisia yrityksiä. Jaakonpäivän tapahtuma 25.7. klo 16 Sampolan ranta, Nahkialanjärvi. Mikko Alatalo laulattaa yleisöä. Juostaan kapusta-viesti Nahkialanjärven ympäri. Jaakko heittää kylmän kiven Nahkialanjärveen. Järj. Akaa-Seura ry. 63 Toijala Juniori Games 2.8. klo 12 Toijalan keskusurheilukenttä. Järj. Toijalan Vauhti. Marja-Leena Koivisto: Metsän sisaret -näyttely 3.–31.8. Kulttuuritalo Laaksola (Ryödintie 2). www.akaa.fi/kulttuuri. Vasenkätisten Vestivaali 8.8. klo 15 Viiala. Mauri Kunnas ja Juba Tuomola kertovat omasta työstään ja kirjoistaan kello 15 Viialan kirjastossa. Kello 17 Viialan torilla toimittaja Arto Nybergin vetämä vasenkätisten kirjailijoiden paneelikeskustelu, johon osallistuvat Kjell Westö, Siri Kolu, Matti Rönkä ja Antti Holma. Ennen keskustelua palkitaan Vuoden Vasenkätinen. Illalla Viialan Seurahuoneella esiintyvät muun muassa Kimmo Pohjonen & Saana Pohjonen ja Paleface. Järj. Akaan elävän musiikin yhdistys Almu. Muksujen Musavestari 8.8. klo 11–14, Nahkalinnan päiväkoti, Viiala. Soitto-, laulu-, leikki-, tanssi- ja soitinrakennustyöpajoja. Mukana myös TV2:n lastenohjelmista tuttu Katti Matikainen. Järj. Akaan elävän musiikin yhdistys Almu. Hunajaviikot 24.8.–6.9. Teemana lähiruoka. Taidebussi kiertää Akaassa 28.8. Nuorten Hunaja-lanit Toijalan yhteiskoululla pe 28.8. Hunajahulinat-sadonkorjuumarkkinat Toijalan torilla lauantaina 29.8. klo 9–14. Esiintyjinä Kengurumeininki ja vuoden lähiartisti Ville Leinonen. Lisäksi Vuoden Kuhnurin valinta, hunajanmyyntiä ja sadonkorjuutunnelmaa. Mesihölkkä sunnuntaina 30.8., lähtö Toijalan keskusurheilukentältä klo 12. Matkoina puolimaraton ja 10 km eri sarjoissa. Valkeakoski-opiston Mehiläisvahavoidekurssi sunnuntaina 30.8. Järj. Akaan kaupunki, yhdistykset ja yritykset. Akaa-Seura ry:n valokuvanäyttely 31.8.–26.9. Akaan pääkirjasto, Köyvärintie 1. Esillä kirjaston aukioloaikoina. Verkkoapteekki 24 h Osta verkosta nouda apteekista akaaneapteekki. Muista Orionin keräilykampanja: Osta 5 tuotetta - saat tuotesetin! TESE -aurinkotuotteen ostajalle Eucerin pesuneste 200 ml kaupan päälle © Moomin Characters 5 I imall 3/2015 le a O TT TU Aurinkoisiin päiviin apteekin kautta! * vähintään 9 euron hintainen itsehoitotuote Kampanja koskee itsehoitotuotteita (ei lääkkeet). Keräilykortteja saat apteekista ja leiman jokaisesta ostetusta Orionin keräilytuotteesta. Postita kortti ohjeiden mukaisesti. Keräilyaika 1.5-31.8.2015. Orion on suomalainen avainlippuyritys. Palvelemme: ark. 9 - 19, la 9 - 15, su 11 - 15 Valtatie 6, 37800 Akaa, p. (03) 542 1622, www.akaanapteekki. TULE PUUTARHALLE! Meiltä löydät: • Runsaat valikoimat kesäkukkia, amppelikasveja ja valmiita amppeleita • Tomaatin, chilin, vihanneksien ja yrttien taimia • Puut, pensaat ja perennat • Mullat, turpeet ja lannoitteet IITTALAN PUUTARHA Puutarhuri neuvoo ja palvelee. avoinna ark. 9-19, la-su 9-16 p. 03 672 5615, 044 572 5615 64 Kesäristikko e mi ! JaRiku Lähetä ratkaisusi ja yhteystietosi Akaan Seutuun 30.6.2015 mennessä osoitteella: Akaan Seutu, Kesäristikko, PL 60, 37801 Akaa. Arvomme vastanneiden kesken pieniä palkintoja. Jorma Kemppainen 2015 Mie oon Esa! Zeuksen poika sisäinen tarve abstrakti hahmo humoristinen kirjoitus os uurr suoristaa 15.06. toimintoja poikia J edelläkin helliä TOSI- kaltevuus ” rgman Be Jean ” JOTEN -1. nuuka penkki -sade lätkii liigaa kiintyä vesureita runollinen äpäre välttäviä AIVOT kuparihome poikia kuin pyydät tekovirheitä varareittejä 65 tuhoisa pelote Serrano LIITOS KIRKON HUONE Eero toimittavia Osoite: rukkia aukeita ei ole pehmo sosato TVnalle Nimi: MINÄ ? ” taipaleellakin pääkaup. Lapin haltija Dorothea Ida Eveliina ” KESTOPUUT EDULLISESTI KOKO KESÄN. Esim. 25x95 vihreä 1 maalit katosta kivijalkaan! Esim. Valtti terassi- ja kalusteöljy ruskea 2,7 l 00 /m Sawon SAVUSTUSUUNI RST 36 (ovh. 125,-) 90 00 KPPR Steelin pyykinkuivausteline pyörivä, 5-sakarainen, sinkitty maalattu 65 79 00 00 Vinha peittävä suoja puulle 11,7 l valkea Pika Teho ulkomaali 11,7 l valkea Ultra Classic ulkomaali 9 l valkea alk. 90 90 Sisälle uutta ilmettä esim. Taika-sarjan tuotteilla ja muilla sisustusmaaleilla. Esim. Non-woven Nikkari 2 15 00 /rll Lisäksi uutuusmallistokirjoja: • Muumi • Harmonia • Vibe KPPR STEEL OY 6-askelm. 90 Luo tapeteilla tunnelmaa! LAITURITIKKAAT 4-askelm. alk. 94 91 99 00 Uutuus! Patiokivikuullote 2,7 l • sävytettävissä 10 eri sävyyn 89,115,- LAITURIPONTTONIT Jyry / 150 kg Jysky / 200 kg 00 00 75 99 310 8 m 210 11 m330 9 m 220 12 m395 LIPPUTANGOT Puh. (03) 573 7200 00 Tervetuloa ostoksille! 10 m 00 00 00 00 Palvelemme: ark. 7-17, la 8-13 [email protected] Riitiäläntie 7, 37830 Akaa 66 Tilaa Akaan Seutu edulliseen kesähintaan, osallistut samalla upean ADIRONDACK -AURINKOTUOLIN ARVONTAAN! Tuote tiedo t: ww w .cana mtra de.fi ✁ 67 Omaan on helppo tulla. Oma Säästöpankki palvelee sinua Pirkanmaalla 6 konttorin voimin. Tavoitteenamme on tarjota paikkakunnan parasta, ihmisläheistä pankkipalvelua. Asiakkaidemme taloudellinen menestyminen ja hyvinvoinnin turvaaminen ovat tärkeimmät päämäärämme. Tervetuloa tutustumaan! Aurinkoista ja rentouttavaa kesää! Minna Nyström konttorinjohtaja 075 756 9888 Sirkka Oksanen palveluneuvoja 075 756 9882 Suvi Heikkilä palveluneuvoja 075 756 9862 Marianne Murto palveluneuvoja 075 756 9883 Akaan toimipiste Valtatie 20, puh. 075 756 9880 Palveluksessasi paikallinen täyden palvelun liikenneasema Neste Oil Toijala Ammattitaitoinen Huoltokorjaamo p. 040 160 7960, ark. 8–16 Neste Oil Toijala Kurisjärventie 5, puh. 03-542 4230 Ark. 6.30–21, la 8–21, su 9–21 www.nestetoijala.fi 68
© Copyright 2024