1. No category

4/1978
NSR- projekti
PITKÄN PUUTAVARAN KORJUU KASVATUSMETSISSÄ
Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 349
Mikko Kahala
Jukka Taipale
TUtkimus kuuluu NSR-projektiin, joka koskee harvennukaen ja · taimiaton kltaittelyn
koneelliatamiata.
Puutavaran korjuu pit~ (3 .. . 6 m) soveltuu aeklt teknisesti et~ taloudellisesti
hyvin III harvennukaeen. MylJa II harvennukaeen pitkltn puutavaran korjuumenetelmttt
ovat soveltuvia ja nykyisellä kustannustasolla kilpailukykyiaili.
I harvennukaeaaa pitkltn puutavaran korjuu
vaatii hakkuumiehen suorittamaa siirtelytai kasauatylJ~. Jl111Vä puusto rajoittaa
kuitenkin korjuumenetelmien kltyttlJä tai
vaatii erityiajärjeatelyjä, kuten apu-uria.
MytJskäl:tn kokopuuna korjuu ei ole I harvennukaeaaa erityisen taloudellista . Menetelmä, joka perustuu perinteiseen lyhyen kuitupuun hakkuuseen ajow>an varteen, on I
harvennukaeaaa toistaiseksi edullisin korjuuvaihtoehto, etenkin kun koneellinen kasaua tai kuormaua pitkäulotteisilla kuormaimilla voidaan jät~ ~lllJin kokonaan
pois . Näin mytJa välte~ nuorten puuatojen korjuuvaurioiden lisääntyminen .
IhmiatylJpanokaet ovat pitkltn puutavaran
korjuusaa menetelmän ja leimikon järeyden
mukaan 2 . .. 25 % pienerrmttt kuin lyhyen
kuitupuun ja tukin korjuuaaa .
menetelmien tuotos- ja kustannussuhteiden
selvittäminen kasvatusmetsissä suoritettavan pitkän puutavaran korjuun edelleen kehittämiseksi. I harvennuksen osalta käsite pitkä puutavara laajennettiin koskemaan
myös kokopuuta.
Tutkimusleimikot
vaiheisiin:
jaettiin
eri harvennus-
I harvennus (tukkien osuus alle 5 %:n)
II harvennus (
"
"
6 ... 30 % )
II! harvennus (
"
"
yli 30 %:n)
Tutkitut menetelmät selviävät taulukosta 1.
Aineiston määrä hakkuussa oli 827 3m3 runkopuuta ja metsäkuljetuksessa 821 ~ . Koneellisesti kasattiin yhteensä 669 m . I harvennuksessa tutkittiin kuutta hakkuumiestä,
II ja !II harvennuksessa kahta .
Kasauskoneina olivat Valmet 880 S + Normetin
kasauslaite ja Valmet 870 CK -esikasauskone . Metsäkuljetus suoritettiin Brunett
KL-836 B, Lokomo 928, ja Valmet 870 CK
-metsätraktorilla. Metsäkuljetuksen tulokset perustuvat kaikissa menetelmissä keskikokoisen metsätraktorin ajanmenekki- ja
tuotostasoon .
TUOTOKSET JA IHMISTYÖPANOS
TUTKIMINEN
1 harvennus
Metsäteho tutki yhdessä Enso-Gutzeit Osakeyhtiön, Oy W. Rosenlew Ab:n ja Yhtyneet
Paperitehtaat Oy:n kanssa joitakin yleisesti käytössä olevia ja joitakin kokeilunluonteisia pitkän puutavaran korjuumenetelmiä . Ensisijaisena tarkoituksena oli
Hakkuutuotos kokopuumenetelmissä (1 . .. 5)
oli menetelmän ja puun koon mukaan 1.9 .. .
2 .5-kertainen verrattuna tavaralajimenetelmään (6) . Koneellisen kasauksen tuotos
kokopuumenetelmissä jäi menetelmän ja leimikon tiheyden mukaan 21 ... 30% ja metsä-
1
TAUWKKO 1
Tutkitut kor juumenetel.mät
Korjuuvaihe
Korjuumenetelmä
I
Metsäkuljetus
Koneellinen kasau_s
Hakkuu
ha.rvennus
Siirtelykaato
Siirtelykaato (kaatosuunta 45°)
1
..."
2
"""c
3
~
Nivelpuomikuormaimella varustettu
kuormatraktori
Normetin kasauslai te
+ koneellisen kasau.ksen jä.l.keen
puiden katkoota moottorisahalla
"~
a
"'~
0
Siirtelykaato + yli 7 m:n
puiden katkoota palstalla
4
-"-
5
Siirtelykaato
- "-
-"-
-"-
-"Ei suoritettu
Li ukupuom.ikuormaimella varustettu
kuormatraktori
Li ukupuomikuormaime lla
Nivelpucaikuormaimella varustettu
kuormatraktori (puiden katkoota
kuormattaesaa Ösa-katkontaaahalla)
varustettu kasauetrak.tori
-
6
3o oo6 m, tasaus palstalle
Rivelpuomikuormaimella varustettu
Normetin ka.sauslai te
kuormatraktori
II harvennus
..."
"""c
"
:~..
....
"...
-"-
3 .. o6 m, levälleen
3 .. o6 m, suorinta, ajoura
1
....B
2
- "-
vapaa
III
3 m, kasaus ajouran varteen
2
Li ukupuomi kuorma.imella
varustettu k.asaustraktori
3 .. 06 m, k.asaus palstalle
3 .. 06 m, suorinta, ajoura
vapaa
3 .. 06 m, levälleen
3
4
TAULUKKO 2
Tuotokset korjuuvaiheittain,
I harvennus.
Mänty, puun koko Oo023 m3 , leimikon
tiheys 35 m3/ha, ajouraväli 30 m,
ajomatka 250 m
Korjuumenetelmä
( ks o taulo 1)
Korjuuvaihe
1
1 2
1 3
1 4
1
5
1
6
runkopuu-m3/työmaatunti
Hakkuu
2 o5
1. 0
1 2 o21 2.11 2.11 2o51
3
runkopuu-m /tehotunti
Koneellinenx)
kasaus
Me tsäkuljetus
l0 o9
9 o6
l0o9
-
l 0 o9
l3o 7
4o2
5 °2
4 o7
3 o6
4ol
l0o3
x) Koneelli sesti kasattu 63 ooo66%
TAULUKKO 3
--
harvennus
1
...~"
Plivelpuoaikuorma.i.mella varustettu
metsätraktori
Korjuumenetelmä
(kso taulo 1)
1
--
- "-
- -
- "-
-"-
-"-
kuljetustuotos 48 ... 72% pienemmäksi kuin
tavaralajimenetelmässä . Leimikon tiheyden
todettiin vaikuttavan koneellisen kasauksen tuotokseen jokseenkin samoin sekä pitkää puutavaraa että kokopuita kasattaessa.
Metsäkuljetuksessa sen SlJaaD
leimikon
tiheyden kasvu parantaa suhteellisesti
enemmän pitkän puutavaran kuin kokopuiden
kuljetustuotosta .
Kokopuumenetelmissä puut kaadettiin yleensä
kohtisuoraan ajouraan nähden . Koneellisen
kasauksen kannalta kaato kohtisuoraan oli
edullisempi kuin kaato 45° kulmaan . Ajouran varteen kasattuja puita kuormattaesaa
45°:n kaatosuunta taas osoittautui edullisemmaksi kuin puiden kaato kohtisuoraan
a.jouraan nähden.
Jäävä puusto hankaloitti erityisesti hakkuusaa pitkän puutavaran kasausta ja siir-
Tuotokset korjuuvaiheittain,
II harvennuso
3
Mänty, rungo n koko Oo070 m , leimikon
tiheys 55 m3/ha , ajouraväli 30 m,
ajomatka 250 m
Korjuuvai he
Ni ve.lpuo:c.ikuorma.imella varu.atet tu
kuorma tralt t.or i
TAULUKKO
Tuotokset ko rjuuv&iheittain,
III ha.noennus o
Kuusi , rungQn koko Oo220 m3 , leimikon
tiheys 98 J/ba , ajouraväli 30 m,
ajomatka 250 "'
Korju=enetel.mä
Korjuuvaihe
2
1
1
l(ks~
2 o0
Hakkuu
l2ol
l5o0
kaaaus
30o8
!l.etsäku.ljetus
1 0
1
2o3
1
2 o5
1
2 06
Koneellinenx)
Metsäkuljetus
x) Koneellisesti kasattu 87o oo9l%
2
2ol
3ftehotunti
Koneellinen x)
kasaus
4
m3/työmaatunti
2o2
1
m3/tehotunti
~)
1
m3 /työmaatunti
Hakkuu
tal
1
l2o2
x) Koneellisesti kasattu
cuissa 91ooo96 %
2l o)
1 l9 o7 1 l7 o0
mene~elmiaaå
1 o2
1
68 J,
telyä. Myös koneellisessa kasauksessa ja
metsäkuljetuksen kuormausvaiheessa pystypuusto haittasi paljon.
Korjuun ihmistyöpanos oli kokop~umenetel­
missä 0.85 ... 0 .91 työmaatuntia/m ja t~va­
ralajimenetelmässä 1.21 työmaatuntia/m .
II harvennus
II harvennuksessa pitkän puutavaran hakkuu
levälleen osoittautui rungon koon mukaan
5 .•. 13% suorintaa edullisemmaksi. Koneellisen kasauksen tuotos oli puolestaan suorittua puutavaraa kasattaessa
9 ... 25%
suurempi kuin levältään kasattaessa. Metsäkuljetuksen osalta menetelmät eivät eronneet toisistaan.
Leimikon tiheyden kasvu lisää suhteellisen
paljon suorintaan ja levälleen tekoon perustuvien menetelmien tuotoseroa koneellisessa kasauksessa, silloin kun tukkien
osuus ei tiheyden kasvaessa sanottavasti
suurene. Suorinnan ja levälleen teon väliset tuotoserot koneellisen kasauksen osalta
riippuvat myös kuljettajan kasaustavasta.
Jos kuljettaja keräilee levälleen hakattua
puutavaraa taakkaan useampia kappaleita
etenkin pitkiltä ottoetäi syyksiltä, kasaustuotos paranee huomattavasti verrattuna
yksin kappalein kasaukseen.
Jäävä puusto haittaa erityisesti hakkuuta
II harvennuksessa huomattavasti vähemmän
kuin I harvennuksessa .
pitkän kuitupuun ja tukin metsäkuljetus
samassa kuormassa. Erityisesti kun leimikon tiheys on pieni ja ajomatka pitkä,
pitkän kuitupuun ja tukin metsäkuljetus
samassa kuormassa on kuitenkin edullista
verrattuna lyhyen kuitupuun ja tukin metsäkuljetukseen eri kuormissa. Kun tukki ja
pitkä kuitupuu kuljetetaan samassa kuormassa, tienvarsitiheyttä voidaan pienissä
leimikkotiheyksissä "suurentaa" oleellisesti.
III harvennuksessa jäävä puusto ei enaa
haittaa sanottavasti pitkien puutavarakappaleiden kuormausta eikä myöskään hakkuumiehen suorittamaa siirtelyä tai kasausta.
Korjuun ihmistyöpanos oli menetelmässä 1
(ly~ kuitupuu ja tukki) 0.61 työmaatuntia/m ja menetelmissä 2 .•• 4 (pitkä kuit~­
puu ja tukki) 0 .56 ... 0 .61 työmaatuntia/m .
KUSTANNUKSET
Laskentaperusteet
Kustannusten laskenta perustuu vuoden 1977
loppupuolen palkka- ja kustannustasoon.
Hakkuun kustannusten perustan.a ovat metsäpalkkataulukoiden mukaiset suoritun pitkän
puutavaran kustannukset tutkimuksen II harvennuksen olosuhteissa.
Koneiden käyttötuntikustannuksiksi laskettiin:
!Cäyttötuntikust.annukset,
Korjuun ihmistyöpanos oli levälleen
hakkuussa 0.63 ja suorintahakkuusaa 0 .72
työmaatuntia/m .
mk
Keskikokoinen
metsätraktori + ni velpuomi.k uormain
120 , 6o
+ 1iukupuomikuormain
123,80
- "-
+ katkontasah&lla varustettu
nivelpuomikuormain
126,40
Peruakor jattu
)
111 harvennus
keskikokoinen metsätraktori + kasauspuomi
Pitkän, 3 ... 6 m puutavaran hakkuutuotos oli
menetelmän ja rungon koon mukaan 4 ••• 27 %
suurempi kuin tuotos hakattaessa 3 m kuitupuuta ajouran varteen. Suhteellisesti eniten näiden hakkuumenetelmien tuotokset erosivat toisistaan järeiden kuitupuurunkojen
hakkuussa . Koneellisen kasauksen tuotos
oli, kun kasattiin hakkuumiehen palstalle
kasaamaa 3 ... 6 m puutavaraa, lähes samansuuruinen kuin pelkän tukin koneellisen
kasauksen tuotos . Muissa pitkän puutavaran
hakkuumenetelmissä kasaustuotos oli menetelmän ja tiheyden mukaan 2 ... 28% pienempi.
Tutkittujen menetelmien kustannukset
esitetty alla olevassa kuvassa .
Hakkuumenetelmä ( hakkuumiehen suorittama
kasaus) vaikutti koneellisen kasauksen
tuotokseen III harvennuksessa vähemmän kuin
I ja II harvennuksessa. Täm.ä johtuu siitä,
että III harvennuksessa suhteellisesti
suurempi osa puutavara.s ta on tukkeja ja
niitähän hakkuumies ei kasaa. Tutkimustyömaalla 3 m kuitupuun ja tukin metsäkuljetus
eri kuormissa oli hieman edullisempaa kuin
103,90
D
.,.
on
~~~~ ­
buus
~ 40t--i---l--;--t--t--r~r-~~~
~
II J hlr"YeN'IUS
~
130
..
kuus i
Z91IJZ9/IJ Z9, ll Z9,])
~
~
;zo
~
10
Kuva. Korjuum<!n<!t<!lmi<!n kustannults<!t.
(M<!netelmät a<!lit<!tty taulukossa 1 )
3
1 harvennus
- suunnatulla kaadolla metsätraktorin kuormai.men ulottuville saatavan puutavaramäärän lisääntyminen 5 •.. 30%
Metsäkuljetuskustannukset ovat I harvennuksen kokopuumenetelmissä (1 ••• 5) suurin kustannuserä eli 51 ••. 75% korjuukustannuksista. Tavaralajimenetelmässä (6) hakkuun
osuus oli suurin, 57 % korjuun kustannuksista. I harvennuksessa kone3llisen kasauksen kustannukset kasattua m :ä kohti ovat
.varsin suuret ja kasauskoneiden käyttö
melko tehotonta.
- mahdollisuus koko puutavaramäärän kuormaamiseen ilman kasausta nykyisin käytössä olevilla pitkäulotteisilla kuormaimilla myös 30 m:n ajouraväliä käytettäessä
Suurista hakkuukustannuksista huolimatta
tavaralajimenetelmän
korjuukustannukset
olivat hieman pienemmät kui~ edullisimman
kokopuumenetelmän runkopuu-m :ä kohti lasketut kustannukset.
- ihmistyöpanoksen väheneminen korjuusaa
2 ... 25 %
Kustannuksiltaan edullisimmaksi kokopuumenetelmäkai osoittautui
menetelmä 2,
jossa puut kaadettiin 45°:n kulmaan ajouraan nähden ja kasattiin koneellisesti,
minkä jälkeen hakkuumies katkoi kasatut
puut ajouran varressa ennen metsäkuljetusta.
Menetelmä 5, j ossa puut katkottiin kuormaimeen liitetyllä katkontasahalla, osoittautui kustannuksiltaan epäedullisimmaksi.
II harvennus
Menetelmien kustannusero oli vain 0.5 %.
Suurin kustannuserä molemmissa menetelmissä
aiheutui hakkuusta . Menetelmien korjuukustannukset olivat 24 ... 25% pienemmät
kuin I harvennuksen tavaralajimenetelmän
(6) korjuukustannukset .
111 harvennus
Huolimatta 0 ,50 ... 3,50 mk:n/m 3 suuruisista
hakkuukustannusten eroista menetelmien väliset korjuukustannusten erot olivat vähäiset . Taloudellisesti paras tulos !II harvennuksessa saavutetaan ilmeisesti menetelmillä, joissa hakkuumies kasaa vain vähän.
PÄÄTELMIÄ
Merkittävimmät pitkän puutavaran korjuusta
aiheutuvat edut kasvatushakkuissa ovat:
- puutavarakappaleiden
minen 10 •.. 60 %
Metsäteho Review
keskikoen suurene-
- mahdollisuus metsätraktorin kuormatilan
tehokkaampaan hyväksikäyttöön, kun tukki
ja kuitupuu ajetaan samassa kuormasaa
Haittoja ovat:
-puutavaran lajittelun vaikeutuminen
koneellisessa kasauksessa ja metsäkuljetuksessa
- jäävän puuston kor juulle aiheuttaman
haitan lisääntyminen kaikissa korjuuvaiheissa
- korjuuvaurioiden lisääntyminen
tiheissä puustoissa
etenkin
Vaikka hakkuun yhteydessä suoritetun kasauksen ja siirtelyn todettiinkin lisäävän
koneellisen kasauksen tuotosta eniten pienipuustoisissa leimikoissa, ei siitä täysin kannata luopua myöhemmissäkään harvennuksissa myöskään pitkää puutavaraa tehtäessä. Erityisesti palstan rajalta kaadettujen puiden latvakappaleet kannattaisi
siirtää jonkin toisen kuitupuukappaleen
viereen.
Myös se että hakkuumie s siirtelee ajouralla olevat pienet pölkyt ajouran sivuun, helpottaa merkittävästi kasauskoneen tai metsätraktor in työskentelyä.
Koneellisen kasauksen kannalta parhaat
hakkuumuodostelmat pitkän puutavaran kasausta sisältävissä hakkuumenetelmissä syntyvät l eimikoissa, missä puulajeittainen
vaihtelu on vähäistä. Joissakin tapauksissa maasto saattaa kuitenkin rajoittaa
pitkän puutavaran ihmisvoimaista kasausta
tai siirt elyä.
Erityinen huomio pitkän puutavaran hakkuusaa tulisi kiinnittää kaadon suuntaukseen ja kasojen suuntaan . Hyvin suunnattu
kaato ei lisää kustannuksia, mutta helpottaa oleellisesti pitkän puutavaran käsittelyä sekä koneellisessa kasauksessa että
metsäkuljetuksessa.
4/1978
HARVESTING OF LONG TIMBER IN YruNG AND MIDDLE-AGED FCRESTS
Brief account of a study the detailed results of which are published
in Metsäteho Report 349.
METSÄTEHO
SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLI ITTO RY :N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO
Opasiinsilta 8 B · 00520 HELSINKI 52 · Puhelin 90- 140 011
HElSI Kl 1978 PAJNOVAUAISTf