HEP! – Hyvinvointiliikuntaa elämän poluilla -hanke
Väliraportti 2014 Sisällys 1. Hanketiedot ........................................................................................................................................................... 1 2. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä ................................................................................................... 2 3. Projektin toteutus ja tulokset seurantajaksolla ..................................................................................................... 2 3.1 Terveystarkastusmallin kehitys........................................................................................................................ 2 3.2 Liikunnanohjauksen sisällön kehitys ................................................................................................................ 4 3.3 Koulutus ........................................................................................................................................................... 5 4. Hankkeen innovatiivisuus ja toiminnan jatkuvuus ................................................................................................ 7 5. Lähteet ................................................................................................................................................................... 7 1 Hanketiedot HEP! – Hyvinvointiliikuntaa elämän poluilla! Seurantajakso 1.1.2014–30.9.2014 pixhill.com HEP! – hanke toteutetaan Oulun kaupungissa vuosina 2014–2016. Hankkeen toteuttajina ovat Oulun Diakonissalaitoksen Nuorten- ja työllistymispalvelut, ODL Liikuntaklinikka ja Virpiniemen liikuntaopisto yhteistyössä Oulun kaupungin työllisyys-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden kanssa. Hankkeen kohderyhmänä ovat 20–30vuotiaat syrjäytymisuhkaiset nuoret, jotka ovat asiakkuudessa Oulun Diakonissalaitoksen säätiön hankkeissa ja kuntoutuspalveluissa. Hankkeen toisena ja kolmantena vuonna kohderyhmää laajennetaan alueen muiden toimijoiden hankkeissa oleviin nuoriin. PROJEKTIRYHMÄ Jaana Ukonaho, ODL Liikuntaklinikka Mirja Levo, ODL Liikuntaklinikka Tarja Siira, ODL Nuorten palvelut Mirija Holma, Virpiniemen liikuntaopisto Jarmo Keränen, Virpiniemen liikuntaopisto Minna Kettunen, Virpiniemen liikuntaopisto Jaana Pasma, Oulun kaupunki Janne Helttunen, Oulun kaupunki Yhteystiedot: Jaana Ukonaho projektipäällikkö ODL Liikuntaklinikka Puh 050 312 5755 [email protected] Hankkeen www-sivut: http://www.odl.fi/sivu/fi/palvelut/tieteellinen_tutkimus_ja_kehittaminen/kehittamishankkeet/nuorten_ha nkkeet/hep_hyvinvointiliikuntaa_elamanpoluilla/ 1 2. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Oulun alueen ikärakenne ja työllisyystilanne asettavat suuria haasteita nuorten koulutuspaikkojen ja työllistymisen osalle. Työttömyyteen liittyy yhteiskunnasta syrjäytymisen vaara sekä terveyttä heikentävien elintapojen kasautuminen. Fyysisen aktiivisuuden vaikutukset nuorten hyvinvointiin ovat kiistattomat ja liikunta on yksi tärkeä syrjäytymistä ehkäisevä ja elämänlaatua parantava tekijä. Hankkeen tavoitteena on kehittää uusi tutkimustietoon pohjautuva palvelumalli, joka hyödyntää muiden aiemmin toteutettujen hankkeiden tuottamia ja hyväksi havaitsemia malleja ja parhaita käytäntöjä. Hankkeen tuloksena syntyy terveysliikunnan palveluohjausta tukeva profilointityökalu, syrjäytymisvaarassa oleville nuorille soveltuva terveystarkastusmalli sekä terveyttä edistävää liikuntaa tukeva ohjausmalli. Lisäksi hankkeessa kehitetään liikunta-alan tutkintotavoitteista koulutusta tukeva opintokokonaisuus. Hankkeen kohderyhmänä ovat 20–30-vuotiaat syrjäytymisuhkaiset nuoret, jotka ovat asiakkuudessa Oulun Diakonissalaitoksen säätiön hankkeissa ja kuntoutuspalveluissa. Hankkeen toisena ja kolmantena vuonna kohderyhmää laajennetaan alueen muiden toimijoiden hankkeissa oleviin nuoriin. 3. Projektin toteutus ja tulokset seurantajaksolla 3.1 Terveystarkastusmallin kehitys Terveydenhuoltolaki velvoittaa kunnat järjestämään työterveyshuollon ulkopuolelle jääville työikäisille terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia (§13). Lisäksi työttömien terveystarkastusten ja -palveluiden vahvistaminen sisältyy useisiin kansallisiin sosiaali- ja terveydenhuollon ohjelmiin (esim. KASTE, Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma ja Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma).1 Oulun kaupungin valtuusto hyväksyi 29.11.2006 kokouksessaan talousarvion 2007 ja suunnitelman 2008–2009, jossa tavoitteena oli aloittaa pitkäaikaistyöttömien ennaltaehkäisevät terveystarkastukset. Tämä päätös osoitti osaltaan, että Oulun kaupunki sitoutui toiminnassaan pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämistyöhön. Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeessa vuonna 2007–2010 mallinnettiin työttömien 2 terveystarkastusten toimintamalli (kuva 1). pixhill.com m 2 Kuva 1: Oulun kaupungin työttömien terveystarkastusten toimintamalli2 HEP!- hankkeen tavoitteena on kehittää liikunta- ja terveysohjausmalli, joka sisältää nuorille soveltuvan terveystarkastusmallin. Hankkeen suunnitteluvaiheessa ajatuksena on ollut, että terveystarkastuksessa kartoitetaan nuoren terveydentila ja sen haasteet. Tässä yhteydessä myös liikunnanohjaaja haastattelee nuoret, kartoittaa muutosvalmiuden, löytää nuoren kanssa henkilökohtaiset terveys- ja liikuntatavoitteet ja ohjaa nuoren hänelle sopiviin liikuntaryhmiin. Toimintamallin kehittämiselle on hyvät lähtökohdat Oulun kaupungissa ja kehitystyö päätettiinkin rakentaa olemassa olevan työttömien terveystarkastusmallin päälle. Terveyden edistäminen nähdään tärkeänä syrjäytymisuhkaisten nuorten elämänhallinnan tukemisessa. Esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan jakson alussa terveystarkastus toisi tärkeää tietoa nuoren auttamiseksi. Keskeiseksi kehittämistoimenpiteeksi kohderyhmänuorten osalta on noussut terveystarkastuksiin ohjauksen tehostaminen ja toteutumisen seuranta, terveystarkastusten sisällön yhtenäistäminen ja työkalujen kehitys nuorten jatko-ohjaukselle mm. matalan kynnyksen liikuntapalveluihin. Kehittämistyön koordinoimiseksi on perustettu elokuussa 2014 HEP! – hankkeen kutsumana nuorten terveystarkastusmallin kehittämisen asiantuntijaryhmä. Moniammatillisen asiantuntijaryhmän jäsenten ammattitaustana on työ terveydenhoitajana, liikuntaneuvojana, sosiaalityöntekijänä, psykiatrisena sairaanhoitajana, nuorten- ja sosiaalipalveluiden ohjaajana tai tiimivastaavana. Hankkeen projektityöntekijöistä projektipäällikkö, terveydenhoitaja, nuorten ohjaaja sekä koulutussuunnittelija osallistuvat myös asiantuntijaryhmän työskentelyyn. TYÖRYHMÄN TAVOITTEET • Kuntouttavan työtoiminnan terveystarkastusmallin kehittäminen kohderyhmän huomioivaksi • Muodostuva malli kehittää mittareita, joilla voidaan raportoida terveystarkastusmallin vaikuttavuutta 3 Kehittämistyön ensimmäisessä vaiheessa on aloitettu terveystarkastusten pilotointi kuntouttavan työtoiminnan nuorilla, jotka ovat asiakkuudessa ODL Nuorten starttipajalla (noin 20 nuorta). Näiden nuorten terveystarkastukset toteutetaan terveydenhoitajan ja psykiatrisen sairaanhoitajan yhteistyönä nuorille tutussa toimintaympäristössä. Sairaanhoitaja on mukana nuorten arjessa ja tuntee heidän taustansa ja erityisvaateensa kuntouttavan työtoiminnan suhteen hyvin jo ennalta. Tuttu henkilö lisää turvallisuuden tunnetta tarkastustilanteessa. Terveystarkastuksissa testataan Oulun mallia ja nostetaan esille mahdollisia kehitystarpeita kohderyhmänuoret huomioiden. Tarkastusten pohjalta suunnitellaan ryhmämuotoista elämäntapaohjausta huomioiden tarkastettujen nuorten tarpeet ja toiveet. Rinnalla kehitetään yhdessä nuorten kanssa innovatiivisia ja kohderyhmälle soveltuvia liikuntapalvelumalleja (kappale 3.2). Terveydenhoitaja – liikuntaneuvoja työpari mallin pilotoinnin käynnistymistä on valmisteltu muun muassa tutustumalla aikaisemmin toteutettuihin hankkeisiin kuten Täsmälääke – hanke Lahden kaupungissa sekä aloittamalla neuvottelut Oulun kaupungin liikunta- ja terveyspalveluiden kanssa mallin yhdessä kehittämiseksi. Kuva2. ODL Liikuntaklinikka 3.2 Liikunnanohjauksen sisällön kehitys Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on kartoitettu kohderyhmänuorille tarjolla olevia liikuntapalveluita sekä nuorten kokemia palvelutarpeita. Projektihenkilöstö on tutustunut myös aikaisemmissa hankkeissa kehitettyihin hyviin käytänteisiin ja ohjausmalleihin, joista osa oli esillä HEP! – hankkeen 17.9.2014 järjestämässä seminaarissa: Yhteistyöllä virtaa ja vireyttä nuoriin! (kappale 3.3). Oulun kaupungissa keskeisenä liikuntapalvelumuotona on vuonna 1996 Oulussa käynnistynyt liikuntaneuvonta, jota toteuttavat liikunta- ja hyvinvointipalvelut. Liikuntaneuvontaa tarjotaan kaikille kuntalaisille ja nuorten osuus liikuntaneuvonnan asiakkaista on lisääntynyt. Muun muassa terveydenhoitajat ohjaavat asiakkaita aktiivisesti liikuntaneuvontaan. Nuorten liikuntaneuvontamallin vaikuttavuutta mitattiin kutsuntaikäisillä nuorilla MOPO -hankkeen toimesta vuonna 2013. Ennakkoterveystarkastuksista ohjattiin yhteensä 154 kutsunnanalaista liikuntaneuvontaan ja heistä neuvonnassa kävi 44 henkilöä. Ne jotka jättivät tulematta, oli ohjattu liikuntaneuvontaan enimmäkseen liikunnallisesti passiivisen elämäntavan tai ylipainon vuoksi.3 Tulos kuvastaa tarvetta myös muunlaisten liikuntapalvelumallien kehittämiselle etenkin kun puhutaan syrjäytymisuhkaisista nuorista, joilla on useita elämänhallintaan liittyviä ongelmia. HEP! -hankkeessa on käynnistetty rinnakkain terveystarkastusmallin pilotoinnin kanssa ryhmämuotoisen matalan kynnyksen liikunnanohjauksen pilotointi. Sisällön suunnittelun perustana on tukea elämänhallinnan tavoitteita ja osaamista. Liikunnan avulla kasvatetaan nuorten: vuorovaikutustaitoja, sosiaalisuutta, suunnitelmallisuutta, organisointikykyä, tavoitteen asettamista ja arviointikykyä (sis. arviointimenetelmien kokeilun). Nuoret on osallistettu liikuntapilotin aikana kokeiltavien lajien valintaan. Lisäksi nuorilla on käytössä Oulun kaupungin kuntouttavaan työtoimintaan kuuluville nuorille tarjoama kaupungin liikuntakortti, joka oikeuttaa ilmaiseen liikkumiseen kaupungin tiloissa ja ohjatuissa ryhmissä. Pilotin aikana rakennetaan ohjausmallin sisällön lisäksi toteutuksen yhteistyöverkosto ja vaikuttavuuden arviointi. 4 3.3 Koulutus Seurantajakson aikana järjestettiin seminaari: Yhteistyöllä virtaa ja vireyttä nuoriin!, johon osallistui yhteensä 37 henkilöä. Seminaarissa esiteltiin alueella käynnissä olevia tai jo päättyneitä hankkeita, joissa luotuja hyviä käytänteitä on mahdollista hyödyntää myös HEP! – hankkeessa. Terveyttä ja hyvinvointia liikkeellä puheenvuorossa terveysliikunnan professori Raija Korpelainen kuvasi nuorten terveysliikunnan suositukset ja terveysliikunnan edistämisen mahdollisuudet nuoren elämänhallinnan tukemisessa. Työttömien terveystarkastuksista työ- ja toimintakyvyn arviointiin Oulun kaupungissa puheenvuorossa terveydenhoitaja Pirjo Nevalainen kuvasi kuinka työttömien terveystarkastukset ja työ- ja toimintakyvyn arvioinnit toteutetaan tällä hetkellä Oulun kaupungissa. Pirjo Nevalainen kuuluu HEP! – hankkeen nuorten terveystarkastusmallityöryhmään. Hyvinvoinnilla työelämään – työtoiminta puheenvuorossa ohjaaja Janne Helttunen kertoi Oulussa käynnissä olevasta kuntouttavan työtoiminnan hankkeesta, jossa liikunta on merkittävässä roolissa toiminnan sisällöissä. Janne Helttunen kuuluu HEP! – hankkeen projektiryhmään, jotta Hyvinvoinnilla työelämään! – hankkeesta saadut kokemukset saadaan hyödynnettyä tämän hankkeen etenemisen suunnittelussa. Psykososiaalinen kuntoutusmalli starttipajalla puheenvuorossa kehityskoordinaattori Tarja Siira ja psykiatrinen sairaanhoitaja Manu Linnala kuvasivat ODL starttipajan kehittämishanketta. Hankkeen tavoitteena on kehittää psykososiaalinen toimintamalli, joka yhdistää psykiatrisen ja ammatillisen kuntoutuksen. ODL starttipaja on toiminut HEP! – hankkeen pilotointikohteena terveystarkastusmallin ja liikunnanohjauksen sisällön kehityksessä. Kokemukset ovat olleet hyviä ja interventioita suunnitellaan starttipajalle hankkeen seuraaville toimintavuosillekin. Urheiluseura liikuntapalveluiden tuottajana puheenvuorossa Haukiputaan Pallo ry:n toiminnanjohtaja Jarmo Keränen kuvasi seurassaan jo toteutettuja yhteistyöhankkeita nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi. Puheenvuoro herätti vilkasta keskustelua ja osoitti tarpeen 3-sektorin yhteistyön kehittämiselle. Työkaluja nuorten kohtaamiseen puheenvuorossa MOPO -hankkeen projektikoordinaattorit Riitta Pyky ja Mirja Levo esittelivät hankkeessa kehitettyjä työkaluja, joita voidaan hyödyntää myös HEP! -hankkeen toiminnassa. HEP! – hankkeen projektiryhmään kuuluu työntekijöitä päättyneistä MOPO-osahankkeista, joka mahdollistaa työkalujen edelleen jalkauttamisen HEP! – hankkeen kautta. Koulutusmateriaalit löytyvät hankkeen www-sivuilta. pixhill.com 5 ill.com SEMINAARIN TYÖPAJAN TULOKSET Työpajassa nostettiin esille osallistujien ajatuksia terveysliikunnan edistämisen tärkeydestä ja toteutumisesta nuorten kohtaamisissa. Osallistujat näkivät tärkeänä liikunnan puheeksiottamisen ja motivoinnin liikuntaan. Oikea-aikaisuus herätti runsasta keskustelua ja näkökulmat vaihtelivat sen suhteen missä vaiheessa liikkuminen otetaan puheeksi kun kohdataan nuori. Toiset näkivät liikkumisen perusoikeutena ja – edellytyksenä muille elämänhallinnan osa-alueille ravinnon ja unen rinnalla. Toisaalta muiden asioiden kuten asumisen ja talouden kuntoon saattaminen nähtiin ensisijaisina. Yhtä mieltä oltiin siinä, että nuorille tulee järjestää matala kynnys liikunnan kokeiluun sekä elämyksiä ja myönteisiä kokemuksia liikkumisesta. Tavoitteena tulee olla elämäntavan muutokset huomioiden kokonaisvaltaisesti lepo, ravinto ja liikunta eikä yksittäiset tavoitteet kuten painonhallinta. Terveysliikunnan edistämistä jarruttavina tekijöinä nähtiin: • Moniammatillinen yhteistyö/verkosto ei toimi • Nuorten motivointi liikuntaan on haastavaa (liikunnasta syrjäytyminen, asenteet liikuntaa kohtaan) • Tarvitaan soveltuvia liikuntapalveluita (liikkumaan saattaminen, liikuntatarjonta, matalan kynnyksen liikunta, henkilökohtainen apu) • Lisääntyneet mielenterveysongelmat (muut asiat kuntoon ensin, mihin väliin liikunta?) • Resurssit, osaaminen, työkalut Ratkaisuehdotuksia työpajoihin valittuihin kehittämishaasteisiin: Haaste Motivointi Asiakasta ei saada liikkumaan Asiakas on syrjäytynyt liikunnasta Paino-ongelmat Kielteiset vaikutukset sosiaaliseen elämään ”Portti” moniongelmaisuuteen Mielenterveysongelmat Asiakas ei kykene Työntekijöiden asenteet ja osaaminen Liikuntaa ei oteta puheeksi tai ei korosteta, joten tieto jää saamatta Ratkaisu Liikuntaystävä Ammattimainen ohjaus Saada ihminen liikkumaan niin ettei hän koe ”harrastavansa liikuntaa” liikkuminen on luonnollista Voidaanko löytää syy miksi liikkuminen on muuttunut kielteiseksi? Mistä asiakas on oikeasti kiinnostunut? Löytyisikö tästä tapoja liikkua? Moniammatillisuus Sopiva taso Vaihdetaan termi liikunta liikkumiseksi Koulutetaan liikuntaystäviä Perustetaan matalan kynnyksen ryhmiä 6 4. Hankkeen innovatiivisuus ja toiminnan jatkuvuus Nuorisotyöttömyys ja pitkään työttöminä olleiden määrä lisääntyy Oulussa5,6. Pitkittyessään työttömyys tuo mukanaan toimeentulo-ongelmia, ongelmia fyysisessä ja psyykkisessä terveydessä sekä sosiaalisissa suhteissa7. Liikunnalla on kiistattomat vaikutukset nuorten hyvinvointiin. Terveyspalveluita ja kuntoutusta kehittämällä ehkäistään syrjäytymistä ja ylläpidetään työkykyä (Saikku & Sinervo 2010). Terveys- ja liikuntanäkökulmaa on aikaisemmissa hankkeissa tuotu syrjäytymisuhkaisten nuorten palvelupolkuihin jaksoina tai kokeiluluontoisesti. Myös pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset pyörivät valtakunnallisesti. Usein kuitenkin terveyspalveluihin hakeutuminen jää jo muutenkin haastavassa elämän tilanteessa olevan työttömän nuoren vastuulle. Myöskään terveystarkastuksen ja siihen liittyvien tukitoimien vaikuttavuutta nuoren elämään ei selvitetä vaan terveyden edistäminen jää usein irralliseksi toimenpiteeksi. Nuorten elämänhallinnan tukemisessa terveysliikunnan edistäminen tulisi tuoda vahvemmin esille ja pyrkiä pysyviin ja vaikuttaviin rakenteisiin, jotka vahvistavat myös nuoren omaehtoista hyvinvoinnista huolehtimista. HEP! – hankkeessa kehitetään palvelumalli, jonka vaikuttavuus mitataan ja juurtuminen varmistetaan. Palvelumallin kehittämistyössä on organisoiduttu moniammatillisesti ja lähtökohtana kehittämiselle on olemassa olevien palvelurakenteiden edelleen kehittäminen ja uudelleen organisointi vaikuttavuuden edistämiseksi. Kehittämistyössä osallistetaan nuorten parissa työskentelevät ohjaajat, terveydenhoitajat ja liikuntaneuvojat sekä kohderyhmänä olevat nuoret ja näin varmistetaan palvelumallin juurtuminen pysyväksi toiminnaksi. Kehittämistyössä hyödynnetään aiemmissa hankkeissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja kootaan olemassa olevat palvelut kohderyhmän tavoittavaksi kokonaisuudeksi. Hankkeessa toteutettava kehitystyö ja interventiot tuottavat arvokasta tietoa, jota voidaan hyödyntää kohderyhmänuorten hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali-, liikunta- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa, tutkimuksessa ja päätöksenteossa. Hankkeen päätyttyä liikunnanohjauksen toiminnot juurrutetaan osaksi Virpiniemen liikuntaopiston koulutustoimintaa (liikunnanohjauksen perustutkintoon ja liikunnan ammattitutkintoon valmistavat koulutukset). 5. Lähteet 1 Työttömien terveystarkastukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Osoitteessa: http://www.thl.fi/fi_FI/web/kaventaja-fi/keinot/tavoitteet/tavoitteethallinnonaloittain#tyottomien_terveystarkastukset 2 Työttömien terveydenhuollon kehittämishanke. Loppuraportti 2010. Osoitteessa: http://oulu.ouka.fi/kehittamishankkeet/kehittamisohjelmat/hankekortit/Hankekortti.asp?ID=524 3 Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamalli Oulun kaupungissa 2014. Osoitteessa: http://www.tuunaamopo.fi/tiedostot/Tietopankki/Liikunta%20ja%20terveys/Liikuntaneuvontamalli.pdf 4 Täsmälääke – hanke, InnoKylä. Osoitteessa: https://www.innokyla.fi/web/malli383306 5 Tilastokeskus, Seutunet – BusinessOulu. Osoitteessa: http://tilastokeskus.fi/tup/seutunet/businessoulu_index.html 6 Oulun kaupungin työllisyysohjelma 2013–2016. Saatavissa: http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=ce1782fb-18f2-4b2b-8e8c-cdd0c5e70234&groupId=161982 7 Jadoha, M. 1982. Employment and unemployment. Cambridge: University Press. 7
© Copyright 2024