toimintakertomus 2014
VASEMMISTONUORET RY – VÄNSTERUNGA RF – GURUT BEALE NUORAT RS Ärhäkkää punavihreää poliittista kansalaistoimintaa TOIMINTAKERTOMUS 1.1.-31.12.2014 VASEMMISTONUORET VAIKUTTAA KADUILLA JA KABINETEISSA Vasemmistonuoret ry (entiseltä nimeltään Suomen Demokraattinen Nuorisoliitto SDNL ry) on vuonna 1944 perustettu punavihreä, feministinen, poliittinen nuoriso- ja kansalaisjärjestö. Vasemmistonuoret Vasemmistoliiton nuorisotyötä. Vasemmistonuoret vaikuttaa on itsenäinen maailmanlaajuisen järjestö, tasa-arvon, joka tekee demokratian, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden puolesta. Järjestö vaikuttaa yhtä aikaa kaduilla ja kabineteissa. Toimintatavat vaihtelevat mielenosoituksista ja tempauksista pitkäjänteiseen vaikuttamiseen erilaisissa kansalaisjärjestöissä, ammattiyhdistysliikkeessä, kunnallispolitiikassa ja valtakunnan politiikassa. Vasemmistonuorten keskusjärjestön jäseniä ovat kahdeksan piirijärjestöä: EteläSuomen Vasemmistonuoret, Hämeen Vasemmistonuoret, Itä-Suomen Vasemmistonuoret, Keski-Suomen Vasemmistonuoret, Lapin Vasemmistonuoret, Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret, Satakunnan Vasemmistonuoret ja VarsinaisSuomen Vasemmistonuoret. Piirijärjestöt ovat itsenäisiä järjestöjä, jotka vastaavat Vasemmistonuorten poliittisesta ja järjestöllisestä toiminnasta omalla alueellaan. Lisäksi niiden jäseninä on yli 20 aktiivista osastoa eli perusjärjestöä. Tämä Vasemmistonuorten hallituksen kokouksessaan 14.–15.2.2015 hyväksymä toimintakertomus kertoo järjestön vuoden 2014 poliittisista ja toiminnallisista tavoitteista ja kuinka niitä on toimintakauden aikana saavutettu. 1 TÄRKEIMMÄT TULOSTAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET VUONNA 2014 Vuoden tärkeimmät tulostavoitteet ja painopistealueet olivat ● vuonna 2013 aloitettu asuntopoliittinen Oma koti liian kallis -kampanja ● kevään eurovaalit ja niihin liittynyt kampanjointi ● 70-vuotisjuhlavuosi ja järjestöilmeen uudistaminen Vuoden muita painopisteitä oli Työelämän itsepuolustuskurssi -niminen työelämäoikeuksiin keskittynyt koulutusprojekti ja syksyllä käynnistynyt Hoidon tarpeessa -niminen mielenterveyskampanja. Lisäksi järjestön kehittäminen jatkui poliittisen ohjelmatyön ja strategia- ja tasa-arvotyön avulla. Valtakunnallisten tapahtumien tiimoilta tärkeimmät olivat Tammitapaaminen, Sinun täytyy tietää kaikki EU-politiikasta -kurssi, kansainvälinen Palestiina-aiheinen kesäleiri sekä valmistautuminen uudenvuodenaaton 70-vuotisjuhliin. 2 POLIITTINEN VAIKUTTAMINEN Painopistealueiden lisäksi Vasemmistonuoret jatkoi toimintaansa sukupuolisen tasaarvon ja seksuaalisen moninaisuuden puolesta sekä rasismia vastaan. Kampanjoita suunniteltiin ja seurattiin keskustoimiston sähköisen projektihallintatyökalun avulla. Kampanjoita ja juhlavuotta varten palkattiin Sanssi-kortillinen työntekijä ajalle 12.2.2014-11.1.2015. 2.1 Oma koti liian kallis – asuntopoliittinen kampanja Vasemmistonuoret jatkoi vuoden 2013 lopussa alkanutta asuntopoliittista kampanjaa edullisen asumisen ja paremman asuntopolitiikan puolesta. Oma koti liian kallis -kampanjalla Vasemmistonuoret vaati edullisia vuokra-asuntoja kaikille, loppua asunnottomuudelle ja asuntotakuun käyttöönottoa. Vaatimuksena oli myös oikeus ottaa tyhjiä tiloja käyttöön. Kampanjan kautta käsiteltiin myös kaavoituksen ja asuntopolitiikan merkitystä ihmisten yhteiskunnalliseen asemaan ja elämään sekä suomalaisen asuntopolitiikan historiaa ja kipukohtia. Verkossa käynnistynyt kampanja jalkautui valtakunnalliselle kiertueelle helmikuussa 2014. Valtakunnallinen kiertue kesti tammikuun lopusta maaliskuun alkuun ja sen aikana järjestettiin lukuisia asuntopoliittisia tilaisuuksia eri puolilla maata. Kiertue oli merkittävä panostus kampanjan jalkauttamiseen eri puolille maata sekä järjestön piirien ja aktiivien osallistumiseen Kiertue jalkautui eri paikkakunnille seuraavanlaisesti: kampanjatyöhön. 31.1. Hamina 20.2. Rauma 31.1.–1.2. Kotka 2.2. Savonlinna 21.2. Pori 22.2. Seinäjoki 3.–4.2. Joensuu 5.2. Äänekoski 22.2. Vaasa 23.2. Raahe 6.2. Laukaa 6.–7.2. Jyväskylä 24.2. Oulu 25.2. Kemi 8.2. Jämsä 8.–9.2. Tampere 26.2. Rovaniemi 27.2. Sotkamo 17.–18.2. Turku 19.2. Mynämäki 27.2. Kajaani 3.–4.3. Helsinki 5.3. Kerava Jokaisella paikkakunnalla järjestettiin yleisötilaisuus, ja suurimmalla osalla useampia. Asuntopolitiikkaa käsiteltiin paikallisesta näkökulmasta keskustelutilaisuuksissa ja paneeleissa, jotka saivat runsaasti huomiota myös paikallisessa mediassa. Jokaiselta paikkakunnalta tehtiin myös videotervehdys, jossa järjestön aktiivit lyhyesti kertoivat kunkin paikkakunnan asuntopoliittisista kipukohdista. Joiltakin paikkakunnilta tehtiin myös selostus tilaisuuksissa ilmenneistä asuntopoliittisista ongelmista tekstin muodossa. Kaikki videotervehdykset sekä tekstit julkaistiin kampanjan verkkosivuilla www.liiankallis.fi. Tietoa kiertueen etenemisestä sekä asuntopolitiikan tilasta eri paikkakunnilla levitettiin myös kampanjan FB-sivuston kautta, jolla oli 1963 seuraajaa (30.9.2014). Kampanjan ja kiertueen näkyvyyttä seurattiin myös mediaseurannan kautta. Kiertueen lisäksi järjestettiin netissä Suomen pahin riistokämppä -kilpailu, johon ihmiset saivat lähettää tietoja asunnoista, joissa hinta-laatu-suhde on kaikkea muuta kuin kohdillaan. Kilpailun osallistujamäärä jäi toivottua vähäisemmäksi. Kesäkuun puolessavälissä järjestettiin asuntopoliittinen toimintapäivä Harjun nuorisotalolla Helsingissä. Ohjemassa oli asuntopoliittinen paneelikeskustelu sekä työpaja, jossa sai rakentaa ja maalata pahvilaatikosta. Tilaisuudessa oli myös spraymaalilla oman “slummitalonsa” asuntopoliittinen rap-esitys ja dj. Paneelikeskusteluun osallistui puhujina Reijo Pipinen ja Hanna Piirainen (VVA ry), Pyry Rechardt (Oranssi ry), Eric Hällström (AHA-verkosto) sekä Li Andersson ja Antti Hartikainen (Vasemmistonuoret ry). Joensuussa ja Turussa järjestettiin kesällä myös “luokkaretkiä”. Järjestön aktiivit järjestivät yhteisen kuljetuksen kunkin kaupungin eri osiin, jonka aikana tarkasteltiin, miten tehty asuntopolitiikka vaikuttaa eri alueiden kehittymiseen ja eriytymiseen. Mukana retkellä asuntopolitiikasta. oli myös paikallisia toimijoita alustamassa harjoitetusta Vasemmistonuoret osallistui myös heinäkuussa pidettyyn Suomiareenaan, jonka teema vuonna 2014 oli asuminen ja rakentaminen. Järjestön puheenjohtaja Li Andersson edusti järjestöä useassa asuntopolitiikkaa käsittelevässä paneelikeskustelussa. Vasemmistonuoret järjesti myös oman asuntopoliittisen keskustelutilaisuuden Porissa Suomiareenan yhteydessä. 2.2 Eurovaalit Europarlamenttivaalit järjestettiin Suomessa 25.5. Vasemmistonuoret teki vaalityötä Vasemmistoliiton listoilla ehdolla olevien Vasemmistonuorten jäsenten puolesta. Tavoitteena oli saada ainakin yksi Vasemmistonuorten ehdokas parlamenttiin ja tehdä ehdokkaista valtakunnallisesti tunnettuja poliitikkoja. Vasemmistoliitolla oli neljä alle 30-vuotiasta ehdokasta. Nuoret ehdokkaat keräsivät yhteensä 36 % Vasemmistoliiton kokonaisäänimäärästä. Yksi nuorista ehdokkaista, Li Andersson, ylsi 47599 äänellä puolueen varaedustajaksi Euroopan parlamenttiin. Nuorten menestyminen vaaleissa osoitti nuorisojärjestön tekemän työn tärkeyden myös puolueen menestykselle. Kampanjassa nostettiin esille järjestön liittokokouksessa hyväksytyn Kohti sosialistista Eurooppaa! -ohjelman tavoitteita. Järjestö kampanjoi erityisesti eurooppalaisen talouspolitiikan suunnan muuttamiseksi, rahaliiton uudistamiseksi työntekijöiden työehtojen ja kunnianhimoisemman ilmastopolitiikan puolesta. sekä Vaaleja varten laadittiin oma eurovaaliohjelma, jossa myös nostettiin esille nuoret ehdokkaat. Voima-lehdessä julkaistiin järjestön omien ehdokkaiden maksettuja “meppikolumneja”. Muutoin panostettiin verkossa tapahtuvaan kampanjointiin ja viestintään. Paikallistason kampanjoinnista vastasivat piirijärjestöt. Järjestö tuki myös kaikkia ehdokkaita rahallisesti. Erittäin onnistunut ja innostava vaalityö houkutteli mukaan myös uusia nuoria, jotka osallistuivat ensimmäistä kertaa vaalityöhön. Eurovaalien aikana luotu hyvä yhteishenki ja mielekäs kampanjatoiminta antavat hyvät lähtökohdat myös vuoden 2015 eduskuntavaaleihin. 2.3 70-vuotisjuhlavuosi Vasemmistonuoret täytti 70 vuotta 31.12.2014 jolloin syntymäpäivää juhlistettiin Helsingin Kulttuuritalolla. Vuoden aikana synttäreitä juhlistettiin myös piirijärjestötason tapahtumissa. Syksyllä järjestettiin piiristä toiseen kiertävä näyttely järjestön historiaan liittyen, joka huipentui Helsingin päätösjuhlien yhteydessä järjestettävään laajennettuun näyttelyyn. Näyttely kiersi seuraavilla paikkakunnilla: 1.–15.9. Tampere (Hämeen piirijärjestö) 16.–30.9. Pori (Satakunnan piirijärjestö) 1.–15.10. Jyväskylä (Keski-Suomen piirijärjestö) 16.–31.10. Turku (Varsinais-Suomen piirijärjestö) 1.–14.11. Oulu (Pohjois-Pohjanmaan piirijärjestö) 15.11. Kajaani (Pohjois-Pohjanmaan piirijärjestö) 16.–30.11. Rovaniemi (Lapin piirijärjestö) 1.–15.12. Joensuu (Itä-Suomen piirijärjestö) 15.–30.12. Helsinki (Etelä-Suomen piirijärjestö) 31.12. Helsinki, Kulttuuritalo (suurempi näyttely) Juhlavuotta varten perustettiin erillinen juhlasivusto, jolla tiedotettiin tapahtumista, tehtiin varainhankintaa ja tuotiin esille järjestön historiaa. Juhlavuoden kunniaksi ja osaksi varainhankintaa tuotettiin juhlatuotteita: “Kiitos 1944-2014”-t-paita, järjestön retrojulisteet sekä juhlapinssi. Helsingin Kulttuuritalolla 31.12.2014 klo 15-04 järjestetyt juhlat keräsivät kävijälaskurin mukaan huimat yli 1200 kävijää. Erittäin lämminhenkisissä juhlissa uudet ja vanhat toverit tapasivat toisiaan ja juhlistivat järjestön historian lisäksi vuoden vaihtumista. Ohjelmassa oli yhteistyöjärjestöjen tervehdyksiä, entisten puheenjohtajien keskustelu, seminaari järjestön kansainvälisestä toiminnasta, liikkuvaa kuvaa järjestön historiasta, karaokea, yhteislaulua ja Joonas Korhosen stand up -komiikkaa. Musiikkiesiintyjinä olivat Turun Vapun Kisällit, Punakipinä, Hyrski Tapio,Taustasäteily plays Kosminen Säteily, Äärikuoro, Soleado & Helsingin juhlaveikot sekä The Valkyrians. Juhlien ohjelmaa suunniteltiin aluksi juhlatoimikunnassa, joka koostui entisistä aktiiveista ja perustajajäsenistä. Juhlatoimikunnan osuuden jälkeen perustettiin työryhmä, jonka voimin lyötiin lukkoon lopullinen juhlaohjelma. Juhlien järjestelyjä koordinoi kampanjakoordinaattori Aino Tuomi-Nikula ja niihin osallistuivat keskustoimiston työntekijät ja talkoolaisina yli neljäkymmentä järjestön aktiivia eri puolelta Suomea. Järjestöilmeen uudistaminen aloitettiin ja se jatkuu vuodelle 2015 asti. 2.4 Työelämäkoulutusprojekti Toimintavuonna jatkettiin toimintaa työelämän pelisääntöjen muuttamiseksi reilummiksi järjestämällä jäsenistölle suunnattu työelämän oikeuksiin keskittynyt koulutuskampanja yhteistyössä Kansan sivistystyön liiton ja ammattiliittojen kanssa. Kampanjan sisällön suunnitteli Vasemmistonuorten työelämäjaosto puheenjohtajiston ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Projektin tavoitteena oli lisätä järjestön jäsenten ja aktiivien tietoa työelämän pelisäännöistä sekä antaa ihmisille välineitä poliittiseen toimintaan. Tavoitteena oli myös, että projektiin osallistuneet aktiivit saavat valmiuksia kouluttaa osaltaan muita ja levittää tietoa piiri- ja perusjärjestötasolle sekä järjestön ulkopuolelle. Koulutuskampanja toteutettiin järjestämällä neljä viikonlopun mittaista kurssia nimeltä Työelämän itsepuolustuskurssi. Jokaiselle koulutuskerralle pyydetiin useampi alustaja kertomaan viikonlopun teemaan liittyvistä aiheista. Koulutukset olivat avoimia kaikille järjestön aktiiveille. Ensimmäisen koulutusviikonlopun teemana oli työehtosopimusjärjestelmä ja riitatilanteet, toisen amattiyhdistysliikkeen rakenne ja historia, kolmannen koulutusviikonloppuna kansainvälinen ammattiyhdistysliike ja viimeisenä keskityttiin esiintymiseen ja omien koulutuksien suunnitteluun. Koulutuskurssien materiaaleja koottiin loppuvuodesta 2014 yhteen tulevaisuudessa julkaistavaan oppikirjaan. 2.5 Hoidon tarpeessa - mielenterveyspoliittinen kampanja Vuoden aikana valmisteltiin ja mielenterveyspoliittinen puolessavälissä. kampanja, Kampanjan varten valmistelua suunniteltiin joka perustettiin virallisesti erillinen Vasemmistonuorten aloitettiin syyskuun mielenterveyspoliittinen työryhmä, johon järjestön jäsenet saivat hakea. Itse työskentelyprosessia toteutettiin Vasemmistonuorten ja Kansan sivistystyön liiton yhdessä organisoiman tutkivan journalismin kurssin kautta. Osallistujat saivat ohjausta tiedon keruussa ja tekstien tuottamisessa, sekä tukea mediasisältöjen tuottamisessa. Työryhmä teki myös opintoretken Heurekaan, jossa oli mielenterveysaiheinen näyttely. Kurssin tavoitteena oli tuottaa sisällöt Vasemmistonuorten Hoidon tarpeessa -mielenterveyspoliittiselle kampanjalle sekä määritellä kampanjan kärkivaatimukset. Kampanjan verkkosivut löytyvät osoitteesta: http://www.hoidontarpeessa.fi/ Hoidon tarpeessa -kampanjan tavoitteena on mielenterveyspalveluiden merkittävää parantamista sekä mielenterveysongelmiin liittyvien väärien uskomusten ja sosiaalisen leimaantumisen vähentämistä. Vasemmistonuorten näkemyksen mukaan mielenterveyspolitiikkaa tulee tarkastella laajasti, hoidon tarpeessa on niin yksilö, palvelut kuin yhteiskuntakin. Kilpailuyhteiskunta on rakennettu niin, että vain vahvimmat pärjäävät ja työelämä aiheuttaa yhä useamman loppuun palamista. Mielenterveyspalveluiden heikko taso taas ovat johtaneet siihen, että ihmiset eivät saa apua ajoissa, ja matalan kynnyksen palveluita ei ole tarpeeksi tarjolla. Järjestö vaatii, että kaikkien, jotka ovat hoidon tarpeessa, on apua myös saatava. Kampanjan poliittisina vaatimuksina on muun muassa erillisen mielenterveyshoitotakuun luominen jotta apua tarvitseva pääsisi hoitoon jonottamatta, psykiatrisen avohoidon resurssien merkittävä parantaminen, hoidon tarjoaminen yhden luukun periaatteen mukaisesti sekä lisää mahdollisuuksia osa-aikatyöskentelyyn. Kampanjan verkkosivulla on sen alkamisesta lähtien kerätty ihmisten kokemuksia ja tarinoita suomalaisesta mielenterveyspolitiikasta, joita on julkaistu kampanjan verkkosivuilla sekä kampanjan Facebook-sivuston kautta. Ihmiset ovat myös voineet esittää sivuilla kysymyksiä, joihin vastaavat mielenterveysalan ammattilaiset. Verkossa tapahtuvan tiedonlevittämisen lisäksi kampanjalle on suunniteltu useampaa eri tapahtumaa. Syksyllä 2014 kampanjan aktiivit toteuttivat tempauksen Stockmannin tavaratalon Hullujen päivien yhteydessä, sekä vierailivat Heurekan mielenterveysnäyttelyllä ja Helsingissä järjestettävillä Mielenterveysmessuilla. Kampanjan avausklubi Kreisibailut järjestettiin 29.10. Ravintola Mascotissa Helsingissä. Illan alussa järjestettiin paneelikeskustelu mielenterveydestä, johon osallistuivat Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, psykologi ja kaupunginvaltuutettu Anna Vuorjoki, Mad Pride Turku -tapahtuman koordinaattori Sanna Reko sekä Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson. Keskustelun aiheena oli mielenterveyspolitiikan suurimmat ongelmat tällä hetkellä. Paneelissa puitiin myös sitä, miten mielenterveyteen liittyvää häpeäleimaa eli stigmaa voidaan vähentää, ja mikä on hyvä tapa kampanjoida mielenterveydestä. Paneelin jälkeen esiintyi Laineen Kasperi & Palava Kaupunki sekä Spittin' Fiyah Soundin dj Arw, joka oli valikoinut illan teemaan sopivaa musiikkia. Paneelikeskustelu videoitiin ja tallenne löytyy verkosta. Osallistujia oli noin 200 ja klubi arvioitiin erittäin onnistuneeksi sekä järjestäjien että osallistujien toimesta. Kampanjan aktiivivaihe jatkuu vuoden 2015 syksyyn saakka. 2.6 Israelissa valmistettujen tuotteiden boikottikampanja Vasemmistonuorten Palestiina-työryhmä boikottikampanjan, jonka tavoitteena oli organisoi lisätä tietoa toimintavuonna 2014 Israelin ihmisoikeuksia loukkaavista toimista miehitetyillä palestiinalaisalueilla sekä osallistaa aiheesta kiinnostuneita järjestön jäseniä valtakunnalliseen toimintaan. Työryhmä järjesti avoimia koulutuksia BDS-liikkeen (Boycott, Divestment and Sanctions) toimintaperiaatteista Joensuussa ja Jyväskylässä. Koulutuksiin osallistui yhteensä noin 50 henkilöä. Kampanjaa jatketaan vuoden 2015 aikana. 2.7 Vasemmistolaisten nuorten ay-verkoston käynnistäminen Toimintavuonna panostettiin vasemmistolaisten ay-liikkeessä toimivien nuorten tukemiseen. Yhteistyötä liittojen kanssa jatkettiin Tammitapaamisesta lähtien ja ammattiliittojen vasemmistoryhmien edustajia tavattiin säännöllisesti koko vuoden ajan. Keväällä 2014 yhdessä liittojen kanssa alettiin ideoida Nuorten ay-foorumia, joka järjestettiin 4.10. Helsingissä. Nuorten ay-foorumi: työelämän itsepuolustustaitoja muuttuvassa työelämässä -seminaari kokosi yhteen 40 työelämän kysymyksistä ja ammattiliitoissa toimimisesta kiinnostunutta vasemmistolaisia ja sitoutumatonta nuorta. Seminaarissa puhuttiin työelämän muutoksesta ja liittojen roolista muuttuvassa työelämässä sekä kuultiin esimerkkejä onnistuneista keisseistä, joissa työntekijät ja ammattiliittojen aktiivit ovat kamppailuja voittaneet. Ryhmätyöskentelyn kautta osallistujat kartoittivat keinoja, joilla voivat itse vaikuttaa työelämässä. 3 JÄRJESTÖN KEHITTÄMINEN JA STRATEGIATYÖ 3.1 Jäsenkysely ja strategiaseminaari Alkuvuodesta 2014 toteutettiin jäsenkysely. Kyselyyn vastasi 275 henkilöä, joista 218 oli nykyisiä jäseniä. Tavoitteena oli saada enemmän vastauksia kuin vuonna 2009, jolloin viimeksi tehtiin jäsentutkimus. Tavoitteessa onnistuttiin kahdeksan vastaajaa korkeammalla vastausmäärällä. Kyselyn jäsendemokratiaa, jäsenten hyvinvointia ja avulla kartoitettiin järjestön tasa-arvotilannetta järjestössä sekä järjestön poliittista linjaa, viestintää ja toiminnan kehittämistä. Jäsenkysely pohjusti uuden strategian laatimista ja tuloksia käytettiin pohjana strategiatyössä. Tuloksia käytettiin apuna myös uuden poliittisen ohjelman laatimisessa sekä järjestön tasa-arvoja jäsenhuoltotyössä. Huhtikuussa 2014 järjestettiin strategiaseminaari, johon osallistui piirijärjestöjen johtoa ja muita aktiiveja, yhteensä 30 henkilöä. Seminaarissa käsiteltiin jäsenkyselyn tuloksia ja pohdittiin ryhmätöinä strategisia painopisteitä. Esille nousivat erityisesti varainhankinnan ja jäsenhankinnan tehostaminen, kampanjatoiminnan kehittäminen sekä toiminnan selkeämpi priorisointi. 3.2 Strategiatyö Vasemmistonuorten strategia ohjaa järjestöllistä kehittämistä vuoteen 2015 saakka, ja se on suunniteltu ohjaamaan keskusjärjestön toimintaa. Strategian edistymistä on valvonut hallitus yhdessä pääsihteerin kanssa ja edistymisen mittaamiselle on luotu oma mittaristo (http://www.vasemmistonuoret.fi/Strategia_taulukko.pdf). Strategian keskeiset järjestöön poliittiseen toimintaan ja viestinnän kehittäminen. liittyvät kehittämistarpeet valtakunnallisiin kampanjoihin vuodelle 2014 panostaminsen olivat sekä Tavoitteita saavutettiin toimintavuoden 2014 aikana. Alla oleva taulukko kuvaa liikennevärein asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kehitettävä kokonaisuus Kehitettävä osa-alue Tavoite vuodelle 2014 ja sen toteutuminen Järjestörakenne Piiritapaamisten järjestäminen 2 kertaa vuodessa. Luodaan aloiteohjeet piirijärjestöille ja tiedotetaan asiasta Aloitemahdollisuudesta tiedotettu ja piirejä kannustettu käyttämään aloitemahdollisuutta Jäsenhuolto ja jäsendemokratia Poliittinen toiminta Valtakunnalliset kampanjat Kansainvälinen toiminta Viestintä Jäsenmäärä kasvu 5 % Ei toteutunut Arvio toimintaa osallistuvien määrästä: piirit ja keskusjärjestö: vuoden 2013 lähtötasosta + 50 Toteutunut +50 jo pelkästään Oma koti liian kallis -kiertueen aikana Toteutetaan jäsentutkimus jäsendemokratiasta. Toteutettiin keväällä 2014 Jäsenrekrytointi paranee Järjestettiin koulutusta kesäleirin ja Sinun täytyy astua johtoon -kurssin yhteydessä. Jäsenten aktivointi lisääntyy Järjestettiin koulutusta kesäleirin ja Sinun täytyy astua johtoon -kurssin yhteydessä Tehdään erityisosaamiskartoitus. Ei ole toteutunut. Päivitetään asiakirjoja Asiakirjojen päivittäminen aloitettu, työ jatkuu. Kunnallisvaikuttajatapaa mi-nen Järjestetään kunnallisvaikuttajatapaamisen sijasta loppuvuodesta eduskuntavaaliehdokaskoulutus. Koulutetaan toimintaan Vasemmistoliitossa Järjestetään loppuvuodesta eduskuntavaaliehdokaskoulutus. Kampanjoiden kehittäminen Seurattiin kampanjoiden toteutumista kampanjatyökalun avulla sekä kerättiin jäsenpalautetta kampanjakiertueen onnistumisesta. Mielenterveyspoliittista kampanjaa valmisteltiin tutkivan journalismin kurssin avulla. Kampanjoiden työvoiman lisääminen Palkattiin uusi työntekijä, kampanjakoordinaattori Osallistujamäärä eurooppalaisiin vasemmistotapahtumiin kasvaa Mahdollisuuksista osallistua on tiedotettu ja osallistujia on tuettu osallistumiskustannuksissa Kansainvälisten kannanottojen määrä lisääntyy Kansainvälisten kannanottojen määrää on lisätty. Kannanottoja on tehty englannin kielellä. Vasemmistonuorilla edustaja ENDYL:n hallituksessa Edustajana Kaisu Suopanki Videoiden määrä ja katsojaluvut kasvavat Jokaisen kampanjan yhteydessä on tehty kampanjavideo ja Oma koti liian kallis -kiertueella julkaistiin videopäiväkirjaa. Myös sisäisessä viestinnässä ja tapahtumien yhteydessä lisätty videoiden käyttöä. Eurovaalien yhteydessä tehtiin videohaastattelusarja. Henkilöstö ja luottamushenkilöt Talous Kansalaisjärjestöyhtei styö Selkokielisyys lisääntyy Selkokielisyydestä on huolehdittu uusissa materiaaleissa sekä verkkoviestinnässä. Mediaseurannan lisääminen ja julkisuuskuvan parantaminen Käytetty aktiivisesti seurantatyökaluja, perustettu viestintätyöryhmä, joka kehittää verkkonäkyvyyttä, ja jokaiseen hallituksen kokoukseen tehty selvitys medianäkyvyydestä ja julkisuudesta. Kannanottojen kehittäminen Aiheena puheenjohtajatapaamisessa: Kannanotto-ohjeita ei ole käyty läpi piirien edustajien kanssa Yhteistapaaminen piirien työntekijöille ja puheenjohtajille 1 kertaa vuodessa työntekijät ja puheenjohtajat, 2 kertaa työntekijät Esimieskoulutuksen lisääminen puheenjohtajille 1 / vuodessa Määritellään varapuheenjohtajien vastuualueet Vastuualueet hallituksen kokouksessa vastuualueiden toimivuus. Perehdytyspaketin luominen Ei ole toteutunut, Opi perusasiatvihko kuitenkin vakiintuneessa käytössä. Kannatusjäsenmaksun asettaminen Maksun merkitystä arvioitu. Liberon tukitilaushinnan korottaminen Maksun ja eri maksuluokkien merkitystä arvioitu pinnallisesti. Varainhankintakoulutuks en lisääminen Toteutettu suunnitellusti osana Sinun täytyy astua johtoon -kurssia Kuntien avustusten nostamisen lisääminen Muistutettu ja ohjeistettu piirejä hakemaan avustuksia. Yhteistyö ay-liittojen kanssa lisääntyy Yksi uusi liitto osallistuu Tammitapaamiseen, toteutui tammikuussa 2014. Lisäksi käynnistettiin vasemmitolaisten nuorten ay-toimijoiden verkosto, jonka aloitustapaaminen oli menestys. Ammattiliittojen vaaleista tiedottaminen Tiedotettu jäsenistöä mahdollisuudesta asettua ehdolle ammattiliittojen vaaleissa sekä tuettu ay- vaalikampanjoinnissa Strategian toteuttaminen Hallitus toteuttaa strategiaa ja raportoi liittokokoukselle sen edistymisestä Laadittiin toimintasuunnitelma strategian pohjalta ja seurattiin strategian etenemistä Pääsihteeri kirjaa strategian mukaiset tehtävät keskustoimiston työsuunnitelmaan ja raportoi strategian etenemisestä hallitukselle. Päivitettettiin kaksi kertaa vuodessa toimiston sisäistä työsuunnitelmaa ja raportoitiin strategian toteutumisesta Strategia perehdytyksen apuna Käytettettiin uusien aktiivien ja työntekijöiden perehdytyksessä Tämän lisäksi strategiatyöryhmä laati yhdessä pääsihteerin kanssa uutta strategiaa vuosille 2015-2019. 4 KOULUTUS- JA OPINTOTOIMINTA Koulutus- ja opintotoiminnasta vastasivat koulutusjaosto ja hallitus yhdessä järjestö- ja koulutussihteerin kanssa. Kaikkien kurssien sisältöjä kehitettiin palautteen ja muun järjestössä käytävän keskustelun perusteella. Jäsenille tarkoitettujen kurssien lisäksi järjestettiin erityisesti järjestön hallitukselle ja työntekijöille suunnattua koulutusta. Tavoitteena oli hyödyntää piiri- ja perusjärjestöjen tuottamaa monipuolista koulutusta keskusjärjestön järjestämän koulutustoiminnan rinnalla siten, että ne muodostavat yhdessä mielekkään ja toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Vasemmistonuorten koulutus- ja opintotoimintaa ovat erilaiset opintopiirit, kurssit ja leirit. Lisäksi tuetaan jäsenten osallistumista muiden järjestämiin seminaareihin ja tiedotetaan niistä jäseniä. Vasemmistonuoret tarjosi myös pidempään toimintaan osallistuneille aktiiveille mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan osallistumalla koulutuksiin kouluttajina ja pienryhmäohjaajina. Toiminta oli osallistujille maksutonta, jotta kaikki voivat osallistua poliittiseen koulutukseen varallisuudesta riippumatta. Valtakunnallinen koulutustoiminta järjestettiin yhteistyössä KSL-Opintokeskuksen kanssa. 4.1 Opi perusasiat -kurssi Vuonna 2014 järjestetään kaksi Opi perusasiat -kurssia, yksi jo toteutunut keväällä ja yksi loppusyksyllä. Kevään Opi perusasiat-kurssi järjestettiin Oulussa 28.-30.3.2014 ja se keräsi 20 uutta vasemmistonuorta. Syksyn kurssilla oli 25 osallistujaa ja se järjestettiin Äänekoskella 24.-26.10.2014. Uusille jäsenille tarkoitettu koulutus tarjosi uusia näkökulmia ja hyvää kertausta myös pidempään toimineille jäsenille. Kursseilla käsiteltiin vasemmistolaisen työväenliikkeen historiaa ja kulttuuria sekä pohdittiin, mitä vasemmistolaisuus on. Lisäksi tutustuttiin Vasemmistonuorten politiikkaan ja järjestötoimintaan, suoraan toimintaan sekä Vasemmistonuorten tarjoamiin toimintamahdollisuuksiin. Kurssin menetelmät olivat keskustelevia ja osallistavia. Tavoitteena oli sitouttaa uusi jäsen mukaan toimintaan ja antaa valmiudet poliittiseen osallistumiseen. Lisäksi kurssi tarjosi uusille jäsenille tilaisuuden tutustua vasemmistonuoriin eri puolilta maata. Lähes kaikki Opi perusasiat -kursseille osallistuneet ovat osallistuneet muihin järjestön tapahtumiin kurssin jälkeen. Vasemmistonuorilla on uusille jäsenille tarkoitettu Opi perusasiat -niminen tietopaketti, joka esittelee Vasemmistonuoria järjestönä, yhdistystoiminnan perusteita ja tarjoaa ohjeita tapahtumien järjestämiseen. 4.2 Sinun täytyy tietää kaikki -kurssi Vuoden aikana järjestettiin Sinun täytyy tietää kaikki EU-politiikasta -kurssi, jossa syvennettiin tietoja Euroopan Unionista ja kevään eurovaaleista. Kaksipäiväiselle viikonloppukurssille osallistui 20 vasemmistonuorta ympäri Suomen. Kurssi pidettiin Juupajoella 1.-2.3.2014. 4.3 Sinun täytyy astua johtoon -kurssi Toimintavuonna järjestettiin yksi Sinun täytyy astua johtoon -kurssi, joka oli suunnattu keväällä valituille uusille uudet piiri- ja perusjärjestöjen luottamushenkilöille sekä kaikille järjestötoiminnasta kiinnostuneille jäsenille. Kurssi oli Porissa 5.-7.9.2014 ja sille osallistui 15 vasemmistonuorta. Kolmipäiväisellä viikonloppukurssilla järjestön työntekijät ja luottamustehtävissä toimivat tai niistä kiinnostuneet perehtyvät yhdistyslakiin, yhdistyksen taloudenpitoon, Vasemmistonuorten järjestörakenteeseen ja piirijärjestöjen lakisääteisiin tehtäviin sekä kokoustekniikkaan, tiedottamiseen, toiminnan ja hallinnon kehittämiseen ja varainhankintaan. Lisäksi koulutuksessa käsiteltiin järjestön työnantajana toimimiseen ja tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä. Kurssi oli hyvin onnistunut ja kasvatti osallistujien valmiuksia ja motivaatiota toimia järjestössä. 4.4. Eduskuntavaalikoulutus Vasemmistonuorten eduskuntavaaliehdokkaille ja heidän tukiryhmäläisilleen järjestettiin koulutus Helsingissä 7.11.2014. Koulutukseen osallistui 20 henkilöä. Päivän aikana perehdyttiin verotukseen, Vasemmistonuorten ehdokkaille tarjoamaan tukeen sekä kuluneen vaalikauden poliittisiin tapahtumiin. Vaaliteemoja, villejä kampanjaideoita sekä vaalityössä jaksamistä käsiteltiin harjoiteltiin esiintymistä toiminnallisessa työpajassa. työryhmissä. Lopuksi 4.5 Tammitapaaminen Ammattiliittojen kanssa vuosittain järjestettävä Tammitapaaminen järjestettiin Fiskarsissa Kisakeskuksella 25.–26.1. Tammitapaamiseen osallistui 65 vasemmistonuorta ja vasemmistolaista ay-nuorta. Tapahtuman yleisenä tavoitteena oli lisätä Vasemmistonuorten tietoisuutta ay-toiminnasta, työelämän oikeuksista ja edunvalvonnasta sekä aktivoida liittojen nuoria vasemmistolaisia jäseniä mukaan poliittiseen toimintaan. Vuonna 2014 Tammitapaamisen teemana oli 2010-luvun työ ja työtaistelut. Lisäksi keskusteltiin osallistujien yhteistyön kehittämisestä ja järjestettiin eurovaalipaneeli. Ryhmätöiden avulla käsiteltiin muun muassa työelämän ABC:ta ja pohdittiin, mikä tai kuka on nykypäivän duunari ja miten ekologinen rakennemuutos saadaan aikaiseksi. Tammitapaamisessa käynnistettiin myös työelämäkoulutusprojekti (ks. luku 2.4). 4.6 Muu järjestötoiminnan koulutus Keskusjärjestön työntekijät ja luottamushenkilöt osallistuivat useisiin piiri- ja perusjärjestöjen tapahtumiin kouluttajina ja alustajina. Paikallisten aktiivien koulutuksissa nostetaan erityisesti esiin järjestön tarjoamat monipuoliset toiminta- ja vaikuttamiskeinot itseorganisoiduista ruohonjuuritason tempauksista työelämätoimintaan ja kunnallispolitiikkaan. 5 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kansainvälisestä toiminnasta vastasivat kansainvälisten asioiden jaosto yhdessä puheenjohtajan ja pääsihteerin kanssa. Vuonna 2014 Vasemmistonuoret tiedotti jäsenilleen laajasti kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksista ja delegaatiomatkoille osallistui useita aktiiveja. Kansainvälisiä kannanottoja tehtiin Skotlannin ja Katalonian itsemääräämisoikeuden puolesta. 5.1 Pohjoismainen yhteistyö Vasemmistonuorten pohjoismainen yhteistyöjärjestö on Sosialistisk Ungdom i Norden (SUN), jonka kokouksiin järjestön edustaja osallistuu. Lisäksi vaikutetaan edustajan kautta Pohjoismaiden neuvoston alaisessa Nuorten Pohjoismaiden neuvostossa (Ungdomens Nordiska Råd, UNR). Kotimaassa Vasemmistonuoret tekee pohjoismaista yhteistyötä Pohjola-Nordenin Nuorisoliittossa (PNN). 5.2 Eurooppalainen ja maailmanlaajuinen yhteistyö Vasemmistonuorten eurooppalainen yhteistyöjärjestö on European Network of Democratic Young Left (ENDYL), jonka hallituksessa on järjestön edustaja. Vuoden aikana jäsenistöä osallistui ENDYL:n kokouksiin, seminaareihin ja työryhmiin. Kotimaassa Vasemmistonuoret oli mukana Reilun Kauppa ry:n, Eettisen kaupan puolesta ry:n, Kansainvälinen solidaarisuustyö ry:n, Kehitysyhteistyön palvelukeskus – KEPA ry:n, Suomen Pakolaisapu ry:n, Suomen YK-Liitto ry:n ja Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö Demo ry:n toiminnassa. Vasemmistonuoet vaikuttaa järjestöihin muun muassa hallituksissa istuvien edustajiensa kautta. Lisäksi keskustoimistolle tilattiin oma säkki solidaarisuuskahvia zapatistiosuuskunnilta Etelä-Meksikosta. 5.3 Kansainvälinen valtuuskuntatoiminta Vasemmistonuoret vastaanotti toimintavuoden aikana ulkomaisten yhteistyöjärjestöjen valtuuskuntia, joille esiteltiin suomalaista yhteiskuntaa, vasemmistoa sekä Vasemmistonuorten toimintaa. Lisäksi lähetettiin omia valtuuskuntia ulkomaille ja tuettiin jäsenten osallistumista ulkomaisille matkoille, jotka edistävät Vasemmistonuorten kannalta tärkeitä tavoitteita. Yleinen tapa on, että jokainen järjestön järjestämälle tai tukemalle lähtevä osallistuja kirjoittaa kokemuksistaan matkaraportin, jota käytetään viestinnässä sekä järjestön kansainvälisen toiminnan kehittämisessä. Lisäksi matkaraporttien avulla voidaan jakaa matkakokemus ja matkalla syntyneet ajatukset useamman ihmisen kesken järjestön sisällä. Tammikuussa Hanna-Marilla Zidan ja Tatu Ahponen osallistuivat EU-akatemiaan, joka järjestettiin Brysselissä, Belgiassa. Matkan järjesti Euroopan komission Suomenedustuston ja Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto. Matkan tarkoituksena oli perehtyä EU-politiikkaan eurovaalien alla yhdessä muiden poliittisten nuorisojärjestön edustajien kanssa. Matka sisälsi paljon lobbausta. Matkan kohokohta oli osallistujien mukaan Vasemmistoliiton parlamenttiryhmän GUE/NGL:n meppien kanssa lounastaminen. Toukokuussa 2014 viisihenkinen delegaatio osallistui Vasemmistonuorten työelämäjaoston järjestämälle matkalle LaborStart-nimiseen ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuutta käsittelevään tapahtumaan Berliinissä. Matkalle lähtivät Aleksi Norman, Henrik Jaakkola, Reetta Keränen, Jani Rantala ja Markus Heikkinen. Vasemmistonuoret tuki kolmen jäsenen (Tatu Ahponen, Hanna Sarkkinen ja Sini Savolainen) osallistumista Euroopan vasemmistopuolueen kesä-yliopistoon, joka pidettiin Saksassa heinäkuussa. Jokainen osallistuja on laatinut matkasta raportin, jossa on selostettu tapahtumassa järjestettyjen keskustelujen ja paneelien antia. Syyskuussa järjestön edustajat Tatu Ahponen ja Lauri von Pfaler osallistuivat kansainväliseen seminaari demokratiasta ja itsemääräämisoikeudesta Barcelonassa. Järjestäjänä toimi JERC (Joventuts d'Esquerra Republicana de Catalunya), ERC-puolueen (Esquerra Republicana de Catalunya, Katalonian tasavaltalainen vasemmisto)-puolueen nuorisojärjestö. Kiinnostavan seminaarin lisäksi ohjelmaan kuului muihin delegaatioihin tutustuminen. Aikaisemmin Vasemmistonuoret ei ole järjestönä (ehkä Baskimaata lukuunottamatta) tehnyt yhteistyötä separatististen järjestöjen kanssa, joten matkan ajatuksena oli myös nähdä millaista politiikkaa separatistinuoret ajavat. Lokakuussa Hanna-Marilla Zidan osallistui Nuorten Pohjoismaiden Neuvoston tapaamiseen Tukholmassa. Ohjelmaan kuului parlamenttiin tutustumista, ideoiden vaihtoa ja omien aloitteiden ajamista Neuvostossa. Marraskuussa kaksi henkilöä osallistui European Conference on Education and Youth -tapahtumaan Kööpenhaminassa. Tapaamisen keskeisenä tarkoituksena pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen ja eri nuorisoteemoihin paneutuminen. Lisäksi toimintavuoden aikana Vasemmistonuoret osallistuivat oli puolueiden kansainvälisen demokratiayhteistyö Demoksen järjestämille matkoille Nepaliin ja Sloveniaan. Nepalin matkalla osallistui Helena Hangaslahti ja Slovenian matkalle Tatu Ahponen. Vasemmistonuorten osallistujat ovat jakaneet kokemuksiaan matkoista niin järjestön hallitukselle kuin omissa piirijärjestöissään. 5.4 Palestiina-aiheinen kesäleiri ja tiedotuskampanja Kesäkuussa (23.7.-27.7.2014) järjestettiin Kansainvälinen kesäleiri yhdessä palestiinalaisen sisarjärjetö YDA:n (Youth Development Association) kanssa. Leiri rahoitettiin yhteistyössä Libero ry:n kanssa, joka sai Ulkoasiainministeriöltä tukea mediatyöpajan järjestämiseen. Leirille saapui viisi palestiinalaista nuorta ja yhteensä leiriläisiä oli 58. Leirin tarkoituksena oli vahvistaa vasemmistonuorten Palestiinayhteistyötä ja laajentaa kansainvälistä toimintaa. Palestiinalaiset nuoret osallistuivat Suomessa leirin lisäksi erilaisiin tapaamisiin, joiden tarkoituksena oli lisätä ja vahvistaa Suomessa toimivien Palestiina-järjestöjen tietämystä ja verkostoja. Leiriä ja palestiinalaisten nuorten vierailua voidaan pitää erityisen onnistuneena, sillä saadun palautteen perusteella suomalaisten nuorten ymmärtämys ja tieto Palestiinan tilanteesta oli syvällistä. Palestiinalaiset nuoret jakoivat omia henkilökohtaisia kokemuksiaan miehityksestä ja solmivat ystävyyssuhteita suomalaisten nuorten kanssa. Palestiina-työryhmä järjesti lokakuussa 2014 solidaarisuuskonsertin kulttuuriareena Gloriassa. Konsertissa oli esiintymässä useita artisteja, muun muassa Jaakko Laitinen ja Väärä Raha. 5.5. Kobane-solidaarisuustoiminta Syksyllä ja alkutalvesta Vasemmistonuoret osallistui aktiivisesti kurdien puolesta järjestettävään solidaarisuustoimintaan. Syynä oli ääri-islamistisen ISIS-järjestön hyökkäys Pohjois-Syyriassa sijaitsevaan Kobanén kaupunkiin, joka on ollut kurdien itsehallinnon alaisuudessa. Vasemmistonuoret osallistui solidaarisuusmielenosoitusten järjestämiseen niin Helsingissä, Turussa kuin Tamperella sekä nosti aihetta esille julkisessa keskustelussa. 6 TOIMINNAN OHJAUS 6.1 Toimintaa ohjaavat asiakirjat Vasemmistonuorten poliittisia kantoja määritteli liittokokouksessa hyväksytty poliittinen ohjelma ja strategia vuosille 2011-2015 sekä joukko muita asiakirjoja: · eurooppapoliittinen ohjelma, hyväksyttiin liittokokouksessa 2013 · ympäristöpoliittinen asiakirja, hyväksyttiin hallituksessa vuonna 2012 · tietoyhteiskunta- ja tekijänoikeusteesit, hyväksyttiin hallituksessa vuonna 2012 · feministinen manifesti, hyväksyttiin hallituksessa vuonna 2012 · päihdepoliittinen asiakirja, päivitettiin hallituksessa vuonna 2009 · veropoliittinen asiakirja, hyväksyttiin hallituksessa vuonna 2007 · maahanmuuttopoliittinen asiakirja, hyväksyttiin hallituksessa vuonna 2007 · talouspoliittinen asiakirja, hyväksyttiin hallituksessa vuonna 2005 Toimintavuonna jatkettiin poliittisten asiakirjojen läpikäyntiä ja laadittiin uusia ohjelmia. Sosiaali- ja terveyspoliittinen sekä päihdepoliittinen asiakirja päivitettiin sosiaali- ja terveyspoliittiseksi ohjelmaksi. Lisäksi aloitettiin demokratiaohjelman laatiminen. Toimintavuonna valmisteltiin myös liittokokoukselle. Vuoden aikana uutta poliittista ohjelmaa vuoden 2015 poliittisen ohjelman työryhmä työsti ohjelmaluonnosta, joka vuoden lopuksi tullaan toimittamaan piirijärjestöjen, työryhmien ja jaostojen kommentoitavaksi mahdollisimman avoimen ja demokraattisen työprosessin takaamiseksi. Vuonna 2014 käyttöön otettiinkin ohjelmaluonnosten sähköinen kommentointimahdollisuus, jotta mahdollisimman moni vasemmistonuori voi osallistua ohjelmatyöhön. Näin tullaan toimimaan syksyllä päivitettävän sosiaali- ja terveyspoliittisen ohjelman kanssa. Toimintavuonna jatkettiin myös uuden järjestöstrategian laatimista vuoden 2015 liittokokoukselle. Nykyisessä strategiassa (http://www.vasemmistonuoret.fi/?/asiakirjat/strategia/) on määritelty vuodelle 2014 tavoitteita, joiden toteutumista hallitus seuraa, ja jotka on tässä asiakirjassa esitelty liikennemerkkivärein kohdassa 3. Vasemmistonuorilla on tasa-arvosuunnitelma, jonka tavoitteena on vahvistaa sukupuolista tasa-arvoa järjestössä ja parantaa myös muiden yhdenvertaisuuden ulottuvuuksien huomiointia järjestön toiminnassa. Vuonna 2014 kiinnitettiin erityistä huomiota järjestödemokratiaan toteuttamalla jäsenkysely järjestödemokratiasta ja -rakenteesta. Jäsenkyselystä on kerrottu tarkemmin kohdassa 3.1. Toimintaa ohjasi lisäksi työ-, talous- ja matkustusohjesääntö, vahvistetut työnkuvat sekä työehtoja koskeva sopimus. työntekijöiden 6.2 Organisaatio Vasemmistonuorten keskusjärjestö koordinoi ja tukee jäsenten piiri- ja perusjärjestöissä sekä toimintaryhmissä tekemää työtä, järjestää valtakunnallisia tapahtumia ja koordinoi järjestön poliittista työtä esimerkiksi jaostojen ja työryhmien kautta. Vasemmistonuoret antaa jäsenilleen paikallisesti ja valtakunnallisesti monipuolisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, tehdä asioita itse. Kaikki toiminta lähtee jäsenten omasta halusta ja on siksi jäsenten itsensä näköistä. Keskusjärjestön valtakunnallisten tapahtumien lisäksi jäseniä tiedotetaan piiri- ja perusjärjestöjen tapahtumista. Piirijärjestöt tekevät myös yhteistyötä tapahtumien ja toiminnan järjestämisessä. Piirijärjestöjen puheenjohtajien ja työntekijöiden yhteydenpitoa ja yhteistyötä edistetään järjestämällä kaksi yhteistä tai erillistä työntekijäja puheenjohtajatapaamista. aloitemahdollisuudesta hallitukselle. Piirijärjestöjä myös tiedotetaan 6.2.1 Hallitus Liittokokousten välillä ylintä päätäntävaltaa käyttää hallitus. Hallitus kokoontui viisi kertaa: 15.–16.2. Helsingissä, 26-27.4. Tampereella, 14.–15.6. Helsingissä, 20.–21.9. Turussa ja 8.-9.11. Helsingissä. Kokoukset kestivät kaksi päivää ja niihin kutsuttiin hallituksen jäsenten lisäksi keskustoimiston ja piiri- ja perusjärjestöjen työntekijät. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi kaksitoista varsinaista jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet kaikista piirijärjestöistä. Varajäsenet kutsutaan kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt. Joka toinen hallituksen kokous järjestettiin pääkaupunkiseudun ulkopuolella alueellisen tasa-arvon lisäämiseksi. Kokousten yhteydessä kuultiin asiantuntijavieraan alustus jostain ajankohtaisesta asiasta ja järjestettiin muuta paikallista tai valtakunnallista huomiota herättävää ohjelmaa yhdessä paikallistoimijoiden kanssa. Helmikuun kokouksessa kuultiin Suomi-Venäjä-seuran toiminnasta, huhtikuussa Tampereella osallistuttiin piirijärjestön Ravintolapäivään, kesäkuussa hallituksen järjestämään eurovaaliaiheiseen kokouksen yhteydessä vietettiin keskustoimiston kesäkauden avajaisia ja asuntopoliittista toimintapäivää, syyskuussa Turussa kuultiin alustus Metalli 49:n toiminnasta sekä osallistuttiin Turku Prideille ja marraskuun kokouksen yhteydessä perehdyttiin eduskuntavaaleihin ja vietettiin peliiltaa paikallisten aktiivien kanssa. Hallituksessa toimivat kaudella 2013–2015: Puheenjohtaja Li Andersson Ensimmäinen varapuheenjohtaja Juuso Aromaa Toinen varapuheenjohtaja Anni Ahlakorpi Hallituksen jäsenet: Toivo Haimi (marraskuu 2014 asti) Itä-Suomi vara: Jarkko Vuorinen (varsinainen marraskuu 2014 alkaen) Helena Hangaslahti Etelä-Suomi Henrik Jaakkola Etelä-Suomi vara: Henri Turkia vara: Henrik Nyholm Sade Kondelin Varsinais-Suomi Salla Lehtonen Häme vara: Saska Heino vara: Vilja Lumme Justus Mollberg Etelä-Suomi Aleksi Norman Satakunta vara: Emma Heimonen vara: Juho Solala Oskar Olaussen Pohjois-Pohjanmaa Taija Roiha Keski-Suomi vara: Juho Matinlauri vara: Antti Alanko Sini Savolainen Itä-Suomi Visa Savolainen Häme vara: Emmi Alho vara: Tatu Ahponen Aino Sirén Lappi vara: Markus Korjonen Hallituksen jäsenet ovat aktiivisia myös piiri- ja perusjärjestöissään sekä muissa kansalaisjärjestöissä. Yksi hallitustyöskentelyn tavoitteista on parantaa hallituksen jäsenten järjestötoiminnan valmiuksia muun muassa lisäämällä kokoustekniikan, yhdistyslain sekä järjestön toiminnallisen ja taloudellisen suunnittelun ja arvioinnin osaamista. Kokousten yhteydessä tarjotaankin järjestötoimintaan ja politiikkaan liittyvää koulutusta. 6.2.2 Työvaliokunta Hallituksen kokousten välillä järjestön hallinnosta vastasi työvaliokunta, joka päätti muun muassa henkilöedustuksista ja -esityksistä sekä projektirahojen myöntämisestä. Lisäksi työvaliokunta valvoi järjesön taloutta ja henkilökunnan toimintaa. Työvaliokuntaan kuului puheenjohtajiston lisäksi kolme jäsentä: Helena Hangaslahti, Sade Kondelin ja Tatu Ahponen. Työvaliokunta kokousti pääasiassa hallituksen kokousten yhteydessä sekä sähköpostin välityksellä, yhteensä 16 kertaa. 6.2.3 Järjestön johto kokousten välillä Hallituksen ja työvaliokunnan kokousten välillä toimintaa johti puheenjohtajisto yhdessä pääsihteerin kanssa. sähköpostilistan välityksellä. Hallitus ja työntekijät pitivät tiiviisti yhteyttä 6.2.4 Työntekijät Toimintavuonna keskustoimistolla työskenteli kahdeksan työntekijää: puheenjohtaja Li Andersson, pääsihteeri Mai Kivelä, talouspäällikkö Pirkko Holappa, tiedottaja Niko Peltokangas (elokuuhun asti), tiedottaja Kalle Erkkilä (elokuusta alkaen), järjestöja koulutussihteeri Tuuli Huovila (elokuuhun asti), järjestö- ja koulutussihteeri Aino Sirén (elokuusta alkaen), toimistosihteeri ja Palestiina-koordinaattori Sara Korhonen, kampanjakoordinaattori Aino Tuomi-Nikula sekä siivooja Md Shamsuzzaman. Pääsihteeri on työntekijöiden ja Etelä-Suomen Vasemmistonuorten piirisihteerin esihenkilö. Työntekijöille tarjottiin mahdollisuuksia kehittää omaa ammattitaitoaan ja osaamistaan työhönsä liittyvän koulutuksen ja muun osaamisen kehittämisen kautta. Piirijärjestöillä on lisäksi omat osa- tai kokoaikaiset työntekijänsä. 6.2.5 Työntekijätapaamiset ja -koulutustilaisuudet Työntekijätapaamisia järjestettiin kaksi. Kevään tapaamisen yhteydessä käsiteltiin piirien tilannetta, jäsentutkimusta sekä strategiatyötä. Syksyn tapaamisessa käytiin läpi seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaa ja strategiatyötä sekä puhuttiin järjestöjaksamisesta. Samassa yhteydessä vietettiin pikkujouluja. Tapaamisiin oli kutsuttu keskustoimiston työntekijöiden lisäksi piirien työntekijät ja puheenjohtajat. Tapaamisiin osallistui molempina kertoina noin 15 henkilöä. 6.2.6 Vasemmistonuorten jaostot ja työryhmät Vasemmistonuorten hallituksen apuna toimivat toimii neljä jaostoa ja seitsemän työryhmää. Jaostot ja työryhmät suunnittelivat ja toteuttivat toimintaa, valmistelivat poliittisia tai toiminnallisia ohjelmia sekä valmistelivat kannanottoja. Niiden kokoukset olivat avoimia kaikille järjestön jäsenille. 70-vuotisjuhlatyöryhmään järjestettiin täydennyshaku syksyllä 2014. Kansainvälisten asioiden jaosto Kansainvälisten kansainvälistä asioiden toimintaa. jaoston Jaosto tehtävä ylläpitää on toteuttaa kansainvälisiä Vasemmistonuorten suhteita ulkomaisiin yhteistyöjärjestöihin, kattojärjestöihin sekä alan suomalaisiin yhteistyöjärjestöihin. Jaosto suunnittelee ja järjestelee Vasemmistonuorten vierailuja ulkomaille ja kansainvälisten vieraiden vierailuja Suomeen. Jaosto toimii yhdessä puheenjohtaja Li Anderssonin ja pääsihteeri Mai kansainvälisestä toiminnasta. Kivelän kanssa jotka työntekijöinä vastaavat Jäsenet: Henrik Nyholm, Etelä-Suomi (puheenjohtaja), Sophia Leppä, Etelä-Suomi, Riikka Pellinen, Etelä-Suomi, Lauri von Pfaler, Etelä-Suomi, Linda Runonen, EteläSuomi, Niko Savolainen, Etelä-Suomi, Hanna-Marilla Zidan, Etelä-Suomi Koulutusjaosto Koulutusjaoston tehtävä on suunnitella, toteuttaa, arvioida Vasemmistonuorten valtakunnallista aatteellista ja järjestöllistä ja kehittää koulutus- ja opintotoimintaa kokouskauden aikana (ks. luku 4). Jaosto toimi yhdessä järjestö- ja koulutussihteerin kanssa. Jäsenet: Veera Aaltonen (ESVN), Lotte Heikkinen (ESVN), Kai Kulmakorpi (POPO), Saana Lind (Häme), Sini Savolainen (ISVN), Aino Sirén (Lappi) ja Tiitu Sulkko (Lappi). Työelämäjaosto Työelämäjaoston tehtävä on ideoida ja toteuttaa Vasemmistonuorten ay-toimintaa ja työelämätoimintaa. Jaoston tavoitteena on pitää yllä Vasemmistonuorten yhteyksiä ammattiyhdistysliikkeeseen ja saada Vasemmistonuorten toimintaan mukaan enemmän työelämässä olevia nuoria ja ammattiyhdistysliikkeen vasemmistolaisia nuoria. Jaosto vastasi myös Tammitapaamisen ohjelmasta (ks. luku 4.4). Työelämäjaosto toimi yhdessä järjestö- ja koulutussihteerin kanssa. Jäsenet: Helena Hangaslahti (ESVN), Reetta Keränen (ESVN), Veikko Korhonen (VSVanu), Aleksi Norman (Satavanu), Ina Laine (ESVN), Joni Lappalainen (KSVN), Niina Liikanen (ESVN), Janne Nurmi (ESVN), Jani Rantala (ESVN) ja Niko Savolainen (ESVN). Tasa-arvojaosto Tasa-arvojaoston tehtävänä on seurata sukupuolisesta ja seksuaalisesta tasa-arvosta käytävää keskustelua, laatia järjestölle sukupuolten tasa-arvoon, feminismiin ja moninaisuuteen liittyviä kannanottoja ja yhteiskunnallisia avauksia. Lisäksi jaoston tehtävänä on tukea sen aihepiiriin kuuluvaa koulutusta järjestössä ja seurata tasaarvosuunnitelman toteuttamista. Jaosto toimi yhdessä pääsihteerin ja tasa-arvovastaavien kanssa. Jäsenet: Kaiu Tamminen (VS-Vanu), Kaisa Haltiainen (Häme), Reetta Hanhikoski (KSVN), Sade Kondelin (VSVanu), Paju Aarnipuu (VS-Vanu), Aino Nevalainen (ISVN), Tuulikki Rautiainen (ISVN), Anni Ahlakorpi (POPO), Joni Lappalainen (KSVN), Emma Rantatalo (VS-Vanu), Meri Rientamo (ISVN) ja Tuomas Salminen (KSVN). Asuntopoliittinen työryhmä Asuntopoliittisen työryhmän ensisijaisena tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa asuntopoliittinen kampanja yhteistyössä puheenjohtajan kanssa. Kampanjan puitteissa työryhmä piti yhteyttä piireihin ja niiden hallituksiin sekä keskustoimistoon. Jäsenet: Juuso Aromaa (ESVN), Antti Hartikainen (Häme), Antti Kurko (ESVN), Katriina Ojala (KSVN) ja Hanna Sarkkinen (POPO). Palestiina-työryhmä Palestiina-työryhmä vastasi Palestiina-solidaarisuuskampanjan suunnittelusta ja toteuttamisesta (ks. luku 5.4). Työryhmä koordinoi kampanjaa, sen tapahtumia ja materiaalia. Keskustoimiston edustajana työryhmässä toimi edellisen Palestiinaan suuntautuneen kehitysyhteistyöhankkeen koordinaattori. Jäsenet: Osku Haapasaari (KSVN), Laura Kumpuniemi (ESVN), Sophia Leppä (ESVN), Martti Rasa (KSVN), Hanna-Marilla Zidan (ESVN), Milja Komulainen (ISVN), Maija Laurila (Lappi) ja Niina Liikanen (ESVN). Ympäristö – ja maatalouspoliittinen työryhmä Ympäristö- ja informaation maatalouspoliittisen työryhmän tehtävä on kokoaminen ajankohtaisista aiheista maatalouden osalta (mm. liittyen maatalouslainsäädäntöön, lähituotantoon, kaupunkiviljelyyn) sekä sen levittäminen niin järjestön sisäisellä tiedotuksella kuin virallisilla kannanotoillakin. Työryhmä vastaa Vasemmistonuorten ympäristöpoliittisista linjauksista ja toiminnasta ja osallistuu muun muassa Ilmastotoimintapäivien suunnitteluun. Työryhmä teki yhteistyötä pääsihteerin kanssa. Jäsenet: Anni Ahlakorpi (POPO), Emmi Alho (ISVN), Sade Kondelin (VS-Vanu), Jarkko Lampuoti (Häme), Lauri Pasanen (ESVN), Laura Pohjola (VS-Vanu), Antti Saarelainen (ISVN) ja Mari Teinilä (ESVN). Kulttuuri- ja urheilupoliittinen työryhmä Kulttuurija urheilupoliittisen työryhmän tehtävänä on paitsi tukea Vasemmistonuorten omaa kulttuuri- ja urheilutoimintaa myös nostaa esiin nuorten kulttuuria ja urheilua laajemminkin. Työryhmä vastasi valtakunnallisen poliittisen sarjakuvan kilpailun koordinoinnista ja toteutuksesta yhdessä Libero ry:n kanssa. Keskustoimiston edustajana työryhmässä toimi tiedottaja. Jäsenet: Joel Karppanen (POPO), Salla Lehtonen (Häme), Vilja Lumme (Häme), Ville Luotola (Lappi), Kaisa Malinen (ESVN), Amanda Maula (Häme), Petteri Niemi (Häme), Yasmine Pekonen (ESVN), Vili Penttilä (POPO) ja Henri Turkia (ESVN). Strategiatyöryhmä Strategiatyöryhmän tehtävä on kirjoittaa uusi strategia tai päivittää vanhaa strategiaa sekä järjestää säännöllisesti strategiaseminaareja, joissa seurataan strategian toteutumista. Uusi strategia hyväksytään liittokokouksessa 2015. Työryhmä teki yhteistyötä pääsihteerin kanssa. Jäsenet: Mikael Karkkonen (ESVN), Niko Peltokangas (POPO), Jasu Setälä (ESVN), Valter Söderman (ESVN), Iiro Toikka (ESVN), Arto Bäckström (ESVN) ja Ville Parkkonen (ESVN). Poliittisen ohjelman työryhmä Poliittisen ohjelman työryhmän tehtävänä on kirjoittaa Vasemmistonuorille uusi poliittinen ohjelma. Ohjelma hyväksytään liittokokouksessa 2015. Työryhmä teki yhteistyötä puheenjohtajan kanssa. Jäsenet: Anni Ahlakorpi (POPO), Tatu Ahponen (Häme), Juuso Aromaa (ESVN), Henrik Jaakkola (ESVN), Sade Kondelin (VS-Vanu), Juho Kuokkanen (ESVN), Oskar Olaussen (POPO), Ilpo Puhakka (Häme), Ville-Veikko Pulkka (KSVN), Taija Roiha (KSVN), Antti Ronkainen (Häme), Iiro Toikka (ESVN), Joonatan Virtanen (KSVN) ja Jarkko Vuorinen (ISVN). Viestintätyöryhmä Viestintätyöryhmän tehtävä on toimia ideointi- ja palauteraatina kehittäen Vasemmistonuorten ulkoista ja sisäistä viestintää. Lisäksi työryhmä toteuttaa osaltaan erityisesti sosiaalisen median viestintää. Viestintätyöryhmä toimi tiedottajan johdolla ja piti yhteyttä pääosin verkossa. Jäsenet: Anni Arenius (ESVN), Noora Haaja (ESVN), Valtteri Helenius (VS-Vanu), Kaisa Kopsa (ESVN), Virpi Leinonen (ESVN), Joona Mielonen (ISVN), Sini Savolainen (ISVN), Mihail Seppälä (KSVN), Jasu Setälä (ESVN) ja Valtteri Törrönen (ESVN). 7 VIESTINTÄ Vasemmistonuoret jatkoi näkyvää, asiapitoista viestintää, jota ohjaa viestintäsuunnitelma. ja järjestön tavoitteita tukevaa Toimintavuotta leimasivat 70- vuotisjuhlavuosi, asuntopoliittinen Oma koti liian kallis -kampanja, mielenterveyspoliittinen Hoidon tarpeessa -kampanja sekä tapahtumat, joiden kautta järjestö on esillä. Viestinnästä vastasivat tiedottaja, puheenjohtaja ja pääsihteeri. Viestintää kehitti myös viestintätyöryhmä. Puheenjohtajan johdolla seurattiin päivän politiikkaa ja tehtiin omia avauksia. Piiri- ja perusjärjestöjä tuettiin niiden viestinnässä osana keskustoimiston normaalia toimintaa. Muun muassa mediaseurantapalvelu on myös piirijärjestöjen käytössä. Ensimmäistä kertaa perustetun viestintätyöryhmän resursseja hyödynnettiin viestinnän suunnittelussa ja toteuttamisessa. Työryhmä kokosi tietoa ja järjesti osana eurovaalikampanjointia koulutuksen vasemmistonuorten aktivoimiseksi osallistumaan nettikeskusteluihin. 7.1 Ulkoinen viestintä Toimintavuonna jatkettiin toimintaan liittyvien videoiden ja nettilähetysten tuottamista. Viestintämateriaalien visuaalisuuteen ja selkokielisyyteen kiinnitettiin huomiota. Mediasuhteita ja -näkyvyyttä kehitettiin mediaseurannan avulla. Ulostuloissa hyödynnettiin kannanottojen lisäksi sosiaalisen median kanavia, blogeja, tapahtumia ja muita tilaisuuksia, joissa Vasemmistonuorten edustajat ovat esillä. 7.1.1 Kannanotot Vasemmistonuoret seurasi puheenjohtajan johdolla tarkasti päivänpolitiikkaa ja otti kantaa ajankohtaisiin asioihin. Vasemmistonuoret pyrki hyödyntämään tiedotusvälineitä entistä paremmin kohdentamalla tiedotusta enemmän erilaisten tapahtumien ja tempauksien yhteyteen. Vasemmistonuoret julkaisi toimintavuonna 2014 yhteensä 15 kannanottoa, joista kaksi yhdessä muiden järjestöjen kanssa: 10.1. Pakkotyön sijaan perustulo 12.1. Suomen valtionjohdon boikotoitava Sotshin olympialaisia 22.3. EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimusneuvottelut avoimiksi ja investointisuojasta neuvotteleminen jäihin (yhdessä Keskustanuorten, Keskustan opiskelijaliiton, Vinon ja Vasemmisto-opiskelijoiden kanssa) 27.3. Pienituloisilta leikkaaminen ei ole vastuun kantamista 30.3. Katainen halveksii demokratiaa Nato-kysymyksessä 9.4. Työväenliikuntaa tulee lisätä, ei lopettaa 1.5. Poliisi toimi ala-arvoisesti Helsingin vappumarssilla 15.6. Utsjoen timanttikaivos kiteyttää kaivospolitiikan ongelmat 18.6. Työtaistelu ei ole vain työnantajan oikeus 23.7. Suomen on toimittava Israelin sotatoimien pysäyttämiseksi (yhdessä Vinon ja Demarinuorten kanssa) 19.8. Työaika lyhyemmäksi! 17.9. Itsemääräämisoikeuden toteutumista on edistettävä EU:n sisällä 19.9. Translain tulisi perustua itsemääräämisoikeuteen 8.10. Yhtiöittäminen heikentää aina työntekijöiden asemaa (Vasemmistonuorten työelämäjaosto) 9.10. IS pysäytetään vain tukemalla kurdeja Lisäksi kantoja tuotiin julki puheissa, paneelikeskusteluissa sekä lehti- ja blogikirjoituksissa, joita myös julkaistiin järjestön verkkosivuilla. Myös piiri- ja perusjärjestöjen kannanottoja julkaistiin verkkosivuilla, jotka ovat valtakunnallisesti vasemmistonuorten käytössä. Mediajulkisuutta seurattiin Webnewsmonitor-palvelun avulla. 7.1.2 Libero-lehti Vasemmistonuorten jäsenetulehti on Libero ry:n julkaisema vasemmistolainen nuorten mielipide- ja kulttuurilehti Libero, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Nelivärisen aikakauslehden keskimääräinen painos on numerosta riippuen 7000–8000 kappaletta. Libero on Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Libero ilmestyi printtilehden lisäksi näköispainoksena verkossa. Myös artikkeleita ja blogikirjoituksia julkaistiin osoitteessa www.liberolehti.fi. Artikkeleita julkaistiin suomeksi ja ruotsiksi. Päätoimittajana toimi Niko Peltokangas (7.8. asti) ja Kalle Erkkilä (7.8. alkaen). Useat lehden avustajat olivat vasemmistonuoria, ja Vasemmistonuorten toiminta näkyi lehden järjestösivuilla. Libero oli toimintavuonna Vasemmistonuorten jäsenille ilmainen. Muut alle 30-vuotiaat opiskelijat tai työttömät saattoivat tilata vuoden näytenumerot ilmaiseksi. Muille tilaus maksoi 20 euroa vuodessa. Liberoa toimitettiin lisäksi Vasemmistonuorten yhteistyökumppaneille. Liberon nuorisotiloja ja vankiloita. tilaajien joukossa oli kirjastoja, oppilaitoksia, 7.1.3 Järjestön visuaalinen ilme ja logotuotteet Järjestön jäsenille ja myös muulle yleisölle tarjottiin internetsivuilla, omissa tilaisuuksissa ja yleisötapahtumissa edullisesti logolla tai iskulauseilla varustettuja tuotteita kuten t-paitoja, huppareita, lyijykyniä, kangaskasseja ja pinssejä. Lisäksi myytiin palestiinalaishuiveja, joiden tuotoilla tuetaan Vasemmistonuorten Palestiinatoimintaa. Materiaalien eettiseen ja kestävään valmistamiseen kiinnitettiin huomiota tuotteita hankittaessa. 7.1.4. Punavihreä, sinivalkoinen -keskustelukirja Helsingin kirjamessujen yhteydessä lokakuussa 2014 julkaistiin Vasemmistonuorten puheenjohtajan Li Anderssonin ja Kokoomusnuorten Liiton puheenjohtajan Susanna Kosken dialogikirja. Kirja koostuu nuorisojärjestöjen puheenjohtajien kirjeenvaihdosta liittyen eri poliittisiin teemoihin, kuten talousjärjestelmään, tasa-arvopolitiikkaan ja työmarkkinoihin. Kirjan yhtenä tavoitteena on herättää nuorten kiinnostusta politiikkaan ja poliittisissa nuorisojärjestöissä toimimiseen, sekä tuoda esille oikeiston ja vasemmiston välisiä aatteellisia ja poliittisia eroja. 7.2 Sisäinen viestintä Toimintavuonna jatkettiin sähköisen uutiskirjeen sekä keskustoimiston paperisen jäsenkirjeen toimittamista. Verkkosivujen keskustelufoorumia käytettiin sisäiseen viestintään ja asiakirjojen arkistointiin. Jäsenet pidettiin tietoisina sähköpostilistojen keskeisestä roolista. 7.2.1 Uutis- ja jäsenkirjeet Jäsenille ja sidosryhmille toimitettiin 1-2 kertaa kuukaudessa ilmestyvää sähköistä uutiskirjettä. Piiri- ja perusjärjestöt toimittivat ja julkaisivat omia jäsenlehtiä ja -kirjeitä. Kaksi kertaa vuodessa toimitettiin keskusjärjestön paperinen jäsenkirje lähetettäväksi piirijärjestöjen kokouskutsujen mukana jäsenille. Jäsenkirje ja muu ajankohtainen materiaali lähetetään myös uusille jäsenille. 7.2.2 Sähköpostilistat, keskustelufoorumi ja nettikanavat Järjestön sähköpostilistoja käytettiin hallituksen, jaostojen ja työryhmien sekä työntekijöiden piirijärjestöjen viestintään. Keskusjärjestön viestinnässä hyödynnettiin myös sähköpostilistoja. Keskustelufoorumin rooli sisäisen viestinnän välineenä korostuu muun muassa jaostojen ja työryhmien toiminnassa sekä tiedon arkistoinnissa. Nettikanavista Vasemmistonuoret käyttää Facebookia (yli 3 700 seuraajaa), Twitteriä (1140 seuraajaa), Instagramia ( 270 seuraajaa) Youtubea (2568 katselukertaa toimintavuoden aikana julkaistuilla videoilla) ja Bambuseria (47 katselukertaa toimintavuoden aikana julkaistuilla lähetyksillä). Lisäksi kampanjoilla on suositut omat sivut sekä piiri- ja perusjärjestöillä on omia sivuja ja ryhmiä. Vasemmistonuorten jäsenet ja toiminnasta kiinnostuneet nuoret kohtasivat reaaliajassa myös epävirallisilla kanavilla kuten #vanu-IRC-kanavalla ja Facebook-ryhmissä. Jaostot ja työryhmät kokoustivat lisäksi Skypen ja chat-kanavien avulla. 8 YHTEISTYÖKUMPPANIT Vasemmistonuorten yhteistyökumppaneita ovat kansalaisjärjestöt, toimintaryhmät ja verkostot, joilla on Vasemmistonuorten kanssa yhteisiä poliittisia tai toiminnallisia tavoitteita. Näitä ovat ammattiyhdistysliike sekä erilaiset kansalaisjärjestöt, erityisesti rauhanjärjestöt ja ympäristöjärjestöt, kehitysyhteistyöjärjestöt, nuorisojärjestöt sekä poliittiset nuoriso- ja opiskelijajärjestöt. Vasemmistonuoret oli jäsenenä seuraavissa järjestöissä ja yhteisöissä: · Eettisen kaupan puolesta ry · Ehyt ry opiskelija- ja · Eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestö Demo ry · European Network of Democratic Young Left – ENDYL · Folkets Bildningsförbund – FBF rf · Kansainvälinen solidaarisuustyö ry · Kansan Arkisto · Kansantalojen Liitto ry · Kansan Sivistystyön Liitto – KSL ry · Kehitysyhteistyön palvelukeskus – KEPA ry · Kunnon Elämä ry · Nuorisoasuntoliitto – NAL ry · Nuorisolomat ry · Oikeudet ilman rajoja ry · Osuuskunta Vastapaino · Pohjola-Norden – PN ry · Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto – PNN ry · Polyamoria ry · Reilu kauppa ry · Seksuaalinen tasavertaisuus – SETA ry · Sosialistisk Ungdom i Norden – SUN · Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry · Suomen Pakolaisapu ry · Suomen Retkeilymajajärjestö – SRM ry · Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi – STETE · Suomen YK-liitto ry · Suomi–Venäjä-seura ry · Trasek ry · Vailla vakituista asuntoa ry · Vapaa katto ry Läheisimpiä yhteistyötahoja toimintavuonna olivat Vasemmistoliitto, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, Vasemmistonaiset, Vasemmisto-opiskelijat ry, Kansainvälinen Solidaarisuustyö ry, Eläkeläisnuorisoliittolaiset, Suomen Demokratian Pioneerien Liitto – SDPL ry, Kansan Sivistystyön Liitto – KSL ry ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö – SAK:n nuorisovaliokunnan. Järjestöllä on yhteiset toimitilat SDPL:n, Vasemmistoopiskelijoiden ja Kansainvälinen Solidaarisuustyö ry:n kanssa. Vasemmistoliitto Vasemmistonuoret on poliittisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäinen nuoriso- ja kansalaisjärjestö, joka tekee Vasemmistoliiton nuorisotyötä. Työn tavoitteena on vaikuttaa puolueen politiikkaan, nostamalla vasemmistonuoria ja punavihreitä paikallistasolta puoluejohtoon saakka. Vasemmistonuoret tekee yhteistyötä toimintatapoihin ja imagoon asioita puolueen toimintaan Vasemmistoliitossa toimivien jäsentensä, puolueen eduskunta- ja ministeriryhmän sekä kunnallisissa luottamustoimissa toimivien kanssa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Eurovaalikampanjassa tehtiin yhteistyötä puolueen kanssa. Nuorten ehdokkaiden panos vasemmistoliiton eurovaalimenestyksessä oli merkittävä. Järjestön edustaja osallistui Vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksiin. Puheenjohtaja Li Andersson osallistui myös puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän kokouksiin. Suomen Demokratian Pioneerien Liitto – SDPL ry Vasemmistonuoret kannusti jäseniään osallistumaan SDPL:n toimintaan esimerkiksi toimimalla pioneerikerhojen ja -leirien ohjaajina sekä tekemällä järjestön aktiivien ja työntekijöiden kanssa tiivistä yhteistyötä 70-vuotisjuhlien järjestelyissä. Kansan sivistystyön Liitto – KSL ry KSL oli toimintavuonna tärkein yhteistyökumppani Vasemmistonuorten koulutus- ja opintotoiminnan järjestämisessä. KSL: työntekijät tukivat Vasemmistonuoria Työelämän itsepuolustuskurssien sekä yleisen koulutustoiminnan suunnittelussa. Lisäksi järjestö tiedotti KSL:n koulutuksista ja tilaisuuksista omille jäsenilleen. Tuuli Huovila edusti Vasemmistonuoria KSL:n hallituksessa elokuuhun asti ja järjestö- ja koulutussihteeri Aino Sirén elokuusta lähtien. Sosiaalifoorumit Vuonna 2014 Vasemmistonuoret järjesti Suomen sosiaalifoorumissa keskustelun thaimaalaisten marjanpoimijoiden asemasta Suomessa sekä syksyllä 2013 käydystä työtaistelusta. Keskusteluun osallistui niin syksyn toiminnassa mukana olleita kuin yleisellä tasolla aiheista kiinnostuneita, ja siinä keskityttiin erityisesti puhumaan siitä, miten viranomaisille suunnattu vaikuttamistyö poimijoiden aseman parantamiseksi tulisi organisoida. Muut yhteistyötahot Vasemmistonuoret osallistui aktiivisesti kansainvälisen, Maan ystävien vetämään, Polttava kysymys -kampanjan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kampanjassa vaaditaan eduskuntaa säätämään päästövähennyksiin velvoittava ilmastolaki. Vasemmistonuorten edustaja osallistui Puolueiden kansainvälisen demokratiayhteistyö Demo ry:n projektin matkalle Nepaliin. Projektilla tuetaan nuorten parissa tehtävä demokratiatyötä rauhanomaisen ratkaisun jatkuneeseen poliittiseen konfiktiin. saavuttamiseksi maassa pitkään Vasemmistonuoret on mukana Reilun kauppa ry:n Reilu Kaupunki -kampanjassa. Tässä työssä käytetään hyväksi järjestön yhteyksiä kaupunginvaltuutettuihin ja rutiinia tempausten järjestämisessä. Vasemmistonuoret olivat myös aktiivisesti mukana Gazan hyökkäyksen vastaisissa mielenosoituksissa, joita järjestettiin usealla paikkakunnalla ja usean kuukauden ajan kesän 2014 aikana. 9 JÄSENHANKINTA JA -PALVELUT Piiri- ja perusjärjestöt vastaavat poliittisesta ja järjestöllisestä toiminnasta sekä jäsenhankinnasta omalla alueellaan keskusjärjestön koordinoidessa valtakunnallista toimintaa. Toimintavuoden 2014 aikana piiri- ja perusjärjestöjen toimijat esittelivät Vasemmistonuorten toimintaa nuorille ja vähän vanhemmillekin kansalaisille erilaisissa tapahtumissa, messuilla, kaduilla, toreilla ja oppilaitoksissa. Vuoden 2014 loppuun mennessä uusia jäseniä oli liittynyt 307. Toimintavuoden jäsenhuoltotyön painopistealueita olivat jäsenten aktivointi ja sitouttaminen mukaan toimintaan sekä uusien perusjärjestöjen perustaminen. Aihetta käsiteltiin myös koulutuksissa. Tavoitteena oli lisätä toimintaan osallistuvien määrää sekä toteuttaa jäsentutkimus jäsendemokratiasta. 9.1 Jäsenrekrytointi tapahtumissa 9.1.1 Next Step Vasemmistonuoret osallistui Ammattiin Opiskelevat – SAKKI ry:n järjestämille Next Step -työpaikka- ja koulutusmessuille Helsingissä 22.–23.1.2014. Tavoitteena oli esitellä toimintaa erityisesti messujen 15–25-vuotiaiden kävijöiden keskuudessa ja herättää heidän kiinnostuksensa poliittiseen toimintaan. Määrällisenä tavoitteena oli 1500 kontaktia ja se toteutui. Uusia jäseniä saatiin viisi. 9.1.2 Studia Messut Vasemmistonuoret osallistui toisen asteen opiskelijoille suunnatuille Studia-messuille 2.-3.12.2014. Tavoitteena oli esitellä toimintaa, herättää kävijöiden kiinnostus toimintaan ja hankkia 20 uutta jäsentä. Vasemmistonuoria oli päivien aikana esittelemässä kahdeksan Vasemmistonuorten aktiivia, mikä oli hieno osoitus järjestön jäsenlähtöisyydestä. Messuilla oli yhteensä yli 15 000 kävijää. Vasemmistonuoret kohtasi tuhansia messukävijöitä, joille jaettiin noin 700 Libero-lehteä ja satoja muita esitteitä. Uusia jäseniä saatiin 10. Tavoite olisi voitu saavuttaa aktiivien paremmalla kouluttamisella ja mahdollisesti paremmalla messupaikalla. 9.1.2 Kesäfestarikiertue ja muut tapahtumat Kesäfestarikiertue toteutui tänä vuonna Oulun Qtsockissa, jossa kaksihenkinen jäsenhankintiimi tavoitti 1000 ihmistä ja hankki 5 uutta jäsentä. Vasemmistonuoret osallistui kesällä myös Suomi Areena -tapahtumaan 13.-19.7. Keväällä järjestetty asuntopoliittisen kampanjan kiertue herätti laajaa kiinnostusta ja huomiota ja sen seurauksena Vasemmistonuoriin liittyi useita uusia jäseniä. Vasemmistonuoret osallistui kevään ja kesän aikana Kepa ry:n järjestämiin Mahdollisuuksien tori -tapahtumiin ympäri Suomea. Lisäksi osallistuttiin Maailma kylässä -festivaalille, joka järjestettiin Helsingissä 24.–25.5. Elokuussa 2014 järjestettiin maanlaajuinen 100 jäsentä päivässä -tempaus. Piirijärjestöt pitivät toimistoillaan avoimia ovia ja päivän seurauksena Vasemmistonuoriin liittyi noin viisitoista uutta jäsentä. Toimintavuoden aikana piiri- ja perusjärjestöt ja paikallistoimijat esittelevät Vasemmistonuorten toimintaa, poliittisia tavoitteita ja meneillään olevia kampanjoita myös monissa muissa tapahtumissa. Suuri osa uusista jäsenistä liittyi juuri piireissä järjestettyjen tapahtumien yhteydessä. 9.2 Jäsenhankinnan kehittäminen Toimintavuonna aktiivitoimijoita koulutettiin jäsenhankinnassa ja jäsenten aktivoinnissa valtakunnallisen koulutustoiminnan puitteissa mm. Sinun täytyy astua johtoon -kursseilla, kesäleirillä ja ennen Studia-messuja. Tavoitteena oli kasvava jäsenmäärä ja matala kynnys tulla toimintaan mukaan henkilökohtaisesta taustasta riippumatta. Vasemmistonuoret toiminta oli pääosin maksutonta ja hyvin monipuolista sisältäen sekä poliittista että harrastustoimintaa. 9.3 Jäsenhuolto Uusille jäsenille lähetetään kattava tietopaketti toiminnasta yhdessä jäsenkortin kanssa. Myös lisätietoja haluaville on oma tietopakettinsa. Keväällä toteutettiin kattava jäsenkysely, josta on kerrottu kohdassa 3.1. Vasemmistonuorten keskustoimisto sijaitsee Helsingissä osoitteessa Hämeentie 29, 6. krs, 00500 Helsinki. Toimisto on avoinna maanantaista torstaihin, kymmenestä kolmeen. Jäsenpalvelusta vastaa toimistosihteeri, mutta jäsenten auttaminen on osa kaikkien keskustoimistolla työskentelevien työtä. Jäsenten kysymyksiin vastataan ja jäsenpalvelua hoidetaan yhä enenevässä määrin verkkosivujen ja sosiaalisen median kautta. 9.4 Toiminta-avustus piirijärjestöille Vasemmistonuoret jakoi vuodeksi 2014 tulosperusteisesti toiminta-avustusta piirijärjestöilleen. Toteutunutta ja suunniteltua toimintaa arvioitaessa tulosperusteita olivat toiminnan laatu, laajuus ja taloudellisuus sekä jäsenmäärän kehitys. Piirijärjestön tuloksellisuutta arvioitiin sen toiminta-ajatuksen ja -kertomuksen toteutumisessa. Tulosperusteisen toiminta-avustuksen jakotavan tavoitteena oli kannustaa piirijärjestöjä vireään toimintaan ja entistä Vasemmistonuorten paikallisen toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen. Hakemuksessa piirijärjestöt toimintakertomuksensa ja talousarvionsa tehokkaampaan arviointiin ja esittelivät oman seuraavan sekä selvityksen kuluvan vuoden vuoden toiminnasta. Hakemuksessa piirijärjestön oli selvitettävä muun muassa varainhankintaa ja kiinteitä kustannuksia. Lisäksi hakemuksen liitteeksi luotiin yhteisesti lista piirijärjestöille kuuluvista toiminnoista ja tehtävistä, jotka jokaisen piirijärjestön tulisi huomioida toiminnan suunnittelussaan. 9.5 Projektiraha jäsenten toimintaryhmille Vasemmistonuoret jakaa projektirahaa vähintään kolmen jäsenen muodostamille toimintaryhmille sekä piiri- ja perusjärjestöille järjestön poliittisen ohjelman ja toimintasuunnitelman mukaiseen toimintaan, jäsenhankintaan, paikallistoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen, nuorten ehdokkaiden vaalityöhön ja nuorten kunnanvaltuutettujen ja lautakuntien jäsenten toimintaan. Rahan jakoa sääntelee hallituksen hyväksymä projektirahaohjesääntö. Pääsääntöisesti projektin järjestäjältä edellytetään omarahoitusosuutta ja projektiraha maksetaan tilitystä vastaan. Tilitysten yhteydessä projekti myös arvioidaan. Työvaliokunta myönsi projektirahaa yhteensä 19 127,32 euroa 50 erilliseen projektiin. Osin projektirahalla järjestettiin esimerkiksi Oma koti liian kallis -tapahtumia, eurovaalikampanjointia, katutempauksia, leirejä, bänditapahtumia, kesävaellus, uusien jäsenten iltoja sekä käynnistettiin toimintaa uusilla Projektirahaa hakivat piiri- ja perusjärjestöt sekä toimintaryhmät. paikkakunnilla. Tämä toimintakertomus on hyväksytty Vasemmistonuorten hallituksen kokouksessa 14.–15.2.2015 Jyväskylässä. Li Andersson puheenjohtaja Pirkko Holappa talouspäällikkö
© Copyright 2024