toimintakertomus 2014

VASEMMISTONUORET RY – VÄNSTERUNGA RF – GURUT BEALE NUORAT RS
Ärhäkkää punavihreää poliittista kansalaistoimintaa
TOIMINTAKERTOMUS 1.1.-31.12.2014
VASEMMISTONUORET VAIKUTTAA KADUILLA JA KABINETEISSA
Vasemmistonuoret ry (entiseltä nimeltään Suomen Demokraattinen Nuorisoliitto SDNL
ry) on vuonna 1944 perustettu punavihreä, feministinen, poliittinen nuoriso- ja
kansalaisjärjestö.
Vasemmistonuoret
Vasemmistoliiton nuorisotyötä.
Vasemmistonuoret
vaikuttaa
on
itsenäinen
maailmanlaajuisen
järjestö,
tasa-arvon,
joka
tekee
demokratian,
oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden puolesta. Järjestö vaikuttaa yhtä aikaa
kaduilla ja kabineteissa. Toimintatavat vaihtelevat mielenosoituksista ja tempauksista
pitkäjänteiseen
vaikuttamiseen
erilaisissa
kansalaisjärjestöissä,
ammattiyhdistysliikkeessä, kunnallispolitiikassa ja valtakunnan politiikassa.
Vasemmistonuorten keskusjärjestön jäseniä ovat kahdeksan piirijärjestöä: EteläSuomen
Vasemmistonuoret,
Hämeen
Vasemmistonuoret,
Itä-Suomen
Vasemmistonuoret, Keski-Suomen Vasemmistonuoret, Lapin Vasemmistonuoret,
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret, Satakunnan Vasemmistonuoret ja VarsinaisSuomen Vasemmistonuoret. Piirijärjestöt ovat itsenäisiä järjestöjä, jotka vastaavat
Vasemmistonuorten poliittisesta ja järjestöllisestä toiminnasta omalla alueellaan.
Lisäksi niiden jäseninä on yli 20 aktiivista osastoa eli perusjärjestöä.
Tämä
Vasemmistonuorten
hallituksen
kokouksessaan
14.–15.2.2015
hyväksymä
toimintakertomus kertoo järjestön vuoden 2014 poliittisista ja toiminnallisista
tavoitteista ja kuinka niitä on toimintakauden aikana saavutettu.
1 TÄRKEIMMÄT TULOSTAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET VUONNA 2014
Vuoden tärkeimmät tulostavoitteet ja painopistealueet olivat
● vuonna 2013 aloitettu asuntopoliittinen Oma koti liian kallis -kampanja
● kevään eurovaalit ja niihin liittynyt kampanjointi
● 70-vuotisjuhlavuosi ja järjestöilmeen uudistaminen
Vuoden
muita
painopisteitä
oli
Työelämän
itsepuolustuskurssi
-niminen
työelämäoikeuksiin keskittynyt koulutusprojekti ja syksyllä käynnistynyt Hoidon
tarpeessa -niminen mielenterveyskampanja. Lisäksi järjestön kehittäminen jatkui
poliittisen ohjelmatyön ja strategia- ja tasa-arvotyön avulla. Valtakunnallisten
tapahtumien tiimoilta tärkeimmät olivat Tammitapaaminen, Sinun täytyy tietää kaikki
EU-politiikasta
-kurssi,
kansainvälinen
Palestiina-aiheinen
kesäleiri
sekä
valmistautuminen uudenvuodenaaton 70-vuotisjuhliin.
2 POLIITTINEN VAIKUTTAMINEN
Painopistealueiden lisäksi Vasemmistonuoret jatkoi toimintaansa sukupuolisen tasaarvon ja seksuaalisen moninaisuuden puolesta sekä rasismia vastaan. Kampanjoita
suunniteltiin ja seurattiin keskustoimiston sähköisen projektihallintatyökalun avulla.
Kampanjoita ja juhlavuotta varten palkattiin Sanssi-kortillinen työntekijä ajalle
12.2.2014-11.1.2015.
2.1 Oma koti liian kallis – asuntopoliittinen kampanja
Vasemmistonuoret jatkoi vuoden 2013 lopussa alkanutta asuntopoliittista kampanjaa
edullisen asumisen ja paremman asuntopolitiikan puolesta. Oma koti liian kallis
-kampanjalla Vasemmistonuoret vaati edullisia vuokra-asuntoja kaikille, loppua
asunnottomuudelle ja asuntotakuun käyttöönottoa. Vaatimuksena oli myös oikeus ottaa
tyhjiä tiloja käyttöön. Kampanjan kautta käsiteltiin myös kaavoituksen ja
asuntopolitiikan merkitystä ihmisten yhteiskunnalliseen asemaan ja elämään sekä
suomalaisen asuntopolitiikan historiaa ja kipukohtia.
Verkossa käynnistynyt kampanja jalkautui valtakunnalliselle kiertueelle helmikuussa
2014. Valtakunnallinen kiertue kesti tammikuun lopusta maaliskuun alkuun ja sen
aikana järjestettiin lukuisia asuntopoliittisia tilaisuuksia eri puolilla maata. Kiertue oli
merkittävä panostus kampanjan jalkauttamiseen eri puolille maata sekä järjestön
piirien
ja
aktiivien
osallistumiseen
Kiertue jalkautui eri paikkakunnille seuraavanlaisesti:
kampanjatyöhön.
31.1. Hamina
20.2. Rauma
31.1.–1.2. Kotka
2.2. Savonlinna
21.2. Pori
22.2. Seinäjoki
3.–4.2. Joensuu
5.2. Äänekoski
22.2. Vaasa
23.2. Raahe
6.2. Laukaa
6.–7.2. Jyväskylä
24.2. Oulu
25.2. Kemi
8.2. Jämsä
8.–9.2. Tampere
26.2. Rovaniemi
27.2. Sotkamo
17.–18.2. Turku
19.2. Mynämäki
27.2. Kajaani
3.–4.3. Helsinki
5.3. Kerava
Jokaisella paikkakunnalla järjestettiin yleisötilaisuus, ja suurimmalla osalla useampia.
Asuntopolitiikkaa käsiteltiin paikallisesta näkökulmasta keskustelutilaisuuksissa ja
paneeleissa, jotka saivat runsaasti huomiota myös paikallisessa mediassa. Jokaiselta
paikkakunnalta tehtiin myös videotervehdys, jossa järjestön aktiivit lyhyesti kertoivat
kunkin paikkakunnan asuntopoliittisista kipukohdista. Joiltakin paikkakunnilta
tehtiin myös selostus tilaisuuksissa ilmenneistä asuntopoliittisista ongelmista tekstin
muodossa. Kaikki videotervehdykset sekä tekstit julkaistiin kampanjan verkkosivuilla
www.liiankallis.fi. Tietoa kiertueen etenemisestä sekä asuntopolitiikan tilasta eri
paikkakunnilla levitettiin myös kampanjan FB-sivuston kautta, jolla oli 1963 seuraajaa
(30.9.2014). Kampanjan ja kiertueen näkyvyyttä seurattiin myös mediaseurannan
kautta.
Kiertueen lisäksi järjestettiin netissä Suomen pahin riistokämppä -kilpailu, johon
ihmiset saivat lähettää tietoja asunnoista, joissa hinta-laatu-suhde on kaikkea muuta
kuin kohdillaan. Kilpailun osallistujamäärä jäi toivottua vähäisemmäksi.
Kesäkuun puolessavälissä järjestettiin asuntopoliittinen toimintapäivä Harjun
nuorisotalolla Helsingissä. Ohjemassa oli asuntopoliittinen paneelikeskustelu sekä
työpaja, jossa sai rakentaa ja maalata
pahvilaatikosta. Tilaisuudessa oli myös
spraymaalilla oman “slummitalonsa”
asuntopoliittinen rap-esitys ja dj.
Paneelikeskusteluun osallistui puhujina Reijo Pipinen ja Hanna Piirainen (VVA ry), Pyry
Rechardt (Oranssi ry), Eric Hällström (AHA-verkosto) sekä Li Andersson ja Antti
Hartikainen (Vasemmistonuoret ry).
Joensuussa ja Turussa järjestettiin kesällä myös “luokkaretkiä”. Järjestön aktiivit
järjestivät yhteisen kuljetuksen kunkin kaupungin eri osiin, jonka aikana tarkasteltiin,
miten tehty asuntopolitiikka vaikuttaa eri alueiden kehittymiseen ja eriytymiseen.
Mukana retkellä
asuntopolitiikasta.
oli
myös
paikallisia
toimijoita
alustamassa
harjoitetusta
Vasemmistonuoret osallistui myös heinäkuussa pidettyyn Suomiareenaan, jonka teema
vuonna 2014 oli asuminen ja rakentaminen. Järjestön puheenjohtaja Li Andersson
edusti järjestöä useassa asuntopolitiikkaa käsittelevässä paneelikeskustelussa.
Vasemmistonuoret järjesti myös oman asuntopoliittisen keskustelutilaisuuden Porissa
Suomiareenan yhteydessä.
2.2 Eurovaalit
Europarlamenttivaalit järjestettiin Suomessa 25.5. Vasemmistonuoret teki vaalityötä
Vasemmistoliiton listoilla ehdolla olevien Vasemmistonuorten jäsenten puolesta.
Tavoitteena oli saada ainakin yksi Vasemmistonuorten ehdokas parlamenttiin ja tehdä
ehdokkaista valtakunnallisesti tunnettuja poliitikkoja. Vasemmistoliitolla oli neljä alle
30-vuotiasta ehdokasta.
Nuoret ehdokkaat keräsivät yhteensä 36 % Vasemmistoliiton kokonaisäänimäärästä.
Yksi nuorista ehdokkaista, Li Andersson, ylsi 47599 äänellä puolueen varaedustajaksi
Euroopan parlamenttiin. Nuorten menestyminen vaaleissa osoitti nuorisojärjestön
tekemän työn tärkeyden myös puolueen menestykselle.
Kampanjassa nostettiin esille järjestön liittokokouksessa hyväksytyn Kohti sosialistista
Eurooppaa! -ohjelman tavoitteita. Järjestö kampanjoi erityisesti eurooppalaisen
talouspolitiikan
suunnan
muuttamiseksi,
rahaliiton
uudistamiseksi
työntekijöiden työehtojen ja kunnianhimoisemman ilmastopolitiikan puolesta.
sekä
Vaaleja varten laadittiin oma eurovaaliohjelma, jossa myös nostettiin esille nuoret
ehdokkaat. Voima-lehdessä julkaistiin järjestön omien ehdokkaiden maksettuja
“meppikolumneja”. Muutoin panostettiin verkossa tapahtuvaan kampanjointiin ja
viestintään. Paikallistason kampanjoinnista vastasivat piirijärjestöt. Järjestö tuki myös
kaikkia ehdokkaita rahallisesti.
Erittäin onnistunut ja innostava vaalityö houkutteli mukaan myös uusia nuoria, jotka
osallistuivat ensimmäistä kertaa vaalityöhön. Eurovaalien aikana luotu hyvä
yhteishenki ja mielekäs kampanjatoiminta antavat hyvät lähtökohdat myös vuoden 2015
eduskuntavaaleihin.
2.3 70-vuotisjuhlavuosi
Vasemmistonuoret täytti 70 vuotta 31.12.2014 jolloin syntymäpäivää juhlistettiin
Helsingin
Kulttuuritalolla.
Vuoden
aikana
synttäreitä
juhlistettiin
myös
piirijärjestötason tapahtumissa. Syksyllä järjestettiin piiristä toiseen kiertävä näyttely
järjestön historiaan liittyen, joka huipentui Helsingin päätösjuhlien yhteydessä
järjestettävään laajennettuun näyttelyyn.
Näyttely kiersi seuraavilla paikkakunnilla:
1.–15.9. Tampere (Hämeen piirijärjestö)
16.–30.9. Pori (Satakunnan piirijärjestö)
1.–15.10. Jyväskylä (Keski-Suomen piirijärjestö)
16.–31.10. Turku (Varsinais-Suomen piirijärjestö)
1.–14.11. Oulu (Pohjois-Pohjanmaan piirijärjestö)
15.11. Kajaani (Pohjois-Pohjanmaan piirijärjestö)
16.–30.11. Rovaniemi (Lapin piirijärjestö)
1.–15.12. Joensuu (Itä-Suomen piirijärjestö)
15.–30.12. Helsinki (Etelä-Suomen piirijärjestö)
31.12. Helsinki, Kulttuuritalo (suurempi näyttely)
Juhlavuotta varten perustettiin erillinen juhlasivusto, jolla tiedotettiin tapahtumista,
tehtiin varainhankintaa ja tuotiin esille järjestön historiaa. Juhlavuoden kunniaksi ja
osaksi varainhankintaa tuotettiin juhlatuotteita: “Kiitos 1944-2014”-t-paita, järjestön
retrojulisteet sekä juhlapinssi.
Helsingin Kulttuuritalolla 31.12.2014 klo 15-04 järjestetyt juhlat keräsivät kävijälaskurin
mukaan huimat yli 1200 kävijää. Erittäin lämminhenkisissä juhlissa uudet ja vanhat
toverit tapasivat toisiaan ja juhlistivat järjestön historian lisäksi vuoden vaihtumista.
Ohjelmassa oli yhteistyöjärjestöjen tervehdyksiä, entisten puheenjohtajien keskustelu,
seminaari järjestön kansainvälisestä toiminnasta, liikkuvaa kuvaa järjestön historiasta,
karaokea, yhteislaulua ja Joonas Korhosen stand up -komiikkaa. Musiikkiesiintyjinä
olivat Turun Vapun Kisällit, Punakipinä, Hyrski Tapio,Taustasäteily plays Kosminen
Säteily, Äärikuoro, Soleado & Helsingin juhlaveikot sekä The Valkyrians.
Juhlien ohjelmaa suunniteltiin aluksi juhlatoimikunnassa, joka koostui entisistä
aktiiveista ja perustajajäsenistä. Juhlatoimikunnan osuuden jälkeen perustettiin
työryhmä, jonka voimin lyötiin lukkoon lopullinen juhlaohjelma. Juhlien järjestelyjä
koordinoi kampanjakoordinaattori Aino Tuomi-Nikula ja niihin osallistuivat
keskustoimiston työntekijät ja talkoolaisina yli neljäkymmentä järjestön aktiivia eri
puolelta Suomea.
Järjestöilmeen uudistaminen aloitettiin ja se jatkuu vuodelle 2015 asti.
2.4 Työelämäkoulutusprojekti
Toimintavuonna jatkettiin toimintaa työelämän pelisääntöjen muuttamiseksi
reilummiksi järjestämällä jäsenistölle suunnattu työelämän oikeuksiin keskittynyt
koulutuskampanja yhteistyössä Kansan sivistystyön liiton ja ammattiliittojen kanssa.
Kampanjan sisällön suunnitteli Vasemmistonuorten työelämäjaosto puheenjohtajiston
ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Projektin tavoitteena oli lisätä järjestön jäsenten ja aktiivien tietoa työelämän
pelisäännöistä sekä antaa ihmisille välineitä poliittiseen toimintaan. Tavoitteena oli
myös, että projektiin osallistuneet aktiivit saavat valmiuksia kouluttaa osaltaan muita
ja levittää tietoa piiri- ja perusjärjestötasolle sekä järjestön ulkopuolelle.
Koulutuskampanja toteutettiin järjestämällä neljä viikonlopun mittaista kurssia
nimeltä Työelämän itsepuolustuskurssi. Jokaiselle koulutuskerralle pyydetiin useampi
alustaja kertomaan viikonlopun teemaan liittyvistä aiheista. Koulutukset olivat avoimia
kaikille järjestön aktiiveille. Ensimmäisen koulutusviikonlopun teemana oli
työehtosopimusjärjestelmä ja riitatilanteet, toisen amattiyhdistysliikkeen rakenne ja
historia,
kolmannen
koulutusviikonloppuna
kansainvälinen
ammattiyhdistysliike
ja
viimeisenä
keskityttiin
esiintymiseen
ja
omien
koulutuksien
suunnitteluun.
Koulutuskurssien materiaaleja koottiin loppuvuodesta 2014 yhteen tulevaisuudessa
julkaistavaan oppikirjaan.
2.5 Hoidon tarpeessa - mielenterveyspoliittinen kampanja
Vuoden
aikana
valmisteltiin
ja
mielenterveyspoliittinen
puolessavälissä.
kampanja,
Kampanjan
varten
valmistelua
suunniteltiin
joka
perustettiin
virallisesti
erillinen
Vasemmistonuorten
aloitettiin
syyskuun
mielenterveyspoliittinen
työryhmä, johon järjestön jäsenet saivat hakea. Itse työskentelyprosessia toteutettiin
Vasemmistonuorten ja Kansan sivistystyön liiton yhdessä organisoiman tutkivan
journalismin kurssin kautta. Osallistujat saivat ohjausta tiedon keruussa ja tekstien
tuottamisessa, sekä tukea mediasisältöjen tuottamisessa. Työryhmä teki myös
opintoretken Heurekaan, jossa oli mielenterveysaiheinen näyttely. Kurssin tavoitteena
oli tuottaa sisällöt Vasemmistonuorten Hoidon tarpeessa -mielenterveyspoliittiselle
kampanjalle sekä määritellä kampanjan kärkivaatimukset. Kampanjan verkkosivut
löytyvät osoitteesta: http://www.hoidontarpeessa.fi/
Hoidon tarpeessa -kampanjan tavoitteena on mielenterveyspalveluiden merkittävää
parantamista sekä mielenterveysongelmiin liittyvien väärien uskomusten ja sosiaalisen
leimaantumisen vähentämistä.
Vasemmistonuorten näkemyksen mukaan mielenterveyspolitiikkaa tulee tarkastella
laajasti, hoidon tarpeessa on niin yksilö, palvelut kuin yhteiskuntakin.
Kilpailuyhteiskunta on rakennettu niin, että vain vahvimmat pärjäävät ja työelämä
aiheuttaa yhä useamman loppuun palamista. Mielenterveyspalveluiden heikko taso
taas ovat johtaneet siihen, että ihmiset eivät saa apua ajoissa, ja matalan kynnyksen
palveluita ei ole tarpeeksi tarjolla. Järjestö vaatii, että kaikkien, jotka ovat hoidon
tarpeessa, on apua myös saatava. Kampanjan poliittisina vaatimuksina on muun
muassa erillisen mielenterveyshoitotakuun luominen jotta apua tarvitseva pääsisi
hoitoon jonottamatta, psykiatrisen avohoidon resurssien merkittävä parantaminen,
hoidon tarjoaminen yhden luukun periaatteen mukaisesti sekä lisää mahdollisuuksia
osa-aikatyöskentelyyn.
Kampanjan verkkosivulla on sen alkamisesta lähtien kerätty ihmisten kokemuksia ja
tarinoita suomalaisesta mielenterveyspolitiikasta, joita on julkaistu kampanjan
verkkosivuilla sekä kampanjan Facebook-sivuston kautta. Ihmiset ovat myös voineet
esittää sivuilla kysymyksiä, joihin vastaavat mielenterveysalan ammattilaiset. Verkossa
tapahtuvan tiedonlevittämisen lisäksi kampanjalle on suunniteltu useampaa eri
tapahtumaa.
Syksyllä 2014 kampanjan aktiivit toteuttivat tempauksen Stockmannin tavaratalon
Hullujen päivien yhteydessä, sekä vierailivat Heurekan mielenterveysnäyttelyllä ja
Helsingissä järjestettävillä Mielenterveysmessuilla.
Kampanjan avausklubi Kreisibailut järjestettiin 29.10. Ravintola Mascotissa Helsingissä.
Illan alussa järjestettiin paneelikeskustelu mielenterveydestä, johon osallistuivat
Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, psykologi ja
kaupunginvaltuutettu Anna Vuorjoki, Mad Pride Turku -tapahtuman koordinaattori
Sanna Reko sekä Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson. Keskustelun aiheena
oli mielenterveyspolitiikan suurimmat ongelmat tällä hetkellä. Paneelissa puitiin myös
sitä, miten mielenterveyteen liittyvää häpeäleimaa eli stigmaa voidaan vähentää, ja
mikä on hyvä tapa kampanjoida mielenterveydestä. Paneelin jälkeen esiintyi Laineen
Kasperi & Palava Kaupunki sekä Spittin' Fiyah Soundin dj Arw, joka oli valikoinut illan
teemaan sopivaa musiikkia. Paneelikeskustelu videoitiin ja tallenne löytyy verkosta.
Osallistujia oli noin 200 ja klubi arvioitiin erittäin onnistuneeksi sekä järjestäjien että
osallistujien toimesta.
Kampanjan aktiivivaihe jatkuu vuoden 2015 syksyyn saakka.
2.6 Israelissa valmistettujen tuotteiden boikottikampanja
Vasemmistonuorten
Palestiina-työryhmä
boikottikampanjan, jonka tavoitteena oli
organisoi
lisätä tietoa
toimintavuonna
2014
Israelin ihmisoikeuksia
loukkaavista toimista miehitetyillä palestiinalaisalueilla sekä osallistaa aiheesta
kiinnostuneita järjestön jäseniä valtakunnalliseen toimintaan. Työryhmä järjesti
avoimia
koulutuksia
BDS-liikkeen
(Boycott,
Divestment
and
Sanctions)
toimintaperiaatteista Joensuussa ja Jyväskylässä. Koulutuksiin osallistui yhteensä noin
50 henkilöä. Kampanjaa jatketaan vuoden 2015 aikana.
2.7 Vasemmistolaisten nuorten ay-verkoston käynnistäminen
Toimintavuonna panostettiin vasemmistolaisten ay-liikkeessä toimivien nuorten
tukemiseen. Yhteistyötä liittojen kanssa jatkettiin Tammitapaamisesta lähtien ja
ammattiliittojen vasemmistoryhmien edustajia tavattiin säännöllisesti koko vuoden
ajan.
Keväällä 2014 yhdessä liittojen kanssa alettiin ideoida Nuorten ay-foorumia, joka
järjestettiin 4.10. Helsingissä. Nuorten ay-foorumi: työelämän itsepuolustustaitoja
muuttuvassa työelämässä -seminaari kokosi yhteen 40 työelämän kysymyksistä ja
ammattiliitoissa toimimisesta kiinnostunutta vasemmistolaisia ja sitoutumatonta
nuorta. Seminaarissa puhuttiin työelämän muutoksesta ja liittojen roolista
muuttuvassa työelämässä sekä kuultiin esimerkkejä onnistuneista keisseistä, joissa
työntekijät
ja
ammattiliittojen
aktiivit
ovat
kamppailuja
voittaneet.
Ryhmätyöskentelyn kautta osallistujat kartoittivat keinoja, joilla voivat itse vaikuttaa
työelämässä.
3 JÄRJESTÖN KEHITTÄMINEN JA STRATEGIATYÖ
3.1 Jäsenkysely ja strategiaseminaari
Alkuvuodesta 2014 toteutettiin jäsenkysely. Kyselyyn vastasi 275 henkilöä, joista 218 oli
nykyisiä jäseniä. Tavoitteena oli saada enemmän vastauksia kuin vuonna 2009, jolloin
viimeksi tehtiin jäsentutkimus. Tavoitteessa onnistuttiin kahdeksan vastaajaa
korkeammalla
vastausmäärällä.
Kyselyn
jäsendemokratiaa, jäsenten hyvinvointia ja
avulla
kartoitettiin
järjestön
tasa-arvotilannetta järjestössä sekä
järjestön poliittista linjaa, viestintää ja toiminnan kehittämistä. Jäsenkysely pohjusti
uuden strategian laatimista ja tuloksia käytettiin pohjana strategiatyössä. Tuloksia
käytettiin apuna myös uuden poliittisen ohjelman laatimisessa sekä järjestön tasa-arvoja jäsenhuoltotyössä.
Huhtikuussa 2014 järjestettiin strategiaseminaari, johon osallistui piirijärjestöjen
johtoa ja muita aktiiveja, yhteensä 30 henkilöä. Seminaarissa käsiteltiin jäsenkyselyn
tuloksia ja pohdittiin ryhmätöinä strategisia painopisteitä. Esille nousivat erityisesti
varainhankinnan ja jäsenhankinnan tehostaminen, kampanjatoiminnan kehittäminen
sekä toiminnan selkeämpi priorisointi.
3.2 Strategiatyö
Vasemmistonuorten strategia ohjaa järjestöllistä kehittämistä vuoteen 2015 saakka, ja
se on suunniteltu ohjaamaan keskusjärjestön toimintaa. Strategian edistymistä on
valvonut hallitus yhdessä pääsihteerin kanssa ja edistymisen mittaamiselle on luotu
oma mittaristo (http://www.vasemmistonuoret.fi/Strategia_taulukko.pdf).
Strategian
keskeiset
järjestöön
poliittiseen toimintaan ja
viestinnän kehittäminen.
liittyvät
kehittämistarpeet
valtakunnallisiin
kampanjoihin
vuodelle
2014
panostaminsen
olivat
sekä
Tavoitteita saavutettiin toimintavuoden 2014 aikana. Alla oleva taulukko kuvaa
liikennevärein asetettujen tavoitteiden toteutumista.
Kehitettävä
kokonaisuus
Kehitettävä osa-alue
Tavoite vuodelle 2014 ja sen
toteutuminen
Järjestörakenne
Piiritapaamisten
järjestäminen
2 kertaa vuodessa.
Luodaan aloiteohjeet
piirijärjestöille ja
tiedotetaan asiasta
Aloitemahdollisuudesta tiedotettu ja
piirejä kannustettu käyttämään
aloitemahdollisuutta
Jäsenhuolto ja
jäsendemokratia
Poliittinen toiminta
Valtakunnalliset
kampanjat
Kansainvälinen
toiminta
Viestintä
Jäsenmäärä kasvu 5 %
Ei toteutunut
Arvio toimintaa
osallistuvien määrästä:
piirit ja keskusjärjestö:
vuoden 2013 lähtötasosta +
50
Toteutunut +50 jo pelkästään Oma
koti liian kallis -kiertueen aikana
Toteutetaan
jäsentutkimus
jäsendemokratiasta.
Toteutettiin keväällä 2014
Jäsenrekrytointi paranee
Järjestettiin koulutusta kesäleirin ja
Sinun täytyy astua johtoon -kurssin
yhteydessä.
Jäsenten aktivointi
lisääntyy
Järjestettiin koulutusta kesäleirin ja
Sinun täytyy astua johtoon -kurssin
yhteydessä
Tehdään
erityisosaamiskartoitus.
Ei ole toteutunut.
Päivitetään asiakirjoja
Asiakirjojen päivittäminen
aloitettu, työ jatkuu.
Kunnallisvaikuttajatapaa
mi-nen
Järjestetään kunnallisvaikuttajatapaamisen sijasta loppuvuodesta
eduskuntavaaliehdokaskoulutus.
Koulutetaan toimintaan
Vasemmistoliitossa
Järjestetään loppuvuodesta
eduskuntavaaliehdokaskoulutus.
Kampanjoiden
kehittäminen
Seurattiin kampanjoiden
toteutumista kampanjatyökalun
avulla sekä kerättiin jäsenpalautetta
kampanjakiertueen onnistumisesta.
Mielenterveyspoliittista kampanjaa
valmisteltiin tutkivan journalismin
kurssin avulla.
Kampanjoiden työvoiman
lisääminen
Palkattiin uusi työntekijä,
kampanjakoordinaattori
Osallistujamäärä
eurooppalaisiin
vasemmistotapahtumiin
kasvaa
Mahdollisuuksista osallistua on
tiedotettu ja osallistujia on tuettu
osallistumiskustannuksissa
Kansainvälisten
kannanottojen määrä
lisääntyy
Kansainvälisten kannanottojen
määrää on lisätty. Kannanottoja on
tehty englannin kielellä.
Vasemmistonuorilla
edustaja ENDYL:n
hallituksessa
Edustajana Kaisu Suopanki
Videoiden määrä ja
katsojaluvut kasvavat
Jokaisen kampanjan yhteydessä on
tehty kampanjavideo ja Oma koti
liian kallis -kiertueella julkaistiin
videopäiväkirjaa. Myös sisäisessä
viestinnässä ja tapahtumien
yhteydessä lisätty videoiden käyttöä.
Eurovaalien yhteydessä tehtiin
videohaastattelusarja.
Henkilöstö ja
luottamushenkilöt
Talous
Kansalaisjärjestöyhtei
styö
Selkokielisyys lisääntyy
Selkokielisyydestä on huolehdittu
uusissa materiaaleissa sekä
verkkoviestinnässä.
Mediaseurannan
lisääminen
ja julkisuuskuvan
parantaminen
Käytetty aktiivisesti
seurantatyökaluja, perustettu
viestintätyöryhmä, joka kehittää
verkkonäkyvyyttä, ja jokaiseen
hallituksen kokoukseen tehty
selvitys medianäkyvyydestä ja
julkisuudesta.
Kannanottojen
kehittäminen
Aiheena
puheenjohtajatapaamisessa:
Kannanotto-ohjeita ei ole käyty läpi
piirien edustajien kanssa
Yhteistapaaminen piirien
työntekijöille ja
puheenjohtajille
1 kertaa vuodessa työntekijät ja
puheenjohtajat, 2 kertaa työntekijät
Esimieskoulutuksen
lisääminen
puheenjohtajille
1 / vuodessa
Määritellään
varapuheenjohtajien
vastuualueet
Vastuualueet hallituksen
kokouksessa vastuualueiden
toimivuus.
Perehdytyspaketin
luominen
Ei ole toteutunut, Opi perusasiatvihko kuitenkin vakiintuneessa
käytössä.
Kannatusjäsenmaksun
asettaminen
Maksun merkitystä arvioitu.
Liberon tukitilaushinnan
korottaminen
Maksun ja eri maksuluokkien
merkitystä arvioitu pinnallisesti.
Varainhankintakoulutuks
en
lisääminen
Toteutettu suunnitellusti osana
Sinun täytyy astua johtoon -kurssia
Kuntien avustusten
nostamisen lisääminen
Muistutettu ja ohjeistettu piirejä
hakemaan avustuksia.
Yhteistyö ay-liittojen
kanssa
lisääntyy
Yksi uusi liitto osallistuu
Tammitapaamiseen, toteutui
tammikuussa 2014. Lisäksi
käynnistettiin vasemmitolaisten
nuorten ay-toimijoiden verkosto,
jonka aloitustapaaminen oli
menestys.
Ammattiliittojen vaaleista
tiedottaminen
Tiedotettu jäsenistöä
mahdollisuudesta
asettua ehdolle
ammattiliittojen vaaleissa sekä
tuettu
ay-
vaalikampanjoinnissa
Strategian
toteuttaminen
Hallitus toteuttaa
strategiaa ja raportoi
liittokokoukselle sen
edistymisestä
Laadittiin toimintasuunnitelma
strategian pohjalta ja seurattiin
strategian etenemistä
Pääsihteeri kirjaa
strategian mukaiset
tehtävät keskustoimiston
työsuunnitelmaan ja
raportoi strategian
etenemisestä hallitukselle.
Päivitettettiin kaksi kertaa vuodessa
toimiston sisäistä työsuunnitelmaa
ja raportoitiin strategian
toteutumisesta
Strategia perehdytyksen
apuna
Käytettettiin uusien aktiivien ja
työntekijöiden perehdytyksessä
Tämän lisäksi strategiatyöryhmä laati yhdessä pääsihteerin kanssa uutta strategiaa
vuosille 2015-2019.
4 KOULUTUS- JA OPINTOTOIMINTA
Koulutus- ja opintotoiminnasta vastasivat koulutusjaosto ja hallitus yhdessä järjestö- ja
koulutussihteerin kanssa. Kaikkien kurssien sisältöjä kehitettiin palautteen ja muun
järjestössä käytävän keskustelun perusteella. Jäsenille tarkoitettujen kurssien lisäksi
järjestettiin erityisesti järjestön hallitukselle ja työntekijöille suunnattua koulutusta.
Tavoitteena oli hyödyntää piiri- ja perusjärjestöjen tuottamaa monipuolista koulutusta
keskusjärjestön järjestämän koulutustoiminnan rinnalla siten, että ne muodostavat
yhdessä mielekkään ja toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Vasemmistonuorten
koulutus- ja opintotoimintaa ovat erilaiset opintopiirit, kurssit ja leirit. Lisäksi tuetaan
jäsenten osallistumista muiden järjestämiin seminaareihin ja tiedotetaan niistä
jäseniä.
Vasemmistonuoret tarjosi myös pidempään toimintaan osallistuneille aktiiveille
mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan osallistumalla koulutuksiin kouluttajina
ja pienryhmäohjaajina. Toiminta oli osallistujille maksutonta, jotta kaikki voivat
osallistua poliittiseen koulutukseen varallisuudesta riippumatta. Valtakunnallinen
koulutustoiminta järjestettiin yhteistyössä KSL-Opintokeskuksen kanssa.
4.1 Opi perusasiat -kurssi
Vuonna 2014 järjestetään kaksi Opi perusasiat -kurssia, yksi jo toteutunut keväällä ja
yksi loppusyksyllä. Kevään Opi perusasiat-kurssi järjestettiin Oulussa 28.-30.3.2014 ja se
keräsi 20 uutta vasemmistonuorta. Syksyn kurssilla oli 25 osallistujaa ja se järjestettiin
Äänekoskella 24.-26.10.2014. Uusille jäsenille tarkoitettu koulutus tarjosi uusia
näkökulmia ja hyvää kertausta myös pidempään toimineille jäsenille.
Kursseilla käsiteltiin vasemmistolaisen työväenliikkeen historiaa ja kulttuuria sekä
pohdittiin, mitä vasemmistolaisuus on. Lisäksi tutustuttiin Vasemmistonuorten
politiikkaan ja järjestötoimintaan, suoraan toimintaan sekä Vasemmistonuorten
tarjoamiin toimintamahdollisuuksiin. Kurssin menetelmät olivat keskustelevia ja
osallistavia. Tavoitteena oli sitouttaa uusi jäsen mukaan toimintaan ja antaa valmiudet
poliittiseen osallistumiseen. Lisäksi kurssi tarjosi uusille jäsenille tilaisuuden tutustua
vasemmistonuoriin eri puolilta maata. Lähes kaikki Opi perusasiat -kursseille
osallistuneet ovat osallistuneet muihin järjestön tapahtumiin kurssin jälkeen.
Vasemmistonuorilla on uusille jäsenille tarkoitettu Opi perusasiat -niminen
tietopaketti, joka esittelee Vasemmistonuoria järjestönä, yhdistystoiminnan perusteita
ja tarjoaa ohjeita tapahtumien järjestämiseen.
4.2 Sinun täytyy tietää kaikki -kurssi
Vuoden aikana järjestettiin Sinun täytyy tietää kaikki EU-politiikasta -kurssi, jossa
syvennettiin tietoja Euroopan Unionista ja kevään eurovaaleista. Kaksipäiväiselle
viikonloppukurssille osallistui 20 vasemmistonuorta ympäri Suomen. Kurssi pidettiin
Juupajoella 1.-2.3.2014.
4.3 Sinun täytyy astua johtoon -kurssi
Toimintavuonna järjestettiin yksi Sinun täytyy astua johtoon -kurssi, joka oli suunnattu
keväällä valituille uusille uudet piiri- ja perusjärjestöjen luottamushenkilöille sekä
kaikille järjestötoiminnasta kiinnostuneille jäsenille. Kurssi oli Porissa 5.-7.9.2014 ja
sille osallistui 15 vasemmistonuorta. Kolmipäiväisellä viikonloppukurssilla järjestön
työntekijät ja luottamustehtävissä toimivat tai niistä kiinnostuneet perehtyvät
yhdistyslakiin, yhdistyksen taloudenpitoon, Vasemmistonuorten järjestörakenteeseen
ja piirijärjestöjen lakisääteisiin tehtäviin sekä kokoustekniikkaan, tiedottamiseen,
toiminnan ja hallinnon kehittämiseen ja varainhankintaan. Lisäksi koulutuksessa
käsiteltiin järjestön työnantajana toimimiseen ja tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä.
Kurssi oli hyvin onnistunut ja kasvatti osallistujien valmiuksia ja motivaatiota toimia
järjestössä.
4.4. Eduskuntavaalikoulutus
Vasemmistonuorten
eduskuntavaaliehdokkaille
ja
heidän
tukiryhmäläisilleen
järjestettiin koulutus Helsingissä 7.11.2014. Koulutukseen osallistui 20 henkilöä. Päivän
aikana perehdyttiin verotukseen, Vasemmistonuorten ehdokkaille tarjoamaan tukeen
sekä kuluneen vaalikauden poliittisiin tapahtumiin. Vaaliteemoja, villejä
kampanjaideoita sekä vaalityössä jaksamistä käsiteltiin
harjoiteltiin esiintymistä toiminnallisessa työpajassa.
työryhmissä.
Lopuksi
4.5 Tammitapaaminen
Ammattiliittojen
kanssa
vuosittain
järjestettävä
Tammitapaaminen
järjestettiin
Fiskarsissa Kisakeskuksella 25.–26.1. Tammitapaamiseen osallistui 65 vasemmistonuorta
ja vasemmistolaista ay-nuorta. Tapahtuman yleisenä tavoitteena oli lisätä
Vasemmistonuorten
tietoisuutta
ay-toiminnasta,
työelämän
oikeuksista
ja
edunvalvonnasta sekä aktivoida liittojen nuoria vasemmistolaisia jäseniä mukaan
poliittiseen toimintaan.
Vuonna 2014 Tammitapaamisen teemana oli 2010-luvun työ ja työtaistelut. Lisäksi
keskusteltiin osallistujien yhteistyön kehittämisestä ja järjestettiin eurovaalipaneeli.
Ryhmätöiden avulla käsiteltiin muun muassa työelämän ABC:ta ja pohdittiin, mikä tai
kuka on nykypäivän duunari ja miten ekologinen rakennemuutos saadaan aikaiseksi.
Tammitapaamisessa käynnistettiin myös työelämäkoulutusprojekti (ks. luku 2.4).
4.6 Muu järjestötoiminnan koulutus
Keskusjärjestön työntekijät ja luottamushenkilöt osallistuivat useisiin piiri- ja
perusjärjestöjen tapahtumiin kouluttajina ja alustajina. Paikallisten aktiivien
koulutuksissa nostetaan erityisesti esiin järjestön tarjoamat monipuoliset toiminta- ja
vaikuttamiskeinot
itseorganisoiduista
ruohonjuuritason
tempauksista
työelämätoimintaan ja kunnallispolitiikkaan.
5 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA
Kansainvälisestä toiminnasta vastasivat kansainvälisten asioiden jaosto yhdessä
puheenjohtajan ja pääsihteerin kanssa. Vuonna 2014 Vasemmistonuoret tiedotti
jäsenilleen laajasti kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksista ja delegaatiomatkoille
osallistui useita aktiiveja. Kansainvälisiä kannanottoja tehtiin Skotlannin ja Katalonian
itsemääräämisoikeuden puolesta.
5.1 Pohjoismainen yhteistyö
Vasemmistonuorten pohjoismainen yhteistyöjärjestö on Sosialistisk Ungdom i Norden
(SUN), jonka kokouksiin järjestön edustaja osallistuu. Lisäksi vaikutetaan edustajan
kautta Pohjoismaiden neuvoston alaisessa Nuorten Pohjoismaiden neuvostossa
(Ungdomens Nordiska Råd, UNR). Kotimaassa Vasemmistonuoret tekee pohjoismaista
yhteistyötä Pohjola-Nordenin Nuorisoliittossa (PNN).
5.2 Eurooppalainen ja maailmanlaajuinen yhteistyö
Vasemmistonuorten eurooppalainen yhteistyöjärjestö on European Network of
Democratic Young Left (ENDYL), jonka hallituksessa on järjestön edustaja. Vuoden
aikana jäsenistöä osallistui ENDYL:n kokouksiin, seminaareihin ja työryhmiin.
Kotimaassa Vasemmistonuoret oli mukana Reilun Kauppa ry:n, Eettisen kaupan
puolesta ry:n, Kansainvälinen solidaarisuustyö ry:n, Kehitysyhteistyön palvelukeskus –
KEPA ry:n, Suomen Pakolaisapu ry:n, Suomen YK-Liitto ry:n ja Puolueiden
kansainvälinen demokratiayhteistyö Demo ry:n toiminnassa. Vasemmistonuoet
vaikuttaa järjestöihin muun muassa hallituksissa istuvien edustajiensa kautta.
Lisäksi keskustoimistolle tilattiin oma säkki solidaarisuuskahvia zapatistiosuuskunnilta
Etelä-Meksikosta.
5.3 Kansainvälinen valtuuskuntatoiminta
Vasemmistonuoret vastaanotti toimintavuoden aikana ulkomaisten yhteistyöjärjestöjen
valtuuskuntia, joille esiteltiin suomalaista yhteiskuntaa, vasemmistoa sekä
Vasemmistonuorten toimintaa. Lisäksi lähetettiin omia valtuuskuntia ulkomaille ja
tuettiin
jäsenten
osallistumista
ulkomaisille
matkoille,
jotka
edistävät
Vasemmistonuorten kannalta tärkeitä tavoitteita. Yleinen tapa on, että jokainen
järjestön järjestämälle tai tukemalle lähtevä osallistuja kirjoittaa kokemuksistaan
matkaraportin, jota käytetään viestinnässä sekä järjestön kansainvälisen toiminnan
kehittämisessä. Lisäksi matkaraporttien avulla voidaan jakaa matkakokemus ja
matkalla syntyneet ajatukset useamman ihmisen kesken järjestön sisällä.
Tammikuussa Hanna-Marilla Zidan ja Tatu Ahponen osallistuivat EU-akatemiaan, joka
järjestettiin Brysselissä, Belgiassa. Matkan järjesti Euroopan komission Suomenedustuston ja Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto. Matkan tarkoituksena
oli perehtyä EU-politiikkaan eurovaalien alla yhdessä muiden poliittisten
nuorisojärjestön edustajien kanssa. Matka sisälsi paljon lobbausta. Matkan kohokohta
oli osallistujien mukaan Vasemmistoliiton parlamenttiryhmän GUE/NGL:n meppien
kanssa lounastaminen.
Toukokuussa
2014
viisihenkinen
delegaatio
osallistui
Vasemmistonuorten
työelämäjaoston järjestämälle matkalle LaborStart-nimiseen ammattiyhdistysliikkeen
tulevaisuutta käsittelevään tapahtumaan Berliinissä. Matkalle lähtivät Aleksi Norman,
Henrik Jaakkola, Reetta Keränen, Jani Rantala ja Markus Heikkinen.
Vasemmistonuoret tuki kolmen jäsenen (Tatu Ahponen, Hanna Sarkkinen ja Sini
Savolainen) osallistumista Euroopan vasemmistopuolueen kesä-yliopistoon, joka
pidettiin Saksassa heinäkuussa. Jokainen osallistuja on laatinut matkasta raportin,
jossa on selostettu tapahtumassa järjestettyjen keskustelujen ja paneelien antia.
Syyskuussa järjestön edustajat Tatu Ahponen ja Lauri von Pfaler osallistuivat
kansainväliseen seminaari demokratiasta ja itsemääräämisoikeudesta Barcelonassa.
Järjestäjänä toimi JERC (Joventuts d'Esquerra Republicana de Catalunya), ERC-puolueen
(Esquerra Republicana de Catalunya, Katalonian tasavaltalainen vasemmisto)-puolueen
nuorisojärjestö. Kiinnostavan seminaarin lisäksi ohjelmaan kuului muihin
delegaatioihin tutustuminen. Aikaisemmin Vasemmistonuoret ei ole järjestönä (ehkä
Baskimaata lukuunottamatta) tehnyt yhteistyötä separatististen järjestöjen kanssa,
joten matkan ajatuksena oli myös nähdä millaista politiikkaa separatistinuoret ajavat.
Lokakuussa
Hanna-Marilla
Zidan
osallistui
Nuorten
Pohjoismaiden
Neuvoston
tapaamiseen Tukholmassa. Ohjelmaan kuului parlamenttiin tutustumista, ideoiden
vaihtoa ja omien aloitteiden ajamista Neuvostossa.
Marraskuussa kaksi henkilöä osallistui European Conference on Education and Youth
-tapahtumaan
Kööpenhaminassa.
Tapaamisen
keskeisenä
tarkoituksena
pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen ja eri nuorisoteemoihin paneutuminen.
Lisäksi
toimintavuoden
aikana
Vasemmistonuoret
osallistuivat
oli
puolueiden
kansainvälisen demokratiayhteistyö Demoksen järjestämille matkoille Nepaliin ja
Sloveniaan. Nepalin matkalla osallistui Helena Hangaslahti ja Slovenian matkalle Tatu
Ahponen. Vasemmistonuorten osallistujat ovat jakaneet kokemuksiaan matkoista niin
järjestön hallitukselle kuin omissa piirijärjestöissään.
5.4 Palestiina-aiheinen kesäleiri ja tiedotuskampanja
Kesäkuussa (23.7.-27.7.2014)
järjestettiin Kansainvälinen kesäleiri yhdessä
palestiinalaisen sisarjärjetö YDA:n (Youth Development Association) kanssa. Leiri
rahoitettiin yhteistyössä Libero ry:n kanssa, joka sai Ulkoasiainministeriöltä tukea
mediatyöpajan järjestämiseen. Leirille saapui viisi palestiinalaista nuorta ja yhteensä
leiriläisiä oli 58. Leirin tarkoituksena oli vahvistaa vasemmistonuorten Palestiinayhteistyötä ja laajentaa kansainvälistä toimintaa. Palestiinalaiset nuoret osallistuivat
Suomessa leirin lisäksi erilaisiin tapaamisiin, joiden tarkoituksena oli lisätä ja vahvistaa
Suomessa toimivien Palestiina-järjestöjen tietämystä ja verkostoja.
Leiriä ja palestiinalaisten nuorten vierailua voidaan pitää erityisen onnistuneena, sillä
saadun palautteen perusteella suomalaisten nuorten ymmärtämys ja tieto Palestiinan
tilanteesta oli syvällistä. Palestiinalaiset nuoret jakoivat omia henkilökohtaisia
kokemuksiaan miehityksestä ja solmivat ystävyyssuhteita suomalaisten nuorten
kanssa.
Palestiina-työryhmä järjesti lokakuussa 2014 solidaarisuuskonsertin kulttuuriareena
Gloriassa. Konsertissa oli esiintymässä useita artisteja, muun muassa Jaakko Laitinen ja
Väärä Raha.
5.5. Kobane-solidaarisuustoiminta
Syksyllä ja alkutalvesta Vasemmistonuoret osallistui aktiivisesti kurdien puolesta
järjestettävään solidaarisuustoimintaan. Syynä oli ääri-islamistisen ISIS-järjestön
hyökkäys Pohjois-Syyriassa sijaitsevaan Kobanén kaupunkiin, joka on ollut kurdien
itsehallinnon alaisuudessa. Vasemmistonuoret osallistui solidaarisuusmielenosoitusten
järjestämiseen niin Helsingissä, Turussa kuin Tamperella sekä nosti aihetta esille
julkisessa keskustelussa.
6 TOIMINNAN OHJAUS
6.1 Toimintaa ohjaavat asiakirjat
Vasemmistonuorten
poliittisia
kantoja
määritteli
liittokokouksessa
hyväksytty
poliittinen ohjelma ja strategia vuosille 2011-2015 sekä joukko muita asiakirjoja:
· eurooppapoliittinen ohjelma, hyväksyttiin liittokokouksessa 2013
· ympäristöpoliittinen asiakirja, hyväksyttiin hallituksessa vuonna 2012
· tietoyhteiskunta- ja tekijänoikeusteesit, hyväksyttiin hallituksessa vuonna 2012
· feministinen manifesti, hyväksyttiin hallituksessa vuonna 2012
· päihdepoliittinen asiakirja, päivitettiin hallituksessa vuonna 2009
· veropoliittinen asiakirja, hyväksyttiin hallituksessa vuonna 2007
· maahanmuuttopoliittinen asiakirja, hyväksyttiin hallituksessa vuonna 2007
· talouspoliittinen asiakirja, hyväksyttiin hallituksessa vuonna 2005
Toimintavuonna jatkettiin poliittisten asiakirjojen läpikäyntiä ja laadittiin uusia
ohjelmia. Sosiaali- ja terveyspoliittinen sekä päihdepoliittinen asiakirja päivitettiin
sosiaali- ja terveyspoliittiseksi ohjelmaksi. Lisäksi aloitettiin demokratiaohjelman
laatiminen.
Toimintavuonna valmisteltiin myös
liittokokoukselle.
Vuoden
aikana
uutta poliittista ohjelmaa vuoden 2015
poliittisen
ohjelman
työryhmä
työsti
ohjelmaluonnosta, joka vuoden lopuksi tullaan toimittamaan piirijärjestöjen,
työryhmien
ja
jaostojen
kommentoitavaksi
mahdollisimman
avoimen
ja
demokraattisen työprosessin takaamiseksi. Vuonna 2014 käyttöön otettiinkin
ohjelmaluonnosten sähköinen kommentointimahdollisuus, jotta mahdollisimman
moni vasemmistonuori voi osallistua ohjelmatyöhön. Näin tullaan toimimaan syksyllä
päivitettävän sosiaali- ja terveyspoliittisen ohjelman kanssa.
Toimintavuonna jatkettiin myös uuden järjestöstrategian laatimista vuoden 2015
liittokokoukselle.
Nykyisessä
strategiassa
(http://www.vasemmistonuoret.fi/?/asiakirjat/strategia/) on määritelty vuodelle 2014
tavoitteita, joiden toteutumista hallitus seuraa, ja jotka on tässä asiakirjassa esitelty
liikennemerkkivärein kohdassa 3.
Vasemmistonuorilla
on
tasa-arvosuunnitelma,
jonka
tavoitteena
on
vahvistaa
sukupuolista tasa-arvoa järjestössä ja parantaa myös muiden yhdenvertaisuuden
ulottuvuuksien huomiointia järjestön toiminnassa. Vuonna 2014 kiinnitettiin erityistä
huomiota järjestödemokratiaan toteuttamalla jäsenkysely järjestödemokratiasta ja
-rakenteesta. Jäsenkyselystä on kerrottu tarkemmin kohdassa 3.1.
Toimintaa
ohjasi
lisäksi
työ-,
talous-
ja
matkustusohjesääntö,
vahvistetut työnkuvat sekä työehtoja koskeva sopimus.
työntekijöiden
6.2 Organisaatio
Vasemmistonuorten keskusjärjestö koordinoi ja tukee jäsenten piiri- ja perusjärjestöissä
sekä toimintaryhmissä tekemää työtä, järjestää valtakunnallisia tapahtumia ja
koordinoi järjestön poliittista työtä esimerkiksi jaostojen ja työryhmien kautta.
Vasemmistonuoret antaa jäsenilleen paikallisesti ja valtakunnallisesti monipuolisia
mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, tehdä asioita itse. Kaikki toiminta lähtee
jäsenten omasta halusta ja on siksi jäsenten itsensä näköistä.
Keskusjärjestön valtakunnallisten tapahtumien lisäksi jäseniä tiedotetaan piiri- ja
perusjärjestöjen tapahtumista. Piirijärjestöt tekevät myös yhteistyötä tapahtumien ja
toiminnan järjestämisessä. Piirijärjestöjen puheenjohtajien ja työntekijöiden
yhteydenpitoa ja yhteistyötä edistetään järjestämällä kaksi yhteistä tai erillistä
työntekijäja
puheenjohtajatapaamista.
aloitemahdollisuudesta hallitukselle.
Piirijärjestöjä
myös
tiedotetaan
6.2.1 Hallitus
Liittokokousten välillä ylintä päätäntävaltaa käyttää hallitus. Hallitus kokoontui viisi
kertaa: 15.–16.2. Helsingissä, 26-27.4. Tampereella, 14.–15.6. Helsingissä, 20.–21.9.
Turussa ja 8.-9.11. Helsingissä. Kokoukset kestivät kaksi päivää ja niihin kutsuttiin
hallituksen jäsenten lisäksi keskustoimiston ja piiri- ja perusjärjestöjen työntekijät.
Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi kaksitoista
varsinaista jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet kaikista piirijärjestöistä. Varajäsenet
kutsutaan kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt.
Joka
toinen
hallituksen
kokous
järjestettiin
pääkaupunkiseudun
ulkopuolella
alueellisen tasa-arvon lisäämiseksi. Kokousten yhteydessä kuultiin asiantuntijavieraan
alustus jostain ajankohtaisesta asiasta ja järjestettiin muuta paikallista tai
valtakunnallista huomiota herättävää ohjelmaa yhdessä paikallistoimijoiden kanssa.
Helmikuun kokouksessa kuultiin Suomi-Venäjä-seuran toiminnasta, huhtikuussa
Tampereella
osallistuttiin
piirijärjestön
Ravintolapäivään,
kesäkuussa
hallituksen
järjestämään
eurovaaliaiheiseen
kokouksen
yhteydessä
vietettiin
keskustoimiston kesäkauden avajaisia ja asuntopoliittista toimintapäivää, syyskuussa
Turussa kuultiin alustus Metalli 49:n toiminnasta sekä osallistuttiin Turku Prideille ja
marraskuun kokouksen yhteydessä perehdyttiin eduskuntavaaleihin ja vietettiin peliiltaa paikallisten aktiivien kanssa.
Hallituksessa toimivat kaudella 2013–2015:
Puheenjohtaja Li Andersson
Ensimmäinen varapuheenjohtaja Juuso Aromaa
Toinen varapuheenjohtaja Anni Ahlakorpi
Hallituksen jäsenet:
Toivo Haimi (marraskuu 2014 asti) Itä-Suomi vara: Jarkko Vuorinen (varsinainen
marraskuu 2014 alkaen)
Helena Hangaslahti Etelä-Suomi
Henrik Jaakkola Etelä-Suomi
vara: Henri Turkia
vara: Henrik Nyholm
Sade Kondelin Varsinais-Suomi
Salla Lehtonen Häme
vara: Saska Heino
vara: Vilja Lumme
Justus Mollberg Etelä-Suomi
Aleksi Norman Satakunta
vara: Emma Heimonen
vara: Juho Solala
Oskar Olaussen Pohjois-Pohjanmaa
Taija Roiha Keski-Suomi
vara: Juho Matinlauri
vara: Antti Alanko
Sini Savolainen Itä-Suomi
Visa Savolainen Häme
vara: Emmi Alho
vara: Tatu Ahponen
Aino Sirén Lappi
vara: Markus Korjonen
Hallituksen jäsenet ovat aktiivisia myös piiri- ja perusjärjestöissään sekä muissa
kansalaisjärjestöissä. Yksi hallitustyöskentelyn tavoitteista on parantaa hallituksen
jäsenten järjestötoiminnan valmiuksia muun muassa lisäämällä kokoustekniikan,
yhdistyslain sekä järjestön toiminnallisen ja taloudellisen suunnittelun ja arvioinnin
osaamista. Kokousten yhteydessä tarjotaankin järjestötoimintaan ja politiikkaan
liittyvää koulutusta.
6.2.2 Työvaliokunta
Hallituksen kokousten välillä järjestön hallinnosta vastasi työvaliokunta, joka päätti
muun muassa henkilöedustuksista ja -esityksistä sekä projektirahojen myöntämisestä.
Lisäksi työvaliokunta valvoi järjesön taloutta ja henkilökunnan toimintaa.
Työvaliokuntaan kuului puheenjohtajiston lisäksi kolme jäsentä: Helena Hangaslahti,
Sade
Kondelin ja Tatu Ahponen. Työvaliokunta kokousti pääasiassa hallituksen kokousten
yhteydessä sekä sähköpostin välityksellä, yhteensä 16 kertaa.
6.2.3 Järjestön johto kokousten välillä
Hallituksen ja työvaliokunnan kokousten välillä toimintaa johti puheenjohtajisto
yhdessä pääsihteerin kanssa.
sähköpostilistan välityksellä.
Hallitus
ja
työntekijät
pitivät
tiiviisti
yhteyttä
6.2.4 Työntekijät
Toimintavuonna keskustoimistolla työskenteli kahdeksan työntekijää: puheenjohtaja Li
Andersson, pääsihteeri Mai Kivelä, talouspäällikkö Pirkko Holappa, tiedottaja
Niko Peltokangas (elokuuhun asti), tiedottaja Kalle Erkkilä (elokuusta alkaen), järjestöja koulutussihteeri Tuuli Huovila (elokuuhun asti), järjestö- ja koulutussihteeri Aino
Sirén (elokuusta alkaen), toimistosihteeri ja Palestiina-koordinaattori Sara Korhonen,
kampanjakoordinaattori Aino Tuomi-Nikula sekä siivooja Md Shamsuzzaman.
Pääsihteeri on työntekijöiden ja Etelä-Suomen Vasemmistonuorten piirisihteerin
esihenkilö. Työntekijöille tarjottiin mahdollisuuksia kehittää omaa ammattitaitoaan ja
osaamistaan työhönsä liittyvän koulutuksen ja muun osaamisen kehittämisen kautta.
Piirijärjestöillä on lisäksi omat osa- tai kokoaikaiset työntekijänsä.
6.2.5 Työntekijätapaamiset ja -koulutustilaisuudet
Työntekijätapaamisia järjestettiin kaksi. Kevään tapaamisen yhteydessä käsiteltiin
piirien tilannetta, jäsentutkimusta sekä strategiatyötä. Syksyn tapaamisessa käytiin
läpi seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaa ja strategiatyötä sekä puhuttiin
järjestöjaksamisesta. Samassa yhteydessä vietettiin pikkujouluja. Tapaamisiin oli
kutsuttu keskustoimiston työntekijöiden lisäksi piirien työntekijät ja puheenjohtajat.
Tapaamisiin osallistui molempina kertoina noin 15 henkilöä.
6.2.6 Vasemmistonuorten jaostot ja työryhmät
Vasemmistonuorten hallituksen apuna toimivat toimii neljä jaostoa ja seitsemän
työryhmää. Jaostot ja työryhmät suunnittelivat ja toteuttivat toimintaa, valmistelivat
poliittisia tai toiminnallisia ohjelmia sekä valmistelivat kannanottoja. Niiden
kokoukset olivat avoimia kaikille järjestön jäsenille. 70-vuotisjuhlatyöryhmään
järjestettiin täydennyshaku syksyllä 2014.
Kansainvälisten asioiden jaosto
Kansainvälisten
kansainvälistä
asioiden
toimintaa.
jaoston
Jaosto
tehtävä
ylläpitää
on
toteuttaa
kansainvälisiä
Vasemmistonuorten
suhteita
ulkomaisiin
yhteistyöjärjestöihin, kattojärjestöihin sekä alan suomalaisiin yhteistyöjärjestöihin.
Jaosto suunnittelee ja järjestelee Vasemmistonuorten vierailuja ulkomaille ja
kansainvälisten vieraiden vierailuja Suomeen. Jaosto toimii yhdessä puheenjohtaja Li
Anderssonin ja pääsihteeri Mai
kansainvälisestä toiminnasta.
Kivelän
kanssa
jotka
työntekijöinä
vastaavat
Jäsenet: Henrik Nyholm, Etelä-Suomi (puheenjohtaja), Sophia Leppä, Etelä-Suomi,
Riikka Pellinen, Etelä-Suomi, Lauri von Pfaler, Etelä-Suomi, Linda Runonen, EteläSuomi, Niko Savolainen, Etelä-Suomi, Hanna-Marilla Zidan, Etelä-Suomi
Koulutusjaosto
Koulutusjaoston
tehtävä
on
suunnitella,
toteuttaa,
arvioida
Vasemmistonuorten valtakunnallista aatteellista ja järjestöllistä
ja kehittää
koulutus- ja
opintotoimintaa kokouskauden aikana (ks. luku 4). Jaosto toimi yhdessä järjestö- ja
koulutussihteerin kanssa.
Jäsenet: Veera Aaltonen (ESVN), Lotte Heikkinen (ESVN), Kai Kulmakorpi (POPO), Saana
Lind (Häme), Sini Savolainen (ISVN), Aino Sirén (Lappi) ja Tiitu Sulkko (Lappi).
Työelämäjaosto
Työelämäjaoston tehtävä on ideoida ja toteuttaa Vasemmistonuorten ay-toimintaa ja
työelämätoimintaa. Jaoston tavoitteena on pitää yllä Vasemmistonuorten yhteyksiä
ammattiyhdistysliikkeeseen ja saada Vasemmistonuorten toimintaan mukaan
enemmän työelämässä olevia nuoria ja ammattiyhdistysliikkeen vasemmistolaisia
nuoria. Jaosto vastasi myös Tammitapaamisen ohjelmasta (ks. luku 4.4).
Työelämäjaosto toimi yhdessä järjestö- ja koulutussihteerin kanssa.
Jäsenet: Helena Hangaslahti (ESVN), Reetta Keränen (ESVN), Veikko Korhonen (VSVanu), Aleksi Norman (Satavanu), Ina Laine (ESVN), Joni Lappalainen (KSVN), Niina
Liikanen (ESVN), Janne Nurmi (ESVN), Jani Rantala (ESVN) ja Niko Savolainen (ESVN).
Tasa-arvojaosto
Tasa-arvojaoston tehtävänä on seurata sukupuolisesta ja seksuaalisesta tasa-arvosta
käytävää keskustelua, laatia järjestölle sukupuolten tasa-arvoon, feminismiin ja
moninaisuuteen liittyviä kannanottoja ja yhteiskunnallisia avauksia. Lisäksi jaoston
tehtävänä on tukea sen aihepiiriin kuuluvaa koulutusta järjestössä ja seurata tasaarvosuunnitelman
toteuttamista. Jaosto toimi yhdessä pääsihteerin ja tasa-arvovastaavien kanssa.
Jäsenet: Kaiu Tamminen (VS-Vanu), Kaisa Haltiainen (Häme), Reetta Hanhikoski
(KSVN), Sade Kondelin (VSVanu), Paju Aarnipuu (VS-Vanu), Aino Nevalainen (ISVN),
Tuulikki Rautiainen (ISVN), Anni Ahlakorpi (POPO), Joni Lappalainen (KSVN), Emma
Rantatalo (VS-Vanu), Meri Rientamo (ISVN) ja Tuomas Salminen (KSVN).
Asuntopoliittinen työryhmä
Asuntopoliittisen työryhmän ensisijaisena tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa
asuntopoliittinen kampanja yhteistyössä puheenjohtajan kanssa. Kampanjan
puitteissa työryhmä piti yhteyttä piireihin ja niiden hallituksiin sekä keskustoimistoon.
Jäsenet: Juuso Aromaa (ESVN), Antti Hartikainen (Häme), Antti Kurko (ESVN), Katriina
Ojala (KSVN) ja Hanna Sarkkinen (POPO).
Palestiina-työryhmä
Palestiina-työryhmä vastasi Palestiina-solidaarisuuskampanjan suunnittelusta ja
toteuttamisesta (ks. luku 5.4). Työryhmä koordinoi kampanjaa, sen tapahtumia ja
materiaalia. Keskustoimiston edustajana työryhmässä toimi edellisen Palestiinaan
suuntautuneen kehitysyhteistyöhankkeen koordinaattori.
Jäsenet: Osku Haapasaari (KSVN), Laura Kumpuniemi (ESVN), Sophia Leppä (ESVN),
Martti Rasa (KSVN), Hanna-Marilla Zidan (ESVN), Milja Komulainen (ISVN), Maija
Laurila (Lappi) ja Niina Liikanen (ESVN).
Ympäristö – ja maatalouspoliittinen työryhmä
Ympäristö- ja
informaation
maatalouspoliittisen työryhmän tehtävä on
kokoaminen
ajankohtaisista
aiheista
maatalouden osalta
(mm.
liittyen
maatalouslainsäädäntöön, lähituotantoon, kaupunkiviljelyyn) sekä sen levittäminen
niin järjestön sisäisellä tiedotuksella kuin virallisilla kannanotoillakin. Työryhmä
vastaa Vasemmistonuorten ympäristöpoliittisista linjauksista ja toiminnasta ja
osallistuu muun muassa Ilmastotoimintapäivien suunnitteluun. Työryhmä teki
yhteistyötä pääsihteerin kanssa.
Jäsenet: Anni Ahlakorpi (POPO), Emmi Alho (ISVN), Sade Kondelin (VS-Vanu), Jarkko
Lampuoti (Häme), Lauri Pasanen (ESVN), Laura Pohjola (VS-Vanu), Antti Saarelainen
(ISVN) ja Mari Teinilä (ESVN).
Kulttuuri- ja urheilupoliittinen työryhmä
Kulttuurija
urheilupoliittisen
työryhmän
tehtävänä
on
paitsi
tukea
Vasemmistonuorten omaa kulttuuri- ja urheilutoimintaa myös nostaa esiin nuorten
kulttuuria ja urheilua laajemminkin. Työryhmä vastasi valtakunnallisen poliittisen
sarjakuvan kilpailun koordinoinnista ja toteutuksesta yhdessä Libero ry:n kanssa.
Keskustoimiston edustajana työryhmässä toimi tiedottaja.
Jäsenet: Joel Karppanen (POPO), Salla Lehtonen (Häme), Vilja Lumme (Häme), Ville
Luotola (Lappi), Kaisa Malinen (ESVN), Amanda Maula (Häme), Petteri Niemi (Häme),
Yasmine Pekonen (ESVN), Vili Penttilä (POPO) ja Henri Turkia (ESVN).
Strategiatyöryhmä
Strategiatyöryhmän tehtävä on kirjoittaa uusi strategia tai päivittää vanhaa strategiaa
sekä järjestää säännöllisesti strategiaseminaareja, joissa seurataan strategian
toteutumista. Uusi strategia hyväksytään liittokokouksessa 2015. Työryhmä teki
yhteistyötä pääsihteerin kanssa.
Jäsenet: Mikael Karkkonen (ESVN), Niko Peltokangas (POPO), Jasu Setälä (ESVN), Valter
Söderman (ESVN), Iiro Toikka (ESVN), Arto Bäckström (ESVN) ja Ville Parkkonen (ESVN).
Poliittisen ohjelman työryhmä
Poliittisen ohjelman työryhmän tehtävänä on kirjoittaa Vasemmistonuorille uusi
poliittinen ohjelma. Ohjelma hyväksytään liittokokouksessa 2015. Työryhmä teki
yhteistyötä puheenjohtajan kanssa.
Jäsenet: Anni Ahlakorpi (POPO), Tatu Ahponen (Häme), Juuso Aromaa (ESVN), Henrik
Jaakkola (ESVN), Sade Kondelin (VS-Vanu), Juho Kuokkanen (ESVN), Oskar Olaussen
(POPO), Ilpo Puhakka (Häme), Ville-Veikko Pulkka (KSVN), Taija Roiha (KSVN), Antti
Ronkainen (Häme), Iiro Toikka (ESVN), Joonatan Virtanen (KSVN) ja Jarkko
Vuorinen (ISVN).
Viestintätyöryhmä
Viestintätyöryhmän
tehtävä
on
toimia
ideointi-
ja
palauteraatina
kehittäen
Vasemmistonuorten ulkoista ja sisäistä viestintää. Lisäksi työryhmä toteuttaa osaltaan
erityisesti sosiaalisen median viestintää. Viestintätyöryhmä toimi tiedottajan johdolla
ja piti yhteyttä pääosin verkossa.
Jäsenet: Anni Arenius (ESVN), Noora Haaja (ESVN), Valtteri Helenius (VS-Vanu), Kaisa
Kopsa (ESVN), Virpi Leinonen (ESVN), Joona Mielonen (ISVN), Sini Savolainen (ISVN),
Mihail Seppälä (KSVN), Jasu Setälä (ESVN) ja Valtteri Törrönen (ESVN).
7 VIESTINTÄ
Vasemmistonuoret jatkoi näkyvää, asiapitoista
viestintää, jota ohjaa viestintäsuunnitelma.
ja järjestön tavoitteita tukevaa
Toimintavuotta leimasivat 70-
vuotisjuhlavuosi,
asuntopoliittinen
Oma
koti
liian
kallis
-kampanja,
mielenterveyspoliittinen Hoidon tarpeessa -kampanja sekä tapahtumat, joiden kautta
järjestö on esillä.
Viestinnästä vastasivat tiedottaja, puheenjohtaja ja pääsihteeri. Viestintää kehitti myös
viestintätyöryhmä. Puheenjohtajan johdolla seurattiin päivän politiikkaa ja tehtiin
omia avauksia. Piiri- ja perusjärjestöjä tuettiin niiden viestinnässä osana
keskustoimiston normaalia toimintaa. Muun muassa mediaseurantapalvelu on myös
piirijärjestöjen käytössä.
Ensimmäistä kertaa perustetun viestintätyöryhmän resursseja hyödynnettiin
viestinnän suunnittelussa ja toteuttamisessa. Työryhmä kokosi tietoa ja järjesti osana
eurovaalikampanjointia koulutuksen vasemmistonuorten aktivoimiseksi osallistumaan
nettikeskusteluihin.
7.1 Ulkoinen viestintä
Toimintavuonna
jatkettiin
toimintaan
liittyvien
videoiden
ja
nettilähetysten
tuottamista. Viestintämateriaalien visuaalisuuteen ja selkokielisyyteen kiinnitettiin
huomiota. Mediasuhteita ja -näkyvyyttä kehitettiin mediaseurannan avulla.
Ulostuloissa hyödynnettiin kannanottojen lisäksi sosiaalisen median kanavia, blogeja,
tapahtumia ja muita tilaisuuksia, joissa Vasemmistonuorten edustajat ovat esillä.
7.1.1 Kannanotot
Vasemmistonuoret seurasi puheenjohtajan johdolla tarkasti päivänpolitiikkaa ja otti
kantaa
ajankohtaisiin
asioihin.
Vasemmistonuoret
pyrki
hyödyntämään
tiedotusvälineitä entistä paremmin kohdentamalla tiedotusta enemmän erilaisten
tapahtumien ja tempauksien yhteyteen.
Vasemmistonuoret julkaisi toimintavuonna 2014 yhteensä 15 kannanottoa, joista kaksi
yhdessä muiden järjestöjen kanssa:
10.1. Pakkotyön sijaan perustulo
12.1. Suomen valtionjohdon boikotoitava Sotshin olympialaisia
22.3. EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimusneuvottelut avoimiksi ja
investointisuojasta neuvotteleminen jäihin (yhdessä Keskustanuorten, Keskustan
opiskelijaliiton, Vinon ja Vasemmisto-opiskelijoiden kanssa)
27.3. Pienituloisilta leikkaaminen ei ole vastuun kantamista
30.3. Katainen halveksii demokratiaa Nato-kysymyksessä
9.4. Työväenliikuntaa tulee lisätä, ei lopettaa
1.5. Poliisi toimi ala-arvoisesti Helsingin vappumarssilla
15.6. Utsjoen timanttikaivos kiteyttää kaivospolitiikan ongelmat
18.6. Työtaistelu ei ole vain työnantajan oikeus
23.7. Suomen on toimittava Israelin sotatoimien pysäyttämiseksi (yhdessä Vinon ja
Demarinuorten kanssa)
19.8. Työaika lyhyemmäksi!
17.9. Itsemääräämisoikeuden toteutumista on edistettävä EU:n sisällä
19.9. Translain tulisi perustua itsemääräämisoikeuteen
8.10. Yhtiöittäminen heikentää aina työntekijöiden asemaa (Vasemmistonuorten
työelämäjaosto)
9.10. IS pysäytetään vain tukemalla kurdeja
Lisäksi
kantoja
tuotiin
julki
puheissa,
paneelikeskusteluissa
sekä
lehti-
ja
blogikirjoituksissa, joita myös julkaistiin järjestön verkkosivuilla. Myös piiri- ja
perusjärjestöjen kannanottoja julkaistiin verkkosivuilla, jotka ovat valtakunnallisesti
vasemmistonuorten käytössä. Mediajulkisuutta seurattiin Webnewsmonitor-palvelun
avulla.
7.1.2 Libero-lehti
Vasemmistonuorten jäsenetulehti on Libero ry:n julkaisema vasemmistolainen nuorten
mielipide- ja kulttuurilehti Libero, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Nelivärisen
aikakauslehden keskimääräinen painos on numerosta riippuen 7000–8000 kappaletta.
Libero on Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen.
Libero ilmestyi printtilehden lisäksi näköispainoksena verkossa. Myös artikkeleita ja
blogikirjoituksia julkaistiin osoitteessa www.liberolehti.fi. Artikkeleita julkaistiin
suomeksi ja ruotsiksi.
Päätoimittajana toimi Niko Peltokangas (7.8. asti) ja Kalle Erkkilä (7.8. alkaen). Useat
lehden avustajat olivat vasemmistonuoria, ja Vasemmistonuorten toiminta näkyi
lehden järjestösivuilla.
Libero oli toimintavuonna Vasemmistonuorten jäsenille ilmainen. Muut alle 30-vuotiaat
opiskelijat tai työttömät saattoivat tilata vuoden näytenumerot ilmaiseksi. Muille tilaus
maksoi 20 euroa vuodessa. Liberoa toimitettiin lisäksi Vasemmistonuorten
yhteistyökumppaneille. Liberon
nuorisotiloja ja vankiloita.
tilaajien
joukossa
oli
kirjastoja,
oppilaitoksia,
7.1.3 Järjestön visuaalinen ilme ja logotuotteet
Järjestön
jäsenille
ja
myös
muulle
yleisölle
tarjottiin
internetsivuilla,
omissa
tilaisuuksissa ja yleisötapahtumissa edullisesti logolla tai iskulauseilla varustettuja
tuotteita kuten t-paitoja, huppareita, lyijykyniä, kangaskasseja ja pinssejä. Lisäksi
myytiin palestiinalaishuiveja, joiden tuotoilla tuetaan Vasemmistonuorten Palestiinatoimintaa. Materiaalien eettiseen ja kestävään valmistamiseen kiinnitettiin huomiota
tuotteita hankittaessa.
7.1.4. Punavihreä, sinivalkoinen -keskustelukirja
Helsingin kirjamessujen yhteydessä lokakuussa 2014 julkaistiin Vasemmistonuorten
puheenjohtajan Li Anderssonin ja Kokoomusnuorten Liiton puheenjohtajan Susanna
Kosken dialogikirja. Kirja koostuu nuorisojärjestöjen puheenjohtajien kirjeenvaihdosta
liittyen eri poliittisiin teemoihin, kuten talousjärjestelmään, tasa-arvopolitiikkaan ja
työmarkkinoihin. Kirjan yhtenä tavoitteena on herättää nuorten kiinnostusta
politiikkaan ja poliittisissa nuorisojärjestöissä toimimiseen, sekä tuoda esille oikeiston
ja vasemmiston välisiä aatteellisia ja poliittisia eroja.
7.2 Sisäinen viestintä
Toimintavuonna jatkettiin sähköisen uutiskirjeen sekä keskustoimiston paperisen
jäsenkirjeen toimittamista. Verkkosivujen keskustelufoorumia käytettiin sisäiseen
viestintään ja asiakirjojen arkistointiin. Jäsenet pidettiin tietoisina sähköpostilistojen
keskeisestä roolista.
7.2.1 Uutis- ja jäsenkirjeet
Jäsenille ja sidosryhmille toimitettiin 1-2 kertaa kuukaudessa ilmestyvää sähköistä
uutiskirjettä. Piiri- ja perusjärjestöt toimittivat ja julkaisivat omia jäsenlehtiä ja
-kirjeitä. Kaksi kertaa vuodessa toimitettiin keskusjärjestön paperinen jäsenkirje
lähetettäväksi piirijärjestöjen kokouskutsujen mukana jäsenille. Jäsenkirje ja muu
ajankohtainen materiaali lähetetään myös uusille jäsenille.
7.2.2 Sähköpostilistat, keskustelufoorumi ja nettikanavat
Järjestön sähköpostilistoja käytettiin hallituksen, jaostojen ja työryhmien sekä
työntekijöiden
piirijärjestöjen
viestintään. Keskusjärjestön viestinnässä hyödynnettiin myös
sähköpostilistoja. Keskustelufoorumin rooli sisäisen viestinnän
välineenä korostuu muun muassa jaostojen ja työryhmien toiminnassa sekä tiedon
arkistoinnissa. Nettikanavista Vasemmistonuoret käyttää Facebookia (yli 3 700
seuraajaa), Twitteriä (1140 seuraajaa), Instagramia ( 270 seuraajaa) Youtubea (2568
katselukertaa toimintavuoden aikana julkaistuilla videoilla) ja Bambuseria (47
katselukertaa toimintavuoden aikana julkaistuilla lähetyksillä). Lisäksi kampanjoilla on
suositut omat sivut sekä piiri- ja perusjärjestöillä on omia sivuja ja ryhmiä.
Vasemmistonuorten jäsenet ja toiminnasta kiinnostuneet nuoret kohtasivat reaaliajassa
myös epävirallisilla kanavilla kuten #vanu-IRC-kanavalla ja Facebook-ryhmissä. Jaostot
ja työryhmät kokoustivat lisäksi Skypen ja chat-kanavien avulla.
8 YHTEISTYÖKUMPPANIT
Vasemmistonuorten yhteistyökumppaneita ovat kansalaisjärjestöt, toimintaryhmät ja
verkostot, joilla on Vasemmistonuorten kanssa yhteisiä poliittisia tai toiminnallisia
tavoitteita. Näitä ovat ammattiyhdistysliike sekä erilaiset kansalaisjärjestöt, erityisesti
rauhanjärjestöt ja ympäristöjärjestöt, kehitysyhteistyöjärjestöt,
nuorisojärjestöt sekä poliittiset nuoriso- ja opiskelijajärjestöt.
Vasemmistonuoret oli jäsenenä seuraavissa järjestöissä ja yhteisöissä:
· Eettisen kaupan puolesta ry
· Ehyt ry
opiskelija-
ja
· Eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestö Demo ry
· European Network of Democratic Young Left – ENDYL
· Folkets Bildningsförbund – FBF rf
· Kansainvälinen solidaarisuustyö ry
· Kansan Arkisto
· Kansantalojen Liitto ry
· Kansan Sivistystyön Liitto – KSL ry
· Kehitysyhteistyön palvelukeskus – KEPA ry
· Kunnon Elämä ry
· Nuorisoasuntoliitto – NAL ry
· Nuorisolomat ry
· Oikeudet ilman rajoja ry
· Osuuskunta Vastapaino
· Pohjola-Norden – PN ry
· Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto – PNN ry
· Polyamoria ry
· Reilu kauppa ry
· Seksuaalinen tasavertaisuus – SETA ry
· Sosialistisk Ungdom i Norden – SUN
· Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry
· Suomen Pakolaisapu ry
· Suomen Retkeilymajajärjestö – SRM ry
· Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi – STETE
· Suomen YK-liitto ry
· Suomi–Venäjä-seura ry
· Trasek ry
· Vailla vakituista asuntoa ry
· Vapaa katto ry
Läheisimpiä yhteistyötahoja toimintavuonna olivat Vasemmistoliitto, Vasemmistoliiton
eduskuntaryhmä, Vasemmistonaiset, Vasemmisto-opiskelijat ry, Kansainvälinen
Solidaarisuustyö ry, Eläkeläisnuorisoliittolaiset, Suomen Demokratian Pioneerien Liitto
– SDPL ry, Kansan Sivistystyön Liitto – KSL ry ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö
– SAK:n nuorisovaliokunnan. Järjestöllä on yhteiset toimitilat SDPL:n, Vasemmistoopiskelijoiden ja Kansainvälinen Solidaarisuustyö ry:n kanssa.
Vasemmistoliitto
Vasemmistonuoret on poliittisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäinen
nuoriso-
ja
kansalaisjärjestö,
joka
tekee
Vasemmistoliiton
nuorisotyötä.
Työn
tavoitteena
on
vaikuttaa
puolueen
politiikkaan,
nostamalla vasemmistonuoria ja punavihreitä
paikallistasolta puoluejohtoon saakka.
Vasemmistonuoret
tekee
yhteistyötä
toimintatapoihin
ja
imagoon
asioita
puolueen
toimintaan
Vasemmistoliitossa
toimivien
jäsentensä,
puolueen eduskunta- ja ministeriryhmän sekä kunnallisissa luottamustoimissa
toimivien kanssa
yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Eurovaalikampanjassa tehtiin yhteistyötä
puolueen
kanssa.
Nuorten
ehdokkaiden
panos
vasemmistoliiton
eurovaalimenestyksessä oli merkittävä.
Järjestön edustaja osallistui Vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksiin.
Puheenjohtaja Li Andersson osallistui myös puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän
kokouksiin.
Suomen Demokratian Pioneerien Liitto – SDPL ry
Vasemmistonuoret kannusti jäseniään osallistumaan SDPL:n toimintaan esimerkiksi
toimimalla pioneerikerhojen ja -leirien ohjaajina sekä tekemällä järjestön aktiivien ja
työntekijöiden kanssa tiivistä yhteistyötä 70-vuotisjuhlien järjestelyissä.
Kansan sivistystyön Liitto – KSL ry
KSL oli toimintavuonna tärkein yhteistyökumppani Vasemmistonuorten koulutus- ja
opintotoiminnan järjestämisessä. KSL: työntekijät tukivat Vasemmistonuoria
Työelämän itsepuolustuskurssien sekä yleisen koulutustoiminnan suunnittelussa.
Lisäksi järjestö tiedotti KSL:n koulutuksista ja tilaisuuksista omille jäsenilleen. Tuuli
Huovila edusti Vasemmistonuoria KSL:n hallituksessa elokuuhun asti ja järjestö- ja
koulutussihteeri Aino Sirén elokuusta lähtien.
Sosiaalifoorumit
Vuonna 2014 Vasemmistonuoret järjesti Suomen sosiaalifoorumissa keskustelun
thaimaalaisten marjanpoimijoiden asemasta Suomessa sekä syksyllä 2013 käydystä
työtaistelusta. Keskusteluun osallistui niin syksyn toiminnassa mukana olleita kuin
yleisellä tasolla aiheista kiinnostuneita, ja siinä keskityttiin erityisesti puhumaan siitä,
miten viranomaisille suunnattu vaikuttamistyö poimijoiden aseman parantamiseksi
tulisi organisoida.
Muut yhteistyötahot
Vasemmistonuoret osallistui aktiivisesti kansainvälisen, Maan ystävien vetämään,
Polttava kysymys -kampanjan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kampanjassa
vaaditaan eduskuntaa säätämään päästövähennyksiin velvoittava ilmastolaki.
Vasemmistonuorten edustaja osallistui Puolueiden kansainvälisen demokratiayhteistyö
Demo ry:n projektin matkalle Nepaliin. Projektilla tuetaan nuorten parissa tehtävä
demokratiatyötä
rauhanomaisen
ratkaisun
jatkuneeseen poliittiseen konfiktiin.
saavuttamiseksi
maassa
pitkään
Vasemmistonuoret on mukana Reilun kauppa ry:n Reilu Kaupunki -kampanjassa. Tässä
työssä käytetään hyväksi järjestön yhteyksiä kaupunginvaltuutettuihin ja rutiinia
tempausten järjestämisessä.
Vasemmistonuoret olivat myös aktiivisesti mukana Gazan hyökkäyksen vastaisissa
mielenosoituksissa, joita järjestettiin usealla paikkakunnalla ja usean kuukauden ajan
kesän 2014 aikana.
9 JÄSENHANKINTA JA -PALVELUT
Piiri- ja perusjärjestöt vastaavat poliittisesta ja järjestöllisestä toiminnasta sekä
jäsenhankinnasta omalla alueellaan keskusjärjestön koordinoidessa valtakunnallista
toimintaa. Toimintavuoden 2014 aikana piiri- ja perusjärjestöjen toimijat esittelivät
Vasemmistonuorten toimintaa nuorille ja vähän vanhemmillekin kansalaisille
erilaisissa tapahtumissa, messuilla, kaduilla, toreilla ja oppilaitoksissa. Vuoden 2014
loppuun mennessä uusia jäseniä oli liittynyt 307.
Toimintavuoden
jäsenhuoltotyön
painopistealueita
olivat
jäsenten
aktivointi
ja
sitouttaminen mukaan toimintaan sekä uusien perusjärjestöjen perustaminen. Aihetta
käsiteltiin myös koulutuksissa. Tavoitteena oli lisätä toimintaan osallistuvien määrää
sekä toteuttaa jäsentutkimus jäsendemokratiasta.
9.1 Jäsenrekrytointi tapahtumissa
9.1.1 Next Step
Vasemmistonuoret osallistui Ammattiin Opiskelevat – SAKKI ry:n järjestämille Next
Step -työpaikka- ja koulutusmessuille Helsingissä 22.–23.1.2014. Tavoitteena oli esitellä
toimintaa erityisesti messujen 15–25-vuotiaiden kävijöiden keskuudessa ja herättää
heidän kiinnostuksensa poliittiseen toimintaan. Määrällisenä tavoitteena oli 1500
kontaktia ja se toteutui. Uusia jäseniä saatiin viisi.
9.1.2 Studia Messut
Vasemmistonuoret osallistui toisen asteen opiskelijoille suunnatuille Studia-messuille
2.-3.12.2014. Tavoitteena oli esitellä toimintaa, herättää kävijöiden kiinnostus
toimintaan ja hankkia 20 uutta jäsentä. Vasemmistonuoria oli päivien aikana
esittelemässä kahdeksan Vasemmistonuorten aktiivia, mikä oli hieno osoitus järjestön
jäsenlähtöisyydestä.
Messuilla oli yhteensä yli 15 000 kävijää. Vasemmistonuoret kohtasi tuhansia
messukävijöitä, joille jaettiin noin 700 Libero-lehteä ja satoja muita esitteitä. Uusia
jäseniä saatiin 10. Tavoite olisi voitu saavuttaa aktiivien paremmalla kouluttamisella ja
mahdollisesti paremmalla messupaikalla.
9.1.2 Kesäfestarikiertue ja muut tapahtumat
Kesäfestarikiertue toteutui tänä vuonna Oulun Qtsockissa, jossa kaksihenkinen
jäsenhankintiimi tavoitti 1000 ihmistä ja hankki 5 uutta jäsentä. Vasemmistonuoret
osallistui kesällä myös Suomi Areena -tapahtumaan 13.-19.7.
Keväällä järjestetty asuntopoliittisen kampanjan kiertue herätti laajaa kiinnostusta ja
huomiota ja sen seurauksena Vasemmistonuoriin liittyi useita uusia jäseniä.
Vasemmistonuoret
osallistui
kevään
ja
kesän
aikana
Kepa
ry:n
järjestämiin
Mahdollisuuksien tori -tapahtumiin ympäri Suomea. Lisäksi osallistuttiin Maailma
kylässä -festivaalille, joka järjestettiin Helsingissä 24.–25.5.
Elokuussa 2014 järjestettiin maanlaajuinen 100 jäsentä päivässä -tempaus. Piirijärjestöt
pitivät toimistoillaan avoimia ovia ja päivän seurauksena Vasemmistonuoriin liittyi
noin viisitoista uutta jäsentä.
Toimintavuoden
aikana
piiri-
ja
perusjärjestöt
ja
paikallistoimijat
esittelevät
Vasemmistonuorten toimintaa, poliittisia tavoitteita ja meneillään olevia kampanjoita
myös monissa muissa tapahtumissa. Suuri osa uusista jäsenistä liittyi juuri piireissä
järjestettyjen tapahtumien yhteydessä.
9.2 Jäsenhankinnan kehittäminen
Toimintavuonna aktiivitoimijoita koulutettiin jäsenhankinnassa ja jäsenten
aktivoinnissa valtakunnallisen koulutustoiminnan puitteissa mm. Sinun täytyy astua
johtoon -kursseilla, kesäleirillä ja ennen Studia-messuja. Tavoitteena oli kasvava
jäsenmäärä ja matala kynnys tulla toimintaan mukaan henkilökohtaisesta taustasta
riippumatta. Vasemmistonuoret toiminta oli pääosin maksutonta ja hyvin monipuolista
sisältäen sekä poliittista että harrastustoimintaa.
9.3 Jäsenhuolto
Uusille jäsenille lähetetään kattava tietopaketti toiminnasta yhdessä jäsenkortin
kanssa. Myös lisätietoja haluaville on oma tietopakettinsa. Keväällä toteutettiin kattava
jäsenkysely, josta on kerrottu kohdassa 3.1.
Vasemmistonuorten keskustoimisto sijaitsee Helsingissä osoitteessa Hämeentie 29, 6.
krs, 00500 Helsinki. Toimisto on avoinna maanantaista torstaihin, kymmenestä
kolmeen. Jäsenpalvelusta vastaa toimistosihteeri, mutta jäsenten auttaminen on osa
kaikkien keskustoimistolla työskentelevien työtä. Jäsenten kysymyksiin vastataan ja
jäsenpalvelua hoidetaan yhä enenevässä määrin verkkosivujen ja sosiaalisen median
kautta.
9.4 Toiminta-avustus piirijärjestöille
Vasemmistonuoret
jakoi
vuodeksi
2014
tulosperusteisesti
toiminta-avustusta
piirijärjestöilleen. Toteutunutta ja suunniteltua toimintaa arvioitaessa tulosperusteita
olivat toiminnan laatu, laajuus ja taloudellisuus sekä jäsenmäärän kehitys.
Piirijärjestön tuloksellisuutta arvioitiin sen toiminta-ajatuksen ja -kertomuksen
toteutumisessa. Tulosperusteisen toiminta-avustuksen jakotavan tavoitteena oli
kannustaa
piirijärjestöjä
vireään
toimintaan
ja
entistä
Vasemmistonuorten
paikallisen
toiminnan
suunnitteluun,
kehittämiseen. Hakemuksessa piirijärjestöt
toimintakertomuksensa ja talousarvionsa
tehokkaampaan
arviointiin
ja
esittelivät oman seuraavan
sekä selvityksen kuluvan
vuoden
vuoden
toiminnasta.
Hakemuksessa
piirijärjestön
oli
selvitettävä
muun
muassa
varainhankintaa ja kiinteitä kustannuksia. Lisäksi hakemuksen liitteeksi luotiin
yhteisesti lista piirijärjestöille kuuluvista toiminnoista ja tehtävistä, jotka jokaisen
piirijärjestön tulisi huomioida toiminnan suunnittelussaan.
9.5 Projektiraha jäsenten toimintaryhmille
Vasemmistonuoret jakaa projektirahaa vähintään kolmen jäsenen muodostamille
toimintaryhmille sekä piiri- ja perusjärjestöille järjestön poliittisen ohjelman ja
toimintasuunnitelman mukaiseen toimintaan, jäsenhankintaan, paikallistoiminnan
käynnistämiseen ja kehittämiseen, nuorten ehdokkaiden vaalityöhön ja nuorten
kunnanvaltuutettujen ja lautakuntien jäsenten toimintaan. Rahan jakoa sääntelee
hallituksen
hyväksymä projektirahaohjesääntö. Pääsääntöisesti projektin järjestäjältä edellytetään
omarahoitusosuutta ja projektiraha maksetaan tilitystä vastaan. Tilitysten yhteydessä
projekti myös arvioidaan.
Työvaliokunta myönsi projektirahaa yhteensä 19 127,32 euroa 50 erilliseen projektiin.
Osin projektirahalla järjestettiin esimerkiksi Oma koti liian kallis -tapahtumia,
eurovaalikampanjointia, katutempauksia, leirejä, bänditapahtumia, kesävaellus,
uusien jäsenten iltoja sekä käynnistettiin toimintaa uusilla
Projektirahaa hakivat piiri- ja perusjärjestöt sekä toimintaryhmät.
paikkakunnilla.
Tämä toimintakertomus on hyväksytty Vasemmistonuorten hallituksen kokouksessa
14.–15.2.2015 Jyväskylässä.
Li Andersson
puheenjohtaja
Pirkko Holappa
talouspäällikkö