KULTTUURIESPOO 2030
KESTÄVÄ JA INNOVATIIVINEN KULTTUURIESPOO 2030 2 3 KulttuuriEspoo 2030 SISÄLLYS 3 6 11 14 16 KulttuuriEspoo 2030 JOHDANTO Valtuuston neuvottelusopimuksen (14.11.2014) ensim- Espoo muuttuu ja kasvaa hurjaa vauhtia. Länsimetro mäisen pöytäkirjamerkinnän mukaisesti valtuustolle synnyttää uusia asuinalueita, tuo Helsingin itäisim- on valmisteltu päätettäväksi kulttuuristrategia. mätkin kolkat lähemmäs ja sitoo Espoon yhä tiiviim- Koska Espoolla on yksi yhteinen strategia, Espoo- min osaksi metropolialuetta ja muuta maailmaa. tarina, kulttuurin tulevaisuuden linjauksia kutsutaan Tässä kehityksessä paikallisidentiteetin tärkeyttä ei nimellä KulttuuriEspoo 2030. saa unohtaa. KulttuuriEspoo 2030 hyödyntää kulttuurin ja taiteen Espoo-tarinan mukaan Espoo haluaa olla menestyvä näkökulmaa koko kaupungin tulevaisuuden linjaa- kaupunki. Jotta kaupunki voi menestyä ja kehittyä, Organisaatio sopeutuu muiden mukana misessa. Kulttuuri ylittää ja läpäisee yhteiskunnan se tarvitsee luovan ympäristön. Kulttuuri on luovan Toimenpiteitä tulevaisuuden kulttuurikaupungin luomiseksi Espoossa kulttuurilla ja Johdanto Megatrendit ja kaupunkien kehitysvaiheet linjausten lähtökohtana Kestävän ja innovatiivisen kaupungin tavoitteet sektoreiden rajat sekä sosi- ja menestyvän kaupungin aalisesti että taloudellisesti. perusta. Kulttuurin ja taiteen taiteella tulisi olla näky- Espoolla on kaikki edellytykset olla edelläkävijä: rakentamisessa, oppimisessa, sosiaalipalveluissa ja innovatiivinen ja kestävä kulttuurikaupunki. terveydenhoidossa. Vuonna 2030 Espoo on luova ja rohkea kulttuurikaupunki, joka tukee kestävää elämäntapaa. Eri sektoreiden välinen yhteistyö toimii ja Espoolla on kaikki edellytykset olla edelläkävijä: innovatiivinen ja kestävä kulttuurikaupunki. Siitä, mitä se tarkoit- aineellista hyötyä kulttuurilla ja taiteella on, vaan vämpi rooli esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa, arvoa ei mitata sillä, mitä ajatusleikillä siitä, millainen kaupunki Espoo olisi ilman kulttuuria. Edelläkävijyys vaatii riskinottoa sekä sallivan ja luovan ilmapiirin luo- mista. Uteliaisuus luo uutta ajattelua ja innovaatioita. Espoo tarvitsee kulttuuria menestyäkseen. saavutetaan, Espoo Innovation Garden taide ovat läsnä kaupungin hengessä, asukkaiden arjessa, fyysisessä on sovittava määrittelee kaupunkimme organisaati- innovaatioiden ja rohkei- oiden väliset den kokeilujen puutarhaksi. kaupunkiympäristössä ja espoolaisessa identiteetissä. raja-aidat ylittäen. Luova kaupunki teh- Kaupunginhallituksen käsittely 26.10.2015 Kaupunginvaltuuston käsittely 9.11.2015 dään yhdessä. © Ari Karttunen/EMMA kaupunki menestyy kokeilevalla ja uteliaalla asenteella. Kulttuuri ja taa ja miten se Määrittelyllä viitataan esimerkiksi yhdessä tekemisen ja luomisen kulttuuriin. Keilaniemi–Otaniemi– 4 5 KulttuuriEspoo 2030 Keskeiset käsitteet KulttuuriEspoo 2030 Kulttuuri ja taide auttavat meitä Tapiola-alue nähdään Innovation Gardenin Tässä kappaleessa määritellään ne kulttuurin, sydämenä, jossa runsas taide- ja kulttuuritar- moninaisuuden ja saavutettavuuden käsittei- jonta rikastuttavat tieteen ja talouden aktii- den piirteet, jotka ovat erityisen merkittäviä vista toimintaa. KulttuuriEspoo 2030 haluaa KulttuuriEspoo 2030 -linjausten kannalta. nostaa espoolaisen, kansainvälisen huippu- ajattelemaan uudella tavalla. Anna Valtonen, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani taiteen ja kulttuuritoiminnan näkyvämmin Kulttuuri on kommunikaatiota, kulttuuri on tapa elää ja käyttäytyä. Kulttuuri ja taide rakentavat ihmisen identiteettiä koko elämän ajan. Kaikilla on oikeus kulttuuriin. Kaupunkikulttuuri edistää moninaisuutta ja kestävää elämäntapaa kaupungeissa. Kulttuuri on kaupungin keskeinen vetovoimatekijä ja se tarjoaa edellytyksiä monipuoliselle yritystoiminnalle. Moninaisuus Kulttuurinen moninaisuus luo edellytyksiä tarkastella asioita eri näkökulmista. Kulttuuri auttaa ymmärtämään ja hyödyntämään kansainvälistymisen aiheuttamia yhteiskunnallisia muutoksia. Kulttuuritoiminta mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen esimerkiksi eri-ikäisten, erilaisiin vähemmistöihin kuuluvien ja eri kulttuuritaustoista tulevien asukkaiden välillä. Saavutettavuus esiin kaupungin imagotekijänä ja osana Espoo Innovation Gardenia. Espoon edellinen kulttuurivisio, Kulttuuri kuuluu kaikille, kirjoitettiin vuonna 2003. Nyt on kuitenkin aika katsoa rohkeasti tulevaisuu- © Heidi-Hanna Karhu Kulttuuri teen. Espoo-tarina asettaa kaupunkitasoiset tavoitteet, ja KulttuuriEspoo 2030 määrittelee keinoja, joilla niihin voidaa poikkihallinnollisesti vastata. Julkiset kulttuuripalvelut edistävät saavutettavuutta ja tasa-arvoa Kaupungin kulttuuripalveluiden tuottamista ohjaavat lainsäädännön lisäksi muut yhteiskunnalliset arvot, kuten tasapuolisuuden edistäminen. Kulttuuripalvelut tuotetaan yhteistyössä eri sektoreiden toimijoiden kanssa. Julkisen toimijan tehtävänä on ohjata, koordinoida ja luoda edellytyksiä kulttuuritoiminnalle. Saavutettavuus edellyttää, että kulttuuripalve- kuntien, muiden suomalaisten kaupunkien sekä ulkomaisten kaupunkiverkostojen kanssa. puhuvia asukkaita on vuonna 2030 yli 20 prosenttia. luja ja -tapahtumia on tarjolla. Kaikilla asukkailla Suuren osan Espoon kulttuuripalveluista jär- on mahdollisuus osallistua ja nauttia taiteesta ja jestävät kumppaniyhteisöt. Palvelut tuotetaan Espoossa kulttuuripalveluilla halutaan edistää tämään myös viestimällä asukkaille aktiivisesti tar- kulttuurista. Julkisten kulttuuripalveluiden luontee- yhteistyössä kaupungin kanssa. Espoo varau- tasa-arvoa sekä vahvistaa yhteisöön kuulumisen tun- jolla olevista palveluista eri kanavissa. Monipuolisten seen kuuluu, että ne tavoittavat laajasti kaikki kau- tuu toimintaympäristön ja palvelutarpeiden netta, osallistumista ja hyvinvointia. Tulevaisuuden palveluiden järjestämisessä ja niistä viestimisessä pungin asukkaat. Palveluista viestitään asukkaille muutoksiin vuorovaikutuksessa espoolaisten Espoo on yhä vahvemmin moninainen kaupunki, hyödynnetään digitalisaation mahdollisuuksia. aktiivisesti. kumppaneidensa, pääkaupunkiseudun muiden jossa äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia Kulttuuripalveluiden saavutettavuutta pyritään edis- 7 KulttuuriEspoo 2030 MEGATRENDIT JA KAUPUNKIEN KEHITYSVAIHEET LINJAUSTEN LÄHTÖKOHTANA KulttuuriEspoo 2030 perustuu ymmärrykseen Arjessa tämä tarkoittaa merkittäviä muutoksia yhteiskuntaamme lähivuosikymmeninä muutta- teknologiaan sekä ihmisten käyttäytymiseen ja vista megatrendeistä sekä kaupunkien läpikäymistä yhdyskuntarakenteeseen. Erityisesti asumisen ja liik- kehitysvaiheista. kumisen ratkaisut muuttuvat. Kyse on teollistumista Megatrendillä tarkoitetaan toimintaympäristön ulkoista, väistämätöntä globaalia muutosta ja muutosvoimaa, jolla on myös paikallisia vaikutuksia. Megatrendien aikaansaama muutos haastaa yksittäisten ihmisten, yhteisöjen, yritysten ja julkisten organisaatioiden vakiintuneet toimintatavat. Vanhat vahvuudet ja ratkaisut menettävät voimansa. Uudet ilmiöt luovat paitsi ei-toivottuja seurauksia myös uusia mahdollisuuksia ratkaista ongelmia ja menestyä. vastaavasta sukupolven mittaisesta murroksesta. Väestönmuutos Kaupungistuminen on yksi 2000-luvun suuria yhteiskunnallisia murroksia. Suomi on kaupungistunut muuhun Eurooppaan verrattuna hitaasti, mutta tulee nousemaan muiden maiden tasolle. Kaupungistuminen tapahtuu aiempaa metropolivetoisemmin. Globaaliin talouteen integroituneisiin innovaatiokeskittymiin, joihin myös Helsingin metropolialue kuuluu, hakeutuu ihmisiä kaikkialta maail- Niukkenevat luonnonvarat Energian ja luonnonvarojen kysyntä kasvaa lähivuosikymmeninä maailmanlaajuisesti. Syynä on kasvava väestö ja suurten kehittyvien maiden nopea vaurastuminen. Luonnonvarojen niukkeneminen pakottaa pidentämään suunnittelun horisonttia ja kehittämään pitkäjänteisesti resurssiviisaita järjestelmiä. masta. Syntyy tiheämpiä, laajempia ja monikulttuurisempia kaupunkeja. Kolmas suuri väestönmuutoksen ilmiö on väestön ikääntyminen. Tähän asti yhteiskunnat on suunniteltu pitkälti työikäisen väestön ehdoilla. Tulevina vuosikymmeninä ikääntyvän väestön osuus kasvaa merkittävästi, minkä seurauksena monet yhteiskuntamme käytännöt muuttuvat. © Heidi-Hanna Karhu 6 KulttuuriEspoo 2030 8 9 KulttuuriEspoo 2030 Digitalisoituminen Minä–me-yhteiskunta KulttuuriEspoo 2030 Yhteiskunnallinen muutos luo uuden kaupungin Digitaalisten järjestelmien tulo osaksi kaikkea työtä Vaurastuminen, koulutustason nousu ja informaa- ja vapaa-aikaa muuttaa parhaillaan radikaalisti yri- tion digitaalinen avautuminen ovat mahdollistaneet Kaupunkitutkija Charles Landryn mukaan jokainen tysten, yhteisöjen ja kokonaisten yhteiskuntien orga- ihmisten aiempaa vahvemman yksilöllistymisen. taloudellinen ja yhteiskunnallinen muutos luo uutta nisoitumisen tapoja. Digitaaliset järjestelmät luovat Ihmiset voivat aiempaa vapaammin valita, mihin sosiaalista järjestystä sekä uusia tapoja toimia ja merkittäviä tehokkuusetuja ja mahdollistavat uuden- ryhmään kuuluvat ja miten. Syntyperän ja ammatin oppia – siis uuden kaupungin. Landry on määritellyt laiset hajautuneet toimintatavat. Digitalisaation kaltaiset tekijät ovat entistä pienempi osa ihmisten ansiosta globaali työnjako muuttuu ja ihmistyön arvo identiteettiä. Digitaalinen kommunikaatio on synnyt- määräytyy uusilla tavoilla. Jo nyt uusi digitaalinen tänyt kokonaan uudenlaisen yhteisöjen kerroksen logiikka on mullistanut esimerkiksi median, pankki- ja uusia tapoja tehdä yhteistyötä. Monet yhteiskun- maailman ja musiikkibisneksen. Työn, toimeentulon kaupungistumisen ja urbaanin kehityksen vaiheet toisesta maailmansodasta nykypäivään blogissaan 2.4.2014 (http://charleslandry.com/blog/thecity-1-0/). Historiallista kaupunkia hän kutsuu nimellä Kaupunki 0.0. Tätä seuraavat Kaupungit 1.0, 2.0 ja 3.0. Kaupunki 1.0 Kaupunki 3.0 tamme instituutioista perustuvat yhä oletukseen • Tyypillistä 1960–80-luvulla • Asukkaiden kollektiivista luovuutta ja ja kuluttamisen rakenteet käyvät läpi perusteellisen perinteisestä tavasta kuulua ja identifioitua asuin- • Kaupunki kuin iso tehdas: siiloutunut ja murroksen lähivuosikymmeninä. paikkaan, kansakuntaan tai muuhun yhteisöön. Tämä synnyttää hankausta yksilöiden ja instituutioiden välillä. sektoreihin jaettu • Kehittyminen talouden, infrastruktuurin ja organisaatioiden ehdoilla • Kokeileminen ja epäonnistuminen tuomittavaa • Estetiikalla pieni merkitys • Kulttuurin yleisö pääasiassa eliittiä älykkyyttä halutaan käyttää kaupungin suunnittelussa • Asioiden kokeminen tärkeää • Kaupunki organismina, jossa poikkihallinnollinen yhteistyö on tapa työskennellä • Tilaa yrityksille ja erehdyksille: ainoa tie menestykseen • Yrittäjyyteen, luovaan ja innovatiiviseen Kaupunki 2.0 • 1990-luvulta alkaen • Tiedepuistot ja huipputekniikan teollisuus isossa roolissa start-up-kulttuuri • Luodaan kulttuurisia ja fyysisiä tiloja, joissa ihmiset voivat toteuttaa luovuuttaan: ns. kolmas tila kodin ja työpaikan ulkopuolella • Yhteistyö- ja kumppanuusajattelu laajenee • Tuetaan pop-up-kulttuurin eri muotoja • Kaupunkimaisuus leimaavaa • Etsitään ja hyödynnetään erilaisia • Kaupungin henkeä ja imagoa luodaan fyysisillä rakennuksilla, kuten pilvenpiirtäjillä ja muilla näyttävillä arkkitehtuuriluomuksilla • Tietoisuus luovan talouden merkityksestä © Jussi Helimäki talousajatteluun kannustetaan: kasvaa: kulttuuria aletaan pitää kilpailuvalttina • Asukkaat kulttuurin asiakkaina ja kuluttajina osallisuuden keinoja ja kannustetaan asukkaita aktiivisuuteen päätöksenteossa • Kulttuuria erilaisissa paikoissa, kuten kaduilla, kahviloissa, pop-up-tapahtumissa • Ihmiset eivät enää ole vain passiivisia kuluttajia, vaan osallistuvat kulttuurin tekemiseen 10 11 KulttuuriEspoo 2030 KulttuuriEspoo 2030 KESTÄVÄN JA INNOVATIIVISEN KAUPUNGIN TAVOITTEET Kulttuuri edistää saavutettavuutta ja turvallisuutta Kulttuuri auttaa osaamisen uusiutumisessa Kulttuuri luo turvallisia paikkoja ja tiloja. Kulttuurin Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa työpaikkoja näkyminen arkisissa ympäristöissä teoksina, tapah- ja ammatteja häviää väistämättä ja vanhoja taitoja tumina ja kulttuurin tekemisen paikkoina vahvistaa on pakko päivittää. Kulttuuri voi tarjota uusia oppi- kokemusta siitä, että tilat ovat kaikille avoimia. Eri misympäristöjä sekä reittejä uuden oppimiseen. ihmisryhmien kynnys liikkua ja oleilla erilaisissa Tulevaisuudessa yhä suurempi osa elinkeinoista ympäristöissä laskee, kun kulttuuri on niissä läsnä kytkeytyy jotenkin kulttuuristen merkitysten jalosta- – oli kyse sitten ulkotiloista, kauppakeskuksista tai miseen. Näiden taitojen kehittämisessä voi erilaisilla julkisista rakennuksista. Maksuttomissa tiloissa asuk- kulttuurin toimijoilla olla suuri merkitys. kailla on mahdollisuus myös tehdä ja kokea jotain uutta ja siten muokata omaa ympäristöään. Tilojen avoimuus, kaupunkiympäristö, pop-up- KULPS! – kulttuuri- ja liikuntapolku, työväenopisto, kirjaston pajat, taiteen perusopetus, KäsityöKera toiminta, avustukset, kulttuuria kaikille -palvelut © Heidi-Hanna Karhu Tapiolan alueelle tarvitaan uudestaan alueen alkuaikojen pioneerihenkeä. Anne Stenros, KONEen muotoilujohtaja 12 13 KulttuuriEspoo 2030 Kulttuuri on osa asukaslähtöistä kaupunkikehitystä Espoo on kasvanut esikaupunkien verkostosta ver- Kulttuuri läpäisee kostokaupungiksi. Aluekeskusten kehityksessä paikallisella kulttuurilla on ollut tärkeä rooli. Tulevina vuosina Espoo kiinnittyy erityisesti metron myötä entistä tiiviimmin osaksi metropolialuetta, ja monet kaikki sektorit. Tom Selänniemi, Suomen luontokeskus Haltian johtaja aluekeskukset saavat aiempaa vahvemman kaupunkimaisen profiilin. Uusia urbaaneja kaupunkiympäristöjä kehitetään asukaslähtöisesti ja kulttuuritiloilla ja -tapahtumilla on kehityksessä tärkeä rooli. Tapiolan kokonaisuus, Ison Omenan palvelutori, Espoonlahden ja Espoon keskuksen kehittäminen Kulttuuri turvaa yhteiskuntarauhaa ja rakentaa yhteisöllisyyttä Kulttuuri rohkaisee yllätyksellisyyteen ja riskinottoon Kaupungit ja alueet kilpailevat yhä enemmän uusien palvelujen ja toimintojen luomisessa. Kaupungin vetovoima syntyy paitsi toimivista rakenteista ja jär- Muuttuva yhteiskunta rikkoo perinteisiä normeja jestelmistä, menestyvästä elinkeinoelämästä myös ja korostaa ihmisten yksilöllistä kykyä tulkita muu- ainutkertaisista ja osin spontaanistikin syntyvistä toksen aiheuttamia ilmiöitä. Ilman kollektiivisia ja ilmiöistä. Tässä kulttuurin eri muodoilla on tärkeä kokeellisia tapoja käsitellä uutta, tulkinta voi olla rooli. Ne synnyttävät kokemuksen sallivasta, kokei- vaikeaa. Taide ja kulttuuri tuovat ihmisiä yhteen. lunhaluisesta ja riskinottoon kannustavasta ilmapii- Kulttuuri tarjoaa vaihtoehtoisia tulkintakehyksiä ja ristä, joka parhaimmillaan laajenee kulttuurista myös tapoja purkaa vaikeitakin asioita. Kulttuurin äärellä muille yhteiskunnan ja elämän osa-alueille. ihmisryhmät oppivat toisiltaan ja muokkaavat omia toimintatapojaan. Vetovoimapalvelut, kumppanuus elinkeinotoimen ja Aalto-yliopiston kanssa, taidelaitokset, Espoo-päivä, kirjastojen omatoimitapahtumat, teatterit, museot, orkesterit, festivaalit, monipuolisen asukastoiminnan tukeminen kansainvälisyys, asukastoiminta © Olli Häkämies avustuksilla, lastenkulttuuritoiminta KulttuuriEspoo 2030 14 15 KulttuuriEspoo 2030 Omien vahvuuksien ja mielenkiinnon ORGANISAATIO SOPEUTUU MUIDEN MUKANA Yhteiskunnallinen muutos muokkaa yksilöiden ja kehittymässä. Miltä juuri Espoo kaupunkina näyttää yhteisöjen toimintaa. Kun maailma ympärillä muut- ja tuntuu? Kaupungin identiteetti on tärkeä osa tule- tuu, myös organisaation pitää sopeutua uusiin vaisuuden suunnittelua. Kulttuuri ja kulttuuriperintö toimintatapoihin. Tässä kappaleessa määritel- ovat kaupungin dna – se jokin, mikä tekee kaupun- lään, millä tavalla voisimme Espoossa vauhdittaa gista tunnistettavan ja autenttisen. KulttuuriEspoo 2030 -linjausten saavuttamista. Asiantuntijat eivät enää yksin määrittele, mitä pal- Kulttuurin perinteisiä ja institutionalisoituneita toi- veluita kaupungissa tarvitaan. Asukkaat on otettava mintamuotoja on tarkasteltava rohkeasti uudessa mukaan dialogiin ja heille on annettava mahdollisuus valossa. Mihin uteliaisuus voi tulevina vuosikymme- tehdä itse. Tuloksena voi syntyä esimerkiksi pop- ninä johtaa? Miten rohkeus tehdä asioita uudella up-tiloja, osallistavia kaupunginosatapahtumia tai tavalla vahvistaa yhteiskuntaamme? Kulttuurin mer- ilmiöitä, kuten Ravintolapäivä. kitys kaupungin menestymisessä ja kestävän hyvin- Kaupunki luo mahdollisuuksia pungin sisällä sekä suhteessa yksityiseen ja kolman- Kaupunki tarvitsee tekemisen henkeä, jolla pyritään teen sektoriin. Yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuo- avaamaan uusia ovia. Luovia ongelmanratkaisu- lia. Espoon kulttuuritoiminnan arvot luovat vahvan keinoja pitää etsiä yhdessä. Asukkaille pitää antaa perustan verkostoille ja kumppanuuksille. mahdollisuus kaupunkitilan kokeilevaan käyttöön. Menestyvän kaupungin pitää tunnistaa omat ominaispiirteensä ja se, minkälaiseksi kaupunki on Aape Pohjavirta, yrittäjä voinnin luomisessa pitää tunnustaa. Sektori- ja siiloajattelusta on päästävä eroon kau- Menestyminen edellyttää identiteetin tunnistamista laittaminen tekee meistä eksperttejä. Ilmapiirin täytyy sallia myös virheet: epäonnistuminen opettaa aina uutta. Jos ei uskalla kokeilla, ei voi kehittyä. © Jussi Helimäki Poikkihallinnollinen yhteistyö hyödyttää kaikkia kohteiden löytäminen ja niihin energian Rohkeutta toiminnan uudistamiseen Asukkaiden ääni kuuluviin KulttuuriEspoo 2030 16 17 KulttuuriEspoo 2030 Minulle luovuuden kampus merkitsee TOIMENPITEITÄ TULEVAISUUDEN KULTTUURIKAUPUNGIN LUOMISEKSI Kaupunkikuvan kokonaisuus huomioidaan kaavoi- historialliset rakennukset, puistot yms.) kannetaan identiteettiä. Keskeisissä kaupunkitiloissa huomioi- poikkihallinnollisesti. yhdessä. Taiteen prosenttiperiaate otetaan käyttöön kaupungissa kaikessa rakentamisessa. Periaatteen mukaan uudis-, korjaus- ja täydennysrakentamisen kustannuksista noin prosentti käytetään taiteen hyödyntämiseen. Taidetta voidaan hyödyntää luovasti rakentamisessa sekä sisä- että ulkotiloissa. Perustetaan poikkihallinnollinen Esteettinen ympäristö -työryhmä. Verkosto ratkoo käytännön kysymyksiä, jotka koskevat esimerkiksi taiteen näkymistä katukuvassa tai asuinympäristöjen viihtyvyyttä. Tuula Antola, Espoon kaupungin elinkeinojohtaja Kaupungin kulttuuriympäristöstä (kartanot, vastuu yhdessä. Tavoitteet ja toimenpiteet laaditaan reiden toimijat laativat suunnitelman ja tavoitteet tapaamista ja ikuista nuoruutta. Kulttuuriympäristö lisää asukkaiden hyvinvointia tuksessa ja lupa-asioissa niin, että se tukee alueen daan laatu ja espoolaisen taiteen huiput. Eri sekto- oppimista, kokeilemista, uusien ihmisten Lasten ja nuorten kulttuuriperintökasvatusta edistetään Kestävä kehitys espoolaisen identiteetin rakentajana -ohjelmassa. Lähiympäristöä käytetään oppimisympäristönä ja lapset ja nuoret otetaan mukaan lähiympäristön suunnitteluun. Tilojen yhteiskäyttö on monipuolista ja luovaa Hallintokuntien välinen yhteistyö on sujuvaa, ja olemassa olevia tiloja käytetään monipuolisesti. Tilojen yhteiskäyttö tukee kaupunkikeskusten elävöittämistä ja kestävää elämätapaa. Taiteen perusopetuksen opetustilojen tulevaisuus kouluissa lähellä oppilasta turvataan. Kaupunki tukee väliaikaisten toimijoiden ja tapahtumien syntymistä osoittamalla niille tiloja. Kaupunki tekee rohkeita tilakokeiluja (pop-up-tapahtumat, mikroyritykset). © Heidi-Hanna Karhu Kaupunkiympäristöstä luodaan asukkaille visuaalisesti eheä kokonaisuus KulttuuriEspoo 2030 18 Jos kaupunki luo yrityksille valmiin alustan, olemme 19 KulttuuriEspoo 2030 Rakennuksia hyödynnetään niiden koko elinkaa- Kulttuuripalveluja mitataan ja seurataan talouden keskittymä. Jakamistaloudessa kaikkea ei tarvitse tunnuslukujen lisäksi muilla uusilla indikaattoreilla. käyttöä. omistaa itse. Mittarit suunnitellaan yhteistyössä taloushallin- Kulttuurisektori on mukana maankäytön suun- mielellämme mukana yhteistyössä. miseen lisätään. mahdollisuuksia vaikuttaa oman asuinalueen kehittä- Espoon kaupunginmuseon asiantuntijaroolia vahvistetaan Espoon kaupunginmuseo osallistuu suunnitelmallisesti ja aktiivisesti esimerkiksi kaava-, korjaus- ja rakentamisasioiden valmisteluun. Kaupunginmuseo ja tekninen toimi valmistelevat Kestävä kaupunkikulttuuri on läsnä asukkaiden lähiympäristössä tarjoamalla. mahdollistavat uudenlaisia kohtaamisia. Keran alue on Espoon kiertotalouden sekä eko- edelläkävijä. joustavat sen mukaan, mikä alueellinen tarve kulloinkin on. Kirjasto on esimerkiksi eri-ikäisten ihmisten kohtaamispaikka tai digitaalisten palvelujen tarjoaja. Kirjaston joustava ja asukkaat huomioiva toiminta edistää sosiaalisten kaupunkiympäristöjen rakentamista. Kirjastossa asukkaat luovat yhdessä Kulttuuri on tärkeä osa Espoon elinkeino- ja veto- Asukkaiden käytössä on digitaalisia tiloja, jotka man ja arkeologisen kulttuuriperinnön hoitamista ja Espoon kaupunginkirjaston tilat muuntautuvat ja Kulttuuri vahvistaa kaupungin imagoa ja elinvoimaisuutta sitä esimerkiksi lupa-asioita helpottamalla ja tiloja kestävän elämäntavan Kirjasto on avoin oppimisympäristö, jossa kävijät opettavat toisiaan tarkempaa. listaa asukkaiden omaehtoista toimintaa ja edistää kaupunkikuvallisten rakennusten, kulttuurimaise- tukevat kaupunkikuvaa. kaisut tekevät tietojen keräämisestä laajempaa ja via kaupunkikulttuuritapahtumia. Kaupunki mahdol- logisesti ja sosiaalisesti misen ja kasvamisen niin, että kaupunkikerrostumat non kanssa. Digitalisaation mahdollistamat rat- Kaupunki kannustaa asukkaita luomaan osallista- yhdessä kulttuuriympäristöohjelman, joka ohjaa vaalimista. Ohjelma mahdollistaa kaupungin rakenta- © Heidi-Hanna Karhu Kirjasto on oppimisen, kohtaamisten ja jakamisen ren ajan ja rakennuksiin ohjataan myös väliaikaista nittelussa ja alueiden kehittämisessä. Asukkaiden Mari Kalmari, Fortumin viestintäjohtaja KulttuuriEspoo 2030 Yhteistyö kaupungin suuden digitaalisia toimintamalleja. Kulttuurin ja elinkeinoelämän yhteistyöllä vahvistetaan Espoon mainetta ja luodaan Espoosta houkut- Espoon kaupunki on luova toiminta-alusta, luovuuden kampus, jossa palvelut, avustusta myöntävien toimijoiden (kulttuuri, sosiaali- työpaikat, yrittäjyys ja ja terveystoimi, nuoriso- ja liikunta, opetus sekä ruot- voimapalveluita. Kulttuuri hyödyntää laajasti tulevai- asuminen nivoutuvat yhteen. sinkieliset sivistyspalvelut) välillä on sujuvaa ja joustavaa. Avustusprosessissa ja televa kotipaikka myös kansainvälisille asiantuntijoille ja toimijoille. Espoolaiset taiteen ja kulttuurin lippulaivat ovat merkittävä imagotekijä ja niitä hyödynnetään aktiivisesti kaupunkimarkkinoinnissa. Espoon kaupunki on luova sen asiakaslähtöisyyden parantamisessa hyödynne- toiminta-alusta, luovuuden kampus, jossa palvelut, tään digitaalisia keinoja. työpaikat, yrittäjyys ja asuminen nivoutuvat yhteen. Kulttuurin taloudellisen vaikuttavuuden mittaaminen Talouden painopiste siirtyy tulevaisuudessa pal- uutta yhteisöllistä kaupunkilaisuutta, joka kannustaa veluihin ja hyvinvointiin: aineeton pääoma korostuu yrittäjyyteen ja osallistumiseen. perinteisen talousajattelun rinnalla. Kulttuuritoimijoiden, korkeakoulujen ja yritysmaailman yhteistyö on aktiivista ja toimivaa. © Heidi-Hanna Karhu
© Copyright 2024