LIIKUNTAPALVELU- SUUNNITELMA 2015 – 2025

LIIKUNTAPALVELUSUUNNITELMA
2015 – 2025
Kunnanvaltuuston hyväksymä 7.9.2015,§ 48
2
SISÄLLYS
1
2
3
4
5
6
SUUNNITELMAN TAUSTAA
4
1.1
Valtakunnalliset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan
4
1.2
Liikuntalaki 2015
7
1.3
Limingan kuntastrategia
8
1.4
Hyvinvointikertomus 2015
9
LIIKUNTATUTKIMUSTEN TULOKSET
12
2.1
Valtakunnallinen liikuntatutkimus
12
2.2
Limingan kunnan liikuntapaikkakysely 2013
13
LIMINGAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET
19
3.1
Limingan liikuntapaikat
19
3.2
Liminkalaisia urheiluseuroja (2015)
23
3.3
Seuratoiminta-avustukset
24
3.4
Stipendit ansioituneille urheilijoille sekä liikunnan tunnustuspalkinnot
27
3.5
Kunnan järjestämää toimintaa
28
3.6
Liikuntatoimen rahoitus
31
LIIKUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMISEN LINJAUKSET
32
4.1
Liikunta osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä
32
4.2
Liikunnan lisääminen elämänkulussa
34
4.3
Palvelutarjonnan monipuolistaminen ja eri kohderyhmien huomioiminen
35
4.4
Kumppanuus ja yhteistyö palvelutuotannossa
36
LIIKUNTA-ALUEIDEN KEHITTÄMINEN JA INVESTOINNIT
37
5.1
Kunnossapitoluokitus ja hoitosuunnitelma
37
5.2
Pienet ja kustannustehokkaat investoinnit
37
5.3
Palloilualueiden peruskorjaus ja rakentaminen
38
5.4
Koulupuiston 2. vaiheen suunnitelman päivitys ja toteutus
38
5.5
Uimahallin rakentamisen edellytysten selvittäminen
40
5.6
Keskustan ja kirjaston puiston kehittäminen
40
5.7
Rantakylän ulkoilualueen suunnitelma
40
5.8
Kuntopolut ja retkeilyreitistöt
41
SALIVUOROJEN JAKO
42
6.1
Salivuorojen jakoperusteet
43
6.2
Sähköinen varauskalenteri vapaiden harrastevuorojen hakuun
43
6.3
Liikuntahallin valvonta
44
3
7
8
9
SALI- JA KENTTÄVUOROJEN HINNOITTELU
45
7.1
Nykytila
45
7.2
Sali- ja kenttävuorojen hinnoittelun käyttöönotto
46
KUNNAN JA SEUROJEN YHTEISTYÖ
47
8.1
Toimenpide-ehdotuksia 2015 syksy:
47
8.2
Kuntalaiset kuntoon –verkostoon liittyminen
48
KUNNAN LIIKUNTAPALVELUIDEN VIESTINNÄN TEHOSTAMINEN
LIITTEET
Liite 1
Limingan liikuntapaikkojen varustelu
Liite 2
Liikuntapalvelusuunnitelman linkkejä
Liite 3
Hoitoluokitukset
Liite 4
Limingan koulupuistohankkeen 1 ja 2 osan suunnitelmat
Liite 5
Tupoksen uimalammen ja koulun lähilatusuunnitelma
Liite 6
Tupoksen yhdyslatu lammelta pumppaamon ladulle ja valaistussuunnitelma
Liite 7
Investointisuunnitelma
Liite 8
Keskuskentän urheilualueen käyttösuunnitelmaluonnos
Liite 9
Lajipalautteet ja kunnan sisäiset palautteet luonnoksesta
Liite 10
Liikuntapaikkojen hoitosuunnitelma
49
4
1
SUUNNITELMAN TAUSTAA
Limingan kunnanhallitus päätti kokouksessaan 15.4.2013 käynnistää kokonaisvaltaisen liikuntapaikkasuunnitelman laatimisen, jossa otetaan kantaa kunnan liikuntapaikkojen ja – palvelujen kehittämiseen tulevaisuudessa. Liikuntapaikkasuunnitelmassa esitetään tulevina vuosina toteutettavat
nykyisten liikuntapaikkojen kehittämiskohteet sekä uudet liikunnan rakentamishankkeet.
1.1
Valtakunnalliset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan
Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 on julkaistu
4.10.2013.
(http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=6511564&name=DLFE-27526.pdf)
A. LINJAUS arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa
Tavoite:

Kaikenikäiset ihmiset vähentävät päivittäistä istumista
Toimenpiteet/Paikallistason toimijat

Vähentävät istumista varhaiskasvatuksen, koulun, opiskelu- ja työpaikkojen sekä sairaaloiden ja ikääntyvien hoidon toimintakulttuureissa juurruttamalla istumista vähentäviä toimintaja työskentelytapoja arjen käytäntöihin (askartelu, piirtäminen ja puhelimessa puhuminen
seisten, välitunti- ja muu taukoliikunta, fyysisesti aktiiviset elpymistauot, portaiden kulkeminen sekä fyysisesti aktiivisemmat leikki- ja lauluhetket, oppitunnit, kokoukset, tapaamiset sekä seminaarit)

Parantavat mahdollisuuksia vaihteleviin leikki-, opiskelu- ja työasentoihin säädettävien työpisteiden ja muiden aktivoivien kalusteiden ja välineiden avulla
5
B. LINJAUS liikunnan lisääminen elämänkulussa
Tavoite:

Kaikenikäiset terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ovat fyysisesti aktiivisempia ja harrastavat liikuntaa enemmän

mahdollisimman harva on täysin liikuntaa harrastamaton

mahdollisimman moni täyttää liikuntasuositukset

Organisaatioiden toimintakulttuurit tukevat liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta nykyistä paremmin

Ulkoympäristöissä ja sisätiloissa liikutaan entistä enemmän ja ne kannustavat ihmisiä fyysiseen aktiivisuuteen

Kävely ja pyöräily kasvattavat suosiotaan kulkutapoina

Sosioekonominen eriarvoisuus liikunnassa ja fyysisessä aktiivisuudessa vähenee
Toimenpiteet /Paikallistason toimijat

Sisällyttävät vähän liikkuvien lasten ja heidän vanhempiensa fyysisen aktiivisuuden lisäämisen kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmiin sekä vanhusten palveluohjelmiin ja suunnitelmiin

Kunnat, varhaiskasvatus, koulut, seurat, yritykset ja muut paikalliset toimijat kehittävät yhteistyötään tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien lisäämiseksi lapsille,
nuorille ja perheille. Paikalliset toimijat järjestävät eri-ikäisille ja perheille suunnattua matalan
kynnyksen harrasteliikuntaa.

Kohentavat varhaiskasvatusyksikköjen, koulujen, opiskelupaikkojen ja palveluasumisen sisätiloja, pihoja ja niiden lähiympäristöjä sekä (liikunta)välineistöä fyysistä aktiivisuutta suosiviksi

Toteuttavat liikuntaan ja vuorovaikutteisuuteen kannustavia asuin- ja elinympäristöjä

Parantavat kevyen liikenteen väylästön laadukkuutta
Suomen Voimisteluliiton johdolla toimivan perheliikuntaverkoston tavoitteena on edistää perheliikunnan edunvalvontaa, olosuhteiden ja resurssien kehitystoimenpiteitä, koulutusta sekä viestintää.
Nuori Suomi ry:n (nykyinen Valo ry) on ollut liikunta-alan keskeisin varhaiskasvatuksen liikunnan
edistämistoimenpiteitä kehittävä ja toteuttava taho. Toiminta on sisältänyt koulutusta, kampanjoita
(Varpaat vauhtiin! ja Pihaseikkailu), kehittämishankkeita, verkostojen kokoamista ja hyvien käytäntöjen levittämistä. Nuoren Suomen toimien lisäksi OKM on rahoittanut erilaisia varhaiskasvatuksen
alueellisia ja paikallisia kehittämishankkeita. Valtakunnallinen Liikkuva koulu – hanke/ohjelman tavoitteena on liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen koulupäivään ja sen yhteyteen. Ohjel-
6
man avulla levitetään liikkumisen hyviä käytäntöjä, ja kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden suosituksia kaikkiin Suomen peruskouluihin. Ohjelmaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön veikkausvoittovaroista. Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman tavoitteina on aikuisväestön liikunnallisen
elämäntavan tukeminen sekä terveellisten ravintotottumusten lisääminen. KKI -ohjelman toiminta
kohdentuu monialaisesti terveysliikunnan toimijakenttään aina valtakunnallisista verkostoista paikallistason toimijoihin asti.
C. LINJAUS liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä
sekä kansansairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta
Tavoitteet

Eri ikäisten ihmisten liikuntaneuvonnan vahvistaminen elämäntapaohjauksen osana sosiaalija terveyspalveluissa, kaikkien ammattiryhmien toteuttamana

Liikuntaan ohjaus osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjujen ja hoitoprosessien kehittämistä

Liikunnallisen kuntoutuksen aseman vahvistaminen Suomessa
Terveydenhuollon asiakkaan on saatava henkilökohtaista, suunnitelmallista liikuntaneuvontaa sekä
ajantasaista opastusta alueen liikuntamahdollisuuksista ja - tarjonnasta, kuten sopivista liikuntaryhmistä. Aloittelijoille sopivat parhaiten matalan kynnyksen liikunnan, kuten ohjatun liikunnan ryhmät.
Terveydenhuollossa tarvitaan lisää työkaluja liikkumisen edistämiseen. Terveydenhuollon henkilöstö
myös ohjaa liikuntatoimintaa esimerkiksi terveyskeskuksissa ja palvelutaloissa. Tärkeää on johdon,
kuten ylilääkäreiden ja liikuntatoimen johtajien, sitoutuminen toimintaan.
Toimenpiteet /Paikallistason toimijat

Viestivät monipuolisesti terveysliikunnasta ja kokoavat kuntakohtaiset tiedot terveysliikunnan
palveluista (esim. kalenteri: esite, netti)

Hyödyntävät liikunnan ja liikunnallisen kuntoutuksen ammattilaisten, kuten liikunnanopettajien, liikuntalääketieteen ammattilaisten ja fysioterapeuttien osaamista muiden ammattiryhmien opastamisessa liikuntaan ja fyysiseen aktiivisuuteen innostamisessa, sekä liikunnan edistämistä tukevien työkalujen käyttöä
7
D. LINJAUS liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa
Tavoite

Liikunnallinen ja fyysisesti aktiivinen elämä sisältyy valtakunnalliseen strategia-ajatteluun

Liikunnan asema kunnissa vahvistuu osana asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta
Kunnan liikuntapaikkarakentamisen painopiste tulee olla hankkeissa, jotka palvelevat terveyttä ja
hyvinvointia edistävää liikuntaa sekä mahdollisimman monen kuntalaisen liikuntaharrastusta.
Rahoitus
Ministeriöiden lisäksi Opetushallitus ja Raha-automaattiyhdistys (RAY) ovat merkittäviä rahoittajia
terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan alueella. Opetushallitus tukee erityisavustuksin opetuksen järjestäjiä liikunnallisen kerhotoiminnan kehittämisessä. RAY rahoittaa myös tutkimustoimintaa.
1.2
Liikuntalaki 2015
Liikuntalain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä.
Lain 3 § määrittelee
1. liikunnaksi kaikkea omatoimista ja järjestettyä liikunta- ja urheilutoiminta paitsi huippuurheilua,
2. huippu-urheiluksi kansallisesti merkittävää sekä kansainväliseen menestyksen tähtäävää
tavoitteellista toiminta sekä
3. terveyttä ja hyvinvointia edistävällä liikunnalla elämänkulun eri vaiheissa tapahtuvaa
kaikkea fyysistä aktiivisuutta, jonka tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämien ja
parantaminen.
8
Lain 5 § määrää kunnan vastuuksi yleisten edellytysten luomisen liikunnalle paikallistasolla.
Kunnan tulee luoda edellytyksiä asukkaidensa liikunnalle

järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri
kohderyhmät huomioiden,

tukemalla kansalais- ja seuratoimintaa,

rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja,

kehittämällä paikallista yhteistyötä,

kehittämällä kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä,

huolehtimalla tarvittaessa muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista.
Valtakunnalliset järjestöt, lajiliitot ja liikunnan kansalaisjärjestöt vastaavat pääsääntöisesti varsinaisesta liikuntatoiminnasta.
1.3
Limingan kuntastrategia
Limingan kunnan visio ja toimintaa ohjaavat arvot.
Lähtökohtana talousarvion ja taloussuunnitelman laatimiselle on Limingan kuntastrategia vuosille
2012 - 2030. Kuntastrategia perustuu arvoihin, jotka kertovat mitkä seikat koetaan ensisijaisen tärkeiksi kunnan kannalta nyt ja tulevaisuudessa:
Luovuus: Esimiehinä ja päättäjinä rohkaisemme ja tuemme totuttujen toimintatapojen ja ajattelumallien kyseenalaistamista ja avointa keskustelua. Pidämme siten tärkeänä uudistumista ja kehittämistyötä ja hyödynnämme rohkeasti toimintaympäristön muutosten kehitysvoiman. Liminka luo aktiivisesti yhteistyöverkostoja.
Asukaslähtöisyys: Kunnan toimintaa ja palveluja järjestettäessä huomioimme asukkaat, eri ikäryhmät ja heidän palvelutarpeensa monimuotoisuutta toteuttaen ja kehittäen aktiivisesti asiakaskyselyjä ja tyytyväisyystutkimuksia. Näiden ohjaamana pyrimme tukemaan asukkaiden omaa vastuuta ja ennaltaehkäiseviä toimintoja.
Kustannustietoisuus: Olemme vastuussa resurssien parhaasta mahdollisesta käytöstä, joten toimimme taloudellisesti. Selvitämme kaikessa palvelutuotannossa ja toiminnassa palvelujen kustannustehokkaat toimintatavat.
Vastuullisuus: Huomioimme toiminnan ja palvelujen vaikutukset asukkaiden, työntekijöiden ja ympäristön hyvinvointiin. Lähtökohtana kaikessa suunnittelussa pidetään viihtyisää, terveellistä ja tur-
9
vallista elinympäristöä. Liminka korostaa asukkaiden vastuuta itsestä, perheestä ja ympäristöstä.
Työntekijöinä ja luottamushenkilöinä huolehdimme oman tehtävämme lisäksi työyhteisön tavoitteiden saavuttamisesta.
Limingan visio 2030
Liminka on itsenäinen 15.000 asukkaan dynaaminen kaupungin ja maaseudun kohtaamispaikka,
jossa uusiutuva palveluverkosto luo viihtyisää ja turvallista tulevaisuutta. Liminkalaisuus perustuu
yhteisöllisyyteen, vastuuseen itsestä ja ympäristöstä, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja yrittäjyyteen.
Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on kuntastrategiassa yhtenä kunnan strategisena päämääränä. Kunnan tehtävänä on tukea asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja sekä vahvistaa
hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Hyvinvoinnin edistämiselle asetetaan vuosittain tarkemmat tavoitteet hyvinvointikertomuksessa ja talousarviossa.
1.4
Hyvinvointikertomus 2015
Limingan hyvinvointikertomus on käsitelty kunnanhallituksessa 9.3.2015. Kuntalaisten hyvinvoinnin
edistäminen liittyy keskeisesti Limingan strategisen johtamisen päämääriin vuosille 2013 – 2016.
Hyvinvointia koskevina keskeisinä tavoitteina ovat asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen, ennaltaehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen, kansantautien vähentäminen
sekä syrjäytymisen ehkäisy.
Liikuntapalveluilla on keskeinen merkitys kaikkiin hyvinvointikertomuksen em. tavoitteiden toteutumiseen. Liikuntapalveluiden suunnittelun strategiset linjaukset pohjautuvat kunnan hyvinvointikertomuksen tavoitteisiin ja mittareihin. Hyvinvointikertomuksessa asetetaan vuosittain tarkemmat tavoitteet liikuntapalvelujen kehittämiseen ja toteuttamiseen.
Hyvinvointikertomukseen kirjattuja tavoitteita ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia
liikunnan osalta:
TEKNISET PALVELUT:
-
helposti saavutettavat liikuntapaikat
10
-
luodaan edellytyksiä kaavoituksella lähiliikkumiseen: kylä kylän sisällä –periaate
-
nuorille tarkoitettuja liikuntapaikkoja
-
monitoiminen liikuntapuisto
-
jalankulun ja pyöräilyn edistäminen kaavoituksessa
-
eri ryhmille sopivia ulkokuntolaitteita puistoihin
-
ravitsemussuositusten mukainen ruokahuolto
TERVEYSPALVELUT:
-
kannustetaan työttömiä osallistumaan aktiivisemmin terveystarkastuksiin - liikuntaneuvontaa
-
liikuntareseptin käyttöönotto
-
painonhallintaryhmät/elämäntaparyhmät, lisää kohdennettuja ryhmiä mm. diabeetikot, mielenterveys
-
henkilökunnan kouluttaminen esim. OTA-ohjauskartta menetelmän käyttöön
-
nuorten terveyskasvatus, uudet keinot esim. sosiaalisen median hyödyntäminen
-
tietoiskut ja teemapäivät /viikot kuntalaisille elämäntapaohjaukseen liittyen
-
työ- ja toimintakyvyn ylläpito, Maakunta Liikkeelle –hankkeen jatkaminen (toimintakykymittaukset)
-
kutsuntaikäisten poikien tarkastukset ja varhainen puuttuminen
SIVISTYS- JA HALLINTOPALVELUT
-
sähköinen varauspalvelu julkisiin liikuntatiloihin
-
kävely-, pyöräily- ja eri ulkoilureittien liittäminen kunnan omaan opaskarttaan ja seudun ulkoliikuntakarttaan
-
kuntalaisten ja kolmannen sektorin osallistaminen eri ikäryhmien aktivoimiseksi
-
monituottajuus – paljon erilaisia seuroja ja järjestöjä yhteistyössä
-
monipuolinen lajikirjo
-
kannustetaan kuntalaisia ja oppilaita työ-, koulumatka- sekä vapaa-ajanliikuntaan
-
koulutetaan henkilökuntaa liikunnan ja terveellisten elämäntapojen ohjaamiseen
-
riittävä resurssi liikuntapalveluissa
-
liikunnan lisääminen koulupäivään kansallisen Liikkuva koulu –ohjelman avulla
-
monipuolisten liikuntalajien/-muotojen tuominen liikuntatunneille (kiinnostuksen herätys)
11
Kansansairauksien summaindeksi ja kansantaudit 2006 – 2013
250,0 KELA:n terveyspuntarin kansantaudit 2006 - 2013
Diabetes
200,0
Psykoosit
Sydämen vajaatoiminta
150,0
Nivelreuma
Astma
100,0
Verenpainetauti
Sepelvaltimotauti
50,0
Yhteensä
0,0
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Kansantauti-indeksit
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Diabetes
130,7
122,4
120,7
121,9
114,9
116,3
114,6
118,1
Psykoosit
98,7
103,1
92,8
82,9
76,4
83,8
80,1
79,4
Sydämen vajaatoiminta
198,0
185,0
182,0
182,2
173,8
149,0
154,0
165,9
Nivelreuma
136,8
133,4
142,6
149,7
143,9
139,1
141,4
132,1
Astma
154,2
149,2
145,6
149,1
143,8
141,1
140,1
133,6
Verenpainetauti
130,2
131,5
132,6
133,5
132,4
135,7
133,9
132,5
Sepelvaltimotauti
140,8
139,4
134,0
133,0
128,2
129,6
127,8
129,0
Yhteensä
141,3
137,7
135,8
136,0
130,5
127,8
127,4
127,2
12
2
LIIKUNTATUTKIMUSTEN TULOKSET
2.1
Valtakunnallinen liikuntatutkimus
Kansallinen liikuntatutkimus toteutetaan neljän vuoden välein. Sen tilaajina ovat SLU, Nuori Suomi,
Suomen Kuntoliikuntaliitto, Suomen Olympiakomitea ja Helsingin kaupunki. Tutkimuksen rahoittaa
opetus- ja kulttuuriministeriö. Viimeisin tutkimus on julkaistu vuonna 2010 ja se koostuu kolmesta
julkaisusta: Vapaaehtoistyö, Lasten ja nuorten liikunta, Aikuisliikunta ja Senioriliikunta. Kansallisen
liikuntatutkimuksesta on tähän koottu yhteenveto siitä, mitä suomalaiset harrastavat ja missä he liikkuvat. Tutkimukset ovat luettavissa kokonaisuudessaan SLU:n sivuilta.
Tähän on koottu yhteenvetoa valtakunnallisen liikuntatutkimuksen tuloksista ikäryhmittäin.
3-18–vuotiaat

92 % harrastaa urheilua tai liikuntaa

liikunnan selittää koulunkäynti enemmän kuin sukupuoli, ikä tai asuinpaikkakunta (peruskoulua ja lukiota käyvät harrastavat useammin kuin ammatillisissa oppilaitoksissa tai jo työelämässä olevat)

eniten lapsia ja nuoria liikuttavia lajeja ovat jalkapallo ja pyöräily, muista lajeista kärkipäähän
nousevat myös uinti, juoksulenkkeily, hiihto ja salibandy

paljon harrastettuja lajeja myös luistelu, kävelylenkkeily, jääkiekko ja voimistelu

suosituimmista lajeista varsinkin perusliikuntamuotoja harrastetaan runsaasti varsinaisen
seuratoiminnan ulkopuolella

43 % lapsista harrastaa urheiluseurassa

eniten potentiaalista seurakiinnostusta kohdentuu jalkapalloon, yleisurheiluun ja salibandyyn
19–65-vuotiaat

55 % harrastaa jonkinlaista liikuntaa vähintään neljästi viikossa, 35 % 2-3 kertaa viikossa

kolme neljästä harrastaa vähintään kahta lajia ja melkein joka toinen kolmea lajia tai useampaa

eniten käytettyjä liikuntapaikkoja kevyen liikenteen väylät ja ulkoilureitit kuten pururadat, hoidetut ladut ja vaellusreitit
13

naiset käyttävät miehiä useammin kevyen liikenteen väyliä (sauvakävely ja kävely) sekä
voimistelusaleja, miehet palloilusaleja (salibandy, lentopallo, koripallo), jäähalleja ja rakennettuja ulkoliikuntapaikkoja

suosituimmat liikuntalajit (TOP10): kävelylenkki, pyöräileminen, kuntosaliharjoittelu, hiihto,
juoksulenkki, uinti, voimistelu, sauvakävely, salibandy ja sulkapallo

aikuisväestön selvä enemmistö toteuttaa liikuntaharrastuksen pääosin omatoimisesti, varsinaisissa urheiluseuroissa liikkuu 14 %

Suomalaiset aikuiset käyttävät liikuntaharrastuksiinsa keskimäärin 570 euroa vuodessa
66–79-vuotiaat

seniorikansalaisista 63 % harrastaa liikuntaa ja liikkuu aktiivisesti muutenkin arkisissa asioissa, 25 % ei harrasta liikuntaa mutta liikkuu muuten aktiivisesti arjessa

88 % harrastaa ainakin jonkinlaista liikuntaa vähintään kahdesti viikossa (65 % vähintään
neljästi viikossa)

suosituin liikuntamuoto kävelylenkki; muita sauvakävely, pyöräily, voimistelu, hiihto, uinti ja
kuntosaliharjoittelu

selvä enemmistö toteuttaa liikuntaharrastuksensa pääosin omatoimisesti

urheiluseuroissa/liikuntajärjestöissä liikkuu 10 % seniorikansalaisista, kunnilla merkittävä
rooli ikääntyneen väestön liikuttajana (1/6)
(http://www.slu.fi/liikuntapolitiikka/liikuntatutkimus2/)
2.2
Limingan kunnan liikuntapaikkakysely 2013
Keväällä 2013 Limingan kunnan Internet-sivuilla toteutettiin avoin sähköinen kysely, jossa kuntalaiset saivat arvioida liikuntapaikkojen ja -palveluiden nykytilaa ja esittää omia toiveitaan ja ideoitaan.
Kyselyyn vastasi 421 henkilöä. Vastanneista yli 70 % kertoi harrastavansa liikuntaa säännöllisesti
useita kertoja viikossa. Limingan kunnan liikuntapaikkoihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä.
Limingan kunnan liikuntapaikkakyselyn 2013 tuloksista on koottu tähän yhteenveto mm. kuntalaisten tyytyväisyydestä kunnan liikuntapaikkoihin sekä kehittämisehdotuksista.
Eniten käytettyjä liikuntapaikkoja/-alueita olivat kevyenliikenteen väylät, hiihtoladut/kuntopolut sekä
Rantakylän virkistysalue (kuvio 1).
14
KUVIO 1. Kunnan liikuntapaikkojen/ -alueiden käyttö säännöllisesti vapaa-aikana (kausittain)
Kunnan liikuntapaikoista yli puolet antoi yleisarvosanaksi hyvä tai erinomainen (kuvio 2). Tyytyväisyys liikuntapaikoittain/-alueittain taulukossa 2.
15
Kuvateksti: Rantakylän ulkokuntolaite
Liikuntapaikkakyselyyn vastanneet antoivat kehittämisehdotuksia eri liikuntapaikoille. Taulukossa 3
on yhteenveto ehdotuksista.
TAULUKKO 2. Kehittämisehdotuksia liikuntapaikoittain
Liikuntapaikka
Rantakylän virkistysalue
Kehittämisehdotuksia
kahvio/wc iltaisin ja viikonloppuisin auki, huoltotila, jääkiekkokaukalo, tenniskenttä, koiralatu,
rullahiihtorata
Liikuntahalli
aukioloajat 6-22, vuoroja myös muille kuin seuroille, iltavalvoja, kahvio käyttöön
Keskusurheilukenttä
kentän ja huoltorakennuksen kunnostus, toinen
jääkiekkokaukalo
Ojanperänkankaan liikunta-alue
avojää pienille luistelijoille, skeittipaikka
Kuntosalit
uusia kuntosalilaitteita, yhteistyötä seurojen ja
yksityisten liikuntapalveluja tarjoavien kanssa
Muut pallokentät
tekonurmi ja lisää välineitä Tupokseen
16
Hiihtopolut/kuntopolut
pururata/ladut keskustaan/Tupokseen, yhdyslatuja eri alueilta, latujen hoitaminen paremmin,
opastus
Kevyen liikenteen väylät
kevyenliikenteen väylä välille kirkonkylä-Tupos,
pyöräteiden kunnostus (myös rullaluisteluun sopivaksi)
Yksityiset liikuntapalvelut
liikuntasaleihin ryhmäliikuntamuotoja
Muuta
uimahalli, tietoa vapaista vuoroista, maksuttomuuden säilyttäminen, ulkopaikkakuntalaisille
aikuisille maksut, vuoroja myös muille kuin seuroille, varaaminen nettiin, alueellinen tasa-arvo,
lisää harrastuslajeja
Nykyisten harrastusmahdollisuuksien lisäksi Liminkaan kaivataan (kysely marraskuussa 2013 Wanhan Ajan Joulu-tapahtumaan osallistuneille) mm.

skeittipuisto

uimahalli

laskettelurinne

keilahalli

yleisurheiluhalli

ratsastuskeskus

koirapuistoja

lisää lenkkipolkuja

alle kouluikäisille lapsille jumppa/leikkikerhoja

koko perheen puuha/riehapäiviä

jalkapallopojat/tytöt

pesäpallo

jousiammunta

kunnolliset pyörätiet rullaluisteluun/hiihtoon

yleisiä vuoroja jää/liikuntahalliin

Tupokseen yleisurheilumahdollisuus, frisbeegolf-rata, lisää jumppaa
Laji, jota liikuntapaikkakyselyyn vastanneet haluaisivat kehittää eniten, on uinti. Seuraavaksi eniten
kannatusta saivat hiihdon ja kuntosaliharjoittelun kehittäminen (kuvio 3).
17
KUVIO 3. Kolme lajia, jonka harrastusmahdollisuuksia olisi tärkeintä kehittää
18
Käyttömaksuissa pidettiin oikeudenmukaisena käyttäjäryhmittäin perittäviä maksuja (kuvio 4).
KUVIO 4. Hyvä ja oikeudenmukainen käytäntö kunnan liikuntapaikkojen käyttömaksujen suhteen
Muu vaihtoehto, mm.

vain lapsille maksuttomat

edullinen liikuntapassi

liminkalaisille edullisempi kuin ulkopaikkakuntalaisille

maksut käyttäjäryhmittäin (työssäkäyvä, työtön, opiskelija, eläkeläinen)

perhekortti

avainmaksu lukuvuosittaiseksi

sellaiset seurat/ryhmät maksavat jotka perivät jäsenmaksuja

ilmainen, ei vuoroja ulkopaikkakuntalaisille
19
3
LIMINGAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET
3.1
Limingan liikuntapaikat
Lipas on valtakunnallinen ja julkinen liikunnan paikkatietojärjestelmä, jota hallinnoi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Lipaksessa on tietoa
Suomen liikuntapaikoista, virkistysalueista, ulkoilureiteistä ja liikuntatoimen taloudesta. Myös Limingan kunnan liikuntapaikat löytyvät Suomalaisten liikuntapaikkojen tietopankista. Linkki
http://lipas.cc.jyu.fi/lipas
Limingan ladut ja kunnossapidon seurantajärjestelmä löytyvät Limingan kunnan sivuilta.
(http://www30.fastroi.fi/LATUOULU/latu_01.html;jsessionid=D5EBC2CE688DA07F3208D49E1EA66
B60)
Limingan liikuntapaikat (kooste LIPAS-rapostista)
Limingan liikuntahalli
Iso sali jaettavissa 3 osaan, monitoimitila molskeineen, kuntosali, 6 pukuhuonetta ja kiipeilyseinä
aulassa
Keskusurheilukenttä
Yleisurheilukenttä 300 m, kiertävä rata, nurmipintainen keskusosa, asfalttipintainen valaistu jääkiekkokaukalo, 3 tenniskenttää, kivituhkapintainen pesäpallokenttä, nurmipintaiset pienpalloilualue ja
pallopuisto, huoltorakennus ja varasto, yhteys merilatuun, koulupuiston latuihin, kulttuurikuntopolkuun, Jata-reitteihin ja luontopolkuun Hahtikarissa
Linnukan koulupuisto
monitoimikaukalo, 2 panna-areenaa, leikkivälineet 3 eri paikassa, skeittipaikka kulttuurisalin edessä,
Linnukan päiväkodin sali ja Linnukan koulun liikuntasali
Limingan Jäähalli
kaukalo, katsomo, pukuhuoneet, toimisto ja kahvio
Agility kenttä ja koirapuisto
aidattu alue agility-telineet aidattu pieni koirapuisto jäähallin vieressä
20
Turvallisuusalan oppilaitoksen (OSAO) liikuntasali
Liikuntasali jaettavissa 3 osaan, kuntosali ja pukuhuoneet
Ojanperänkankaan lähiliikuntapaikka
Huoltorakennus, monitoimikaukalo, lasten leikkipaikat, lyhty kuntorata, kuntotelineet
Rantakylän virkistysalue
valistu kuntorata/latu 8 km, hiihtomaa, metsälenkit, uimapaikka/avantouinti, uimapaikan huoltorakennus, ajanottotorni, 2 puolikotaa, K17 hyppyrimäki, 18 väyläinen frisbeegolf-rata, kuntotelineet,
beach kentät 3 kpl, kiintorastiverkko, koirien oma uimapaikka, parkkialue, yhteydet merilatuun,
Luontokeskukseen, maankohoumapolkuun, luontopolkuihin ja kulttuuri-kuntopolkuun sekä Jatareitistöön
Rantakylän koulu
kivituhkapintainen pallokenttä, katukoris, boulderointiseinä, seikkailumetsä, yhteys Rantakylän virkistysalueeseen
Tupoksen koulut ja urheilukenttä
urheilukenttä , jossa kivituhkapintainen palloilualue, 80 m juoksusuora, suoran molemmissa päissä
pituus- ja kolmiloikkapaikat, asfalttipintainen valaistu tenniskenttäalue/jääkiekkokaukalo, huoltotilat,
nuorisotalo, valaistu kuntopolku/latu, alakoulun pallokenttä ja liikuntasali, yläkoulun 2 lohkoinen liikuntasali ja kuntosali, monitoimikaukalo, skeittipaikka, leikkivälineet, yhteys merilatuun, Tupoksen
pyöräreitti
Lakeuden koulu, Alatemmes
koulun kivituhkapintainen pallokenttä, katukoristelineet, Alatemmeksen kylätalo, puolikota, pesäpallokenttä, pyöräreitti, Vaaranmaan kuntopolku/latu
Vehkamaan autourheilualue
jokkisrata, ralli-sprintrata, varikkosuora, ajanottotorni, kota
Ketunmaan koulu
valaistu kivituhkapintainen pallokenttä, kaukalo, kota, yhteys moottorikelkkauraan
Yksityiset tai valtion tilat
Jäähalli, Tuomikosken Ratsutila, Limingan kuntokeskus, turvallisuusalan oppilaitoksen sali, Kylliälä,
Vehkamaan moottoriurheilualue
21
Kunnan ylläpitämät liikuntapaikat
Limingan kunnan ylläpitämiä liikuntapaikkoja ovat liikuntahalli, keskusurheilukenttä, jääkiekkoratatenniskenttäalue, Tupoksen urheilukenttä ja uimapaikka, koulujen pallokentät, Linnukan Sali, Tupoksen yhtenäiskoulujen salit, hiihtoladut/kuntoradat, luistelukentät sekä Rantakylän virkistysalue.
Liitteessä 1 on lueteltu eri liikuntapaikkojen toiminnot ja taulukossa 1 liikuntapaikkojen rakentamis/käyttöönottovuodet.
TAULUKKO 1. Liikuntapaikkojen rakentamis-/käyttöönottovuodet
Liikuntapaikka
Rakentamis-/käyttöönotto-/
peruskorjausvuosi
Keskusurheilukenttä
yu-kenttä peruskorjattu 1999
jääkiekkokaukalo/tenniskenttä
1986
Tupoksen urheilukenttä
peruskorjattu 2009, huoltotilat 2010
liikuntahalli
2001
Linnukan koulun sali
1960, peruskorjattu 2014
Linnukan päiväkodin sali
2012
Tupoksen yhtenäiskoulu
yläkoulu
2011
alakoulu
1998
Rantakylän virkistysalue
jatko-osa valmistunut 2012
Ojanperänkankaan lähiliikuntapaikka
2011
Limingan leikkipuistot
kartalla:
http://www.liminka.fi/tiedostot/Hallinto-osasto/Limingan_kunnan_leikkipuistot_2014.pdf
Kirkonkylä

Leikki-Linnukka (Linnukkapuisto)

Suninhaka (Urheilukeskus)

Kuurneenniitty (Kirkkokari)

Leikkihaka (Härmänhaka)

Pöllönleikki (Lintupuisto)
22

Naakanleikki (Lintupuisto)

Laurinleikki (Jutkokylä)

Karhunleikki (Peräkylä)

Jakobinpaini (Launonen ja Pappilanpelto)

Katrinketo (Kaarteenaho)

Aabraminpuisto (Vanha Liminka)

Ylipäänleikki (Ylipää)

Käpälämäki (Ojanperänkangas)
Tupos

Leikkimutka (Tuposlampi)

Leikki-Riipi (Vesikari)

Tuiskulanmäki (Vesikari)

Kuusileikki (Tuomiaro)

Sanaleikki (Tuomiaro)

Kotilehto (Kotilehto)
Ala-Temmes

Kirmahaka
23
-
Leikkipuistojen kehittämisestä on tehty kunnalle opinnäytetyö 2014 Marja-Riitta VavuliKiviniemen toimesta
http://theseus.fi/bitstream/handle/10024/82058/Vavuli-Kiviniemi_Marja-Riitta.pdf?sequence=1.
Muita liikuntapaikkoja Limingassa

Vehkamaan moottoriurheilualue

Limingan jäähalli

moottorikelkkaurat

Limingan nuorisoseuran sali

Oulun seudun ammattiopisto, Limingan yksikkö (Limingan turvallisuusalan oppilaitos)

Limingan Kuntokeskus

Agility-kenttä ja koirapuisto

Tuomikosken ratsutalli

Ankkurilahden Ratsutila Oy

Ala-Temmeksen koiraurheilukenttä

Jata-ulkoilureitistö
Liikuntapaikkasuunnittelussa on otettava huomioon koko kunnan ikäjakauma. Erityishuomio suunnittelussa on kiinnitettävä perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia lisääviin liikuntapaikkoihin. Lähiliikuntapuistoissa huomioidaan laitehankinnoissa ja ratkaisuissa perheen aikuiset, nuoret ja lapset.
Tässä merkitykselliseen rooliin nousee teknisten palveluiden ja liikuntapalveluiden yhteistyö. Leikkipuistoja suunnitellessa tulee huomioida sen liikunnallistava vaikutus mm. telinehankinnoissa.
3.2
Liminkalaisia urheiluseuroja (2015)

Aikidoseura Hokutai

Alatemmeksen Vesa

Ankkurilahden Ratsastajat

Lakeuden Urheiluautoilijat

Lakeuden Urheiluratsastajat ry

Limingan Judoseura

Limingan Kickboxing ry
24

Limingan Kiekko

Limingan Naisvoimistelijat

Limingan Niittomiehet

Rantalakeuden Moottorikelkkailijat

Ratsastusseura Easy Riders Eru ry

Tupoksen Tuisku
3.3
Seuratoiminta-avustukset
Limingan kunnan nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoimen nykyiset avustuksien jakoperusteet on otettu
käyttöön vuonna 2011 (sivistyslautakunta 24.3.2010). Liikuntatoimen avustusten tavoitteena on tukea liminkalaisten urheiluseurojen liikuntatoimintaa. Avustukset on haettavana vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Sivistyslautakunta päättää talousarvion yhteydessä vuosittain noudatettavista painopistealueista ja avustusten myöntämisperusteista. Liikunta-avustuksia myönnetään liminkalaisten rekisteröityjen urheiluseurojen liikuntatoimintaan. Lautakunta myöntää vain yleisavustuksia
(2015). Limingan kunta jakoi vuonna 2014 seuratoiminta-avustuksia yhteensä 12.700 euroa.
AVUSTUKSET JA NIIDEN JAKOPERUSTEET 2016 – eteenpäin, EHDOTUS
SIVISTYSLAUTAKUNNALLE (20.8.2015 kokoukseen):
Sivistyslautakunta on esittänyt toiveen nykyisen avustusjärjestelmän uusimisesta. Toiveena on ollut
ottaa huomioon mm. se, että avustuksia jaettaessa huomioidaan, miten seurat saavat kunnan tiloja
käyttöönsä. Tässä ehdotus uudeksi avustusjärjestelmäksi.
-
Liikuntaa edistävän vapaaehtoistyön avustusrahat ovat tällä hetkellä Limingassa 12 700 euroa (2015). Summat ovat olleet samalla tasolla 80-luvulta lähtien, vaikka liikuntatoimijoiden
määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana runsaasti ja liikutettavien määrä
25
seuroissa on kasvanut rajusti. Kuntalaisten määrä on kaksinkertaistunut lähes 10 vuoden aikana ja kolmannen sektorin rooli on kasvanut merkittävästi kuntalaisten liikuttajina.
-
Seurat tekevät erittäin arvokasta työtä liminkalaisten lasten ja aikuisten liikuntaan aktivoimisessa sekä ennaltaehkäisevää työtä terveyden edistämiseksi. Avustusten kokonaissummaa
liikuntatoimijoiden osalta tulisi nostaa 16 000 euroon salimaksujen tullessa voimaan. Perusteluina se, että liikuntaan käytetty kokonaisbudjetti kunnassamme on pieni. Liikuntapalvelusuunnitelmassa on linjattu, että kumppaneiden rooli tulee tulevaisuudessa korostumaan
ryhmien toteutuksessa sekä toiminteissa, joten kuntalaisia liikuttaviin tapahtumien järjestämiseen ja toimitila-avustukseen varataan oma avustus. Avustusten korotus katetaan salimaksujen tulolla. Liikuntatoimen avustuksia pyritään tarkistamaan vastaamaan kulttuuri- ja
nuorisopuolen vastaavia.
1. TOIMINTA-AVUSTUS (nyk. yleisavustus)
Avustus määräytyy järjestön tuottamien lukuarvojen mukaan. Lukuarvot perustuvat lasten, nuorten
ja aikuisten/senioreiden liikuntatoiminnan määrään. Hakemuksen liitteenä tulee toimittaa järjestetyn liikuntatoiminnan määrää kuvaava lomake.
Ikäryhmän lukuarvo lasketaan kertomalla keskenään
- kuukausien määrä, jolloin ikäryhmälle on järjestetty säännöllistä liikuntaa
- keskimääräinen osallistujien määrä (harjoituspäiväkirjat käyttöön seuroille)
- painokerroin, joka perustuu onko liikutettavat alle 18 v. vai yli 18-vuotiaita
2. TOIMITILA-AVUSTUS, max. 1000 eur/vuosi
-
peruste: kunnan liikuntatiloista on pulaa ja emme pysty vastaamaan kaikkien lajien harjoittelutila-tarpeisiin
-
voidaan myöntää järjestöille ja seuroille, jotka joutuvat käyttämään yksityisiä, maksullisia tiloja
-
ensisijaisesti sellaisiin tiloihin, joita kunta ei itse voi tarjota ja lajin harjoittelu sen edellyttää
menestyksekkäälle harjoittelulle
-
voidaan myöntää tilojen käytöstä aiheutuvien vuokrakuluihin ja harkinnan mukaan järjestön
hallinnassa olevien liikuntatilojen lämmitys-, sähkö- ym. vastaaviin ylläpitokuluihin
-
maksetaan maksettuja tositteita vastaan jälkikäteen
26
3. LIIKUNNAN TAPAHTUMA-AVUSTUS, max. 1000 eur/vuosi
-
Liikuntapalvelusuunnitelmassa on nostettu esiin kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen terveysliikunnalla. Vuonna 2016 otetaan käyttöön avustusmuoto, joka on tarkoitettu liikuntajärjestöille ja muille kolmannen sektorin toimijoille terveysliikuntaa edistäviin tempauksiin ja tapahtumiin.
-
Avustus on tarkoitettu Limingan kunnan alueella järjestettävien paikallisten ja alueellisten maksuttomien ja lapsille tai/ja aikuisille avoimien liikuntatapahtumien järjestämiskustannuksiin (max. 400 €/ tapahtuma).
-
Avustusta haetaan vapaamuotoisella hakemuksella viimeistään kuukautta ennen tapahtumaa, jossa tulee ilmetä mm. tapahtuman arvioidut kustannukset ja niiden kohdentuminen,
tapahtuman aika ja paikka, tapahtuman sisältö, kohderyhmä ja mahdolliset muut esille tuotavat asiat. Tapahtuman jälkeen hakija sitoutuu raportoimaan tapahtuman toteutuneet kävijämäärät ja kustannukset.
27
3.4
Stipendit ansioituneille urheilijoille sekä liikunnan tunnustuspalkinnot
Sivistyslautakunta on esittänyt pyynnön stipendi- ja tunnustuspalkintojen uusimisesta keväällä 2015.
Tällä hetkellä palkittuja ovat olleet kaikki SM-mitalistit ja lautakunta on korostanut lasten ja nuorten
parempaa huomioimista palkitsemissa.
ANSIOITUNEET URHEILIJAT JA MUUT LIIKUNNAN TUNNUSTUSPALKINNOT:
Ehdotus elokuusta 2016 eteenpäin: LIMINGAN KUNNAN ANSIOITUNEIDEN URHEILIJOIDEN
PALKITSEMINEN JA MUIDEN TUNNUSTUSPALKINTOJEN PALKITSEMISSÄÄNTÖ
1. Kunta palkitsee vuosittain ansioituneet urheilijat ja joukkueet. Valinnan tekee sivistyslautakunta.
2. Valintavuosi on kalenterivuosi ja palkitsemisajankohta on Taiteilua-tapahtuma syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna.
3. Palkitseminen tapahtuu kunnan järjestämässä itsenäisyyspäivän juhlatilaisuudessa.
4. Palkitseminen voi kohdistua kunnan palkitsemisvuoden alussa 1.1. henkikirjoilla olevaan urheilijaan tai paikkakunnalle rekisteröityyn joukkueeseen tai järjestöön. Joukkuelajeissa palkitaan joukkueen liminkalaiset jäsenet.
5. Yksilöurheilijat ja joukkueet palkitaan rahastipendein. Palkitsemisen perusteena ovat Suomen
mestaruus -kilpailuissa saavutettu palkintosija. Palkintojen arvo kullasta 100 euroa, hopeasta 75 euroa ja pronssista 50 euroa.
6. Veteraanisarjoissa kilpailevia palkitaan vain PM-(150 eur), EM-(200eur) tai MM-(300 eur) sijoituksesta tai muusta poikkeuksellisen suuresta saavutuksesta rahallisesti.
7. Palkittavan urheilijan tai hänen edustamansa järjestön taikka palkittavan joukkueenjärjestön on
kuuluttava johonkin valtakunnalliseen liikuntajärjestöön, joka on allekirjoittanut doping-testauksia
koskevan sopimuksen.
8. Palkittavista henkilöistä ja joukkueista pyydetään vuosittain esitykset Limingan liikuntapalveluille
30.6. mennessä. Palkintojen hakukausi on 1.7.xx-30.6.xx. Kesäkuun jälkeen tulleet sijoitukset palkitaan seuraavan vuoden juhlassa.
9. Urheilijan ja joukkueen lisäksi tunnustuspalkinto voidaan kulttuuri- ja kirjastotoimen johtajan harkinnan mukaan antaa myös muusta huomattavasta paikkakunnan liikunnan eteen tehdystä työstä
(urheilutoimittaja, -tuomari, -valmentaja, ohjaaja, toimitsija, vapaaehtoistoimija jne.). Pääsääntöisesti
palkitsemisen perusteena tällöin on aktiivinen toiminta jossain järjestössä tai valmentajan tai ohjaajan huomattava menestyminen toiminnassaan. Samaa henkilöä ei kuitenkaan voida palkita kahtena
vuonna peräkkäin muuta kuin erittäin poikkeuksellisesta saavutuksesta. Palkinnon arvo 100 euroa.
10. Palkitsemistilaisuuden jälkeen tulleita esityksiä palkittavista ei oteta huomioon.
28
3.5
Kunnan järjestämää toimintaa
Varhaiskasvatus
Limingan kunnan varhaiskasvatussuunnitelmassa ja esiopetussuunnitelmassa on linjattu mm. että
Limingassa noudatetaan Nuori Suomi liikuntasuosituksia. Limingan kunnan päiväkodit ovat joka
vuosi mukana Nuoren Suomen Varpaat vauhtiin -kampanjoissa. Lisäksi mm. talokohtaisissa ulkoilun
pihasääntöjen vuosittaisessa päivityksessä yhtenä tärkeänä näkökulmana on lasten liikkumisen ja
luovuuden mahdollistuminen turvallisissa puitteissa.
Kouluikäiset
Perusopetuksen 1-9 luokkien liikunta keskittyy perustaitojen opettamiseen ja luo näin edellytykset
monipuoliseen liikuntaan. Kaikilla luokka-asteilla on tavoitteena innostaa oppilasta päivittäiseen liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Tavoitteena on myös lajitaitojen opettaminen ja niiden soveltaminen. Valinnaisaineena on mahdollisuus valita 8.- ja 9-luokalla liikuntaa. Haastaville lapsille liikuntaa käytetään opetuksen tukena.
Liminka on saanut rahoitusta Liikkuva Liminka-hankkeen kautta ajalle syksy 2014-kevät 2015. Hanke pyrkii koulujen ja varhaiskasvatuksen liikunnallisuuden lisäämiseen ja välineiden monipuolistamiseen. Hankkeen aikana kokeiltujen käytäntöjen vakiinnuttaminen on merkityksellisessä asemassa
tästä eteenpäin. Koulupäivien aikana tapahtuva liikunnan lisääminen on linjattu jo uudessa hallitusohjelmassa, joten sen käytäntöön vienti on henkilöstön osalta tärkeää. Tuntien suunnittelussa, välituntien toteutuksessa ja koulumatkojen kulkemisessa liikkuminen tulee huomioida. Istumisen vähentäminen on yksi koulupäivien suunnitteluun kirjattava asia.
29
Kesäisin järjestetään kesän kestävä urheilukoulu ja pesiskoulut yhdessä urheiluseuratoimijoiden
kanssa. Kunnan järjestämiä ovat myös kesän uimakoulut, 4H:n ja nuorisotoimen kerhot sekä koulujen kerhot (esim. kiipeilykerho).
Nuorille on tarvetta ns. action eli seikkailuliikunnalle. Oulussa on toteutettuna nuorten Actionliikuntamalli, lisätietoa https://www.facebook.com/OulunActionLiikunta?fref=ts
Nuorille liikunnallisen elämäntavan saaminen vaatii heitä motivoivia tiloja ja lajitarjontaa. Kunnan tulee kartoittaa koko ajan mahdollisia tiloja, jotka mahdollistavat seikkailuliikunnan kuten skeittaus,
skoottaus, parkour, frisbee golf, minigolf jne.
Aikuiset
Kunnan aikuisväestölle on tarjolla monipuolista liikuntaa urheiluseurojen, yhdistysten, yritysten sekä
kansalaisopiston kautta. Lisätietoa tarjonnasta http://www.liminka.fi/sivu/fi/asukkaalle/liikunta/
Kunnan tarjoama toiminta:

Ohjattua toimintaa järjestetään liikuntahallin kuntosalissa tiistaisin sekä naisille että miehille
omat ryhmänsä (2015). Kunnan henkilökunnalla on oma sählyvuoro Linnukan koululla tiistaisin.

Työntekijöiden hyvinvoinnin eteen tulee miettiä kokonaisvaltainen suunnitelma, mikä edistää
työhyvinvointia ja kannustaa aktiiviseen arkeen.
Muut fysioterapeuttien vetämät ryhmät terveyskeskuksessa (lääkärin lähetteellä)

Tules-ryhmät x 2

Neurologisten ryhmä x 2

Reumaryhmä

Voitas-ryhmä
Limingan kunnan Internet-sivuilla olevaan harrastus- ja palveluoppaaseen on koottu lapsiperheiden
ja nuorten palvelut Limingan kunnan alueella. Opas sisältää kunnan, yhdistysten, yhteisöjen ja yritysten tarjoamia palveluja. Opas vaatii päivitystä ja kumppaneiden tietojen tarkistamista.
(http://www.liminka.fi/sivu/fi/asukkaalle/perhepalveluopas/)
30
Ikäihmiset
Terveysliikuntaa on kaikki se ikäihmisten liikkuminen, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen.
Tavoitteena ei ole suorituskyvyn parantaminen kuten urheilussa, vaan hyvän terveyskunnon saavuttaminen ja ylläpito. Terveyskunto on kykyä selviytyä päivittäisistä toiminnoista väsymättä liikaa ja
voimavara, jolla voidaan pienentää riskiä sairastua moniin sairauksiin.
Ikäihmisten terveysliikunta tarjonta tällä hetkellä (2015):

Voimaa ja tasapainoa –ryhmä yli 65-vuotiaille

Ohjattu kuntosaliharjoittelu 1 x vkossa

Vapaa kuntosalivuoro varattu ikäihmisille erikseen 1 x vko

Boccia- pelivuoro ikäihmisille (pehmeillä palloilla), aloitettu syksy 2014

Limingan Naisvoimistelijoiden ikäihmisille sopivat ryhmät (venyttely, kehonhuolto, ohjattu
kuntosali aamupäivisin jne.)
Seniorikortti uimahalli Zimmariin on kempeleläisille, liminkalaisille ja tyrnäväläisille 65 vuotta täyttäneille senioreille. Käyttöaikaa vuosi kortin ostamisesta. Seniorikortti ei käy erityisryhmien vesivoimisteluihin (terveyskeskus ja reumayhdistys). Käyttörajoitus: sisäänpääsy arkisin ennen klo 16, viikonloppuisin ei rajoitusta. Hinta 35 euroa.
Ikäihmisten päivätoimintaryhmät kokoontuvat Niittypirtin kerhotiloissa arkisin ma-pe. Toimintaan
sisältyy aamukahvi, ohjattu liikunnallinen tuokio, lounas, ohjattu toiminnallinen tuokio ja päiväkahvit.
Toimintapäivän hinta on 15,90 eur/pv, kuljetuksesta peritään linja-autotaksan mukainen maksu.
31
3.6
Liikuntatoimen rahoitus
Limingan kunnassa liikuntapalveluissa toimii tällä hetkellä yksi vakinainen viranhaltija (liikuntasihteeri). Tulevaisuudessa liikuntapalveluiden resurssointi tulee varmistaa ja huolehtia, että liikuntapalveluiden toteuttajia on riittävästi. Liikunta-alueiden hoito ostetaan sisäisenä palveluna tekniseltä osastolta. Liikunnan kokonaismenot olivat vuonna 2014, 528 009euroa, mistä liikuntapaikkojen hoitoon
käytettiin 476 312 euroa. Suuri osa liikuntapalveluiden budjetista menee siis liikuntapaikkojen kunnossapitoon. Liikunnan aseman vahvistamiseksi liikuntaan käytettävää rahaa tulee tarkastella talousarvioissa.
32
4
LIIKUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMISEN LINJAUKSET
4.1
Liikunta osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä
Kunnassa tulee kiinnittää huomiota kansansairauksien summaindeksissä esille nousseiden sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Liikunta tulee nostaa tärkeäksi puheenaiheeksi asiakaskohtaamisissa terveydenhuollossa ja kannustaa kuntalaisia liikkumaan ja sitä kautta parantamaan omaa terveyttään. Liikunnan merkityksen ymmärtäminen terveyden ja hyvinvoinnin osalta laaja-alaisesti on
avainasemassa asian eteenpäin viemiseksi kunnallisessa päätöksenteossa.
Kunnan liikuntatoimen tulee toimia siten, että se mahdollistaa mahdollisimman monen kuntalaisen
liikkumisen ja kannustaa asukkaita monipuolisen palvelutarjonnan pariin ja sitä kautta löytämään itselle sopivin tapa liikkua. Kunnan rooli on myös mahdollistaa lähiliikuntapaikkojen tarjonta, kunnossapito ja houkuttelevuus. Liikunnan henkilöstön osalta painotetaan ohjaamisosaamista ja yhteistyön
rakentamista kumppaneiden kanssa. Tarvetta on myös erityisliikunnan koordinoimiselle ja osaamiselle.
Liikuntalähetteen ja liikuntaneuvonnan käyttöönotto 2015–16
Kunnassa on käynnistetty liikuntalähetteen- ja neuvonnan käyttöönoton hanke vuonna 2015. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt hankkeellemme 69 000 euron avustuksen vuodelle 2015.
Hankkeen aikana on tarkoitus saada liikunta osaksi elämäntapaohjauksen työkalua sosiaali- ja terveyspalveluissa ja eri-ikäisten ihmisten kanssa työskenteleville. Liikuntalähete toimisi terveydenhuollossa liikunnan puheeksi oton työvälineenä. Tärkeä osa hanketta on liikuntaneuvonta, jossa
kerrotaan kuntalaisille liikunnan hyödyistä monipuolisesti (myös sairauksien ennaltaehkäisyssä),
kunnan liikuntamahdollisuuksista ja kannustetaan liikkumisen pariin. Liikuntaneuvonnan rooli on
merkityksellinen, jotta saamme innostettua vähän liikkuvia kuntalaisia omaehtoisen ja ohjatun liikunnan pariin. Liikuntaneuvonta on aina prosessi, jossa henkilön rinnalla kuljetaan se tarvittava aika, minkä liikunnan juurruttaminen hänen tilanteessaan vaatii.
Hankkeen aikana selvitetään tarvetta elämäntapaohjauksen työkalujen käyttöönottoon. Näitä voivat
olla esimerkiksi Neuvokas perhe ja OTA ohjauskartta –koulutukset terveydenhuollon henkilöstölle.
Tärkeässä asemassa on kunnan työntekijöiden ja esimiesten sitouttaminen toimintaan.
33
Palveluiden tuotannossa hyödynnetään myös yksityisen puolen tarjontaa matalan kynnyksen ryhmien toteutuksessa ja tarjonnassa. Samalla tarkastellaan kunnan oman tarjonnan monipuolisuutta
tukemaan liikuntaneuvonnan asiakkaiden motivointia. Esimerkiksi kansalaisopiston tarjontaan lisätään matalan kynnysten ryhmiä jo syksylle 2015. Olennaisessa roolissa kunnan toiminnoissa ovat
sivistyspuolen, vanhustyön ja nuorisotyön henkilöstö, jotka kohtaavat kuntalaisia omassa työssään.
Samalla voidaan hyödyntää olemassa olevan asiantuntijuuden esiin nostoa ja ammattilaiset voivat
jakaa omaa osaamistaan (esim.fysioterapeutit) vertaisohjaajina.
Osana tätä työtä Liminka liittyy kuntalaiset kuntoon –verkostoon syksyllä 2015, jossa saamme vahvan tuen Pohjois-Pohjanmaan liikunnan järjestöltä koulutusten ja terveyskuntotestauksiin liittyen.
34
4.2
Liikunnan lisääminen elämänkulussa

kunnan hyvinvointiin liittyvät suunnitelmat fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen, esim. hyvinvointikertomuksen toimenpiteet aikataulutettuna

Istumisen vähentäminen kaikissa toimintaympäristöissä; mm. koulujen lukujärjestyksen
suunnittelu niin, että liikkumiseen jää riittävästi aikaa esim. yksi pidempi välitunti, jonka aikana mahdollista liikkua reippaasti

koulupäivien liikunnallistamisen aktivointi Liikkuva Liminka-hankkeen toimenpiteiden kautta,
erityisesti välituntiliikunnan lisäämisen kautta

koulumatkojen teko kävellen tai pyöräillen, työmatkaliikkumiseen kannustaminen

liikuntavälinelainaamot kirkonkylälle ja Tupokseen kuntalaisten omatoimisen liikunnan aktivoimiseen ja kouluille välinekärryt välituntiliikuntaa aktivoimaan

hankkeiden kautta saatujen toimintamallien vakiinnuttaminen (esim. Liikkuva Liminka –
hankkeen välituntiliikkuminen kouluissa, Liikuntaresepti- ja neuvonta –hankkeen toiminnan
vakiinnuttaminen)

toimintaympäristöt kannustavat sisätiloissa, pihoissa ja välineistössä fyysiseen aktiivisuuteen
35

ikäihmisten liikuttaminen palvelukodeissa, vuodeosastolla ja kotona asuvien aktivointi kotihoidon kautta

kuntalaisten omatoimisuuteen kannustaminen – sähköisen omaseurannan kehitys, esim.
omien liikuntakertojen seurantamenetelmät
4.3
Palvelutarjonnan monipuolistaminen ja eri kohderyhmien huomioiminen
Varmistetaan, että eri ikäryhmille on liikuntapalvelujen tarjontaa koko elämänkaaren ajan:

pienten lasten liikuntaryhmät ja perheliikuntaryhmät

nuorille (12–18 v.) action liikuntaa, joka saa vähemmän liikkuvatkin innostumaan, esim. parkour, seinäkiipeily, frisbee-golf, skeittaus/skoottaus

aikuisväestölle lajikirjon mahdollisuuksista tiedottaminen

ikäihmisten matalan kynnyksen ryhmät
Erityisryhmät: sairastavuusryhmät, vammaispalvelut, mielenterveysryhmät

erityisliikunnan järjestäminen esim. seuratoimijoiden kanssa yhteistyössä

syksyllä 2015 käynnistetään erityisliikuntaa lapsille ja nuorille liikuntapalvelut yhdessä toimintakeskuksen kanssa
Sairastavuusindeksien pohjalta kartoitetaan eri sairastavuusryhmien liikuntaohjeet ja hyödynnetään
liikuntaneuvonnassa

soveltavan liikunnan koulutusta kunnan työntekijöille, joilla se osa työnkuvaa

mielenterveyspuolella liikunnan merkityksen korostaminen mm. masennuksen hoidossa
Kunnassa on myös tarve arkiliikunnan ohjaukseen ja neuvontaan laaja-alaisesti kuntalaisille.
36
4.4
Kumppanuus ja yhteistyö palvelutuotannossa
Liikuntapalveluiden kehittämisessä toteutetaan tiivistä yhteistyötä palvelutuotannossa 3.sektorin ja
yksityisten toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehdään paikallisten urheiluseurojen, yhdistysten ja yritysten kanssa mm. kerho- ja ohjaustoiminnassa. Sivistyspalveluiden tehtävänä on luoda toimintamalli tulevaisuuden kumppaniyhteistyöstä.
Tapauskohtaisesti kunta voi olla mukana yhteishankkeissa tilojen ja palveluiden monipuolistamiseksi (uusia palveluja/lajeja). Asukasyhdistyksiä sekä kuntalaisia kannustetaan omatoimisuuteen ja
kunnossapidon yhteistyötä voidaan tehdä esim. asukasyhdistysten kanssa (kenttien jäädytys jne.).
Tapahtumien järjestämiseen saadaan voimaa, kun hyödynnetään kunnan eri toimijat ja sitä kautta
saadaan aktivoitua mahdollisimman monia kuntalaisia innostumaan liikkumisesta.
Kuva: Limingan liikuntahalli, painikilpailut
37
5
LIIKUNTA-ALUEIDEN KEHITTÄMINEN JA INVESTOINNIT
Liikuntapaikkarakentamisen painopiste on koko kehityskaudella hankkeissa, jotka liikuttavat mahdollisimman monia kuntalaisia. Uusissa liikuntapaikka-hankkeissa valtion rahoituksen saaminen
edellyttää kunnan taloussuunnittelussa liikuntapaikkojen omarahoitusosuutta (3/4) ja huomiointi
kunnan investointiohjelmassa hyvissä ajoin etukäteen. Liikuntapaikkarakentamisessa ja hankinnoissa tarkastellaan aina myös kumppanuushankkeiden mahdollisuutta. Liikuntapaikkojen investointiohjelma vuosille 2015–2020 on suunnitelman liitteenä 7.
5.1
Kunnossapitoluokitus ja hoitosuunnitelma
Liikuntapaikkojen latuverkoston kunnossapidolle on tehty keväällä 2015 hoitoluokitukset sekä liikuntapaikkojen hoitosuunnitelma. Kunnossapidon osalta on huomioitava talousarviossa hoitokulut ja
kalustehankinnat eri liikuntapaikkojen hoitoon (esim. tekonurmi) ja kaluston säilyttämisen tilat. Tällä
hetkellä olisi tarve Rantakylään kalusteiden huoltorakennukselle. Lisäksi selvitetään kunnossapidon
sähköisen ohjelman hyödyt ja käyttöönoton tarve (liikuntapaikat.fi -ohjelmisto). Tarkka hoitosuunnitelma helpottaa kunnossapidon henkilöstön töiden suunnittelua ja toteutusta. Kunnossapitoluokituksesta on erillinen liitedokumentti.
5.2
Pienet ja kustannustehokkaat investoinnit
Tulevien vuosien investointiohjelmassa toteutetaan vuosittain pieniä ja kustannustehokkaita investointeja, joilla saadaan parannettua liikuntapalvelujen tasoa ja joilla on suuri vaikuttavuus. Vuosittain
toteutettaville pienille hankkeille varataan vuosittain talousarviossa erillinen määräraha.

keskustan koulupuiston 1.vaiheen loppuun rakentaminen

yläkoulun piha-alueen kehittäminen liikkumista aktivoivaksi; pergolan liikunnallistaminen
esim. voimistelurenkailla ja tangoilla, kevyt kaukalo ulkopelaamiseen, parkour-telineet ja koripallokoreja lisää

kunnan kuntosalien ajantasaistaminen

frisbeegolf keskuspuistoon: frisbeegolfin puttauskoreja (hankittu keväällä 2015)

koko perheen Minigolf-rata Limingan keskustaan (9 rataa) tai mahdolliseen sisähalliin, hintaarvio 12 000 euroa + pohjatyöt

skeittirampit yhteishankkeena vanhempien/kyläyhdistysten kanssa Tupokseen ja kylälle
38

Tupoksen alueen hiihtolatu koulujen tarpeisiin Tupoksen uimapaikan kunnostus (kunnostettu
viimeksi keväällä 2015)
5.3
Palloilualueiden peruskorjaus ja rakentaminen
Suurimmista hankkeista tärkeimpänä on palloilualueiden peruskorjaus/rakentaminen, joka esitetään
toteutettavaksi vuosina 2017–2018. Peruskorjaukseen haetaan erillistä valtionosuutta, jossa kunnan
omavastuu kustannuksista on 75 %.

Tarveselvitys: jalkapallon ja pesäpallon harrastajien määrä on kasvanut kovaa vauhtia viime
vuosina ja kasvu jatkuu. Limingassa on tekonurmen tarve, joka palvelee pitkän kauden ja
kestää kovaakin käyttöä verrattuna luonnon nurmeen. Kentät palvelevat koulujen käyttöä ja
helpottavat sisävuorojen käyttösuunnittelua sekä urheiluseurojen toimintaa.

Urheilukentän palloilualueiden peruskorjaus tai uuden kentän rakentaminen: kustannusarvio
kokonaisuudessaan 1 milj., josta kunnan osuus 750.000 € + suunnittelu 20 000 €. Investointiin sisältyy tekonurmikentät pesäpallon ja jalkapallon pelaamiseen ja tenniskentän/jääkiekkokaukalon pohjatyöt.

rakentamisessa tulee huomioida, miten rakennettuna ja missä kentät palvelevat käyttäjiä
parhaiten ja arvioida lajien vaatima käyttötarve pitkälle tulevaisuuteen
5.4
Koulupuiston 2. vaiheen suunnitelman päivitys ja toteutus
Koulupuiston 2. vaiheesta suunnitelman päivitys ja toteutus esitetään talousarvioon vuosille 2018–
2019. Koulupuistosta on laadittava tarveselvitys, jonka perusteella alueen kehittämissuunnitelma
laaditaan. Koulupuisto 2. vaiheen osalta selvitettävä vaihtoehto palloilukenttien siirrosta koulupuistoon.
Esimerkkiehdotuksia sisällöstä:

pelikentän tarve, asfalttipinta, missä voidaan pelata monia lajeja ja hyödyntää kevytkaukaloa

skeittiparkki: tarve betonirampeille (n. 6000 eur/kpl), tarve 15 x 25 m betonialue
39
Kuva: Mallikuva Tyrnävän Kuulammen skeittipuistosta
40
5.5
Uimahallin rakentamisen edellytysten selvittäminen
Selvitys uimahallin rakentamisen edellytyksistä esitetään toteutettavaksi vuonna 2016. Selvityksessä huomioidaan mahdollisuus uimahallin toteutukseen kumppanuushankkeena sekä seudullinen yhteistyö. Arvioitu toteutumisaika 2020.
5.6
Keskustan ja kirjaston puiston kehittäminen
Keskustan ja kirjaston puiston kehittämisen perusteena on keskeinen sijainti ja helppo saavutettavuus. Puistot palvelevat ihmisten luontaista liikkuvuutta keskustan alueella ja palvelee isoa joukkoa
kuntalaisista eri ikäryhmittäin. Keskuspuisto toimisi myös terveyskeskuksen asiakkaiden käytössä,
esim. osa fysioterapia-ryhmistä voitaisiin toteuttaa siellä sekä vuodeosaston parempikuntoiset asiakkaat voisivat ulkoilla siellä. Tarkoitus on hankkia muutamia ulkokuntolaitteita puistoon sekä sijoittaa frisbeegolf-koreja sopivaan kohtaan.
Keskuspuistossa voitaisiin toteuttaa myös liikunnallisia tapahtumia sekä toteuttaa eri lajeja; kuten
ikäihmisten petanque, boccia ja muut seurapelit ikäihmisten sosiaalisen & fyysisen hyvinvoinnin lisääjinä. Kirjaston isoa piha-aluetta voitaisiin hyödyntää kuntalaisten liikuttamiseen, esim. rakentamalla minigolf-rata perheiden vapaa-ajanvieton aktivointiin ja yhdessäoloon. Keskustan ja kirjaston
puiston pieniä kehittämishankkeita voidaan toteuttaa vuosittaisen liikuntahankkeisiin varatun määrärahan puitteissa.
5.7
Rantakylän ulkoilualueen suunnitelma
Rantakylän ulkoilualueen pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma tulee päivittää ajantasaiseksi.
Suunnitelman päivitys on tarkoitus toteuttaa vuonna 2016. Vuosina 2016–2020 Rantakylän alueelle
voidaan toteuttaa pieniä ja kustannustehokkaita hankkeita vuosittaisesta määrärahasta ja vuodelle
2016 on suunnitelmissa uima-alueen ruoppaus.
Rantakylän alueeseen esitettyjä kehittämisehdotuksia:

luonto- ja seikkailuliikuntamahdollisuuksia, esim. metsäseikkailun kehittäminen Rantakylään
lapsiperheille (lähtökohtana Limingan tarinat ja luontohahmot – yhteistyötahoina voisi olla
esim. Lakeuden Luonto, kuvataidekoulu, Ars-Liminka, toimintakeskus)

halfpipe pulkkamäkien yhteyteen (tasoitustyöt syksyn 2015 aikana)

huolto/monitoimitalon rakentamisen selvitys
41
5.8

hiihtomaan ja latujen hoito, hoitoluokitus 1 mukaan

Limingasta frisbeegolfin ykkösrata Oulun seudulla

BMX-pyöräily Rantakylän metsäreiteillä – uusia harrastajia

Seikkailu-liikuntapuiston rakentaminen yhdessä jonkun kumppanin kanssa

kumppanuusyhteistyötä Rantakylän suunnittelussa ja hoidossa
Kuntopolut ja retkeilyreitistöt
Kuntopolkuja ja retkeilyreitistöjä kunnostetaan vuosittaisen liikuntahankkeisiin varatun määrärahan
puitteissa. Luontopolut tulee liittää hoitosuunnitelmaan ja niiden ylläpidosta ja hoidosta tehdä suunnitelma. Polkujen hoidon osalta vahvistetaan yhteistyötä kunnan luontotoimijoiden kanssa, mm. Lakeuden Luonto. Osa luontopoluista on huonossa kunnossa, esim. Hahtikarin luontopolku ja niiden
kuunostus vaatii hankerahaa. Kulttuurikuntopolku avattiin Limingassa elokuussa 2014; polun voi
kiertää kävellen tai pyörällä ja sen varrella on opasteita, jossa kulttuuri ja liikunta yhdistyvät.
Pyöräilyreittien käyttöönoton suunnittelu, pisin maastoreitti kulkee kirkonkylältä Rantakylän kautta
luontokeskukselle ohjatusti. Pyöräilyreitit voisi kulkea myös kylien kautta. Ajatuksena on tarjota kaikenkuntoisille ihmisille luonteva tapa liikkua ja samalla tuoda esiin kulttuuri- ja matkailukohteita.
Suunnitelmissa on huomioitava myös kylien liikuntamahdollisuuksien ylläpito ja huolto (Ala-Temmes
ja Ketunmaa) ja kyläyhdistysten opastaminen hankerahojen hakuun. Vuonna 2015 on aloitettu neu-
42
vottelut Arboretum- puiston kunnostuksesta ja sen lisäämisestä luontoliikunta-kohteeksi. Samoin
Ala-Temmeksen kyläyhdistyksen kanssa on tehty hankehakemus Nousevaan Rannikkoseutuun kylän liikuntapaikkojen kehittämiseksi.
6
SALIVUOROJEN JAKO
Limingan kunnan sali- ja kenttävuorot haetaan kaksi kertaa vuodessa. Lukuvuoden (1.9- 30.5) haetaan kesäkuun alussa ja kesän (1.6–31.8) vuorot huhtikuun alussa. Sivistyslautakunta päättää talven sali- ja kenttävuoroista kesäkuun loppuun mennessä ja kesän vuoroista huhtikuun loppuun
mennessä. Sali- ja kenttävuorojen vastuuhenkilönä toimii liikuntasihteeri.
Sali- ja kenttävuorohaun tulee olla selkeää ja tiedottamisen niistä riittävää. Tilat tulee luetella käyttötarkoituksen mukaan ja kaikki käytössä olevat tilat lisättävä hakulomakkeelle. Salien tarkat käyttöohjeet tulee olla selkeästi näkyvissä ja vuoroille nimettävä aina yksi täysi-ikäinen vastuuhenkilö.
43
6.1
Salivuorojen jakoperusteet
Salivuorojen jakoperusteeksi syksystä 2016 alkaen esitetään alla olevaa:
1. kunnan oma ja tilaama toiminta (eri toimijoilta)
2. liminkalaiset urheiluseurat ja liminkalaiset kaupalliset liikuntapalvelujen tuottajat
3. harrasteryhmät
4. liminkalaiset järjestöt ja yhdistykset, joiden toiminnassa liikuntaa ( MLL, Partio jne.)
5. muut
HUOM! kuntalaisille tarjotaan lisäksi varattavaksi vapaita salivuoroja sähköisen tilavarauskalenterin kautta ensisijaisesti koulujen saleihin.
6.2
Sähköinen varauskalenteri vapaiden harrastevuorojen hakuun
Sähköinen varauskalenteri mahdollistaa kuntalaisille tasa-arvoisen mahdollisuuden harrastaa liikuntatiloissa vapailla vuoroilla. Sähköisen varauskalenterin käyttöönotto edellyttää, että koulujen saleihin jätetään vapaita vuoroja, jotka ovat kaikkien kuntalaisten varattavissa sähköisen varauskalenterin kautta.
44

yksittäinen vuoro ei ole kerralla vuodeksi varattu samalla henkilölle tai porukalle (tyhjäkäynti
jää huomattavasti vähemmälle)

varauskalenteriin voidaan ilmoittaa varattavaksi myös muut vapaat salivuorot

edellyttää sähköisen varauskalenterin hankintaa, johon sisältyy sähköinen tunnistautuminen
sekä maksaminen myös mobiilisti. Hinta-arvio on kokonaisuudessaan noin 10 000 €. Varausjärjestelmän hankintaan varaudutaan 10 000 euron määrärahavarauksella liikuntapalveluiden budjetissa vuoden 2016 talousarviossa.

sähköinen varausjärjestelmä otetaan käyttöön syksyllä 2016, toimittajakartoitus ja tarjoukset
syksyn 2015 aikana ja koulutus/käyttöönotto kevään 2016 aikana kunnan työntekijöille

6.3
sähköisen järjestelmän käyttöönotto ja ylläpito vaatii resursseja (vrt. Oulussa 2-3 hlöä)
Liikuntahallin valvonta

selkeytetään liikuntatilojen käyttäjille tilojen käytön ohjeistusta ja vuoron vastuuhenkilön roolia ja sitoutumista tilojen asianmukaiseen käyttöön

liikuntahallin osalta selvitetään mahdollisuus valvonnan järjestämiseen ilkivallan ja tilojen
väärinkäytön estämiseksi – yhteystyö mahdollisuuden selvitys turvallisuusoppilaitoksen
kanssa

uudet toiminteet tarvitsivat tueksi neuvontaa ja valvontaa liikuntahallille (vuorojen varaukset,
maksuasiat jne.)

valvonnan toteutuksessa voidaan hyödyntää työllistämispalveluja sopivan henkilön löytämiseksi hallin valvontaan ja varausasioiden hoitoon.
45
7
7.1
SALI- JA KENTTÄVUOROJEN HINNOITTELU
Nykytila
Liikuntahalli
Liikuntahallin ison salin vuokra on ulkopuolisille 150 € alle kolmen tunnin tilaisuus ja 300 koko päivä
(hinnat alv 0 %). Tupoksen yläkoulun salivuokra on vastaavasti 100 € ja 200 € (hinnat alv 0 %). Liikuntahalli voidaan varata myös lohkoittain, jolloin hinta määräytyy lohkojen määrän mukaan. Kuntosalin vuokra on 15 €/h. Liikuntahallin sauna voidaan varata erikseen kiinteistövalvonnasta ja hinta
on 50 euroa/tilaisuus.
Koulujen salit
Koulujen saleja ja liikuntahallia voidaan käyttää iltaisin ja viikonloppuisin liikunta-, konsertti-, näyttely-, kokous- ja messutoimintaan. Linnukan- ja Tupoksen alakoulun salit ovat harrastesaleja (ei kilpailutoimintaa).
Aukioloajat
Linnukan ja Tupoksen salit sekä liikuntahalli ovat iltakäytössä viikolla klo 15.00 (16.00)-22 ja viikonloppuisin klo 08.00–22.00. Liikuntahallin muu kuin liikuntakäyttö on sovittava aina erikseen.
Koulujen liikunnan opetusvälineet eivät ole yhdistysten käytössä. Kiinteät telineet (koritelineet, verkkopylväät, maalit, puolapuut, köysistöt, voimistelupenkit ja -patjat) ovat kaikkien salinkäyttäjien käytössä. Seurat hankkivat toimintaansa tarvittavat liikuntavälineet itse. Koulujen liikuntavälineiden
käyttöön on aina pyydettävä lupa koululta. Liikuntahallissa kaikki pallokoreissa ja varastossa olevat
liikuntavälineet ovat käytössä.
Tilojen maksuttomuus
Nykytilanteessa Limingan kunnan liikuntatilat ovat kuntalaisille maksuttomia.
46
7.2
Sali- ja kenttävuorojen hinnoittelun käyttöönotto
Kunnan liikuntatilojen käytössä otetaan käyttöön hinnoittelu aikuisille käyttäjille. Alle 18-vuotiaiden
ohjatut liikuntaryhmät ja eläkeläiset käyttävät edelleen tiloja maksutta.
Liikuntahalli

Liikuntahallin vuokraa ulkopuolisille kaupallisille toimijoille korotetaan (pl. liikuntatoimijat):
ison salin vuokra ulkopuolisille on 300 euroa alle kolmen tunnin tilaisuus ja 500 euroa koko
päivä (hinnat alv 0 %).
Salivuoromaksut (pl. alle 18-vuotiaiden ohjatut liikuntaryhmät)

salien käytössä otetaan käyttöön salimaksu, joka tehostaa vuorojen käyttöä ja tyhjät vuorot
jäävät vähemmälle.

hinnoittelu 5 €/koulun sali tai 5 €/lohko hallista/h (15 € koko sali) urheiluseurojen ohjattuun
toimintaan,

harrasteryhmiltä 10 €/h koulujen sali tai 10 €/ lohko isoista saleista

uuden lajin tullessa kuntaan tarjotaan salivuoroissa kaksi ensimmäistä toimintavuotta maksuttomina, kunnes toiminta vakiintuu

viikkotuotto ko. saleilla on syys-toukokuulta nykyisillä vuoroilla noin 330 euroa/vko. Vuositasolla hinnoittelu tuottaa noin 12 000 €, mikäli kaikki alle 18-vuotiaiden ryhmät ovat
maksuttomia.
Avainmaksu eli henkilökohtainen kausimaksu kuntosalin käytöstä
-
otetaan käyttöön 1.8.2016

kuntosalin käyttö edellyttää avaintagin hankintaa, josta peritään 30 € kausimaksu

työttömät ja eläkeläiset puoleen hintaan

summaan sisältyy kuntosalin käyttö vapailla vuoroilla ja kehonkoostumus-mittaus 1-2
krt/vuosi

avaintagit ja maksut tarkistetaan ja rekisteröidään kausittain

tuotto riippuu siitä, moniko asukas ottaa tagin käyttöön: 30 eur x 2 (kevät ja syksy) x 300
hlöä (arvio, montako asukasta ottaa käyttöön)= 18 000 euroa

edellyttää kuntosalien kunnossapitoa ja laitteiden uusimista tarpeen mukaan
47
8
KUNNAN JA SEUROJEN YHTEISTYÖ

käynnistetään vuoropuhelu kunnan, urheiluseurojen, liikuntaa tarjoavien yhdistysten ja yksityisten toimijoiden kanssa

otetaan seurat ja yhdistykset sekä yritykset mukaan liikuntapalveluiden suunnitteluun sekä
kuunnellaan tarpeita

toiminta huomioi koko ihmisen eliniän eli tukee lapsesta vanhuuteen liikunnallisuutta

isommissa avustuksissa voitaisiin ottaa painotukset sen mukaan, miten toiminta tukee kunnan terveysliikuntaa ja millaiset ryhmätoiveet nousevat esiin liikuntaneuvonnassa

tarve palvelusetelimallin kehittämiseen selvitetään

kunta voi pyytää yrityksiltä ja seuroilta esityksiä ja tarjouksia palvelujen järjestämisestä

yhteistyö aktivoi seuroja palkkaamaan työntekijöitä – lisää ryhmien toteuttajia

kannustetaan urheiluseuroja osallistumaan hankkeisiin – rahoitusta toiminnoille
8.1
Toimenpide-ehdotuksia 2015 syksy:
Syksyllä perustetaan seuraneuvottelukunta, jonka tarkoitus on toimia Kasva Liikkujaksi Limingassa –toimintamallin eteenpäin vievänä toimikuntana. Kasva liikkujaksi Limingassa ‐
toimintamallin tavoitteena on, että liminkalainen on innostunut liikunnasta tai urheilusta. Hänelle
on syntynyt mahdollisuus edistää omaa hyvinvointiaan liikunnan avulla tai kehittää itseään urheilijana. Hän liikkuu tai urheilee hyvinvointinsa kannalta riittävästi ja aktiivisimmat jopa 20 tuntia
viikossa, mikä koostuu monipuolisesta omaehtoisesta liikkumisesta ja laadukkaasta ohjatusta
harjoittelusta.
Malli mahdollistuu, kun liminkalaista liikkujaa lähellä olevat tahot osaavat hommansa, tekevät
aktiivista yhteistyötä ja oppivat toisiltaan. Liminkalaiset liikuntatoimijat, koulut ja kodit mahdollistavat saumattomalla yhteistyöllä yksilön liikkumisen ja kannustamisen liikuntaan.
Seuraneuvottelukunnan tavoitteita ovat mm:
-
toimia urheiluseurojen ja –lajien apuna tavoitteidensa toteuttamisessa
-
liikuntapaikkarakentamiseen ja peruskorjaukseen vaikuttaminen ja käyttäjä –asiantuntijana
toimiminen
48
-
harjoitus- ja kilpavuorojen jakamiseen, kriteereihin ja hinnoitteluun vaikuttaminen
-
seura-avustuksiin vaikuttaminen ja painopistealueiden mietintä
-
kunnan ja seurojen välisen kumppanuuden kehittäminen, lisääminen ja toteuttaminen
-
seurojen välisen yhteistyön edistäminen ja toteuttaminen, esim. yhteiset fysiikkaharjoitukset jne.
-
liikunnan taloudellisiin resursseihin vaikuttaminen
-
liikunnan puheeksi oton edistäminen laaja-alaisesti
Neuvottelukunnan perustaminen ei vaadi erillisiä kustannuksia. Kunnasta edustus olisi liikuntatoimesta sekä teknisestä toimesta (liikuntapaikkojen hoito) sekä kulttuuritoimenjohtaja/sivistysjohtaja.
8.2
Kuntalaiset kuntoon –verkostoon liittyminen
Verkosto on osa Pohjois-Pohjanmaan liiton hyvinvointityötä, jonka käytännön työtä toteuttaa Pohjois-Pohjanmaan liikunta. Verkostoon kuuluessa saamme koulutuksellista tukea liikuntaneuvonnan
prosessin eteenpäin viemiseen. Liikuntaneuvonta tehdään osaksi palveluketjua (vrt. hoitopolkua).
Alla oleva kaavio kuvaa sisältöä. Tämä toimintamalli tukisi erinomaisesti Liikuntaresepti/-neuvonta –
hankkeen etenemistä konkreettisiin toimenpiteisiin ja sen vuoksi Limingassa erittäin tärkeä.
Säännölliset terveyskuntotestaukset ovat myös osa verkoston toimintaa ja se takaa, että saamme
Liminkaan säännöllisesti mittalaitteet (mm. Inbody eli kehonkoostusmittaus) käyttöön. Liikuntaneuvonnan toteutuksessa tietyt terveyskuntotestaukset ovat tärkeitä asiakkaan lähtötilanteen kartoittamiseksi sekä kehittymisen seurannassa. Tapahtumajärjestämiseen voimme saada myös apuja
Poplilta.
Kustannusarvio 2000 eur/vuosi, mikä voidaan alkuvaiheessa kattaa hankerahasta. Liittyminen verkostoon vuoden 2016 alussa.
49
9
KUNNAN LIIKUNTAPALVELUIDEN VIESTINNÄN TEHOSTAMINEN

kunnan nettisivujen kehittäminen liikuntatarjonnan ja liikuntapaikkojen osalta

avustus- ja salivuorohaun yksityiskohdat aina tiedoksi Rantalakeuden kuntaliitteeseen

terveysliikunnan opas nettiin ja painettu julkaisu terveydenhuoltoon ja liikuntaneuvonnan tueksi: faktaa arkiliikunnasta ja ravitsemuksesta sekä levon merkityksestä

oma Facebook-ryhmä kunnan liikunta-asioille

kuntalaisille aktiivinen tiedottaminen arkiliikunnan ja elämäntapamuutosten hyödyistä

vuosikellon rakentaminen kunnan liikuntatapahtumista

liikuntatapahtumien vakiinnuttaminen eri ikäryhmille yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa

terveyden tietoiskujen järjestäminen eri hyvinvoinnin aiheista kuntalaisille: lepo, ravitsemus,
liikkuminen, sosiaalinen hyvinvointi, tunnetaidot, ikäihmisten infot esim. tasapainon merkityksestä kaatumisonnettomuuksiin jne.

Käypä hoito -suositusten Liikunta on lääke – asioiden (= miten liikunta auttaa eri sairauksien
hoidossa) läpikäynti sisäisesti terveydenhuollon henkilöstön kanssa sekä kuntalaisille avoimessa tilaisuudessa
LIITE 1: Liikuntapaikkojen varustelu
Liikuntapaikka
liikuntahalli
(3 lohkoa + monitoimitila/molski)
Tupoksen yhtenäiskoulu
yläkoulu (2 lohkoa)
alakoulu
Rantakylän koulu
Linnukan koulu
Ketunmaan koulu
Lakeuden koulu
Vaaranmaa
Ala-Temmeksen
pesäpallokenttä
Tupoksen urheilukenttä
Kirkonkylän keskusurheilukenttä
Rantakylän virkistysalue
Ojanperänkankaan
lähiliikuntapaikka
pallokenttä
yukenttä
tenniskenttä
liikuntasali
kuntosali
x
x
x
x
x
uimapaikka
frisbeegolfrata
Beachkenttä
x
jääkiekkokaukalo/
luistelurata
kuntopolku, valaistus
x
(4 kpl)
huoltorakennus
x
x
x
x
valaistus
x
x
x
hiihtolatu,
x
x
moukarinheitto
suorituspaikkoja
x
x
x
x
x
x
800
m
x
x
x
(+merilatu)
golf lyöntiharjoittelu
x
x
x
x
x
(myös
talvi)
x
x
x
x
(monitoimikaukalo)
x
x
x
x
x
(+merilatu)
x
x
(+merilatu) (ajanottotorni
x
LIITE 2 Liikuntapalvelusuunnitelman linkkejä
Käypä hoito -suositukset:
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus;jsessionid=60144C0C73E3590228D96D1D23BB8809?id=hoi50075
Limingan kunnan varhaiskasvatus- ja perusopetuksen suunnitelmat:
http://www.liminka.fi/tiedostot/Sivistysosasto/Varhaiskasvatus/Kunnan_varhaiskasvatussuunnitelma_2013.pdf
http://www.liminka.fi/tiedostot/Sivistysosasto/Varhaiskasvatus/esiops200612.pdf
http://www.liminka.fi/tiedostot/Sivistysosasto/Koulutus/Perusopetus/Perusopetuksenopetussuunnitelma.pdf
http://www.liminka.fi/tiedostot/Sivistysosasto/Koulutus/Perusopetus/VALINNAISVIHKOKASEILLE.pdf
Esimiehille työhyvinvoinnin materiaalia:
http://www.sport.fi/tyoyhteisot/hyvat-kaytannot/tyokalut-ja-menetelmat
http://www.sport.fi/tyoyhteisot/hyvat-kaytannot/tyokalut-ja-menetelmat/aktiiviseen-arkeen
http://www.sport.fi/tyoyhteisot/hyvat-kaytannot/tyokalut-ja-menetelmat/tunne-tapasi
LIITE 3 Hoitoluokitukset
HOITOLUOKKA
TALVI
HOITOLUOKKA 1 = hoidetaan tarvittaessa päivittäin
Keskusurheilukenttä
Rantakylä
Tupoksen urheilualue
HOITOLUOKKA 2 = hoidetaan 1-2 kertaan viikossa
Vaaranmaa
Tupos ladut
Merilatu ja sen yhteys
Ketunmaan, Vaaranmaan ja Lakeuden koulu
Kirkonkylän koululatu
Ojanperänkankaan lähiliikunta-alueen latu
Tupoksen alakoulun jääkenttä
HOITOLUOKKA 3 = hoidetaan kerran viikossa
puistot
päiväkodit
KESÄ
Keskusurheilukenttä
Rantakylä
Tupoksen urheilualue
kuntoradat
sivukoulujen palloilualueet
koulukeskuksen multiareena
MUUT ALUEET
Vanamon luistelualue (tällä hetkellä jäädytetty parkkialue edestä)
Kaarteenahon jääalue (asuinalueen asukkaat päähuolto)
luontopolut
LIITE 4 Limingan koulupuistohankkeen suunnitelma 1 ja 2
LIITE 5 Tupoksen uimalammen ja koulun lähilatusuunnitelma
LIITE 6 Tupoksen yhdyslatu lammelta pumppaamon ladulle ja valaistussuunnitelma
LIITE 7 Liikuntapaikkojen investointitarve ja aikataulu (summat arvioita, jotka tarkentuvat suunnitelmissa)
Liikunta-alue
2016
2017
2018
2019
2020
40 000 €
40 000 €
40 000 €
40 000 €
40 000 €
20 000 €
270 000 €
Pienet ja kustannustehokkaat liikuntahankkeet, joita toteutetaan vuosittain (mm. kuntosalin ajantasainen varustelu, Tupoksen latu koulun tarpei-
(Rantakylän
siin, Rantakylän kehittäminen, keskuspuiston lii-
ruoppaus)
kunnallistaminen, minigolf yms.)
Koulupuisto 1. vaiheen loppuunsaattaminen ja koulupuisto 2. vaiheen suunnitelman päivitys ja raken-
30 000 €
taminen
(1.vaihe)
10 000€
(2.vaihe suunnitelman päivitys)
Keskustan palloilualueiden suunnittelu ja
270 000 €
500 000 €
310 000 €
560 000 €
peruskorjaus
Rantakylän suunnitelman päivitys
10 000 €
Uimahallin rakentamisen edellytysten selvitys
10 000 €
Yhteensä
100 000 €
310 000 €
40 000 €
LIITE 8 Keskuskentän urheilualueen käyttösuunnitelmaluonnos
LIITE 9 Lajipalautteita
- judon, painin ja kamppailulajien harrastajilta tullut yhteinen toivomus tilasta, johon voisi sijoittaa
olemassa olevan tatamin tai uusi painimolski (tilan tarve vähintään12 x 12 m), nykyinen liikuntahallin painimolski ei pysty palvelemaan kaikkien tarvetta ja osittain huonokuntoinen.
- ratsastusharrastajilta tullut useammalta taholta toivomus kehittää ratsastusreittejä Rantakylässä
sekä Tupoksessa turvalliseksi ja niin, että hiihto ei estä talven ratsastusreitistön käyttöä. Harrastajia on Limingan alueella arviolta n. 250 henkilöä. Ratsastus harrastuksena tukee tyttöjen ja
naisten liikkumista.
- hiihtoharrastajilta tullut esitykset Rantakylän kehittämiseksi ja sinne rakennettavan monitoimitalon osalta. Lisätietoa asiasta
http://liminganniittomiehet.sporttisaitti.com/hiihto/kuvagalleria/monitoimitalo/
- Limingan Naisvoimistelijat toivoo, että aikuisten ja ikäihmisten liikuttamisesta kannustettaisiin ja
tuettaisiin (lasten ja nuorten liikuttamisen ohella) kunnan taholta. Ennaltaehkäisevä terveysliikunta on todella suuri etu kuntalaisten terveyden edistämisessä ja poissa sosiaali- ja terveyskuluista.
- Jalkapalloharrastajilta (Limingan Kiekon Pallokarhut) tullut toivetta asianmukaisen jalkapallo/pesäpallokentän saamiseksi Liminkaan. Tekonurmi ja palloilualueiden kunnostus ensiarvoisen
tärkeää harrastemäärien kasvaessa.
- Limingan Kiekolta tullut toiveita hallimaksujen tasapuolistamiseksi
Hiihtoväen toiveita Rantakylän kehittämiseen lähitulevaisuudessa
vuodelle 2015:
Hiihto-ja pulkkamaan kehittämisen kokonaisuudesta voisi toteuttaa:
- lumitykkiasema (vesimontun kaivuu -> maat harjoitus-pipen muotoiluun):
- Pipe onnistuisi varsin pienillä konetöillä ja läjityksillä.
- sähköt lumitykille + vesipumpulle:
Tykki sijoitetaan "pääkallon" huipulle, jolloin koko pulkka- ja hiihtomaan lumetus onnistuu helpoiten. Paikka on keskeinen myös ensilumenlatua ajatellen. Vaatii sähköjen vetämisen huipulle.
- sähköinen vesipumppu:
2015 talvena vettä pumpattiin traktorikäyttöisellä pumpulla. Pumppu oli ongelmallinen ja polttoainekäyttöinen moottori vaatii aina varotoimia (varsinkin pohjavesialueella). Kustannustehokkainta
on hankkia sähköinen vesipumppu.
Näillä voidaan toteuttaa hiihto- ja pulkkamaan varhainen käyttöönotto sekä tehdä hiihtomaan ympäryslatu.
Käytännössä puhutaan joistakin tuhansista euroista. Hiihtojaoksen talkootyö luonnollisesti laskee
lopullisia kustannuksia ja mahdollistaa kehittämistoimet.
Muita akuutteja toimia 2015
- Lumiaita perälenkin aavalle: Osoittautunut helpoimmin sulavaksi paikaksi, koska lumi "juoksee"
paanan yli.
- latupohjan jyräys syksyllä: kivet painetaan maaperään. Tämän seurauksena hiihto on mahdollista todella vähällä lumella.
- sulamisvesien ohjaus pois ladulta (pariin kohtaan ojan kaivuuta)
Vuonna 2016
- Uimamontun ruoppaus ja hiihtomaan korotus & latuprofiilin muokkaus
- naruhissi
- latua haittaavan puuston ja kivien raivaus
- polkupyöräreitti: Vuosituhannen vaihteen tienoilla EU-projekti Jata-kylätiimi kartoitti ja opasti
pyöräilyreitit Siikajoelta Tyrnävälle asti! Infra on tehty. Vaatii vain opasteiden kunnostamisen (kyläyhdistykset hoitavat pientä korvausta vastaan) ja uuden painoksen kartasta.
- testausrata + rengasrata: Seikkailuliikuntaa tukevaa. Kaikkien käyttöön.
- latu/reittiopasteiden uusinta: turhan moni on edelleen eksyksissä Rantakylään tullessaan.
Kunnan eri yksiköiden toiveita
Soveltavan liikunnan tarjoaminen Limingassa
Erityisryhmille suunnatun vapaa-ajan toiminnan järjestämisessä on kuntien liikuntatoimella keskeinen tehtävä ja liikuntalakiin perustuva velvollisuus
Toimintakeskuksen henkilöstön kautta on tullut toive huomioida liikunnan tarjonnassa myös erityisryhmät. Soveltavaa liikuntaa ei tällä hetkellä tarjoa seurat eikä yhdistykset. Kunta voisi kannustaa erityisryhmien huomioimiseen liikuntatarjonnassa (esim. avustus kannustaisi siihen).
Soveltavan liikunnan eri toiveita:
- esteetön luontopolku, erityisliikunnanohjaajan palkkaaminen esim. yhdessä Lumijoki-Tyrnävä
kanssa, Limingan Tukiyhdistyksen kanssa tehtävä yhteistyö, lisäkoulutukset erityisryhmien kanssa työskenteleville, kansalaisopistoon kursseja erityisryhmille
Varhaiskasvatuksesta tulleita palautteita:
- Tupokseen pururataa toivottu
- Vanamon, Tuomiaron ja Vesikarin lähelle automaattisesti joka vuosi latu ja luistelukenttä, riippumatta esim. koulujen liikunta-aikatauluista
- Vanamon läheinen leikkipuisto pitäisi kunnostaa
- skeittiramppi (parempi kuin nykyinen)
- Karinmontun kunnostus!
- Tupoksen pumppaamon ladun kanavaan silta tms., koska kerää vettä kanavana pohjalle, eikä
eskarilaiset voi siitä silloin hiihtää
- aktiivipuistoja pyöräteiden varteen, joissa voisi kuntoilla
- päiväkotien salivuorojen varaukset liikuntasihteerille (ei päiväkodin henkilöstö)
- Linnukan päiväkodin viereinen (koulun pihalla oleva) kaukalo talvisin luistelukäyttöön
- harrastus- ja perhepalveluoppaan yhteys liikuntatarjontaan ja –paikkoihin
- Mahdollisuus työfysioterapeutin työpaikkakohtaiseen ryhmäohjaukseen/ koulutukseen työergonomiasta kiinnostaa ja asiaa lähdetään viemään vaka-puolella eteenpäin.
- Päiväkotien vanhempainiltaan ja avoimeen varhaiskasvatukseen perhekerhoon vierailija terveys- ja liikunta –aiheella – lasten vanhempien tiedottaminen
- liikuntaoppaaseen lasten levon merkityksestä asiaa
Vanhusneuvoston lausunto Liikuntapalvelujen kehityssuunnitelma luonnoksesta:
Lausunnossaan vanhusneuvosto toteaa, että Liikuntapalvelujen kehittämissuunnitelman luonnos
koskee liikuntapaikkasuunnitelman lisäksi laaja-alaisesti liikuntapalvelujen kehittämistä. Positiivisena asiana todetaan, että ikäihmiset mainitaan luonnoksessa. Lisäksi on suunniteltu, että yli 65vuotiaille liikuntapaikat ovat maksuttomia. Tämä nähdään liikkumiseen kannustavana asiana.
Vanhusneuvosto toivoo, että ikäihmiset nähdään myös aktiivisina toimijoina eikä passiivisena
kohteena. Kehityssuunnitelman lähtökohta tulee olla asukaslähtöinen.
Kehitettäessä palveluja tulee muistaa, että ikäihmiset eivät ole homogeeninen ryhmä. Matalan kynnyksen liikuntapaikkoja suunniteltaessa on hyvä huomioida erilaiset ryhmät iän ja toimintakyvyn mukaan. Vanhusneuvostossa pohdittiin, että kuinka ikäihmisten liikuntaaktiivisuutta on tarkoitus pitää yllä. Tärkeintä on mahdollistaa liikunta ja liikkuminen. Liikuntapaikkojen ja – tilojen tulee olla sellaisia, että ne houkuttelevat liikkumaan ja mahdollistavat
omaehtoisen liikkumisen.
Vuonna 2013 oli järjestetty nettikysely, jolloin kyselystä todennäköisesti puuttuvat yli 65vuotiaiden vastaukset. Olisi ollut mielenkiintoista verrata liminkalaisten ikäihmisten vastauksia valtakunnalliseen tutkimukseen.