Metsänomistajat
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäsenlehti 1/2015 • 21.1.2015
Tuomas Koski
Tilaa maksuton
puunmyynti
-suunnitelma!
Imatra
Lappeenranta, Lemi,
Parikkala, Rautjärvi,
Ruokolahti, Taipalsaari
sivu 2
Edunvalvontaa ei voi ulkoistaa
sivu 3
Laajat jäsenedut esittelyssä
sivu 8
Puulle lisäkäyttöä
sivu 10
Yhteismetsä omistusmuotona?
Mhy Etelä-Karjala
Lavolankatu 10,
53600 Lappeenranta
p. 020 413 4700
www.ek.mhy.fi
Muut jäsenedut
osoitteessa ek.mhy.fi
ja tämän lehden sivuilla
PEFC/02–1–01
2
Metsänomistajat Etelä-Karjala
PÄÄKIRJOITUS
Edunvalvontaa ei voi ulkoistaa ostajalle
Metsänhoitoyhdistyslain muutos tapahtui vuoden vaihteessa,
mutta työt metsässä jatkuvat
entiseen malliin. Myös metsänomistajan jäsenyys yhdistyksessä jatkuu entisellään. Keväällä
lähetämme kaikille jäsenillemme
uudenmuotoisen jäsenkortin ja
jäsenmaksupankkisiirron. Moni
varmaan miettii jäsenmaksuaan
maksaessaan, mitä hyötyä jäsenyydestä ja metsänhoitoyhdistyksestä on itselleen? Miettimistä
helpottamaan kerron muutamia
ajatuksia jäsenmaksun perusteeksi.
Ostaja myyjän
edunvalvoja?
Moni saattaa uskoa, että se
tuttu ostomies hoitaa puukaupan
yhteydessä litkoina myös myyjän
etua. Näin ei toiselämässä tapahdu. Vaikka olisi millainen kumppanuussopimus, ovat ostajan ja
myyjän intressit puukaupassa aina vastakkaiset. Toinen haluaa
myydä puut korkeaan hintaan
ja toinen ostaa halvalla. Ja se
ei ”ilmaisilla” palveluilla muuksi muutu. Onpa ostajilla ollut
joskus laiton kartellikin omien
etujen varmistamiseksi.
Metsänomistaminen on muutakin kuin puukaupan tekoa.
Puunostajat ajavat kiinteistöveroa metsämaalle, jotta metsänomistajat uuden veron voimalla
myisivät rahapulassa puut hinnalla millä hyväänsä. Metsäteollisuus on myös ollut torppaamassa pienpuulle suunnattua
energiapuutukea ja viimeisimpänä järeän puun haketustukea.
Tukien ansiosta metsänomistajien energiapuille olisi kysyntää
ja sitä kautta parempi hinta. Ja
ilmastokin kiittäisi, kun siirryttäisi nykyisestä ”hiilenmustasta” energiapolitiikasta metsässä
kasvavan kotimaisen energian
käyttöön. Eihän tällä tavoin
toimi myyjän kumppani, joka
ajaa epäitsekkäästi myyjän etua.
Metsänomistajien oma
metsänhoitoyhdistys
Miten metsänhoitoyhdistys
eroaa muista metsäalan toimijoista? Metsänhoitoyhdistys on
jäsentensä omistama ja hallinnoima yhdistys, joka toimii jäseniään varten. Yhdistys tarjoaa
jäsenilleen ammattiapua onnistuneeseen puukauppaan ja toteuttaa kustannustehokkaat metsänhoitotyöt. Kun yhdistyksellä ei
ole omaa teollisuutta, voimme
vapaasti kilpailuttaa puuerät ja
myydä parhaalle ostajalle. Vastaavasti metsänhoitotyöt voidaan toteuttaa edullisesti, kun
niiden hintoihin ei tarvitse lisätä
omistajille maksettavia osinkoja
ja korkoja.
omistajalle kriittinen tapahtuma. Jos kaavaan tulee merkintä
maisematyöluvasta, aiheuttaa se
ylimääräisen työn lisäksi useiden satojen eurojen hintaisen
lupaprosessin per leimikko. Puhumattakaan erilaisista hakkuukielloista. Mitä kattavampi jäsenistö on, sitä kuuluvampi ääni
yhdistyksellä päätöksenteossa.
ovat käyttäneet palveluja kiitettävästi, joten yhdistyksen talous
on kunnossa. Tästä johtuen
palvelut ovat edelleen edullisia
ja jäsenmaksumme – 50 €, on
valtakunnan alhaisin. Yhdistys
kiittää näin uskollisia jäseniään.
Kuten puheenjohtaja alla toteaa
–Yhdessä olemme enemmän.
Vastaavasti Helsingin ja Brysselin kabineteissa ainoa metsänomistajien etua puolustava
järjestö on MTK. Lähestyvissä
vaaleissa ja sitä seuraavissa hallitusneuvotteluissa ratkaistaan ainakin metsämaan kiinteistöveron
ja metsäenergiatuen kohtalo.
Aktiiviset
metsänomistajat,
Edunvalvonnassa riittää työtä
kannolta Brysseliin. Metsänhoi- edullisemmat hinnat
toyhdistys vaikuttaa paikallistasolla mm. kaavoitukseen, metsäsertifiointiin ja riistapolitiikkaan.
Erityisesti kaavoitus on metsän-
Mitä enemmän alueemme metsänomistajat käyttävät yhdistyksen palveluja, sitä edullisemmin
niitä saa. Yhdistyksen jäsenet
Markku Vaario
toiminnanjohtaja
PUHEENJOHTAJAN PALSTA
Valopilkkuja näkyvissä!
Reilun puolenkymmentä vuotta sitten tällä palstalla kirjoittelin talouden alamäestä. Ennusmerkit olivat huonot, mutta vuosien jälkeen kukaan ei
arvannut, miten alas euroalue
vaipuisi. Eikä kenelläkään ollut käsitystä, että vajoamista
kestäisi vuosi toisensa perään.
Metsäteollisuus pystyi kuitenkin
rakennemuutoksensa ansiosta
pitämään pyörät pyörimässä.
Raaka-ainehuolto toimi, eli me
metsänomistajat myimme puuta
jopa ennätyksiä hipovia määriä.
Moni sai pitää työpaikkansa
ja valtio veroeuronsa. Voimme
olla tuloksesta ylpeitä. Tänään
dollarin kurssi on 1.18, ennus-
te vuoden loppuun 1.05. Aistittavissa on selvä valopilkku
markkinassa.
Vuosi 2015 on hyvässä
vauhdissa. Mhy on nyt omillaan toimeentuleva metsäalan
toimija. Avainasemassa menestyksen polulla ovat yhdistyksen
jäsenet. Metsänomistaja, onko
Sinulle tärkeää saada ilmainen
metsäkäynti tilallasi? Ryhmäsertifiointi ? Kattavat, edulliset
palvelut uudistamisesta omaisuudenhoitoon? Entä vapaehtoinen suojelu ja sen eri vaihtoehdot? Entä edunvalvonta,
koti-Suomessa ja Brysselissä.
Miten oletat raakapuun hinnan
kehittyvän ilman vahvaa edunvalvontaa? Tässä muutamia
keskeisiä syitä olla yhdistyksen
jäsen. Jäsenmaksulle saat paljon
katetta. Yhdessä olemme enemmän. Yhdessä olemme varteenotettava neuvotteluosapuoli ja
mielipidevaikuttaja.
Aurinko on piileksinyt pilviverhon takana. Päivä jatkuu
molemmista päistä valoisan
ajan lisääntyessä ensin vähän,
sitten kiihtyvin harppauksin.
Toivomuksena nyt aurinkoinen
talvipäivä-valopilkku!
Timo Partinen
hallituksen pj.
ETELÄ-KARJALA
Toimialue: Imatran ja Lappeenrannan kaupungit ja Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Lemin ja Taipalsaaren kunnat
Jäseniä: 8.400 metsänomistajaa
Jäsenten metsäpinta-ala: 220.000 hehtaaria
Puuston kasvu: 1,6 milj. kuutiota vuodessa
Kestävä hakkuusuunnite: 1,6 milj. kuutiota vuodessa
Metsänhoitomaksu v. 2014: 1,70 euroa hehtaarilta
Henkilöstö:
107 htv
Liikevaihto:
8,7 milj. euroa
Toimistot: Lavolankatu 10, Lappeenranta
Toritie 1, Ruokolahti
Sahakuja 4, Parikkala
Koskentie 4, Ylämaa
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Julkaisija Metsänhoitoyhdistys
Etelä-Karjala ry
METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI
Vastaava päätoimittaja
Jouni Tiainen
osoitteenmuutokset p. 020 413 4700
Sivunvalmistus
SSS Oy
Painopaikka:
Salon Lehtitehdas 2015
3
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydellä
edunvalvontaa ja rahanarvoisia etuja
Metsänhoitoyhdistys EteläKarjalan valtuusto päätti
syyskokouksessaan vuonna 2015 ensimmäistä kertaa perittävän jäsenmaksun suuruudeksi 50 euroa
/ verotusyksikkö.
Jäsenmaksun suuruus on kaikilla metsänomistajilla sama,
eikä siihen vaikuta metsänomistuksen pinta-ala. Verovä-
hennyksen jälkeen lopullista
maksettavaa jää 35 euroa! Ensimmäisen kerran jäsenmaksu
kannetaan maaliskuussa 2015.
- Jäsenmaksulla hoidetaan
yksityisen metsänomistajan
edunvalvontaa niin Suomessa
kuin EU:ssakin. Yksi tärkeimmistä jäseneduista on metsien
sertifiointi, joka on käytännössä edellytys nykypäivänä
tehtävälle puukaupalle – kehittämispäällikkö Jouni Tiainen huomauttaa. – Muita jä-
senetuja ovat mm. maksuton
Mhy Etelä-Karjalan nykyis- sella on ollut vain vähän vaimetsäkäynti ja neuvonta, ja ten jäsenten ei tarvitse tehdä kutusta Metsänhoitoyhdistys
kolme kertaa ilmestyvä Met- mitään lakimuutoksen vuoksi. Etelä-Karjalan jäsenkuntaan.
sänomistajat-lehti sekä muut Kaikkien olemassa olevien jätiedotteet.
senten jäsenyys jatkuu auto- Eroilmoituksen on jättänyt
Metsänomistaja saa käyt- maattisesti seuraavan vuoden ehkä noin pari prosenttia koPaikalliset
jäsenedut
töönsä alempana tällä sivulla
jäsenmaksun
maksamallamhy:n
maa- jäsenille:
ko jäsenistöstämme. Ne ovat
Paikalliset
jäsenedut
luetellut MTK.n
valtakunnalliliskuunmhy:n
lopulla. jäsenille:
olleet pääsääntöisesti pienehjakson
Private sopimuksen
set jäsenedut ja lisäksiOsuuspankki
paikalli-tarjoaa yhdistyksen jäsenille vuonna 2015 6 kk maksuttoman
köjä
tiloja.
Vastaavasti olemme
tekijöille. Lisäksi jäsenet saavat 50 %:n alennuksen kertamerkinnöistä rahastoon ja 50 % alennuksen
tarjoaa yhdistyksen
jäsenille
vuonna
2015
6
kk
maksuttoman
jakson
Private
sopimuksen
setOsuuspankki
Etelä-Karjalaiset
yhteistyösaaneet
uusia
jäseniä erityisesti
Mhy-lakimuutos:
sijoittajapalvelun merkintäpalkkiosta. Edun tarjoavat Etelä-Karjalan, Lemin, Parikkalan ja Simpeleen
tekijöille. Lisäksi jäsenet
50 %:n alennuksen kertamerkinnöistä rahastoon ja 50 % alennuksen
Osuuspankit.
kumppanien
edut.saavat
Jäsenedut
isommista
tiloista,
joista osa
vainEtelä-Karjalan,
vähän muutoksia
merkintäpalkkiosta. Edun tarjoavat
Lemin, Parikkalan ja Simpeleen
saasijoittajapalvelun
käyttöönsä
näyttämällä
palaa
nyt
toimintamme
pariin,
Paikalliset
jäsenedut
mhy:n
jäsenille:
Lappeenrantalainenjäsenistössä
UK Koskimies antaa 20% alennuksen normaalihintaisista Stihl moottorisahan
Osuuspankit.
jäsenkorttia, joka postitetaan
kehittämispäällikkö
Jouni Tiaiketjuista, laipoista sekä raivaussahan teristä. Jäsenkortilla saatavissa myös
muita etuja.
Osuuspankki
tarjoaa yhdistyksen
jäsenille
vuonna
2015 6 kk maksuttoman
jakson Private sopimuksen
jäsenille
keväällä.
nen iloitsee.
Vuodenvaihteen
lakimuutokLappeenrantalainen
UK Koskimies antaa
20% alennuksen
normaalihintaisista
Stihl
moottorisahan
Lappeenrantalainen
Kone Suni
antaa
Kampanjatarjouksena
jäsenille Husqvarna
moottorisahan
tekijöille.
Lisäksi
jäsenet
saavat
50
%:n muita
alennuksen
kertamerkinnöistä
rahastoon
ja 50 % alennuksen
ketjuista, laipoista sekä raivaussahan
teristä.
Jäsenkortilla
saatavissa
myös
etuja.mhy:n
tai raivaussahan
ostajalle Husqvarna
Funktional suojakypärän
kaupan
päälle
sijoittajapalvelun
merkintäpalkkiosta.
Edun tarjoavatveloituksetta
Etelä-Karjalan,
Lemin,
Parikkalan ja Simpeleen
(arvo 74,00€)
Osuuspankit.
Paikalliset jäsenedut mhy:n jäsenille:
Lappeenrantalainen Kone Suni antaa Kampanjatarjouksena mhy:n jäsenille Husqvarna moottorisahan
tai raivaussahan ostajalle Husqvarna
Funktional
veloituksetta
kaupan
päällesahan
Imatralainen
Vuoksensuojakypärän
Ruuvi ja Autotarvike
Oyantaa
antaa
Husqvarna
ostajalle kombikannun
ja 20%
Lappeenrantalainen
UK Koskimies
20%
alennuksen
normaalihintaisista
Stihl moottorisahan
alennuksenketjuista,
normaalihintaisista
moottorisahan
laipoista sekä
raivaussahan
teristä.etuja.
(arvo 74,00€)
laipoista sekä
raivaussahan ketjuista,
teristä. Jäsenkortilla
saatavissa
myös muita
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäsenetuja 2015
Jäsenkortilla saatavissa myös muita etuja.
Osuuspankki tarjoaajäsenedut
yhdistyksen jäsenille mhy:n
vuonna 2015 6jäsenille:
kk maksuttoman jakson Private sopimuksen
Paikalliset
Lappeenrantalainen
Kone Suni
antaa
Kampanjatarjouksena
Imatralainen Vuoksen Ruuvi ja Autotarvike
Oy antaa Husqvarna
sahan
ostajalle
kombikannun jamhy:n
20% jäsenille Husqvarna moottorisahan
tekijöille. Lisäksi jäsenet saavat 50 %:n alennuksen kertamerkinnöistä rahastoon ja 50 % alennuksen
Imatran Kisa
alennuksen
Stihl tuotteista
jaFunktional
tarvikkeista.
Alennus ei koske
tarjoustuotteita
eikä
tai10%
raivaussahan
ostajalle
Husqvarna
suojakypärän
veloituksetta
kaupan päälle
alennuksen normaalihintaisista
moottorisahan
ketjuista,
laipoista
sekä raivaussahan
teristä.
sijoittajapalvelun
merkintäpalkkiosta.
Edun tarjoavat
Etelä-Karjalan,
Lemin, Parikkalan ja Simpeleen
Paikalliset
jäsenedut
mhy:n
jäsenille:
polttoaineita.
(arvo 74,00€)
Osuuspankki tarjoaa yhdistyksen jäsenille vuonna 2015 6 kk maksuttoman jakson Private sopimuksen
Jäsenkortilla saatavissa myös muita etuja.
Osuuspankit.
tekijöille. Lisäksi jäsenet saavat 50 %:n alennuksen kertamerkinnöistä rahastoon ja 50 % alennuksen
ParikkalanImatralainen
Urheilu-JussiVuoksen
antaa Husqvarna-sahojen
ostajalle
metsurikypärän
tai kombikannun
veloituk- ja 20%
Ruuvi ja Autotarvike
Oy antaa
Husqvarna sahan
ostajalle kombikannun
Osuuspankkimerkintäpalkkiosta.
tarjoaa yhdistyksen jäsenille
vuonna
2015 6 kk maksuttoman
jaksonjaPrivate
sopimuksen
sijoittajapalvelun
tarjoavat
Etelä-Karjalan,
Lemin,
Parikkalan
Simpeleen
Lappeenrantalainen UKEdun
Koskimies
antaa
20% alennuksen
normaalihintaisista
Stihl moottorisahan
Imatran Kisa 10% alennuksen
Stihl
tuotteista
ja tarvikkeista.
Alennus
ei koske tarjoustuotteita
setta
ja 15
% alennuksen
Husqvarnan
turvavarusteista.
Tarjouksia
voieikä
yhdistää
etuihin.teristä.
alennuksen
normaalihintaisista
moottorisahan
ketjuista,eilaipoista
sekämuihin
raivaussahan
tekijöille. Lisäksi jäsenet saavat 50 %:n alennuksen kertamerkinnöistä rahastoon ja 50 % alennuksen
Osuuspankit.
ketjuista, laipoista sekä raivaussahan teristä. Jäsenkortilla saatavissa myös muita etuja.
Jäsenkortilla saatavissa myös muita etuja.
sijoittajapalvelun merkintäpalkkiosta. Edun tarjoavat Etelä-Karjalan, Lemin, Parikkalan ja Simpeleen polttoaineita.
Osuuspankit. UK Koskimies antaa 20% alennuksen normaalihintaisista Stihl moottorisahan
Lappeenrantalainen
Lappeenrantalainen Kone Suni antaa Kampanjatarjouksena mhy:n jäsenille Husqvarna moottorisahan
Imatran Kisa 10%
alennuksen
Stihl tuotteista
ja tarvikkeista.
Alennus ei koske tarjoustuotteita eikä
Parikkalan Urheilu-Jussi antaa Husqvarna-sahojen
ostajalle
metsurikypärän
tai kombikannun
veloitukketjuista, laipoista
sekä raivaussahan
teristä.
Jäsenkortilla
saatavissa
myös muita
etuja.
tai raivaussahan
ostajalle
Husqvarna
Funktional
suojakypärän
veloituksetta
kaupan päälle
Lappeenrantalainen UK Koskimies antaa 20% alennuksen normaalihintaisista Stihl moottorisahan
setta ja 15 % alennuksen Husqvarnan polttoaineita.
turvavarusteista. Tarjouksia ei voi yhdistää muihin etuihin.
(arvo 74,00€)
ketjuista, laipoista
sekä
raivaussahan
teristä. Jäsenkortilla
saatavissa
myös
muita etuja.
Lappeenrantalainen
Kone
Suni
antaa Kampanjatarjouksena
mhy:n
jäsenille
Husqvarna
moottorisahan
Parikkalan Urheilu-Jussi antaa Husqvarna-sahojen ostajalle metsurikypärän tai kombikannun veloituktai raivaussahanImatralainen
ostajalle Husqvarna
suojakypärän
veloituksetta
kaupan
päälle
VuoksenFunktional
Ruuvi ja Autotarvike
Oy antaa
Husqvarna
sahan
ostajalle kombikannun ja 20%
setta ja 15 % alennuksen Husqvarnan turvavarusteista. Tarjouksia ei voi yhdistää muihin etuihin.
Suni antaa Kampanjatarjouksena mhy:n jäsenille Husqvarna moottorisahan
(arvoLappeenrantalainen
74,00€) alennuksenKone
normaalihintaisista moottorisahan ketjuista, laipoista sekä raivaussahan teristä.
tai raivaussahan ostajalle Husqvarna Funktional suojakypärän veloituksetta kaupan päälle
Jäsenkortilla saatavissa myös muita etuja.
(arvo 74,00€)
Imatralainen
Vuoksen Ruuvi ja Autotarvike Oy antaa Husqvarna sahan ostajalle kombikannun ja 20%
alennuksen normaalihintaisista
ketjuista,
laipoista
sekä raivaussahan
Imatran Kisa 10%moottorisahan
alennuksen Stihl
tuotteista
ja tarvikkeista.
Alennus teristä.
ei koske tarjoustuotteita eikä
Imatralainen
Vuoksen
Ruuvi
ja Autotarvike
Oy antaa Husqvarna sahan ostajalle kombikannun ja 20%
Jäsenkortilla
saatavissa
myös
muita
etuja.
polttoaineita.
alennuksen normaalihintaisista moottorisahan ketjuista, laipoista sekä raivaussahan teristä.
Jäsenkortilla
saatavissa myös
etuja.ja tarvikkeista. Alennus ei koske tarjoustuotteita eikä
Imatran
Kisa 10%
alennuksen
Stihlmuita
tuotteista
Parikkalan
Urheilu-Jussi
antaa Husqvarna-sahojen
ostajalle metsurikypärän tai kombikannun veloitukpolttoaineita. setta ja 15 % alennuksen Husqvarnan turvavarusteista. Tarjouksia ei voi yhdistää muihin etuihin.
Imatran Kisa 10% alennuksen Stihl tuotteista ja tarvikkeista. Alennus ei koske tarjoustuotteita eikä
polttoaineita.
Parikkalan
Urheilu-Jussi antaa Husqvarna-sahojen ostajalle metsurikypärän tai kombikannun veloituksetta ja 15 % alennuksen Husqvarnan turvavarusteista. Tarjouksia ei voi yhdistää muihin etuihin.
Parikkalan Urheilu-Jussi antaa Husqvarna-sahojen ostajalle metsurikypärän tai kombikannun veloituksetta ja 15 % alennuksen Husqvarnan turvavarusteista. Tarjouksia ei voi yhdistää muihin etuihin.
• Osuuspankki tarjoaa yhdistyksen jäsenille vuonna 2015 6 kk maksuttoman jakson Private sopimuksen tekijöille.
Lisäksi jäsenet saavat 50 %:n alennuksen kertamerkinnöistä rahastoon ja 50 % alennuksen sijoittajapalvelun
merkintäpalkkiosta. Edun tarjoavat Etelä-Karjalan, Lemin, Parikkalan ja Simpeleen Osuuspankit.
• Lappeenrantalainen UK Koskimies antaa 20% alennuksen normaalihintaisista Stihl moottorisahan ketjuista,
laipoista sekä raivaussahan teristä. Jäsenkortilla saatavissa myös muita etuja.
• Lappeenrantalainen Kone Suni antaa Kampanjatarjouksena mhy:n jäsenille Husqvarna moottorisahan tai
raivaussahan ostajalle Husqvarna Funktional suojakypärän veloituksetta kaupan päälle (arvo 74,00€)
• Imatralainen Vuoksen Ruuvi ja Autotarvike Oy antaa Husqvarna sahan ostajalle kombikannun ja 20% alennuksen
normaalihintaisista moottorisahan ketjuista, laipoista sekä raivaussahan teristä.
Jäsenkortilla saatavissa myös muita etuja.
• Imatran Kisa 10% alennuksen Stihl tuotteista ja tarvikkeista. Alennus ei koske tarjoustuotteita eikä polttoaineita.
• Parikkalan Urheilu-Jussi antaa Husqvarna-sahojen ostajalle metsurikypärän tai kombikannun veloituksetta
ja 15 % alennuksen Husqvarnan turvavarusteista. Tarjouksia ei voi yhdistää muihin etuihin.
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat:
• Maksuton
PEFC-sertifiointi
• Ilmaiset tilakäynnit
• Ilmainen puunmyyntisuunnitelma
Yhdistyksen jäsenedut:
Valtakunnalliset jäsenedut:
• Jäsenlehti
• Ilmainen neuvonta
• Jäsenkampanjat
• Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50 €.
• Maksuton PEFC-sertifiointi
• Edunvalvonta esim.• LähiTapiola:10
• Ilmainen istutusyhteistyö%:n alennuksen
• Alennusta palveluista
metsäja kotivakuutuksesta.
maankäyttöön
välineiden laina taimien• Maksuttomat
kumppaneiden
koulutustilaisuudet
• United Bankers: 30 % alennus
liittyvissä
yhteydessä
kanssa merkintäpalkkiosMetsäobligaation
• Maksuton
neuvonta asioissa
ta.
• Koulutustilaisuudet
• Jäsenlehti
2 krt vuodessa
Valtakunnallisia jäsenetuja:
• Aarre-lehti 6 kk hintaan 47,50 e
• LähiTapiola 10 % alennuksen metsä- ja kotivakuutuksista
• United Bankers 30 % alennus Metsäobligaation merkintäpalkkiosta
• Savotan puoti pokara 34,90 e, tehoheinäin 65,90 e ja raivaveitsi 29,90 e
• Savotan Puoti: pokara 34,90 €,
tehoheinäin 65,90 € ja raivaveitsi
29,90 €
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat:
MTK:n jäsenetuja mm.
jäsenedut
• Can-AM mönkijän, traktorimönkijän tai Lynx-moottorikelkanMTK:n
ostajalle
300-500mm.:
e etuseteli tarvikehankintoihin.
• St1:n sopimusalennus: bensiinistä, dieselistä, polttoöljystä ja pelletistä. Valitavissa: St1 -yrityskortti: alennus: 2,35 snt/litra,
• Can-AM mönkijän, traktorimönkijän tai Lynx-moottorikelkan ostajalle 300St1-käteisalennuskortti:
alennus
asemittain tai St1
-Visa.
500 € etuseteli tarvikehankintoihin.
Yhdistyksen
jäsenedut:
Valtakunnalliset
jäsenedut:
• K1 Katsastajat: Katsastus etuhintaan - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiauton
katsastus
päästömittauksineen
55ja euroa.
• St1:n sopimusalennus:
bensasta,
dieselistä, polttoöljystä
pelletistä.
•
Aarre-lehti:
6
kk
hintaan
47,50
€.
Valittavissa:
St1-yrityskortti:
alennus:
2,35
snt/litra,
St1-käteisalennuskortti:
Muut
palvelut
-20
%.
• Maksuton PEFC-sertifiointi
• LähiTapiola:10 %:n alennuksen
Ramirent:
Yleisalennus 35 %. Maanrakennuskoneista
alennus 20 %.alennus asemittain tai St1-Visa.
•• Alennusta
palveluista
metsä- ja kotivakuutuksesta.
• K1 Katsastajat: Katsastus etuhintaan - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiauHankkija: Uusien
moottorisahojen,
näiden varaosien ja tarvikkeiden
sekä metsuritarvikkeista alennus 10 %.
•• Maksuttomat
koulutustilaisuudet
• United Bankers: 30 % alennus
ton katsastus päästömittauksineen 55 euroa.
•
T
eboil:
Yrityskortilla
bensiinistä
ja
dieselistä
3,19
snt/litra
alennusta.
Voiteluaineet,
autokemikaalit
ja pesut 10 alennus
% alennuksella.
• Maksuton neuvonta
Metsäobligaation merkintäpalkkios• Ramirent: Yleisalennus
-35 %. Maanrakennuskoneista
20 %.
•
J
äsenetuja
vapaa-aikaan
mm.
Holiday
Club
Resorts
Oy,
Kunnonpaikka,
Sokos
Hotels
ja
Radisson
Blu
-hotellit,
Kylpylä
Kivi•
Hankkija:
Uusien
moottorisahojen,
näiden
varaosien
ja
tarvikkeiden
sekä
ta.
• Jäsenlehti 2 krt vuodessa
metsuritarvikkeista
alennus
10
%.
•
Savotan
Puoti:
pokara
34,90
€,
tippu ja Viking Line
• Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voitelutehoheinäin 65,90 €Neste
ja raivaveitsi
• Lisäksi etuja tarjoaa mm. OP-Pohjola-ryhmä,
Oil, Maaseudun
sivistysliiton Maanhengen kirjat ja Maanomistajien
aineet, autokemikaalit ja pesut 10 % alennuksella.
29,90 €
Arviointikeskus.
Ajankohtaiset tiedot jäseneduista www.ek.mhy.fi ja www.mtk.fi/jasenedut
MTK:n jäsenedut mm.:
4
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Arvoisat metsänomistajat
Uusi vuosi on lähtenyt
käyntiin pienemmillä ja
suuremmilla muutoksilla.
Pienempiin muutoksiin kuuluu se, että yhdistyksen syyskokous valitsi minut Asko Niemen
tilalle mhy:n valtuuston puheenjohtajaksi.
Olen 51-vuotias maanviljelijä
ja asun Imatralla. Koulutustaustani on maatalous– ja puutarha-alalta. Viime vuosina olen
lisäksi opiskellut Savonlinnassa
metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon ja metsämestarin
erikoisammattitutkinnon. Metsänomistaja olen ollut vuodesta
2001 alkaen.
Metsätöitä ja puukauppaa
olen tehnyt vuosittain.
Suurempiin muutoksiin kuuluu se, että tämän vuoden alusta alkaen metsänhoitomaksu
muuttuu vapaaehtoiseksi jäsenmaksuksi. Mhy Etelä-Karjalan
jäsenmaksu 50 euroa / verotusyksikkö on maan alhaisin. Sillä
saa mittavat jäsenedut, kuten
tämän lehden sivuilta voitte lukea. Nyt jos koskaan kannattaa
olla jäsen!
Metsänhoitoyhdistys on ainoa
metsäalan toimija joka hoitaa
metsänomistajan edunvalvontaa. Sitä ei hoida kukaan muu.
Yhdessä keskusjärjestö MTK:n
kanssa toimiessamme pystymme
huolehtimaan edunvalvonnasta
” aina puun juurelta Brysseliin”.
Yhdistyksemme on alun perinkin perustettu metsänomistajia varten. Metsänhoitoyhdistys
Etelä-Karjala on metsänomistajalle ns. täyden palvelun talo.
Laaja palvelutarjontamme kannattaa hyödyntää.
Hyvää kevättä kaikille.
Pekka Kärkäs
valtuuston puheenjohtaja
Teemmekö metsänomistajan eteen
enemmän?
Mitä te olette saaneet
aikaiseksi? Mitä te teette
metsänomistajan
eteen? Mihin teitä tarvitaan? Näihin kysymyksiin joutuu vastaamaan
toisinaan. Yritetäänpä
nyt vastata niin, että
useampi kyselijä saisi
vastauksen kysymyksiinsä kerralla.
Mitä siis voisi tapahtua metsänomistajille, jos
metsänhoitoyhdistyksiä ja
MTK:ta ei olisi?
Metsäpalveluita olisi vai-
keampi saada tai ainakin
ne olisivat kalliimpia. Puukaupassa vallitsisivat villit
lait ja puusta maksettava
hinta olisi alhaisempi. Teollisuutta olisi vähemmän,
kun metsien tuotto olisi
heikompi. Puupohjaista bioenergiaa ei olisi nykyisessä
mittakaavassa. Hirviongel-
ma olisi Ruotsin tasoa, eli
paljon vakavampi. Rajoittavia kaavoja olisi enemmän. Suojelu- ja ympäristönormit olisivat tiukemmat. Vapaehtoista metsien
suojelumallia ei olisi, vaan
vielä nykyistäkin enemmän
pakkosuojeluohjelmia. Metsälaki ei olisi metsänomistajalähtöinen vaan rajoittava ja suojelupainotteinen.
Puutavaranmittauksessa
heikomman suoja olisi vajavaisempi. Metsänhoitoon
kannustava tukijärjestelmä
saattaisi puuttua kokonaan
eikä metsävähennystä tai
muita verokannusteita olisi nykyisessä laajuudessa.
Kiinteistövero tai metsänomistusmaksu olisi säädetty aikoja sitten. Yksityisen
omaisuuden suoja olisi heikompi ja maalla asuminen
ja yrittäminen olisi tehty
nykyistäkin hankalammaksi. Brysselistäkin olisi vyörynyt suojelupainotteinen
metsäsuunnitelmapakko.
Biopolttoaineilla olisivat
kahlitsevat kestävyyskriteerit. Hakkuista vaadittaisiin
erilliset laillisuustodistukset
ja byrokratiaa olisi moninkertaisesti.
Kaiken edellä kerrotun pitämisessä on paljon puolustettavaa jatkossakin. Tämän
lisäksi ajamme uudistuksia,
joilla tuetaan biotalouden
nousua koko yhteiskunnan kasvun moottoriksi.
Me ajamme sukupolvenvaihdoshuojennuksia
ja
kannustavampaa verotusta
ja kehitämme puumarkkinoita. Meillä on hyvät yhteistyösuhteet teollisuuteen,
virkamiehiin ja poliitikkoihin. Emme istu koskaan oppositiossa, vaan pyrimme
olemaan kulloisenkin hallituksen iholla laadukasta
tietoa ja vaihtoehtoja tarjoten. Toki joskus joudumme
lyömään nyrkkiä pöytään
tai tuomaan moottorisahat
Säätytalon portaille. Vahva
kentän tuki ja iso jäsenmäärä ovat monesti se peräseinä, jota tarvitaan. Tavallisista metsänomistajista
koostuu myös hallinto, jota
koulutetaan ja joka sitoutuu
yhteen hiileen puhaltamaan.
Metsänhoitoyhdistyksissä
on lähes tuhat toimihenkilöä ja pari tuhatta metsuria.
Metsänomistajien vaaleilla
valitsemia valtuutettuja on
vajaa 3000 ja hallituksissa
istuu noin 500 jäsentä. Metsävaltuuskunnassa jokaisella mhy:llä on oma edustaja.
Ensi vuonna se on noin 80
-jäseninen. MTK:lla on reilu
parikymmentä metsäasioiden parissa työskentelevää
toimihenkilöä Helsingissä,
maakunnissa ja Brysselissä.
Tämän lisäksi keskusliitossa
työskentelee maankäyttö-,
ympäristö-, vero-, yrittäjyys-, viestintä-, hallinto- ja
juridiikka-ammattilaisia,
joiden osaaminen on metsäedunvalvonnan käytössä.
Tällaisella organisaatiolla
tuotetaan palveluita ja ajetaan reilun 300 000 suomalaisen metsätilan ja niiden
omistajien asiaa. Olemalla
metsänhoitoyhdistyksen jäsen jatkossakin, olet painava osa tätä metsänomistajien edunvalvontaketjua
puun juurelta Brysseliin. Tavallisten metsänomistajien
joukoista nousemme monen
portaan kautta myös me
luottamusjohtajat. Olemme
teidän luottamuksenne varassa.
Mikko Tiirola
Metsävaltuuskunnan
puheenjohtaja, MTK
Petäjävesi
5
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Toiminnanjohtajan palsta
Kauppa se on joka kannattaa
käytössä puukauppaa tehdessä.
Aineiston avulla voidaan valita
tarjouksista metsänomistajalle
taloudellisesti paras vaihtoehto.
Puukauppa on metsänomistuksen perusta. Puukauppa
kävi Etelä-Karjalassa viime
vuonna hyvin. Kauppamäärä oli lähes metsien vuotuisen kasvun suuruinen. Metsätuloa metsänomistajat
saivat 55 milj. euroa. Puurahat jäävät pääasiassa EteläKarjalaan ja ovat osaltaan
pyörittämässä maakunnan
talouselämää. Näistä rahoista ohjautuu osa myös metsänhoitotöihin, joita tehtiin
myös vilkkaasti.
Hämäystä
metsäsertifioinnilla
Metsäsertifiointi on toinen yhdistyksen rahanarvoinen maksuton jäsenetu. Kaikki jäsenemme
jatkavat automaattisesti PEFCsertifioinin piirissä ilman ylimääräisiä toimenpiteitä tai maksuja.
Tätä merkittävää rahanarvoista
jäsenetua ovat firmat omassa
asiakashankinnassaan pyrkineet
kiistämään. Tilalle on tarjottu
yhtiöön sidottua sertifiointia, joko PEFC:tä tai FSC:tä. Yhtiöön
sidottu sertifiointi estää metsänomistajan oman vapauden valita
puukauppakumppaninsa. Sertifioinnista heikosti perillä olevan
metsänomistajan hämääminen ja
harhauttaminen yhden firman
asiakkaaksi muistuttaa vanhanajan savujakoa, josta nykyaikaisempi muoto oli ostokartelli.
Puulla on kysyntää myös alkaneena vuonna. Vaikka alkutalvi
on puukaupan osalta lähtenyt
verkkaisesti käyntiin, on metsäteollisuuden puuntarpeet vuositasolla edelleen korkeat. Puuta
halutaan ostaa nimenomaan
täältä Kaakkois-Suomesta, jossa kuljetusmatkat tehtaille ovat
lyhyet.
Iloisia investointiuutisia
Vaikka laskimme jäsenmaksua, emme ole muuttaneet palveluveloituksia viime vuodesta.
Laitetaan vaikka kaikki taimikkosi kuntoon, pyydä kiinteähintainen tarjous neuvojaltasi.
Kiitän lopuksi kaikkia jäseniä
palveluiden ahkerasta käytöstä,
jonka ansiosta voimme pitää
niin palveluiden hinnat kuin
jäsenmaksun nykyisellä erittäin
jäsenystävällisellä tasolla. Mitä
kiireisempiä olemme, sitä halvemmat palvelut jäsenillemme.
Edullisimmat
metsänhoitopalvelut
Kulunut vuosi antoi metsänomistajille monta iloista uutista
uusista metsäteollisuusinvestoinneista. Merkittävin uutinen
koski MetsäGroupin Äänekosken uutta sellutehdasta, mutta
Kaakkois-Suomelle merkittävimmät uutiset olivat UPM:n Kymen ja StoraEnson Varkauden
tehtaiden laajennukset. Kaikki
nämä investointipäätökset tarkoittavat lisää puunkäyttöä yli 6
milj. kuutiota. Vuosi loppui valitettavaan uutiseen Kaukaan toisen paperikoneen sulkemisesta,
mutta onneksi tällä ei ole merkittävää vaikutusta puukauppaan
Etelä-Karjalassa. Ostoa pienennetään
todennäköisesti
ostoaluETELÄ-KARJALAN
METSÄNHOITOYHDISTYS
een reunoilta.
tään yhdistyksessä, vaikka se on rin valttikortti. Kilpailutuksen
vapaehtoista. Vain vajaa kaksi kautta metsänomistaja voi olla
prosentti yhdistyksen 8.200 jä- varma, että saa sata vuotta kassenestä on ilmoittanut eroavansa vattamistaan puista ajankohdan
yhdistyksen
jäsenyydestä.
Jäse- parhaimman hinnan. Aito kilHINTAVERTAILU
ERI KAUPPATAVOILLA
Keskihinnat
vuonna 2014 tehdyissä
kaupoissa,
nyys koetaan
hyödylliseksi
ja puukaupoissa
pailu puista
pitääkaikki
senhakkuutavat
tutunkin
valtakirjakauppojen
hinnat (Mhy:n
hintaseuranta)
valtuuston päättämää 50 euron
ostomiehen
varpailla.
Metsän
Kuidun keskihinnat
suuruista mäntytukki
jäsenmaksua
pidetään
kiertoaika on2014
sen58,61
verran pitkä,
€/m3
kuusitukki
56,40
edullisena.koivutukki
Ja18,50
onhan se valtakun- että metsänomistajallakin
tulee
44,64
nan alhaisin.
olla
kiinnostusta
varmistaa
oikea
18,00
mäntykuitu
18,29
hinta puulleen. 18,28
Metsä on sen
kuusikuitu
17,50
valtakirjakauppojen
koivukuitu
16,73 hintataso
Jäsenetuna
jäsenet saavat ansainnut. Vallitseva
hinnat (Mhy:n
17,00
hintaseuranta)
mm. maksuttoman metsäkäyn- määräytyy markkinoilla
ja hinta
16,50
nin, jonka yhteydessä
selvitetään on sitä korkeampifirmojen
mitäostojen
paremkeskihinnat (Kymi-Savo
16,00 ja hoitotarpeet.
metsän kunto
min
kilpailu
toimii.
Yllä oleva taulukko omaksi taulukoksialueella,
sivun loppuun.
Metla)
15,50
Samalla käynnillä
laaditaan ilmainen puunmyyntisuunnitelma,
15,00
Katkonta puukaupan
kuusikuitu
koivukuitu
joka mahdollistaamäntykuitu
vaivattoman
Jokeri
Runkohinnat
leimikon kilpailuttamisen yhtiTekopäivämäärä
: 1.1.2013 - 31.12.2015
öiden kesken.
Onnistuneeseen puukauppaan
Jäsenuskollisuus
Vastuualue
: Kaikki
liittyy myös onnistunut tukinkatkorkea
Ostaja
: Kir, Täh, Yht, Vie
konta. Yhdistyksillä on ainutlaaValttikortti
Kauppatapa
: Pystykaupat
Yhdistyksen toiminta
Mhy- kädessä
tuinen tukinkatkonta-aineisto,
: Kaikki
Korjuuaika
lain
muutoksen jälkeen
on lähjossa on kaikkien ostajien toHakkuutapa
: Kaikki
tenyt hyvin käyntiin.
Jäsenistö
Puukaupan
kilpailuttamiteutuneet tukinkatkontatiedot.
Valtakirja
: Kaikki
on odotetusti jatkanut jäsenyyt- nen on metsänomistajan suu- Tämä on kaikkien jäsentemme
Yhdistys on markkinajohtaja
alueensa metsänhoitopalveluissa. Esimerkiksi taimikonhoidon
Kemera-hakemuksista yhdistys
tekee 75-95 prosenttia. Yhdistyksellä on ammattitaitoiset metsurit niin taimikonhoitoon kuin
€/m3
60,00
58,00
56,00
54,00
52,00
50,00
Työntäyteistä vuotta
Markku Vaario
toiminnanjohtaja
firmojen ostojen keskihinnat (Kymi-Savo alueella, Metla)
56,53
2,08
56,03
0,37
43,58
1,06
15,58
2,71
valtakirjakauppojen
17,28
1,00
hinnat (Mhy:n
15,58
1,15
hintaseuranta)
8,37
Tukin keskihinta 2014
firmojen ostojen
keskihinnat (Kymi-Savo
alueella, Metla)
48,00
46,00
44,00
42,00
HINTAVERTAILU ERI KAUPPATAVOILLA
mäntytukki
kuusitukki
koivutukki
1 ( 3 ) puukaupoissa kaupoissa, kaikki hakkuutavat
Keskihinnat15.01.2015
vuonna 2014 tehdyissä
valtakirjakauppojen hinnat (Mhy:n hintaseuranta)
mäntytukki
58,61
€/m3
kuusitukki
56,40
18,50
koivutukki
44,64
18,00
mäntykuitu
18,29
kuusikuitu
18,28
17,50
valtakirjakauppojen
koivukuitu
16,73
Kuidun keskihinnat 2014
hinnat (Mhy:n
hintaseuranta)
17,00
16,50
Männyn runkohinta
e/m³
metsänviljelyyn. Jäsenetunamme
tarjoamme vuonna 2011 istuttamalla perustettuihin taimikoihin
varhaisperkauksen kiinteällä 315
euron hehtaarihinnalla.
firmojen ostojen
keskihinnat (Kymi-Savo
Yllä oleva taulukko omaksi taulukoksialueella,
sivun loppuun.
Metla)
16,00
70,00
15,50
65,00
15,00
koivukuitu
Ajankohdan hintatiedot vkot 1–2
45,00
40,00
30,00
25,00
20,00
15,00
10,00
0,000
Uudistushakkuu
Metla
Mhy valtakirja
35,00
0,200
0,400
0,600
0,800
Rungon koko, m³
1,000
1,200
1,400
Log. (Kir)
Log.hakattujen
(Täh)
Log. (Vie)
Log.
(Yht)
Runkohintataulukko
perustuu viime vuosina
mäntyrunkojen
katkontatietoihin. Erot
parhaimman
ja huonoimman katkojan välillä on yli 5 euroa kuutiolta. Erityisesti harvennusleimikoissa, joissa tukit ovat
pienempiä, korostuu hyvän katkonnan merkitys.
56,00
54,00
52,00
50,00
48,00
46,00
42,00
kuusikuitu
55,00
50,00
58,00
44,00
mäntykuitu
60,00
€/m3
60,00
Mäntytukki
57,32
58,55
Kuusitukki
55,63
55,70
Koivutukki
45,54
42,70
Mäntykuitu
17,34
18,45
Kuusikuitu
18,13
18,92
Koivukuitu
17,70
17,85
6
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Käyttö ilmaista 28.2.2015 asti
Metsään.fi-palvelu avaa uuden aikakauden
metsien hoidossa ja hyödyntämisessä
Metsäkeskuksen uudessa Metsään.fimetsävaratietopalvelussa on tällä hetkellä
saatavissa jo noin 60 prosenttia Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan alueen
yksityismetsien metsävaratiedoista. Käy
katsomassa, onko sinun tilasi metsävaratiedot jo saatavilla.
Metsään.fi - palvelu
Metsään.fi-palvelussa metsänomistaja
voi milloin ja missä tahansa tarkastella
omien metsiensä puustotietoja, hakkuumahdollisuuksia ja hoitotarpeita – tarvitaan vain nettiyhteys ja henkilökohtaiset
pankkitunnukset. Metsään.fi-palvelu löytyy nettiosoitteesta www.metsaan.fi.
Metsänomistajakohtaiset metsävaratiedot ovat ainoastaan metsänomistajan
omassa käytössä. Halutessaan metsänomistaja voi antaa esim. metsänhoitoyhdistykselle tai muille metsäalan toimijoille
suostumuksen tietojensa käyttöön.
Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi
Metsävaratietojen Metsään.fi julkaisutilanne 14.1.2015
Palvelussa oleva metsävaratieto perustuu kuvioittaiseen arviointiin, pohjatietona laserkeilaus, ilmakuvaus ja tietokonetulkinta tai metsäsuunnittelutieto.
Palvelussa on mukana myös ilmakuvat
omasta metsäalueesta. Kaikki metsävaratiedot, kartat ja ilmakuvat voi halutessaan
tulostaa paperille esimerkiksi lähdettäessä
maastoon tarkastelemaan metsien hakkuu- ja hoitotarpeita.
Selite
Kaukokartoitusalue julkaistu Metsään.fi:ssä 2011-2014
Varttuneet puustot julkaistaan 2015
Käytännön toimintaohje:
--> käy tutustumassa, kirjaudu koekäyttäjäksi, mhy:n neuvojat avustavat tarvittaessa
--> tee tiedonluovutus järjestelmän kautta mhy:lle oheisen näkymän mukaan
Julkaistu Metsään.fi:ssä metsäsuunnitelmatilat 2004 -->
Keilataan 2015, Varttuneet puustot julkaistaan 2016
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan alueen yksityismetsien metsävaratiedoista noin
60 prosenttia on sähköisessä Metsään.fi-palvelussa. Pahimmat puutteet tiedoista on
Ruokolahti-Rautjärvi vuoden 2010 myrskytuhoalueilla, joiden muuttuneita tietoja ei ole
saatu vielä inventoitua.
Metsään.fi-palvelua voi käyttää
maksutta 28.2.2015 asti
Metsänomistajat voivat käyttää Suomen
metsäkeskuksen Metsään.fi-asiointipalvelua maksutta 28.2.2015 asti. Metsäkeskus
on antanut maa- ja metsätalousministeriölle esityksen, jossa ehdotetaan Metsään.
fi-palvelun muuttamista metsänomistajille
maksuttomaksi palveluksi.
Näkymä tietojenluovutussivulta.
Ministeriö ei ole vielä tehty päätöstä asiasta, mutta hyvin todennäköisesti 1.3.2015 lähtein Metsään.fi-palvelu
muuttuu metsänomistajille pysyvästi maksuttomaksi.
Pekka Vainikka
Aluejohtaja
Suomen metsäkeskus,
Kaakkois-Suomi
PEFC-metsäsertifiointi
yhdistyksen jäsenyydellä
Karjalan Mänty Oy – Mhy:n
omistama puunvälitysyhtiö
Metsänomistajat saavat metsilleen sertifikaatin tulevaisuudessakin metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta.
Metsänhoitoyhdistyslain muuttumisen myötä 1.1.2015 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala organisoi korjuupalvelunsa uudelleen. Tässä yhteydessä
yhdistys perusti kokonaan omistamansa Karjalan Mänty Oy nimisen osakeyhtiön.
Yhtiön tehtävänä on hallinnoida yhdistyksen korjuupalvelun kautta kulkevaa puuvirtaa. Yhtiö ei siis ole perinteisessä tarkoituksessa puunostaja, vaan
ainoastaan korjuupalvelupuun välittäjä.
Yhtiöllä ei ole omaa henkilökuntaa,
vaan se ostaa kaikki tarvitsemansa
palvelut yhdistykseltä.
valtakirjakauppa on ollut hankala.
Metsänomistajan puita siirretään terminaaleihin, haketetaan siellä ja kuljetetaan hake käyttöpaikalle, jossa se
luovutetaan MWh kaupalla ostajalle.
Näissä tapauksissa metsänomistajien
puiden erillä pitäminen tehdasmittausta varten on ollut vaikeaa ja
maksut ovat viivästyneet kohtuuttomasti. Muutoksen tavoitteena on siis
parantaa metsänomistajien saamaa
palvelua.
Parempaa palvelua myyjälle
Metsänhoitoyhdistys hoitaa edelleen puunkorjuun nykyisten hakkuuurakoitsijoiden toimesta. Omat tutut
neuvojat hoitavat valtakirjalla puiden
kaupan ja hakkuiden valvonnan kuten
tähänkin saakka. Mhy:n yksin omistama Karjalan Mänty Oy hoitaa jatkossa
vain puiden luovuttamisen eri ostajille
joko tien varressa tai tehtaalla.
Sertifioinnissa mukana oleva
metsänomistaja voi myydä puunsa
PEFC-sertifioituna ja siten todistaa puunostajalle ja lopputuotteen
käyttäjälle, että myyty puu on peräisin kestävästi hoidetusta metsästä. Metsänhoitoyhdistys järjestää
sertifioinnin jäsenilleen ryhmäsertifiointina yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
Organisointi muuttuu, mutta
ei vaadi metsänomistajalta
toimenpiteitä
Metsänomistajajärjestön uudistus
lakkauttaa Metsänomistajien Liitot,
jotka ovat hallinnoineet kaikkien
toimijoiden puolesta sertifiointia.
MTK:n ja metsäteollisuuden perustama uusi Kestävän Metsätalouden
Yhdistys ry on jatkossa sertifikaatin
haltija, kertoo Järvi-Suomen sertifiointiasioista vastaava aluejohtaja
Jukka Hujala.
Hujalan mukaan MTK ja metsäteollisuus ovat sopineet toiminnan päälinjoista sekä kustannusten
jaosta ja nyt on kiire hioa yksityiskohtia, sillä vuoden vaihde on
lähellä. Metsähallitus on jäämässä
yhteisestä toteutuksesta pois, mutta
se ei ainakaan eteläisessä Suomessa
aiheuta ongelmia, sanoo Hujala.
Metsäsertifiointi toteutetaan v.
2015 edelleen alueellisena sertifiointina maakuntajaolla. Mukana
oleminen ei vaadi metsänomistajalta erityisiä toimenpiteitä, jos hän
jatkaa mhy:n jäsenenä. Sertifiointiryhmään ei ole pakko kuulua,
jos vaatimukset tuntuvat metsänomistajasta kohtuuttomilta. Mhy:n
jäsenkin voi jättäytyä sertifioinnin
ulkopuolelle, mutta silloin puutakaan ei voi myydä sertifioituna.
Yhtiön tavoitteena on selkeyttää ja
yksinkertaistaa yhdistyksen korjuupalvelun tulosteita, sopia joustavammista puumaksuaikatauluista sekä
sopia tarkemmin hakattavan puun
kantohinnoista ja korjuuajasta. Varsinkin energiapuun osalta aikaisempi
Puunkorjuussa mikään
ei muutu
7
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Tuki toteutettuihin kemera-hankkeisiin
on haettava tänä keväänä!
Nykyinen Kemera-laki
päättyy kesäkuun lopussa. Onko sinulla kemeralain mukaisia tehtyjä tai
keskeneräisiä töitä, joista
pitäisi hakea tuki? Viimeinen mahdollisuus tähän
on tänä keväänä. Hakemus on oltava 17.4.2015
mennessä metsäkeskuksessa. Koska käytännössä
metsäneuvojat tekevät nämä hakemukset, on tieto
heillä oltava viimeistään
maaliskuun aikana.
Eduskunta hyväksyi
uuden kestävän
metsätalouden
rahoituslain 15.12.2014
Metsänhoitoon liittyvää tukijärjestelmää uudistetaan parhaillaan. Eduskunta hyväksyi
15.12.2014 hallituksen esityksen
uudeksi kestävän metsätalouden
rahoituslaiksi eli Kemera-laiksi.
Uusi Kemera-tukijärjestelmä voidaan ottaa Suomessa käyttöön
vasta kun Euroopan komissio
hyväksynyt sen.
Kemeratukien tasosta ja eräis-
tä tukien ehdoista tullaan säätämään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Molempien
asetusten valmistelu on aloitettu.
Ne tulevat lausuntokierrokselle vuoden 2015 puolella, kun
komissio on antanut kommenttinsa.
Uuden tukijärjestelmän
sisältö
Uusi Kemera-tukijärjestelmä
tulee vastaamaan pääosin nykyistä. Uudeksi tuettavaksi
työlajiksi tulee taimikon varhaishoito. Muutamia nykyisiä
työlajeja ei puolestaan tueta
enää jatkossa. Nykymuotoinen
energiapuun korjuutuki päättyy. Tukea ei aiota myöntää
jatkossa myöskään metsänuudistamiseen, pystykarsintaan,
kantojen nostoon eikä kokeilu- ja selvitystoimintaan.
Uuden Kemeran nojalla voisi
tukea saada seuraaviin työlajeihin:
• Taimikon varhaishoitoon
• Nuoren metsän hoitoon; Tuki
maksettaisiin korotettuna jos
kohteelta kerätään pienpuut
• Suometsän hoito korvaa kunnostusojituksen
•M
etsätien tekemiseen ja perusparannukseen
• Metsän terveyslannoitukseen
• Juurikäävän torjuntaan; Torjunnan tukialuetta, torjuntaaikaa ja tuensaajien joukkoa
laajennetaan
• Ympäristötukisopimuksiin ja
metsäluonnonhoitotöihin
Kaikkien edellä mainittujen
työlajien tulee saada komission
hyväksyntä. Vastaavasti komission tulee hyväksyä niille esitetyt
tukitasot.
Uutta on se, että jatkossa kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen
työn aloittamista. Hankkeiden
suunnittelun ja toteutusselvityksen kustannukset sisältyvät
jatkossa hankkeen kokonaiskustannuksiin.
Tiedotamme asiasta tarkemmin, kun tukitasot ja muut ehdot
on vahvistettu.
Vielä muistutus: Jos sinulla
on tehtyjä Kemera-kelpoisia taimikonhoitoja / nuoren metsän
kunnostuksia, välittömästi yhteys omaan metsäneuvojaasi.
Jouni Tiainen
kehittämispäällikkö
Muutaman ”satasen säästöllä” tuhansien eurojen tappiot
Taimikonhoidon taso laskenut huolestuttavasti
Taimikonhoidon taso on laskenut huolestuttavasti. Valtakunnan metsien tuoreet
inventointitulokset kertovat, että nuorista taimikoista
metsänhoidolliselta tilaltaan
hyviksi luokitellaan enää vajaa puolet eli 45 prosenttia.
Loput luokitellaan tyydyttäviksi, välttäviksi tai vajaatuottoisiksi. Ja vuosi vuodelta
tilanne vain pahenee.
Tuottotutkimukset EteläSuomen tuoreen kankaan
kuusikoista kertovat karua
kieltään, mitä taimikon hoitamattomuus merkitsee puumää-
rä- ja kantorahakertymään.
Kun taimikonhoitotyöt tehdään ajallaan, kertyy kuusikosta kiertoajan kuluessa
myytävää tukkipuuta n. 370
kuutiota hehtaarilta ja kuitupuuta n. 185 kuutiota. Jos
taimikonhoito jätetään tekemättä, kertyy tukkipuuta n.
240 kuutiota hehtaarilta ja
kuitupuuta n. 220 kuutiota.
Tämänhetkisellä kantohintatasolla tämä merkitsee, että
kuusikosta, jossa taimikonhoitotyöt tehdään ajallaan, kertyy kantorahatuloa kiertoajan
kuluessa noin 23 000 euroa
hehtaarilta. Vastaavasti kuusikosta, jossa taimikonhoitotyöt
jätetään tekemättä, kantorahakertymä jää noin 16 000
euroon hehtaarilta.
Taimikonhoito
kallista?
Jos et itse ehdi tai kykene
taimikkoasi hoitamaan, kannattaa taimikonhoitotyö teettää metsänhoitoyhdistyksellä
tai jollakin muulla metsänhoitopalvelujen tarjoajalla. Tuoreen kankaan kuusikossa riittää kaksi taimikonhoitokertaa,
varhaisperkaus 3-5 vuotta taimikon perustamisen jälkeen ja
taimikon harvennus 3-4 metrin
pituudessa.
Jätä taimikonhoitotyöt tekemättä, niin metsikkösi näyttää 30-40 vuoden iässä tällaiselta. Suurin osa puustosta on vähäarvoista, riukuuntunutta lehtipuustoa, heikkokuntoisen havupuuston määrä on vain 40-50
kuutiota/hehtaarilla. Hoidetussa 30-40 vuotiaassa ensiharvennusmetsikössä hyvälaatuisen havupuuston
määrä on noussut jo 150-180 kuutioon/hehtaarilla, josta 30-40 kuutiota on jo pikkutukin mitoissa.
Metsurin tekemästä taimikonhoitotyöstä (taimikon harvennus 3-4 metrin pituudessa,
varhaisperkaus on halvempaa)
kertyy esim. 450 euron lasku
hehtaarilta. Verotuksen kautta laskusta saa vähennettyä
alv-osuuden (n. 90 €/ha) ja
metsänhoitokulujen verovähennyksen (n. 110 €/ha), joten
itselle jää maksettavaksi noin
250 euroa hehtaarilta.
Kun lisäksi huomioidaan,
että useimmille taimikonhoitokohteille on nykyisen lain
mukaan (voimassa 30.6.2015
asti) saatavissa valtion metsänhoitotöiden kemera-tukea
139 €/hehtaari (tuki on metsäverotuksessa verotettavaa
tuloa), niin oma maksuosuus
taimikonhoidosta putoaa noin
150 euroon hehtaarilta. Uusi
kemera-laki tulee tämänhetkisen tiedon mukaan voimaan
1.7.2015, jolloin tukitaso tullee olemaan suuruusluokkaa
160-230 €/hehtaari.
Isosta euromäärästä
kyse
Kun
eteläsuomalaisessa
tuoreen kankaan kuusikossa
tehdään taimikonhoitotyöt
ajallaan, kertyy kiertoajan kuluessa kantorahatuloja noin
23 000 euroa. Kun taimikonhoitotyöt jätetään tekemättä,
kantorahakertymä
putoaa
noin 16 000 euroon.
Muutaman satasen taimikonhoitokulut
ratkaisevat
6000–7000 euron tulot tai
tappiot.
Pekka Vainikka,
aluejohtaja
Suomen metsäkeskus
Kaakkois-Suomi
8
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Iso pyörä lähdössä pyörimään
Metsätalouden nousu käynnissä
Pekka Vainikka
Kaakkois-Suomessa tarvitaan jatkossa entistä pidempiä puupinoja, kun metsäteollisuuden uudet tehdas- ja tuotantoinvestoinnit käynnistyvät.
Voikkaan paperitehtaan
lopettamisesta vuonna
2006 käynnistynyt paperikoneiden lakkautusaalto loi vääristyneen
mielikuvan metsäteollisuudesta auringonlaskun alana. Todellisuus on
aivan muuta.
Pari viime vuotta ovat osoittaneet, että metsäteollisuuden
itselleen asettama tavoite kaksinkertaistaa metsäklusterin
tuotteiden ja palvelun arvo
vuodesta 2006 vuoteen 2030
mennessä on täysin realistinen.
Ja kannattaa huomata, että
vähintään puolet tuotetusta
arvosta perustuu uusiin tuotteisiin ja palveluihin.
Uusiutuva energia ja
uusiutuvat raaka-aineet
Elämme parhaillaan globaalia murrosta, johon myös
metsäteollisuudessa tapahtuva
myllerrys liittyy. 1900-luku oli
teollistumisen ja voimakkaan
talouskasvun aikakausi, joka
pohjautui uusiutumattomiin,
ilmaa saastuttaviin energiaja raaka-ainevaroihin. Öljy,
muovi, betoni ja teräs hallitsivat.
Öljyvarat ja uusiutumattomat raaka-aineet ovat kuitenkin pikkuhiljaa ehtymässä,
samalla kun ilmasto-ongelmat
ovat nousseet tulevaisuuden
suurimmaksi uhkatekijäksi.
Uusiutuvien, ilmastoystävällisten energioiden ja raaka-aineiden esiinmarssi on alkanut.
Puu on tässä ”näytelmässä”
yksi pääroolin esittäjistä.
Olemme viimeisen kymmenen vuoden aikana saaneet
todistaa tämän muutoksen
käynnistymisen
Suomessa.
Metsähakkeen käyttö lämmön
ja sähkön tuotantoon (hakkuutähteet, kannot, pienenergiapuu) on kymmenessä vuodessa noussut nollatasolta jo 8
miljoonaan kuutioon. Vuonna
2020 metsähakkeen käyttö tulee olemaan 13-15 miljoonaa
kuution tasolla vuodessa. Puupohjaiset biopolttoaineet, biodiesel, bioetanoli ja biokaasu
ovat myös vahvassa kasvussa.
Metsäteollisuus luo
”nahkaansa”
Internet, sähköinen viestintä
ja mobiilimaailman kehitys on
vienyt elintilaa aikakausi- ja
sanomalehtipaperilta, jonka
seurauksena Suomestakin on
lakkautettu tusinan verran paperikoneita. Samanaikaisesti
kuitenkin sellun ja siihen pohjautuvien pakkauskartonkien
kysyntä on vahvassa kasvussa,
samoin kuin hygienia- ja pehmopapereiden.
Uusia sellupohjaisia innovaatiotuotteita tulee markkinoille
jatkuvasti. Liukosellu korvaa
puuvillan vaatteiden raakaaineena, nanosellusta voidaan
valmistaa muoveja ja metalleja korvaavia tuotteita. Puusta
valmistetut puukomposiitit,
biokemikaalit, lääkkeet ja kosmetiikka tekevät tuloaan.
Metsä Groupin Äänekosken
biotuotetehtaan investointisuunnitelma antaa esimakua
siitä, mihin suuntaan metsäteollisuus on kehittymässä. Stora
Enso ja UPM seuraavat pian
perässä.
10 miljoonan kuution
investoinnit
Metsätalouden uutta nousua kuvaa käynnissä olevat
investointisuunnitelmat, jotka lisäävät metsäteollisuuden
puuraaka-ainetarvetta noin 10
miljoonaa kuutiota. UPM:n
Kuusankosken selluinvestointi
lisää raaka-aineen käyttöä 0,8
miljoonaa kuutiota ja StoraEnson Varkauden uusi kartonkikoneinvestointi miljoona
kuutiota. Metsä Groupin Äänekoskelle suunnitteilla oleva
täysin uutta ajattelu- ja tuotantotapaa edustava biotuotetehdas lisää raaka-ainetarvetta
4-5 miljoonaa kuutiota.
Metsäenergia käyttöä lisääviä investointeja on meneillään
lukematon määrä eri puolilla maata, meitä lähimpänä
Imatran kaupungin siirtyminen metsäenergia käyttäjäksi
kaukolämmöntuotannossaan.
Imatran kaupunki käyttää jatkossa noin 100 000 kuutiota
metsähaketta vuodessa, josta
osan toimittaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala.
Raaka-ainetta riittävästi
metsissä
Suomen metsien suurin kestävä vuotuinen tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuus on
73 miljoonaa kuutiota. Lisäksi runkoenergiapuun hakkuu-
mahdollisuus (3 cm latvaläpimitta) on 7 miljoonaa kuutiota eli yhteensä 80 miljoonaa
kuutiota.
Viimeisten viiden vuoden
aikana tukki- ja kuitupuun
markkinahakkuumäärä on ollut keskimäärin 53 miljoonaa
kuutiota ja runkoenergiapuun
3 miljoonaa kuutiota eli yhteensä 56 miljoonaa kuutiota.
Viime vuonna hakkuutoiminta
oli vilkasta markkinahakkuiden noustessa 60 miljoonaa
kuutioon.
Metsiin jää vuosittain käyttämätöntä hakkuureserviä noin
20 miljoonan kuution verran,
joten metsävarat mahdollistavat teollisuuden ja metsäenergian käytön lisäinvestoinnit.
Mietintää aiheuttaa kuitenkin,
pystyvätkö metsänomistajat
vastaamaan teollisuuden tarjoamaan 10 miljoonan lisäkuution haasteeseen.
Puumarkkinat saatava
toimimaan luotettavasti
Viime vuodet ovat antaneet lupauksia sekä metsänomistajien että puunostajien
vastuunkannon paranemisesta
9
Metsänomistajat Etelä-Karjala
puumarkkinoilla. Pienistä suhdannevaihteluista huolimatta
puun hintataso on säilynyt jo
lähes kolme vuotta suhteellisen
vakaana, mihin metsänomistajat ovat vastanneet tuomalla
puuta markkinoille teollisuuden tarvetta vastaavan määrä.
Tästä on hyvä jatkaa vahvan
luottamuksen rakentamista
puun myyjien ja ostajien välille, mikä on perusedellytys,
että puun myyntimääriä pystytään nostamaan pysyvästi 10
miljoonaa kuutiota nykytasoa
korkeammalle.
Kotimaasta vai
Venäjältä
Tuomas Koski
vuodessa, pääosin Venäjältä.
Jos kotimaan puukauppa käy
luotettavasti ja puuta tulee
markkinoille kasvavia määriä
teollisuuden tarvetta vastaavasti, niin pääosa kasvavista
puumääristä hankitaan kotimaasta.
Metsänomistajilla on nyt etsikkoaika osoittaa, että metsäteollisuus voi luottaa kotimaisen puuhuollon toimivuuteen. Kyseessä on maaottelu
suomalaiset metsänomistajat
vastaan Venäjän puuntuonti.
Tämä kisa on syytä voittaa,
palkintopotissa on 350 miljoonaa euroa.
10 miljoonan kuution vuotuinen lisätarve realisoituu
tämän vuosikymmenen loppuvuosina, kun uusinvestoinnit ovat käynnistyneet. Metsänomistajille se tarjoaa noin
350 miljoonan euron lisäkantorahatulot ja töitä metsäpään
arvoketjussa noin 3000 hakkuu- ja ajokoneiden kuljettajalle, puutavara-autoilijalle ja
metsäammattilaiselle.
Puun tuonti on ollut viime
vuosina 9-11 miljoonan kuution tasolla. Vuosina 20052006 puuta tuotiin Suomeen
yli 20 miljoonaa kuutiota
Pekka Vainikka
aluejohtaja
Suomen metsäkeskus,
Kaakkois-Suomi
Kaakkois-Suomi puukaupan ydinaluetta
Käynnissä oleva metsäteollisuuden investointiaalto tulee
muuttamaan puun kulkuvirtoja Suomessa. Metsä Groupin Äänekoskelle suunnitteilla
oleva biotuotetehdasinvestointi lisää raaka-ainetarvetta 4-5
miljoonaa kuutiota ja StoraEnson Varkauden investointi
miljoona kuutiota.
UPM:llä on Kuusankoskella
parhaillaan käynnissä sellulinjan uudistus, joka lisää raakaainetarvetta 800 000 kuutiota,
tulee puun kysyntä nousemaan
Kaakkois-Suomessa aivan uudelle tasolle.
Huomattava osa Pohjois-Savon, Etelä-Savon pohjoisosien ja Häme-Uusimaan alueen
puista, jotka aikaisemmin
ovat tulleet Kaakkois-Suomeen, suuntautuvat jatkossa
Keski-Suomeen ja Varkauteen.
Kun lisäksi huomioidaan, että
Kaakkois-Suomen metsien suurin kestävä vuotuinen tukki- ja
kuitupuun hakkuumahdollisuus on 4,6 miljoonaa kuutiota. Lisäksi runkoenergiapuun
hakkuumahdollisuus (3 cm
latvaläpimitta) on 0,3 miljoonaa kuutiota eli yhteensä 4,9
KOSKIMIES.FI
Metsien käyttöastetta
vara kasvattaa
miljoonaa kuutiota vuodessa.
Viimeisen viiden vuoden aikana Kaakkois-Suomessa on
hakattu tukkia ja kuitua keskimäärin 4,0 miljoonaa kuutiota
vuodessa ja runkoenergiapuuta
70 000 kuutiota. Tukin ja kuidun kestävistä hakkuumahdollisuuksista on vuosittain jäänyt käyttämättä 0,6 miljoonaa
kuutiota ja runkoenergiapuun
noin 0,2 miljoonaa kuutiota.
Kova tavoite, mutta
saavutettavissa
den tasolle kuluvan vuosikymmenen loppuvuosina on kova
tavoite, mutta saavutettavissa. Metsäteollisuuden kasvava
puuntarve mahdollistaa myyntimäärien kasvattamisen, mutta pystyvätkö metsänomistajat
ottamaan haasteen vastaan.
Kaakkois-suomalaisille metsänomistajille 0,5-0,7 miljoonan kuution vuotuinen myyntimäärän kasvattaminen lisää
kantorahatuloja noin 20 miljoonaa euroa.
Puun myyntimäärien nostaminen pysyvästi suurimman
kestävän hakkuumahdollisuu-
riippumatonta ja puolueetonta IT auditointia ● haastavien IT-ympäristöjen konsultointia ● erityistoimeksiannot
UUTUUS!
UIPPU
NYT H TAAN!
N
I
H
MS 201
599€
Kevyin painevalurunkoinen ammattisaha.
MS 193 CE
469€
Kätevä uusi polttomoottorikäyttöinen moottorisaha.
Kevyt, tehokas ja helppokäynnisteinen.
NIC!
M-TRO
MS 261
699€
Tehokas ammattisaha metsureille.
Ratakatu 37– 39, LAPPEENRANTA AVOINNA ark. 9–18, la 9 –16
PIENKONEET JA TARVIKKEET
Veli-Matti Suutari 050 596 5339
Mikko Silonsaari 050 599 3653
10
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Tämä juttu aloittaa juttusarjan metsätuhoista ja niiden torjunnasta
MÄNNYNVERSORUOSTE (Melampsora pinitorqua)
Ari Nikula
Mikä?
Männynversoruoste on sienitauti, jota esiintyy yleisenä
männyn taimikoissa, joissa
on haapavesakkoa. Sienitauti vioittaa ja tappaa männyn
taimien kasvaimia ja aiheuttaa
kasvutappioita ja muotovikoja. Tautia esiintyy yleisesti koko maassa.
Miten
torjua?
Miten?
Taudin aiheuttaa ruostesieni, jonka väli-isäntänä on
haapa. Haavan lehdissä talvehtineet itiöt leviävät tuulen
mukana ja tarttuvat kasvaviin
männynversoihin kesäkuun
alussa. Tartunnan saanut
kasvain kuolee tai vioittuu
tartunnan ankaruudesta riippuen. Taudin esiintyminen on
riippuvainen alkukesän säästä. Sateiset säät ovat edulliset
itiöiden kehittymisen kannalta. Sateisen alkukesän jälkeen
tautia voi esiintyä runsaasti.
Versoruoste vioittaa ja tappaa nuorten mäntyjen versoja. Nuoret taimet kärsivät
kasvaimen menetyksestä ja
häviävät kilpailussa pintakasvillisuudelle ja vesakolle.
Erityisen haitallinen tartunta
Kuivettunut kasvain.
Pelasta taimikkosi
– tarjoamme varhaisperkauksen
kampanjahinnalla 315 €/ha, kun teet
tilauksen viimeistään 28.2.2015!
Varhaisperkaus tarkoittaa istutettujen taimien ympärillä
kasvavan lehtipuun poistamista raivaussahalla. Perkaus on
yksi tärkeimmistä työlajeista. Tarjoamme vuonna 2011
tai sen jälkeen istutettujen taimikoiden varhaisperkauksen
nyt kiinteään hintaan 315 €/hehtaari + alv.
Kustannus on verovähennyskelpoinen.
Mikäli et ole varma taimikkosi hoitotarpeesta, ota yhteyttä
metsäneuvojaasi, niin käymme tarkistamassa taimien
tilanteen maastossa, maksutta.
metsänhoitoyhdistys
ETELÄ-KARJALA
Risto Jalkanen
on samana keväänä istutetuille
taimet, joilla on useimmiten
vain yksi verso. Näillä taimille
verson kuolema voi tarkoitta
koko taimen kuolemaa. Varttuneemmille taimille kehittyy
muotovikoja ja mutkia, jotka
aiheuttavat kasvutappioita ja
tulon menetyksiä laatuvikoina
sahatavarassa.
Tehokkaimmin taudin leviämistä voidaan ehkäistä vähentämällä haapoja taimikosta ja
lähiympäristöstä. Haapavesakon vähentäminen pienentää
tautiriskiä. Suuret yksittäiset
haavat eivät aiheuta niin suurta riskiä kuin haapavesakko.
Tehokkaimmin vesakon voi
torjua kuivattamalla haavat
pystyyn 1-2 vuotta ennen
päätehakkuita tai jättämällä
haavat pystyyn esim. säästöpuuksi. Jos haavanvesakkoa
esiintyy männyn taimikossa,
se kannattaa raivata pois raivaussahalla.
Silja Ahonen
metsäneuvoja
Kasvaimet kuolevat ja kuivettuvat.
Etelä-Karjalan yhteismetsä
– luvassa tasaista tuottoa
Vuosi 2014 oli Etelä-Karjalan
yhteismetsän ensimmäinen toimintavuosi. Yhteismetsän perustamissopimus allekirjoitettiin
14.2.2013 jonka jälkeen vuosi
2013 kului maanmittaustoimitusten merkeissä. Varsinainen
toiminta Etelä-Karjalan yhteismetsällä alkoi 5.3.2014 ensimmäisellä osakaskunnan kokouksella, jossa yhteismetsälle
hyväksyttiin mm. toimintasuunnitelma, talousarvio, ohjesääntö
ja hoitokunta. Hoitokunnan jäseniksi osakaskunta valitsi Antti
Tammisen (pj.), Erkki Rinkisen
(vpj.) ja Timo Neuvosen.
Yleinen kokous valitsi myös
toimitsijamiehen, Mhy EteläKarjalan metsäneuvoja Erkki
Jääskeläisen Ruokolahdelta.
Erkin tehtäviin kuuluu yhteismetsän operatiivinen toiminta
hoitokunnan päätösten mukaisesti. Erkki toimii myös Laikon
yhteismetsän toimitsijamiehenä.
Etelä-Karjalan
Yhteismetsä 2014
- Pinta-ala 430 ha.
- Hakkuut 2700 m³/v = 6,3 m³/
ha/v
- Palstoja viiden kunnan alueella
Kouvolasta-Rautjärvelle
Puukauppaa ja
metsänhoitoa
Yhteismetsän tarkoitus on
kestävän metsätalouden harjoittaminen osakkaiden hyväksi. Se takaa osakkaille tasaisen
tulovirran vuosittain tehtävillä
puukaupoilla.
Yhteismetsän
puunmyynti ja metsänhoito perustuu yhteismetsälle laadittuun
metsäsuunnitelmaan. Etelä-Karjalan yhteismetsä teki ensimmäisen puukauppansa kesäkuussa
mhy:n laatimasta leimikosta.
Leimikko kohdistui Ruokolahdella sijaitseviin metsäpalstoihin
joissa oli riski kirjanpainajatuhoille. Syntyneistä tuhoista saatiin onneksi korvaukset metsävakuutuksesta.
Puukaupat yhteismetsä toteuttaa tarjouskilpailun perusteella, jossa ostajilta pyydetään
leimikoista suljetut tarjoukset
ja metsänhoitoyhdistyksen katkonta-aineistoon perustuvien
vertailulaskelmien perusteella
korkeimman tarjouksen tehnyt
puunostaja voittaa tarjouskilpailun.
Metsänuudistamistyöt hakatun leimikon alueella saatiin
käyntiin muokkauksilla ja ojituksilla, joten keväällä metsurit
pääsevät hyvissä ajoin istutustöihin. Kuluneen syksyn aikana
mhy:n metsurit saivat toteutettua
taimikonhoito- ja nuorenmetsänkunnostustöitä kahdella eri metsäpalstalla.
Yhteismetsän tavoitteena on
laajentaa metsäpinta-alaansa, ja
tällä hetkellä kaiken tyyppiset
palstat ovat kiinnostavia.
Yhteismetsään on
helppo liittyä
Yhteismetsään liitytään maan-
mittaustoimituksen kautta, jonka
maksaa valtio. Liittymisen yhteydessä liittyvän tilan arvo määritetään käyväksi arvoksi ja liittyjä
saa tilansa arvoa vastaavan osuuden yhteismetsästä. Yhteismetsään liityttäessä metsäomaisuudenarvo ei muutu vaan sen muoto
muuttuu metsätilasta osuudeksi
yhteismetsää.
Etelä-Karjalan
yhteismetsään liityttäessä liittyvälle metsänomistajalle ei synny
kustannuksia, vaan yhteismetsä
vastaa niistä kuluista joita valtio
ei kata. Liittämisestä ei aiheudu
myöskään veroseuraamuksia.
Liittyminen
1. Yhteyden otto: Erkki Jääskeläinen, puh. 020 413 4860,
[email protected]
2. Tila-arvio
3. Sopimus alueen liitämisestä
yhteismetsään osuuksia vastaan
4. Maanmittaustoimitus
Erkki Jääskeläinen
metsäneuvoja
11
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Missä onkaan Etelä-Karjalan suurin puu?
Julistimme edellisessä lehdessämme syksyllä 2014 ”kisan”, jossa
pyysimme havaintoja maakunnan suurimmista puista. Suuruus
määriteltiin tilavuutena puiden rinnankorkeusläpimitan ja pituuden perusteella lakennallisesti.
Suurimmat yksilatvaiset puut löytyivät seuraavasti:
Mänty:
Kaljunen Heikki Rautjärvi
Kemppinen Soini Ruokolahti
Kytösalmi Juhani Ruokolahti
lpm, cm
91,5
63,7
69,4
pituus, m
31
28
23
tilavuus, m³
7,7
3,7
3,6
Kuusi:
lpm, cm
Loukkojärvi Mauno Lappeenranta, Iitiä 103
Luukkonen Saara Rautjärvi
87
Kemppinen Jaakko Ruokolahti
80,6
pituus, cm
35
36,5
36
tilavuus, m³
7,1
6,2
5,5
Suurin puu taisi kuitenkin olla Simpeleellä Hannu Viisaisen metsässä, kun sieltä löytyi
läpimitaltaan 104 cm:n mänty. Pituutta puulla oli 28,5 m ja tilavuutta ”yksilatvaisena”
peräti 8,9 m³. Todellinen tilavuus lienee reilusti yli kymmenen kuution, sillä mänty oli
kolmihaarainen, eikä näin ollen täyttänyt ”kisan kriteerejä”.
Mikäli satutte jatkossakin löytämään suuria tai muuten vaan mielenkiintoisia puita
tai luonnonilmiöitä, julkaisemme niistä kuvia mielellämme seuraavissa lehdissämme.
Ohessa muutamia kuvia syksyn sadosta.
Jari Oinonen
Jari Oinonen
Hannu Viisaisen yli kymmenen kuution mänty.
Jari Oinonen
Reima Huuhtanen
Ritva Mero 105 cm paksun kuusensa juurella Rautjärvellä. Kemppisen Soinilla on otteessaan veljensä Jaakko KempJos on puulla paksuutta, niin on sitä oksillakin!
pisen komean kokoinen kuusi 23.10.2014.
Reima Huuhtanen
Laitisen Seppo poseeraa kuusensa juurella 23.10.2014.
12
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Kaakkois-Suomen metsätilojen markkinakatsauksessa
esitämme ajankohtaisia kysymyksiä metsätilakaupan
ammattilaiselle
Tässä alkutalven kysymyk- saspuustoiset ja pienehköt metset ja vastaukset kiinteis- sätilat. Etenkin hyvien teiden
varrella olevat tukkipuuvaltönvälittäjälle:
1. M
illaiset ovat metsätilakaupan näkymät alkavalle vuodelle?
2. Minkälaisiin myyntiaikoihin
tulisi varautua?
3. Mitä erityistä tulisi ottaa huomioon, kun myy tai ostaa
metsätilaa?
1. Kaupankäynti oli loppuvuodesta vilkasta. Kauppoja
tehtiin viime vuonna enemmän
kuin edellisenä vuonna. Uskon,
että alkanut vuosi etenee samoissa merkeissä.
Kysytyimpiä ovat edelleen taajamien lähellä sijaitsevat run-
taiset kohteet herättävät aina
kiinnostusta. Myös yli 50 hehtaarin tilat menevät hyvin kaupaksi. Metsäkiinteistökaupassa tämä lama ei vaikuta niin
kuin asuntokaupassa, koska
Kaakkois-Suomessa puukauppa käy hyvin. Kaakkois-Suomessa teollisuuden puunkäyttö
on paljon suurempi kuin, mitä
täällä hakataan vuosittain.
2. Myyntiajat vaihtelevat. Keskimääräinen myyntiaika oli viime vuonna yli kuukauden. Tarjousten pyyntö pitkittää myyntiaikaa, mutta se on antanut
yleensä hyvän lopputuloksen
myyjälle. Oleellisinta olisikin
asettaa lähtöhinta oikein, jolloin
kauppa käy sujuvasti. Ostajat
arvostavat oikein hinnoiteltuja
kohteita ja tällöin niihin on saatu runsaammin tarjouksia.
3. Myyjän kannattaa myydä
tila puineen. Tällöin maksaa
vähemmän veroja valtiolle.
Lisäksi sellaiset kohteet ovat
kysytympiä, joissa on hakattavaa. Ylisuuret odotukset tai
perusteettomat haaveet korkeasta hinnasta eivät johda
hyvään lopputulokseen. Metsäarvio kannattaa teettää aina
metsänhoitoyhdistyksellä. Vain
siten myyntihinta asettuu oikealle tasolle. Myös ostajat
arvostavat hyvin tehtyä tilaarviota.
Ostettaessa kannattaa selvittä
mm. kiinteistön sijainti, tiestö,
tilan metsänhoidollinen tila ja
hakkuumahdollisuudet. Joillekin osuudet yhteisiin vesialueisiin tai mahdollisuus liittyä
metsästysseuraan ovat tärkeitä asioita. Tilaan kannattaa
käydä tutustumassa etukäteen
paikanpäällä.
Erkki Kivistö,
Kiinteistönvälittäjä (LKV)
Kaakkois-Suomen
Metsätilat Oy LKV/
Mhy Etelä-Karjalan toimialue
YLI 100 TILAA
YMPÄRI SUOMEN.
Kor
www.metsatilat.fi
kattavin markkinapaikka
johtava metsätilojen välittäjä Kaakkois-Suomessa
Kouvola, Saaramaa, 19,4 ha, Saaramaanjärveen rajoittuva metsäpalsta , Hp 28.000 €/ tarjous 1.2.2015
mennessä/Sipola
Kouvola, Viiala, 20 ha, puustoa n. 1.850 m³. Heti hakattavaa n. 1.200 m³. Kohteella on lisäksi varttunutta
taimikkoa noin 10,5 ha. Hp 80.000 €/ tarjous 8.2.2015
mennessä/Sipola
Luumäki, Tervajärvi, Kurjentien päässä n. 7,0 ha määräala metsäpalsta, jolla mäntyvaltaista puustoa n. 1 000
m³. Hp. 40 000 € / Haimila
Rautjärvi, Miettilä. n 14,9 ha määräala, rajoittuu osittain
Pien-Miettiläntiehen hp. 40.000 € / Kivistö
Ruokolalahti, Vuosalmi (Härskiänsaari), n. 9,1ha
määräala. Kesoniementien ja Pitkäläntien risteyksessä.
Hp. 25.000 € / Kivistö
Tarkemmin ja lisää kohteita osoitteessa:
www.metsatilat.fi
Muut kohteet:
Erkki Kivistö, LKV, puh. 0400 158 082
julkinen kaupanvahvistaja
Toritie 1, 56100 RUOKOLAHTI
Lappeenranta, Yllikkälä, n. 0,5 ha omakotitalotontti
(määräala) rajoittuen Yllikkälänraittiin. Lappeenrantaan
n. 10 km. Hp. 11.000 €. / Kivistö
Ruokolahti, Rautiala, 3 omakotitalotonttia. 1 tontti
rajoittuu osittain Käringin järveen ja viereinen järvestä
laskevaan ojaan pohjoisrajaltaan. Hp:t Käringinrannantie 9: 15.000 €, Käringinrannantie 11: 25.000 € ja
Käringinrannantie 12: 6.000 € / Kivistö
Ruokolahti, Immalanjärvi. n. 6.700 m² rantatontti
(määräala) Immalanjärven rannalla. Kaunis rinne tontti.
Rannassa tasainen alue. Ranta kovapohjainen. Kannattaa
käydä tutustumassa! Hp. 75.000 € / Kivistö
Ruokolahti, Toiviala (Salosaari), 8,5 ha, lähellä Ruokolahden keskustaa. Hp. 25.000 € / tarjous 29.1.2015
mennessä / Kivistö
Jouni Tiainen, LKV, puh. 0400 158 369
julkinen kaupanvahvistaja
Lavolankatu 10, 50600 Lappeenranta
Jarmo Haimila, LKV, puh. 0500 556 913
julkinen kaupanvahvistaja
Riihitie 1, 54500 TAAVETTI
Marjo Sipola, LKV, puh. 040 571 7871
julkinen kaupanvahvistaja
Vanhamaantie 22, 47200 ELIMÄKI
Turvallinen metsän ammattilainen välittää
Ota rohkeasti puheeksi
Ota rohkeasti puheeksi
perintömetsä.
Ota rohkeasti puheeksi
perintömetsä.
perintömetsä.
Avoimesti ja ajoissa aloitettu metsätilan sukupolvenvaihdos onnistuu. Meiltä saat apua
metsätilan omistusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen. Ota yhteyttä metsäasiantuntijoihin
Avoimesti
ja ajoissa aloitettu metsätilan sukupolvenvaihdos onnistuu. Meiltä saat apua
ja kysy lisää spv-palveluista.
metsätilan omistusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen. Ota yhteyttä metsäasiantuntijoihin
ja kysy
lisää spv-palveluista.
Avoimesti
ja Asikainen,
ajoissa aloitettu
metsätilan
sukupolvenvaihdos
Meiltä saat apua
Kimmo
LKV, julkinen
kaupanvahvistaja,
Väätäisentieonnistuu.
5, 51900 JUVA
metsätilan
omistusjärjestelyjen
suunnitteluun
ja
toteutukseen.
Ota
yhteyttä
metsäasiantuntijoihin
p. 0400 156 022, [email protected] - JUVA - PUUMALA
Asikainen,
LKV, julkinen
Väätäisentie 5, 51900
JUVA LKV,
ja kysyKimmo
lisää spv-palveluista.
Jouni Tiainen,
LKV, kaupanvahvistaja,
Erkki Kivistö,
Petra
LKV, Tiiterontie 17 A, 58700
SULKAVA
p.
0400Huupponen,
156 022,
[email protected]
julkinen
kaupanvahvistaja, - JUVA - PUUMALA
julkinen kaupanvahvistaja,
p. 044 742 2353,
[email protected]
- SULKAVA - PUUMALA Toritie
- JUVA 1
Lavolankatu
10
Kimmo
Asikainen,
LKV,
julkinen 17
kaupanvahvistaja,
Väätäisentie 5, 51900
JUVA
Petra
Huupponen,
LKV,
Tiiterontie
A, 58700 SULKAVA
53600 Lappeenranta
56100 Ruokolahti
p. 0400
156 022,
[email protected] SULKAVA
- JUVA - PUUMALA
p. 044
742 2353,
[email protected]
- PUUMALA - JUVA
p. 020 413 4890,
p. 020 413 4710,
Petra Huupponen,
LKV, Tiiterontie 17 A, 58700 SULKAVA
[email protected]
[email protected]
p. 044 742 2353, [email protected] - SULKAVA - PUUMALA - JUVA
Metsänomistajat
Metsänomistajat
METSÄ-SAVO
METSÄ-SAVO
Metsänomistajat
Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo • Väätäisentie 5 • 51900 JUVA
www.mhy.fi/metsa-savo • www.metsänomistajat.fi
Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo • Väätäisentie 5 • 51900 JUVA
www.mhy.fi/metsa-savo • www.metsänomistajat.fi
ETELÄ-KARJALA
METSÄ-SAVO
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Lavolankatu
10 • 53600
Metsänhoitoyhdistys
Metsä-Savo • •Väätäisentie
5 • 51900
JUVA Lappeenranta
www.mhy.fi/etelakarjala
• www.metsanomistajat.fi
www.mhy.fi/metsa-savo
• www.metsänomistajat.fi
Fon
Fon
kurs
Jä
R
Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV
Kouvola, Saaramaa, 19,3 ha määräala. Puustoa n.
2.300 m³. Määräala rajoittuu etelässä Kaitjärventiehen,
Hp 74.000 €/ tarjous 1.2.2015 mennessä/Sipola
Fon
T
R
Leveys: 18,80 cm
(2 palstaa)
Metsätiloja myynnissä:
O
R
13
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Tervehdys !
Tet harjoittelu
Etelä-Karjalan
metsänhoitoyhdistyksessä
9 luokan tet eli työelämään
tutustuminen kestää viikon. Tet
viikolla on tarkoitus tutustua
johonkin ammattiin. Ammatin johon haluaa tutustua saa
valita itse. Minä Arttu Aavaharju valitsin Etelä-Karjalan
metsänhoitoyhdistyksen koska
halusin nähdä mitä siellä tehdään. Tet viikko on onnistunut
ihan hyvin ja olen viihtynyt
Etelä- Karjalan metsänhoitoyhdistyksessä.
Olen saanut jonkinlaisen
käsityksen metsäalan töistä
ja ulkona liikkumista on ollut runsaasti. Parasta viikossa
on ollut hyvä työympäristö ja
kiinnostava työ jota seurata.
Päiväkirjassa kerron kuluneesta viikosta:
maanantai 17.11.2014
Olin seuraamassa puunmyyntisuunnitelman laatimista metsäneuvojan kanssa. Rajasimme
myös leimikkoa nauhoilla.
metsäkoneen toimintaan hakkuu
paikalla ja pääsin hakkuukoneen
kyytiin katsomaan kuinka puita
kaadetaan.
torstai 20.11.2014
Olin suunnittelupäällikön ja
suunnittelijan kanssa laatimassa
metsäsuunnitelmaa tienvarsilla ja
syvemmällä metsässä.
Korjuunvalvonnan suorittaminen ja metsäsuunnitelman tekeminen metsäneuvojan kanssa.
Rajasimme leimikoita nauhalla
ja teimme suunnitelmia mistä
pitää hakata ja kuinka paljon.
keskiviikko 19.11.2014
perjantai 21.11.2014
Kävimme tekemässä valtakirjakaupan korjuunvalvonnan ja
tarkistimme taimikot kemeraa
varten metsäneuvojan ja metsänomistajien kanssa. Tutustuin
Tämän lehtijutun kirjoittaminen ja metsäneuvojan toimistotyön seuraamista.
Metsässä on mukavaa!
-Arttu
tiistai 18.11.2014
Jättäessäni nyt metsäneuvojan tehtävät, haluan vielä kiittää
teitä metsänomistajia näistä neljästä vuodesta, jotka sain teille
töitä tehdä. Paljon on nähty ja
koettu näiden muutaman vuoden aikana. Kokemuksena aika
täällä metsänhoitoyhdistyksessä
oli ehdottomasti positiivinen;
tästä suuri kiitos metsänomistajille ja tietysti työtovereille.
Uusien kokemusten ja haasteiden perässä siirryn töihin Saksaan Hessenin-osavaltion metsäyhtiölle. Työtehtäviini tulee
kuulumaan paljon samaa kuin
täälläkin, mutta tietysti hyvin
erilaisessa toimintaympäristössä
ja metsätalouden mallissa.
Keskeneräisiä hankkeita ja
niiden suunnitelmia jää täällä
Lappeenrannassa väistämättä
jälkeeni, mutta olen varma että
ne tulevat hoidetuksi tuuraajien
toimesta. Ja viimeistään kun alueelle saadaan uusi toimihenkilö –
näillä näkymin jo maaliskuussa.
Vanhasta puhelinnumerostani
tavoitat aluetta hoitavan toimihenkilön myös jatkossa.
Tuomas Koski
Auf Wiedersehen ja hymyillään kun tavataan.
KYLVÄ
HYVÄÄ
Hyvistä siemenistä kasvaa
TUOTTAVA
METSÄ
Tapion siemenkeskus palvelee Sinua,
kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön
tai taimitarhalle.
SIEMENKESKUS
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
Siemenkeskus | Torholantie 33, 12100 Oitti
| puh. 0294 32 6000 | www.tapio.fi
14
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Osuuspankeille metsään sijoittava rahasto
Rahasto tuotiin markkinoille hyvään aikaan. Sijoittajat kaipaavat reaaliomaisuuteen sijoittavia tuotteita,
minkä OP-Vuokratuotto-rahaston menestys on osoittanut. Rahastolla on myös hyvät mahdollisuudet hankkia
metsätiloja markkinoilta, kun
suuret institutionaaliset metsänomistajat ovat laittaneet
metsäomaisuuttaan myyntiin. Myös metsäteollisuuden uudet investointiuutiset
luovat puulle uutta kysyntää
ja parantavat näin rahaston
toimintaedellytyksiä, kertoo
Tamminen.
OP-Metsänomistaja rahaston tuottotavoite on 4 %
p.a kulujen jälkeen. Sijoitusajaksi suositellaan yli 10
vuotta, mikä vastaa yleistä
sijoitusaikaa myös suorissa metsäsijoituksissa, sanoo
Tamminen. Rahastosta saa
kohtuullisen vakaata tuottoa
helposti ymmärrettävästä reaaliomaisuuskohteesta. OPMetsänomistaja sopii myös
osaksi laajempaa sijoitusportfoliota.
Rahaston
ensimmäinen
merkintä oli viime vuoden
Rahaston salkunhoitajana
toimii Tapio Tilli ja rahaston metsien hoito on ulkoistettu useille kumppaneille.
Rahaston merkintäpalkkio
on 4%, mikä maksetaan rahastolle ja vastaa kiinteistökaupan varainsiirtoveroa.
Hallinnointipalkkio on 1,5
% p.a. Koska tavoitteena on
pitkäjänteinen sijoittaminen,
rahaston lunastuspalkkio on
porrastettu sijoitusajan mukaan: alle kolme vuotta 5%,
kolmesta-kuuteen vuotta 3%
ja yli kuusi vuotta 1%.
Rahaston tuotto muodos-
Minna Kauppi
Antti Tamminen
Asiakkuusjohtaja
OP Etelä-Karjala
KUVA: MArKUs lAUKKAnen
Tällä kertaa rahastolle järjestetään kuitenkin ylimääräinen merkintä maaliskuun
lopussa, koska rahaston
markkinointi ja myyntiaika
jäivät viime vuonna hyvin
lyhyeksi, kertoo Tamminen.
Kaikki halukkaat eivät ehtineet merkintään mukaan.
Rahaston minimimerkintä on
10 000 euroa. Rahastoa voidaan merkitä kaikissa Osuuspankkien konttoreissa.
tuu puuston kasvusta ja puuvarannon arvonmuutoksesta.
Rahaston puuvaranto arvostetaan pidemmän aikavälin
puunhintakeskiarvoilla. Tällä
eliminoidaan puun hinnan lyhyen aikavälin suhdannevaihtelun vaikutus puuvarannon
arvoon. Rahaston kassavirrasta suurin osa tulee puun
myyntituloista. Lisätuottoja
rahastolle saadaan mahdollisista maa-ainemyynneistä ja
kaavoituksesta. Erikoissijoitusrahasto luonteestaan johtuen rahasto jakaa osuudenomistajille tuotto-osuutena
75 % vuotuisesta realisoituneesta tuloksestaan.
Metsätöihin
ja mökille!
KONEPÄIVÄT torstaina
3.4.
LU
MAKKARATARJOI
5
–1
klo 10
UUTUUS!
Husqvarn
aXP
543
VALINTA!
5VARMA
43 XP
345 FR
mo439
ottorisah 440 E
a
595,-
399€ 399€ 765€
595,-
Husqvarna
543 XP
moottorisaha
HUSQVARNA 545 FX/FXT
Raivaussaha ammattimaiseen metsänhoitoon.
FUNCTIONALAspen bensiini,
45,7 cm³, 2,2 kW, 8,1 kg
ASSA
ystävllisempi
KYPÄRÄ
VALIKOIMKAUPAN
• Aammattilaatua
HUSQVARN
ALKAEN
ihmisille,
E
LL
PÄÄLLE!
ON JOKAISE
myös
E
moottoreille
TUOT
A
PIV
SO
HUSQVARNAN
500-SARJAN
LE
545 FX PIHAL harrastajille
RAIVAUSSAHAN
ja ympäristölle
OSTAJALLE.
899 €
Minna Kauppi
Ota suunnaksi
Metsänomistajat!
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit.
Sed vitae condimentum est. Maecenas at purus mi. Proin
augue tortor, malesuada nec dictum a, ultrices sed dui.
Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet
bibendum pharetra. Suspendisse posuere mattis nunc
ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra.
Husqvarna 545 FX
KLAPIKONEET
Hus555,qvarna 5
TYÖNÄYTÖKSESSÄ
45 FX
Metsänhoitoyhdistyksistä
saat parhaat
Ota
suunnaksi Metsänomistajat!
FUNCTIONAL-SUOJAKYPÄRÄ
metsänhoitopalvelut.
Lähimmän
yhdistyksen yhteystiedot
Meiltä
varusteet
Ramyös
i
v
•aeVO
36 HC
u
löydät
osoitteesta
www.metsänomistajat.fi.
s
ja tarvikkeet!s30ahat
• eVO 36
ALKA•EeVO
N
KONEPÄIVÄT torstaina 3.4.
Raivaussahat
ALKAEN
555,-
Hydraulinen sahalaipan kääntö ja hydr. halkaisuterän korkeuden säätö
Mukava
ergonominen
kypärä
suojaa päivittäisessä
Halkaisuvoima
2-3,5 taija3-5,6
tn
Halkaisuvoima
2-8 tn
metsätyössä. UltraVision-visiiri
varmistaa erinomaisen
• Uutuus – tukkipöytä!
näkyvyyden.
• erillinen jälkihalkaisumahdollisuus
A RVO : 76 €• Kuljetusalusta –
kevyesti auton perässä!
• Nerokas V-mallinen
syöttöpöytä
Husqvarna 545FX/FXT tai 555FX/FXT -raivaussahan ostajalle Functional-kypärä kaupan päälle.
Meiltä my UUTUUS!
ös varust
eet
ja ta543rvXPikk
HUSQVARNA
Myllymäenkatu 12. Lappeenranta. e
Ma-pe
Puh.044
010541
504 1611
3803
et!9–17, La 9–13. puh.
KONESUNI
Voimassa niin kauan kuin varastoa riittää ja enintään 30.4.2015 saakka.
Kevyt, tehokas ja helposti hallittava
ammattisaha. 43,1 cm³, 2,2 kW,
terälevy 33-45 cm, 4,5 kg
439
440 E
KAMPANJA-
Teetä toiveidesi mukaan räätälöity metsäsuunnitelma.
Tilakohtainen metsäsuunnitelma antaa perustan
metsiesi hoidolle ja ohjaa metsän kehitystä haluttuun suuntaan.
LU
MAKKARATARJOI
klo 10 –15
Metsänomistajat
ETELÄ-KARJALA
KAINUU
Ota suunnaksi
345 Metsänomistajat!
FR
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala • Lavolankatu 10 • 53600 Lappeenranta
p. 020 413 4700 • www.mhy.fi/etelakarjala • www.metsanomistajat.fi
Metsänhoitoyhdistys Kainuu Ry LKV
Kauppakatu 25 A • 87100 Kajaani
www.mhy.fi/kainuu • www.metsänomistajat.fi
KUVA: MArKUs lAUKKAnen
joulukuun lopussa. Rahasto lähti hyvin liikkeelle ja
ensimmäisiä metsätilakauppoja ollaan solmimassa tammikuussa. Rahasto on auki
merkinnöille kaksi kertaa
vuodessa eli normaalisti seuraavan kerran kesäkuun lopussa.
OP-Ryhmä on tuonut
markkinoille uuden erikoissijoitusrahaston OPMetsänomistajan, joka
sijoittaa metsäkiinteistöihin. Rahasto tarjoaa
yksityishenkilöille uuden tavan omistaa metsää. Vakaata tuottoa tarjoava OP-Metsänomistaja tulee kiinnostamaan
myös metsänomistajia,
uskoo Etelä-Karjalan
Osuuspankin asiakkuusjohtaja Antti Tamminen.
15
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Älä maksa liikaa metsäveroja
- tilaa veropalvelu metsäneuvojaltasi!
Metsänomistajan kannattaa selvittää verotuksen niksit: yhä enemmän
tulee ilmi tapauksia, joissa metsäammattilaisen
tekemä veroilmoitus ja
verosuunnittelu olisivat
säästäneet euroja.
Mitä enemmän metsää on,
sitä suurempi merkitys on tietysti sillä, että veroilmoitus tulee tehtyä oikein. Joka vuosi
tulee ilmi yhä enemmän tapauksia, joissa metsäammattilaisen tekemä veroilmoitus olisi
säästänyt metsänomistajalle
satoja ja jopa tuhansia euroja puhdasta rahaa. Jos metsäverotuksen kiemurat yhtään
epäilyttävät, kannattaa ehdottomasti kysyä verosuunnittelu
ja veroilmoituksen täyttö ammattilaiselta.
Metsäammattilainen
osaa metsäveroilmoituksen
teon
Metsäneuvojamme täyttävät
joka vuosi kymmeniä metsäveroilmoituksia. Pelkkä kirjanpidon osaaminen ei takaa
ammattitaitoa metsäveroilmoituksen tekemiseen.
Metsäveroilmoitus
lähtee metsästä ja sen hoidosta.
Neuvoja ei pelkästään täytä
Elinvoima
Terveys
Hyvä kasvu
ilmoitusta, vaan antaa myös
veroneuvontaa ja auttaa suunnittelemaan tulevia toimia.
Tulojen lisäksi katse
myös menoihin
Ellei verovuoden aikana ole
lainkaan metsätalouden tuloja
tai menoja, ei 2C-lomaketta tarvitse palauttaa. Oleellisempaa
onkin se, onko menoja! Niiden perään ei verottaja huutele,
mutta on erittäin harvinaista,
ettei mitään vähennyskelpoista
menoa vuoden ajalta löydy.
Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.
• hyvälaatuinen siemenaines
• nykyaikainen kasvatustekniikka
• huolellinen ja osaava hoito
Laajasta valikoimastamme löydät oikeat
taimet eri istutuskohteisiin.
Uutta tehoa tuhotorjuntaan
antaa patentoitu
TUKKI-TAPIO
Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen
Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin
torjuntaan.
Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt.
Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain
Taimitapiolta.
Mhy:n neuvoja tietää
veroniksit - käytä
veropalveluamme
Käytä hyväksesi mhy:n edullinen metsäveropalvelu – alkaen
75 euroa per veroilmoitus. Kerää
kaikki edellisvuoden tositteet ja
ota yhteyttä metsäneuvojaasi.
Ole ajoissa - vero-ilmoituksen
ja kausiveroilmoituksen (alv-ilmoitus) viimeinen jättöpäivä on
2. maaliskuuta vuonna 2015.
METSÄVEROILLAT
antavat lisäselvyyttä
metsäverotukseen
ke 28.1.2015 Imatra, Ravintola Vuoksenhovi
to 29.1.2015 Lappeenranta,
EKOP Lpr konttorin Auditorio
ma 2.2.2015 Parikkala, Kirjolan koulu
ti 3.2.2015Rautjärvi, Aseman koulu
Veroillat alkavat 17.30 kahvilla ja esitykset 18.00.
Veroilloissa käsitellään metsäverotuksen kiemuroita
ja metsäveromuistiinpanojen tekoa sekä veroilmoituksen ja kausiveroilmoituksen
(ennen alv-ilmoitus) täyttöä.
Lisäksi keskustellaan Mhy:n jäsenyydestä
ja Karjalan Mänty Oy:n toiminnasta.
www.taimitapio.fi
Jouni Tiainen
kehittämispäällikkö
Tilaisuudet ovat maksuttomia.
16
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala
palveluksessasi
· sähköposti: [email protected]
· kotisivut: www.ek.mhy.fi
Lappeenrannan toimisto:
1
Lavolankatu 10, 53600 Lappeenranta
puh. 020 413 4700, faksi 020 413 4709,
avoinna ma-pe klo 8-16
2
Markku Vaario
toiminnanjohtaja
p. 020 413 4841
18
3
Lupanro 241/MML/12
6
4
5
7
11
8
10
12
Sirpa Arpiainen
toimistopäällikkö
p. 020 413 4700
Tuomas Kähö
metsänhoitopäällikkö
p. 020 413 4706
Jouni Tiainen
kehittämispäällikkö
p. 020 413 4890
Arto Innanen
korjuuesimies
p. 020 413 4703
Marja Kaitainen
toimistosihteeri
p. 020 413 4891
Nina Lappalainen
metsänhoitoesimies
p. 020 413 4723
9
13
14
15
17
Panu Pettinen
kenttäpäällikkö
p. 020 413 4849
16
Uusi toimihenkilö
haussa, aloittaa
maaliskuussa
9
10
11
12
13
14
15
Silja Ahonen
metsäneuvoja
p. 020 413 4702
Janne Kansonen
metsäneuvoja
p. 020 413 4853
Hannu Pukero
metsäneuvoja
p. 020 413 4707
Pekka Vasara
metsäneuvoja
p. 020 413 4893
metsäneuvoja
p. 020 413 4721
Riku Suursalmi
metsäneuvoja
p. 020 413 4855
Urpo Korhonen
metsäneuvoja
p. 020 413 4704
Ylämaan toimisto: Koskentie 4, 54410 Ylämaa
16
17
Ilkka Karhu
metsäneuvoja
p. 020 413 4705
Petri Nurmela
metsäneuvoja
p. 020 413 4708
Parikkalan toimisto: Sahakuja 4, 59100 Parikkala
1
Virpi Tuovinen
metsäneuvoja
p. 020 413 4872
Teppo Oksanen
suunnittelija
p. 020 413 4854
2
Tero Valkeapää
metsäneuvoja
p. 020 413 4874
3
18
Pentti Immonen
metsäneuvoja
p. 020 413 4861
Jari Oinonen
metsäneuvoja
p. 020 413 4701
Heikki Pitkänen
korjuuesimies
p. 020 413 4871
Ruokolahden toimisto: Toritie 1, 56100 Ruokolahti
4
5
6
6
7
Jari Jordan
8
Teemu Viljakainen Erkki Jääskeläinen Kimmo Hanhisalo Mauri Sipinen Reima Huuhtanen Lauri Heinonen Juhani Simpanen
suunnittelija
metsäneuvoja
metsäneuvoja
metsäneuvoja
metsäneuvoja
metsäneuvoja
metsäneuvoja
p. 020 413 4873 p. 020 413 4850 p. 020 413 4860 p. 020 413 4842 p. 020 413 4844 p. 020 413 4852 p. 020 413 4843 p. 020 413 4845
suunnittelupäällikkö
Kaakkois-Suomen
Metsätilat Oy LKV
Erkki Kivistö
kiinteistönvälittäjä
p. 020 413 4710
Janne Hirvonen Heini Turtiainen
korjuuesimies metsänhoitoesimies
p. 020 413 4870 p. 020 413 4851
Metsänhoitoyhdistysten palvelutoimisto ja metsälakipalvelut, Helsinki
Metsälakimies Tuomo Pesälä
p. 020 413 2920
[email protected]
Lakipuhelin metsään liittyvissä
lakiasioissa päivystää
maanantaisin klo 9-16
Puh 0600-393 959,
4,01 € min + pvm/mpm)
Metsäneuvoja
Annamari Rajoo
Simonkatu 6 (PL 510)
00101 Helsinki
puh. 020 413 2495,
p. 040 580 3981
[email protected]
Metsäneuvoja
Kati Häkkinen
Simonkatu 6 (PL 510)
00101 Helsinki
puh. 020 413 2495
p. 040 720 3160
[email protected]