Tilaa maksuton puunmyynti -suunnitelma!
Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäsenlehti 1/2015 • 21.1.2015 Tuomas Koski Tilaa maksuton puunmyynti -suunnitelma! Imatra Lappeenranta, Lemi, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Taipalsaari sivu 2 Edunvalvontaa ei voi ulkoistaa sivu 3 Laajat jäsenedut esittelyssä sivu 8 Puulle lisäkäyttöä sivu 10 Yhteismetsä omistusmuotona? Mhy Etelä-Karjala Lavolankatu 10, 53600 Lappeenranta p. 020 413 4700 www.ek.mhy.fi Muut jäsenedut osoitteessa ek.mhy.fi ja tämän lehden sivuilla PEFC/02–1–01 2 Metsänomistajat Etelä-Karjala PÄÄKIRJOITUS Edunvalvontaa ei voi ulkoistaa ostajalle Metsänhoitoyhdistyslain muutos tapahtui vuoden vaihteessa, mutta työt metsässä jatkuvat entiseen malliin. Myös metsänomistajan jäsenyys yhdistyksessä jatkuu entisellään. Keväällä lähetämme kaikille jäsenillemme uudenmuotoisen jäsenkortin ja jäsenmaksupankkisiirron. Moni varmaan miettii jäsenmaksuaan maksaessaan, mitä hyötyä jäsenyydestä ja metsänhoitoyhdistyksestä on itselleen? Miettimistä helpottamaan kerron muutamia ajatuksia jäsenmaksun perusteeksi. Ostaja myyjän edunvalvoja? Moni saattaa uskoa, että se tuttu ostomies hoitaa puukaupan yhteydessä litkoina myös myyjän etua. Näin ei toiselämässä tapahdu. Vaikka olisi millainen kumppanuussopimus, ovat ostajan ja myyjän intressit puukaupassa aina vastakkaiset. Toinen haluaa myydä puut korkeaan hintaan ja toinen ostaa halvalla. Ja se ei ”ilmaisilla” palveluilla muuksi muutu. Onpa ostajilla ollut joskus laiton kartellikin omien etujen varmistamiseksi. Metsänomistaminen on muutakin kuin puukaupan tekoa. Puunostajat ajavat kiinteistöveroa metsämaalle, jotta metsänomistajat uuden veron voimalla myisivät rahapulassa puut hinnalla millä hyväänsä. Metsäteollisuus on myös ollut torppaamassa pienpuulle suunnattua energiapuutukea ja viimeisimpänä järeän puun haketustukea. Tukien ansiosta metsänomistajien energiapuille olisi kysyntää ja sitä kautta parempi hinta. Ja ilmastokin kiittäisi, kun siirryttäisi nykyisestä ”hiilenmustasta” energiapolitiikasta metsässä kasvavan kotimaisen energian käyttöön. Eihän tällä tavoin toimi myyjän kumppani, joka ajaa epäitsekkäästi myyjän etua. Metsänomistajien oma metsänhoitoyhdistys Miten metsänhoitoyhdistys eroaa muista metsäalan toimijoista? Metsänhoitoyhdistys on jäsentensä omistama ja hallinnoima yhdistys, joka toimii jäseniään varten. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen ammattiapua onnistuneeseen puukauppaan ja toteuttaa kustannustehokkaat metsänhoitotyöt. Kun yhdistyksellä ei ole omaa teollisuutta, voimme vapaasti kilpailuttaa puuerät ja myydä parhaalle ostajalle. Vastaavasti metsänhoitotyöt voidaan toteuttaa edullisesti, kun niiden hintoihin ei tarvitse lisätä omistajille maksettavia osinkoja ja korkoja. omistajalle kriittinen tapahtuma. Jos kaavaan tulee merkintä maisematyöluvasta, aiheuttaa se ylimääräisen työn lisäksi useiden satojen eurojen hintaisen lupaprosessin per leimikko. Puhumattakaan erilaisista hakkuukielloista. Mitä kattavampi jäsenistö on, sitä kuuluvampi ääni yhdistyksellä päätöksenteossa. ovat käyttäneet palveluja kiitettävästi, joten yhdistyksen talous on kunnossa. Tästä johtuen palvelut ovat edelleen edullisia ja jäsenmaksumme – 50 €, on valtakunnan alhaisin. Yhdistys kiittää näin uskollisia jäseniään. Kuten puheenjohtaja alla toteaa –Yhdessä olemme enemmän. Vastaavasti Helsingin ja Brysselin kabineteissa ainoa metsänomistajien etua puolustava järjestö on MTK. Lähestyvissä vaaleissa ja sitä seuraavissa hallitusneuvotteluissa ratkaistaan ainakin metsämaan kiinteistöveron ja metsäenergiatuen kohtalo. Aktiiviset metsänomistajat, Edunvalvonnassa riittää työtä kannolta Brysseliin. Metsänhoi- edullisemmat hinnat toyhdistys vaikuttaa paikallistasolla mm. kaavoitukseen, metsäsertifiointiin ja riistapolitiikkaan. Erityisesti kaavoitus on metsän- Mitä enemmän alueemme metsänomistajat käyttävät yhdistyksen palveluja, sitä edullisemmin niitä saa. Yhdistyksen jäsenet Markku Vaario toiminnanjohtaja PUHEENJOHTAJAN PALSTA Valopilkkuja näkyvissä! Reilun puolenkymmentä vuotta sitten tällä palstalla kirjoittelin talouden alamäestä. Ennusmerkit olivat huonot, mutta vuosien jälkeen kukaan ei arvannut, miten alas euroalue vaipuisi. Eikä kenelläkään ollut käsitystä, että vajoamista kestäisi vuosi toisensa perään. Metsäteollisuus pystyi kuitenkin rakennemuutoksensa ansiosta pitämään pyörät pyörimässä. Raaka-ainehuolto toimi, eli me metsänomistajat myimme puuta jopa ennätyksiä hipovia määriä. Moni sai pitää työpaikkansa ja valtio veroeuronsa. Voimme olla tuloksesta ylpeitä. Tänään dollarin kurssi on 1.18, ennus- te vuoden loppuun 1.05. Aistittavissa on selvä valopilkku markkinassa. Vuosi 2015 on hyvässä vauhdissa. Mhy on nyt omillaan toimeentuleva metsäalan toimija. Avainasemassa menestyksen polulla ovat yhdistyksen jäsenet. Metsänomistaja, onko Sinulle tärkeää saada ilmainen metsäkäynti tilallasi? Ryhmäsertifiointi ? Kattavat, edulliset palvelut uudistamisesta omaisuudenhoitoon? Entä vapaehtoinen suojelu ja sen eri vaihtoehdot? Entä edunvalvonta, koti-Suomessa ja Brysselissä. Miten oletat raakapuun hinnan kehittyvän ilman vahvaa edunvalvontaa? Tässä muutamia keskeisiä syitä olla yhdistyksen jäsen. Jäsenmaksulle saat paljon katetta. Yhdessä olemme enemmän. Yhdessä olemme varteenotettava neuvotteluosapuoli ja mielipidevaikuttaja. Aurinko on piileksinyt pilviverhon takana. Päivä jatkuu molemmista päistä valoisan ajan lisääntyessä ensin vähän, sitten kiihtyvin harppauksin. Toivomuksena nyt aurinkoinen talvipäivä-valopilkku! Timo Partinen hallituksen pj. ETELÄ-KARJALA Toimialue: Imatran ja Lappeenrannan kaupungit ja Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Lemin ja Taipalsaaren kunnat Jäseniä: 8.400 metsänomistajaa Jäsenten metsäpinta-ala: 220.000 hehtaaria Puuston kasvu: 1,6 milj. kuutiota vuodessa Kestävä hakkuusuunnite: 1,6 milj. kuutiota vuodessa Metsänhoitomaksu v. 2014: 1,70 euroa hehtaarilta Henkilöstö: 107 htv Liikevaihto: 8,7 milj. euroa Toimistot: Lavolankatu 10, Lappeenranta Toritie 1, Ruokolahti Sahakuja 4, Parikkala Koskentie 4, Ylämaa Metsänomistajat Etelä-Karjala Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala ry METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI Vastaava päätoimittaja Jouni Tiainen osoitteenmuutokset p. 020 413 4700 Sivunvalmistus SSS Oy Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2015 3 Metsänomistajat Etelä-Karjala Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydellä edunvalvontaa ja rahanarvoisia etuja Metsänhoitoyhdistys EteläKarjalan valtuusto päätti syyskokouksessaan vuonna 2015 ensimmäistä kertaa perittävän jäsenmaksun suuruudeksi 50 euroa / verotusyksikkö. Jäsenmaksun suuruus on kaikilla metsänomistajilla sama, eikä siihen vaikuta metsänomistuksen pinta-ala. Verovä- hennyksen jälkeen lopullista maksettavaa jää 35 euroa! Ensimmäisen kerran jäsenmaksu kannetaan maaliskuussa 2015. - Jäsenmaksulla hoidetaan yksityisen metsänomistajan edunvalvontaa niin Suomessa kuin EU:ssakin. Yksi tärkeimmistä jäseneduista on metsien sertifiointi, joka on käytännössä edellytys nykypäivänä tehtävälle puukaupalle – kehittämispäällikkö Jouni Tiainen huomauttaa. – Muita jä- senetuja ovat mm. maksuton Mhy Etelä-Karjalan nykyis- sella on ollut vain vähän vaimetsäkäynti ja neuvonta, ja ten jäsenten ei tarvitse tehdä kutusta Metsänhoitoyhdistys kolme kertaa ilmestyvä Met- mitään lakimuutoksen vuoksi. Etelä-Karjalan jäsenkuntaan. sänomistajat-lehti sekä muut Kaikkien olemassa olevien jätiedotteet. senten jäsenyys jatkuu auto- Eroilmoituksen on jättänyt Metsänomistaja saa käyt- maattisesti seuraavan vuoden ehkä noin pari prosenttia koPaikalliset jäsenedut töönsä alempana tällä sivulla jäsenmaksun maksamallamhy:n maa- jäsenille: ko jäsenistöstämme. Ne ovat Paikalliset jäsenedut luetellut MTK.n valtakunnalliliskuunmhy:n lopulla. jäsenille: olleet pääsääntöisesti pienehjakson Private sopimuksen set jäsenedut ja lisäksiOsuuspankki paikalli-tarjoaa yhdistyksen jäsenille vuonna 2015 6 kk maksuttoman köjä tiloja. Vastaavasti olemme tekijöille. Lisäksi jäsenet saavat 50 %:n alennuksen kertamerkinnöistä rahastoon ja 50 % alennuksen tarjoaa yhdistyksen jäsenille vuonna 2015 6 kk maksuttoman jakson Private sopimuksen setOsuuspankki Etelä-Karjalaiset yhteistyösaaneet uusia jäseniä erityisesti Mhy-lakimuutos: sijoittajapalvelun merkintäpalkkiosta. Edun tarjoavat Etelä-Karjalan, Lemin, Parikkalan ja Simpeleen tekijöille. Lisäksi jäsenet 50 %:n alennuksen kertamerkinnöistä rahastoon ja 50 % alennuksen Osuuspankit. kumppanien edut.saavat Jäsenedut isommista tiloista, joista osa vainEtelä-Karjalan, vähän muutoksia merkintäpalkkiosta. Edun tarjoavat Lemin, Parikkalan ja Simpeleen saasijoittajapalvelun käyttöönsä näyttämällä palaa nyt toimintamme pariin, Paikalliset jäsenedut mhy:n jäsenille: Lappeenrantalainenjäsenistössä UK Koskimies antaa 20% alennuksen normaalihintaisista Stihl moottorisahan Osuuspankit. jäsenkorttia, joka postitetaan kehittämispäällikkö Jouni Tiaiketjuista, laipoista sekä raivaussahan teristä. Jäsenkortilla saatavissa myös muita etuja. Osuuspankki tarjoaa yhdistyksen jäsenille vuonna 2015 6 kk maksuttoman jakson Private sopimuksen jäsenille keväällä. nen iloitsee. Vuodenvaihteen lakimuutokLappeenrantalainen UK Koskimies antaa 20% alennuksen normaalihintaisista Stihl moottorisahan Lappeenrantalainen Kone Suni antaa Kampanjatarjouksena jäsenille Husqvarna moottorisahan tekijöille. Lisäksi jäsenet saavat 50 %:n muita alennuksen kertamerkinnöistä rahastoon ja 50 % alennuksen ketjuista, laipoista sekä raivaussahan teristä. Jäsenkortilla saatavissa myös etuja.mhy:n tai raivaussahan ostajalle Husqvarna Funktional suojakypärän kaupan päälle sijoittajapalvelun merkintäpalkkiosta. Edun tarjoavatveloituksetta Etelä-Karjalan, Lemin, Parikkalan ja Simpeleen (arvo 74,00€) Osuuspankit. Paikalliset jäsenedut mhy:n jäsenille: Lappeenrantalainen Kone Suni antaa Kampanjatarjouksena mhy:n jäsenille Husqvarna moottorisahan tai raivaussahan ostajalle Husqvarna Funktional veloituksetta kaupan päällesahan Imatralainen Vuoksensuojakypärän Ruuvi ja Autotarvike Oyantaa antaa Husqvarna ostajalle kombikannun ja 20% Lappeenrantalainen UK Koskimies 20% alennuksen normaalihintaisista Stihl moottorisahan alennuksenketjuista, normaalihintaisista moottorisahan laipoista sekä raivaussahan teristä.etuja. (arvo 74,00€) laipoista sekä raivaussahan ketjuista, teristä. Jäsenkortilla saatavissa myös muita Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäsenetuja 2015 Jäsenkortilla saatavissa myös muita etuja. Osuuspankki tarjoaajäsenedut yhdistyksen jäsenille mhy:n vuonna 2015 6jäsenille: kk maksuttoman jakson Private sopimuksen Paikalliset Lappeenrantalainen Kone Suni antaa Kampanjatarjouksena Imatralainen Vuoksen Ruuvi ja Autotarvike Oy antaa Husqvarna sahan ostajalle kombikannun jamhy:n 20% jäsenille Husqvarna moottorisahan tekijöille. Lisäksi jäsenet saavat 50 %:n alennuksen kertamerkinnöistä rahastoon ja 50 % alennuksen Imatran Kisa alennuksen Stihl tuotteista jaFunktional tarvikkeista. Alennus ei koske tarjoustuotteita eikä tai10% raivaussahan ostajalle Husqvarna suojakypärän veloituksetta kaupan päälle alennuksen normaalihintaisista moottorisahan ketjuista, laipoista sekä raivaussahan teristä. sijoittajapalvelun merkintäpalkkiosta. Edun tarjoavat Etelä-Karjalan, Lemin, Parikkalan ja Simpeleen Paikalliset jäsenedut mhy:n jäsenille: polttoaineita. (arvo 74,00€) Osuuspankki tarjoaa yhdistyksen jäsenille vuonna 2015 6 kk maksuttoman jakson Private sopimuksen Jäsenkortilla saatavissa myös muita etuja. Osuuspankit. tekijöille. Lisäksi jäsenet saavat 50 %:n alennuksen kertamerkinnöistä rahastoon ja 50 % alennuksen ParikkalanImatralainen Urheilu-JussiVuoksen antaa Husqvarna-sahojen ostajalle metsurikypärän tai kombikannun veloituk- ja 20% Ruuvi ja Autotarvike Oy antaa Husqvarna sahan ostajalle kombikannun Osuuspankkimerkintäpalkkiosta. tarjoaa yhdistyksen jäsenille vuonna 2015 6 kk maksuttoman jaksonjaPrivate sopimuksen sijoittajapalvelun tarjoavat Etelä-Karjalan, Lemin, Parikkalan Simpeleen Lappeenrantalainen UKEdun Koskimies antaa 20% alennuksen normaalihintaisista Stihl moottorisahan Imatran Kisa 10% alennuksen Stihl tuotteista ja tarvikkeista. Alennus ei koske tarjoustuotteita setta ja 15 % alennuksen Husqvarnan turvavarusteista. Tarjouksia voieikä yhdistää etuihin.teristä. alennuksen normaalihintaisista moottorisahan ketjuista,eilaipoista sekämuihin raivaussahan tekijöille. Lisäksi jäsenet saavat 50 %:n alennuksen kertamerkinnöistä rahastoon ja 50 % alennuksen Osuuspankit. ketjuista, laipoista sekä raivaussahan teristä. Jäsenkortilla saatavissa myös muita etuja. Jäsenkortilla saatavissa myös muita etuja. sijoittajapalvelun merkintäpalkkiosta. Edun tarjoavat Etelä-Karjalan, Lemin, Parikkalan ja Simpeleen polttoaineita. Osuuspankit. UK Koskimies antaa 20% alennuksen normaalihintaisista Stihl moottorisahan Lappeenrantalainen Lappeenrantalainen Kone Suni antaa Kampanjatarjouksena mhy:n jäsenille Husqvarna moottorisahan Imatran Kisa 10% alennuksen Stihl tuotteista ja tarvikkeista. Alennus ei koske tarjoustuotteita eikä Parikkalan Urheilu-Jussi antaa Husqvarna-sahojen ostajalle metsurikypärän tai kombikannun veloitukketjuista, laipoista sekä raivaussahan teristä. Jäsenkortilla saatavissa myös muita etuja. tai raivaussahan ostajalle Husqvarna Funktional suojakypärän veloituksetta kaupan päälle Lappeenrantalainen UK Koskimies antaa 20% alennuksen normaalihintaisista Stihl moottorisahan setta ja 15 % alennuksen Husqvarnan polttoaineita. turvavarusteista. Tarjouksia ei voi yhdistää muihin etuihin. (arvo 74,00€) ketjuista, laipoista sekä raivaussahan teristä. Jäsenkortilla saatavissa myös muita etuja. Lappeenrantalainen Kone Suni antaa Kampanjatarjouksena mhy:n jäsenille Husqvarna moottorisahan Parikkalan Urheilu-Jussi antaa Husqvarna-sahojen ostajalle metsurikypärän tai kombikannun veloituktai raivaussahanImatralainen ostajalle Husqvarna suojakypärän veloituksetta kaupan päälle VuoksenFunktional Ruuvi ja Autotarvike Oy antaa Husqvarna sahan ostajalle kombikannun ja 20% setta ja 15 % alennuksen Husqvarnan turvavarusteista. Tarjouksia ei voi yhdistää muihin etuihin. Suni antaa Kampanjatarjouksena mhy:n jäsenille Husqvarna moottorisahan (arvoLappeenrantalainen 74,00€) alennuksenKone normaalihintaisista moottorisahan ketjuista, laipoista sekä raivaussahan teristä. tai raivaussahan ostajalle Husqvarna Funktional suojakypärän veloituksetta kaupan päälle Jäsenkortilla saatavissa myös muita etuja. (arvo 74,00€) Imatralainen Vuoksen Ruuvi ja Autotarvike Oy antaa Husqvarna sahan ostajalle kombikannun ja 20% alennuksen normaalihintaisista ketjuista, laipoista sekä raivaussahan Imatran Kisa 10%moottorisahan alennuksen Stihl tuotteista ja tarvikkeista. Alennus teristä. ei koske tarjoustuotteita eikä Imatralainen Vuoksen Ruuvi ja Autotarvike Oy antaa Husqvarna sahan ostajalle kombikannun ja 20% Jäsenkortilla saatavissa myös muita etuja. polttoaineita. alennuksen normaalihintaisista moottorisahan ketjuista, laipoista sekä raivaussahan teristä. Jäsenkortilla saatavissa myös etuja.ja tarvikkeista. Alennus ei koske tarjoustuotteita eikä Imatran Kisa 10% alennuksen Stihlmuita tuotteista Parikkalan Urheilu-Jussi antaa Husqvarna-sahojen ostajalle metsurikypärän tai kombikannun veloitukpolttoaineita. setta ja 15 % alennuksen Husqvarnan turvavarusteista. Tarjouksia ei voi yhdistää muihin etuihin. Imatran Kisa 10% alennuksen Stihl tuotteista ja tarvikkeista. Alennus ei koske tarjoustuotteita eikä polttoaineita. Parikkalan Urheilu-Jussi antaa Husqvarna-sahojen ostajalle metsurikypärän tai kombikannun veloituksetta ja 15 % alennuksen Husqvarnan turvavarusteista. Tarjouksia ei voi yhdistää muihin etuihin. Parikkalan Urheilu-Jussi antaa Husqvarna-sahojen ostajalle metsurikypärän tai kombikannun veloituksetta ja 15 % alennuksen Husqvarnan turvavarusteista. Tarjouksia ei voi yhdistää muihin etuihin. • Osuuspankki tarjoaa yhdistyksen jäsenille vuonna 2015 6 kk maksuttoman jakson Private sopimuksen tekijöille. Lisäksi jäsenet saavat 50 %:n alennuksen kertamerkinnöistä rahastoon ja 50 % alennuksen sijoittajapalvelun merkintäpalkkiosta. Edun tarjoavat Etelä-Karjalan, Lemin, Parikkalan ja Simpeleen Osuuspankit. • Lappeenrantalainen UK Koskimies antaa 20% alennuksen normaalihintaisista Stihl moottorisahan ketjuista, laipoista sekä raivaussahan teristä. Jäsenkortilla saatavissa myös muita etuja. • Lappeenrantalainen Kone Suni antaa Kampanjatarjouksena mhy:n jäsenille Husqvarna moottorisahan tai raivaussahan ostajalle Husqvarna Funktional suojakypärän veloituksetta kaupan päälle (arvo 74,00€) • Imatralainen Vuoksen Ruuvi ja Autotarvike Oy antaa Husqvarna sahan ostajalle kombikannun ja 20% alennuksen normaalihintaisista moottorisahan ketjuista, laipoista sekä raivaussahan teristä. Jäsenkortilla saatavissa myös muita etuja. • Imatran Kisa 10% alennuksen Stihl tuotteista ja tarvikkeista. Alennus ei koske tarjoustuotteita eikä polttoaineita. • Parikkalan Urheilu-Jussi antaa Husqvarna-sahojen ostajalle metsurikypärän tai kombikannun veloituksetta ja 15 % alennuksen Husqvarnan turvavarusteista. Tarjouksia ei voi yhdistää muihin etuihin. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat: • Maksuton PEFC-sertifiointi • Ilmaiset tilakäynnit • Ilmainen puunmyyntisuunnitelma Yhdistyksen jäsenedut: Valtakunnalliset jäsenedut: • Jäsenlehti • Ilmainen neuvonta • Jäsenkampanjat • Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50 €. • Maksuton PEFC-sertifiointi • Edunvalvonta esim.• LähiTapiola:10 • Ilmainen istutusyhteistyö%:n alennuksen • Alennusta palveluista metsäja kotivakuutuksesta. maankäyttöön välineiden laina taimien• Maksuttomat kumppaneiden koulutustilaisuudet • United Bankers: 30 % alennus liittyvissä yhteydessä kanssa merkintäpalkkiosMetsäobligaation • Maksuton neuvonta asioissa ta. • Koulutustilaisuudet • Jäsenlehti 2 krt vuodessa Valtakunnallisia jäsenetuja: • Aarre-lehti 6 kk hintaan 47,50 e • LähiTapiola 10 % alennuksen metsä- ja kotivakuutuksista • United Bankers 30 % alennus Metsäobligaation merkintäpalkkiosta • Savotan puoti pokara 34,90 e, tehoheinäin 65,90 e ja raivaveitsi 29,90 e • Savotan Puoti: pokara 34,90 €, tehoheinäin 65,90 € ja raivaveitsi 29,90 € Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat: MTK:n jäsenetuja mm. jäsenedut • Can-AM mönkijän, traktorimönkijän tai Lynx-moottorikelkanMTK:n ostajalle 300-500mm.: e etuseteli tarvikehankintoihin. • St1:n sopimusalennus: bensiinistä, dieselistä, polttoöljystä ja pelletistä. Valitavissa: St1 -yrityskortti: alennus: 2,35 snt/litra, • Can-AM mönkijän, traktorimönkijän tai Lynx-moottorikelkan ostajalle 300St1-käteisalennuskortti: alennus asemittain tai St1 -Visa. 500 € etuseteli tarvikehankintoihin. Yhdistyksen jäsenedut: Valtakunnalliset jäsenedut: • K1 Katsastajat: Katsastus etuhintaan - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiauton katsastus päästömittauksineen 55ja euroa. • St1:n sopimusalennus: bensasta, dieselistä, polttoöljystä pelletistä. • Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50 €. Valittavissa: St1-yrityskortti: alennus: 2,35 snt/litra, St1-käteisalennuskortti: Muut palvelut -20 %. • Maksuton PEFC-sertifiointi • LähiTapiola:10 %:n alennuksen Ramirent: Yleisalennus 35 %. Maanrakennuskoneista alennus 20 %.alennus asemittain tai St1-Visa. •• Alennusta palveluista metsä- ja kotivakuutuksesta. • K1 Katsastajat: Katsastus etuhintaan - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiauHankkija: Uusien moottorisahojen, näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä metsuritarvikkeista alennus 10 %. •• Maksuttomat koulutustilaisuudet • United Bankers: 30 % alennus ton katsastus päästömittauksineen 55 euroa. • T eboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voiteluaineet, autokemikaalit ja pesut 10 alennus % alennuksella. • Maksuton neuvonta Metsäobligaation merkintäpalkkios• Ramirent: Yleisalennus -35 %. Maanrakennuskoneista 20 %. • J äsenetuja vapaa-aikaan mm. Holiday Club Resorts Oy, Kunnonpaikka, Sokos Hotels ja Radisson Blu -hotellit, Kylpylä Kivi• Hankkija: Uusien moottorisahojen, näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä ta. • Jäsenlehti 2 krt vuodessa metsuritarvikkeista alennus 10 %. • Savotan Puoti: pokara 34,90 €, tippu ja Viking Line • Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voitelutehoheinäin 65,90 €Neste ja raivaveitsi • Lisäksi etuja tarjoaa mm. OP-Pohjola-ryhmä, Oil, Maaseudun sivistysliiton Maanhengen kirjat ja Maanomistajien aineet, autokemikaalit ja pesut 10 % alennuksella. 29,90 € Arviointikeskus. Ajankohtaiset tiedot jäseneduista www.ek.mhy.fi ja www.mtk.fi/jasenedut MTK:n jäsenedut mm.: 4 Metsänomistajat Etelä-Karjala Arvoisat metsänomistajat Uusi vuosi on lähtenyt käyntiin pienemmillä ja suuremmilla muutoksilla. Pienempiin muutoksiin kuuluu se, että yhdistyksen syyskokous valitsi minut Asko Niemen tilalle mhy:n valtuuston puheenjohtajaksi. Olen 51-vuotias maanviljelijä ja asun Imatralla. Koulutustaustani on maatalous– ja puutarha-alalta. Viime vuosina olen lisäksi opiskellut Savonlinnassa metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon ja metsämestarin erikoisammattitutkinnon. Metsänomistaja olen ollut vuodesta 2001 alkaen. Metsätöitä ja puukauppaa olen tehnyt vuosittain. Suurempiin muutoksiin kuuluu se, että tämän vuoden alusta alkaen metsänhoitomaksu muuttuu vapaaehtoiseksi jäsenmaksuksi. Mhy Etelä-Karjalan jäsenmaksu 50 euroa / verotusyksikkö on maan alhaisin. Sillä saa mittavat jäsenedut, kuten tämän lehden sivuilta voitte lukea. Nyt jos koskaan kannattaa olla jäsen! Metsänhoitoyhdistys on ainoa metsäalan toimija joka hoitaa metsänomistajan edunvalvontaa. Sitä ei hoida kukaan muu. Yhdessä keskusjärjestö MTK:n kanssa toimiessamme pystymme huolehtimaan edunvalvonnasta ” aina puun juurelta Brysseliin”. Yhdistyksemme on alun perinkin perustettu metsänomistajia varten. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala on metsänomistajalle ns. täyden palvelun talo. Laaja palvelutarjontamme kannattaa hyödyntää. Hyvää kevättä kaikille. Pekka Kärkäs valtuuston puheenjohtaja Teemmekö metsänomistajan eteen enemmän? Mitä te olette saaneet aikaiseksi? Mitä te teette metsänomistajan eteen? Mihin teitä tarvitaan? Näihin kysymyksiin joutuu vastaamaan toisinaan. Yritetäänpä nyt vastata niin, että useampi kyselijä saisi vastauksen kysymyksiinsä kerralla. Mitä siis voisi tapahtua metsänomistajille, jos metsänhoitoyhdistyksiä ja MTK:ta ei olisi? Metsäpalveluita olisi vai- keampi saada tai ainakin ne olisivat kalliimpia. Puukaupassa vallitsisivat villit lait ja puusta maksettava hinta olisi alhaisempi. Teollisuutta olisi vähemmän, kun metsien tuotto olisi heikompi. Puupohjaista bioenergiaa ei olisi nykyisessä mittakaavassa. Hirviongel- ma olisi Ruotsin tasoa, eli paljon vakavampi. Rajoittavia kaavoja olisi enemmän. Suojelu- ja ympäristönormit olisivat tiukemmat. Vapaehtoista metsien suojelumallia ei olisi, vaan vielä nykyistäkin enemmän pakkosuojeluohjelmia. Metsälaki ei olisi metsänomistajalähtöinen vaan rajoittava ja suojelupainotteinen. Puutavaranmittauksessa heikomman suoja olisi vajavaisempi. Metsänhoitoon kannustava tukijärjestelmä saattaisi puuttua kokonaan eikä metsävähennystä tai muita verokannusteita olisi nykyisessä laajuudessa. Kiinteistövero tai metsänomistusmaksu olisi säädetty aikoja sitten. Yksityisen omaisuuden suoja olisi heikompi ja maalla asuminen ja yrittäminen olisi tehty nykyistäkin hankalammaksi. Brysselistäkin olisi vyörynyt suojelupainotteinen metsäsuunnitelmapakko. Biopolttoaineilla olisivat kahlitsevat kestävyyskriteerit. Hakkuista vaadittaisiin erilliset laillisuustodistukset ja byrokratiaa olisi moninkertaisesti. Kaiken edellä kerrotun pitämisessä on paljon puolustettavaa jatkossakin. Tämän lisäksi ajamme uudistuksia, joilla tuetaan biotalouden nousua koko yhteiskunnan kasvun moottoriksi. Me ajamme sukupolvenvaihdoshuojennuksia ja kannustavampaa verotusta ja kehitämme puumarkkinoita. Meillä on hyvät yhteistyösuhteet teollisuuteen, virkamiehiin ja poliitikkoihin. Emme istu koskaan oppositiossa, vaan pyrimme olemaan kulloisenkin hallituksen iholla laadukasta tietoa ja vaihtoehtoja tarjoten. Toki joskus joudumme lyömään nyrkkiä pöytään tai tuomaan moottorisahat Säätytalon portaille. Vahva kentän tuki ja iso jäsenmäärä ovat monesti se peräseinä, jota tarvitaan. Tavallisista metsänomistajista koostuu myös hallinto, jota koulutetaan ja joka sitoutuu yhteen hiileen puhaltamaan. Metsänhoitoyhdistyksissä on lähes tuhat toimihenkilöä ja pari tuhatta metsuria. Metsänomistajien vaaleilla valitsemia valtuutettuja on vajaa 3000 ja hallituksissa istuu noin 500 jäsentä. Metsävaltuuskunnassa jokaisella mhy:llä on oma edustaja. Ensi vuonna se on noin 80 -jäseninen. MTK:lla on reilu parikymmentä metsäasioiden parissa työskentelevää toimihenkilöä Helsingissä, maakunnissa ja Brysselissä. Tämän lisäksi keskusliitossa työskentelee maankäyttö-, ympäristö-, vero-, yrittäjyys-, viestintä-, hallinto- ja juridiikka-ammattilaisia, joiden osaaminen on metsäedunvalvonnan käytössä. Tällaisella organisaatiolla tuotetaan palveluita ja ajetaan reilun 300 000 suomalaisen metsätilan ja niiden omistajien asiaa. Olemalla metsänhoitoyhdistyksen jäsen jatkossakin, olet painava osa tätä metsänomistajien edunvalvontaketjua puun juurelta Brysseliin. Tavallisten metsänomistajien joukoista nousemme monen portaan kautta myös me luottamusjohtajat. Olemme teidän luottamuksenne varassa. Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK Petäjävesi 5 Metsänomistajat Etelä-Karjala Toiminnanjohtajan palsta Kauppa se on joka kannattaa käytössä puukauppaa tehdessä. Aineiston avulla voidaan valita tarjouksista metsänomistajalle taloudellisesti paras vaihtoehto. Puukauppa on metsänomistuksen perusta. Puukauppa kävi Etelä-Karjalassa viime vuonna hyvin. Kauppamäärä oli lähes metsien vuotuisen kasvun suuruinen. Metsätuloa metsänomistajat saivat 55 milj. euroa. Puurahat jäävät pääasiassa EteläKarjalaan ja ovat osaltaan pyörittämässä maakunnan talouselämää. Näistä rahoista ohjautuu osa myös metsänhoitotöihin, joita tehtiin myös vilkkaasti. Hämäystä metsäsertifioinnilla Metsäsertifiointi on toinen yhdistyksen rahanarvoinen maksuton jäsenetu. Kaikki jäsenemme jatkavat automaattisesti PEFCsertifioinin piirissä ilman ylimääräisiä toimenpiteitä tai maksuja. Tätä merkittävää rahanarvoista jäsenetua ovat firmat omassa asiakashankinnassaan pyrkineet kiistämään. Tilalle on tarjottu yhtiöön sidottua sertifiointia, joko PEFC:tä tai FSC:tä. Yhtiöön sidottu sertifiointi estää metsänomistajan oman vapauden valita puukauppakumppaninsa. Sertifioinnista heikosti perillä olevan metsänomistajan hämääminen ja harhauttaminen yhden firman asiakkaaksi muistuttaa vanhanajan savujakoa, josta nykyaikaisempi muoto oli ostokartelli. Puulla on kysyntää myös alkaneena vuonna. Vaikka alkutalvi on puukaupan osalta lähtenyt verkkaisesti käyntiin, on metsäteollisuuden puuntarpeet vuositasolla edelleen korkeat. Puuta halutaan ostaa nimenomaan täältä Kaakkois-Suomesta, jossa kuljetusmatkat tehtaille ovat lyhyet. Iloisia investointiuutisia Vaikka laskimme jäsenmaksua, emme ole muuttaneet palveluveloituksia viime vuodesta. Laitetaan vaikka kaikki taimikkosi kuntoon, pyydä kiinteähintainen tarjous neuvojaltasi. Kiitän lopuksi kaikkia jäseniä palveluiden ahkerasta käytöstä, jonka ansiosta voimme pitää niin palveluiden hinnat kuin jäsenmaksun nykyisellä erittäin jäsenystävällisellä tasolla. Mitä kiireisempiä olemme, sitä halvemmat palvelut jäsenillemme. Edullisimmat metsänhoitopalvelut Kulunut vuosi antoi metsänomistajille monta iloista uutista uusista metsäteollisuusinvestoinneista. Merkittävin uutinen koski MetsäGroupin Äänekosken uutta sellutehdasta, mutta Kaakkois-Suomelle merkittävimmät uutiset olivat UPM:n Kymen ja StoraEnson Varkauden tehtaiden laajennukset. Kaikki nämä investointipäätökset tarkoittavat lisää puunkäyttöä yli 6 milj. kuutiota. Vuosi loppui valitettavaan uutiseen Kaukaan toisen paperikoneen sulkemisesta, mutta onneksi tällä ei ole merkittävää vaikutusta puukauppaan Etelä-Karjalassa. Ostoa pienennetään todennäköisesti ostoaluETELÄ-KARJALAN METSÄNHOITOYHDISTYS een reunoilta. tään yhdistyksessä, vaikka se on rin valttikortti. Kilpailutuksen vapaehtoista. Vain vajaa kaksi kautta metsänomistaja voi olla prosentti yhdistyksen 8.200 jä- varma, että saa sata vuotta kassenestä on ilmoittanut eroavansa vattamistaan puista ajankohdan yhdistyksen jäsenyydestä. Jäse- parhaimman hinnan. Aito kilHINTAVERTAILU ERI KAUPPATAVOILLA Keskihinnat vuonna 2014 tehdyissä kaupoissa, nyys koetaan hyödylliseksi ja puukaupoissa pailu puista pitääkaikki senhakkuutavat tutunkin valtakirjakauppojen hinnat (Mhy:n hintaseuranta) valtuuston päättämää 50 euron ostomiehen varpailla. Metsän Kuidun keskihinnat suuruista mäntytukki jäsenmaksua pidetään kiertoaika on2014 sen58,61 verran pitkä, €/m3 kuusitukki 56,40 edullisena.koivutukki Ja18,50 onhan se valtakun- että metsänomistajallakin tulee 44,64 nan alhaisin. olla kiinnostusta varmistaa oikea 18,00 mäntykuitu 18,29 hinta puulleen. 18,28 Metsä on sen kuusikuitu 17,50 valtakirjakauppojen koivukuitu 16,73 hintataso Jäsenetuna jäsenet saavat ansainnut. Vallitseva hinnat (Mhy:n 17,00 hintaseuranta) mm. maksuttoman metsäkäyn- määräytyy markkinoilla ja hinta 16,50 nin, jonka yhteydessä selvitetään on sitä korkeampifirmojen mitäostojen paremkeskihinnat (Kymi-Savo 16,00 ja hoitotarpeet. metsän kunto min kilpailu toimii. Yllä oleva taulukko omaksi taulukoksialueella, sivun loppuun. Metla) 15,50 Samalla käynnillä laaditaan ilmainen puunmyyntisuunnitelma, 15,00 Katkonta puukaupan kuusikuitu koivukuitu joka mahdollistaamäntykuitu vaivattoman Jokeri Runkohinnat leimikon kilpailuttamisen yhtiTekopäivämäärä : 1.1.2013 - 31.12.2015 öiden kesken. Onnistuneeseen puukauppaan Jäsenuskollisuus Vastuualue : Kaikki liittyy myös onnistunut tukinkatkorkea Ostaja : Kir, Täh, Yht, Vie konta. Yhdistyksillä on ainutlaaValttikortti Kauppatapa : Pystykaupat Yhdistyksen toiminta Mhy- kädessä tuinen tukinkatkonta-aineisto, : Kaikki Korjuuaika lain muutoksen jälkeen on lähjossa on kaikkien ostajien toHakkuutapa : Kaikki tenyt hyvin käyntiin. Jäsenistö Puukaupan kilpailuttamiteutuneet tukinkatkontatiedot. Valtakirja : Kaikki on odotetusti jatkanut jäsenyyt- nen on metsänomistajan suu- Tämä on kaikkien jäsentemme Yhdistys on markkinajohtaja alueensa metsänhoitopalveluissa. Esimerkiksi taimikonhoidon Kemera-hakemuksista yhdistys tekee 75-95 prosenttia. Yhdistyksellä on ammattitaitoiset metsurit niin taimikonhoitoon kuin €/m3 60,00 58,00 56,00 54,00 52,00 50,00 Työntäyteistä vuotta Markku Vaario toiminnanjohtaja firmojen ostojen keskihinnat (Kymi-Savo alueella, Metla) 56,53 2,08 56,03 0,37 43,58 1,06 15,58 2,71 valtakirjakauppojen 17,28 1,00 hinnat (Mhy:n 15,58 1,15 hintaseuranta) 8,37 Tukin keskihinta 2014 firmojen ostojen keskihinnat (Kymi-Savo alueella, Metla) 48,00 46,00 44,00 42,00 HINTAVERTAILU ERI KAUPPATAVOILLA mäntytukki kuusitukki koivutukki 1 ( 3 ) puukaupoissa kaupoissa, kaikki hakkuutavat Keskihinnat15.01.2015 vuonna 2014 tehdyissä valtakirjakauppojen hinnat (Mhy:n hintaseuranta) mäntytukki 58,61 €/m3 kuusitukki 56,40 18,50 koivutukki 44,64 18,00 mäntykuitu 18,29 kuusikuitu 18,28 17,50 valtakirjakauppojen koivukuitu 16,73 Kuidun keskihinnat 2014 hinnat (Mhy:n hintaseuranta) 17,00 16,50 Männyn runkohinta e/m³ metsänviljelyyn. Jäsenetunamme tarjoamme vuonna 2011 istuttamalla perustettuihin taimikoihin varhaisperkauksen kiinteällä 315 euron hehtaarihinnalla. firmojen ostojen keskihinnat (Kymi-Savo Yllä oleva taulukko omaksi taulukoksialueella, sivun loppuun. Metla) 16,00 70,00 15,50 65,00 15,00 koivukuitu Ajankohdan hintatiedot vkot 1–2 45,00 40,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 0,000 Uudistushakkuu Metla Mhy valtakirja 35,00 0,200 0,400 0,600 0,800 Rungon koko, m³ 1,000 1,200 1,400 Log. (Kir) Log.hakattujen (Täh) Log. (Vie) Log. (Yht) Runkohintataulukko perustuu viime vuosina mäntyrunkojen katkontatietoihin. Erot parhaimman ja huonoimman katkojan välillä on yli 5 euroa kuutiolta. Erityisesti harvennusleimikoissa, joissa tukit ovat pienempiä, korostuu hyvän katkonnan merkitys. 56,00 54,00 52,00 50,00 48,00 46,00 42,00 kuusikuitu 55,00 50,00 58,00 44,00 mäntykuitu 60,00 €/m3 60,00 Mäntytukki 57,32 58,55 Kuusitukki 55,63 55,70 Koivutukki 45,54 42,70 Mäntykuitu 17,34 18,45 Kuusikuitu 18,13 18,92 Koivukuitu 17,70 17,85 6 Metsänomistajat Etelä-Karjala Käyttö ilmaista 28.2.2015 asti Metsään.fi-palvelu avaa uuden aikakauden metsien hoidossa ja hyödyntämisessä Metsäkeskuksen uudessa Metsään.fimetsävaratietopalvelussa on tällä hetkellä saatavissa jo noin 60 prosenttia Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan alueen yksityismetsien metsävaratiedoista. Käy katsomassa, onko sinun tilasi metsävaratiedot jo saatavilla. Metsään.fi - palvelu Metsään.fi-palvelussa metsänomistaja voi milloin ja missä tahansa tarkastella omien metsiensä puustotietoja, hakkuumahdollisuuksia ja hoitotarpeita – tarvitaan vain nettiyhteys ja henkilökohtaiset pankkitunnukset. Metsään.fi-palvelu löytyy nettiosoitteesta www.metsaan.fi. Metsänomistajakohtaiset metsävaratiedot ovat ainoastaan metsänomistajan omassa käytössä. Halutessaan metsänomistaja voi antaa esim. metsänhoitoyhdistykselle tai muille metsäalan toimijoille suostumuksen tietojensa käyttöön. Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsävaratietojen Metsään.fi julkaisutilanne 14.1.2015 Palvelussa oleva metsävaratieto perustuu kuvioittaiseen arviointiin, pohjatietona laserkeilaus, ilmakuvaus ja tietokonetulkinta tai metsäsuunnittelutieto. Palvelussa on mukana myös ilmakuvat omasta metsäalueesta. Kaikki metsävaratiedot, kartat ja ilmakuvat voi halutessaan tulostaa paperille esimerkiksi lähdettäessä maastoon tarkastelemaan metsien hakkuu- ja hoitotarpeita. Selite Kaukokartoitusalue julkaistu Metsään.fi:ssä 2011-2014 Varttuneet puustot julkaistaan 2015 Käytännön toimintaohje: --> käy tutustumassa, kirjaudu koekäyttäjäksi, mhy:n neuvojat avustavat tarvittaessa --> tee tiedonluovutus järjestelmän kautta mhy:lle oheisen näkymän mukaan Julkaistu Metsään.fi:ssä metsäsuunnitelmatilat 2004 --> Keilataan 2015, Varttuneet puustot julkaistaan 2016 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan alueen yksityismetsien metsävaratiedoista noin 60 prosenttia on sähköisessä Metsään.fi-palvelussa. Pahimmat puutteet tiedoista on Ruokolahti-Rautjärvi vuoden 2010 myrskytuhoalueilla, joiden muuttuneita tietoja ei ole saatu vielä inventoitua. Metsään.fi-palvelua voi käyttää maksutta 28.2.2015 asti Metsänomistajat voivat käyttää Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-asiointipalvelua maksutta 28.2.2015 asti. Metsäkeskus on antanut maa- ja metsätalousministeriölle esityksen, jossa ehdotetaan Metsään. fi-palvelun muuttamista metsänomistajille maksuttomaksi palveluksi. Näkymä tietojenluovutussivulta. Ministeriö ei ole vielä tehty päätöstä asiasta, mutta hyvin todennäköisesti 1.3.2015 lähtein Metsään.fi-palvelu muuttuu metsänomistajille pysyvästi maksuttomaksi. Pekka Vainikka Aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Kaakkois-Suomi PEFC-metsäsertifiointi yhdistyksen jäsenyydellä Karjalan Mänty Oy – Mhy:n omistama puunvälitysyhtiö Metsänomistajat saavat metsilleen sertifikaatin tulevaisuudessakin metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta. Metsänhoitoyhdistyslain muuttumisen myötä 1.1.2015 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala organisoi korjuupalvelunsa uudelleen. Tässä yhteydessä yhdistys perusti kokonaan omistamansa Karjalan Mänty Oy nimisen osakeyhtiön. Yhtiön tehtävänä on hallinnoida yhdistyksen korjuupalvelun kautta kulkevaa puuvirtaa. Yhtiö ei siis ole perinteisessä tarkoituksessa puunostaja, vaan ainoastaan korjuupalvelupuun välittäjä. Yhtiöllä ei ole omaa henkilökuntaa, vaan se ostaa kaikki tarvitsemansa palvelut yhdistykseltä. valtakirjakauppa on ollut hankala. Metsänomistajan puita siirretään terminaaleihin, haketetaan siellä ja kuljetetaan hake käyttöpaikalle, jossa se luovutetaan MWh kaupalla ostajalle. Näissä tapauksissa metsänomistajien puiden erillä pitäminen tehdasmittausta varten on ollut vaikeaa ja maksut ovat viivästyneet kohtuuttomasti. Muutoksen tavoitteena on siis parantaa metsänomistajien saamaa palvelua. Parempaa palvelua myyjälle Metsänhoitoyhdistys hoitaa edelleen puunkorjuun nykyisten hakkuuurakoitsijoiden toimesta. Omat tutut neuvojat hoitavat valtakirjalla puiden kaupan ja hakkuiden valvonnan kuten tähänkin saakka. Mhy:n yksin omistama Karjalan Mänty Oy hoitaa jatkossa vain puiden luovuttamisen eri ostajille joko tien varressa tai tehtaalla. Sertifioinnissa mukana oleva metsänomistaja voi myydä puunsa PEFC-sertifioituna ja siten todistaa puunostajalle ja lopputuotteen käyttäjälle, että myyty puu on peräisin kestävästi hoidetusta metsästä. Metsänhoitoyhdistys järjestää sertifioinnin jäsenilleen ryhmäsertifiointina yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Organisointi muuttuu, mutta ei vaadi metsänomistajalta toimenpiteitä Metsänomistajajärjestön uudistus lakkauttaa Metsänomistajien Liitot, jotka ovat hallinnoineet kaikkien toimijoiden puolesta sertifiointia. MTK:n ja metsäteollisuuden perustama uusi Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry on jatkossa sertifikaatin haltija, kertoo Järvi-Suomen sertifiointiasioista vastaava aluejohtaja Jukka Hujala. Hujalan mukaan MTK ja metsäteollisuus ovat sopineet toiminnan päälinjoista sekä kustannusten jaosta ja nyt on kiire hioa yksityiskohtia, sillä vuoden vaihde on lähellä. Metsähallitus on jäämässä yhteisestä toteutuksesta pois, mutta se ei ainakaan eteläisessä Suomessa aiheuta ongelmia, sanoo Hujala. Metsäsertifiointi toteutetaan v. 2015 edelleen alueellisena sertifiointina maakuntajaolla. Mukana oleminen ei vaadi metsänomistajalta erityisiä toimenpiteitä, jos hän jatkaa mhy:n jäsenenä. Sertifiointiryhmään ei ole pakko kuulua, jos vaatimukset tuntuvat metsänomistajasta kohtuuttomilta. Mhy:n jäsenkin voi jättäytyä sertifioinnin ulkopuolelle, mutta silloin puutakaan ei voi myydä sertifioituna. Yhtiön tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa yhdistyksen korjuupalvelun tulosteita, sopia joustavammista puumaksuaikatauluista sekä sopia tarkemmin hakattavan puun kantohinnoista ja korjuuajasta. Varsinkin energiapuun osalta aikaisempi Puunkorjuussa mikään ei muutu 7 Metsänomistajat Etelä-Karjala Tuki toteutettuihin kemera-hankkeisiin on haettava tänä keväänä! Nykyinen Kemera-laki päättyy kesäkuun lopussa. Onko sinulla kemeralain mukaisia tehtyjä tai keskeneräisiä töitä, joista pitäisi hakea tuki? Viimeinen mahdollisuus tähän on tänä keväänä. Hakemus on oltava 17.4.2015 mennessä metsäkeskuksessa. Koska käytännössä metsäneuvojat tekevät nämä hakemukset, on tieto heillä oltava viimeistään maaliskuun aikana. Eduskunta hyväksyi uuden kestävän metsätalouden rahoituslain 15.12.2014 Metsänhoitoon liittyvää tukijärjestelmää uudistetaan parhaillaan. Eduskunta hyväksyi 15.12.2014 hallituksen esityksen uudeksi kestävän metsätalouden rahoituslaiksi eli Kemera-laiksi. Uusi Kemera-tukijärjestelmä voidaan ottaa Suomessa käyttöön vasta kun Euroopan komissio hyväksynyt sen. Kemeratukien tasosta ja eräis- tä tukien ehdoista tullaan säätämään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Molempien asetusten valmistelu on aloitettu. Ne tulevat lausuntokierrokselle vuoden 2015 puolella, kun komissio on antanut kommenttinsa. Uuden tukijärjestelmän sisältö Uusi Kemera-tukijärjestelmä tulee vastaamaan pääosin nykyistä. Uudeksi tuettavaksi työlajiksi tulee taimikon varhaishoito. Muutamia nykyisiä työlajeja ei puolestaan tueta enää jatkossa. Nykymuotoinen energiapuun korjuutuki päättyy. Tukea ei aiota myöntää jatkossa myöskään metsänuudistamiseen, pystykarsintaan, kantojen nostoon eikä kokeilu- ja selvitystoimintaan. Uuden Kemeran nojalla voisi tukea saada seuraaviin työlajeihin: • Taimikon varhaishoitoon • Nuoren metsän hoitoon; Tuki maksettaisiin korotettuna jos kohteelta kerätään pienpuut • Suometsän hoito korvaa kunnostusojituksen •M etsätien tekemiseen ja perusparannukseen • Metsän terveyslannoitukseen • Juurikäävän torjuntaan; Torjunnan tukialuetta, torjuntaaikaa ja tuensaajien joukkoa laajennetaan • Ympäristötukisopimuksiin ja metsäluonnonhoitotöihin Kaikkien edellä mainittujen työlajien tulee saada komission hyväksyntä. Vastaavasti komission tulee hyväksyä niille esitetyt tukitasot. Uutta on se, että jatkossa kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen työn aloittamista. Hankkeiden suunnittelun ja toteutusselvityksen kustannukset sisältyvät jatkossa hankkeen kokonaiskustannuksiin. Tiedotamme asiasta tarkemmin, kun tukitasot ja muut ehdot on vahvistettu. Vielä muistutus: Jos sinulla on tehtyjä Kemera-kelpoisia taimikonhoitoja / nuoren metsän kunnostuksia, välittömästi yhteys omaan metsäneuvojaasi. Jouni Tiainen kehittämispäällikkö Muutaman ”satasen säästöllä” tuhansien eurojen tappiot Taimikonhoidon taso laskenut huolestuttavasti Taimikonhoidon taso on laskenut huolestuttavasti. Valtakunnan metsien tuoreet inventointitulokset kertovat, että nuorista taimikoista metsänhoidolliselta tilaltaan hyviksi luokitellaan enää vajaa puolet eli 45 prosenttia. Loput luokitellaan tyydyttäviksi, välttäviksi tai vajaatuottoisiksi. Ja vuosi vuodelta tilanne vain pahenee. Tuottotutkimukset EteläSuomen tuoreen kankaan kuusikoista kertovat karua kieltään, mitä taimikon hoitamattomuus merkitsee puumää- rä- ja kantorahakertymään. Kun taimikonhoitotyöt tehdään ajallaan, kertyy kuusikosta kiertoajan kuluessa myytävää tukkipuuta n. 370 kuutiota hehtaarilta ja kuitupuuta n. 185 kuutiota. Jos taimikonhoito jätetään tekemättä, kertyy tukkipuuta n. 240 kuutiota hehtaarilta ja kuitupuuta n. 220 kuutiota. Tämänhetkisellä kantohintatasolla tämä merkitsee, että kuusikosta, jossa taimikonhoitotyöt tehdään ajallaan, kertyy kantorahatuloa kiertoajan kuluessa noin 23 000 euroa hehtaarilta. Vastaavasti kuusikosta, jossa taimikonhoitotyöt jätetään tekemättä, kantorahakertymä jää noin 16 000 euroon hehtaarilta. Taimikonhoito kallista? Jos et itse ehdi tai kykene taimikkoasi hoitamaan, kannattaa taimikonhoitotyö teettää metsänhoitoyhdistyksellä tai jollakin muulla metsänhoitopalvelujen tarjoajalla. Tuoreen kankaan kuusikossa riittää kaksi taimikonhoitokertaa, varhaisperkaus 3-5 vuotta taimikon perustamisen jälkeen ja taimikon harvennus 3-4 metrin pituudessa. Jätä taimikonhoitotyöt tekemättä, niin metsikkösi näyttää 30-40 vuoden iässä tällaiselta. Suurin osa puustosta on vähäarvoista, riukuuntunutta lehtipuustoa, heikkokuntoisen havupuuston määrä on vain 40-50 kuutiota/hehtaarilla. Hoidetussa 30-40 vuotiaassa ensiharvennusmetsikössä hyvälaatuisen havupuuston määrä on noussut jo 150-180 kuutioon/hehtaarilla, josta 30-40 kuutiota on jo pikkutukin mitoissa. Metsurin tekemästä taimikonhoitotyöstä (taimikon harvennus 3-4 metrin pituudessa, varhaisperkaus on halvempaa) kertyy esim. 450 euron lasku hehtaarilta. Verotuksen kautta laskusta saa vähennettyä alv-osuuden (n. 90 €/ha) ja metsänhoitokulujen verovähennyksen (n. 110 €/ha), joten itselle jää maksettavaksi noin 250 euroa hehtaarilta. Kun lisäksi huomioidaan, että useimmille taimikonhoitokohteille on nykyisen lain mukaan (voimassa 30.6.2015 asti) saatavissa valtion metsänhoitotöiden kemera-tukea 139 €/hehtaari (tuki on metsäverotuksessa verotettavaa tuloa), niin oma maksuosuus taimikonhoidosta putoaa noin 150 euroon hehtaarilta. Uusi kemera-laki tulee tämänhetkisen tiedon mukaan voimaan 1.7.2015, jolloin tukitaso tullee olemaan suuruusluokkaa 160-230 €/hehtaari. Isosta euromäärästä kyse Kun eteläsuomalaisessa tuoreen kankaan kuusikossa tehdään taimikonhoitotyöt ajallaan, kertyy kiertoajan kuluessa kantorahatuloja noin 23 000 euroa. Kun taimikonhoitotyöt jätetään tekemättä, kantorahakertymä putoaa noin 16 000 euroon. Muutaman satasen taimikonhoitokulut ratkaisevat 6000–7000 euron tulot tai tappiot. Pekka Vainikka, aluejohtaja Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi 8 Metsänomistajat Etelä-Karjala Iso pyörä lähdössä pyörimään Metsätalouden nousu käynnissä Pekka Vainikka Kaakkois-Suomessa tarvitaan jatkossa entistä pidempiä puupinoja, kun metsäteollisuuden uudet tehdas- ja tuotantoinvestoinnit käynnistyvät. Voikkaan paperitehtaan lopettamisesta vuonna 2006 käynnistynyt paperikoneiden lakkautusaalto loi vääristyneen mielikuvan metsäteollisuudesta auringonlaskun alana. Todellisuus on aivan muuta. Pari viime vuotta ovat osoittaneet, että metsäteollisuuden itselleen asettama tavoite kaksinkertaistaa metsäklusterin tuotteiden ja palvelun arvo vuodesta 2006 vuoteen 2030 mennessä on täysin realistinen. Ja kannattaa huomata, että vähintään puolet tuotetusta arvosta perustuu uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Uusiutuva energia ja uusiutuvat raaka-aineet Elämme parhaillaan globaalia murrosta, johon myös metsäteollisuudessa tapahtuva myllerrys liittyy. 1900-luku oli teollistumisen ja voimakkaan talouskasvun aikakausi, joka pohjautui uusiutumattomiin, ilmaa saastuttaviin energiaja raaka-ainevaroihin. Öljy, muovi, betoni ja teräs hallitsivat. Öljyvarat ja uusiutumattomat raaka-aineet ovat kuitenkin pikkuhiljaa ehtymässä, samalla kun ilmasto-ongelmat ovat nousseet tulevaisuuden suurimmaksi uhkatekijäksi. Uusiutuvien, ilmastoystävällisten energioiden ja raaka-aineiden esiinmarssi on alkanut. Puu on tässä ”näytelmässä” yksi pääroolin esittäjistä. Olemme viimeisen kymmenen vuoden aikana saaneet todistaa tämän muutoksen käynnistymisen Suomessa. Metsähakkeen käyttö lämmön ja sähkön tuotantoon (hakkuutähteet, kannot, pienenergiapuu) on kymmenessä vuodessa noussut nollatasolta jo 8 miljoonaan kuutioon. Vuonna 2020 metsähakkeen käyttö tulee olemaan 13-15 miljoonaa kuution tasolla vuodessa. Puupohjaiset biopolttoaineet, biodiesel, bioetanoli ja biokaasu ovat myös vahvassa kasvussa. Metsäteollisuus luo ”nahkaansa” Internet, sähköinen viestintä ja mobiilimaailman kehitys on vienyt elintilaa aikakausi- ja sanomalehtipaperilta, jonka seurauksena Suomestakin on lakkautettu tusinan verran paperikoneita. Samanaikaisesti kuitenkin sellun ja siihen pohjautuvien pakkauskartonkien kysyntä on vahvassa kasvussa, samoin kuin hygienia- ja pehmopapereiden. Uusia sellupohjaisia innovaatiotuotteita tulee markkinoille jatkuvasti. Liukosellu korvaa puuvillan vaatteiden raakaaineena, nanosellusta voidaan valmistaa muoveja ja metalleja korvaavia tuotteita. Puusta valmistetut puukomposiitit, biokemikaalit, lääkkeet ja kosmetiikka tekevät tuloaan. Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan investointisuunnitelma antaa esimakua siitä, mihin suuntaan metsäteollisuus on kehittymässä. Stora Enso ja UPM seuraavat pian perässä. 10 miljoonan kuution investoinnit Metsätalouden uutta nousua kuvaa käynnissä olevat investointisuunnitelmat, jotka lisäävät metsäteollisuuden puuraaka-ainetarvetta noin 10 miljoonaa kuutiota. UPM:n Kuusankosken selluinvestointi lisää raaka-aineen käyttöä 0,8 miljoonaa kuutiota ja StoraEnson Varkauden uusi kartonkikoneinvestointi miljoona kuutiota. Metsä Groupin Äänekoskelle suunnitteilla oleva täysin uutta ajattelu- ja tuotantotapaa edustava biotuotetehdas lisää raaka-ainetarvetta 4-5 miljoonaa kuutiota. Metsäenergia käyttöä lisääviä investointeja on meneillään lukematon määrä eri puolilla maata, meitä lähimpänä Imatran kaupungin siirtyminen metsäenergia käyttäjäksi kaukolämmöntuotannossaan. Imatran kaupunki käyttää jatkossa noin 100 000 kuutiota metsähaketta vuodessa, josta osan toimittaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala. Raaka-ainetta riittävästi metsissä Suomen metsien suurin kestävä vuotuinen tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuus on 73 miljoonaa kuutiota. Lisäksi runkoenergiapuun hakkuu- mahdollisuus (3 cm latvaläpimitta) on 7 miljoonaa kuutiota eli yhteensä 80 miljoonaa kuutiota. Viimeisten viiden vuoden aikana tukki- ja kuitupuun markkinahakkuumäärä on ollut keskimäärin 53 miljoonaa kuutiota ja runkoenergiapuun 3 miljoonaa kuutiota eli yhteensä 56 miljoonaa kuutiota. Viime vuonna hakkuutoiminta oli vilkasta markkinahakkuiden noustessa 60 miljoonaa kuutioon. Metsiin jää vuosittain käyttämätöntä hakkuureserviä noin 20 miljoonan kuution verran, joten metsävarat mahdollistavat teollisuuden ja metsäenergian käytön lisäinvestoinnit. Mietintää aiheuttaa kuitenkin, pystyvätkö metsänomistajat vastaamaan teollisuuden tarjoamaan 10 miljoonan lisäkuution haasteeseen. Puumarkkinat saatava toimimaan luotettavasti Viime vuodet ovat antaneet lupauksia sekä metsänomistajien että puunostajien vastuunkannon paranemisesta 9 Metsänomistajat Etelä-Karjala puumarkkinoilla. Pienistä suhdannevaihteluista huolimatta puun hintataso on säilynyt jo lähes kolme vuotta suhteellisen vakaana, mihin metsänomistajat ovat vastanneet tuomalla puuta markkinoille teollisuuden tarvetta vastaavan määrä. Tästä on hyvä jatkaa vahvan luottamuksen rakentamista puun myyjien ja ostajien välille, mikä on perusedellytys, että puun myyntimääriä pystytään nostamaan pysyvästi 10 miljoonaa kuutiota nykytasoa korkeammalle. Kotimaasta vai Venäjältä Tuomas Koski vuodessa, pääosin Venäjältä. Jos kotimaan puukauppa käy luotettavasti ja puuta tulee markkinoille kasvavia määriä teollisuuden tarvetta vastaavasti, niin pääosa kasvavista puumääristä hankitaan kotimaasta. Metsänomistajilla on nyt etsikkoaika osoittaa, että metsäteollisuus voi luottaa kotimaisen puuhuollon toimivuuteen. Kyseessä on maaottelu suomalaiset metsänomistajat vastaan Venäjän puuntuonti. Tämä kisa on syytä voittaa, palkintopotissa on 350 miljoonaa euroa. 10 miljoonan kuution vuotuinen lisätarve realisoituu tämän vuosikymmenen loppuvuosina, kun uusinvestoinnit ovat käynnistyneet. Metsänomistajille se tarjoaa noin 350 miljoonan euron lisäkantorahatulot ja töitä metsäpään arvoketjussa noin 3000 hakkuu- ja ajokoneiden kuljettajalle, puutavara-autoilijalle ja metsäammattilaiselle. Puun tuonti on ollut viime vuosina 9-11 miljoonan kuution tasolla. Vuosina 20052006 puuta tuotiin Suomeen yli 20 miljoonaa kuutiota Pekka Vainikka aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomi puukaupan ydinaluetta Käynnissä oleva metsäteollisuuden investointiaalto tulee muuttamaan puun kulkuvirtoja Suomessa. Metsä Groupin Äänekoskelle suunnitteilla oleva biotuotetehdasinvestointi lisää raaka-ainetarvetta 4-5 miljoonaa kuutiota ja StoraEnson Varkauden investointi miljoona kuutiota. UPM:llä on Kuusankoskella parhaillaan käynnissä sellulinjan uudistus, joka lisää raakaainetarvetta 800 000 kuutiota, tulee puun kysyntä nousemaan Kaakkois-Suomessa aivan uudelle tasolle. Huomattava osa Pohjois-Savon, Etelä-Savon pohjoisosien ja Häme-Uusimaan alueen puista, jotka aikaisemmin ovat tulleet Kaakkois-Suomeen, suuntautuvat jatkossa Keski-Suomeen ja Varkauteen. Kun lisäksi huomioidaan, että Kaakkois-Suomen metsien suurin kestävä vuotuinen tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuus on 4,6 miljoonaa kuutiota. Lisäksi runkoenergiapuun hakkuumahdollisuus (3 cm latvaläpimitta) on 0,3 miljoonaa kuutiota eli yhteensä 4,9 KOSKIMIES.FI Metsien käyttöastetta vara kasvattaa miljoonaa kuutiota vuodessa. Viimeisen viiden vuoden aikana Kaakkois-Suomessa on hakattu tukkia ja kuitua keskimäärin 4,0 miljoonaa kuutiota vuodessa ja runkoenergiapuuta 70 000 kuutiota. Tukin ja kuidun kestävistä hakkuumahdollisuuksista on vuosittain jäänyt käyttämättä 0,6 miljoonaa kuutiota ja runkoenergiapuun noin 0,2 miljoonaa kuutiota. Kova tavoite, mutta saavutettavissa den tasolle kuluvan vuosikymmenen loppuvuosina on kova tavoite, mutta saavutettavissa. Metsäteollisuuden kasvava puuntarve mahdollistaa myyntimäärien kasvattamisen, mutta pystyvätkö metsänomistajat ottamaan haasteen vastaan. Kaakkois-suomalaisille metsänomistajille 0,5-0,7 miljoonan kuution vuotuinen myyntimäärän kasvattaminen lisää kantorahatuloja noin 20 miljoonaa euroa. Puun myyntimäärien nostaminen pysyvästi suurimman kestävän hakkuumahdollisuu- riippumatonta ja puolueetonta IT auditointia ● haastavien IT-ympäristöjen konsultointia ● erityistoimeksiannot UUTUUS! UIPPU NYT H TAAN! N I H MS 201 599€ Kevyin painevalurunkoinen ammattisaha. MS 193 CE 469€ Kätevä uusi polttomoottorikäyttöinen moottorisaha. Kevyt, tehokas ja helppokäynnisteinen. NIC! M-TRO MS 261 699€ Tehokas ammattisaha metsureille. Ratakatu 37– 39, LAPPEENRANTA AVOINNA ark. 9–18, la 9 –16 PIENKONEET JA TARVIKKEET Veli-Matti Suutari 050 596 5339 Mikko Silonsaari 050 599 3653 10 Metsänomistajat Etelä-Karjala Tämä juttu aloittaa juttusarjan metsätuhoista ja niiden torjunnasta MÄNNYNVERSORUOSTE (Melampsora pinitorqua) Ari Nikula Mikä? Männynversoruoste on sienitauti, jota esiintyy yleisenä männyn taimikoissa, joissa on haapavesakkoa. Sienitauti vioittaa ja tappaa männyn taimien kasvaimia ja aiheuttaa kasvutappioita ja muotovikoja. Tautia esiintyy yleisesti koko maassa. Miten torjua? Miten? Taudin aiheuttaa ruostesieni, jonka väli-isäntänä on haapa. Haavan lehdissä talvehtineet itiöt leviävät tuulen mukana ja tarttuvat kasvaviin männynversoihin kesäkuun alussa. Tartunnan saanut kasvain kuolee tai vioittuu tartunnan ankaruudesta riippuen. Taudin esiintyminen on riippuvainen alkukesän säästä. Sateiset säät ovat edulliset itiöiden kehittymisen kannalta. Sateisen alkukesän jälkeen tautia voi esiintyä runsaasti. Versoruoste vioittaa ja tappaa nuorten mäntyjen versoja. Nuoret taimet kärsivät kasvaimen menetyksestä ja häviävät kilpailussa pintakasvillisuudelle ja vesakolle. Erityisen haitallinen tartunta Kuivettunut kasvain. Pelasta taimikkosi – tarjoamme varhaisperkauksen kampanjahinnalla 315 €/ha, kun teet tilauksen viimeistään 28.2.2015! Varhaisperkaus tarkoittaa istutettujen taimien ympärillä kasvavan lehtipuun poistamista raivaussahalla. Perkaus on yksi tärkeimmistä työlajeista. Tarjoamme vuonna 2011 tai sen jälkeen istutettujen taimikoiden varhaisperkauksen nyt kiinteään hintaan 315 €/hehtaari + alv. Kustannus on verovähennyskelpoinen. Mikäli et ole varma taimikkosi hoitotarpeesta, ota yhteyttä metsäneuvojaasi, niin käymme tarkistamassa taimien tilanteen maastossa, maksutta. metsänhoitoyhdistys ETELÄ-KARJALA Risto Jalkanen on samana keväänä istutetuille taimet, joilla on useimmiten vain yksi verso. Näillä taimille verson kuolema voi tarkoitta koko taimen kuolemaa. Varttuneemmille taimille kehittyy muotovikoja ja mutkia, jotka aiheuttavat kasvutappioita ja tulon menetyksiä laatuvikoina sahatavarassa. Tehokkaimmin taudin leviämistä voidaan ehkäistä vähentämällä haapoja taimikosta ja lähiympäristöstä. Haapavesakon vähentäminen pienentää tautiriskiä. Suuret yksittäiset haavat eivät aiheuta niin suurta riskiä kuin haapavesakko. Tehokkaimmin vesakon voi torjua kuivattamalla haavat pystyyn 1-2 vuotta ennen päätehakkuita tai jättämällä haavat pystyyn esim. säästöpuuksi. Jos haavanvesakkoa esiintyy männyn taimikossa, se kannattaa raivata pois raivaussahalla. Silja Ahonen metsäneuvoja Kasvaimet kuolevat ja kuivettuvat. Etelä-Karjalan yhteismetsä – luvassa tasaista tuottoa Vuosi 2014 oli Etelä-Karjalan yhteismetsän ensimmäinen toimintavuosi. Yhteismetsän perustamissopimus allekirjoitettiin 14.2.2013 jonka jälkeen vuosi 2013 kului maanmittaustoimitusten merkeissä. Varsinainen toiminta Etelä-Karjalan yhteismetsällä alkoi 5.3.2014 ensimmäisellä osakaskunnan kokouksella, jossa yhteismetsälle hyväksyttiin mm. toimintasuunnitelma, talousarvio, ohjesääntö ja hoitokunta. Hoitokunnan jäseniksi osakaskunta valitsi Antti Tammisen (pj.), Erkki Rinkisen (vpj.) ja Timo Neuvosen. Yleinen kokous valitsi myös toimitsijamiehen, Mhy EteläKarjalan metsäneuvoja Erkki Jääskeläisen Ruokolahdelta. Erkin tehtäviin kuuluu yhteismetsän operatiivinen toiminta hoitokunnan päätösten mukaisesti. Erkki toimii myös Laikon yhteismetsän toimitsijamiehenä. Etelä-Karjalan Yhteismetsä 2014 - Pinta-ala 430 ha. - Hakkuut 2700 m³/v = 6,3 m³/ ha/v - Palstoja viiden kunnan alueella Kouvolasta-Rautjärvelle Puukauppaa ja metsänhoitoa Yhteismetsän tarkoitus on kestävän metsätalouden harjoittaminen osakkaiden hyväksi. Se takaa osakkaille tasaisen tulovirran vuosittain tehtävillä puukaupoilla. Yhteismetsän puunmyynti ja metsänhoito perustuu yhteismetsälle laadittuun metsäsuunnitelmaan. Etelä-Karjalan yhteismetsä teki ensimmäisen puukauppansa kesäkuussa mhy:n laatimasta leimikosta. Leimikko kohdistui Ruokolahdella sijaitseviin metsäpalstoihin joissa oli riski kirjanpainajatuhoille. Syntyneistä tuhoista saatiin onneksi korvaukset metsävakuutuksesta. Puukaupat yhteismetsä toteuttaa tarjouskilpailun perusteella, jossa ostajilta pyydetään leimikoista suljetut tarjoukset ja metsänhoitoyhdistyksen katkonta-aineistoon perustuvien vertailulaskelmien perusteella korkeimman tarjouksen tehnyt puunostaja voittaa tarjouskilpailun. Metsänuudistamistyöt hakatun leimikon alueella saatiin käyntiin muokkauksilla ja ojituksilla, joten keväällä metsurit pääsevät hyvissä ajoin istutustöihin. Kuluneen syksyn aikana mhy:n metsurit saivat toteutettua taimikonhoito- ja nuorenmetsänkunnostustöitä kahdella eri metsäpalstalla. Yhteismetsän tavoitteena on laajentaa metsäpinta-alaansa, ja tällä hetkellä kaiken tyyppiset palstat ovat kiinnostavia. Yhteismetsään on helppo liittyä Yhteismetsään liitytään maan- mittaustoimituksen kautta, jonka maksaa valtio. Liittymisen yhteydessä liittyvän tilan arvo määritetään käyväksi arvoksi ja liittyjä saa tilansa arvoa vastaavan osuuden yhteismetsästä. Yhteismetsään liityttäessä metsäomaisuudenarvo ei muutu vaan sen muoto muuttuu metsätilasta osuudeksi yhteismetsää. Etelä-Karjalan yhteismetsään liityttäessä liittyvälle metsänomistajalle ei synny kustannuksia, vaan yhteismetsä vastaa niistä kuluista joita valtio ei kata. Liittämisestä ei aiheudu myöskään veroseuraamuksia. Liittyminen 1. Yhteyden otto: Erkki Jääskeläinen, puh. 020 413 4860, [email protected] 2. Tila-arvio 3. Sopimus alueen liitämisestä yhteismetsään osuuksia vastaan 4. Maanmittaustoimitus Erkki Jääskeläinen metsäneuvoja 11 Metsänomistajat Etelä-Karjala Missä onkaan Etelä-Karjalan suurin puu? Julistimme edellisessä lehdessämme syksyllä 2014 ”kisan”, jossa pyysimme havaintoja maakunnan suurimmista puista. Suuruus määriteltiin tilavuutena puiden rinnankorkeusläpimitan ja pituuden perusteella lakennallisesti. Suurimmat yksilatvaiset puut löytyivät seuraavasti: Mänty: Kaljunen Heikki Rautjärvi Kemppinen Soini Ruokolahti Kytösalmi Juhani Ruokolahti lpm, cm 91,5 63,7 69,4 pituus, m 31 28 23 tilavuus, m³ 7,7 3,7 3,6 Kuusi: lpm, cm Loukkojärvi Mauno Lappeenranta, Iitiä 103 Luukkonen Saara Rautjärvi 87 Kemppinen Jaakko Ruokolahti 80,6 pituus, cm 35 36,5 36 tilavuus, m³ 7,1 6,2 5,5 Suurin puu taisi kuitenkin olla Simpeleellä Hannu Viisaisen metsässä, kun sieltä löytyi läpimitaltaan 104 cm:n mänty. Pituutta puulla oli 28,5 m ja tilavuutta ”yksilatvaisena” peräti 8,9 m³. Todellinen tilavuus lienee reilusti yli kymmenen kuution, sillä mänty oli kolmihaarainen, eikä näin ollen täyttänyt ”kisan kriteerejä”. Mikäli satutte jatkossakin löytämään suuria tai muuten vaan mielenkiintoisia puita tai luonnonilmiöitä, julkaisemme niistä kuvia mielellämme seuraavissa lehdissämme. Ohessa muutamia kuvia syksyn sadosta. Jari Oinonen Jari Oinonen Hannu Viisaisen yli kymmenen kuution mänty. Jari Oinonen Reima Huuhtanen Ritva Mero 105 cm paksun kuusensa juurella Rautjärvellä. Kemppisen Soinilla on otteessaan veljensä Jaakko KempJos on puulla paksuutta, niin on sitä oksillakin! pisen komean kokoinen kuusi 23.10.2014. Reima Huuhtanen Laitisen Seppo poseeraa kuusensa juurella 23.10.2014. 12 Metsänomistajat Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen metsätilojen markkinakatsauksessa esitämme ajankohtaisia kysymyksiä metsätilakaupan ammattilaiselle Tässä alkutalven kysymyk- saspuustoiset ja pienehköt metset ja vastaukset kiinteis- sätilat. Etenkin hyvien teiden varrella olevat tukkipuuvaltönvälittäjälle: 1. M illaiset ovat metsätilakaupan näkymät alkavalle vuodelle? 2. Minkälaisiin myyntiaikoihin tulisi varautua? 3. Mitä erityistä tulisi ottaa huomioon, kun myy tai ostaa metsätilaa? 1. Kaupankäynti oli loppuvuodesta vilkasta. Kauppoja tehtiin viime vuonna enemmän kuin edellisenä vuonna. Uskon, että alkanut vuosi etenee samoissa merkeissä. Kysytyimpiä ovat edelleen taajamien lähellä sijaitsevat run- taiset kohteet herättävät aina kiinnostusta. Myös yli 50 hehtaarin tilat menevät hyvin kaupaksi. Metsäkiinteistökaupassa tämä lama ei vaikuta niin kuin asuntokaupassa, koska Kaakkois-Suomessa puukauppa käy hyvin. Kaakkois-Suomessa teollisuuden puunkäyttö on paljon suurempi kuin, mitä täällä hakataan vuosittain. 2. Myyntiajat vaihtelevat. Keskimääräinen myyntiaika oli viime vuonna yli kuukauden. Tarjousten pyyntö pitkittää myyntiaikaa, mutta se on antanut yleensä hyvän lopputuloksen myyjälle. Oleellisinta olisikin asettaa lähtöhinta oikein, jolloin kauppa käy sujuvasti. Ostajat arvostavat oikein hinnoiteltuja kohteita ja tällöin niihin on saatu runsaammin tarjouksia. 3. Myyjän kannattaa myydä tila puineen. Tällöin maksaa vähemmän veroja valtiolle. Lisäksi sellaiset kohteet ovat kysytympiä, joissa on hakattavaa. Ylisuuret odotukset tai perusteettomat haaveet korkeasta hinnasta eivät johda hyvään lopputulokseen. Metsäarvio kannattaa teettää aina metsänhoitoyhdistyksellä. Vain siten myyntihinta asettuu oikealle tasolle. Myös ostajat arvostavat hyvin tehtyä tilaarviota. Ostettaessa kannattaa selvittä mm. kiinteistön sijainti, tiestö, tilan metsänhoidollinen tila ja hakkuumahdollisuudet. Joillekin osuudet yhteisiin vesialueisiin tai mahdollisuus liittyä metsästysseuraan ovat tärkeitä asioita. Tilaan kannattaa käydä tutustumassa etukäteen paikanpäällä. Erkki Kivistö, Kiinteistönvälittäjä (LKV) Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV/ Mhy Etelä-Karjalan toimialue YLI 100 TILAA YMPÄRI SUOMEN. Kor www.metsatilat.fi kattavin markkinapaikka johtava metsätilojen välittäjä Kaakkois-Suomessa Kouvola, Saaramaa, 19,4 ha, Saaramaanjärveen rajoittuva metsäpalsta , Hp 28.000 €/ tarjous 1.2.2015 mennessä/Sipola Kouvola, Viiala, 20 ha, puustoa n. 1.850 m³. Heti hakattavaa n. 1.200 m³. Kohteella on lisäksi varttunutta taimikkoa noin 10,5 ha. Hp 80.000 €/ tarjous 8.2.2015 mennessä/Sipola Luumäki, Tervajärvi, Kurjentien päässä n. 7,0 ha määräala metsäpalsta, jolla mäntyvaltaista puustoa n. 1 000 m³. Hp. 40 000 € / Haimila Rautjärvi, Miettilä. n 14,9 ha määräala, rajoittuu osittain Pien-Miettiläntiehen hp. 40.000 € / Kivistö Ruokolalahti, Vuosalmi (Härskiänsaari), n. 9,1ha määräala. Kesoniementien ja Pitkäläntien risteyksessä. Hp. 25.000 € / Kivistö Tarkemmin ja lisää kohteita osoitteessa: www.metsatilat.fi Muut kohteet: Erkki Kivistö, LKV, puh. 0400 158 082 julkinen kaupanvahvistaja Toritie 1, 56100 RUOKOLAHTI Lappeenranta, Yllikkälä, n. 0,5 ha omakotitalotontti (määräala) rajoittuen Yllikkälänraittiin. Lappeenrantaan n. 10 km. Hp. 11.000 €. / Kivistö Ruokolahti, Rautiala, 3 omakotitalotonttia. 1 tontti rajoittuu osittain Käringin järveen ja viereinen järvestä laskevaan ojaan pohjoisrajaltaan. Hp:t Käringinrannantie 9: 15.000 €, Käringinrannantie 11: 25.000 € ja Käringinrannantie 12: 6.000 € / Kivistö Ruokolahti, Immalanjärvi. n. 6.700 m² rantatontti (määräala) Immalanjärven rannalla. Kaunis rinne tontti. Rannassa tasainen alue. Ranta kovapohjainen. Kannattaa käydä tutustumassa! Hp. 75.000 € / Kivistö Ruokolahti, Toiviala (Salosaari), 8,5 ha, lähellä Ruokolahden keskustaa. Hp. 25.000 € / tarjous 29.1.2015 mennessä / Kivistö Jouni Tiainen, LKV, puh. 0400 158 369 julkinen kaupanvahvistaja Lavolankatu 10, 50600 Lappeenranta Jarmo Haimila, LKV, puh. 0500 556 913 julkinen kaupanvahvistaja Riihitie 1, 54500 TAAVETTI Marjo Sipola, LKV, puh. 040 571 7871 julkinen kaupanvahvistaja Vanhamaantie 22, 47200 ELIMÄKI Turvallinen metsän ammattilainen välittää Ota rohkeasti puheeksi Ota rohkeasti puheeksi perintömetsä. Ota rohkeasti puheeksi perintömetsä. perintömetsä. Avoimesti ja ajoissa aloitettu metsätilan sukupolvenvaihdos onnistuu. Meiltä saat apua metsätilan omistusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen. Ota yhteyttä metsäasiantuntijoihin Avoimesti ja ajoissa aloitettu metsätilan sukupolvenvaihdos onnistuu. Meiltä saat apua ja kysy lisää spv-palveluista. metsätilan omistusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen. Ota yhteyttä metsäasiantuntijoihin ja kysy lisää spv-palveluista. Avoimesti ja Asikainen, ajoissa aloitettu metsätilan sukupolvenvaihdos Meiltä saat apua Kimmo LKV, julkinen kaupanvahvistaja, Väätäisentieonnistuu. 5, 51900 JUVA metsätilan omistusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen. Ota yhteyttä metsäasiantuntijoihin p. 0400 156 022, [email protected] - JUVA - PUUMALA Asikainen, LKV, julkinen Väätäisentie 5, 51900 JUVA LKV, ja kysyKimmo lisää spv-palveluista. Jouni Tiainen, LKV, kaupanvahvistaja, Erkki Kivistö, Petra LKV, Tiiterontie 17 A, 58700 SULKAVA p. 0400Huupponen, 156 022, [email protected] julkinen kaupanvahvistaja, - JUVA - PUUMALA julkinen kaupanvahvistaja, p. 044 742 2353, [email protected] - SULKAVA - PUUMALA Toritie - JUVA 1 Lavolankatu 10 Kimmo Asikainen, LKV, julkinen 17 kaupanvahvistaja, Väätäisentie 5, 51900 JUVA Petra Huupponen, LKV, Tiiterontie A, 58700 SULKAVA 53600 Lappeenranta 56100 Ruokolahti p. 0400 156 022, [email protected] SULKAVA - JUVA - PUUMALA p. 044 742 2353, [email protected] - PUUMALA - JUVA p. 020 413 4890, p. 020 413 4710, Petra Huupponen, LKV, Tiiterontie 17 A, 58700 SULKAVA [email protected] [email protected] p. 044 742 2353, [email protected] - SULKAVA - PUUMALA - JUVA Metsänomistajat Metsänomistajat METSÄ-SAVO METSÄ-SAVO Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo • Väätäisentie 5 • 51900 JUVA www.mhy.fi/metsa-savo • www.metsänomistajat.fi Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo • Väätäisentie 5 • 51900 JUVA www.mhy.fi/metsa-savo • www.metsänomistajat.fi ETELÄ-KARJALA METSÄ-SAVO Metsänomistajat Etelä-Karjala Lavolankatu 10 • 53600 Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo • •Väätäisentie 5 • 51900 JUVA Lappeenranta www.mhy.fi/etelakarjala • www.metsanomistajat.fi www.mhy.fi/metsa-savo • www.metsänomistajat.fi Fon Fon kurs Jä R Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV Kouvola, Saaramaa, 19,3 ha määräala. Puustoa n. 2.300 m³. Määräala rajoittuu etelässä Kaitjärventiehen, Hp 74.000 €/ tarjous 1.2.2015 mennessä/Sipola Fon T R Leveys: 18,80 cm (2 palstaa) Metsätiloja myynnissä: O R 13 Metsänomistajat Etelä-Karjala Tervehdys ! Tet harjoittelu Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksessä 9 luokan tet eli työelämään tutustuminen kestää viikon. Tet viikolla on tarkoitus tutustua johonkin ammattiin. Ammatin johon haluaa tutustua saa valita itse. Minä Arttu Aavaharju valitsin Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen koska halusin nähdä mitä siellä tehdään. Tet viikko on onnistunut ihan hyvin ja olen viihtynyt Etelä- Karjalan metsänhoitoyhdistyksessä. Olen saanut jonkinlaisen käsityksen metsäalan töistä ja ulkona liikkumista on ollut runsaasti. Parasta viikossa on ollut hyvä työympäristö ja kiinnostava työ jota seurata. Päiväkirjassa kerron kuluneesta viikosta: maanantai 17.11.2014 Olin seuraamassa puunmyyntisuunnitelman laatimista metsäneuvojan kanssa. Rajasimme myös leimikkoa nauhoilla. metsäkoneen toimintaan hakkuu paikalla ja pääsin hakkuukoneen kyytiin katsomaan kuinka puita kaadetaan. torstai 20.11.2014 Olin suunnittelupäällikön ja suunnittelijan kanssa laatimassa metsäsuunnitelmaa tienvarsilla ja syvemmällä metsässä. Korjuunvalvonnan suorittaminen ja metsäsuunnitelman tekeminen metsäneuvojan kanssa. Rajasimme leimikoita nauhalla ja teimme suunnitelmia mistä pitää hakata ja kuinka paljon. keskiviikko 19.11.2014 perjantai 21.11.2014 Kävimme tekemässä valtakirjakaupan korjuunvalvonnan ja tarkistimme taimikot kemeraa varten metsäneuvojan ja metsänomistajien kanssa. Tutustuin Tämän lehtijutun kirjoittaminen ja metsäneuvojan toimistotyön seuraamista. Metsässä on mukavaa! -Arttu tiistai 18.11.2014 Jättäessäni nyt metsäneuvojan tehtävät, haluan vielä kiittää teitä metsänomistajia näistä neljästä vuodesta, jotka sain teille töitä tehdä. Paljon on nähty ja koettu näiden muutaman vuoden aikana. Kokemuksena aika täällä metsänhoitoyhdistyksessä oli ehdottomasti positiivinen; tästä suuri kiitos metsänomistajille ja tietysti työtovereille. Uusien kokemusten ja haasteiden perässä siirryn töihin Saksaan Hessenin-osavaltion metsäyhtiölle. Työtehtäviini tulee kuulumaan paljon samaa kuin täälläkin, mutta tietysti hyvin erilaisessa toimintaympäristössä ja metsätalouden mallissa. Keskeneräisiä hankkeita ja niiden suunnitelmia jää täällä Lappeenrannassa väistämättä jälkeeni, mutta olen varma että ne tulevat hoidetuksi tuuraajien toimesta. Ja viimeistään kun alueelle saadaan uusi toimihenkilö – näillä näkymin jo maaliskuussa. Vanhasta puhelinnumerostani tavoitat aluetta hoitavan toimihenkilön myös jatkossa. Tuomas Koski Auf Wiedersehen ja hymyillään kun tavataan. KYLVÄ HYVÄÄ Hyvistä siemenistä kasvaa TUOTTAVA METSÄ Tapion siemenkeskus palvelee Sinua, kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle. SIEMENKESKUS Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Siemenkeskus | Torholantie 33, 12100 Oitti | puh. 0294 32 6000 | www.tapio.fi 14 Metsänomistajat Etelä-Karjala Osuuspankeille metsään sijoittava rahasto Rahasto tuotiin markkinoille hyvään aikaan. Sijoittajat kaipaavat reaaliomaisuuteen sijoittavia tuotteita, minkä OP-Vuokratuotto-rahaston menestys on osoittanut. Rahastolla on myös hyvät mahdollisuudet hankkia metsätiloja markkinoilta, kun suuret institutionaaliset metsänomistajat ovat laittaneet metsäomaisuuttaan myyntiin. Myös metsäteollisuuden uudet investointiuutiset luovat puulle uutta kysyntää ja parantavat näin rahaston toimintaedellytyksiä, kertoo Tamminen. OP-Metsänomistaja rahaston tuottotavoite on 4 % p.a kulujen jälkeen. Sijoitusajaksi suositellaan yli 10 vuotta, mikä vastaa yleistä sijoitusaikaa myös suorissa metsäsijoituksissa, sanoo Tamminen. Rahastosta saa kohtuullisen vakaata tuottoa helposti ymmärrettävästä reaaliomaisuuskohteesta. OPMetsänomistaja sopii myös osaksi laajempaa sijoitusportfoliota. Rahaston ensimmäinen merkintä oli viime vuoden Rahaston salkunhoitajana toimii Tapio Tilli ja rahaston metsien hoito on ulkoistettu useille kumppaneille. Rahaston merkintäpalkkio on 4%, mikä maksetaan rahastolle ja vastaa kiinteistökaupan varainsiirtoveroa. Hallinnointipalkkio on 1,5 % p.a. Koska tavoitteena on pitkäjänteinen sijoittaminen, rahaston lunastuspalkkio on porrastettu sijoitusajan mukaan: alle kolme vuotta 5%, kolmesta-kuuteen vuotta 3% ja yli kuusi vuotta 1%. Rahaston tuotto muodos- Minna Kauppi Antti Tamminen Asiakkuusjohtaja OP Etelä-Karjala KUVA: MArKUs lAUKKAnen Tällä kertaa rahastolle järjestetään kuitenkin ylimääräinen merkintä maaliskuun lopussa, koska rahaston markkinointi ja myyntiaika jäivät viime vuonna hyvin lyhyeksi, kertoo Tamminen. Kaikki halukkaat eivät ehtineet merkintään mukaan. Rahaston minimimerkintä on 10 000 euroa. Rahastoa voidaan merkitä kaikissa Osuuspankkien konttoreissa. tuu puuston kasvusta ja puuvarannon arvonmuutoksesta. Rahaston puuvaranto arvostetaan pidemmän aikavälin puunhintakeskiarvoilla. Tällä eliminoidaan puun hinnan lyhyen aikavälin suhdannevaihtelun vaikutus puuvarannon arvoon. Rahaston kassavirrasta suurin osa tulee puun myyntituloista. Lisätuottoja rahastolle saadaan mahdollisista maa-ainemyynneistä ja kaavoituksesta. Erikoissijoitusrahasto luonteestaan johtuen rahasto jakaa osuudenomistajille tuotto-osuutena 75 % vuotuisesta realisoituneesta tuloksestaan. Metsätöihin ja mökille! KONEPÄIVÄT torstaina 3.4. LU MAKKARATARJOI 5 –1 klo 10 UUTUUS! Husqvarn aXP 543 VALINTA! 5VARMA 43 XP 345 FR mo439 ottorisah 440 E a 595,- 399€ 399€ 765€ 595,- Husqvarna 543 XP moottorisaha HUSQVARNA 545 FX/FXT Raivaussaha ammattimaiseen metsänhoitoon. FUNCTIONALAspen bensiini, 45,7 cm³, 2,2 kW, 8,1 kg ASSA ystävllisempi KYPÄRÄ VALIKOIMKAUPAN • Aammattilaatua HUSQVARN ALKAEN ihmisille, E LL PÄÄLLE! ON JOKAISE myös E moottoreille TUOT A PIV SO HUSQVARNAN 500-SARJAN LE 545 FX PIHAL harrastajille RAIVAUSSAHAN ja ympäristölle OSTAJALLE. 899 € Minna Kauppi Ota suunnaksi Metsänomistajat! Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Sed vitae condimentum est. Maecenas at purus mi. Proin augue tortor, malesuada nec dictum a, ultrices sed dui. Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra. Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra. Husqvarna 545 FX KLAPIKONEET Hus555,qvarna 5 TYÖNÄYTÖKSESSÄ 45 FX Metsänhoitoyhdistyksistä saat parhaat Ota suunnaksi Metsänomistajat! FUNCTIONAL-SUOJAKYPÄRÄ metsänhoitopalvelut. Lähimmän yhdistyksen yhteystiedot Meiltä varusteet Ramyös i v •aeVO 36 HC u löydät osoitteesta www.metsänomistajat.fi. s ja tarvikkeet!s30ahat • eVO 36 ALKA•EeVO N KONEPÄIVÄT torstaina 3.4. Raivaussahat ALKAEN 555,- Hydraulinen sahalaipan kääntö ja hydr. halkaisuterän korkeuden säätö Mukava ergonominen kypärä suojaa päivittäisessä Halkaisuvoima 2-3,5 taija3-5,6 tn Halkaisuvoima 2-8 tn metsätyössä. UltraVision-visiiri varmistaa erinomaisen • Uutuus – tukkipöytä! näkyvyyden. • erillinen jälkihalkaisumahdollisuus A RVO : 76 €• Kuljetusalusta – kevyesti auton perässä! • Nerokas V-mallinen syöttöpöytä Husqvarna 545FX/FXT tai 555FX/FXT -raivaussahan ostajalle Functional-kypärä kaupan päälle. Meiltä my UUTUUS! ös varust eet ja ta543rvXPikk HUSQVARNA Myllymäenkatu 12. Lappeenranta. e Ma-pe Puh.044 010541 504 1611 3803 et!9–17, La 9–13. puh. KONESUNI Voimassa niin kauan kuin varastoa riittää ja enintään 30.4.2015 saakka. Kevyt, tehokas ja helposti hallittava ammattisaha. 43,1 cm³, 2,2 kW, terälevy 33-45 cm, 4,5 kg 439 440 E KAMPANJA- Teetä toiveidesi mukaan räätälöity metsäsuunnitelma. Tilakohtainen metsäsuunnitelma antaa perustan metsiesi hoidolle ja ohjaa metsän kehitystä haluttuun suuntaan. LU MAKKARATARJOI klo 10 –15 Metsänomistajat ETELÄ-KARJALA KAINUU Ota suunnaksi 345 Metsänomistajat! FR Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala • Lavolankatu 10 • 53600 Lappeenranta p. 020 413 4700 • www.mhy.fi/etelakarjala • www.metsanomistajat.fi Metsänhoitoyhdistys Kainuu Ry LKV Kauppakatu 25 A • 87100 Kajaani www.mhy.fi/kainuu • www.metsänomistajat.fi KUVA: MArKUs lAUKKAnen joulukuun lopussa. Rahasto lähti hyvin liikkeelle ja ensimmäisiä metsätilakauppoja ollaan solmimassa tammikuussa. Rahasto on auki merkinnöille kaksi kertaa vuodessa eli normaalisti seuraavan kerran kesäkuun lopussa. OP-Ryhmä on tuonut markkinoille uuden erikoissijoitusrahaston OPMetsänomistajan, joka sijoittaa metsäkiinteistöihin. Rahasto tarjoaa yksityishenkilöille uuden tavan omistaa metsää. Vakaata tuottoa tarjoava OP-Metsänomistaja tulee kiinnostamaan myös metsänomistajia, uskoo Etelä-Karjalan Osuuspankin asiakkuusjohtaja Antti Tamminen. 15 Metsänomistajat Etelä-Karjala Älä maksa liikaa metsäveroja - tilaa veropalvelu metsäneuvojaltasi! Metsänomistajan kannattaa selvittää verotuksen niksit: yhä enemmän tulee ilmi tapauksia, joissa metsäammattilaisen tekemä veroilmoitus ja verosuunnittelu olisivat säästäneet euroja. Mitä enemmän metsää on, sitä suurempi merkitys on tietysti sillä, että veroilmoitus tulee tehtyä oikein. Joka vuosi tulee ilmi yhä enemmän tapauksia, joissa metsäammattilaisen tekemä veroilmoitus olisi säästänyt metsänomistajalle satoja ja jopa tuhansia euroja puhdasta rahaa. Jos metsäverotuksen kiemurat yhtään epäilyttävät, kannattaa ehdottomasti kysyä verosuunnittelu ja veroilmoituksen täyttö ammattilaiselta. Metsäammattilainen osaa metsäveroilmoituksen teon Metsäneuvojamme täyttävät joka vuosi kymmeniä metsäveroilmoituksia. Pelkkä kirjanpidon osaaminen ei takaa ammattitaitoa metsäveroilmoituksen tekemiseen. Metsäveroilmoitus lähtee metsästä ja sen hoidosta. Neuvoja ei pelkästään täytä Elinvoima Terveys Hyvä kasvu ilmoitusta, vaan antaa myös veroneuvontaa ja auttaa suunnittelemaan tulevia toimia. Tulojen lisäksi katse myös menoihin Ellei verovuoden aikana ole lainkaan metsätalouden tuloja tai menoja, ei 2C-lomaketta tarvitse palauttaa. Oleellisempaa onkin se, onko menoja! Niiden perään ei verottaja huutele, mutta on erittäin harvinaista, ettei mitään vähennyskelpoista menoa vuoden ajalta löydy. Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. • hyvälaatuinen siemenaines • nykyaikainen kasvatustekniikka • huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. Mhy:n neuvoja tietää veroniksit - käytä veropalveluamme Käytä hyväksesi mhy:n edullinen metsäveropalvelu – alkaen 75 euroa per veroilmoitus. Kerää kaikki edellisvuoden tositteet ja ota yhteyttä metsäneuvojaasi. Ole ajoissa - vero-ilmoituksen ja kausiveroilmoituksen (alv-ilmoitus) viimeinen jättöpäivä on 2. maaliskuuta vuonna 2015. METSÄVEROILLAT antavat lisäselvyyttä metsäverotukseen ke 28.1.2015 Imatra, Ravintola Vuoksenhovi to 29.1.2015 Lappeenranta, EKOP Lpr konttorin Auditorio ma 2.2.2015 Parikkala, Kirjolan koulu ti 3.2.2015Rautjärvi, Aseman koulu Veroillat alkavat 17.30 kahvilla ja esitykset 18.00. Veroilloissa käsitellään metsäverotuksen kiemuroita ja metsäveromuistiinpanojen tekoa sekä veroilmoituksen ja kausiveroilmoituksen (ennen alv-ilmoitus) täyttöä. Lisäksi keskustellaan Mhy:n jäsenyydestä ja Karjalan Mänty Oy:n toiminnasta. www.taimitapio.fi Jouni Tiainen kehittämispäällikkö Tilaisuudet ovat maksuttomia. 16 Metsänomistajat Etelä-Karjala Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala palveluksessasi · sähköposti: [email protected] · kotisivut: www.ek.mhy.fi Lappeenrannan toimisto: 1 Lavolankatu 10, 53600 Lappeenranta puh. 020 413 4700, faksi 020 413 4709, avoinna ma-pe klo 8-16 2 Markku Vaario toiminnanjohtaja p. 020 413 4841 18 3 Lupanro 241/MML/12 6 4 5 7 11 8 10 12 Sirpa Arpiainen toimistopäällikkö p. 020 413 4700 Tuomas Kähö metsänhoitopäällikkö p. 020 413 4706 Jouni Tiainen kehittämispäällikkö p. 020 413 4890 Arto Innanen korjuuesimies p. 020 413 4703 Marja Kaitainen toimistosihteeri p. 020 413 4891 Nina Lappalainen metsänhoitoesimies p. 020 413 4723 9 13 14 15 17 Panu Pettinen kenttäpäällikkö p. 020 413 4849 16 Uusi toimihenkilö haussa, aloittaa maaliskuussa 9 10 11 12 13 14 15 Silja Ahonen metsäneuvoja p. 020 413 4702 Janne Kansonen metsäneuvoja p. 020 413 4853 Hannu Pukero metsäneuvoja p. 020 413 4707 Pekka Vasara metsäneuvoja p. 020 413 4893 metsäneuvoja p. 020 413 4721 Riku Suursalmi metsäneuvoja p. 020 413 4855 Urpo Korhonen metsäneuvoja p. 020 413 4704 Ylämaan toimisto: Koskentie 4, 54410 Ylämaa 16 17 Ilkka Karhu metsäneuvoja p. 020 413 4705 Petri Nurmela metsäneuvoja p. 020 413 4708 Parikkalan toimisto: Sahakuja 4, 59100 Parikkala 1 Virpi Tuovinen metsäneuvoja p. 020 413 4872 Teppo Oksanen suunnittelija p. 020 413 4854 2 Tero Valkeapää metsäneuvoja p. 020 413 4874 3 18 Pentti Immonen metsäneuvoja p. 020 413 4861 Jari Oinonen metsäneuvoja p. 020 413 4701 Heikki Pitkänen korjuuesimies p. 020 413 4871 Ruokolahden toimisto: Toritie 1, 56100 Ruokolahti 4 5 6 6 7 Jari Jordan 8 Teemu Viljakainen Erkki Jääskeläinen Kimmo Hanhisalo Mauri Sipinen Reima Huuhtanen Lauri Heinonen Juhani Simpanen suunnittelija metsäneuvoja metsäneuvoja metsäneuvoja metsäneuvoja metsäneuvoja metsäneuvoja p. 020 413 4873 p. 020 413 4850 p. 020 413 4860 p. 020 413 4842 p. 020 413 4844 p. 020 413 4852 p. 020 413 4843 p. 020 413 4845 suunnittelupäällikkö Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV Erkki Kivistö kiinteistönvälittäjä p. 020 413 4710 Janne Hirvonen Heini Turtiainen korjuuesimies metsänhoitoesimies p. 020 413 4870 p. 020 413 4851 Metsänhoitoyhdistysten palvelutoimisto ja metsälakipalvelut, Helsinki Metsälakimies Tuomo Pesälä p. 020 413 2920 [email protected] Lakipuhelin metsään liittyvissä lakiasioissa päivystää maanantaisin klo 9-16 Puh 0600-393 959, 4,01 € min + pvm/mpm) Metsäneuvoja Annamari Rajoo Simonkatu 6 (PL 510) 00101 Helsinki puh. 020 413 2495, p. 040 580 3981 [email protected] Metsäneuvoja Kati Häkkinen Simonkatu 6 (PL 510) 00101 Helsinki puh. 020 413 2495 p. 040 720 3160 [email protected]
© Copyright 2024