Julkaisija: Rinnekoti-Säätiö, Rinnetuki r.y. 3/2015
Julkaisija: Rinnekoti-Säätiö, Rinnetuki r.y. 3/2015 Pääkirjoitus Kilpailua, kilvoittelua ja kilpailutuksia Kilvoittelu ja kilpailu ovat ihmisten sosiaalisen elämän ydintä yhteistyön ja toisistaan huolenpidon ohella. Jo lapsena opitaan leikein ja pelein kilpailemaan ja kilvoittelemaan niin itsensä kuin muidenkin kera. Sosiaali- ja terveysalan sanastossa kilpailu alkoi yleistyä 1990-luvulla. Noin kymmenen vuotta sitten kunnat ja kuntayhtymät alkoivat hankkia kilpailutuksin lastensuojelupalveluja sekä erilaisia vammais- ja vanhuspalveluja. Näillä aloitettiin kilpailutusten opettelu. Esimerkiksi Rinnekodin palvelut ovat tänään pääosin kilpailun piirissä. Paljon kuluu työpanosta jopa useita kiloja painavien tarjousasiakirjojen laadintaan. Kilpailua tarvitaan. On paljon erilaisia avun ja tuen tarpeita, joihin emme Suomessa osaa vielä hyvinvointia parantavalla tavalla vastata. Vaikea- ja monivammaisten lasten palvelut ovat usein hajallaan siellä täällä ja jatkuvuus puuttuu. Monen kehitysvammaisen nuoren ja aikuisen hyvää elämää estävät ja rajaavat erilaiset käyttäytymis- ja psyykkiset ongelmat. Vammaisten nuorten aikuisten on yhä kovin vaikeaa työllistyä. Tarvitaan kilpailua ja kilvoittelua siitä, kuka kehittää esimerkiksi näihin kysymyksiin hyvinvointia parhaiten edistävät ratkaisut. Oikeanlainen kilpailu karsii myös turhia tai vääriä kustannuksia tästä ponnistelusta. Se vahvistaa myös vammaisen henkilön ja hänen läheistensä omia vaikutus- ja valinnanmahdollisuuksia. Nykyisen hankintalain soveltaminen on johtanut tilanteeseen, että usein kilpailullisissa hankinnoissa päähuomio onkin palvelujen yksikköhinnoissa, eikä siinä, miten palvelu vastaa ihmisten tarpeisiin. Myös kokonaistaloudellisuus unohtuu kovin usein. Vakavin epäkohta on se, että ihmiset, joita kilpailutukset eniten koskevat, ovat asiassa ulkopuolisia. Näitä ongelmia on toki tunnistettu. Jo vuonna 2010 Sosiaali- ja terveysministeriö, Ympäristöministeriö ja Suomen Kuntaliitto yhteisessä kuntakirjeessään (16.11.2010) korostivat, että hankintoja toteutettaessa vammaisten henkilöiden palvelujen, hoivan ja tuen sosiaalisen perustavoitteen on säilyttävä ensisijaisena. Kilpailutus ei saa johtaa palveluketjujen pirstoutumiseen, pitkään jatkuneiden asiakassuhteiden katkeamiseen tai yksiköllisen palvelutarpeen sivuuttamiseen. Edellinen hallituksemme palasi tähän kirjeeseen ja lisäksi kirjoitti, että jo nykyinen hankintalakimme mahdollistaa neuvottelumenettelyn ja suorahankinnan, kun se on yksilöllisen palvelutarpeen kannalta perusteltua (HE 284/2014 vp). Pääministeri Sipilän hallitus tulee esittämään hankintalain uudistusta. Ehdotus on jo valmistelussa. Nyt on oiva tilaisuus korjata ”harjoittelukauden” vinoumat ja harkita myös, mitä voidaan ja mitä ei voida kilpailuttaa. Ihmisiä ei voida. Rinneviesti tarjoaa taas monipuolisen kattauksen arjestamme ja juhlastamme. Mukavia lukuhetkiä. Markku Niemelä Rinnekoti-Säätiön johtaja Sosiaalineuvos 2 Rinneviesti 3/2015 Sisältö 3/2015 Tyttöporukalla poikabändiä katsomaan Pääkirjoitus ........................................... 2 Hyvän työn ohjelma.................................8 Kansikuvataiteilijan esittely.................... 3 Isompaa pintaremonttia..........................9 4 3KK..........................................................9 Rinnekodin uusi KEHYS Lääketieteellinen johtaja Linda Laatikainen....................................6 Kansikuvataiteilija RK-Asunnoille uusia asumisyksiköitä.....7 10 Minä suojelen sinua kaikelta 14 RAI-pilotointi Rinnekodissa...................16 Uusi Lakisto Oy ja tulevaisuuden visiot...........................18 Rinnekodin uusi julkaisusarja................19 Tukea elämään -esite............................20 Espoo-päivä...........................................20 Vaikuta palvelujen kehittämiseen..........21 Lyhyesti Rinnekodista............................23 Minun lempivärini on sininen ja vihreä. Maalaan mieluiten kevättä. Maalauksen aiheet teen omasta päästäni. -Antti Kilpeläinen Kuvataideterapiassa Antti Kilpeläinen, 44, on käynyt muutaman vuoden. Antin inspiraation lähteinä toimivat luonto, kuva- ja tietokirjat, keskustelut ja myös toisten tekemät taideteokset. Antti käyttää monipuolisesti erilaisia taidemateriaaleja, piirtämistä ja maalaamista hän suosii erityisesti. Ryhmässä Antti kannustaa reilusti toisia, mutta vaatimattomuudestaan huolimatta osaa arvostaa myös omia töitään. Yhdestä Antin työstä on tehty myös Martintalon aulaan seinätapetti. Rinneviestin kannessa oleva lintutyö on tehty sekatekniikalla ja on kooltaan 25x25 cm. Päätoimittaja Sirpa Granö, 040 553 8580, [email protected] Ulkoasu ja taitto Lisa Saloranta, [email protected] Kansikuva Antti Kilpeläinen Rinneviesti toimitusneuvosto Markku Niemelä pj., Elina Airikkala, Nina Bjelogrlic-Laakso, Sirpa Granö, Marjo Kinnunen-Kakko, Leila Paavola, Heidi Talja, Leena Toivanen ja Johanna Haaga-Shrestha Rinneviestin tilaus / osoitteenmuutokset [email protected] Rinnetuki r.y.:n jäsenten osoitteenmuutokset Sinikka Niemi, [email protected], 020 690 283 Julkaisija Rinnekoti-Säätiö ja Rinnetuki r.y. Painopaikka Aldus Painos 4 500 kpl 55. vuosikerta Rinneviesti 3/2015 3 Kehittäminen TEKSTI SIRPA GRANÖ KUVAT PIA LAURAEUS & KULTTUURIRYHMÄ Rinnekodin uusi kehys Rinnekotiin on perustettu vuoden alussa uusi kehittämisyksikkö, nimeltään KEHYS. Nimi tulee ajatuksesta ”kehitämme yhdessä säätiötä”. Kehittämisyksikön tehtävänä on tukea säätiön tavoitteiden toteutumista erilaisten projektien, tutkimuksen, laadunhallinnan ja viestinnän koordinoinnin avulla. LIVING LAB Tuoreessa hallitusohjelmassa mainitaan kokeilukulttuuri yhdek si toimintatapojen uudistamisen kulmakiveksi koko Suomessa. Kokeilevan kehittämisen edistä minen Rinnekodissa linjattiin vuoden 2015 alussa yhdeksi KEHYKSEN päätehtäväksi. Rinnekodin 15 eri toiminnallista yksikköä ovat muodostaneet Living labin, ”elävän laboratorion”. Living lab on saanut alkunsa asumiseen liittyvien ratkaisujen kehittämisestä, mutta on vakiintunut tarkoittamaan käyttäjälähtöistä palvelujen kehittämistä, joka tapahtuu arjen toiminnoissa. Jokainen, erityisesti palvelun käyttäjä, on kehittäjä ja kehittämistarpeiden esiintuoja. Kehittäminen sekä sen tulosten vertailu tehdään verkostossa. Rinnekodin living labissä testa taan erilaisia ideoita, tehdään 4 Rinneviesti 3/2015 kokeiluja ja vertaillaan toimintaa ja kokemuksia eri palvelujen kesken. Toisten kokemuksista otetaan oppia ja hyvin toimineet kokeilut on tarkoitus levittää uusiksi käytännöiksi koko Rinnekodissa. Toimintamalli on vasta muotoutu massa ja ensimmäinen kokeilujen kierros meneillään. Yksi kokeiluista on työnkierto eri palvelumuotojen välillä. RK-Asunnot Kierretien ja Kornetin työllistymistä ja osalli suutta tukevien palvelujen työntekijät vaihtavat yhden työv uoron ajaksi työntekijöitä. Tarkoituksena on lisätä yhteistyötä ja tutustua palvelunkäyttäjien arkeen toisenlaisessa ympäristössä. PALVELUJEN LAADUN ARVIOIMINEN Rinnekodin laatujärjestelmänä on jo pitkään ollut yleisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa käytetty SHQS, (Social and health care quality system) ja edessä on tänä syksynä neljäs laaduntunnustusauditointi. Laatujärjestelmällä haluamme taata, että toimintamme on kaikilta osin lakien, asetusten ja hyvien käytäntöjen mukaista. Erityisesti haluamme kehittää laadun arviointia ja seurantaa tulevaisuudessa siihen suuntaan, että voimme itse määrittää ne laadukkaan palvelun osa-alueet, joita systemaattisesti seuraamme. Palaute palvelujen käyttäjiltä, heidän läheisiltään ja palvelujen tilaajilta on meille tärkeää. Myös tässä lehdessä on liitteenä palautekysely sivulla 21, johon toivomme mahdollisimman monen lehden lukijan vastaavan. PROJEKTIT KEHITTÄMISEN VÄLINEINÄ Rinnekodissa kehittämistyötä tehdään myös useiden erilaisten projektien kautta. Projekteilla toteutetaan säätiön perustehtävää kehitysvammaisten henkilöiden hyvän elämän ratkaisujen kehittäjänä. Parhaillaan on menossa Rahaautomaattiyhdistyksen, Terveyden ja hyvinvointilaitoksen, Kelan, Opetus- ja kulttuuriministeriön Tietoisku Living labbiin kuuluva Kulttuuriryhmä on suunnitellut omana kokeilunaan ulkopelin muidenkin rinnekotilaisten iloksi. Kehittämisyksikön ydinjoukon muodostavat kehittämiskoordinaattori Anne Honkanen, kehittämisjohtaja Sirpa Granö, ja viestintäkoordinaattori Johanna Haaga-Shrestha. sekä Tekesin tukemia kehittämishankkeita. Näiden projektien tuloksista tiedotamme niin nettisivuilla kuin erillisillä tiedotteilla ja sosiaalisen median kanavissa. Projektien kokemusten ja tulosten toivotaan hyödyttävän mahdollisimman monia tahoja. Projekteilla on alku ja loppu sekä selkeät tavoitteet ja ennalta määritellyt arviointikriteerit. Yhtenäisiä välineitä projektien hallintaan ja kehittämistyön arvioinnin tueksi kuitenkin tarvitaan. Sen suhteen tehdään parhaillaan määrittely- ja kehittämistyötä oman projektimallin luomiseksi säätiöön. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Rinnekodissa työskentelee yli tuhat työntekijää, mikä aiheuttaa omat haasteensa osaamisen kehittämisen organisointiin. KEHYS ja henkilöstöpalvelut kehittävät sisäistä koulutusohjelmaa moninaisia tarpeita vastaavaksi. Viime keväänä on lisätty erityisesti itsemääräämis oikeuteen liittyvää koulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa oli elokuun alussa yhtä aikaa 95 Rinnekodin työntekijää ja heistä suurin osa opiskelemassa lähihoitajan tutkintoa. Lisäksi työntekijöillämme on meneillään monia muita koulutuksia, jotka sovitetaan yhteen arjen työn kanssa. Eri alojen opiskelijoita otetaan myös mielellään työssäoppimisjaksoille Rinnekodin eri toimintoihin. TUTKIMUKSELLA PITKÄT PERINTEET Tieteellinen tutkimus on kuulunut Rinnekodin toimintaan tavalla tai toisella vuosikymmenten ajan. Meneillään on sekä omien työntekijöiden tutkimusprojekteja että yhteistyötutkimusta esimerkiksi Helsingin yliopiston kanssa. Rinnekodin Kehitysvammatutkimuksen Kannatusyhdistys tukee taloudel lisesti Suomen Aivosäätiöön perustetun Rinnekodin kehitysvamma tutkimuksen rahaston toimintaa vuosittain. Alaan liittyvän tieteellisen tutkimuksen edistäminen on tärkeää hoidon ja palvelujen vaikuttavuuden kehittämiseksi. Lisätietoa meneillään olevista ja aiempien vuosien tutkimuksista löytyy www-sivuiltamme. VIESTINTÄÄ Viestinnän kanavat ja keinot ovat monipuolistuneet huikealla vauhdilla viime vuosina. Tiedon määrä ja viestinnän nopeus ovat myös ennen näkemätöntä luokkaa. Rinnekodille tärkeitä tiedotuskanavia ovat wwwsivut ja Rinneviesti. Sosiaalisen median kanavista Rinnekoti on mukana Facebookissa, Twitterissä, Wikipediassa ja LinkedInpalvelussa. Nettipajalaisten toimittama Marttis löytyy sähköisenä osoitteesta www.marttis.fi Rinnekodin palvelut kokoava Tukea elämään -esite on juuri päivitetty ja uusi julkaisusarja on perustettu. Julkaisusarjasta ja sen ensimmäisestä julkaisusta kerrotaan tarkemmin sivulla 19. Vaikka viestinnän keinot ovat monet ja digitaaliset ratkaisut päivän sana, erilaiset kohtaamiset niin arjen työssä kuin eri tapahtumissa ovat meille tärkeitä. Syyskuun 9. ja 10. päivä voimme tavata vaikka Kuntamarkkinoilla! Rinneviesti 3/2015 5 Ihmiset ” Kuka olet? KUVA JOHANNA HAAGA-SHRESTHA Olen Linda Laatikainen ja olen Rinnekoti-Säätiön lääketieteellinen johtaja. Olen asunut suurimman osan elämästäni ulkomailla, Saksassa ja Englannissa. Nykyään asun Helsingissä. Valmistuin tohtoriksi psykiatrian alalta Oxfordin yliopistosta. Ennen Rinnekotiin tuloa toimin muun muassa liikkeenjohdon konsulttina yksityisille ja julkisille terveydenhuollon toimijoille. Lääketieteellistä tutkimusta olen tehnyt niin Suomessa kuin ulkomaillakin, viimeisimpänä sydänsairauksien perin nöllisyyttä selvittävässä GeneRISKtutkimuksessa. Rinnekodissa työskentelen läheisessä yhteistyössä johtavan ylilääkärin kanssa. MITÄ TEET, KUN ET OLE TÖISSÄ? Olen kihloissa ja asun avopuolisoni kanssa meren rannalla. Kaupunkielämä kaikkinensa sopii minulle. Pidän siitä, että voin piipahtaa kahviloissa tai pienissä kivijalkakaupoissa. Lisäksi vietän paljon vapaa-aikaani veljeni kanssa. Hänellä on keskivaikea kehitysvamma, mikä osaltaan vaikutti siihen, miksi Rinnekotiinkin päädyin. MILLAISIA TAVOITTEITA SINULLA ON? Olen pienestä asti ollut veljeni tulkkina ja seurannut hänen kehittymistään tukien eri elämänvaiheiden haasteissa ja onnistumisissa. Veljeni kehitys 6 Rinneviesti 3/2015 Veljeni osaltaan vaikutti siihen, miksi Rinnekotiinkin päädyin.” nykytilaan on vaatinut paljon apua meiltä läheisiltä. Kaikki ponnistelut ovat olleet kuitenkin kaiken sen arvoisia - nyt veljeni käy töissä ja kulkee itse julkisilla liikennevälineillä, mikä ei olisi ollut mahdollista vielä viisi vuotta sitten. Rinnekodissa haluan olla mukana kehittämässä asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjä kokonaisvaltaisia palveluja. Yhteistyötä pitää löytyä palveluiden sisältä ja väliltä, jotta kehitysvammaisten henkilöiden terveyttä ja elämänlaatua pystytään parantamaan entisestään. OLETKO JO TUTUSTUNUT RINNEKOTILAISIIN? Olen lähtenyt tutustumaan eri yksiköihin ja tulosalueisiin mahdollisuuksien mukaan sekä osallistunut myös esimerkiksi juhannusjuhliin. Paljon on tullut vastaan myös palvelunkäyttäjiä, jotka ovat tuttuja veljeni kautta eri yhteyksistä. Ajankohtaista RK-ASUNNOILLE UUSIA ASUMISYKSIKÖITÄ TEKSTI HELI PASANEN KUVAT HEIDI TALJA UUDET RK-ASUNNOT 2016 Pääkaupunkiseudulla tiedetään olevan tarvetta järjestää asumispalveluja nyt ja Vuoden 2016 aikana on suunnitteillähitulevaisuudessa yli 500:lle, nyt kola kaksi laajennusta jo olemassa oletona asuvalle kehitysvammaiselle. Tällä viin RK-Asuntoihin. Laajennuskohteet hetkellä RK-Asuntojen palvelujen piirissä ovat Porvoon Johannisberg ja Vantaan on noin 450 asiakasta. Ruusuhaka. Molemmissa RK-Asunnot on vastaaosa nykyisistä asukkaista massa myös tulevaisuuon valmentautunut muutden tarpeisiin ja uusia tamaan itsenäisemmän asumisyksiköitä on tuen varaan ja sitä nämä Lisätietoja saa suunnitteilla eri puoliluudet rivitaloasunnot RK-Asuntojen palvelule pääkaupunkiseutua tarjoavat heille nykyisen päälliköiltä, yhteystiedot ja lähikuntiin. kodin läheisyydessä. RK-Asunnot tekee löytyvät Rinnekoti-Säätiön SUUNNITELLUT tiivistä yhteist yötä www-sivuilta RK-ASUNNOT 2017 palvelun ostajien www.rinnekoti.fi kanssa. AsumispalveJos asiat sujuvat suun luja kehitetään tarpeita nitelmien mukaan, RKvastaaviksi yhdessä Asunnot avaa ovensa vuonpalvelukäyttäjien ja heina 2017 Kirkkonummelle dän omaisten kanssa. ja Sipooseen. Molemmat Kokemuksen kautta uudet asumisyksiköt tulesaatua tietoa hyödynnetään vat edustamaan monimuotoista rakentauusia RK-Asuntoja perustettaessa. mista ja siten tarjoavat erilaisia vaihtoEnsimmäinen RK-Asuntojen asumisehtoja valita kotinsa omien tarpeidensa yksikkö pääkaupunkiseudun ulkopuomukaan. lelle avataan joulukuun 2015 alussa Neuvottelujen alla on vielä muutama Tampereelle. Toinen vielä tänä vuonna uusi RK-Asunto pääkaupunkiseudulle, aloittava uusi RK-Asuntojen asumisykmutta niistä ei ole tässä vaiheessa vielä sikkö avaa ovensa lokakuussa Vantaalla, varmuutta. Lastutiellä. Rinneviesti 3/2015 7 Ajankohtaista Rinnekodissa julkaistiin alkukeväästä 2015 Hyvän työn ohjelma, jolla halutaan edistää Rinnekodin arvojen toteutumista reilumman työelämän osalta. Hyvän työn ohjelma on valmisteltu RAY:n rahoittamassa Taidoista työpoluiksi -projektissa. Periaatteet ovat julkisia ja toimivat siten mallina myös muille työnantajille. Hyvän työn ohjelma 1. Koko Rinnekoti-Säätiö oppimisympäristönä Myönteinen suhtautuminen eri alojen erilaisiin opiskelijoihin, työkokeilijoihin ja työhön kuntoutujiin tarjoten heille mahdollisuuden saada työkokemusta. Työpaikkavalmentaja/-ohjaajakoulutuksen avulla henkilökunnan valmiuksien lisääminen ohjaukseen ja perehdytykseen. Työtehtävät arvioidaan, jotta työn vaatimat taidot tiedetään etukäteen, jolloin henkilön on mahdollista onnistua työssään. 2. Myönteisyys osatyökykyisten työllistämiseen Osatyökykyisen henkilön työpanos on arvokas ja yhdenvertainen. Avustaviin tehtäviin palkataan ensisijaisesti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Työpaikan pelisäännöt koskevat kaikkia tasavertaisesti. Positiivisen erityiskohtelun avulla mahdollistetaan työn tekeminen kaikille. Joissain tehtävissä vammaisuuden kokemuksesta voi olla hyötyä. 3. Hankinnat Tavaran- ja palveluntoimittajat pyritään valitsemaan huomioiden ne tahot, jotka kouluttavat ja työllistävät osatyökykyisiä tai vammaisia henkilöitä. 4. Työtoiminnan ja työhönvalmennuksen periaatteet Työpolkuja rakennetaan eteenpäin aktiivisesti aina, kun henkilöllä on halua ja taitoja edetä. TE-toimiston työkokeilujen lisäksi järjestetään sisäisiä työkokeiluja työ- ja työhönvalmentajien ohjaamina. Lisää määräaikaisia työharjoittelupaikkoja ja sisäisiä työkokeiluja. Työhönvalmennuksen tavoitteena on aina palkkatyö Lakiston Palvelut Oy:n kautta tai suoraan työpaikoille tuetun työllistämisen keinoin. 8 Rinneviesti 3/2015 Ihmiset Janin, Nikon ja Laurin kädet ovat kovilla pieniä kilpiä puhdistettaessa. Hanskat suojaavat suuremmilta naarmuilta. ISOMPAA PINTAREMONTTIA Tyhjästä huoneesta kaikuu hiekkapaperin suhina. Kolme nuorta miestä, Jani Leinonen, Niko Hartikainen ja Lauri Manner puhdistavat ikkunakilpiä, jotka ovat kuluneet ja likaantuneet pitkässä käytössä. Rinnekodin uusin työllistymistä tukeva toiminta on Rempparyhmä. Ryhmä on kunnostanut Rauhalan tiloja Lakistossa huhtikuusta lähtien. Syyskuussa uudet työntekijät muuttavat tiloihin. – Kyllähän tässä on kaikkea päässyt tekemään, lähinnä pinta remonttia. Oikein on ollut mielenkiintoista, juuri minun omaa alaani nämä työt, toteaa Jani. Hän on valmistunut muutama vuosi sitten timpuriksi. Myös Niko kertoo, että rakennusala kiinnostaisi. Sekä hänellä että Laurilla on metsäalan opintoja, mutta ne eivät poissulje remontointitöitä. Ryhmässä on saanut oppia uusia asioita, kuten erilaisten työvälineiden käyttöä. Fyysinen työ ei ole heille kuitenkaan uutta, sillä aiemmin he työskentelivät metsäryhmässä. Jani, Niko ja Lauri odotta vat myös pian alkavaa työhön valmennusta. Vaikka ryhmässä on harjoiteltu työelämään liittyviä pelisääntöjä, tuo työhönvalmennus työllistymisen oikeisiin palkka töihin askeleen lähemmäs. Kullakin 3KK Ohjaava työhönvalmennuspalvelu tukee nuoria työllistymisen polullaan 3KK – ohjaava työhönvalmennuspalvelu on syksyllä 2015 Rinnekodissa käynnistynyt kehittämisprojekti, jossa toteutetaan ja kehitetään uutta kolmen kuukauden pituista työhönvalmennusmallia. 3KK-malli tunnistaa ja huomioi laajoja oppimisen vaikeuksia tai lievän kehitysvamman omaavien nuorten erityistarpeita. Valmennus on tarkoitettu 18–29-vuotiaille nuorille, joiden ammatilliset suunnitelmat eivät ole kovin pitkällä ja työkokemusta on vähän tai ei ollenkaan. Hanketta rahoittaa Kelan kehittämisyksikkö. Tällä hetkellä etsitään palvelusta mahdollisesti hyötyviä nuoria kursseille. Ensimmäinen valmennuskurssi alkaa Espoon Lakistossa syyskuun aikana ja seuraavat kurssit alkavat n. 4 kk:n välein. Kurssille mahtuu kerrallaan enintään kahdeksan nuorta ja koko projektin aikana kursseille rekrytoidaan yhteensä 40 nuorta. Valmennusta toteutetaan useina kolmen kuukauden kestoisina jaksoina pääkaupunkiseudulla vuosina 2015–2017. Työhönvalmennusmalli rakentuu yhdestä miehellä on mielessään omat toiveet tulevaisuuden työpaikasta, mutta toistaiseksi rempparyhmässäkin on hyvä olla. – Kyllä sitä täällä Rinnekodissakin näyttää työtä riittävän, toteaa Jani ja jatkaa seuraavaan ikkunakilpeen. TEKSTI JA KUVA JOHANNA HAAGA-SHRESTHA kuukauden pituisesta pienryhmätyöskentelyjaksosta ja kahden kuukauden pituisesta työharjoittelusta. Lisäksi kurssin sisältöön kuuluu psykologi tekemä arvio oppimisvaikeuksien laajuudesta, yhdessä tehtävä jatkosuunnitelma sekä osallistumistodistus. Todistukseen kirjataan valmennuksen aikana esiin nousseita vahvuuksia työnhaun tueksi. 3KK-valmennuksen avulla tarjotaan kohderyhmän nuorille toimintakyvyn arviointia, työelämätaitojen kehittämistä, sekä mahdollisuuksia kokeilla kiinnostavia töitä ja omia rajoja työskentelyn suhteen. Valmennuksen jälkeen ohjataan tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Projektin tavoitteena on, että valmennuksesta saamansa kokemuksen, palautteen ja osallistumistodistuksen myötä nuorten työllistyminen helpottuu ja onnistumisen kokemukset työstä lisääntyvät. Lisätietoja valmennuksesta ja projektista sekä ilmoittautumiset kursseille: Tiina Myllymäki työhönvalmentaja 044 776 4400 [email protected] Rinneviesti 3/2015 9 Ajankohtaista Minä suojelen sinua kaikelta MITÄ IKINÄ KEKSITKÄÄN PELÄTÄ 10 Rinneviesti 3/2015 Ajankohtaista TEKSTI JA KUVAT ELINA AIRIKKALA P asi on lapsi, joka tarvitsee erityishoitoa ja käytöksensä erityistä ymmärtämistä. Pasi on ollut sijoitettuna jo useassa paikassa, mutta sitä oikeaa ja sopivaa kotia juuri hänelle ei ole löytynyt. Pasilla on useita vakavia traumaattisia kokemuksia jotka ilmenevät hänellä aggressiivisena käyttäytymisenä. Pasin kokemusten myötä hänen on ajoittain vaikea ilmaista itseään ja hän vaatii aivan erityistä läsnäoloa hoitajaltaan. Ongelmistaan huolimatta Pasilla on lapsen oikeus kasvaa, leikkiä ja osallistua. Hänellä on oikeus myös huolenpitoon ja suojeluun. Rinnekoti-Säätiö aloitti lastensuojelutoiminnan kesällä 2014. Tavoitteena on ollut perustaa sijaishuollon yksiköitä, joissa erityislapset saavat tarvitsemaansa monimuotoista hoitoa. Rinnekoti-Säätiöön on vuoden aikana perustettu kaksi lastenkotia, Pikantti Lakisto Espooseen ja Pikantti Pitäjänmäki Helsinkiin. Ari Lehtonen on aloittanut Rinnekodin lastensuojelun päällikkönä elokuussa 2014. Hänen taustansa on erityisesti vaativahoitoisten lasten ja nuorten hoidon suunnittelu, yksiköiden perustaminen ja johtaminen. Tiina-Maria Sandelius puolestaan aloitti Rinnekodin lastensuojelussa joulukuussa 2014 ja toimii nykyisin lasten avohuollon päällikkönä. Tiina-Maria on toiminut yksityisellä sektorilla lastenkodin johtajana. Hänen erityisalanaan on lasten ja nuorten perheiden kanssa työskentely. Tiina-Maria Sandelius johtaa Rinnekoti Säätiön Juniorikotia, joka toimii lasten tilapäishoitopaikkana. Lisäksi Juniorikoti toimii perhekeskuksena, josta annetaan monipuolisesti perhetyön palveluja. Juniorikoti pystyy toimimaan uuden sosiaalilain alla tarjoten laajaa apua koteihin ennen kuin lastensuojelun kanssa ollaan vielä suoranaisesti tekemisissä. Perhetyöllä on perustava merkitys, kotien kanssa ollaan tiiviissä yhteistyössä ja Sandelius on kehittänyt jo useita hyvin toimivia perhetyön malleja. ”Vanhempien toivotaan pysyvän koko ajan lastensa hoidossa mukana. Haluamme painottaa, että vanhemmilla on oikeasti vastuu lapsista, vaikka välillä muut auttaisivatkin. Vanhempien läsnäololla Rinneviesti 3/2015 11 Ajankohtaista on suuri merkitys, haluamme tukea sitä kaikilla mahdollisilla keinoilla” kertaa Tiina-Maria Sandelius Rinnekodin Juniorikodin linjaa. Pasi ei ollut pitkään aikaan edes käynyt kotonaan. Pikantin lastenkodissa pyrittiin luomaan uudestaan katkennut suhde kotiin perhetyöntekijän tuella ja nyt ohjaaja saattaa Pasin joka toinen viikonloppu kotiin. Pasin kotiviikonloppu suunnitellaan tarkasti, ohjaajalle voi soittaa tarpeen tullen ja viikonlopun vieton voi keskeyttää, jos se tuntuu paremmalta. Mahdolliset ongelmakohdat koetetaan ennakoida ja niihin luodaan kirjalliset pelisäännöt kodin keittiönpöydän äärellä. Tukea annetaan, mutta tavoitteena on joskus pysyä pystyssä itse, vaikka vain vähän aikaa kerrallaan. Erityisesti vanhempien vastuuta ja osallisuutta tuetaan voimakkaasti. Ideoimistaan perhetyön malleista Tiina-Maria Sandelius kertoo esimerkiksi ruokakassista, jonka lapsi 12 Rinneviesti 3/2015 saattaa tuoda tuliaiseksi viikonloppulomalle kotiin: sieltä löytyvät tarvikkeet ja resepti, jonka mukaan voidaan yhdessä kotona tehdä ruokaa. Tavoitteena on saada arkeen tavanomaisia kodinomaisia asioita. Juuri niitä arjen asioita, jotka pitävät ihmisen kiinni elämässä ja toisissaan. Kerran kuukaudessa Pikanteissa järjestetään myös perhekahvit. Siellä vanhemmat, isovanhemmat, sisarukset ja muut tärkeät läheiset kahvitetaan, lapset ovat saattaneet leipoa ja vanhemmat saavat rauhassa tutustua toisiinsa, koska vertaistuki on verratonta. Ari Lehtonen puolestaan vastaa Rinnekodin Pikantti-yksiköistä lastenkodeista, joihin tullaan monta kertaa siinä vaiheessa, kun muut vaihtoehdot on jo kokeiltu ja todettu hyödyttömiksi. ”Hoidon järjestämisen organisointi on vaativaa työtä. Moniongelmaisen erityislapsen kohdalla on usein koordinoitava viiden tai kuudenkin eri alan asiantuntijaa. Meillä on joka tapauksessa johtotähtenä jatkuvasti lapsen etu, perhe on prioriteetti numero yksi. Hoitotyön moniammatillisen työryhmän tukena on asiantuntijaryhmä (lääkärit, terapeutit). Työntekijämme ovat erittäin ammattitaitoisia erinomaisilla henkilökohtaisilla valmiuksilla. Työntekijät hoitotiimissämme ovat halukkaita oppimaan uutta ja he ovat innokkaita kehittämään tätä haasteellista lastensuojelutyötämme koko ajan eteenpäin” kuvaa Ari ” Lehtonen Pikantti -lastenhoitoyksiköiden moniammatillista hoitotyötä. Työryhmät koostuvat konkareista, joilla on vuosien kokemus vaativasta lastensuojelusta, sekä nuorista sairaanhoitajista tai sosionomeista, jotka jo opintojensa sisällä olivat hakeutuneet haastavimpiin paikkoihin työharjoitteluun. Tulevaisuudesta Ari Lehtonen näkee kotiin vietävien, räätälöi tävien palveluiden kasvun ja myös erityisyksiköiden tarkan ja huolellisen suunnittelun. ”Hyvin vaativat esim. autismikirjon lapset tarvitsevat verrattain pienen lapsi ryhmän, joka toimii huolellisen suunnittelun mukaisesti. Liikaa ei voi olla korostamatta vanhempien erityistä merkitystä lasten hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa.” ”Tulevaisuudessa tulemme kehittämään palveluja myös sijaishuollon kaikkein vaativimmalle asiakaskunnalle. Näissä palve luissa yhdistyy lastensuojelun monialainen osaaminen yhteis työssä terveydenhuollon ammatti henkilöstön kanssa. RinnekotiSäätiö tulee avaamaan v. 2016 uuden sijaishuoltoyksikön ja Juniorikodin Hyvinkäälle.” Ihmiset Vanhempien läsnäololla on suuri merkitys, haluamme tukea sitä kaikilla mahdollisilla keinoilla.” Yhteystiedot: Ari Lehtonen Lastensuojelun päällikkö [email protected] puh. 044 703 1487 Tiina-Maria Sandelius Avohuollon päällikkö [email protected] puh. 044 780 9741 Katri-Piia Rajala Lapsi- ja perhepalvelujen johtaja [email protected] puh. 044 770 0169 Rinneviesti 3/2015 13 Ihmiset Tyttöporukalla poikabändiä TEKSTI & KUVAT WILMA TIKKANEN, SANNA HUUSKONEN JA OUTI TUOMELA Lauantaina 27.6. lähti kolme iloista kulkijaa, Sanna, Wilma ja Outi-ohjaaja RK-Asunnot Kierretieltä kohti Helsinkiä. Olimme varmuuden vuoksi varanneet sadevaatteita mukaan, mutta onneksemme aurinko paistoi ihan koko illan. Lähdimme matkaan bussilla ja nousimme bussipysäkiltä tuttuun Rinnekodin 345 bussiin. Bussi oli todella täynnä kaupunkiin matkaavia iloisia ihmisiä, kalastusvälineitä ja golfmailoja. Mutta onneksi saimme sentään istumapaikat. Sanna ja Wilma, miltä bussimatka teistä tuntui? Sanna: ”Oli kuuma ja ihmisillä hiki.” Wilma: ”Hirvittävän kuuma kyllä oli, ei ikinä oo ollu niin kuumaa bussia!” Nousimme Töölössä pois bussista ja henkäisimme helpotuksesta - ihanan raikasta ulkoilmaa! Ensimmäinen retkikohteemme oli McDonalds ja sen herkulliset hampurilaisateriat. Ja miltäs se McDonalds käynti tuntui? Sanna: ”Ruoka oli hyvää ja ihmisiä oli paljon.” Wilma: ”Oli kiva syödä ja hauskaa, kun otettiin hassuja valokuvia.” Kun olimme syöneet, lähdimme kohti matkamme päätarkoitusta eli poikabändi One Directionkonserttia Olympiastadionilla. Hämmästyksemme oli melkoinen, kun kävelimme kohti stadikkaa – jono kiemurteli jalkapallokentän vierestä kohti jäähallia, 14 Rinneviesti 3/2015 katsomaan! sieltä takaisinpäin ja sitten vasta kohti stadikkaa. Ihmisiä oli tuhansia! Hämmästyksestä suut auki ihmettelimme, että voiko tämä oikeasti olla oikea jono?! Mitä tuli mieleen kun näitte sen jonon ja miten nopeasti jono kulki eteenpäin? Sanna: ”Jonoa oli aika paljon. Kysyttiin ihmisiltä, mihin tämä jono menee. Tuntu kauhealta, kun kuuli että se on meidän jono. Eka jonotettiin hitaasti, sitte nopeasti, meni aika kovaa – puolijuoksua.” Wilma: ”Hirvittävän pitkä jono. Ihan kun olis autoruuhkassa. Mietin, mahtaako ehtiä näkemään Isac Elliotin. Ei ehditty kun oli niin pitkä jono. Olin vähän pettynyt. Sitte alko kova vauhti, aika kovaa mentiin.” Jonottaessamme kuulimme, miten Isac Elliot esiintyi. Vähän kyllä harmitti, kun ei ehditty näkemään hänen esitystään, mutta mietimme, että samalta tuntuu varmasti kaikista niistä muista jonottajista. Ja menihän siinä sitten yli tunti ennen kuin pääsimme vihdoin Stadikan portille. Ja voi hyvänen aika sitä näkyä! Lokkeja lenteli isona parvena alueen yläpuolella, maassa oli aivan valtavasti roskia, pulloja, tölkkejä, ruoantähteitä ja Ikean halpoja huopia märkinä pitkin asfalttia. Alueella jonottaneet nuoret olivat kyllä täysin unohtaneet siivota jälkensä, vai mitä mieltä olette tytöt? Kalenteri Sanna: ”Kauheasti oli roskia portilla, näytti sotkuiselta – ihan kuin kaatopaikka.” Wilma: ”Se paikka oli siis ihan hirveän sotkuinen, roskia paljon.” Portilla kaikkien laukut tarkistettiin, sen jälkeen pääsimme näyttämään lippumme ja lähdimme etsimään istumapaikkojamme. Stadikka oli hieman sokkeloisen tuntuinen, mutta kyllä me ne paikat löydettiin. Stadionin kenttä oli täynnä nuoria, innokkaita faneja ja myös katetut katsomot olivat aivan täynnä. Faneilla oli mukanaan tekokukkia ja erilaisia kylttejä, joita he sitten nostivat esiin kun bändi esiintyi. Minkälaisia ihmisiä siellä oli kuuntelemassa konserttia? Sanna: ”Siellä oli paljon ihmisiä, nuoria ja vanhoja.” Wilma: ”Aika paljon ihmisiä, aika paljon ulkomaalaisia ja ryhmäkotilaisia. Enemmän oli tyttöjä.” Koska Isac Elliot oli ehtinyt jo esiintyä, ensimmäinen meidän näkemämme esiintyjä oli englantilainen pop-punk bändi McBusted. Musiikki oli ehkä hieman erilaista, mitä normaalisti kuuntelemme – vai miltä musiikki teidän mielestä kuulosti? Sanna: ”Ihan korvia särki, soi liian kovaa. Sain korvatulpat.” Wilma: ”Se oli aikamoista meteliä, ei sattunut yhtään korviin. Tykkäsin kyllä.” Ohjaaja-Outin kaikenkokeneet korvat ainakin olivat aika kovilla. Vaan sitten koitti illan pääesitys eli englantilais-irlantilainen poikabändi One Direction nousi lavalle. Esitys alkoi aivan upealla ilotulituksella, jollaisia näimme myös esityksen keskellä ja lopussa. Kappaleet seurasivat toinen toisiaan ja nautimme musiikista. Oli myös kiva katsella innokkaita faneja. Bändi oli järjestänyt hienoja erikoistehosteita, upeita kiiltäviä serpentiiniräjähdyksiä, ylösnousevan esiintymislavan sekä upeita valoja ja välkettä isolle näyttämölle. Oli kyllä upea show, joka varmasti jäi meidän kaikkien mieleen, vai mitä tytöt? Lähtisittekö uudelleen jos tilaisuus tulisi? Sanna: ”Mahtava ilotulitus. Ja ihanan väriset, ihan ko serpentiiniä tai silkkipaperia. En tiedä. Lopussa aivan mahtava ilotulitus. Kyllä kannatti lähteä ja joo, lähtisin uudestaan!” Wilma: ”Tykkäsin kaikista kohdista, tykkäsin ilotulituksesta. Musiikki oli kyllä hyvää. Kannatti lähteä ja totta kai lähtisin uudestaan!” Ihanan ilotulituksen jälkeen lähdimme käve lemään pois stadionilta, tuhansien muiden joukossa. Kaikki mahdolliset tiet ja polut olivat täynnä ihmisiä ja autoja oli parkkeerattuna ihan miten sattuu. Päätimme, että kävelemme vähän sivummalle ja soitamme sitten paluu kyydin hakemaan meitä. Kotiovelle Kierretielle saavuimme puoliltaöin kuin Tuhkimot konsanaan. Ilta oli ihana kokemus, jota muistellemme yhdessä vielä monta kertaa! Wilma, Sanna ja Outi RK-asunnot Kierretie ps. Kiitos oikein paljon Heidi Blomster! Rinneviesti 3/2015 15 Kehittäminen RAI-PILOTOINTI RINNEKODISSA Rinnekoti-Säätiö osallistui vuonna 2014 THL:n järjestämään pilottiin, jossa arvioitiin Amerikassa kehitetyn RAI-arviointimenetelmän soveltuvuutta kehitysvammaisille asiakkaille. Pilottiin osallistui yhteensä viisi organisaatiota Oulusta (2), Kainuun SOTE- alueelta (1), Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitoalueelta (1) sekä RinnekotiSäätiö suurimpana toimijana pilotissa. PILOTTI Ennen pilotin aloitusta organisaatioiden arviointeihin osallistuvat työntekijät kävivät neljän päivän koulutuksen. Koulutuksen aikana tehtiin harjoitus arviointeja, jotka käytiin yhdessä läpi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoijan kanssa. Harjoitustöiden tavoitteena oli saada yhteneväinen käytäntö lomakkeen täytössä. Lomakkeeseen tehtiin harjoitusten pohjalta joitakin muutoksia, jotta lomakkeet saatiin vastaamaan Suomen lainsäädäntöä. Maakohtaisia muutoksia oli mahdollisuus tehdä 4 %:n osalta. Rinnekoti- Säätiössä pilotti toteutettiin helmikuun ja lokakuun 2014 välisenä aikana kaikille yli 18-vuotiaille ympäri vuorokautisessa hoidossa oleville asiak kaille. Haastatteluja tehtiin yhteensä 157 asiakkaalle 18 eri yksiköstä. Arvioinneissa mukana olleiden asiakkaiden kehitysvam- 16 Rinneviesti 3/2015 maisuuden aste suurimmalla osalla oli joko vaikea (41) tai erittäin vaikea/syvä (59). Arviointeihin osallistuneet asiakkaat olivat pääosin iältään 36–55-vuotiaita. Ennen varsinaista yksikössä tapah tunutta 2–3 tunnin pituista haastattelua, asiakkaista kerättiin valmiiksi taustatietoja. Näitä olivat muun muassa yksikköön tulon ajankohta sekä edun valvontaan ja lääkitykseen liittyvät tiedot. Yksiköitä tiedotettiin tulevista haastatteluista sekä sovittiin yksikön arkeen sopiva haastattelun ajankohta. Lisäksi yksiköiden henkilökuntaa pyydettiin valmistautumaan haastatteluun sekä mittaamaan paino, pituus ja vyötärön ympärys valmiiksi. Näin saatiin käytettyä haastatteluaika sekä keskusteluun asiakkaan asioista. Samalla säästettiin myös yksikön henkilökunnan työaikaa. Hoitotyön koordinaattori teki haastatteluista valtaosan, noin 120 haastattelua. Ennen jokaista haastattelua kysyttiin asiakkaan mahdollisuudesta osallistua haastatteluun/arviointiin. 19 asiakasta osallistui itse kokoa ikaisesti tai osanaikaa ja vastasi kysymyksiin. Mukana haastattelussa oli asiakkaan Mikä on RAI ? (interRAI Intellectual Disability) THL:n tutkimusprofessori Harriet FinneSoveri määrittelee RAI:n tiedonkeruun ja havainnoinnin välineeksi, joka on tarkoitettu asiakkaan terveyden ja sosiaalisen tilanteen arviointiin sekä hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Arviointimenetelmä on ollut käytössä Suomessa jo pitkään vanhuspalveluissa sekä mielenterveyspuolella. RAI:n avulla on myös mahdollista seurata hoidon ja palvelun laatua sekä kustannusvaikuttavuutta. asiat hyvin tunteva hoitaja. Pääosin tiedot asiakkaista saatiin asiakkaan asiakirjoista, sähköisestä asiakas tietojärjestelmästä ja hoitajalta sekä asiakkaalta itseltään. Pilotin sivutuotteena syntyi oheistietoja kirjaamiseen kirjavuudesta. Arvioinneissa käytiin läpi esimerkiksi kirjausten oikeellisuutta ja oikea-aikaisuutta, lääkärintarkastusten toteutumisista, kokonaislääkitysten arviointeja sekä erilaisten yhteenvetojen kirjaamista ja niiden mahdollisia puutteita. Näitä oheistietoja listattiin ja välitettiin eteenpäin kehittämistoimenpiteiden käynnistämistä varten. Arvioinnit toimivat myös laaduntarkkailuna. Haastattelujen myötä hoitajille heräsi into kehittää kommunikaatioon liittyviä asioita sekä keinoja asiakkaiden tietojen ja taitojen ylläpitä miseen uudella tavalla. Pilotin aikana pidettiin video neuvotteluja ja tavattiin pilottiin osallistuneiden eri organisaatioiden kesken. Tarvittavaa tukea saatiin THL:n kehittämispäällikkö Britta Sohlmanilta. Yhteydenpito oli kaikkien osallistuneiden mielestä antoisaa ja tukea antavaa. PILOTIN JÄLKEEN Pilotista saadut tulokset valmis tuivat vuoden 2015 alussa, jonka jälkeen pilottiin osallistuneet organisaatioiden edustajat kokoontuivat Oulussa pilotin päätösseminaariin. Seminaarissa käytiin yhdessä läpi pilotoinnin tuloksia ja kokemuksia. Oulun kokoontumisessa päätettiin samansisältöisten seminaarien järjestämisestä sekä Etelä- Suomessa että Pohjois-Suomessa THL:n toimesta. Etelä-Suomessa seminaaripäivä pidettiin 12.8.2015 ja siellä esiteltiin Rinnekodin pilottia. Seminaarissa todettiin, että kehitysvammaisille on tärkeää ja tarpeellista saada toimiva yhtenäinen ja luotettavaa tietoa antava työväline, jota voidaan hyödyntää palvelutarpeen arvioimisessa sekä hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien laatimisessa. Tällä hetkellä Rinnekoti-Säätiössä on meneillään kehitysvammaisten inter RAI -pilotti lasten ja nuorten osalta. Näistä saadaan tuloksia viimeistään vuoden 2016 alussa. Mikäli RAI otetaan kehitys vammaisille tulevaisuudessa käyttöön arviointimenetelmänä ja käytännön työvälineeksi, on tärkeää, että omaiset ovat mukana ja osallisina arvioinneissa. Myös syvästi kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus RAI-arvioon. Pirjo Liitsola Hoitotyön koordinaattori Rinneviesti 3/2015 17 Kehittäminen Kehitysyhtiö Uusi Lakisto Oy TEKSTI JOHANNA HAAGA-SHRESTHA KUVA KIRSI AUVINEN UUSI LAKISTO OY JA TULEVAISUUDEN VISIOT HAASTATTELUSSA PETRI WEGELIUS Miltä kuulostaisi, jos Suomen terveysteknologian ja hyvinvoinnin kehittämispiste löytyisi PohjoisEspoosta, Lakistosta? Otaniemen ja Keilaniemen kaltainen kuuma alue saattaa olla tulevaisuudessa hyvinkin mahdollista, mikäli kehitysyhtiö Uusi Lakisto Oy:n visiot toteutuvat kokonaisuudessaan. Kehitysyhtiön tavoitteena on kehittää Lakiston alueen vetovoi maisuutta yhteistyöyrityksille ja -hankkeille ja siten varmistaa toiminnan jatkuvuus. Lakistossa on esimerkiksi paljon kiinteistöjä, joille on nyt oiva tilaisuus löytää uusia käyttötarkoituksia. – Ensimmäinen esimerkki tällaisesta uudesta liiketoiminta konseptista ja -mahdollisuudesta on heinäkuussa käynnistynyt majoituspalvelu Lakisto B&B, kertoo Rinnekodin kiinteistöjohtaja Petri Wegelius. TEKES TUKEE Rinnekoti-Säätiölle on jo myönnetty Tekes-rahoitusta Tuetusti omaan elämään -hankkeeseen. Kyseessä on rakenteellisen pohjan luominen terveys- ja hyvinvointiteknologian sekä palveluiden tuotekehityksen testialustalle, jollainen vielä 18 Rinneviesti 3/2015 Suomesta puuttuu. Wegelius näkee Rinnekodin toiminnan hyvänä testialustana, sillä asiakaskunta on hyvin monipuolista ja heidän tarpeensa terveys- ja hyvinvointiteknologian kehityksen kannalta haastavia. Hankkeen osatavoite on löytää uusia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa kehitetään uusia liiketoimintoja Rinnekodille, innovaatioita alalle ja joiden kanssa voidaan kansainvälistyä. Tarkoitus on myös saada uusia yrityksiä toimimaan Lakiston alueella. – Jo nyt ulkomaita myöten on kysyntää nimenomaan erilaisille terveysteknologisille testausalustoille. Rinnekodista löytyy paljon moniammatillista asiantuntemusta, jota pitää saada näkyväksi myös muualle. Näin ollen olemme varteenotettava yhteistyökumppani isommillekin yhteistyöhankkeille, Wegelius toteaa. YHDESSÄ OPPIMINEN – YHDESSÄ KOKEMINEN – YHDESSÄ TEKEMINEN Uusi Lakisto -konseptissa yhdistyvät näkemykset elämyskeskuksesta, yhteistyöfoorumista, huippututkimuksesta, multimodaalisuudesta, yhteisöllisestä Kehittää ja jalostaa Lakiston aluetta sekä luo Lakiston alueelle uutta liiketoimintaa Uudet liiketoiminnat liittyvät terveydenhoitoon, kehitysvammatutkimukseen, terveys- ja hyvinvointi teknologiaan, vapaa-aikaan ja virkistykseen Lisätietoja toimitusjohtaja Petri Wegelius, Uusi Lakisto Oy kyläelämästä sekä elämyksellisyydestä ja hyvinvoinnista. Lakistossa ovat toisiinsa limittyneenä alkuperäinen luonto, kulttuuriympäristö ja tulevaisuuden mahdollisuudet, kolmen vartin päässä Helsingin keskustasta. – Visiot rakentuvat pienistä osiosta. Usein minulle tulee mieleen idea, josta joku toinen ymmärtää, miten se tehdään. Näin tätä työstetään eteenpäin, pala palalta. Pystymme tekemään myös tarjottavia korjausliikkeitä suunnitelmiin. Uudesta Lakistosta pitää tehdä niin mielenkiintoinen, että se vetää puoleensa tutkijoita pitkänkin matkan takaa sekä uusia yrityksiä. Mahdollisuuksia meillä on, Wegelius kertoo. Ajankohtaista Tervetuloa lukemaan uutta julkaisusarjaa Rinnekoti-Säätiö on perustanut uuden julkaisusarjan välittämään tietoa, kokemusta ja havaintoja kehitysvammatyön arjesta. Julkaisusarja on suunnattu erityisesti alan ammattihenkilöille ja kehitysvammaisten ihmisten läheisille, mutta myös muille alasta tai julkaisujen aiheista kiinnostuneille. Sarjan ensimmäinen julkaisu käsittelee kohtaamisen ja mahdollistamisen aihepiirejä ja perustuu kirjoittajansa Marjo KinnunenKakon pitkäaikaiseen kokemukseen kehitysvammaisten henkilöiden kanssa työskentelystä. Kokemus on kiteytynyt ennen kaikkea heittäytymisen, ennakkoluulottomien kokeilujen ja erilaisten ajattelutapojen opiskelun tuloksena mahdollistavan lähimmäisyyden ja arkeistavan aistityön muotoon. Julkaisun toivotaan toimivan ideoiden antajana, innostuksen lähteenä ja ajatusten vahvistajana. Julkaisua voi tilata Rinnekoti-Säätiöstä www.rinnekoti.fi 40 euron hintaan. Jalkojen ja etenkin jalkapohjien hieronnalla huolletaan koko kehoa. TEKSTI MARJO KINNUNEN-KAKKO KUVA JOHANNA HAAGA-SHRESTHA JULKAISUN TAKANA MARJO KINNUNEN-KAKKO ”Työni Rinnekodissa aloitin Päivälässä 2006, josta siirryin Huvituskerhoon. Huvituskerhosta sain suunnan tavalleni tehdä työtä kehitysvammaisten lähimmäisten kanssa. Siellä ei koskaan sanottu, ettei joku voi osallistua – ohjaajat keksivät keinot, jotka mahdollistivat kaikkien aktiivisen mukana olon ja lämpimän ilmapiirin. Palattuani Päivälään aloin soveltaa Huvituksen ohjaajien työotetta ja tuolloin haastaviksi koetut asiakkaat opettivat lisää. Sittemmin olen aika ajoin irtautunut Päivälästä, mutta aina tavalla tai toisella palannut ”kotipesään”. Tällä hetkellä toimin yksilö- ja pienryhmäohjaajana tavoitteenani mahdollistaa yhä useampien osallisuus päivätoimintaan. Samalla pyrin myös olemaan joustava ja keksimään tapoja olla avuksi päivätoimintayksiköiden toisinaan hektisessä arjessa. Opiskelen parhaillaan työtoverien kannustamana sosionomiopintoja Metropolian ammattikorkeakoulussa. Aiemmin olen opiskellut kasvatustiedettä, kehitysvammatyötä ja NLP-menetelmiä ja toiminut muun muassa vapaaehtoisena asumisterveysneuvojana. Minussa on hiukan aktivistin vikaa ja olen huono toimimaan tietyllä tavalla vain siksi, että niin on aina tehty. Pyrin vaikuttamaan asioihin, joihin minulla on päätösvaltaa ja seuraan periaatteellisella tasolla myös asioita, joissa sitä ei ole. Työskentelen kokonaisvaltaisesti ja viihdyn olemuskieltä käyttävien ihmisten parissa. Työ kehitysvammaisten ihmisten kanssa tarjoaa minulle loputtomasti oivaltamisen iloa. Haluaisin osata toimia joustavasti palvellen niin asiakkaita kuin työntekijöitäkin. Iloitsen Rinnekodin muuttumisesta yhä mahdollistavammaksi organisaatioksi. Minusta on hienoa, että kokeilevaa ja kehittävää työtä esiintuova Rinnekodin julkaisusarja on perustettu ja toivon jaettavista ideoista tulevan jatkossa runsauden pulaa.” Rinneviesti 3/2015 19 Ajankohtaista Uudistimme Rinnekodin palvelut kokoavan Tukea elämään -esitteen. Rinnekodissa vietettiin Espoo-päivää lauantaina 29.8. Päivä jakautui kahteen tapahtumaan. RK-Asunnot Seppolan pihapiirissä lastentapahtumassa Nuotiotulia Aino-tädin eläintilalla tutustuttiin eläimiin ja erilaisiin toimintarasteihin. Espoo-päivä Martintalon ja Pihlajan läheisyydessä esiteltiin Rinne kodin toimintaa Ainon jalanjäljissä. Näytelmäesitykset veivät vieraat aina 1930-luvulle asti. Päivä huipentui iltamiin. Kuvissa tunnelmaa upeasti sujuneesta päivästä. Sisar Aino kohtasi rinnekotilaisia pyykkinarulla. 20 Rinneviesti 3/2015 Aistipisteellä. Heinää seipääseen. Palaute PALAUTE RINNEKOTI-SÄÄTIÖN PALVELUJEN KEHITTÄMISEKSI Rinnekoti haluaa jatkuvasti kehittää palvelujaan ja siksi mielipiteesi on tärkeä. Olemme myös kiinnostuneita kaikista kehittämisideoista. Voitte antaa palautteen nimettömänä, jolloin asiaa käsitellään yleisellä tasolla. Mikäli ilmoitatte yhteystietonne ja haluatte keskustella, otamme teihin yhteyttä. Kaikki palautteet käydään läpi ja ne ohjataan kyseiselle vastuualueelle. Täyttäkää lomake ja lähettäkää se nidottuna (postimaksu on maksettu puolestanne). Halutessanne voitte vastata myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected], otsikolla ”Palaute Rinneviesti”. Voitte täyttää palautekyselyn myös sähköisesti www-sivuillamme www.rinnekoti.fi. Olette Läheinen Palvelunkäyttäjä Kunnan edustaja, kunta? Järjestön/organisaation edustaja, mikä? Muu, mikä? Mistä palveluista teillä on kokemusta? Kuinka tyytyväinen olette Rinnekoti-Säätiön palveluihin? Tyytymätön Miten todennäköisesti suosittelisitte Rinnekoti-Säätiön palveluita muille? Epätodennäköisesti Tyytyväinen Todennäköisesti Mikä on mielestänne Rinnekoti-Säätiön palveluissa parasta? Mitä parannettavaa Rinnekoti-Säätiön palveluissa olisi? Mitä uusia palveluja kaipaisitte? Mikäli haluatte, että olemme teihin yhteydessä johonkin asiaan liittyen, jätättehän yhteystietonne alle. Nimi Asia, josta haluatte meidän olevan teihin yhteydessä Puhelinnumero Sähköpostiosoite Rinneviesti 3/2015 21 Kutsu Vastaanottaja maksaa postimaksun Rinnekoti-Säätiö/Rinneviesti Tunnus 5021087 00003 VASTAUSLÄHETYS 22 Rinneviesti 3/2015 Ajankohtaista UUSI TOIMINTAKESKUS KERAVALLE Rinnekodin laboratoriolle FINAS-akkreditointi Toimintakeskus Jaakkola avasi ovensa Keravalla maanantaina 3.8.2015. Ensimmäiset viikot sujuvat toisiin tutustuessa sekä toimintaa yhdessä palvelunkäyttäjien kanssa suunnitellen. Tunnelmia Jaakkolasta voit lukea takakannesta. Myöhemmin syksyn aikana tarkoitus on järjestää myös tupaantuliaiset, joihin kaikki ovat tervetulleita! Akkreditointi on myönnetty kahdelle laboratorion käyttämälle menetelmälle, S-Lamotrigiini ja S-Klotsapiini. Klotsapiini on psyykenlääkeessä ja lamotrigiini epilepsialääkeessä käytettyjä aineita. Molempia lääkeaineita määritetään nestekromatografialla, kun halutaan seurata lääkehoidon vaikuttavuutta ja sitä, onko asiakas ottanut lääkkeet. Tunnustus on merkittävä, sillä tulevaisuudessa se avaa Rinnekodin laboratoriolle uusia mahdollisuuksia esimerkiksi kilpailun saralla. Akkreditoinnin myönsi Mittatekniikan keskuksen akkreditointiyksikkö FINAS. Lisätietoja Pekka Kaipainen Kemisti puh. 040 480 7032 Lisätietoja Sari Liukola Vastaava ohjaaja puh. 044 776 4410 Santaniitynkatu 6 04250 Kerava Oppisopimusopiskelu kiinnostaa Taija Tuohilampi näyttää, miten laite toimii. RAVINTOLA KOTIKALLIO Tiesitkö, että Rinnekodissa on kuluvana vuonna ollut oppisopimusopiskelijoita kaiken kaikkiaan yli 100? Määrä on historiallisesti vertailtuna suuri, sillä vuodesta 1993 lähtien Rinnekodista on valmistunut yli 150 henkilöä lähihoitajaksi oppisopimuksella. Myös Helsingin Diakoniaopiston kanssa räätälöity lähihoitajan tutkinnon muuntokoulutus on otettu hyvin vastaan työntekijöiden keskuudessa. Lisätietoja Anne Honkanen Kehittämiskoordinaattori puh. 040 054 5884 Lakiston Palvelut Oy on avannut 31.8.2015 uuden Ravintola Kotikallion Helsingin Pitäjänmäkeen Kotikallion palvelukeskuksen yhteyteen. Ravintolassa tarjotaan lounasta maanantaista sunnuntaihin, ravintolan yhteydessä on myös kahvio. Lisäksi Kotikalliossa järjestetään erilaisia juhla-, tapahtuma- sekä kokoustarjoiluita. Lokakuusta alkaen aterioita toimitetaan myös säätiön toimintakeskuksille. Ravintola tarjoaa erilaisia työkokeiluja harjoittelupaikkoja osatyökykyisille henkilöille. Lisätietoja Teija Myyry Ravitsemispalveluiden esimies puh. 044 776 4414 Kyläkirkontie 6 00370 Helsinki Rinneviesti 3/2015 23 Jaakkolan ovi avautui ja naurunremakka käytävältä kantautui. Joukossa aloitti nuori mies, joka naiskauneuden päälle ties. Nyt hällä hymy on herkässä ja vipinää kengässä, kun kauneuden perässä kulkee ja naurulla menoa puskee. Myös huomioita henkilökunnasta tehty on, käsivarsia muhkeita, ehkä treenattua lihasta on. On joukossamme myös vähän hiljaista ja harkitsevaista, ei niin rehvakasta, mutta kun pannaria tekemään pääsee, hymynkare kasvoille jäänee. Ja halata tietenkin välillä täytyy, jotta hyvä fiilis säilyy. Joskus asioita myös varmistella täytyy ja monta kertaa ääneen kysyy. Vaan kun yhdessä sovittu asia pitää, mieli tyyntyy ja homma pitää. Kaupassa, kirjastossa käydään, taloa sisustetaan. TEKSTI TEAM JAAKKOLA, KERAVA Ruokaa tehdään, syödään ja levätään. Välillä aika musavisan ja hetkenä toisena toisenlaisen kisan. Hyvä on tiimi meillä täällä, tervetuloa tsekkaamaan se vaikka paikan päällä! Rinnetuki r.y.:n hallituksen yhteystiedot Puheenjohtaja Leila Paavola 0400 424 402, [email protected] Rahastonhoitaja Sirpa Lemettinen-Savolainen 044 779 6631, (09) 8551 263, [email protected] Muut jäsenet Anita Facius, Pirjo Kotiranta, Mari Möttö, Harri Ojala ja Kristina Nousiainen Rinnekoti-Säätiön edustajana Tämä Rinneviesti on painettu hiilineutraalisti. Skannaamalla QR-koodin saat lisätietoja.
© Copyright 2024