OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA - Saimaan ammattiopisto Sampo

OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA
Rehtorin päätös 18.6.2015, 71 §.
Voimaantulo 1.8.2015.
2 (30)
Sisällysluettelo
Johdanto ............................................................................................................................................... 4
Opiskeluhuollon järjestäminen ......................................................................................................... 4
Ravitsemuspalvelut ........................................................................................................................... 6
Opiskelijoiden yhteisöllinen toiminta .................................................................................................. 6
Ryhmäytymispäivät .......................................................................................................................... 6
Ryhmänedustaja ................................................................................................................................ 6
Opiskelijakuntatoiminta .................................................................................................................... 6
Tuutoritoiminta ................................................................................................................................. 7
Liikunta-, kulttuuri- ja kerhotoiminta ............................................................................................... 7
Savuttomuus ja päihteettömyys ........................................................................................................ 7
Opinto- ja uraohjaus ............................................................................................................................. 8
Ohjaus hakeutumisvaiheessa ............................................................................................................ 8
Ohjaus opintojen aikana ................................................................................................................... 8
Ohjaus opintojen päättövaiheessa ja sen jälkeen .............................................................................. 9
Monikulttuurinen ohjaus ................................................................................................................... 9
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) ................................................... 9
Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen............................................................... 10
Kodin ja koulun välinen yhteistyö ..................................................................................................... 11
Verkostoyhteistyö .............................................................................................................................. 12
Terveellinen ja turvallinen opiskeluympäristö ................................................................................... 12
Tasa-arvo ja opiskelijoiden tasavertainen kohtelu .......................................................................... 12
Kiusaaminen ................................................................................................................................... 13
Esteettömyys ja turvallisuus ........................................................................................................... 13
Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset peruskoulutuksessa ...................................................... 13
Opiskeluoikeuden peruuttaminen ................................................................................................... 14
Opiskeluoikeuden palauttaminen.................................................................................................... 14
Rikosrekisteriote ............................................................................................................................. 15
Huumausainetestaus (koskee kaikkia aloja) ................................................................................... 15
Kurinpidolliset toimenpiteet ........................................................................................................... 15
Muutoksenhaku............................................................................................................................... 15
Arkaluontoisten tietojen käsittely ................................................................................................... 16
Opiskeluhuollon palvelut ................................................................................................................... 16
Psykologi- ja kuraattoripalvelut ...................................................................................................... 16
Opiskeluterveydenhuollon palvelut ................................................................................................ 16
Lastensuojelu .................................................................................................................................. 17
Etsivä nuorisotyö ............................................................................................................................ 17
Seurakuntien opiskelijatyö.............................................................................................................. 17
Ohjauksen ja tuen henkilöstön ydintehtävät ja vastuualueet ............................................................. 17
Ryhmänohjaajan tehtävät................................................................................................................ 17
Koulunkäynninohjaajan tehtävät .................................................................................................... 18
Opinto-ohjaajan tehtävät ................................................................................................................. 18
Ohjauskoordinaattorin tehtävät ....................................................................................................... 18
Erityisopetuksesta vastaavan (=erva) tehtävät ................................................................................ 18
Sampopajaohjaajan tehtävät ........................................................................................................... 19
Kuraattorin tehtävät ........................................................................................................................ 19
3 (30)
Psykologin tehtävät ......................................................................................................................... 19
Oppilaitospastorin tehtävät ............................................................................................................. 19
Koulutussihteereiden tehtävät ......................................................................................................... 19
Ammattihenkilön tehtävät .............................................................................................................. 19
Tuutoriohjaajan tehtävät ................................................................................................................. 19
Tuutorin tehtävät ............................................................................................................................. 19
Terveydenhoitajan tehtävät ............................................................................................................. 20
Aikuisopiskelijoiden ohjaus ja tuki .................................................................................................... 20
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaaminen .................................................................. 22
Erityistä tukea tarvitsevan työssäoppiminen ja tutkinnon suorittaminen ....................................... 23
Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden/tutkinnon suorittajien ohjaus ja tuki .............................. 24
Aikuisopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut ja verkostoyhteistyö ................................. 25
Opiskeluhuoltosuunnitelman toteutuminen ja seuranta ..................................................................... 25
Ohjausta ja opiskelijahuoltoa sääteleviä lakeja ja ohjeistuksia .......................................................... 25
Liite .................................................................................................................................................... 27
4 (30)
Johdanto
Saimaan ammattiopiston Sampon opiskeluhuoltosuunnitelma sisältää nuorten ammatillisen perustutkintokoulutuksen ja valmentavien koulutusten opiskeluhuollon käytänteet. Suunnitelmassa on oma luku erityisopetuksen järjestämiselle ja aikuisten ohjauksen ja tuen järjestämiselle. Suunnitelma perustuu oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin, lakiin ammatillisesta koulutuksesta (1998/630), Opiskeluhuolto ammatillisten perustutkintojen perusteissa -määräykseen ja Sampon opetussuunnitelman yhteiseen
osaan. Opiskelijahuollon prosessi on kuvattu Koulutus ja ohjaus -prosessissa
IMS:ssä.
Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden
edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä.
Opiskeluhuoltosuunnitelma kuvaa minimitason palveluja, jotka jokaisella perustutkintoon (nuorten koulutus) opiskelevalla tulisi olla saatavilla riippumatta toimipaikasta.
Suunnitelma sisältää myös suuntaa antavaa työnjakoa eri toimijoiden välillä perustehtävämäärittelyissä liitteenä olevan taulukon mukaan.
Tämä suunnitelma astuu voimaan 1.8.2015
Saimaan ammattiopisto Sampossa on ammatillisessa peruskoulutuksessa noin 3000
opiskelijaa. Sampon sisäisen toiminnan lisäksi monipuolinen yhteistyöverkosto koostuu asiantuntijoista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin sekä Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien ylläpitämistä lasten- ja nuorten hyvinvointiohjelmien toteuttamista
palveluista.
Opiskeluhuoltosuunnitelman kokonaisuuteen kuuluvat opinto-ohjaus, erityiset tukitoimet, kuraattori- ja psykologipalvelut, opiskeluterveys, yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö
sekä monipuolinen asiantuntijoista koostuva asiantuntijaverkosto.
Opiskeluhuoltosuunnitelma, joka on osa opetussuunnitelmaa, pohjaa hyvinvointiprofiilin, kouluterveyskyselyjen, terveystarkastusten ja mahdollisten muiden kyselyjen ja
palautteiden tuloksiin. Niihin sisällytetään toimintaohjeet mm. opiskeluyhteisössä ilmenevään kiusaamisen havainnointiin ja varhaiseen puuttumiseen, päihde- ja käytöshäiriöihin tai muihin opiskeluyhteisössä ilmeneviin ongelmiin.
Hyvä kodin ja koulun välinen yhteistyö sekä osallisuuden mahdollistava toimintakulttuuri edistävät kouluyhteisön toimintaa ja varhaista tukea nuorille ja perheille sekä
edistävät koko kouluyhteisön hyvinvointia.
Opiskeluhuollon järjestäminen
Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia
koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa.
Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta sekä oppimisympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Kaikkien oppilaitoksessa opiskelijoiden kanssa työskentelevien sekä opiskeluhuoltopalveluista vastaavien viranomaisten ja työntekijöiden on
5 (30)
tehtävissään edistettävä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä kotien
ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Oppilaitoksen koko henkilökunnalla on vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista.
Ryhmänohjaajan ja opettajan on tuettava ja ohjattava välittömästi opiskelija tarpeen
ilmetessä tarpeellisiin tukitoimiin. Opiskelijan tuen tarve on kartoitettava ja sovittava
jatkotoimenpiteistä. Poissaolojen seurantaan ja niihin reagoimiseen sovelletaan poissaolo-ohjeistusta.
Seurantapalaverit järjestetään osastoilla 3-4 kertaa lukuvuodessa. Palaveriin osallistuvat opinto-ohjaaja, erityisopetuksesta vastaava, ryhmänohjaaja ja koulutuspäällikkö
sekä mahdollisuuksien mukaan ohjauskoordinaattori. Palaverin tavoitteena on todeta
toteutetut tukitoimet ja opintojen eteneminen ryhmän tasolla, käsitellä kokonaistilanne
sekä sopia ja vastuuttaa jatkotoimenpiteet. Yksittäisen opiskelijan asioita käsitellään
opiskelijakohtaisessa monialaisessa asiantuntijaryhmässä tai pedagogisessa palaverissa.
Opiskelijahuollon toimijoita ovat myös Imatralla kokoontuva opiskeluhuollon ohjausryhmä, Lappeenrannassa sivistyksen ja sosiaali-ja terveyspiirin hyvinvointityöryhmä,
ja Sampon hyvinvointityöryhmä, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Ryhmät käyttävät
tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Opiskeluhuoltoryhmät Sampossa:
Alueellinen opiskeluhuollon ohjausryhmä
• Voi olla useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen, kun koulutuksen järjestäjät toimivat
samojen kuntien alueella
• Tehtävänä opiskeluhuollon yleinen suunnittelu, kehittäminen, ohjaus ja arviointi
• Palvelujohtaja on Sampon edustajana
• Imatran kaupunki: opiskeluhuollon ohjausryhmä
• Lappeenrannan kaupunki: hyvinvointityöryhmä
Sampon hyvinvointityöryhmä
• Vastaa oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja
arvioinnista
• Sampon hyvinvointityöryhmässä on opetuksen, opinto-ohjauksen, erityisopetuksen,
psykososiaalisten palvelujen, terveydenhoidon, huoltajien ja opiskelijoiden edustus.
Monialainen asiantuntijaryhmä
• Tehtävänä opiskelijan tuen tarpeen selvittäminen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestäminen
• Tilannekohtaisesti koottu asiantuntijaryhmä, johon voi kuulua lääkäri, terveydenhoitaja,
psykologi, kuraattori, opinto-ohjaaja, erityisopetuksesta vastaava, ryhmänohjaaja,
koulutuspäällikkö tai muu opiskelijan kannalta keskeinen henkilö
• Kokouksessa ovat paikalla vain ne, joita opiskelijan asia koskee
• Opiskelija ja alaikäisen huoltajat ovat ryhmänohjaajan kutsumana paikalla
• Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi opiskelijan tai hänen huoltajansa
kanssa sovitusti
• Opinto-ohjaaja toimii vastuuhenkilönä asiantuntijaryhmän koollekutsumisessa ja muissa
tarvittavissa kokouksissa kokoonkutsujana toimii se henkilö, joka havaitsee tarpeen
Opiskeluhuollolliset tapahtumat kirjataan opiskeluhuollon kertomuksiin, joista on erillinen oppilaitoksen sisäinen ohjeistus.
6 (30)
Ravitsemuspalvelut
Opiskelijaruokailussa huomioidaan terveellisyys ja erityisruokavaliot. Ryhmänohjaaja
jakaa uusille opiskelijoille lomakkeen, jolla opiskelija ilmoittaa mahdollisesta erityisruokavaliosta. Opiskelija toimittaa lomakkeen opiskelijaravintolaan.
Mikäli opiskelijalla ei ole mahdollista ruokailla samassa tilassa muiden kanssa (esim.
terveydelliset syyt mm. ahdistus, paniikkihäiriö), niin hänelle voidaan järjestää muu
tila ruokailua varten. Ravitsemusneuvontaan liittyvissä asioissa voi kääntyä terveydenhoitajan puoleen.
Opiskelijoiden yhteisöllinen toiminta
Sampon yhteisöllisellä toiminnalla on tavoitteena tukea opiskelijoiden hyvinvointia.
Yhteisöllisyyttä edistetään mm. ryhmäytymisen, tuutori-, opiskelijakunta-, harraste- ja
kulttuuritoiminnan sekä tapahtumien avulla.
Ryhmäytymispäivät
Turvallisen opiskeluryhmän rakentuminen alkaa jo koulutyön ensimmäisenä päivänä
ja vastuu siitä on ensisijaisesti ryhmänohjaajalla, tuutorit voivat toimia apuna. Erikseen järjestettävissä ryhmäytymispäivissä jatketaan yhteishengen rakentamista tuutorien avustuksella, jolloin toimitaan yhdessä vapaamuotoisemmin oman ryhmän ja
ryhmänohjaajan kanssa.
Ryhmänedustaja
Sampossa on käytössä ryhmänedustajatoiminta. Ryhmänedustajatoiminnalla lisätään
kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja vaikuttamista opiskeluun liittyvissä asioissa.
Opiskelijayhdistys kutsuu ryhmänedustajat koolle ennen johtoryhmän tapaamisia.
Ryhmänedustaja
 toimii oman ryhmän yhteyshenkilönä oppilaitoksen sisällä ja tiedottaa ajankohtaisista asioista.
 tekee yhteistyötä ryhmänohjaajan kanssa mm. erilaisten opiskeluun liittyvien
kyselyjen käsittelyssä.
 tapaa koulutuspäällikköä pari kertaa lukuvuoden aikana.
Opiskelijakuntatoiminta
Opiskelijakuntatoiminnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Opiskelijakunta tapaa oppilaitoksen johtoa muutaman kerran vuodessa ja tekee aloitteita opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi.
Sampossa toimii Saimaan ammattiopiston opiskelijayhdistys ry. Tämän lisäksi on paikallisia opetuspistekohtaisia opiskelijakuntia. Opiskelijayhdistys järjestää opiskelijoille
yhteisöllisyyttä lisääviä tapahtumia.
7 (30)
Opiskelijakunta pyörittää kahviparkkitoimintaa yhteistyössä kuraattoreiden, etsivän
nuorisotyön, oppilaitospastoreiden ja muiden eri verkostojen tahojen kanssa. Kahviparkki on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa opiskelijat voivat piipahtaa juttelemassa ja luoda kontakteja aikuisiin ja muihin opiskelijoihin.
Tuutoritoiminta
Tuutorit ohjaavat ja opastavat uusia opiskelijoita, järjestävät oppilaitoksen yhteisiä tilaisuuksia ja teemapäiviä yhdessä henkilökunnan kanssa sekä edustavat sekä esittelevät Sampon koulutuksia peruskouluissa ja muissa tapahtumissa. Opiskelijat voivat
valita tuutoritoiminnan osaksi opintojaan. Henkilökunnasta valitut tuutoriohjaajat hoitavat tuutoreiden ohjausta eri tilanteissa.
Liikunta-, kulttuuri- ja kerhotoiminta
Sampo on aktiivisesti mukana SAKU ry:n opiskelijaurheilutapahtumissa, joiden lajivalikoima on hyvin monipuolinen. Liikuntakerhot toimivat Lappeenrannassa ja Imatralla.
Luokkien väliset sählyturnaukset järjestetään Lappeenrannassa perinteisesti syyslukukaudella, Imatralla järjestetään pesäpallotapahtuma. Liikunnanopettajat vastaavat
opiskelijaurheilusta (SAKU -toiminta). Liikuntakerhoja vetävät liikunnanopettajat ja
muut sovitut ohjaajat.
Sampon opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua vuosittain järjestettävään valtakunnalliseen SakuStars-kulttuurikilpailuun. Joukkue kootaan eri toimipisteiden opiskelijoista taitojen ja innokkuuden perusteella.
Aktiivisen bändikerhotoiminnan kautta on onnistuttu saamaan toimintaan mukaan
myös musiikin harrastajia. Erilaisten harrastekerhojen lisäksi Sampossa toimii ammatillisia kerhoja, joiden tarjonta vaihtelee lukuvuosittain.
Savuttomuus ja päihteettömyys
Sampo on savuton oppimisympäristö ja siitä tiedotetaan kaikille opiskelijoille järjestyssäännöissä. Opiskelijoille on järjestetty savuttomuutta edistäviä ja mahdollistavia
välituntiaktiviteetteja mm. pingis ja biljardi sekä savuttomuutta edistäviä tapahtumia
lukuvuoden aikana (Ammattiopiston järjestyssäännöt, Rehtorin päätös 22.7.2014,
100 §, Menettelyohje 24.5.2011, Tupakkalaki 698/2010).
Yhteistyötahojen kanssa toteutettavissa teemapäivissä on esillä päihteettömyys sekä
päihteiden käytön aiheuttamat haittatekijät. Sampon päihdeohjelmassa kerrotaan
mm. toimenpiteet hoitoonohjausmenettelystä.
Sampon erillinen Kriisitoimintaohje ohjeistaa henkilökuntaa toimenpiteisiin erilaisissa
opiskelijoita koskevissa kriisitilanteissa.
8 (30)
Opinto- ja uraohjaus
Opinto-ohjauksen tavoitteena on
 ohjata ja tukea opintojen suunnittelussa
 ehkäistä opintojen keskeyttämistä
 edistää työllistymistä
 tukea jatko-opintoihin hakeutumista
Ohjauksella edistetään opiskelijoiden yksilöllisten tavoitteiden toteutumista valinnaisuuden, joustavuuden ja monimuotoisten opetusjärjestelyjen avulla.
Ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki oppilaitoksen opettajat sekä muut ohjauksesta
vastuulliset. Opiskelijan lähimpänä tukena on ryhmänohjaaja. Opinto-ohjaajalla on
päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opinto-ohjauksen onnistumiseksi tehdään oppilaitoksen sisäistä asiantuntijayhteistyötä sekä yhteistyötä opiskelijoiden ja heidän kotiensa
kanssa.
Ohjaus hakeutumisvaiheessa
Hakeutumisvaiheessa tehdään yhteistyötä huoltajien, peruskoulujen, lukioiden, työvoimahallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa. Tiedottamisen ja neuvonnan tavoitteena on ohjata nuoret sopivaan koulutukseen ja samalla vähentää riskiä syrjäytyä.
Apuna tiedottamisessa ovat opinto-ohjaajat ja opiskelijatuutorit kouluvierailuilla ja erilaisissa tapahtumissa. Hakemisen tueksi julkaistaan vuosittain Hakijan opas.
Ohjaus opintojen aikana
Alkuvaiheen perehdyttämisen lisäksi ryhmänohjaaja keskustelee jokaisen ryhmänsä
opiskelijan kanssa. Opiskelijalle selvitetään tutkinnon rakenne, tavoitteet ja valinnanmahdollisuudet sekä tarjolla olevat tukipalvelut. Aloittavat opiskelijat tekevät lähtötasotestit äidinkielessä ja matematiikassa. Kaksoistutkinto-opiskelijat tekevät äidinkielen lähtötasotestin sijaan Niilo Mäki-instituutin lukiseulan. Aikaisemman kouluhistorian
pohjalta opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Tarvittaessa ryhmänohjaaja tekee yhteistyössä erityisopetuksesta vastaavan kanssa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS). Suunnitelmia
päivitetään säännöllisesti opintojen edetessä.
Opintojen edetessä laaditaan ammattiosaamisen näyttösuunnitelmat opettajien ohjauksessa sekä ohjataan opiskelijaa osaamisalan valinnoissa. Opiskelijoiden työllistymistä, intoa yrittäjyyteen ja kansainvälisyyteen tuetaan koko opiskelun ajan työssäoppimisen, työpajatoiminnan sekä erilaisten projektiopintojen avulla. Ryhmänohjaaja
seuraa opintojen etenemistä jatkuvasti ja tarvittaessa opiskelija ohjataan eri tukitoimien piiriin. Alaikäisten opiskelijoiden kohdalla pyritään olemaan mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa yhteydessä huoltajiin ongelmien ilmaantuessa. Ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija oppii itse ottamaan vastuuta omista opinnoistaan ja valinnoistaan voimavarojensa mukaan sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja tuotoksiaan.
9 (30)
Ohjaus opintojen päättövaiheessa ja sen jälkeen
Opintojen päättövaiheen ohjauksen painopisteenä on jatko-opintoihin ja työelämään
siirtymiseen liittyvät asiat. Tavoitteena on, että opiskelija osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja itsenäisesti. Päättöluokkien opiskelijoille järjestetään mm. päättöluokkien info, jossa kerrotaan jatko-opinnoista, oppisopimusmahdollisuudesta ja TE-toimiston palveluista. Valmistuvilla opiskelijoilla on käytössään Mitä Sampon jälkeen-opas nettiversiona.
Monikulttuurinen ohjaus
Jos ammatilliseen koulutukseen hakijan äidinkieli on muu kuin suomi, niin riittävä
opetuskielen suullinen ja kirjallinen kielitaito osoitetaan tarvittaessa kielikokeella yhteishaun kriteerien perusteella. S2 Suomi toisena kielenä kurssia tarjotaan äidinkielen
kurssien lisänä niille maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille, jotka tarvitsevat kielitaidon vahvistamista. Kielitaidon vahvistamiseksi on mahdollista saada tukiopetusta.
Vinkkejä monikulttuuriseen ohjaamiseen:
http://www.hyvan.helsinki.fi/amma/pdf/esite3_v5.pdf (koulutukseen ja ammatteihin
liittyvää materiaalia selkokielellä)
www.amiedu.net/jokeri/ohjausjatuki/mater/romanien_ohjaus.doc (romanien ohjauksesta ja kulttuurista).
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma)
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa
opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutus on ensisijaisesti tarkoitettu ilman toisen asteen tutkintoa oleville perusopetuksen päättäneille
nuorille. Koulutukseen voivat kuitenkin osallistua myös aikuiset, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymiseksi.
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa opiskelijalla on mahdollisuus valmentautua myös oppisopimuskoulutukseen yksilöllisten valintojen avulla.
Opiskelija voi missä tahansa vaiheessa valmentavaa koulutusta siirtyä suorittamaan
tutkintotavoitteista ammatillista koulutusta joko ammatillisena peruskoulutuksena tai
oppisopimuskoulutuksena, jos hänellä on riittävät valmiudet ja jos koulutusaloilla on
tilaa. Oppisopimuskoulutukseen siirtyminen edellyttää sopivan oppisopimuspaikan
löytymistä.
Koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä ja koulutus muodostuu pakollisista (10
osp) ja valinnaisista koulutuksen osista (50 osp). Opetussuunnitelmassa painottuu
yksilöllinen ja joustava opiskelijan tarpeista lähtevä opiskelu. Opiskelu on käytännönläheistä ja tapahtuu yhteistyössä perustutkinto-opiskelun ja työelämän kanssa. Valmentavan koulutuksen aikana suoritetut opinnot tunnustetaan osaksi myöhempää
ammatillista perustutkintoa ja koulutuksen yhteydessä voi tarvittaessa korottaa perusopetuksen päättöarvosanoja.
10 (30)
Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen
Erityisopetuksen järjestäminen perustuu seuraaviin lakeihin ja asetuksiin:
Laki ammatillisesta koulutuksesta N:o 630/ 1998, muutos 246/2015.
Asetus ammatillisesta koulutuksesta 6.11.1998/811, muutos 329/2015.
Erityisopetusta järjestettäessä noudatetaan opetushallituksen antamia opetussuunnitelman perusteita, Saimaan ammattiopiston menettelyohjeita sekä oppilaitoskohtaista
opetussuunnitelmaa.
Oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus voidaan antaa erityisopetuksena. Erityisopetuksena tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä
erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijan
opetuksen järjestämisestä erityisopetuksena ja mukauttamisesta. Ennen mainituista
asioista päättämistä ja HOJKSin vahvistamista tulee kuulla opiskelijaa ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa.
Sampon erityisopetuksen tavoitteena on, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnon tai
koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Erityisopetuksen järjestämisellä ja suunnittelulla pyritään henkilökohtaisiin opintopolkuihin ottamalla huomioon opiskelijoiden yksilölliset tarpeet ja elämäntilanteet ja näin parantamaan opiskelumotivaatiota sekä ehkäisemään opintojen keskeyttämistä ja syrjäytymistä.
Erityisopetuksessa käytetään yksilön huomioon ottavia opetusmenetelmiä ja työjärjestelyjä, joilla turvataan opiskelijan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityisopetuksessa keskeisiä asioita ovat opiskelijalähtöisyys, elämänkaariajattelu, hyvät huoltajayhteydet, hyvät työelämäyhteydet ja itsenäistymiskasvatus. Erityisopetukseen liitetään tarvittavia tukitoimia yhteistyössä asianomaisten viranomaistahojen kanssa.
Opetuksessa noudatetaan integraatioperiaatetta, jolloin opetus järjestetään ensisijaisesti tavallisissa ryhmissä muiden kanssa. Opiskelijan yksilölliseen ohjaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Pääsääntöisesti opiskelija opiskelee oman ryhmänsä mukana, mutta tarvittaessa hänelle voidaan antaa erityisopetusta yksilöllisesti, pienessä
ryhmässä. Joissain tapauksissa opetus voidaan järjestää työpajaopetuksena. Sampon, Laptuote-säätiön ja IntoPajat ry:n Työpajakoulu ja Hengari-sopimus mahdollistavat määräaikaisen opiskelujakson osana koulutusalakohtaista opetussuunnitelmaa.
Erityisopetuksen järjestämisessä toimitaan yhteistyössä huoltajien, työnantajien ja
opiskelijan tukena toimivien verkostojen kanssa.
HOJKS-prosessi (HOJKS = henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva
suunnitelma)
11 (30)
Tiedonkeruu
• nivelvaiheen
tiedonsiirtopalaveri
• lähtötasotestit
• keskustelut
opiskelijan
(HOPS) ja
huoltajan kanssa
HOJKSin laadinta
• mukana
opiskelija,
alaikäisen
huoltaja,
ryhmänohjaaja,
erva
• sovitaan
tukitoimista ja
niiden
toteutuksesta
• koulutuspäällikkö
allekirjoittaa
sopimuksen
Erityisen tuen
järjestäminen
tukitoimet esim.:
• henkilökohtainen
ohjaus/opetus
• pienryhmäopetus
• samanaikaisopetus
• työpaja
• muu tuki
Seuranta
• ryhmänohjaaja ja
opiskelija käyvät
ohjauskeskustelu
vähintään kerran
lukukaudessa
• tiedottaminen
huoltajille
• Wilmaan kirjaus
• hojksin
jatkumisen tarve
arvioidaan aina
lukukausittain
Erityistä tukea tarvitseva opiskelija tarvitsee tavallista enemmän tukitoimenpiteitä
myös työssäoppimiseen ohjattaessa ja tiivistä opettajan yhteydenpitoa sen aikana.
Opiskelijaa ohjataan työpaikkoihin, joissa voidaan tarjota opiskelijan taitoja vastaavia
tehtäviä, ja joissa opiskelija voi käyttää omia vahvuuksiaan. Erityistä tukea tarvitseva
opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen ja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen
näytöillä koulun työpisteissä.
Opittavat asiat suunnitellaan etukäteen ja ne käydään läpi opiskelijan kanssa ennen
työssäoppimista. Hyvin toteutettu työssäoppiminen kantaa opiskelijaa itsenäiseen ja
osallistuvaan elämään.
Kodin ja koulun välinen yhteistyö
Yhteys koulun ja kodin välille rakennetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Kodin ja koulun välisen yhteistyön muotoja ovat vanhempainillat, ryhmänohjaajien ja
ohjaushenkilöstön yhteydenpito opiskelijan huoltajiin. Sampon hyvinvointityöryhmässä on myös huoltajien edustaja. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden vanhemmille järjestetään vanhempainilta alkusyksystä. Yhteydenpidon välineenä Sampossa
on mm. Wilma-huoltajaliittymä.
Yhteishaun tuloksen selvittyä opiskelijalle lähetetään oppilaitoksesta kirje, jossa on
tietoa koulutyön aloittamisesta. Kirjeen liitteenä lähetetään täytettäviksi lomakkeet:


Opiskelupaikan vastaanottaminen, jolla opiskelija varmentaa opiskelupaikan vastaanoton.
Ohjaustoiminnan taustatietolomake
Opintojen alkaessa opiskelija täyttää sähköisesti Wilmassa yhteystietonsa sekä huoltajien ja/tai muun yhteyshenkilön yhteystiedot. Ryhmänohjaaja käy opiskelijan kanssa
opintojen alussa ohjauskeskustelun, jolloin laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Wilmaan. Ohjauskeskusteluja käydään opintojen aikana.
12 (30)
Opintonsa aloittavalle opiskelijalle on nettisivuilla opiskelijan opas, jossa on mm. kotiinfo, yhteystietoja ja muuta opiskeluun liittyvää perustietoa.
Ensimmäisen lukuvuoden opiskelijoille annetaan syyslukukauden päättyessä palaute
opiskelusta. Opiskelija ja huoltajat voivat seurata opintojen etenemistä Wilman välityksellä.
Vanhempien/huoltajan vastuu lapsensa kasvusta, kehityksestä, koulutuksesta ja hyvinvoinnista on ensisijainen ja jatkuu 18 ikävuoteen asti, taloudellinen vastuu 20 ikävuoteen asti. Opiskeluhuollon yhteistyöverkosto auttaa tarvittaessa perheitä opiskelijoiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Kun opiskelija täyttää
18 vuotta, niin hän voi sallia Wilma-huoltajaliittymän käytön jatkumisen. Oppilaitoksen
henkilökunta ei saa keskustella täysi-ikäisen opiskelijan asioista huoltajien kanssa
ellei opiskelija ole antanut siihen lupaa.
Verkostoyhteistyö
Oppilaitoksen ja opiskelijan lähipiirin välisen verkostotyön tavoitteena on tukea opiskelijan kasvua ja kehitystä. Verkostotyön tuella vahvistetaan kokonaisvaltaisesti opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta sekä opiskelun etenemistä. Lisäksi huolehditaan
siitä, että opiskelija saa tukea terveyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa.
Verkostotyötä tehdään opiskelijan verkostoon kuuluvien henkilöiden ja tahojen kanssa,
siihen voi kuulua mm. huoltajat, opettajat, sosiaalitoimi, nuorisopsykiatria, Kela ja perusopetus. Muiden viranomaisten kanssa mm. poliisi tehdään tarvittaessa yhteistyötä.
Verkosto kootaan aina opiskelijan tarpeiden ja tilanteen mukaan.
Terveellinen ja turvallinen opiskeluympäristö
Sampon järjestyssäännöissä (Rehtorin päätös 22.7.2014, 100 §) on määritelty tavat
toimia oppilaitoksessa siten, että taataan tasa-arvo sekä henkisesti ja fyysisesti turvallinen opiskeluympäristö kaikille.
Tasa-arvo ja opiskelijoiden tasavertainen kohtelu
Sampossa on suunnitelma yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumiseksi. Yhdenvertaisessa ja tasa-arvoisessa työ- ja opiskeluympäristössä kaikilla on mahdollisuus
työskennellä ilman syrjintää ja häirintää. Syrjintä on kiellettyä sukupuolen tai muun
henkilöön liittyvän syyn kuten iän, alkuperän kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tms. perusteella.
Kiellettyä syrjintää on myös henkilön asettaminen sukupuolen perusteella muita epäedullisempaan asemaan muun muassa opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä
tai opintosuoritusten arvioinnissa. Sukupuoleen perustuva häirintä ja ahdistelu ovat
kiellettyjä. Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu määritellään yksipuoliseksi fyysiseksi tai
13 (30)
sanalliseksi käyttäytymiseksi, joka on aina kohteelle vastentahtoista tai ainakin ei-toivottua. Opiskelijan tulee ilmoittaa häirinnästä ryhmänohjaajalle tai opiskelijahuoltohenkilöstölle (Tasa-arvosuunnitelma 23.3.2011 Dnro 90/210/2011).
Kiusaaminen
Kiusaamiseksi katsotaan sellainen toiminta, joka on toistuvaa ja tietoista pahan mielen aiheuttamista toisille sanallisesti, fyysisesti tai epäsuorasti. Opiskelijalla on oikeus
turvalliseen ja hyvinvointia edistävään opiskeluympäristöön. Jokainen opiskelija ja
henkilökuntaan kuuluva on vastuussa omalla toiminnallaan ja esimerkillään ammattiopiston turvallisuudesta ja hyvinvointia edistävästä oppimis- ja työympäristöstä. Kiusaamisesta tule välittömästi ilmoittaa oppilaitoksen henkilökunnalle. Kuraattori toimii
kiusaamistilanteiden selvittelyn tukena.
Esteettömyys ja turvallisuus
Sampo on esteetön oppimisympäristö kaikille opiskelijoille kansalaisuudesta, sukupuolesta tai vakaumuksesta riippumatta. Fyysisesti esteettömiä oppimisympäristöjä
Sampossa ovat Armilankatu 40 ja Pohjolankatu 10.
Turvallisen oppimisympäristön toteuttamiseen liittyy myös Pelastussuunnitelma, joka
on laadittu kiinteistökohtaisena ja toimenpiteet erilaisissa vaaratilanteissa on kerrottu
yksityiskohtaisesti. Pelastautumisharjoitukset ja yleisinfo toteutetaan lukuvuosittain
opiskelijoille. Opiskelijan oppaassa on työturvallisuuden yleisohjeet ja koulutusaloilla
käydään ammattialakohtaiset työturvallisuusmääräykset läpi.
Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset peruskoulutuksessa
Sampon vuosittain ilmestyvässä Hakijan oppaassa ja osoitteessa www.opintopolku.fi
tiedotetaan tutkintokohtaisista terveydenvaatimuksista ja -suosituksista. Tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista tiedottaminen on hakijoille erityisen tärkeää silloin, kun opiskelija tekee koulutusvalintoja tai tilanteissa, jolloin opiskelijan terveydentila tai toimintakyky on heikentynyt. Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle.
Tutkintojen perusteissa keskeiset uudistukset kohdistuvat tutkintokohtaisiin terveydentilavaatimuksiin, joista Opetushallitus on antanut määräykset valtioneuvoston
asetuksissa 1032 ja 1033/2011 määrätyissä humanistisen ja kasvatusalan, tekniikan
ja liikenteen alan, luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali-, terveys- ja liikuntaalan ammatillisissa perustutkinnoissa sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa
(ns. sora-tutkinnot). Nämä vaatimukset koskevat 1.1.2012 jälkeen opiskelun aloittaneita opiskelijoita.
Opiskelijaksi ei voi ottaa edellä mainituissa sora-tutkinnoissa sitä, joka
ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön
tehtäviin tai työssäoppimiseen
 jos opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät
 jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa
14 (30)

on saanut aiemman opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen jos
toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat
sitä edellyttävät.
Opiskeluoikeuden peruuttaminen
1.1.2012 voimaantulleen lainsäädäntöuudistuksen tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä.
Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto
aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää valintatilanteessa.
Opiskeluoikeuden peruuttaminen sora-säädösten perusteella voi tulla kysymykseen
lähinnä alalle soveltumattomuuden, puutteellisen terveys- tai toimintakyvyn tai aiemman rikostaustan vuoksi.
Opiskelija voi olla alalle soveltumaton, jos hän esimerkiksi vaarantaa toistuvasti tai
vakavasti toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden. Soveltumattomuutta ratkotaan
ensisijaisesti opinto-ohjauksen, opetusjärjestelyiden, opiskelijahuoltopalveluiden ja
muiden ennaltaehkäisevien tukitoimien avulla tai niin, että opiskelija ohjataan jonkin
muun alan opintoihin.
Jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelijalla on 32 §:n 1 momentin 2 kohdassa
terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este, hänet voidaan määrätä terveydentilan
toteamiseksi laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin
ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämättömiä opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn
selvittämiseksi. Koulutuksen järjestäjä vastaa määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista.
Kun opintoihin tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilastai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden laissa 951/2011olevien perusteiden
mukaisesti määräaikaisesti enintään vuodeksi. Opinnoista, joihin tätä sovelletaan,
säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella 1032/201116 §.
Jos opiskelija kieltäytyy 32 a §:n 1 momentissa tarkoitetuista terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin.
Opiskeluoikeuden palauttaminen
Se, jolta on peruutettu opiskeluoikeus 32 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella, voi
hakea koulutuksen järjestäjältä opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskeluoikeus tulee
palauttaa, jos hakija osoittaa, ettei opiskeluoikeuden peruuttamisen aiheuttaneita
syitä enää ole. Opiskelijan tulee toimittaa koulutuksen järjestäjälle terveydentilaansa
koskevat lausunnot.
15 (30)
Rikosrekisteriote
Opiskelijan tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa 32 §:n 2 momentissa tarkoitettua opiskeluoikeuden arviointia varten nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6
§:n 3 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä, jos opiskelijan opintoihin tai työssä
oppimisjaksoon sisältyy olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Ote pyydetään
lähinnä lähihoitajakoulutuksessa. Maksuttoman otteen voi tilata osoitteesta
http://www.oikeus.fi/oikeusrekisterikeskus/18232.htmwww.suomi.fi.
Jos opiskelija kieltäytyy 32 a §:n 4 momentissa tarkoitetusta rikosrekisteriotteen nähtäväksi antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes
hän suostuu toimittamaan rikosrekisteriotteen nähtäväksi.
Huumausainetestaus (koskee kaikkia aloja)
Lain (951/2011 34 a §) asettamin edellytyksin koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa
opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua
aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin
kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Koulutuksen järjestäjä vastaa tässä pykälässä tarkoitetusta huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Huumausainetestistä kieltäytyminen johtaa kurinpidollisiin toimenpiteisiin (esim. määräaikainen
erottaminen). Tarkempi ohjeistus on oppilaitoksen päihdeohjelmassa ja sisäisessä
ohjeistuksessa.
Kurinpidolliset toimenpiteet
Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää rehtori. Opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta
erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä päättää koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin opiskeluoikeustoimikunta. Opiskeluoikeustoimikunnassa on koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus.
Tarkempi ohjeistus kurinpidollisista toimenpiteistä löytyy oppilaitoksen kurinpitosuunnitelmasta.
Muutoksenhaku
Laissa 951/2011tarkoitettuun koulutuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee opiskelijalle annettavaa kirjallista varoitusta, opiskelijan määräaikaista erottamista, opiskelija-asuntolasta erottamista, opiskelusta pidättämistä tai 37, 38 ja 39 §:ssä säädettyä etua ja oikeutta, haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelle siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Tässä laissa tarkoitettuun koulutuksen
järjestäjän päätökseen, joka koskee opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista, haetaan muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Valitus päätöksestä, joka koskee opiskelijalle annettavaa kirjallista varoitusta, määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista, opiskeluoikeuden peruuttamista tai pa-
16 (30)
lauttamista, opiskelusta pidättämistä taikka 4 momentissa tarkoitettua asiaa, sekä oikaisu 3 momentissa tarkoitetusta päätöksestä, tulee tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tässä momentissa tarkoitetut asiat käsitellään kiireellisinä.
Arkaluontoisten tietojen käsittely
Lakiin ammatillisesta koulutuksesta (630/1998, 42 §) säätelee arkaluontoisten tietojen
käsittelyä. Lain mukaan opiskelijaksi pyrkivän ja opiskelijan terveydentilaa koskevia
27b, 32a, 32b ja 34a § mukaisia tietoja saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai
tekevät päätöksen opiskelijaksi ottamisesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta taikka lausuntoja mainituista asioista.
Opiskelijan rikostaustaotetta koskevaa 32a §:n mukaista tietoa saavat käsitellä vain
ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta.
Muilta osin henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia (523/1999). Tietojen käsittelyssä, säilyttämisessä ja luovuttamisessa noudatetaan voimassa olevaa
lainsäädäntöä.
Kaikkia opiskeluhuollon toimijoita koskee vaitiolovelvollisuus.
Opiskeluhuollon palvelut
Psykologi- ja kuraattoripalvelut
Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen
järjestämisestä 1.8.2014 alkaen. Kuraattorit (Lappeenrannassa kaksi ja Imatralla
yksi) työskentelevät ammattiopiston tiloissa. Psykologien palvelut ovat myös opiskelijoiden käytettävissä. Kuraattorit ja psykologit toimittavat opiskelijoiden kotipaikkakunnille tiedot ko. palvelujen käytöstä.
Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti psykologin
tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä ja kiireellisissä tapauksissa samana tai seuraavana työpäivänä.
Opiskeluterveydenhuollon palvelut
Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on huolehtia kokonaisvaltaisesti opiskelijoiden
terveydestä. Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on tuottaa moniammatillista terveyden- ja sairaanhoitoa. Tavoitteena on ylläpitää ja tukea opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä tukea opiskelijaa opintojen sujumisessa ja opiskelijan tutkinnon suorittamista. Painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä ja erityinen
huomio on mielenterveys- ja päihdeongelmissa.
Imatralla toimii kaksi terveydenhoitajaa Koulukatu 5:n vastaanotolla. Ruokolahden
yksikköä palvelee oma terveydenhoitaja terveyskeskuksessa.
Lappeenrannassa toimii Opiskeluterveys moniammatillisena työryhmänä. Opiskeluterveyden palveluihin kuuluvat lääkäri, terveydenhoitaja, psykologi sekä psykiatrinen
17 (30)
sairaanhoitaja ja kuraattori palvelut. Terveydenhoitajien kautta voi varata aikoja muille
työntekijöille.
Terveydenhoitajan palvelut
 terveystarkastukset ja sairasvastaanotto
 terveysneuvonta ja itsehoidon ohjaus
 ehkäisyneuvonta, seksuaalikasvatus
 mielenterveys- ja päihdeneuvonta ja -ohjaus
 opiskelijahuoltotyö
 kutsuntatarkastukset
 terveydellisten olojen seuranta
 erilaiset selvitykset
Lastensuojelu
Opetustoimen henkilöillä on lastensuojeluilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat lapsen terveyden tai kehityksen olevan vaarassa. Ilmoitusvelvollisuus menee ammatillisen koulutuksen salassapitosäännösten edelle. Ilmoitus tehdään sosiaalitoimeen.
(Lastensuojelulaki 417/2007, 25§). Kuraattori avustaa tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen tekemisessä.
Etsivä nuorisotyö
Ammattiopisto tekee yhteistyötä etsivän nuorisotyöntekijöiden kanssa. Nuorisolaki
(639/2010) velvoittaa koulutuksen järjestäjää luovuttamaan tiedot kotikunnalle etsivää
nuorisotyötä varten alle 25-vuotiaasta nuoresta, joka keskeyttää (=eroaa) opinnot
ammatillisessa koulutuksessa.
Seurakuntien opiskelijatyö
Seurakuntien nimetyt opiskelijapastorit ja nuorisotyöntekijät ovat opiskelijoiden käytettävissä sielunhoidollisissa ja muissa erityiskysymyksissä. Opiskelijapastorit päivystävät oppilaitoksissa, osallistuvat opiskelijoiden ja henkilöstön eri tapahtumiin esim.
ryhmäytymispäiviin ja lukukauden päätöskirkkoihin.
Lappeenrannassa toisen asteen oppilaitoksissa toimii oppilaitospastori. Oppilaitospastori on käytettävissä tukemaan oppilaitoksen opiskelijoita, ryhmiä, yhteisöllisyyttä
ja henkilökuntaa. Hän osallistuu pyydettäessä myös opetuksen yhteydessä keskusteluihin, joissa käsitellään etiikkaa, ihmissuhdeasioita, arvoja tai suvaitsevaisuutta. Oppilaitospastorilla on erityisosaamista kriisityössä ja uskonnollisissa kysymyksissä.
Imatralla opiskelijoiden käytettävissä on nimikkopastori.
Ohjauksen ja tuen henkilöstön ydintehtävät ja vastuualueet
Ryhmänohjaajan tehtävät

opiskelijaryhmän lähiohjaus (ryhmä ja yksilö)
18 (30)



yhteisöllisyyden edistäminen ryhmässä
yhteydenpito huoltajiin ja verkostoon
opintojen edistymisen tukeminen ja seuranta
Ryhmänohjaajan tehtävät on määritelty tarkemmin ryhmänohjaajan oppaassa.
Koulunkäynninohjaajan tehtävät






yksilöohjaus koulunkäynnissä, elämänhallinnassa ja arjen asioissa
pienryhmäohjaus
rinnakkaisohjaus oppitunneilla
koulutukseen ja oppilaitokseen tutustujien opastus
ryhmäytymispäiviin osallistuminen
erityistä tukea tarvitsevien ohjaus
Opinto-ohjaajan tehtävät








ohjaus opiskelun etenemisessä
opiskelijahuoltotyö
markkinointi peruskouluissa, vanhempainilloissa ja erilaisissa tapahtumissa
ohjaus yhteishakuprosessissa
uraohjaus
sisäinen ja ulkoinen verkostoyhteistyö
pääsykokeissa sovitusti mukana
kaksoistutkintoa opiskelevilla on lukio-opintoihin liittyen oma opinto-ohjaaja
Ohjauskoordinaattorin tehtävät






nuorten ja aikuisten erityisopetuksen ja -ohjauksen koordinointi, konsultointi ja
kehittäminen
erityisopetukseen liittyvien suunnitelmien, ohjeistuksen ja dokumenttien laatiminen ja päivittäminen
erva-tiimin vetäminen
yhteistyöryhmiin osallistuminen
verkostoyhteistyö
Työpajakoulu ja Hengari-sopimusten koordinointi
Erityisopetuksesta vastaavan (=erva) tehtävät








vastaa erityisopetukseen liittyvistä asioista yksikössään
toimii erityisopetuksen asiantuntijana
on hojksin tekemisessä ryhmänohjaajan tukena
seuraa erityisopiskelijoiden opintojen etenemistä ja hojksin toteutumista
esittelee erityisopetusta koskevat asiat seurantapalavereissa
osallistuu tarvittaessa opiskelijakohtaisiin monialaisiin asiantuntijaryhmiin
organisoi lähtötasotestit
organisoi erityisopiskelijoiden vierailut vastuualueen osastoilla
19 (30)
Sampopajaohjaajan tehtävät


neuvoo, ohjaa ja opastaa opiskelijaa tehtävien ja verkkokurssien tekemisessä
valvoo kokeita ja tenttejä
Kuraattorin tehtävät






seurustelu, asuminen, itsetunto, opiskelumotivaatio, päihteet, mielen hyvinvointi
kasvuun ja kehitykseen liittyvät asiat
ristiriitojen selvittely
koulukiusaamisen ehkäisy ja selvittely
osana oppilaitoksen kriisityötä
toimeentuloon liittyvät asiat
Psykologin tehtävät



opiskelijan psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen
oppimisvalmiuksien kartoitus
mukana kriisityössä
Oppilaitospastorin tehtävät



opiskelijan henkisen ja hengellisen hyvinvoinnin tukeminen
kriisityöhön osallistuminen
oppilaitoksen opiskelijoiden ja henkilöstön yhteisöllisyyden kehittäminen ja vahvistaminen
Koulutussihteereiden tehtävät



opinto- ja matkatukiasiat
todistukset
opiskelijahallinto
Ammattihenkilön tehtävät


rinnakkaisohjaus
yksilöohjaus HOJKS:iin kirjattujen tavoitteiden mukaisesti
Tuutoriohjaajan tehtävät




tiedottaa tuutoritoiminnasta
rekrytoi uudet tuutorit
organisoi tuutorit erilaisiin tapahtumiin
ohjaa, kouluttaa ja arvioi tuutoreita
Tuutorin tehtävät

osallistuu uusien opiskelijoiden ryhmäytymisiin
20 (30)




esittelee omaa alaansa, osastoaan ja oppilaitosta sekä ammatillista koulutusta
peruskoululaisille, huoltajille ja muille sidosryhmille erilaisissa tapahtumissa
opastaa vierailevia ryhmiä oppilaitoksessa
toimii vertaistukena uusille opiskelijoille
osallistuu tuutorikoulutuksiin, toiminnan suunnitteluun ja tuutoritapaamisiin
Terveydenhoitajan tehtävät







avovastaanotto
terveystarkastukset
terveysneuvonta (esim. ravinto, ehkäisy)
huolehtii lähettämisestä jatkohoitoon (fyysiset sairaudet, mielenterveyshäiriöt,
päihdeongelmat)
ensiapu- ja kriisityö
yhteistyö opiskeluhuollossa
kutsuntatarkastukset
Aikuisopiskelijoiden ohjaus ja tuki
Aikuisille ohjausta ja tukea antavat kaikki aikuiskoulutuksessa työskentelevät henkilöt. Ohjaus ja tuki kuuluvat kaikille opiskelijoille ja näkyvät opintojen eri vaiheissa. Aikuisten ohjaus-, neuvonta- ja tukipalvelut ovat tiedonjakoa, neuvontaa, ohjausta, päätöksenteon ja valintojen tukemista sekä aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Ohjauksen
tavoitteena on, että opiskelija saa opinnot suoritettua.
Lähin ohjauksesta vastaava henkilö on opiskelijan oma vastuukouluttaja. Vastuukouluttaja huolehtii ryhmänsä opintojen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Kouluttajat ohjaavat omien opintojaksojensa tehtäviä ja oppimista. Jokaiselle koulutusalalle on
sovittu ohjausvastaavat, jotka toimivat kaikilla aloilla opiskelijoiden ja kouluttajien tukena oppimisen, ammatillisen kasvun ja elämäntilanteen muutoksiin liittyvissä asioissa. Aikuisten opinto-ohjauksen kehittämisestä ja konsultoinnista vastaa kaksi
opinto-ohjaajaa. Ohjauskoordinaattori vastaa nuorten ja aikuisten erityisopetuksen- ja
ohjauksen koordinoinnista, konsultoinnista ja kehittämisestä.
Opinto-ohjaaja:
 ohjaus ja tuki kaikissa opintojen vaiheissa (hakeminen, opinnot, jatkosuunnitelmat)
 kouluttajien ja ohjausvastaavien perehdyttäminen ohjausasioissa
 yksilöohjaus
 keskeyttämässä tai eroamassa olevien ja nk. siirto-opiskelijoiden ohjaus
 ura- ja jatkokoulutussuunnitelmien ohjaus sekä aikuisten opinto-ohjauksen
kehittäminen ja konsultointi
 aikuiskoulutusten markkinointi
Ohjausvastaava:
 ohjaus-, neuvonta- ja tukipalveluista tiedottaminen
 tuki henkilökohtaistamisprosessissa
 opiskelijan tukeminen oppimistyylin löytämisessä
 toteuttaa oppimis- ja työnhakuvalmennusta oman vastuualueensa ryhmille
21 (30)




oppimisvalmiuksien testaaminen
pienryhmä-/yksilöohjaus opintojen eri vaiheissa (hakeminen, opinnot, jatkosuunnitelmat) erityisen tuen tarpeessa olevan opiskelijan tunnistaminen ja tukitoimien suunnittelu yhteistyössä vastuukouluttajan kanssa
opiskelijavalintoihin osallistuminen
koulutuksiin tutustujien päivien organisointi (1-2 päivää), koulutuspäällikkö hyväksyy toteutuksen.
Vastuukouluttaja:
 yhteydenpito työvoimaviranomaisten kanssa
 koulutuksen käytännön asioiden organisointi pääsääntöisesti esim. lukujärjestykset, tilavaraukset, opiskelija-haastattelut ja valinnat, opetussuunnitelma
 opetuksen ja tutkintotoiminnan toteuttaminen opetussuunnitelman mukaisesti
 pedagogisesta toteuttaminen, tuki uusille kouluttajille
 opiskelijapalautteen kerääminen
 opintojen seuranta ja yksilöllisten opintopolkujen räätälöinti
 tunnistaa erityisen tuen tarpeen ja tekee erityisen tuen suunnitelman. Konsultoi tarvittaessa opoa tai ohjauskoordinaattoria
Työvalmentaja: (NAO, AO, TOP-painotteinen, MAMU+ammatillinen)
 pienryhmäohjaus, henkilökohtainen ja työssäoppimisen ohjaus koko opintopolun ajan
 opiskelijoiden tukeminen tavoitteellisesti ratkaisukeskeisellä työotteella
 työelämään ja jatko-opintoihin sijoittumisen tukeminen
 psykososiaalinen tuki
 laaja-alainen verkostoyhteistyö opiskelijoiden asioiden edistämiseksi
Ohjauskoordinaattori:
 nuorten ja aikuisten erityisopetuksen ja -ohjauksen koordinointi, konsultointi ja
kehittäminen
Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon suorittajan ja
opiskelijan ohjauksen, neuvonnan, opetuksen ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen tehdään kolmessa vaiheessa seuraavasti:
22 (30)
Hakeutumisvaihe
•lähtötilanne,
suoritettava tutkinto
tai sen osa,
koulutustarpeet ja toiveet
•aikaisemmin
saavuttama
osaaminen ja
ohjataan tarvittaessa
suoraan
tutkintotilaisuuteen
•ohjauksen ja
tukitoimien tarve
Tarvittavan
ammattitaidon
hankkiminen
•tarjotaan
opiskelijalle
parhaiten soveltuvia
koulutusmuotoja,
opetusmenetelmiä,
oppimisympäristöjä
ja -järjestelyjä
•ohjataan opiskelijaa
joustavien
henkilökohtaisten
oppimispolkujen
suunnittelussa
•neuvotaan ja
ohjataan opiskelijaa
myös muiden
asiantuntijoiden
tarjoamiin
tukipalveluihin
Tutkinnon
suorittaminen
•päätetään
aikaisemmin
osoitetun osaamisen
tunnustamisesta
•suunnitellaan
tutkinnon suorittajan
kanssa
tutkintosuoritusten
järjestelyt
•neuvotaan ja
ohjataan tutkinnon
suorittajaa
tutkintosuoritusten
suunnittelussa
•otetaan huomioon
tutkinnon suorittajan
erityistarpeet
Henkilökohtaistaminen dokumentoidaan Wilmaan.
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaaminen
Erityistä tukea tarvitsevan aikuisopiskelija/tutkinnon suorittajan kohdalla huomioidaan
tarvittava erityinen ohjaus, tukipalvelut ja erityisjärjestelyt. Opiskelijaa kannustetaan
tuomaan ohjauksen ja tuen tarve esille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tarjolla on konkreettista apua opiskeluun ja oppimiseen, esim. oppimisen apuvälineitä,
suulliset tentit, pidennetty suoritusaika ja lisäohjaus tehtäviin. Opetuksessa käytetään
tukitoimina samanaikaisopetusta, monipuolisia opetusmenetelmiä, pienryhmä- ja yksilöopetusta. Lisäohjausta on mahdollista saada Sampopajassa.
23 (30)
• Erityisen tuen suunnitelma (vrt. nuorten
koulutusten HOJKS)
•kartoitus (tuen tarve)
•laatiminen (suunnitelmat,
henkilökohtaistaminen)
•koulutuspäällikkö päättää
•toteutuksen seuranta (tukipalvelut, ohjaus,
erityisjärjestelyt)
Ohjausvastaava
Vastuukouluttaja
• Henkilökohtaistamiskeskustelu
• Tuen tarpeen kartoitus
•todistukset
•taustatiedot
•keskustelut
•testaukset tarvittaessa
• Etenemisen seuranta ja reagointi
etenemisen esteisiin
Erityisen tuen suunnitelma laaditaan sähköiseen Wilma -opiskelijatietojärjestelmään,
josta se on tulostettavissa allekirjoitettavaksi. Erityisen tuen suunnitelma on henkilökohtaistamissuunnitelman liite.
Erityistä tukea tarvitsevan työssäoppiminen ja tutkinnon suorittaminen
Opiskelija ohjataan työpaikkoihin, joissa voidaan tarjota opiskelijan taitoja vastaavia
tehtäviä, ja joissa opiskelija voi käyttää omia vahvuuksiaan.
24 (30)
Ennen
tutkintotilaisuutta
Varmistetaan, että
tutkinnon suorittaja
ymmärtää tutkintotilaisuuteen liittyvät
käytännöt, ohjeet ja
määräykset
Ammattitaidon
osoittamistapojen,
ammattitaitovaatimusten,
arvioinnin kohteiden
ja kriteerien
avaaminen ja
selkeyttäminen
Tutkintotilaisuudessa
Erilaisten
tukimateriaalien
hyödyntäminen
Tutkintosuoritusta
täydentävät
kirjalliset osat
voidaan korvata
suullisella suorituksella perustelluista
syistä.
Lisäaikaa tehtävien
suunnitteluun ja
mahdollisiin
täydentäviin
tutkintosuorituksiin
Tutkintotilaisuuden
jälkeen
Tutkinnon arvioijien
perehdyttäminen
annettuun tukeen
Arvioinnissa
huomioidaan, ettei
tuki vaikuta
tutkinnon suorittajan
suoritusta
heikentävästi
Erityistä tukea tarvitsevilla tutkinnon suorittajilla on samat ammattitaitovaatimukset
näyttötutkinnoissa kuin muillakin näyttötutkinnon suorittajalla. Monet erityisjärjestelyt
mahdollistavat tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen ja ammattitaidon osoittamisen tutkintotilaisuudessa silloin kun tutkinnon suorittaja tarvitsee erityistä tukea.
Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden/tutkinnon suorittajien ohjaus
ja tuki
Kotoutumiskoulutusten aikana maahanmuuttajaopiskelijoiden käytössä on oma ohjausvastaava. Opiskelijat voivat saada ohjausta ja erityistä tukea suomen kielen lisäksi englanniksi, venäjäksi, ranskaksi ja ruotsiksi. Vastuukouluttaja, muut kouluttajat
ja ohjausvastaavat tukevat ja auttavat opiskelijaa suomen kielen, kulttuurin ja yhteiskunnallisten taitojen opiskelussa sekä elämänhallinnallisissa kysymyksissä unohtamatta opinto- ja ammattiin ohjausta. Erilaiset valmiudet huomioidaan jo kotoutumiskoulutuksen hakeutumisvaiheessa, sillä opiskelijat jaetaan henkilökohtaisen kotoutumissuunnitelman, keskustelujen ja kielitestin perusteella erilaisille opintopoluille.
Oppimisen ohjaus sekä oppimisvalmennus (oppimistyylit, strategiat, oppimisvaikeuksien tunnistaminen jne.) ovat keskeisiä asioita opintojen alusta lähtien opiskelijan
puutteellisesta suomen kielen taidosta huolimatta. Tarvittaessa opiskelija ohjataan
asiantuntija-avun piiriin sekä hyödyntämään maahanmuuttajaverkostoa (projektit, sosiaalitoimi, TE-toimisto, muut koulutusorganisaatiot). Yhteistyö TE-toimiston virkailijoiden kanssa (ns. oma virkailija tai kurssikummi) on säännöllistä.
Ammatillisissa tutkintotavoitteisissa koulutuksissa maahanmuuttajien ohjaus ja erityisen tuen tarpeet huomioidaan oppilaitoksen vakiintuneiden aikuisten ohjauskäytäntöjen mukaisesti. Kouluttajat huomioivat kielelliset haasteet ja hyödyntävät selkokieltä
sekä muita erilaisten oppijoiden opetuksessa käytettäviä menetelmiä ja apuvälineitä.
25 (30)
Aikuisopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut ja verkostoyhteistyö
Opiskeluterveyden palveluihin on oikeutettu opiskelija, joka opiskelee tutkintoon johtavassa, opintotukilain mukaiseen opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa, myös
työvoimakoulutuksessa oleva. Palvelujen piiriin eivät kuitenkaan kuulu oppisopimus-,
yksityis- ja työsuhteessa olevat opiskelijat. Koulutuksen tulee kestää vähintään 2 kuukautta.
Opiskeluterveydenhuoltoon aikuisopiskelijoilla sisältyy terveyskyselyt; akuutti sairaanhoito tapahtuu kuitenkin ensisijaisesti omalla terveysasemalla.
Aikuisopiskelijat eivät kuulu oppilas-ja opiskeluhuoltolain mukaiseen opiskelijahuoltoon, joten he eivät kuulu Sampon kuraattori- ja psykologipalveluiden piiriin.
Lappeenrannan ev.lut. seurakuntien oppilaitospastori on käytettävissä myös aikuisopiskelijoita varten.
Verkostoyhteistyötä tehdään myös Julkiset työ- ja elinkeinopalvelutoimistojen (TEpalvelut), työvoiman palvelukeskuksen (TYP), IntoPajat ry:n, Laptuotteen, Mielenterveyspäivystys- ja arviointipoliklinikan (MTPA), Etsivä nuorisotyön ja EKSOTE:n
kanssa.
Opiskeluhuoltosuunnitelman toteutuminen ja seuranta
Opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain opiskelijoilta (Inkakyselyt) ja eri yhteistyötahoilta saadun palautteen perusteella sekä seuraamalla seurantapalaverien ja monialaisten asiantuntijaryhmien toimintaa. Huomiota kiinnitetään
erityisesti kokoontumisten säännöllisyyteen ja opiskelijoita ohjaavaan vaikutukseen.
Tavoitteena on proaktiivinen toiminta eli keskeytysten ennalta ehkäisy ja läpäisyn tehostaminen. Sampossa seurataan opiskelijoiden keskeyttämistä ja läpäisyastetta
säännöllisesti.
Ohjausta ja opiskelijahuoltoa sääteleviä lakeja ja ohjeistuksia
Lait ja asetukset:
Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998), (muutos 20.3.2015/246)
Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998), (muutos 26.3.2015/329)
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)
Lastensuojelulaki (417/2007)
Nuorisolaki (693/2010)
Terveydenhuoltolaki 1326/2010
Tupakkalaki (698/2010)
Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta
(48/1997) (Muutoksia koulumatkatukeen 1.8.2011)
Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden
koulumatkatuesta (425/2004)
Opetusministeriön asetus eräiden koulumatkakustannusten laskentaperusteista
(940/2009)
Opintotukilaki (65/1994)
26 (30)
Sampon ohjeistus:
Sampon järjestyssäännöt (22.7.2014, 100 §)
Kriisitoimintasuunnitelma (9.6.2014, 86 §)
Päihdeohjelma (28.1.2015,13 §)
Varhainen puuttuminen - käsikirja ryhmänohjaajalle (6.9.2010, 132 §)
Ryhmänohjaajan opas (2015)
Osaamisen tunnustaminen ammatillisissa perustutkinnoissa (12.6.2015, 2 §)
Opiskelijan poissaoloja ja eronneeksi katsomista koskeva menettely, nuoret
(17.2.2015, 25 §)
Opiskelijan poissaoloja ja eronneeksi katsomista koskeva menettelyohje, aikuiset
(10.4.2014, 31§)
Opiskelijan tukemisen käytänteet menettelyohje (17.2.2015, 24§)
Tietojen luovuttaminen etsivään nuorisotyöhön, menettelyohje (18.5.2011)
Tupakkalain ja savuttomuuden velvoitteet, menettelyohje (24.5.2011)
27 (30)
Muu
Viestintäkoordinaattori
Koulutussihteeri
Opintopäällikkö
Oppilaitospastori
Terveydenhoitaja
Psykologi
Kuraattori
Oppilaskunnan ohjaaja,
oppilaskunta
Tuutorit
Tuutoriohjaaja
Kaksoistutkinnon ohjaaja
Opinto-ohjaaja
Koulutuspäällikkö
Ohjauskoordinaattori
Erva
Sampopajaohjaaja
Ammattihenkilö
Opettaja
Koulunkäynninohjaaja
Ohjauksen ja tuen tehtävät (nuoret)
O= osallistuu V= vastaa
Ryhmänohjaaja
Liite
OPINTOJEN HAKEUTUMISVAIHEESSA
Oppilaitoksen nettisivut, esitteet, hakuopas
O
O
O
Markkinointimateriaali
O
O
O
Yläkoululaisten tutustumiset, vanhempainillat ja TETjaksot
O
V/O
V
V
O
O
V
V
O
O
V
V
O
Alakohtaiset teemapäivät
O
O
O
Road showt peruskouluissa
Koulutuskokeilut (TE-toimistosta)
O
Yhteis- ja lisähaun neuvonta ja ohjaus
Opiskelijavalinnan haastattelut (yhteishaku ja muu
koulutus)
O
O
V
V
O
O
O
O
O
O
O
V
O
O
O
O
Kielikokeet
O*
Harkintaan perustuva valinta
O
O
V
O
V
Yhteisvalinnan valintakirjeet
Valintakelpoisuuden tarkistaminen (muut kuin suoraan peruskoulusta tulleet)
Suorahaku (siirto-opiskelijat, jatkajat)
Hakuprosessi ammattiopiston muihin koulutuksiin
(esim.Valma)
*Kielikoekoordinaattori
O
V
O
O
O
V
O
Palvelujohtaja
O
O
V
Muu
Viestintäkoordinaattori
Koulutussihteeri
Opintopäällikkö
Oppilaitospastori
Terveydenhoitaja
Psykologi
Kuraattori
Oppilaskunnan ohjaaja, oppilaskunta
Tuutorit
Tuutoriohjaaja
Kaksoistutkinnon
ohjaaja
Opinto-ohjaaja
Koulutuspäällikkö
Ohjauskoordinaattori
Erva
Ammattihenkilö
Sampopajaohjaaja
O= osallistuu V= vastaa
Koulunkäynninohjaaja
Ohjauksen ja tuen tehtävät
Opettaja
Ryhmänohjaaja
28 (30)
OPINTOJEN AIKANA
Niveltiedot
Ryhmäytymispäivän suunnittelu ja toteutus
O
O
O
O
O
V
O
O
O
O
O
Opiskelutaidot
V
Opiskelijan perehdyttäminen opintoihin ja ammattialaan
V
Opiskelijan oppaan sisällön läpikäynti (työturvallisuus)
V
O
Järjestyssääntöjen ja läsnäolo-ohjeistuksen läpikäynti
V
Opetussuunnitelmaan ja työjärjestykseen perehdyttäminen
Tietotekniikan käyttö, salasanat ja käyttäjätunnukset
(Wilma, Moodle…)
V
V
V
O
Oppimisvalmiuksien kartoittaminen (lähtötasotestit)
O
O
Osaamisen tunnustaminen
V
V
HOPS (laadinta, keskustelu, dokumentointi ja seuranta)
V
HOJKS (laadinta ja seuranta)
V
Opiskeluhuollon palveluista tiedottaminen
V
Ohjaus ja tuki toimeentulossa, asumisessa ja elämänhallinnassa
Opintososiaalisista eduista tiedottaminen (mm. opinto-,
koulumatka- ja asumistuki)
V
V
O
O
V
O
O
O
O
V
O
V
V
O
V
O
O/V
O
O
O
O
O
O
V
O
O
O
Tuutori-, opiskelijayhdistys- ja opiskelijakuntatoimintaan
perehdyttäminen
V
Kaksoistutkinto-ohjaus
Urheiluakatemiasta tiedottaminen
Yhteydenotot huoltajiin tarvittaessa
O
O
V
lukio
V
V
O
V
O
O
O
O
O
Huoltajien illan suunnittelu ja toteutus
O
Terveystarkastus
O
V
O
O
O
O
V
lukio
Muu
Viestintäkoordinaattori
Koulutussihteeri
Opintopäällikkö
Oppilaitospastori
Terveydenhoitaja
Psykologi
Kuraattori
Oppilaskunnan ohjaaja, oppilaskunta
Tuutorit
Tuutoriohjaaja
Kaksoistutkinnon ohjaaja
Opinto-ohjaaja
Koulutuspäällikkö
Ohjauskoordinaattori
Erva
Sampopajaohjaaja
Ammattihenkilö
Opettaja
O= osallistuu V= vastaa
Koulunkäynninohjaaja
Ohjauksen ja tuen tehtävät
Ryhmänohjaaja
29 (30)
OPINTOJEN AIKANA
Kelan valvontailmoituksen prosessi
O
Eroa/keskeyttämistä harkitsevan opiskelijan ohjaaminen
(ero-/keskeyttämisilmoituksen täyttäminen)
V
V
O
Kunnan etsivään nuorisotyöhön ilmoittaminen nuoren
eroamisesta/keskeyttämisestä
V
V
Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen
V
Ammatillisten valinnaisten ohjaus ja valinta
V
O
O
Vapaasti valittavien opintojen tiedottaminen ja ohjaus
V
O
O
Erityisen tuen toteuttaminen, kuten pienryhmäopetus
O
O
O
O
O
O
O
O
V
V
O
O/V
O
V
O
Opiskelijoiden terveyden ja sairaanhoito
Opiskelijan perehdyttäminen työssäoppimisen ja näytön
tavoitteisiin, arviointiin ja tehtäviin (top-sopimus ja näyttösuunnitelma)
V
V
V
Läsnä/poissaolojen seuranta ja niihin puuttuminen tarvittaessa
V
O
V
Yhteistyö huoltajien kanssa
V
O
Sosiaalisen tuen, neuvonnan ja ohjauksen tarpeiden arvioinnin kartoitus ja jatkotoimenpiteet
Kiusaamisen ennaltaehkäisy, puuttuminen ja toimenpiteet
V
V
Työpajakouluun ohjaamisen prosessi
O
O
Sampopajalla ohjaus ja neuvonta
O
O
Ohjaus jatko-opintoihin
O
O
Tukiopetus
Kriisitilanteen purku
O
O
O
O
V
O
V
V
O
O
O
O
O
O
O
O
O
O
O
O
O
O
V
O
O/V
V
O
O
V
Sosiaalityö
O
V
O
V
V
O
Ohjauksen ja tuen tehtävät
Sijoittumiskysely
Yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa
O= osallistuu V= vastaa
Tilastointi
V
O
O
Ohjaus jatko-opintoihin
O
V
Lehdistötiedote valmistuneista opiskelijoista
V
V
Muu
V
Viestintäkoordinaattori
V
Koulutussihteeri
Työelämään ohjaus: TE-toimisto, oppisopimus
Opintopäällikkö
O
Oppilaitospastori
V
Terveydenhoitaja
Opintosuoritusten tarkistaminen
Psykologi
V
Kuraattori
Päättökysely
Oppilaskunnan ohjaaja
Yo-kirjoitukset
Tuutorit
O
O
Tuutoriohjaaja
O
O
Kaksoistutkinnon ohjaaja
O
O
Opinto-ohjaaja
V
O
Koulutuspäällikkö
4:nen vuoden opiskelijoiden suunnitelmat ja ohjaus
O
Ohjauskoordinaattori
O
Erva
V
Sampopajaohjaaja
Varmistetaan opintojen loppuun suorittaminen
Muu
Viestintäkoordinaattori
Koulutussihteeri
Opintopäällikkö
Oppilaitospastori
Terveydenhoitaja
Psykologi
Kuraattori
Oppilaskunnan ohjaaja,oppilaskunta
Tuutorit
Tuutorohjaaja
Kaksoistutkinnon ohjaaja
Opinto-ohjaaja
Ohjauskoordinaattori
Erva
Sampopajaohjaaja
Ammattihenkilö
Koulunkäynninohjaaja
O= osallistuu V= vastaa
Ammattihenkilö
Opettaja
Ryhmänohjaaja
Ohjauksen ja tuen tehtävät
Koulunkäynninohjaaja
Opettaja
Ryhmänohjaaja
30 (30)
OPINTOJEN PÄÄTTÖVAIHEESSA JA SEN JÄLKEEN
O
kp
lukio
V
O
v