WINNOVAN OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA
WINNOVAN OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUOSI 2015 - 2016 2 1 2 3 Opiskeluhuolto ....................................................................................................................................................... 3 Opiskeluhuollon vastuut ja työnjako ...................................................................................................................... 4 Opiskeluhuollon työryhmät .................................................................................................................................... 4 3.1 Ohjausryhmä ................................................................................................................................................................ 4 3.2 Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä .................................................................................................................. 5 3.3 Monialainen asiantuntijaryhmä ................................................................................................................................... 5 4 Yhteisöllinen opiskeluhuolto .................................................................................................................................. 5 4.1 Turvallisen oppimisympäristön edistäminen ................................................................................................................ 6 4.1.1 Opiskelijan suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä....................................................... 6 4.1.2 Toiminta kriisitilanteissa ........................................................................................................................ 7 4.1.3 Koulumatkojen ja koulutukseen liittyvien matkojen, kuljetusten ja odotusaikojen turvallisuus ............. 8 4.1.4 Esteetön oppimisympäristö ja tapaturmien ehkäisy ............................................................................. 8 4.1.5 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa ................................ 8 4.2 Opiskelijahyvinvoinnin edistäminen ............................................................................................................................. 9 4.2.1 Opiskelijaruokailu .................................................................................................................................. 9 4.2.2 Savuton oppilaitos .............................................................................................................................. 10 4.2.3 Ammattiosaajan työkykypassi............................................................................................................. 10 4.2.4 KELAn tuet opiskelijalle ...................................................................................................................... 10 4.2.5 Asuntolapaikat .................................................................................................................................... 10 4.3 Opiskelijaosallisuuden edistäminen ........................................................................................................................... 11 4.3.1 Opiskelijoiden oikeudet ja velvollisuudet ............................................................................................ 11 4.3.2 Ryhmänedustajatoiminta .................................................................................................................... 11 4.3.3 Sakutoiminta ....................................................................................................................................... 11 4.3.4 Oppilaskuntatoiminta .......................................................................................................................... 12 4.3.5 Tutortoiminta ....................................................................................................................................... 12 4.3.6 Vertaistukeen perustuva ryhmätoiminta ............................................................................................. 12 5 Yksilökohtainen opiskeluhuolto ........................................................................................................................... 13 5.1 Varhainen puuttuminen, kun huoli herää .................................................................................................................. 13 5.2 Opiskelijakuraattorin, psykologin ja sosiaaliohjaajan palvelut .................................................................................. 13 5.3 Opiskeluterveydenhuolto ........................................................................................................................................... 14 5.4 Monialainen asiantuntijaryhmä ................................................................................................................................. 14 6 Kodin ja koulun välinen yhteistyö ........................................................................................................................ 15 7 Koulutuksen keskeytymistä ehkäisevät toimenpiteet .......................................................................................... 16 7.1 Poissaolojen seuranta ja ennaltaehkäisy ................................................................................................................... 16 7.2 Opinto-ohjaus opiskeluhuollon rinnalla...................................................................................................................... 16 7.3 Opiskeluhuolto erityisopetuksessa ............................................................................................................................. 16 7.4 Opintojen suorittaminen oppipajalla ......................................................................................................................... 17 7.5 Ammatillisten opintojen suorittaminen nuorten työpajalla ....................................................................................... 17 8 Opiskeluhuolto kurinpitoon ja opiskeluoikeuteen liittyvissä toimenpiteissä ......................................................... 17 8.1 Tuki ja ohjaus kurinpitotoimenpiteiden yhteydessä ................................................................................................... 17 8.2 Opiskeluoikeuden peruuttaminen .............................................................................................................................. 18 8.3 Opiskeluoikeuden palauttaminen .............................................................................................................................. 19 9 Yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa ........................................................................................ 19 9.1 Psykososiaalisen tuen palvelut ................................................................................................................................... 19 9.1.1 Nuorten vastaanotto, Pori / Nuorten vastaanottoryhmä Vorri, Rauma ............................................... 19 9.1.2 Aikuisten vastaanotto .......................................................................................................................... 19 9.1.3 Nuorisopsykiatrian poliklinikka eli Nupo ............................................................................................. 20 9.1.4 Päihdepalvelut .................................................................................................................................... 20 9.2 Etsivä nuorisotyö ........................................................................................................................................................ 20 9.3 Lastensuojelu .............................................................................................................................................................. 21 9.3.1 Lastensuojeluilmoituksen tekeminen .................................................................................................. 21 9.3.2 WinNovan toimintamalli lastensuojeluilmoituksen tekemiseen .......................................................... 22 9.4 Aikuissosiaalityö ......................................................................................................................................................... 22 9.5 Seurakunnan oppilaitostyö ......................................................................................................................................... 22 10 Dokumentointi opiskeluhuollossa ja opiskeluhuoltokertomusten laatiminen ja säilytys ................................. 23 10.1 Henkilötietolaki ja arkaluonteiset tiedot .................................................................................................................... 24 10.2 Laki viranomaisen toiminnasta / Julkisuuslaki ........................................................................................................... 24 10.3 Laki ammatillisesta koulutuksesta, julkisuus ja tietojensaantioikeus ........................................................................ 25 11 Opiskeluhuollon arviointi ja omavalvonta ....................................................................................................... 25 3 1 Opiskeluhuolto Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosympäristössä. Opiskelijaa tuetaan opintojen edistymisessä ja ammattiin valmistumisessa sekä pyritään vähentämään keskeyttämisiä. Opiskeluhuollon tavoitteena on varhaisessa vaiheessa tunnistaa, lieventää ja poistaa oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita oppimiseen liittyviä ongelmia. Lisäksi tavoitteena on suojata opiskelijan mielenterveyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluterveydenhuollosta ja opiskelijoiden sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi tarvittavista palveluista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) sekä terveydenhuoltolaissa (30.12.2010/1326) ja lastensuojelulaissa (13.4.2007/417). Opiskeluhuoltosuunnitelma on osa opetussuunnitelman yhteistä osaa. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona sekä yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. WinNovassa opiskeluhuoltoa toteutetaan monialaisena yhteistyönä opiskelijoiden, heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden tahojen kanssa. Opiskelijan osallistaminen ja yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa opiskeluhuoltoa. Opiskelijalle turvataan mahdollisuus saada opiskeluhuollon palveluita, kuten opiskeluterveydenhuollon palvelut opiskelupaikkakunnallaan. Oppilaitos tiedottaa opiskelijoille koulutuksen tavoitteista ja järjestämistavoista, ohjauksesta ja opiskeluhuollosta sekä eri hallinnonalojen palveluista, tukiverkostoista ja muista opiskeluun liittyvistä asioista. Kuvio 1. WinNovan opiskeluhuollon kokonaisuus 4 2 Opiskeluhuollon vastuut ja työnjako Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) edellyttää koulutuksen järjestäjää vastaamaan siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opiskeluhuoltosuunnitelma on laadittava yhteistyössä oppilaitoksen henkilökunnan, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Suunnitelma on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Opiskeluhuoltosuunnitelmassa tulee myös olla koulutuksen järjestäjän monialaisen ja oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän linjaukset opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Koulutuksen järjestäjän tulee kuulla myös opiskelijakuntaa ennen opiskeluhuoltosuunnitelman vahvistamista. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki1287/2013). Koulutuksen järjestäjän on järjestettävä opiskeluhuolto yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen opiskeluhuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa siten, että opiskeluhuollosta muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta ja opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä terveydenhuoltolaissa säädetyn mukaisesti. Opiskeluhuollon palveluiden on oltava yhdenvertaisesti saatavilla kaikille opiskelijoille. ’ 3 Opiskeluhuollon työryhmät Oppilas- ja opiskelijahuoltolain1287/2013 mukaan opiskeluhuollon työryhmät sijoittuvat kolmelle eri tasolle. Jokaiselle tasolle on määritelty tehtävät opiskeluhuollon kokonaisuuden kannalta. 3.1 Ohjausryhmä Koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Opiskeluhuollon ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen taikka sille asetetut tehtävät voi hoitaa muu tehtävään soveltuva ryhmä. Porissa ja Raumalla toimivat omat opiskeluhuollon ohjausryhmät. Opiskeluhuollon ohjausryhmiin osallistuvat kaupunkien kutsumat edustajat myös WinNovasta. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kerran lukuvuodessa. Opiskeluhuollon ohjausryhmä tukee järjestäjätasoista suunnittelua ja kehittämistä sekä opiskeluhuollon kytkemistä osaksi koulutuksen järjestäjän muuta strategista suunnittelua. Ohjausryhmä linjaa toiminnan painopisteet ja arvioi seuraavan lukuvuoden resurssitarpeita yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuoltosuunnitelma integroidaan osaksi kuntien hyvinvointisuunnitelmia ohjausryhmän työskentelyn välityksellä. OHJAUSRYHMÄ Toisen asteen koulutuksen opiskeluhuollon kokonaisuuden ohjaus ja arviointi (Pori, Rauma) Kj. edustajat Terveystoimi Sosiaalitoimi Opiskeluhuollon edustaja 5 3.2 Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä Oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja. WinNovassa opiskelijapalvelupäällikkö kutsuu koolle oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän sekä Porissa että Raumalla. Koulutusaloilla toimivat yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat hyvinvointityöryhmät (Hyryt). Näissä käsiteltävät asiat kootaan kerran lukuvuodessa kokoontuvan oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tietoon ja tarkasteltavaksi. Opiskeluhuoltoryhmässä arvioidaan toteutunutta opiskeluhuoltoa ja kehitetään yhdessä opiskeluhuollon toimintaa. OPPILAITOKSEN OPISKELUHUOLTORYHMÄ 3.3 Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuollon suunnittelu, kehittäminen, arviointi Opiskelijapalvelupäällikkö Koulutuspäällikkö Opinto-ohjaaja Kuraattori Psykologi Opiskelijoita Monialainen asiantuntijaryhmä Yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan tai ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön ja asian käsittelyyn osallistuvat vain ne henkilöt, joita asia koskettaa. Käsiteltäessä yksittäistä opiskelijaa koskevaa asiaa tai opiskelijaryhmää koskevaa asiaa siten, että yksittäisten opiskelijoiden henkilöllisyys on tunnistettavissa, on otettava huomioon lain tuomat velvoitteet (1287/2013, §18, §19). Asiantuntijaryhmän jäsen ei saa käyttää asiantuntijaryhmän jäsenenä saamiaan salassa pidettäviä tietoja muuhun kuin opiskeluhuoltoon liittyvään tehtävään. Yksilökohtainen opiskeluhuolto 4 Tapauskohtaisesti koottava monialainen asiantuntijaryhmä tarvittaessa -laaditaan ohkertomus Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki opiskeluhuollon toimijat. 6 Kaikkien oppilaitoksessa opiskelijoiden kanssa työskentelevien sekä opiskeluhuoltopalveluista vastaavien viranomaisten ja työntekijöiden on tehtävissään edistettävä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista. Koulutusaloilla toimivat hyvinvointityöryhmät (hyryt), joiden toiminta edistää yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Hyvinvointityöryhmän tehtävä on koulutusala/opintoalakohtaisen opiskelijahyvinvoinnin edistäminen, keskeyttämisten vähentäminen ja opiskelijoiden osallistaminen. Ryhmä suunnittelee lukuvuodelle opiskelijahyvinvointia edistävää toimintaa, kuten teemapäiviä, tapahtumia, luentoja tms. Keskeistä tietoa opiskeluyhteisön hyvinvoinnista saadaan joka toinen vuosi toteutettavista Kouluterveyskyselyistä ja laajoista terveystarkastuksista tehtävistä yhteenvedoista. Tietoa saadaan myös muista kouluyhteisöä tai luokkia koskevista selvityksistä (koulun hyvinvointiprofiili, luokkien ilmapiirija kiusaamiskartoitukset) sekä opiskelijoiden kanssa käytävistä keskusteluista. Hyvinvointityöryhmän tehtävänä on kuulla opiskelijoita ja yhdessä heidän kanssaan ideoida ratkaisuja. Koulutuspäällikkö vastaa oman alansa hyvinvointityöryhmän toiminnasta. Hyvinvointityöryhmiin osallistuvat koulutuspäällikön lisäksi opinto-ohjaaja, opiskelijakuraattori, opettajien edustaja, opiskeluterveydenhoitaja sekä alalta nimetyt opiskelijoiden edustajat. Hyvinvointityöryhmien tapaamisiin voidaan kutsua myös rehtori, opiskelijapalvelupäällikkö, erityisopetuksen koordinaattori tai muu asiantuntija. Myös huoltajilla on mahdollisuus tuoda asioita hyvinvointityöryhmien käsittelyyn. Hyvinvointityöryhmä kokoontuu vähintään kolme kertaa lukuvuodessa. ALAKOHTAISET HYVINVOINTIRYHMÄT HYRYT 4.1 Alakohtaisen yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelu, kehittäminen ja arviointi Koulutuspäällikkö Opinto-ohjaaja Terveydenhoitaja Psykologi Kuraattori Opettaja Opiskelijoita Turvallisen oppimisympäristön edistäminen Turvallinen oppimisympäristö muodostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Opiskelijoilla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Opetus- ja työympäristöt sekä työvälineet, koneet ja muut laitteet ovat rakenteellisesti ja toiminnallisesti turvallisia, täyttävät ergonomiset sekä kestävän kehityksen periaatteet ja vaatimukset. Opetus- ja työympäristöt toimivat mallina turvallisten ja terveellisten toimintatapojen sekä tietojen, taitojen ja teknologioiden oppimisessa. Opettajat huolehtivat opiskelijoiden perehdyttämisestä turvallisuusasioihin. 4.1.1 Opiskelijan suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Väkivallan, kiusaamisen, häirinnän ja syrjinnän estäminen on osa turvallista oppimisympäristöä. Oppilaitoksen tavoitteena on opiskelijoiden tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevä työote edistävät turvallisuuden toteutumista. Opetuksen tulee edistää opiskelijoiden tervettä kasvua ja kehitystä. Turvallisuus muodostuu kodin ja koulun yhteistyöstä sekä yhteistyöstä asiantuntijoiden ja verkostojen kanssa. Järjestyssäännöillä edistetään oppilaitoksen sisäistä järjestystä, opiskelun sujumista sekä oppilaitosyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöissä annetaan turvallisuuden ja viihtyisyy- 7 den kannalta tarpeellisia määräyksiä asianmukaisesta käyttäytymisestä, oppilaitoksen omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta oppilaitoksen alueella. (Järjestyssäännöt: http://wintra/sivu.aspx?site=10033) Oppilaitoksen järjestyssääntöjen noudattaminen ja niihin sitoutuminen vähentää kurinpitoasioihin kuluvaa työtä ja luo turvallisuutta. Sääntöjen noudattaminen toimii jo sinällään kiusaamista ennaltaehkäisevästi. Henkilökunta voi vaikuttaa oppilaitoksen ilmapiiriin omalla esimerkillään ja ohjaamalla opiskelijoita oikeudenmukaisuuteen ja toisten kunnioittamiseen. Kurinpitojaoksen tehtävä on arvioida opiskelijan kurinpidollisen toimenpiteen tarpeellisuus ja harkintansa mukaan näiden päätösten täytäntöönpano. Rehtorin koolle kutsumalle kurinpitojaokselle tulevat tiedoksi kaikki kurinpitotoimet. Jaos seuraa ja arvioi järjestyssääntöihin liittyvää toimintaa. Kurinpitojaos tekee päätökset määräaikaisista erottamisista. WinNovalla on toimintaohjeet myös väkivaltaan, kiusaamiseen ja häirintään puuttumiseen. Minkäänlaista häiriökäyttäytymistä ei hyväksytä ja siihen puututaan välittömästi asian tultua tietoon. Tilanteiden selvittämisessä on aina vähintään kaksi oppilaitoksen henkilöstöön kuuluvaa toimijaa. Tapahtumat dokumentoidaan ja syntyneet asiakirjat toimitetaan kuraattorille. Kiusaamistilanteiden selvittelyyn kuuluu olennaisena osana seuranta, jolla varmistetaan työrauhan palautuminen. (Ohjeistus kiusaamiseen ja häirintään puuttumiseksi löytyy: https://intra.winnova.fi/sivu.aspx?site=10384) KUVIO 2. Työrauhan ja turvallisen oppimisympäristön lähtökohdat. (Opetushallitus 2009) 4.1.2 Toiminta kriisitilanteissa Varautuminen kriisitilanteisiin lisää turvallisuudentunnetta. WinNovassa on laadittu kriisisuunnitelma yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon ja seurakunnan edustajien kanssa. Se on osa oppilaitoksen turvallisuusohjeistusta (Turvallisuusohjeet: http://w-intra/sivu.aspx?site=10296) . Kriisisuunnitelmaan kerätyt toimintaohjeet on tarkoitettu ohjeeksi henkilökunnalle ja opiskelijoille traumatisoivien kriisitilanteiden kohtaamista ja jälkihoitoa varten. Suunnitelma on laadittu opiskelijoiden henkisen ensiavun ja työsuojelun näkökulmasta. Suunnitelman tavoitteena on vahvistaa oppilaitosyhteisön kykyä selviytyä vaikeissa tilanteissa sekä tukea työyhteisön ja opiskelijoiden toipumista. (Kriisisuunnitelma löytyy kokonaisuudessaan: https://intra.winnova.fi/sivu.aspx?site=10383 ) 8 Laaditut suunnitelmat päivitetään ja arvioidaan vuosittain. Suunnitelmista ja toimintaohjeista tiedotetaan koko oppilaitoksen henkilöstölle sekä opiskelijoille ja heidän huoltajilleen lukuvuoden alussa ja tarvittaessa muulloinkin. 4.1.3 Koulumatkojen ja koulutukseen liittyvien matkojen, kuljetusten ja odotusaikojen turvallisuus Opetussuunnitelman mukainen opetus sekä siihen liittyvät opinto- ja tutustumiskäynnit ovat oppilaitoksen vastuulla. Koulumatkat eivät näin ollen ole varsinaista koulun toimintaa, mutta opiskelijat ovat vakuutettu myös koulumatkojen osalta ryhmätapaturmavakuutuksella, joka on opiskelijoiden lisäturvavakuutus, joka korvaa tapaturmat, jotka sattuvat varsinaisella kouluajalla teorian opetuksessa, liikuntatunneilla, välitunnilla sekä otettaessa osaa koulun opetussuunnitelman mukaisiin yhteisiin urheilutapahtumiin, retkiin, käynteihin näyttelyissä, tehtaissa tms. Tämän vakuutuksen piiriin kuuluvat myös koulumatkat. 4.1.4 Esteetön oppimisympäristö ja tapaturmien ehkäisy Oppimisympäristön esteettömyydestä huolehditaan noudattamalla oppilaitoksen turvallisuus- ja pelastussuunnitelmien toimintaohjeita ja määräyksiä. Kiinteistöjen omistajat ja WinNova tekevät sisäiset turvallisuustarkastukset kaksi kertaa vuodessa. Tarkemmat turvallisuusohjeet erilaisia vaara-, onnettomuus- ja vahinkotilanteita varten löytyvät intrasta. Jokaisessa kiinteistössä toteutetaan opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa poistumisharjoituksia sekä keväällä 2013 käyttöön otettuja turvallisuuskävelyjä. (Turvallisuusohjeet: http://w-intra/sivu.aspx?site=10296) Työturvallisuuteen kasvattaminen on tärkeä osa ammatillista peruskoulutusta. Se korostuu joka päivä oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikoissa. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijalla on käytössään opiskelun järjestämisen edellyttämät henkilösuojaimet oppilaitoksen tiloissa ja harjoitustyömailla. Työssäoppimisjaksoilla opiskelijaa koskevat kyseisen työpaikan turvallisuussäännöt. Vahinkojen ehkäisytyössä on tärkeää saada tietoa kaikista Läheltä piti –tilanteista, vaaroista, työturvallisuuspoikkeamista, väkivallasta sekä väkivallan uhasta, joita havaitaan. Järjestelmällinen ilmoitusmenettely helpottaa tällaisen tiedon keräämistä. Jokainen voi parantaa turvallisuutta tekemällä ilmoituksen (Läheltä piti-tilanteet: http://w-intra/sivu.aspx?site=10165). . Oppilaitoksella on lakisääteinen tapaturmavakuutus opiskelijoille. Vakuutuksen piiriin kuuluvat opiskelijan käytännön harjoittelutyössä sattuneet ja kysymyksessä olevalle opiskelumuodolle ominaisten olosuhteiden aiheuttamat tapaturmat. Tällöin oppilaitos on työnantajaan rinnastettava vakuutuksenottaja. Turvaan kuuluvat opiskelijat on tarkemmin määritelty laissa opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta (1318/2002). 4.1.5 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta ammatillisessa peruskoulutuksessa ja myöhemmin työelämässä. Opiskelijaksi hakeutuvan oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen koulutukseen, jonka mukaisissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa hän ei terveydentilansa tai toimintakykynsä vuoksi voisi toimia. Opiskelijan on tärkeää tutustua jo alaa valitessaan tutkintokohtaisiin terveydentilavaatimuksiin. Halutessaan hän voi ottaa yhteyttä opinto-ohjaajiin tai opiskeluterveydenhoitajiin keskustellakseen näistä asioista. Toisinaan alalle soveltumattomuus voi tulla ilmi vasta opintojen jo alettua. Tällöin tukea ja ohjausta saa kaikilta opiskeluhuollon toimijoilta. 9 Opiskelijaksi ottamisen esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27, 27 a ja 27 b §:ssä (951/2011). Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Näistä ja muista alakohtaisista terveydentilavaatimuksista opiskelijoille tiedotetaan WinNovan nettisivuilla, OmaWinNovassa sekä opintopolku.fi-sivustolla. 4.2 Opiskelijahyvinvoinnin edistäminen Hyvinvointi koostuu useasta eri osatekijästä, kuten fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Hyvinvointi on myös henkilökohtainen tunne. Osa-alueet ovat yhteydessä toisiinsa ja vaikuttavat kokonaishyvinvointiin. Ihminen on kokonaisuus, jonka oppimiseen ja oppimiskykyyn vaikuttavat kaikki nämä tekijät. Terveys on osa hyvinvointia ja se käsitetään ominaisuutena, johon liittyvät voimavarat, tasapaino sekä kyky selviytyä ja suoriutua elämässä. Fyysinen hyvinvointi koostuu riittävästä levosta, monipuolisesta ravinnosta ja liikunnasta. Psyykkinen hyvinvointi liittyy tasapainoon itsensä kanssa ja itsensä arvostamiseen. Psyykkisen hyvinvoinnin perustarpeita ovat muun muassa turvallisuus, luottamus ja kontrolli. Sosiaalinen hyvinvointi puolestaan pitää sisällään sosiaalisen verkoston, johon kuuluvat esimerkiksi opiskelukaverit, perhe ja ystävät. Päihteettömyys ja savuttomuus edistävät yksilön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. WinNova osallistuu joka toinen vuosi tehtävään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjaamaan kouluterveyskyselyyn. Kyselyyn osallistuvat kaikki ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat. Kouluterveystutkimus antaa arvokasta tietoa WinNovan opiskelijoiden hyvinvointia ja terveyttä koskevista asioista. Tuloksia hyödynnetään opiskelijahuollon kehittämisessä. Jokainen ala saa omia opiskelijoita koskevat tulokset käyttöönsä. 4.2.1 Opiskelijaruokailu Opetussuunnitelmaperusteisesti perustutkintoon opiskeleville opiskelijoille tarjotaan päivittäin maksuton lounas opiskelijaravintolassa. Myös työssäoppimisjaksolla opiskelija on oikeutettu maksuttomaan ateriaan. Työssäoppimisjakson aikana opiskelijalla on mahdollisuus saada ruokarahaa, mikäli hänen ei ole mahdollista käydä ruokailemassa oppilaitoksen ruokalassa tai koulun osoittamassa muussa ruokailupaikassa. Luonnonvara- ja ympäristöalan opiskelijoilla on laajennettu ateriaetu: opiskelijoilla on oikeus maksuttomaan aamupalaan ja päivälliseen. Kouluruokailun tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja työskentelytehoa sekä hyviä tapoja. Kouluruokailussa tarjottavat ateriat suunnitellaan etukäteen ja niitä varten laaditaan ruokalista, joka on kiertävä. Yleensä pääruoan lisäksi ateriaan kuuluu salaatti tai muu vastaava lisäke, leipä ja sen päälle levitettävä ravintorasva sekä ruokajuoma. Opiskelijoille, jotka eivät voi syödä normaalia kouluruokaa sairauden, uskonnollisen tai eettisen vakaumuksen takia, on tarjottava erityisruokavalioateria. Erityisruokavaliota varten tulee hakea terveydenhoitajalta todistus. 10 4.2.2 Savuton oppilaitos WinNova on savuton oppilaitos. Savuton oppilaitos on osa terveellistä ja turvallista oppimisympäristöä. Koulutuspaikka ei saa altistaa opiskelijoita huonoihin terveystottumuksiin. Savuton oppilaitos tarkoittaa myös savuttoman ympäristön lisäksi tupakoimattomuuden edistämistä. Savuttomuus koskee kaikkia WinNovassa työskenteleviä, opiskelevia ja vierailevia sekä ostopalveluna oppilaitoksen alueella työskenteleviä henkilöitä. Tupakointi on kielletty oppilaitoksen alueella, tiloissa sekä oppilaitoksen ajoneuvoissa. Myös opiskeluun välittömästi liittyvät oppimistilat ja tilaisuudet ovat savuttomia. Tupakointi on kielletty sekä opiskelu- että työssäoppimispäivän aikana. Oppilaitoksen savuttomuutta säätelee tupakkalaki. (Tupakkalaki, 12 §) 4.2.3 Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassilla pyritään vaikuttamaan opiskelijoiden tottumuksiin. Passin tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietoja, taitoja ja motivaatiota huolehtia omasta hyvinvoinnistaan opiskelun aikana ja sen jälkeenkin. Ammattiosaajan työkykypassi koostuu viidestä osa-alueesta, joista jokaisesta opiskelija kerää vähintään 40 tunnin työmäärän tai osoittaa muulla tavoin saavuttaneensa osa-alueelle valtakunnallisesti määritetyt tavoitteet. Osa- alueet ovat toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta, terveysosaaminen, ammatin työkykyvalmiudet, harrastuneisuus ja yhteistyötaidot sekä työkykyvalmiuksien vahvistaminen. Ammattiosaajan työkykypassi suoritetaan koulutuksen aikana. Opiskelija voi kerätä opintojensa aikana passin tavoitteiden mukaisia suorituksia näihin kokonaisuuksiin opintoihinsa kuuluvista pakollisista, valinnaisista ja vapaasti valittavista oppimisjaksoista osista sekä harrastus- ja vapaaajantoiminnasta. Terveyttä, turvallisuutta ja työ- ja toimintakykyä vahvistavia ammattitaitovaatimuksia on WinNovassa sisällytetty monipuolisesti osaksi ammatillisia tutkinnon osia. Liikunnan ja terveystiedon opetuksen sisältö on opiskelijan hyvinvointia tukevaa. 4.2.4 KELAn tuet opiskelijalle Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijalla on mahdollisuus saada Kelasta tukea opintojensa rahoittamiseen. Tällaista tukea ovat muun muassa opintotuki, koulumatkatuki ja nuoren kuntoutusraha. Näihin tukiin liittyvää ohjausta ja neuvontaa antavat opintotoimisto, opiskelijakuraattorit ja opintoohjaajat. Lisätietoja Kelan tuista: www.kela.fi 4.2.5 Asuntolapaikat WinNovassa on tarjolla asuntolamajoitusta Ulvilassa luonnonvara- ja ympäristötalouden sekä Raumalla merenkulkualan (+ matkailu-, ravitsemis- ja talousalan) opiskelijoille. Koulutuksen järjestäjän tarjoama majoitus on opiskelijoille maksutonta. Asuntolatoiminnan tavoitteena on laajentaa oppimisympäristöä ja tukea oppimista niissä yksiköissä, joissa asuminen ja vapaa-aika nivoutuvat kiinteämmin yhteen. Asuntolaelämän tavoitteena on ohjata opiskelijat toisiaan huomioonottavaan sosiaaliseen käyttäytymiseen. Opiskelijoita ohjataan ja opastetaan elinikäisen oppimisen periaatteilla pitkäjänteiseen työkykyä ja terveellisiä elintapoja ylläpitävään toimintaan. Asuntolatoiminnasta on laadittu järjestyssäännöt (http://w-intra/sivu.aspx?site=10033), joiden noudattamista sekä asuntolassa asumista ohjaavat asuntolatoiminnasta vastaavat henkilöt. 11 4.3 Opiskelijaosallisuuden edistäminen Oppilaitoksen toimintakulttuuri muodostuu oppimisympäristön rakenteista ja pedagogisista käytännöistä. Olennainen osa koulun toimintakulttuuria ovat oppilaitoksen henkilöstön ja opiskelijoiden vuorovaikutus, opiskelijalähtöisyys ja osallisuus. Tavoitteena on, että opiskelijoista kasvaa vastuullisia ja aktiivisia kansalaisia. Yhteisöllisyyden vahvistaminen on tärkeä osa koulun kasvatuksellista tehtävää. Terve ja turvallinen oppilaitos on paikka, jossa opiskelijat saavat osallistua monin tavoin opiskeluaan koskeviin päätöksiin. Osallisuutta tulee vahvistaa, ja opiskelijoiden osallistumista kehittää. 4.3.1 Opiskelijoiden oikeudet ja velvollisuudet Opiskelijalla on oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka on määritelty ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä (L 630/1998). WinNovalla on toimintaohjeita, jotka edistävät kouluyhteisön terveyttä ja turvallisuutta. Opiskelijoiden on noudatettava toimintaohjeita ja heidät on perehdytettävä niihin riittävän hyvin. Opiskelijalla on oikeus: turvalliseen opiskeluympäristöön saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja opinto-ohjausta sekä opiskelussa tai elämäntilanteiden muutoksissa tarvitsemiaan tukipalveluja saada perehdytystä opintoihin ja opiskeluun liittyviin asioihin maksuttomaan opetukseen ja yhteen maksuttomaan ateriaan koulupäivinä tulla kuulluksi ennen opintoihin tai asemaansa olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä osallistua koulutuksen kehittämiseen. Opiskelijan velvollisuutena on: osallistua opetukseen työjärjestyksen mukaisesti käyttäytyä asiallisesti ja noudattaa koulun järjestyssääntöjä ja toimintaohjeita suorittaa opintoihin liittyvät tehtävät määräajassa ilmoittaa sairaus- ja muista poissaoloista mahdollisimman nopeasti noudattaa työssäoppimiseen liittyviä ohjeita pitää salassa työssäoppimispaikassa tietoon tulleet asiat. 4.3.2 Ryhmänedustajatoiminta Ryhmänedustajatoiminnan tavoitteena on hyvinvoivan oppimisympäristön edistäminen sekä opiskelijoiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen. Toiminnan avulla huomioidaan opiskelijoiden omat näkemykset opiskeluympäristön kehittämisessä. Jokaisesta opiskelijaryhmästä valitaan ryhmänedustaja ja varaedustaja. Ryhmänedustaja valitaan ryhmänohjaajan tunnilla. Ryhmänedustajat osallistuvat oman opintoalansa edustajien kokoukseen, joissa käsitellään mm. opiskelijoiden hyvinvointiin, viihtymiseen ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Ryhmänedustajien keskuudesta valitaan edustajat alan hyvinvointityöryhmään. 4.3.3 Sakutoiminta Liikunnan, terveyskäyttäytymisen ja työkykyä ylläpitävien tekijöiden tavoitteena on ammatillisen osaamisen vahvistaminen, työkyvyn ylläpitäminen ja kohentaminen sekä hyvinvoinnin ylläpitäminen ja kohentuminen. 12 Osallistumisella SAKU ry:n toimintaan pyritään osaltaan edistämään opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia, rakentamaan WinNovan sekä jäsenyhteisöjen että muiden oppilaitosten ammatillisen koulutuksen yhteisöllisyyttä. Toimintaan kuuluu erilaisiin liikunta- ja kulttuuritapahtumiin osallistuminen sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Näin ammatillisen koulutuksen opiskelijat ja henkilöstö osallistuvat työkykyä edistävään toimintaan, koulutuksiin, erilaisiin kollegakohtaamisiin ja oman toiminta-alueen eri yhteistyöverkostojen ylläpitämiseen. Oppilaitos osallistuu opiskelijoiden kilpaurheilu- ja kulttuuritapahtumiin sekä yksilötasolla että useilla eri joukkueilla. WinNovassa on nimetty SAKU ry:n yhteyshenkilöt opiskelijaliikunnan, kulttuurin ja työyhteisöliikunnan osalta sekä koulutuksen järjestäjän edustaja SAKU ry:n verkostoon. 4.3.4 Oppilaskuntatoiminta Laki ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998) määrittää, että koulutuksen järjestäjän tulee varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen sekä kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Jokaisessa ammatillisessa oppilaitoksessa on oppilaskunta, johon kuuluvat kaikki oppilaitoksen opiskelijat automaattisesti. Opiskelijat voivat keskuudestaan valita hallituksen, joka edustaa kaikkia oppilaskuntaan kuuluvia. Oppilaskunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa laissa säädetyissä asioissa. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä ja herättää opiskelijoiden kiinnostus oman oppilaitoksen kehittämistä kohtaan. WinNovan oppilaskunta on Wino ry. Hallitukseen kuuluu opiskelijoita eri koulutusaloilta Raumalta, Porista ja Ulvilasta. Oppilaskunnan hallitus käyttää virallista puhevaltaa laissa säädetyissä asioissa. Oppilaskuntatoiminnan kehittäminen ja ohjaus on määritelty opinto-ohjaukseen liittyväksi vastuualueeksi. Opinto-ohjaajat ohjaavat oppilaskuntatoimintaa. 4.3.5 Tutortoiminta Tutortoiminta on tärkeä toimintamuoto opiskelijoiden perehdyttämisessä ja markkinoinnissa. Joka kevät haetaan uusia, innokkaita ja sopivia opiskelijatutoreita koulutukseen ja toimintaan mukaan. Opintojen alkaessa uutta opiskelijaa ovat ohjaamassa ja tukemassa opiskelijatutorit, jotka ovat oppilaitoksen toisen tai kolmannen vuoden opiskelijoita. Opiskelijatutorin tehtävänä on opastaa ja neuvoa uutta opiskelijaa sekä perehdyttää häntä opiskeluun ja opiskeluympäristöön. Lisäksi hän toimii opiskelijan tukena ja auttaa pääsemään alkuun opinnoissaan. Opiskelijatutoreilla on usein oma nimikkoluokka, jota he opastavat opiskelun alussa ja mahdollisuuksien mukaan koko ensimmäisen lukuvuoden ajan. Opiskelijatutorit voivat olla myös mukana messuilla, koulutusesittelyissä sekä kotiväenilloissa. Lisäksi he toimivat oppaina peruskoululaisille, jotka ovat tutustumassa ammatilliseen koulutukseen. Opiskelijatutorit koulutetaan tehtävään. Tutortoiminnan kehittäminen ja ohjaus on määritelty opinto-ohjaukseen liittyväksi vastuualueeksi. 4.3.6 Vertaistukeen perustuva ryhmätoiminta Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua vertaistukeen perustuvaan ryhmätoimintaan. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia ja voimavaroja. Ryhmissä käsitellään erilaisia elämänhallintaan vaikuttavia asioita sekä opetellaan työelämässä tarvittavia taitoja kuten sosiaalisia taitoja (esimerkiksi vuorovaikutustaidot, toisten huomioon ottaminen, ristiriitatilanteissa selviytyminen). Ryhmätoi- 13 minnasta vastaavat pääasiassa opiskelijakuraattorit. Työpareina voivat toimia muut opiskelijahuollon toimijat (srk:n työntekijä, opiskelupsykologi, opiskeluterveydenhoitajat). Opiskelijat voivat itse ilmoittautua ryhmään ottamalla yhteyttä ryhmän vetäjiin. Myös ryhmänohjaajat, opettajat, opiskeluterveydenhoitajat, opiskelijakuraattorit, sosiaaliohjaaja ja muut yhteistyötahot voivat ohjata opiskelijan osallistumaan ryhmätoimintaan. 5 Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijalle annettavia opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä monialaisen asiantuntijaryhmän antamaa opiskeluhuoltoa. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tavoitteena on tukea opiskelijan hyvinvointia ja opintojen etenemistä. Opiskeluhuoltoa toteutetaan oppilaitoksen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Oppilaitoksessa pyritään varhaiseen huolen tunnistamiseen. Mikäli oppilaitoksen työntekijällä herää huoli yksittäisen opiskelijan tilanteesta, tulee hänen ottaa asia puheeksi opiskelijan kanssa. Jos työntekijä arvioi, että opiskelija on psykologin tai kuraattorin palvelujen tarpeessa, on hän velvollinen ottamaan yhteyttä psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedoissaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot tai, jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, annettava tietoa yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä. Tarvittaessa opiskelija ohjataan opiskeluhuollon palvelujen pariin. 5.1 Varhainen puuttuminen, kun huoli herää Jokainen oppilaitoksen työntekijä ohjaa ja tukee opiskelijaa oman perustehtävänsä mukaisesti -> jos huoli herää -> työntekijä ottaa asian puheeksi opiskelijan kanssa -> jos huoli jatkuu -> yhteydenotto yhdessä opiskelijan kanssa opiskelijakuraattoriin / opiskeluterveydenhoitajaan / psykologiin -> opiskeluhuollon työntekijä ottaa opiskelijan vastaan-> tukee ja ohjaa opiskelijaa -> dokumentointi asiakaskertomukseen 5.2 Opiskelijakuraattorin, psykologin ja sosiaaliohjaajan palvelut Opiskelijakuraattorin, psykologin tai sosiaaliohjaajan antamalla tuella ja ohjauksella edistetään opiskeluyhteisön hyvinvointia ja yhteistyötä kodin kanssa sekä ehkäistään opiskelijoiden psyykkisiä ja sosiaalisia vaikeuksia. Opiskelijakuraattori ja sosiaaliohjaaja ovat asiantuntijoita, joilta voi hakea apua esimerkiksi opiskelumotivaatioon, ihmissuhteisiin, vuorokausirytmiin, asumiseen, raha-asioihin tai muihin opiskeluun vaikuttaviin asioihin. Psykologin puoleen voi kääntyä esimerkiksi ahdistukseen, mielialaan tai mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Opiskelijalla on oikeus keskustella opiskelijakuraattorin tai psykologin kanssa seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä pyynnöstä. Kiireellisessä tapauksessa aika keskustelulle on järjestettävä samana tai seuraavana arkipäivänä. Tehdyn arvion perusteella opiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus. Tarvittaessa opiskelija on ohjattava saamaan muita opiskeluhuollon palveluja sekä muuta erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. 14 5.3 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon tarkoituksena on tukea ja vahvistaa opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja sitä kautta edistää hänen opiskelukykyään. Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on myös ylläpitää ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia edistämällä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Opiskeluterveydenhuolto toteuttaa edellä mainittuja asioita järjestämällä opiskelijoille terveyden- ja sairaanhoitopalveluja sekä psykologisia palveluja. Opiskeluterveydenhuollon jäsenet osallistuvat koulun terveydellisten olojen tarkastukseen kolmen vuoden välein. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös opiskelijan työssäoppimisen aikainen terveydenhuolto. Oppilaitoksen toimipisteissä toimii opiskeluterveydenhoitajia. Kaikki aloittavat opiskelijat kutsutaan vähintään kerran lakisääteiseen terveystarkastukseen (Terveydenhuoltolaki, 17 §). Opiskeluterveydenhoitajan tekemässä terveystarkastuksessa kartoitetaan kokonaisvaltaisesti opiskelijan sen hetkistä terveydentilaa ja hyvinvointia. Tarkastuskäynnin aikana opiskelijalle annetaan terveysneuvontaa ja ohjausta, miten hän voi itse edistää omaa terveyttään. Myös opiskelijan lääkityksen järjestäminen sekä erityisruokavalioon liittyvät asiat tapahtuvat opiskeluterveydenhoitajan opastuksella. Terveystarkastuksessa arvioidaan tarve opiskeluterveydenhoitajan seurantakäynneille esiin tulleiden asioiden perusteella. Tarvittaessa opiskelija ohjataan jatkohoitoon. Terveydenhoitajan työaika opiskeluterveydenhuollossa on järjestetty siten, että opiskelijalla on mahdollisuus päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös varaamatta aikaa. Opiskelijalla on mahdollisuus saada yhteys vähintään puhelimitse oppilaitoksen opiskeluterveydenhuoltoon arkipäivisin virka-aikana. Mikäli terveydenhoitaja ei ole tavoitettavissa, kiireellisissä asioissa otetaan yhteyttä terveyskeskukseen tai ensiapuun. Paikalla ollessaan ensiavun järjestämisen ja hoitoonohjauksen tarpeen määrittelee opiskeluterveydenhoitaja. Hoidon tarpeen arviointi ja sen yhteydessä tarpeelliseksi todettu lääketieteellinen tai hammaslääketieteellinen hoito on järjestettävä terveydenhuoltolain 51 §:n ja kiireellinen hoito terveydenhuoltolain 50 §:n mukaisesti. Opiskelijan on mahdollista päästä opiskeluterveydenhuollon lääkärin vastaanotolle terveydenhoitajan ajanvarauksella. Hammashuoltoon opiskelijalla on oikeus koulutuspaikkakunnallaan tai omassa kotikunnassaan. Hoito on maksutonta alle 18-vuotiaille 5.4 Monialainen asiantuntijaryhmä Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa voidaan toteuttaa myös monialaisessa asiantuntijaryhmässä, jos huoli vaan jatkuu, eikä opiskeluhuollon työntekijöiden ohjaus ja tuki ole riittänyt asian ratkaisuun. Opiskelijan ja huoltajan kanssa päätetään yhdessä, keitä kutsutaan monialaiseen asiantuntijaryhmään. Monialainen asiatuntijaryhmä on aina erikseen koottava ryhmä, jolla on alku ja loppu. Asian käsittely yksittäisen opiskelijan tueksi koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu opiskelijan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumukseen. Asian käsittelyyn voi osallistua opiskelijan kirjallisella suostumuksella tarvittavia yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä. Jos opiskelijalla ei ole edellytyksiä arvioida itsenäisesti asian merkitystä, huoltaja tai muu laillinen edustaja voi antaa siihen suostumuksen hänen sijastaan. Asiantuntijaryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta ja ilmaista heille siinä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 26 §:n 3 momentissa säädetään. 15 Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Alaikäinen opiskelija voi kehitystasostaan ja asian laadusta riippuen painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Alaikäisen opiskelijan edun arvioinnin tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja. (OHL 18 §) Monialaisen asiantuntijaryhmän keskuudestaan valitsema vastuuhenkilö laatii kokoontumisesta opiskeluhuoltokertomuksen, joka on salassa pidettävä. Opiskeluhuoltokertomukseen kirjataan myös monialaisessa asiantuntijaryhmässä sovittu opiskeluhuollon toteuttaminen ja seuranta (kukin toimija kirjaa itse oman osuutensa). Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteutukseen osallistuvat henkilöt taikka opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet eivät saa antaa sivullisille yksilökohtaisen opiskeluhuollon asiakirjoihin sisältyviä tai muuten tietoonsa saamia yksittäistä opiskelijaa koskevia salassa pidettäviä tietoja, jos siihen ei ole: 1) asianomaisen henkilön tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen laillisen edustajansa kirjallista, yksilöityä suostumusta; taikka 2) tiedon luovuttamiseen oikeuttavaa lain säännöstä. Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Jos opiskelija siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän on pyydettävä opiskelijan taikka, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa suostumus siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siirtää opiskeluhuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287 / 2013) 6 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Yhteistyö kodin ja oppilaitoksen kanssa jatkuu ammatillisessa koulutuksessa. Velvoite kodin ja oppilaitoksen yhteistyöhön sisältyy myös ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöön (L 630/1998). Yhteistyö tulee järjestää toisella asteella siten, että se ottaa huomioon aikuistuvan nuoren ja opiskelijan itsenäisyyden ja vastuullisuuden, mutta tukee häntä riittävästi opinnoissaan. Aloittavien opiskelijoiden huoltajille järjestetään kotiväenilta, jossa käydään yleisellä tasolla opiskeluun liittyviä asioita läpi sekä ryhmänohjaajan johdolla ryhmäkohtaisia asioita. Alaikäisen opiskelijan huoltajalle lähetetään ryhmänohjaajan kirjeen mukana tunnukset OmaWinNovaan. Näin huoltaja pystyy seuraamaan nuorensa opintojen etenemistä, poissaoloja ja ohjaustoimenpiteitä. Halutessaan hän näkee lukujärjestyksen sekä muut oppilaitoksen ajankohtaiset tiedotteet. Vanhemmilla on aina oikeus tulla kuulluksi omaa nuorta koskevissa kysymyksissä. Varsinaisesti kuulemisella tarkoitetaan sitä, että nuorelle sekä huoltajille varataan mahdollisuus tutustua nuorta koskevan päätöksen perusteena olevaan aineistoon ja annetaan mahdollisuus oman mielipiteen esittämiseen asiassa. Tämä on sekä opetustoimen lainsäädännön mukaan että yleisen hallintolain mukaan välttämätöntä silloin, kun koulutuksen järjestäjä tekee yksittäisen opiskelijan oikeuksia ja 16 velvollisuuksia koskevia päätöksiä. Alaikäisen lisäksi on useimmiten kuultava myös hänen huoltajiaan. Oikeus tulla kuulluksi on yksilön oikeusturvan perusta. Ryhmänohjaaja on ensisijaisesti yhteydessä kotiin ja hänen tehtäviinsä sisältyy yhteistyövelvoite. Opetushallituksen ohjeiden mukaan koulutuksen järjestäjän tulee olla aloitteellinen yhteistyössä koteihin. Suoran yhteydenpidon lisäksi huoltajille välitetään tietoa kotiväen illoissa, kotiin lähetettävien tiedotteiden välityksellä sekä OmaWinNovan kautta. 7 Koulutuksen keskeytymistä ehkäisevät toimenpiteet 7.1 Poissaolojen seuranta ja ennaltaehkäisy Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta tai hyväksilukua. (Laki ammatillisesta koulutuksesta L 630/1998) Mikäli opiskelijalle tulee poissaoloja, hänen tulee viipymättä ilmoittaa oppilaitokseen poissaolostaan ja toimittaa jälkikäteen todistus tai selvitys poissaolon syystä. Sairauspoissaoloista on toimitettava kolmen päivän jälkeen terveydenhuollon ammattihenkilön todistus, mutta tarvittaessa todistus voidaan pyytää lyhemmistäkin sairauspoissaoloista. Opiskelijan tehtävänä on hankkia poissaolon aikana järjestettyyn opetukseen liittyvä osaaminen riippumatta poissaoloon johtaneista syistä. Ennalta tiedettyihin poissaoloihin opiskelijan tulee anoa lupa etukäteen. Oppilaitoksessa on opiskelijan poissaoloihin toimintaohjeet (https://intra.winnova.fi/sivu.aspx?site=10382). Ryhmänohjaaja saa Edu erpin lähettämän sähköpostin opiskelijan poissaoloista lukuvuosikohtaisten hälytysrajojen (30 h, 60 h ja 120 h) täyttyessä. Tarvittaessa ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä opiskeluhuollon toimijaan (kuraattori/terveydenhoitaja/opo) poissaolojen laadusta riippuen. Opiskelijalle varataan yksilökohtainen tapaamisaika tai sovitaan monialaisen asiantuntijaryhmän koolle kutsumisesta yhdessä opiskelijan ja huoltajan kanssa. Selvittämättömiin poissaoloihin puututaan ja niihin voidaan käyttää kurinpidollisia toimia. Opiskelijalle, joka on luvatta tai ilmoittamatta poissa opetuksesta yli kymmenen työpäivää (>60h), voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos selvittämättömien poissaolojen määrä on yli 20 työpäivää (>120h), opiskelija voidaan erottaa määräaikaisesti oppilaitoksesta. 7.2 Opinto-ohjaus opiskeluhuollon rinnalla Opiskeluhuollon tärkeänä tavoitteena on tukea opiskelijaa suoriutumaan opinnoistaan lainmukaisessa määräajassa. Erilaisin tukitoimin pyritään estämään opintojen pitkittyminen ja keskeytyminen. Opiskeluhuollon rinnalla yhtenä tärkeänä osana opiskelijan tukemisessa on opinto-ohjaus, jonka järjestämisen yleisenä tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Opinto-ohjauksen tavoitteena on myös lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, ehkäistä opintojen keskeyttämistä, edistää työllistymistä ja tukea jatko-opintoihin hakeutumista. Huomiota kiinnitetään erityisesti niiden opiskelijoiden ohjaukseen, joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia, lisääntynyttä tuen tarvetta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Opinto-ohjausta kuvataan tarkemmin opintoohjaussuunnitelmassa: http://w-intra/sivu.aspx?site=10033. 7.3 Opiskeluhuolto erityisopetuksessa 17 Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998 20 §) määrää, että vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai opiskeluhuoltopalveluja tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan eritysopetuksena. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Opiskeluhuollon tehtävänä on tuen tarpeen tunnistamisen lisäksi olla käytettävissä tukipalvelujen suunnittelussa sekä toteuttamisessa yhteistyössä opiskelijan, huoltajien ja oppilaitoksen muun henkilöstön kanssa. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. Tässä suunnitelmassa tulee ilmetä mm. se, mitä opiskeluhuoltopalveluja opiskelijalle annetaan. Erityisopetuksen tukitoimet painottuvat ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin. Erityisopetuksella pyritään tukemaan opiskelijoiden myönteistä minäkuvaa ja itsetuntoa, sekä itsenäisyyttä, aktiivisuutta ja vastuunottoa omasta oppimisestaan ja elämästään. Erityisopetus on opiskelijan kehitystä, kasvua ja oppimista tukevaa sekä korjaavaa. Mahdollisimman varhain toteutetuilla tukikeinoilla voidaan parhaiten edistää opiskelijan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä kasautuvien vaikeuksien syntyminen. Kun tehdään monialaista yksilökohtaista työtä opiskelijan oppimisen tuen tarpeeseen liittyen, tätä työtä ei määrittele oppilas- ja opiskelijahuoltolaki vaan laki ammatillisesta koulutuksesta. Tarkemmat tiedot erityisopetuksesta intra/sivu.aspx?site=10033. 7.4 löytyvät erityisopetussuunnitelmasta: http://w- Opintojen suorittaminen oppipajalla Opiskelija voi tarvita henkilökohtaista ohjausta tai opintojen eteneminen saattaa edellyttää erityis- tai tukiopetusta. Opiskelijalla on mahdollisuus mennä oppipajalle suorittamaan ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (atto-aineet). Oppipajalla voi tehdä koko tutkinnon osan, osia siitä, korvata sairauspoissaoloja tai saada apua ja tukea, jos opinnot eivät jostain syystä etene. Oppipajalle tarvitaan lähete, jonka tekee ryhmänohjaaja, tutkinnon osan opettaja, opinto-ohjaaja tai erva-opettaja. Myös opiskeluhuollon toimijat voivat tarvittaessa olla yhteydessä oppipajan opettajiin yhteistyön toteuttamiseksi. 7.5 Ammatillisten opintojen suorittaminen nuorten työpajalla WinNova on tehnyt puitesopimuksen ammatillisten opintojen suorittamisesta työpajalla. Tämä toimintamalli on suunnattu keskeyttämisvaarassa oleville opiskelijoille. Tarkoituksena on tarjota opiskelijoille mahdollisuus mennä työpajalle määräajaksi opiskelemaan tutkinnon perusteiden tai opintosuunnitelman mukaisia ammatillisia opintoja erikseen yksilökohtaisesti sovitun suunnitelman mukaan (HOPS/henkilökohtaistamissuunnitelma). Työpajajaksosta tehdään kirjallinen koulutussopimus ja opiskelija on oppilaitoksen kirjoilla työpajajakson aikana. Opiskeluhuollon palvelut ovat opiskelijan käytössä myös pajajakson aikana ja tarvittaessa opinto-ohjaaja ja opiskelijakuraattori tekevät tiivistä yhteistyötä opiskelijan sekä työpajan toimijoiden kanssa. 8 Opiskeluhuolto kurinpitoon ja opiskeluoikeuteen liittyvissä toimenpiteissä 8.1 Tuki ja ohjaus kurinpitotoimenpiteiden yhteydessä 18 Opiskelijan kurinpidolliset toimenpiteet ovat osa opiskelijoiden turvallisuutta edistävää ja ylläpitävää toimintaa. Kurinpidollisten toimenpiteiden tavoitteena on myös kasvattaa ja ohjata opiskelijaa noudattamaan työelämän pelisääntöjä. Ennen kurinpidollisia toimia järjestyssääntörikkomukseen tulee puuttua puhuttelemalla opiskelijaa sekä ohjauksellisin ja opiskelijahuollollisin keinoin. Mikäli järjestyssääntöjen vastainen käyttäytyminen jatkuu, ryhdytään kurinpidollisiin toimiin. Toimintaa ohjaavat ammatillista koulutusta ohjaava lainsäädäntö, järjestyssäännöt ja erilliset toimintamallit ja –ohjeet (Kurinpito-ohjeistus: http://wintra/sivu.aspx?site=10033). Kurinpidollisia toimenpiteitä ovat mm. kirjallisen varoituksen antaminen ja määräaikainen erottaminen. Ennen näitä toimenpiteitä on kurinpitorangaistuksen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, kuultava opiskelijaa ja hankittava tarpeellinen selvitys sekä toimenpiteistä on ilmoitettava alaikäisen opiskelijan huoltajalle. Kuulemisen toteuttaa se, joka tekee päätöksen kurinpitotoimesta. Opiskelijalla on oikeus kutsua tukihenkilö mukaan kuulemistilaisuuteen. Asiat tulee kirjata tapauskohtaisesti niille tarkoitettuihin lomakkeisiin sekä dokumentoida riittävän tarkasti ohjausvalikkoon. Kurinpidollisten toimenpiteiden yhteydessä tulee huolehtia siitä, että opiskelijalle varmistetaan tarvittaessa riittävä tuki ja ohjaus: esim. ohjaus etsivän nuorisotyön, lastensuojelun, päihdeklinikan, tms. palvelun piiriin. 8.2 Opiskeluoikeuden peruuttaminen Kun opintoihin tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos: 1) opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa; 2) on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä 27 a §:n 1 momentin mukaisia opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä; tai 3) opiskelija on opiskelijaksi hakuvaiheessa salannut sellaisen 27 b §:n 2 momentissa tarkoitetun tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi. Kun opinnot tai opintoihin kuuluva työssäoppiminen edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä, koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos se on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi ja jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen rikoslain (39/1889) 17 luvun 18, 18 a tai 19 §:ssä, 20 luvussa, 21 luvun 1—3 tai 6 §:ssä, 31 luvun 2 §:ssä taikka 50 luvun 1, 2, 3, 4 tai 4 a §:ssä tarkoitetusta rikoksesta. Opiskelijan tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa 32 §:n 2 momentissa tarkoitettua opiskeluoikeuden arviointia varten nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6 §:n 3 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä, jos opiskelijan opintoihin tai työssäoppimisjaksoon sisältyy olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista opiskeluhuolto selvittää yhdessä opiskelijan kanssa tämän 19 mahdollisuuden hakeutua muuhun koulutukseen. Opiskelija voidaan tämän suostumuksella ottaa koulutuksen järjestäjän sellaiseen muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Mikäli soveltuvaa koulutusalaa ei löydy, huolehtii opiskeluhuolto opiskelijan jatkoohjauksesta. 8.3 Opiskeluoikeuden palauttaminen Opiskelijalla on mahdollisuus hakea kurinpitojaokselta opiskeluoikeuden palauttamista, jos opiskeluoikeus on peruutettu terveydentilaa tai toimintakykyä koskevan seikan vuoksi. Opiskeluoikeuden palauttamisen edellytyksenä on, että hakija osoittaa peruuttamisen aiheuttaneiden syiden poistuneen. Oppilaitoksella on velvollisuus antaa Valviralle tieto sen toimialaan kuuluvien koulutusalojen osalta opiskeluoikeuden palauttamista koskevasta päätöksestä perusteluineen. Opiskeluhuollon tehtävänä on tukea opiskelijaa palaamaan opintojen pariin. 9 Yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa WinNovan opiskeluhuollon toimintakulttuuriin kuuluu myös toiminta yhteistyöverkoston kanssa. Tärkeää tietoa yhteistyöverkoston toimijoista löytyy Tutkintoon.fi-sivustolta: http://tutkintoon.fi/. Raumalla opiskeluhuollon tapana on kutsua vuosittain verkostotapaamiseen laaja nuorten parissa toimivien yhteistyökumppanien joukko, johon kuuluvat nuorisotoimi, sosiaali- ja terveystoimi sekä työvoimatoimi, poliisi, Kela ja kolmas sektori. Porissa opiskeluhuollon väki osallistuu Porin Nuorten verkoston tapaamisiin. Näiden tapaamisten tavoitteena on yhteistyöllä edistää nuorten hyvinvointia. Verkostotapaamisten lisäksi opiskeluhuollossa toimitaan tarpeen mukaan yhteistyössä verkoston toimijoiden kanssa yksittäisten opiskelijoiden asioissa opiskelijan ja huoltajan suostumuksella. 9.1 Psykososiaalisen tuen palvelut Psykososiaalinen tuki on tarkoitettu ehkäisemään ja lievittämään äkillisten, odottamattomien ja vakavien traumaattisten tapahtumien aiheuttamia seurauksia. Tuki on tarkoitettu henkilöille, jotka itse kokevat tarvitsevansa apua tilanteesta selviytymiseen tai joille joku oppilaitoksen työntekijä suosittelee ulkopuolisen avun käyttöä tai ohjaa palvelun käyttäjäksi. Psykososiaalinen tuki on aina ammatillista tukea, jonka tavoitteena on helpottaa traumaattisen kriisin aiheuttamia stressi- tai surureaktioita, tukea asiakkaan toimintakykyä ja auttaa asiakasta palaamaan kriisin jälkeen normaaliin elämään. 9.1.1 Nuorten vastaanotto, Pori / Nuorten vastaanottoryhmä Vorri, Rauma Palvelu on tarkoitettu 13–22-vuotiaille nuorille, joilla ei ole hoitosuhdetta muualla. Tavoitteena on nuoren ongelmatilanteiden selvittely ja tarvittaessa oikean hoitopaikan löytäminen. Akuutit kriisitapaukset pyritään hoitamaan mahdollisimman pian eikä jatkohoitopaikkaa aina tarvita. Nuoren ongelmat voivat olla muun muassa koulunkäyntiin, aikuistumiseen sekä ihmissuhteisiin liittyviä. Maksuton palvelu on luottamuksellista. Nuorten vastaanoton yhteyshenkilöinä oppilaitoksen osalta toimivat opiskelijakuraattorit sekä opiskeluterveydenhoitajat. 9.1.2 Aikuisten vastaanotto Palvelu on tarkoitettu 23-vuotta täyttäneille opiskelijoille. Aikuisten vastaanotto vastaa lyhytaikaiseen hoidon tarpeeseen. Työ on ensisijaisesti arviointia ja kartoittamista, joilla selvitetään asiakkaan tilan- 20 netta, toimintakykyä ja mahdollisen jatkohoidon tarvetta. Aina ei jatkohoitoa tarvita. Asiakkaaksi pääsee opiskeluterveydenhoitajan tai opiskelijakuraattorin kautta. Asiakas voi myös itse varata ajan. Äkilliset ongelmatilanteet pyritään hoitamaan mahdollisimman pian. Käynnit asiakkaille ovat maksuttomia. 9.1.3 Nuorisopsykiatrian poliklinikka eli Nupo Nuorisopsykiatrian poliklinikka vastaa sairaanhoitopiirin 13–22-vuotiaiden nuorten psykiatrisesta tutkimuksesta ja hoidosta. Poliklinikka on tarkoitettu nuorille ja heidän perheilleen, mm. kun nuori on ahdistunut, masentunut, itsetuhoinen, hänellä on syömiseen liittyviä ongelmia tai nuoren käyttäytyminen on poikkeavaa ja tarvitaan osastohoidon arviota. Poliklinikalle tarvitaan lääkärin lähete. Oppilaitoksen taholta opiskeluterveydenhoitaja ja opiskelijakuraattori selvittävät opiskelijan tilannetta ja ohjaavat opiskelijan tarvittaessa eteenpäin joko lääkärille tai nuorten vastaanottoon. He osallistuvat tarvittaessa myös hoitokokouksiin ja verkostotapaamisiin. Maksuttomat poliklinikan palvelut ovat luottamuksellisia. 9.1.4 Päihdepalvelut Oppilaitos pyrkii aktiivisesti ennaltaehkäisemään päihteiden väärinkäyttöä ja luomaan samalla päihteettömän ja turvallisen oppimis- ja työympäristön. WinNovan opiskelijoiden päihteiden käyttöön puuttumisen toimintamalli (http://w-intra/sivu.aspx?site=10033 ) sisältää oppilaitoksen tavoitteet ja toimintaohjeet opiskelijoiden päihteiden käyttöön liittyvissä asioissa. Nuoria ohjataan pääasiassa kasvatuksellisin keinoin. Oppilaitoksessa pyritään aina ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Toiminta päihteiden käytön ehkäisemiseksi perustuu kaikkien toimijoiden väliseen moniammatilliseen yhteistyöhön, tilanteen kartoitukseen ja mahdolliseen hoitoonohjaukseen. Lisäksi oppilaitos tekee verkostotyötä muiden päihdetyötä tekevien yhteistyötahojen kanssa. Alaikäisten opiskelijoiden päihdeasioissa ollaan yhteistyössä huoltajien ja lastensuojelun sekä tarvittaessa päihdeklinikan (Rauma) tai A-klinikan (Pori) toimijoiden kanssa. Rauman päihdeklinikalla on nuorille oma nuorten päihdetyöntekijä. Täysi-ikäisten asioissa ohjaus tapahtuu aikuissosiaalityön ja päihdetyön palveluiden pariin. Ohjaus päihdepalveluihin tapahtuu opiskeluterveydenhoitajan tai opiskelijakuraattorin kautta. 9.2 Etsivä nuorisotyö Vuoden 2011 alusta astui voimaan uudistettu nuorisolaki, joka velvoittaa oppilaitokset yhteistyöhön etsivän nuorisotyön kanssa. Nuorisolain 7 c § velvoittamana koulutuksen järjestäjän on luovutettava opintonsa ammatillisessa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa keskeyttäneen alle 25-vuotiaan nuoren yhteystiedot kotikunnan etsivään nuorisotyöhön, jos nuori ei siirry suoraan opiskelemaan toiseen oppilaitokseen tai työelämään eikä hänellä ole sovittu muuta ohjaustahoa. Etsivä nuorisotyö ohjaa ja auttaa nuoria, joilla ei ole jatkosuunnitelmia. WinNovassa tehdään monenlaista yhteistyötä etsivän nuorisotyön kanssa. Yhteistyöstä vastaavat opiskelijakuraattorit ja opinto-ohjaajat. Tarvittaessa etsivä nuorisotyö voi tulla opiskelijan tueksi jo ennen opintojen keskeytymistä. Myös määräaikaisten opintojen keskeyttämisten yhteydessä etsivältä nuorisotyöltä on mahdollista pyytää tukea opiskelijalle keskeytyksen ajaksi. Näillä toimenpiteillä halutaan varmistaa opiskelijan paluu jatkamaan opintojaan. Mikäli opinnot keskeytyvät kokonaan, pyritään oppilaitoksessa järjestämään opiskelijan suostumuksella yhteistapaaminen etsivän nuorisotyön kanssa. 21 9.3 Lastensuojelu Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Ensisijaisesti vastuu lapsen hyvinvoinnista on huoltajilla. Lapsen kanssa toimivat viranomaiset tukevat huoltajia kasvatustyössä järjestämällä tarvittavia tukitoimia ja palveluja. Lastensuojelun lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua. Sitä on tuki ja erityinen tuki. Tukea tarjotaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lastensuojelu pyrkii ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan varhain esiin nousseisiin ongelmiin. Lastensuojelussa on aina ensimmäisenä lapsen etu. Kun lapsen/ nuoren hoidon ja huolenpidon tarpeeseen, kehitystä vaarantaviin olosuhteisiin tai lapsen/nuoren omaan käytökseen liittyy huolta, kuka tahansa voi olla yhteydessä lastensuojeluun tai tehdä lastensuojeluilmoituksen. Lapsen/nuoren hoidon ja huolenpidon tarpeen sekä kehitystä vaarantavien olosuhteiden lisäksi ilmoituksen aihe voi olla nuoren päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelma, rikoksilla oireilu, itsetuhoisuus, vanhemman ja lapsen vakavat vuorovaikutusongelmat tai jatkuva koulunkäynnin laiminlyönti. Opiskeluhuolto on yksi ehkäisevän lastensuojelun toimintatapa, jota tehdään opiskeluhuollon monialaisessa yhteistyössä. Lastensuojelulaki velvoittaa kaikkia opiskeluhuoltotyötä tekeviä. WinNovassa tehdään tarvittaessa yhteistyötä sosiaalityön toimijoiden kanssa. Opiskelijakuraattori on pääasiallinen yhteyshenkilö sosiaalitoimeen. Lastensuojelulain 25 § määrittää kaikille opetus- ja nuorisotoimessa, opetuksen ja koulutuksen järjestäjän, aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön, sosiaali- ja terveydenhuollon, poliisi- ja pelastustoimen, seurakunnan tai uskonnollisen yhdyskunnan sekä hätäkeskustoimintaa harjoittavan yksikön henkilöille salassapitosäädösten estämättömän ilmoitusvelvollisuuden lastensuojelua koskevissa asioissa. Edellä mainituilla henkilöillä on myös velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen (alle 18-v.) kohdistunutta seksuaalirikosta. Tällaisessa tilanteessa tulee samanaikaisesti aina myös tehdä lastensuojeluilmoitus kunnan lastensuojeluviranomaisille. 9.3.1 Lastensuojeluilmoituksen tekeminen Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta (alle 18v.), jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoitus poliisille epäilystä lapseen tai nuoreen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta Salassapitosäännösten estämättä on velvollisuus tehdä ilmoitus, kun on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta rikoslain 20 luvussa (seksuaalirikokset) rangaistavaksi säädettyä tekoa. Suoraan poliisille ilmoittaminen nopeuttaa prosessia ja on erityisen tärkeää lapsen suojelemiseksi. Poliisille tehtävän ilmoituksen lisäksi ilmoitus on tehtävä myös sosiaalitoimeen (2 ilmoitusta!) Ilmoitus poliisille lapsen tai nuoren vaarasta joutua väkivallan kohteeksi 22 Salassapitovelvollisuuden estämättä on oikeus ilmoittaa poliisille lapsen tai nuoren henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. 9.3.2 WinNovan toimintamalli lastensuojeluilmoituksen tekemiseen Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä puhelimitse, kirjallisesti tai käymällä virastossa henkilökohtaisesti. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti omalla nimellä, jolloin ilmoituksen tekijän nimi ja mahdollinen ilmoitusvelvollisuuden perustana oleva tehtävä tai virka-asema kirjataan lastensuojeluilmoituksen rekisteriin. Ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi (Lastensuojelulaki 13.4.2007/417 25 a §) edellyttäen, että pyyntö tehdään viipymättä ja ilmoitusvelvollinen henkilö ilmoittaa samalla pyynnön tekemiseen johtaneet syyt. Lastensuojeluilmoitus tehdään aina lapsen kotikuntaan. Esimerkiksi jos lapsi on Raisiosta, niin silloin ilmoitus tehdään sinne. Kiireellisissä hätätilanteissa yhteys otetaan sen kunnan sosiaalipäivystykseen tai lastensuojelutoimistoon, jossa lapsi sillä hetkellä on. Virka-aikana lastensuojeluilmoitus tehdään Raumalla lastensuojelun sosiaaliohjaajille, puhelinnumeroon (02) 834 7533 tai (02) 834 7534 ja Porissa lastensuojelun päivystykseen, puhelinnumeroon (02) 621 6137. Satakunnan lastensuojeluilmoituslomake löytyy osoitteesta www.rauma.fi => sosiaali- ja terveyspalvelut => lapset => lastensuojelu. Kiireellisissä hätätilanteissa virka-ajan ulkopuolella lastensuojeluilmoitus tehdään Satakunnan sosiaalipäivystykseen. (Soita 112, pyydä yhdistämään sosiaalipäivystykseen.) Pääsääntöisesti henkilö, joka havaitsee tarpeen lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, tekee sen itse tai yhdessä toisen työntekijän kanssa. Jos huolen havainnut työntekijä epäröi lastensuojeluilmoituksen tekemisen tarpeellisuutta, voi hän ottaa yhteyttä joko Rauman lastensuojelun sosiaaliohjaajiin, puhelinnumeroon (02) 834 7533 tai (02) 834 7534 tai Porin lastensuojelun päivystykseen, puhelinnumeroon (02) 621 6137 konsultoidakseen asiasta lastensuojelun työntekijöitä. Tämä ei vielä velvoita lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Yhteyttä voi ottaa myös opiskelijakuraattoriin avun saamiseksi tilanteen arviointiin tai ilmoituksen tekemiseen. 9.4 Aikuissosiaalityö Täysi-ikäiset opiskelijat ohjataan tarvittaessa Porin, Rauman, Ulvilan tai opiskelijan oman kotipaikkakunnan aikuissosiaalityön palveluiden pariin. Aikuissosiaalityö vastaa opiskelijoiden toimeentulotukiasioista ja auttaa perhetilanteiden selvittelyssä sekä muissa kriisitilanteissa. Opiskelijakuraattori osallistuu tarvittaessa opiskelijan kanssa sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan tapaamisiin sekä verkostopalavereihin. 9.5 Seurakunnan oppilaitostyö Seurakunnan työntekijät ovat eri koulutusaloilla työskentelevien opiskelijoiden, heidän vanhempiensa sekä henkilökunnan tukena. Raumalla toimii oppilaitospastori ja Porissa erityisnuorisotyön ohjaaja. He tarjoavat mahdollisuuden luottamukselliseen keskusteluun ja mahdollisuuksien mukaan tapaavat vuoden aikana uudet opiskelijat, tekevät työsali- ja tuntivierailuja sekä osallistuvat oppilaitoksen erilaisiin tapahtumiin, kuten yhteisiin juhliin, oppilaskuntien työhön, tutortoimintaan sekä hyvinvointi- ja kriisityöhön. Lisäksi he informoivat seurakunnan nuorisotyöstä ja kirkollisista toimituksista. 23 10 Dokumentointi opiskeluhuollossa ja opiskeluhuoltokertomusten laatiminen ja säilytys Kun opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä selvitetään yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollon tarvetta, tai kun sen jäsenet toteuttavat jo suunniteltuja ja sovittuja yksilöllisiä opiskeluhuollon tukitoimia, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön on kirjattava ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet voivat tehdä tällaisia kirjauksia salassapitovelvoitteiden estämättä. Opiskeluhuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan yksittäisen opiskelijan: 1) nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot; 2) asian aihe ja vireillepanija; 3) opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet; 4) tiedot asian käsittelystä monialaisen asiantuntijaryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot; 5) toteutetut toimenpiteet; 6) kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa. Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Koulutuksen järjestäjä ylläpitää rekisterinpitäjänä monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisteriä (opiskeluhuoltorekisteri). Rekisteriin tallennetaan oppilaitoksen toteuttamassa monialaisessa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa laadittavat opiskeluhuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat. Opiskeluhuoltorekisterin vastuuhenkilöksi on nimetty opiskelijapalvelupäällikkö. Hän määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet sanottuun rekisteriin tallennettaviin tietoihin ja päättää myös vastaamaansa rekisteriin sisältyvien tietojen luovuttamisesta tilanteissa, joissa niitä pyytävällä on lakiin perustuva oikeus tiedon saantiin. Koulutuksen järjestäjä ei saa käyttää rekisteriin sisältyviä tietoja muuhun tarkoitukseen kuin kyseisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelun järjestämiseen ja toteuttamiseen Opiskeluhuollon rekistereihin tallennettavien tietojen käsittelystä säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja henkilötietolaissa (523/1999). Dokumentointi: Lainsäädäntö Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oman alan lainsäädäntö Laki ammatillisesta koulutuksesta Toiminta - opiskelijahuoltoryhmä - alakohtaiset hyvinvointityöryhmät - monialaiset asiantuntijaryhmät - terveydenhoitajat - psykologit - kuraattorit Dokumentointi Vapaamuotoinen muistio Opiskelijahuoltokertomus Omat asiakaskertomukset - erityisopetukseen liittyvät palaverit - tukiopetuksen järjestämiseen liittyvät palaverit - kurinpitoon liittyvät palaverit, puhuttelut HOJKS-asiakirjat, Ohjausvalikko Opiskeluterveydenhuollon henkilöstö sekä muut opiskeluhuoltoa toteuttavat terveydenhuollon ammattihenkilöt kirjaavat opiskelijan yksilötapaamiset potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin, jonka rekisterinpitäjänä toimii palvelun järjestänyt kunnan toimielin. Näiden käsittelystä sääde- 24 tään potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 12 §:ssä ja sen nojalla annetuissa säännöksissä. Opiskeluhuollon kuraattorit kirjaavat yksilötapaamisissa kertyvät asiakastiedot opiskeluhuollon kuraattorin asiakaskertomukseen, joiden käsittelystä säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000). Kaikilla opiskeluhuoltohenkilöstöön kuuluvilla ei ole automaattista oikeutta käydä tutustumassa kaikkiin yksilöllisen opiskeluhuollon dokumentteihin. Opiskelijan salassa pidettäviin opiskeluhuollollisiin dokumentteihin tulee merkitä lukuoikeus vain niille henkilöille, jotka ovat mukana järjestämässä tai toteuttamassa opiskelijan opiskeluhuoltoa. Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on kuitenkin oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle välttämättömät tiedot opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Mikäli yksittäistä opiskelijaa koskevissa palavereissa tulee ilmi opetuksen järjestämiseen liittyvää välttämätöntä tietoa, pitää siitä aina tiedottaa koulutuspäällikölle. 10.1 Henkilötietolaki ja arkaluonteiset tiedot Arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan rotua tai etnistä alkuperää; henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista; rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta; henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia; henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä tai henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia. Arkaluonteiset tiedot pidetään erillään muista henkilötiedoista ja ne tulee poistaa rekisteristä välittömästi, kun niiden säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten tehtävien edellyttämää perustetta, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin. Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia (22.4.1999/523), jollei toisin säädetä. Arkaluonteisia tietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka valmistelevat tai tekevät opiskelijaksi pyrkivän ja opiskelijan terveydentilaa koskevia päätöksiä esimerkiksi opiskelijaksi ottamisesta, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta tai antavat lausuntoja mainituista asioista. Opiskelijan rikosrekisteriotetta koskevaa tietoa saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Henkilötietolaki 1999/523 ja laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/621 määrittelevät, että, henkilöllä on oikeus tutustua viranomaisen asiakirjoihin hänestä itsestään ja huollossa olevista lapsista koskeviin tietoihin, oikeus saada jäljennökset, julkisuuslaissa myös säännöksiä tiedonsaantioikeudesta, pyyntö esitettävä henkilökohtaisesti tai omakätisesti tai vastaavalla tavalla. Tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa sekä maksutta kerran vuodessa. 10.2 Laki viranomaisen toiminnasta / Julkisuuslaki Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/621 määrittelee, mitkä tiedot ovat salassa pidettäviä. Seuraavassa on esimerkkejä julkisuuslain 24§:ssä mainittuja opiskeluhuoltoa koskevia salassa pidettäviä tietoja. 25 Asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta tai sen tuloksesta taikka asevelvollisen sijoittamista tai työntekijän valintaa tai palkkauksen perustetta varten tehdyistä arvioinneista Opiskeluhuoltoa ja opiskelijan opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat, opiskelijan ja kokelaan koesuoritukset sekä sellaiset oppilaitoksen antamat todistukset ja muut asiakirjat, jotka sisältävät opiskelijan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, samoin kuin asiakirjat, joista ilmenee ylioppilastutkintolautakunnan määräämien arvostelijoiden arvostelutehtäviä koskeva koulukohtainen työnjako, kunnes on kulunut vuosi kyseisestä tutkintakerrasta Asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai työhallinnon henkilöasiakkaasta sekä tämän saamasta etuudesta tai tukitoimesta taikka sosiaalihuollon palvelusta tai työhallinnon henkilöasiakkaan palvelusta taikka tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta taikka tietoja henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä ja suuntautumisesta 10.3 Laki ammatillisesta koulutuksesta, julkisuus ja tietojensaantioikeus Opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja on tiedon haltijalla salassapitosäännösten estämättä oikeus antaa (L 1998/630, 43 §): oppilaitoksen rehtorille tai johtajalle ja oppilaitoksen turvallisuudesta vastaavalle muulle henkilölle opiskelun turvallisuuden varmistamiseksi; opinto-ohjauksesta vastaaville henkilölle muihin opintoihin ja tukipalveluihin ohjaamista varten; opiskeluterveydenhuollosta vastaaville henkilöille opiskelijan terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi ja tarvittaviin tukitoimiin ohjaamista varten; työssäoppimisesta vastaaville henkilöille opiskelijan sekä työssäoppimispaikan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi; sekä poliisille ja koulutuksen järjestäjän edustajalle, joka on ensisijaisessa vastuussa turvallisuusuhan selvittämisestä, välittömän turvallisuusuhan arvioimiseksi tai mikäli opiskelijan todetaan terveydentilan arvioinnissa olevan vaaraksi muiden turvallisuudelle. 11 Opiskeluhuollon arviointi ja omavalvonta Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma toteutuu. Koulutuksen järjestäjä tekee monialaista yhteistyötä kuntien kanssa osallistumalla opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvien työryhmien työskentelyyn. Koulutuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista seurataan ja sitä arvioidaan vuosittain.
© Copyright 2024