Tilinpäätös 2014

0
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI
Y-tunnus 0176975-1
os. Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi
TASEKIRJA 2014
VUODEN 2014
TOIMINTAKERTOMUS
JA
TILINPÄÄTÖS
1
Sisällys
1.
TOIMINTAKERTOMUS ......................................................................................................................................... 3
1.1.
Tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevat säännökset............................................................................... 3
1.2.
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa ........................................................................................... 3
1.2.1.
Kaupunginjohtajan katsaus .......................................................................................................................... 3
1.2.2.
Kaupungin hallinto....................................................................................................................................... 5
1.2.3.
Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys .............................................................................................. 8
1.2.4.
Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa ..................................................................... 11
1.2.5.
Arvio kaupungin todennäköisesti tulevasta kehityksestä ............................................................................ 14
1.2.6.
Kaupungin henkilöstö ................................................................................................................................ 15
1.2.7.
Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen
vaikuttavista seikoista ............................................................................................................................................... 15
1.3.
Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen ...................................................................................................... 16
1.4.
Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus ........................................................................... 18
1.4.1.
Tilikauden tuloksen muodostuminen ......................................................................................................... 18
1.4.2.
Toiminnan rahoitus.................................................................................................................................... 19
1.5.
Rahoitusasema ja sen muutokset .................................................................................................................. 20
1.6.
Kokonaistulot ja –menot................................................................................................................................ 21
1.7.
Kuntakonsernin toiminta ja talous ................................................................................................................. 22
1.7.1.
Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä ....................................................................... 22
1.7.2.
Konsernin toiminnan ohjaus ja konsernivalvonnan järjestäminen .............................................................. 22
1.7.3.
Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ja tavoitteiden toteutuminen ................................................. 23
1.7.4.
Konsernitilinpäätös .................................................................................................................................... 23
1.8.
2.
Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet ......................................................... 26
Talousarvion toteutuminen ............................................................................................................................... 27
2.1.
Tavoitteiden toteutuminen hallintokunnittain ja vastuuryhmittäin ................................................................ 27
2.1.1.
Kaupunginvaltuusto ................................................................................................................................... 27
2.1.2.
Tarkastuslautakunta .................................................................................................................................. 28
2.1.3.
Omistajaohjaus .......................................................................................................................................... 28
2.1.4.
Kehittäminen ja hallinto............................................................................................................................. 34
2.1.5.
Kiinteistöt ja maankäyttö ........................................................................................................................... 37
2.1.6.
Omarahoitusosuudet ................................................................................................................................. 40
2.1.7.
Tukipalvelut ............................................................................................................................................... 41
2.1.8.
Sivistyslautakunta ...................................................................................................................................... 43
2
2.1.9.
Viitasalo-opiston johtokunta ...................................................................................................................... 47
2.1.10.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ............................................................................................................. 48
2.1.11.
Ympäristölautakunta ................................................................................................................................. 52
2.1.12.
Tekninen lautakunta .................................................................................................................................. 54
2.1.13.
Jätelautakunta ........................................................................................................................................... 57
2.2.
Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen ................................................................................................ 60
2.2.1.
Käyttötalouden toteutuminen ................................................................................................................... 60
2.2.2.
Poikkeamat vuoden 2014 talousarvioon .................................................................................................... 61
2.2.3.
Tuloslaskelmaosan toteutuminen .............................................................................................................. 61
2.2.4.
Investointien toteutuminen (1000 euroa) .................................................................................................. 63
2.2.5.
Rahoitusosan toteutuminen ...................................................................................................................... 67
3.
Tilinpäätöslaskelmat.......................................................................................................................................... 68
3.1.
Tuloslaskelma................................................................................................................................................ 68
3.2.
Rahoituslaskelma .......................................................................................................................................... 69
3.3.
Tase .............................................................................................................................................................. 70
3.4.
Konsernilaskelmat ......................................................................................................................................... 72
4.
Tilinpäätöksen liitetiedot................................................................................................................................... 75
4.1.
TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 31.12.2014 ................................................................ 75
4.2.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT .................................................................. 76
4.3.
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT ..................................................................................................................... 77
4.4.
TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT ................................................................................................................... 79
4.5.
VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT ...................................................................... 85
4.6.
HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT .................................................... 87
5.
Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista............................................................................................................... 88
6.
Eriytetyn liiketoiminnan tilinpäätöslaskelmat .................................................................................................... 89
7.
Allekirjoitukset ja merkinnät.............................................................................................................................. 92
3
1. TOIMINTAKERTOMUS
1.1. Tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevat säännökset
Kuntalain 68 §:n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden
maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Kunnan tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan
toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahoituksesta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja.
Kuntalain 68 a §:n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan
tilinpäätös.
Kuntalain 69 §:n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on
myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista
ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa.
Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä.
Kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.
1.2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa
1.2.1. Kaupunginjohtajan katsaus
Kaupunginjohtajan katsaus
Saarijärven kaupungin toimintavuosi 2014 jatkui edelleen kuntakenttää koskettavien muutosvoimien keskellä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus sekä kuntien valtionosuuksien epävarma tulevaisuus hallitsivat keskustelua. Saarijärven kaupunki osallistui uudistusprosessiin yhdessä maakunnan muiden kuntien
kanssa Sote 2020- hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Keski-Suomeen asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan alueen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Vuoden 2014 aikana ei saatu aikaan uutta rakennelakia ja uudistus kariutui Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa maaliskuussa 2015. Sote- uudistuksen aikataulun viivästyminen vaikutti myös kuntarakenneselvityksiin. Saarijärvi ei aloittanut selvityksen tekemistä Äänekosken ja Konneveden kanssa. Kunnanhallitusten
yhteisessä kokouksessa 7.10.2014 sovittiin, että kuntajakoselvityksessä otetaan aikalisä, siihen saakka,
kunnes on selvillä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen lopputulos.
4
Työttömyysaste kasvoi loppuvuonna huolestuttavan korkealle, 21,8 %:iin. Toisaalta Saarijärvellä perustettiin uusia yrityksiä vuonna 2014 yhteensä 45 kpl. 15 yritystä lakkautti toimintansa, joten nettolisäys oli vuoden lopussa 30 yritystä. Rekisteröityjä majoitusvuorokausia kertyi noin 4 % edellistä vuotta vähemmän eli
noin 128 000. Osasyynä tähän oli Venäjän tilanteen muutokset ja ruplan kurssin voimakas lasku.
Toimintavuoden 2014 taloudellinen tulos oli heikko, mutta parempi kuin ennustettiin. Suunnitelmallista talouden tasapainotustyötä jatkettiin ja siinä myös onnistuttiin. Vuoden 2014 talousarvio oli lähtökohtaisesti
alijäämäinen 1,5 miljoonaa euroa. Talousarvion muutosten jälkeen ennakoitu alijäämä oli 2 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksessä päästiin kuitenkin 0,574 miljoonan euron alijäämään. Verotulot toteutuivat talousarvion mukaisesti ja kasvua vuoteen 2013 verrattuna oli 390 000 euroa eli 1,3 %. Talousarvioon verrattuna
tilivuoden toimintatulot ylittyivät 170 000 eurolla ja toimintamenot alittuivat noin1 milj. eurolla. Henkilöstömenot alenivat 427 000 euroa eli 2,2 % edellisvuoteen verrattuna. Kaupungin taseen kumulatiivinen ylijäämä on tappiollisen tuloksen jälkeen 5,9 miljoonaa euroa. Kaupungin on toimittava määrätietoisesti kohti
tasapanoista taloutta. Uusien investointien sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen menokasvun myötä ylijäämä
on helposti kulutettu loppuun.
Kaupungin poliittinen ja virkamiesjohtaminen sujuivat vakiintuneilla toimintatavoilla. Kaupunginhallituksen
päätöksistä ei jätetty vuoden aikana yhtään oikaisuvaatimusta. Uusi kaupunginjohtaja aloitti virassaan
15.2.2014.
Valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet saavutettiin valtaosin ja kaupungin peruspalvelutuotanto pystyttiin turvaamaan kohtuullisella tasolla. Toimintaympäristön muutokset ja talouden tasapainottamisvaateet
ovat edellyttäneet henkilöstöltä joustavuutta ja kykyä sietää epävarmuutta. Koko kaupunkikonsernin henkilöstö ansaitsee suuret kiitokset tilikauden ennakoitua paremmasta tuloksesta.
Julkisen talouden muutokset kohdistuvat Saarijärven kaupunkiin myös jatkossa. Eduskuntavaalien 2015
jälkeen Suomessa aloittaa uusi hallitus, jonka tavoitteena tulee olemaan kestävyysvajeen pienentäminen.
Tällä tulee olemaan vaikutusta myös kuntien toimintaan. Saarijärven kaupunki varautuu vuosien 2015–
2016 aikana siihen, että valtionosuudet vähenevät n. 0,98 miljoonaa euroa vuoden 2014 tasoon verrattuna.
On tärkeää huomata ne kohdat, joissa itse voimme vaikuttaa Saarijärven tulevaisuuteen. Tarvitsemme sekä
aktiivista elinkeinopolitiikkaa että myös palvelurakenteen karsimista ja toimintojen supistamista. Huomio
tulee kiinnittää sosiaali- ja terveydenhoitomenojen kasvun hidastamiseen tarkan taloudenpidon ja uusien
toimintatapojen kautta. Saarijärvi voi vahvistaa omaa asemaansa ja houkuttelevuuttaan uusien yritysten
sijoittumispaikkana, mikäli kaupunki jatkaa yritysmyönteistä elinkeinopolitiikkaa ja kykenee reagoimaan notkeasti toimintaympäristön muutoksiin. Biotalouden ennustettu nousukausi antaa uusia mahdollisuuksia.
Saarijärvellä tarvitaan hyvää yhteistyötä niin yrityselämän, yhdistysten, kaupungin henkilöstön kuin luottamushenkilöidenkin kesken. Tässä mielessä Saarijärvellä edettiin hyvään suuntaan vuoden 2014 aikana.
Avoimuuden ja luottamuksen ilmapiirissä kaupungin elinvoimaisuuden lisääminen ja talouden tasapainoon
saattaminen ja on mahdollista. Hyvä yhteistyö mahdollistaa kaupungin vision saavuttamisen: Saarijärvi on
vetovoimainen, terveen elämän kasvuympäristö – yrittämisen, osaamisen ja kulttuurin seutukeskus
Timo Rusanen
Kaupunginjohtaja
5
1.2.2. Kaupungin hallinto
PERUSTIETOA SAARIJÄRVEN KAUPUNGISTA
Kaupungin perustaminen
Saarijärven kunta perustettiin vuonna 1866. Kaupunkioikeudet Saarijärvi sai v. 1986. Pylkönmäen kunta
liittyi Saarijärven kaupunkiin vuoden 2009 alusta.
Kaupungin sijainti ja koko
Saarijärven kaupunki sijaitsee Keski-Suomen maakunnan luoteisosassa.
Alueen tärkeimmät etäisyydet maanteitse mitattuna kaupungin pääkeskuksesta ovat:
- Helsinki 340 km
- Jyväskylä 65 km
- Lähin reittiliikenteen lentokenttä Jyväskylä 45 km
- Lähin merisatama, Kokkola 178 km
- Lähin rautatieasema, Saarijärvi 1 km
- Lähin valtatie, Vt 13 0 km
Saarijärven keskusta on rakentunut Saarijärven, Pienen Lumperoisen ja Herajärven väliselle saarekkeelle.
Kaupungin pinta-ala
1422 km2
1255 km2
167 km2
- kokonaispinta-ala
- maapinta-ala
- vesipinta-ala
Väestö
Asukasluku 31.12.
1970
10.703
1980
10.489
1990
10.734
2000
10.494
2005
10.041
2006
9.959
2007
9.848
2008
9.787
2009
10.666
2010
10.580
2011
10.380
2012
10.258
2013
10.165
2014
10.091
Väestö 31.12.2013
Ikäryhmä
0-14
15-24
25-34
35-44
45-54
55-64
65Yhteensä
Miehiä
Naisia
762
519
446
488
750
933
1158
5056
723
446
406
446
718
855
1515
5109
Yhteensä
1485
965
852
934
1468
1788
2673
10165
6
LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO
KAUPUNGINVALTUUSTO
35 jäsentä
TARKASTUSLAUTAKUNTA
4 jäsentä
KAUPUNGINHALLITUS
9 jäsentä
OMISTAJAOHJAUKSEN JAOSTO 7 jäsentä
PÄÄLAUTAKUNNAT
LAIN EDELLYTTÄMÄT
TOIMIELIMET
KUNTIEN YHTEISET
LAUTAKUNNAT
SIVISTYSLAUTAKUNTA 9 jäsentä
KESKUSVAALILAUTAKUNTA 5 jäsentä
KULTTUURI- JA VAPAAAIKALAUTAKUNTA 7 jäsentä
VIITASALO-OPISTON JOHTOKUNTA 8
jäsentä
VAALILAUTAKUNNAT 2 kpl, 5 jäsentä
SAARIJÄRVEN SEUDUN JÄTELAUTAKUNTA 5 jäsentä
TEKNINEN LAUTAKUNTA 7 jäsentä
YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 7 jäsentä
VAALITOIMIKUNTA 2 kpl, 3 jäsentä
7
SAARIJÄRVEN KAUPUNGINVALTUUSTO 2014
NIMI
Puheenjohtajisto v. 2014
Tuominen Sami, pj
Honkonen Petri, I vpj
Nuopponen Kari, II vpj
Jäsenet
Hackzell Asko
Harju Eija
Hyytiäinen Raimo
Hänninen Kati
Järvinen Esa
Kallio Mikko
Kankaanpää Tapani
Kettunen Tuire
Kinnunen Eero (9.12.2014 alk.)
Koskenlahti Arja
Kotamäki Gunnar
Kuorelahti-Juntunen Pulmu
Lahtinen Aaro
Lehtinen Harri
Luotola Martti
Mäenpää Pekka
Ollikainen Hannu
Patama Seppo
Piesanen Anu
Pirttiniemi Riitta
Rautjoki Jorma
Rissanen Arto
Ruunaniemi Jukka
Siikaranta Antti
Sironen Maarit
Sneck-Ruotsalainen Ritva
Suomäki Marjatta
Talaskivi Seija
Tannermäki Matti
Tuomi Pentti
Varismäki Piia
Vilkkilä Tuomo (8.12.2014 saakka)
Vuori Olavi
VALTUUSTON VOIMASUHTEET
Keskusta
SDP
Kokoomus
Perussuomalaiset
Kristillisdemokraatit
Sitoutumattomat
Vasemmistoliitto
Vihreät
Yhteensä
16
9
3
3
1
1
1
1
35
PUOLUE
AMMATTI
SDP
Kesk.
Kesk.
robotinkäyttäjä
hankekoordinaattori
osteopaatti
Sit.
Kesk.
SDP
SDP
Kok.
Kesk.
PS
Kesk.
Kesk
Kesk.
SDP
Vihr.
SDP
Kok..
Kesk..
KD
SDP
Kesk
PS
Kesk.
Kesk.
Vas
Kesk.
SDP
SDP
SDP
Kesk.
Kesk.
Kesk.
PS
Kok.
Kesk.
Kesk.
vanhempi konstaapeli
emäntä
nuohooja
koulunkäyntiohjaaja
liikkeenharjoittaja, toimitusjohtaja
maatalousyrittäjä
vanerityöntekijä
työnohjaaja, kotitalousopettaja
aluepäällikkö
agronomi
eläkeläinen/vahtimestari
TaM, kuvataidelehtori
eläkeläinen
DI
maanviljelijä
tietojärjestelmäpäällikkö
metsätyöntekijä
maanviljelijä
lähihoitaja
terveydenhoitaja
koneyrittäjä
lähihoitaja
agronomi, maatalousyrittäjä
varustelija
myyntineuvottelija
palveluvastaava
opettaja
emäntä, eläkeläinen
maaseutuyrittäjä
herastuomari, eläkeläinen
kauneusalan yrittäjä
tuotanto- ja toimitusvastaava
rovasti
8
KAUPUNGINHALLITUS 2014
NIMI
Puheenjohtajisto
PUOLUE
AMMATTI
Vuori Olavi, pj.
Pyykkinen Pasi, I varapj.
Koskenlahti Arja, II varapj.
Jäsenet
Pirttiniemi Riitta
Ruunaniemi Jukka
Sironen Maarit
Ollikainen Hannu
Marjoniemi Nina
Tuomi Pentti
Varajäsenet
Vilkkilä Tuomo
Viitanen Jorma
Leipälä Suvi
Miettinen Kirsi
Kallio Mikko
Raitanen Anna
Ingman Lasse
Lehtinen Harri
Taipale Jaana
Kesk.
SDP
Kesk.
rovasti
palomies, eläkeläinen
agronomi
Kesk.
Kesk.
SDP
SDP
Kok.
PS
terveydenhoitaja
agronomi, maanviljelijä
myyntineuvottelija
metsätyöntekijä
suunnitteluinsinööri
herastuomari, eläkeläinen
Kesk.
SDP
Kesk.
Kesk.
Kesk.
SDP
SDP
Kok.
PS
tuotanto- ja toimitusvastaava
opetusneuvos
maatalouslomittaja, yrittäjä
sosionomi YAMK
maatalousyrittäjä
nuorisotyöntekijä
sähköasentaja
DI
sosionomi
Kaupunginvaltuusto
Kaupunginhallitus
Kokoukset 2014
8
19
Pykälät/kpl 2014
53
232
1.2.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys
Kansantalouden kehitys vuonna 2014
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi supistui 0,1 prosenttia vuonna
2014. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 0,5 prosenttia.
Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen.
Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 prosenttia. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,2 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,2 prosenttia. Viennin volyymi
väheni 0,4 prosenttia ja tuonnin volyymi 1,4 prosenttia.
Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi nimellisesti 1 prosentin. Yritysten
arvioidaan maksaneen osinkoja 5 prosenttia enemmän ja veroja 17 prosenttia vähemmän kuin edellisenä
vuonna. Yritysten rahoitusasema oli 6,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta
myös sen takia, että investoinnit supistuivat 6 prosenttia.
Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli kuudetta vuotta peräkkäin alijäämäinen, 7 miljardia
euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 5,1 miljardia euroa. Alijäämä oli 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin kynnysarvon, ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen.
9
Kotitalouksien reaalitulot supistuivat kolmatta vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 1,1
prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo supistui 0,7 prosenttia.
Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 0,6 prosenttia. Sen sijaan sosiaalietuudet kasvoivat 4,5 prosenttia muun
muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 0,9 prosenttia.Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 5,8 prosenttia eli selvästi enemmän kuin tulot.
Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,4 prosenttia, mutta investoinnit supistuivat 5,2 prosenttia, koska uudisrakentaminen väheni.
(Lähde: Kansantalouden tilinpito. Ennakkotietoja, vuosi 2014 ja 4. neljännes. Tilastokeskus)
Keski-Suomen alueella väestönkasvu hiipui vuosien 2013 ja 2014 aikana, 2013 kasvu oli 159 henkilöä ja
2014 enää 67 henkilöä. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Keski-Suomi on menettänyt väestöä viimeiset
kolme vuotta. Yksi merkittävä tekijä on maakunnan heikko työllisyystilanne. Toisaalta työvoiman saatavuus
on pääsääntöisesti hyvää – alueellisia eroja on kuitenkin huomattavasti. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työnhakijoista oli Keski-Suomessa ELY-keskusten korkein.
EK:n suhdannebarometrin mukaan Keski-Suomen teollisuuden ja rakentamisen suhdannetilanne hiipui
vuoden 2014 lopussa normaalia heikommaksi. Samoin Keski-Suomen yksityisten palvelujen suhdannetilanne pysyi vaisuna vuoden2014 lopulla.
Äänekosken biotuotetehdas on pitänyt yllä positiivista odotusta kuluneen vuoden aikana, ja laitetoimituksia
koskeva aiesopimus on tehty. Laajasti tulkiten biotalous nähdään toimintana, joka on tekemisissä uusiutuvien luonnonvarojen kanssa joko tuottajana, käyttäjänä, jalostajana, markkinoijana tai kuluttajana. KeskiSuomessa biotalous nähdään tekijäksi, jolla voidaan kehittää paitsi kaupunkialueiden, myös maaseudun ja
harvaan asutun maaseudun työllistämismahdollisuuksia ja turvata maaseudun infrastruktuuria ja asuttuna
pitämistä. Tämä tekee kyseisen hankkeen etenemisen erityisen merkittäväksi myös Saarijärven seudun
näkökulmasta.
(Lähteet; Alueelliset kehitysnäkymät 2015, TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu, EK:n suhdannebarometri
helmikuu 2015)
Kuntatalous v. 2014
Kuntatalouden ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 yhteenlaskettu tulos oli lähes edellisvuoden tasolla, kun ei huomioida kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen tuomia kertaluonteisia
tuottoja. Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys hidastivat kuntien verotulojen kasvua sekä lisäsivät
menoja. 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014. Kunnallisverotulot kasvoivat kuitenkin vain
1,3 %. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta.
Kuntien toimintamenot kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä
vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 mrd euroa.
Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua 2 % edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa.
Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Käyttötalousmenojen
katteeksi velkaa ei juuri oteta.
10
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen 7 %. Kunnilla on nyt lainaa 2733 euroa jokaista asukasta kohti. Kuntakokoluokittain asukaskohtainen velka jakaantuu tasaisesti.
(Lähde Kuntaliiton tiedote 11.2.2015)
Liitetaulukko: Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviotietoja 2014, milj. euroa
Kunnat
Kuntayhtymät
2014, milj. € Muutos, % 2014, milj. € Muutos, %
Tuloslaskelma:
= Toimintakate (+ tai -)
-27 473
1,5
817
13,1
Verotulot
21 066
2,5
Valtionosuudet
8 148
-1,3
Korkotuotot
218
6,5
5
-25,0
Muut rahoitustuotot
332
-4,9
13
-5,4
Korkokulut
223
11,2
98
1,4
Muut rahoituskulut
46
14,7
26
-4,5
= Vuosikate (+ tai -)
2 029
-1,6
711
14,8
Poistot ja arvonalentumiset
2 017
-2,0
554
-0,2
= Tilikauden tulos (+ tai -)
1 694
357,8
172
172,8
6 883
80,3
841
-3,2
Rahoitusosuudet investointimenoihin 193
-8,2
19
-20,4
Investointihyödykkeiden myyntitulot
3 984
329,0
18
-31,0
14 883
7,9
2 923
0,5
Investoinnit:
Investointimenot yhteensä
Lainat:
Lainakanta 31.12.
1) Liikelaitokset yhdistettynä sekä kunnan/kuntayhtymän sisäiset erät eliminoituna
Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain, 4. neljännes 2014, Tilastokeskus
1)
11
1.2.4. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa
Toiminnan strategiset tavoitteet
Vuoden 2014 talousarvion tavoitteet perustuvat kaupunginvaltuuston joulukuussa 2013 vahvistamaan kaupunkistrategiaan:
SAARIJÄRVI ON TERVEEN ELÄMÄN KASVUYMPÄRISTÖ – YRITTÄMISEN, KULTTUURIN JA OSAAMISEN SEUTUKESKUS
ARVOT
• Avoimuus
• Aloitteellisuus
• Oikeudenmukaisuus
• Luottamus
• Rehellisyys
TOIMINTA-AJATUS
• Kaupungilla on toimivat
ydinpalvelut, jotka tukevat
kaupunkilaisten
omatoimisuutta ja
yhteisvastuullisuutta
• Kaupunki huolehtii
ympäristöstä ja
yhdyskuntarakenteesta ja
luo edellytyksiä
elinkeinoelämän
kehittymiselle
• Kaupunki sitoutuu
myönteisen kuntakuvan ja
yhteishengen luomiseen
sekä edistää seudullista
yhteistyötä.
VISIO
• Saarijärvi on
vetovoimainen, terveen
elämän kasvuympäristö yrittämisen, osaamisen ja
kulttuurin seutukeskus
12
Strategiaan sisältyvässä valtuuston tavoitekortissa on vahvistettu näkökulmat ja strategiset linjaukset ja
näiden pohjalta ne konkreettiset valtuustotason tavoitteet, joilla strategian visiota tullaan toteuttamaan.
NÄKÖKULMAT
PROSESSIT JA
RAKENTEET
VAIKUTTAVUUS
TALOUS
HENKILÖSTÖN
UUDISTUMINEN JA
TYÖKYKY
Prosessit ovat yksinkertaisia.
Kehittäminen lisää
yhteistyökykyä ja
tuottavuutta.
Palvelut ja kannustava ilmapiiri luovat
edellytyksiä yrittäjyydelle, työllisyydelle ja
koulutukselle. Päätöksissä huomioidaan
yritys- ja työllisyysvaikutukset.
Kaikessa toiminnassa
vahvistetaan positiivista kaupunkikuvaa
kannustamalla kuntalaisia luovuuteen ja
innovatiivisuuteen
sekä huolehtimalla
asumista ja yrittämistä palvelevasta yhdyskuntarakenteesta
ja maankäytöstä.
Palveluverkko ja toimialojen yhteistyö
ovat tehokkaita.
Toimialat ovat kustannustietoisia ja
ymmärtävät toiminnan taloudelliset vaikutukset.
Palvelutuotanto kannustaa kuntalaisia
omaehtoisuuteen ja
ennaltaehkäisyyn.
Toimitilat ovat terveet,
turvalliset ja tarkoituksenmukaiset.
Palveluihin tyytyväinen kuntalainen.
Palvelut sovitetaan
tehokkaasti ja kustannustietoisesti käytettävissä oleviin
voimavaroihin.
Yritystoiminnan, työllistämisen ja yritysten osaamisen kehittämiseen kohdennetaan voimavaroja.
Henkilöstön osaamiseen, työhyvinvointiin
ja motivointiin panostetaan.
Puhdas ja viihtyisä
ympäristö.
Monipuoliset asumisen, työnteon ja yrittämisen sekä vapaaajan ja kulttuurin
mahdollisuudet.
Myönteinen kaupunkikuva.
Taloudellisten resurssien jaossa asetetaan etusijalle yhteisesti sovitut strategiset ja vetovoimaa lisäävät tekijät.
Palveluasenne on
hyvä.
Tehtyihin päätöksiin
sitoudutaan yhteisesti
ja yksimielisesti.
Kuntalaisia tyydyttävät peruspalvelut ja
toimintaympäristö.
Kuntataloudessa
sitoudutaan ylijäämäisen tuloksen
saavuttamiseen.
Työssä kannustetaan
aloitteellisuutta ja
luovuutta.
Henkilöstön toiminta
ja resurssit määritellään joustavasti.
Hyvinvoiva ja itsestään huolehtiva saarijärveläinen
Harkinnanvaraiset
avustukset kohdistetaan omaehtoiseen
terveyden ja hyvinvoinnin vaalimiseen
sekä yksilöiden
omaa vastuuta tukevaan toimintaan.
Työhyvinvointiin ja
tarkoituksenmukaiseen työnjakoon panostetaan.
Johtamiskulttuuri on
kannustavaa ja innostavaa.
Työntekijöitä tuetaan
huolehtimaan itsestään.
STRATEGIA
LINJAUKSET
TOIMIVAT
YDINPALVELUT
YRITYSTEN,
TYÖLLISYYDEN JA
OSAAMISEN
KEHITTÄMINEN
KAUPUNGIN
VETOVOIMAISUUS
KESTÄVÄ
TALOUS
ASUKKAIDEN
OMAEHTOISUUDEN, HYVINVOINNIN
JA
TERVEYDEN
EDISTÄMINEN
Yritysten ja työpaikkojen määrä.
Tuetaan yritysten
osaavan henkilöstön
ja koulutuksen saatavuutta.
13
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Väestö
Kaupungin väestö väheni vuoden 2014 aikana 74 henkilöllä. Väestörekisterikeskuksen ilmoittama virallinen
asukasluku oli 31.12.2014 10 091 henkilöä. Syntyneiden ja kuolleiden välinen nettomuutos oli -57, kuntien
sisäisen muuttoliikkeen nettovaikutus -30. Maahanmuuton vaikutus oli + 13.
Työllisyystilanne
Vuosi 2014 oli koko maassa kolmas peräkkäinen työttömyyden kasvuvuosi Saarijärvellä työttömyysaste oli
joulukuussa 2014 21,8 % eli prosentin korkeampi kuin vastaavaan aikaan edellisvuonna. Eri palveluiden
piirissä oli samaan aikaan 5,5 % työvoimasta. Keskimääräinen työttömyysaste koko vuonna oli 18,5 %.
Keski-Suomen työttömyyden taso on korkea. Maakunta lukeutuu edelleenkin valtakunnan pahimpiin työttö-myysalueisiin. Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan joulukuun lopussa 23 008 työtöntä työnhakijaa, 1 251 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Yrityselämä
Vuotta 2014 leimasi epävarma taloustilanne niin yritysten kehittämistyössä kuin kehittämishankkeiden toteuttamisessa. Vakavia talousvaikeuksia oli muutamassa saarijärveläisyrityksessä, mutta erityisesti rakennusalaa painoi jo pitkään jatkunut huonompi jakso. Myös bioenergia-alaa heikensi öljyn hinnan voimakas
lasku. Positiivista on metallisektorin pienimuotoinen piristyminen sekä Saarijärven ja lähiseudun rakennusalalla tehtävät investoinnit.
Metsä Group ilmoitti huhtikuussa 2014 suunnittelevansa miljardiluokan investointeja Äänekoskelle. Tämä
uuden ajan biotuotetehtaan suunnittelu herätti toiveita siitä, että hanke työllistäsi myös Saarijärven alueella
sekä tehtaan rakentamisaikana että sen jälkeen, erityisesti metsänhoidossa ja – korjuussa sekä logistiikassa. Biotalouden tulevaisuustyöhön liittyen Saarijärven kaupunki, SSYP Kehitys Oy, Jamk ja Poke allekirjoittivat aiesopimuksen Tarvaalan biotalouskampuksen kehittämiseksi.
Saarijärvellä perustettiin uusia yrityksiä vuonna 2014 yhteensä 45 kpl. 15 yritystä lakkautti toimintansa, joten nettolisäys oli vuoden lopussa 30 yritystä. SSYP Kehitys Oy:llä oli vuoden aikana 320 yritysneuvontatapaamista. Rekisteröityjä majoitusvuorokausia kertyi noin 4 % edellistä vuotta vähemmän eli noin 128 000.
Kesäkuussa 2014 päättyi vanhan EU-rahoituskauden rahoitus ja määrärahat ohjelmakauden lopulla olivat
vähissä, mistä johtuen kaikki investoinnit eivät saaneet avustusta. Keski-Suomen ELY-keskus myönsi v.
2014 yritysten kehittämishankkeisiin tukea Saarijärvelle 248 120 euroa. Maatalouden rahoitustukipäätöksiä
myönnettiin 3 kpl; 41.848,00€ tukea ja 124,170,00€ korkotukilainaa.
Huolimatta pitkään jatkuneesta hitaasta talouskasvusta, suurin osa SSYP Kehitys Oy:n kyselyyn vastanneista yrittäjistä uskoi, että tulevaisuus on vähintään yhtä hyvä tai parempi kuin tämä vuosi. Yrityksissä on
myös jonkin verran rekrytointipainetta ja erityisesti osa-aikaista työvoimaa tai alihankintaketjua rakentamaan tarvitaan jatkossa lisää toimenpiteitä
SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUDEN KEHITYS
Olennaisia muutoksia kunnan tuloperusteissa ja tehtävissä ei talousarviokaudella ole tapahtunut. Kaupungin tulos oli 0,574 M€ alijäämäinen. Suhteessa talousarvioon tulos yllätti positiivisesti, sillä talousarviossa
ennustettiin 2 M€ alijäämää. Muutokseen syynä olivat käyttötalouden säästöt ja ennakoitua suuremmat
toimintatuotot sekä verorahoituksen toteutuminen ennakoitua paremmin. Taseen kumulatiivin ylijäämä alenee kuitenkin tämän vuoden alijäämän johdosta 5,887 miljoonaan euroon, kun se vuoden 2011 tilinpäätök-
14
sessä oli vielä 9,8 M€. Vuodesta 2011 ylijäämää on kulutettu yhteensä 3,9 M€, mikä kehityssuuntana on
kestämätön.
Vuoden 2014 talousarviossa käyttötalouden määrärahat myönnettiin nettomääräisinä vastuuryhmittäin ja
hallintokunnittain. Sitovuustasolla ainoa määrärahaylitys syntyi Viitasalo-opiston johtokunnan nettomenoissa, 18 t€ (6,2 %). Muut hallintokunnat pysyivät niille asetetuissa nettomeno- tai nettotuloraameissa. Käyttötalouden toteutuma hallintokunnittain on esitetty kappaleessa 2.2.1.
Toimintatulot ylittyivät suhteessa talousarvioon 174 t€, toimintamenot puolestaan alittuivat 987 t€. Verorahoitus kokonaisuutena ylittyi 230 t€ talousarviossa ennakoituun nähden, minkä lisäksi rahoitustuotot ja –
kulut alittuivat kokonaisuutena 68 t€. Lainakanta pysyi ennallaan vuoden 2013 tilinpäätöksen tasossa, kun
talousarviossa ennakoitu lisälainan tarve oli 1,2 M€.
Lainatarpeen vähenemiseen vaikutti käyttötalouden ennakoitua parempi toteutuma. Investointien toteutuma-aste oli 95 % - suurimpana investointina uuden päiväkodin suunnittelu – ja rakentamiskustannukset,
2,2 M€ vuonna 2014.
Toimintakatteen kasvu 2013-2014 oli Saarijärvellä 0,7 %. Kuntien tilinpäätösennusteiden mukaan keskimääräinen toimintakatteen nousu 10 000-20 000 asukkaan kunnissa oli 0,4 % ja Keski-Suomen maakunnassa päästiin tältä osin jopa 0,6 % laskuun. Vuosikatteeksi Saarijärvellä muodostuu 372 €/askukas, kun
vuosikate kaikissa Keski-Suomen kunnissa oli tilinpäätösennusteiden mukaan 374 €/asukas ja koko maassa 10000-20000 asukkaan kunnissa 344 €/asukas.
1.2.5. Arvio kaupungin todennäköisesti tulevasta kehityksestä
Vuoden 2015 talousarvio on 1,491 M€ alijäämäinen. Tilinpäätös ei aiheuta merkittäviä muutostarpeita vahvistettuun talousarvioon. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on huomioitu peruspalveluiden valtionosuuslainsäädäntömuutosten sekä kuntien valtionosuuksien leikkauspäätösten vaikutukset. Yksistään valtionosuuslainsäädännön muutokset merkitsevät kaupungille valtiovarainministeriön 9.4.2014 julkaisemien
laskelmien mukaan vuosina 2015-2016 n. 0,98 M€ vähennystä valtionosuuksiin vuoden 2014 tasossa. Taloussuunnitelmaan 2015-2017 sisältyy sekä yksilöiden määriteltyjä että palvelurakenteen uudistusta edellyttäviä, vielä yksilöimättömiä tasapainottamiskohteita ja -tavoitteita. Talouden tasapainottaminen taloussuunnitelman mukaisesti edellyttää, että mainitut tasapainottamistoimenpiteet ja –tavoitteet pystytään toteuttamaan ja että myös perusturvaliikelaitos Saarikka saavuttaa sille asetetut säästötavoitteet.
Kunnan talouden kehitykseen vaikuttaa olennaisesti sekä kansantalouden kehityssuunta että julkistalouden
tilanne. Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 2012 toisesta neljänneksestä lähtien. Finanssialan keskusliiton kokoamien talousennusteiden (17.3.2015) mukaan ennusteet BKTmuutokseksi vuodelle 2015 ovat väliltä -0,1 % - 1,1 % ja vastaavasti vuodelle 2016 väliltä 1-1,8.% Työllisyystilanteen odotetaan kohenevan hitaasti. Julkisen talouden alijäämän ennakoidaan v. 2015 ja 2016 supistuvan hitaasti, mutta kuntien velkaantuminen jatkuu yhä. Erityistä epävarmuutta aiheuttaa paitsi kansainvälisen talouden kehitys, Suomen talouden rakennemuutos ja talouspolitiikan lähiajan valinnat.
Kaupungin rahoitustilanteeseen vaikuttaa olennaisesti investointisuunnitelma ja edellytykset investointien
omarahoitukseen. Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman mukaan investointitaso suunnitelmakaudella
tulee selkeästi alenemaan ja tämä yhdessä talouden vakauttamistoimenpiteiden kanssa parantaa myös
rahoitustilannetta. Keväällä 2015 selvitetty kouluverkon eri rakennusten kunto saattaa kuitenkin lisätä taloussuunnitelmasta ilmenevää investointitarvetta. Käyttötaloudessa yksittäinen kunnan menoja lisäävä tekijä
on jo pitkään jatkunut erittäin korkea työttömyys. Sen vaikutukset ns. Kelan sakkomaksujen kasvuna sekä
15
välillisesti sosiaali- ja terveydenhuoltokustannusten nousuna ja toisaalta kunnallisverotulojen alenemisena
voivat merkittävälläkin tavalla heikentää kaupungin taloudellista tilannetta.
1.2.6. Kaupungin henkilöstö
31.12.2014 kaupungin vakituinen henkilöstömäärä oli 377 henkilöä. Vähennystä vuoteen 2013 oli 10 henkilöä. Tehtyä työtä henkilötyövuosiksi laskettuna oli yhteensä 441,32 henkilötyövuotta pois lukien kansalaisopiston määräaikaiset tuntiopettajat. Henkilöstömäärän kehityksestä ja tilasta kerrotaan tarkemmin henkilöstökertomuksessa.
1.2.7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä
sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista
Kaupungin yleiseen taloudelliseen kehitykseen vaikuttaa yleinen suhdannekehitys. Kappaleessa 1.2.5 on
selvitetty niitä yleisiä talouden tekijöitä, jotka tuottavat epävarmuutta myös kuntatalouteen ja aiheuttavat
riskiä talousarvion toteutumisen suhteen.
Laajakaista kaikille –hankkeen operaattorisopimuksen jatkotoimenpiteet
Saarijärven kaupunginvaltuusto päätti 28.12.2011 sitoutua maakuntaliiton käynnistämään laajakaista kaikille hankkeeseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2012 hankkeeseen liittyvän operaattorisopimuksen, jonka mukaan kaupunki sitoutuu rahoittamaan hankkeesta Saarijärven kaupungissa tapahtuvan
toteutuksen osalta 33 %, enintään 1,153 M€, sekä takaamaan operaattorin hankkeen rakentamisaikaista
omarahoitusta varten ottaman lainan takauksella, joka on voimassa enintään vuoden 2015 loppuun asti.
Operaattorisopimus allekirjoitettiin keväällä 2013. Varsinaista takauspäätöstä, joka olisi operaattorisopimuksen mukaan ollut ehdollinen ja rauennut, mikäli Finnvera tai jokin muu vastaava taho ei olisi lähtenyt
hankeen takaajaksi, ei tehty. Syksyllä 2013 Verkko-osuuskunta Kuuskaista ilmoitti, että operaattorisopimuksen edellyttämää Finnveran tai muun vastaavan tahon takausta hankkeelle ei ollut saatu, ja alkuperäinen rahoitusratkaisu ei voinut toteutua.
Kaupunginvaltuusto päätti, että se ei tule liittymään maakunnalliseen verkkoyhtiöön eikä rahoittamaan sen
toimintaa siten kuin maakunnallinen selvitystyöryhmä edellä todetun tilanteen jatkovaihtoehdoksi esitti.
Saarijärven kaupunginhallitus päätti syksyllä 2013 keskeyttää operaattorisopimuksen mukaiset suoritukset.
Syyskuussa 2014 kaupunginhallitus päätti käynnistää keskustelut operaattorisopimuksen purkamisesta ja
kaupungin sen perusteella tekemien suoritusten palauttamisesta. On mahdollista, että purkamista koskeva
asia riitautetaan, jolloin kaupunki joutuu perimään saataviaan oikeudenkäyntiteitse. Operaattorisopimuksen
perusteella kaupunki oli maksanut syyskuun loppuun 2013 mennessä 433 T€ ja sekä kaupungin omistamien kiinteistöjen liittymismaksuina 70 T€. Suoritukset on kirjattu tilinpäätöksessä taseen vastaaviin erään
”ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat”.
Vesiosuuskunta HKM
Vesiosuuskunta HKM:n osuuskuntakokous teki 6.10.2013 päätöksen, jossa se esitti osuuskunnan toiminnan ja omaisuuden luovuttamista Saarijärven kaupungille sekä valtuutti osuuskunnan hallituksen käymään
neuvotteluita asiassa. Kaupunki on käynyt neuvotteluita HKM:n hallinnon kanssa osuuskunnan talouden
tasapainottamisesta ja velanhoitokyvyn palauttamisesta. Kaupunki sai Pohjola Pankilta 5.1.2015 päivätyn
16
ilmoituksen takaajalle, jonka mukaan vesiosuuskunta jätti10.10.2014 maksamatta kaupungin takaaman
luoton lyhennyksiä ja korkoja kuluineen yhteensä 32.728 €. Riskinä on, että kaupunki joutuu takausvastuiden perusteella vuoden 2015 aikana maksamaan em. summan lisäksi lisää vastaavia takaajan suorituksia.
1.3. Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen
Kuntalakiin (325/2012) lisättiin kesällä 2012 säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta
ja riskienhallinnasta. Kyseiset säännökset tulivat voimaan 1.1.2014. Saarijärven kaupunginvaltuusto vahvisti Saarijärven kaupungin sisäisen valvonnan perusteet 3.3.2014. Kaupunginhallitus hyväksyi 17.2.2014
kaupungin sisäisen valvonnan toimintasuunnitelman vuodelle 2014. Sisäisen valvonnan perusteet ja sisäisen valvonnan toimintasuunnitelma on toimitettu hallintokunnille ja vastuuryhmille sekä konserniyhtiöille
käsiteltäväksi ja toimeenpantavaksi. Kunkin hallintokunnan ja vastuuryhmän sekä konserniyhtiöiden tulee
toteuttaa sisäinen valvonta näiden vahvistettujen ohjeiden ja määräysten sekä kaupungin aiemmin vahvistamien hallinnon, talouden ja valvonnan ohjeiden mukaisesti. Kukin hallintokunta ja vastuuryhmä on ohjeistettu ja edellytetty raportoivan kaupunginvaltuustolle sisäisen valvonnan toteuttamisesta ja riskien hallinnasta toimintakertomuksessaan.
Hallintokunnat ja vastuuryhmät ovat antaneet toimintakertomukseensa liitetyn raportin riskienhallinnan ja
sisäisen valvonnan järjestämisen ja niiden perusteella tehdyistä johtopäätöksistä. Raportit osoittavat, että
riskienhallintaan on kiinnitetty huomiota ja suunnitelman mukaisia toimenpiteitä on tehty. Ohjeistusta on
kuitenkin lisättävä niin, että vahvistettujen riskienhallinnan perusteiden ja hallituksen vahvistamasta suunnitelmasta ilmenevien tavoitteiden mukainen riskienhallintaprosessi saadaan toteutettua. Annettujen raporttien perusteella toiminnassa ei ole havaittu erityisiä merkittäviä riskejä.
Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arviointi
Kaupunginvaltuusto vahvistaa valtuustokausittain strategian sekä siihen sisältyvän erillisen valtuuston tavoitekortin. Vuosittaisessa talousarviossa määritellään valtuustotason toimenpiteet strategian tavoitteiden
toteuttamiseksi ja niille numeeriset tavoitearvot talousarviokaudelle. Hallintokunnat ja vastuuryhmät asettavat talousarviossa vastaavasti omat toiminnalliset tavoitteensa, joiden tulee olla linjassa valtuuston strategian kanssa. Toiminnallisten tavoitteiden toteuttamiseksi kullekin hallintokunnalle ja vastuuryhmälle myönnetään käyttötalouteen nettomääräinen määräraha. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa kaupunginhallitus
määrittelee vastuuhenkilöt sekä päätöksenteon euromääräiset rajat hankintojen toteuttamisen osalta.
Kaupunginhallitus ja lautakunnat hyväksyvät valtuuston hyväksymän talousarvion pohjalta käyttösuunnitelmat, joilla määritellään hallintokuntien ja vastuuryhmien sekä vastuualueiden talousarvion käyttö.
Tavoite- ja tuloskortteihin kirjattujen tavoitteiden sekä käyttötalouden ja investointien toteutumista raportoidaan kaupunginvaltuustolle neljännesvuosiraportein. Toimintakertomus sisältää selvityksen tavoite- ja tuloskortteihin kirjattujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta sekä selvityksen kunkin hallintokunnan ja
vastuuryhmän käyttötalouden ja investointien toteutumasta.
Kaupunginjohtaja vastaa koko kaupungin organisaation asetettujen strategisten päämäärien sekä talousarviossa ja tavoitekorteissa asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimialajohtajat ja vastuualueen esimiehet vastaavat toimialallaan siitä, että toiminta on taloudellista ja tuloksellista,
päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja
toimielinten päätöksiä noudatetaan.
17
Säännösten ja määräysten noudattaminen
Kaupungin päätöksenteossa sekä hallinnossa on noudatettu lakia sekä hyvän hallinnon periaatteita. Talouden hallinnassa on noudatettu kuntalain ja kirjanpitolain sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeita ja
määräyksiä. Hankintatoimessa on noudatettu hankintalain sekä kaupungin pienhankintaohjeiden määräyksiä ja menettelytapoja.
Arvioitaessa päätöksenteon ja hallinnon laillisuutta yhtenä mittarina voidaan käyttää päätöksentekoon kohdistuneiden, menestyneiden valitusten määrää. Vuonna 2014 Saarijärven kaupunginvaltuuston päätöksestä
tehtiin yksi valitus. Muita hallinnollisia muutoksenhakuja ei ollut. Hallinto-oikeus antoi vuoden 2014 aikana 2
päätöstä, joissa kohteena oli Saarijärven kaupungin hallintoelinten tai viranhaltijoiden päätöksiä. Näissä
päätöksissä valitukset hylättiin.
Riskienhallinta
Hallinnon, talouden ja valvonnan ohjeissa on määritelty ja vastuutettu kaupungin riskienhallintamenetelmät.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa on määritelty riskien hallinnan kokonaisvaltainen toteutus osana hallintokuntien sisäistä valvontaa ja toiminnan taloudellisuuden ja tuloksellisuuden varmistamista.
Toimielimet ja konserniyhteisöt raportoivat tilikauden aikana merkittävistä riskeistään ja riskien
hallinnan kehittämisestä osana toiminnan ja talouden seurantaa ja raportointia. Toimielimet esittävät
kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle neljännesvuosittain raportin talousarvion
toteutumisesta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilasta ja tuloksellisuudesta toimielimet raportoivat puolivuosittain. Kuten sisäisen valvonnan osalta edellä on todettu, ohjausta hallintokunnille on
edelleen tehostettava niin, että vahvistettujen riskienhallinnan perusteiden ja hallituksen vahvistamasta
suunnitelmasta ilmenevien tavoitteiden mukainen riskienhallintaprosessi saadaan koko organisaatiossa
toteutettua.
Sopimustoiminta
Kaupunginhallituksen alaisuudessa olevat sopimukset kirjataan kaupungin sähköiseen asianhallintajärjestelmään. Niiden seuranta toteutetaan järjestelmää hyväksi käyttäen. Asuntotoimen ja omistajaohjauksen
hallinnoimien vuokrasopimusten kirjaaminen ja seuranta toteutetaan kiinteistönhoidon Koki-järjestelmällä.
Sisäisen tarkastuksen järjestäminen
Hallintokunnat nimeävät omat tarkastajat suorittamaan rahavarojen, asiakirjojen ja varastojen tarkastusta.
Lautakunnat ovat saaneet tiedokseen tarkastuskertomukset. Kaupunginhallituksen keskuudestaan valitsemat kaksi jäsentä ovat vähintään kerran vuodessa ennalta ilmoittamatta suorittaneet sisäisen tarkastuksen
määriteltyihin kohteisiin. Tarkastus on toteutettu ja annettu tiedoksi kaupunginhallitukselle.
18
1.4. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus
1.4.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen
TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT
(ulkoinen)
2014
2013
1000 euro
1000 euro
Toimintatuotot
Toimintakulut
12 145
-67 904
12 104
-67 463
Toimintakate
-55 758
-55 360
Verotulot
29 520
29 133
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
30 495
30 069
Korkotuotot
31
39
Muut rahoitustuotot
11
19
-540
-3
-625
-3
3 756
3 273
-4 331
-4 860
Tilikauden tulos
Rahastojen lisäys (-) tai vähennys
(+)
-574
-1 586
0
3
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
-574
-1 583
17,9
17,9
Vuosikate/Poistot, %
87
67
Vuosikate, €/asukas
372
322
10 091
10 165
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toimintatuotot/Toimintakulut, %
Asukasmäärä
19
1.4.2. Toiminnan rahoitus
RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaaavien hyödykkeiden
luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12., 1000 e
Rahavarat 1.1., 1000 e
2014
1000 euro
2013
1000 euro
3 756
-405
3 273
-157
-3 425
0
-2 750
110
404
330
294
771
0
21
-120
23
4 000
-4 001
0
-1 038
-1 018
3 000
-3 530
-400
831
-196
-688
574
1 188
1 876
1 876
1 301
-709
109,7
0,95
7,1
10 091
-2 083
124,0
0,94
11,1
10 165
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 v., €
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Asukasmäärä
20
1.5. Rahoitusasema ja sen muutokset
TASE JA TUNNUSLUVUT
VASTAAVAA
2014
1000
euro
A PYSYVÄT VASTAAVAT
I Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
2013
2014
2013
1000
euro
1000
euro
A OMA PÄÄOMA
36 115
36 690
29 481
29 481
747
747
6 461
8 044
-574
-1 583
VASTATTAVAA
1000
euro
66 173
67 186
58
39
I Peruspääoma
58
39
III Muut omat rahastot
IV Edellisten tilikausien ylijäämä(alijäämä)
II Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja kesken-
55 086
56 091
8 425
8 167
V Tilikauden ylijäämä(alijäämä)
36 322
38 743
6 877
7 359
0
0
367
516
C PAKOLLISET VARAUKSET
0
88
3 095
1 307
Muut pakolliset varaukset
0
88
145
180
2
4
B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET
VARAUKSET
eräiset hankkeet
D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
III Sijoitukset
11 029
11 057
Osakkeet ja osuudet
7 663
7 670
Lahjoitusrahastojen pääomat
54
56
Muut lainasaamiset
3 366
3 387
Muut toimeksiantojen pääomat
89
120
25
65
E VIERAS PÄÄOMA
32 666
34 487
7
4
I Pitkäaikainen
21 320
21 655
18
61
15 173
14 674
0
0
6 147
6 981
2 729
4 193
11 346
12 832
0
0
JVK-lainat euromääräiset
2500
2500
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
1 541
2 317
0
B TOIMEKSIANTOJEN VARAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet
Muut toimeksiantojen varat
C VAIHTUVAT VASTAAVAT
I Vaihto-omaisuus
Valtion toimeksiannot
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
II Lyhytaikainen
3 296
2 972
Lainat julkisyhteisöiltä
841
830
860
Saadut ennakot
359
316
0
860
1 168
3 192
1 541
1 457
Ostovelat
Muut velat/Liittymismaksut ja muut
velat
357
328
Myyntisaamiset
656
785
Siirtovelat
2 826
2 694
Lainasaamiset
610
0
68 927
71 444
Muut saamiset
234
587
Siirtosaamiset
41
85
Omavaraisuusaste %
52,8
51,7
III Rahoitusarvopaperit
50
50
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
44,8
47,9
50
50
Ed. ilman as.lainoja ja vuokratuloja
37,1
39,4
5 887
6 461
IV Rahat ja pankkisaamiset
1 138
1 826
VASTAAVAA YHTEENSÄ
68 927
71 444
II Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Osakkeet ja osuudet
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
TASEEN TUNNUSLUVUT:
Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 €
Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas
583
636
Lainakanta 31.12., 1000. €
27 949
27 950
Lainakanta ilman asuntolainoja
21 206
20 600
Lainakanta 31.12., €/asukas
2 770
2 750
Lainakanta €/asukas ilman as.lain
2 101
2 026
Lainasaamiset, 1000 €
3 366
3 387
10 091
10 165
Asukasmäärä
21
1.6. Kokonaistulot ja –menot
31.12.2014
KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT (ulkoiset)
TULOT
Toiminta
Toimintatuotot
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Satunnaiset tuotot
Tulorahoituksen korjauserät
*Käyttöomaisuuden luovutusvoitot
Investoinnit
Rahoitusosuudet inv.menoihin
Käyttöomaisuuden myyntitulot
Rahoitustoiminta
Antolainasaamisten vähennykset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Lyhytaikaisten lainojen lisäys
Oman pääoman lisäykset
Kokonaistulot yhteensä
1000 €
%
12 145
29 520
30 495
31
11
0
0
-317
71 886
15,92
38,68
39,96
0,04
0,01
0,00
0,00
-0,42
94,20
0
404
404
0,00
0,53
0,53
21
4 000
0
0
4 021
0,03
5,24
0,00
0,00
5,27
76 310 100,00
MENOT
Toiminta
Toimintakulut
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Satunnaiset kulut
Tulorahoituksen korjauserät
*pakollisten varausten muutos
*käyttöomaisuuden luovutustappiot
Investoinnit
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Rahoitustoiminta
Antolainasaamisten lisäykset
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen vähennys
Oman pääoman vähennykset
Kokonaismenot yhteensä
1000 €
%
67 904
540
3
0
89,40
0,71
0,00
0,00
88
0
68 535
0,12
0,00
90,23
3 425
3 425
4,51
4,51
0
4 001
0
0
4 001
0,00
5,26
0,00
0,00
5,26
75 961
100,00
22
1.7. Kuntakonsernin toiminta ja talous
1.7.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä
Yhdistelty Ei yhdis(kpl)
telty (kpl)
Tytäryhteisöt ja tyttärentytär
Yhtiöt
Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt
Kunnallista liiketoimintaa
harjoittavat yhtiöt
Muut yhtiöt
Kuntayhtymät
Osakuusyhteisöt
Yhteensä
7
2
5
4
18
0
1.7.2. Konsernin toiminnan ohjaus ja konsernivalvonnan järjestäminen
Hallintosäännön mukaan kaupunginvaltuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Kunnan ja kuntakonsernin tavoitteet asetetaan
valtuustokausittain strategian hyväksymisen yhteydessä sekä vuosittain vahvistettaessa talousarvio seuraavalle vuodelle. Kaupunginhallitus johtaa konserniyhtiöiden toimintaa. Kaupunginhallitus vastaa konserniyhteisöjen ohjauksesta sekä niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen ja tuloksellisuuden valvonnasta (konsernivalvonta). Kaupunginhallitus valitsee edustajat tytäryhteisöjen hallituksiin.
Kaupunginhallituksen alaisen omistajaohjauksen jaoston tehtävänä on käsitellä ja esittää tarvittaessa kaupunginhallituksen päätettäväksi kaupunkikonsernin omistajapolitiikkaan liittyvät asiat. Omistajaohjauksen
jaosto seuraa kaupungin konserniyhtiöiden toimintaa.
Kaupunginjohtaja vastaa kuntakonsernin operatiivisesta johtamisesta emoyhteisön (kaupungin) osalta ja
seuraa omistajapolitiikan toteutumista ja ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista kaupunginhallitukselle .
Talousjohtaja vastaa konserniohjeiden ja muiden yksityiskohtaisempien ohjeiden mukaisesta yhteistoiminnasta ja soveltamisesta.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi konserniohjeet 28.4.2008. Kaupunginvaltuuston 3.3.2014 vahvistamat Saarijärven kaupungin sisäisen valvonnan perusteet 3.3.2014 sekä kaupunginhallituksen hyväksymä sisäisen
valvonnan toimintasuunnitelman vuodelle 2014 koskevat myös konserniyhtiöitä. Yhtiöille on annettu ohjeet
sisäisen valvonnan toteuttamisesta hyväksyttyjen asiakirjojen mukaisesti..
Tytäryhtiöt raportoivat neljännesvuosittain talouden ja toiminnan tavoitteiden toteutumisesta kaupunginvaltuustolle.
23
1.7.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ja tavoitteiden
toteutuminen
Konsernin omistussuhteissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Omistajaohjauksen tavoite- ja
tuloskortti, joka sisältää myös konserniyhtiöiden tavoitteiden toteutumisen, esitetään kohdassa 2.1.
1.7.4. Konsernitilinpäätös
KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT
2014
1000 euro
2013
1000 euro
52 534
-107 918
52 472
-106 988
110
-55 274
29 354
33 148
117
-54 398
28 975
32 824
64
56
-968
-16
6 364
108
51
-1 133
-10
6 417
-6 510
-7 197
0
0
82
-64
-292
-4
-361
0
-561
0
-1 342
-341
0
-1 683
48,7
49,0
Vuosikate/Poistot, %
98
89
Vuosikate, €/asukas
631
631
10 091
10 165
Toimintatuotot
Toimintakulut
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta/tappiosta
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset
poistot
Tilikauden yli- ja alipariarvot
Arvonalentumiset
Satunnaiset erät
Tilikauden tulos
Tilipäätössiirrot
Vähemmistöosuudet
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toimintatuotot/Toimintakulut, %
Asukasmäärä
24
KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaaavien hyödykkeiden
luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutokset
Korottomien velkojen muutokset
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12., 1000 e
Rahavarat 1.1., 1000 e
2014
1000 euro
2013
1000 euro
6 364
82
-284
6 417
0
-64
-4 887
-5 133
19
112
764
2 059
389
1 721
0
25
-120
23
5 129
-6 699
162
111
4 086
-6 348
-222
-36
32
70
1 576
-1 902
-1 496
135
-9
676
597
-1 218
563
503
8 862
8 299
8 302
7 800
130,7
55,1
0,96
26,8
127,8
56,0
1,00
28,0
KONSERNIRAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Investointien tulorahoitus, %
Pääomamenojen tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
25
KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT 1000 €
VASTAAVAA
2014
1000 e
2013 VASTATTAVAA
1000 e
2014
1000 e
2013
1000 e
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Konserniliikearvo
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakennukset ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet
Sijoitukset
Osakkuusyhteisöosuudet
Osakkeet ja osuudet
Joukkovelkakirjalainasaamiset
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
96 344
962
842
0
120
0
90 674
10 159
64 641
6 932
3 338
1 860
98 385
1 035
845
0
190
0
92 742
9 542
68 076
7 421
3 780
1 929
47 067
29 481
1 152
4 911
11 883
-361
47 602
29 481
1 152
5 225
13 426
-1 683
1 483
1 019
0
0
1 925
1 640
1 814
112
1 527
112
596
0
596
508
0
508
381
192
97
92
655
435
97
123
60 082
36 713
0
30 496
6 147
0
70
63 214
37 763
0
29 852
7 841
0
70
23 369
2 500
6 026
837
392
6 735
962
5 917
111 534
25 451
2 500
6 194
827
362
8 946
829
5 794
114 637
45,4
51,9
11 523
1 142
4 559
46 006
1 932
10 091
44,0
55,0
11 743
1 155
4 645
47 214
1 958
10 165
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet
Muut toimeksiantojen varat
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Keskeneräiset tuotteet
Valmiit tuotteet/tavarat tai ennakot
Ennakkomaksut
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
3 744
4 708
1 773
1 003
0
1 932
0
191
168
18
5
14 999
377
375
2
0
0
5 760
199
3
192
4
5 561
4 520
105
655
444
Rahoitusarvopaperit
2 320
2 281
Osakkeet ja osuudet
Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin
Joukkovelkakirjalainasaamiset
Muut arvopaperit
Rahat ja pankkisaamiset
55
1 635
VASTAAVAA YHTEENSÄ
111 534
VÄHEMMISTÖOSUUDET
KONSERNIRESERVI
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET
VARAUKSET
1 994
Poistoero
4 609
Vapaaehtoiset varaukset
1 683
968 PAKOLLISET VARAUKSET
0
Eläkevaraukset
1 958
Muut pakolliset varaukset
0
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
497
Valtion toimeksiannot
430
Lahjoitusrahastojen pääomat
62
Muut toimeksiantojen pääomat
5
VIERAS PÄÄOMA
15 756 Pitkäaikainen
447
Joukkovelkakirjalainat
394
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
28
Lainat julkisyhteisöiltä
24
Saadut ennakot
1
Muut velat
7 006
304 Lyhytaikainen
3
Joukkovelkakirjalainat
297
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
4
Lainat julkisyhteisöiltä
Saadut ennakot
6 702
Ostovelat
5 114
Muut velat
105
Siirtovelat
1 039 VASTATTAVAA YHTEENSÄ
281
630
0
6 542
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien ylijäämä(alijäämä)
Tilikauden ylijäämä(alijäämä)
TASEEN TUNNUSLUVUT:
55 Omavaraisuusaste %
1 639 Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 €
587 Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas
0 Konsernin lainat €/as
6 021 Konsernin lainakanta 31.12., 1000 €
Konsernin lainasaamiset, 1000 €
114 637 Kunnan asukasm äärä
26
1.8. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet
Tilikauden 1.1.-31.12. 2014 tulos on ja tilikauden alijäämä -574.212,63 euroa
Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä
Saarijärven kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että tilikauden alijäämä, -574.212,63 euroa
merkitään taseen tilikauden yli-/alijäämätilille.
27
2. Talousarvion toteutuminen
2.1. Tavoitteiden toteutuminen hallintokunnittain ja vastuuryhmittäin
Kaupunginvaltuuston sekä hallintokuntien ja vastuuryhmien toiminnalliset tavoitteet on määritelty tavoitekortein. Seuraavassa on esitetty hallintokuntien ja vastuuryhmien laatimat toimintakertomukset, joihin sisältyy
sanallinen kuvaus toiminnasta sekä tavoite- ja tuloskortit.
2.1.1. Kaupunginvaltuusto
VALTUUSTON TAVOITEKORTTI
Toteutuma
Toteutuma
Tavoite
Toteutuma
MITTARIT
TP 2012
TP 2013
TA 2014
TP 2014
Asukasluku
10 258
10 165
10 200
10 091
Toimintakate) € / asukas
Toimintakatteen muutos %
Vuosikate % poistoista
Lainakanta € / asukas
Tilinpäätöksen yli-/alijäämä (1000€)
-5 271
+5,9 %
40 %
2815
-2 102
-5 446
+2,58
67
2 750
-1 586
-5 580
+ 2,81
53
3 099
-2 000
-5 525
+ 0,72
87
2 770
- 574
Rakennusluvat
237
265
300
242
Myydyt rakennuspaikat
8
10
10
4
Uusia yrityksiä kpl (nettomuutos)
+17
+14
+30
+30
SSYP Kehitys Oy:n avustamien uusien perustettujen yritysten lukumäärä/vuosi ja osuus
kaikista perustuista (%)
21
48 %
25
60 %
26
60
31
58
3,14 (0-4)
K-S:n KA
6,2/6,6
Yritysilmapiirimittaus (2014 Suomen KA)
ELY-keskuksen myöntämä yritysrahoitus
Saarijärvelle (euroa ja kpl)
504.000 €
27 kpl
450.000 €
550.000 €
248.120 €
8 kpl
SSYP Kehitys Oy:n kautta tehtyjen hyväksyttyjen investointi – ja kehittämisavustushakemukset (euroa ja kpl)
453.486 €
24 kpl
810.000 €
1.000.000 €
30
710.000 €
15
Henkilöstömäärä (HTV)
453
447
428
441,32
Työttömyys % (vuoden KA)
14,6 %
16,7 %
16,7%
18,5 %
Saarijärven reitin virkistyskäyttö
Matkailun yöpymisvuorokaudet (seutu)
Tyydyttävä /
välttävä
131 000
Tyydyttävä
/ välttävä
133 382
Paranee
131 000
128 000
28
2.1.2. Tarkastuslautakunta
TOIMINTAKERTOMUS
Hallintokunta/Vastuuryhmä
TARKASTUSLAUTAKUNTA
Hallinto, lautakunnan kokoonpano ja kokoontumiset
Tarkastuslautakunta on suoraan kaupunginvaltuuston alainen lakisääteinen lautakunta.
Lautakunnan kokoonpano (2013-2016) on seuraava: Ritva Sneck-Ruotsalainen pj., Eija Harju vpj., jäsenet
Teuvo Poikonen ja Asko Hackzell (varajäsen Kaarlo Pieniniemi 13.10.2014 asti ja Risto Vesterinen
14.10.2014 alkaen).
Vastuualueen keskeiset tehtävät
Lautakunnan tehtävät ja vastuut on määritelty kuntalain 71 §:ssä. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava
valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston
asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta.
Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen
Vuonna 2013 lautakunta kokoontui 10 kertaa. Käsiteltäviä asioita oli 83. Lautakunta kuuli kokouksissaan eri
hallintokuntien ja vastuuryhmien edustajia, luottamushenkilöjohtoa sekä tytäryhteisöjen edustajia.
2.1.3. Omistajaohjaus
TOIMINTAKERTOMUS
Hallintokunta/Vastuuryhmä
Omistajaohjauksen jaosto
Hallinto, lautakunnan kokoonpano ja kokoontumiset
Omistajaohjauksen jaostossa on seitsemän (7) jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen.
Omistajaohjauksen jaoston toimikausi on kaksi (2) vuotta. Jaoston kokoonpano on seuraava: pj.
Mikko Kallio, vpj. Jorma Viitanen, jäsenet Arja Koskenlahti, Marjatta Suomäki, Esa Järvinen,
Tapani Kankaanpää, Kati Kurkipuro
Vastuualueen keskeiset tehtävät
Kaupunginhallituksen alaisen jaoston tehtävänä on käsitellä ja esittää tarvittaessa kaupunginhallituksen päätettäväksi kaupunkikonsernin omistajapolitiikkaan liittyvät asiat. Omistajaohjauksen jaoston
tehtävänä on tiloihin liittyvä omistajapolitiikka, strategiset suuntaviivat palveluverkosta, kaavoitus ja
maapolitiikka, Sote-asiat ja hankintojen sekä palvelutilausten johtaminen.
Lisäksi omistajaohjauksen jaosto päättää kaupungin omistamien talous- ja puistometsien hoidosta ja
puunmyynnin perusteista.
Omistajaohjauksen jaosto seuraa kaupungin konserniyhtiöiden toimintaa.
Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen
Vuonna 2014 jaosto kokoontui 11 kertaa. Käsiteltyjä pykäliä oli yhteensä 62. Jaosto teki päätökset
mm. useiden kaupungin omistamien kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynnistä, Mehiläinen Oy:n
ja Artun palveluasunnot Oy:n poikkeamishakemuksista sekä Soidinmäen tuulivoimakaavan nähtävil-
29
le panosta. Lisäksi jaosto osallistui mm. Sote-kuntayhtymän kuntaneuvotteluun ja kuuli kaupungin
konserniyhtiöitä erillisissä konsernikuulemisissa. Kaupungin konserniyhtiöiden tavoitteiden toteutuma on kuvattu jäljempänä tavoite- ja tuloskorteilla.
OMISTAJAOHJAUS, TAVOITEKORTTI
MENESTYSTEKIJÄT
TOIMENPITEET
MITTARIT
TOTEUMA
Palvelutarjonnan kustannustehokkuus ja laatu
Toimiva konserniohjaus
Säännöllinen yhteydenpito
Controlleritoiminta
Konsernikokoukset
Hallitustyöskentely
Tehokas konserniohjaus
Tytäryhteisöjen tulokset
Kuvattu yhtiöiden tuloskorteilla.
Konsernikokoukset toteutettu 2 krt/vuosi
Konserniyhteisöjen tulokset, lainakanta
Tulokset ja lainakannan
muutokset tuloskorteilla.
Tilastrategian tehostaminen
Kiinteistöjen myyntipäätökset, myyntituotot
Avoin ja luotettava hallinto
Konserniohjeet
Konserniraportit
Myyntikohteita yhteensä
20 kiinteistöä, 2 huoneisto, myyntivoitot 317 t€
Neljännesvuosittain
Palveluverkon tehokkuus
ja toimialojen yhteistyö
Maaseutuelinkeinostrategia
Yhteistyö maaseudun kehittämisessä
Hallintoelimen päätös
Maatilatalouden strategia
vahvistettu 2011
Hankintastrategia
Hallintoelimen päätös
Tehtävissä, kun hankintalainsäädännön kokonaisuudistus annettu
Varojen mukainen toiminta
SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN TYTÄRYHTEISÖT, OSAKKUUSYHTEISÖT JA KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAUPUNKI KUULUU:
Tytäryhteisöt
SSYP Kehitys Oy
SSYP Kiinteistöt Oy
Saarijärven Kaukolämpö Oy
Kiinteistö Oy Saarijärven Virastotalo
Kiinteistö Oy Saarijärven Museotalo
Asunto Oy Saarijärven Mäntyranta
Kiinteistö Oy Pylkönmäen Säästötori
Asunto Oy Pylkönmäen Ilola
Tyttärentytär
Kiinteistö Oy Saarijärven Liikennekeskus Oy
KAUPUNKI
KONSERNI
100,00 %
100,00 %
97,87 %
71,79 %
50,10 %
51,38 %
50,18 %
55,95 %
100,00 %
100,00 %
97,87 %
94,03 %
50,10 %
51,38 %
50,18 %
55,95 %
0,00 %
70,80 %
YHT.
Kuntayhtymät
SoTe kuntayhtymä
Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri
Äänekosken Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä
Keski-Suomen liitto
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä
50,40 %
4,46 %
50,40 %
4,46 %
15,37 %
3,20 %
0,05 %
15,37 %
3,20 %
0,05 %
YHT.
30
Osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöt
Saarijärven Vesihuolto Oy
Pohjoisen K-S Verkkopalvelut Oy
Sammakkokangas Oy
Visio-säätiö
Omistajaohjaus/
SSYP Kehitys Oy
tavoitekortti
36,60 %
29,79 %
29,83 %
41,67 %
Toteuma
TP 2012
Toteuma
TP 2013
36,60 %
29,79 %
29,83 %
47,19 %
Tavoite
TA 2014
Toteuma
TP 2014
Mittarit
Liikevaihto*
397.744 €
355.276 €
726.154 €
633.298 €
20.962 €
1.571 €
8.218 €
200.000 €
200.000 €
positiivinen
tulos
200.000 €
200.000 €
Kaupungin takaus
Ei ole
Ei ole
ei
Ei ole
Omavaraisuusaste
24,58 % (tyydyttävä)
3,52 (hyvä)
24,98 %
(huono)
3,38 hyvä
tyydyttävä
hyvä
27,65 %
(huono)
3,92 (hyvä)
264
267
+5 %
320 (+20 %)
761
775
790
805
Tilikauden tulos
Kaupungin pääomalainat
Quick ratio (rahoitusomaisuus/lyhytaikaiset
velat – ennakkomaksut)
Yritysneuvontakäynnit
Yritykset
*Huomattava ero liikevaihdon tavoitteessa/ toteumassa 2013-2014 johtuu kirjanpidon muutoksista. Aikaisemmin
projektirahoitus ei näkynyt liikevaihdossa, mutta nykyisen kirjanpitolain mukaan se näkyy tässä.
Omistajaohjaus/
SSYP Kiinteistöt Oy tavoitekortti
Mittarit
Liikevaihto
Toteuma
TP 2012
Toteuma
TP 2013
2.102.978 €
2.103.034 €
-25.960 €
-72.698 €
Kaupungin pääomalainat
1.681.879 €
1.681.879 €
Kaupungin takaus €
12.007.142
Kaupungin tilapäislainat
1.250.000 €
Tilikauden tulos
Omavaraisuusaste
Quick ratio (rahoitusomaisuus/ lyhytaikaiset velat – ennakkomaksut)
Toimitilojen yhteismäärä
Käyttöaste
Työpaikkoja yhtiön toimitiloissa/1000 m2
Tavoite
TA 2014
Toteuma
TP 2014
2.190.543 €
positiivinen
tulos
1.681.879 €
1.681.879 €
10.925.036
€
860.000 €
9.777.820€
10.323.220 €
960.000 €
560.000 €
tyydyttävä
49.700 m2
21,42 %
(huono)
0,25 (huono)
49.700 m2
94 %
97 %
pienentäminen
nostaminen
22,83 % (huono)
0,29
(huono)
n.41.000 m2
7,0
7,6
nostaminen
20,01 %
(heikko)
0,47 (heikko)
hyvä
15.241 €
97,5 %
ei tiedossa
31
Omistajaohjaus/
Kiinteistö Oy Saarijärven Virastotalo
tavoitekortti
Toteuma
TP 2012
Toteuma
TP 2013
Tavoite
TA 2014
Toteuma
TP 2014
Mittarit
Liikevaihto
264.295 €
290.671 €
Tilikauden tulos
-55.747 €
-627.569 €
>0
-655.143 €
Ei ole
Ei ole
0
ei ole
715.000
nostettu 300 T€
715.000 €
688.600 €
688.519 €
93,2 %(hyvä)
86,45 % (hyvä)
83,33% (hyvä)
3,23 (hyvä)
2,13 (hyvä)
0,16 (huono)
Korjaustyöt
aloitettu 2012,
jatkuu 2013
loppuun
Sisäilmaremontti meneillään ja saataneen päätökseen v.2014
Kaupungin pääomalainat
Kaupungin takaus €
Omavaraisuusaste
Quick ratio (rahoitusomaisuus/lyhytaikaiset velat – ennakkomaksut)
Toimitilojen terveellisyys
Omistajaohjaus/
Toteuma
Saarijärven Kaukolämpö Oy tavoitekortti TP 2012
Mittarit
Liikevaihto
Toteuma
TP 2013
343.277 €
Sisäilmaongelmien
korjaaminen
Sisäilmaremontti jatkuu
Tavoite
TA 2014
Toteuma
TP 2014
1.927.242 €
1.974.097 €
0€
0€
positiivinen tulos
85.203 €
Ei ole
Ei ole
Ei ole
Ei ole
Kaupungin takaus
3.851.757 €
3.107.899 €
2.114.000 €
2.514.040 €
Omavaraisuusaste %
34,15 (hyvä)
43,46 % (hyvä)
0,52
tyydyttävä
34,15 (hyvä)
52,8% (hyvä)
hyvä
0,7
tyydyttävä
59,83
Tilikauden tulos
Kaupungin pääomalainat
Quick ratio (rahoitusomaisuus / lyhytaikaiset velat – ennakkomaksut)
Energian hinta (<keskiarvon)
Verkoston pituus km
Lämmitettävät kiinteistöt
Lämmön myynti
0,81 (tyydyttävä)
2.004.091 €
56,39
<keskiarvon
21
Laajeneminen keskustan alueella
Kaupungin kiinteistöjen liittäminen
kaukolämpöön
+5 %
168
29,1 GWh
25,6 GWh
22,9
176
25,7 GWh
32
Omistajaohjaus/
Kiinteistö Oy Saarijärven Museotalo
tavoitekortti
Toteuma
TP 2012
Toteuma
TP 2013
Tavoite
TA 2014
Toteuma
TP 2014
Mittarit
Liikevaihto
56.871 €
56.871 €
Tilikauden tulos
-6.887 €
-11.710 €
>0
-5.535 €
Kaupungin pääomalainat
Ei ole
Ei ole
ei
ei ole
Kaupungin takaus
Ei ole
Ei ole
ei
ei ole
Omavaraisuusaste
98,2 % (hyvä)
98,9 % (hyvä)
hyvä
98,8 % (hyvä)
2,59 (hyvä)
5,54 (hyvä)
hyvä
7,21 (hyvä)
857 m2
857 m2
857 m2
857 m2
Quick ratio (rahoitusomisuus/lyhytaikaiset velat – ennakkomaksut)
Kulttuuritoiminnan toimitilat m2
Omistajaohjaus/
Asunto Oy Saarijärven Mäntyranta
tavoitekortti
Toteuma
TP 2012
Toteuma
TP 2013
61.704 €
Tavoite
TA 2014
Toteuma
TP 2014
Mittarit
Liikevaihto
144.815 €
124.860 €
Tilikauden tulos
-31 €
1€
>0
-4 €
Kaupungin pääomalainat
Ei ole
Ei ole
ei ole
ei ole
Kaupungin takaus
Ei ole
Ei ole
ei ole
ei ole
Omavaraisuusaste (100 X oma pääoma/koko pääoma)
37,32 %
(hyvä)
43,15 % (hyvä)
hyvä
53,43 %
(hyvä)
Quick ratio (rahoitusomaisuus/lyhytaikaiset velat – ennakkomaksut)
0,11 (huono)
0,21 (huono)
hyvä
0,24 (huono)
Omistajaohjaus/
Kiinteistö Oy Pylkönmäen Säästötori tavoitekortti
Toteuma
TP 2012
Toteuma
TP 2013
126.664 €
Tavoite
TA 2014
Toteuma
TP 2014
Mittarit
Liikevaihto
25.882 €
25.918 €
25.390 €
Tilikauden tulos
144 €
-4.338 €
>0
4.387 €
Kaupungin pääomalainat
Ei ole
Ei ole
ei
ei ole
33
Kaupungin takaus
Ei ole
Ei ole
ei
ei ole
Omavaraisuusaste
99,02 %(hyvä)
99,08% (hyvä)
hyvä
99,51 % (hyvä)
4,28 (hyvä)
3,6 (hyvä)
hyvä
6,94 (hyvä)
Quick ratio (rahoitusomaisuus/
lyhytaikaiset velat – ennakkomaksut)
Omistajaohjaus/
Asunto Oy Pylkönmäen Ilola
tavoitekortti
Toteuma
TP 2012
Toteuma
TP 2013
Tavoite
TA 2014
Toteuma
TP 2014
Mittarit
Liikevaihto
12.138 €
14.005 €
Tilikauden tulos
-4.649 €
-308 €
>0
63 €
Kaupungin pääomalainat
Ei ole
Ei ole
ei
ei ole
Kaupungin takaus
Ei ole
Ei ole
ei
ei ole
94,41% (hyvä)
99,76 %(hyvä)
hyvä
94,83 %
1,59 (hyvä)
14,24 (hyvä)
hyvä
1,86 (hyvä)
Omavaraisuusaste (100 X oma
pääoma/koko pääoma)
Quick ratio (rahoitusomaisuus/lyhytaikaiset velat – ennakkomaksut)
14.639 €
34
2.1.4. Kehittäminen ja hallinto
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014
Hallintokunta/Vastuuryhmä
KEHITTÄMINEN JA HALLINTO
Hallinto, lautakunnan kokoonpano ja kokoontumiset
Kaupunginhallitus
Vuori Olavi puheenjohtaja
Pyykkinen Pasi I varapuh.johtaja
Koskenlahti Arja II varapuh.johtaja
Marjoniemi Nina jäsen
Ollikainen Hannu jäsen
Pirttiniemi Riitta jäsen
Ruunaniemi Jukka jäsen
Sironen Maarit jäsen
Tuomi Pentti jäsen
Muut jäsenet:
Rusanen Timo esittelijä
Autiosalo Satu ptk:n pitäjä
Tuominen Sami valtuuston pj.
Honkonen Petri I valtuuston varapj.
Nuopponen Kari II valtuuston varapj.
Kaupunginhallitus piti 19 kokousta vuonna 2014.
Vastuualueen keskeiset tehtävät
Keskushallinnon päätehtäviä ovat valtuuston, kaupunginhallituksen ja omistajaohjauksen päätösten valmistelu, toimeenpano ja tiedottaminen. Keskushallinnon alaista toimintaa ovat mm. luottamushenkilöhallinto, henkilöstöhallinto, tarkastus ja vaalit.
Kehittämiseen kuuluvat kaupungin strateginen suunnittelu ja talous sekä elinkeinopalveluiden hankinta ja
seuranta SSYP Kehitys Oy:ltä. Vastuuryhmän päätehtäviä ovat kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman, strategian ja tilinpäätöksen valmistelu, neljännesvuosi-raportointi ja kaupungin kehittäminen ja
kehittämiseen liittyvien selvitysten laatiminen.
Työllisyysyksikön tehtävänä on työllisyyden tukeminen. Toimintamuotoja ovat palkkatukityöllistäminen ja
nuorten kesätyöllistäminen kaupungille, työllistämisen kuntalisien myöntäminen järjesteöille sekä oppisopimustukien ja kesätyötukien myöntäminen yrityksille ja järjestöille.
Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen
KESKUSHALLINTO
Kaupunginjohtaja Timo Rusanen otti viran vastaan 15.2.2014.
KEHITTÄMINEN JA HALLINTO
Vastuuryhmän talousarvion toimintakulut yhteensä olivat -2,3 milj. euroa , mikä oli 88,2 % talousarvion
määrärahasta. Toteutumaan vaikuttivat velvoitetyöllistettävien arvioitua pienempi määrä, elinkeinojen kehittämispalveluiden pienempi laskutus, palvelustrategia rahaa 25 000 ei käytetty, palkankorotuksiin varatut
järjestelyerät olivat noin 60 000 euroa arvioitua pienemmät.
TYÖLLISYYS
Saarijärven työvoiman määrä väheni vuonna 2014 41 hengellä. Työttömien työnhakijoiden vuosikeskiarvo
oli 828, lisäystä edelliseen vuoteen 76 henkeä. Työttömyysaste nousi 16,7 %:sta 18,5 %:iin.
35
TYÖ-RYHMÄ
Eri työllisyystoimijoista koostuva Saarijärven TYÖ-ryhmä kokoontui 6 kertaa. Saarijärvi satanen -hanke oli
ainut TYÖ-ryhmässä arvioitu hanke.
TYÖLLISYYSYKSIKKÖ
Työllisyysasioiden hoitajan työajasta käytettiin 40 % yhteispalvelun/asiointipisteen töihin ja asiakaspalveluun.
Vuoden aikana työllistettiin palkkatuella kaupungille 45 eri henkilöä (13,5 HTV), josta yksiköitten tarpeen
mukaan suoraa yksiköihin 25 henkilöä (7,8 HTV), velvoitetyöllistäen 10 henkilöä (2,2 HTV) ja työllistämiskiintiön avulla 10 henkilöä (3,5 HTV).
Vuoden aikana myönnettiin järjestöjen kuntalisiä 47 työllistetylle (36.262 €), oppisopimustukia kymmeneen
oppisopimukseen (9.442 €) ja kesätyötukia 58 nuoren työllistämiseen (14.400 €). Arpoen valittuja kesätyöntekijöitä kaupungilla oli 18.
Työvalmennuspalveluista eli pajatyöskentelystä ja ohjatusta työskentelystä yrityksissä on toistaiseksi voimassa oleva ostopalvelusopimus Visio-säätiön kanssa 19 HTV:sta. Toteuma oli tätä suurempi. Visiosäätiö aloitti kuntouttavan työtoiminnan ulkotyöryhmätoiminnan.
Työllisyyshankkeista kaupunki oli mukana Visio-säätiön hallinnoimassa pajojen Pajapojatkehittämishankkeessa, joka jatkuu myös vuonna 2015.
Lakisääteisiä velvoitetyöllistämisiä tuli arvioitua vähemmän, jonka vuoksi sekä palkkakulut että palkkatuet
olivat budjetoitua pienemmät. Henkilöt työllistyivät yhteistyöverkostoon tai yksityiselle sektorille, venyttivät
työn aloittamista tai valitsivat kuntoutuksen tai koulutuksen kunnalle työllistymisen sijaan (JTYPL:n 11 luku
1 §).
Työllisyysbudjetin tavoite oli 60 HTV. Tavoite ylitettiin 6 HTV:lla. Kaupungin työllisyyden nettorahoitus
vuonna 2014 oli 0,3 milj. euroa. Tämä ei sisällä yksiköihin suoraan työllistettyjä.
Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestäminen ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset
Kaupungille palkattujen henkilöiden palkkatukioikeus tiedustellaan ennakkoon. Tuet ja avustukset maksetaan palkkatositteita vastaan.
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta on järjestetty valtuuston päätöksen mukaisesti.
TAVOITEKORTTI
KEHITTÄMINEN JA HALLINTO
Menestystekijät
Prosessien selkiyttäminen, palveluverkkojen tehokkuus ja toimialojen yhteistyö
Avoin ja luotettava hallinto
Varojen mukainen hallinto
Palvelutarjonnan kustannustehokkuus ja laatu
Osaava henkilöstö
Hyvinvointi työssä
Yritystoiminnan edellytykset ja
työllistymismahdollisuuksien kehittäminen ja ylläpitäminen
Toimenpiteet
Palvelustrategian toimeenpano
Mittarit
Valtuuston päätökset
Koulutus, sisäinen valvonta
Talousarviot ja seuranta
Hallinnon koulutuspäivät
Vuosikate % poistoista
(valtuustotason kortissa)
Toimintakate €/asukas
(valtuustotason kortissa)
Pidetyt ideoinnit 3 / yksikkö
Ohjaus ja koulutus
Henkilöstön tuottavuusideointi
Henkilöstön rekrytointi ja koulutus, hyvinvointi- ja TYKY –
toiminta
Kehittämisen budjetti ja toimenpiteet.
Elinkeinojen kehittämiseen
suunnattavien resurssien
mittaamisen parantaminen
Sairauspoissaolot
Hankemäärärahat € / as
Työllistämistoimenpiteet
Työttömien määrä
Kehittämismäärärahat €
36
KEHITTÄMINEN JA HALLINTO
Toteuma
Toteuma
Tavoite
Toteutuma
MITTARIT
TP 2012
TP 2013
TA 2014
TP 2014
Hallinnon koulutuspäivät
3/v
3/v
2/v
2
Työllistämistoimenpiteet HTV
€ / työllistetty
Työttömien määrä
Nuoret
Pitkäaikaistyöttömät
67
5 456
663 (ka)
62 (ka)
144 (ka)
75
4 350
752 (ka)
71 (ka)
166 (ka)
60
6 000
Laskeva
Laskeva
Laskeva
66
4900
828
82
224
Työllisyyshankkeet € / asukas
Yrityshankkeet € / asukas
Elinkeinopalvelut €
5,13 (sis.ytt-hanke)
330 004
3,06 €
19,69 €
417 000 €
6
16
450 000
2,97
14
333 000
27 kpl
504 176
25 kpl
1 060 360
20 kpl
1 000 000
8kpl
248 120
13,46 €
5,11
18
10,7
18
16 €
8
18
12,32 €
3,79
17
6 (+13 työllistettyä)
21,60
5,5
5,97 + 14,63
työllistettyä=
20,6
Yritysten kehittämishankkeet (ELYkeskus) kpl / €
Järjestöavustukset € / asukas
Sairauspoissaolot / HTV
Työhyvinvointitoimenpiteisiin osallistuvat %
Vastuuryhmän henkilöstömäärä
37
2.1.5. Kiinteistöt ja maankäyttö
TOIMINTAKERTOMUS
Vastuuryhmä
Kiinteistöt ja maankäyttö
Vastuualueen keskeiset tehtävät
Metsät: Talousmetsien mahdollisimman tuottoisa hyödyntäminen kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.
Kuntalaisten virkistystarpeista huolehtiminen varaamalla riittävät ja monipuoliset puisto- ja maisemametsäalueet
kuntalaisten käyttöön
Kaavoituksen sekä Tontti- ja karttapalveluiden vastuualueiden tehtävänä ovat kaavoitus sekä muu
maankäytön suunnittelu ja ohjaaminen sekä kaupungin maanhankinta ja -myynti Saarijärven kaupungin alueella.
Vastuualueiden henkilöstö edustaa Saarijärven kaupunkia maankäytön suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvissä
neuvotteluissa.
Kaavoitus valmistelee asema- ja yleiskaavat ja näiden muutokset kaupungin luottamuselinten päätettäviksi, antaa
lupahakemuksiin liittyvät lausunnot sekä valmistelee poikkeamisratkaisut. Kaavoitus ohjaa yksityisten rantaasemakaavahankkeiden hallinnollista prosessia. Kaavoitus antaa kohteiden rakennusoikeudelliset tiedot ja kaavaaineistot tarvittaville tahoille.
Tontti- ja karttapalvelut ylläpitää ja tuottaa kartta- ja paikkatietoaineistoja, ylläpitää ajantasaista keskustan
asemakaavan pohjakarttaa ja kaupungin osoite- ja johtokarttaa. Vastuualue valmistelee kaupungin
kiinteistökaupat, maanvuokra- ja käyttöoikeussopimukset, maankäyttösopimukset sekä tarvittavat
kiinteistöselvitykset. Vastuualue hoitaa kaupungin tonttimarkkinointia.
Kaavoituksen sekä Tontti- ja karttapalveluiden vastuualueiden toiminnan tulos näkyy Muut kiinteistöt vastuualueen tuloksessa kiinteistöjen arvonnousun ja maankäyttösopimusten kautta saatuna tulona sekä rakennuspaikkojen ja tonttien myynnistä saatuna myyntivoittona. Toisaalta kaupungin tilastrategian mukaisesti myytyjen tuottamattomien ja tappiollisten kiinteistöjen myynnistä kirjattava myyntitappio kirjautuu Muut kiinteistöt vastuualueen
tappioksi.
Asuntotoimi vastaa asuinkiinteistöjen isännöinnistä, päättää kaupungin asuntojen ja toimitilojen vuokraamisesta
ja määrittää näiden vuokrat ja käyttömaksut sekä toimittaa niiden perinnän. Asuntotoimesta tuotetaan asuinkiinteistöjen talousarviot ja talouden seuranta sekä päätetään aravalainan, omistusasuntolainojen korkotuesta sekä
asumisoikeusasunnoista annetun lain ja asetusten nojalla kunnalle kuuluvista tehtävistä.
Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen
Yleiskaavahankkeet vuonna 2014
· Saarijärven keskustan yleiskaava oli nähtävillä ehdotuksena
· Viiden kylän yleiskaava oli nähtävillä ehdotuksena
· Soidinmäen tuulivoimayleiskaava oli nähtävillä kaavaluonnoksena (valmisteluvaihe)
· Holingonvuoren ja Haapalamminkankaan (Rahkolan yhteismetsän) tuulivoimayleiskaavat tulivat vireille
· Metsähallitus Laatumaan aloitteesta käynnistettiin Pylkönmäen itäisten ja läntisten vesistöjen
rantaosayleiskaavan muutos
Tärkeimmät asemakaavahankkeet
§ Rajalan teollisuusalueen asemakaavan muutos- ja laajennushankkeen II osa-alueen asemakaavamuutos
kuulutettiin voimaan 18.12.2014.
§ Tarvaalan pappilan asemakaavamuutos sekä maankäyttösopimus hyväksyttiin valtuustossa 13.10.2014 §
35 sekä oikaisukehtotuksen jälkeen uudestaa 8.12.2014 § 49.
§ Tikalan Oy:n teollisuusalueen asemakaava (sekä maankäyttösopimus) kuulutettiin voimaan 18.12.2014.
§ Kukon ranta-asemakaava, ranta-asemakaavan muutos ja osittainen kuulutettiin voimaan 18.12.2014.
§ Urheilukentän alueen asemakaavamuutos käynnistettiin hallituksessa 15.12.2014 § 227.
§ Kaupungin ydinkeskustan asemakaavan muutos ja päivityshankkeen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu
pidettiin Keski-Suomen ELY – keskuksessa 28.2.2014.
Vuoden 2014 aikana kaavoituksen käynnistämissopimus laadittiin Soidinmäen tuulivoimayleiskaavoitukseen,
Holingonvuoren ja Haapalamminkankaan (Rahkolan yhteismetsä) tuulivoimayleiskaavoituksiin sekä Metsähallitus
Laatumaan rantaosayleiskaavamuutostyöhön liittyen. Maankäyttösopimukset laadittiin Tikalan Oy:n
teollisuusalueen asemakaavoitukseen ja Tarvaalan pappilan asemakaavamuutokseen liittyen.
Asunnot
Uusia asunto- ja korkotukilainoja ei haettu. Vanhoja perusparannuslainoja on jäljellä 1 kpl, josta lainapääomaa
jäljellä 1930 €. Hissiavustuksia ei myönnetty.
38
Omaisuusmuutokset
As Oy Mäntyrannan as 15 ja Säästötorin asunto myyntiin, As Oy Mäntyrannan as 19 ja As Oy Pylkönmäen Ilolan
as. 1 osakkeita tarjottiin myyntiin, mutta saadut tarjoukset eivät johtaneet kauppoihin. Mannentien rivitalo
Pylkönmäeltä myytiin ja Vt Mäntykonttilasta tehtiin myyntipäätös loppuvuodesta ja kauppakirja on allekirjoitettu
13.2.2015.
Omakotitalot Timonmäki ja Jannenrinne jätettiin kylmilleen syksyllä ja ne puretaan myöhemmin. Vanhustentalo
Mustikka jätettiin rakennusten huonon kunnon vuoksi kylmilleen ja kohdetta myydään.
Isännöinti ja vuokraustoiminta
Vuokrapäätökset tehtiin noudattaen lakeja ja asetuksia sekä aravasäädöksiä. Päätökset tehtiin Dynastialla,
sopimukset ja laskutukset Koki-ohjelmalla ja perinnässä käytettiin apuna Intrum Justitia Oy:tä.
T OIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
Metsät
Toimintavuoden taloussuunnitelman mukainen nettotulotavoite oli 334 354 euroa. Tavoite ylitettiin noin 38 000
eurolla. Talousarvion hallitseminen tarkasti yhden vuoden tilikauden jaksolla on vaike-aa, sillä pystykauppojen
korjuuaika ja maksujen tilitys jakautuu usealle vuodelle. Puuta korjattiin kaupungin metsistä yhteensä 9 000 m³
(vuonna 2013 hakattiin noin 8 900 m³ ja vuonna 2012 noin 4 300 m³).
Päätehakkuita tehtiin 1 700 m³ ja harvennushakkuita 2 750 m³.
Myrskytuhohakkuilta korjattiin puuta 2 750 m³. Tästä noin 2 000 m³ Ahvenlammen leirintäalueelta ja sen
ympäristöstä..
Puistometsistä, viheralueilta ja tonteilta hakattiin 1 800m³.
Taimikonhoitoa ja ennakkoraivausta tehtiin 61,3 ha (vuonna 2013 54,7 ha). Uudistamistöitä tehtiin 13,1 ha:lla. Osa
raivaus- ja hoitotöistä siirrettiin vuodelle 2015.
Vuoden 2015 talousarvion nettotavoite on 250 000 euroa. Tämä tavoite saavutetaan noin 344 000 euron
puukauppatuloilla. Hoitokuluihin on varattu 50 000 euroa. Kuluvarauksessa näkyvät edellisen vuoden rästityöt.
Loput kulut, noin 44 000 euroa, muodostuvat asiantuntijapalkkioista, alueiden kunnossapitopalveluista sekä eläkeja palkkamenoista.
Kaavoituksen vastuualue alitti hieman vuodelle 2014 asetetun talousarvion kehyksen. Alitus oli
kokonaisuudessaan 14575 €. Alitus johtui siitä, että keskustan yleiskaavan ja kyläyleiskaavan
hyväksyntäaineiston viimeistelyä ei voitu laatia vuoden 2014 aikana tavoitteen mukaisesti.
Tontti- ja karttapalvelut vastuualue pysyi hyvin talousarvion asetetussa kehyksessä. Kokonaisuudessaan tonttija karttapalvelut jäivät 13 700 euroa plussalle. Toimintatuotot alittivat asetetun tavoitteen noin 6 400 eurolla.
Henkilöstökuluissa säästöä tuli 6 000 euroa. Edellä mainittuihin seikkoihin vaikutti suunnitteluavustajan
sijaisuuden täyttämättä jättäminen.
Muut kiinteistöt vastuualueen tulos oli 167 100 € (edellisvuonna 243 400 €). Tuloksessa ei näy metsätilojen
myynnistä saatu myyntivoitto, joka tuloutettiin Metsätilat –vastuualueelle. Talousarvion tavoitteesta jäätiin 182 900
€. Tonttikysyntään ja kiinteistökauppaan on vaikuttanut negatiivisesti yleinen talouden epävarmuus.
Rakennuspaikkoja ja tontteja myytiin 6 kpl, samoin lisäalueita olemassa oleviin asuin- ja teollisuustontteihin
myytiin 6 kpl.
Mennyt vuosi oli edellisten vuosien tavoin hyvin kiireinen lukuisten kaavoitushankkeiden vuoksi.
Aluearkkitehtipalvelujen kautta myytävä 1350 tunnin työosuus saatiin hoidetuksi naapurikuntiin tavoitteen
mukaisesti. Merkittäviä yleiskaavahankkeita saatiin eteenpäin, mutta Keski-Suomen ELY – keskuksen
ruuhkaisuus vaikutti loppuvuoden osalta Keskustan yleiskaavahanketta ja Viiden kylän yleiskaavahanketta
hidastaen. Uusia kaavahankkeita käynnistyi kaavoitusohjelmasta poiketen kuten Urheilukentän alueen
asemakaavamuutos erillisenä kaavahankkeena. Asemakaavojen laadinnassa saatiin hoidetuksi kaikki kiireelliset
hankeasiat. Osa hankkeista ei liittynyt kaavanlaadintaan vaan esim. poikkeamis- ja neuvottelumenettelyihin eri
yritysten välillä.
Asunnot
Loppuvuotta kohti asunnon hakijoiden määrä laski roimasti ja kaikkia asuntoja ei saatu vuokrattu tämän vuoksi.
Hakijoiden määrä ei ole noussut. Myös tämän vuoksi vuonna 2015 uusitaan asuntotoimen kotisivut, joiden kautta
vuokrattavana olevat asunnot ovat paremmin näkyvillä ja haettavissa.
Nykyisellä vuokratasolla halutaan laadukkaampaa asumista ja tämän vuoksi peruskorjatuissa asunnoissa on
vähän vaihtuvuutta. Vuonna 2015 asuntotoimessa keskitytään selvittämään kiinteistöjen ja asuntojen nykytilanne
39
ja korjausvelka. Vuoden 2016 vuokramääritys pyritään tekemään kohdekohtaisena, jolloin saadaan selville
kohdekohtainen kannattavuus sekä päästään laatimaan kohdestrategiat 2016- 2017 korjausvelka ja kannattavuus
huomioiden.
Uusia asuntohakemuksia jätettiin 268 kpl, joista yli puolet kohdistui yksiöihin ja pieniin kaksioihin. 13 % hakijoista
oli asunnonvaihtajia. Vuokrasopimuksia tehtiin 235 kappaletta. Asukasvaihtuvuus oli 28,5 %. Asuntokäytössä
vuoden lopussa on 578 asuntoa ja niistä tyhjänä 12. Vuokratalojen käyttöaste oli 97,1% (keskusta-alue 511 as
97,6% ja Pylkönmäki 67 as 93,9%). Tyhjänä oli keskimäärin 16 as/kk.
31.12 2014 erääntyneitä, maksamattomia vuokria ja käyttömaksuja oli 6882 euroa (0,20 %).
Vanhoja saatavia korkoineen saatiin perittyä 3541 euroa, luottotappioita kirjattiin 4.453,24 €.
Vuokra-asuntojen käyttöaste oli asetettua tavoitetta alhaisempi, muihin tavoitekortin asettamiin tavoitteisiin
päästiin asuntotoimen osalta.
Asuntotoimen talous on toimintakatteen toteutumatietojen perusteella 1,6 M€ voitollinen. Kun asuntotoimen
osalta laadittiin oikaistu tuloslaskelma poistot ja arvonalentumiset huomioiden, tilikauden tulokseksi
ilman rahoituskuluja tuli 122 t€. Rahoitustuotot ja kulut huomioon ottaen asuntotoimen tulos oli 294 t€
tappiollinen.
Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestäminen ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset
Hanke- ja talousseuranta on säännöllistä. Hankkeista ylläpidetään työohjelmaa ja henkilöstön työtehtäviä käydään
säännöllisesti läpi yhteispalavereissa. Toteutunutta taloutta seurataan laskutusten yhteydessä. Päätösvalmistelu
tehdään huolellisesti ja vaikeat kohteet valmistellaan tiimityönä, jotta tarvittava tieto ja riittävän laaja näkemys saadaan perusteeksi päätöksille.
Toiminnassa noudatetaan lain säännöksiä, viranomaisohjeita sekä toimielinten päätöksiä.
Henkilöstö- ja ostopalveluresurssit huomioiden toiminta vuonna 2015 oli tuloksellista sekä taloudellista.
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta on järjestetty valtuuston päätöksen mukaisesti.
KIINTEISTÖT JA MAANKÄYTTÖ
TAVOITEKORTTI
MENESTYSTEKIJÄT
TOIMENPITEET
MITTARIT
Hyvä ympäristön laatu
Keskustan yleiskaavat; keskustan
kehittämissuunnitelman laadinta
Kyläyleiskaavojen laadinta
Rantayleiskaavojen laadinta
Poikkeamisten pieni määrä (kpl)
Riita-asioiden, valitusten pieni määrä
Keskustan kehittämissuunnitelma (valmis 2013)
Kyläyleiskaavat laaditaan (valmis 2014)
Yritystoiminnan edellytysten
ja työllistymismahdollisuuksien kehittäminen ja ylläpitäminen
Liike- ja teollisuustonttien riittävä
tarjonta
Keskusta-alueiden yleiskaavat ajan
tasalle
Vuokra-asuntojen tarjonta
Myytävänä olevat liike- ja teollisuustontit, kpl
Keskusta-alueiden yleiskaavat valmiiksi:
Pylkönmäen yk on valmis, Saarijärven
keskustan yleiskaava valmistuu 2014.
Asukasvaihtuvuus %
Monipuoliset asumisen
työnteon ja yrittämisen
mahdollisuudet
Monipuolisen tonttitarjonnan
takaaminen
Asemakaavojen tonttitarjonta
Yleiskaavojen loma-asuntoyksiköt
sekä kyläalueiden riittävät rakennuspaikat
Mahdollisuus eri asumismuotoihin
Maapoliittinen ohjelma
Asuinrakennustontit kpl
Kaavoitetut loma-asuntoyksiköt, kpl
Valtuuston päätös
Varojen mukainen toiminta
Ylimääräisten kiinteistöjen myynti
Aravavuokratalojen omakustannusperiaatteen toteutuminen
Myyntivoitot
Ylläpitokulujen pieneneminen
40
KIINTEISTÖT JA MAANKÄYTTÖ
MITTARIT
toteutuma
TP 2012
toteutuma
TP 2013
tavoite
toteutuma
TA 2014
TP 2014
Kaavoitusohjelma
Myyntivoitot € (muut kiinteistöt)
Metsän tuotto € (netto)
Metsän myynti €
4
269 206
110 077
162 987
5
243 407
152 930
224 998
4
350 000
334 354
4
167 137
372 421
Asukasvaihtuvuus %
Vuokra-asuntojen käyttöaste %
Vuokrarästien osuus %
30
97
1
29
97
1
30
98
1
28,5
97,1
0,2
8,89
9,01
6,75 (ei asuntot.)
7,86
Henkilöstömäärä
2.1.6. Omarahoitusosuudet
MENESTYSTEKIJÄT
TOIMENPITEET
MITTARIT
Palveluverkon tehokkuus ja
toimialojen yhteistyö
Hallitustyöskentely
Controlleritoiminta
omarahoitusosuuksien kasvu %
Hyvä elämän laatu kaikille
Ikäihmisten palveluasuntojen lisääminen
Painotus ennaltaehkäisevään toimintaan
Ikäihmisten hoidon laatumittarit
Lastensuojelun kustannukset
Varojen mukainen toiminta
Peruspalveluiden ja
kehityksen turvaaminen
Taloudellisten raamien tarkentaminen
Konserniohjauksen tehostaminen
Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset € / asukas
Palo- ja pelastustoimen kustannukset € / asukas
OMARAHOITUSOSUUDET
Toteuma
Toteuma
Tavoite
Toteuma
TAVOITEKORTTI
TP 2012
TP 2013
TA 2014
TP 2014
Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset € / asukas
Vertailuluku omaan sh-piiriin
3 217
3 460
kasvu <2 %
3 708
(+1,8 %)
Laitoshoidossa yli 75-vuotiaista %
5,8 %
3,4%
3,6 %
3,3 %
10,0 %
9,2 %
8,2 %
10,5 %
MITTARIT
Ympärivuorokautisessa hoivassa yli 75 –
vuotiaista %
109
109
41
Lastensuojelun sijoitukset €
TP 2012
TP 2013
TA 2014
TP 2014
940 294
1 168 328
laskeva
911 638 €
25 %
34 %
nouseva
18 %
119,9
117,5
120
115,5
79 €
92 €
Kasvu <2%
84,08 €
Perhehoidon osuus lastensuojelun sijoituksista, % (sijaisperhehodton osuus)
Kansantauti-indeksi (vakioitu)
Palo- ja pelastustoimi € / asukas
2.1.7. Tukipalvelut
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014
Hallintokunta/Vastuuryhmä
Tukipalvelut käsittäen hallinnon tukipalvelut ja tekniset tukipalvelut (tilaaja)
Hallinto, lautakunnan kokoonpano ja kokoontumiset
Kaupunginhallituksen alainen yksikkö
Vastuualueen keskeiset tehtävät
Hallinnon tukipalvelut
Asianhallinta- ja asiakaspalvelut
Talous- ja toimistopalvelut
Henkilöstöhallinto
ICT-palvelut
Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen
Hallinnon tukipalvelut
Vastuuryhmän toiminnallisesti tärkein muutos oli vuonna 2014 asiakaspalvelu (ASPA) 2014-hanke
Saarijärven kaupunki on yhdessä neljän muun kunnan kanssa mukana. Valtiovaraniministeriön asettamassa, koko
julkisen hallinnon kattavassa asiakaspalvelun kehittämishankkeessa.
Yhteispalvelupiste avattiin entisiin TE-toimiston tiloihin tammikuussa 2014 ja projektin mukainen Asiointipiste aloitti
samoissa tiloissa 23.9.20014. Asiointipisteessä tuotetaan kaupungin omien palveluiden ohella valtionhallinnon palveluita. Hankkeen uusista asiointipisteistä saa aina vähintään Kelan, Poliisin lupahallinnon, Veroohallinnon, Maistraatin
ja TE-toimiston palveluita. Asiointipisteessä toimii kaksi (2) asiakasneuvojaa.
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin.
Tekniset tukipalvelut, tilaaja
Teknisiin tukipalvelut, tilaaja, kirjataan ravitsemispalveluiden myyntitulot sekä kiinteistöjen vuokratuotot lukuun ottamatta asuntopalveluiden vuokratuottoja. Palvelut tuottaa teknisen lautakunnan alainen tuottajapalvelut. Ravitsemispalveluiden tuotot olivat 2.301.460 euroa ja vuokratuotot 4.108.470 euroa.
Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestäminen ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta on toteutettu valtuuston päätöksen mukaisesti.
42
MENESTYSTEKIJÄT
TOIMENPITEET
MITTARIT
Palvelutarjonnan kustannustehokkuus
ja laatu
Varojen mukainen toiminta
Tehtäväkuvien määrittely
Tukipalveluiden henkilöstökustannukset €
Tilaaja - tuottaja –malli, sopimusohjaus
Paperittomat kokoukset
Toimitilojen neliövuokra
Aterian keskihinta
Paperin kulutus, €
Postikulut, €
Osaava henkilöstö
Koulutussuunnitelman laadinta
Hallituksen hyväksymä
Motivoitunut palveluasenne sekä
osaava, tyytyväinen työntekijä
Kehityskeskustelut
Tiimien välinen yhteistyö
Asiakaspalaute
Työhyvinvointipalaute
Prosessien selkiyttäminen yhteisötyöhakuinen kehittämistoiminta
TUKIPALVELUIDEN TAVOITEKORTTI
Toteuma
Toteutuma
Tavoite
Toteutuma
MITTARIT
TP 2012
TP 2013
TA 2014
TP 2014
Tukipalveluiden henkilöstökustannukset 1000
€)
1113
Toimitilojen neliövuokra €
SoTe – kiinteistöt (vain osa siivottuna)
Koulut
Päiväkodit
4,85 €
5,85 €
4,94 €
6,76 €
Aterian keskihinta (lounas)
3,34 €
1141
3,35 € (oikaistu)
Paperin kulutus €
Postikulut
Henkilöstömäärä
27,7
28
1176
1118
vastaa kiinteistöjen ylläpito- ja pääomakuluja
tehty korotukset kiinteistöjen ylläpidon
kustannusten
mukaan
3,32
3,37 €
vähenee 10 %
- 16,3%
vähentynyt
27
27
43
2.1.8. Sivistyslautakunta
TOIMINTAKERTOMUS
Hallintokunta/Vastuuryhmä
Sivistystoimi
Hallinto, lautakunnan kokoonpano ja kokoontumiset
Sivistyslautakunta: Tuire Kettunen, pj, Anna Raitanen, vpj.
Jäsenet: Mikko Eerola, Mikko Kallio, Lasse Ingman, Anu Piesanen, Piia Varismäki, Marjut Pollari ja Tuomo Vilkkilä (8.12.2014 saakka), Heikki Mikonmäki 8.12.2014 alkaen, Pasi Urpilainen, lisäjäsen/Kannonkoski (ei ole osallistunut kokouksiin), Hannu Ollikainen (kh:n edustaja)
Vuonna 2014 kokouksia 11 kpl.
Vastuualueen keskeiset tehtävät
Sivistyslautakunta
• Huolehtii kaupungin opetustoimesta: esi- ja perusopetuksesta sekä toisen asteen koulutuksesta (=lukio
omalla paikkakunnalla, yhteistyö ammatillisen koulutuksen toimijoiden kanssa)
• On osavastuussa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
• Kehittää kesäyliopistotoimintaa
• Vastaa kaupungin varhaiskasvatuksesta
• Päättää kansalaisopistoa koskevista asioista
• Toimii kaikkien koulujen johtokuntana
Viitasalo-opistolla on oma johtokunta.
Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen
Koulujen keskeisiä tapahtumia toimintakertomusvuonna 2014 olivat mm.
-teemapäivät- ja -viikot (sanomalehti-, elokuva-, runo-/lukuviikko; bändikatselmukset; erilaiset mu-siikkiin
ja liikuntaan liittyvät teemat; kyläpäivät; syysmarkkinat; lemmikkieläinpäivät; yrittäjyyspäivä).
- vuodenaikoihin liittyvät juhlat ja tapahtumat (pääsiäis-, kevät-, adventti-, itsenäisyys- ja joulujuhlat; kirkkokäynnit)
- tapahtumat ja kisat (talkoot; kyläpäivät; syysmarkkinat; konsertit; taksvärkki; Toukofest; Fillarikisan aluekisa, jonka voiton myötä Herajärvi pääsi valtakunnalliseen kisaan)
- oppilaskuntatoiminta; KiVa-koulu -toiminta
- luokka- ja opintoretket, yökoulut, leirikoulut, eri ammattialojen messut; ystävyskoulutoiminta; luki-on monipuolinen kansainvälisyystoiminta
- vanhempainillat ja muut vanhempaintapaamiset; erilaiset tapahtumat yhdessä kylien ja yhteistyökumppaneiden kanssa (srk, Leijonat, MML, Pullistus, varhaiskasvatus, naapurikoulut)
- hankkeet: kerhotoiminnan kehittäminen, opetusryhmien pienentäminen, koulutuksellisen tasa-arvon
parantaminen, Keski-Suomen lukiohanke; liikkuva koulu
- Mahlun koulun toiminnan lakkaaminen 1.8.2014
- Kolkanlahden koulu täytti 100 vuotta
- Opetussuunnitelmaa päivitettiin uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti (seudullinen yhteistyö;
yhteinen toimielin). Käynnistettiin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyö OPS 2016. Hyväksyttiin
tieto- ja viestintäteknologian visio ja strategia sekä koulukuljetusopas. Kyläkou-luilla alettiin tehdä kuntotutkimuksia.
44
Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien ja koulujen/opistojen työsuunnitelmien tavoitteet toteutuivat
pääsääntöisesti hyvin. Valtakunnallisten kokeiden tulokset olivat valtakunnan keskitason tuntumassa.
Kaikki perusopetuksen päättöluokkalaiset saivat päättötodistuksen ja pääsivät jatko-opintoihin. Jopotoiminta auttoi keskeisesti 9-luokkalaisten jatko-opintokelpoisuuden saavuttamisessa ja jopoluokkalaisten päättötodistuksen saannissa.
Perusopetuksen tilastointipäivän (20.9.) oppilasmäärä lisääntyi muutamalla (4) edellisvuodesta.
Lukion opiskelijamäärä säilyi samana kuin edellisenä vuonna (135). Lukiossa lakitettiin vuonna 2014 42
ylioppilasta (keväällä 37 ja syksyllä 5).
Ylioppilastutkinnoissa annettiin arvosana keskimäärin 5,5 kokeesta (vuonna 2013 5,4). Arvosanojen keskiarvo oli 4,37 (2013 3,90). Puoltoäänien keskiarvo kaikista suoritetuista kokeista oli 22,98/kokelas
(vuonna 2013 21,17).
Lukion arvosanoista ja suoritettujen kokeiden määristä laskettavat keskiarvot olivat parempia kuin edellisenä vuonna.
Sivistyslautakunta pysyi annetussa talousarvioraamissa hyvin muilta osin, paitsi varhaiskasvatukseen
tehtiin kaksi lisätalousarviota päiväkotien väistötilojen hankinnan takia (Metsäkulma). Perusopetuksen ja
lukion oppilaskohtaiset kustannukset laskivat edellisestä vuodesta. Ilman haettuja valtion erityisavustuksia (opetusryhmien pienentäminen, koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen, kerhotoiminnan kehittäminen) perusopetuksen toiminta olisi ollut huomattavasti niukempaa.
Kokonaisuudessaan tavoitekortin tavoitteet toteutuivat sivistyspalvelujen osalta hyvin. Opetuksen laatu
kouluissa ja opistoissa sekä muu toiminta eri yksiköissä pystyttiin pitämään kohtuullisen hyvänä niukkenevista resursseista huolimatta. Kansalaisopiston tunteja jouduttiin vähentämään edellisestä vuodesta yli
600 tuntia; pidettyjä tunteja oli 10 212. Valtionosuutta saatiin 9 279 tunnille. Kansalaisopiston opiskelijamäärä laski 303 opiskelijalla edellisestä vuodesta. Kansalaisopiston kurssimaksuja korotettiin noin 10 %.
Opintosetelityyppisellä avustuksella on tuettu merkittävästi eri kohderyhmien (ikääntyneet, työttömät,
maahanmuuttajat) opintoihin osallistumismahdollisuuksia joko kurssimaksuja alentamalla tai järjestämällä
maksuttomia kursseja. Opintosetelityyppistä avustusta vuosille 2013-2014 oli käytettävissä 8 000 €.
Varhaiskasvatuksessa palvelujen piirissä olevien lasten määrä vaihteli vuoden aikana perheiden tarpeiden ja lasten ikäluokkien määrän mukaan. Keväällä palvelujen piirissä oli kaikkiaan 444 lasta, joista esioppilaita oli 108 ja koululaisia 65. Päivähoidossa oli yhteensä 348 lasta, joista esiopetus-ikäisiä 75. Vuoden lopussa lapsimäärä oli hieman pienempi, yhteensä 417 lasta (esioppilaita 109). Koululaisten aamuja iltapäivätoimintaan osallistui 65 lasta.
Päiväkummun ja Mannilan päiväkotien toiminta päättyi kesäkuussa 2014 kiinteistöjen sisäilmaongelmien
takia ja siirtyi väistötiloihin elokuussa. Uuden päiväkodin rakentaminen alkoi elokuussa.
Elokuussa 2014 aloitti toimintansa yksityinen 8-paikkainen ryhmäperhepäiväkoti Peuhula Mustikkakorven
alueella.
Kotihoidon tukea saavien määrä vaihteli vuoden aikana 88 - 96 perheen välillä.
Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestäminen ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset
Talousarvion toteuman jatkuva seuranta kaikissa yksiköissä. Sivistyslautakunnassa on nimetty sisäiset
tarkastajat (yht. 4 kpl) koulujen ja varhaiskasvatuksen yksiköiden tarkastukseen. Tarkastustoiminta on
ollut epämuodollista, ei esim. lomakepohjaa kysymyksille. Samalla on tarkastettu mm. yksiköissä tehtyjä
viranhaltijapäätöksiä. Vuosittainen ajankohtaisten asioiden esittely ja kustannusten tarkastelu tapahtuu
tarkastuslautakunnan tarkastustilaisuuksissa. Omassa tarkastustoiminnassa tai tarkastuslautakunnan
keskusteluissa ei ole huomattu vakavia puutteita.
45
Rakennusten kunto sekä käyttäjien terveys huolestuttaa osassa toimitiloista.
Äkilliset muutokset toiminnassa (esim. pitkät sairaslomat) ja tarpeissa (esim. väistötilojen tarve) haasteellisia, sillä ylimääräistä resurssia ei ole. Kaikissa toimipisteissä on asianmukaisesti tehdyt ja päivitetyt lakisääteiset ohjeet ja asiakirjat (mm. turvallisuussuunnitelmat). Toimipisteissä järjestetty poistumis- ja pelastuskoulutusta.
Sivistystoimen riskienhallintasuunnitelma laaditaan vuonna 2015.
SIVISTYSLAUTAKUNNAN TAVOITEKORTTI
hallintokunta/vastuuryhmä
Menestystekijät
Toimenpiteet
Peruspalveluiden laadun
Perusopetuksen laatutyön jatja kehityksen turvaaminen kaminen, opetusryhmien pienentäminen hankerahoituksella.
Varhaiskasvatuksen kokonaisuuden kehittäminen
Monipuolinen palvelutarKaikkia päivähoitomuotoja on
jonta
saatavilla
Kilpailukykyinen lukion kurssitarjotin
Ulkopuolinen hankerahoiHanketyön jatkaminen (Kelpo,
tus
kerhotyö, uudet hankkeet)
Riittävät kehittämisresurssit
Palveluverkon tehokkuus
Kouluverkon uudistaminen
ja toimialojen yhteistyö
Varhaiskasvatuksen kokonaisuuden kehittäminen
Terveet toimitilat ja viihtyisä ympäristö
Motivoitunut ja osaava
henkilöstö
Terveet, toimivat tilat eri toiminnoille, uusien tilojen suunnittelu
Täydennyskoulutus ja työnohjaus
Mittarit
Opetusryhmien koko, tuntikehys/oppilas
Puoltoäänien keskiarvo
TAK-arviointi
Päivähoitopaikkojen määrä
Hoidossa olevien lasten määrä %
ikäluokasta
Kurssien määrä
Hankkeiden määrä ja niiden rahoitus
Kustannukset/oppilas/tunti
Kustannukset/hoitopaikka
Toimintakate
Asiakkaiden ja henkilöstön palautteet
Investoinnit/€
Henkilöstön muodollinen kelpoisuus %
Koulutukseen osallistuneiden määrä
Työnohjauksen määrä
46
Toteutuma
Toteutuma
Tavoite
Toteutuma
TP 2012
TP 2013
TA 2014
TP 2014
1,91
1,81
1,91
1,88
1,91
1,88
1,90
1,92
7 875,8 180,-
7 905,8 641,-
8 100,8 800,-
7 899,8 617,-
935
145
933
135
936
138
937
135
390
430,5
410
368
11 045
9 614
10 181
12 011
Hoidossa olevat % 1-2 –vuotiaista (15.12.)
30 %
30 %
33 %
32 %
Hoidossa olevat % 3-5 –vuotiaista (15.12.)
69 %
66 %
75 %
65 %
Avustukset kotitalouksille (kotihoidontuki,
yksityisen hoidon tuki/ palveluraha) €
544 106
507 992
550 000
543 222
10 823 / 0 10 500 / 100
10 212 / 0
SIVISTYSLAUTAKUNNAN
TAVOITEKORTTI
MITTARIT
Tuntikehys / oppilas
Perusopetus
Lukio
€ / oppilas
Perusopetus
Lukio
Oppilasmäärä (20.9.)
Perusopetus
Lukio
Varhaiskasvatuspaikat yhteensä (esiopetus,
aamu- ja iltapäivähoito, päivähoito) kokopäiväpaikkoina (koko vuoden keskiarvo)
€ / varhaiskasvatuspaikka
Kansalaisopiston opetustuntimäärä / josta
maksupalvelutunnit
Nettotoimintamenot €/tunti
Järjestettyjen kurssien määrä vuodessa
Kansalaisopiston opiskelijamäärä
11 500 / 0
50,72
-
53,42
-
490
468
500
440
5 850
5 483
5 800
5 180
47
2.1.9. Viitasalo-opiston johtokunta
TOIMINTAKERTOMUS
Vastuualue
Musiikkiopisto
Hallinto, lautakunnan kokoonpano ja kokoontumiset
Johtokunta, 8 jäsentä: 2 jäsentä ja puheenjohtaja Saarijärvi; 2 jäsentä Karstula; Kannonkoski, Kivijärvi ja Kyyjärvi
1 jäsen.
Kokoontumiset 2014: 5.2.; 11.6.; 17.9. ja 19.12.2014.
Vastuualueen keskeiset tehtävät
Musiikin ja tanssin taiteen perusopetus toimintakunnissa (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi)
Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen
Opetusta järjestettiin yhteensä 6173 tuntia, oppilasmäärä yhteensä 211 oppilasta. Musiikin perusopetus toteutui
toimintasuunnitelman tavoitteiden (oppilasmäärä, opetustuntimäärä) ja opetussuunnitelman laajan oppimäärän
tavoitteisen mukaisesti. Oppilasmäärä aleni 22 oppilaalla, lähinnä musiikkileikkikoulu- ja tanssi- ja soitinvalmennusryhmissä.
Tanssin perusopetuksen laajan oppimäärän tavoitteita ei pystytä toteuttamaan nykyisellä tuntiresurssilla, tuntimäärä riittää yleisen oppimäärän tavoitteiden saavuttamiseen. Tanssin perusopetuksessa opetusryhmät vähenivät suunnitellusta, samoin oppilasmäärä.
Koska oppilasmäärän alenemisen seurauksena oppilasmaksutuotot alittivat arvion, eikä vuodelle 2014 suunniteltua opetustilaratkaisua (Säästölän opetustiloista luopuminen) saatu toteutettua, musiikkiopiston talousarvio ylittyy.
Oppilaskonsertteja ja muita tapahtumia järjestettiin kaikissa toimintakunnissa yhteensä 20 kappaletta. Musiikkiopiston johtokunta kokoontui neljä kertaa.
Musiikkiopistossa toteutettiin tietotekniikkahanke yhdessä Viitasaaren alueen musiikkiopiston kanssavuosina
2013 - 2014, hanketta varten saatiin valtionavustusta yhteensä 25.000€, (12.500€/opisto). Hankkeen avulla parannettiin opistojen tietoteknistä ympäristöä, järjestettiin koulutuksia sekä henkilöstölle että opiskelijoille ja tiivistettiin tietotekniikan opetuskäytön yhteistyötä opistojen kesken.
Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestäminen ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset
Musiikkiopistolle ei ole nimetty erikseen sisäisiä tarkastajia. Tarkastuslautakunta on käsitellyt musiikkiopiston
toimintaa oman aikataulunsa mukaisesti viimeksi 11.11.2008.
VIITASALO-OPISTON JOHTOKUNTA
TAVOITEKORTTI
Musiikkiopisto
Menestystekijät
Toimenpiteet
Mittarit
Riittävät kehitysresurssit Varojen
mukainen toiminta
Riittävät kehitysresurssit Varojen
mukainen toiminta
Joustava, luova ja yhteistyöhakuinen toiminta
Suunnittelu ja seuranta
Taloudellinen ja tehokas toiminta
Verrokkiopistoja vastaava taso keskeisillä tilastoiduilla mittareilla
Opetussuunnitelman päivittäminen
Monipuolinen, kiinnostava ja
laadukas opetustarjonta
Oppilasmäärä, hakijamäärä, suoritetut
tutkinnot, yhteistyö muiden toimijoiden
kanssa
Motivoitunut, aktiivinen ja osaava
henkilöstö
Täydennyskoulutussuunnitelma
Resurssiseuranta (henkilöstön määrä,
koulutustaso, täydennyskoulutus, työympäristö, työvälineet)
48
VIITASALO-OPISTON
JOHTOKUNTA
Toteutuma
Toteuma
Tavoite
Toteuma
MITTARIT
TP 2012
TP 2013
TA 2014
TP 2014
Oppilasmäärä musiikin perusopetus / tanssin perusopetus
189
125
185
48
180
60
169
42
Opetustuntimäärä yhteensä /
musiikin perusopetus /
tanssin perusopetus
6411
5915
496
6138
5805
333
6000
5670
330
6173
5869
304
Tuntia/oppilas musiikin perusopetus / tanssin perusopetus
31
4
31
7
31,5
5,5
34,7
7,2
€ / oppilas
926
901
1212
€ / tunti (netto) musiikin perusopetus / tanssin perusopetus
51,53 /1,24
(koko opisto
yhd. 45,38)
48,83
48,95
Henkilöstömäärä päätoimiset
vakinaiset / päätoim. määräaikaiset / sivutoimiset
vakinaiset 6
määräaik. 4
sivutoim. 9
4
4
8
6
4
7
6
4
7
2.1.10. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
TOIMINTAKERTOMUS
Hallintokunta/Vastuuryhmä
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta: kirjasto, kulttuuritoimi, museo, vapaa-aikapalvelut
Hallinto, lautakunnan kokoonpano ja kokoontumiset
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta: Pj. Pulmu Kuorelahti-Juntunen, varapj. Kari Nuopponen, jäsenet:
Mikko Larja , Pirjo Leppämäki, Lea Rajala, Antti Siikaranta, Paavo Vaarala, Riitta Pirttiniemi (khall ed.),
pöytäkirjanpitäjä Eija Pyykkinen, esittelijät: Esko Pekkanen, Kari Kotilainen, Marja-Liisa Ronimus, Eija
Viitanen, sivistysjohtaja Arja Siikström. Kokoontumiset: 18.3., 3.6., 23.9.2014.
Vastuualueen keskeiset tehtävät
Kirjasto:Saarijärven kaupunginkirjaston tehtävänä on järjestää kirjasto- ja tietopalveluja kirjastolain
edellyttämällä tavalla. Palvelujen tavoitteena on edistää kuntalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuteen ja taiteen harrastukseen sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuuksia tietojen ja
taitojen kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Tehtävänä on myös tarjota kuntalaisille virtuaalisia ja vuorovaikutteisia verkkopalveluja sekä edistää niiden kehittymistä.
Kulttuuritoimi: Kulttuuritoimen tehtävä on tarjota mahdollisuushenkiseen kasvuun ja valmiudet indetiteetin luomiseen tarjomalla virikkeitä ja kulttuurin tuntemusta edistämällä kulttuurin harrastamista ja
taiteen tekemistä.
Museo: Saarijärven museo on toimialueensa tietopankki, joka tallentaa tietoa eri muodoissa ja tuottaa
työnsä tuloksena uutta tietoa. Museon päämääränä on kasvattaa kulttuuriperintöämme arvostavia ja
ymmärtäviä, oman identiteettinsä tiedostavia yksilöitä, joilla on kyky ja valmiudet hyödyntää sekä vaalia kulttuuriperintöä vastuullisesti, lisätä taiteen tuntemusta ja ymmärtämistä sekä tarjota elämyksiä.
Saarijärven museo jakautuu taideosastoon sekä kulttuurihistorialliseen osastoon. Päärakennuksen
49
lisäksi museolla on Säätyläiskotimuseon sekä Kivikauden kylän toimipisteet. Museo vastaa myös Juholan näyttelytoiminnasta ja aineistokokoelmasta.
Vapaa-aikapalvelut: Vapaa-aikatoimen tehtävänä on edistää saarijärveläisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä tarjoamalla laadukkaita ja monipuolisia vapaa-ajan palveluita. Vapaa-aikatoimen tehtäväalue
käsittää nuoriso- ja liikuntatoimen.
Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen
Kirjasto: Kirjaston toimintakulut alittuivat 2,8 %:lla. Laskuun vaikuttivat mm. henkilöstökulujen lasku ja
e-aineistomäärärahojen käyttämättä jääminen. Kirjaston toimintakulut olivat 46,23 €/ 1000 as. Ne
laskivat edellisvuodesta. Kirjaston käyttäjiä oli edellisvuotta vähemmän; laskua edellisvuoteen oli 2,9
%. Fyysiset käynnit laskivat 4 %:lla, mutta verkkokäyntien määrä kasvoi 48 %:lla. Myös henkilötyövuosien määrä laski edellisvuotisesta ja oli 7,84. Näistä korkeakoulutettuja oli vain 21,2 %, joka on alle
kirjastoasetuksen määritetyn 45 %:n osuuden. Kirjaston lainausluvut kasvoivat vähän. Kirjasto on OK!
Lisää virtaa nuortenkirjastotyöhön – hanketta toteutettiin pitkin vuotta. Hanke jatkuu vuonna 2015. Uudet e-aineistopalvelut lisääntyivät. Sanomalehtien hankinta on korvattu osittain ePress – sanomalehtipalvelulla.
Kulttuuritoimi: Kulttuuritoimi toimii laajasti eri toimijoiden kanssa ja tuottaa niiden kanssa erilaisia tapahtumia. Lähikuntien esiintyvät ryhmät toivat tapahtumiaan myös Saarijärvelle. Kulttuuritoimi toteutti
myös kansallisten juhlapäivien tilaisuudet. Maakunnallinen tapahtuma Luomusoitto kerää soittajia lapsesta vaariin. Elokuussa kulttuuritoimi oli järjestämässä "Pojat kotosalla" konserttia, jolla kerättiin tukea
koulun musiikkikasvatukseen. Esiintyjinä oli joukko paikkakunnan entisiä nuoria, jotka ovat menestyneet musiikin alalla. Konsertti toimi myös esimerkkinä pienen kunnan hyvänä kasvualustana.
Kulttuuritoimi avusti 11 järjestöä. Hakijat hakivat avustuksia pääasiassa tapahtumatuotantoon. Kaksi
myönnettyä avustusta pantiin haettavaksi uudelleen. Nuoria kulttuuristipendin hakijoita ei ollut lainkaan. Avustuksia myönnettiin kuntalaista kohden 0,99€.
Kulttuuritoimen talosuarvio toteutui menojen osalta 93,2% tarkkuudella ja tulojen osalta 246% ylitykseltä. Tulojen kertymä syntyi Taiteen edistämiskeskuksen avustuksesta, jolla tuottettiin kesäkuun alusssa
varsin onnistunut ja tarpeellinen leiri nuorille. Kosketus kulttuurin lerin teemana oli musiikki. Kaupunki
käyttää maan keskitasoa vähemmän rahaa kulttuuritoimintaan. Taloustiedot perustavat 10.2.2015 tilanteeseen.
Juholan opasteet jäivät vielä asentamatta. Tekninen toimi kilpailuttaa kaikki opasteet ja niiden asentamisen. Tehtävä hoitunee vuoden 2015 aikana. Juholan kiinteistöjä ei ole kunnostettu. Vesivaurioiden
kunnostaminen myöhemmin tulee maksamaan huomattavasti enemmän.
Vapaa-aikatoimi
Vuoden tärkeimpiä tapahtumia olivat mm.
Talviliikuntaleiri 24.–25.2.2014 Osanottajia ohjaajineen 260 henkeä; Yhdessä Enemmän Messut/Paavon terveystalkoot 8.3.2014; Kruunu-ja valtikka leiri 14.-15.6.2014; Saarijärven Juhannuskisat
21.6.2014; SM-Tikkakisat 28.-29.6.2014; Kusiaismäen frisbeegolf radan avajaiset 10.7.2014; Ötskäfestarit Monitoimitalolla 27.9.2014 ; Hölkkäkirkko 16.11.2014 ja
Kuntokampanja Saarijärveläinen lehden kanssa syyskuu-joulukuu.
Sisäliikuntapaikkojen käyttö (Monitoimihalli ja Aarresaari) oli edellisvuoden hyvällä tasolla .
Aarresaaren ja Monitoimihallin tulot olivat liki edellisvuoden tasolla ja menorakenne pysyi raamissa.
Ulkoliikuntapaikkojen olosuhteita vaikeutti vähäluminen ja myöhään alkanut talvi.
Tämä aiheutti kustannuksia että toimintakauden viivästymistä mm. Paavonrinteillä sekä alku-että
loppuvuodesta. Latujen käyttö lukuunottamatta tekolatua/Kusiaismäki jäi vähäiseksi johtuen liki lumettomasta talvesta. Paavonrinteiden kahvioyrittäjä/lipunmyyjänä aloitti 2014-2015 kauden alussa Finsira
Oy.
Etsivä nuorisotyö sai valtionavustuksen kahdelle työntekijälle. Nuoriso-ohjaaja keskittyi nuorisotalon
toimintaan sekä nuorten tapahtuminen muuallakin. Erityisnuorisotyöntekijä oli
puolella työajalla Jopo luokan toiminnassa ja muu aika yrityisryhmien parissa.
Olosuhteista aiheutuvat lisämenot pystyttiin kattamaan menojen säästöillä sekä hyvällä
tulokehityksellä. Vapaa-.aikatoimi pysyi näin annetussa talouskehyksessä.
Museo: Museo piti yllä neljää perusnäyttelykohdetta sekä järjesti 6 tilapäisnäyttelyä. Kävijätavoite saavutettiin ja kävijöitä oli yhteensä 12.308. Museon kaikkien kohteiden kävijämäärä kasvoi, pääraken-
50
nuksen lähes tuhannella hengellä – kesäkauden Samuli Heimosen näyttelyssä kävi yli 5000 henkeä.
Kivikauden kylän asiakaspalvelusta vastasivat jälleen Saarijärven Pullistus sekä Saarijärven Eräpalvelu. Erikoisnäyttelyissä esiteltiin erityisesti paikkakunnan nuoria taitelijoita. Erilaisia tilaisuuksia järjestettiin 137. Heralan säätiön kustantamana julkaistiin peräti kolme taiteilijajulkaisua. Museon toiminta on
huomioitu laajasti eri medioissa.
Kokoelmiin saatiin aineistoa lähes 40 lahjoittajalta ja taidekokoelmat karttuivat 46 teoksella. Avustusten avulla kokoelmaluettelointitavoite ylitettiin selvästi: valokuvia luetteloitiinkin 7047, esineitä 1511 kpl,
taideteoksia 29 sekä 24 arkistoyksikköä. Toimivuoden aikana laadittiin taidekokoelmapoliittinen ohjelma sekä osallistuttiin valtakunnallisessa työnjaossa Saarijärven museolle osoitettuun tallennustyöhön.
Taitelijadokumentointia jatkettiin taidesäätiöiden tuella. Taideteoksia sijoitettiin 32 kpl – yli 100 teosta
siirrettiin remonttien vuoksi. Museo valmisti myös QR-koodiin perustuvan julkisten taideteosten ja merkittävien kohteiden esittelyn. Henkilöstöresurssiongelmaa kuvaa hyvin tilapäisten työntekijöiden määrä, joka toimivuonna oli 19.
Lions Club Saarijärvi ry myönsi museolle 2000€ tietopankkityöhön, OPM 6000 € Tapperien aineistokokoelman digitointiin sekä Museovirasto 18.000€ Kivikauden kylän Muinais- ja luontopolkuhankkeeseen. Metsäkoulun aineiston luettelointi ja digitointi toteutettiin POKE:n kustantamana. Taidesäätiöt
tukivat taideosaston toimintaa merkittävästi ja taidejulkaisut toteutettiin Heralan säätiön kustantamana.
Kaikkiaan museon tulot ylittyivät lähes 90.000€ kesänäyttelyn suosion, myyntitoiminnan sekä avustusten johdosta ja museotoimi pysyi ylityksistä huolimatta talousarvioraamissa. Myös toiminnalliset tavoitteet saavutettiin.
Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestäminen ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan sisäiset tarkastajat Paavo Vaarala ja Pirjo Leppämäki
ovat suorittaneet tarkastukset kuvaltk:n alaisten vastuualueiden osalta 26.2., 1.7., 14.7.,
21.8.2014.
TAVOITEKORTTI 2014 – 2016
Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta
Menestystekijät
Toimenpiteet
Mittarit
Luovuuden, innovatiivisuuden
ja aktiivisuuden suosiminen.
Monipuolinen kulttuuri ja vapaa-aika.
Kulttuurikasvatus osana palvelutarjontaa. Yhteistyö SSYP Kehityksen ja
ELY:n kanssa. Museon ympärivuotinen erikois- ja perusnäyttelytoiminta. Saarijärvi-materiaalin tallennus,
tutkimus ja tuottaminen. Monipuolinen kirjaston aineistovalikoima.
Kulttuuri-imago
Museon perusnäyttelyt kpl
Erikoisnäyttelyt
Museon kävijämäärä
Kotisivujen käynnit
Kokoelmien kartunta
Lainausten määrä
Palveluverkoston tehokkuus ja
toimialojen yhteistyö. Hyvän
elämän mahdollistaminen ja
tukeminen.
Yhteistyö taidesäätiöiden, matkailuyrittäjien ja kolmannen sektorin
toimijoiden kanssa. Tuetaan palveluja tuottavaa harrastustoimintaa.
Laajeneva kirjastoyhteistyö.
Yhteisnäyttelyt kpl
Asiakaskyselyt
Kulttuuritapahtumat kpl/v
Tuetut järjestöt kpl
Toiminta-avustukset €/asukas
Menot/asukas
Kirjaston kustannukset €/as
Omaehtoisuuteen ja ennaltaehkäisyyn kannustavat työtavat
palvelutuotannossa
Hankkeilla vauhtia tuotettujen hyvinvointipalvelujen tuottamiseen ja
mallintamiseen.
Hankkeet €
Terveet toimitilat, turvalliset ja
tarkoituksenmukaiset toimitilat
Kaupungin tilastrategiassa myös eri
kulttuuritoimintoihin soveltuvat tilat.
Tuntuma, palaute, tutkimus, sairaudet, todennus
51
Hyvän elämän laatu kaikille.
Monipuolinen kulttuuri- ja vapaa-aika. Yhteistyöhakuinen
kehittämistoiminta.
Omaehtoisen terveyden ja hyvinvoinnin vaalimiseen kannustaminen.
Hyvinvointi työssä.
KULTTUURI – JA VAPAAAIKALAUTAKUNTA
Ohjatut liikuntaryhmät eri ryhmille.
Aarresaaren ja Monitoimihallin asiakaslähtöiset liikuntapalvelut ja niiden
markkinointi ja kehittäminen. Ennaltaehkäisevän terveysliikunnan kehittäminen sidosryhmien kanssa, tapahtumat ja ohjaukset.
Yhteistyö tapahtumien ja toiminnan
järjestämisessä sekä liikuntapaikkojen kunnostuksessa. Liikuntapalveluketjun kokeileminen Saarikan kanssa
ennaltaehkäisevässä terveyden edistämisessä. Nuorten tapahtumien ja
Nuorisotalotoiminnan järjestäminen.
Liikuntapaikkojen kunnostus resurssien mukaan. Tiedotus ja markkinointi mahdollisuuksista ja palveluista. Liikuntajärjestöjen toiminnan
edistäminen.
Ns. Tyky-ryhmien järjestäminen.
Uimahalli/Kuntokeskuksen kävijämäärä/vuosi. Monitoimihallin keskimääräinen käyttö h/pv/vuodessa.
Paavonrinteiden tulot/v.
Asikaspalaute
Sidosryhmät/kuntalaiset
Yhdessä enemmän messut/osanottajat.
Kokeilun tulos.
Tapahtumien määrä.
Nuorisotalon kävijämäärä.
Asiakaspalaute/oma arvio.
Liikuntapaikkojen kunto.
Avustusmäärä/v.
Osanottajamäärä.
MITTARIT
toteutuma
TP 2012
toteutuma
TP 2013
tavoite
TA 2014
toteutuma
2014
Kulttuuritapahtumat kpl /v
Kulttuurimenot /as
Tuetut järjestöt kpl
Avustukset €/as
Kulttuuri-imago
21/33
8,05
13
1,06
18
8,40
12
0,97
20
8,57
12
1,16
38
8,21
11
0,99
Museo:- perusnäyttelyt kpl
- Museon menot/as
- Erikoisnäyttelyt
- Kokoelmien kartunta kpl
- Museon kävijämäärä
4
29,7
6
4247
8744
4
28,3
6
3640
11046
4
5
1 500
10 000
4
29,9
6
8615
12308
Kirjaston lainaukset / asukas
Lainaajien määrä
Aukioloajat h / v
Kirjaston kustannukset € / as.
Aineistohankinnat kpl / v
Kasvua
Laskenut
4581
Laskee
Laskee
18
4300
4581
Valtak. keskit.
4000
19
4315
4581
58 € / as
4000
16,3
4506
2998
46,5 € / as
3089
71028
74387
70000
73514
6,66 t / pv
80188
6,53 t / pv
83383
6,0 t / pv
75000
6,47t//p
60378
27000
5007
25000
3484
25000
7000
23300
4977
122/3980
26,5
103/3450
26,5
100/3000
26,5
107/4241
25,5
Uimahalli-kuntokeskuksen
kävijämäärä
Monitoimihallin käyttö keskimäärin vuoden aikana/päivä/osio
Paavonrinteiden käyttötulot €
Liikunta ja nuorisoavustukset
€
Nuorisotalon kävijämäärä
Nuorisotoimen tapahtumien
kokonaismäärä/osanottajat
Henkilömäärä
52
2.1.11. Ympäristölautakunta
TOIMINTAKERTOMUS
Hallintokunta/Vastuuryhmä
Ympäristölautakunta
Hallinto, lautakunnan kokoonpano ja kokoontumiset
Ympäristölautakunnassa on seitsemän (7) jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Ympäristölautakunta kokoontuu kuukauden kolmantena keskiviikkona tavittaessa lukuunottamatta heinäkuuta.
Vastuualueen keskeiset tehtävät
Ympäristölautakunta toimii ympäristönsuojeluviranomaisena, rakennusvalvontaviranomaisena sekä
maa-aineslain tarkoittamana viranomaisena ja ulkoilulain tarkoittamana leirintäviranomaisena.
Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen
Ympäristönsuojelu:
TASO (turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen) ja MAISA (maatalouden vesiensuojelu) – hankkeet päättyivät.
Tuulivoimaloiden rakentaminen ja tuulivoimalan käyttö herättivät monia kysymyksiä kuntalaisten mielessä kuten: ”Tarvitseeko tuulivoimala ympäristöluvan ja mitkä ovat tuulivoiman/-voimalan ympäristöön
kohdistuvat vaikutukset?”
Eduskunnan oikeusasiamies vastasi Saarijärven kaupungin tekemään kanteluun turvetuotannon ympäristölupakäytännöstä. Vastauksessa todettiin, että lupaviranomaiset eivät ole tehneet virheellisiä päätöksiä myöntäessään ympäristölupia turvetuotantoalueille.
TOTTA-hanke päättyi ja sen aikana rakennettiin kierrätyskeskukseen Luontotupa. Luontotuvan vitriinissä täytetyt eläimet ovat esillä luontaisen kaltaisessa elinympäristössä. Luontotuvassa on myös kivinäyttely, jonka GTK suunnitteli.
Valtakunnallisen kalastus- ja vesienhoitostrategian mukaisesti tehtiin kalatiesuunnitelmat Hietamankoskelle ja Leuhunkoskelle. Suunnitelman tavoitteena on vaelluskalojen (järvitaimen) luontaisen elinkierron
turvaaminen Saarijärveen laskevien pienvesiuomilla (joet ja purot).
Saarijärven, Lumperoisten ja Kallinjärven säännöstelyrajoista päästiin sopimukseen ja nyt muutoslupa
on vireillä aluehallintovirastossa.
Kivikauden kylään on tehty yhdessä museotoimen kanssa luontopolkusuunnitelma.
Kylpylähotelli Summasaaren ja JAMK:n kanssa on kehitetty luontopolkutyyppistä kuntoilureittiä. Tavoitteena on rakentaa reitille, Haikankärkeen, levähdyksiä varten laavu.
Ympäristösihteeri Kalle Laitinen on ollut eduskunnan kuultavana ympäristönsuojelulain- ja asetuksen
uudistamisen johdosta.
Rakennusvalvonta:
Vuoden 2014 rakennuslupamäärä (rakennus- ja toimenpideluvat) oli hieman edellisvuotta pienempi 265
=> 242. Lupamäärät viimeisten vuosien aikana ovat pysyneet 250 molemmin puolin.
Vuonna 2014 tehtiin kolmelle tuulivoimapuistolle suunnittelutarveratkaisu. Tuulivoimapuisto Ilmatar Oy
ja Tuulivoimapuisto Viiatti Oy saivat kielteisen päätöksen. Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy sai myönteisen päätöksen ja kaikille sen kolmelle tuulivoimalalle myönnettiin rakennusluvat elokuussa.
Maaseutupalvelut:
Maaseutupalvelut vastaa kuntatasolla viljelijätukien hakemiseen ja maksatukseen liittyvistä tehtävistä.
Lisäksi maaseutupalvelut osallistuu maaseutuelinkeinojen kehittämis-, maataloustuotannon ohjaamis- ja
tukien valvontatehtäviin sekä erilaisten vahinkoarvioiden tekemisiin.
Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat
Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Saarijärven lisäksi Äänekosken kaupunki sekä
53
Kannonkosken ja Konneveden kunnat. Maataloustukien hakeminen keskittyi aikaisempien vuosien tapaan huhti- toukokuulle.
Ennen kevään tukihakua järjestettiin viljelijöille tukikoulutus kaupungintalolla yhteistyössä tuottajajärjestön kanssa. Joulukuussa järjestettiin Saarijärvellä ja Konnevedellä koulutustilaisuudet tukihaussa tapahtumassa olevista muutoksista.
Sähköisen tukihaun ja sähköisen arkistoinnin ansiosta hakemusten käsittely eri toimipisteiden välillä on
nopeutunut ja helpottunut. Tilatukioikeuksien omistuksen suhteen odotettavissa olevat muutokset työllistivät vastuualuettamme poikkeuksellisen paljon.
Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestäminen ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset
Ympäristölautakunta hyväksyi syyskuussa lautakunnan riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan suunnitelman. Valvontasuunnitelma vuodelta 2014 on tarkistettu lautakunnan kokouksessa 18.2.2015. Toimialan riskienhallinta ja sisäinen valvonta on kunnossa.
TAVOITEKORTTI
YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA
Menestystekijät
Toimenpiteet
Mittarit
Hyvä ympäristön laatu
Rakentamisen neuvonta ja
ohjaus
Rakennusluvat kpl
Saarijärven reitistön virkistyskäytön parantaminen
Kuntien yhteistyö maaseutuhallinnossa ja maaseudun
kehittämisessä
Tehokas maaseutuhallinto
Ympäristönsuojelun luvat ja lausunnot kpl
Saarijärven reitin vesistön laatu
Palveluiden tehokkuus ja toimialojen yhteistyö
Monipuoliset asumisen, työnteon
ja yrittämisen mahdollisuudet
Riittävät kehittämisresurssit
Ulkopuolinen hankerahoitus
Hankeavustusten aktiivinen
hakeminen
Aktiivitilat
Maaseutupalvelun maksetut tuet €
Haetut avustukset kpl / vuosi
Myönnetyn hankerahoituksen määrä suhteessa omaan rahoitukseen €.
YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA
MITTARIT
Ympäristönsuojelun luvat ja lausunnot
Rakennusluvat kpl
Maaseutupalvelun maksetut tuet M €
Aktiivitilat kpl
Henkilöstömäärä
toteutuma
TP 2012
toteutuma
TP 2013
tavoite
TA 2014
toteutuma
TP 2014
60
237
8,97
46
263
13,8
35
300
14,3
56
242
13,9
301
669
665
662
5
9,75
9
8,75
54
2.1.12. Tekninen lautakunta
TOIMINTAKERTOMUS
Hallintokunta/Vastuuryhmä
Tekninen lautakunta
Hallinto, lautakunnan kokoonpano ja kokoontumiset
Teknisessä lautakunnassa on seitsemän (7) jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Lisäksi
teknisellä lautakunnalla on ollut kolmejäseninen jaosto yksityistietoimituksia varten. Tekninen lautakunta kokoontuu pääsääntöisesti ja tarvittaessa joka kuukauden 4. keskiviikko lukuunottamatta heinäkuuta.
Lautakunta on kokoontunut toimintavuoden aikana kahdeksan (8) kertaa.
Vastuualueen keskeiset tehtävät
Tekninen lautakunta
- toimii kaupungin jätehuolto- ja öljyntorjuntaviranomaisena, yksityistielain mukaisena tiehallintoviranomaisena sekä palolain ja väestönsuojelulain tarkoittamana viranomaisena.
Tekninen lautakunta hyväksyy hanke-/esisuunnitelmien tai muutoin määrättyjen suunnitteluperusteiden
pohjalta laaditut kaupungin talonrakennushankkeiden luonnos-/pääpiirustukset ja niihin liittyvät kustannusarviot.
- hyväksyy teknisten palveluiden ja kunnallistekniikkapalvelujen rakennushankkeiden ja kunnossapitotöiden vuosityöohjelman ja yksittäiset erilliset hankkeet.
- päättää ulkopuolisille annettavista kiinteistöpalveluista sekä niistä perittävistä maksuista.
- hyväksyy kaupungin kunnallisteknisten rakennushankkeiden esi- ja yleissuunnitelmat sekä niihin liittyvät kustannusarviot.
- hyväksyy katusuunnitelman ja sen muutoksen sekä päättää kadun päällysteestä sekä hyväksyy puistoja ja muita yleisiä alueita koskevat suunnitelmat.
- myöntää ja jakaa yksityisteiden kunnossapidon ja rakentamisen kaupunginavustukset sekä päättää
maa-ainesten myynnistä.
Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen
Kunnallistekniikan merkittäviä kohteita
Niukka kunnossapitomääräraha saatiin riittämään mm. talvikunnossapidosta saatujen säästöjen ansiosta. Käyttötalouden raami pystyttiin alittamaan n. 13 000 euroa. Katuvalaistuksen osalta pystyttiin vähentämään sähköenergian kulutusta uusimalla valaisimia yli 300 kpl. Rakentamisessa suurimpia kohteita
olivat Värjärintien asuntoalueen peruskorjauksen jatkaminen, Sivulanpolun peruskorjauksen aloittaminen, Kotiniemen asuntoalueen valaistuksen rakennuttaminen, Rajalantien alkupään peruskorjauksen
valmistuminen, Portinmänniköntie siirtäminen vahvistetun kaavan mukaiseen paikkaan.
Vesi - ja viemärilaitoksen merkittäviä hankkeita
Yksi isoista haasteita oli selvitä laitosten hoidosta alimitoitetulla henkilöstöllä. Puhdistamoille tulevan
jäteveden määrän väheneminen 7,7 % vaikutti mm. sähkön-, kemikaalien ym. kulutuksen vähenemiseen. Käyttötalouden netto saatiin positiiviseksi. Kunnallistekniikkapalveluiden Vesi- ja viemärilaitokselle suorittamia rakentamispalveluita olivat Majalahden asuntoalueen viemäröinnin loppuun saattaminen,
Kolkanlahden järveen asennetun paineviemärin uusiminen, Kalmarin vesijohtolinjan puhdistaminen
possuttamalla, Mansikkaniemen pääpumppaamon toisen pumpun uusiminen sekä yhden linjapumppaamon pumppujen uusiminen. Saarilammen puhdistamon peruskorjauksen aloittaminen, jota jatketaan vuonna 2015. Kaikilla näillä toimilla oli merkitystä vesi- ja viemärilaitoksen virheettömään ja taloudelliseen toimintaan.
Tuottajapalvelun merkittäviä hankkeita
Rakennuttaminen
Uuden päiväkodin suunnittelu jatkui maaliskuun loppuun saakka. Urakat kilpailutettiin huhtikuun aikana
ja urakoitsijat valittiin toukokoon aikana. Varsinainen rakentaminen käynnistyi elokuun alussa. Lämmöt
rakennukseen saatiin päälle marraskuun alussa.
ASPA- palvelutalon rakentamisen hankesuunnittelu tehtiin huhti-kesäkuun aikana Hankesuunnitelma,
luonnokset ja kustannusarvio valmistuivat kesäkuun aikana. Pohjatutkimusten maastotyöt teetettiin hei-
55
näkuun aikana ja raportti valmistui 19.9.2014. ARA:lta saatiin ennakkoavustus- ja korkotukilainapäätös
yhteensä 9,5 M€. Päätös suunnittelun jatkamisesta tehtiin kaupunginvaltuustossa.
Toteutussuunnittelu kilpailutettiin. Suunnittelukokouksia pidettiin 3 kpl.
Rakennuttajarakennusmestarin työpanoksesta myytiin 30 % kaupungin omistamalle SSYP-kiinteistöt
Oy:lle.
Ravitsemispalvelut
Vuoden 2014 alusta siirryttiin ruoan valmistamiseen keskitetysti Koulukeskuksen keittiöllä. Ruoan valmistaminen Terveyskeskuksen keittiöllä päättyi ja siirtyi jakelukeittiöksi. Tulosyksikkö suoriutui tehtävistään annetuilla määrärahoilla.
Puhtauspalvelu
Palvelujen määrän laskemiseksi ja siivouksen kehittämisen apuna käytetään ATK-ohjelmaa, jolla kartoitetaan tarvittava henkilöstömäärä yhteistyössä asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. Ohjelman avulla
määritellään myös mahdolliset käyttäjäpalvelut. Kustannukset kohdistetaan suoraan oikeisiin kohteisiin,
jolloin pystytään määrittelemään palvelujen hinta. Siivottavat neliökustannukset olivat 1,90 €/m2/kk.
Kunnossapito
Suurimpia haasteita olivat kiinteistöjen kunnossapitäminen vähäisellä rahamäärällä, vanheneva talotekniikka ja usean kiinteistön sisäilmaongelmat. Kunnossapidon ongelmana ovat edelleen myös vanhojen kiinteistöjen ylläpitokunnostukset. Moni kiinteistö tarvitsisi isompaa ja perusteellisempaa kunnostusta.
Suuria kustannuseriä olivat muutamien investointihankkeiden siirto käyttötalouteen (45 000€) ja investointihankkeisiin palkattujen henkilöiden lomarahojen kaatuminen käyttötalouden puolelle (50 000€).
Varhaiskasvatukselle jouduttiin saneeraamaan väliaikaistilat Kolkanlahteen, Poken tiloihin.
Kesällä sääilmiöt ja ukkoset aiheuttivat kiinteistöille ja laitteille vahinkoja. Kunnossapidon talousarvio
ylittyi, mutta vastuualue pysyi raameissa. Kunnossapidon henkilöstölle pidettiin yt-neuvottelut. Neuvottelun tuloksen työt loppuvat vuoden 2015 lopulla kolmen (3) henkilön osalta.
Tärkeimmät ja akuuteimmat kunnostukset kiinteistöissä on kuitenkin saatu taloudellisesta ja heikosta
tilanteesta huolimatta toteutettua.
Kiinteistönhoito
Kiinteistönhoitopalvelujen apuna käytetään atk-ohjelmia, joilla kartoitetaan yhteistyössä kiinteistön
käyttäjien kanssa kiinteistönhoidon työmäärä ja myös määritellään mahdolliset käyttäjäpalvelut.
Kaikille kaupungin omistamille kiinteistöille on nimetty kiinteistönhoitaja ja hänelle työpari. Asuntopalveluiden puolella työparityöskentely on lopetettu resurssipulan vuoksi.
Toimintavuodelle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin ja toimintatapojen muutos toi tuloksia.
Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestäminen ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset
Tehtäviä on suoritettu kaupungin hallintosäännön, talousarvion ja talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden
sekä hallinnon, talouden ja valvonnan ohjeiden mukaisesti.
Hankinnat ja urakat on kilpailutettu hankintalain ja kaupungin hankintaohjeiden mukaisesti. Suunnittelusopimuksista ja urakoista on tehty yleisten sopimusehtojen mukaiset sopimukset. Urakoista on sopimuksen mukaiset työaikaiset ja takuuajan vakuudet. Takuuajan tarkastukset on pidetty ja takuuajan
vakuudet palautettu sen jälkeen, kun takuuseen kuuluvat virheet on korjattu. Suunittelu- ja työmaakokouksista ja työmaavalvontakäynneistä on tehty asianmukaiset pöytäkirjat ja valokuvadokumentit. Työturvallisuuskartoituksen perusteella ilmenneet epäkohdat on korjattu mahdollisuuksien mukaan vuoden
2014 aikana. Työturvallisuutta seurataan rakennustyömailla säännöllisesti. Työturvallisuuskorttikoulutus järjestetään 2015. Ensiapukoulutus järjestettiin 2014.
56
TAVOITEKORTTI
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Menestystekijät
Hyvä ympäristön laatu
Monipuoliset asumisen ja
työnteon ja yrittämisen mahdollisuudet
Terveet, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset toimitilat
Hyvä elämänlaatu kaikille
Varojen mukainen toiminta
Toimenpiteet
Mittarit
Viheralueiden ylläpito
Liikenneväylien ylläpito
Yleiset alueet, torit yms.
Turvattu vesihuolto
Hoidetut viheralueet ha
Ylläpidetyt kadut, kv-väylät km
Hoidetut alueet m2
Viemärit ja vesijohdot km
Käsitelty jv:n määrä m3
Yksityisteiden avustaminen
Kunnallistekniikan rakentaminen ja peruskorjaus
Yksityistieavustukset €/v
Uudet kadut ja peruskorjatut kadut
km/v
Laadukas kiinteistöjen ylläpito ja kunnostus.
Tavoitteena hyvä sisäilma
Ylläpidettävät kiinteistöt m2
Kiinteistöjen ylläpito €/m2/kk
Siivottavat kiinteistöt m2
Siivous €/m2/kk
Asiakaskyselyt
Laadukkaat ravitsemispalvelut
Kustannustehokkaat palvelut
Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma
TEKNISEN LAUTAKUNNAN TAVOITEKORTTI 2014
MITTARIT
Hoidetut viheralueet ha
Ylläpidetyt kadut ja kvl:n väylät km
Hoidetut yleiset alueet torit yms. m2
Viemärit ja vesijohdot pituus km
Käsitelty jäteveden määrä m3 (ei laskutettu)
Yksityistieavustukset €
Uudet kadut ja peruskorjatut kadut
km/v
Kiinteistöjen kunnossapitomenot €
Ylläpidettävät kiinteistöt m2
- Toimitilat 82 kpl
- Taloyhtiöt 53 kpl
Kiinteistöjen ylläpito € / m2 / kk
Siivottavat kiinteistöt m 2
Siivous € / m2 / kk
Henkilöstömäärä
Tuotetut ateriat kpl
Aterian keskihinta €
Energiankulutus MWh/€
Toteuma
Toteuma
Tavoite
Toteuma
TP 2012
TP 2013
TA 2014
26
57,255
17 460
109,804
26
57,355
17 460
113
26
57,575
17 460
114
1.1 31.12.2014
26
57,575
17 460
115
531 028
455 514
511 000
420 352
167 737
138 286
124 769
124 284
0,195
1
0,25
0,22
261 767
255 000
255 000
429 753
45800
24665,5
4,85
36 000
1,94
45000
24000
4,46
35900
1,91
45337
23434
5
35900
2
45337
23434
4,18
34895
1,89
101,8
101,4
96,4
96,4
57
2.1.13. Jätelautakunta
TOIMINTAKERTOMUS
Hallintokunta/Vastuuryhmä
Saarijärven seudun jätelautakunta
Hallinto, lautakunnan kokoonpano ja kokoontumiset
Saarijärven seudun jätelautakunta on Sammakkokangas Oy:n toimialueen Kannonkosken, Karstulan,
Kinnulan, Kivijärven kunnan ja Saarijärven kaupungin yhteinen lautakunta, jonka vastuualueeseen
kuuluu kotitalouksien jätehuolto. Jätelautakunta toimii yhteisenä viranomaisena jäteasioissa.. Jokaisella jäsenkunnalla on edustaja jätelautakunnassa. Saarijärven jäsen toimii lautakunnan puheenjohtajana
ja Karstulan jäsen varapuheenjohtajana.
Jätelautakunnalle on nimetty esittelijä ja sihteeri. Lautakunnan esittelijänä, jätehuoltoasiamiehenä,
toimi Heli Rämänen ja sihteerinä Tuula Muittari. Jätelautakunta on delegoinut esittelijälle jätelain luvun
5 ja 91 § mukaiset päätökset kiinteistöittäiseen jätehuoltoon liittymisestä sekä 122 § mukaisten tietojen
antamisen viranomaisille. Esittelijä on edelleen delegoinut sihteerille oikeuden jätelain luvun 5 ja 91 §
mukaisten päätösten tekemiseen.
Saarijärven kaupungin johtosäännön mukaisesti kaupungin hallitus voi nimetä edustajan ilman äänivaltaa lautakunnan kokoukseen. Jätelautakunta kokoontui vuonna 2014 viisi kertaa.
Vastuualueen keskeiset tehtävät
Jätehuollon lakisääteiset (Jätelaki 646/2011 ja -asetus 179/2012) tehtävät voidaan jakaa valvonta-,
viranomais- sekä palvelutehtäviin. Jätehuollon järjestämiseen liittyviä lakisääteisiä viranomaistehtäviä
hoitaa Saarijärven seudun jätelautakunta ja palvelutehtäviä Sammakkokangas Oy.
Jätelautakunta vastaa ja päättää toimialueellaan asioista, jotka jätelain § 23 mukaan on säädetty kunnan hoidettavaksi. Jätelautakunnan päätökset tehdään joko lautakunnan kokouksessa tai virkamiespäätöksinä. Jätelautakunnalle kuuluvat tehtävät käsitellään, kuten ne on määrätty jätelaissa sekä jätehuoltomääräyksissä.
Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen
Vuoden 2014 alusta aloitettiin toteuttamaan lietehuollon sisällyttämistä jätehuoltoon. Vuoden kuluessa
valmisteltiin lietehuollon asiakasrekisteriä, tiedotettiin asiakkaita tapahtuneesta muutoksesta ekirjeissä, Sammakkonews lehdessä, lähettämällä tiedote vapaa-ajankiinteistön omistajille. Myös maatalouden harjoittajia tiedotettiin erikseen ja aktiiviviljelijöille annettiin mahdollisuus käsitellä lietteensä
itse luvanvaraisesti. Lietteen käsittelymaksujen laskutus aloitettiin Sammakkokangas Oy:n toteuttamana samanaikaisesti muun jätelaskutuksen yhteydessä ja lietehuollon kulujen kattamiseksi otettiin käyttöön uusi maksu, lieteperusmaksu. Kuntien kanssa tehtiin sopimukset lietteen vastaanottoon ja laskutukseen liittyen. Loppuvuodesta tehtiin vielä linjauksia koskien vapaa-ajankiinteistöjen omatoimisia
tyhjennyksiä, jotka myös mahdollistettiin tietyin edellytyksin. Lietehuollon kehittäminen aiheutti odotettua enemmän työtä ja siten myös kuluja. Nämä kulut eivät kuitenkaan jätelautakunnan toteutuneissa
kustannuksissa. Jätelautakunnan kustannukset koostuivat lietehuollon osalta lähinnä tehdystä työstä
ja postituskuluista. Jätehuoltoasiamiehen työaikaa lisättiin vuoden 2014 alusta nimenomaan lietehuollon vuoksi.
Jätehuoltoyhteistyön kehittäminen kuntien välillä on todettu tarpeelliseksi ja sen vuoksi perustettu jätehuollon neuvottelukunta kokoontui vuonna 2014 kerran Karstulassa.
Jätelain 78 § mukaisesti kunnalla on oikeus kantaa järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä
tehtävistä sille aiheutuvien kustannusten kattamiseksi jätemaksua. Alueen kiinteistöjen jätemaksut
muodostuvat kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen osasta (astiatyhjennykset/ aluekeräyspisteen sekajäteastian käyttöoikeus) ja perusmaksusta. Perusmaksulla katetaan hyötyjätehuollon ja jäteneuvonnan
lisäksi myös jätelautakunnan kustannukset. Jätelautakunta kuuluu Saarijärven kaupungin organisaatioon, minkä vuoksi lautakunnan kustannukset hoidetaan ensikädessä kaupungin kirjanpidon kautta.
Saarijärven kaupunki laskuttaa lautakunnan toiminnasta koituvat kustannukset toteuman mukaan.
Jätetaksa vuodelle 2015 on tarkistettu joulukuussa.2014. Suurin muutos oli tasataksaan siirtyminen
eli kaikkien kuntien taksat yhtenäistettiin kuljetushintojen osalta. Käsittelymaksujen osalta tasataksa on
jo ollut käytössä. Taksaan tuli myös jäteveron noususta ja kuljetusindeksin tarkastuksesta johtuvia
korotuksia. Tasataksaan siirtyminen aiheutti Saarijärven kuljetushintoihin kokonaisuutena pientä nousua ja Karstulan hintoihin taas vastaavasti hieman laskua. Perusmaksuun ehdotettua korotusta ei jätelautakunta hyväksynyt, vaan se pidettiin ennallaan. Lietteiden puhdistamokohtaiset käsittelytaksoissa
58
tuli korotusta Kannonkosken ja Saarijärven taksoihin (jokainen jäsenkunta on nämä hyväksynyt).
Asumisessa syntyvien lietteiden viranomaiskulujen kattamiseksi käytössä oleva lieteperusmaksua korotettiin huomattavasti, koska vuoden 2014 taso todettiin riittämättömäksi. Lieteperusmaksu laskutetaan kaikilta lietehuollon piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä vuosittain.
Jätelautakunnan laajenemiseen vaikutti vuonna 2014 jäteyhtiön osakkaaksi liittyneen Uuraisen mukaantulo. Uurainen on liittynyt jäteyhtiöön ns. täyden palvelun kuntana, ja tämän seurauksena on
myös yhteiseen viranomaiseen olemassa täysjäsenyys velvoite jätelain mukaisesti. Syksyllä 2014 asiaa lähdettiin viemään uudelleen eteenpäin. Tavoitteena on saada vuoden 2015 aikana uusien jäsenkuntien osalta sopimukset valmiiksi, jotta käytännöntyö voidaan aloittaa.
Viranhaltijan tekemiä jätehuoltopäätöksiä tehtiin vuonna 2014 yhteensä 1071 kpl, joista 26 oli asuntoosakeyhtiöitä koskevia ja 155 maatilojen omatoimisen lietteenkäsittelyn lupia. Jätelautakunnalle tehtiin
kolme oikaisuvaatimusta jätehuoltopäätöksestä ja viisi muistutusta jätemaksusta sekä neljä muistutus
jätemaksusta jossa samanaikaisesti haettiin vapautusta jätehuollosta tai muuta kohtuullistamista. Lieteperusmaksuista tuli vapaa-ajankiinteistöjen osalta suuri määrä huomautuksia, jotka käsiteltiin kaikki
yhdessä. Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta saatiin päätös vuonna 2013 tehtyyn kunnallisvalitukseen
koskien asumisen lietteiden jätteenkuljetusjärjestelmää. Hallinto-oikeus kumosi jätelautakunnan päätöksen perustelemattomana ja palautti sen jätelautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Asia käsiteltiin
samalla aineistolla uudelleen 17.12.2014 ja jätelautakunta päätyi edelleen säilyttämään kiinteistön
haltijan järjestämän jätteen-kuljetusjärjestelmän. Erona aikaisempaan päätökseen oli kuitenkin se, että
päätös oli perusteltu.
Jätelautakunnan toimintamenot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna noin 11 000 €. Tämä johtui osittain jätehuoltoasiamiehen työajanlisäyksestä 100 % edellisen vuoden 80 % työajasta. Osa kustannusten noususta selittyy lietehuollon kehittämisellä. Lietehuollon kokonaiskehitykseen oli varattu kulunutta
enemmän, mutta käytännön toteuttamisen vuoksi nämä kulut eivät ole jätelautakunnan kustannuksissa vaan näkyvät Sammakkokankaan kuluissa. Kaiken kaikkiaan lietehuollon kulut olivat noin kaksinkertaiset alkuperäiseen arvioon verrattuna, lähinnä huomattavan suuren työmäärän vuoksi, joten paineet lieteperusmaksun korotukseen vuodelle 2015 olivat suuret.
Asetetuista tavoitteista jätehuoltoyhteistyön alueellinen kehittäminen kaikkien osakaskuntien yhteisen
lautakunnan saavuttamiseksi tulee jatkumaan vuonna 2015. Lietehuollon kehittäminen on järjestelmästä riippumatta edennyt aikataulussa. Lietejärjestelmän kehittäminen vaatii kehitystä ja asiakasrekisterien täydentämistä jatketaan vuonna 2015. Myös tehtävien jakamista tulee kehittää ja kuntalaisia
tiedottaa muutoksesta edelleen.
Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestäminen ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset
Jätelautakunta noudattaa isäntäkunnan hallintosääntöä ja isäntäkunnan hallituksen jäsen tarkkailee
lautakunnan toimintaa ja kertoo havainnoistaan hallitukselle. Jätelautakunta on ylikunnallinen yhteislautakunta ja sillä on oma johtosääntönsä, mitä noudatetaan. Nykyisessä sopimuksessa ei ole määritelty otto-oikeutta, jolloin otto-oikeuden olemassaolo jää tulkittavaksi kuntalain 51 §:n nojalla. Jätehuoltoa valvoo kunkin kunnan ympäristöviranomainen ja kokonaisuu-dessaan sekä jätehuollon viranomaispuolta että jäteyhtiötä Keski-Suomen Ely-keskus. Jätehuollon tehtävät ovat vahvasti lakisääteisiä, jolloin se itsessään määrittää toiminnan rajat. Palvelutehtävien osalta valvonta kohdistuu Sammakkokangas Oy:n toimintaan.
Jätehuollon viranomaistoimintaan kohdistuvat riskit tulevat mahdollisista virheellisistä päätöksistä,
joista voi aiheutua taloudellista vahinkoa oikeidenkäyntikulujen muodossa. Jäteviranomaisen toi-minta
poikkeaa ylikunnallisuutensa vuoksi useista muista kaupungin organisaatioista. Jätelauta-kunta on
tehnyt suunnitelman sisäisen valvonnasta ja riskien hallinnasta vuodelle 2014. Jätelau-takunnan toteutuneet kustannukset olivat talousarviota alhaisemmat, mutta vuoden 2014 kate jäi silti negatiisiseksi( 998 €), koska Sammakkokankaalle laskutettava vuoden kokonaiskustannus tuli saada laskutetuksi
tiettyyn päivään mennessä. Nämä kustannukset siirtyvät tämän vuoden ensim-mäisen neljänneksen
kuluihin. Sisäisiksi tarkastajiksi jätelautakunta valitsi Erja Moision (Kivijärvi) ja Hans Gummeruksen
(Kannonkoski).
59
JÄTELAUTAKUNTA TAVOITEKORTTI
TAVOITE
TOIMENPITEET
MITTARIT
Hyvä ja viihtyisä ympäristön laatu
Jätehuoltomääräysten päivittäminen
Jätepoliittisen ohjelman laadinta
Toimivan jätehuollon takaaminen
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen
Toimivan jätehuollon takaaminen
Palvelurakenteen monipuolistaminen
Taksat
Kustannustehokas jätehuolto
Jätemäärät jätejakeittain/tn
Hyvä elämän laatu kaikille
Varojen mukainen toiminta
MITTARIT
Keräyspisteet ympärivuotiset/kpl
Keräyspisteet vain kesäaikana/kpl
Jätejakeet/kpl
tyhjennysväli/vko
Jätevero €/tn
Kuljetusindeksi %
Kuluttajahintaindeksi %
Henkilöstömäärä
TP 2012
TP 2013
Jätejakeet/kpl
Tyhjennysvälit/keskimäärin
vko
Keräyspisteet/kpl
Keräyspisteet/kpl
Jätejakeet/kpl
Jätevero €/tn
Kuljetusindeksi %
Kuluttajahintaindeksi %
TAVOITE 2014
TOTEUMA 2014
87
86
87
97
11
12
10
2-8
40
<2
2,7
0,6
10
2-8
50
<2
1,6
0,8
12
10
2-8
50
<2
0,8
1
10
10
2-8
50
<2
0,8
1+0,1=1,1
60
2.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen
2.2.1. Käyttötalouden toteutuminen
Toimintakatteen muodostuminen vastuuryhmittäin ja hallintokunnittain
VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT
1000 euroa
Kaupunginhallitus
KEHITTÄMINEN JA HALLINTO
Työllisyys
Kehittäminen
Keskushallinto + omistajaohjaus
Keskusvaalilautakunta
Vaalit
Tarkastus
Yhteensä
KIINTEISTÖT JA MAANKÄYTTÖ
Metsät
Muut kiinteistöt
Tontti- ja karttapalvelut
Kaavoitus
Asunnot
Yhteensä
OMARAHOITUSOSUUDET
SOTE- palvelut
Palo- ja pelastuspalvelut
Yhteensä
TUKIPALVELUT
Hallinnon tukipalvelut, netto
Tekniset tukipalvelut, tilaaja
Yhteensä
Sivistyslautakunta
Hallinto
Varhaiskasvatus
Kansalaisopisto
Perusopetus ja lukio
Yhteensä
Musiikkiopiston johtokunta Yhteensä
Kulttuuri-ja Vapaa-aikalautakunta
Kulttuuritoimi
Kirjasto
Museo
Vapaa-aika
Yhteensä
Ympäristölautakunta
Hallinto ja viranomaispalvelut
Maaseutupalvelut
Suunnittelu ja kehittäminen
Yhteensä
Tekninen lautakunta
Kunnallistekniset palvelut
Vesi- ja viemärilaitos
Tekninen tukipalveluyksikkö, tuottaja
Yhteensä
TATP 2013 TA 2014 muutos
TA 2014
yht.
TP 2014
vertailu
budjetin toteutuma TP 2013
%
ero €
-316
-419
-1 367
-396
-504
-1 590
0
0
83
-396
-504
-1 507
-308
-398
-1 376
77,8
78,9
91,3
88
107
130
8
21
-9
0
-20
-2 122
-24
-2 514
0
83
-24
-2 431
7
-25
-2 101
106,0
86,4
7
-1
330
7
-5
21
153
243
-169
-185
1 350
1 392
334
350
-165
-172
1 451
1 799
0
-1
-1
0
-1
-2
334
349
-165
-172
1 449
1 796
372
167
-152
-156
1 640
1 871
111,4
47,8
92,0
90,7
113,1
104,2
38
-182
13
16
190
75
219
-76
17
29
290
479
-37 703
-831
-38 534
-38 401
-848
-39 249
0
0
0
-38 401
-848
-39 249
-38 377
-848
-39 225
99,9
99,9
99,9
23
0
24
-674
-17
-691
-695
6 567
5 872
-785
6 531
5 746
-5
-121
-126
-790
6 410
5 620
-691
6 385
5 695
87,5
99,6
101,3
99
-25
74
4
-182
-177
-199
-4 647
-600
-8 542
-13 988
-299
-230
-4 760
-565
-8 782
-14 336
-294
0
-250
-2
-27
-279
-2
-230
-5 010
-567
-8 809
-14 615
-296
-212
-4 958
-564
-8 565
-14 299
-314
92,4
99,0
99,5
97,2
97,8
106,2
17
52
3
244
316
-18
-13
-311
36
-23
-311
-15
-82
-477
-292
-678
-1 529
-89
-471
-310
-759
-1 628
0
-2
-21
-2
-25
-89
-473
-331
-761
-1 654
-83
-447
-301
-706
-1 536
93,2
94,5
90,9
92,7
92,9
6
26
30
55
117
-1
30
-9
-28
-7
-262
-112
-34
-408
-7
-693
370
-5 414
-5 744
-322
-122
-25
-469
-22
-576
488
-5 373
-5 483
-1
-1
0
-2
0
-90
-1
-43
-135
-323
-123
-25
-471
-22
-666
487
-5 416
-5 617
-249
-83
-13
-344
-18
-653
509
-5 339
-5 502
77,0
67,5
51,6
73,2
85,7
98,1
104,4
98,6
98,0
74
40
12
126
3
13
21
77
115
13
29
21
64
-11
40
139
75
242
61
Jätelautakunta
Tulot
Menot
Yhteensä
TOIMINTAKATE
50
-50
0
-55 360
73
-73
0
-56 428
0
0
0
-488
73
-73
0
-56 916
59
-60
-1
-55 758
81,6
82,8
557,7
98,0
-13
13
-1
1 158
9
-10
-1
-398
2.2.2. Poikkeamat vuoden 2014 talousarvioon
Vuoden 2014 talousarviossa käyttötalouden määrärahat myönnettiin nettomääräisinä vastuuryhmittäin ja hallintokunnittain. Sitovuustasolla ainoa määrärahaylitys syntyi Viitasalo-opiston johtokunnan nettomenoissa, 18 t€ (6,2 %). Ylityksen perusteina olivat johtokunnan käsittelyn mukaan
1) oppilasmaksutuottojen alittuminen arvioidusta oppilasmäärän alenemisen seurauksena, 2) musiikkiopiston tilaratkaisun viivästyminen sopivien tilojen puuttumisen takia, jolloin vuokrakulusta
odotettu säästö toteutunut ja 3) työnantajan sivukulujen ylittyminen ennakoidusta.
2.2.3. Tuloslaskelmaosan toteutuminen
TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA
Toteutumisvertailu
TP 2013
TULOSLASKELMA
Toimintatulot
Myyntitulot
Maksutulot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatulot
Toimintamenot
Henkilöstömenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet, tavarat
Avustukset
Muut toimintamenot
TOIMINTAKATE
Verotulot
Valtionosuudet
Verorahoitus yht.
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotulot
Muut rahoitustulot
Korkomenot
Muut rahoitusmenot
VUOSIKATE
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman muk. poistot
Kertaluonteiset poistot
Arvonalentumiset
Satunnaiset erät
Satunnaiset tulot
Satunnaiset menot
TILIKAUDEN TULOS
Poistoeron lis. (-) tai väh. (+)
Varausten lis.(-) tai väh.(+)
Rahastojen lis.(-) tai väh.(+)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Kumulativinen taseen yli-/alijäämä
TA 2014
15 708
6 001
741
1 009
7 957
-71 068
-19 102
-44 701
-3 497
-860
-2 908
-55 360
29 133
30 069
59 202
-569
39
219
-624
-203
3 273
15 920
6 082
856
733
8 249
-72 348
-18 850
-46 060
-3 569
-873
-2 995
-56 428
29 462
30 324
59 786
-570
27
217
-600
-213
2 788
-4 860
-4 300
-1 586
-1 512
3
-1 583
6 461
-1 512
4 949
TAMUUTOS
-80
TA 2014
YHT.
Budjetin toteutuma
TP 2014
%
poikkeama €
Ero TP 2013
€
15 840
6 082
856
774
8 128
-72 756
-18 910
-46 409
-3 569
-873
-2 995
-56 916
29 462
30 324
59 786
-570
27
217
-600
-213
2 300
16 014
6 308
794
971
7 940
-71 771
-18 675
-45 726
-3 425
-868
-3 078
-55 758
29 520
30 495
60 016
-501
31
218
-540
-211
3 757
101,1
103,7
92,9
125,5
97,7
98,6
98,8
98,5
96,0
99,3
102,7
98,0
100,2
100,6
100,4
88,0
115,4
100,9
90,0
99,1
163,3
174
226
-61
197
-188
985
235
683
144
6
-82
1 159
58
171
230
68
4
2
60
2
1 457
306
307
53
-38
-17
-703
427
-1 025
72
-8
-170
-398
387
426
814
68
-8
-1
84
-8
484
-4 300
-4 331
100,7
-31
529
-488
-2 000
-574
28,7
1 426
1 012
-488
-2 000
4 461
-574
5 887
28,7
1 426
1 426
-3
1 009
-574
41
-121
-408
-60
-349
-488
0
-488
62
VEROTULOJEN ERITTELY 1000 €
31.12.2014
Alkuperäinen talousarvio
VEROTULOT 1000 €
Kunnan tulovero
Osuus yhteisöveron tuotosta
Kiinteistövero
Muut verotulot
Yhteensä
Talousar- Talousarviomuutok- vio muuset
tosten
jälkeen
25 588
1 788
2 086
0
29 462
0
0
0
0
0
Toteutuma
25 588
1 788
2 086
0
29 462
25 632
1 806
2 082
0
29 520
Tulovero %
Verovuosi 2000-2005
Verovuosi 2006-2007
Verovuosi 2008-2010
Verovuosi 2011-2012
Verovuosi 2013-2014
Poikkeama
44
18
-4
0
58
2014
18,5
19,0
19,75
20,0
21,0
Yleinen kiinteistövero
Vakituinen asuminen
Muu kuin vak.asuminen
Voimalaitokset
Rakentamaton rak.paikka
1,00 %
0,45 %
1,05 %
2,85 %
2,40 %
VALTIONOSUUKSIEN ERITTELY 1000 €
31.12.2014
Alkuperäi- TalousarTalousarnen talo- viomuutok- vio muutosusarvio
set
ten jälkeen
VALTIONOSUUDET
Kunnan peruspalvelujen (ns. yhden
putken valtionosuus, ml.tasaukset)
Opetus- ja kulttuuritoimen muut vo
Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus
Yhteensä
Toteutuma
30 324
0
30 324
30 495
0
0
0
0
0
0
31 679
-1 184
0
30 324
0
0
0
30 324
0
30 495
Poikkeama
+171
0
+171
63
2.2.4. Investointien toteutuminen (1000 euroa)
VASTUURYHMÄ/
INVESTOINTIKOHDE
TOIMENPIDE/SELOSTUS
TAMUUTOS
TA 2014
TA 2014
YHT.
Toteuma
1-12/2014
Tot %
KEHITTÄMINEN JA HALLINTO
Omistajanohajuksen jaoston investointihankevaraukset
Kivikauden kylä -20.000
Ahvenlammin leirintäalueen sauna -50.000
-70 000
70 000
0
0
0,0
MENOT
TULOT
-70 000
0
70 000
0
0
0
0
0
0,0
0,0
NETTO
-70 000
70 000
0
0
0,0
TUKIPALVELUT
TIETOHALLINTOPALVELUT
ATK-laitteet
pieniä atk-laitteita, työasemia,
datatykkejä yms
-15 000
-15 000
-12 982
86,5
ATK-ohjelmistot ja -lisenssit
Uusi verkostosivu ja Intranet
Windows XP –päivityksiä yms.
(Microsoftin tuki XP:lle loppuu
huhtikuun lopussa)
hankkeen lopputoteutus
-15 000
-25 000
-15 000
-25 000
-10 072
-10 293
67,1
41,2
MENOT
-55 000
0
-55 000
-33 347
60,6
TULOT
0
0
0
0
0,0
NETTO
-55 000
0
-55 000
-33 347
60,6
317 000
56 000
317 000
56 000
332 950
61 000
105,0
108,9
-4 264
0,0
KIINTEISTÖT JA MAANKÄYTTÖ
Maakaupat
ASUNNOT
vt Korpimustikka
maalämpöjärjestelmän rakentaminen
-72 500
63 500
-9 000
-5 597
62,2
vt Kivikkotie
maalämpöjärjestelmän rakentaminen
-86 500
-26 500
-113 000
-111 059
98,3
vt Hauveli
vt Pyyhkälänhaka
maalämpöjärjestelmän rakentaminen
kaukolämpöliittymä
-32 000
-32 000
-31 988
100,0
vt Konttila peruskorjaus
suunnittelu ja peruskorjaus
vt Eteläpellontie
peruskorjauksen suunnittelu
MENOT
TULOT
-191 000 37 000
0 373 000
-154 000
373 000
-152 908
393 950
99,3
105,6
NETTO
-191 000 410 000
219 000
241 042
110,1
64
SIVISTYSLAUTAKUNTA
VARHAISKASVATUS
mobiilikirjausjärjestelmän hankinta
varhaiskasvatuspalveluihin;
palvelu, koulutus ja laitteet (arvio)
hoitoaika-perustaiseen päivähoitomaksuun siirtyminen 2015,
henkilöstön työajan toteumien
seuranta
-30 000
30 000
0
0
0,0
-20 000
-20 000
0
0,0
-20 000
-20 000
-11 911
59,6
KOULUT JA HALLINTO
tietotekniikka
Mikrofonien uusinta radiotaajuukmuu irtain kalusto sien muutosten takia.
MENOT
-70 000
30 000
-40 000
-11 911
29,8
TULOT
0
0
0
0
0,0
NETTO
-70 000
30 000
-40 000
-11 911
29,8
-22 000
-17 730
80,6
VAPAA-AIKATOIMI
Kusiaismäen kehittäminen
Lumitykin uusinta
-22 000
Kelkan vaihto
Rinnekoneen vaihto
latujen ja rinteen kunnostus
MENOT
-22 000
0
-22 000
-17 730
80,6
TULOT
0
0
0
0
0,0
NETTO
-22 000
0
-22 000
-17 730
80,6
TEKNINEN LAUTAKUNTA
TUOTTAJAPALVELUT
Herajärven koulu
Kansakoulu
rakenteiden uusinta
Ulko-ovien uusinta
-20 000
-20 000
-15 907
79,5
Keskuskoulu
Pääsisäänkäynnin ovien uusinta
-10 000
-10 000
0
0,0
Keskuskoulun keittiön laajennus
laajennuksen loppuun saattaminen
-10 000
-10 000
-6 843
68,4
Lanneveden koulu
ulkorakenteiden uusinta
-35 000
-35 000
-37 745
107,8
Lukio
rakenteiden uusinta
-24 000
-54 000
-57 360
106,2
Myllytien leikkipuisto
seinän ja lattiarajan tiivistäminen
pihaleikkivälineiden uusintaa
-10 000
-10 000
-10 000
-10 000
-16 809
-10 112
168,1
101,1
Saarijärven paloasema
Vesikattohuovan uusiminen
-50 000
-50 000
-53 877
107,8
Peltoahon palvelukoti
rakenteiden uusinta
-12 000
-12 000
0
0,0
Terveyskeskus
rakenteiden iv-muutokset
-67 000
0
0
0,0
jätekatoksen rakentaminen
-30 000
67 000
Poliklinikan 10 huoneen lattiamattojen uusiminen
Uimahalli
varaus 2-v-takuuremontin muutoksiin
rakenteiden uusinta
-10 000
-36 000
-10 000
-36 000
0
-36 508
0,0
101,4
Pylkönmäen Yrittävän lämpölaitos
laitoksen uusinta, suunnittelu
-20 000
-20 000
0
0,0
rakentaminen
65
Uusi Päiväkoti
suunnittelu ja rakentaminen
-2 000 000
-2 000 000
-2 187 263
109,4
Ennalta arvaamattomat remontit
Terveyskeskuksen 2-vaiheen remontti ja ASPA-hanke, suunnitteluraha
MENOT
-40 000
-40 000
0
0,0
-100 000
-2 454 000
37 000
-100 000
-2 417 000
-44 531
-2 466 953
44,5
102,1
TULOT
0
0
0
0
0,0
NETTO
-2 454 000
37 000
-2 417 000
-2 466 953
102,1
-50 000
-20 000
0
-50 000
-20 000
-62 508
0
125,0
0,0
0
-50 000
-50 000
-48 495
97,0
-50 000
-60 679
888
121,4
TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN KOHTEET
KUNNALLISTEKNIIKKAPALVELUT
LIIKENNE- JA PUISTOALUEET:
Pääll. Rakennetut kaavatiet,
uudelleen pääll.
;Valaistuksen rakentaminen
Kaavateiden asfaltointi
Kotiniemen uusi asuntoalue
Rajalantien liittymän korjaus
Sivulanpelto; toteutus Sivulankuja,
Sivulanpolku
toteutus Sivulankuja, Sivulanpolku
tulot
-50 000
Sara-ahon teoll. alue (Portinmännikkö)
kaavatien muutos
Kevytväylä Veikontie siirto v. 2013
Kevyenliikenteenv. VeikontieSivulankuja
-40 000
-40 000
-3 200
8,0
Värjärintie-Pajamäen as.alue
Rakentamattomien katujen peruskorjaus
-100 000
-100 000
-90 716
90,7
Koiralampi asuntoalue siirto v. 2013
;Rakentamattomien katujen peruskorjaus
-140 000
-140 000
0
0,0
Pienet hankkeet; (mm teoll. alueiden
tiet)
0
- Puistojen peruskorjaus
- Kaavateiden valaistus
-90 000
-90 000
-81 057
90,1
- Ennalta arvaamattomat tiet/kadut
-20 000
-20 000
0
0,0
- Luovutt. teiden kunnossapito
-25 000
-25 000
0
0,0
- Luovutuskunnostukset
IRTAIN OMAISUUS
-5 000
-10 000
-5 000
-10 000
0
0
0,0
0,0
75,4
MENOT
-410 000
-50 000
-460 000
-346 654
TULOT
0
0
0
888
NETTO
-410 000
-50 000
-460 000
-345 766
75,2
VESI- JA VIEMÄRILAITOS
Viemärien saneeraus
bet. Linjojen san., linjakaivojen
uusiminen
-70 000
-70 000
-17 160
24,5
Vastuualueen pienet hankkeet;
mm. vanh.pumppaamoiden san.
-50 000
-50 000
-69 636
139,3
-100 000
-100 000
-122 915
122,9
-130 000
-130 000
-136 204
104,8
Saarilammen puhdistamon saneeraus
Kolkanlahden pumppaamon painev.
Uusiminen
putkidimension muutos
toim.alueen laajentuessa
66
Kehittämissuunnitelman mukaiset
hankkeet:
Majalahden alue viemäröinti
Kolkanlahti 2-vaiheen viemäröinti viimeistelytyöt
Tulot
-25 000
-25 000
-40 641
9 187
162,6
-15 000
-15 000
-8 819
58,8
Ranta-Hännilän viemäröinti viemäreiden rakentaminen
Pylkönmäen vesi- ja viemärinverkoston saneeraus
Suunnittelu ja toteutus vaihe 1
((Mikäli puukerrostalon toteututus
alkaa)
Sivulanpelto;
MENOT
TULOT
-390 000
0
0
0
-390 000
0
-395 375
9 187
101,4
NETTO
-390 000
0
-390 000
-386 188
99,0
INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ
MENOT
-3 662 000 124 000
-3 538 000
-3 424 879
96,8
TULOT
0 373 000
373 000
404 025
108,3
NETTO
-3 662 000 497 000
-3 165 000
-3 020 854
95,4
67
2.2.5. Rahoitusosan toteutuminen
TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA
Toteutumisvertailu
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Rahoitusosuudet inv.kuluihin
Pys.vastaavien hyöd. luovutustulo
Toiminnan ja investointien rahavirta
Toiminta ja investoinnit netto
Rahoituksen rahavirta
Antolainojen muutokset
Antolainojen vähennys
Antolainojen lisäys
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaik. lainojen vähennys
Lyhytaik. lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalm. muutokset
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahavarat
lyhytaikaiset lainat
asuntolainat
muut lainat
LAINAKANTA
asukasluku
toimintakate euroa / asukas
toimintatuotot / toimintakulut %
vuosikate euroa / asukas
vuosikate poistoista, %
vuosikate investoinneista, %
lainat euroa / asukas
investoinnit poistoista %
TP 2013
3 116
3 273
0
-157
-2 345
-2 750
110
294
TATA 2014 MUUTOS
2 788
-488
2 788
-488
-3 662
-3 662
Budjetin toteutuma
TA 2014
poikkeama Vertailu
YHT.
TP 2014 %
€
TP 2013 €
2 300
3 352
146
1 051
236
2 300
3 757
163
1457
484
497
124
-3 165
-3 538
-405
-3 021
-3 425
-405
144
113
-248
-676
-675
373
373
404
31
110
1 196
-440
1 196
-440
95
97
771
-874
9
-865
331
771
-874
9
-865
331
-96
23
-120
-930
3 000
-3 530
-400
9
9
9
9
21
21
12
12
117
-3
-1
4 000
-4 001
0
-1 219
-1 000
-219
0
930
1 000
-470
400
-1 038
-1 018
-688
1 188
2 500
6 743
18 706
27 949
10 091
-5 525
22
372
87
124
2 770
69,8
-1 038
-2 245
-1 051
1 188
2 500
6 743
18 706
-3 656
-1 869
-822
-1 262
-638
0
-613
613
-1
-74
-79
0
50
19
-15
20
22
831
-196
574
1 826
2 500
7 357
18 093
27 950
10 165
-5 446
22
322
67
140
2 750
48,3
1 218
5 000
-3 782
0
1 218
5 000
-3 782
1 227
353
0
9
1 227
362
31 605
10 200
-5 532
22
273
65
76
3 099
85,2
31 605
10 200
-5 580
22
226
53
73
3 099
73,6
-38
-190
88
68
3. Tilinpäätöslaskelmat
3.1. Tuloslaskelma
Saarijärven kaupunki
Tuloslaskelma
ILMAN SISÄISIÄ ERIÄ
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset
poistot
Kertaluonteiset poistot
Tilikauden tulos
Rahastojen lisäys (-) tai
vähennys (+)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
1.1.-31.12.2014
4 366 396,76
792 052,66
970 563,20
6 016 482,05
1.1.-31.12.2013
12 145 494,67
4 369 051,31
739 410,84
1 010 153,17
5 985 098,60
-13 999 040,00
-14 216 900,10
-4 054 767,88
-697 628,68
-43 838 498,71
-4 069 233,02
-818 313,42
-43 182 043,30
-3 322 235,99
-866 670,89
-1 124 835,46
-3 423 381,14
-858 550,54
-894 964,08
31 148,51
10 653,46
-539 844,68
-3 156,62
-4 330 596,02
0,00
-67 903 677,61
-55 758 182,94
29 520 308,66
30 495 457,00
-501 199,33
3 756 383,39
-4 330 596,02
-574 212,63
39 102,69
19 290,34
-624 524,30
-3 453,96
-4 859 789,49
0,00
12 103 713,92
-67 463 385,60
-55 359 671,68
29 133 214,73
30 069 481,00
-569 585,23
3 273 438,82
-4 859 789,49
-1 586 350,67
0,00
3 412,50
-574 212,63
-1 582 938,17
69
3.2. Rahoituslaskelma
Saarijärven kaupunki
Rahoituslaskelma
1 000 €
1.1.-31.12.2014
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien
muutokset
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Rahoituksen rahavirta
3 756
-405
-3 425
0
404
0
21
5
776
-1 820
3 273
-157
-3 021
330
294
-2 345
771
21
-120
23
-96
-1
3 000
-3 530
-400
-930
-1 038
-1 018
113
450
268
-688
1 188
1 876
3 116
-2 750
110
4 000
-4 001
Rahavarojen muutos
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
3 351
1.1.-31.12.2013
-688
831
-196
574
1 876
1 301
574
70
3.3. Tase
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI
TASE
VASTAAVAA
31.12.2014
31.12.2013
57 728,02
57 728,02
38 779,58
38 779,58
8 424 721,14
36 322 104,13
6 877 129,51
366 641,40
8 166 532,14
38 742 965,93
7 358 554,33
515 953,45
3 095 282,05
55 085 878,23
1 306 746,86
56 090 752,71
7 663 238,63
3 366 197,61
11 029 436,24
7 669 775,98
3 386 872,83
11 056 648,81
7 060,79
17 786,63
24 847,42
3 861,59
61 155,34
65 016,93
0,00
0,00
860 000,00
860 000,00
655 893,79
610 000,00
234 229,11
40 802,11
1 540 095,01
784 933,22
0,00
586 972,97
85 433,28
1 457 339,47
50 218,32
50 218,32
50 218,32
50 218,32
IV Rahat ja pankkisaamiset
1 137 823,73
1 825 719,48
VASTAAVAA YHTEENSÄ
68 926 856,97
71 444 475,30
A PYSYVÄT VASTAAVAT
I Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
II Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet
III Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Muut lainasaamiset
B TOIMEKSIANTOJEN VARAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet
C VAIHTUVAT VASTAAVAT
I Vaihto-omaisuus
II Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
III Rahoitusarvopaperit
Osakkeet ja osuudet
71
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI
TASE
VASTATTAVAA
A OMA PÄÄOMA
I Peruspääoma
II Arvonkorotusrahasto
III Muut omat rahastot
IV Edellisten tilikausien ylijäämä(alijäämä)
V Tilikauden ylijäämä(alijäämä)
C PAKOLLISET VARAUKSET
Muut pakolliset varaukset
D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen pääomat
Muut toimeksiantojen pääomat
E VIERAS PÄÄOMA
I Pitkäaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
II Lyhytaikainen
JVK-lainat euromääräiset
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat/Liittymismaksut ja muut
velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
31.12.2014
31.12.2013
29 481 273,56
29 481 273,56
747 291,30
747 291,30
6 461 045,00
-574 212,63
36 115 397,23
8 043 983,17
-1 582 938,17
36 689 609,86
0,00
0,00
87 952,00
87 952,00
1 930,79
54 308,03
89 092,37
145 331,19
3 861,59
56 462,48
119 866,70
180 190,77
15 172 697,00
6 147 013,05
21 319 710,05
14 674 304,00
6 980 795,15
21 655 099,15
2 500 000,00
3 295 836,00
840 819,38
359 354,92
1 167 645,12
2 500 000,00
2 971 797,46
830 122,35
316 338,37
3 191 562,53
356 505,61
2 826 257,47
11 346 418,50
327 600,66
2 694 202,15
12 831 623,52
68 926 856,97
71 444 475,30
72
3.4. Konsernilaskelmat
KONSERNITULOSLASKELMA
1000 euro
Toimintatuotot
Toimintakulut
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta(tappiosta)
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Tilikauden yli- ja alipariarvot
Arvonalentumiset
Satunnaiset erät
Tilikauden tulos
Tilipäätössiirrot
Vähemmistöosuudet
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
2014
52 534
-107 918
110
-55 274
29 354
33 148
2013
52 472
-106 988
117
-54 398
28 975
32 824
64
56
-968
-16
6 364
108
51
-1 133
-10
6 417
-6 510
-7 197
0
0
82
-64
-292
-4
-361
0
-561
0
-1 342
-341
0
-1 683
73
KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA
1000 euro
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutokset
Korottomien velkojen muutokset
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
2014
2013
6 364
82
-284
6 417
0
-64
-4 887
19
-5 133
112
764
2 059
389
1 721
0
25
-120
23
5 129
-6 699
162
111
4 086
-6 348
-222
-36
32
70
1 576
-1 902
-1 496
135
-9
676
597
-1 217
563
503
8 862
8 299
8 302
7 800
74
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI
KONSERNITASE 31.12.2014
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Konserniliikearvo
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakennukset ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet
Sijoitukset
Osakkuusyhteisöosuudet
Osakkeet ja osuudet
Muut lainasaamiset
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet
Muut valtion toimeksiannot
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Keskeneräiset tuotteet
Valmiit tuotteet/tavarat ennakkom.
Ennakkomaksut
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahoitusarvopaperit
Osakkeet ja osuudet
Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin
Joukkovelkakirjalainasaamiset
Muut arvopaperit
Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
2014
2013
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien ylijäämä(alijäämä)
Tilikauden ylijäämä(alijäämä)
842
0
120
962
845
0
190
1 035
10 159
64 641
6 932
3 338
9 542
68 076
7 421
3 780
1 860
1 929
3 744
90 674
1 994
92 742
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
1 773
1 003
1 932
4 708
1 683
968
1 958
4 609
PAKOLLISET VARAUKSET
Muut pakolliset varaukset
168
18
5
191
430
62
5
497
375
2
0
0
377
394
28
24
1
447
3
192
4
3
297
4
4 520
105
655
281
5 760
5 114
105
1 039
444
7 006
55
55
1 635
630
0
2 320
1 639
587
0
2 281
6 542
6 021
111 534
114 637
VÄHEMMISTÖOSUUDET
KONSERNIRESERVI
2014
2013
29 481
1 152
4 911
11 883
-361
47 067
29 481
1 152
5 225
13 426
-1 683
47 602
1 483
1 019
0
0
1 814
112
1 925
1 527
112
1 640
596
596
508
508
192
97
92
381
435
97
123
655
30 496
6 147
70
36 713
29 852
7 841
70
37 763
2 500
6 026
837
392
6 735
962
5 917
23 369
2 500
6 194
827
362
8 946
829
5 794
25 451
111 534
114 637
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen pääomat
Muut toimeksiantojen pääomat
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Muut velat
Lyhytaikainen
Joukkovelkakirjalainat
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
75
4. Tilinpäätöksen liitetiedot
4.1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT
31.12.2014
1. ARVOSTUSPERIAATTEET JA -MENETELMÄT SEKÄ JAKSOTUSPERIAATTEET JA –MENETELMÄT
Pysyvien vastaavien arvostus
Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman
mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tarkistetun suunnitelman mukaisten poistosuunnitelma alkavaksi 1.1.2013 alkaen. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmanpoistojen laskentaperusteet on esitetty alla kohdassa suunnitelman mukaisen poistojen perusteet.
Sijoitusten arvostus
Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä
alempaan todennäköiseen luovutushintaan.
Rahoitusomaisuuden arvostus
Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuuspaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.
Vesi- ja viemärilaitos on eriytetty kirjanpidollisesti ja toimintamalli on muu taseyksikkö.
Vesi- ja viemärilaitoksen talousarvion toteutumisvertailu, toimintakertomusta koskevat tiedot
ja liitetiedot sisältyvät kunnan tilinpäätöstietoihin ao. kohtiin.
2. TILINPÄÄTÖKSEN ESITTÄMISTAVAN MUUTOKSET, ei ole
3. OIKAISUT EDELLISEN TILIKAUDEN TIETOIHIN, ei ole
4. EDELLISEN TILIKAUDEN TIETOJEN VERTAILUKELPOISUUS, ei ilmoitettavaa
5. AIKAISEMPIIN TILIKAUSIIN KOHDISTUVAT TUOTOT JA KULUT SEKÄ VIRHEIDEN KORJAUKSET,
ei olennaisia tapahtumia
6. YKSITTÄISEEN TASE-ERÄÄN SISÄLTYVÄT OSAT, JOTKA KOSKEVAT USEAA TASE-ERÄÄ, ei ole
7. VALUUTTAMÄÄRÄISET ERÄT, ei ole
76
4.2. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT
Konsernitilinpäätöksen laajuus
Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt. SSYP Kiinteistöt Oy:n tytäryhtiö Kiinteistö Oy
Saarijärven Liikennekeskus on yhdistetty konsernitilinpäätökseen vaikka SSYP Kiinteistöt Oy ei ole tarvinnut laatia konsernitilinpäätöstä kirjanpitolain 6 luvun mukaan.
Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki kuntayhtymät joissa kunta on jäsenenä. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä muodostavat omat ala-konsernit ja ne ovat yhdistelty Saarijärvi-konserniin lyhennetyn konsernitaseen mukaisesti.
Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet
Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen
ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät erät on vähennetty. Konserniyhteisöjen maksamat kiinteistöverot ovat eliminoitu.
Keskinäisen omistuksen eliminointi
Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvo-menetelmällä.
Vähemmistöosuudet
Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin
omasta pääomasta konsernitaseessa.
Suunnitelmapoistojen oikaisu
Asunto- ja kiinteistöosakeyhteisöjen rakennusten poistot eivät ole oikaistu suunnitelman mukaisiksi.
Osakkuusyhteisöt
Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen.
Vapaaehtoiset varaukset
Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen pääomaan ja laskennallisen verovelkaan.
Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus
Saarijärven kaupungin omistus Asunto Oy Saarijärven Mäntyrantaan on pienentynyt 2,4 % ja
Saarijärven kaupungin omistus Kiinteistö Oy Pylkönmäen Säästötoriin on pienentynyt 17,23 %.
Sammakkokangas Oy:n omistus on uusmerkinnän takia muuttunut 32,86 %:sta 29,83 %:iin.
Keski-Suomen liiton omistusosuus on pienentynyt 3,4 %:sta 3,2 %:iin.
Saarijärven Vesihuolto Oy:n tilinpäätös ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin konsernitilinpäätös olivat muuttuneet vuoden 2013 konsernitilinpäätöksen laatimisen jälkeen.
Näistä syistä konsernitaseen jatkuvuutta edellisen tilikauden saldoihin ei ole.
Konsernin luvut on liitetiedoissa esitetty ilman senttejä.
77
4.3. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
8) Toimintatuotot tehtäväalueittain (ulkoiset)
Konserni
2014
2013
Kehittäminen ja hallinto
663 721 €
730 074 €
Kiinteistöt ja maankäyttö
4 062 614 €
3 960 394 €
Omarahoitusosuudet
36 871 800 €
36 900 756 €
Tukipalvelut
3 984 686 €
4 113 097 €
Sivistyspalvelut/KUVA
2 243 203 €
2 359 601 €
Ympäristöpalvelut
468 987 €
431 257 €
Tekniset palvelut
3 434 201 €
3 254 659 €
Vesi- ja viemärilaitos
804 959 €
722 530 €
Yhteensä
52 534 170 €
Kunta
2014
2013
282 433,65 €
263 721,12 €
4 062 754,23 € 3 966 712,16 €
319 464,62 €
329 424,35 €
3 984 685,52 € 4 113 097,19 €
1 823 465,96 € 1 942 629,04 €
468 986,57 €
431 257,14 €
398 744,71 €
334 342,46 €
804 959,41 €
722 530,46 €
52 472 368 € 12 145 494,67€ 12 103 713,92€
9) Verotulojen erittely
2014
25 632 420,34 €
1 805 935,62 €
2 081 952,70 €
29 520 308,66 €
Kunnan tulovero
Osuus yhteisöveron tuotosta
Kiinteistövero
Verotulot yhteensä
2013
25 713 696,25 €
1 704 818,52 €
1 714 699,96 €
29 133 214,73 €
10) Valtionosuuksien erittely
Peruspalvelujen valtionosuus
siitä:
Verotuloihin perustuva
valtionosuuksien tasaus(+/-)
Järjestelmänmuutoksen tasaus
Opetus- ja kultt muut valtionosuudet
Harkinnanvar. valtionos. korotus
Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen yksikköhinta konsernin valtionosuuksissa
Valtionosuudet yhteensä
Konserni
Kunta
2014
2013
2014
2013
31 724 615 € 31 388 995 €
31 724 615 €
31 388 995 €
7 744 565 €
7 589 291 €
7 744 565 €
7 589 291 €
-1 229 158 € -1 319 514 €
-1 229 158 €
-1 319 514 €
2 652 699 € 2 754 158 €
33 148 156 € 32 823 639 €
30 495 457 €
30 069 481 €
11) Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin sisältyvät erät
Konserni
2014
2013
Satunnaiset tuotot
K-S Sairaanhoitopiirin myyntivoi
82 221 €
tot liikelaitos Pesula ja Keslabin
myynneistä
Satunnaiset erät yhteensä
82 221 €
Kunta
2014
0€
2013
0,00 €
0,00 €
78
12) SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA KUNNAN TILINPÄÄTÖKSESSÄ
Poistoalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa (KV
5.11.2012 § 51). Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset
poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat:
Muut pitkävaikutteiset menot
Atk-ohjelmistot
Rakennukset
Kadut, tiet, torit ja puistot
Muut kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
2 - 5 vuotta
2 - 5 vuotta
20-45 vuotta
tasapoisto 30-50 %
tasapoisto 30-50 %
tasapoisto 2,2 % - 5%
menojäännöspoisto 15%- 20%
menojäännöspoisto 7%-25%
menojäännöspoisto 15%-40%
Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 €, on kirjattu vuosikuluksi.
13) SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN JA POISTONALAISET INVESTOINTIEN
VASTAAVUUDESTA
Vuosina 2013-2017
Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot
4 500 077 €
Keskimääräinen poistonalaisten investointien hankintameno
2 825 777 €
Ero (€)
1 674 300 €
Ero %
59 %
Poistosuunnitelma on muutettu 1.1.2013 ja poistoajat lyheni sekä vanhoille (2012 ja aiemmin hankituille)
että uusille hyödykkeille.
14) Pakollisten varausten muutokset
Konserni
2014
Pakolliset varaukset 1.1.
87 952 €
Lisäykset tilikaudelta
Vähennykset tilikaudelta
-87 952 €
Pakolliset varaukset 31.12.
0€
Potilasvahinkovakuutusmaksu 1.1.
Muutokset tilikaudelta
Potilasvahinkovakuutusmaksu31.12.
Pakolliset varaukset yhteensä
420 259 €
175 458 €
595 717 €
595 717 €
15) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja
Konserni
2014
Muut toimintatuotot
Maa- ja vesialueiden myyntivoitot
267 161 €
Rakennusten myyntivoitot
Muut myyntivoitot (irtain omaisuus)
50 198 €
Myyntivoitot yhteensä
317 359 €
Muut toimintakulut
Maa- ja vesialueiden myyntitappiot
25 699 €
Rakennusten myyntitappiot
Muut myyntitappiot (irtain omaisuus)
Myyntitappiot yhteensä
25 699 €
16) Muut rahoitustuotot ja –kulut, ei ilmoitettavaa
17) Erittely poistoeron muutoksista, ei ole
2013
87 952 €
Kunta
2014
87 952,00 €
2013
87 952,00 €
87 952 €
-87 952,00 €
0,00 €
87 952,00 €
349 920 €
70 339 €
420 259 €
508 211 €
0,00 €
87 952,00 €
–tappiot
2013
Kunta
2014
150 728 €
11 543 €
7 071 €
169 342 €
267 161,12 €
2 484 €
3 274 €
44 903 €
50 661 €
80,75 €
50 198,36 €
317 359,48 €
80,75 €
2013
149 914,50 €
11 543,00 €
7 071,00 €
168 528,50 €
559,19 €
6 188,84 €
3 273,83 €
10 021,86 €
79
4.4. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT
18) Lainan liikkeelle laskeminen, ei ole
19) Arvonkorotukset, ei ole kunnassa. Konsernin arvonkorotukset kohdassa 28.
20) Korkomenot investointiosassa, ei ole
21) TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
PYSYVÄT VASTAAVAT 31.12.2014
1 000 €
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeu- Muut pitkädet
vaikutteiset
menot
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Rahoitusosuudet tilikaudella
Vähennykset tilikauden aikana
Siirrot erien väliltä
Tilikauden poisto
Arvonalennukset ja niiden palautukset
Poistamaton hankintameno 31.12.
Arvonkorotukset
Kirjanpitoarvo 31.12.
Yhteensä
39
0
0
0
41
-22
0
58
0
0
0
0
0
0
39
0
0
0
41
-22
0
58
58
0
58
Olennaiset lisäpoistot
Aineelliset hyödykkeet
MaaRaken- Kiinteät ra- Koneet ja kesken- Yhteensä
alueet
nukset kenteet ja kalusto eräiset
laitteet
hankinnat
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Rahoitusosuudet tilikaudella
Vähennykset tilikauden aikana
Siirrot erien väliltä
Tilikauden poisto
Arvonalennukset ja niiden palautukset
Poistamaton hankintameno 31.12.
Arvonkorotukset
Kirjanpitoarvo 31.12.
Olennaiset lisäpoistot
Erittely olennaisista lisäpoistoista
8 167 38 743
321
218
7 359
417
516
43
1 307
2 408
56 091
3 407
-63
-41
-4 308
-63
384
-3 023
184
-1 083
-191
-609
-11
8 425 36 322
6 877
367
3 095
55 086
8 425 36 322
6 877
367
3 095
55 086
80
Maa- ja vesialueet
Konserni
2014
Maa- ja vesialueet
Maa- ja vesialueet
Kiinteistöjen liittymismaksut
Maa- ja vesialueet yhteensä
10 158 978 €
Kunta
2014
2013
7 972 136,17€ 7 856 993,84 €
452 584,97€ 309 538,30 €
9 541 522 € 8 424 721,14€ 8 166 532,14€
PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET 31.12.2014
1 000 €
Osakkeet ja osuudet
Osakkeet Kunta-yhtymä- Osakkeet osaktytärosuudet
kuus-ja muut
yhteisöt
omist.yht.
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Siirrot erien väliltä
Hankintameno 31.12.
Arvonalennukset ja
niiden palautukset
Arvonkorotukset
Kirjanpitoarvo 31.12.
Markkina-arvo 31.12.
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Hankintameno 31.12.
Arvonalennukset ja
niiden palautukset
Arvonkorotukset
Kirjanpitoarvo 31.12.
Markkina-arvo 31.12.
2013
Muut osakkeet Asunto- Yhteensä
ja osuudet
osakkeet
3 542
-7
2 948
270
110
800
7 670
-7
3 536
2 948
270
110
800
7 663
Saamiset
tytäryhteisöt
Saamiset jäsenkuntayhtymät
1 882
1 882
Saamiset osak- Saamiset muut Yhteensä
kuus- ja muut
yhteisöt
omist.yht.
1 505
3 387
-21
-21
1 484
3 366
81
OMISTUKSET MUISSA YHTEISÖISSÄ
SAARIJÄRVI-KONSERNI
31.12.2014
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI
Kotipaikka Kunnan Konsernin
omistus- omistusosuus
osuus
Kuntakonsernin osuus (1000 €)
omasta pää- vieraasta tilikauden
omasta
päävoitosta/
omasta tappiosta
22) Tytäryhteisöt
SSYP Kehitys Oy
SSYP Kiinteistöt Oy
Saarijärven Kaukolämpö Oy
Kiinteistö Oy Saarijärven Virastotalo
Kiinteistö Oy Saarijärven Museotalo
Asunto Oy Saarijärven Mäntyranta
Kiinteistö Oy Pylkönmäen Säästötori
Asunto Oy Pylkönmäen Ilola
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
100,0 %
100,0 %
97,87 %
71,79 %
50,10 %
51,38 %
50,18 %
55,95 %
100,0 %
100,0 %
97,87 %
94,03 %
50,10 %
51,38 %
50,18 %
55,95 %
118
3 777
1 325
4 319
323
305
387
63
309
12 765
2 707
864
4
266
2
3
8
15
83
-616
-3
0
2
0
Saarijärvi
0,0 %
70,80 %
61
310
0
Yhteensä
10 677
17 231
-509
50,40%
4,46 %
50,40 %
4,46 %
447
1 503
5 409
6 703
689
-249
Äänekoski 15,37 %
Jyväskylä
3,20 %
Seinäjoki
0,05 %
15,37 %
3,20 %
0,05 %
3 960
73
29
528
51
5
234
3
5
Yhteensä
6 012
12 780
678
36,6 %
29,79 %
29,83 %
47,19 %
715
140
768
22
45
13
403
189
-2
12
52
2
Yhteensä
1 645
649
63
Tyttärentytär
Kiinteistö Oy Saarijärven Liikennekeskus
23) Kuntayhtymät
SoTe kuntayhtymä
Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri
Äänekosken Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä
Keski-Suomen liitto
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä
Saarijärvi
Jyväskylä
24) Osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöt
Saarijärven Vesihuolto Oy
Pohjoisen K-S Verkkopalvelut Oy
Sammakkokangas Oy
Visio-säätiö
Saarijärvi
Karstula
Saarijärvi
Saarijärvi
36,6 %
29,79 %
29,83 %
41,67 %
82
25) Saamisten erittely
Pitkäaikaiset
Saamiset tytäryhteisöiltä
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Yhteensä
2014
Lyhytaikaiset
60 419,01€
610 000,00€
Pitkäaikaiset
2013
Lyhytaikaiset
860 000 € 99 403,33 €
20 000,00 €
Saamiset jäsenkuntayhtymiltä, joissa kunta on
jäsenenä
Myyntisaamiset
Lainsaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Yhteensä
670 419,01€
860 000 € 119 403,33€
25 464,31 €
251 315,47€
231 543,24€
Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteys-yhteisöiltä
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Yhteensä
Saamiset yhteensä
25 464,31 €
482 858,71€
15 992,23 €
20 746,47 €
15 992,23 €
20 746,47 €
0,00 € 711 875,55€ 860 000,00€ 623 008,51€
26) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
Konserni
2014
Lyhytaikaiset siirtosaamiset
K-S Liitto projektit
Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä
280 886 €
Kunta
2013
2014
422 771 € 40 802,11€
21 229 €
444 000 € 40 802,11€
2013
85 433,28 €
85 433,28 €
27) Rahoitusarvopaperit
2014
Osakkeet &osuudet/MidInvest Fund KSV Ky
osuus
Jälleenhankintahinta
Kirjanpitoarvo
Erotus
Yhteensä arvopaperit
50 218,32 €
50 218,32 €
0,00 €
50 218,32 €
2013
50 218,32 €
50 218,32 €
0,00 €
50 218,32 €
83
TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
28) Oman pääoman erittely
Konserni
2014
Peruspääoma 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Peruspääoma 31.12.
Kunta
2013
2014
2013
29 481 274 €
29 481 274 €
29 481 274 €
29 481 274 € 29 481 273,56€ 29 481 273,56€
Arvonkorotusrahasto 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Arvonkorotusrahasto 31.12.
29 481 73,56€ 29 481 273,56€
1 152 079 €
1 153 230 €
-100 €
1 151 979 €
-1 151 €
1 152 079 €
109 177 €
109 177 €
112 589 €
0€
-3 413 €
109 177 €
109 176,85 €
0,00 €
0,00 €
109 176,85 €
112 589 €
0,00 €
-3 412,50 €
109 176,85 €
168 188 €
168 188 €
168 188 €
168 188 €
168 187,93 €
168 187,93 €
168 187,93 €
168 187,93 €
Rakentamisrahaston pääoma 1.1.
Rakentamisrahaston pääoma 31.12.
65 967 €
65 967 €
65 967 €
65 967 €
65 967,03 €
65 967,03 €
65 967,03 €
65 967,03 €
Asuintalorahaston pääoma 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Asuintalorahaston pääoma 31.12.
319 866 €
0€
0€
319 866 €
319 866 €
0€
0€
319 866 €
319 865,53 €
0,00 €
0,00 €
319 865,53 €
319 865,53 €
0,00 €
0,00 €
319 865,53 €
4 038 472 €
126 065 €
-514 €
4 164 023 €
4 352 171 €
125 464 €
4 477 635 €
84 094 €
84 094 €
4 911 315 €
84 094 €
84 094 €
5 224 927 €
84 093,96 €
84 093,96 €
747 291,30 €
84 093,96 €
84 093,96 €
747 291,30 €
Muut omat rahastot
Palvelustrategia-rahaston pääoma 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Palvelustrategia-rahasto 31.12.
Vahinkorahaston pääoma 1.1.
Vahinkorahaston pääoma 31.12.
Muut omat rahaston pääoma1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Muut omat rahaston pääoma 31.12.
Elinkeinorahasto 1.1.
Elinkeinorahaston pääoma31.12.
Muut omat rahastot yhteensä 31.12.
Edellisten tilik. yli/alijäämä1.1.
Edellisen tilikauden virheen oik.
Edellisten tilikausien yli/alijäämä 31.12.
11 883 165 €
6 461 045,00 € 7 709 864,54 €
0,00 €
334 118,63 €
13 425 850 € 6 461 045,00 € 8 043 983,17 €
Tilikauden ylijäämä/alijäämä
-360 655 €
-1 682 570 €
-574 212,63 € -1 582 938,17€
Oma pääoma yhteensä
47 067 077 €
29) Erittely poistoeroista, ei ilmoitettavaa
47 601 560 € 36 115 397,23€ 36 689 609,86€
84
30) Pitkäaikaiset velat (jotka erääntyvät 5 vuoden
kuluttua tai sen jälkeen)
Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 5 vuoden kuluttua
Lainat julkisyhteisöiltä 5 vuoden kuluttua
Jäljellä oleva pääoma yhteensä 5 vuoden kuluttua
31) Joukkovelkakirjalainat
Lyhytaikaiset
Kuntatodistukset
31.12.2014
5 305 832,00 €
2 817 473,46 €
8 123 305,46 €
2014
31.12.2013
4 625 652,00 €
3 720 762,11 €
8 343 414,11 €
2013
2 500 000,00 €
2 500 000,00 €
32) Pakolliset varaukset
Kaatopaikan jälkihoito-/maisemointivaraus
Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu
Yhteensä
Konserni
2014
2013
87 952 €
595 717 €
420 259 €
595 717 €
508 211 €
Kunta
2014
2013
87 952,00 €
0,00 €
87 952,00 €
33) Vieras pääoma
Pitkäaik.
Velat tytäryhteisöille
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Yhteensä
Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä
Lainat julkisyhteisöiltä
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Yhteensä
Pitkäaik.
2013
Lyhytaik.
141 035,09 €
100 232,54 €
141 035,09 €
19 339,08 €
119 571,62 €
7 037,28 € 7 037,28 €
46 298,66 €
43 469,37 €
Velat osakkuus- tai sekä muille omistusyhteysyhteisöille
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Yhteensä
Yhteensä
2014
Lyhytaik.
46 298,66 € 7 037,28 €
43 469,37 €
45 754,07 €
73 767,67 €
45 754,07 €
73 767,67 €
0,00 € 240 125,10 € 7 037,28 € 236 808,66 €
34) Sekkilimiitti, ei ole
35) Vuokrakohteen lunastusvelka, ei ilmoitettavaa
85
36) Muiden velkojen erittely
Konserni
2014
2013
Muut velat
Liittymismaksut
Muut velat
Muut lyhytaikaiset velat yhteensä
Kunta
2014
2013
356 505,61 € 327 600,66 €
828 578 € 356 505,61 € 327 600,66 €
962 358 €
37) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Konserni
2014
2013
Lyhytaikaiset siirtovelat
Tuloennakot (valtionosuusennakot)
Lomapalkkavelka
Korkojaksotukset
K-S Liiton avustusvastuut
Muut siirtovelat
Siirtovelat yhteensä
139 996 €
2 116 527 €
Kunta
2014
2013
3 710 € 139 996,00 €
3 710,00 €
4 507 466 € 2 116 526,80€ 2 134 546,74€
116 981,93 € 145 074,25 €
30 774 €
1 251 916 € 452 752,74 € 410 871,16 €
5 793 866 € 2 826 257,47€ 2 694 202,15€
28 282 €
3 631 777 €
5 916 582 €
38) Huolettavien varat, ei ole
39) Elatustuen takautumissaatava laskennallinen korvaus
Taseen saamisiin merkitty määrä 31.12.
2014
päättynyt
2013
13 390,00 €
4.5. VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
40) Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin
Konserni
2014
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Vakuudeksi annetut kiinnitykset
Lainat julkisyhteisöiltä
Vakuudeksi annetut kiinnitykset
Lainat muilta luotonantajilta
Vakuudeksi annetut kiinnitykset
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä
Kunta
2013
5 059 152 €
5 059 152 €
5 059 152 €
5 059 152 €
2014
2013
41-43) Vakuudet, ei ole
44) Leasingvastuiden yhteismäärä
Konserni
2014
2013
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
Myöhemmin maksettavat
Yhteensä
298 383 €
Kunta
2014
2013
39 621,22 € 36 136,48 €
69 854,42 € 79 123,39 €
324 495 € 109 475,64€ 115 529,87€
86
45) Vastuusitoumukset
Konserni
2014
2013
Kunta
2014
2013
Takaukset samaan konserniin
kuuluvien yhteisöjen puolesta
Alkuperäinen pääoma
22 754 530,00€
Jäljellä oleva pääoma
14 057 666,05€
Takaukset muiden puolesta
Alkuperäinen pääoma
4 988 000 € 2 538 000 €
4 988 000 €
Jäljellä oleva pääoma
3 018 992 € 1 496 881 € 3 018 992,34 €
46) Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista
2014
Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12.
44 386 212,52 €
Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista 31.12.
32 070,11 €
Kunnan mahdollista vastuutta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12.
22 275 000,00€
15 368 746,29€
2 538 000,00 €
1 496 880,59 €
2013
44 699 592,04 €
29 978,00 €
47) Muut kuntaa koskevat taseen ulkopuoliset järjestelyt
Konserni
2014
2013
Sitoumukset avustukseen hissilainat
Avustusvastuu
Arvonlisäveron palautusvastuu kiinteistöinvestoinnit Yhteensä *)
Vuokravastuu ja velvoitevarasto (sh-piiri ja
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä)
Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu
Vastuu SoTe kuntayhtymän alijäämästä 2011
Vastuu SoTe kuntayhtymän alijäämästä 2012
Vastuu SoTe kuntayhtymän alijäämästä 2013
Vastuu SoTe kuntayhtymän alijäämästä 2014
Kunta
2014
2013
109 394 €
800 €
121 343 €
4 417 €
109 394 €
121 343 €
1 865 262 €
1 910 676 €
1 627 485 €
1 727 255 €
94 234 €
127 995 €
3 263 882 €
4 425 707 €
2 747 382 €
2 747 382 €
312 401 €
71 570 €
577 901 €
289 241 €
1 251 113 €
312 395 €
71 570 €
577 899 €
________
961 864 €
312 401 €
71 570 €
577 901 €
289 241 €
1 251 113 €
312 395 €
71 570 €
577 899 €
________
961 864 €
Ympäristövastuut esitetty kertomusosassa ja
liitetiedoissa kohdassa pakolliset varaukset.
*) Palautuksena ja vähennyksenä käsitellyt arvonlisäverot uudisrakennusten ja perusparantamiseen hankintamenoista, joihin liittyy mahdollinen palalutusvelvollisuus kiinteistöt myytäessä tai niiden käyttötarkoituksen muuttuessa vähennykseen tai palautukseen oikeuttamattomaan tarkoitukseen (ALV 120 §). Palautusvastuuta määriteltäessä otetaan huomioon kiinteistöt, joiden osalta vastuun toteutuminen on todennäköistä investointi- tai taloussuunnitelmaan tai toimenpideohjelmaan perustuen.
87
4.6. HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT
48) Henkilöstön lukumäärä 31.12.
2014
Kehittäminen ja hallinto
Kiinteistöt ja maankäyttö
Tukipalvelut
Sivistyslautakunta
Musiikkiopiston johtokunta
Kulttuurilautakunta ja Vapaa-aikalautakunta
Ympäristölautakunta
Tekninen lautakunta (sis. muu taseyksikkö)
Jätelautakunta
Yhteensä
2013
13
6
28
271
8
25
10
94
1
456
15
7
27
288
18
30
8
101
1
495
Henkilöstön palvelusuhteen kesto 31.12. mennessä 3 kk
tai yli. Lisäksi henkilö on 31.12. saanut palkkaa.
49) Henkilöstökulut
Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan
Henkilöstökulut aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin
Henkilöstökulut yhteensä
2014
18 751 436,56 €
2013
19 104 446,54 €
183 101,12 €
18 934 537,68 €
288 971,08 €
19 393 417,62 €
Tilintarkastajien palkkiot
2014
Tilintarkastusyhteisö BDO Audiator Oy
Tilintarkastuspalkkiot
Tilintarkastajan lausunnot
Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät
Muut palkkiot
Palkkiot yhteensä
2013
12 080,00 €
7 582,80 €
5 838,00 €
3 720,00 €
17 918,00 €
11 302,80 €
88
5. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista
Kirjanpitokirjat;
Säilytysaika
Säilytystapa
tasekirja
päiväkirjat
pääkirjat
tase-erittelyt
konsernilaskenta
käyttöomaisuuslaskennan tulosteet
palkanlaskennan tulosteet
lainakirjanpidon tulosteet
toteutumisvertailu
kirjaustason tase
ostoreskontra
myyntireskontra
pysyvästi
10 vuotta
10 vuotta
10 vuotta
10 vuotta
10 vuotta
10-50 vuotta
10 vuotta
10 vuotta
10 vuotta
10 vuotta
10 vuotta
sidottu
sähköisesti levytila
sähköisesti levytila
atk-tulosteina
atk-tulosteina
atk-tulosteina
atk-tulosteina
atk-tulosteina
atk-tulosteina
atk-tulosteina
sähköisesti levytila
atk-osakirjanpitona
tositelajit:
001
Muistiot
601
007
009
010
Vyörytykset
Käyttöomaisuusviennit
Tiliotetositteet
Myyntireskontra, viitesuor.
Ostoreskontra, suoritukset
Palkat
Populus matkalaskut
Ostolaskut/verkkolaskut
Kierrätettävät laskut
613
621
650
Sekalaiset laskut
Abilita/Kyläkuntien vesilaskutus
Kansalaisop.laskut/Hellewi
KOKI/Asuntopalvelut
652
KOKI/sisäiset vuokrat
654
655
657
660
950
Päivähoitomaksut
Koki/Vuokralaskutus
Rakennusvalvontalaskut
Abilita jätevesilaskutus
Konsernin eliminoinnit
021
040
301
302
401
470
89
6. Eriytetyn liiketoiminnan tilinpäätöslaskelmat
VESI- JA VIEMÄRILAITOS
Tuloslaskelma
Liikevaihto
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja –kulut
Korkotuotot ja –kulut
Korvaus peruspääomasta
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä
euro
euro
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
957 372,03
864 291,57
-147 193,16
-131 371,94
-149 685,57
-154 769,73
-119 066,41
-141 779,21
-33 023,75
-6 123,35
-31 050,95
-7 597,49
-406 589,63
-12 044,64
101 959,15
-422 253,41
-9 897,36
-52 742,15
2 707,23
-207 822,63
-103 156,25
1 750,06
-199 634,55
-250 626,64
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
-103 156,25
-250 626,64
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
-103 156,25
-250 626,64
-5,16
-5,22
-10,77
-7,83
-7,94
-29,00
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
90
VESI- JA VIEMÄRILAITOS
Rahoituslaskelma
1.1.-31.12.2014
Liiketoiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Investointien rahavirta
Investointimenot
Pysyvien vastaavien
hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Oman pääoman muutokset
Peruspääoman muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos
Korottomien velkojen
muutos
Rahoituksen rahavirta
101 959,15
406 589,63
-205 115,40
303 433,38
-395 375,25
-52 742,15
422 253,41
-197 884,49
171 626,77
-373 864,27
9 186,88
-386 188,37
-82 754,99
100 928,28
-272 935,99
-101 309,22
389 188,37
389 188,37
272 935,99
272 935,99
-14 869,60
-7 606,75
Vaikutus maksuvalmiuteen
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
1.1.-31.12.2013
112 576,50
-22 476,35
363 712,02
16 198,78
280 957,03
1 835 937,85
1 554 980,82
280 957,03
128 775,28
401 711,27
300 402,05
1 554 980,82
1 254 578,77
300 402,05
91
VESI- JA VIEMÄRILAITOS
Tase
VASTAAVAA
A PYSYVÄT VASTAAVAT
I Aineettomat hyödykkeet
II Aineelliset hyödykkeet
Hallinto- ja laitosrakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Keskeneräiset hankkeet
B VAIHTUVAT VASTAAVAT
I Vaihto-omaisuus
II Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Yhdystili
31.12.2014
31.12.2013
68 929,85
3 873 716,86
178,31
160 709,87
4 103 534,89
71 801,93
4 014 042,60
297,11
37 794,51
4 123 936,15
81 986,87
3 208,35
1 835 937,85
1 921 133,07
70 325,62
0,00
1 554 980,82
1 625 306,44
6 024 667,96
5 749 242,59
31.12.2014
31.12.2013
7 313 609,46
-1 258 426,75
-103 156,25
5 952 026,46
6 927 421,09
-1 007 800,11
-250 626,64
5 668 994,34
30 042,25
42 599,25
72 641,50
47 239,01
33 009,24
80 248,25
6 024 667,96
5 749 242,59
III Rahoitusarvopaperit
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
A OMA PÄÄOMA
I Peruspääoma
IV Edellisten tilikausien ylijäämä(alijäämä)
V Tilikauden ylijäämä(alijäämä)
B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET
VARAUKSET
C PAKOLLISET VARAUKSET
D VIERAS PÄÄOMA
II Lyhytaikainen
Ostovelat
Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ