Vuosikirja 2014-2015 - Vaasan lyseon lukio

Taas kotivoitto: Lyskan ylioppilaat jäähallissa. Kuva keväältä 2014.
Vaasan lyseon lukio
Vuosikirja 2014-2015
1
Vuosikirja 2014–2015
Kansi: Emilia Laitila
Muutosten vuosi.......................................................................................................................................... 3
Opiskelijakunnan hallituksen vuosikertomus................................................................................................ 5
Lyseossa pikkupojasta lähtien....................................................................................................................... 6
Sähköä ilmassa............................................................................................................................................ 8
Kouluun, kouluun oppimaan.....................................................................................................................10
Juniorit toisilleen tutuiksi............................................................................................................................12
Kouluruoasta kotiruokaan..........................................................................................................................16
Lyskalaiset tarttuivat ideaan........................................................................................................................17
Vaasan lyseon lukion Erasmus+ -hanke.....................................................................................................18
Tansanialaiseen avustusjärjestöön tutustumassa..........................................................................................20
Koulutusta lyseolaisille...............................................................................................................................21
Uniworld Day............................................................................................................................................22
Lyseo tutuksi..............................................................................................................................................24
Musisointia yhdessä...................................................................................................................................26
Itsenäisyys- ja lakkiaisjuhla 2014................................................................................................................28
Gladiaattori...............................................................................................................................................30
Elokuvia, eläviä kuvia – kuvia elämästä......................................................................................................30
Lucia, Valotar.............................................................................................................................................31
Iloista mieltä ja hauskanpitoa.....................................................................................................................32
Joulujuhla..................................................................................................................................................34
Opiskelijakunnan pikkujoulut....................................................................................................................36
Joulukahveista läksiäiskahvit.......................................................................................................................38
Eläkejuhlat.................................................................................................................................................40
Vanhempainilta Lyseolla............................................................................................................................42
Neljäs vuosi katosi.....................................................................................................................................43
Abien penkkaripäivä..................................................................................................................................44
Tanssijalan vipatusta...................................................................................................................................48
Verkkolehti FUUSIO matkalla....................................................................................................................52
Menestyksen avaimia.................................................................................................................................54
About my exchange year...........................................................................................................................56
Vaasalaisia rehtoreita.................................................................................................................................57
Tulevaisuus................................................................................................................................................58
Kuvataiteen lukiodiplomi 2014–2015........................................................................................................60
Harrastusten ja opiskelun välinen valtataistelu............................................................................................62
Liikunnassa tapahtunutta...........................................................................................................................62
Lisää itsevarmuutta pukeutumiseen...........................................................................................................63
Suomen Odd Fellow -veljeskunnan järjestämä kirjoituskilpailu.................................................................. 64
Suvaitsevaisuus nuoren näkökulmasta........................................................................................................65
Sierra Leone -projekti................................................................................................................................66
Kirjoituskilpailuja ja osallistumisia...............................................................................................................68
Sota vailla loppua......................................................................................................................................68
Ystävyyskouluvierailu Kieliin.......................................................................................................................69
Energiatekniikka – Energiteknik..................................................................................................................70
Oppitunnilla – ja koukussa?.......................................................................................................................71
Kirjallisuuskurssilaiset koolla.......................................................................................................................71
Vaalit.........................................................................................................................................................72
In memoriam Marianne Svanbäck.............................................................................................................72
Kanslia tiedottaa........................................................................................................................................73
Lukiokoulutuksen neuvottelukunta............................................................................................................73
Oppilaskunnan hallitus..............................................................................................................................73
Vaasan lyseon lukion vaiheita.....................................................................................................................73
Opettajat ja muu henkilökunta..................................................................................................................75
Opiskelijaluettelot 2014–2015..................................................................................................................76
Ryhmäkuvat..............................................................................................................................................80
Vaasan lyseon lukion ylioppilaat.................................................................................................................94
Stipendien lahjoittajat................................................................................................................................95
Vaasan lyseon lukion aikuislinja.................................................................................................................97
Aikuislinjan opettajat ja henkilökunta.........................................................................................................98
Aikuislinjan opiskelijat 2014-2015.............................................................................................................98
Aikuislinjan opettajat testissä......................................................................................................................99
Ilmoitusasioita..........................................................................................................................................100
2
Muutosten vuosi
K
ulunut lukuvuosi Vaasan lyseon
lukiossa on merkinnyt yhden aikakauden päättymistä. Rehtori Kari Kukkohovi siirtyi 1.4. eläkkeelle. Kukkohovin kymmenvuotisen rehtorikauden
aikana ja hänen johdollaan Vaasan lyseon lukio muodostui sellaiseksi kuin
se nyt on: vuodesta 2006 alkaen Vaasan ainoaksi suomenkieliseksi lukioksi,
joka jatkaa 1880 aloitettua lukiokoulutuksen pitkää ja ansiokasta perinnettä.
Kukkohovin aikana Vaasan kaupungin
suomenkielinen lukiokoulutus on ollut
jatkuvassa muutoksessa.
Karin aloittaessa rehtorina 2005
Vaasan lyseon lukio ja Vaasan yhteislukio yhdistettiin Vaasan lyseon lukioksi.
Kahta erilaista toimintakulttuuria noudattavan koulun yhdistäminen oli tehtävä, joka vaati rehtorilta hyvää johtamista ja henkilöstöltä henkistä joustoa,
sopeutumiskykyä ja tahtoa tehdä työtä yhteiseksi hyväksi. Kaikkea tätä on
löytynyt. Yhdistämisprosessin jälkeen
2009 aloitettiin Kirkkopuistikon kiinteistön remontin suunnittelu ja sitten
varsinainen peruskorjaus, mikä merkitsi opetuksen siirtämistä osin väistötiloihin. Peruskorjauksen yhteydessä Vasa
gymnasiumille rakennettiin omat tilat
kiinteistön uudempaan siipeen.
Peruskorjauksen valmistuttua 2012
Vaasaan syntyi Suomen ensimmäinen
kaksikielinen lukiokampus Lykeion.
Kahden itsenäisen koulun toiminta sa-
massa kiinteistössä on ollut sekä haaste
että mahdollisuus. Lukioiden yhteistyö
on luonut kaksikielisen oppimisympäristön, ja on pystytty hyödyntämään
sen tarjoamia mahdollisuuksia ja on
avattu opiskelijoille tilaisuus opiskella
molemmilla kotimaisilla kielillä.
Vaasassa on hieno lukiokampus
Tänä päivänä Vaasan lyseon lukio on
yksi Suomen suurista lukioista. Opiskelijamäärän arvioidaan ylittävän 800
opiskelijaa ensi syksynä. Lukiomme
tarjoaa opiskelijoille opinahjon, jossa voi valita lähes 800 kurssista ja joka tarjoaa mahdollisuuden opiskella
myös toisella kotimaisella kielellä,
mahdollisuuden osallistua kansainvälisiin projekteihin, osallistua oppilaskunnan toimintaan tai toimia tutorina.
Tavatessani opiskelijakunnan hallituksen ennen virkatehtävieni aloittamista maaliskuussa oli miellyttävä
kuulla, että täällä viihdytään. Opiskelijat nostivat esille erityisen myönteisinä
asioina kaksi seikkaa: Suuri lukio tarjoaa paljon mahdollisuuksia tehdä itselle
sopivia valintoja. Lisäksi Vasa gymnasiumin toiminta samassa kiinteistössä
koettiin hyväksi asiaksi. Suuressa lukiossa on mahdollisuus tutustua ja luoda
ystävyyssuhteita, myös yli kielirajojen.
Suuressakaan lukiossa kaveria ei
jätetä. Opiskelijoita tukee hyvinvointi-
ryhmä, joka laaditun hyvinvointisuunnitelman mukaisesti tarjoaa tukea opiskelijalle, kun opiskelijatoverin, opettajan tai henkilökunnan huoli herää.
Muutosten aika ei ole ohi
Lukiokoulutus on edelleen suurten
haasteiden edessä. Taloudellisesti tarkastellen suurin haaste on rahoituksen
leikkaus. Vuonna 2015 valtio leikkasi
yli 7 % yksikköhintaa. Euroissa se tarkoittaa noin 300 000 euron leikkausta
Lyseon budjettiin. Opiskelijamäärän
kasvu kompensoi menetyksen, mutta
käytännössä sopeutus tarkoittaa ryhmäkokojen kasvua.
Ensi lukuvuonna lukiomme on
tartuttava tosissaan digitalisoinnin tarjoamaan haasteeseen. Tulevana syksynä aloittavat opiskelijat suorittavat
ensimmäisenä ikäluokkana osan ylioppilaskirjoituksista sähköisesti. Siksi
opetuksessa ja kokeiden suorituksissa
on hyödynnettävä jo alusta alkaen tietotekniikkaa.
Opettajakunta tulee työstämään
lukiollemme uuden opetussuunnitelman. Aikataulu muodostuu tiukaksi.
Kun opetussuunnitelman perusteet
valmistuvat syksyllä, valmista pitäisi olla jo keväällä.
Töitä ja haasteita siis tulee riittämään ensi lukuvuotenakin. Niistä selvitään, kun tekemässä on oiva joukko
3
opettajia, jotka ovat tottuneet ottamaan vastuuta ja toimimaan tiimissä.
Kiitokset
Vaasan lyseon lukion uutena rehtorina esitän Kari Kukkohoville kiitokset
vaasalaisen lukiokoulutuksen ja sen
opiskelijoiden hyväksi tehdystä pitkästä päivätyöstä ja toivotan hänelle
hyviä eläkepäiviä. Samoin kiitän syk-
syllä eläkkeelle jäänyttä lehtori Vesa
Härmää. Hän oli aikoinaan opettajani
ollessani lukiolainen silloisessa Yhteiskoulussa. Vesa toi nuorena historianopettajana kouluumme uusia pedagogisia tuulia. Historiaa ei vain päntätty
päähän vaan asioita polemisoitiin ja
niitä opeteltiin tarkastelemaan eri
näkökulmista. Opeteltiin siis ajattelemaan, kuten nykyään sanottaisiin.
Kiitän myös kaikkia moniin projek-
teihin osallistuneita työpanoksestanne
opiskelijoiden hyväksi tehdystä työstä.
Kiitokset kaikille siitä, että olette ottaneet uuden rehtorin joukkoonne. Tästä on hyvä jatkaa.
Jaakko Perttu
Vaasan lyseon lukion rehtori
Kiitokset
V
aasan lyseon lukio kiittää kaikkia toimintaamme
tukeneita yhteisöjä, yhteistyökumppaneita ja yksityisiä henkilöitä.
HYVÄÄ KESÄÄ!
Kuva: KMä
Vuosikirjan toimitus toivottaa kaikille energistä ja kaikin puolin
Vaasalainen energiatekniikka hyödyttää kaikkia.
4
Opiskelijakunnan hallituksen vuosikertomus
O
KH:lla on taas takana aktiivinen
ja tapahtumarikas vuosi. Perinteiseen tapaan lukuvuosi aloitettiin
uusien jäsenien valinnalla ja tällä kertaa mukaan valittiin Martta Heikkilä,
Iren Ranjkesh, Petra Rothovius, Elisa Korpela, Maria Varonen ja Oskari
Välimäki. Toisen vuoden opiskelijoista
jatkoivat hallituksessa Anni Kalliomaa,
Emma Rantamäki, Sara Lintala, Elli Uusi-Kokko ja Santeri Sinkkonen.
Abeista mukana olivat vielä myös
Kalle Kumpula, Emma Lawast, Jaber McBreen, Sami Hasunen ja Essi
Tuomikoski. Tänä vuonna sihteeriksi
valittiin Petra Rothovius, varapuheenjohtajaksi Jaber McBreen ja puheenjohtajaksi Santeri Sinkkonen.
Tänä lukuvuonna olemme järjestäneet teemapäiviä Halloweenina, ystävänpäivänä, vappuna, sekä totta kai
jouluna pidimme perinteisen OKH:n
puurojuhlan. Olemme myös pitäneet
yhteistyössä Vasa gymnasiumin kanssa
tiistaikahvilaa, joka on toiminut hyvin.
Tapasimme myös uuden rehtorimme
ja olemme keskustelleet hänen kanssaan jo ensi vuodesta. Uskon, että ensi
vuonna pystymme parantamaan toimintaamme ja että vaikutusmahdollisuutemme säilyvät yhtä hyvinä kuin
aikaisemminkin.
Hallituksellamme on myös hyvät
vaikutusmahdollisuudet muuallakin
kuin lukiossamme. Meillä on edustus
Vaasan nuorisovaltuustossa, toisen asteen koulutuslautakunnassa ja vapaaaikalautakunnassa. Olemme myös aktiivisesti mukana vaikuttamassa kaikkia
Suomen lukiolaisia koskeviin asioihin
osallistumalla Suomen Lukiolaisten
Liiton toimintaan. Esimerkkinä tästä
olemme osallistuneet keväällä Wateropiskelijakuntafestivaaleille, joka on
opiskelijakuntatoimintaan keskittyvä
koulutustapahtuma. Tämän toiminnan
ansiosta olemme voineet luoda suhteita muihin opiskelijoihin ympäri Suomea ja olemme oppineet enemmän
opiskelijakuntatoiminnasta. Paras esimerkki valtakunnallisesta vaikuttamisesta on se, että hallituksemme jäsen
Sami Hasunen toimii puheenjohtajana
ja Kalle Kumpula toimii varapuheenjohtajana Suomen Lukiolaisten Liiton
Pohjanmaan piirissä. Osallistuimme
myös Lukiolaisten Liiton Liittokokoukseen, jossa päätetään kaikki SLL:n tavoitteet ja suunnitelmat ensi vuodelle.
Toivon, että hallituksemme toiminta ja
vaikuttaminen jatkuu yhtä laajana kuin
aikaisemminkin sekä koulussamme että sen ulkopuolella.
Haluan vielä onnitella lakkinsa saaneita ja toivottaa muillekin lyskalaisille
rentouttavaa kesälomaa!
Santeri Sinkkonen
Opiskelijakunnan hallituksen
puheenjohtaja
Opiskelijakunnan hallitus
ja ohjaavat opettajat Ville
Hujanen ja Heli Koskinen
5
Lyseossa pikkupojasta lähtien
– historiaa, yhteiskuntaoppia ja filosofiaa
L
yseon henkilökunta kokoontui 30.5.
keväisissä tunnelmissa lukuvuoden
päättäjäiskahveille. Olihan kahvitteluun lisäksi oma erityinen syynsäkin. Rehtori Kari
Kukkohovin pitämän edellisen lukuvuoden vaiheita käsitelleen puheen jälkeen
juhlistettiin historian ja yhteiskuntaopin
lehtorin Vesa Härmän eläkkeelle lähtöä.
Vesa Härmä aloitti koulutiensä Vaasan lyseon lukiossa jo vuonna 1960, sillä
hänestä tuli tuolloin Vaasan poikalyseon
ensimmäisen luokan oppilas. Pikkupojan
koulunkäynti jatkui samassa koulussa ylioppilaaksi , 1960-luvun loppuun saakka.
Vesa Härmän opettajanura alkoi Vaasan
yhteiskoulussa 1979, ja Vaasan lyseon lukioon hän tuli historian ja yhteiskuntaopin
vanhemmaksi lehtoriksi vuonna 1981. Tästä virasta Vesa Härmä jäi eläkkeelle keväällä 2014. Kertyihän siinä kouluvuosia lyseolaiselle yhteensä 43.
Rehtori Kari Kukkohovi kertoi puheessaan yhteisistä vuosista Vesa Härmän kollegana ja muisteli yhdessä pelattuja tiukkoja
tennismatseja. Vesa Härmä muistetaan
hauskana, innostavana ja työhönsä heittäytyvänä opettajana. Varsinkin filosofiasta tuli
vuosien myötä hänelle läheinen oppiaine.
Hän värväsi tehokkaasti lyseolaisia myös
Vaasan yliopiston filosofian kursseille.
Opiskelijoille laajan kokonaiskuvan välittäminen historiasta ja yhteiskunnasta sekä
länsimaisen ajattelun perinteestä oli hänen
mielestään tärkeää.
Eläkepäivät 36-vuotisen opettajauran
jälkeen kuluvat Vesa Härmällä maailman
tapahtumia ja urheilua seuratessa, lueskellessa, tennistä pelatessa, mökkeillessä ja
matkustellessa.
AKu
6
Kollegat hyvästelivät lähtijän.
Myös sijaisia muistettiin
vuoden päätteeksi,
vuorossa Nina Kangasniemi.
7
Sähköä ilmassa
Sähköiset yo-kirjoitukset tulevat, oletko valmis?
kin voidaan tehdä osittain atk-luokissa, mutta yo-kirjoituksiin
tarvitaan kuitenkin perinteinen kannettava: se on voitava
käynnistää USB-muistitikulta ja siinä on oltava langallisen
verkon (Ethernet) liitäntä, joko valmiina koneessa olevana tai
W
ikipediaa lainaten: ”Sanan sähkö keksi 1840-luvulla suomen kielen kehittäjä, lääketieteen ja kirurgian
tohtori Samuel Roos. Hän sanoi, että kyseessä on ”sähähtämällä säkenöiminen”. Samoihin aikoihin Elias Lönnrot ehdotti elektrisiteetin suomenkieliseksi vastineeksi sanaa lieke,
joka ei kuitenkaan vakiintunut käyttöön.” [1]
Hauskana yhteensattumana mainittakoon, että kun ylioppilastutkintolautakunta teki alkuvuodesta 2013 päätöksen, jonka mukaan ylioppilaskirjoitukset tehdään lähitulevaisuudessa tietokoneella, alkoivat opettajat kautta maan
sähähdellä ja säkenöidä. Kouluissa heräsi suuri pelko, epävarmuus ja epäily. Mistä saadaan rahaa tietokoneisiin? Kuka
kouluttaa opettajat tietotekniikan käyttöön ja perehdyttää
heidät yo-kirjoituksissa sallittujen ohjelmien ominaisuuksiin? Mitä teknisiä taitoja opiskelijalta vaaditaan kokeessa?
Kuka rakentaa ja kustantaa tarvittavat uudet tietoverkot ja
sähköjärjestelmät? Miten kirjoituspaikkoina toimiviin juhla- ja liikuntasaleihin asennetaan muutama kilometri verkkokaapeleita ja sähköjohtoja? Mitä tapahtuu kokeessa, kun
jokin kone hajoaa tai viallinen verkkojohto aiheuttaa yhteyden katkeamisen? Entä jos tulee sähkökatko? Ja miten kaikkea tätä harjoitellaan kurssikokeissa?
USB-muistitikku
Tätä kirjoitettaessa pahin paniikki lienee jo väistynyt. Yokirjoitusten vastausjärjestelmästä on ilmestynyt ensimmäinen testiversio, jota on käytetty Vaasan lyseon lukiossa reaaliaineiden kokeissa. Kirjoituksissa sallittavat ohjelmat ovat
paria poikkeusta lukuun ottamatta ilmaisohjelmia, jotka
jokainen voi asentaa omalle tietokoneelleen ja hyödyntää
niitä normaalissa työskentelyssä. Kustannukset taas kaatuvat valitettavasti suureksi osaksi opiskelijoiden ja huoltajien
niskaan: yo-kokeeseen otetaan oma kannettava tietokone
mukaan. Toki koulukin joutuu investoimaan: tarvitaan kaksi
palvelintietokonetta jokaista kirjoitustilaa kohti, kaapeleita,
langallisen verkon kytkimiä, varasähköjärjestelmä ja niin
edelleen. Tietokoneita voi käyttää jatkossa sujuvammin
myös oppitunneilla, sillä Lyseon kauniisti sanottuna vaihtelevasti toiminut langaton verkko on luvattu rakentaa huippukuntoon kesällä 2015.
Millainen tietokone tarvitaan?
Ellei kannettavaa tietokonetta vielä satu omistamaan, joutuu
lukioon tuleva opiskelija sellaisen hankkimaan. Oppitunneilla selviytyy varsin monenlaisilla laitteilla ja jaksokokeita-
8
Ethernet-liitin
USB-liittimeen kytkettävän sovittimen kautta. Lisäksi koneeseen on saatava liitettyä kuulokkeet ja mikrofoni. Jos haluaa
erillisen hiiren ja/tai näppäimistön, on niillekin oltava vapaat
USB-liittimet, koska langattomat Bluetooth-lisälaitteet eivät
ole sallittuja. Koneen ei tarvitse olla viimeisintä mallia; vanha
ja hidaskin kone riittää tarkoitukseen. Viralliset vähimmäisvaatimukset selviävät joko Digabi-sivuilta [2] tai Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta [3]. Näillä sivustoilla on muutenkin kaikki julkistettu tieto sähköisistä kirjoituksista.
Koneen käynnistäminen
Yo-kirjoituksissa koneeseen ladataan muistitikulta tutkintolautakunnan Digabi-käyttöjärjestelmä, joka estää koneen omien
tiedostojen käyttämisen tai julkiseen internetiin pääsyn. Tietokonetta ei siis tarvitse tyhjentää. Hyvä asia on myös se, että kaikilla on samanlainen ohjelmisto käytössään. Käynnistämisen
vaiheet riippuvat koneesta, ja ne on ehdottomasti kokeiltava
useampaan kertaan ennen yo-kirjoituksiin saapumista. Abitti-sivuilta voi käydä lataamassa ohjelman, jolla käynnistystikulle kirjoitetaan tarvittavat tiedostot [4]. Tämän jutun kirjoittajan
omassa työkoneessa (HP:n kannettava) käynnistäminen toimii
sen jälkeen yksinkertaisimmillaan seuraavasti:
• sammutetaan kone
• työnnetään käynnistystikku vapaaseen USB-liittimeen
• painetaan virta päälle koneeseen, pidetään F9-näppäintä
pohjassa
• ruutuun tulevasta valikosta valitaan USB-muistiin liittyvä
kohta (rivi 3 alla olevassa kuvassa)
• digabi-käyttöjärjestelmä käynnistyy
Kaikilla tietokoneilla asia ei ole aivan näin suoraviivainen.
Vinkkejä löytyy Abitti-sivustolta [5]. Koneen voi halutessaan
määritellä käynnistymään automaattisestikin USB-muistilta,
silloin kun sellainen on koneeseen liitetty.
Uusissa kannettavissa tietokoneissa on niin sanottu secure boot -ominaisuus, jolla valmistaja voi estää muiden käyttöjärjestelmien kuin Windowsin käynnistämisen. Tähän asti
ominaisuuden on voinut kytkeä pois, mutta ennakkotietojen mukaan tulevissa Windows 10 -kannettavissa ei ehkä
voi käyttää vaihtoehtoisia käyttöjärjestelmiä [6]. Tätä ei toki pidä ymmärtää arvosteluna Microsoftia kohtaan (firman
lakimiesbudjetti on 900 miljoonan dollarin luokkaa… [7]).
Sähköisen yo-tutkinnon aikataulu [9]
Miten sähköinen yo-koe sitten etenee?
Koetilaisuuteen tullaan siis oma läppäri kainalossa (tai sylissä, vrt. engl. laptop). Opiskelija saa koulun vastuuhenkilöiden tekemän muistitikun, jolla kone käynnistyy. Kone ottaa
itsestään yhteyden koulun palvelimeen, josta koekysymykset siirtyvät automaattisesti opiskelijalle. Valvojan annettua
luvan opiskelija klikkaa painiketta, joka aloittaa kokeen.
Kysymykset ilmaantuvat ruudulle, ja vastausta voi alkaa naputella sille varattuun tilaan. Pitempiä tekstejä voi kirjoittaa
myös järjestelmään sisältyvällä tekstinkäsittelyohjelmalla, ja
valmiin tekstin voi kopioida sille varattuun paikkaan. Vastaukset tallentuvat järjestelmään automaattisesti. Kun opiskelija arvelee olevansa valmis, hän klikkaa Lopeta-painiketta,
sammuttaa koneensa ja palauttaa muistitikun. Siinä se.
Tämänhetkisessä koejärjestelmän ensimmäisessä kokeiluversiossa on mahdollisuus vain pelkkään tekstiin, sekä kysymyksissä että vastauksissa. Lopullisessa kokeessa tehtävät
tulevat sisältämään myös kuvia, ääntä, videota ynnä muuta lähdemateriaalia, ja vastaukseen voi ja monissa aineissa
pitääkin liittää myös piirroksia. Matemaattisten aineiden
kaavojen kirjoittaminen on oma hankaluutensa, ja siihen
liittyviä ohjelmistoja ei ole vielä lyöty lukkoon.
Tietotekniikka oppitunneilla
Entä miten opetusta on lähdetty digitalisoimaan? Liikkeelle lähdettiin kunnolla syksyllä 2009, kun saimme Vaasanpuistikolle neljä Smartboard-älytaulua. Älytaulu toimii isona kosketusnäyttönä, ja oppitunnilla sillä voidaan esittää
kaikki materiaali (kuvat, videot, kaavat, …) ja opettaja voi
muokata materiaalia suoraan älytaululle. Esimerkiksi fysii-
kan lehtorit Inkeri Hyvärinen ja Kari Mäkinen laativat kaiken
opetusaineistonsa Smartboard-ohjelmistolla. ”Parin vuoden
vapaa-ajat siinä meni, mutta samalla tuli kehitettyä materiaalia ja omaa ammattitaitoa”, kertoo lehtori Mäkinen.
Älytaulut asennettiin vuonna 2009 myös kemian ja kuvataiteen luokkiin. Luonnontieteiden puolella Vaasanpuistikolla
biologian ja maantieteen opettajatkin ovat laatineet huomattavan paljon digitaalista aineistoa. Myöhempien remonttien
yhteydessä suunnilleen kaikki koulumme luokat molemmissa kiinteistöissä on varustettu jonkinlaisilla älytauluilla, joten
kaikki mahdollisuudet ovat avoimina.
Keväällä 2014 alettiin miettiä myös internetissä toimivan
opetusta ja oppimista tukevan ohjelmiston (LMS = Learning
Management System) käyttöönottamista. Monet opettajat alkoivat tehdä materiaalia koulussamme vierailleen viestinnän
asiantuntijan suosittelemaan ilmaiseen Eliademy-palveluun,
ja Vaasaan on hankittu myös Office365-ohjelmisto. Sähköiset
oppikirjat ovat tulossa, ja ainakin fysiikassa ja terveystiedossa
kokeillaan ensi vuonna Tabletkoulun oppimateriaaleja ensimmäisillä kursseilla. Esimerkiksi yliopistojen suosima Moodleohjelmistokin on luvattu asennettavaksi käyttöömme syksyyn
2015 mennessä.
Se, että opiskelija käyttäisi tietokonetta kaikkeen tuntityöskentelyyn, ei toistaiseksi liene realistista. Tuntimuistiinpanojen tekemiseen kynä ja paperi ovat edelleen nopein
yhdistelmä, varsinkin jos täytyy piirtää kaavioita tai kirjoittaa
matemaattisia kaavoja. Ja uusimpien tutkimusten mukaan
muistiinpanojen tekeminen käsin johtaa parempaan oppimiseen: kynällä kirjoittavat opiskelijat keskittyvät enemmän
opetettavaan asiaan [8, teksti englanniksi].
Paljon uutta on siis tullut ja on tulossa. Onneksi. Vierivät
kivet eivät sammaloidu.
KMä
Yo-kokeessa käytettävät ohjelmistot:
LibreOffice (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta,
esitysgrafiikka, vektorigrafiikka)
GIMP (kuvankäsittely)
Pinta (kuvankäsittely)
InkScape (vektorigrafiikka)
Dia (vektorigrafiikka)
wxMaxima (symbolinen laskenta)
Texas Instruments TI-Nspire CAS (symbolinen laskenta)
Casio ClassPad Manager (symbolinen laskenta)
Geogebra (mm. kuvaajat)
LoggerPro (kuvaajat)
MAOL-digitaulukot (Otava)
Lähteet/linkit:
[1] http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6
[2] https://digabi.fi/tekniikka/kokelaan-paatelaite/
[3] https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet /Digabi/fi_ytl_paatelaiteohje_2013.pdf
[4] http://www.abitti.fi/fi/ohjeet/usb-tikkujen-kopiointi/
[5] http://www.abitti.fi/fi/ohjeet/tietokoneen-kaynnistaminen-usb-muistilta/
[6] http://www.mbnet.fi/artikkeli/tietokoneet/
microsoftin_windows_10_n_asennus_saattaa_estaa_linuxin_toiminnan_kokonaan
[7] http://www.businessinsider.com/microsoft-cuts-legal-budget-by-15-2009-10?IR=T
[8] http://www.boston.com/health/2014/06/05/take-note-this-handwritten-notes-are-more-effective-than-typed-ones/
Ypp4ahKuX2Zd0OtUqBw79H/story.html
[9] https://digabi.fi/digabi/projektin-aikataulu/
9
Tyyntä myrskyn edellä
Kouluun, kouluun
oppimaan
Uusi lukuvuosi 2014–2015 alkaa
L
ämmin kesä oli lopuillaan, kun uudet ja vanhat lyseolaiset kokoontuivat tiistaiaamuna 12.8. Vaasan kirkkoon aloittamaan uutta lukuvuotta. Tilaisuuden alkajaisiksi rehtori Kari Kukkohovi toivotti kaikki tervetulleiksi.
Virsi 484 ”Totuuden henki johda
sinä meitä” viritti läsnäolijat kuuntelemaan pastori Sami Saharisen sanoja.
Hän kertoi Matteuksen evankeliumissa
kuvatuista ahtaista ja avarista porteista.
Hän kyseli, millaisista porteista kuulijat
ovat astuneet ja millaisia ovia avanneet
kesän aikana. Osa niistä on varmasti ollut helppoja ja osa vaikeita. Jeesus tunsi reittien ja porttien valinnan
vaikeuden. Hän kehotti valitsemaan
10
Aahh... mitä kaikkea kesällä tapahtuikaan...
Kieltenopettajat haluttiin viedä alttarille.
kapean ja vaivalloisen tien. Opiske­
luissakin joudumme valitsemaan mo­
nis­
ta eri vaihtoehdoista. Koulussa
ke­
h­
itämme omaa osaamistamme ja
persoonaamme ja koemme opiskelun
palkitsevaksi. Jumalan palveleminen
tuo merkityksen elämällemme ja myös
palkitsee. Puheensa lopuksi pastori Sami Saharinen toivotti kaikille Jumalan
siunausta.
Urkusoolon ja virren jälkeen rehtori Kari Kukkohovi kertoi, että Lyseossa
on nyt tämän syyslukukauden alkaessa
noin 760 opiskelijaa ja opettajia yli 50.
Hän totesi, että jälleen on valittavana
runsaasti kursseja ja että myös Vasa
gymnasiumin tarjoamia kursseja voi
suorittaa. Suvaitsevaisuus on tämän
lukuvuoden teema. Lyseo on julistettu
syrjinnästä vapaaksi alueeksi.
Rehtorin puheen jälkeen koulun
opettajat astelivat kirkon etuosaan
esittäytymään aineryhmittäin. Henkilökunnan esittäytymisen jälkeen Lyseon apulaisrehtori Vesa Neste aloitti
puheensa viittaamalla sata vuotta sitten syntyneeseen Tove Janssoniin ja
lainasi tämän ex libriksen lausetta ”Tee
työtä ja rakasta.” Apulaisrehtori Neste
puhuu työn tavoitteista ja kyselee, millaisia lupauksia kukin on antanut itselleen. Työhyvinvointi tarkoittaa muun
muassa turvallisuutta ja siihen voi vaikuttaa. Omaa elämää voi havainnoida
ja voi pohtia, miten voi lisätä hyvää ja
mistä luopua. Puheensa lopuksi apulaisrehtori Neste toivotti kaikille menestystä. ”135. työvuosi on alkanut.”
Ja päivän ohjelma oli?
Ruuhkaa vyöhykkeellä 4.
Teksti: AKu
Kuvat: KMä
Vesa Neste
Arvoitus: kuka opettaja saa­puu
tässä ensimmäisten joukossa?
Lihasvoima...
Mikä luokka, mikä ro?
...vastaan
fossiiliset
polttoaineet.
11
Juniorit toisilleen tutuiksi
P
erjantaina 22.8. koululla näkyi erilaisiin hippiasuihin pukeutuneita junioreita, Lyseon ja Vasa
gymnasiumin ykkösluokkalaisia. Muun muassa tutorit olivat järjestäneet koko päiväksi monenlaista
ohjelmaa. Aluksi kokoonnuttiin juhlasaliin kuuntelemaan henkilökunnan ja oppilaskunnan infoa.
Ruokailun jälkeen sitten marssittiin kaikki yhdessä
Hietalahden Villan puistoon, jossa oli monenlaisia
tehtäväpisteitä. Juniorit muistelevat päivän tapahtumia ja tekemisiä:
”Elokuun 22. päivänä vietimme junnupäivää.
Päivä näytti sateiselta, mutta onneksemme se kääntyi aurinkoiseksi. Kävelimme koululta Hietalahden
Villalle, jossa aloitimme huutokilpailulla. Siitä etenimme eri pisteille. Tehtäväpisteitä oli yhteensä
kymmenen. Meidän mielestä kivoin piste oli vesipiste, jossa saimme heittää vettä toisten päälle. Päivä
päättyi VG:n ja Lyseon tutoreiden köydenvetoon.
Päivä oli kiva, ja saimme tutustua luokkatovereihimme paremmin.”
”Vietimme junnupäivää aurinkoisena elokuun
päivänä. Tutorit olivat jäjestäneet meille kivan päivän
Hietalahden Villalla. Tätä ennen olimme kuitenkin
koululla ja pukeuduimme teema-asuihimme. Myös
Vasa gymnasium vietti teemapäivää kanssamme.”
Miia, Kani, Babil
12
Keittiön väen
terveiset
Fuusion edustajat Mika Jokiaho
ja Tiina Kankkonen tomerina
”Tulimme koululle klo 8.30 ja aloitimme päivän juhlasalissa kuuntelemalla henkilökunnan ja oppilaskunnan
infoa. Sen jälkeen menimme luokkaan
pukeutumaan. Teemanamme oli hippi.
Lähdimme tunnushuutoa huudellen
kohti Villaa. Siellä meitä odotti monta eri tehtäväpistettä, ja paras niistä oli
meidän mielestämme kananmunaheittely. Sää oli vaihteleva, ja kaikki olivat
väsyneitä päivän lopuksi.”
Aino, Manu, Laura
”Päivä alkoi liian aikaisin. Jouduimme istumaan salissa liian kauan.
Panostin liian paljon asuuni. Ja silti laitoin koko vartalon peittävän roskasäkin
päälleni. Onneksi ruoka oli hyvää, ja
sain nauraa kaverieni asuille ruokalassa.
Hietalahden Villan puistossa suoritimme erittäin monta rastia. Hauskinta oli,
että sain tutustua moneen luokkalaiseeni ja että tajusin, että he eivät olekaan
niin pahoja.”
”Junnupäivänä meillä kaikilla oli ennakkoluuloja siitä, mitä meille tehdään.
Mieleen nousi kaikenlaisia ajatuksia,
kuten että päällemme heitetään kuraa
ja kuinka meidät laitetaan tekemään
kaikenlaista, mitä emme normaalisti
tekisi. Ennakkoluuloja oli todellakin paljon, mutta päästyämme paikalle mielemme rauhoittuivat. Suorittaessamme
monenlaisia rasteja huomasimme, että
tärkeintä oli luokan yhdessäolo, ja tutustuimme muihin. Loppujen lopuksi
päivä oli mahtava ja hauska.”
Alzber, Resmija, Iines
”Oli tosikivaa leikkiä vesileikkejä
toisten lukiolaisten kanssa. Puistossa
meininki oli ylihyvä. Jee!”
”Päivä oli mukava. Ryhmähenki kohosi paljon hauskojen leikkien myötä.”
”Kaikki olivat panostaneet hienosti pukuihin. Parasta oli vedellä kastelu.
Leikit olivat kivoja. Yhteishenkeä jaksettiin pitää hyvin yllä.”
Mariella, Amir
Tulkaa pidättämään minut!
”Oli aurinkoinen päivä ja ryhmissä
kävelimme kohti tapahtumapaikkaa.
Hauskin hetki oli, kun ryhmät joutuivat
olemaan piirissä ja muut ryhmät yrittivät kastella meidät. Kasvoilleni heitettiin
merivettä, joka oli aivan kylmää.”
”Yhdessä oli kiva tehdä asioita ja yhdessä me selvittiin hankalista tehtävistä!”
Laura ja Susanna
AKu
13
14
Voiman ja vastavoiman laki (Newtonin 3. laki)
15
Kouluruoasta
kotiruokaan
Klik. Viimeinen
ruokatilaus
lähti nyt.
P
alveluvastaava Maija-Liisa AlaAho teki pitkän uran Vaasan kaupungin ruokahuollossa. Hän tuli työhön vuonna 1984 Onkilahden kouluun, siirtyi sieltä vuonna 1988 Hietalahden koulukeittiölle ja sitten 1996
Vaasan ly­
seoon. Eläkejuhlat vietettiin
5.9.2014 Lyseolla. Kahviteltiin ja muisteltiin men­
neitä keittiön kollegoiden
ja kaupungin ruokahuollon edustajien
kanssa yhdessä.
AKu
Hallinnon kiitokset
Koko spice girls -ryhmä koolla
Kahvia ja mehua
16
Lyskalaiset tarttuivat ideaan
I
nnokampuksen kehittämä Tartu
Ideaan -kisa haastoi suomalaisia toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen
opiskelijoita ja oppilaitoksia innovoimaan. Kisassa oikeat yritykset antoivat
opiskelijoille haasteita, joiden pohjalta
nuoret kehittivät innovaatioita. Kisan
tavoitteena oli lähentää opiskelijoita
yritysten ja työelämän kanssa.
Vaasan lyseon lukiosta kisaan osallistui yritystietokurssin kolmisenkymmentä opiskelijaa. Kurssilla lähdettiin
pienissä ryhmissä kehittelemään innovaatioita Oulun yliopiston antamaan
esineiden internetiä koskevaan tehtävään. Keksinnön tuli liittää esineitä internetin välityksellä toisiinsa ja keksiä
niihin uusia toiminnallisuuksia. Aluksi
tehtävä tuntui vähän hankalalta, mutta
lopputuloksena saatiin aikaan hyvinkin
ainutlaatuisia ja innovatiivisia keksintöjä. Innovaatioissa esineiden internetiin
kytkeytyivät mm. kynä, ratsastusvälineet, auto, sormus, avain jne.
Lyseolla kisan aluekarsinta järjestettiin 8. lokakuuta, jolloin Innokampuksen agentit saapuivat paikalle.
Ryhmät pitchasivat eli möivät suorassa
weblähetyksessä ideansa Oulussa istuvalle tuomarille, joka pisteytti esitykset
ja antoi palautetta. Jokainen ryhmä
sai vielä kehittää ideaansa palautteen
pohjalta eteenpäin ja käydä tekemässä uuden pitchauksen tuomarille.
Jokainen joukkue pystyi hienosti voittamaan jännityksensä ja parantamaan
vielä omaa suoritustaan. Vaikka kyse
oli kisasta, joukkueet kannustivat hienosti toisiaan.
Lyseon joukkueiden ideoiden tasosta kertoo paljon se, että kolme ryhmää selvisi ensimmäiselle sijalle aluekarsinnassa. Lopulta tuomarin päätös
ratkaisi ja Lyseon voittajajoukkueeksi
nousi Moebius Machinea, johon kuuluivat Pyry Tuominen, Lasse Ruhkala
ja Joni Alanen. Pisteillään he olivat
alueensa ykkösiä, mutta myös koko
valtakunnan tasolla paras joukkue.
Tästä hyvästä pojat saivat palkinnoksi
älyrannekkeet. Aluekarsinnan voittajina he pääsivät myös edustamaan Vaasan lyseon lukiota Helsinkiin kilpailun
finaaliin 28. marraskuuta DNA-talolle.
Kisareissua pojat luonnehtivat upeaksi kokemukseksi, vaikka tällä kertaa
ei aivan kolmen kärkeen päästykään.
Mutta tärkeintähän on tarttua ideaan
ja yrittää parhaansa!
Tartu Ideaan -kisaan osallistuminen
poiki jatkoa myös kevätlukukaudella,
kun vastaavanlainen paikallinen kilpailu toteutettiin Vaasan lyseon lukion ja
Vasa gymnasiumin taloustiedonkurs­
sien opiskelijoille. Kisa toteutettiin yhteistyössä kahdella kielellä paikallisen
ohjelmistoyrityksen Gambit Groupin
kanssa. Yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja kävi vierailemassa tunnilla ja
kertomassa yrittäjän arjestaan ja työstä
sekä tämän päivän työelämävaatimuksista. Samalla hän haastoi opiskelijoita
innovoimaan ja kehittämään sovelluksia ja uusia keksintöjä. Lyseon ja Gymnasiumin opiskelijat vastasivat haasteeseen, ja kaksikielisissä ryhmissä he
kehittivät innovaatioita, jotka esitettiin
lopuksi tuomaristolle ja muille opiskelijoille. Kolme parasta ryhmää pääsi
palkintona yritysvierailulle Runsoriin
Gambit Groupin tiloihin.
Teksti ja kuva: Mika Jokiaho
17
Vaasan lyseon lukion Erasmus+ -hanke
”Involve me & I learn”
Erasmus+ -ryhmäkuva Sloveniasta
L
yskalaiset ovat kuluvan vuoden
aikana osallistuneet Erasmus+
-hankkeeseen, johon osallistuvat koulut Espanjasta, Italiasta, Islannista,
Kreikasta ja Sloveniasta. Hanke on
kaksivuotinen, eli se jatkuu myös lukuvuonna 2015–2016. Erasmus+ on
Euroopan unionin koulutus-, nuorisoja urheiluohjelma, joka toimi aiemmin
nimellä Comenius.
Hanke käynnistyi syksyllä, kun ensimmäinen kokous järjestettiin Vaasassa marraskuussa. Kyseessä oli koordinaattoreiden ensimmäinen tapaaminen, ja aika kului lähinnä kaksivuotisen
hankkeen suunnitteluun, joten paikalla oli vain opettajia. Heitä oli vastassa
Vaasaan saapuessa räntäsademyrsky,
joka illan aikana muuttui lumisempaan
suuntaan. Aamulla maata peittikin jo
jääkerros, johon kaikki vierailijat eivät
ainakaan kenkävalinnoissaan olleet
osanneet varautua. Pääsimme kuitenkin hotellilta koululle vahingoittumattomina, ja kokous alkoi rehtoreiden
tapaamisella. Kokoustamisen lisäksi
opettajat osallistuivat koulussa pedagogisille kahveille, Vasa gymnasiumin
järjestämiin Svenska Dagen -juhlallisuuksiin ja oppitunneille. Vierailimme
myös Pohjanmaan museolla, jossa tu-
18
tustuttiin Merenkurkun luontoon.
Hankekokousten aikana suunnitellaan tulevia projektitöitä sekä esitellään ja arvioidaan tehtyjä projektitöitä. Mukana kokouksissa on yleensä
1–2 opettajaa ja muutama opiskelija.
Nykyisen hankkeemme aikana toteutetaan 12 erilaista projektia, joita esitellään hankkeen kotisivuilla, blogissa,
wikissä, koulujen Facebook-sivuilla,
paikallisissa medioissa ja kouluissa. Involve me & I learn -hankkeen tavoitteena on kehittää ja kokeilla uusia työtapoja, joissa hyödynnetään tieto- ja
viestintätekniikkaa. TVT:n käytöllä pyritään myös motivoimaan opiskelijoita
paremmin ja opettamaan heille työelämässä tärkeitä tietoteknisiä taitoja.
Talven aikana opiskelijat osallistuivat eri aineiden oppitunneilla neljään
eri projektiin. Kuvataiteen tunneilla
suunniteltiin hankkeelle logoa, kielten
tunneilla tehtiin PowerPoint-esityksiä
projektin osallistujamaista ja yksi ryhmä piti Skype-kokouksen kreikkalaisen
opiskelijaryhmän kanssa, ilmaisutaidon ryhmä suunnitteli ja toteutti englanninkielisen esittelyvideon Lyskasta.
Heti hiihtoloman jälkeen osallistuimme toiseen hankekokoukseen
Triestessä, Italiassa ja Ljubljanassa, Slo-
veniassa. Mukana oli kaksi opettajaa
ja kolme opiskelijaa. Kokoustamisen
lisäksi kouluilla oli runsaasti ohjelmaa
esimerkiksi oppilastöiden esittelyjä,
luentoja, työpajoja. Opiskelijat olivat
sekä Triestessä että Ljubljanassa valmistelleet kiertokävelyt, joiden aikana saimme kuulla kattavat selvitykset
kaupunkien historiasta. Matkan kohokohtia olivat myös vierailut Venetsiaan,
Bled-järvelle ja Skocjanin luolastoon,
joka on Unescon maailmanperintökohde. Oppilaat asuivat isäntäperheissä ja pääsivät näin tutustumaan arkielämään niin Italiassa kuin Sloveniassa.
Hanke jatkuu keväällä muun muassa kouluaiheisen wikin laatimisella
ja työelämätaitojen kartuttamisella.
Lyskan vastuulla on kerätä Future Fun
-päivässä saatua tietoa työnhausta ja
esimerkiksi ansioluettelon kirjoittamisesta yhteen ja laatia tästä opas englanniksi kaikille osallistujamaille jaettavaksi. Syksyllä on vuorossa seuraava
hankekokous Reykjavikissa, Islannissa,
ja ensi vuonna kokoukset järjestetään
vielä Kreikassa ja Espanjassa.
Paula Keltto
hankkeen koordinaattori Lyseolla
Erasmus+ -opettajat
Vaasassa
Erasmus+ -opiskelijat
Vilma Kallio, Deborah
Bongu ja Mariella Järvi
Bledin linnassa
Projektin kotisivut:
sites.google.com/site/
involvemeilearn/
19
Tansanialaiseen
avustusjärjestöön
tutustumassa
G
lobaalikasvatuksen verkkokurssin myötä pääsin osallistumaan lokakuussa 2014 OPH:n rahoittamalle Tansanian-matkalle. Matkan tarkoituksena oli tutustua avustuskohteisiin Moshissa ja myös hankkia tietoa lukiolaisten mahdollisuuksista
osallistua vapaaehtoistyöhön. Ryhmämme koostui kolmesta lukion ja neljästä ammattiopiston opettajasta sekä yhdestä lukioopiskelijasta. Lisäksi matkaan lähti
kaksi lähihoitajaharjoittelijaa, jotka
jäivät Raun päiväkotiin seitsemäksi
viikoksi suorittamaan työharjoitteluaan. Tanzania Volunteers -järjestö
järjestää työpaikkoja työharjoittelijoille päiväkodeista, sairaaloista,
katulapsikeskuksesta ja muista apua
tarvitsevista paikoista ja tarjoaa majoituksen ja ylläpidon vapaaehtoisille
korvausta vastaan.
Vierailimme ensiksi suomalaisen
Sama aurinko ry:n tukemassa Raun
päiväkodissa ja HIV-positiivisten
naisten keskuksessa. Päiväkodin lapset tulevat köyhistä perheistä, joiden
vanhemmat ovat HIV-positiivisia.
Veimme lapsille Suomesta kerättyjä
vaatteita ja leluja ja naiset saivat ompelutarvikkeita. Lyskan opettajat lahjoittivat myös ruoka-apua näille perheille.
Seuraavan aamun vierailu lasten vankilaan jätti meidät länsimaiseen hyvinvointiin tottuneet sanattomiksi. Vankilassa asuu
pikkurikoksiin syyllistyneitä 12–18-vuotiaita lapsia odottamassa oikeudenkäyntiä. Jos käytettävissä oli vapaaehtoistyöntekijöitä, lapset pääsivät ulos pelaamaan jalkapalloa ja opiskelemaan oppitunneille. Kolmas kohteemme Msamarian katulapsikeskus huolehtii orvoista lapsista, joista nuorimmat ovat vasta 5-vuotiaita. Lapset aloittavat päivänsä varhain aamulla siivoamalla
ja tekemällä muita askareita, minkä jälkeen he saavat lähteä kouluun. Iltapäivisin katulapsikeskuksessa on yleensä vapaaehtoisia ulkomaalaisia nuoria leikkimässä ja pelaamassa lasten kanssa.
Muita vierailukohteitamme olivat paikallinen sairaala ja Sungu Secondary School -lukio. Lukiossa opiskellaan englanniksi
isoissa ryhmissä ja erittäin alkeellisissa olosuhteissa.
Vierailujen jälkeen meillä oli
mahdollisuus osallistua patikkaretkelle Kilimanjarolle ja safarille
Tarangiren ja Ngorongoron luonnonpuistoihin. Nämä kokemukset
olivat unohtumattomia, ja suosittelen lämpimästi kaikille vierailua Tansaniassa, vaikkapa vapaaehtoistyön
merkeissä. Nuorten parissa suosittuja paikkoja ovat päiväkoti, lasten
vankila ja katulapsikeskus. Jotta pääsisi vapaaehtoistyöhön suomalaisen
Hanna Metson omistaman Tanzania
Volunteersin kautta, ei tarvitse olla
alan koulutusta vaan reipas ja avoin
mieli riittää. Lukiolainenkin voi lähteä hankkimaan työ- ja varsinkin
elämänkokemusta ainutlaatuiseen
Afrikkaan.
Elina Mykkänen
20
Koulutusta lyseolaisille
– aiheena päihteet
Anne Salovaara-Kero
V
iime vuonna Lyseon opiskelijoille ja
henkilökunnalle suunnattu koulutus,
jonka aiheena olivat päihteet, jatkui tänäkin
vuonna 26.11. Alun kahvitilaisuuden jälkeen asiantuntijana aluekoordinaattori Anne
Salovaara-Kero Irti Huumeista ry:stä kertoi
päihderiippuvuudesta tutkimustiedon ja
oman ammattipätevyytensä näkökulmasta.
Päihderiippuvuus on kliinisesti todettu krooninen sairaus, joka johtaa kuolemaan.
Anne Salovaara-Kero valotti päihderiippuvuuteen johtavia syitä ja kertoi sen tunnusmerkeistä. ”Päihderiippuvuus ei ole kenenkään syy”, sillä vaikuttavia tekijöitä on
paljon. Sairastunut usein aluksi kieltää oman
ongelmansa, mutta oman tahdon selviytymiseen synnyttyä alkaa toipuminen. Tästä
sairaudesta voi toipua – siihen tarvitaan vain
aikaa ja apua. Hoidon ja lopetuksen jälkeen
ihminen muuttuu entiselleen.
Asiantuntijapuheenvuoron jälkeen päihderiippuvuuden hallintaansa saanut kokemusasiantuntija ja vapaaehtoistyöntekijä
Jarno Högfors kertoi oman koskettavan
selviytymistarinan­sa. Päihteet muuttivat hänen persoo­nallisuutensa itsekeskeiseksi. Hän
ha­
keu­
tui hoitoon monta kertaa, ja lopulta
vertaistukiryhmät olivat pelastus. Hänen mukaansa toipumisessa täydellinen päihteettömyys on ainoa vaihtoehto. Riippuvuus pysyy
läpi elämän. Sitä täytyy kontrolloida koko
ajan.
AKu
Jarno Högfors
21
Uniworld Day
Karoliina Saharinen ja Tomas
Brännkärr toivottavat osallistujat
tervetulleiksi.
Erilaiset kulttuurit tutuiksi
Amerikkalaista kulttuuria
Suomen Pakolaisavun esittelyä
Sierra Leone -projektiin
osallistuneet kertovat
kokemuksistaan.
22
L
yseon kampuksella vietettiin Lyseon lukion ja Vasa
gymnasiumin yhteistä Unesco-teemapäivää perjantaina 24.10. klo 9.30 alkaen. Päivä oli myös YK:n päivä,
jolloin Suomen lippu liehui salossa myös Lyseon pihamaalla.
Uniworld Dayn alkajaisiksi opiskelijat kokoontuivat
Kirkkopuistikon kiinteistön juhlasaliin. Lyseon lehtori
Karoliina Saharinen ja Vasa gymnasiumin apulaisrehtori Tomas Brännkärr toivottivat kaikki tervetulleiksi ja
kertoivat, miten Lyseosta on tullut Unesco-koulu. Teemapäivän tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijoita eri
kulttuureihin ja totuttaa elämään monikulttuurisessa
ympäristössä. Puhutaanhan koulussamme kotimaisten
kielten lisäksi 18:aa eri kieltä. Avaussanojen jälkeen
opiskelijoille esitettiin junioreiden tekemiä suvaitsevaisuudesta kertovia lyhytelokuvia (Älä ole rasisti, We`re
Different and The Same).
Elokuvaesitysten jälkeen oppilaskuntien hallitusten
puheenjohtajat Sanna Neovius ja Santeri Sinkkonen
kertoivat siitä, mitä tarkoittaa syrjinnästä vapaa lukiokampus. Tänäkin vuonna hallitusten puheenjohtajat julistavat koulumme syrjinnästä vapaaksi alueeksi. ”Tule
itsenäsi osaksi meitä matkalla mahdollisuuksien maailmaan.”
Yhteistyössä Suomen Pakolaisavun kanssa järjestetyssä Sierra Leone -projektissa mukana olleet ja Sierra
Leonessa vierailleetkin opiskelijat Aaro Kumpulainen,
Miika Kaunismäki, Sanni Majamaa sekä Rasmus
Genas esittivät aluksi matkallaan kuvaamansa videon.
Esityksen jälkeen Miika Kaunismäki kertoi afrikkalaisten
ystävällisyydestä ja onnellisuudesta sekä köyhyydestä.
Sanni Majamaa esitteli lukutaitokampanjaa ja näytti
päätteeksi videon aikuisille suunnatusta lukutaitokoulutuksesta. Oppitunneilla opetetaan myös laskemista sekä jaetaan tietoa yleisistä asioista, terveydenhoidosta ja
maanviljelystä.
Rasmus Genas kertoi, että matkalla olijat olivat
käyneet tutustumassa Sierra Leonessa ammattikoulutukseen ja työharjoitteluun. Pakolaisapu rahoittaa ammattikoulutusta. Lopuksi Miika Kaunismäki kertoi, mitä
suomalainenkin voi tehdä ebolaepidemian pysäyttämiseksi. (Ks. www.pakolaisapu.fi)
Puolenpäivän aikoihin ja Lyseon kuoron esityksen
jälkeen teemapäivään osallistuvat ykkösluokkalaiset
lähtevät ryhmittäin kiertelemään ja tutustumaan eri
kulttuureja esitteleviin toiminnallisiin työpajoihin. Afrikkalaisen kulttuurin esittelypaikassa kerrottiin afrikkalaisesta taiteesta, musiikista ja tanssista. Kaikki vierailijat
saivat tanssia. Myös Lähi-idän kulttuureja esittelevässä
työpajassa vierailijat tanssivat yhdessä – ja maistelivat
erilaisia mausteita. Lisäksi työpajoissa esiteltiin Latinalaisen Amerikan kulttuuria ­– suomalaista ja suomenruotsalaista elämänmenoa unohtamatta.
AKu
Afrikkalainen
kulttuuri
tutuksi
Mausteita maistelemaan!
Esittelijöinä Samuel Aga
ja Marko Saari.
Lähi-idän mausteita
Monserrat Villarroel
Habibi Häzhin
Mira Oksakari ja Iida Puronvarsi
esittelevät suomalaista kulttuuria.
Shima Gaber,
Godwill George ja
Nairun Ombela
23
Lyseo tutuksi
yläkoulun yhdeksäsluokkalaisille
24
Kemian labra
Neuvottelut menossa
yseon avoimien ovien päivänä ja
Vaasan ja Mustasaaren yläkoulujen
yhdeksäsluokkalaisille tarkoitettuna vierailupäivänä peruskoulunsa keväällä
päät­tävät nuoret kävivät tutustumassa lukio-opiskeluun. Tuona perjantaina 7.11.
Lyseon opiskelijoilla oli taksvärkkipäivä,
joten opettajat saattoivat keskittyä koulun ja oman oppianeensa esittelyyn.
Yhdeksäsluokkalaiset koottiin alkuunsa Kirkkopuistikon kiinteistön juhlasaliin
kuuntelemaan yleistä esittelyä, jossa Lyseon apulaisrehtori Juha-Pekka Rauhala
kertoi Lyseosta ja lukio-opinnoista yleensä. Alkuesittelyyn kuului myös Lyseon tutoreiden opastama kierros lukiokampuksen molemmissa rakennuksissa.
Tunnista kasvilajeja. Mitä tarkoittaa
sana filosofia? Kuka kirjailijoistamme sai
kirjallisuuden Nobel-palkinnon? Mikä on
Sveitsissä hiukkastutkimuspaikka? Mitä
vieraita kieliä Lyseossa voi alkaa opiskella
alusta alkaen? Montako pakollista kurssia
on pitkässä matematiikassa? Tunnista eri
maiden lippuja. Muun muassa edellisten
kaltaisiin kysymyksiin ja tehtäviin yhdeksäsluokkalaiset saivat etsiä vastauksia. Lisäksi leikkimielisiä ja vakaviakin tehtäviä
oli kaikissa eri oppiaineiden esittelypisteissä. Opiskelijakunnan hallituksen jäsenet pyysivät tunnistamaan joukostaan
kuka kukin on muun muassa kysymällä,
kuka ajoi vastaan tulevien kaistalle mopokoulun ensimmäisenä ajotuntina tai
kenen perheessä ei ole mikroa.
Opettajien ja opiskelijakunnan hallituksen jäsenten esittäytymisen lisäksi
myös muut Lyseon toimijat halusivat
kertoa työstään. Kerrottiin Urheiluakatemiasta, yrityskasvatuksesta, aikuislinjasta,
Lyseon kansliasta, oppilaanohjauksesta,
tutoreista, Lyseon toiminnasta Unescokouluna, eri projekteista ja kansainvälisyydestä ja koulun verkkolehdestä Fuusiosta – unohtamatta terveydenhoitoa ja
kuraattorin työtä.
Kaiken informaatiotulvan jälkeen yhdeksäsluokkalaiset saivat vähän hengähtää ennen lähtöä ja katsella ala-aulassa
tanssiesityksiä ja kuunnella musiikkia ja
samalla syödä munkkia ja juoda mehua.
AKu
Vilskettä käytävällä
L
Saisinko ostaa vokaalin, vaikkapa a:n? Frau
Kankkonen
Madame
SeppäCascarino
This site uses
cookies.
Bändiä odotellessa...
J-P esiintymässä
... ja bändi saapui.
Hand of
God
Liikuntaa
25
Musisointia yhdessä
B
ändikurssin esitys järjestettiin tiistaina 18.11. Yhtyesoittokurssilaiset pitivät rock-painotteisen
konsertin K-puolen juhlasalissa. Yleisö oli alusta alkaen mukana.
Kuvat: Ville Hujanen
Nemo Koski
Susanna Vierula
Rasmus Svahn
Juha
Luukkanen
Vieraileva solisti IB-lukiosta
26
Riku Mykkänen,
Marek Popov,
Santeri Julin,
Patrik Jantunen,
Michael Abdallah
Hermanni Honkanen,
Oskari Kurkela,
Ville Lehtola
Jimmy Varhama,
Samu Prusi,
Kim Smedlund,
Tuomas Suokko,
Timo Kinnunen,
Jere Hasunen
27
5
Itsenäisyys- ja lakkiaisjuhla 2014
.12. oli erityinen päivä Vaasan Lyseon lukiossa. Silloin lyskalaiset nimittäin kokoontuivat Vaasan kaupungin
kirkkoon sekä juhlistamaan maamme itsenäisyyttä että seuraamaan, kun syksyllä ylioppilaiksi kirjoittaneet saivat painaa
valkolakin päähänsä.
Tilaisuus oli juhlava. Aluksi lakitettavat saapuivat paikoilleen kirkon etuosaan odottamaan lakitusta ja seuraamaan kaikkea sitä, mitä oli odotettavissa
sitä ennen. Airuet toivat Suomen lipun
sisään, ja sitten kajahti yhteislauluna
Lippulaulu. Lyseolta lähti seppelepartio
viemään Lyseon tervehdystä maamme
itsenäisyyttä puolustaneiden sankareiden haudoille. Abit luovuttivat vapauden viestin senioreille eteenpäin kerrottavaksi, ja sen jälkeen apulaisrehtori
Vesa Neste piti tervehdyspuheen. Juhlapuheen piti Vaasan Sotaveteraanipiirin
toiminnanjohtaja Tuula Harjunpää, joka
muisti puheessaan erityisesti lottia ja heidän merkitystään sodan aikana. Rehtori
Kari Kukkohovi piti viimeistä kertaa puheen Lyskan rehtorina itsenäisyysjuhlassa, ja vuoden 2014 syksyllä kirjoittaneet
ylioppilaat olivat viimeiset Vaasan lyseon
lukiosta, aikuislinjalta ja yhdistelmätutkinnon suorittaneista, jotka Kukkohovi
lakitti.
Juhlassa saimme kuulla myös musiikkiesityksiä ja runonlausuntaa. Lippulaulun lisäksi lauloimme juhlan lopuksi
Maamme-laulun yhteislauluna. Kuulimme urku- ja pianomusiikkia. Urkurina
toimi Jimi Järvinen, ja Jean Sibeliuksen
Capricen soitti pianolla Eemil Viljamaa.
Aino Hautala lauloi musiikinopettaja Jari Ojalaisen säestyksellä Sun särkyä anna mä en. Runoja meille lausuivat Salla
Niemi ja Michaela Lampinen.
Itsenäisyys- ja lakkiaisjuhla oli oikein
kaunis ja mieleenpainuva juhla, varsinkin lakkinsa saaneille ylioppilaille. He
ovat saavuttaneet elämässään yhden
taitekohdan. Nyt he voivat valita uuden
suunnan ja kulkea kohti uusia unelmia.
Tärkeä on myös muistaa, miksi vietämme itsenäisyysjuhlaa. Suomi itsenäistyi 97 vuotta sitten, ja vaikka maamme
oli sodassa muutamia vuosikymmeniä
myöhemmin, säilytimme itsenäisyytemme. Siitä saamme kiittää sotiemme veteraaneja, taisteluissa kaatuneita urheita
sotilaita ja lottia, joihin Tuula Harjunpää
niin kauniisti puheessaan viittasi. Suomi
on meidän kaikkien täällä asuvien kotimaa, ja on hyvä muistaa, että saamme
asua vapaassa isänmaassa.
Teksti: Ella Linna
Kuvat: KMä
28
Tuula Harjunpää
Michaela Lampinen
ja Salla Niemi
Aino Hautala
Taru Hukkanen noutaa
ylioppilastodistuksen.
Hilla Ryytty
palkittiin
Sinikka Kuntsin
stipendillä.
Martta Heikkilä, Santeri Sinkkonen ja
Iren Rajnkesh
Lakitushetki
Matti Myllyaho pitää uuden
ylioppilaan puheen.
29
Gladiaattori
– antiikkinen mestariteos
R
idley Scottin ohjaama vuonna 2000 ilmestynyt elokuva
Gladiaattori on ehdottomasti edelleenkin yksi kaikkien
aikojen mahtavimmista antiikin aikaan sijoittuvista elokuvista. Pääroolia, Rooman sotakenraalia Maximus Decimus Meridiusta näyttelee Russell Crowe, ja gladiaattorin rooli on yksi
hänen merkittävimmistä rooleistaan hänen omassa näyttelijähistoriassaan. Elokuva on lähes kolmetuntinen, ja juonessa
on monta erilaista yllättävää käännettä, jotka pitävät katsojan
silmät liimautuneena ruutuun.
Tarina kertoo Rooman legioonan kenraalina toimivasta
Maximuksesta, joka keisarin kuoltua joutuu kokemaan mitä
hirveintä epäoikeudenmukaisuutta, kun tämän poika Commodus nousee uudeksi keisariksi. Commodus kadehtii Maximusta katkerasti, sillä hänen isänsä, edesmennyt keisari Marcus Aurelius suosi kenraaliaan niin paljon, että hän oli valmis
nostamaan tämän valtaan seuraavana keisarina. Tästä syystä
Commodus vapauttaa Maximuksen tämän virasta, lähettää
hänet maanpakoon ja antaa käskyn surmata tämän perheen.
Myöhemmin Maximus löytää itsensä kaapattuna orjaksi, jolloin rahanahne ja kunnianhimoinen orjagladiaattoriomistaja
Proximo ostaa hänet omaan kaartiinsa. Lukuiset voitokkaat
areenataistelut johtavat Maximuksen lopulta Rooman Colosseumille, jolloin hän kohtaa arkkivihollisensa, keisari Commoduksen, molempien viimeisessä taistelussa.
Gladiaattori on myös julkisesti palkittu elokuva. Se on
voittanut viisi Oscaria ja ollut seitsemässä ehdokkaana. Filmi
sisälsi siihenastisen elokuvahistorian pisimmän yhtäjaksoisen
taistelukohtauksen, joka kesti seitsemän minuuttia. Elokuva
oli myös uuden genren suunnannäyttäjä, joka inspiroi muun
muassa Troijan, Kuningas Arthurin, Aleksanterin ja 300:n
tuottamisessa. Näin elokuvakurssin käyneenä ja taisteluelokuvien suurkuluttajana suosittelen Gladiaattoria suuresti,
vaikkei olisikaan genren tarmokas kannattaja.
Joel Olli
Elokuvia, eläviä kuvia – kuvia elämästä
E
lokuvien katselu virkistää syyslukukauden pimeimpänä aikana. Siksipä Lyseon elokuvakurssi ÄI 15 järjestetään toisen
jakson kuluessa loka–marraskuussa. Syksyn 2014 aikana koulussa pidettävien oppituntien lisäksi kurssilaiset katsoivat useita elokuvia Vaasan ammattiopiston Parcos-auditoriossa Ruutikellarintie 2:ssa.
Vaasan kaupungin nuoriso-osaston nuorisosihteeri Anna Seppänen järjesti elokuvien esittämisen ja esityspaikan.
Kurssin mahdollistaa ensi sijassa opetus- ja kulttuuriministeriön tukema valtakunnallinen IhmeFilmi-projekti (www.ihmefilmi.fi) – Klassikkoelokuvia nuorille.
Syksyn 2014 IhmeFilmi-projektin elokuvien teemana oli nuorten kapina. Esitettäviä elokuvia oli monenlaisia: amerikkalaisia klassikkoelokuvia, kuten Nuori kapinallinen; suomalaisia Täältä tullaan elämä!, Ariel, Joutilaat, Pojat; animaatio Porco Rosso; ruotsalainen Kimpassa; ranskalaisia Luokka ja 400 kepposta. Teoriaopetuksen lisäksi opiskelijoilla oli
mahdollisuus enimmillään katsoa yhdeksän elokuvaa.
IhmeFilmi-projektin rahoitus jatkuu lukuvuonna 2015–2016. Esitettävistä elokuvista ja vuoden teemasta ei vielä ole
tietoa.
AKu
30
Lucia, Valotar
– valoa pimeyteen
J
oulun odotus alkaa Lucia-juhlasta. Vasa gymnasiumin
henkilökunta ja opiskelijat kokoontuivat hämyisenä
perjantaina 12.12. Kirkkopuistikon juhlasaliin viettämään
Lucia-juhlaa. Perinteiden mukaan kynttilöin seppelöity
Lucia-neito seurueineen toi valon juhlasalin joulukuiseen
pimeyteen. Sen jälkeen laulettin ja esitettiin runoja.
Lucia-juhlassa yleisön joukossa oli myös Lyseon lukion opiskelijoita. Äidinkielen luovan kirjoittamisen kurssille osallistuneet kirjoittivat runoja juhlan tunnelmasta
vaikuttuneina.
AKu
Neidot valkeat kulkueessaan
tähän yöhön pitkään ja pimeään
valoa tuovat tullessaan.
Toivoa, onnea sydämessään
jakavat kaikille matkallaan.
He laulavat kuorossa armosta
ja ikuisesta jouluntaiasta.
Lucia pimeään valoa tuo,
joulurauhan mieleemme suo.
Ilmassa leijuu rauhallinen hiljaisuus,
joulu on ihmeiden aikaa, uusi tilaisuus.
Lucia valottaremme
valoa tuo
pimeyden poistaa ja toivoa luo.
Pimeys joskus onneaan koittaa,
silti valo sen aina voittaa.
Felicia Anderson
Elin Marins
31
Iloista mieltä ja
hauskanpitoa
Siitä on junioreiden pikkujoulut tehty
J
okavuotisen perinteen mukaisesti
reippaat tutorit olivat jälleen kutsuneet juniorit viettämään pikkujouluja,
yhteisen syyslukukauden päätteeksi.
Tilaisuuden aluksi luokkien tutorit
jakoivat jokaiselta luokalta yhdelle oppilaalle tsempparipalkinnon. Kuulimme
kauniita joululauluja, kuten koskettavan Sydämeeni joulun teen,joka osoitti jälleen, kuinka lahjakkaita oppilaita
32
koulussamme on. Näimme lisäksi muun
muassa tanssiesityksen Macarenan tahtiin.
Muutama ryhmä piti hauskoja tietovisoja,
joissa tuli kysymysten perusteella pohtia,
kuka luokan oppilaista voisi olla kyseessä.
Yksi luokka piti hupaisan ilmapalloleikin.
Kun jokainen junioriluokka oli esiintynyt, oli tutoreiden kiitosten vuoro. Jouluinen tilaisuus päättyi siihen, kun he kertoivat, kuinka tulevat ikävöimään ryhmiään,
mutta totesivat kuitenkin, että onneksi
koulun käytävillä voi aina tavata toisiaan ja
moikata! Raikuvien aplodien saattelemana
tutorit ja junnut suuntasivat hymyssä suin
kohti kotejaan.
Helena ja Nadja
Jouni Kolvanki
Junioriryhmät esiintyvät
14G
14E
14A
14C
14C
33
Joulujuhla
Kuvat: KMä
Vaasan kirkossa
Elli Uusi-Kokko
Rehtorin joulupuhe
34
V
aasan lyseon lukion joulujuhlaa vietettiin Vaasan kirkossa
19.12.2014. Opiskelijat kokoontuivat kirkkoon odottavaisin mielin. Juhla alkoi kello yhdeksän,
jolloin Santeri Sinkkonen, Martta Heikkilä ja Iren Ranjkesh toivottivat oppilaat tervetulleiksi.
Tervehdyssanojen jälkeen kirkossa raikuivat iloiset joululaulut.
Ensimmäisenä laulettiin yhteislauluna ”En etsi valtaa loistoa”
Jimi Järvisen säestämänä uruilla. Seuraavaksi Julia Hirsimäki, Leevi Alahäivälä sekä Kalle
Taimisto lauloivat kauniisti laulut
”Jouluyön hymni” ja ”Sydämeeni
joulun teen”. Viimeisenä oli vielä
Jimi Järvisen säestämänä sekä sovittamana ”Joulupotpuri”
Hartaiden musiikkiesitysten
jälkeen opiskelijakunnan hallitus luovutti koulumme keräämät
taksvärkkirahat
lastenosaston
koordinoivalle osastonhoitajalle Jaana Aholalle. Yhteensä rahaa oli saatu kerättyä yli neljän
tuhannen euron verran! Tänä
vuonna lahjoitus tehtiin Vaasan
keskussairaalalle.
Seuraavaksi saimme kuulla
lisää kauniita lauluja opiskelijoiden esittämänä. Elli Uusi-Kokko
ja Petra Rothovius esittivät mitä kauneimman laulun ”Snow”.
Tämän jälkeen laulettiin ”Enkeli
taivaan” 1. ja 2. säkeistö yhdessä.
Alttarille kokoontui myös Vaasan
lyseon lukion säihkyvä enkelikulkue. Kynttilät toivat kirkkoon
valoa, ja hetki loi hyvän joulumielen.
Musisointia seurasi Emilia
Laitilan ja Helmi Seralan lausumana Jouluevankeliumi. Sen
jälkeen Pastori Tuuli Kela esitti joulupuheen. Tämän jälkeen
kirkkoon kokoontuneet opiskelijat sekä henkilökunta nousivat
seisomaan ja laulamaan yhdessä
”Enkeli taivaan” säkeistön 10,
jota seurasi myös toinen yhteislaulu ”Maa on niin kaunis”. Seuraavaksi pois jäävä rehtorimme
Kari Kukkohovi piti viimeisen
puheensa Vaasan lyseon joulujuhlaväelle sekä lausui joulutervehdyksiä. Lopuksi Jimi Järvinen
esitti uruilla loppusoiton, jonka
aikana opiskelijat siirtyivät hiljalleen lomamielin kohti ulko-ovea.
Iren Rajnkesh, Martta Heikkilä ja Santeri Sinkkonen
Julia Hirsimäki, Kalle Taimisto ja Leevi Alahäivälä
Jaana Ahola
Jessica Iso-Oja
35
Opiskelijakunnan pikkujoulut
19.12.2014
O
piskelijakunnan jäsenet järjestivät perinteiset pikkujoulut Vpuolen liikuntasalissa heti joulukirkon
jälkeen, ja paikalle kerääntyikin runsaasti opiskelijoita. Ohjelmassa oli paljon nauruhermoja kutkuttavia leikkejä
ja kisailuja, kuten tuolileikki, jossa tuoleja vedettiin opiskelijarykelmän alta
yksi kerrallaan, ja lopulta oltiinkin vain
kummallisessa asennossa toisten käsien ja jalkojen varassa, kauiten pystyssä pysynyt joukkue voitti, lihastreeniä
kerrakseen! Kaikki kisoihin ja leikkkeihin osallistuneet saivat palkinnoksi
suklaata. Tilaisuudessa myös kiitettiin
eläkkeelle jäävää rehtoriamme kukkien kera. Hän teki hienoa työtä koulumme eteen. Pikkujoulujen jälkeen
opiskelijat suuntasivat ansaitulle ja
kauan kaivatulle joululomalle.
Nadja & Helena
36
Suklaata suun täydeltä
Minne tuolit katosivat?
Tuolileikki alkaa.
Akrobatiaa ilman omia käsiä
Joulupukki, joulupukki!
Oskari Kurkela ja Santeri Julin leikkimielisinä
Santeri Julin ja Aleksi Siirtola jatkavat leikkiä.
Missä se joulupukki on?
Elli Uusi-Kokko
37
Joulukahveista läksiäiskahvit
Rehtori Kari Kukkohovi lähtee eläkkeelle
T
orstai-iltapäivänä 18.12. Vaasan lyseon lukion ja
Vasa gymnasiumin henkilökunta kokoontuu yhteen nauttimaan joulukahvit ja samalla myös rehtori
Kari Kukkohovin eläkkeelle läksiäiskahvit.
Tilaisuuden aluksi eläkkeelle lähtevä rehtori Kari Kukkohovi toivottaa syyslukukauden päätöksen
mallin mukaisesti kaikki tervetulleiksi yhteiseen kahvitilaisuuteen. Rehtori Kukkohovi kertailee syksyn
tapahtumia ja kertoo yhteistyöstä Vasa gymnasiumin
kanssa. Vaasanpuistikon kiinteistön tiloihin muun
muassa tehtiin sähköistetty luokka. Hän myös viittaa
uuden rehtorin valintaan ja lopuksi kiittää kaikkia
syksyn aherruksesta. Samanlaisen kiitospuheen pitää myös Vasa gymnasiumin rehtori Anne Levonen
ja toivottaa kaikille rauhallista joulua.
Apulaisrehtori Juha-Pekka Rauhalan
puhe Kari Kukkohoville
Juha-Pekka Rauhala osoittaa puheensa nyt eläkkeelle lähtevälle Lyseon rehtorille Kari Kukkohoville.
Hän kertoo, että Kukkohovi on kotoisin Muhokselta
ja opiskeli Oulussa. Työura jatkui Vaasan yhteiskoulussa opettajana ja jatkui sittemmin lukioiden yhdistyttyä apulaisrehtorina ja rehtorina. Rauhala kertoo,
että Lyseon henkilökunta luonnehtii Kukkohovia esimiehenään rauhalliseksi, luotettavaksi, tyylikkääksi,
huumorintajuiseksi, rennoksi, välittömäksi, ystävälliseksi ja urheilulliseksi. Rauhala toteaa myös, että Kari Kukkohovi on opettanut hänelle hänen työssään
paljon ja kulkenut rinnalla. Lopuksi hän kiittää kuluneista vuosista ja sanoo, että nyt eläkkeelle jäämisen
jälkeen Kukkohovilla on aikaa perheelle ja rakkaille
harrastuksille, kuten hiihtämiseen ja lenkkeilyyn sekä matkailuun.
Rehtori Kari Kukkohovin
läksiäispuhe
Lyseon rehtori Kari Kukkohovi kertoo tilaisuudessa
pitämässään läksiäispuheessa, että tuli Vaasan yhteiskouluun matematiikan ja fysiikan opettajaksi
vuonna 1982. Vuonna 1994 muun muassa Yhteiskoulun ja Kirkkopuistikon lukiot yhdistettiin ja muodostettiin Yhteislukio. Kari Kukkohovista tuli aluksi
Yhteislukion apulaisrehtori ja myöhemmin rehtori.
Yhdistymiset jatkuivat, ja samana vuonna 1994
Onkilahden lukio ja Vaasan lyseo aloittivat yhteisen taipaleensa samassa kiinteistössä entisen Lyseon tiloissa Vaasanpuistikolla. Lopulta vuonna 2004
kaikki Vaasan kaupungin lukiot yhdistettiin, ja Kari
Kukkohovista tuli uuden suurlukion rehtori. Tuolloin
rehtorin työ muuttui osana toisen asteen kouluorganisaatiota, ja muutoksia oli vielä tulossa, kun vuonna
2009 alkoi Kirkkopuistikon kiinteistön peruskorjaus.
38
Viimeinen puhe henkilökunnalle
Rehtori Anne Levonen
Opettajien sekakuoro lauloi moniäänisesti.
Korjaustöiden valmistuttua vuodenvaihteessa 2011–
2012 alkoi reh­torin työssä Kukkohovin sanojen mukaan
rauhallinen ja seesteinen aika. Puheensa lopuksi hän
toivotti kaikille hyvää jatkoa.
Henkilökunnalta
jäähyväiskukkaset
Nyt on Lyseon henkilökunnan vuoro
Lyseon henkilökunta haluaa muistaa esimiestään rehtori Kari Kukkohovia laulamalla yhdessä itse sanoittamansa kappaleen Lyskan rehtori, joka esitetään Lännen
lokarin sävelellä. ”On kokoukset nyt käyty ja tuntijako
nähty,/avaeltu monet tärkeät kuoret,/budjetit puitu,
talousvaikeuksissa uitu/ja jututettu vanahat ja nuoret./
Mut´kun kämpperin nokan etelään kääntää,/niin sillon
se ilon päevä koettaa.” Kaikki lopulta päättyi opettajien
esittämään serenadiin ja rehtorista kootun leikekirjan
esittelyyn.
Teksti ja kuvat: AKu
Leikekirjan luovutus
Vihdoinkin vapaana!
39
Eläkejuhlat
Juomanlaskijoiksi valitut humanistit hallitsivat laskemisen erinomaisesti.
L
yseon rehtori Kari Kukkohovin viralliset eläkejuhlat vastaanottoi­neen
järjestettiin 19.12.2014 klo 12.30 al­
kaen. Vaasan kaupungin keskushallinnon ja hallinnon edustajat sekä eri
koulujen rehtorit ja opetusalan eri
toimijoiden edustajat kävivät tervehtimässä eläkkeelle lähtevää rehtori Kari
Kukkohovia.
Teksti: AKu
Kuvat: KMä
Vuosikirjan seurapiiritoimittaja töissä
Vahdinvaihto tulossa
Toisen asteen hallinnon
edustajia
40
Åsa Stenbacka
Iiro Suksi
Lisää lahjoja
Christina Knookala
Herkkupöytä,
Mikael vahtimassa
Yliopiston tervehdys
Vaasan OAY:n
edustajat
”Rakas joulupukki, tuo minulle selfiekeppi. T. Hanna”
41
L
astensa tulevista lukio-opinnoista kiinnostuneet vanhemmat kokoontuivat keskiviikkoiltana 21.1.
Kirkkopuistikon juhlasaliin kuuntelemaan, mitä Lyseon apulaisrehtori
Juha-Pekka Rauhalalla oli kerrottavaa.
Apulaisrehtori Rauhala valotti
nykyisten perusasteen yhdeksäsluokkalaisten vanhemmille Vaasan
lyseon lukion historiaa ja perinteitä. Sitten esiteltiin, miksi lukioon
ylipäätään kannattaa tulla opiskelemaan. Rauhala kertoi lyhyesti Lyseon kurssitarjonnasta, lukujärjestyksestä, koeviikoista ja yleensä opintojen kulusta. Käytännön koulutyön
esittelyn jälkeen Rauhala puhui
Lyseon ohjeellisista painotuksista,
kansainvälisyydestä ja yhteistyötahoista.
Ennen lukio-opiskelun yleistä
esittelyä vanhemmat kahvittelivat
ja kiertelivät tutustumassa Lyseon opettajien järjestämiin oppiainenäyttelyihin. Opettajat vastailivat
oppiaineitaan koskeviin kysymyksiin ja keskustelivat vanhempien
kanssa lukio-opiskelusta yleensä.
AKu
42
Kuvat: KMä
Vanhempainilta
Lyseolla
Elli Uusi-Kokko
Petra Rothovius
Neljäs vuosi katosi
N
o, minkälainen tie tämä sitten on ollut? Kirjoitin
kaikki neljä ylioppilaskoetta niin sanotusti vasta
tänä lukukautena. Olen jälleen yhden kokemuksen
rikkaampi, sillä melko harva käy lukiota neljässä
vuodessa, tai ainakaan niin että olisi vielä sitä ennen käynyt 10-luokankin. Mutta nyt alkavat kurssit
olemaan kasassa, ja lähden innolla kohti uusia seikkailuja.
Paljon on muuttunut tämän neljän vuoden aikana, niin koulun tilojen kuin myös ihmisten suhteen,
joihin olen päässyt tutustumaan näinä vuosina. Kun
tulin lukioon, olivat abiturientit vuonna -93 syntyneitä, ja nyt kun täältä lähden, ovat juniorit -98 syntyneitä. Siihen väliin mahtuu aika monta eri-ikäistä
opiskelijaa. Jos siis ajattelet, että abiturientit ovat
mielestäsi jo vanhoja, voit vain kuvitella, miltä minusta tuntuu olla varmasti yksi koulun vanhimmista
opiskelijoista (sillä opettajiin minulla sentään on vielä hieman matkaa).
Koulun tiloissa muutos näkyy siinä, että aloittaessani Vaasan lyseon lukiossa vuoden 2011 syksynä ei
tilanne ollut sama kuin tällä hetkellä. Ensimmäisenä
päivänäni lukiolaisena olimme Kirkkopuistikolla Xpuolella, joka tällä hetkellä ei taida muille meidän
koulun oppilaille sanoakaan oikeastaan mitään.
V-puolella oli edelleen pääasiassa matemaattiset
aineet, ja siksi X- ja V-puolen väliä kuljettiinkin ahkerasti. Vuoden 2012 tammikuussa valmistuivat Kpuolen uudet tilat, joissa tälläkin hetkellä opiskelet.
Silloin astuessani ensimmäisen kerran joululoman
jälkeen uudelle K-puolelle, jossa en siis koskaan aiemmin ollut käynyt, oli jännittävä tilanne. Kaikki oli
uutta, ja muutkin opiskelijat tuntuivat olevan hieman hukassa. Tällä hetkellä voisin ehkä jopa sanoa
osaavani kulkea K-puolella jo hieman paremmin
näin neljän vuoden jälkeen.
Olen ehkä enemmänkin tupla-abi, kuin niin
sanotusti tavallinen abiturientti. Tosin tänä vuonna
en enää osallistunut penkkareihin enkä abiristeilylle, enkä edes penkkareiden jatkoille, koska niissä
on jo muutamaan otteeseen tullut käytyä. Jokainen
vanhenee, halusi sitä tai ei, siksi onkin tärkeä elää
hetkessä. Tästä syystä neuvonkin sinua ottamaan
kaiken ilon irti näistä vuosista, jotka lukiossa vietät,
sen jälkeen on nimittäin viimeistään aika aikuistua.
Monella saattaa lukiovuosien aikana vahvistua
tieto siitä, mitä isona haluaa tehdä, minne haluaa
opiskelemaan ja mikä on se unelma-ammatti, jonka
eteen on valmis tekemään paljon töitä. Jos et kuitenkaan ole vielä varma, mitä tulevaisuudeltasi haluat,
niin älä murehdi. Sillä jos jotain olen näiden vuosien
aikana oppinut, on se, että asioilla on taipumus järjestyä. Toki unelmiensa eteen on tärkeää tehdä töitä,
mutta joskus asiat loksahtavat paikoilleen muutenkin. Kaikki stressaavat joskus, jotkut tosin enemmän
kuin toiset. Siksi onkin tärkeää levätä ja ottaa omaa
aikaa itselle. Tehdä sitä mistä nauttii.
Lyyti Mäkiniemi
Kuvat: AKu, KMä
Rakkaita muistoja herättävä salaperäinen
X-kiinteistö, Kirkkopuistikko 12-14
K-puolen jugendaula oli syksyllä 2011
tämän näköinen.
Tarvitseeko rehtori
oikeasti ikkunaa?
43
Abien
penkkaripäivä
T
änä vuonna Vaasan lyseon lukiossa vietettiin penkkareita
12.2. Erilaisiin asuihin pukeutuneet abiturientit kokoontuivat ensimmäiseksi V-liikkasaliin katsomaan opiskelijoiden tekemää abileffaa. Abileffa toi mieleen paljon hauskoja muistoja
opettajista sekä muusta henkilökunnasta. Leffan jälkeen luvassa oli hauskoja kilpailuja. Kilpailuja oli sekä ryhmissä että yksin.
Kilpailuista oli mahdollisuus voittaa juomalipuke illan jatkoille
Fontanaan sekä karkkia. Myös abiturienttien ryhmänohjaajille
oli järjestetty kilpailu, jonka voitti Kasperi Lemmetty. Tilaisuudessa jaettiin myös titteleitä oppilaille. Lopuksi myös tanssittiin.
Penkkariohjelman jälkeen kokoonnuttiin ryhmänohjaajan
tunnille, jossa ryhmänohjaajat toivottivat onnea ja menestystä
abiturienteille ja jakoivat jaksotodistukset. Lukion viimeisen rotuokion jälkeen oli aikaa käydä syömässä ja viimeistellä asuja
ennen rekkaan lähtöä. Rekkojen tullessa harjoiteltiin erilaisia
huutoja sekä kiinnitettiin opiskelijoiden tekemät lakanat.
Viimein abit pääsivät ajelulle. Rekat kiersivät ympäri keskustan aluetta, ja ihmisiä oli paljon katsomassa ja vilkuttelemassa. Varsinkin suuri joukko oli kokoontunut torille ja Rewell
Centerin ympärille. Ajelun jälkeen rekat palasivat takaisin koululle, josta abit lähtivät valmistautumaan kohti illan jatkoja.
Jessica Iso-Oja
44
Kari Kukkohovin eläkkeelle jäänti abileffan teemana
Penkkaripäivänä 12.2. keräännyimme jälleen katsomaan vuosittaista abileffaa. Kuten tavallisesti, leffassa seikkailivat koulumme opettajat ja muu henkilökunta nuorten näytteleminä. Tänä
vuonna kuitenkin suurimmassa roolissa toimi eläkkeelle jäävä
rehtori Kari Kukkohovi, jota näytteli Mikael Niemi.
Elokuva on humoristinen kertomus Kari Kukkohovin ja
tulevan rehtorin Jaakko Pertun välisestä ”kilpailusta”. Jaakko
Perttua esittää taidokkaasti Jere Hasunen. Leffan alussa tuleva
rehtori valtaa Kukkohovin toimiston, ja tästä alkaa jopa hieman
petomainen reviiritaistelu. Kukkohovi on ensin hyvin katkera
siitä, kuinka hänet noin vain korvataan uudella miehellä, mutta
lopuksi hän hyväksyy kohtalonsa ja lähtee juhlistamaan eläkepäiviään kahvin merkeissä.
Myös muita opettajia kuvaillaan leffassa humoristiseen sävyyn, ja heidän eleitään ja käyttäytymistään matkitaan moitteettomasti. Lisäksi keittäjien persoonallisuudet on saatu osuvasti esille. Koulun yhteisiä vitsejä lauotaan abileffassa paljon,
esimerkkinä mahdottomat ruokajonot. Nämä saivat koko koulun nauramaan vedet silmissä.
Leffassa on käytetty taidokkaasti paljon efektejä, jotka kiinnittävät katsojan huomion. Leffaan oli lisätty myös tekstitykset,
jotka helpottivat katsomista. Käsikirjoittajana toimi Eero Laurila, editoinnissa Tuure Tuhkanen ja kuvaajana Jaakko Hakala.
Myös muita abeja oli innokkaasti osallistunut leffan tekoon.
Minnamari Kuusisto
45
Kiirettä ennen muotinäytöstä
Virkaveljet
Ryhmänohjaajat pukeutuvat sadeasuihin.
46
Hola, amigos!
12B
Kaupunkikyyditys
47
Tanssijalan
vipatusta
Kenraaliharjoitukset menossa,
kenraalina Kati Sandvik.
Kuvat AKu, KMä
P
erjantaina 13.2. jännitettiin senioreiden vanhojen tansseja samalla, kun abit suuntasivat Turkuun risteilylle. Vaikka tanssit
sijoittuivat epäonnen päivälle (perjantai 13.), sujuivat ne moitteettomasti. Kello kolmelta nuoret alkoivat kerääntymään saliin, ja kenraaliharjoitukset lähtivät käyntiin livebändin soittaessa.
Tansseja harjoiteltiin joulukuusta lähtien liikunnanopettajien
johdolla. Ongelmilta ei kuitenkaan vältytty, sillä tanssiharjoituksia
jouduttiin karsimaan opettajien sairastumisten vuoksi. Mathias Eklund yritti kuitenkin puurtaa parhaansa mukaan nuorten parissa,
jotta sujuva esitys saataisiin toteutettua. Kolmentoista tanssin opetteleminen tuotti vaikeuksia vähäisten harjoituskertojen vuoksi. Lisäksi kaksoistutkintolaisten ja urheiluakatemialaisten aikataulujen
sovittaminen vaati ponnisteluja. Monserrat Cartes Villarroel, Milja
Blom, Riia Rantala, Roosa Westerholm, Jenna Järvenpää ja Netta Ahonen suunnittelivat kaiken stressin lisäksi myös senioreiden
oman tanssin. Tanssi oli energinen ja hauska, mikä sai yleisön suupielet nousemaan.
Mekkoja ja pukuja saalistettiin jo paljon ennen tanssiaisia, kampausaikoja sovittiin ja asusteita suunniteltiin. Tanssiaispäivä sai monen
seniorin perhoset heräämään vatsassa. Monet parit sopivat keskenään
toisiinsa sointuvan mekon ja kravatin. Tanssiaispäivänä nähtiin huikeita pukuja, näyttäviä kampauksia ja komeita nuoria herrasmiehiä.
Vihdoin koitti se odotettu päivä, jolloin seniorit juhlistivat koulun vanhimmiksi pääsyään. Kenraaliharjoitukset jännittivät monia,
ja mokiakin sattui. Kuitenkin, kun kaikkein vaikeimmaksi arvioitu
Avaustanssi lähti käyntiin, jännitys laski, ja nuoret nauttivat tilaisuudesta täysin siemauksin. Tanssit sujuivat kuin sujuivatkin täysin
moitteettomasti vastoinkäymisistä huolimatta.
H-hetken jälkeen opiskelijat pääsivät Silveriaan nauttimaan ammattiopistolaisten tekemää herkullista kolmen ruokalajin juhlaillallista. Vatsa täynnä nuoret jatkoivat matkaansa Palosaaren järjestötalolle viettämään jatkoja.
Minnamari Kuusisto
48
49
50
Tutorit Aatu Mäenpää, Mikko Mäki-Lohiluoma, Isabella Tefilovikj,
Mira Kallioinen ja Oskari Mäki hoitivat narikkaa.
51
Verkkolehti FUUSIO matkalla
kohti 10-vuotisjuhlavuotta
F
UUSIO on Vaasan lyseon lukion
opiskelijoiden oma verkkolehti,
jota on julkaistu keväästä 2006 alkaen osoitteessa http://fuusio.vaasa.
fi – tämä lukuvuosi oli siis jo 10. toimintavuosi! Verkkolehteä tehdään
Mediapajassa, jossa kenellä tahansa
journalismista kiinnostuneella lyskalaisella on mahdollisuus opiskella ja
harjoitella toimittajan työn perusteita eli erilaisten juttujen kirjoittamista,
valokuvaamista sekä grafiikan, piirrosten, sarjakuvien ja lyhyiden videoiden
tekemistä.
Mediapajatyöskentelyyn
osallistumalla opiskelija voi suorittaa
soveltaviin kursseihin laskettavia julkaisutoiminnan kursseja; suoritustavat
sovitaan yhdessä ohjaavien opettajien
kanssa, mutta tahdin voi kukin opiskelija määritellä itse.
Lukuvuoden 2014–2015 aikana
Mediapajaan ja verkkolehden tekemiseen osallistui aktiivisesti parisenkymmentä opiskelijaa kahden ohjaavan
opettajan johdolla. Kokoontumisia toimituskunnalla oli kerran joka jaksossa;
yleensä ne ajoittuivat jakson alkuun ja
lähes poikkeuksetta 8-palkille. Näissä
tapaamisissa ideoimme ja suunnittelimme tulevia juttuja ja tapahtumia.
Kokeilimme myös mediapajapedagogiikan hyödyntämistä ja yhteisöllistä
kirjoittamista laatimalla juttukokonaisuuksia yhdessä.
FUUSIOssa julkaistavat jutut ovat
opiskelijoiden itsensä tekemiä ja heidän näköisiään. Useimmat jutut julkaistiin tänäkin lukuvuonna ”Koulussa
tapahtuu” -osiossa, jossa kerrotaan nimen mukaisesti koulun ajankohtaisista
tapahtumista, esim. eri teemapäivistä, juhlista, kouluviestikarnevaaleista,
penkkareista, vanhojentansseista yms.,
ja ”Unesco-koulu”-osiossa, jossa puolestaan julkaistaan koulun kansainvälisyyshankkeisiin liittyviä juttuja. ”Elämä
ja minä” sekä ”Kulttuuri-ilmiöitä”osioissa aiheet sen sijaan valikoituvat
opiskelijoiden mielenkiinnonkohteiden mukaan ja niin juttujen aiheet
kuin tekstilajitkin vaihtelevat laidasta
laitaan; kuluneen lukuvuoden aikana
juttuja (uutisia, kolumneja, kommentteja, haastatteluja yms.) julkaistiin mm.
huvilakauden päättäjäisistä, nuorten
ulkonäköpaineista, maanantaiaamujen ankeudesta, jouluvalmistelujen
52
aikaistumisesta ja Walkers-kahvilatoiminnasta. FUUSIO osoitti myös uudistumiskykyään tarjoamalla tänä lukuvuonna lukijoilleen oikeiden kulttuurilehtien tapaan myös kaunokirjallista
luettavaa julkaisemalla Sulon runoja.
Erilaisilla kuvilla on verkkolehdessä
keskeinen merkitys. Juttujen yhteydessä on paljon kuvallista materiaalia,
esim. valokuvia ja videonpätkiä eri tapahtumista sekä kuvituskuvina piirroskuvia useammalta taitavalta nuorelta
taiteilijalta. Lisäksi lehdessä julkaistiin
kuluneena lukuvuonna Koulussanimistä sarjakuvasarjaa sekä kouluun
arkeen ja tapahtumiin liittyviä, lajityypillisesti kantaa ottavia pilakuvia.
FUUSIO on vuosien saatossa tehnyt säännöllisesti yhteistyötä alueen
sanomalehtien kanssa – niin myös
tänä lukuvuonna. Joulukuun alussa
FUUSIOn vieraaksi saapui Pohjalaisen
ja Ilkan koululinkki Elina Manninen
juttu ”Oletko Mopojonne vai Hissukka?”, jossa lyskalaiset listasivat viisi
tyypillistä vaasalaisnuorta ja näiden
tapoja viettää vapaa-aikaa. Vastaavanlaista yhteistyötä Pohjalaisen kanssa on
tarkoitus tehdä jatkossakin.
FUUSIO oli kuluneena lukuvuonna läsnä myös sosiaalisessa mediassa. Verkkolehden Facebook-sivulla
julkaistiin puffeja ja linkkejä ilmestyneisiin juttuihin sekä tietoa tulevista
toimitusmiiteistä ja muista ajankohtaisista asioista. Jatkossa somea voitaisiin
hyödyntää entistä enemmän myös
juttuvinkkien keräämisessä ja yhteisöllisessä kirjoittamisessa. Uusien toimittajanalkujen rekrytoinnissa somella
voi myös olla merkitystä. Kuluneena
lukuvuonna rekrytointi tapahtui vielä perinteisin keinoin: verkkolehteä
tehtiin tunnetuksi niin junnupäivässä,
9.-luokkalaisten teemapäivässä kuin
9.-luokkalaisten vanhempainillassakin.
kertomaan uutisverstastyöskentelystä,
erilaisista lehtijuttutyypeistä ja niiden
tekemisestä. Elina oli innostava kouluttaja, ja koulutustilaisuus oli monellakin
tavalla erittäin antoisa. Sen seurauksena Pohjalaisessa julkaistiin 2.1.2015
”Pohjalainen tänään” -osiossa FUUSIOn toimittajinakin kunnostautuneiden
Juulia Järvisen, Jenna Järvenpään,
Roosa-Maria Westerholmin ja Netta
Ahosen kirjoittama ja Nemo Kosken
kuvittama lähes koko sivun mittainen
Verkkolehden tekeminen on varsin
opettavaista ja antoisaa puuhaa – myös
näin ohjaavien opettajien kannalta. Eivätkä fuusiolaiset juttujaan pelkästään
aivan omaksi ilokseen kirjoita: toukokuun 2015 alkuun mennessä sivuston
artikkeleja on avattu jo yli 350 000
kertaa. On hienoa olla mukana tekemässä jotakin näin näkyvää – ja vieläpä aivan parhaassa seurassa!
Teksti ja kuvat:
Tiina Kankkonen ja Mika Jokiaho
Lehteä voi lukea osoitteessa http://fuusio.vaasa.fi
Fuusion Facebook-sivut löytyvät osoitteesta http://www.facebook.com/fuusio.vaasa.fi
53
Menestyksen avaimia
– muuttakaa maailmaa
Suurlähettiläs
Bruce Oreck
Vuosikirjan poliittinen
toimittaja tarkkaavaisena
L
yseolaiset saivat torstaina 20.3. arvovaltaisen vieraan luennoimaan
mahdollisuuksista menestyä. Vieraaksi saapui Yhdysvaltain Suomensuurlähettiläs Bruce Oreck. Ensimmäinen yleisölle esitetty kysymys oli:
How is your image? Suurlähettiläällä oli mukanaan pussillinen appelsiineja. Opiskelijoiden täytyi asettua jonoihin käytävälle ja sitten laittaa
yksi appelsiini leukansa alle. Hedelmä täytyi antaa vierustoverille koskematta hedelmään käsin. Tällä tempulla suurlähettiläs Bruce Oreck
halusi todistaa, kuinka leikki vaati kekseliäisyyttä, rohkeutta sekä poistumista omalta mukavuusalueeltaan. Kaikilla oli vielä lisäksi hauskaakin.
Suurlähettiläs Bruce Oreckin mielestä täytyy osata olla ennakkoluulottomia ja rohkeita ja pitää osata kertoa tarinoita. Tarinoiden avulla
opetellaan luovuutta ja itseluottamusta, sillä niiden avulla syntyy onnistunutta markkinointia ja myyntiä. Hän haluaa kannustaa suomalaisia
esiintymään. Aika kuluu nopeasti, mutta tietomäärä lisääntyy vieläkin
nopeammin. Kaikkea ei pysty hallitsemaan, mutta nuoret kyllä ymmärtävät muutoksen ja voivat muuttaa maailmaa.
Suurlähettiläs Bruce Oreck esitti ohjelmansa, jonka avulla hänen
mukaansa voi muuttaa suomalaisia ja tehdä Suomesta menestyvämmän valtion. Aluksi täytyy olla innovatiivinen ja tulla ulos omalta mukavuusalueelta, sillä siellä elämä alkaa. Seuraavaksi täytyy luopua asioista,
joita ei voi kontrolloida. Kolmanneksi pitää ajatella itse ja elää elämäänsä omilla ehdoilla, ei kenenkään muun. Siten syntyy onnellisuutta ja
voimaa. Neljänneksi ei saa muiden antaa tyrmätä keksittyjä omia ideoita, sillä tyrmäys pysäyttää kehityksen. Sitten täytyy ottaa riskejä. Kuudenneksi suurlähettiläs Bruce Oreck kehottaa rikkomaan sääntöjä, sillä
kaikkea ei saa hyväksyä. Maailman suurilla menestyjillä ei ollut sääntöjä. He loivat jotain uutta. ”Nyt on teidän aikanne muuttaa maailmaa.”
Teksti: AKu, kuvat: KMä
54
Appelsiinit ja luova
ongelmanratkaisu
Ei ollutkaan niin helppoa
kuin miltä näytti.
Anteeksi,
en kuullut...
Yleisökysymykset
saivat avustajankin
mietteliääksi.
Lopuksi vieraalle
annettiin korvapuusti.
55
About my exchange year
I
still remember when I came to Finland. Everything was so amazing and
different from my home city. I came
here last August. At that time, the sun
never goes down. And also my home
city in Japan is surrounded by a lot of
mountains so I was glad to be able to
stay in a seaside city. Everything was
new to me so I couldn’t stop to be
calm.
Then, I started to go to school. I was
excited, and I was a bit scared. I didn’t
have any friends, and I didn’t know
anybody. I had no idea where I should
go. I had classes but first I couldn’t find
my classroom. That happened quite
a few times. But when I had stayed
here for one month, I started getting
used to spending my time in school.
Then I got some friends, and very kind
teachers, I started to communicate
with them. Actually I still remember
the first day of my school in Finland.
Some students talked to me and introduced themselves to me. That real­
ly brought me relief. I still appreciate
those friends of mine. And also, in the
P.E class, we played beach volley and
other sports as well. I managed to get
nice friends there. But anyway, I had a
really nice start for my exchange year
in this school.
So I started enjoying my school as
well. But in September, I got some information from the P.E. teacher about
a running competition. We had a big
relay race event in another city (if I remember correctly, it was in Seinäjoki)
and I took part in that event. I was kind
of afraid to be there because almost all
the students were strangers to me. But
at least we practised many times and I
could get very nice friends there too!
And on the day of the event our school
won a lot of races! Actually my team
got silver medals! I still keep mine on
the wall. That was an amazing memory. I still appreciate my friends and the
teacher. Thank you for inviting me to
the event.
Around three months had passed
since I arrived in Finland. I noticed
how excellent education Finland has.
At that time I already had several English courses. I couldn’t catch up with
English. It was hard for me to handle
English listening tests, writing essays
56
Vaihto-opiskelijamme Japanista,
Kohsuke Yoshimura
and so on. In Japan, we start learning
English in the 7th grade. Then we start
to learn how to write a, b, c, d, e, f, g...
So, yeah, I was kind of shocked how
weak Japan is at English. But actually
that was the reason why I came to Finland.
Everybody kept asking me, ”Why
did you come to Finland, Kohsuke?”
I had been wondering how many
people asked me this question (lol).
The reason why I came to Finland is
”edu­
cation”. When I was in Japan,
since I was in the 9th grade, I hated
Japanese education. In Japan, you have
to remember everything. Even math
formulas, and you can’t bring a calculator to class, and in the English class,
the teacher never speaks English. What
we do is writing, grammar, and listening. That’s it. We never try to ”speak”
but here, in the Finnish curriculum you
have to give presentations, and have
discussions. The teacher teaches you
in English, and that is very nice education. I wanted to stay in one of the
most edu­cational countries all over the
world. And actually that was awesome.
Other reasons were Finnish nature
and climate. I was wondering how I
could survive Finnish winter with almost -30°C temperatures. In Japan, we
have a climate of opposites. In summer time the temperature goes to over
+40°C. Can you imagine this temperature? It’s difficult. Right? But anyway,
it was such a cold winter and so much,
too much darkness. That was a hard
time. Like a marathon. A long, long
time. Only one hour of light. Or less
than one hour. You can’t see the sun
in the daytime. I could feel the reason
why Finland has the name of ”one
of the most depressing countries” (I
mean, just a joke ;p) but actually that
was cool, in a Japanese opinion. We
never have the situation that we would
go to school in darkness. And even in
day time. That was kind of fun.
Then, Santa brought happiness to
us! At Christmas, I was staying with
my host family. And Santa brought me
lots of presents! That’s was a bit different from Japan. In Japan, you can’t
see Santa. Like the American Santa.
He comes to you while you are sleep­
ing. But here, Santa comes to you and
gives presents to you. Of course, there
should be someone to be ”Santa” but
it is still a really good thing for children. So I was able to spend a very
nice Christmas in Finland. Actually, I
have been to Lapland once. I stayed
one week there. We were traveling
around. Then I could meet Santa! That
was a really nice memory :-)
In February we had one of the
biggest events, vanhain tanssit. That
was such a beautiful day. Every
single girl had a kaunis dress and
boys were wearing very cool tuxedoes. And we were dancing, and had
dinner to­
gether. That was one of
the most beautiful days and beautiful memories I have ever had. I also
appreciate my partner. Thanks to her
I could take part in this event. Thank
you so much again.
And also, I appreciate every single
one of my friends in Vaasan lyseon
lukio. Thanks to you, I could have a
very very very good time and had
a nice exchange year. I will miss my
friends. We had lunch together, we
played billiards, bowling, pesäpallo,
computer games, talked a lot, went
around in Vaasa, I can’t write every­
thing. But I remember everything and
will never forget it in my entire life.
That was a nice experience. Thank
you for helping me, opettajat. I appreciate everything. Thank you so much.
Kohsuke Yoshimura
Vaasalaisia rehtoreita
Rehtori Matti Panula-Ontto
M
atti Panula-Ontto syntyi Kurikassa vuonna 11.10.1937. Ylioppilastutkinnon
hän suoritti Kauhajoella ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1963. Ennen Vaasaan tuloa Panula-Ontto oli muun muassa ruotsin ja englannin opettajana.
Matti Panula-Ontto toimi Kirkkopuistikon lukion rehtorina vuodesta 1980 alkaen. Vaasan yhteiskoulun ja Kirkkopuistikon lukioiden yhdistyttyä Matti PanulaOntto jatkoi rehtorina silloisessa Vaasan yhteislukiossa ja jäi eläkkeelle vuonna
1995.
Kansainvälisyys oli rehtori Matti Panula-Ontolle tärkeää, ja Kirkkopuistikon lukio olikin vuodesta 1984 mukana Unescon Aspro-projektissa. Koululla oli kontakteja lukuisien eri maanosissa olevien maiden kanssa.
Matti Panula-Ontto kuoli 2.4.2014.
AKu
Rehtori Kauko Kultalahti
K
auko Kultalahti oli syntynyt 4.10.1930 Evijärvellä. Hän tuli
1958 silloiseen Vaasan keskikouluun biologian opettajaksi ja
toimi vuodesta 1959 lähtien ko. koulun, Onkilahden yhteiskoulun
ja lukion rehtorina yhteensä 31 vuotta. Vaasan keskikoulu perustettiin vuonna 1957 ja sen ensimmäisenä rehtorina toimi AnnaLiisa Palomäki. Koulu sijaitsi alkujaan Kirkkopuistikko 1:ssä.
Myöhemmin koulun nimi muuttui 1960 Onkilahden Yhteiskouluksi. Koulun uusi päärakennus valmistui 1961 Vöyrinkaupungille Myllykadun varteen ja lisärakennukset 1964 ja 1971. Peruskoulu-uudistuksen myötä koulu jakaantui yläasteeksi ja lukioksi
vuonna 1975, jolloin Kauko Kultalahti jatkoi lukion rehtorina aina
eläkkeelle siirtymiseensä 30.4.1990 saakka. Hänen jälkeensä lukion rehtoriksi valittiin Markku Rintanen.
Kauko Kultalahden aikana Onkilahden Yhteiskoulu ja Onkilahden lukio saavuttivat ja säilyttivät paikkansa Vaasan perinteisten
koulujen rinnalla vetovoimaisena oppilaitoksena, josta ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat vuonna 1965. Kauko itse joskus kertoikin, että kun kouluun oli sitkeän aherruksen tuloksena hakenut
eniten uusia oppilaita, nostettiin Suomen lippu tankoon juhlan
kunniaksi.
Rehtorina Kauko Kultalahti oli hyväntahtoinen ihminen, joka
pyrki toimimaan koulunsa parhaaksi ottamalla huomioon oppilaiden ja opettajien lisäksi myös koulun muun henkilökunnan.
Kauko Kultalahti kuoli 18.2.2013 Vaasassa. Häntä jäivät kaipaamaan Leena-vaimo ja lapset perheineen sekä laaja ystäväpiiri.
Markku Rintanen
Rehtori Kultalahti leirikoulumatkalla Ylläksellä 1986.
57
Tulevaisuus
Kuvat: Iida Vilkuna, AKu
– monien mahdollisuuksien maailma
M
ikä minusta tulee isona? Kysymys
pyörii varmasti monen Lyseon
opiskelijan mielessä. Niinpä Lyseon
opinto-ohjaajat organisoivat 23.4. Future Fun -päivän, johon osallistuivat
kaikki opiskelijat ja joka ehkä tarjosi
vastauksia
ammatinvalintakysymykseen. Opiskelijat valitsivat eri alojen
esittelyistä sen suuntausvaihtoehdon,
johon kuuluvia kouluttajia ja ammattilaisia he menisivät kuuntelemaan. Valittavina olivat seuraavat alat: sosiaali –
terveys – liikunta, tekniikka – luonnontieteet, kaupallinen, humanistinen,
kasvatus, oikeustiede, yhteiskunta.
Päivä ei ollut pelkkää esittelystä
toiseen kulkemista vaan mukana oli
myös fun-osuus, jossa lyseolaiset saivat esiintyä. Tilaisuuden aluksi Lyseossa huhtikuussa työnsä aloittanut uusi
rehtori Jaakko Perttu esittäytyi lyhyesti
salin täydelle opiskelijoita. Hän kertoi
olevansa kotoisin Vaasasta ja olleensa
oppilaana Keskuskoulussa ja sittemmin
Vaasan yhteiskoulussa. Rehtori Perttu
puhuu lukio-opiskelusta ja motivaatiosta sekä toteaa, että meillä on hyvä
koulu, jossa on runsaasti eri kursseja
tarjolla. Lopuksi hän toivottaa kaikille
hyvää keväänjatkoa.
Rehtorin esittäytymisen jälkeen
Leevi Alahäivälä aloitti musiikkiosuuden laulamalla Täällä Pohjantähden
alla -kappaleen. Seuraavaksi esiintyivät Julia Hirsimäki, Kalle Taimisto ja
Leevi Alahäivälä kaikki yhdessä. Muita
esiintyjiä olivat Marek Popov, Isabella Tefilovikj, Iren Ranjkesh, Maija
Kankaanpää, Petra Rothovius ja Elli
Uusi-Kokko. Musiikkiesitysten jälkeen
seurasi näytelmä Kolme pientä ylioppilasta, jonka olivat tehneet ilmaisutaidon kurssilaiset yhdessä ohjaajansa
äidinkielenopettaja Elsi Viitasen johdolla.
Hakuammuntana päivän
koulutus-ja ammattiesittelyjä
Haluanko hoitoalalle?
Vaasan ammattiopiston opettaja Anne
Widemo ja kuraattori Hanna Tuomivirta kertoivat ylioppilaspohjaisesta lähihoitajakoulutuksesta. Widemon mu­kaan
58
koulutukseen kuuluu teoriaopintojen
lisäksi paljon harjoittelua ja opiskelija
voi halutessaan hakeutua harjoitteluun
jopa ulkomaille. Lähihoitajaksi kouluttautunut voi tietenkin vielä jatkaa
opiskeluaan, mutta myös tarjoutuvat
eri työtehtävät ovat moninaisia. Voi
ryhtyä hammashoitajaksi, lähihoitajaksi,
vastaanottovirkailijaksi, kuntouttajaksi, koulunkäynninavustajaksi tai ryhtyä
mielenterveys- tai päihdetyöhön tai ensihoitotyöhön tai sijoittua päiväkerhoihin ja iltapäiväkerhoihin ja ryhtyä vaikkapa perhepäivähoitajaksi. Valittavana
on monenlaisia vaihtoehtoja.
Tulisiko minusta merikapteeni?
Pitkän työuran merenkulussa tehnyt
merikapteeni Teijo Seppelin kertoi
elävästi, millaista merikapteenin työ
on. Hän kertoi merialan koulutuksesta,
harjoittelusta ja merikapteenin työstä
yleensä. Merikapteenikirjan saaminen
vaatii työskentelyä laivalla eri tehtävissä ja sitten opiskelua, johon kuuluu
muun muassa navigointi- ja ohjaustai-
tojen sekä kuljetustekniikan opiskelua
sekä johtamis- ja esimieskoulutusta.
Lisäksi täytyy tuntea laivan tekniikka ja
tietää paljonkin meteorologiasta. Englannin kielen taito lienee itsestäänselvyys. Merikapteenin työ on tiimityöskentelyä, vaikka kapteeni yksin kaikesta laivassa vastuussa onkin.
Miten luon muista erottuvan CV:n?
Jotta työelämään sitten joskus pääsisi,
täytyy osata laatia hyvä ja muista erottuva työhakemus ja CV. Sen tekemiseen antoivat ohjeita mainostoimisto
C2 ADVERTISINGIN edustajat Hanna
Sjöberg ja Heidi Smedlund. Heidän
mukaansa ensiksikin oma some pitää
”siivota”. Työnhaussa täytyy hyödyntää
verkostoja. Hakemuksessa voi tuoda
omat vahvuudet esille, ei saa vähätellä
omia taitoja ja pitäisi luoda oma brändi, jolla erottuu muista. Täytyy unelmoida, olla rohkea ja uskoa itseensä.
Työhakemus voi olla vaikkapa videohakemus.
AKu
Opiskelijan elämää draaman keinoin
Ilmaisutaito on aine, jonka harvat mutta onneksi yleensä
sitäkin motivoituneemmat opiskelijat valitsevat. Yksi syy
saattaa olla kurssien sijoittuminen aamutuimaan 7-palkkiin,
mutta ilmaisutaidon tunneilla kyllä piristyy, jos niille tulee.
Ykköskurssi koostuu lähinnä perusharjoituksista, joiden tulos ei välttämättä näy ulospäin. Kakkoskurssin tavoitteena
sen sijaan on valmistaa esitys jokakeväisen Future Fun -päivän Fun-osuuteen. Niin tänäkin vuonna.
Kurssi sijoittuu yleensä neljänteen jaksoon. Ryhmä innokkaita opiskelijoita kokoontui aamuisin ideoimaan tämänvuotista näytelmää. Kurssin alkupuolella saatiin vielä
varsin lyhyellä varoitusajalla toimeksianto tehdä koulusta
esittelyvideo Erasmus-projektiin. Haasteeseen tartuttiin ja
jonkinlainen video saatiinkin viikossa kuvattua ja editoitua.
Tämän jälkeen oli aika tarttua näytelmäprojektiin toden
teolla.
Päätettiin ottaa tarinan pohjaksi tuttu satu kolmesta
pienestä porsaasta ja sijoittaa se opiskelumaailmaan. Kolme erilaista ylioppilasta valmistautui pääsykokeisiin kukin
tavallaan. Näytelmän susi olikin tavallaan opiskelijoiden
pään sisäiset äänet, ”demonit”, jotka riivasivat heitä ja yrittivät murtaa heidät henkisesti iskemällä heidän heikkoihin
kohtiinsa. Kahden ensimmäisen ”porsaan” kohdalla se onnistui, mutta kolmas oli niin tasapainoinen, ettei susi saanut
murrettua häntä. Kolmas opiskelija puolusti vielä kavereitaankin ja voitti ”suden” kaksintaistelussa. Lopussa molemmat kärjistetyt henkilöt muuttuivat lähemmäksi keskivertoa
ja löysivät myös tasapainon elämäänsä.
Ryhmäläiset kehittelivät pitkälti itse hahmojaan ja repliikkejään sekä kohtausten sisältöjä. Varsinaista sanasta sanaan kirjoitettua käsikirjoitusta ei tehty missään vaiheessa,
vain runko. Repliikit tulivat improvisoiden, vain tiettyjä
iskusanoja oli sovittu. Siksi dialogi olikin ehkä helppo oppia, koska sitä ei tarvinnut erityisesti opetella ulkoa. Liikettä
saatiin mukaan hidastetun taistelun ja lemmikkikoiran tanssin (jonka tärkein tehtävä oli täyttää vaatteiden vaihtoon
kuluva aika ja samalla viihdyttää) muodossa. Musiikkeja
valittiin yhdessä ja rekvisiitoiksi jokainen toi sitä, mitä kotoa
tai tuttavapiiristä löytyi. Koulussahan ei ole mitään erityistä
rekvisiittavarastoa tai puvustoa, joten on yleensä tyydyttävä
viitteellisiin lavasteisiin ynnä muihin. Näytelmässä esimerkiksi päiväpeitolla peitetty kolmen tuolin rivi oli nyt ”leikisti” sohva.
Future Fun -päivä järjestetään yleensä viidennessä jaksossa, vaikka ilmaisutaidon kurssi kestää vain neljännen jakson ajan. Joka kerran on pidetty noin kerran viikossa vielä
ylimääräiset harjoitukset, että tuntuma esitykseen säilyy ja
varmenee. Tänä vuonna paketti oli kasassa jo varsin pian,
joten ainakin ohjaaja odotti esityksiä turvallisin mielin. Ilman suurempia kommelluksia ne menivätkin, ja yleisön
naurahdukset ja muut reaktiot olivat paras palaute. Kiitos
panostuksesta ja mukavista tunneista Lauralle, Tialle, Ilonalle, Kallelle ja Sulolle! Ryhmä kiittää myös Kari Mäkistä
musiikkien editointiavusta ja Ville Hujasta valo- ja äänimiehen työstä. Toivottavasti saamme nähdä näytelmän ensi
vuonnakin!
EVi
59
Kuvataiteen lukiodiplomi 2014–2015
K
uvataiteen lukiodiplomi on vapaaehtoinen
näyttö omasta kuvataiteellisesta ja visuaalisesta
tiedosta ja taidosta. Jotta diplomin voi kuvaamataidossa suorittaa, on opiskelijalla oltava vähintään
neljä kuvaamataidon kurssia suoritettuna.
Opetushallituksen laatima lukiodiplomi koostuu kuudesta eri tehtävästä, joista osa on jaettu
kahteen eri kohtaan. Tehtävistä valitaan mieluisin
vaihtoehto. Aiheina olivat tänä vuonna ”Eläin symbolina”, ”Tapoja, rituaaleja ja riittejä”, ”Kirjainten
taide”, ”Maailmankaikkeus”, ”Olen kuvassa – olen
olemassa” sekä ”Lokeroimaton Tove”, joka osoittautui koulumme suosituimmaksi valinnaksi ja josta myös itse lähdin rakentamaan ideaani. Aiheet
olivat laajoja, joten jo pelkässä tiedonhankinnassa
tarvittiin kärsivällisyyttä. Toteutustekniikka oli kaikissa tehtävissä vapaavalintainen, mikä tuotti lisää
päänvaivaa.
Osalle syy diplomin tekemiseen oli kiinnostus
ja harrastuneisuus kuvataiteita kohtaan, kun toisille se merkitsi mahdollisuutta päästä helpommin opiskelemaan kuvataidealaa. Diplomista voi
nimittäin saada lisäpisteitä korkeakoulujen ja yliopistojen yhteishaussa tai se voi korvata ennakkotehtävän.
Kuvataiteen lukiodiplomi koostuu kahdesta
osasta: itse työstä sekä portfoliosta. Tein omaa työtäni hyvin itsenäisesti, kuten suurin osa diplomin
tekijöistä. Käytin sekä portfolion että työni tekemiseen koulun varaamat tunnit sekä suurimman
osan vapaa-ajastani. Työtä tuntui riittävän loputtomiin, eikä lähestyvä deadline sitä helpottanut.
Osalla suorittajista oli selvä visio ja suunnitelma
omasta työstä. He alkoivat heti työstää portfolioita
ja siirtyivät nopeasti itse työntekoon. Toisilla idea
kehittyi ja usein myös muuttui työn tekemisen yhteydessä. Itse työstin ideaani melko kauan.
Tunnelma koululla oli jakson aikana keskittynyt, ahkera ja luova. Koimme sekä pettymystä
että turhautuneisuutta, kun kaikki eivät menneet
suunnitelmien mukaan. Mutta koimme myös onnistumisen tunnetta, ylpeyttä ja helpotusta, kun
valmiit työt portfolioineen oli ripustettu pääkirjastoon näytteille. Itse myös rentouduin uppotuessani
työhöni.
Olin päättänyt tehdä kuvataiteen lukiodiplomin
jo ennen kuin saavuin lukioon. Olin siis odottanut
kurssin suorittamista jo useamman vuoden. Huolimatta stressistä ajan suhteen sekä monista kymmenistä tunneista, joita teokseeni käytin, oli kaikki työ
vaivan arvoista. Itselleni tämän kurssin suorittaminen oli lukioaikani tärkeimpiä saavutuksia.
Heidi Kangasluoma
60
Ida Gallianon triptyykin yksi osa,
teos aiheesta ”Eläin symbolina”
Osa Amanda Tuomiston portfolion sivua
Veera Jekunen: tehtävä ”Maailmankaikkeus”, sekatekniikka
Eveliina Kosola: ”Matka”, akvarelli, akryyli,
puuvärit
Noora Kojonen: ”Taivaiden jumalatar”,
akryyli
Jenni Ollikkala: ”Maailmankaikkeuden jumalatar,
triptyykin yksi osa, lyijykynä
Heidi Kangasluoma: ”Pako todellisuudesta”, sekatekniikka
Julius Rinne: yksityiskohta teossarjasta ”Elerawian”, akvarelli
61
Harrastusten ja opiskelun
välinen valtataistelu
N
ykyarkielämä on kiireistä. Itselle ei tunnu löytyvän aikaa, ja tauon paikkaa ei ole löytyä missään välissä. Koulunkäynti on
lukiolaisen päätyö, jonka ympärille muut askareet usein päivän aikana sijoittuvat. Monet lapsuuden harrastukset voivat
jäädä menneisyyteen, kun aikaa koulunkäynnin, läksyjen, kokeisiin lukemisen ja yo-kirjoituksiin valmistautumisen ohessa ei
enää olekaan. Jotta jaksaisimme kolmevuotisen rupeaman jälkeen vielä aloittaa korkeakoulujen pääsykokeisiin lukemisen,
on meidän suotava aikaa myös itsellemme ja harrastuksillemme. Koulun ja vapaa-ajan yhteensovittaminen voi aika ajoin
tuntua haastavalta. Onneksi kuitenkin kultaisen keskitien voi löytää.
Itselleni pitkään tärkeänä harrastuksena on ollut kuntosali. Kuten mikä tahansa tavoitteellinen harrastus, kuten jääkiekko,
instrumentin soitto tai vaikkapa yhdistys- tai seuratoiminta, myös minun harrastukseni ottaa oman aikansa ja vaatii säännöllisyyttä, esimerkiksi ruokavalion suhteen. Tämän takia olen henkilökohtaisesti kohdannut haasteita koulun ja harrastukseni
yhteensovittamisessa.
Aluksi tuntui, että en pysty millään taipumaan molempiin suuntiin toisen asian kärsimättä. Kuitenkin elämä tulee aina olemaan velvollisuuksien ja vapaa-ajan harrasteiden välistä tasapainottelua, joten pyrin löytämään tasapainon jo tulevaisuuttakin
ajatellen. Lukion helppous on se, että voit itse vaikuttaa työjärjestykseesi. Itse koin hyppytunnit erittäin hyödyllisiksi. Niiden
aikana pystyin joko käymään salilla tai tekemään läksyt ja muut koulutehtävät, jottei niitä kertyisi myöhemmälle ajankohdalle. Lisäksi aikataulujen salliessa pyrin valitsemaan kursseja sellaisilta palkeilta, etteivät ne ”syö” aikaa iltapäivistäni. Kiireisessä
rytmissä myös lepo on tärkeää. Oli harrastus sitten tarkkaan aikataulutettu joukkuelaji, omatoiminen harrastus tai mikä vain,
on jaksamisen kannalta elintärkeää myös muistaa huilata välillä.
Harrastamaan pääsee myös kursseilla. Vaasan lyseon lukio tarjoaa lukuisia taide- ja taitoaineiden kursseja. Kasvavaan
kuntosali-innostukseen lukio antaa ensiapua muun muassa kuntosalikurssin muodossa. Jos mielenkiinto on kuvataiteen tai
musiikin parissa, on koulun kurssitarjonnassa useita molempien aineiden syventäviä ja soveltavia kursseja. Jos motivaatio
riittää, voi myös suorittaa lukiodiplomin kuvataiteesta, musiikista tai liikunnasta.
Vaikka harrastuksia karsiutuisi matkan varrella, on jokaisen itse tehtävä päätös, mihin pystyy ja mitä jaksaa. Harrasta sellaisia asioita, joista saat iloa ja elinvoimaa tasapainoksi välillä raskaalta tuntuvan lukio-opiskelun ohessa.
Joel Olli
Liikunnassa tapahtunutta
T
yttöjen liikunnassa on osallistuttu Koululiikuntaliiton järjestämiin kilpailuihin jalkapallossa, lentopallossa, salibandyssä ja
Power Mover oman tanssin kisassa. Hyvällä asenteella ja positiivisella mielellä on kaikkiin sarjoihin osallistuttu. Finaalipaikat jäivät tänä vuonna niukasti saamatta, mutta aluefinaalien hopeasijoja saatiin.
Tyttöjen jalkapallojoukkueessa pelasivat: Erica SiloLyskan Power Mover
rinne, Jenna Mylläri, Sonja Hemming, Emmi Murtomäki,
-kilpailujoukkue
Saara Saha, Pipsa Lahtinen, Sanni Sillanpää, Ilona Assila,
Salla Talonpoika, Enni Kortesniemi ja Elli-Milli Rintanen.
Tyttöjen lentopallojoukkue: Emilia Kangasvieri, Jennifer Nguyen, Iida Kuusela, Elsa Peltola, Suvi Tyni, Roosa
Sulkakoski, Emma Rantamäki ja Riina Koivusaari.
Tyttöjen salibandyjoukkue: Sanni Sillanpää, Elli-Milli
Rintanen, Ilona Assila, Noora Salmela, Saara Tulimaa,
Jeanette Prinkkilä, Erika Kangasmuukko, Tiia Puska, Jenna Mylläri, Veera Ahola, Juulia Järvinen, Jenna Järvenpää
ja Julia Hirsimäki.
Power Mover oman tanssin kisan tanssijat: Melissa
Linsa, Roosa-Maria Westerholm, Lotta Salomäki, Ida Niemi ja Isabella Klemets.
L
iikuntadiplomin ovat suorittaneet Pauliina Latva-Ranta, Emma Pullola, Lotta Saarenpää, Jasmin Takala, Julia Tuuri, Julia Uusihauta, Lauri Suomela, Aatu Kapiainen,
Rasmus Genas, Aaro Kumpulainen, Valtteri Wolff, Johan
Hannuksela ja Joona Takkula.
62
Lisää itsevarmuutta
pukeutumiseen
J
os katselet ympärillesi ja kiinnität huomiota nuorten tyttöjen pukeutumiseen,
voit huomata, ettei pukeutumisessa ole paljonkaan eroa. Nykypäivänä nuoret
tytöt pukeutuvat hyvin tavanomaisesti, sen enempää huomiota herättämättä. Tuntuu, että kaikilla on ne valkoiset Converset, niiden kaverina mustat Dr. Denim
-merkkiset jegginsit (eli farkkulegginsit, jotka ovat tavallisia farkkuja venyvämmät
ja istuvammat päällä) sekä joko aito tai ns. feikki Michael Korsin laukku, näin kärjistettynä esimerkkinä.
Monet haluaisivat ehkä erottua enemmän joukosta, kuitenkin käyttämällä
melko neutraaleja perus­vaatteita. Merkkivaatteet ovat yhä suositumpia jo nuorten
keskuudessa, ja toki hinta-laatu-suhde kannattaa muistaa vaatteita ostaessa. Maksaako tuotteessa vain siihen painettu merkki, vai onko esimerkiksi kangasvalinta
oikeasti sen arvoinen, että siitä kannattaa maksaa enemmänkin?
Vaatteita ostetaan yhä useammin verkkokaupoista, jolloin käyttöön saadaan
myös vähän persoonallisempiakin vaatekappaleita ja asusteita, joita ei ketjuliikkeistä niin vain saa. Verkkokaupoista tilatessa kannattaa myös miettiä ekologista
puolta, kun tavaroita kuljetetaan ympäri maailmaa koko ajan. Huono puoli paikallisesti taas on yleensä monipuolisten vaateliikkeiden vähyys, sillä ihmisiä on
suhteessa vaateliikkeisiin melko paljon enemmän, minkä vuoksi monilla ihmisillä
on samanlaisia vaatteita. Varsinkin kun nuoret ostavat yleensä kaikki vaatteensa yleisimmistä pohjoismaisista ketjuliikkeistä, esimerkkeinä H&M, Gina Tricot ja
BikBok.
Myös blogeilla on suuri vaikutus nuorten tyttöjen pukeutumiseen. Ja koska
blogeja lukevat niin monet, ei tyyleistä tule niin persoonallisia, vaan enemmänkin
kopioita alkuperäisestä.
Tietenkin poikkeuksiakin näissä tyyliasioissakin löytyy. Mutta jos haluaa siihen
omaan tavalliselta tuntuvaan asuun tuoda jotain persoonallisempaa esille, voi sen
tehdä asusteiden avulla: käyttämällä koruja, panostamalla kenkiin, laukkuun tai
muihin haluamiinsa yksityiskohtiin asussa. Jo meikillä saa paljon aikaan. Kouluun
voi esimerkiksi laittaa hieman punaa huulille, vaikka ei muuta meikkiä olisikaan,
mieluummin kuin iltameikkiä muistuttavan paksun kerroksen kaikkea, mitä meikkipussista löytyy.
Koulussa olisi hyvä pitää käytännöllisiä vaatteita, sillä istumista on paljon. Jos
haluat laittaa ne uudet kaikkein tiukimmat pillifarkut, jotka kaapista löydät, on
hyvä miettiä muutamaan kertaan, onko niissä oikeasti mukava olla vai keskitytkö
loppupäivän ajan enemmän niiden epämukavuuteen ja siihen, kuinka haluaisit
olla niitä laskemassa tai nostamassa joka kerta kun nouset.
Oman tyylin löytäminen on tärkeää, sillä se kohottaa itsetuntoa sekä lisää itsevarmuutta. Esimerkiksi esitelmää pitäessä koko luokalle voi ehkä hieman miettiä
etukäteen, mitä pukee ylleen. Tavallisemmin ihmiset eivät välttämättä kiinnitä niin
paljon huomiota toisten ihmisten vaatevalintoihin ja ulkonäköön, mutta siinä tilanteessa, kun olet esimerkiksi huomion keskipisteenä luokan edessä yrittämässä
tehdä esityksestäsi vakuuttavan niin aiheesta kuin itsestäsikin, on hyvä panostaa
hieman omaan ulkonäköönkin.
Lukioikäisenä on saattanut jo hieman löytää sen itselle sopivimman tyylin. Yläasteella kokeillut rajut tyylimuutokset vuosien varrella ovat tehneet tulosta ja alat
jo tietämään, mikä on se sinun juttusi, mistä pidät ja mikä sopii sinulle.
Vaatteilla ja asusteilla voi tehdä paljon. Jo kiinnittämällä huomiota vaatteiden
siisteyteen ja istuvuuteen antaa täysin erilaisen kuvan kuin kulkiessa resuisissa tai
liian isoissa vaatteissa. Kaiken ei tarvitse tietenkään olla kalleinta ja uusinta uutta
muotia. Tärkeintä on, että itse viihdyt omassa asussasi ja tunnet olosi itsevarmaksi.
Tyylillä voi tuoda persoonaa esiin monilla tavoilla. Mustan käyttäminen ei aina
tarkoita sitä, että se kuvaisi, millainen persoona olet, eikä myöskään värien käyttäminen. Kyse on siitä, miten kannat itsesi ja miten sisäinen itsevarmuutesi tulee
esille luontaisesta olemuksestasi.
Lyyti Mäkiniemi
63
Pentti Pitkänen, Aino Hautala ja Matti Nurmi
Suomen Odd Fellow -veljeskunnan
järjestämä
kirjoituskilpailu
L
yseon toisen vuosikurssin opiskelijat saivat osallistua Suomen Odd
Fellow -veljeskunnan UNP-toimikunnan järjestämään kirjoituskilpailuun.
Parhaan tekstin kirjoittaja palkitaan
kahden viikon vierailulla Amerikkaan,
jolloin käydään muun muassa New
Yorkissa, YK-talossa, Niagaran putouk­
silla, Broadwayllä. Samalle matkalle
osallistuu useita nuoria eri maista.
Lyseon kilpailuun osallistuneiden
parhaaksi tekstiksi valittiin Aino Hautalan kirjoitus, jonka otsikkona on Suvaitsevaisuus nuoren näkökulmasta.
Aino Hautala lähtee Amerikan-matkalle ensi kesänä noin kymmenen muun
suomalaisnuoren kanssa.
AKu
64
Rehtori Markku RIntanen onnittelee Aino Hautalaa.
Aino Hautalan kilpailukirjoitus
Suvaitsevaisuus nuoren näkökulmasta
S
yntyessään jokainen meistä on kuin tyhjä, valkoinen kangas. Uusi ihmisenalku ilman huolia, ennakkoluuloja ja pelkoja,
valmiina maalattavaksi elämän väreillä. Jos meiltä kysyttäisiin tuolla nimenomaisella hetkellä, mitä mieltä olemme homoseksuaaleista, maahanmuuttajista tai siitä omalaatuisesta tytöstä rinnakkaisluokalla, emme varmasti keksisi mitään pahaa
sanottavaa. En väitä näin sen perusteella, että vastustaneet eivät osaa puhua, vaan perustan ajatukseni siihen, että pieni lapsi
on hyvin suvaitsevainen ja avoin uusille asioille ennen kuin oppii arvoja ja normeja ympäristöstään.
Kun tarkastellaan suvaitsevaisuutta nuoren näkökulmasta, kolme seikkaa nousee merkitykseltään muiden ylitse. Ensinnäkin perhe ja kasvuympäristö jättävät syvän jäljen ihmiseen myös suvaitsevaisuuden suhteen. Jos on pienestä pitäen kuullut
kotona esimerkiksi rasistisia tai uskonnonvastaisia puheita, ovat alkuasetelmat vaikkapa muslimin kohtaamiselle aivan erilaiset kuin nuorella, jolle on opetettu erilaisista ihmisistä ja uskonnoista neutraalimpaan sävyyn. Toinen hyvä olennainen tekijä
on ystäväpiiri ja sen suhtautuminen suvaitsevaisuuteen. Surullinen fakta on, että suvaitsevaisuutta ei kaikissa ystäväpiireissä
suvaita. Voi olla vaikeaa, jopa mahdotonta, tukea seksuaalivähemmistöjä ja niiden oikeuksia, jos lähimmät ystävät ovat homofobisia. Viimeisenä, mutta ei läheskään vähäisimpänä tekijänä nuoren suvaitsevaisuuteen tai suvaitsemattomuuteen, on
omat tiedot ja aikaisemmat kokemukset. Useimmiten juuri tuntemattomat asiat pelottavat meitä eniten: se kuuluu ihmisluontoon. Tätä kolmatta tekijää ei saa missään nimessä aliarvioida, sillä parhaassa tapauksessa se voi avartaa kapeakatseisessa
ympäristössä varttuneen mielen.
Olennaista on suvaita tai olla suvaitsematta asioita ja ilmiöitä omasta tahdostaan ja pitäen omat perustelut mielessä.
Nykypäivänä nuorten keskuudessa suvaitsevaisuus tuntuu leviävän trendin tavoin, mikä on sinänsä positiivinen asia, mutta
uhkaa samalla suvaitsevaisuuden syvintä olemusta. Jos ihmiset päättävät alkaa olla suvaitsevaisia ja avarakatseisia muodon
vuoksi, ”jos muutkin, niin minäkin” -logiikalla, ollaan loppujen lopuksi päädytty takaisin aloitusruutuun. Suvaitsevaisuuden
tulisi kummuta syvemmältä kuin ryhmäpaineen tottelemisesta. Tällöin voi helposti käydä niin, että kohteesta, jolle omaa
suvaitsevaisuutta todistellaan, tulee ikään kuin eläintarhan eläin. Voin omakohtaisesti sanoa, että pari vuotta sitten innostuin,
kun tutustuin poikaan, jota epäilin homoksi. En innostunut läheskään yhtä paljon kyseisen pojan luonteesta kuin siitä ajatuksesta, että minulla olisi homoystävä. Ihan kuin televisiosta. Nyt, kun ajattelen asiaa ”vanhempana ja viisaampana”, ymmärrän,
etteivät motiivini ystävyydelle olleet ehkä täysin rehelliset. Sitä paitsi pojalla olikin tyttöystävä. Lähtökohtana suvaitsevaisuus
trendinä voi loppujen lopuksi olla todella hyväkin asia. Jos minusta ja olettamastani homopojasta olisi tullut läheisiä ystäviä,
olisin todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin ymmärtänyt, että hän ja minä olemme pohjimmiltamme samanlaisia. Tässä vaiheessa olisin voinut hyväksyä hänet todella, sellaisena kuin hän on. Ihmisenä.
Uskon vahvasti, että nuoren suvaitsevaisuuteen vaikuttaa voimakkaasti se, kasvaako nuori kaupungissa vai maalla. Automaattisesti turkulainen ei tietenkään tarkoita avomielistä suvaitsevuuden perikuvaa, joka muodostaa ystäväpiirinsä ihonväriin
tai seksuaaliseen suuntaukseen katsomatta. Sama pätee myös toisin päin. Maalla kasvaminen ei tee kenestäkään rasistia,
uusnatsia eikä koulukiusaajaa. Kaupungeissa kuitenkin kohtaa erilaisuutta enemmän ja useammin; matemaattiset todennäköisyydetkin puoltavat tätä sen takia, että kaupungeissa on enemmän ihmisiä kuin maaseudulla. Kun maahanmuuttajat
kuuluvat katukuvaan, eikä ole kummallista nähdä kahta tyttöä käsi kädessä, oppii helpommin olemaan pelkäämättä ihmisiä
heidän erilaisten piirteidensä takia. Maalla usein sekä etnisen taustan omaavat ihmiset että sateenkaarikansaan kuuluvat ovat
lähes tabumaisessa asemassa. Mielipiteitä voi kyllä olla, mutta valitettavan usein ne eivät perustu todellisuuspohjalle. Tällaisessa tilanteessa suvaitsevaisuudesta tulee eräänlainen huono vitsi. Kaverit homottelevat toisiaan, mutta entä jos kaveri olisikin oikeasti homo? Luultavasti hän ei olisi kaveri enää kauaa. Itse maalla varttuneena voin kokemuksen syvällä rintaäänellä
sanoa, että ainakaan omalla pikku kunnallani oman tien seuraaminen ja valtaväestön tavoista poikkeaminen eivät johtaneet
suureen suosioon.
Monessa suhteessa juuri nuorilla on parhaat edellytykset suvaitsevaisen asenteen omaksumiseen. Olemme pienestä pitäen varttuneet globalisoituvassa maailmassa, ja ilman vahvoja ennakkoluuloja opimme helposti hyväksymään erilaisia asenteita, ajatuksia ja ihmisiä, kun kohtaamme niitä päivittäin. Suvaitsemattomuus hankaloittaakin nykynuoren elämää melko
paljon. Vaasalaisena asun kaupungissa, jossa suomenruotsalaiset ovat suuri vähemmistö. Luokallani ja koulussani on maahanmuuttajia ja pakolaisia kaikista maailman kolkista Suomeen tulleina. Läheinen ystäväni tuli juuri ulos kaapista. Ensimmäisenä
mainittua lukuun ottamatta, esimerkiksi 1940-luvulla syntyneellä isoisälläni voisi olla vaikeuksia hyväksyä edellämainitut
asiat. Maahanmuuttajia oli hänen nuoruudessaan paljon vähemmän ja väestö oli homogeenisempää kuin nykyään. Homous taas oli rikos vielä vuoteen 1971 asti ja sairaus kymmenen vuotta senkin jälkeen. Uskoisin, että globalisaatio ja internet
omalta osaltaan antavat nykynuorille hurjan määrän tietoa ja ymmärrystä erilaisuudesta ja sen suvaitsemisesta nykypäivänä.
Pelkästään internet välineenä antaa loistavat edellytykset suvaitsevaisen asenteen oppimiseen.
Suvaitsevaisuus itsessään on huono sana, sillä se sisältää ennakko-oletuksen jostakin, mikä suvaitaan, ja jostakin toisesta,
joka suvaitsee ja joka on suvaittavan yläpuolella. Hyväksyminen voisi olla parempi sana. Loppujen lopuksi terminologia ei
kuitenkaan ole tärkeintä, vaan se, että jokainen sisäistää, että me kaikki olemme ihmisiä, ja se tekee meistä arvokkaita ja
tasavertaisia.
Aino Hautala
65
Sierra Leone -projekti
kunnialla finaaliin
V
Aaro Kumpulainen ja Miika Kaunismäki ojentavat Suomen Jalkapalloliiton lahjoittamaa jalkapalloa
Pelewahun kyläkoulun opettajalle. Koko kylä oli ottamassa palloa innolla vastaan.
aasan lyseon lukion ja Vasa gymnasiumin Suomen Pakolaisavun
kanssa toteuttama yhteinen Sierra Leone -projekti vietiin kuluvana lukuvuonna päätökseen. Hankkeen tavoitteena
on ollut syventää kehityskumppanuutta pohjoisen ja etelän nuorten välillä ja
auttaa nuoria kasvamaan maailmankansalaisina. Hanke on saanut lukiokoulutuksen kansainvälistämiseen rahoitusta Opetushallitukselta.
Sierra Leone -projekti on mahdollistanut globaalin vastuun ottamisen ja
kantamisen ruohonjuuritasolla. Hankkeessa nuoret ovat myös nähneet,
miten globaalilla tasolla toimiva kansalaisjärjestö toimii ja miten kerättyjä
varjoja jalkautetaan kehitysmaiden
nuorten elämään. Samalla ymmärrys
kehitysavun tärkeydestä ja merkityksestä on lisääntynyt. Lisäksi ymmärrys
koulutuksen ja yrittäjyyden merkityksestä ratkottaessa köyhyyteen liittyviä ongelmia on kasvanut. Hanke on
konkretisoinut myös sitä, miten nuoret
omalla työllään ovat voineet edistää
Suomen ja Euroopan unionin kehityspoliittisten päämäärien toteutumista
eli edistää ihmisoikeuksien, tasa-arvon
ja kestävän kehityksen toteutumista maailmanlaajuisesti. Sierra Leone
-projekti on hienolla tavalla palvellut
sekä globaalikasvatuksen että yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita.
Hanke alkoi syksyllä 2013 varainhankintakampanjan suunnittelulla. Ke-
66
räsimme varoja kymmenen sierraleonelaisen nuoren opintojen tukemiseksi
ja kahdeksan vaasalaisen lukiolaisen
Sierra Leonen matkaa varten. Samalla valmistauduimme huolella tulevaa
Sierra Leonen matkaa varten ja opiskelimme hyödyllisiä tietoja maasta ja
sen kulttuurista. Projektin ehdoton huipennus olikin Sierra Leoneen 26.3.–
5.4.2014 tehty matka, jonka aikana
tutustuimme Suomen Pakolaisavun
toimintaan. Vierailimme Bossa nuorten työharjoittelupaikoilla ja yrityksissä.
Pääsimme tutustumaan myös ammattikouluun ja sen yhteydessä toimivaan
päiväkotiin, jonne kouluun tulevat
äidit toivat lapsiaan hoitoon. Lisäksi
vierailimme Bon lähellä Pelewahun kylässä seuraamassa aikuisten lukutaidon
opetusta ja osallistuimme kyläjuhlaan.
Matkalla saimme myös nähdä ja kokea
kehitysmaan monet kasvot ja afrikkalaisen kulttuurin vieraanvaraisuuden.
Kuluvana lukuvuonna olemme
keskittyneet kertomaan muille näkemästämme ja kokemastamme. Tässä
vertaisoppimisessa ajatuksena on ollut,
että nuoret oppivat toisiltaan ja kertovat ja välittävät tietoa ja kokemuksia
toisilleen. Vaasan lyseon lukion ja Vasa gymnasiumin yhteisessä Uniworld
Day -teemapäivässä 24.10.2014
hankkeen opiskelijat pitivät koulujen
ensimmäisen vuoden opiskelijoille
Terveisiä Sierra Leonesta -luennon.
Toisen ja kolmannen vuoden opiske-
lijoille järjestettiin vielä Unesco-luento
30.10.2014 samasta teemasta. Tapahtumien yhteydessä toimeenpantiin
tekstiviestikeräyksenä varainhankintakampanja, jolla kerättiin varoja Suomen Pakolaisavun ebolan vastaiseen
työhön Sierra Leonessa ja Liberiassa.
Pohjalaisen kanssa yhteistyönä tehty uutissivu julkaistiin kansainvälisenä
lukutaitopäivänä 8.9.2014. Samana
päivänä Vaasan lyseon lukiossa tutustuttiin eri oppiaineiden tunnilla uutissivun avulla lukutaidon ja koulutuksen
merkitykseen kehitysyhteistyössä. Projektijulkaisu valmistui lopulta marraskuussa 2014 I-Print Oy:n painosta ja
jaettiin yhteistyökumppaneille. Hankkeen pohjalta on tehty myös Let´s get
global -malli. Lisäksi projektin aikana
on pidetty blogia, josta löytyy päivityksiä projektin vaiheista ja kertomuksia
ja videoita hankematkalta.
Sierra Leone -projektin parasta
antia ovat olleet yhdessä tekemisen lisäksi kohtaamiset paikallisten nuorten
kanssa. Vierailu kehitysmaassa on ollut
monella tavalla avartava ja opettavainen ja ihmistä muuttava kokemus.
Hankkeessa mukana olleet opiskelijat
kuvasivatkin hanketta ja matkaa yhdeksi elämänsä merkittävimmistä kokemuksista ja ajattelivat, että tulevat
jollain tavalla tekemään tulevaisuudessa työtä kehitysyhteistyön parissa.
Teksti ja kuva: Mika Jokiaho
10
Maanantaina 8. syyskuuta 2014
LUKUTAITOPÄIVÄ
Vaasalaiset nuoret valloittivat Sierra Leonen
Sodan aikana sissit hyökkäsivät kyläämme ja jouduimme pakenemaan.
Paetessamme jouduimme erilleen vanhemmistamme ja löysimme
toisemme vasta yli kymmenen vuoden päästä. Abdul K. T. Konneh
Vaasan lyseon lukion ja Vasa gymnasiumin Sierra Leone -projektin opiskelijat keräsivät yhteistyössä Suomen
Pakolaisavun kanssa vaasalaisilta
yrityksiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta
rahaa kymmenelle sierraleonelaiselle
nuorelle ammattiopintojen suorittamiseen ja oman yrityksen perusta-
miseen. Keväällä 2014 vaasalaiset
lukiolaiset matkustivat Sierra Leoneen
tutustumaan Suomen Pakolaisavun työhön. Matkan aikana nuoret
tutustuivat aikuisille suunnattuun
lukutaitokoulutukseen ja nuorten
ammattikoulutukseen sekä vierailivat
nuorten perustamissa yrityksissä.
Lisätietoa Sierra Leone -projektista
löytyy hankkeen blogista. Opettajat
voivat hyödyntää tätä kansainvälisen
lukutaitopäivän teemasivua opetuksessaan. Suomen Pakolaisavun ja Sanomalehtien liiton lukutaito-teemaan
tekemiä tehtäviä ja opetusvinkkejä on
Pakolaisavun verkkosivuilla.
Puh: 06 247 7504 • [email protected] • FACEBOOK: www.facebook.com/Pohjalainen.fi • TWITTER: @PohjalaisenToim • Luetuimmat jutut netissä: www.pohjalainen.fi
Koulutus ja lukutaito antavat
toivoa nuorille Sierra Leonessa
AARO KUMPULAINEN
RASMUS GENAS
MICHAELA VUORENMAA
BO Sierra Leonessa monet nuo-
ret ovat menettäneet lapsuutensa veritimanteilla rahoitetun sisällissodan vuoksi.
Konfliktin aikana kaksi kolmasosaa maan asukkaista joutui
pakenemaan kodeistaan. Monet
jäivät orvoiksi ja näkivät sodan
raakuuden läheltä.
MIIKA KAUNISMÄKI
Kirjoittaja
on lukiolainen
Tuoko varallisuus onnea?
Lähdin Sierra Leoneen kysymysmerkki silmissäni. Halusin selvittää, tekeekö korkea elintaso ihmisestä onnellisen. Kannoin
mukanani liutaa länsimaisia stereotypioita, joitain niistä tiedostamattanikin. Ajattelin olevani matkalla onnen tyyssijasta
kurjuuden kehtoon.
Olisiko todella niin, että pääsisimme vain todistamaan tätä
surkeutta, voivottelisimme ja karistaisimme mokoman paikan
pölyt jaloistamme kiirehtimällä lentokoneeseemme?
Onneksi huomasin pian, ettei vastaus kysymykseeni ollut
näin yksioikoinen. Ensivaikutelma ihmisistä oli muutamilla
sanoilla kuvaten lämmin, ystävällinen ja välittävä. Jo ensimmäisten maassa vietettyjen tuntien aikana koin afrikkalaisen
ilmapiirin erittäin sydämelliseksi ja ihastuttavaksi.
Kanssaihmiset kuljeskelivat katuja lähes poikkeuksetta iloisen oloisesti, tervehtivät ja tulivat juttelemaan.
Sisällissodan muistot näkyvät
vieläkin nuorten kasvoilla. Kolmannes maan väestöstä on nuoria, ja vain harvalla on ollut mahdollisuus käydä koulua. Suomen
Pakolaisapu tukee nuorten koulutusta sekä auttaa sodan vuoksi syrjäytyneitä nuoria työllistymään.
– Sodan aikana sissit hyökkäsivät kyläämme ja jouduimme pakenemaan. Paetessamme
jouduimme erilleen vanhemmistamme ja löysimme toisemme vasta yli kymmenen vuoden
päästä, muistelee tapaamamme
automekaanikkoharjoittelija Abdul K. T. Konneh.
– Sota keskeytti koulunkäyntimme. Unelmani on tehdä töitä
ja olla omatoiminen. Toivon, että muutkin nuoret saavat saman
mahdollisuuden, jonka itse olen
saanut Pakolaisavun kautta.
Koulutuspaikat suunnataan
kaikkein huonoimmassa asemassa oleville nuorille.
Pakolaisavun kautta koulutuksen ovat saaneet monet entiset lapsisotilaat, prostituutioon
ajautuneet tytöt ja kadulla elävät nuoret. Koulutuksen avulla
nuoret pystyvät parantamaan
asemaansa ja elättämään itsensä ja perheensä.
– Olen nyt toiveikas elämän
suhteen, koska minulla on ammatti, joka pitää minut pystyssä,
sanoo Hulimatu Barrie, joka on
työharjoittelussa ompelimossa.
– Koulutuksen ansiosta tiedän
oikeuteni. Tästä lähtien taistelen
oikeuksieni puolesta, jos niitä yritetään rajoittaa.
– Nyt voin ansaita elantoni.
Haaveeni on tulla toimeen omillani. Toivon, että lapseni voivat
opiskella yliopistoon saakka, haaveilee ompelimossa harjoitteluaan suorittava Haja Jalloh.
KOLUmnI
Mieleeni hiipi toisenlainen kysymys. Olisiko tämä avoimuus
ja ystävällisyys pelkkää ulkokuorta, jolla he pyrkivät miellyttämään ja antamaan positiivisen kuvan itsestään? Päätin jatkaa pidemmälle vastauksen saamiseksi.
Matkan edetessä maan köyhyys totta kai näkyi ja kuului.
Hökkelimajojen rivistöt ja ruuan perässä päämäärättömästi
kulkevat äidit tekivät selväksi, että afrikkalainen elämänfilosofia voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen. Ensinnäkin perustavanlaatuinen ystävällisyys ja positiivisuus ovat niin syvälle juurtuneita täkäläiseen kulttuuriin, että ne ovat väkisinkin
osa paikallisten elämää, oli heidän taloudellinen tilanteensa
mikä hyvänsä.
Toiseksi päästäänkin ihmisten toimeentuloon. Huomasimme, että taloudellinen tilanne todella vaikuttaa ihmisten onnellisuuteen. Panimme merkille, että vaikka haastateltavamme vastailivat iloisesti kysymyksiimme, paistoi heidän vastauksistaan rivien välistä kurjuus ja epätoivo. Viimeistään näiden ihmisten kohtaamisten jälkeen minulle on tullut selväksi,
että sisäinen ja ulkoinen onnellisuus eivät ole sama asia.
Hanna K. Lahai (keskellä) suorittaa työharjoittelunsa autokorjaamossa. – Ennen koulutusta minulla ei ollut mitään mahdollisuuksia päästä elämässä eteenpäin, pohtii
Hanna K. Lahai. – Nyt tiedän, että pärjään. Aion erottautua hyvällä asiakaspalvelulla ja laadukkaalla työllä. KUVA: JULIA LINDE
Ammattikoulutus kestää 1,5
vuotta ja sisältää ammattiopintojen lisäksi lukutaitoa, matematiikkaa ja yritystoiminnan oppeja. Lopuksi opiskelijat ovat työharjoittelussa neljä kuukautta.
He voivat valmistua muun muassa kampaajiksi ja rakennusmiehiksi. Viime vuonna yli 350 nuorta valmistui ammattiin Sierra
Leonessa Suomen Pakolaisavun
koulutusohjelmasta.
– Työ on hyödyllistä, koska sillä saa paremman tulevaisuuden
ja mielekästä tekemistä, toteaa
automekaanikoksi kouluttautuva Mohamed Lansana.
– Lukutaito antaa sisältöä elämään, toteaa Mohamedin opiskelutoveri Tejan Pessima, joka haluaa päästä autonkuljettajaksi ja
Lukutaito on kallein lahja
perustaa joskus oman yrityksen.
– Lukutaidottomille töiden saaminen on vaikeampaa.
Suomen Pakolaisapu tukee
yritystoiminnan aloittamisessa
esimerkiksi antamalla työkaluja. Ompelijaopiskelija Mammy
Kanneh haluaa perustaa oman
yrityksen ja luoda työpaikkoja.
– Toivon, että sierraleonelaiset voisivat toimia enemmän yhteiskunnan hyväksi. Ilman koulutusta nuorilla ei ole tätä mahdollisuutta.
Bossa asuvat nuoret ovat kiitollisia Suomen Pakolaisavulle
ja lahjoittajille saamastaan tuesta. He kertovat arvostavansa sitä
suuresti ja haluavat rohkaista järjestöä jatkamaan työtään.
Mammy Kanneh viihtyy töissä,
koska sillä hän saa elätettyä
itsensä ja vuoden ikäisen tyttärensä. KUVA: SANNI MAJAMAA
Kuvittelepa hetkeksi itsesi sairaan lapsen äidiksi. Kävelet
pitkän matkan peloissasi sairaalaan hakemaan apua. Olet
kuullut, että sieltä saa apua.
Kävelet sisälle, ja sinulle annetaan jonotusnumero: lappu, jossa on kaksi yksinkertaista numeroa. Mutta sinä
et ymmärrä niitä. Et koskaan
saa lapsillesi hoitoa siksi, ettet
osannut numeroita.
Lukutaito on kallein lahja,
jonka kehitysmaan asukkaalle voi antaa. Raha ja ruoka auttavat vain hetkeksi, mutta taito
lukea ja laskea voi muuttaa koko elämän.
KOmmenTTI
SANNI MAJAMAA
Kirjoittaja on lukiolainen
Tuskin maailmassa on ainuttakaan ihmistä, joka kokisi kyvyn lukea tai laskea turhaksi.
Niiden myötä elämä hahmottuu
selkeämmin. Omiin asioihin voi
vaikuttaa, kun ymmärtää karttaa, kelloa ja tienvarsikylttejä
sekä saa apua, kun osaa lukea
jonotuslapun numeroita.
Seurueeseemme lyöttäytynyt norjalainen naislääkäri sanoi
viisaasti: Ollakseen onnellinen ei tarvitse omistaa paljon, mutta riittävästi.
Sierraleonelaisittain kyseisen virstanpylvään saavuttamiseksi voisi listata esimerkiksi katon pään päälle sekä ruokaa
muutaman kerran päivässä, unohtamatta yhtä tärkeimmistä
asioista, mitä täkäläisessä yhteiskunnassa voi omistaa, nimittäin lukutaitoa.
Monet tapaamistamme ihmisistä eivät olleet saavuttaneet
tätä tasoa. Heillä ei ollut tarpeeksi. Siksi en voi väittää heidän
olevan onnellisempia kuin esimerkiksi minä itse, vaikka he
kuinka vaikuttaisivat olevan tyytyväisiä elämäänsä.
Suurimman vaikutuksen tekivät kuitenkin ihmiset, joilla oli
juuri tarpeeksi tullakseen toimeen. He vaikuttivat olevan onnellisia sekä sisältä että ulkoa.
Afrikkalaiset saavat pisteet myös länsimaalaisilta unohduksiin vaipuneesta idyllisestä elämäntyylistä, jossa läheisillä ihmissuhteilla ja muun muassa uskonnolla on elämän keskellä
suuri merkitys.
Mielenkiintoisesti matkan lopulla huomasin lähteväni mukanani enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Jäin miettimään,
tulisinko itse toimeen sillä, mitä afrikkalaiset pitävät riittävänä. Todennäköisesti en. Joka tapauksessa voin sanoa varmaksi, että afrikkalainen elämänasenne jätti lähtemättömän vaikutuksen ihmeellisyydellään.
Aikuisetkin käyvät koulua Sierra Leonessa
liittyvien aiheiden pohjalta.
– Kyse ei ole pelkästään luku- ja
laskutaidon opetuksesta, Johanna Huurre kertoo.
– Koulutuksessa opiskelijat saavat tietoa niin sairauksien ehkäisystä, hygieniasta, maanviljelystä kuin ihmisoikeuksista ja konfliktinratkaisusta. Lukutaitoryhmissä ihmiset ovat oppineet
ratkaisemaan riitansa rauhanomaisesti. Perheväkivalta on vähentynyt, kun ryhmissä on käsitelty naisten ja lasten oikeuksia.
Lukutaidon myötä naisten itsetunto on parantunut ja asema
yhteisössä on vahvistunut.
SANNI MAJAMAA
PELEWaHU Takana on yli kahden tunnin kuoppainen matka
pieneen Bon lähellä sijaitsevaan
Pelewahun mende-kylään.
Taivaalta paistaa polttava aurinko, ilma on hiostava ja täynnä
hiekkapölyä. Kylä koostuu savija bambumajoista, kaukana näkyy kuivaa metsää silmänkantamattomiin. Saavumme myöhässä pieneen, vastarakennettuun bambumajaan, joka toimii
kylän kouluna. Majassa parisenkymmentä aikuista tekee tilaa.
Olemme saapuneet seuraamaan
opetusta Suomen Pakolaisavun
aikuisten lukutaitoryhmään.
Ensimmäisellä luokalla aikuiset
opiskelevat aakkosia ja lukutaitoa, toisella matematiikkaa. Liitutaulun ääressä on kaksi opettajaa. Opiskelijat luettelevat aakkosia ja numeroita englanniksi. Jokainen saa suorituksen jälkeen
luokassa ja luokkahuoneen ulkopuolella kuuntelevilta kyläläisiltä kannustavat taputukset.
– Lukutaito on avain hyvään
elämään, kertoo kylän opettaja
Ernest Lappia Cole.
– Lukutaitoinen saa hyvän
työn. Lukutaitoiselta ei helposti
varasteta eikä häntä huijata.
Kylässä opiskellaan pari tuntia päivässä, loppuaika käytettään työhön viljelyksillä. Opiskelijat osallistuvat opetukseen
säännöllisesti. Vain harva on lo-
Kun aikuiset hankkivat perustiedot ja taidot todeten ne hyödyllisiksi, he haluavat laittaa lapsensa kouluun. Näin arvostus
koulutukseen siirtyy.
– Opetustoiminta kylässä on
jatkunut senkin jälkeen, kun Pakolaisapu ei ole enää tukenut toimintaa, paljastaa Huurre.
– Koulutus on levinnyt omaaloitteisesti myös naapurikyliin.
Oppitunti päättyy ja poistumme luokkahuoneesta takaisin auringon alle. Kyläläiset ovat järjestäneet meille tervetuliaisjuhlan
mendeheimon perinteisten rituaalien mukaan.
Tiedolla Ebolaa vastaan
SANNI MAJAMAA
Aikuisten lukutaitoryhmä Sierra Leonessa. Mukana on sekä miehiä että naisia. KUVA: JULIA LINDE
pettanut opiskelun kesken. Opettaja on valittu ja koulutettu kyläläisten joukosta.
– Kyläläisille mahdollisuus koulutukseen on siunaus, kaikkein
suurin lahja, kertoo kylän opettaja ylpeänä oppilaistaan.
Kehitysmaissa satsataan lasten
koulutukseen, että he oppisivat
taidot pienestä pitäen ja opettaisivat lapsilleen opintojen merkityksen. Näin halu käydä koulua
siirtyy sukupolvelta toiselle.
Sierra Leonessa tuo ketju katkesi vuosien 1991−2001 välillä,
kun maa kärsi raa’asta sisällissodasta. Kokonainen sukupolvi jäi
ilman minkäänlaista koulutusta.
– Tehtävää riittää, sillä sierraleonelaisista nuorista ja aikuisista 60 prosenttia on lukutaidottomia. Naisten keskuudessa ja maaseudulla lukutaidottomuus on
vieläkin yleisempää, kertoo Suomen Pakolaisavun varainhankintapäällikkö Johanna Huurre, joka matkusti kanssamme.
Suomen Pakolaisapu tukee aikuisten luku- ja laskutaidon opetusta Sierra Leonessa yhteensä
yli 70 lukutaitoryhmässä. Esimerkiksi vuonna 2013 järjestön
tukemana 900 sierraleonelaista pääsi lukutaitokoulutukseen.
Opetuksessa hyödynnetään
REFLECT-menetelmää, jossa
vuorovaikutuksella ja oppilailla
itsellään on tärkeä rooli. Opettaja
etsitään yhteisön sisältä, ja opiskeltavat asiat suunnitellaan toiveiden ja opiskelijoiden arkeen
Ebola-virus on levinnyt räjähdysmäisesti Länsi-Afrikassa,
pääasiassa Liberiassa, Guineassa ja Sierra Leonessa.
Suomen Pakolaisavun mukaan suurin syy taudin leviämiseen on tiedon puute. Väärä tieto leviää kylissä ja kaupungeissa ja ilman lukutaitoa on asioista vaikeaa ottaa selvää.
Koska tautia ei ole aikaisemmin tavattu Länsi-Afrikassa, eivät ihmiset tiedä, miten tartuntaa voi välttää. Näissä maissa
itää yhä vahva kieltäminen ja
pelko sairaudesta.
Sierra Leonessa ja Liberiassa Pakolaisapu on järjestänyt
Ebolan vastaisen tiedotuskampanjan kylien lukutaitoryhmien
kautta. Näissä kampanjan koulutuksissa keskustellaan taudista ja siitä, miten sen leviämisen
voi pysäyttää. Lukutaitoryhmissä tiedon jakaminen onnistuu
hyvin, koska osallistavien menetelmien kautta tiedon käsitteleminen on tuttua ryhmäläisille.
Pakolaisavulla on menossa
parasta aikaa varojen keräys
Ebolan vastaiseen tiedotuskampanjaan. Varoja käytetään lukutaitopiirien opetusmateriaaleihin ja opettajien täydennyskoulutukseen sekä Bossa sijaitsevan
radioaseman Ebola-ohjelmien
tuottamiseen.
Aids-valistuskyltti Sierra Leonesta Bosta. KUVA: MIKA JOKIAHO
Kymmenen syytä osata lukea
Lukutaito...
1. helpottaa arkea. Pystyt
lukemaan esimerkiksi tuotteiden
etikettejä, viimeiset käyttöpäivät,
katujen nimikylttejä, kelloa,
lääkereseptejä, vuoronumeroita
ja kirjoittamaan oman ja läheisten
ihmisten nimen.
2. takaa, ettet joudu huijatuksi.
Tiedät, mitä viranomaisten lomakkeissa kysytään eikä sinua huijata
markkinoilla kauppaa tehdessä.
3. tuo toimeentuloa ja parempaa elintasoa, koska se helpottaa
työllistymistä.
4. helpottaa yrittäjänä toimimista. Laskutaidon avulla taas
vaihtorahan antaminen oikein ja
sadon sekä tuoton laskeminen
helpottuvat.
5. auttaa toimimaan aktiivisena
yhteiskunnan jäsenenä. Lukutaito mahdollistaa kansalaisvaikuttamisen ja poliittisen
osallistumisen, kuten esimerkiksi
äänestämisen.
6. mahdollistaa tiedonhankinnan ja oppimisen. Pystyt
lukemaan valistuskylttejä ja
-mainoksia esimerkiksi Aidsista
tai Ebolasta.
7. vähentää sairauksia perheissä, kun vanhemmat osaavat lukea
etikettien viimeiset käyttöpäivämäärät ja pystyvät hankkimaan
tietoa sairauksien ehkäisemisestä
sekä hygieniasta.
8. luo koulutusta. Voit auttaa
lastasi läksyjenteossa. Laitat
todennäköisemmin lapsesi kouluun ja kannustat häntä käymään
koulua.
9. parantaa itsetuntoa . Koet
itsesi tärkeäsi. Pystyt paremmin
puolustamaan itsesi ja lastesi
oikeuksia.
10. takaa rauhan . Lukutaito
mahdollistaa työllistymisen ja
köyhyyden kierteen katkeamisen
ja vie pohjaa sodan syiltä. Lukutaito auttaa puolustamaan myös
omia oikeuksia, mikä torjuu
korruptiota.
Lisätietoa projektista ja hankkeen vaiheista: https://sierraleoneprojekti.wordpress.com/
Sanni Majamaan matkaraportaasi Sierra Leone matkasta löytyy FUUSIOsta: http://fuusio.vaasa.fi/unesco-koulu/257sierra-leonessa-ei-hymyiltae-ja-kyyneliltae-vaeltytty
67
Kirjoituskilpailuja ja osallistumisia
Pohjanmaan Maanpuolustuskillan kirjoituskilpailu
Pohjanmaan Maanpuolustuskilta järjesti syksyllä 2014 Jr 61 Perinneyhdistyksen nimeä kantavan kirjoituskilpailun, joka oli
suunnattu kaikille Vaasan lukioiden opiskelijoille sekä Vaasan ja Mustasaaren yläkoulujen ylimpien luokkien oppilaille. Lukiosarjassa palkittiin parhaana kirjoituksena Vasa gymnasiumin Nanna Heinon teksti Hur börjar ett krig? Lisäksi Vaasan lyseon
lukion opiskelijan Jere Hasusen teksti Sota vailla loppua palkittiin lukiosarjan erinomaisena kirjoituksena. Erinomaisena kirjoituksena palkittiin myös Vasa övnigskolanin IB-linjalla opiskelevan Johan Blomfeldtin teksti Krigsspel och hur de påverkar
ens syn på krig. Palkinnot jaettiin Pohjanmaan Maanpuolustuskillan Tammisunnuntain arvokkaassa juhlassa, joka oli Vaasan
kaupungintalon juhlasalissa 25.1.2015.
Puheviestintätaitojen päättökoe
Vuoden 2015 abiturientit saivat osallistua valtakunnalliseen puheviestintätaitojen päättökokeeseen, joka järjestettiin
21.1.2015. Tämän Opetushallituksen laatiman kokeen suorittivat Salla Niemi ja Sami Hasunen. Kokeen järjestivät ja suoritukset arvioivat äidinkielenopettajat Helena Ingo ja Arja Kujanpää.
AKu
Sota vailla loppua
K
Jere Hasusen kirjoitus Pohjanmaan Maanpuolustuskillan kirjoituskilpailussa
aukaisuudesta kantautuu tykistötulen kumu. Taivaanrannassa näkyvät välähdykset morsettavat saapuvan kuoleman viestiä. Hetken päästä kuuluu kranaatin vihellys ilman halki. Räjähdystä ei ehdi kuulemaan paineaallon rikkoessa tärykalvot
ja paiskatessa ruumiin juoksuhaudan reunaa vasten. Lopulta pimeys valtaa mielen.
Sota on ihmiskunnan keksinnöistä raaimpia ja vanhimpia, ja syyt sodan aloittamiseen mitä monimuotoisimpia. Milloin
viereisen kylän miehet tapetaan lehmän varastamisen takia. Milloin ihmisiä tapetaan heidän rukoiltuaan erinimistä jumalaa.
Armeijat vyöryvät toisiaan kohden huutaen Jeesus Kristusta tai Allah akbaria. Milloin teurastetaan vallan, kunnian tai jopa
rakkauden tähden. Taistellaan loukatun kuninkaan kunnian puolesta. Taistelua toisia ihmisiä vastaan, ihmisiä joilla on täysin
samanlaiset motiivit omassa järjettömässä taistelussaan. Taistelua ei käydä armeijoita, kasvottomia massoja vastaan. Vaan isiä,
veljiä, poikia, äitejä, sisaria ja tyttäriä vastaan. Sodassa kuolevia ihmisiä vastaan, joiden ainoa toive olisi elää ja nähdä rakkaansa vielä kerran. Viettää joulua vielä kerran heidän kanssaan. Ihmisiä, joiden taistelu ei ole kuninkaan tai kunnian puolesta,
vaan oman kodin puolesta. Sen puolesta, että heidän perheensä saisivat nähdä seuraavan aamunkoiton, jota kaatuneitten
veri punertaa.
Sotiminen ei lopu koskaan. Sota on alati muuttuva ja kehittyvä. Sota on kuin tarujen ja myyttien hirviömäinen hydra.
Kuten tämä monipäinen hirviö, joka kasvatti kaksi uutta päätä yhden katkaistun tilalle, sotakin kehittää uusia keinoja ja syitä
teurastukselle, jos yksi keino evätään. Sota on aina kehittynyt. Aina miehistä keihäineen, linnojen piirityskoneista, sotilasrivistöihin kivääreineen ja käskyyn ”Lataa! Tähtää! Ammu!” asti. Sodassa on nähty itsemurhapommittajia, liekinheittimiä ja
siviilejä uhreinaan käyttäviä terroristeja. Uudet kauheudet odottavat käyttöönottoa. Lopulta jäljellä on enää kirkas välähdys ja
sienipilven heittämä valtaisa varjo palanutta maankamaraa vasten, jota täplittävät hiiltyneet möykyt: ihmiskunnan viimeisten
jäsenten surkeat ruumiit.
Emme pohdi sotaa käydessämme, kuinka arvokas on ihmishenki. Kuinka paljon maksaa vastasyntynyttä lasta sylissään
pitävän äidin onni? Kuinka paljon maksaa ylpeän isoisän hymy isoisän katsellessa pihamaalla leikkiviä lapsenlapsiaan? Kuinka
paljon maksaa nuorten rakastavaisten ensisuudelma, kun nuoret painautuvat toisiaan vasten kuutamoisena yönä? Liipaisimen
painalluksen verranko, kun rynnäkkökivääri lähettää tappavan luodin kohti äidin onnea? Tykistön kranaatin verranko sen
osuessa pihamaalle sammuttaen isoisän hymyn? Miljoonan dollarin ohjuksen verranko sen lähtiessä hävittäjästä kohti rakastavaisten ensimmäistä ja viimeistä suudelmaa? Kaikkein arvokkaimmat asiat maailmassa tuhotaan maallisilla teoilla arvottomien
ideologioiden, aatteiden ja ahneuden takia.
Loppujen lopuksi, ketä vastaan me sodimme? Loputtomat ruumiskasat mätänevät ihmiskunnan vanavedessä läpi historian, kun ihmiskunta tappaa… ihmiskuntaa. Miljoonat ja taas miljoonat ihmiset kuolevat ideologian ja kansallisten rajojen
illuusion tähden. He kuolevat, koska ihmiskunta ei ole yhtenäinen. Ei ole aatetta, joka yhdistäisi kaikki kansat ja kokoaisi ihmiskunnan yhden yhteisen suvaitsevaisuuden ja ystävyyden viirin alle. Silti ihmiskunta käsitteenä kattaa kaikki ihmiset, kaikki
uskonnot ja kaikki valtiot. Se ei erottele värin, rodun, uskonnon, iän, sukupuolen tai seksuaalisen suuntauksen perusteella.
Silti ihmiskunta teurastaa itseään juuri näiden symbolisten arvojen ja mitäänsanomattomien arvottomien kosmeettisien puolien takia. Niin kauan, kun ihmiskunta on hajanainen ja vailla yhteistä päämäärää tai yhdistävää tekijää, joudumme sotimaan
sotaamme vailla loppua.
Jere Hasunen
68
Ystävyyskouluvierailu Kieliin
on paljon enemmän kuin pidennetty saksantunti
E
i viidessä päivässä ehdi saavuttaa
täydellistä kielitaitoa – eikä se onneksi ole kansainvälisten projektien
päällimmäinen tarkoituskaan. Maailmankansalaisena maailmalle -kurssin
lisäksi ystävyyskouluvaihtoon osallistuvat saavat paljon muutakin: he oppivat tuntemaan vierasta kulttuuria,
näkemään jokapäiväistä elämää oppikirjatekstien takana, havaitsemaan ja
ymmärtämään kulttuurienvälisiä eroja,
tulemaan toimeen uusissa tilanteissa ja
uusien ihmisten kanssa – kenties jopa
vieraalla kielellä. Sen lisäksi, jos hyvin
käy, opiskelija oppii myös jotakin uutta omasta itsestään ja omasta tavastaan
nähdä ja käsitellä asioita.
Kiel on Vaasan ystävyyskaupunki
ja Kielin Humboldt-Schule on Vaasan
lyseon lukion ystävyyskoulu, jonka
kanssa on tehty opiskelijavaihtoa jo
vuodesta 1993. Lähes vuosittain joukko lyskalaisia on lähtenyt käymään
vieraisilla Kielissä, ja kieliläiset ovat
yhtä ahkerasti vierailleet Vaasassa tutustumassa suomalaiseen kouluun ja
elämänmenoon.
Kiitos Yhteiskouluyhdistyksen myön­
tämän matka-avustuksen, saatoimme
toteuttaa ystävyyskouluvierailun myös
kuluneena lukuvuonna. Tänä keväänä
opiskelijavaihtoon osallistui 10 Vaasan
lyseon lukion opiskelijaa. Näistä 9 oli
junioreita ja yksi seniori; 9 tytön matkaan uskaltautui yksi rohkea junnupoika. Saksan kielen taito ei ole vaihtoon
osallistumisen edellytys, mutta tällä
kertaa kaikki osallistujat olivat B2- ja
B3-saksan lukijoita, joista osa pääsi
ensimmäistä kertaa eläissään kokeilemaan saksan kielen taitojaan käytännössä. Matka-ajankohdaksi valikoitui
huhtikuun kolmas viikko: matkalle
lähdettiin 21.4. ja takaisin kotikonnuille palattiin 25.4. Viiden päivän vierailun ajan opiskelijat (ja mukana ollut
opettaja) asuivat saksalaisissa isäntäperheissä ja pääsivät näin näkemään
saksalaisperheiden arkirutiineja ja toteamaan, ettei saksalais- ja suomalaisnuorten elämä loppujen lopuksi niin
paljoa eroa toisistaan.
Meille oli järjestetty vierailun ajaksi
monenlaista ohjelmaa: Osallistuimme
isäntiemme ja emäntiemme kanssa
kahtena päivänä normaaleille oppitunneille, kävimme yhdessä syömässä, pelasimme pelejä, tutustuimme
Kieliin ja sen nähtävyyksiin kaupunkikiertoajelulla, matkustimme yhdessä
Hampuriin ja vietimme muutenkin
kaiken liikenevän ajan yhdessä vaihtoon osallistuvien kieliläisnuorten
kans­sa. Isäntämme olivat kovasti ylpeitä saadessaan esitellä meille kaunista
merenrantakaupunkiaan ja etenkin
kaikkea sitä, mitä siellä on mahdollista
harrastaa: matkasimme kahteen otteeseen lautalla, kävimme kävelemässä
hiekkarannalla (jotkut kävivät heittämässä talviturkin hyisessä meressä!) ja
näimme purjehtijoita ja leijalautailijoita, joita on siis todistetusti muuallakin
kuin Panorama Deutsch -oppikirjasarjassa. Onneksi säät suosivat meitä: koko vierailun ajan sää oli aurinkoinen ja
elohopea lämpömittarissa lähenteli 20
astetta.
Näin opettajan näkökulmasta oli
erinomaisen hyödyllistä, että lyskalaiset pääsivät seuraamaan saksalaislukiolaisten koulunkäyntiä lähietäisyydeltä.
Vaikka aivan kaikkea ei näytelmäanalyysistä tai ilmastonmuutosesitelmästä
olisi ymmärtänytkään, jo pelkästään
oppituntien havainnointi varmasti pis-
ti nuoret ajattelemaan erilaisten käytänteiden merkitystä. Koulumme ovat
melkein saman kokoisia (HumboldtSchulessa on noin 60 opettajaa ja 700
opiskelijaa, joista nuorimmat, 5.-luokkalaiset, ovat 11-vuotiaita ja vanhimmat 19–20-vuotiaita), mutta monet
asiat ovat meillä aivan eri lailla kuin
Saksassa. Varsinkin saksalaisopiskelijoiden tuntiaktiivisuus ja motivaatio
herättivät opiskelijoissamme ihmetystä. Erilaista oli myös se, että koulussa
ei käytetty juurikaan sähköisiä apuvälineitä: luokissa oli toki uudet laitteet,
mutta silti niiden sijasta liitutaulu ja
piirtoheitin olivat ahkerassa käytössä.
Tietokoneita, älypuhelimia sen enempää kuin muitakaan mobiililaitteita ei
opiskelijoilla näkynyt. 45 minuutin oppitunneilla keskityttiin olennaiseen.
Opimme matkalla monenlaista
tulevaisuudenkin kannalta enemmän
ja vähemmän hyödyllistä: Liikennemerkit ovat eri värisiä kuin meillä.
Saksassa opettajia todellakin edelleen
teititellään. Uimarannalle ei voi noin
vain lompsia tarkistamatta, onko sinne
pääsymaksu. Wc-kopissa ei kannata
hätääntyä, jos ovi ei aukea – Saksassa ovet usein aukeavat sisäänpäin. Ja
kuten Lyskan tytöt riemuiten totesivat:
Milka-suklaavalikoima on Saksassa
huomattavasti vaasalaisten ruokakauppojen valikoimaa laajempi.
Lyskalaiset pitivät Kielin-vaihdosta
matkapäiväkirjaa, joka on luettavissa
koulumme verkkolehden FUUSIOn
sivuilla osoitteessa http://fuusio.vaasa.
fi. Sivuilla on myös paljon matkakuvia.
Kannattaa käydä katsomassa ja lukemassa!
Teksti: Tiina Kankkonen
Kuva: Christine Bethke
69
Energiatekniikka – Energiteknik
keväällä 2015
T
ämän pilottikurssin tarkoituksena oli antaa opiskelijoille käsitys
Vaasan energiaklusterista ja alan työpaikoista sekä innostaa opiskelemaan
energiatekniikkaa, jonka osaajista
on pulaa Vaasan seudulla. Kuten nimestäkin voi päätellä, haluttiin myös
rohkaista opiskelijoita kaksikieliseen
opetukseen ja mahdollisesti tulevaa
työhön energiaklusterissa.
Osallistujia oli Lyskalta, VG:lta ja
Övikseltä. Kurssin suunnittelivat fysiikan opettajat Inkeri Hyvärinen Lyskalta ja Kenneth Åberg VG:lta. Kyseessä
oli siis kaksikielinen energiatekniikan
kurssi, jossa tehtiin yhteistyötä myös
VAMK:n (Vaasan ammattikorkeakoulu)
ja teknologiakeskus Merinovan kanssa.
Kurssi alkoi EnergyWeek-tapahtumalla maaliskuussa, jaksossa 4. Silloin
kävimme kaupungintalolla kuuntelemassa englanninkielisen luennon tuulivoiman käytöstä ja tutustuimme yritysten standeihin.
Samalla viikolla oppilaat tutustuivat Lyskalla suomeksi ja VG:llä ruot-
70
siksi Vaasan energia-alan yrityksiin ja
energialähettilään toimintaan ja tekivät CV:n. Parhaan CV:n tehnyt sai palkinnoksi pääsyn päiväksi yritysjohtajaa
”varjostamaan”: JobShadow. Lyskalta
varjostajaksi VEO:lle valittiin Niko
Yli-Kuivila. Valinnan teki aluepäällikkö Inger Aaltonen (YES-Pohjanmaa).
JobShadow-päivän päätös tapahtui
Pohjalaisen Monitorilla, jossa keskusteltiin koulujen ja yritysten yhteistyöstä jatkossa ja jaettiin diplomit. Kurssin
opettajatkin pääsivät keskustelemaan
yritysalan varjostettujen johtajien kanssa.
Huhtikuussa eli 5. jaksossa kurssi
jatkui VG:n tiloissa, oppitunnit olivat
ruotsinkielisiä Kenneth Åbergin laatimia, Inkeri Hyvärinen toimi suomenkielisenä apuopettajana. Kurssilla käsiteltiin energiaa ja tehoa ja erilaisia
energiatuotantomuotoja. Oppilaat tekivät ryhmissä raportin valitsemastaan
uusiutuvan energian tuotannosta. Raportit sai tehdä omalla äidinkielellään.
JobShadow-päivään liittyen myös
koko ryhmä sai palkinnoksi yritysvierailun VEO:lle 24.4.
Huhtikuussa alkoivat myös energian tuotantoon liittyvät laboroinnit
VAMK:lla eli Vaasan Ammattikorkeakoululla suomeksi. Laborointeja oli yhteensä neljä kertaa.
Tämä kurssi kiinnosti Vaasan yliopiston ruotsinkielen professoria Nina
Pilkettä kielen käytön kannalta, ja hän
kävikin muutaman kerran seuraamassa
oppitunteja ja oli myös VAMK:lla videoimassa assistenttinsa kanssa yhden
kaksikielisen ryhmän työskentelyä.
Ryhmätöiden esittely oli perjantaiiltapäivällä 8.5. Kommentaattorina oli
Novian Wolffintien yksikön johtaja Jonas Waller (Novia on Vaasan ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu), ja Inkeri kommentoi suomeksi opiskelijoiden
esityksiä.
Inkeri Hyvärinen
Oppitunnilla – ja koukussa?
P
alasin helmikuussa Lyskaan ja löysin luokastani opiskelijoita, jotka ovat mieluummin kännyköillään kuin seuraavat opetusta. Tunneillani on nyt tällaista:
• opettaja joutuu jatkuvasti toistamaan ohjeita, koska
opiskelija ei ole “kuullut” niitä
• kännyköillä roikkuminen aiheuttaa järjestyshäiriöitä,
sillä dataa täytyy jakaa kaverin kanssa
• opetusryhmien opiskelumotivaation sekä yhteishengen ja luottamuksellisen ilmapiirin kehittyminen näivettyvät,
koska oppitunneilla ei olla enää yhdessä. Näkyy tuntiaktiivisuuden romahtamisena ja opetusmetodien kirjon kaventumisena.
• opettajan ammatti-identiteetti on jatkuvasti koetuksella, sillä kännyköillä viihtyvät opiskelijat viestivät nonverbaalisti: “Ei kiinnosta.”
• moraali löystyy: samat opiskelijat, jotka roikkuvat tunneilla netissä, ottavat muitakin erivapauksia koulunkäyntiin:
myöhästelevät ja ovat luvatta poissa tunneilta, jättävät tehtäviä tekemättä
• oppimistulokset heikkenevät ja opiskelijat alisuoriutuvat – todennäköisesti myös yo-kirjoituksissa
Joukko opiskelijoita ja opettajia kommentoi kännyköiden
käyttämistä oppitunneilla näin:
• “Kännykät vievät oppilailta oppimismahdollisuuden
tunneilla heti, kun niihin sortuu koskemaan. Monet sortuvat.
Myös minä.” Nimim. Tattimaan prinssi
• “Jos opiskelija tietoisesti käyttää tuntinsa mieluummin
kännykän näpertämiseen kuin opetukseen keskittymiseen,
on se mielestäni ihan okei.” Nimim. @lukiolainen
• “Tulevaisuuden visio: Kaikilla oppilailla on käytettävissä nettiin pääsevä kännykkä / laite, jota voitaisiin käyttää
opetuksen ohessa. Sen käyttö tapahtuu ainoastaan, kun
opettaja sallii sen.” Nimim. KL
• “Kännykät ovat pilanneet koulunkäyntini. Tiedostan
asian mutta en osaa tehdä sille mitään.” T. Itä-Melaniemen
tiikeri
• “Minusta tuntuu, etteivät opiskelijat saa sitä kaikkea
oppitunneilta, mitä voisivat oppia. He tuhoavat omia jatkoopintojaan, kun eivät ole henkisesti läsnä.” Nimim. Zombie
ope
Mervi Potka
Kirjallisuuskurssilaiset koolla
Ä
idinkielenopettaja Ville Hujasen ohjaaman kirjallisuuskurssin opiskelijat kokoontuivat lukuvuoden viimeiseen tapaamiseen. Luvassa oli teetä ja sympatiaa ja herkuteltiin kevyillä kevätkirjoilla.
71
Vaalit
E
duskuntavaalien äänestystä harjoiteltiin Vaasan lyseon
lukiossa keskiviikkona 8.4. Alle 18-vuotiaat saivat äänestää Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n Nuorisovaaleissa. Valtakunnalliset ja vaalipiirien tulokset julkistettiin ennen varsinaisia kevään eduskuntavaaleja. Lyseolla
opiskelijakunnan hallituksen jäsenet olivat vaalitoimitsijoina, kuvassa Iren Ranjkesh.
VHu
In memoriam Marianne Svanbäck
Marianne Svanbäck
Lyseon opintosihteeri Marianne Svanbäck kuoli 27.1.2015. Hän
toimi Vaasan yhteiskoulun lukion osa-aikaisena kanslistina vuodesta 1983 ja oli samaan aikaan Opetusvirastossa toimistovirkailijana
vuosina 1984 ja 1985. Vuoden 1985 jälkeen Marianne Svanbäck
jatkoi Yhteiskoulun lukion kanslistina ja sitten Kirkkopuistikon lukion kanslistina. Lukioiden yhdistyttyä Vaasan yhteislukioksi Svanbäck
teki työtään Kirkkopuistikon kiinteistössä ja sittemmin taas Vaasan
yhteislukion ja Vaasan lyseon lukion yhdistyttyä jatkoi työtään yhdistyneen lukion opintosihteerinä kuolemaansa saakka.
AKu
72
Kanslia tiedottaa
Lukuvuosi 2014–2015
Lukiokoulutuksen neuvottelukunta
Vekara Timo, puheenjohtaja
Aikkola Riitta
Höglund Birgitta
Mäntymaa Jukka
Pohjala Lasse
Rintamäki Kari
Rögärd Ing-Britt
Wallin Jens
Oppilaskunnan hallitus
Santeri Sinkkonen 13B, puheenjohtaja
Jaber McBreen 12G, varapuheenjohtaja
Petra Rothovius 14C, sihteeri
Sami Hasunen 12F
Martta Heikkilä 14B
Anni Kalliomaa 13E
Elisa Korpela 14C
Kalle Kumpula 12A
Emma Lawast 12 H
Sara Lintala 13E
Iren Ranjkesh 14F
Emma Rantamäki 13 D
Essi Tuomikoski 12A
Elli Uusi-Kokko 13A
Maria Varonen 13i
Oskari Välimäki 13J
Vaasan lyseon lukion vaiheita
Vaasan lyseon vaiheita
1880 Vaasan suomalainen poikalyseo aloitti toimintansa Etelä-Pohjanmaan ensimmäisenä suomenkielisenä oppikouluna
osoitteessa Kirkkopuistikko 27 eli nykyisen Kirkkopuistikon toimipisteemme paikalla. Koulu toimi ensimmäisinä vuosina
myös osoitteissa Koulukatu 20 ja Kauppapuistikko 9.
1898 Nykyinen koulurakennus Vaasanpuistikko 8:ssa valmistui (arkkitehtina J. Ahrenberg).
1940 Lisärakennus valmistui (arkkitehtina A. Ortela).
1973 Lyseosta tuli Vaasanpuistikon yhteislyseo. Kouluun perustettiin iltalinja.
1975 Peruskoulu-uudistus: keskikouluosasta muodostettiin Vaasanpuistikon yläaste, lukiosta Vaasan lyseon lukio ja iltalinjasta
Vaasan lyseon lukion iltalinja.
1990 Vaasanpuistikon yläaste muutti Vanhaan Vaasaan (Variskan koulu).
1994 Onkilahden lukio (perustettu 1957 Onkilahden keskikouluksi, vuodesta 1962 Onkilahden yhteiskoulu) liitettiin Vaasan
lyseon lukioon. Iltalinjan nimeksi tuli Vaasan lyseon lukion aikuislinja. Myös Vaasan yhteiskoulun lukio ja Kirkkopuistikon
lukio yhdistettiin, nimeksi Vaasan yhteislukio.
73
1995 Lyseorakennuksen saneerauksen ajaksi päivälukio oli sijoitettuna Onkilahden yläasteen ja Opistotalon tiloihin, ja aikuislinja toimi Yhteislukiossa.
1996 Lyseorakennuksen saneeraus (arkkitehtina A. Schütz) valmistui.
1.1.2006 Vaasan lyseon lukio ja Vaasan yhteislukio yhdistyivät Vaasan lyseon lukioksi.
Koulun nimiä vuosien saatossa:
Vaasan Suomenkielinen Yksityislyseo 1880–1882, Vaasan Suomalainen Lyseo 1882–1886, Vaasan Yksityislyseo ja Alkeiskoulu 1884–1892, Vaasan Reaalilyseo 1892–1914, Vaasan Suomalainen Lyseo 1914–1950, Vaasan Lyseo 1950–1973, Vaasanpuistikon yhteislyseo 1973–1975, Vaasan lyseon lukio 1975–, (Vaasanpuistikon yläaste 1975–90), (Vaasan lyseon lukion
ilta/aikuislinja 1975– )
Rehtorit
Eliel Levón 1880–1920, Edvard Hammarstöm 1920–1927, Frans Vihtori Saukko 1927–1928,
Karl Gunnar Tuominen 1928–1943, Ilmari Vainio 1943–1959, Unto Ahjopalo 1959–1960,
Olavi Niemi 1960–1974, Matti Ylipoti 1974–1994, Tarja Martimo (yläaste) 1975–1990 (jolloin yläaste muutti Vanhaan Vaasaan), Markku Rintanen 1994–2005, Kari Kukkohovi 2005–2015, Jaakko Perttu 2015–
Onkilahden yhteiskoulun vaiheita
Kirkkopuistikko 1:ssä 1957–1961, Myllykatu 2–6:ssa 1961–1999
Päärakennus 1961, arkkitehti Osmo Sipari
Ensimmäinen lisärakennus 1964, toinen lisärakennus 1971
Koulun nimet: Vaasan keskikoulu 1957–60, Onkilahden yhteiskoulu 1960–75, Onkilahden lukio 1975–94, Onkilahden
yläaste 1975–99, Vaasan lyseon lukio ja Onkilahden lukio yhdistyivät Vaasan lyseon lukioksi 1994, Vuorikadun yläaste ja
Onkilahden yläaste yhdistyivät Vöyrinkaupungin kouluksi 1999.
Rehtorit
Liisa Palomäki 1957–59, Kauko Kultalahti 1959–90, Markku Rintanen 1990–94,
Jorma Löytymäki (yläaste) 1975–77, Arja Lindholm (yläaste) 1977–97, Paula Hauru (yläaste) 1997–99
Vaasan tyttölyseon vaiheita
Cannelin talossa Rastuvankatu 14 1891–1893, Koulukatu 2:ssa 1893–1895
Kirkkopuistikko 21:ssä 1895–1898, Koulukatu 20:ssä 1898–1909
Arkkitehti A.W. Stenforsin piirtämä koulutalo valmistui, Kirkkopuistikko 27 1909–
Lisärakennus valmistui 1959.
Koulun nimet: Vaasan suomalainen tyttökoulu 1891–1951, Vaasan tyttölyseo 1951–1971, Vaasan yhteislyseo 1971–1975,
Kirkkopuistikon yläaste ja lukio 1975–1994, Vaasan yhteiskoulun lukio ja Kirkkopuistikon lukio yhdistyivät Vaasan yhteislukioksi 1994–2005.
Rehtorit
Naemi Ingman 1891–1927, Impi Koskimies 1927–1945, Hellä Saarelma 1945–1954, Väinö Suominen 1954–1962,
Tauno Kuusimäki 1962–1979, Kaija Strandström 1975–1994 (yläaste), Matti Ylipoti 1979–1980,
Matti Panula-Ontto 1980–95, Pentti Rossi 1994–96, Antti Ylimäki 1996–2001, Kari Kukkohovi 2001–2005
Vaasan yhteiskoulun vaiheita
Koulukatu 20:ssä 1923–28
Oma rakennus valmistui, Kirkkopuistikko 33 1928–.
Lisärakennukset 1960 ja 1970
Yksityisenä oppikouluna 1923–1970, Vaasan yhteiskoulun lukio ja yläaste 1970–1994, Vaasan yhteislukio 1994–2005
Rehtorit
J. Fr. Antola 1923–59, Timo Larjontie 1959–64, Ensio Järvinen 1964–73, Pentti Rossi 1973–1994,
Juhani Lehtonen (yläaste) 1975–1994
74
Opettajat ja muu henkilökunta
SAo Ahola Satu, lehtori, matematiikka, kemia
KAk Ala-Kaukola Katriina, lehtori, biologia, maantiede
ABo Borén Anu, lehtori, ruotsi, venäjä
MEk Eklund Mathias, lehtori, liikunta, terveystieto
RFa Faezi Roberto, tuntiopettaja, italia
SHa Hairedin Sainur, lehtori, ruotsi, opinto-ohjaus
VHu Hujanen Ville, tuntiopettaja, äidinkieli, historia
IHy Hyvärinen Inkeri, lehtori, fysiikka
HIn Ingo Helena, lehtori, äidinkieli
MJo Jokiaho Mika, lehtori, historia, filosofia, yhteiskuntaoppi, yrittäjyyskasvatus
HJu Juupaluoma Helena, lehtori, englanti
JJu
Juupaluoma Jarmo, lehtori, englanti
TKa Kankkonen Tiina, tuntiopettaja, äidinkieli, saksa
VKa Karhu Veli, tuntiopettaja, matematiikka
MKa Karjala Maija, lehtori, opinto-ohjaus
EKa Katajamäki Eija, lehtori, biologia, maantiede
PKe Keltto Paula, tuntiopettaja, englanti
TKe Kervinen Tuomas, tuntiopettaja, äidinkieli 5.2.2015 saakka
HKo Koskinen Heli, lehtori, ruotsi
LKu Kujanen Lasse, tuntiopettaja, uskonto, matematiikka
AKu Kujanpää Arja, lehtori, äidinkieli
KKu Kukkohovi Kari, rehtori 31.3.2015 saakka
KLm Lemmetty Kasperi, lehtori, matematiikka, fysiikka
HLi Lindqvist Hannu, lehtori, opinto-ohjaus
SLi
Linna Sanna, lehtori, ruotsi
SLu Lundström Susanna, tuntiopettaja, historia, yhteiskuntaoppi 11.3.2015 saakka
JMi Mikola Jari, lehtori, biologia, maantiede
EMy Mykkänen Elina, lehtori, englanti
JMy Mylläri Jaana, lehtori, biologia, maantiede
KMä Mäkinen Kari, lehtori, fysiikka, tietotekniikka
MMä Mäkitalo Marita, lehtori, matematiikka
VNe Neste Vesa, apulaisrehtori, opinto-ohjaus
MNy Nybäck Mikael, lehtori, historia, filosofia, yhteiskuntaoppi
TNy Nygård Tiina, tuntiopettaja, uskonto
JOj Ojalainen Jari, lehtori, musiikki
HPe Perhiö Hanna, lehtori, englanti
JPe Perttu Jaakko, rehtori 1.4.2015 alkaen
MPo Potka Mervi, lehtori, äidinkieli
SPu Puikkonen Saija, tuntiopettaja, historia, et, yhteiskuntaoppi
HPu Puronvarsi Helena, lehtori, psykologia
RPM Pääjärvi-Myllyaho Riitta, lehtori, liikunta, terveystieto
JPR Rauhala Juha-Pekka, apulaisrehtori, historia
JRy Ryytty Jorma, lehtori, englanti
KSh Saharinen Karoliina, lehtori, uskonto
MSa Saikkonen Marjatta, lehtori, opinto-ohjaus
KSa Sandvik Kati, lehtori, liikunta, terveystieto
RSC Seppä-Cascarino Riitta, lehtori, ranska, espanja
RSe Seppänen Raija, tuntiopettaja, ruotsi
HSi Sivonen Heikki, lehtori, matematiikka
KTu Tuhkanen Kaisa, tuntiopettaja, ruotsi
JTo Tuomisto Juha, lehtori, matematiikka, fysiikka
AUl Ulvinen Arja, lehtori, matematiikka, kemia, fysiikka
UVa Vapola Ulla, lehtori, kuvataide
EVi Viitanen Elsi, lehtori, äidinkieli ja kirjallisuus, ilmaisutaito
MVi Vilenius Maarit, lehtori, psykologia
MZa Zamora Pelegrin Martha, tuntiopettaja, espanja
HÖM Öhman-Mäki Hilkka, lehtori, matematiikka
Opintosihteerit:
Hahto Seija
Kerrman Katri
Salo Minna
Svanbäck Marianne † 27.1.15
Kiinteistönhoitaja:
Ruuhinen Heikki
Siivoojat:
Lulic Delva
Nurmilahti Helen
Pada Helena
Riipi Pauliina
Sandelin Marja-Leena
Keittiöhenkilökunta:
Ala-Aho Maija-Liisa
5.9.14 saakka
Lahti Helena
Makkonen Tarja
Pastuhov Ritva
Sillanpää Tiina
Hietanen Carita
5.1.15 saakka
Vihanto Minna
7.1.15 alkaen
Terveydenhoitaja:
Hämäläinen Päivi
Hannuksela Helena
Koulukuraattori:
Ramsila Anu
Erityisopettaja:
Rämäkkö Jouni
Psykologi:
Ek-Lönnqvist Annika
16.12.14 saakka
Kero Hanna
17.12.14 alkaen
Tietohallintoasiantuntija:
Linna Janne
75
Opiskelijaluettelot 2014–2015
14A Ryhmänohjaaja
Inkeri Hyvärinen
Assila Ilona
Aurala Oskari
Haavisto Kasse
Hakala Sofia
Hatunen Lauri
Hintikainen Jere
Joutsi Janica
Junnola Veera
Kantola Matias
Kiiskilä Iisa
Konttas Loviisa
Korkeamäki Oskari
Kortesniemi Enni
Lahtinen Pipsa
Mäki Oskari
Mäki-Lohiluoma Mikko
Ojala Joni
Peltokorpi Eemu
Peltola Elsa
Phillips Sophia
Pihlajasaari Joel
Puska Anniina
Rothovius Roope
Saari Emma
Salmela Noora
Saukkoranta Olli
Siljamäki Juri
Suistala Ella
Tuominen Sakari
Wolff Markus
Ämmälä Iivo
14B Ryhmänohjaaja
Mika Jokiaho
Aho Eero
Arola Henri
Behr Janita
Hagelberg Nico
Heikkilä Martta
Hietala Sarianne
Hölsö Sonja
Kankaanpää Maija
Kivioja Salla
Koivisto Miisa
Koivunen Kia
Laaksoharju Rebecca
Lepistö Erika
Linjamäki Markus
Muhonen Anni
Mäenpää Aatu
Ohra-aho Sonja
Paasiviita Iiris
Palola Matias
76
Pape Anna
Peräsalo Aleksi
Rantala Justus
Rönning Johanna
Salokorpi Anna
Sarivuo Anette
Sillanpää Sanni
Starck Valtteri
Suikkanen Emma
Suoraniemi Hannu
Virrankoski Atte
14C Ryhmänohjaaja
Heli Koskinen
Airaksinen Anni
Aukee Henri
Forsman Eelis
Halla-aho Markus
Hannula Milla
Huhta Josefiina
Iskala Jarkko
Järvensivu Laura
Järvimäki Henna
Järvinen Mirella
Kaatikko Valtteri
Kangasluoma Wilma
Korhonen Eemil
Korpela Elisa
Kossila Iida
Kärkkäinen Ella
Laitila Elmeri
Linsa Melissa
Lintamo Anni
Niinistö Anna
Nåhls Neea
Pajari Emmi
Pesonen Elli
Piironen Inka
Pulkkinen Karoliina
Puskala Nico
Rajala Roosa
Rothovius Petra
Savolainen Jesper
Sutinen Reetta
Teittinen Liisa
Tyni Suvi
14D Ryhmänohjaaja
Sanna Linna
Aalto Aino
Alanko Samu
Båtman Jesse
Dahlbo Juulia
Guya Derek
Hakamaa Lassi
Helin Eero
Holm Aleksi
Hukkanen Teresa
Hämäläinen Amanda
Järvenpää Nico
Järvinen Mikke
Jääskä Riku
Kalliokoski Eveliina
Kangasvieri Emilia
Kivimäki Joonas
Koski Miikka
Laukkanen Essi
Lehmusvirpi Antti
Limam Jemina
Metsola Niklas
Mäkinen Noora
Nguyen Jennifer
Niemistö Emilia
Norrena Valtteri
Nummi Victoriina
Ojajärvi Jessika
Paalanen Reetu
Peltonen Joonatan
Perälä Miia
14E Ryhmänohjaaja
Kati Sandvik
Ala-Lähdesmäki Annoora
Appelgren Laura
Bondén Roope
Granholm Emilia
Haanpää Enni
Hautala Artturi
Jakobsson Anttoni
Järvi Mariella
Kangas Miko
Katajamäki Olli
Keisala Anni
Keski-Ruismäki Maiju
Koivunen Emilia
Kuusela Iida
Kuusinen Susanna
Martin Milla
Martin Pauliina
Ojala Otto
Paloniemi Aino
Perkkiö Aada
Perälä Mandi
Pienimäki Osku
Pöllänen Linda
Rintanen Elli-Milli
Ristimäki Matias
Saari Essi
Selin Akseli
Sillanpää Sanna
Svahn Seamus
Vettenranta Iida
Viitasalo Tuomo
Vähäkangas Verneri
Eronnut:
Lahtinen Linnea, 15.8.14
14F Ryhmänohjaaja
Karoliina Saharinen,
Tiina Nygård
Hussein Nuur
Paski Julia
Perälä Milla
Perälä Susanna
Petell Riikka
Pettersson Aada
Prinkkilä Jeanette
Priz Camilla
Puuskamäki Amisa
Qeyt Idiris
Rajamäki Julia
Ranjkesh Iren
Rantanen Henna
Rintamäki Emilia
Rokka Riku
Salmi Jesse
Sarr Alhagie
Sykkö Veera
Syri Jenny
Talonpoika Salla
Tammisto Samuel
Tedro Antonio
Tiensuu Christian
Tornikoski Noora
Tulimaa Saara
Vainionpää Riku
Vierula Susanna
Viitala Santtu
Yli-Mäenpää Ida
Eronnut:
Hakola Mira, 24.9.14
14G Ryhmänohjaaja
Kaisa Tuhkanen
Albino Emmanuel
Angalo Alzber
Bongu Deborah
Finne Emma
Haka Sonja
Hannula Jasmine
Harju Janko
Hellbom Matilda
Hämäläinen Iines
Ibishi Krenare
Kallioinen Mira
Kangasmuukko Erika
Karvinen Taru
Kaukola Ella
Khaledi Kani
Kolvanki Jouni
Kuoppala Niklas
Lammi Meri
Lyyski Pinja
Malassu Anna
Masanen Aino
Muhonen Eveliina
Mäkinen Katariina,
12.8.14 alkaen
Männistö Niko
Nouchti Leila
Ombela Babil
Tefilovikj Resmija
Wargh Emmi,
11.12.14 alkaen
Eronnut:
Laitinen Laura, 27.8.14
14H Ryhmänohjaaja
Arja Ulvinen
Aga Samuel
Andre Andres
Cela Albina
Forslund Robert,
20.8.14 alkaen
Haarala Julius
Illikainen Ida
Knuutti Oskari
Koukkari Joona
Kuokkanen Riikka
Laaksonen Kasper
Laaksonen Joonas
Lehtimäki Josefiina
Moradi Amir
Mäenpää Niko
Niemelä Viivi
Nouchti Jonas
Nuutinen Eino
Ojanen Jari
Paananen Vilma
Riipi Patricia
Riissanen Aurora
Rinta Joel
Rintala Joel
Saari Marko
Saukko Vilhelmiina
Syrjälä Emmi
Tapio Emilia
Tapio Joonas
Valli Ville
Eronnut:
Farzaneh Kari Nico, 6.3.15
13A Ryhmänohjaaja
Marita Mäkitalo
Zavari Sajad
Österberg Veera
Aaltonen Lauri
Byholm Matilda
Chaiyatha Pia
Halkola Joona
Hirviniemi Ville
Ikola Toni
Julin Santeri
Juntunen Säde
Kangas Saara
Kankaanpää Katariina
Kero Kaisa
Kuitunen Jarno
Liedes Veli-Petteri
Marsch Atte
Muhonen Emma
Mykkänen Riku
Määttälä Sini
Nieminen Julia
Pohjala Susanna
Putaala Tatu
Riihiluoma Julia
Salovaara Ella
Suomela Jenni
Taimisto Kalle
Tuominen Sanni
Uusi-Kokko Elli
Viljamaa Eemil
Wargelin Tiitus
Ylipulli Eero
Ylönen Akseli
13C Ryhmänohjaaja
Lasse Kujanen
13B Ryhmänohjaaja
Elsi Viitanen
Ahmadi Ruin
Alamylläri Laura
Hakamäki Sofia
Järvenpää Jenna
Järvinen Juulia
Ketonen Pietari
Kurkela Oskari
Lehtola Ville
Mattila Aleksi
Meidzof Dani
Mielty Anniina
Mäkisalo Joona
Mäntylä Arttu
Olli Aleksi
Pelkonen Oskari
Primetta Aleksi
Raikio Riku
Ranjkesh Negar
Santala Sanna
Shahidiar Natalie
Siirtola Aleksi
Sinkkonen Santeri
Tolonen Johannes
Valtari Susanna
Vanhamäki Ilari
Yuliwas Isabelle
Billing Aleksi
Engman Sasu
Etelämäki Saila
Isomöttönen Tiina
Kaarto Teemu
Kapiainen Olli
Karhunmaa Vilma
Korpi Samuli
Kristola Jaakko
Kyttä Jenika
Kähtävä Tommi
Laaksoharju Mikko
Lähdesniemi Nico
Majamaa Sanni
Mattila Jonne
Myllykangas Linda
Myllykoski Mari
Mäkitalo Tomi
Nummelin Ella
Peltomäki Veera
Puska Eveliina
Rissanen Pinja
Sand Kristoffer
Seppänen Aleksi
Sundell Eerika
Thölix Jon
Tran Maisi
Westerholm Roosa-Maria
Wingren Oliver
13D Ryhmänohjaaja
Riitta Pääjärvi-Myllyaho
Blom Milja
Ghanadi Salisa
Haanpää Vera
Hautamäki Maria
Heikkilä Samuli
Hemminki Iina
Ihamäki Teresa
Jantunen Patrik
Kangas Tomi-Pekka
Ketola Pauliina
Laitila Waltteri
Luukkanen Juha
Malin Aino-Maria
Martin Henna
Matikainen Emma-Julia
Montin Samuli
Oksala Sanna
Pajakko Artur
Parkkari Pauliina
Rantamäki Emma
Raunio Benjamin
Rönty Riina-Maaria
Salomäki Lotta
Silorinne Erica
Sulkakoski Roosa
Taipalus Valtteri
Tekoniemi Ella
Uppgård Alina
13E Ryhmänohjaaja
Paula Keltto
Ahola Veera
Ala-Honkola Noora
Alahäivälä Leevi
Andrejeff Oona
Antila Laura
Bertell Jenny
Björk Aleksandra
Haapanen Mikael
Habibi Zarabad Häzhin
Hissa Mira
Honkanen Hermanni
Honkonen Emilia
Hurtig Oliver
Kallio Vilma
Kalliomaa Anni
Klemets Isabella
Koistinen Julia-Marie
Lintala Sara
Mylläri Jenna
Niemenpää Sara
Nurullina Liia
Silvonen Atte
Virolainen Anni
Eronnut:
Ashak Hanan, 12.8.14
Levonen Anna-Mai, 1.3.14
Mäkiniemi Jaakko, 10.3.15
Palannut Saksaan:
Sorg Benedikt, 5.9.14
13F Ryhmänohjaaja
Jorma Ryytty
Ahopelto Hanna
Ala-aho Katri
Flöjt Tia
Fogde Ida
Halmesaari Nea
Hartman Tiina
Heikkinen Nea
Kabene Buhemdwa
Benjamin
Kallio Jaakko
Kangas Erika
Kaukonen Heidi
Kyntäjä Elis
Laitila Emilia
Lindgård Clarissa
Niemi Ida
Nurmimäki Susanne
Pettissalo Jenna
Riihiluoma Milja
Serala Helmi
Sinisalo Tuomas
77
Smedlund Emil
Svahn Lotta
Teräväinen Emma
Trujillo Guedes Melissa
Van den Broek Aisha
Virtanen Sallamari
Ward Sofia
Yoshimura Kohsuke,
Japanista
13G Ryhmänohjaaja
Saija Puikkonen
Aalto Annika
Aaltonen Rasmus
Abdallah Michael
Birhane Merhawi
Hakala-Ranta Eveliina
Heikkilä Artturi
Hirsimäki Julia
Huhtanen Veronica
Hyytinen Tiia
Jekunen Veera
Jussila Ada
Karvonen Eero
Katajisto Santeri
Kauppi Arttu
Khaledi Mahabad
Khalifa Rufail
Korpikaija Jenna
Koski Lotta
Laakso Julia
Ranto Samuli
Sarivuo Anilla
Törmä Joonas
Wichachu Supalak
Ylinen Juuso
Räsänen Mari
Saar Daniel
Saarimaa Arttu
Saarimäki Josefiina
Salmi Henni
Eronnut:
Lyttinen Sakari, 4.8.14
Peltomäki Samu, 3.3.15
Rajala Sami, 4.8.14
Roschier-Holmberg Inka,
12.8.14
13I Ryhmänohjaaja
Katriina Ala-Kaukola
Eronnut:
Kalliokoski Milja, 18.8.14
Kallionpää Ville, 15.1.15
Mylläri Emilia, 1.12.14
Mäenpää Sara, 12.8.14
Berg Neema
Dolinina Alexandra
Hamedi Navid
Koski Nemo
Laaksonen Krista
Leppänen Siiri,
12.8.14 alkaen
Lindholm Josefina
Mo Hsumeh
Niemelä Janica
Ombela Nairun
Paloniemi Maria
Rautiainen Asko-Ilari,
18.8.14 alkaen
Ruohonen Hanna
Sandqvist Arttu
Sihvonen Milla
Sinikallio Roosa
Smigowska Daria
Svahn Rasmus
Tsakuhhin Merilii
Tsatsoulis Stefano
Uppgård Janina
Varonen Maria
Vekara Katriina
Villarroel Cartes Guillermo
Villarroel Cartes Monserrat
13H Ryhmänohjaaja
Mikael Nybäck
Eronnut:
Tapio Netta, 11.8.14
Laurila Anniina
Lepistö Tatu
Luoto Saara
Marjamäki Ria
Muhonen Emilia
Murtomäki Emmi
Mäkelä Joel
Nabb Oliver
Nuutinen Iida
Pakarinen Hanna
Perälä Minttu
Popov Marek
Pylkkä Sonja
Rantala Riia
Rantanen Tiia
Roukus Miro
13J Ryhmänohjaaja
Jari Mikola
78
Ahonen Netta
Hakala Meiju
Hallasmaa Tuuli
Hautala Aino
Hellbom Nicklas
Jussila Laura
Kangasluoma Anniina
Katajamäki Mila
Kivilahti Oona
Korkeamäki Antti
Kotilainen Topias
Kuula Taavetti,
12.8.14 alkaen
Kuusisto Jenna
Laitinen Hanna
Linna Ella
Marttila Nestori
Mäki Ilona
Mäkkylä Henna
Pinta Johannes
Puska Tiia
Raiski Samu
Suoraniemi Ville
Takalo Jenni
Välimäki Oskari
Yli-Kuivila Niko
Saarela Tytti
Saari Jenni
Salo Juha-Matti
Sarlin Suvi-Tuuli
Spoof Joni
Suomela Lauri
Tuuri Julia
Vesterlund Annika
Vilkuna Iida
Wolff Valtteri
Eronnut:
Halonen Samuli, 11.11.14
Hamran Danial, 5.8.14
Kuitunen Riikka, 30.9.14
Suorsa Lasse, 14.4.15
Hanka Johanna
Iso-Oja Jessica
Jantunen Ida
Koivikko Nelli
Kujanen Iiris
Laitinen Aino
Marjeta Henna
Mäkynen Roosa
Niemistö Elisa
Nuutinen Arttu
Paloluoma Riikka
Paski Joni
Peltola Sofia
Pihlajamäki Johanna
Ranta Susanna
Suokas Liisa
Takala Jasmin
Tankka Oona
Vahtera Joonas
Viljanen Riia
12A Ryhmänohjaaja
Tiina Kankkonen
Ahopelto Jenni
Ala-Aho Juuso
Anttila Arttu
Ekström Aleksi
Hannula Robert
Hyyriö Aleksandra
Höglund Ella
Jokela Jenna
Järvinen Jimi
Keskinen Stiina
Kiviluoma Rasmus
Koho Tommi
Koivisto Kaisa
Kumpula Kalle
Laine Veera
Lammi Milja
Laukka Sofia
Lehto Nuutti
Ojajärvi Jannika
Rönnqvist Ann-Sofie
Saarinen Miro
Tuomikoski Essi
12B Ryhmänohjaaja
Arja Kujanpää
Ahlblad Jerusa
Hemming Sonja
Koivisto Nadja
Latvasalo Ida
Lehtonen Joonas
Matintupa Ida
Norrgård Jenna
Ojanperä Lotta
Puronvarsi Iida
Pyykkö Emilia
Rajala Erika
Roivanen Niko
Rosing Eleonora
Rönnqvist Helena
12C Ryhmänohjaaja
Maarit Vilenius
12D Ryhmänohjaaja
Jaana Mylläri
Haapala Patrik
Hakala Jaakko
Hakomäki Jani
Hannuksela Johan
Harjula Sami
Heinänen Sanni
Kalliokoski Milla
Leppälä Kira
Luhtala Leevi
Luoma Ossi
Mikkonen Joni
Norrgran Miia
Pajakko Aleksis
Palmu Anni
Puuronen Amanda
Seppänen Suvi
Smedlund Kim
Svenns Elisa
Talvitie Annukka
Tammenpää Tiia
Tuhkanen Tuure
Tuominen Nadja
Tuominen Nea
Turunen Jenna
Udelius Alex
Vaaranmaa Salla
Vesavuori Arttu
Valli Iina
Varhama Jimmy
12I Ryhmänohjaaja
Kasperi Lemmetty
12E Ryhmänohjaaja
Tuomas Kervinen,
Mervi Potka
Eronnut:
Hakola Taina, 17.9.14
Viita Silja, 31.5.14
Azarakhsh Arezu
Kapiainen Aatu
Keltto Tiia
Kinnunen Timo
Koivusaari Riina
Korajoki Emilia
Kosola Eveliina
Kujanpää Jimi
Lahti Olli
Laitamäki Juho
Lalli Jani
Latvala Santeri
Laurila Eero
Leppänen Joonatan
Luhtala Laura
Marttila Milla
Masanen Elli-Maija
Myllymäki Antti
Nyqvist Veera
Ollikkala Jenni
Palani Zohra
Puska Joonas
Rantamäki Jesse
Rintala Lauri
Saine Matias
Takkula Joona
12G Ryhmänohjaaja
Ulla Vapola
Alanen Joni
Genas Rasmus
Haapanen Henry
Hissa Jenny
Huhta Aki
Joki-Hollanti Emmi
Kakkuri Iiris
Kaunismäki Miika
Kumpulainen Aaro
Lampinen Michaela
Latva-Ranta Pauliina
Leikas Antti
Mäkinen Olli
Niemi Salla
Paunonen Aleksi
Pullola Emma
Rainio Tuukka
Rajamäki Roni
Rinne Julius
Skogberg Noora
Suikkanen Anna
Tuominen Pyry
Tuomisto Amanda
Vihla Panu
Virtanen Annu
Yliportimo Hermanni
Eronnut:
Annila Joni, 28.10.14
12F Ryhmänohjaaja
Helena Puronvarsi
Auranen Pauli
Gustafsson Jasmin
Hasunen Jere
Hasunen Sami
Hautala Miika
Iivarinen Mikko
Jaakkola Aleksi
Kangasluoma Heidi
Kuokkanen Jarkko
Kuokkanen Jonne
Kuusisto Minnamari
Luoma Merike
Muurimäki Ninee
Nybäck Meri
Orava Santeri
Palokangas Emmi
Prusi Samu
Rinnasto Iida
Saihovaara Vera
Siimesvaara Riikka
Suikkanen Aki
Suokko Tuomas
Toropainen Rosa
Hakala Jenna
Hirsimäki Jussi
Katajamäki Fanni
Kinnunen Veera
Kojonen Noora
Korpela Antti
Kotanen Katariina
Laasanen Iida
Leimola Johanna
Majaharju Jenna
McBreen Jaber
Oksakari Mira
Palojärvi Jonne
Rajala Lisa
Saarenpää Lotta
Saha Saara
Saranpää Amanda
Sinimäki Johanna
Uusihauta Julia
Virkkala Sanna
Yuliwas Patricia
Eronnut:
Lamminen Ville, 17.6.14
12H Ryhmänohjaaja
Hanna Perhiö
Aurala Aino
Galiano Ida
Gonsalves Nicole
Iso-Oja Mika
Jantunen Joona
Jaskari Mikko
Keski-Ruismäki Mika
Kortelainen Emmi
Lawast Emma
Leimola Jaakko
Lindholm Markus
Mäenpää Oona
Niemi Mikael
Pieniluoma Joni
Pääkkönen Joonas
Ruhkala Lasse
Saarela Mikko
Suomela Anssi
Syrjälä Anniina
Vesaaja Jere
Yli-Mäenpää Linda
Eronnut
Gelichi Alexandra, 2.9.14
Rantala Saara, 25.10.14
Mäki Joni
Savolainen Julius
Schaffter Jan
Päättötodistus 16.2.15:
Rekinen Jenni
(ent. Xu Zhenning)
11A Ryhmänohjaaja
Anu Borén
Alahäivälä Lassi
Frangén Henri
Gaber Shima
Granö Teemu
Helin Lauri
Kannasto Niko
Kohonen Kiira
Kurki Jami
Mäkiniemi Lyyti
Olli Joel
Siltanen Julius
Tammilehto Essi
Tikka Tommi
Eronnut:
Jääskeläinen Antti, 7.8.14
Kivistö Emma, 7.1.15
Riippi Hanna, 12.8.14
Suoraniemi Raija-Liisa, 4.9.14
Walker Ryan, 12.12.14
Päättötodistus 5.12.14:
Auranen Vili
Autio Saija
George Godwill
Korkmaz Yasemin
Koskinen Anniina
Luhta Miika
Myllyaho Matti
Myllyaho Ville
79
14A
14B
80
14C
14D
81
14E
14F
82
14G
14H
83
13A
13B
84
13C
13D
85
13E
13F
86
13G
13H
87
13I
13J
88
12A
12B
89
12C
12D
90
12E
12F
91
12G
12H
92
12I
11A
93
Vaasan lyseon lukion ylioppilaat
Syksy 2014
Kevät 2015
Vaasan lyseon lukio
Vaasan lyseon lukio
Auranen Vili
Boshnjaku Mergime
George Godwill
Hiirikoski Joni
Hukkanen Taru
Järvinen Ina
Korkmaz Yasemin
Koskinen Anniina
Luhta Miika
Myllyaho Matti
Myllyaho Ville
Mäki Joni
Oja-Kaukola Ira
Savolainen Julius
Schaffter Jan
Vuorinen Elina
Ahopelto Jenni
Ala-Aho Juuso
Alahäivälä Lassi
Alanen Joni
Anttila Arttu
Aurala Aino
Autio Saija
Azarakhsh Arezu
Einola Mari
Ekström Aleksi
Frangén Henri
Gaber Shima
Galiano Ida
Genas Rasmus
Gonsalves Nicole
Gustafsson Jasmin
Haapala Patrik
Haapanen Henry
Hakala Jaakko
Hakala Jenna
Hanka Johanna
Hannuksela Johan
Harjula Sami
Hasunen Jere
Hasunen Sami
Heinänen Sanni
Helin Lauri
Hemming Sonja
Hirsimäki Jussi
Hissa Jenny
Huhta Aki
Hyyriö Aleksandra
Höglund Ella
Iivarinen Mikko
Iso-Oja Jessica
Iso-Oja Mika
Jaakkola Aleksi
Jantunen Ida
Jantunen Joona
Jaskari Mikko
Jokela Jenna
Joki-Hollanti Emmi
Järvinen Jimi
Kalliokoski Milla
Kangasluoma Heidi
Kannasto Niko
Kapiainen Aatu
Katajamäki Fanni
Kaunismäki Miika
Vaasan lyseon lukio/
yhdistelmätutkinto
Jawanmiri Ferishta
Mäntysalo Marianne
Oksala Jaakko
Vaasan lyseon lukion aikuislinja
Jousmäki Eveliina
94
Keltto Tiia
Keskinen Stiina
Keski-Ruismäki Mika
Kinnunen Veera
Koho Tommi
Kohonen Kiira
Koivikko Nelli
Koivisto Kaisa
Kojonen Noora
Korajoki Emilia
Korpela Antti
Kortelainen Emmi
Kotanen Katariina
Kujanen Iiris
Kumpula Kalle
Kumpulainen Aaro
Kuokkanen Jarkko
Kurki Jami
Kuusisto Minnamari
Laasanen Iida
Laine Veera
Laitinen Aino
Lammi Milja
Lampinen Michaela
Latvala Santeri
Latva-Ranta Pauliina
Laukka Sofia
Laurila Eero
Lehto Nuutti
Lehtonen Joonas
Leikas Antti
Leimola Jaakko
Leimola Johanna
Leppälä Kira
Lindholm Markus
Lindqvist Daniel
Luhtala Laura
Luhtala Leevi
Luoma Ossi
Majaharju Jenna
Marjeta Henna
Marttila Milla
Masanen Elli-Maija
Matintupa Ida
McBreen Jaber
Mikkonen Joni
Myllymäki Antti
Mäenpää Oona
Mäkinen Olli
Mäkiniemi Lyyti
Mäkynen Roosa
Niemi Mikael
Niemi Salla
Niemistö Elisa
Norrgran Miia
Norrgård Jenna
Nybäck Meri
Nyqvist Veera
Ojajärvi Jannika
Ojanperä Lotta
Oksakari Mira
Olli Joel
Ollikkala Jenni
Ombela Fairus
Orava Santeri
Palmu Anni
Palojärvi Jonne
Palokangas Emmi
Paloluoma Riikka
Paski Joni
Paunonen Aleksi
Peltola Sofia
Pieniluoma Joni
Pihlajamäki Johanna
Prusi Samu
Pullola Emma
Puronvarsi Iida
Puska Joonas
Puuronen Amanda
Pyykkö Emilia
Pääkkönen Joonas
Rainio Tuukka
Rajala Erika
Rajamäki Roni
Ranta Susanna
Rinnasto Iida
Rinne Julius
Rintala Lauri
Roivanen Niko
Rosing Eleonora
Ruhkala Lasse
Rönnqvist Ann-Sofie
Rönnqvist Helena
Saarela Mikko
Saarela Tytti
Saarenpää Lotta
Saari Jenni
Saha Saara
Saihovaara Vera
Salo Juha-Matti
Saranpää Amanda
Sarlin Suvi-Tuuli
Seppänen Suvi
Siimesvaara Riikka
Siltanen Julius
Sinimäki Johanna
Skogberg Noora
Smedlund Kim
Spoof Joni
Suikkanen Aki
Suikkanen Anna
Suokko Tuomas
Suomela Anssi
Suomela Lauri
Svenns Elisa
Syrjälä Anniina
Takala Jasmin
Takkula Joona
Talvitie Annukka
Tammilehto Essi
Tankka Oona
Tikka Tommi
Tolppi Jere
Toropainen Rosa
Tuhkanen Tuure
Tuomikoski Essi
Tuominen Nadja
Tuominen Pyry
Tuomisto Amanda
Turunen Jenna
Tuuri Julia
Udelius Alex
Uusihauta Julia
Valli Iina
Varhama Jimmy
Vesaaja Jere
Vesterlund Annika
Vihla Panu
Viljanen Riia
Virkkala Sanna
Virtanen Annu
Wolff Valtteri
Yli-Mäenpää Linda
Yliportimo Hermanni
Yuliwas Patricia
Vaasan lyseon lukio/
yhdistelmätutkinto
Haavisto Milla
Hautaviita Eveliina
Hautio Netta
Hurmerinta Laura
Hölsö Janika
Jawanmiri Zila
Jokela Petra
Junnola Jasmin
Kangas Jyry
Kartano Annika
Katajamäki Maija
Kelmendi Leunora
Koukkari Lauri
Kuivalainen Jyri
Kujanpää Josefina
Laulaja Jonne
Myllyniemi Arttu
Mäenpää Jenna
Mäntyniemi Janica
Norrback Freja
Norrgård Ramona
Rahimi Zähra
Raja-aho Viivi
Rekola Minne
Rintapää Valtteri
Saimala Jenni
Saukko Valtteri
Savola Noora
Schöning Oskari
Similä Ida
Suomela Jesse
Tammi Atte
Uus-Leponiemi Kiia
Vuorenmaa Ella
Vuorinen Ville
Välimäki Linnea
Vaasan lyseon lukion aikuislinja
Ekström Jessica
Kujala Jani
Martin Mikko
Riippi Hanna
Salomäki Waltteri
Suoraniemi Raija-Liisa
Ala-Hynnilä Elina
Ala-Hynnilä Matti
Gaber Wahida
Haapaniemi Jonna
Stipendien lahjoittajat
Vuosikirjan mennessä painoon stipendirahoja tai -palkintoja ovat lahjoittaneet seuraavat yhdistykset ja liikelaitokset:
Aktia Säätiö, Asianajotoimisto Näsman & Båsk, Pohjola-Norden, Saksan Suurlähetystö, Sverigekontakt i Finland, Tyyne Kultavirran rahasto, Vaasan Entiset Lyseolaiset ry (VELy), Vaasan lyseon lukion stipendirahasto, Vaasan Suomi-Amerikka Yhdistys ry,
Vaasan Venäjä-Seura ry, Vaasan yhteiskouluyhdistys, Valeo, Vähänkyrön Lions Club, Zonta Club of Vaasa
95
96
Vaasan lyseon lukion henkilökunta syksyllä 2014
VAASAN
LYSEO
1880
1973
Vaasan lyseon lukion aikuislinja
VAASAN
LYSEON LUKION
AIKUISLINJA
AIKUISLINJA
Kanslian tiimi auttaa aina.
K
ulunut lukuvuosi oli Vaasan lyseon
lukion aikuislinjalla 42. kouluvuosi. Tänä lukuvuotena varsinaisia opiskelijoita on ollut runsas 60. Lukua voi
pitää varsin tyydyttävänä.
Aikuislinja perustettiin päivälukion
yhteyteen vuonna 1973. Koulu toimi
2000-luvun alussa muutaman vuoden
itsenäisenä nimellä Vaasan lyseon aikuislukio, kunnes se palasi takaisin
päiväkoulun suojiin. Lukiokoulutuksen
rehtori Kari Kukkohovi jäi eläkkeelle huhtikuun alussa ja uudeksi lukion
rehtoriksi valittiin Jaakko Perttu. Karille suuri kiitos kuluneesta vuosikymmenestä koulun johdossa, ja Jaakolle
menestystä alkaneelle taipaleelle! Eläkeiän saavutti myös vahtimestarimme
Jaakko Rajala. Hyviä eläkepäiviä myös
hänelle.
Aikuislinjalla opiskelu muodostuu
lähiohjaustunneista ja opettajan ohjauksessa tehtävistä verkkotehtävistä.
Lähiohjaustunneille osallistuminen on
tärkeää, koska se tuo tarvittavaa tehokkuutta opiskeluun ja auttaa oleellisesti
itsenäisessä opiskelussa. Merkillepantavaa on, että sosiaalisten suhteiden
luominen edesauttaa huomattavasti
oppimista.
Länsi-Suomen alueella toimivat
aikuislukiot ja lukioiden aikuislinjat
muodostavat yhdessä etälukioverkoston. Yhteistyöoppilaitokset järjestävät
verkko-opiskeluna lähinnä reaaliaineiden valtakunnallisia syventäviä ja
soveltavia kursseja, mutta tarjolla on
lisäksi jonkin verran muidenkin aineiden lukiokursseja.
Varsinaisilla opiskelijoilla ei ole
ollut aikuislinjalla lukukausimaksua.
Aineopiskelijoilta peritään ilmoittautumismaksu ja kurssikohtainen osallistumismaksu, jotka molemmat ovat 40 €.
Aikuislinjalle otetaan uusia opiskelijoita jatkuvasti. Ilmoittautuminen tapahtuu kansliassa.
Erityinen ilmoittautumistilaisuus
on tiistaina 11.08.2015 klo 16–18
Vaasan lyseon tiloissa, Kirkkopuistikko 27, 65100 Vaasa.
Tilaisuuksissa on paikalla eri aineiden opettajia, joilta on mahdollisuus
saada opinto-ohjausta.
Ilmoittauduttaessa on oltava mukana viimeinen koulutodistus (päättö- tai
erotodistus) alkuperäisenä ja jäljennöksenä. Todistukset muista opinnoista on myös syytä olla mukana erityisesti
silloin, kun aiotaan anoa aikaisempien
opintojen hyväksilukemista.
Aikuislinjan opiskelijaksi voidaan
ottaa painavasta syystä myös alle
18-vuotias henkilö, jos rehtori antaa
luvan.
Varsinainen koulutyö alkaa maanantaina 31.08.2015 työjärjestyksen
mukaisesti.
Uusien opiskelijoiden info on samoin maanantaina 31.08.2015 klo
17.00.
Mahdollisista poisjäämisistä tulee
ilmoittaa kansliaan hyvissä ajoin.
Vesa Neste
apulaisrehtori
Opiskelijamääriä
Kursseja suorittaneiden opiskelijoiden lukumäärät
naiset
Perusaste
miehet
1
yhteensä
1
Lukio
37
23
60
Koko koulu
38
23
61
97
Aikuislinjan opettajat ja henkilökunta
Borén Anu
Juupaluoma Helena
Kujanen Lasse
Lundström Susanna
Mylläri Jaana
Mäkinen Kari
Neste Vesa
Nybäck Mikael
ruotsi
englanti
uskonto
historia, yhteiskuntaoppi
biologia, maantiede
ATK-tuki, AV ja ATK-laitteiden hoito
apulaisrehtori, opinto-ohjaus
historia, filosofia
Ojala Harri
Salovaara Anne
Tuomisto Juha
Vilenius Maarit
kemia
äidinkieli
matematiikka, fysiikka
psykologia
Hahto Seija
Kerrman Katri
Ström Börje
opintosihteeri
opintosihteeri
vahtimestari
Aikuislinjan opiskelijat 2014-2015
Ablullahi Adan Muha
Abramova Diana
Abuukar Abdullahi
Abuukar Ahmed
Ahde Annukka
Ala-Hynnilä Matti
Ali Hawa
Ali Mahamea
Aniste Susanna
Anttila Toni
Aro Vesa
Arpiainen Susanna
Askari Yasin
Borisov Niki
Ceesay Janica
Einola Mari
Ekström Jessica
Elg-Lehtimäki Nadja
Friman Toni
Gaber Shima
Gelichi Alexandra
Gustafsson Ida
Hakala Noora
Hallikainen Henna
Hauru Samu
Hautio Stella
Havusela Jesse
Hedlund Ann-Sofie
Hennola Marika
Hietamäki Jessica
Huhtanen Markus
Häyry Iiro
Högander Lotta
Höglund Johanna
Jama Medina
Jantunen Johanna
Junttila Johannes
Juoperi Merja
Jussila Maiju
Jääskeläinen Antti
Karjalainen Joonas
Karppinen Sofia
Khakimova Kumush
Kirvesmäki Anna
Koiranen Aleksi
Koivisto Richard
98
Koivukangas Antti
Koivula Krisse
Koivuranta Ninna
Kopra Sanna
Korhonen Kaisa
Korpihete Elias
Korpijärvi Saana
Koski Anni
Koski Jaakko
Kuitunen Riikka
Kuivalainen Jyri
Kujala Jani
Kulojärvi Sanna
Kunnas Michelle
Kuula Taneli
Kuusaru Kety
Källström Kalle
Lahti Mika
Lehtilä Marja-Tuulia
Leino Kari
Lillback Jenny
Linna Ella
Luhtala Pekka
Lukkarila Milla
Länsivirta Emilia
Mannelin Sari-Anne
Martin Mikko
Moilanen Mooses
Muhonen Junnu
Myllymäki Eetu
Myllyniemi Arttu
Mäenpää Sara
Mäkelä Veera
Mäki Lassi
Nabu Laura
Nevala Ida
Ngandu Jack
Nyiramana Pacifique
Ohlis Mikke
Ohlsson Carita
Ojala Gabriel
Ojala Iida
Olad Abdirahman
Ombela Fairus
Paavola Joakim
Perälä Joonatan
Piirainen Niina
Plukka Tuomo
Pulkki Ida
Pulkkinen Sebastian
Pöllänen Linda
Pöllänen Lotta
Rahimi Zubaida
Rajala Lisa
Rajaniemi Suvi
Rapila Tiitus
Rauniolahti Emilia
Rauvola Elina
Riippi Hanna
Runsas Minka
Råback Sanna
Saariketo Tomas
Salomäki Joose
Salomäki Waltteri
Samira Najji
Shyaka Claude
Similä Ida
Sinikallio Sara
Sipiläinen Jesse
Sorvari Eveliina
Suoraniemi Raija-Liisa
Svahn Samuel
Tikkanen Mikko
Tsikala Tumba Asia
Turunen Piia
Tömisevä Jannika
Uusitalo Markus
Valtamäki Reeta
Vanhanen Sergei
Viertola Tiina
Viita-aho Jimi
Viitala Tuija
Viitanen Wiljam
Vilén Laura
Vähäsarja Joni
Välkky Vesa-Matti
Västilä Meeri
Yaghinali Ali
Yaghinali Sahar
Yahye Ali
Aikuislinjan
opettajat
testissä
S
uomalaiset ihmettelevät aina sitä, kuinka Suomea ei tunneta maailmalla. Kuinka ne eivät Amerikassa edes tiedä, missä
Suomi sijaitsee? Tai kuinka jossain päin maailmaa ei ole Suomesta kuultukaan!
Tätä täytyy testata – toisinpäin. Miten suomalaiset pärjäävät? Lukiokoulutus on yleissivistävää, mikä tarkoittaa, että opiskelijoilla täytyisi ylioppilasjuhlien aikaan olla päässään melko suuri määrä sivistystä. Vielä enemmän sitä on varmasti opettajilla,
joten laitetaanpa kaksi heistä testiin.
Aikuislinjan biologian ja maantieteen opettaja Jaana Mylläri sekä uskonnon opettaja Lasse Kujanen suostuvat mukaan.
Tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin suomalaiset, sivistyneet opettajat ovat perillä maapallon asioista – sen valtioista,
tarkkaan ottaen.
Esimerkiksi Afrikassa, joka on maailman toiseksi suurin maanosa, on 54 valtiota. Se on paljon. Euroopassa niitä on vain
50. Nyt katsotaan, montako niistä Mylläri ja Kujanen muistavat. Internetistä löytyy siihen helppo testi. 12 minuutissa pitää
kirjoittaa ylös niin monta maata, kuin vain muistaa. Tunnistamisen mukaan karttapallo ruudulla värjääntyy maa kerrallaan
keltaisesta vihreäksi. Keltaiset kohdat kartalla näyttävät, mitkä maat ovat vielä tunnistamatta.
Mylläri ja Kujanen istuvat koneiden ääreen ja aloittavat testin. Aika alkaa. 12 minuuttia on lyhyt aika, ja molemmat kirjoittavat vauhdilla. Kujanen nimeää järjestelmällisesti ensin Euroopan maita ja saa lähes kaikki oikein. Kun aikaa on jäljellä 8
minuuttia, hän siirtyy Afrikkaan ja sieltä nopeasti Amerikkoihin. Etelä-Amerikankin maita hän nimeää nopeasti. ”Jalkapallon
takia muistan paljon Etelä-Amerikan ja Afrikan maita”, Kujanen selittää samalla, kun nimeää uusia maita.
Mylläri on aloittanut rauhallisemmin, ja kun aikaa on jäljellä 5 minuuttia, hän on nimennyt vasta kolme Afrikan maata:
Egyptin, Marokon ja Etelä-Afrikan. Nyt on jo kiire. ”Tätä pitäisi treenata useammin”, hän kommentoi ja ottaa melkoisen loppukirin. Kun aikaa on enää minuutti jäljellä, hän nimeää vielä Viron, Somalian, Tunisian ja Bulgarian.
Kujaselta loppuu aika kesken. Minuutin kohdalla hän miettii vielä Afganistanin nimeä ja saa sen juuri ja juuri kirjoitettua.
Aika loppuu, ja Kujanen vaikuttaa pettyneeltä. ”Helppoja maita jäi puuttumaan”, hän kommentoi. ”Esimerkiksi Armenia.
Nopeasti ajatellen ennen testiä olisi voinut kuvitella, että puolet saan oikein.” Nyt ihan siihen asti hän ei kuitenkaan yltänyt.
Hän osasi nimetä 81 maata 196:sta. Se on 41 prosenttia.
Myllärin tulos on 63 maata ja 32 prosenttia. ”Aika loppui kesken, sillä otin alun liian rauhallisesti”, Mylläri selittää. Häneltä
jäi Afrikka täysin kesken, ja sieltä nimeämättä peräti 44 maata. ”Aika hassu testi”, Mylläri kuitenkin kommentoi. Kujanen
vaikuttaa olevan tyytyväinen ainakin johonkin: ”Suurin syy siihen, että sain näinkin paljon maita nimettyä, on urheilu. Jalkapalloa pelataan ympäri maailmaa. Muistin ne maat, joihin minulla on jokin kytkös urheilun kautta.”
Miten sinä pärjäisit? Tee testi osoitteessa http://www.jetpunk.com/user-quizzes/33598/maailman-valtioiden-nimet-suomeksi ja selvitä, miten hyvä yleissivistyksesi on.
Anne Salovaara
99
Ilmoitusasioita
KANSLIA, Kirkkopuistikko 27. Palveluaika kesäaikana klo 9–15. Kanslia on suljettu 1.7.–26.7.2015
UUDET OPISKELIJAT
Opiskelupaikan varmistaminen:
Vaasan lyseon lukioon syksyllä 2015 hyväksyttyjen nimilistat ovat nähtävissä Vaasan lyseon lukion ovessa, Kirkkopuistikko 27
aikaisintaan torstaina 11.6.2015. Opiskelupaikan varmistamiseksi ilmoittaudutaan Vaasan lyseon lukion kansliaan, Kirkkopuistikko 27 (2.kerros) 11.–15.6.2015 klo 9.00–15.00. Ota mukaasi perusopetuksen päättötodistus tai sen oikeaksi todistettu
jäljennös.
LAKKIAISJUHLA Vaasa Arenassa (jäähalli) Rinnakkaistie 1 lauantaina 30.6.2015 klo 10.00.
UUSI LUKUVUOSI
Uusi lukuvuosi alkaa tiistaina 11.8.2015 klo 9.00 yhteisellä tilaisuudella Vaasan kaupunginkirkossa. Tervetuloa!
INFOA
Vaasan lyseon lukion Internet-sivuilta: http://www.vaasanlyseo.fi
Koulun sähköpostiosoite: [email protected]
Vaasan lyseon lukio
Kirkkopuistikko 27, kanslia 325 3323 / 325 3302 (talousasiat)
Lukiokoulutuksen rehtori
31.3.2015 saakka
Kari Kukkohovi
[email protected]
325 3321, 040-5688100
Aleksanterinkuja 1 B 21, 65100 VAASA
Lukiokoulutuksen rehtori
1.4.2015 alkaen
Jaakko Perttu
[email protected] 325 3321, 040-5139517
Loikkatie 4, 65300 VAASA
Apulaisrehtori
Vesa Neste
[email protected]
325 3320, 040-1903785
Rantakatu 8 A 17, 65100 VAASA
Apulaisrehtori
Juha-Pekka Rauhala
3253301, 040-8406108
[email protected] Majakkakatu 8 B, 65200 VAASA
SYKSYN 2015 KIRJOITUSTEN AIKATAULU
Syksyn ylioppilaskirjoituksiin osallistuvat ilmoittautuvat kansliaan, Kirkkopuistikko 27 viimeistään perjantaina 5. kesäkuuta 2015
Kuullunymmärtämiskokeet
ma 7.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ti 8.9.
vieras kieli, pitkä oppimäärä
ke 9.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
Kirjalliset kokeet
pe 11.9. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe
ma 14.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
ke 16.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä
pe 18.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ma 21.9. äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe
suomi toisena kielenä -koe
ke 23.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
pe 25.9. uskonto, elämämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
ma 28.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
TUTKINTOMAKSUT
Perusmaksu 14 €, koekohtainen maksu 28 €, maksu tarkistusarvostelusta 50 €.
Perusmaksu maksetaan jokaiselta tutkintokerralta.
”Todistuksen antaminen edellyttää, että tutkintokertoihin ja kokeisiin osallistumisesta säädetyt maksut on suoritettu.
(L 672/2005, 12 §)”
100