päijät-hämeen matkailun kansainvälistymisen

PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN
YLEISSUUNNITELMA 2015-2017
ASIKKALA HARTOLA HEINOLA HOLLOLA HÄMEENKOSKI KÄRKÖLÄ LAHTI NASTOLA ORIMATTILA PADASJOKI SYSMÄ
JOHDANTO
Hartola
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN KANSAINVÄLISTYMISEN
LÄHTÖKOHDAT
Sysmä
Padasjoki
Alankomaat
Venäjä
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISSUUNNITELMA 2015-2017
Heinola
Asikkala
Iso-Britannia
Hämeenkoski
Hollola
Lahti
Nastola
Saksa
Kiina
5
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN KANSAINVÄLISTYMISEN
ORGANISOITUMINEN
Kärkölä
Orimattila
7
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITTÄMISHANKE
19
LOPPUSANAT
35
37
LAHDEN SEUTU – LAHTI REGION OY
Ota yhteyttä, saat kaiken kätevästi yhdestä osoitteesta:
Lahden seutu – Lahti Region Oy
p. 020 728 1760 | [email protected]
www.lahtiregion.fi
Lahden seutu – Lahti Region Oy vastaa Lahden seudun asumisen ja matkailun
markkinoinnista sekä matkailupalveluiden myynnistä ja matkailuneuvonnasta.
Saat kauttamme kattavasti kaikki kokous- ja yritystapahtuman järjestämiseen
liittyvät palvelut sekä runsaasti tasokkaita oheis- ja ohjelmapalveluita.
Kuvat:
Lahti Region Oy, Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne ry, Visit Finland Image Bank, Outdoors Finland Etelä,
Sibeliustalo, Lehmonkärki
38
JOHDANTO
Tämän vuosille 2015-2017 laaditun Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen yleissuunnitelman on tarkoitus toimia tausta-aineistona laadittaessa
hanke- ja toimenpidekokonaisuuksia toteuttamaan tuotekehitys-, markkinointi- ja myynninedistämistyötä valituilla kansainvälisillä matkailun markkina-alueilla.
Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen yleissuunnitelman laatiminen toteutettiin Lahden seutu – Lahti Region Oy:ssä (myöh. Lahti Region
Oy) huhti-joulukuun 2014 aikana Päijät-Hämeen liiton rahoittaman ”Kasvua
matkailuun” -valmisteluhankkeen resursoimana.
Lahti Region Oy oli mukana ajalla 1.4.2012-30.6.2014 neljän maakunnan
yhteisessä TouNet - Tourism Development in Co-opetition in Southern Finland and Baltic Region -hankkeessa. Lahti Region Oy vastasi osahankkeen
”Etabloituminen Venäjän markkinoille” toteutuksesta, jossa profiloitiin Päijät-Hämettä maakunnan vahvuuksiin perustuvin asiakaslähtöisin kärjin (mökkilomat, kaupunkilomat, urheilu ja liikunta, hyvinvointi ja aktiivilomat).
Etabloituminen Venäjän markkinoille-osahanke perustettiin lähtökohtaisesti
tarpeeseen saada selville tunnetaanko Päijät-Hämettä ja Lahden seutua
venäläisillä matkailumarkkinoilla ja ovatko Lahden seudun matkailutuotteet
kiinnostavia ja kilpailukykyisä Venäjällä. Hankkeeseen sitoutui maksuosuudella 46 aktiivista matkailu- ja matkailusidonnaista toimijaa.
Jo hankkeen aikana useat seudun matkailutoimijat ilmaisivat kiinnostuksensa myös tuotekehitys- ja markkinointitoimenpiteisiin, jotka kohdistuisivat
Venäjän lisäksi muun muassa Keski-Eurooppaan. Vuoden 2013-2014 aikana tapahtunut merkittävä muutos Venäjän markkinatilanteessa kannusti osaltaan uusien markkina-alueiden etsimiseen. Myös Heinolan seudun
toteuttamassa, ensimmäisessä vaiheessa Venäjälle suuntautuneessa ”Hyvinvointimatkailuverkostoista kansainvälistymistä”-hankkeessa todettiin, että
nykyisten kontaktien lisäksi (Venäjä) jatkossa panostetaan mm. Iso-Britannian ja Saksan lisäksi Aasiaan.
2015-2017. Yleissuunnitelman taustaksi selvitettiin lokakuussa 2014 Päijät-Hämeen yrityskentältä ja eri organisaatioiden edustajilta näkemyksiä
Päijät-Hämeen matkailuelinkeinon kansainvälistymisen nykytilasta ja tulevaisuuden tavoitteista.
Kyselyn tarkoituksena oli saada käsitys yritysten senhetkisestä tahtotilasta
kansainvälistymisen osalta ja kartoittaa alueella toimivien palvelutuottajien
kansainvälisille markkinoille suunnattuja tuotteita ja palveluita sekä halua
niiden kehittämiseen.
Käsillä olevassa Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen yleissuunnitelmassa on hyödynnetty kyselyn tuloksia, olemassa olevia valtakunnallisia,
maakunnallisia ja kuntakohtaisia strategioita ja Visit Finlandin maakohtaisia
markkina-aluekatsauksia haastatteluineen. Lisäksi suunnitelmaa varten on
haastateltu erikseen niiden kuntien ja kaupunkien edustajia, jotka eivät ole
Lahti Region Oy:n jäsenkuntia (Heinola, Hartola ja Sysmä) tällä hetkellä.
Suunnitelmassa esitellään Päijät-Hämeen profiilia kansainvälisillä
markkinoilla, kehittämisalueita, valitut kohdemarkkinat kohderyhmineen,
Päijät-Hämeen matkailun visio kansainvälisillä markkinoilla, suuntaaantavat tavoitteet ja mittarit kehitystyölle sekä markkinoinnin ja myynnin
toimintamalli Päijät-Hämeessä.
Valmisteluhankkeen aikana on tutustuttu EU:n rakennerahastokauden 20142020 eri rahoittajatahojen rahoitusmekanismeihin ja neuvoteltu rahoittajien
edustajien kanssa sopivan rahoituslähteen löytämiseksi rahoittamaan Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymistoimenpiteitä. Yleissuunnitelman
pohjalta tullaan rakentamaan Päijät-Hämeen alueelle laajamittainen hankekokonaisuus vuosille 2015-2017 toteuttamaan laadittua matkailun kansainvälistymisen yleissuunnitelmaa.
Lahti Region Oy:n kansainvälistymistyöryhmä on laatinut yleissuunnitelman
yhteistyössä jyväskyläläisen konsulttitoimisto CreaMentors Oy:n kanssa.
”Kasvua matkailuun” -valmisteluhankkeen päätoimenpiteenä oli laatia
Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen yleissuunnitelma vuosille
JOHDANTO
5
1
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT
YRITYS- JA SIDOSRYHMÄKYSELY PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEEN TOIMIJOILLE
CreaMentors Oy toteutti 16. – 24.10.2014 kaksi sähköistä kyselyä, joista
toisen kyselyn kohderyhmänä olivat alueen yritysten ja organisaatioiden
edustajat ja toisen sidosryhmien edustajat. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää
yrityskentän, eri matkailusidonnaisten organisaatioiden ja sidosryhmien näkemyksiä Päijät-Hämeen matkailuelinkeinon kansainvälistymisen nykytilasta
ja tulevaisuuden tavoitteista. Lisäksi kyselyn tarkoituksena oli saada käsitys
yrityskentän tahtotilasta kansainvälistymisen osalta sekä kartoittaa alueella
toimivien palveluntuottajien kansainvälisille markkinoille suunnatut tuotteet ja
palvelut nyt ja tulevaisuudessa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta, joka sisälsi sekä
strukturoituja monivalinta- että avoimia kysymyksiä. Kyselylomake lähetettiin
kaikkiaan 282 vastaanottajalle, joista 217 edusti yrityskenttää tai organisaatiota, vastaavasti 65 sidosryhmiä. Otantalähteenä käytettiin Lahti Region
Oy:n rekisteriä.
Vuoden 2014 osalta on selkeästi nähtävissä venäläisten matkailijoiden määrän vähentyminen. Yleisimpänä syynä tähän nähtiin heikko maailmantalouden tilanne, talouspakotteet ja Ukrainan kriisi. Vastaajilta kysyttiin myös kiinnostavimpia päämarkkina-alueita tulevaisuudessa. Kiinnostavin on edelleen
Venäjä. Toiseksi kiinnostavammaksi nousi Saksa, kolmanneksi Alankomaat ja
neljänneksi Iso-Britannia. Aasian markkinoista Kiina nousi kiinnostavuudeltaan viidenneksi.
Tällä hetkellä ulkomaisille asiakkaille tarjotaan majoitus- ja ravintolapalveluiden lisäksi virkistys- ja ohjelmapalveluita, välinevuokrausta sekä hyvinvointipalveluita. Kesäaktiviteettien osalta suosituimpia aktiviteetteja olivat kalastus,
patikointi ja melonta. Talviaktiviteeteista suosituimpia olivat maastohiihto,
talvikalastus sekä lumikenkäretket. Hyvinvointipalveluiden osalta ulkomaisille
asiakkaille tarjottiin rentoutumiseen liittyviä palveluita (sauna, hiljentymiskohteet).
Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasi kaikkiaan 70 henkilöä, joista 23 %
eli 50 vastaajaa olivat yritysryhmän ja eri organisaatioiden edustajia. Sidosryhmille suunnattuun kyselyyn vastasi 20 sidosryhmän edustajaa, vastausprosentin ollessa 30,7 %.
Kyselyllä kartoitettiin myös vastaajien halukkuutta tuotteiden ja palveluiden
kehittämiseen sekä panostuksiin myyntiin ja markkinointiin kansainvälisten
markkinoiden osalta tulevaisuudessa. Lähes kaikki vastaajat olivat halukkaita
panostamaan tuotteidensa ja palveluidensa kehittämiseen (majoitus-, ravintola-, hyvinvointi-, kokous-, ostos-ja oheispalvelut).
YRITYSKYSELYN TULOKSET TIIVISTETTYNÄ
Tuotekehityksen tueksi 96 % yrityspuolen kyselyyn vastanneista oli kiinnostuneita tekemään yhteistyötä Päijät-Hämeessä toimivien palveluntuottajien
kanssa. 70 % vastanneista oli valmiita tekemään yhteistyötä myös muissa
maakunnissa olevien toimijoiden kanssa. Yhteistyön mahdollisuudet nähtiin
mm. markkinoinnin, matkailu- ja oheispalveluiden tuottamisen, majoitus- ja
kokouspalveluiden sekä hyvinvointipalveluiden osalta.
Kyselyyn vastanneista 90 %:lla on tällä hetkellä ulkomaisia asiakkaita ja 64
% ilmoitti, että heillä on kansainvälistymissuunnitelmia myös tulevaisuudessa.
Eniten ulkomaisia asiakkaita kävi kesäkautena ja toiseksi eniten talvikautena. Tällä hetkellä kolme tärkeintä ulkomaisten asiakkaiden kotimaata olivat
Venäjä, Ruotsi ja Saksa.
Yritykset arvioivat ulkomaisten matkailijoiden määrän kasvaneen vuodesta
2012 vuoteen 2013 keskimäärin 1,9 prosenttiyksikköä. Syynä määrän kasvuun nähtiin tehdyt investoinnit sekä uudet tuotteet ja palvelut.
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT
7
SIDOSRYHMÄKYSELYN TULOKSET TIIVISTETTYNÄ
Sidosryhmäkyselyn vastaajajoukko koostui Asikkalan, Heinolan, Hollolan,
Lahden, Nastolan, Orimattilan, Sysmän tai useamman kunnan yhteenliittymän edustajista. Kyselyyn ei saatu vastauksia määräaikaan mennessä Hartolasta, Hämeenkoskelta, Kärkölästä ja Padasjoelta. 60 % vastaajista edusti
viranhaltijoita, 10 % luottamushenkilöitä ja loput 30 % olivat joko hallituksen
jäseniä, toimihenkilöitä tai työskentelivät opetus-/kehittämistehtävissä.
Sidosryhmän edustajat näkivät matkailun nykytilan Päijät-Hämeessä kansainvälisten markkinoiden näkökulmasta katsottuna vaatimattomana.
Alueella nähtiin kuitenkin olevan potentiaalia ulkomaisten matkailijoiden
määrän kasvattamiseksi. Vastaajat kokivat, että tähänastisessa matkailumarkkinoinnissa on keskitytty lähinnä vain Venäjään kohdealueena. Venäjän
lisäksi potentiaalisina kohdemarkkinoina vastauksissa nostettiin esiin Aasia ja
Keski-Eurooppa. Keskeisiksi alueen vetovoimatekijöiksi nostettiin luontomatkailu, tapahtumat ja riittävän laadukas majoitustarjonta.
VALTAKUNNALLISET, MAAKUNNALLISET JA KUNNALLISET STRATEGIAT
Kunnissa matkailumarkkinointi on pääasiassa organisoitu Lahti Region Oy:n
kautta. Osassa kunnista, joissa ei ole omaa matkailutointa, matkailu on osa
kunnan elinkeinotoimea. Matkailuinfraan panostaminen tapahtuu pääasiassa käytettävissä olevien määrärahojen avulla. Tällä hetkellä matkailu on
huomioitu Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Lahden ja Sysmän strategioissa.
Työstettäessä Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen yleissuunnitelmaa työryhmä perehtyi keskeisimpiin Päijät-Hämeen matkailun kehittämiseen vaikuttaviin strategioihin, jotka ohjaavat matkailun kehittämistyötä.
Näitä ovat valtakunnalliset, maakunnalliset ja kunnalliset strategiat sekä
lisäksi matkailutoimialan oletettu tuleva kehitys ja trendit.
Sidosryhmien vastaajat suhtautuivat myös kuntien väliseen ja/tai ylimaakunnalliseen yhteistyöhön pääasiassa erittäin positiivisesti ja sitä pidettiin
tärkeänä. Yhteistyön nähtiin tuovan lisää resursseja ja uusia markkinointimahdollisuuksia varsinkin pienempiin kuntiin. Vastaajajoukko näki, että tulevaisuudessa yhteistyötä tulisi kehittää ja laajentaa entisestään paremman
kilpailuedun saavuttamiseksi.
SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 20201
Suomen matkailustrategian lähtökohtana on suomalaisen matkailuelinkeinon kasvaminen, kannattavuus ja menestyminen kilpailussa kansainvälisistä
matkailijoista. Tavoitteena on lisätä ulkomaista matkailukysyntää eli suomalaisen matkailuelinkeinon ja matkailusidonnaisten palveluiden myyntiä ulkomaisille asiakkaille.
Tavoitteet ja toimenpiteet on jaettu matkailustrategiassa:
1. SISÄISEEN MATKAILUSEKTORIN KEHITTÄMISEEN
2. SUOMEN MATKAILUMAAKUVAN VAHVISTAMISEEN
3. YLEISTEN ELINKEINOPOLIITTISTEN LÄHTÖKOHTIEN VAHVISTAMISEEN
8
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT
1. Sisäisessä matkailusektorin kehittämisessä tavoitteina ja toimenpiteinä
ovat:
• Matkailukeskittymien ja -verkostojen vahvistaminen: Matkailukeskukset
tai muut maantieteelliset (kuten kaupungit) toimivat myynnin veturiroolissa ja muut verkostoituneet toimijat ovat sitä kautta asiakkaiden löydettävissä. Verkottumisessa vastuu on alueorganisaatioilla. Yhteismarkkinoinnissa kansainvälisesti alueilla yhteistyössä Visit Finlandin kanssa.
• Yritysten kasvun ja kehittymisen tukeminen kotimarkkinoilla ja kansainvälisesti (matkailuyritysten tuotekehitys, liiketoimintaosaaminen, teemapohjaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisen jatkaminen). Vastuu
valtakunnallisten tuotekehitysohjelmien koordinaatiosta on Visit Finlandilla, teemapohjaisten tuotteiden kehittämisestä puolestaan yrityksillä ja
alueorganisaatioilla esim. hankkeiden kautta.
•
•
•
•
Kestävän kehityksen huomioiminen matkailussa
Matkailualan koulutuksen kehittäminen ja osaamisen parantaminen
Matkailualueiden infrastruktuurin parantaminen
Tutkimus- ja markkinatiedon parempi hyödyntäminen
2. Suomen matkailumaakuvan vahvistamisessa koordinaatiovastuu on Visit
Finlandilla. Matkailumaakuvaa vahvistetaan siten, että Suomesta tulee haluttavampi matkakohde, jota tukee oikeanlainen kansainvälinen näkyvyys. Suomen matkailumaakuvan ytimen muodostavat 4 C:tä: Credible (luotettava),
Contrasts (myönteinen vastakohtaisuus), Creative (luovuus) ja Cool (puhdas,
raikas, mutta samalla rento). Matkailumaakuvaa vahvistetaan matkailumarkkinoinnilla ja kansainvälisen näkyvyyden lisäämisellä.
3. Yleisten elinkeinopoliittisten lähtökohtien vahvistamiseen ja parantamiseen voidaan vaikuttaa valtion elinkeinopolitiikalla, joka luo toimintaedellytyksiä matkailualan kilpailukyvyn vahvistamiseksi maiden välisessä kilpailussa.
Määrillisissä tavoitteissa vuoteen 2020 mennessä mainitaan mm. Suomeen
saapuvien ulkomaisten matkailijoiden (viipymä vähintään yksi yö) määrän
kasvaminen 5.1. miljoonaan.
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT
9
MEK KEHITTÄMISSTRATEGIAT KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE 2014 -20182
Kehittämisstrategiat ohjaavat Matkailun edistämiskeskuksen kehittämistyötä
ja linjaavat samalla kansallisella tasolla koko elinkeinon kehittämistyön suuntaviivat ja päämäärän. Kehittämisstrategiat ovat teemakohtaisia: kulttuuri-,
talvi-, hyvinvointi- ja luontomatkailu (kesäaktiviteetit) ja ne määrittelevät
kyseisen teeman kehittämisen painopisteet koko Suomessa. Teemojen tulisi
näkyä kehittämisessä esim. rahoitettujen hankkeiden aiheina, mikä tarkoittaa alueen valitseman / valitsemien teeman / teemojen kehittämisalueiden
ja toimenpiteiden huomioimisen tulevissa hankesuunnitelmissa. Kussakin
kehittämisstrategiassa on valittu temaattiset painopistealueet eli kehittämiskohteet ja tavoitteet.
Kehittämisen kulmaksi voidaan ottaa moduulipohjainen tuotekehitys, jolloin
perustuote pysyy samana, mutta moduuleilla voidaan sisältöä trendien ja
kohderyhmien mukaan.
Kulttuurimatkailun kehittämisstrategiassa valittuja temaattisia painopistealueita ovat:
• Suomalainen elämäntapa (”Live like a local, tutustuminen
suomalaisiin, paikallisuuteen ja näiden kokeminen sekä kaupungissa että maaseudulla, saunatavat, saunakulttuuri, juhlat)
• Ruoka ja ruokateemaisten tuotteiden kehittäminen
• Design ja arkkitehtuuri
• Luovan talouden sektorit (käden taidot, elokuva, peliteollisuus)
Kehittämisen lähtökohdaksi on nostettu kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen kansainvälisille markkinoille ja kulttuuristen elementtien sisällyttämistä muihin matkailutuotteisiin, kuten luontomatkailuun ja kesäaktiviteetteihin
Culture in Nature – yhdistelminä tai muihin teemoihin kuten talvi ja hyvinvointi (monipuoliset, asiakkaiden tarpeiden mukaan joustavat palvelupaketit).
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT
11
Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategiassa puolestaan valitut kehittämiskohteet on valittu teemakokonaisuuksien (Finrelax, hemmottelu sekä ter veysja kuntoliikunta) pohjalta.
Päivitetyssä talvimatkailun kehittämisstrategiassa kehitettäviksi osa-alueiksi
on valittu:
Temaattiset painopistealueet ovat:
• Suomalainen sauna (mm. saunomistavat, saunaperinteet,
erilaiset saunat, saunayoga)
• Tuotekehityksen edistäminen (asiakaslähtöisten tuotteiden kehittäminen ja niiden toimiva paketointi, laadun parantaminen,
Etelä-Suomen ja Keski – Suomen talvitarjonnan kehittäminen)
• Puhdas luonto (mm. liikkuminen luonnossa, hyvinvointi metsästä, hiljaisuus, valo ja kaamos)
• Yhteistyön lisääminen ja verkostoituminen (toimiva verkostoituminen näkyy parempana bisneksenä)
• Ruoka (mm. lähi- ja luomuruoka, Suomen luonnon antimet)
• Myynnin ja markkinoinnin monipuolistaminen (koko maan talvitarjonnan näkyvyys, innovatiivinen markkinointi)
• Suomalaiset hoidot (mm. Kalevalainen jäsenkorjaus, suomalaiset hoitotuotteet ja välineet)
Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisiä tuotteita uusia sisältöjä hyödyntäen
ja sisällyttäen keskeisiä hyvinvoinnin elementtejä (suomalainen sauna, puhdas luonto, ruoka ja hoidot) luonto – ja kulttuurituotteisiin paketoimalla ne
monipuolisesti.
Lisäksi tavoitteena on lisätä yhteistyötä matkailutoimijoiden ja hyvinvointialan, laitevalmistajien ja hoitotuotteita tuottavien tahojen välillä ja hyödyntää Finrelax – tavaramerkkiä laadultaan hyvätasoisissa hyvinvointituotteissa.
12
• Saavutettavuuden säilyttäminen ja parantaminen (koko alan
keskeinen haaste).
Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisiä tuotteita, jotka huomioivat suomalaisen elämäntavan, ruuan sekä muiden tuoteteemojen, kulttuurin, luonnon ja
hyvinvoinnin yhdistämisen.
Lisäksi tavoitteena on talvitarjonnan kirjon lisääminen ja uusien palveluiden
kehittäminen (esim. suomalaisen kansantaruston hyödyntäminen tuotteissa,
lapsiperheiden huomioiminen, revontulimatkailun monipuolistaminen).
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT
Luontomatkailun kehittämisstrategia keskittyy kansainvälisille markkinoille
tähtäävään kesäajan luontomatkailuun (kesäaktiviteetit) ja pääasiassa vapaa-ajan matkailijoihin. Strategiassa luontomatkailu määritellään aktiviteettien kautta, jolloin luonto toimii tuotteen vetovoimana ja sitä hyödynnetään
tuotteessa. Luontoaktiviteettimatkailun tuotetarjonta on laaja kun mukaan
luetaan sekä vesistömatkailuun liittyvät tuotteet, että perinteiset luonnossa
liikkumiseen liittyvät tuotteet.
Teeman kehitettäviksi osa-alueiksi on valittu:
• Helppotasoiset aktiviteetit (tuotetarjonta on helppotasoista,
helposti löydettävää, helposti saavutettavaa, helposti ostettavaa, helposti kulutettavaa ja tarjolla on lyhytkestoisia aktiviteetteja, joita on helppo lisätä matkaohjelmaan, olivat ne
sitten itse koottu omatoimisesti tai matkanjärjestäjän tarjoamana)
• Puhtaus (luonto, vesistöt, ilma, ruoka)
• Kansallispuistojen kehittäminen (yritysyhteistyö ja valikoidut
kärkireitit)
• Tuoteteemojen yhdistäminen
• Majoituskohteiden saaminen vahvemmin mukaan luonnon
matkailulliseen hyödyntämiseen
• Parempi tuotetarjonnan kohdentaminen lapsiperheille ja senioreille
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT
13
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA 2010-20153
PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUTUMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010-20153
KUNTASTRATEGIAT JA YLEISSUUNNITELMAT4
Keväällä 2009 valmistuneessa matkailustrategiassa Päijät-Hämeen
matkailun visioksi on määritelty seuraava:
Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämissuunnitelma syventää Päijät-Hämeen matkailustrategiaa maaseutumatkailun osalta. Kehittämissuunnitelman päämäärät noudattelevat edellä esitettyä matkailustrategian visiota
ja painopisteitä sekä valtakunnallista matkailustrategiaa. Maaseutumatkailun
kehittämisen päämäärät vuoteen 2015 ovat:
Yleisesti voidaan todeta, että matkailu ja matkailuun olennaisesti liittyvät
osa-alueet ovat kehittämisen kohteena useassa Päijät-Hämeessä sijaitsevassa kunnassa.
VISIO
Päijät-Häme on Suomen yhteiskuntavastuullisin hyvinvointija tapahtumamatkailun maakunta, joka tarjoaa asiakkailleen
monipuolisen palveluverkoston. Päijät-Hämeen matkailuelinkeino hyödyntää pääkaupunkiseudun vetovoimaa ja Pietarin
läheisyyttä.
1.
2.
3.
4.
5.
Maaseutumatkailupalveluiden ympäristövastuullisuuden parantuminen
Teemakohtaisten matkailutuotteiden ja palveluverkoston kehittyminen
Tehokas sähköisten ja muiden markkinointikeinojen käyttö yrityksissä.
Kansainvälistyminen
Matkailun tukipalveluiden kehittyminen
Päämäärien saavuttaminen vaatii maaseudun matkailuyritysten toimintaedellytysten parantamista, teemapohjaiseen tuotekehitykseen panostamista (Visit Finlandin kehittämisstrategiat), pienten ja isojen matkailuyritysten
keskinäisen yhteistyön syntymistä ja vahvistumista sekä alueellisten ja valtakunnallisten kehittämistoimenpiteiden työnjakoon ja yhteistyöhön perustuvan
kehittämisprosessin vahvistamista.
PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMA 2014-20173
Matkailun strategisiksi painopisteiksi on nostettu yhteiskuntavastuu, tapahtumamatkailu, hyvinvointimatkailu (luonto ja vesistö, liikunta- ja hemmottelulomat, kulttuuripalvelut) sekä Pietarin että pääkaupunkiseudun läheisyyden
hyödyntäminen.
Painopisteet konkretisoituvat tavoitteina, joista keskeisimmiksi voidaan nostaa mm. hyvinvointimatkailupalvelutuotteiden kehittäminen, koko maakunnan
kattavan yritysten, järjestöjen ja kulttuuritoimijoiden muodostaman palveluverkoston luominen Päijät-Hämeeseen, Pietarista ja pääkaupunkiseudulta
tulevien matkailijamäärien kasvattaminen sekä pääkaupunkiseudulla vierailevien kansainvälisten matkailijoiden saaminen myös Päijät-Hämeeseen.
14
Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2014-2017 korostaa voimakkaasti kansainvälistymistä ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamisen verkostoja
Päijät-Hämeen maakuntastrategian 2040 pohjalta. Maakuntaohjelman toimintalinjat ovat 1. globaali elinkeinoelämä ja osaaminen, 2. hyvinvoiva väestö
ja 3. kestävä ympäristö.
Ensimmäisen toimintalinjan alle kuuluu osa-alueena matkailun ja palveluiden uudet luovat ratkaisut, jossa viitataan maakunnallisen matkailustrategian
tehokkaaseen toteuttamiseen entistä monipuolisemman palveluverkoston
rakentamisella (yritykset, järjestöt ja kulttuuritoimijat). Verkoston tavoitteena
olisi tuottaa mm. tapahtuma- ja hyvinvointimatkailuun liittyviä palveluita,
joista etenkin hyvinvointimatkailuun on odotettavissa kasvua Venäjän markkinoiden lisäksi keskieurooppalaisten ja aasialaisten matkailijoiden osalta.
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT
Lahden kaupungin strategiassa matkailu on osa vapaa-ajan palveluiden kehittämistä. Alueella kehitetään vetovoimaa vahvistavia vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin liittyvää yritystoimintaa.
Lahden seudulle on lisäksi laadittu Lahden seudun matkailun ja asumisen
markkinoinnin masterplan, jonka tärkeimpänä tavoitteena on koko maakunnan vetovoiman ja houkuttelevuuden kasvattaminen yhteisen kattoimagon
avulla. Vastuu tavoitteen toteuttamisesta on Lahti Region Oy:llä, joka on
seudullinen markkinointi- ja myyntiyhtiö.
Lahti Region Oy:n tehtäviin kuuluvat: aluemarkkinointi (alueen tunnettuuden
kasvattaminen, asumisen markkinointi (asukasmäärän kasvu), matkailun
markkinointi (matkailutulon ja matkailuelinkeinon kasvu alueella), kokous - ja
tapahtumamatkailu sekä matkailun kehitys kattaen muun muassa alueen
matkailutoimialan kehittämishankkeiden edistämisen ja kansainvälistymisprojektit.
Hollolan kuntastrategiassa matkailualojen kehittämisen kärjiksi on nostettu
Messilän ja Pyhäniemen alueet kaavoituksen edistämisen näkökulmasta.
Etelä -Päijänteen alueen kahden kunnan, Asikkalan ja Sysmän kuntien strategioissa on matkailu nostettu yhdeksi kehittämiskärjeksi. Lisäksi alueen kolmas kunta, Padasjoki, on tehnyt erillisen matkailun yleissuunnitelman vuosille
2015-2025.
Asikkalan kunnan elinkeinostrategiassa 2013-2016 korostetaan matkailun
ja vapaa-ajanasumisen ympärivuotisuuden edistämistä. Strategian toimenpideohjelmassa tavoitteeksi määritellään kunnan kehittäminen eteläisen Päijänteen ympärivuotiseksi matkailun sydämeksi. Toimenpiteet tämän
tavoitteen saavuttamiseksi sisältävät matkailun tuotteistamisen, tapahtumatarjonnan monipuolistamisen, kanavan alueen infran parantamisen sekä
tunnettuuden vahvistamisen. Toiminnan toteutumista seurataan erillisin
mittarein.
”Sysmä itsenäisenä tulevaisuuteen 2014-2020” -strategiassa tavoitteena on
puolestaan Sysmän kunnan kehittynyt matkailutoimiala, joka kattaa mm. kelluvan kylän matkailun majoitustilana ja nähtävyytenä, luonnon ja maiseman
tuotteistuksen, toimivat satama-alueet, Pinxin alueen kokonaisuuden sekä
alueelle suuntautuvan ympärivuotisen kansainvälisen matkailun.
Padasjoen kuntastrategiassa matkailun kärjeksi on nostettu puhdasvetinen
Päijänne, kansallispuistot sekä majoitustoiminta. Padasjoki on lisäksi työstänyt erillisen matkailun yleissuunnitelman vuosille 2015 – 2025 syksyn 2014
aikana. Matkailun yleissuunnitelmassa nostetaan esiin kehittämisen kärjiksi
Laivarannan sataman, Kullasvuoren ja Mainiemen alueet. Lisäksi suunnitelmassa huomioidaan vesistön ja luonnon hyödyntäminen matkailullisina
vetovoimatekijöinä. Kohderyhmiksi on määritelty kotimaisten matkailijoiden
lisäksi venäläiset, keskieurooppalaiset ja aasialaiset, jotka etsivät hyvinvointia
rentoutumisen ja aktiviteettien muodossa eli ns. modernit humanistit.
Kaksi itähämäläistä kuntaa, Hartola ja Sysmä, toimivat tiiviissä yhteistyössä
Heinolan kaupungin kanssa. Heinolan kaupunki sekä Sysmän ja Hartolan
kunnat ovat yhdessä työstäneet Heinolan seudun matkailun master planin, jossa on määritelty matkailun strategiaohjelma vuosille 2010 – 2015
sekä matkailu- ja palvelualojen kasvuohjelma vuosille 2010 – 2012. Heinolan seudun matkailun visiossa määritellään alueen olevan vuonna 2020
metropolialueen vapaa-ajan matkailun keskus, joka tarjoaa innovatiivisia
vapaa-ajanpalveluja yhdistämällä monipuoliset asumisen ja majoittumisen
muodot, tapahtumat, liikunta- ja hyvinvointipalvelut, kulttuuripalvelut sekä
erilaisia harrastamiseen liittyviä sisältöjä. Kehittämistyö kohdistetaan liikunta- ja hyvinvointi-, kulttuuri-ja vesistömatkailuun ja kohderyhmiksi on valittu
kotimaiset aktiviteettilomailijat, vapaa-ajan asukkaat, päiväkävijät erityisesti
metropolialueelta, venäläiset ja keskieurooppalaiset vapaa-ajan matkailijat
sekä +50 vuotiaat.
Heinolan seutu on toteuttanut myös ”Hyvinvointimatkailuverkostoista kansainvälistymistä” -hankkeen, jossa kehittämisen painopisteeksi valittiin hyvinvointimatkailu. Kotimaan markkinoiden lisäksi suunta otettiin ensimmäisessä
vaiheessa kansainvälisille markkinoille panostaen ensin nykyisiin vahvuuksiin
ja kontakteihin (Venäjä) ja vuoden 2015 aikana mm. Iso-Britanniaan ja Saksaan sekä lisäksi Kiinaan ja Japaniin.
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT
15
MATKAILUN KEHITYS JA PÄIJÄT-HÄMEEN NYKYTILA TILASTOJEN VALOSSA5
LYHYT KATSAUS MATKAILUN TRENDEIHIN SUOMEN NÄKÖKULMASTA6
UNWTO (World Tourism Organization) arvioi matkailun kasvavan Euroopassa
vuosittain keskimäärin 3 % vuoteen 2020 mennessä (1995: 336 milj., 2010:
527 milj, 2020: 717 milj.).
Suomen matkailustrategian 2020 päivitystyössä nostettiin esiin kolme perustrendiä, jotka ohjaavat matkailumarkkinoiden kehitystä:
Vuoden 2014 osalta (tammi-syyskuu) tilastot näyttävät ulkomaisten yöpymisten osalta kasvua 11.4 % (1-9/2013: 71 809, 1-9/2014: 80 005) Päijät-Hämeessä.
619 672
611 483
400 000
508 091
516 065
482 628
250 000
200 000
520 262
350 000
300 000
88 783
91 221
0
79 264
50 000
103 607
150 000
100 000
2009
563 337
2010
561 892
2011
611 483
2012
619 672
2013
596 874
Kotimaiset
yöpymiset
473 787
482 628
520 262
516 065
508 091
Ulkomaiset
yöpymiset
89 550
79 264
91 221
103 607
88 783
Kaikki yhteensä
1. Ympäristötietoisuuden korostuminen
2. Asiakasryhmien pirstaloituminen
3. Internetin merkityksen kasvu
Nousevina trendeinä voidaan pitää myös hyvinvointiin ja terveyteen sekä
tapahtumiin liittyvää matkailua. Hyvinvointimatkailu kasvavana trendinä on
jo tiedostettu Suomessa, mutta tällä hetkellä tuotetarjonta kansainvälisille
markkinoille on vielä vähäistä. Hyvinvointimatkailussa Suomen näkökulmasta
keskeisiä teemoja ovat sauna, luonto, perinteiset suomalaiset hoitomuodot
kuten turvehoidot, yrttihoidot ja jäsenkorjaukset.
Asiakasryhmien pirstaloituminen näkyy matkailijarakenteen muuttumisena
eri ikäisiin ja erilaiset elämäntavat omaaviin yksilöihin ja uusiin matkailijaryhmiin, joissa etenkin ikääntyvien ja ympäristötietoisten matkailijoiden merkitys
korostuu nykyisestä.
596 874
450 000
561 892
550 000
500 000
563 337
600 000
89 550
Päijät-Hämeen majoitusliikkeiden kaikki rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät
10 % vuodesta 2009 vuoteen 2012. Vuonna 2011 rekisteröityjen yöpymisten
(kotimaiset ja ulkomaiset yöpymiset yhteensä) määrä nousi ensimmäisen
kerran yli 600.000. Viiden vuoden (2009-2013) tarkasteluajanjaksolla kokonaisyöpymisistä ulkomaisten yöpymisten osuus on ollut vain hieman yli 15 %.
Kaikki yhteensä, kotimaiset ja ulkomaiset yöpymiset Päijät-Hämeessä 2009 -2013
650 000
473 787
Suomessa ulkomaalaisten yöpymisten kehitys on ollut positiivista myös vuosina 2012 ja 2013, kasvun ollessa vuonna 2013 yhden prosentin luokkaa ja
kokonaisyöpymisten määrän ollessa lähes 5.9 miljoonaa. Korkein kasvuprosentti oli Japanista (16 %), mutta EU on edelleen Suomen matkailun tärkein
markkina-alue. Tärkeimmän yksittäisen ulkomaanmarkkinan Venäjän yöpymiset kasvoivat edelleen (7 %), mutta jo hieman hitaammin kuin edellisvuosina. Vuoden 2014 osalta (tammi-syyskuu) tilastot näyttävät ulkomaisten
yöpymisten osalta hieman laskua (-1.6 %) edellisvuoteen verrattuna. Etenkin
venäläisten yöpymiset ovat vähentyneet koko maan osalta tilastoja tarkasteltaessa.
Valittujen markkina-alueiden osalta hollantilaisten, saksalaisten ja kiinalaisten yöpymisten kokonaismäärä on kasvanut tammi-syyskuusta 2013 tammi-syyskuuhun 2014, ainoastaan brittiläisten yöpymisten määrässä on ollut
laskua. Venäjän tilanteesta huolimatta myös venäläisten yöpymisten määrä
on lisääntynyt vuodesta 2013 vuoteen 2014 tammi-syyskuussa 3.3 %
Matkailun keskeisimpiä teemoja matkailutuotteiden kysyntä-ja tarjontapuolella maailmalla ovat: 1. ympäristötietoisuus ja vastuullisuus (green travel,
sustainable travel), 2. turvallisuus ja 3. autenttisuus ja ainutlaatuisten matkakokemusten haku. Ympäristötietoisten asiakkaiden määrä kasvaa edelleen
ja he arvioivat matkakohdettaan ja matkan mielekkyyttä luonnon hyvinvoinnin näkökulmasta. Autenttisuus, ainutlaatuisuus ja paikallisuus puolestaan
korostuvat matkailuelämysten hakemisessa, yksilöllisissä ja merkityksellisissä
kokemuksissa, joita matkalta odotetaan.
Internetin ja etenkin sosiaalisen median merkityksen kasvu näkyy matkan
suunnitteluvaiheesta matkakokemusten jakamiseen matkan aikana ja matkan jälkeen. Sosiaalisen median lisäksi tietoa ja suosituksia haetaan myös
paikallisesti matkakohteessa matkailuun liittyvien applikaatioiden kautta,
mikä mahdollistaa matkan kustomoinnin jopa matkan aikana. Matkailumarkkinoinnissa puolestaan matkailubrändit voivat hyödyntää entistä vahvemmin matkailijoiden itsensä tuottamaa materiaalia.
Edellä mainittujen trendien lisäksi on selkeästi havaittavissa kasvua lyhytlomissa, jolloin yhden pidempikestoisen matkan sijasta halutaan useita erilaisia kokemuksia ja tehdään useampia lyhytlomia.
16
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT
17
2 PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISSUUNNITELMA 2015-2017
Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen yleissuunnitelmassa huomioidaan taustakyselyn tulokset sekä olemassa olevat valtakunnalliset, maakunnalliset ja kuntakohtaiset strategiat. Suunnitelma luo tuotekehityksen, markkinoinnin ja myynnin suuntaviivat Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymiselle
erityisesti valitut markkina-alueet huomioiden. Yleissuunnitelma on voimassa vuoteen 2017 saakka ja sisältää Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen
vision ja tavoitteet, valitut päämarkkina-alueet kohderyhmineen, tuoteteemojen kehittämisen sekä organisoitumis - ja toimintamallin.
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN KANSAINVÄLISTYMISEN VISIO
Yleissuunnitelman taustakyselyssä yritys - että sidosryhmien vastaajia pyydettiin määrittelemään Päijät-Hämeen vahvuudet kansainvälisillä markkinoilla.
Kumpikin vastaajajoukko näki Päijät-Hämeen vahvuuksina ja kilpailuetuina:
• monimuotoisen luonnon ja vesistöt
• keskeisen sijainnin suhteessa pääkaupunkiseutuun, Pietariin ja muihin Etelä-Suomen alueisiin
Myös alueen turvallisuus ja monipuoliset palvelut arvioitiin vahvoiksi kilpailueduiksi markkinoilla.
Päijät-Häme tarjoaa kansainvälisille markkinoille ympärivuotisesti alueen luonnollisiin vahvuuksiin (Etelä-Päijänne, Vesijärvi, Salpausselän harjumaastot, puhdas vesi ja luonto, liikunta- ja talviurheilumahdollisuudet) liittyviä tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Lisäksi Päijät-Häme houkuttelee kansainvälisiä asiakkaita
moniulotteisilla musiikki-, urheilu- ja liikuntatapahtumillaan.
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN KANSAINVÄLISTYMISEN VISIO
LAHTI REGION IS THE SOURCE OF NATURAL WELLBEING WITH HUNDREDS OF LAKES AND CONTRASTING
EVENTS IN SOUTHERN FINLAND AROUND THE YEAR.
PÄIJÄT – HÄME ON LUONNOLLISEN HYVINVOINNIN KESKUS MONIULOTTEISINE TAPAHTUMINEEN YMPÄRI
VUODEN.
18
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISUUNNITELMA
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISUUNNITELMA
19
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN KANSAINVÄLISTYMISEN TAVOITTEET
TOIMINNALLISET JA LAADULLISET TAVOITTEET
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN KANSAINVÄLISTYMISEN KOHDERYHMÄT
KASVU PÄÄKOHDEMAIDEN
OSALTA 2016
(REKISTERÖIDYT YÖPYMISET)
KASVU PÄÄKOHDEMAIDEN
OSALTA 2017
(REKISTERÖIDYT YÖPYMISET)
• Päijät-Hämeen toimijoiden tuotteita ja palveluita on kehitetty kansainvälisten kohdemarkkinoiden vaatimuksien tasolle (selkeästi tuotteistettu)
• Alueen tuotteita on myynnissä valituilla markkina-alueilla (joko paketoituna kokonaisuuksina tai suoraan) sekä kokonaan uusilla matkanjärjestäjillä että ns. vanhoilla tuttavuuksilla, joilla ei tällä hetkellä ole myynnissä
alueen tuotteita
• Alueen tuotteita on visitfinland.com -portaalissa
• Alueorganisaatiolla ja / tai matkailualan yrityksillä on markkina-aluekohtaisia yhteistyökumppaneita ja verkosto
• Alueen palveluntuottajat ja matkailusidonnaiset toimijat tekevät yhteistyötä sekä maakunnallisesti että ylimaakunnallisesti
• Alueelle toteutetaan vuosittain sekä lehdistö-, bloggari - että matkanjärjestäjävierailuja
• Päijät-Hämeelle on rakennettu kansainvälinen matkailubrändi (master
plan)
• Muu majoitus ja päiväkävijät: haetaan 3 % kasvua vrt. vuoteen 2014
IMAGOLLISET TAVOITTEET
• Matkailu- ja tapahtumatulo: haetaan 10 % kasvua vrt. vuoteen 2014
Päijät-Häme erottautuu Etelä-Suomessa puhtaalla vesistöllään, koskemattomalla luonnollaan, kompaktilla kokonaisuudellaan, monipuolisella majoitustarjonnallaan ja palveluverkoston helpolla saavutettavuudella. Monipuolisella
palveluverkostolla tarkoitetaan tässä sekä Päijät-Hämeessä että lähimaakunnissa sijaitsevia palveluntarjoajia, joita voidaan hyödyntää tuotannossa.
• Matkailualan työllistävä vaikutus Päijät-Hämeessä (suora / epäsuora):
haetaan 10 % kasvua vrt. vuoteen 2014
SUUNTAA-ANTAVAT MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET
• lahtiregion.fi ja visitpaijanne.fi -sivustojen ulkomaisten kävijämäärien
nousu
• Ulkomaisten matkailijoiden rekisteröityjen yöpymisten määrä Päijät-Hämeessä 2017: 100 000 majoitusvuorokautta, + 10 % kasvu vuoteen 2014
verrattuna
20
Venäjä 50 000
Venäjä 52 000
Saksankielinen
Eurooppa 10 000
Saksankielinen
Eurooppa 12 000
Iso-Britannia 3 000
Iso-Britannia 4 000
Alankomaat 2 000
Alankomaat 3 000
Aasia 1 500
Aasia 2 000
• Päijät-Hämeen osuuden kasvu valituilla markkina-alueilla Suomea jo
myyvien tai uusien matkanjärjestäjien tuotannossa
Lähtötilanne tuotannon osalta markkina-alueilla kartoitetaan kansainvälistymishankkeessa, jossa myös täsmennetään mm. määrällisiä tavoitteita
toiminnallisten tavoitteiden osalta (esim. tuotteiden lukumäärä visitfinland.
com - portaalissa, vuosittaisten lehdistö - ja matkanjärjestäjävierailujen lukumäärä, rekisteröidyt yöpymiset).
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISUUNNITELMA
Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen kohderyhmänä ovat
tuoteteemoittain ja päämarkkina-aluekohtaisesti valitut sekä Suomea jo
myyvät matkanjärjestäjät ja matkatoimistot että uudet matkanjärjestäjät
ja matkatoimistot (mahdollisesti laajennettuna muut venäjänkieliset alueet,
saksankielinen Eurooppa ja Japani).
Lisäksi kohderyhminä ovat harrasteryhmät, tapahtuma- ja
kongressijärjestäjät / -kävijät, asiantuntijavierailuryhmät sekä Visit Finlandin
kohderyhmämäärittelyn mukaisesti Modernit Humanistit.
JÄLLEENMYYJÄT
Potentiaaliset jälleenmyyjät valitaan markkina-alueittain tukeutuen Visit Finlandin maaedustajien maakatsauksiin ja haastatteluihin. Suomea jo tuottavien ja myyvien matkanjärjestäjien lisäksi huomioidaan uudet, ns. ”special
interest” ja MICE -konseptiin erikoistuneet matkanjärjestäjät ja matkatoimistot. Lisäksi yhteistyökumppaneita kartoitetaan tutustumismatkojen, workshopien yms. kautta.
Kulttuurifaneja kiinnostaa kohteen aineeton kulttuuriperintö kuten paikallinen elämäntapa tai ruokakulttuuri ja persoonallinen lomailu maustettuna suomalaisen luonnon erityispiirteillä. Aktiiviset perheet näkevät vaivaa
kokeakseen lomallaan kohteen parhaimmat palat. Lisäksi he suhtautuvat
avoimin mielin kaikkiin uusiin elämyksiin ja heitä kiinnostavat reippaat, monipuoliset aktiviteetit sekä talvella että kesällä (kuten talvikalastus, kalastus,
laskettelu, maastohiihto ja melonta). Modernit humanisti -pariskunnat ovat
puolestaan avoimia ja uteliaita ja he haluavat löytöretkeillä sekä erottua valinnoillaan muista. Lisäksi he arvostavat vastuullisuutta ja ympäristötietoutta
sekä paikallisuutta ja alueelle ominaisia erikoisuuksia.
Erityisesti aktiivisten perheiden ja kulttuurifanien mieltymykset ja toiveet ovat
Suomen kannalta tärkeimmät, joihin tuotekehitystoimenpiteitä kannattaa
panostaa. Suurin potentiaali voidaan hyödyntää, kun matkatarjonta sisältää
sekä luonto – että kulttuurielementtejä. Siten tarjonnan ja tuotekehityksen
suuntaaminen teemojen yhdistelmiin ja kulttuuristen elementtien sisällyttäminen muihin teemoihin ja paketteihin on tärkeää.
INDIVIDUAALIMATKAILIJAT7
Matkailun edistämiskeskus on tutkinut (yli 6 000 eurooppalaista kuluttajaa
tavoittanut tutkimus), kansainvälisen markkinoinnin kohderyhmänsä ”Modernit Humanistit”-matkustuskäyttäytymistä kuudessa maassa: Saksassa,
Iso-Britanniassa, Ranskassa, Espanjassa, Italiassa ja Hollannissa. Tavoitteena
oli selvittää millainen moderni humanisti on matkailijana ja miten he suhtautuvat erityisesti Suomeen matkakohteena.
”En odota mitään ihmeellistä, haluan vain kokea suomalaisen
luonnon, kulttuurin ja elämäntavan sellaisena kuin se on”
Lähde: Modernit Humanistit -työkirja, Visit Finland, Helsinki 2014
Tutkimuksen avulla tunnistettiin kolme ryhmää: kulttuurifanit, aktiiviset perheet ja MoHu -pariskunnat, joille jatkossa teemakohtainen tuotekehitys
suunnataan.
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISUUNNITELMA
21
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN KANSAINVÄLISTYMISEN MARKKINA-ALUEET
Yleissuunnitelman taustakyselyssä yrityksiltä ja matkailusidonnaisilta organisaatioilta kysyttiin kiinnostavimpia markkina-alueita tulevaisuudessa. Kiinnostavimmaksi markkina-alueeksi nousi edelleen Venäjä (venäjänkieliset alueet), mutta Venäjän lisäksi uusiksi markkina-alueiksi kohosivat Saksa (huomioidaan
myös muu saksankielinen Eurooppa), Hollanti, Iso-Britannia ja Kiina (huomioidaan myös Japani). Yleissuunnitelmassa käydään läpi lyhyesti Päijät-Hämeen
näkökulmista kukin valitun markkina-alueen päämaat Visit Finlandin markkina-aluekatsauksen ja rekisteröityjen yöpymisten pohjalta.
Ruplan kurssin heikentyminen ennätyksellisen alas lokakuussa 2014 ja Venäjän talouden vaikeudet heikentävät entisestään tulevan talven 2014/2015
matkailusesongin näkymiä. Kansalaisten palkkakehitys ei ole seurannut yleistä hintojen nousua tai ruplan kurssin laskua, mistä johtuen ostovoima menee
entisestään alaspäin.
VENÄJÄ8
Venäläisten yöpymiset lisääntyivät Päijät-Hämeessä prosentuaalisesti 92 %
vuodesta 2009 vuoteen 2012 (2009: 24 478, 2012: 47 099). Vuonna 2013
venäläisten yöpymisten lukumäärä laski 4.9 %. Venäläisten kotitalouksien
heikentynyt tulokehitys ja ruplan heikentyminen ovat vuonna 2014 vähentäneet venäläisten matkailua myös Suomeen.
Venäläisten yöpymiset 2009- 11/2014
25 000
18 346
20 000
15 000
36 813
30 000
26 903
35 000
13 077
13 006
23 473
22 728
18 549
16 537
15 060
11 397
6 592
5 000
0
19 936
13 171
10 193
10 000
1 208
2009
2 500
3 407
5 077
2010
2011
2012
5 522
2013
Päijät-Häme yhteensä
Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Padasjoki
Lahti
Heinolan seutu: Heinola, Hartola, Sysmä
Suomalaisiin majoitusliikkeisiin saapuneiden venäläismatkailijoiden määrä
supistui tammi-marraskuussa 2014 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 13,6 %. Päijät-Hämeen osalta lasku on ollut maltillisempi:
rekisteröityjen yöpymisten määrä on tammi-marraskuussa on laskenut 2,0 %
edelliseen vuoteen verrattuna.
22
44 787
47 099
45 000
40 000
39 699
50 000
24 478
Suomalaisten ja päijäthämäläisten näkökulmasta katsottuna Venäjällä on
kaksi toisistaan jossain määrin poikkeava päämarkkina-aluetta –
viiden miljoonan asukkaan Pietari ja kymmenen miljoonan asukkaan Moskova. Sijaintinsa ja venäläisille sopivan tuotteensa ansiosta Suomen asema
kilpailijoihinsa verrattuna on varsinkin Pietarissa huomattavan edullinen.
Suomeen on hyvin helppo tulla ja lyhytlomien osalta Suomi nauttii suosiota
pietarilaisten keskuudessa. Moskovasta katsottuna Suomi on tasavertaisempi
kilpailijoihinsa nähden. Puhuttaessa muista venäläisistä Euroopan puoleisista miljoonakaupungeista on todettava, että siellä Suomi-kuva on kapea ja
sieltä matkustetaan Suomeen pääasiallisesti vain vuodenvaihteen huippusesongille ja silloinkin useimmiten Helsinkiin tai Lappiin.
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISUUNNITELMA
Venäjän nykyisen tilanteen avainsana on epävarmuus. Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFITin syksyn 2014 ennusteen mukaan Venäjän talous ei kasva vuonna 2014 ja vuonna 2015 kasvun ennustetaan olevan
vain vajaa prosentti, vuonna 2016 alle kaksi prosenttia.
11/2014
10.11.2014 Venäjän keskuspankki lakkasi tukemasta ruplaa tukiostoin. Rupla päästettiin kellumaan ja sen arvo määräytyy kansainvälisilliä valuuttamarkkinoilla. Rupla on menettänyt arvostaan yli 40 prosenttia ajanjaksolla
1-11/2014. Joulukuussa 2014 ruplan arvon on vaihdellut päivittäin, keskimäärin yhdellä eurolla on saanut runsaat 69 ruplaa.
Huonon taloustilanteen lisäksi Venäjällä on useita kansalaisryhmiä, jotka ovat
erilaisten matkustuskieltojen piirissä.
Suomella on kuitenkin maantieteellinen etulyöntiasema, joten suurin osa niistä matkailijoista, jotka menevät muihin Pohjoismaihin, tulevat automaattisesti
käyneeksi myös Suomessa. Maantieteellinen läheisyys ja suora junayhteys
Suomeen ovat maamme valttikortteja sekä Pietarissa että myös Moskovassa.
Lisäksi Suomi nauttii huomattavan aikaisin aloitetun aktiivisen markkinoinnin
tuloksista. Suomi on matkanjärjestäjille huomattavasti tutumpi kohde kuin
kilpailijamaamme. Sen sijaan kuluttajiin kohdistuvan markkinoinnin osalta
emme pysty saamaan samaa näkyvyyttä kuin esim. Norja.
Päijät-Hämeessä kannattaa edelleen panostaa mökkituotteeseen, perhekohteisiin, ostoksiin, kalastukseen ja lyhytlomiin. Tuotekehityksen osalta panoksia kannattaa lisäksi laittaa lähiruokamatkoihin pietarilaisille ja perheille
suunnattuihin kiertomatkoihin. Kohderyhmän muodostavat 25-55 -vuotiaat,
keskiluokan edustajat, joilla tulot ovat niin suuret, että heillä ylipäätään on
mahdollisuus matkustaa ulkomaille.
TUOTETEEMAT JA KOHDERYHMÄT VENÄJÄN MARKKINOILLA
Venäjän markkinoiden osalta kiinnostavimmat tuoteteemat ovat hyvinvointi-,
talvi- ja luontomatkailutuotteet sisältäen mökkilomat. Hyvinvointimatkailutuotteiden kehittämisen osalta Venäjän markkinoilla oikea kohderyhmä
muodostuu MoHuista. Luontomatkailutuotteiden osalta puolestaan kalastus
on suosituin aktiviteetti.
Kesällä Suomi kilpailee Venäjällä samantyyppisen tuotetarjonnan osalta
lähinnä muiden Pohjoismaiden ja Baltian kanssa. Baltian maat ovat hintatasoltaan edullisempia kuin Suomi ja tarjoavat esim. perhe- ja kylpylätuotteensa osalta vaihtoehdon Suomelle. Myös venäjänkielinen palvelu on ko. maissa
huomattavasti parempaa kuin Suomessa. Mökkilomasegmentissä Suomella
ei ole vakavasti otettavaa kilpailijaa.
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISUUNNITELMA
23
POTENTIAALISET MATKANJÄRJESTÄJÄT
Heinäkuussa 2014 alkoi matkanjärjestäjien konkurssiaalto Venäjällä. Sen
seurauksena potentiaalisten matkailijoiden sekä matkatoimistojen luottamus
matkanjärjestäjiin on erittäin alhainen. Myös Venäjän valtion viranomaisten
toimenpiteet suuntautuvat yhä enenevässä määrin matkatoimistoalaan,
jolloin uuden lakialoitteen mukaan Venäjän matkailulainsäädäntöön
tehtäisiin merkittäviä muutoksia ja tiukennuksia, jotka ovat merkkejä valtion
kontrollin kiristymisestä. Näin ollen Venäjä on vaikeuttamassa oman maansa
kansalaisten matkustusta ulkomaille
Keväällä 2014 Venäjän matkanjärjestäjärekisterissä oli 4453
matkanjärjestäjää. Näistä 2174 oli liittynyt pakolliseen Tourpomoshrahastoon, joka on edellytyksenä sille, että toimisto voi järjestää matkoja
ulkomaille.
Kummassakin Venäjän pääkaupungissa on jonkin verran uusia
potentiaalisia Suomi-tuottajia, joskin matkatoimistokenttä alkaa olla
suhteellisen vakiintunut. Tiettyjen matkasegmenttien erityisosaajien joukossa
(kalastusmatkat, MICE jne.) on jonkin verran potentiaalisia toimijoita. Lisäksi
Pietarin ja Moskovan ulkopuolella on huomattava joukko matkatoimistoja,
joiden Suomi-tuntemuksen lisäämisellä voidaan mahdollisesti lisätä
maamme myyntiä kahden pääkaupungin ulkopuolella.
Päijäthämäläisistä matkailutuotteista myynnissä ovat tällä hetkellä
Lahden seudun mökit /mökkilomat (tärkeimpänä sesonkina uusi vuosi),
ryhmätuotteet (urheilijaryhmät, koululaisleirit) ja kiertomatkatuotteet.
Noin 50 toimistoa Pietarissa ja 40 Moskovassa järjestää matkoja Suomeen
ympärivuotisesti. Volyymiltaan suurimmat pietarilaiset toimistot ovat West
Travel ja Aerotravel (joilla varsinkin yhdistelmämatkoja Skandinaviaan),
Intermedius, Finnorvica, Conti-plus, Gamajun ja ADM, mutta pienempiä
tärkeitä tuottajia, jotka erikoistuvat esim. yhteen alueeseen Suomessa, on
huomattavasti suurempi määrä. Moskovassa suurimmat Suomi-tuottajat
ovat Vedi Tur, Pac Group ja DSBW (jolla ennen kaikkea yhdistelmämatkoja
Skandinaviaan). Näiden lisäksi Moskovassa on Pietarin tapaan suuri joukko
pienempiä tärkeitä tuottajia, jotka erikoistuvat esim. yhteen alueeseen
Suomessa.
24
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISUUNNITELMA
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISUUNNITELMA
25
SAKSA9
TUOTETEEMAT JA KOHDERYHMÄT
Saksan talous on ollut hyvässä tilassa 2013-2014 ja kokonaisuudessaan
useat tutkimukset kertovat matkustusboomin jatkuvan koko vuoden 2014.
Lisäksi tulevana talvikautena 2014-2015 matkailun Saksasta odotetaan kasvavan etenkin Lappiin uusien lentovuorojen myötä.
Saksasta löytyy kaikille tuotesegmenteille omat asiakkaansa. Erittäin haluttuja tuotteita ovat hyvälaatuiset mökit, husky-safarit, vaellus, pyöräily ja
erikoiset majoituskohteet (jääiglut, jäähotellit, majakat jne.), jotka soveltuvat
kiertomatkojen osaksi sekä yksittäisille asiakkaille tai ryhmille.
Päijät-Hämeessä saksalaisten rekisteröidyssä yöpymisissä on tapahtunut
vuosittain muutoksia reilusta 7 500:sta hieman alle 9 500:aan. Viiden vuoden tarkastelujakson puitteissa yöpymiset ovat olleet suurimmillaan vuonna
2011. Vertailtaessa yöpymisten lukumäärää koko maassa tammi–
marraskuulta edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, yöpymisten määrä väheni 1,0 %. Päijät-Hämeen osalta tilanne on päinvastainen,
sillä rekisteröityjen yöpymisten määrä on noussut 3,2 % ko. ajanjaksolla ja
yöpymisten määrä ajalta 1-11/2014 on jo lähellä kokonaisyöpymisten määrää
2013.
Tällä hetkellä Saksan markkinoilla nousussa ovat Skandinavian kiertomatkat,
risteilyt, lyhytlomat ja pyöräilylomat, joissa suosikkina ovat vesistöreitit. Lisäksi
saksalaisen Reiseanalysen mukaan eniten kasvavia segmenttejä ovat myös
vaellus-, pyöräily- ja hyvinvointilomat.
Saksalaisten yöpymiset 2009- 11/2014
10 000
9 000
7 180
6 753
5 386
4 685
3 000
2 000
1 484
1 239
832
858
1 189
1 327
2009
2010
2011
2012
1 000
0
1 785
1 320
1 821
1 128
Päijät-Häme yhteensä
Lahti
Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Padasjoki
Heinolan seutu: Heinola, Hartola, Sysmä
26
7 524
7 634
7 776
4 000
9 332
6 000
5 000
5 793
5 679
8 905
7 000
9 426
8 000
2013
1 263
875
11/2014
POTENTIAALISET MATKANJÄRJESTÄJÄT
Saksalaisen matkailun trendit tuoteteemoineen painottuvat yhä lyhempiin
lomiin, joita tehdään useampia vuodessa (2-4 päivän lomat suosittuja,
yleisiä lomapäiviä runsaasti). Päijät-Hämeessä kannattaa panostaa alueen
vahvuuksiin painottuvaan tuotekehitykseen pyöräily-, melonta- ja vaellustuotteiden osalta, multiaktiviteettipaketteihin sekä yhdistelemällä tarvittaessa
näihin tuotteisiin muita tuoteteemoja räätälöitävinä moduuleina (kulttuuri- ja
hyvinvointi).
Matkanjärjestäjiä on Saksassa 2 500 ja matkatoimistoja on 10 000. Saksassa on muista Euroopan maista poikkeuksellinen alan rakenne: missään
muualla ei ole vastaavaa määrää pieniä ja keskisuuria matkanjärjestäjiä eikä
suurta ja kattavaa matkatoimistoverkkoa tuotteet jakeluun. Tällä hetkellä
Suomen kannalta tärkeimmät matkanjärjestäjät ovat Service Reisen Giessen,
Behringer Touristik, fintouring, Wolters Reisen, Dertour, Troll Travel, Kontiki Reisen, Falcon Travel, Prima Reisen. Uusia potentiaalisia matkanjärjestäjiä ovat
FTI Reisen, Singer Reisen, CK Reisen, BTS Studienreisen, Intercontact, S & S
Reisen.
Suomen tarjonnasta suosituimmaksi yksittäiseksi kesäaktiviteetiksi matkanjärjestäjien ohjelmistoissa on Saksan markkinoilla noussut eläintenkatselu
ohittaen pyöräilyn, mutta Saksan markkinoita leimaa teemoitus ja ne ovatkin
potentiaalisin markkinamme luontoaktiviteeteille. Vaikka Saksassa multiaktiviteettipaketteja tarjotaan eniten, markkinoilla on hyvin paljon yksittäisiin teemoihin erikoistuneita matkanjärjestäjiä ja myös yksittäisten teematuotteiden
kuten pyöräilylomien määrä on suuri verrattuna muihin markkinoihin.
Saksalaiset matkailijat tarttuvat myös herkästi kestävien arvojen tuotteisiin
ja vapaa-ajan ja työn yhdistyminen matkalla tuo esiin uusia tuotemahdollisuuksia. Muun muassa Life Coaching on uusi trendi, johon Suomellakin on
tarjottavaa (esim. saunajooga).
Saksassa kilpailemme yhdessä muiden ns. vihreiden kohteiden kanssa. Näitä
ovat mm. muut Pohjoismaat ja Kanada, joissa edellä mainituista tuotteista
kiertomatkat, risteilyt ja mökkilomat ovat myös päätuotteita Saksan markkinoilla.
Koko Saksan markkinoilta riittää mahdollisia matkailijoita Suomeen. Vanha
”90 minuuttia kentälle” -sääntö sisältää 90 % potentiaalisista matkailijoista lähtöalueella, josta on suora yhteys kohteeseen. Tämä käsittää Berliinin,
Bremenin, Hampurin, Düsseldorfin, Frankfurtin, Münchenin ja Stuttgartin ympäristön muodostaman ydinalueen, josta on 2–4 päivittäistä lentoyhteyttä.
Toimenpiteet kannattaa siis keskittää näille alueille.
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISUUNNITELMA
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISUUNNITELMA
27
ALANKOMAAT10
TUOTETEEMAT JA KOHDERYHMÄT
Hollantilaisten rekisteröityjen yöpymisten määrä on vaihdellut hieman yli
2 000:sta lähemmäs 1 000 yöpymiseen. Suurin pudotus yöpymisten määrässä oli vuodesta 2012 vuoteen 2013, jolloin yöpymisten prosentuaalinen
määrä väheni lähes 42 %. Vertailtaessa yöpymisten lukumäärää tammi –
marraskuulta 2013 tammi – marraskuulle 2014, hollantilaisten yöpymisten
kokonaismäärä on kasvanut 19,2 %, kun koko Suomen osalta kasvua on
tapahtunut 0.7 %.
Tällä hetkellä suosituimpia tuotteita ovat kiertomatkat, maaseutulomat, aktiviteettilomat, ja talvilomat, mutta uutena trendinä on nousussa ”expertation”,
joka tarkoittaa samaa kuin Saksassa ”Life coaching”.
Alankomaat yöpymiset 2009- 11/2014
2 500
2 000
0
276
212
124
69
2009
2010
1 694
1 396
500
2 017
1 000
201
1 200
2 063
1 336
1 115
921
814
306
236
157
138
150
2011
2012
2013
Päijät -Häme yhteensä
Lahti
Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Padasjoki
Heinolan seutu: Heinola, Hartola, Sysmä
28
1 334
1 619
1 617
1 500
354
59
11/2014
Talvella pääpaino on lumilomissa ja kohteena pääsääntöisesti Suomesta
Lappi, kesällä pääpaino on puolestaan autokiertomatkoissa, jotka yhdistetään luonto- ja kulttuuriaktiviteetteihin. Omilla autoillaan matkailevat hollantilaiset viettävät 9–17 päivää Suomessa. Omatoimisesti tehdyille kiertomatkoille on markkinoilla enemmän kysyntää kuin ryhmäkiertomatkoille.
Tämä ryhmä haluaa lomallakin pitää huolta kunnostaan ja hyvinvoinnistaan
unohtamatta rentoa illanviettoa, kulinaarisia elämyksiä ja kulttuuritarjontaa.
Incentiven merkitystä ei myöskään tulisi unohtaa uusien tuotteittemme hyvänä lanseerauskeinona. Tätä kohderyhmää voisi myös tulevaisuudessa yrittää
kasvattaa mm. terveys- hyvinvointipalvelumatkailun saralla. Hollannissa työnantajat ovat hyvin kiinnostuneita työhyvinvoinnista ja erityisesti työntekijöiden
vitaalisuuden säilyttämisestä. Yhdistetyistä koulutus- ja hyvinvointimatkoista
stressaantuneille ja kiireisille työntekijöille saattaisi löytyä incentive- tai kokousmatkailullekin potentiaalia.
Maaseutulomiin sisältyy useimmiten 7 yöpymistä. Näiden osalta on kysyntää
sekä B&B-, maatila- että mökkimajoituksesta. Aktiviteettilomat ovat taas
tyypillisesti 11-päiväisiä. Jokaiselle matkapäivälle ei kuitenkaan suunnitella
aktiviteettia, vaan harrasteet ajoittuvat 5–7 päivälle.
Päijät-Hämeessä kannattaa panostaa alueen vahvuuksiin painottuvaan
tarjontaan (mökkilomat) sekä tuotekehitykseen pyöräily-, melonta- ja vaellustuotteiden osalta yhdistelemällä tarvittaessa näihin tuotteisiin muita tuoteteemoja (kulttuuri- ja hyvinvointi) räätälöitävinä moduuleina.
Suomi on viime vuosina saavuttanut vankan aseman Alankomaissa talvikohteena. Lapin talvituote on ollut huomattavasti kilpailijoitaan menestyksekkäämpi. Kesän osalta olemme Norjan ja Ruotsin perässä, jotka ovat tehneet
tuntuvia panostuksia mökkituotteeseen ja kiertomatkailijoille suunnattuihin
palveluihin. Noin 2/3 hollantilaisten matkoista keskittyy touko-syyskuulle,
jonka markkinoilla valloilla olevan käsityksen mukaan pitäisi olla meidän
päämatkailukautemme. Näin ollen potentiaalia Suomeen suuntautuvalle
matkailun kasvulle on runsaasti.
POTENTIAALISET MATKANJÄRJESTÄJÄT
Suomen kannalta kiinnostavia kohderyhmiä ovat (lapsettomat) pariskunnat,
sinkut ja ystäväryhmät. Nämä ryhmät matkailevat usein myös sesongin ulkopuolella ja hakevat lomiltaan erilaisia aktiviteetteja ja uusia elämyksiä. Tähän
ryhmään kuuluu kasvava joukko 35–70-vuotiaita, jotka toivovat lomaltaan
aurinkorantojen sijaan aktiviteetteja: retkeilyä, vaellusta, (maasto)pyöräilyä,
juoksua ja pitkänmatkanluistelua.
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISUUNNITELMA
Rekisteröityneitä matkanjärjestäjiä on Alankomaissa 201 ja matkatoimistoja
noin 1 600. Suomea tarjoaa matkakohteena n. 25 matkanjärjestäjää. Suomea myyvät tällä hetkellä Voigt Travel, ATP Online, BBI Travel, Buro Scandinavia, Troll Travel, Askja Reizen, Scandinavian Wintersports, de Jong Intra
Vakanties, TUI Group (Holland International, Kras Ster Vakanties), Thomas
Cook, Sundowner Wildlife Holidays, Djoser sekä Mauri. Uusina potentiaalisina
voidaan mainita Norge Reiser, Lapland Online, Finland Vakantie ja Pharos
Reizen.
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISUUNNITELMA
29
ISO-BRITANNIA11
TUOTETEEMAT JA KOHDERYHMÄT
Iso -Britanniassa taloudellinen tilanne on tällä hetkellä vakaa ja lomamatkoihin ollaan valmiita panostamaan. Joulu-ja talvimatkailun Lappiin ennakoidaan kasvavan tulevana sesonkina, mutta tammi-helmikuun 2015 matkat
eivät ole myyneet toivotusti. Kesä 2015 tulee olemaan haasteellinen, mutta
kiinnostus tarjontaan on kasvamassa.
Tällä hetkellä kiinnostavimpia tuotteita Iso-Britannian markkinoille ovat
talviaktiviteetit, joulu, villieläinten katselu, musiikkifestivaalit, kaupunkilomat,
Pietarin viisumivapaat risteilyt yhdistettynä Helsinkiin, metsänantimet (marjojen ja sienten kerääminen luonnosta ja niiden ruuaksi valmistaminen), +50
tuotteet (aktiviteetti yhdistettynä viihteeseen kuten esim. tanssi, jumppa,
patikointi, karaoke, valokuvaus), puutarha- ja hyvinvointipaketit ja yhdistelmäpaketit Tukholma/Tallinna ja TallinkSilja/Viking Line.
Päijät-Hämeessä brittien yöpymiset vähenivät 40 % vuodesta 2009 vuoteen 2012 (2009: 4 138, 2012: 2 476). Ero selittyy Veteraanien MM -kisoilla
2009, jossa suurin osallistujaryhmä oli Iso-Britanniasta. Vuosina 2010 -2013
rekisteröityjen yöpymisten määrä on pysynyt kahden tuhannen molemmin
puolin. Vertailtaessa yöpymisten lukumäärää tammi – marraskuulta 2013
tammi – marraskuulle 2014, brittiläisten yöpymisten kokonaismäärä on laskussa -6,2 % (vrt. koko Suomi – 4.7 %).
Iso -Britannia yöpymiset 2009- 11/2014
4 500
4 000
3 500
1 500
1 000
1 610
1 413
113
2009
1 790
1 972
1 127
603
181
199
133
200
2010
2011
251
316
2012
Päijät -Häme yhteensä
Lahti
Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Padasjoki
Heinolan seutu: Heinola, Hartola, Sysmä
30
1 604
1 557
834
500
0
2 009
1 727
2 000
4 138
2 500
2 476
3 191
3 000
539
124
117
2013
Pääkilpailijoitamme ovat talvimatkoissa Norja, Islanti ja Kanada ja kesällä
Ruotsi, Norja, Islanti, Tallinna ja Pietari. Norjan vetovoimatekijänä ovat vuonot ja vahvuutena Pohjoismaiden suurin markkinointibudjetti, joka käytetään
pitkälti tuotemarkkinointiin matkanjärjestäjien ja lentoyhtiöiden kanssa.
Päijät-Hämeen osalta panostuksia kannattaa suunnata kulttuurimatkoihin
(mm. Sibelius), kesäaktiviteetteihin sekä eri teemojen yhdistelmiin (esim.
”Culture in Nature” -teemalla).
POTENTIAALISET MATKANJÄRJESTÄJÄT
Suomilomat ostetaan suurimmaksi osaksi suoraan Suomeen erikoistuneiden
matkanjärjestäjien kautta (puhelin tai online). Tällä hetkellä Suomea myyvät
mm. Discover the World, Escape 2 Scandinavia, Guild Travel ja Wexas Travel (ympärivuotiset teemat, kierto-ja kulttuurimatkat) ja useat etenkin Lapin
joulumatkoihin erikoistuneet matkanjärjestäjät. Uusia potentiaalisia matkanjärjestäjiä ovat kaikki aktiviteetti– ja kulttuurilomia tarjoavat matkanjärjestäjät.
Ruotsin vetovoimat ovat ympärivuotisesti Tukholma ja talvella Ice Hotel ja
Islanti kiinnostaa erikoisuudellaan, hyvillä yhteyksillään ja tämän hetken
hintatasollaan. Sanoma on hyvin samanlainen kuin Suomen – eli revontulet,
talviaktiviteetit hiihtoa lukuun ottamatta ja tietysti luontovetoiset kesäpaketit.
Kanadalla on pitkälti samat myyntiargumentit kuin Suomella, etuna englannin kieli. Lento on pitkä, mutta paketin saa suurin piirtein samaan hintaan
kuin matkan Lappiin.
Iso-Britannian markkinoiden kannalta + 50 kohderyhmä kasvattaa merkitystään ja tämä luo sekä haasteita että potentiaalia tuotepaketteihin ja sesonkeihin. Talven osalta kohteena on edelleen Lappi, mutta ongelmina ovat
saavutettavuus ja majoitusliikkeiden joustamattomuus hinnoittelussa. Kesätuotteiden osalta suosituimpia ovat eläintenkatselutuotteet ja kulttuurimatkat,
uutena kesäaktiviteetit sisältäen pyöräily-, vesiaktiviteetti-ja hyvinvointituotteet. Näitä tuotteita on odotettavissa tuotantoon kesälle 2015.
11/2014
Tuotekehitystoimenpiteet kannattaa suunnata +50 -vuotiaille ympärivuotisesti, keski-ikäisiin hyvin koulutettuihin ja hyvätuloisiin uusia kohteita etsiviin,
hyvinvointipaketteihin (sauna, luonto, yrtit, kasvit, henkinen hyvinvointi), erilaisiin harrastuksiin liittyviin matkoihin sekä talven osalta pidempiin hiihto - ja
kelkkasafareihin.
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISUUNNITELMA
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISUUNNITELMA
31
AASIA - KIINA12
TUOTETEEMAT JA KOHDERYHMÄT
Kiinalaiset tekivät vuonna 2013 yli 100 miljoonaa ulkomaanmatkaa, joista
noin 10 % kaukokohteisiin. Eurooppaan tulleista ulkomaisista kävijöistä kiinalaisten osuus on 1,3 %. Kiinalaisten kansainvälinen matkailukulutus vuonna
2013 oli 128,6 miljoonaa dollaria. Ulkomaille suuntautuvan matkailun vuotuisen kasvun arvioidaan olevan n. 17 % vuoteen 2020 asti.
Tällä hetkellä Kiinan markkinoilla kiinnostavimmat tuotteet ovat luonto, joulu
& joulupukki, revontulet, sauna, talviaktiviteetit, kesäaktiviteetit, keskiyön
aurinko, shoppailu, nähtävyyksien katselu ja mahdollisuudet valokuvien
ottamiseen (niin nähtävyyksistä kuin maisemista).
Kiina on Suomelle 12. tärkein markkina-alue. Suomi on kuitenkin kasvanut
Kiinassa muita pohjoismaita hitaammin. Kiinalaisten yöpymisiä Pohjoismaissa yhteensä 621 200 vuonna 2013, josta Suomen osuus on 20 % eli
126 495 yöpymistä. Kaikista Suomeen tulevista ulkomaalaisista kiinalaisten
osuus on 2,2 %. Kiinalaisten yöpymiset ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle, jossa yöpymisiä kirjattiin hieman yli 75 % maan kokonaisyöpymisistä. Vertailuna Lapin osuus talvella, joka on vain 5,6 % kaikista kiinalaisten
yöpymisistä. Päijät-Hämeessä kiinalaisten yöpymisten osuus on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi keski- ja eteläeurooppalaisten matkailijoiden
osuus.
Kiina yöpymiset 2009- 11/2014
900
800
700
518
678
491
303
200
4
34
2009
204
31
31
86
32
5
2010
383
808
265
300
0
667
400
100
544
455
500
2011
2012
719
604
600
247
81
53
2013
Päijät -Häme yhteensä
Lahti
Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Padasjoki
89
11/2014
Toive kevyille fyysisille aktiviteeteille kasvaa (ns. soft action) nuorten
keskuudessa. Perinteisten ja arvostusta tuovien aktiviteettien lisäksi matkan
toivotaan pitävän sisällään hauskuutta, toimintaa, viihdettä ja urheilua.
Ihanteelliset kohteet, joissa erilaisia aktiviteetteja voi harrastaa, sijaitsevat
lähellä perinteisiä nähtävyyksiä.
Matkaohjelman pitää lisäksi olla vaihteleva, kiinalaisille on myös tärkeää,
että aktiviteeteista ja nähtävyyksistä voi kertoa kotona ystäville ja tuttaville.
Perinteiset kulttuurihistorialliset matkareitit vaihtuvat usein reitteihin, joissa
kuljetaan jonkun idolin jalan jäljissä (elokuva, musiikki, urheilu tai kulttuuri).
POTENTIAALISET MATKANJÄRJESTÄJÄT
visitsien - eli asiantuntijavierailujen kautta voidaan edistää suomalaisten
yritysten kontaktoitumista kiinalaisiin toimijoihin sekä madaltaa yhteistyön
käynnistymisen kynnystä osana pitkäjänteistä kansainvälistymistoimintaa.
Business- tavoitteiden lisäksi asiantuntijavierailuohjelmien yhteyteen paketoidaan suosittuja nähtävyyksiä. Uusina potentiaalisina tuotteina voidaan pitää
paikalliskulttuurisesti kiinnostavat kohteita, hyvinvointia, puhtaita raaka-aineita ja erityistekemisiä (=muut eivät ole vielä kokeilleet).
Suomen kannalta tärkeimmät matkanjärjestäjät löytyvät Pekingistä, Shanghaista, Hongkongista ja Etelä-Kiinasta. Matkanjärjestäjiä on useita kymmeniä, joilla puolestaan taas on laajat jälleenmyyntiverkostot eri puolilla Kiinaa.
Uusia, potentiaalisia matkanjärjestäjiä löytyy kaikista yllämainituista kaupungeista ja Etelä-Kiinasta.
Päijät-Hämeen osalta mielenkiintoisimman tuotekehitysalustan muodostaa
vapaa-ajan matkailijoiden ns. Stop Over -tuote, jonka kautta Helsinkiin saapuvia kiinalaisia pyritään houkuttelemaan lyhyelle viipymälle myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.
Eurooppa on kiinalaisten halutuin ulkomaan kohde, joten Suomen kilpailijoita
ovat periaatteessa kaikki Euroopan maat, suosituimpia ovat Venäjä, Saksa,
Italia, Ranska, Italia, Iso-Britannia. Eurooppaa arvostetaan erityisesti sen
maiseman, kulttuurin ja historian ansiosta. Suomi on kiinalaisten mielissä
osa pohjoismaista/skandinaavista aluetta: Ruotsi, Tanska, Viro ja Norja.
Monissa Euroopassa tehdyissä katsauksissa on noussut esiin, että kiinalainen
ulkomaanmatkaaja on keskimääräistä matkaajaa nuorempi. Tulevina vuosina kasvu rakentuu ensisijaisesti uuden matkailijasukupolven varaan, joka
on edellistä paremmin koulutettua, varakkaampaa ja tiedostavampaa alle
45-vuotiaiden joukkoa. Tällä hetkellä volyymi on silti yhä ryhmämatkoissa.
Mahdollisuuksia Suomelle kiinalaisten vapaa-ajan matkustustrendeissä
tarjoavat muun Skandinavian ja Venäjän läheisyyden hyödyntäminen, kohdebrändäys (Sibelius, muumit, Marimekko, elokuvaohjaajat ja formulakuljettajat) ja uuden kokeminen. Vapaa-ajan matkailun lisäksi Kiina on jatkuvasti kasvava ja merkittävä markkina-alue suomalaisille yrityksille. Technical
Heinolan seutu: Heinola, Hartola, Sysmä
32
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISUUNNITELMA
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISUUNNITELMA
33
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN KANSAINVÄLISTYMISEN ORGANISOITUMINEN JA
TOIMINTAMALLI
Yrityksille suunnatussa taustakyselyssä kysyttiin vastaajilta keskeisimpiä
myynti- ja markkinointikanavia tulevaisuudessa. Tärkeimmäksi vastaajat kokivat yrityksen oman myynti- ja markkinointitoiminnan, mutta lisäksi yritykset
toivoivat Lahti Region Oy:n panostusta incoming-toimintaan eli teemakohtaisten tuotteiden paketoijaksi kansainvälisille markkinoille.
Tällä hetkellä Lahti Regionilla on jo keskeinen rooli koko Päijät-Hämeen
alueen ja alueella toimivien palveluntuottajien tuotteiden ja palveluiden
myynninedistämisestä ja markkinoinnista kansainvälisillä markkinoilla.
Tulevaisuudessa Lahti Region Oy:n omistajakuntien kansainvälinen matkailumarkkinointi ja myynti koostuvat:
1. INCOMING-TOIMINNASTA
2. TAPAHTUMA-JA KONGRESSITOIMINNASTA
(EVENT & MEETING)
3. KANSAINVÄLISESTÄ MARKKINOINTIYKSIKÖSTÄ
Yleissuunnitelmassa ei oteta kantaa Lahti Region Oy:n ulkopuolisten tahojen
organisoitumismalliin.
Tuotanto, myynti- ja markkinointi tullaan organisoimaan markkina-alueittain,
kohderyhmäajattelun pohjalta (incoming). Lisäksi Lahti Region tuotteistaa
ylimaakunnallisesti yhteistyössä matkailusidonnaisten palveluntuottajien palveluita helposti ostettaviksi kokonaisuuksiksi.
Toteutetun selvityksen pohjalta alueen kansainvälisessä tuotannossa, markkinoinnissa ja myynnissä keskitytään Venäjän (muut venäjänkieliset alueet)
lisäksi seuraaviin markkina-alueisiin: Saksa (saksankielinen Eurooppa),
Hollanti, Iso-Britannia ja Kiina (Japani). Suomea tuottavien ja markkinoivien
matkanjärjestäjien lisäksi huomioidaan ns. ”special interest” ja MICE-konseptiin erikoistuneet matkanjärjestäjät ja matkatoimistot, harrasteryhmät
(esim. kulttuuri, liikunta jne.), tapahtuma- ja kongressijärjestäjät sekä asiantuntijavierailuryhmät (technical visits). Yksittäisten matkailijoiden osalta
tuotteiden myynti ja markkinointi hoidetaan pääasiassa sähköisten kanavien
kautta (sähköisen markkinoinnin kehittäminen).
Kunkin markkina-alueen ja kohderyhmän osalta määritellään toimintamalli
kustannustehokkaan markkinoinnin ja myynnin vahvistamiseksi. Tuotannon,
markkinoinnin ja myynninedistämisen toimintamallit testataan kohdemarkkinakohtaisesti. Pääsääntöisesti kohdemarkkinoilla toimivat matkanjärjestäjät
vastaavat omasta tuotannostaan ja markkinoinnistaan. Kestävän ja jatkuvan
toimintamallin luomiseksi, on Lahti Region Oy:ssä kuitenkin varmistettava riittävä osaamistaso myös kansainvälisen, kohdemarkkina- ja -ryhmäkohtaisen
tuotannon ja tuotteistamisen osalta.
Tapahtuma- ja kongressitoiminto (Event & Meeting) on täyden palvelun
asiantuntijaorganisaatio koskien isojen ryhmien, tapahtumien ja kongressien
kutsumista, hakemista, suunnittelua sekä alueen markkinointia kansainvälisillä markkinoilla. Toiminta resursoidaan niin, että Lahti Region Oy:n tapahtuma- ja kongressitoiminto pystyy huolehtimaan laadukkaiden tapahtumien
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN ORGANISOITUMINEN
35
ja kongressien tuottamisesta vaativimpiakin yksityiskohtia myöten yhdessä
laajan maakunnallisen kumppanuusverkoston kanssa.
Kansainvälinen matkailumarkkinointi keskitetään sähköisiin kanaviin (sähköisten järjestelmien kehittäminen, uusien rajapintojen löytäminen) ja sosiaaliseen mediaan sekä yhteistyökumppaneiden/-verkostojen kanssa tehtäviin
markkinointi- ja myynninedistämistoimenpiteisiin. Markkinointia ja myynninedistämistoimenpiteitä tukemaan tehdään kansainvälisen matkailubrändin
master plan. Markkinointi ja myynninedistämistoimenpiteet segmentoidaan
toimintokohtaisesti sekä personoidaan kunkin kohdemarkkinan/kohderyhmän /tapahtuman /kongressin osalta. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita
ovat mm. Visit Finland, markkina-aluekohtaiset PR- ja mediatoimistot sekä
markkina-alueilla toimivat matkanjärjestäjät ja matkatoimistot.
Myynninedistämistoimenpiteitä kansainvälisillä markkinoilla kohteeseen
suunnattujen tutustumismatkojen (fam, educ) lisäksi ovat messut, work shopit, road showt, myyntikäynnit sekä osallistuminen erityyppisiin networkingtilaisuuksiin.
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITTÄMISHANKE
Yleissuunnitelman taustakyselyn pohjalta voidaan todeta, että sekä Päijät-Hämeen yrityskentällä että sidosryhmillä on halukkuutta kansainvälistymiseen,
tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen uusille markkina-alueille sekä yhteistyöhän maakunnallisesti että ylimaakunnallisesti. Uusiksi markkina-alueiksi Venäjän (venäjänkieliset alueet) rinnalle nousivat Saksa (saksankielinen Eurooppa), Hollanti, Iso-Britannia ja Aasian maista Kiina (Japani). Markkina-alueet ovat
linjassa myös valtakunnallisiin, maakunnallisiin ja kunnallisiin strategioihin ja yleissuunnitelmiin nähden samoin kuin matkailuyrittäjien ja muiden matkailusidonnaisten toimijoiden halukkuus tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen tuoteteemapohjaisesti Päijät-Hämeen vahvuudet huomioon ottaen.
Yleissuunnitelman taustakyselyn tulosten, tutkittujen strategioiden ja markkina-aluekatsausten pohjalta Päijät-Hämeen kansainvälisen matkailun keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi valitaan:
1. LUONTOMATKAILUTUOTTEET VESISTÖKÄRKI EDELLÄ
2. YHDISTETYT TUOTETEEMAT KUTEN
“CULTURE IN NATURE”
3. HYVINVOINTIMATKAILU
4. TAPAHTUMAMATKAILU
5. KOKOUS- JA KONGRESSIMATKAILU
6. STOP OVER -MATKAT
36
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN ORGANISOITUMINEN
Yleissuunnitelman pohjalta rakennetaan matkailun kansainvälistymishanke
/ hankekokonaisuus Päijät-Hämeeseen vuosille 2015-2017, joka sisältää
tavoitteet ja toimenpiteet (tuotekehitys, markkinointi ja myynti) Venäjän lisäksi
uusilla (pää)markkina-alueilla.
Yleissuunnitelman kirjoittamisvaiheessa ei vielä ollut käytettävissä vahvistettuja tietoja EU:n rakennerahastokauden 2014-2020 eri rahoittajatahojen
rakennerahasto-ohjelmista toimenpidelinjoineen ja rahoituksesta PäijätHämeen osalta. Hankkeen / hankekokonaisuuden valmistelua jatketaan alkuvuoden 2015 aikana ja samalla selvitetään Itä-Hämeen kuntien, Sysmän,
Hartolan ja Heinolan osalta kiinnostus yhteiseen matkailun kansainvälistymishankkeeseen / hankekokonaisuuteen. Alustavasti Sysmä ja Hartola ovat
kiinnostuneita osallistumaan hankkeeseen omalla erillisellä rahoitusosuudellaan. Heinolan osalta jatketaan neuvotteluja, kunhan tarkempi hankesuunnitelma on valmiina.
Suunnitelman kirjoitusvaiheessa kriittisiksi menestystekijöiksi voidaan nostaa
hankkeen / hankekokonaisuuksien rahoitus ja resursointi sekä varsinaisen
hankkeen toteutusvaiheessa onnistuneiden, vetovoimaisten tuotteiden ja
palvelukokonaisuuksien rakentaminen kansainvälisille markkinoille, matkailuyrittäjien ja matkailusidonnaisten toimijoiden tuotteiden ja palvelun tason
nostaminen kansainvälisen asiakkaan vaatimustasolle, yhteistyön luomisen
onnistuminen toimijoiden kesken maakunnassa ja ylimaakunnallisesti, markkinoinnin ja Päijät-Hämeen matkailubrändin onnistuminen sekä valituista
markkina-alueista etenkin epävarma Venäjän tilanne.
PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN
KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITTÄMISHANKE
37
LOPPUSANAT
LÄHTEET
Päijät-Hämeen matkailun yrityskentällä, matkailusidonnaisilla toimijoilla ja
sidosryhmillä on selkeästi halukkuutta kansainvälistymiseen, tuotteiden ja
palveluiden kehittämiseen tuoteteemapohjaisesti uusille markkina-alueille
sekä yhteistyöhän maakunnallisesti että ylimaakunnallisesti.
1
Jatkossa vuosille 2015-2017 laaditun Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen yleissuunnitelman on tarkoituksena toimia työkaluna laadittaessa hanke- ja toimenpidekokonaisuuksia tuotekehitykseen, markkinointiin ja
myynninedistämiseen valituilla kansainvälisillä matkailun markkina-alueilla
keskeisten kehittämiskohteiden osalta.
Tavoitteena on kansainvälisille markkinoille tarkoitettujen tuotekehitystoimenpiteiden, myynnin ja markkinoinnin organisointi kehittämiskohteittain ja
markkina-alueittain, joka pilotoidaan incoming-toiminnan käynnistämisellä
Päijät-Hämeessä sekä mahdollisesti koko Etelä-Suomen alueen kattavana.
Lisäksi panostetaan laadukkaiden tapahtumien ja kongressien tuottamiseen
yhdessä laajan maakunnallisen kumppanuusverkoston kanssa sekä sähköisten järjestelmien kehittämiseen ja uusien rajapintojen löytämiseen kansainvälisen markkinoinnin osalta.
Vuonna 2017 Päijät-Häme tunnetaan kansainvälisesti luonnollisen hyvinvoinnin keskuksena, joka tarjoaa monipuolisia tapahtumia ympäri vuoden.
Lähde: Suomen matkailustrategia 2020, 4 hyvää syytä edistää matkailutoimialojen kehitystä, TEM
Lähteet: Visit Finland, Kristiina Hietasaari, 22.10.2014 sekä kulttuuri-, luonto-, hyvinvointi-ja talvimatkailun kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille
2014-2018, Visit Finland
2
Lähteet: Päijät-Hämeen matkailustrategia 2010-2015, LAKES 2009, Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämissuunnitelma 2010-2015, Lahden ammattikorkeakoulu ja Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2014-2017, Päijät-Hämeen liitto A213, 2014
3
Lähteet: Lahden kaupungin strategia 2025, Lahden seudun matkailun ja asumisen markkinoinnin masterplan, Hollolan kuntastrategia 2013-2016, Asikkalan kunnan elinkeinostrategia ja toimenpideohjelma 2013-2016, Padasjoen kuntastrategia, Padasjoen matkailun yleissuunnitelma 2015-2025, Sysmä itsenäisenä tulevaisuuteen strategia 2014-2020, Heinolan seudun matkailun master plan 2015, Kansainvälistymisen pelikirja - Hyvinvointia Heinolan seudulta
Haastattelut, marraskuu 2014: Sinikka Malin, Heinola ja Outi Myllymaa, Vierumäki
4
5
Lähteet: http://www.unwto.org/facts/eng/vision.htm, http://www.visitfinland.fi/tutkimukset-ja-tilastot/majoitustilastot/alueittain-ja-kunnittain/
Suomen matkailustrategia 2020, 4 hyvää syytä edistää matkailutoimialojen kehitystä, TEM, http://www.amadeus.com/documents/Thought-leadership-reports/Amadeus-Shaping-the-Future-of-Travel-MacroTrends-Report.pdf, http://www.itb-kongress.de/media/itbk/itbk_dl_en/WTTR_Report_A4_4_Web.pdf
6
7
Modernit Humanistit -työkirja, Visit Finland
Lähteet: Arto Asikainen, Visit Finland, 24.9.2014 (haastattelu), 1.10.2014 & 16.10.2014, Seija Lainela Suomen Pankki BOFIT, lokakuu 2014, http://www.visitfinland.fi/tietoa-kohdemaista/venaja/
8
Lähde: http://www.visitfinland.fi/tietoa-kohdemaista/saksa/, http://www.visitfinland.fi/tietoa-kohdemaista/saksa/tuotteet-ja-kohderyhmat/, http://www.visitfinland.fi/tutkimukset-ja-tilastot/majoitustilastot/alueittain-ja-kunnittain/
9
Lahdessa 31.12.2014
10
Lähde: http://www.visitfinland.fi/tietoa-kohdemaista/alankomaat/, http://www.visitfinland.fi/tietoa-kohdemaista/alankomaat/jakelukanavat/
Lähteet: http://www.visitfinland.fi/tietoa-kohdemaista/iso-britannia/, http://www.visitfinland.fi/tutkimukset-ja-tilastot/majoitustilastot/alueittain-ja-kunnittain/, http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2014/11/Ajankohtaista-markkinoilta_UK_2014-2.pdf, http://www.visitfinland.fi/tietoa-kohdemaista/
iso-britannia/tuotteet-ja-kohderyhmat/, http://www.visitfinland.fi/tietoa-kohdemaista/iso-britannia/jakelukanavat/
11
Lähteet: Johanna Heikkinen, Fortune Falls / Uusia kasvualoja ja Aasian markkinat -tilaisuuden aineisto 11.11.2014, http://www.visitfinland.fi/tutkimukset-ja-tilastot/majoitustilastot/alueittain-ja-kunnittain/, www.matkailutilasto.fi, http://www.visitfinland.fi/tietoa-kohdemaista/kiina/tuotteet-ja-kohderyhmat/,
Turku Touringin Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskuksen ja Culminatum Oy:n koordinoiman Technical Visits China -hankkeen työkirja 2014, http://
www.visitfinland.fi/tietoa-kohdemaista/kiina/jakelukanavat/
12
38
LOPPUSANAT
39