Henkilöstökertomus 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS
2014
TURUN YLIOPISTON HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014
SISÄLTÖ
Henkilöstökertomus antaa kokonaiskuvan yliopiston henkilöstöstä sekä
henkilöstö­voimavarojen nykytilasta ja kehityssuunnasta.
1.
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE......................................................... 3
1.1 Muutokset organisaatiossa............................................................................. 3
1.2 Henkilötyövuodet vuonna 2014.................................................................... 3
1.3 Henkilöstön rakenne 31.12.2014................................................................... 4
1.4 Palkkakustannukset ja keskipalkat................................................................ 8
2.
HENKILÖSTÖN TERVEYS JA HYVINVOINTI............................................... 9
2.1Sairauspoissaolot........................................................................................... 10
2.2Työtapaturmat................................................................................................ 10
2.3Kuntoutus....................................................................................................... 11
2.4Työsuojelu...................................................................................................... 11
Turun yliopistossa on laadittu henkilöstökertomus vuosittain keväästä
2008 lukien. Aikaisempien vuosien tiedot ovat sisältyneet yliopiston
vuosikertomukseen.
TOIMITUSKUNTA:
Henkilöstöjohtaja Tom Riski
Henkilöstöasiantuntija Satu Heino (toimittaja)
Henkilöstöasiantuntija Kirsi Raukola
Henkilöstösuunnittelija Mika Palasto
Henkilöstön kehittämispäällikkö Ismo Saario
Henkilöstösuunnittelija Johanna Mäkinen
Työsuojelupäällikkö Satu Alanko
Taloussuunnittelija Jere Nurmela
ULKOASU JA TAITTO:
Julkaisusihteeri Mirja Sarlin
3. KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUONNA 2014........................................... 12
3.1 Henkilöstön kehittäminen .......................................................................... 12
3.2 Arvostusta ja tukea tutkijoille ja Nuoret tutkijat -hankkeet.................... 13
3.3 Henkilöstöhallinnon prosessien sähköistäminen ja tietojärjestelmien
kehitystehtäviin osallistuminen................................................................... 15
3.3.1 eRekry-järjestelmän käyttöönotto............................................................. 15
3.3.2 Poissaolojen sähköinen käsittely................................................................ 15
3.4 Henkilöstösuunnitelmat, yksikköjen vuosisuunnittelu
ja haettavana olleet tehtävät......................................................................... 15
3.5 Kansainvälistymiseen liittyvät kehittämistehtävät...................................... 16
3.6 Hallinnon rakenteiden kehittäminen........................................................... 16
3.7 Muut kehittämistoimet .................................................................................. 17
1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE
1.1 Muutokset organisaatiossa
Turun yliopistossa tuli vuoden 2014 alusta lukien voimaan useita orga­
ni­
saatiomuutoksia, joista useimmat kohdistuivat erillisiin laitoksiin. Koulutus- ja
kehittämiskeskus Brahea, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus sekä BID
Innovaatiot ja yrityskehitys yhdistyivät uudeksi Brahea-keskukseksi. Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus siirtyi osaksi lääke­tieteellistä tiedekuntaa
ja Turun yliopiston ympäristöntutkimuskeskus osaksi matemaattis-luonnontieteellistä tiedekuntaa. Biotekniikan keskuksen alaisuudessa toiminut koe-eläinkeskus siirrettiin lääketieteellisen tiede­kunnan alaisuuteen.
Vuoden 2014 aikana Työtieteiden keskus siirtyi oikeustieteellisestä tiedekunnasta
Turun kauppakorkeakouluun, ja yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan perustettiin John Morton -keskus. Tämän lisäksi tapahtui organisaatiomuutos yliopiston
yhteisissä palveluissa, kun aiemmin talouspalveluihin sijoitettu tilahallinto (tila­
suunnittelu, Villa Hortus ja keskustyöpaja) siirtyi yliopistopalveluiden vastuu­
alueelle. Uusi Toimitilapalvelut-yksikkö sisältää majoituspalvelut, tilasuunnittelun, tilapalvelut ja keskustyöpajan.
1.2 Henkilötyövuodet vuonna 2014
Turun yliopistossa tehtiin vuonna 2014 yhteensä 3 362 henkilötyövuotta (htv),
mikä oli 48,4 htv (1,46 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Luvussa on mukana
myös ns. sivutoiminen tuntiopetus.
Muutamissa tiedekunnissa henkilötyövuosien määrä kasvoi merkittävästikin, mikä
johtui osin aiemmin mainittujen erillisten laitosten siirtymisestä tiedekuntien alle:
Ympäristöntutkimuskeskus (33,34 htv) siirtyi matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan ja funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus (20,23 htv) sekä
3
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 | Henkilöstön määrä ja rakenne
koe-eläinkeskus (25,71 htv) lääketieteelliseen tiedekuntaan. Humanistisen tiedekunnan kasvu (9,79 %) keskittyi tutkimushenkilökuntaan (+24,24 htv), ja oikeus­
tieteellisessä (8,89 %) sekä kasvatustieteiden (8,23 %) tiedekunnassa opetus- ja
tutkimushenkilökuntaan. Oikeustieteellisessä tiedekunnassa kasvua oli opetushenkilökunnassa (+2,07 htv) ja tutkimushenkilökunnassa (+4,13 htv). Kasvatustieteiden tiedekunnassa opetushenkilöstön osuus kasvoi (+13,51 htv) ja tutkimushenkilöstön osuus (+13,99 htv). Henkilötyövuosina mitattuna suurin tiedekunta oli
lääketieteellinen tiedekunta.
TAULUKKO 1. HENKILÖKUNTA HENKILÖTYÖVUOSINA TIEDEKUNNITTAIN
Henkilökunta tiedekunnittain
Htv
2014
Htv 2013
Muutos Muutos %
Osuus
%
Humanistinen tiedekunta
317,46
289,16
28,31
9,79 %
9,44 %
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
170,15
165,87
4,28
2,58 %
5,06 %
Kasvatustieteiden tiedekunta
387,86
358,36
29,50
8,23 %
11,54 %
Oikeustieteellinen tiedekunta
74,08
68,03
6,05
8,89 %
2,20 %
646,30
628,47
17,83
2,84 %
19,22 %
Lääketieteellinen tiedekunta
671,55
613,50
58,05
9,46 %
19,97 %
Turun kauppakorkeakoulu
321,55
303,49
18,07
5,95 %
9,56 %
Erilliset laitokset
398,70
517,10
–118,40
–22,90 %
11,86 %
Keskushallinto ja yhteiset
374,33
369,61
4,72
1,28 %
11,13 %
3 361,98 3 313,59
48,39
1,46 %
100,00 %
Matemaattis-luonnontieteellinen
tiedekunta
Kaikki yhteensä
Henkilötyövuosina mitattuna sekä opetushenkilökunnan että tutkimushenkilö­
kunnan henkilötyövuodet lisääntyivät. Eniten kasvoi opetushenkilökunnan
osuus (37,65 htv, 3,92 %), myös tutkimushenkilökunnan htv-luku kasvoi 24,66:lla
(2,52 %). Muun henkilökunnan henkilötyövuosien osuus väheni 13,92:lla
(–1,01 %) ja ryhmässä eniten vähenivät hallinto- ja toimistohenkilökunnan henkilötyövuodet (–19,11 htv).
KAAVIO 1. HENKILÖKUNTA HENKILÖTYÖVUOSINA HENKILÖRYHMITTÄIN
40,5 %
29,7 %
Yliopiston toiminnan lähtökohtana on, että sen ydintehtävät hoidetaan vakituisessa työsuhteessa. Yliopistossa tehtävälle työlle on kuitenkin toisaalta tyypillistä määräaikaisuus varsinkin opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta uran
­alkuvaiheessa. Tehtävien määräaikaisuus perustuu työtehtä­vien sisältöön, erityisesti projektien määräaikaiseen kestoon.
Turun yliopistossa onkin tehty pitkäjänteisesti työtä määräaikaisten työsuhteiden
vähentämiseksi. Yliopisto seuraa vuosittain yksiköiden laati­mien henkilöstö­
suunnitelmien perusteella määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä ja niiden
perusteita sekä pohtii vakinaistamismahdollisuuksia tapauskohtaisesti.
KAAVIO 2. VAKINAISTEN JA MÄÄRÄAIKAISTEN MÄÄRÄ VUOSINA 2011 – 2014
Opetushenkilökunta
Tutkimushenkilökunta
Muu henkilökunta
29,8 %
2014
2013
Määräaikaiset
Vakinaiset
2012
1.3 Henkilöstön rakenne 31.12.2014
Vakinainen ja määräaikainen henkilökunta
Turun yliopistossa työskenteli vuoden 2014 lopussa 3 453 henkilöä (+1,20 prosenttia). Vakinaisen henkilökunnan osuus jatkoi kasvua edellisen vuoden pienen
laskun jälkeen: vuoden lopussa vakinaisia oli 46,2 % (+4,1 %) yliopiston koko
henkilökunnasta. Tämä on 63 henkilöä enemmän kuin vuonna 2013. Määrä­
aikaisten määrä väheni 22 henkilöllä (–1,2 %).
4
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 | Henkilöstön määrä ja rakenne
2011
0
500
1000
1500
2000
Henkilökunnan sukupuolijakauma ja henkilöstöryhmät
KAAVIO 4. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ JA PROSENTTIOSUUS HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN
Naisten ja miesten suhteellinen osuus on viime vuosina pysynyt lähes ennallaan
kun tarkastellaan koko henkilökuntaa, vuoden 2014 lopussa naisten osuus henkilökunnasta oli 58,7 %. Henkilöstöryhmittäin katsottuna naisten osuus on kasvanut hieman opetus- ja tutkimushenkilökunnan osalta, miesten osuus taas on
kasvanut hieman muun henkilökunnan osalta.
Professorit
2,7 %
18,0 %
92
Yliopisto-opettajat ja lehtorit
9,0 %
310
Muu opetushenkilökunta
622
15,3 %
527
5,0 % 171
KAAVIO 3. MIESTEN JA NAISTEN OSUUS HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN
174 5,0 %
49,0 %
13,8 %
51,0 %
663
418
12,1 %
Tutkimushenkilökunta
47,5 %
Muu henkilökunta
0%
69,4 %
20 %
40 %
Miehet
60 %
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 | Henkilöstön määrä ja rakenne
Hallinto- ja
toimistohenkilökunta
Kansainvälinen henkilöstö
80 %
100 %
Naiset
Henkilöstörakenteessa on nähtävissä sama kehitys kuin h
­ enkilötyövuosissa: opetuksen ja tutkimuksen osuus henkilökunnasta on kasvussa ja muun henkilökunnan laskussa. Opetushenkilökunnan osuus oli 29,3 % (+0,8 % -yks), tutkimushenkilökunnan 31,3 % (+0,1 % -yks) ja muun henkilökunnan 39,4 % (–1,0 % -yks).
Eniten kasvoi yliopisto-opettajien ja yliopistonlehtorien sekä tohtorikoulutetta­
vien osuus. Suhteellisesti eniten pieneni kirjastohenkilökunnan osuus, määrällisesti tarkasteltuna hallinto- ja toimistohenkilökunnan osuus.
5
Kirjasto- ja atk-henkilökunta
19,2 %
Muu henkilökunta
52,5 %
30,6 %
Tohtorikoulutettavat
Opetuksen ja tutkimuksen
apuhenkilökunta
476
Opetushenkilökunta
Tutkijat
Yliopiston henkilökunnasta kansainvälistä henkilöstöä oli vuonna 2014 yhteensä
303, mikä oli 8,8 % koko henkilöstön määrästä. Kaikkiaan yliopistossa työskenteli
ulkomaalaisia 60 eri maasta, eniten Saksasta, ­Intiasta ja Venäjältä. Akateemisesta
henkilöstöstä kansainvälistä oli 13,1 %, tarkemmin jaoteltuna tutkimushenkilökunnasta 19,9 % ja opetushenkilökunnasta 5,8 %. Tutkijoita oli eniten Intiasta ja
Venäjältä, opettajia puolestaan Britanniasta ja Saksasta.
KAAVIO 5. KANSAINVÄLISEN HENKILÖSTÖN KOTIMAAT
TAULUKKO 2. HENKILÖKUNNAN JAKAUTUMINEN TUTKIJANURAPORTAILLE
Saksa
9%
9%
Intia
Tutkijanuravaihe 3
Venäjä
Tutkijanuravaihe 2
Britannia
8%
46 %
Kiina
Viro
5%
5%
4%
3%3% 4%
4%
Ranska
Puola
USA
Iran
Muut
Tutkijanuravaiheet
Opetus- ja tutkimushenkilöstön keskinäiseen jakautumiseen on viime vuosina
vaikuttanut vuonna 2009 käyttöön otettu opetus- ja tutkimushenkilökunnan neliportainen tehtävärakennemalli sekä Tenure track -urapolku­mallin käyttöönotto.
Vuosina 2012–2013 apulaisprofessorin (tenure track) tehtäviin rekrytoiduista yksi
henkilö on edennyt jo professorin tehtävään ja kaksi tehtävistä on tenure track
-urapolun toisessa vaiheessa. Vuoden 2014 ja 2015 ­henkilöstösuunnitelmissa
tiede­kunnat ovat esittäneet uusien tenure track -paikko­jen avaamista. Näiden
hakuprosessi on osittain toteutettu vuoden 2014 ­aikana, osa toteutetaan vuonna
2015.
Yliopiston tehtävärakenteen mukaisella tutkijanuralla palvelussuhteessa olevien
määrä oli vuoden 2014 lopussa 1950 henkilöä. Taulukosta ilmenee tutkijanuralla
olevien henkilöiden jakautuminen eri tutkijanuravaiheisiin (portaisiin):
6
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 | Henkilöstön määrä ja rakenne
Tutkijanuravaihe 4
332
311
698
Tutkijanuravaihe 1
609
Yhteensä
1 950
Ensimmäisellä portaalla sukupuolijakauma noudattelee opetus- ja tutkimus­
henkilökunnan yleistä suuntaa. Toisella portaalla naisten osuus on jonkin verran
suurempi, kun taas ylimmillä portailla miesten osuus tehtävissä on jonkin verran
suurempi.
KAAVIO 6. MIESTEN JA NAISTEN OSUUS TUTKIJANURAPORTAISSA
4
66,9 %
3
33,1 %
54,7 %
45,3 %
Miehet
2
42,4 %
1
45,6 %
0%
20 %
Naiset
57,6 %
54,4 %
40 %
60 %
80 %
100 %
Henkilökunnan ikäjakauma ja keski-ikä
Yliopistolaisten keski-ikä kääntyi pitkän nousun jälkeen hienoiseen laskuun:
koko henkilökunnan keski-ikä oli vuoden 2014 lopussa 43,1 vuotta (– 1,0 v).
Korkein keski-ikä oli opetushenkilökunnalla ollen 48,8 vuotta (–0,2 v). Muun
henkilökunnan keski-ikä oli 43,9 vuotta (–1,1 v) ja tutkimushenkilökunnan 36,7
vuotta (–0,6 v). Ikäryhmältään suurin oli 35–39-vuotiaat 15,5 % osuudella koko
henkilökunnasta. Opetushenkilökunnasta 48,8 % oli vähintään 50-vuotiaita, tutkimushenkilökunnasta alle 35-vuotiaita oli 47,7 %, ja muusta henkilökunnasta
alle 45-vuotiaita oli 50,6 %.
Yliopiston henkilökunnasta 9,8 % tullee siirtymään eläkkeelle seuraavien viiden
vuoden kuluessa. Heistä 51,9 % on opetushenkilökuntaa, 41,0 % muuta henkilökuntaa ja 7,1 % tutkimushenkilökuntaa. Vuonna 2014 vanhuuseläkkeelle jäi 58
henkilöä keskimäärin 65,0 vuoden iässä.
Henkilökunnan kokemusvuodet Turun yliopistossa
Kaksi viidestä (40,4 %) työntekijästä on työskennellyt yliopistolla korkeintaan
­viisi vuotta, joka kymmenes (10,1 %) yli neljännesvuosisadan. Opetushenkilökunnalla kokemusvuosia on keskimäärin 13,0 vuotta, tutkimushenkilökunnalla
5,8 vuotta ja muulla henkilökunnalla 12,4 vuotta.
KAAVIO 7. IKÄRAKENNE HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN
Henkilökunnan kokemusvuodet
>65
60-65
55-59
50-54
45-49
40-44
alle 5 v.
35-39
5-15 v
30-34
15-25 v.
25-29
yli 25 v.
<25
0
50
Opetushenkilökunta
7
31,3 %
40,4 %
100
150
Tutkimushenkilökunta
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 | Henkilöstön määrä ja rakenne
200
250
Muu henkilökunta
300
10,1 %
18,2 %
Henkilökunnan sijoittuminen eri toimipaikoille
1.4 Palkkakustannukset ja keskipalkat
Valtaosa (91,1 %) yliopiston henkilökunnasta työskentelee Turussa. Toiseksi suurin toimipaikka on Rauma (3,2 %), jossa sijaitsee mm. Rauman OKL ja Rauman
normaalikoulu; kolmanneksi eniten henkilökuntaa työskentelee Porissa (2,5 %),
jossa toimii mm. kauppakorkeakoulun Porin yksikkö ja humanistisen tiedekunnan kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen koulutusohjelma. Muita toimipaikkoja ovat mm. Kaarina, Parainen, Helsinki, Tampere ja Utsjoki.
Turun yliopisto maksoi vuonna 2014 säännöllisiä palkkoja ja palkkiota 133,2 milj.
euroa. (Näistä vuosilomien ja palkallisten poissaolojen osuus oli 8,4 milj. euroa).
Sivutoimista tuntiopetusta maksettiin 2,6 miljoonaa ­euroa, työ- ja käyttökor­
vauksia sekä muita erillisiä palkkioita yhteensä 1,8 milj. euroa. Yhteensä palkkoja
ja palkkioita maksettiin 145,8 milj. euroa. M
­ aksettujen apurahojen määrä oli 7,9
milj. euroa.
KAAVIO 8. MAKSETTUJEN PALKKOJEN JA PALKKIOIDEN JAKAUTUMINEN
5,8 %
3,2 %
2,5 %
3,2 %
4,7 %
1,8 %
2,1 %
Turku
Rauma
85,7 %
0,5 %
0,6 %
0,3 %
0,1 %
0,6 %
Pori
Muut
91,1 %
Säännölliset palkat ja palkkiot
Lomarahat
Työ-ja käyttökorvaukset
Tuntipalkat
Työaikakorvaukset
Vuosilomat ja palkalliset poissaolot
St tuntiopetus
Yksittäiset palkkiot
Vuosilomakorvaukset
Vuonna 2014 opetushenkilöstön keskiansio oli 4 713 euroa (mediaani­
4 248 euroa), tutkimushenkilöstön 3 064 euroa (mediaani 2 927) ja muun henkilökunnan 2 915 euroa (mediaani 2 595 euroa). Miesten keskiansio oli 3 830 euroa
ja naisten 3 311 euroa.
8
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 | Henkilöstön määrä ja rakenne
2. HENKILÖSTÖN TERVEYS JA HYVINVOINTI
Turun yliopisto tarjoaa henkilökunnalleen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon
palvelujen lisäksi yleislääkäritasoiset sairaanhoidon palvelut. Työterveyspalvelut
tuottaa Turun yliopiston henkilöstölle pääosin Turun Mehiläinen Oy. Vuoden
2013 alusta lukien palvelut on tuottanut Porissa Terveystalo Pori, Raumalla Lääkärikeskus Minerva sekä Tampereella ja Helsingissä Mehiläinen Oy.
KAAVIO 7. PROSESSIKAAVIO TYÖPAIKKASELVITYSTEN TOTEUTTAMISESTA
työpaikkaselvitysten (tps) toteuttaminen
(vuoden 2012 alusta)
Yksikön joryn ja esimiesten informoiminen
ja aikatauluista sopiminen
F Työterveyshuollosta työterveyshoitaja
Työterveyshuollon toimintaa suunnitellaan yhteistyössä Mehiläisen kanssa perustetussa strategisessa ohjausryhmässä, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.
Toimintaa arvioidaan säännöllisesti yhteistyöryhmässä, joka kokoontuu kolme
kertaa vuodessa. Yhteistyöryhmässä on henkilökunnan edustajana työsuojeluvaltuutettu ja tiedekuntien edustajana hallintopäällikkö. Lisäksi Mehiläinen on
nimennyt tiedekuntakohtaiset työterveyslääkärit ja työterveyshoitajat, jotka osallistuvat työpaikkaselvityksiin.
Työpaikkaselvitykset toteutetaan määritellyn prosessin mukaisesti. Yksikön johdon kanssa keskustellaan sekä ennen selvityksen aloittamista että sen tulosten valmistuttua. Näin todetut havainnot saadaan kytkettyä osaksi yksikön johtamista ja
kehittämistyötä. Lisäksi pidetään henkilökunnalle yhteinen palautetilaisuus, jossa
kerrotaan tehdyt havainnot ja niiden pohjalta suunnitellut toimenpiteet. Mikäli
työpaikkaselvityksen yhteydessä ilmenee, että yksikössä on työhyvinvointiin liittyvä enemmän selvitystä vaativa ongelma, voidaan yksikölle tehdä yliopistojen
yhteisesti työeläkeyhtiö Varman kanssa suunnittelema työhyvinvointikysely. Sen
tulosten analysointiin osallistuu Mehiläisen työpsykologi ja sen pohjalta rakennetaan yhteistyössä henkilöstön kehittämisen yksikön kanssa kehittämisiltapäivä
koko yksikön henkilökunnalle.
9
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 | Henkilöstön terveys ja hyvinvointi
Yksikön henkilöstön informoiminen
F Esimies
Digiumkysely työterveyshuollon
kautta sähköisesti henkilöstölle
F Työsuojelupäällikkö/Työsuojeluvaltuutettu
Seuranta
n. 6 kk
kuluttua
mahdollisten
lisäkyselyjen
tms. tekeminen
TPS-tulosten kertominen
henkilöstölle
F Työterveyshuollon puheenvuoro
TPS-tulosten palauttaminen
yksikön johdolle (raportti)
ja jatkotoimenpiteistä
sopiminen
F Yksikön johdon puheenvuoro
mahdollisista jatkotoimenpiteistä
F Työterveyshuollosta työterveys-
F Työsuojelu
F Työsuojelu/Henkilöstön
kehittäminen
hoitaja (ja ttl)
Työpaikkakäynti johon liittyy
lyhyt johdon tapaaminen
F Työterveyshoitaja (ja työterveyslääkäri)
F Työsuojelupäällikkö/Työsuojeluvaltuutettu
TErvEYsTarkasTuksET TYöYHTEisöiTTäin
Turun yliopisto on savuton työ- ja opiskelupaikka. Yliopisto haluaa taata terveellisen ja turvallisen työ- ja opiskeluympäristön henkilökunnalleen ja opiskelijoilleen.
Vuoden 2014 työterveyspalvelujen kustannukset olivat noin 1 200 000 e­uroa,
­josta Kelan palautusten osuus on keskimäärin 50 %. Kustannukset ovat edellisestä
vuodesta nousseet noin 46 000 euroa. Lakisääteisen (Kelan korvausluokka I) ja
sairaanhoidon (korvausluokka II) välinen suhde oli edelleen Kelan suosituksen
mukainen.
TAULUKKO 1. YLIOPISTON TYÖTERVEYSPALVELUIDEN KELAKORVAUKSEEN
OIKEUTTAVAT KUSTANNUKSET JA KELAN PALAUTUKSET VUOSINA 2011–2014
Vuosi
Kustannukset
Palautukset
Lopull. kust
2011
915 316
470 691
444 625
2012
1 058 151
574 110
484 041
2013
1 165 623
635 260
530 363
2014
1 211 380
659 409
551 970
Yliopistossa on käytössä työkyvyn arvioinnin tukena tarkempi sairauslomien
30–60–90-päivän säännön seuranta. Pitkittyvää työkyvyttömyyttä ja siihen liittyvän työkyvyttömyyden riskejä pyritään pienentämään siten, että t­ yöterveyslääkäri
arvioi työntekijän työkyvyn viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä kahden vuoden seuranta­jakson aikana. Tämän arvioinnin
perusteella työnantaja yhdessä työn­tekijän ja työterveyshuollon kanssa selvittää
työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssään. Menettely tukee työkyvyn palautumista ja helpottaa työntekijän paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen.
2.2Työtapaturmat
2.1Sairauspoissaolot
Henkilökunnan sairauspoissaolojen määrässä ei ole tapahtunut suuria m
­ uutoksia.
Sairauspoissaoloja on ollut noin 1 200 henkilöllä vuosittain. Yksittäisten sairaus­
poissaolojen lukumäärä on ollut hieman laskussa ja samalla sairauspoissaolopäivien yhteismäärä on hieman vähentynyt. Todellisten sairauspoissaolojen määrän
tarkastelua vaikeuttaa se, että kokonaistyöajassa työskentelevä opetus- ja tutkimushenkilöstö ainakin osittain järjestää työnsä lyhyiden sairauspoissaolojen
­osalta ilman varsinaisia poissa­oloja.
TAULUKKO 2. SAIRAUSPOISSAOLOJEN MÄÄRÄ YLIOPISTOSSA VUOSINA 2012–2014
2012
2013
2014
Sairauspoissaolo
hlö
lkm
tap.
lkm
päivien
lkm
hlö
lkm
tap.
lkm
päivien
lkm
hlö
lkm
tap.
lkm
päivien
lkm
Yhteensä
1 283
3 202
15 225
1 138
2 982
13 459
1 139
2 667
12 844
Turun yliopistossa tapahtui viime vuonna ­82 työtapaturmaa. Suuntaus on ollut
laskeva. Tapaturmiin lasketaan sekä työssä, työmatkalla että työhön liittyvillä
tauoilla tapahtuneet tapaturmat. Suurin osa tapaturmista sattuu edelleen työssä
ja työmatkalla. Vuonna 2014 suurin osa (noin 35 %) tapaturmista oli tyypiltään
liukastumisia, kompastumisia tai kaatumisia. Toiseksi eniten (17 %) sattui tapaturmia, joissa työntekijä satutti itsensä terävään esineeseen, esimerkiksi neulaan
tai terävään työkaluun.
TAULUKKO 3. TAPATURMIEN MÄÄRÄ TAPAHTUMA-AJANKOHDAN MUKAAN
YLIOPISTOSSA VUOSINA 2012–2014
Vuosi
Työssä
Työmatkalla*
Lounas- tai
kahvitauolla
Yhteensä
2012
37
56
6
99
2013
41
48
3
92
2014
45
36
1
82
* Työmatkalla tarkoitetaan sekä työhön liittyviä matkoja että kotoa töihin ja takaisin
kotiin tapahtuvia työmatkoja.
10
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 | Henkilöstön terveys ja hyvinvointi
2.3Kuntoutus
2.4Työsuojelu
Turun yliopiston kuntoutuspalvelut suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyönä työterveyshuollon, Kelan ja eläkevakuuttajien kanssa.
Varhaiskuntoutus on yksi työkykyä ylläpitävän toiminnan ja työssä jaksamisen
tukemisen muoto. Kuntoutujien määrä on ollut viime vuosina jonkin verran kasvussa. Vuonna 2014 kuntoutujia oli kaikkiaan 59, kun määrä edellisenä vuonna
oli 43. Kuntoutuksessa vuonna 2014 olleet olivat sekä ryhmäkuntoutuskursseihin
osallistuneita että yksilökuntoutujia. Kuntoutukseen osallistuneiden kuntoutuspäivien lukumäärä on ollut kasvussa jo useana vuotena. Tämä selittyy erityisesti
ikääntyvien kuntoutukseen osallistumisella, koska yksilölliset TYK-kurssit ovat
kestoltaan usein pidempiä kuin esimerkiksi ASLAK-kurssit.
Vuonna 2014 jatkoivat yliopisto-opettajien ja lehtoreiden, laboratoriotyöntekijöiden, toimistotyöntekijöiden sekä kirjastotyöntekijöiden TYK-ryhmät. Vuonna
2014 aloitti kaksi uutta Aslak-ryhmää, joista toinen oli esimiehille suunnattu AvoAslak ja toinen yliopisto-opettajille ja lehtoreille suunnattu Aslak-ryhmä.
Vuodelle 2015 on myönnetty neljä Aslak-kuntoutusta, joista yksi on k­ ohdennettu
Turun yliopiston Porin yksikön työntekijöille. Muut myönnetyt kuntoutukset
ovat tutkijoille ja tohtorikoulutettaville tarkoitettu Avo-Aslak, lisäksi Aslak-ryhmät hallinto- ja toimistotyöntekijöille sekä yliopisto-opettajille ja lehtoreille.
TAULUKKO 4. KUNTOUTUSTEN MÄÄRÄ YLIOPISTOSSA VUOSINA 2012–2014
Kuntoutuspoissaolot
11
hlö
lkm
2012
tap.
lkm
pv
lkm
hlö
lkm
2013
tap.
lkm
pv
lkm
hlö
lkm
2014
tap.
lkm
pv
lkm
35
68
444
43
94
459
59
122
563
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 | Henkilöstön terveys ja hyvinvointi
TURUN YLIOPISTON TYÖSUOJELUORGANISAATIO 2012–2015
Työsuojelutoimikunta: Ville Helle, Helena Juusela, Pekka Malmi, Päivi Mikkola, Outi Nieminen, Tom Riski, Jussi Vahtera,
Markku Vahtoranta, (Ismo Saario, siht.)
Yliopistonmäki I
Yliopistonmäki II
päärakennus, hum. tdk:n
rakennukset, kirjasto ja
erikseen mainitsematta
jäävät osat yliopistoa
luonnontieteiden talot I ja II,
Quantum, Tuorla, Seili, Kevo
ja Arcanum
työsuojeluvaltuutettu
Helena Juusela
mat.-luonn. tdk
puh. 6576
työsuojeluvaltuutettu
Pekka Malmi
fysiikka
puh. 5636
I varatyösuojeluvaltuutettu
Matti Helanko
kirjasto
puh. 6194
I varatyösuojeluvaltuutettu
Anu Hirvensalo
biokemia
puh. 6886
II varatyösuojeluvaltuutettu
Hannu Rantala
kirjasto
puh. 6170
II varatyösuojeluvaltuutettu
Kari Kortekuru
keskustyöpaja
puh. 5702
Kasarmialue,
paitsi Arcanum,
Ruissalon puutarha
Lääketieteellinen
tiedekunta ja
teknologiakeskus
Rauman
ja Porin
yksiköt
työsuojeluvaltuutettu
Outi Nieminen (vuorottelu-
työsuojeluvaltuutettu
Ville Helle
KEK
puh. 7941, 044 977 2636
työsuojeluvaltuutettu
Markku Vahtoranta
OKL Rauma
puh. 7168
I varatyösuojeluvaltuutettu
Taina Lehti
Medisiina
puh. 7434
I varatyösuojeluvaltuutettu
Tarja Lamminen
Rauman normaalikoulu
puh. 7113
II varatyösuojeluvaltuutettu
Peter Virta
Brahea-keskus, TRC
puh. 040 5280 088
II varatyösuojeluvaltuutettu
Anna Sivula
Porin yo-keskus
puh. 040 8649 467
vapaalla 1.9.2014–30.4.2015)
psykologia
puh. 5430
I varatyösuojeluvaltuutettu
Erkki Satopää
tietohallinto
puh. 9226
II varatyösuojeluvaltuutettu
Työsuojelupäällikkö: Satu Alanko, Yliopistopalvelut, päärakennus, puh. 6985, 046 920 3272
Yliopistossa on viisi lain tarkoittamaa työsuojelun työpaikkaa. Henkilöstö valitsee
kullekin työpaikalle työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varavaltuutettua neljäksi vuodeksi. Työsuojelutoimikunta nimeää tarvittaessa työsuojeluasiamiehet.
Työnantaja nimeää työsuojelupäällikön.
Työsuojelua koskevaa yhteistoimintaa varten yliopistossa on työsuojelutoimikunta.
Yliopiston työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, työsuojelutoimikunta ja
työterveyshuolto yhdessä tukevat yksiköiden, esimiesten ja työntekijöiden toimintaa työsuojeluasioissa.
Työsuojelutoimikunnan tehtävänä on toimia työnantajan ja henkilöstön välisenä
yhteistyöelimenä työsuojelua koskevissa asioissa, toimikunnan kokoonpano käy
ilmi yllä olevasta kaaviosta. Vuonna 2014 työsuojelutoimikunta kokoontui kolme
kertaa. Kokouksissaan työsuojelutoimikunta on käsitellyt työterveyshuollon toimintasuunnitelmia ja kustannuksia, työtapaturmia, Varhaisen tuen toteutumista
käytännössä sekä suunnitellut ja kehittänyt työsuojelutoimintaa.
Vuonna 2014 uusia työsuojelun kehittämistoimia olivat mm.:
• Sähköisen Läheltä piti - /turvallisuushavaintolomakkeen luominen
• Ergono­miakysymysten huomioiminen työsuojelussa mukaan lukien ääniergonomia
• Työsuojelutietoisuuden ja työsuojeluorganisaation tunnettuuden lisääminen
kehittämällä työsuojelun intranetsivuja, lisäämällä työsuojelukäyntejä ja
tiedottamalla aktiivisesti yliopiston sisäisillä kanavilla työsuojeluun liittyvistä
kysymyksistä
• Työpaikkaselvitystä kehitettiin siten, että vuoden 2015 alusta käyttöön otettu
malli vahvistaa työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyötä, kytkee työn­
tekijät vahvemmin osaksi työpaikkaselvitysprosessia ja hyödyntää yliopiston
omaa riskikartoitusta aiempaa paremmin.
• Yliopiston riskienarviointia työpaikoilla kehitettiin. Tämä prosessi jatkuu
vielä vuoden 2015 puolelle.
• Säännöllinen yhteydenpito työsuojeluvaltuutettujen ja työsuojelupäällikön
välillä vakiintui
• Työsuojelun siirtyminen osaksi henkilöstöpalvelujen organisaatiota vahvisti
työsuojelun ja henkilöstön kehittämisen yhteistyötä, joka vuoden 2014 aikana
vakiintui erittäin tiiviiksi.
12
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 | Kehittämistoimenpiteet vuonna 2014
3. KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUONNA 2014
3.1 Henkilöstön kehittäminen
Turun yliopiston strategiassa hyvinvointi, työssä jaksaminen ja osaamisen kehittäminen ovat henkilöstöpolitiikan keskeisiä tavoitteita. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi yliopisto kehittää erityisesti hyvää henkilöstöjohtamista sekä tukee
työyhteisöjen kehittymistä.
Yliopiston esimiehet ovat enenevässä määrin hyödyntäneet erilaisia henkilöstön
kehittämisen tarjoamia johtamisen tukipalveluita. Suomenkielisen esimiesvalmennusten sekä esimiehille suunnattujen työnohjaus- ja coaching -palvelujen
tarjoamisen rinnalla vietiin päätökseen ensimmäinen englantia työkielenään
käyttäville esimiehille suunnattu UTU Leadership Training Programme. Henkilöstön kehittämisen perusmäärärahalla sekä työeläkeyhtiö Varman rahoituksella
tuettiin yksiköiden omia koulutus- ja kehittämishankkeita.
Varhaisen tuen piiriin kuuluvat yhteydenotot lisääntyivät. Esimiesten kynnys tukeutua yliopistopalveluiden ja työterveyden Vartu-tukihenkilöiden tarjoamaan
apuun on madaltunut. Niin ikään viive tuen hakemiseen on lyhentynyt. Kehitys
on tuottanut tarvetta Vartu -tukihenkilöiden keskinäisen yhteistyön lisäämiseen
ja kehittämiseen.
Valtakunnallinen Henkilöstöjohdon ryhmä (HENRY ry) palkitsi Turun yliopiston työyhteisösovittelumenettelyn Vuoden henkilöstöteko -kilpailussa kunniamaininnalla. Tuomariston mukaan hanke edusti innovatiivisuutta ja uutta ajattelua, ja sillä on ollut vaikutusta organisaation toimintaan, mistä osoituksena on
mm. omien sovittelijoiden kouluttaminen talon sisälle. Sovittelun saamasta mediahuomioista mainittakoon Sveriges Universitetslärarförbund (SULF) -lehden
julkaisema yliopiston sovittelumenettelyä kattavasti esittelevä artikkeli.
Työnohjauksen tunnettuus ja käyttö ammatillisen kehittymisen menetelmänä lisääntyivät vuonna 2014. Sisäinen työnohjaajaverkosto kokoontui säännöllisesti.
Vuonna 2014 oli käynnissä yhdeksän ryhmämuotoista työnohjausprosessia, joiden kehittymistavoitteet liittyivät esimiestyöhön, ajankäytön ja työn organisointiin, tutkijanuran kysymyksiin tai työyhteisön toiminnan kehittämiseen.
Henkilöstökoulutuksen painopisteinä olivat johtamisen, kansainvälistymisen
sekä työhyvinvoinnin edistäminen. Yliopisto järjesti vuonna 2014 yhteensä 92
keskitettyä koulutustilaisuutta, joihin osallistui 3 253 yliopistolaista. Koulutuspalveluiden tuottamista kehitettiin edelleen ja lisättiin englannin kielellä toteutettujen koulutusten määrää. Tavoitteena on tarjota entistä monipuolisempia henkilöstön kehittämisen sisältöjä hyödyntämällä yliopiston sisäistä asiantuntijuutta.
Tavoitetta tukee henkilöstön kehittämisen tarjoaman koulutuspalveluinfrastruktuurin kehittäminen ja ohjeistus sisäisille sisällön tuottajille.
Toimintavuonna laadittiin yhteistyötoimikunnassa käsitelty k­ oulutussuunnitelma
vuodelle 2014 ja kehitettiin koko yliopiston tasolla sekä ulkoisen että sisäisen
henkilöstökoulutuksen osallistumisaktiivisuuden seurantaa. Kehittämistyöstä
saadaan vuonna 2015 taloudellista hyötyä koulutuskorvauksen muodossa (laki
koulutuksen korvaamisesta 1140/2013).
3.2 Arvostusta ja tukea tutkijoille ja Nuoret tutkijat -hankkeet
Yliopisto osallistuu vuodesta 2012 alkaen EU:n komission Human Resources Strategy for Researchers -hankkeeseen (HRS4R), jonka laaja-alaisena pyrkimyksenä
on nostaa tutkimuksen ja innovaatioiden laatua ja tutkijanuran houkuttelevuutta
Euroopassa. Kesäkuussa 2013 yliopiston toimintasuunnitelma (Action Plan) julkaistiin internetissä ja komissio myönsi Turun yliopistolle – kolmantena suomalaisena yliopistona – oikeuden käyttää erinomaisen työnantajan HR Excellence
13
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 | Kehittämistoimenpiteet vuonna 2014
in Research -logoa. Logo on merkkinä yliopiston sitoutumisesta tutkijoiden aseman ja työolosuhteiden jatkuvaan
kehittämiseen Tutkijoiden eurooppalaisen peruskirjan tavoitteiden mukaisesti.
Turun yliopistossa HRS4R-hanke tunnetaan nimellä A
­ rvostusta ja tukea tutkijoille
ja sen konkreettisina tavoitteina on edistää tutkijoiden yhteisöllisyyttä, ­liikkuvuutta,
kansainvälistymistä ja tieteidenvälisyyttä. Vuonna 2014 toimintasuunnitelmaa vietiin käytäntöön ja luotiin menetelmiä ja mittareita toimen­piteiden toteutumisen ja
vaikuttavuuden seurantaan. Kehittämistyön edistymistä tehtiin näkyväksi Arvostusta ja tukea tutkijoille -intranetsivulla. Näin valmistauduttiin hankkeen seuraavaan vaiheeseen: vuonna 2015 toteutettavaan itsearviointiin.
Vuoden 2014 lopussa voitiin todeta, että toimintasuunnitelman 33 konkreettisesta toimenpiteestä suurin osa on jo toteutunut tai etenemässä suunnitelman
mukaisesti. Jatkuvan kehittämisen periaatteen mukaisesti toimenpiteet ovat myös
poikineet uusia kehittämisajatuksia.
Arvostusta ja tukea tutkijoille -hankkeen selvitystyön pohjalta henkilöstöpalvelut anoi ja sai keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalta rahoituksen Nuoret
tutkijat -hankkeelle vuosiksi 2014–2016. Hanke toimii yliopiston sisäisenä jatkohankkeena EU Komission HRS4R-hankkeelle tutkijoiden aseman kehittämiseksi.
Hankkeen tavoitteena on nuorten tutkijoiden työelämätaitojen ja -valmiuksien
kehittäminen, tutkijauran houkuttavuuden lisääminen ja työolosuhteiden kehittäminen.
KAAVIO 8. HUMAN RESOURCES STRATEGY FOR RESEARCHERS -HANKKEEN (HRS4R) TOIMINTASUUNNITELMAN PROSESSIKUVAUS
utu Strategy
2013–2016
utu HR Policy
4th cohort meeting
at Ministry
3rd cohort meeting
at Ministry
3rd cohort meeting
at Ministry
FInland
uTu
lEadErShIp
Approved
by EC
MLS Leuven
EuropE MLS Barcelona
Approved
by
Rector
New Rector & Vice-Rectors
New working groups
appointed
Letter of Endorsement
by Rector
Steering Committee, chaired by Vice-Rector Riitta Pyykkö
projECT
managEmEnT
– overall planning of the process
– priority and realizability of suggested actions
Preparatory work in operational working group lead by the HR office
From GAP ANALYSIS to ACtION PLAN
through a Participative Process
related working groups and committees
Intranet Inquiry in Finnish and English
main areas of
improvement
other sources: email, surveys, reports
action
plan
2013–
2015
draft
action
plan
participative
Workshop
Preliminary
Information
CommunICaTIon
Jan
Feb
March
April
May
2012
14
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 | Kehittämistoimenpiteet vuonna 2014
Intranet
site
June
July
Aug
Sept
Oct
Workshop
results
published in
the intranet
Article on
national
academic
magazine
Nov
Dec
Published in
the intranet
for comments
Article on utu
magazine for
interest groups
Jan
2013
Published in www.utu.fi
Identification
of gaps and
suggestions for
improvements
Feb
March
April
May June
3.3 Henkilöstöhallinnon prosessien sähköistäminen ja
tietojärjestelmien kehitystehtäviin osallistuminen
Vuonna 2014 tehtiin henkilöstöhallinnossa tietojärjestelmiin liittyviä kehitystehtäviä, joista keskeisimmät olivat sähköisen rekrytointijärjestelmän eRekry
­Saiman käyttöönotto 1.9.2014 sekä poissaolojen sähköiseen käsittelyyn siirtyminen 1.1.2015 lukien.
Myös henkilöstöpalvelujen nykyisiin tietojärjestelmiin tehtiin ylläpito-, yhtenäis­
tämis- ja päivitystehtäviä. Näihin tehtäviin sisältyi myös yliopistossa vuoden
aikana tapahtuneiden organisaatiomuutosten toteuttaminen järjestelmätasolle
­
(SAP HR -järjestelmä ja Personec HR -arviointijärjestelmä).
3.3.1 eRekry-järjestelmän käyttöönotto
Keväällä 2014 aloitettiin sähköisen eRekry-järjestelmän käyttöönoton s­ uunnittelu
ja toteuttaminen. Toteutus tapahtui yhdessä järjestelmätoimittaja Saima Softin
kanssa. Suunnittelussa keskeisenä kriteerinä oli rekrytointiprosessin keventäminen sähköiseen käsittelyyn siirryttäessä. Avoimien tehtävien haettavaksi ilmoittaminen sekä hakemusten jättäminen on toteutettu 1.9.2014 alkaen sähköisen järjestelmän kautta. Hakemusten käsittelyn lisäksi järjestelmän avulla voidaan luoda
hakijoiden ansioyhteenvedot ja pitää yhteyttä hakijoihin. Järjestelmä mahdollistaa haun lähettämisen myös suoraan työvoimahallinnon mol.fi -järjestelmään.
Järjestelmän käyttöönotto ja prosessien uudistaminen edellytti myös yliopiston
rekrytointiohjeistuksen uudistamista. Järjestelmän käyttöön tehtiin lisäksi omat
ohjeensa rekrytointiasioita valmisteleville ja rekrytointiprosessiin osallistuville
esimiehille ja muille yliopiston työntekijöille. Hakijoille on omat ohjeensa. Elokuussa järjestettiin yksiköiden rekrytointiasioita hoitaville valmistelijoille omat
koulutustilaisuutensa ja esimiehille sekä työntekijöille yleisiä infotilaisuuksia.
Henkilöstöpalveluiden tehtäviin kuuluvat järjestelmän pääkäyttäjätehtävät, järjestelmän ylläpito ja kehittäminen sekä käyttäjien tuki.
15
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 | Kehittämistoimenpiteet vuonna 2014
3.3.2 Poissaolojen sähköinen käsittely
Prosessien keventäminen oli tavoitteena myös suunniteltaessa siirtymistä poissaolojen ilmoittamisessa ja työstävapautusten hakemisessa sähköiseen käsittelyyn.
Järjestelmää kehitettiin siten, että vuositasolla noin 4000 lakisääteisen poissaolon
käsittely siirtyy työntekijältä suoraan palkanlaskentaan käsiteltäväksi. Näin vähennettiin mm. merkittävästi esimiesten hallinnollisen työn määrää ja minimoitiin
erilliset kirjautumiset tietojärjestelmiin. Myös harkinnanvaraisten poissaolojen
käsittelyssä prosessi lyheni merkittävästi aikaisemmasta mallista kun siirryttiin
kahden hallinnollisen tason käsittelystä yhden hallinnollisen tason käsittelyyn.
Uudet lyhyemmät prosessit edellyttivät myös toimivaltasääntöihin muutoksia.
­Samassa yhteydessä uudistettiin poissaolojen käsittelyn menettelytapaohje. Järjes­
telmän käyttöön tehtiin omat ohjeensa työntekijöille, asioita valmisteleville sekä
prosessiin osallistuville esimiehille ja hyväksyjille.
Siirtyminen poissaolojen sähköiseen ilmoittamiseen vähentää manuaalista työtä,
yksinkertaistaa poissaolojen käsittelyä aiemmasta käytännöstä ja nopeuttaa käsittelyyn kuluvaa aikaa. Samalla myös prosessiin osallistujien määrä väheni.
Henkilöstöpalveluiden tehtäviin kuuluvat järjestelmän pääkäyttäjätehtävät, järjes­
telmän ylläpito ja kehittäminen sekä käyttäjien tuki.
3.4 Henkilöstösuunnitelmat, yksikköjen vuosisuunnittelu
ja haettavana olleet tehtävät
Yliopistossa tehdään vuosittain henkilöstösuunnitelmat, joissa arvioidaan henkilöstön määrällinen ja laadullinen kokonaistarve sekä tarve henkilöstömuutoksiin.
Samalla on määritelty henkilöstörakenteiden kehittämistarve.
Henkilöstösuunnittelun yhteydessä yksiköt ovat tarkastelleet määräaikaisina hoidettujen tehtävien luonnetta ja tehtävien mahdollista pysyvää työvoiman tarvetta.
Talous- ja budjettineuvotteluissa yksiköille myönnettiin lupa täyttää pysyvästi tai
vähintään viiden vuoden määräajaksi 191 avoimeksi tullutta tai aiemmin määräaikaisena hoidettua tehtävää. Näistä tehtävistä muutama oli kokonaan uusi tehtävä. Vähintään kolme vuotta määräaikaisena hoidetuista tehtävistä 47 tehtävään
annettiin lupa täyttää ilman julkista hakumenettelyä. Määräaikaisten tehtävien
määrää ja käyttöä tarkasteltiin myös yliopiston pääluottamusmiesten kanssa tilastojen pohjalta. Tarkastelua tehtiin myös jossain määrin tapauskohtaisesti.
Vuonna 2014 yliopistossa oli haettavana 93 pysyvää ja 20 viisivuotiskaudeksi täytettyä tehtävää. Näistä tehtävistä 70 oli opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäviä.
Lisäksi yksiköt laittoivat hakuun muita määräaikaisia tehtäviä noin kolmesataa.
3.5 Kansainvälistymiseen liittyvät kehittämistehtävät
Vuonna 2014 yliopistojen välinen yhteistyö kansainvälisten asioiden h
­ oitamisessa
jatkui ja kansainvälistymiseen liittyviä kehittämistoimia jatkettiin. Yliopiston
edustajat ovat osallistuneet mm. eri yliopistojen välisiin ulkomaalaisasioiden kehittämistyöryhmiin.
IWS – International Welcome Services neuvontapalvelu siirtyi osaksi Henkilöstö­
palveluja HalRaKe-prosessin tuloksena. Kansainvälisiin työntekotilanteisiin
liittyviä palveluja tuottaa Kansainväliset henkilöstöpalvelut / International Staff
Services -tiimi. Palveluja tarjotaan ulkomaille työskentelemään lähtevälle ja Turun yliopistoon rekrytoidulle ulkomaalaiselle henkilöstölle, apurahansaajalle tai
jatko-opiskelijalle sekä Turun yliopiston eri yksiköille. Keskeinen yhteystyötaho
on Turun yliopiston kvhr-yhdyshenkilöverkosto.
16
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 | Kehittämistoimenpiteet vuonna 2014
Palvelumuotoina ovat www- ja intrasivustot, henkilöstökoulutus, sähköpostitse
tapahtuva neuvonta sekä henkilökohtainen konsultaatio. WWW-sivustolle on
koottu keskeisimmät käytännön asiat ja viranomaistahot yhteystietoineen. ­Lisäksi
sivusto sisältää käytännön tietoa helpottamaan kansainvälisen henkilöstön ja heidän perheensä kotoutumista. Intranetissä on kansainvälisten henkilöstöpalvelujen sivustot sekä suomen- että englanninkielellä sisältäen tietoa ja ohjeita ulkomaille lähteville ja lähettäville yksiköille sekä ulkomailta saapuville ja ulkomailta
rekrytoiville yksiköille.
Kansainvälisinä rekrytointikanavina käytetään mm. Academic Positions -julkai­
su­kanavaa, jossa julkaistaan kaikki ulkoiseen hakuun laitettavat opetus- ja tutkimustehtävät. Lisäksi yliopiston eri yksiköt käyttävät omia kansainvälisiä
rekrytointikanaviaan. Osa opetus- ja tutkimustehtävistä julkaistaan myös Euraxess-sivustolla.
3.6 Hallinnon rakenteiden kehittäminen
Turun yliopistossa käynnistettiin hallinnon rakenteita ja prosesseja koskeva selvitystyö loppuvuodesta 2012. Varsinainen selvitystyö toteutettiin vuoden 2013
aikana. Työn tarkoituksena oli selvittää mahdollisuudet hallitusti keventää yliopiston hallintoa. Tarkastelun kohteena olivat hallinto- ja tukipalvelut yliopistopalveluiden yksiköissä, viestintäyksikössä, tiedekunnissa ja erillisissä laitoksissa.
Henkilöstöpalveluiden osalta tätä kehittämistyötä jatkettiin vuoden 2014 aikana.
Sähköisen rekrytointijärjestelmän eRekryn käyttöönoton suunnittelussa keskeisimpänä tavoitteena oli prosessin keventäminen, prosessiin osallistuvien valmistelijoiden määrän sekä manuaalisen työn osuuden vähentäminen rekrytointiprosessissa. Nämä tavoitteet on järjestelmän käyttöönoton myötä saavutettu, myös
hakemusasiakirjojen arkistointi on helpottunut ja hakuprosessiin käytetty kokonaisaika on lyhentynyt huomattavasti aikaisempaan toimintatapaan verrattuna.
Prosessin keventäminen ja käsittelijöiden vähentäminen oli keskeisenä ­tavoitteena
myös suunniteltaessa siirtymistä lakisääteisten ja harkinnanvaraisten poissaolojen sähköiseen ilmoittamiseen ja käsittelyyn. SAP HR -järjestelmää kehitettiin
siten, että vuositasolla noin 4 000 lakisääteisen poissaolon käsittely siirtyy nyt
työn­tekijältä suoraan palkanlaskentaan käsiteltäväksi. Näin vähennettiin mm.
merkittävästi esimiesten hallinnollisen työn määrää ja minimoitiin erilliset kirjautumiset tietojärjestelmiin. Myös harkinnanvaraisten poissaolojen ­käsittelyssä
prosessi lyheni merkittävästi aikaisemmasta mallista kun siirryttiin kahden hallinnollisen tason käsittelystä yhden hallinnollisen tason käsittelyyn. S­ amalla sekä
yliopiston yhteisissä palveluissa, tiedekunnissa että erillisissä laitoksissa vähennettiin prosessiin osallistuvien valmistelijoiden määrää keskittämällä valmistelutehtävät yksikkö­tasolla vain muutamille henkilöille. Erillisten laitosten ja yliopiston
yhteisten palvelujen osalta poissaolojen valmisteluun liittyvät tehtävät keskitettiin
henkilöstöpalveluiden pääkäyttäjille.
3.7 Muut kehittämistoimet
Yliopiston uusi tasa-arvotoimikunta aloitti toimintansa. Tasa-arvotoimikunta
valmisteli henkilöstölle suunnattua keväällä 2015 pidettävää yhdenvertaisuus- ja
tasa-arvoseminaaria. Toimikunta päätti aloittaa tasa-arvon näkökulmasta tehtävän palkkatarkastelun.
17
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 | Kehittämistoimenpiteet vuonna 2014