Henkilöstötilinpäätös 2012 Käsitelty yhteistyötoimikunnan ja työsuojelutoimikunnan yhteiskokouksessa 21.5.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto ...................................................................................................................................... 1 2 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2012 .................................................................................... 2 3 Nykyiset henkilöstöpanokset ........................................................................................................ 3 3.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet ................................................................................. 3 3.2 Ylityöt .................................................................................................................................... 4 3.3 Yksilölliset työaikajärjestelyt .................................................................................................. 4 3.4 Sukupuolirakenne .................................................................................................................. 5 3.5 Henkilöstön saatavuus ja vaihtuvuus ..................................................................................... 6 3.6 Ikärakenne............................................................................................................................. 8 3.7 Koulutusrakenne ................................................................................................................. 10 3.8 Palkkausrakenne ................................................................................................................. 12 3.9 Määräaikainen henkilöstö .................................................................................................... 14 4 Henkilöstön tila........................................................................................................................... 15 4.1 Työtyytyväisyys ................................................................................................................... 15 4.2 Sairauspoissaolot ................................................................................................................ 17 4.3 Työtapaturmapoissaolot ...................................................................................................... 19 4.4 Työterveyspalvelut............................................................................................................... 21 4.5 Henkilöstökoulutus .............................................................................................................. 23 4.6 Virkistystoiminta .................................................................................................................. 27 5 Henkilöstön tehokkuus ............................................................................................................... 28 5.1 Tuottavuus........................................................................................................................... 28 5.2 Taloudellisuus ..................................................................................................................... 28 5.3 Henkilötyövuoden hinta ....................................................................................................... 29 6 Yhteistoiminta ............................................................................................................................ 30 6.1 Yhteistoimintasopimus ......................................................................................................... 30 6.2 Luottamusmiesorganisaatio ................................................................................................. 30 6.3 Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat ...................................................................................... 30 6.4 Muu yhteistoiminta............................................................................................................... 31 6.5 Työhyvinvointi ...................................................................................................................... 32 1 Henkilöstötilinpäätös 1 Johdanto Niuvanniemen sairaalan toiminta-ajatus Niuvanniemen sairaala tuottaa korkealaatuista oikeuspsykiatrista erityistason hoitoa ja mielentilatutkimuksia. Sairaala vastaa osaltaan oikeuspsykiatrian alan henkilöstön työpaikkakoulutuksesta ja kehittämistoiminnasta. Sairaala toimii Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana, jonka tarkoituksena on huolehtia oikeuspsykiatrian perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä terveystieteellisestä tutkimuksesta. Sairaalan visio    Niuvanniemen sairaala on valtakunnallinen, kansainvälisesti arvostettu oikeuspsykiatrinen keskus Palvelumme ovat potilaslähtöisiä sekä eettisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä Olemme työstämme innostuneita ammattilaisia ja huolehdimme työhyvinvoinnista. Arvomme on määritelty seuraavasti      Potilaslähtöisyys Perusoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen Ammatillisuus ja tuloksellisuus Oikeudenmukaisuus ja avoimuus Työhyvinvointi Niuvanniemen sairaalan menestykseen ja tuloksellisuuteen vaikuttaa ratkaisevasti se, miten osaavaa, motivoitunutta ja työkykyistä henkilöstöä sillä on. Jotta sairaalan visio ja arvot toteutuisivat, tulee henkilöstövoimavarojen seurantaan kiinnittää enenevässä määrin huomiota. Henkilöstötilinpäätös sisältää kattavat tiedot henkilöstön määrästä ja rakenteesta sekä henkilöstön tilasta (mm. työtyytyväisyys, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, vaihtuvuus, eri eläkkeille siirtyminen, sairastavuus). Tietoja seurataan usean vuoden ajalta, jotta saadaan luotettava kuva suunnasta, johon ollaan menossa. Voidaksemme edetä kohti visiota on sairaalan huolehdittava, että johtaminen, toiminnan organisointi, henkilöstön osaaminen, työmotivaatio, työtyytyväisyys, työkunto ja palkitseminen tukevat vision saavuttamista. Henkilöstötilinpäätös kertoo johdolle, henkilöstölle ja mm. tulosohjauksesta vastaavalle taholle, mikä on organisaation henkilöstön tila ja mihin osa-alueeseen tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Henkilöstötilinpäätös on nimetty yhdeksi sairaalan työhyvinvoinnin mittariksi. 2 2 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2012 Henkilöstöpanokset Vuosi Henkilöstön lkm %-muutos edellisestä vuodesta 2008 2009 2010 2011 2012 804 804 771 803 780 -6,6 0,0 -4,1 4,2 -2,9 HTV %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstön keski-ikä Palkkamenot %-muutos edellisestä vuodesta 603 606 593 595 587 -1,7 0,5 -2,1 0,3 -1,3 41,91 42,6 43,0 43,5 44,4 27 490 669 28 475 929 29 337 835 29 860 967 30 356 258 8,9 3,6 3,0 1,8 1,7 Henkilöstön tila Vuosi Sairauspoissaolot/htv %-muutos edellisestä vuodesta Tapaturmapoissaolot/htv %-muutos edellisestä vuodesta 2008 2009 2010 2011 2012 16,2 15,2 16,4 19,3 16,1 -10,9 -6,3 7,9 17,6 -16,7 0,8 0,8 1,4 1,7 0,6 0,0 0,0 75,3 21,0 -64,7 Sairauspoissaolot on laskettu työpäivinä ja tapaturmapoissaolot kalenteripäivinä. Henkilöstöinvestoinnit Vuosi Työterveyspalvelut €/htv %-muutos edellisestä vuodesta Virkistystoiminta €/htv %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstökoulutus €/htv %-muutos edellisestä vuodesta 2008 2009 2010 2011 2012 631 688 611 634 714 -0,3 9,0 -11,2 3,8 12,6 94 113 119 101 122 20,5 20,7 5,2 -15,1 20,8 625 628 714 666 570 -0,9 0,5 13,6 -6,8 -14,4 Henkilöstön tehokkuus Vuosi Tuottavuusindeksi %-muutos edellisestä vuodesta Taloudellisuusindeksi %-muutos edellisestä vuodesta (* Henkilötyövuoden hinta %-muutos edellisestä vuodesta 2008 2009 2010 2011 2012 171,84 171,79 173,15 174,02 177,86 0,57 -0,03 0,80 0,51 2,21 335,20 345,18 360,12 361,91 364,37 -8,33 -2,98 -4,33 -0,50 -0,68 45 604 47 000 49 484 50 216 51 677 10,8 3,1 5,3 1,5 2,9 (* +merkkinen kehitys taloudellisuusindeksin muutoksessa tarkoittaa taloudellisuuden paranemista 3 3 Nykyiset henkilöstöpanokset 3.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Vuoden 2012 aikana Niuvanniemen sairaalan palveluksessa oli yhteensä 780 eri henkilöä. Tämä luku sisältää kaikki lyhyenkin ajan sairaalan palveluksessa vuoden aikana olleet henkilöt. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 Lkm 804 804 771 803 780 %-muutos Htv %-muutos edellisestä edellisestä vuodesta vuodesta -6,6 0,0 -4,1 4,2 -2,9 603 606 593 595 587 -1,7 0,5 -2,1 0,3 -1,3 Henkilötyövuodet vähenivät 7,23 htv edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilötyövuosista vakinaisten osuus oli 73 % (431 htv). 4 3.2 Ylityöt Alla olevasta taulukosta käy ilmi tehtyjen ylityötuntien määrä vuosina 2009-2012. Lisätyökorvaus 29.12.08-10.01.10 (378 pv) tunnit 10518 henkilöt 521 11.1.10.-2.1.11 (357 pv) tunnit 3879 henkilöt 354 3.1.11.-15.1.12 (378 pv) tunnit 6970 henkilöt 448 16.1.12.-6.1.13 (357 pv) tunnit 9374 henkilöt 441 Ylityö 50% Ylityö 100% 12352 437 Yhteensä Htv yht. Ytpv/htv 4425 173 27295 14,16 5,89 13078 409 5333 171 22290 11,52 5,03 14205 434 5875 178 27050 13,98 5,75 13008 413 3366 178 25748 13,30 5,88 3.3 Yksilölliset työaikajärjestelyt Sairaalan palveluksessa oli vuoden 2012 aikana 80 osa-aikaista henkilöä. Osa-aikaisuuden syitä olivat: - osittainen hoitovapaa 26 henkilöä (14 miestä, 12 naista) - osa-aikaeläke 3 henkilö - osatyökyvyttömyyseläke 7 henkilöä (3 miestä, 4 naista) - määräaikainen osa-aikatyö 31 henkilöä (11 miestä, 20 naista) - muu osa-aikatyö 12 henkilöä (4 miestä, 8 naista) Muita työaikajärjestelyjä: - vuorotteluvapaa 20 henkilöä (11 miestä, 9 naista) 5 - toisen viran hoito omassa organisaatiossa 45 henkilöä (18 miestä, 27 naista) - palkaton yksityisasia 95 henkilöä ( 27 miestä, 68 naista) - opintovapaa 7 henkilöä (2 miestä, 5 naista) Perhevapaat: - äitiys- tai vanhempainvapaa 20 henkilöä (7 miestä, 13 naista) - isyysvapaa 12 miestä - hoitovapaa 12 henkilöä (4 miestä, 8 naista) Alla olevasta taulukosta näkyy koko-/osa-aikaisen henkilöstön määrän kehitys. Niuvanniemen sairaalan palveluksessa vuosina 2008–2012 ollut koko- ja osaaikainen henkilöstö vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 KokoOsaKoko aikaisia, lkm aikaisia, lkm henkilöstö 758 46 804 740 64 804 681 90 771 726 77 803 700 80 780 Osa-aikaisten osuus, % 5,7 8,0 11,7 9,6 10,3 3.4 Sukupuolirakenne Vuonna 2012 henkilötyövuodet jakaantuivat seuraavasti: miehet 255 htv (43 %) ja naiset 332 htv (57 %). 31.12.2012 palveluksessa olleista henkilöstä miehiä oli 252 (43 %) ja naisia 335 (57 %). 6 3.5 Henkilöstön saatavuus ja vaihtuvuus Rekrytoinnin onnistuminen on tärkeä kilpailutekijä. Ajalla 8.1.–18.11.2012 auki julistettuihin 36 virkaan valittiin 31 henkilöä, joista miehiä oli 5 (16 %). Avoinna olevaan sairaanhoitajan virkaan hakijoita oli keskimäärin 1,8 hakijaa, osastonhoitajan virkaan 6 hakijaa ja apulaisosastonhoitajan virkaan 4,4 hakijaa. Ennakoivalla rekrytoinnilla pyritään varmistamaan tulevaisuuden henkilöstötarve erityisesti hoitohenkilöstön osalta. Merkittävä osa ennakoivaa rekrytointia on harjoittelussa olevat opiskelijat. Keräämällä palautetta perehdyttämisestä, lähtövaihtuvaisuuden syistä ja opiskelijoiden tyytyväisyydestä saadaan tärkeää tietoa johtamisen ja työnantajakuvan kehittämiseksi. Sairaala lisää tunnettavuuttaan työnantajana osallistumalla säännöllisesti vuosittain eri kohderyhmille suunnattuihin tilaisuuksiin mm. nuorille suunnattuun KevätRekry tapahtumaan, sairaanhoitajapäiville ja vuonna 2012 ensimmäisen kerran Itä-Suomen lääketiedetapahtumaan. Hakijoita Julistettu avoimeksi (pvm) Virkojen lkm Avoin virka Virkaan valitut (lkm) Virka täytettiin Yhteensä mies nainen Valittiin yht. mies nainen Täyttämättä jääneet virat Osastonhoitaja 1 8.1.2012 1.4.2012 6 0 6 1 1 0 Apulaisosastonhoitaja 1 8.1.2012 1.4.2012 4 0 4 1 1 0 Toimintaterapeutti 3 8.1.2012 1.4.2012 8 0 8 3 3 0 Laboratoriohoitaja 1 12.2.2012 1.5.2012 13 2 11 1 1 0 Apulaisosastonhoitaja 2 6.6.2012 1.8.2012 10 1 9 2 2 0 Sairaanhoitaja 10 6.6.2012 1.8.2012 23 4 19 10 9 0 Sihteeri 1 2.7.2012 1.9.2012 23 3 20 1 1 0 Toimistosihteeri 1 6.7.2012 1.9.2012 75 7 68 1 1 0 Apulaisosastonhoitaja 1 26.8.2012 1.12.2012 7 0 7 1 0 1 0 Sairaanhoitaja 13 26.8.2012 1.12.2012 19 6 13 9 3 6 -4 Huoltoasentaja 1 16.9.2012 1.11.2012 27 27 0 1 1 0 Apulaisosastonhoitaja 1 18.11.2012 - 1 1 0 Virkoja avoinna yht. 36 166 31 216 50 216 Hoitotyön vastuualueen kesätyöntekijät Vuosi 2009 2010 2011 2012 Hakijat 90 181 140 159 Valitut 73 80 66 60 Hakijat/avoin kesätyöpaikka 1,23 2,26 2,12 2,65 1 0 -1 5 26 31 -5 7 Sairaalan palveluksesta poistui 31 vakinaisessa virassa toiminutta henkilöä. Heistä irtisanoutui 16 henkilöä, vanhuuseläkkeelle jäi 9 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 6 henkilö. Työkyvyttömyys- ja yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyneet Vuosi lkm %/htv 2008 2009 2010 2011 2012 8 1 3 1 6 1,33 0,17 0,51 0,17 1,02 Eläkemaksu % 21,21 22,96 22,81 20,22 19,06 Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä ja ikä vaikuttavat työnantajan eläkemaksun suuruuteen. Yhden prosenttiyksikön muutos eläkemaksussa merkitsee noin 200 000 euron vaikutusta sairaalan henkilösivukuluihin. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus v. 2008–2012 tulovaihtuvuus% Vuosi lähtövaihtuvuus% 2008 2,57 1,29 2009 2,26 2,58 2010 1,60 1,44 2011 1,95 2,92 2012 2,13 2,62 Tulovaihtuvuuteen lasketaan viraston ulkopuolelta rekrytoitu henkilökunta. Vuonna 2012 vakinaiseen virkasuhteeseen rekrytoitiin 13 henkilöä sairaalan ulkopuolelta. Jos lähtövaihtuvuuteen lasketaan mukaan myös määräaikainen henkilöstö, joka on irtisanoutunut ennen määräaikaisen palvelussuhteen päättymistä (13 henkilöä), lähtövaihtuvuus prosentti on tällöin 4,75. Lähtövaihtuvuudessa ei ole mukana eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä. Vuonna 2012 vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 60,4 vuotta (vuonna 2011: 61,6 vuotta, n=5). Lähtöhaastattelukysely Heinäkuussa 2011 otettiin käyttöön sähköinen lähtöhaastattelukysely. Kysely koskee toistaiseksi palvelussuhteeseen otettuja henkilöitä sekä määräaikaisia henkilöitä, joiden palvelussuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Kyselyyn vastasi v. 2012 8 henkilöä. Kaikki vastaajat suosittelisivat työpaikka muille ja kuusi (6) henkilöä voisi harkita palaavansa takaisin Niuvanniemen sairaalaan töihin. Lähtöhaastattelukyselystä on maininta irtisanoutumislomakkeessa ja irtisanoutuneen henkilön työsähköpostiin lähetetään muistutus kyselystä. 8 Asteikko: 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä Otanta kysymyksistä: Työtehtävät olivat monipuolisia. Koin palkkauksen oikeudenmukaiseksi. Esimieheni kohteli alaisiaan tasavertaisesti. Työpaikkani ilmapiiri oli hyvä. Kehityskeskustelut edistivät ammatillista kehittymistäni. 5 3 4 4 3 3 4 3 1 2 2 3 3 1 2 2 2 0 2 1 1 0 0 1 1 0 0 0 1 0 Yht. 8 8 8 8 7 Ka. 4,00 4,00 4,25 3,75 4,14 Hoitotyön opiskelijoiden opiskelijaohjaus Niuvanniemen sairaalassa suoritetaan vuosittain noin 100 hoitotyön harjoittelua. Harjoittelun tehtävänä on osaltaan turvata työelämän tarpeita vastaava osaaminen ja ammattihenkilöiden saatavuus psykiatriseen hoitotyöhön. Harjoittelun aikana opiskelijat tutustuvat sairaalaan myös työnantajana ja mahdollisena tulevana työpaikkana. Hoitotyön opiskelijoiden tyytyväisyys saamaansa opetukseen ja ohjaukseen on ollut valtakunnallisessa vertailussa parhaimmistoa. Tavoitteena on kehittää opiskelijaohjausta opiskelijoilta saadun palautteen perusteella ja säilyttää paikka valtakunnallisen vertailun parhaimmistossa. CLES (Clinical Learning Environment Scale) – tulokset Niuvannemen sairala, keski-arvo Valtakunnallinen, keskiarvo 2009 8,3 8,1 2010 8,8 8,3 2011 8,8 8,3 2012 8,6 8,4 3.6 Ikärakenne Vuoden 2012 lopussa koko henkilöstön keski-ikä oli 44,4 vuotta. Miesten keski-ikä oli 44,0 ja naisten 44,6 vuotta. Vuonna 2011 henkilöstön keski-ikä oli 43,5 vuotta (miehet 42,9 ja naiset 44,0). Suurin ikäryhmä koko henkilöstön osalta oli 45-49-vuotiaat (15,3 %). Miesten osalta suurin ikäryhmä oli 45–49 -vuotiaat ja naisten osalta 55–59-vuotiaat. Koko valtiosektorin osalta henkilöstön keski-ikä vuonna 2012 oli 45,9 vuotta. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan 31.12.2012 Ikäryhmä 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60 - 63 64 - Henkilöstö lkm 1 19 44 63 84 80 90 89 87 24 6 587 Miehet lkm 0 4 19 29 41 34 44 42 35 4 252 % miehistä 0,00 1,59 7,54 11,51 16,27 13,49 17,46 16,67 13,89 1,59 0,00 100,00 Naiset lkm 1 15 25 34 43 46 46 47 52 20 6 335 % naisista 0,30 4,48 7,46 10,15 12,84 13,73 13,73 14,03 15,52 5,97 1,79 100,00 9 Keski-ikä ja mediaani ammattinimikkeittäin, joissa on vähintään kuusi henkilöä (tiedot täysinä vuosina). 31.12.2012 ammattinimike apulaisosastonhoitaja osastonhoitaja sairaanhoitaja mielisairaanhoitaja toimintaterapeutti erikoislääkäri sairaalalääkäri psykologi sosiaalityöntekijä laitoshuoltaja ravitsemistyöntekijä toimistosihteeri kaikki keski-ikä mediaani 43 39 48 49 38 37 43 43 37 36 48 46 29 27 39 32 49 54 52 55 45 48 52 52 vakinaiset keski-ikä mediaani 45 39 48 49 39 38,5 46 46 36 35 49 48 40 52 53 48 53 33,5 55,5 55 48 51,5 10 ikäryhmä tilanne 31.12. 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-63 64yht. vuosi 2008 lkm 2 28 61 87 72 91 104 101 55 18 1 620 vuosi 2009 lkm 5 29 58 90 68 88 104 104 57 17 5 625 vuosi 2010 lkm 3 30 56 78 73 83 99 106 64 20 4 616 vuosi 2011 lkm 3 21 54 80 75 88 89 97 79 19 6 611 vuosi 2012 lkm 1 19 44 63 84 80 90 89 87 24 6 587 3.7 Koulutusrakenne Henkilöstön koulutustasoindeksi nousi hieman verrattuna vuoteen 2011. Tämä johtui pääsääntöisesti naisten koulutustason noususta. Tavoitteena on nostaa henkilöstön koulutustasoa lähemmäksi valtionsektorin koulutustasoindeksin keskiarvoa (5,2). Vuonna 2012 koulutustasoindeksi oli 4,5. Naisten koulutustaso indeksi oli 4,7 ja miesten 4,2. Sairaalan henkilöstöstä vajaat 60 prosenttia on suorittanut keskiasteen tutkinnon (koulutustasoindeksi 3,5). Henkilöstöä kannustetaan hakeutumaan tutkintoon tähtäävään jatkokoulutukseen, jota pyritään tukemaan työaikajärjestelyin etukäteen sovittavan suunnitelman mukaisesti. Esimerkiksi sairaanhoitajakoulutukseen, psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkintoon tai muihin vastaaviin koulutuksiin voidaan myöntää työaikaa puolet opetuspäivien lukumäärästä, kuitenkin enintään 15 päivää kalenterivuodessa. 11 Koulutusaste Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Yhteensä Koulutustasoindeksi Mies lkm 2 174 31 27 14 4 252 4,20 Nainen Yhteensä % lkm lkm miehistä 2 0,8 167 341 69,0 69 100 12,3 67 94 10,7 27 41 5,6 5 9 1,6 335 587 100,0 4,66 4,46 % naisista 0,0 49,9 20,6 20,0 8,1 1,5 100,0 % kaikista 0,3 58,1 17,0 16,0 7,0 1,5 100,0 12 Koulutustasoindeksi 31.12. Niuvanniemen sairaala, Vanhan Vaasan sairaala ja koko valtion sektori yhteensä. Vuosi 2009 2010 2011 2012 NS 4,2 4,3 4,3 4,5 VVS 4,4 4,5 4,6 4,6 Valtio 5,3 5,1 5,1 5,2 Koulutusaste luokitellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan. Perusasteen koulutuksen indeksiarvo on 1,5 ja tutkijakoulutusasteen indeksiarvo 8. Koulutustasoindeksi saadaan, kun kerrotaan eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärät niiden koulutustasoindeksillä (vaihteluväli 1,5 – 8) ja lasketaan näin saadut tulot yhteen. Lopuksi jaetaan em. tulojen summa henkilöiden kokonaislukumäärällä. 3.8 Palkkausrakenne Sairaalan henkilöstö oli vuonna 2012 kokonaisuudessaan virkasuhteista. Taulukossa on huomioitu vakituinen henkilöstö ja avointa virkaa hoitavat henkilöt. Palkkaryhmä Mies lkm 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 0 0 1 3 0 6 0 120 16 34 11 1 4 0 2 1 1 1 0 1 6 2 3 213 Nainen Yhteensä % % lkm miehistä naisista 0 0 1 0 56 2 19 47 15 72 21 12 3 3 12 8 1 3 0 0 7 0 0 282 0 0 2 3 56 8 19 167 31 106 32 13 7 3 14 9 2 4 0 1 13 2 3 495 0,00 0,00 0,47 1,41 0,00 2,82 0,00 56,34 7,51 15,96 5,16 0,47 1,88 0,00 0,94 0,47 0,47 0,47 0,00 0,47 2,82 0,94 1,41 100,00 0,00 0,00 0,35 0,00 19,86 0,71 6,74 16,67 5,32 25,53 7,45 4,26 1,06 1,06 4,26 2,84 0,35 1,06 0,00 0,00 2,48 0,00 0,00 100,00 % kaikista 0,00 0,00 0,40 0,61 11,31 1,62 3,84 33,74 6,26 21,41 6,46 2,63 1,41 0,61 2,83 1,82 0,40 0,81 0,00 0,20 2,63 0,40 0,61 100,00 Avoimet virat 0 1 0 1 7 0 0 1 4 21 4 3 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 1 44 13 Keskimääräinen säännöllisen työajan ansio ja suoritusarvioinnin keskiarvoprosentti Suoriutuvuusarvioinnin ka-% sukupuoli 30.11.2012 30.11.2011 30.11.2010 1.4.2009 mies 22,17 21,72 21,19 21,27 nainen 23,34 23,28 22,56 22,43 yhteensä 22,83 22,56 21,94 21,89 Tarkemmat tiedot löytyvät 1.4. ja 30.11. tilanteen mukaan tehtävästä palkkatilastosta. 14 Tulospalkkiojärjestelmä Sairaalan tulospalkkiojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2011. Järjestelmään sisältyy kahdeksan tulosmittaria, joille on asetettu tulostavoitteet tasoille 1-10. Tulospalkkio määräytyy toteutuneiden tulosten perusteella prosenttiperusteisesti teoreettisen maksimin ollessa 5,0 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Vuoden 2012 toteutunut tulospalkkio on 1,375 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Tulospalkkion kustannusvaikutus sairaalan henkilöstökuluihin on 301 532 euroa, joka on noin 1,0 % sairaalan henkilöstökuluista. Edellisvuotta (0,850 %) parempi tulospalkkio oli seurausta erityisesti taloudellisuuden ja tuottavuuden hyvästä kehityksestä. 3.9 Määräaikainen henkilöstö Määräaikaisessa virkasuhteessa 31.12.2012 oli yhteensä 111 henkilöä, 18,91 % henkilöstöstä (587). Vuotta aiemmin määräaikaisia oli 148 henkilöä, 24,22 % henkilöstöstä (611). Määräaikaiseksi ei lueta henkilöä, joka on nimitetty omaan tai toiseen virastoon määräaikaiseen virka- tai työsuhteeseen ja hänelle on myönnetty samaksi ajaksi palkatonta virkavapautta virasta tai toimestaan, jota hän hoitaa toistaiseksi. Määräaikaista henkilöstöä palkattiin seuraavilla perusteilla ja lisätiedoilla: muu lisätyön tarve, vuosilomat ja sairauspoissaolot, erilaiset virkavapaudet, avoimen viran väliaikainen hoito, potilaan hoito KYSissä, kuntoutustuen sijaisuudet, muu tilapäinen lisätyöntarve, palkallinen kuntoutus, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan sijaisuudet ja hoitovapaan sijaisuudet. Lisäksi määräaikaisiin virkasuhteisiin palkattiin erikoistuvia lääkäreitä. 31.12.2012 määräaikaisesta henkilöstöstä 41 % oli miehiä ja 59 % oli naisia. toteutunut 2010 vakituinen määräaikainen määräaikaisten %-osuus 2011 vakituinen määräaikainen määräaikaisten %-osuus 2012 vakituinen määräaikainen määräaikaisten %-osuus miehet lkm naiset lkm yht lkm VVS yht valtio %. yht %. 215 66 266 69 481 135 23,49 20,60 21,92 205 67 258 81 463 148 24,63 23,89 24,22 206 46 270 65 476 111 18,25 19,40 18,91 28,7 25,4 25,8 13,9 27,8 13,7 15 Henkilöstömäärä kuukausittain 2009-2012 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu 2009 595 600 597 598 604 667 667 624 595 606 609 625 2010 597 593 603 604 614 637 633 608 596 600 612 616 2011 588 594 591 603 600 656 649 596 595 625 599 611 2012 596 603 598 603 609 641 637 610 587 583 583 587 4 Henkilöstön tila 4.1 Työtyytyväisyys Henkilöstön työtyytyväisyys on mitattu valtiolla käytössä olevalla VMBaro – järjestelmällä. Tämä työtyytyväisyysjärjestelmä kattaa yli 80 prosenttia valtion henkilöstöstä. Työtyytyväisyyden kriittisenä rajana indeksiasteikolla 1-5 voidaan pitää indeksilukua 3. Jos työtyytyväisyysindeksi on 3:n alapuolella, siihen on kiinnitettävä kriittistä huomiota ja ryhdyttävä tarvittaessa korjaustoimenpiteisiin. Kun työtyytyväisyys ylittää 3,5 voidaan puhua normaalia paremmasta tasosta ja 4 jälkeen työtyytyväisyyden voidaan todeta olevan kunnossa. 16 Alla esitetään työtyytyväisyysvertailu Niuvanniemen sairaala (NS), Vanhan Vaasan sairaala (VVS), Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL), Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja valtio. Sairaalan kysely tehtiin vuonna 2011, vastausluvut ovat osin eri vuodelta. Sairaalan työtyytyväisyyskyselyn tulokset olivat kaikilta osa-alueiltaan hieman vuoden 2009 tuloksia paremmat. Asteikolla 1-5 yleisten kysymysten keskiarvo oli 3,40 (vuonna 2009: 3,17). Aikaisempaan kyselyyn verrattuna eniten osa-alueista olivat parantuneet työnantajakuva ja tyytyväisyys palkkaukseen. Sairaalassa on laadittu toimenpideohjelma työtyytyväisyyskyselyn esille tuomien asioiden johdosta ja työilmapiirin parantamiseksi. Ohjelma katselmoidaan ja päivitetään vuosittain. Seuraavan kerran työtyytyväisyyskysely tehdään vuonna 2013. Työtyytyväisyyskyselyn tuloksista on pidetty yleinen keskustelutilaisuus tammikuussa 2012. Tämän lisäksi työyksiköt käsittelevät oman työyksikkönsä työtyytyväisyyskyselyn tulokset henkilökuntakokouksessaan. Johtaminen Työn sisältö ja haasteellisuus Palkkaus Kehittymisen tuki Työilmapiiri ja yhteistyö Työolot Tiedon kulku Työnantajakuva Yhteensä Uudistuminen ja innovatiivisuus Oma arvio työhyvinvoinnista kouluasteikolla 4-10 NS 2011 3,44 3,60 2,95 3,29 3,77 3,59 3,16 3,16 3,40 3,07 VVS 2012 3,45 3,52 2,98 3,38 3,79 3,49 3,14 3,22 3,39 THL 2012 3,39 3,74 2,67 3,07 3,76 3,41 3,16 3,07 3,31 3,24 STM 2013 3,49 3,74 2,98 3,44 3,66 3,42 3,46 3,52 3,47 3,38 Valtio 2012 3,47 3,70 2,86 3,20 3,77 3,59 3,08 3,28 3,40 3,25 7,58 Kyllä % Kyllä % 7,59 Kyllä % 7,64 Kyllä % 7,71 Kyllä % 56,8 37,0 42,0 49,3 44,0 18,8 13,0 28,0 20,5 18,0 66,0 74,7 73,0 THL STM 3,12 3,16 3,23 3,58 3,39 3,24 Halukkuus henkilökiertoon (osuus vastaajista %) Aikomus vaihtaa työpaikkaa siihen liittyvän tyytymättömyyden vuoksi (osuus vastaajista %) Työpaikan suosittelu (osuus 75,3 vastaajista %) Työtyytyväisyysindeksi: Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Niuvanniemen sairaala 3,17 3,44 Valtio 3,33 3,37 3,33 3,37 3,40 Vanhan Vaasan sairaala 3,46 3,45 3,47 17 4.2 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot henkilötyövuotta kohden vähentyivät verrattuna vuoteen 2011. Vuonna 2012 sairauspoissaolopäiviä (työpäiviä) henkilötyövuotta kohden oli 16,2 ja edellisenä vuonna 19.3. Eniten työkyvyttömyyspäiviä aiheutui tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Joista suurimpana alaryhmänä oli selkäsairauksista aiheutuneet poissaolot (43 %) ja toiseksi suurimpana alaryhmänä oli niska- ja hartiaseudun sairauksista aiheutuneet poissaolot (25 %). Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat sairauspoissaolot ovat usein pitkiä, mihin vaikuttavat – paitsi vaiva itse – myös merkittävästi pitkät jonotusajat erikoissairaanhoidon jatko-tutkimuksiin ja toimenpiteisiin. Toiseksi yleisin sairauspoissaoloja aiheuttava ryhmä oli mielenterveydenhäiriöt. Kolmanneksi yleisin poissaoloryhmä oli luokka ”muut”, jossa on esim. hengityselinsairaudet, kasvaimet, ruoansulatuskanavan sairaudet ja raskauteen ja synnytykseen liittyvät poissaolot. Työkyvyttömyyttä pyritään ehkäisemään ennaltaehkäisevällä toiminnalla, varhaisella välittämisellä, verkostoneuvotteluilla, esimiestoiminnan parantamisella, kuntoutuksella, työkokeiluilla, erilaisilla työaikajärjestelyillä ja yksilöllisillä toimenkuvilla. Esimiehille järjestettiin koulutustilaisuus aktiivisen tuen toimintamallista. Vuoden 2012 työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa panostettiin erityisesti työterveyshuollon kanssa tehtävään yhteistyöhön työhönpaluun tukemisessa pitkän sairauspoissaolon jälkeen, sekä ennaltaehkäisevään toimintaan. Osasairauspäivärahalla vuonna 2012 oli kolme henkilöä, samoin edellisenä vuonna. Vuodesta 2012 alkaen työntekijän on ollut esitettävä diagnoosillinen lääkärintodistus esimiehelleen. Tämän tarkoituksena on lisätä esimiehen vastuuta aikaisen välittämisen toimintamallin käyttämisessä. Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 Sairaustapauksia Sairauspäiviä (työpäivät) (eri henkilöitä) lkm lkm %-muutos pv/sairashlö 573 9 805 -12,4 17,1 543 9 234 -5,8 17,0 545 9 746 5,5 17,9 531 11 496 18,0 21,6 507 9 522 -17,2 18,8 pv/htv 16,3 15,2 16,4 19,3 16,2 VVS pv/htv 11,6 14,7 13,9 15,0 13,4 valtio pv/htv 9,8 8,6 9,7 9,7 9,3 18 Esimiehen myöntämät virkavapaudet (1-3 päivää) sairauden perusteella ilman terveydenhoitajan tai lääkärin todistusta Vuosi 2009 2010 2011 2012 Henkilöt 237 208 228 209 Kalenteripäivät 571 500 523 490 Pv/sairashenkilö 2,41 2,40 2,29 2,34 1-3 sairauspäivän tapausten prosenttiosuus kaikista sairaustapauksista Vuosi 2009 2010 2011 2012 Niuvanniemen sairaala 62,3 62,7 62,2 64,2 Valtio 74,4 76,4 75,1 76,2 Sairauspoissaoloprosentti Vuosi 2009 2010 2011 2012 Sairauspoissaolo% Teoreettinen säännöllinen työaika päivinä/henkilö 6,05 252 6,50 253 7,64 253 6,46 251 Sairauspoissaoloprosentti kuvaa, paljonko teoreettisesta säännöllisestä työajasta menetetään sairauspoissaolojen vuoksi. 19 Kertomusvuonna erilaisiin Kelan kuntoutuksiin osallistui yhteensä 9 henkilöä. Näistä Aslak-kuntoutuksessa oli 2 ja muussa Kelan kuntoutuksessa oli 7 henkilöä. 4.3 Työtapaturmapoissaolot Työtapaturmista johtuvien sairauspoissaolojen määrä väheni aikaisempiin vuosiin verrattuna. Eniten vähenemistä seurasi tapaturmista, jotka sattuivat työmatkalla tai sairaala-alueella. Työmatkalla sattuneista tapaturmista seurasi 52 kalenteripäivää sairauspoissaoloja (vuonna 2011: 424 kalenteripäivää ja vuonna 2010: 330 kalenteripäivää). Tapaturmista 21 tapausta ei vaatinut sairauspoissaoloa. Työsuojelutoimikunta käsittelee kaikki vakavat työtapaturmat. Työtapaturmia pyritään ehkäisemään ennakoivalla toiminnalla, henkilökunnan koulutuksella, läheltä piti –tilanteiden tarkalla dokumentoinnilla ja analysoinnilla. Tiedot kalenteripäivinä Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 Tapaturmia Tapaturmista aiheutuneita sairauspäiviä lkm %-muutos pv %-muutospv/tapaus pv/htv 104 31,6 486 4,5 4,67 0,8 86 -17,3 496 2,1 5,77 0,8 75 -12,8 842 69,8 11,23 1,4 64 -14,7 999 18,6 15,61 1,7 53 -17,2 356 -64,4 6,72 0,6 Yllä oleva taulukko sisältää tapaukset, jotka on anottu Valtiokonttorilta työtapaturmina. Kaikkia anomuksia Valtiokonttori ei ole kuitenkaan hyväksynyt työtapaturmiksi. 20 Vuoden 2010-2012 tapaturmatilanteet ja sairauspäivät/tapaturma 2010 Tapaturmatilanteet Tapauk-sia Turvallinen hoito-koul. Tapaturma toimintayks. Tapaturma työmatkalla/sairaala-alue Tapaturma osastolla/potilaan aiheuttama Virkamatka/Potilasretki Ammattitautiepäily Yhteensä 1 24 21 27 1 1 75 2011 2012 Sairaus- Sairaus- Tapauk- Sairaus- Sairaus- Tapauk- Sairaus- Sairauspv pv/tapaus sia pv pv/tapaus sia pv pv/tapaus 0 51 394 234 78 85 842 0,00 2,13 18,76 8,67 78,00 85,00 11,23 4 15 25 19 0 1 64 20 169 703 48 0 59 999 5,00 11,27 28,12 2,53 0,00 59,00 15,61 10 15 15 12 0 1 53 154 22 117 49 0 14 356 15,40 1,47 7,80 4,08 0,00 14,00 6,72 21 4.4 Työterveyspalvelut Työterveysmenot sisältävät Suomen Terveystalo Oy:ltä ostetut palvelut ja lisäksi muita työterveyshuollosta aiheutuneita kustannuksia, kuten esimerkiksi sairaalan laboratorion ja EEG:n palkkamenoja, lääkkeitä, koneiden huoltokustannuksia ja tarvikemenoja. Työterveyspalvelut ostettiin Suomen Terveystalo Oy:ltä. Säännölliset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit, kuntoutus ja yhteistyö työpaikan kanssa toteutuivat vakiintuneen käytännön mukaisesti. Työterveyshuolto järjesti mm. puhdistuspalvelun henkilökunnalle suunnatut ergonomiaryhmän ja kuntosaliryhmän. Kuntosaliryhmään osallistui 6-8 laitoshuoltajaa, yhteensä 10 kertaa. Ergonomiaryhmä järjestettiin kolmannen kerran, siihen valitaan vuosittain osallistujat yhdessä työterveyshuollon ja siivouspalvelun esimiesten kanssa. Vuonna 2012 ryhmään valittiin 8 laitoshuoltajaa. Osastosihteereille järjestettiin ryhmämuotoinen taukoliikunta ja ergonomiaopetus, yhteensä 8 kertaa. Lisäksi työfysioterapeutti ohjasi taukoliikuntaa ja kävi työpisteissä arvioimassa/ohjaamassa ergonomiaa sekä teki jatkosuosituksia. Vuonna 2012 käynnistettiin kaksi vuotta kestävä ”Kilotalkoot” ryhmä, osallistujia enintään 30 henkilöä. Tavoitteena on pudottaa vähintään 5 % omasta painostaan ja pitää pudonnut paino kahden vuoden ajan. Tapaamiset ovat olleet yksilötapaamisia. Työpaikkaselvityksiä tehtiin kolme. Terveydenhuoltokustannusten (sairaanhoitopalvelut) merkittävän nousun vuoksi terveydenhuollon palvelut keskitettiin lokakuussa 2009 Terveystalon Niuvanniemen toimipisteeseen. Lisäksi henkilöstö ohjeistettiin käyttämään oman kunnan terveyskeskusta muissa kuin päivystysasioissa (ei kiireelliset sairasvastaanottoasiat). 22 Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 Työterveys€/htv menot/v/€ *) brutto *) brutto 380 114 630,6 416 971 688,2 362 504 611,4 377 237 634,4 419 512 714,2 %-muutos edellisestä vuodesta -0,3 9,1 -11,2 3,8 12,6 VVS €/htv *) brutto Niuva €/htv **) netto Valtio €/htv **) netto 599 564 574 587 448,44 350,61 362,93 278,50 335,4 390,3 435,5 467,3 *) Työterveyshuollon palvelujen kustannuksista ei ole vähennetty työterveyshuollon palvelujen käytöstä KELAlta saadun palautuksen määrää (brutto) **) Työterveyshuollon palvelujen kustannuksista on vähennetty työterveyshuollon palvelujen käytöstä KELAlta saadun palautuksen määrää (netto). Sairaalan vuoden 2012 nettokuluihin sisältyy jaksotuskorjauksen vuoksi KELA-korvausta kahdelta vuodelta (2010, 2011). 23 4.5 Henkilöstökoulutus Sairaalan tukeman tai järjestämän koulutuksen tarkoituksena on henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen siten, että se edistää työntekijöiden työssä tarvitsemia tietoja ja taitoja sekä sairaalan arvoja, tuloksellisuutta ja henkilöstön hyvinvointia. Sairaalassa koulutetaan oikeuspsykiatriaan erikoistuvia lääkäreitä. Keskimäärin koulutuksesta on valmistunut 1–2 oikeuspsykiatria vuodessa, toimintavuonna ei kuitenkaan yhtään. Henkilöstön kehittämisessä sairaala on sijoittanut voimavaroja mm. koulutusstrategiaan ja suunnitelmaan perustuvaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Tällöin keskeisiä teemoja ovat psykologisten valmiuksien koulutukset (psykoedukaatiokoulutus, hoitosuhdekoulutukset, työnohjaajakoulutus ja päihdeongelman hallintaan liittyvä koulutus), biologiset ja farmakologiset koulutukset (somaattisen hoidon ylläpito, lääkehoitokoulutus, päihdeongelman hoitoon liittyvä koulutus), pakkokeinojen vähentämiseen tähtäävä koulutus, väkivallan hallinta ja turvallisuus, turvakorttikoulutus, ensiapukoulutus, GAF-koulutus ja rakenteisen kirjaamismallin koulutus. Vuosia jatkunut AVEKKI-koulutus lopetettiin ja sen tilalle käynnistettiin konfliktitilanteiden hallinta ja arviointi koulutus. Oikeuspsykiatrisen hoitotyön sisältöä on tutkittu käyttäen arviointikriteereinä skitsofrenian käypä hoito -suositusta. Tutkimuksen tuloksia hyödynnettiin suunniteltaessa ja toteutettaessa spesifiä, oikeuspsykiatrisen potilaan hoidon tarpeisiin vastaavaa ammatillista täydennyskoulutusta. Niuvanniemen sairaalan kehittämishanketta pakkotoimien vähentämiseksi jatkettiin suunnitelman mukaan vuonna 2012 kaikilla osastoilla. Hoitoa kehitetään potilaslähtöisesti siten, että pakkotoimia tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Käytettyjä keinoja olivat mm. johtamisen tukeminen, potilaskohtaisen hoidon suunnittelun kehittäminen ja henkilökunnan työnohjaus. Lääkäreille ja psykologeille hankittiin mittava koulutuskokonaisuus kanadalaiselta psykologian professorilta tavoitteena parantaa persoonallisuushäiriöiden ja vaarallisuuden arviointia. Usean psykologin ja lääkärin ryhmä teki opintomatkan Saksaan oikeuspsykiatriseen sairaalaan (Haina) tavoitteena paran- 24 taa valmiuksia monidiagnoosipotilaiden hoitamiseen ja kuntoutukseen sekä pakkotoimenpiteiden vähentämiseen yleisesti. Koulutusmenot Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 Koulutusmenot/v € 376 638 380 340 423 049 395 881 334 851 €/htv 625 628 714 666 570 %-muutos edellisestä vuodesta -1,0 0,5 13,7 -6,7 -14,4 Koulutusmenot sisältävät 16 192 euroa maksuttomasta toiminnasta rahoitettua koulutusta ja 33 237 euroa työnohjaukseen käytettyjä kustannuksia. Maksuttomasta toiminnasta rahoitettu koulutus Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 Koulutus- %-muutos menot/v edellisestä € vuodesta 6 200 -58,7 8 878 43,2 16 817 89,4 12 109 -28,0 16 192 33,7 Työnohjaus Vuosi Menot/v € 2008 2009 2010 2011 2012 59 356 42 704 58 867 46 854 33 237 %-muutos edellisestä vuodesta 65,1 -28,1 37,9 -20,4 -29,1 25 26 Työajan käytön kustannukset on laskettu joulukuun palkan mukaan. Alla olevasta taulukosta näkyvät koulutuksen kokonaiskustannukset eri vuosilta. Koulutusmenot sisältävät myös Avekki-koulutuksen kustannukset. Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 Koulutusmenot (sis. työajan kust.)/vuosi € 909 419 803 645 910 991 911 903 889 834 €/htv 1509 1326 1537 1534 1515 %-muutos edellisestä vuodesta 26,7 -12,06 15,91 -0,20 -1,25 Alla olevat tiedot perustuvat koulutusseurantarekisteriin (Hr Personec) tallennettuihin tietoihin koulutukseen käytetyt tunnit Koulutuksen nimi 2012 2011 2010 Ea-koulutus 12 14 Erikoistuvien lääkäreiden tutor-koulutukset 282 213 224 Henkilöstöhallinnon koulutus 448 270 523 Hoitosuhde 1443 1864 1048 Laatukoulutus 143 223 88 Lääkehuolto 160 526 15 Muu koulutus 3128 2282 3027 Oikeuspsykiatrian yksikön koulutuskokoukset 1537 960 1153 Opintokäynnit ja neuvottelut 148 258 313 Potilaan hoitoon liittyvä ammatillinen lisäkoulutus 5524 6139 5439 Ravintohuollon koulutus 206 137 141 Taloushallinnon koulutus 102 222 212 Tietotekniikan koulutus 466 321 576 Toimistoalan koulutus 102 58 51 Turvakorttikoulutus 748 323 Tutkintoon johtava koulutus 1550 2297 2592 Työnohjaus 1953 1980 1735 Hygieniapassi 307 Yhteensä 18247 18085 17151 Vuonna 2012 Avekkin koulutukseen osallistui 414 henkilöä ja koulutukseen käytettiin 3 949 työtuntia. Voimassa oleva turvakortti on 398 henkilöllä (7.5.2013). Vuonna 2012 turvakorttikoulutusta järjestettiin kahdeksan kertaa. Pelastautumisharjoituksia järjestettiin yhdellätoista osastolla. 27 4.6 Virkistystoiminta Vuoden 2012 summa sisältää 10 229 euroa Tyhy-/virkistystoiminnan kustannuksia. Virkistysmenot sisältävät myös henkilökunnan joululahjat, joiden arvo oli 28 710 euroa. Sairaalan henkilökunnan käytössä olevan uuden kuntosalin avaimia oli vuoden 2012 lopussa 301 henkilöllä. Työnantaja tuki myös henkilöstön virkistystoimintaa hankkimalla henkilöstölle uintilippuja ja kulttuuriseteleitä, joiden arvosta se korvasi osan. Työnantaja tuki myös sairaalan urheilujoukkueiden toimintaa. Vuosi Virkistysmenot/v € €/htv 2008 2009 2010 2011 2012 56 486 68 518 70 553 60 081 71 593 93,7 113,1 119,0 101,0 121,9 %-muutos edellisestä vuodesta 20,6 20,7 5,2 -15,1 20,6 28 5 Henkilöstön tehokkuus 5.1 Tuottavuus Tuottavuutta on mitattu jakamalla suoritteiden määrä henkilötyövuosilla. Suoritteiden määrä koostuu laskutettujen hoitopäivien ja mielentilatutkimuspäivien yhteismäärästä. Henkilötyövuosiin on laskettu koko henkilöstö lukuun ottamatta yliopistoopetukseen ja tieteelliseen tutkimustoimintaan palkattu henkilöstö. Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 Hoitopäivät Henkilöstö htv 103 096 599,95 103 292 601,28 102 150 589,96 103 113 592,55 103 815 583,71 Tuottavuus tavoite toteuma 171,08 172,29 173,02 175,48 174,71 Muutos, % 171,84 171,79 173,15 174,02 177,86 0,57 -0,03 0,80 0,51 2,21 VVS tuottavuus 204,05 200,66 211,62 202,97 5.2 Taloudellisuus Taloudellisuus on laskettu jakamalla kokonaiskustannukset suoritteiden määrällä. Kokonaiskustannuksista on vähennetty yliopisto-opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen liittyvät kustannukset. Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 KokonaisHoitopäivät kustannukset 34 557 522 35 653 842 36 785 739 37 317 479 37 826 314 103 096 103 292 102 150 103 113 103 815 Taloudellisuus euroa/vrk tavoite toteuma 335,43 335,20 350,92 345,18 358,16 360,12 361,55 361,91 374,19 364,37 (*+ merkkinen kehitys tarkoittaa taloudellisuuden paranemista Muutos, % (* -8,34 -2,98 -4,33 -0,50 -0,68 VVS, taloudellisuus euroa/vrk toteuma 317,05 332,12 320,85 347,55 29 5.3 Henkilötyövuoden hinta Vuosi Henkilötyövuosi/ € 2009 2010 2011 2012 47 000 49 484 50 216 51 677 %-muutos- Henkilösivuedellisestä kulu % vuodesta 3,06 5,30 1,47 2,91 26,793 25,884 22,979 21,831 Henkilötyövuoden hinta (kaikki palkkakustannukset/htv) on noussut edelliseen vuoteen nähden vajaat 3 prosenttia. 30 6 Yhteistoiminta Yhteistoiminta on johtamisen väline, jonka avulla edistetään toiminnan tuloksellisuutta ja parannetaan henkilöstön työelämän laatua, kun henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien asioiden suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Yhteistoiminnan tavoitteena on myös edistää sairaalan henkilöstöpolitiikan yleisten päämäärien toteutumista ja parantaa työyhteisön toimintaa ja työoloja. Hallinnon kehittämistyö, johon henkilöstö osallistuu, parantaa edellytyksiä tarjota pysyviä palvelusuhteita sekä kehittyviä ja sisällöltään monipuolisia työtehtäviä. 6.1 Yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 651/88 15§:n nojalla Niuvanniemen sairaala sekä Niuvanniemen sairaalan JHL ry. Niuvanniemen sairaalan JUKO ry (Akavan liitot), Tehyn valtion ja yliopistojen valtakunnallinen ammattiosasto 164 ja STEKA ry:n Niuvanniemen sairaalan jaosto ovat tehneet sopimuksen yhteistoiminnasta Niuvanniemen sairaalassa. 19.11.1999 allekirjoitettu yhteistoimintasopimus tuli voimaan 1.1.2000 ja on voimassa toistaiseksi kuuden viikon irtisanomisajoin. 6.2 Luottamusmiesorganisaatio Sairaalassa toimii neljä ammattijärjestöä: JHL ry, JUKO ry, Tehy ry ja STEKA ry, joilla kaikilla on valitut luottamusmiehet ja edustajat yhteistoimintaelimissä. 6.3 Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat Yhteistyötoimikunta kokoontui viisi kertaa. Kokoukset olivat yhteiskokouksia työsuojelutoimikunnan kanssa. Kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat mm.      Toimintakertomus 2011 Henkilöstötilinpäätös 2011 Talousarvioehdotus 2013 Tulossopimusraportti 1.1.2012-30.6.2012 Tulossopimusluonnos 2013 Työsuojelutoimikunta kokoontui 9 kertaa vuonna 2012. Näistä viisi oli yhteiskokouksia yhteistyötoimikunnan kanssa. Kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat edellä mainittujen lisäksi mm.   Työterveyshuollon raportit Väkivaltatapahtumat osastoilla 31   Vakavat työtapaturmat Työterveyshuollon työpaikkakäynnit 6.4 Muu yhteistoiminta Niuvanniemen sairaalan henkilöstöpolitiikan arvoperustan muodostavat henkilöstön kanssa yhteisesti sovitut arvot. Sairaalan arvot: Potilaslähtöisyys Toimimme ja kehitämme toimintojamme potilaslähtöisesti. Potilas osallistuu hoidon suunnitteluun, arviointiin ja päätöksentekoon. Keskeistä hoidossa ovat potilaan yksilölliset tarpeet, elämäntilanne ja voimavarat. Luomme ja tuemme potilaan yksilöllisiä auttamismenetelmiä. Otamme huomioon potilaan omaiset. Perusoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen Perusoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen on toimintamme perusta. Hoito- ja tutkimustoimenpiteet perustuvat lääketieteelliseen ja hoidolliseen arvioon ja ne ovat perusteltavissa. Kunnioitamme potilaan itsemääräämistä ja yksityisyyttä. Arvostamme ja kunnioitamme toinen toisiamme ja toimimme sen mukaisesti. Ammatillisuus ja tuloksellisuus Toimimme lakien, asetusten ja sääntöjen mukaisesti viivytyksettä. Toimintamme on tavoitteellista, vastuullista, luotettavaa ja eettisesti hyväksyttävää. Toimintamme tuloksellisuus syntyy tutkimusnäyttöön perustuvasta vaikuttavasta hoidosta, taloudellisista ja sujuvista toimintaprosesseista sekä henkilöstön korkeatasoisesta moniammatillisesta osaamisesta ja motivaatiosta. Oikeudenmukaisuus ja avoimuus Toimintamme on johdonmukaista, perusteltua, avointa ja läpinäkyvää. Huolehdimme potilaiden, henkilöstön ja verkostojen ajantasaisesta tiedon kulusta. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa. Annamme rakentavaa palautetta ja kohtelemme kaikkia tasapuolisesti. Työhyvinvointi Huolehdimme henkilökunnan työhyvinvoinnista. Turvallinen työympäristö on keskeinen henkilökunnan hyvinvointia ja jaksamista tukeva tekijä. Lakiin perustuva yhteistoimintamenettely on sairaalassa keskeinen voimavara. Selkeät toimenkuvat ja vastuut tukevat työhyvinvointia. Työntekijöiden aloitteellisuutta ja luovuutta tuetaan ja arvostetaan. 32 6.5 Työhyvinvointi Hyvän perustan työhyvinvoinnille on antanut laadunhallintaan liittyvien työprosessien selkeyttäminen. Johtosääntö ja ajan tasalla olevat toimenkuvat palvelevat työprosessien sujuvuutta. Työhyvinvointiin on panostettu koulutuksen, työnohjauksen, työterveyshuollon ja henkilökunnan monipuolisten osallistumismahdollisuuksien kautta. Työturvallisuuden ja hoidollisuuden tasapainoa arvioidaan jatkuvasti yhteistyössä henkilöstön kanssa. Terveellisten työaikojen toteutumista keskeytymättömässä kolmija kaksivuorotyössä seurataan jatkuvasti. Yksilön työhyvinvointi koostuu ammatillisen osaamisen lisäksi fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja henkisestä tasapainosta. Jokainen ihminen kantaa myös itse vastuuta kokonaishyvinvoinnistaan (Valtiokonttori, Kaiku-työhyvintointipalvelut). Tyhy-ryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana kolme kertaa. Kaksi kokousta oli yhteiskokouksia työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon kanssa. Näissä kokouksissa käsiteltiin työterveyshuollon tilastoja. Yksi kokous oli yhteiskokous laajennetun johtoryhmän ja yhteistyötoimikunnan kanssa. Tässä kokouksessa katselmoitiin toimenpideohjelma työtyytyväisyyskyselyn esille tuomien asioiden johdosta ja työilmapiirin parantamiseksi Niuvanniemen sairaalassa. Sairaalassa toteutettiin lähiesimiestoiminnan arviointi (esimiesbarometri) Valtiovarainministeriön omistamalla VMBaro henkilökyselyjärjestelmällä. Esimiesbarometri on apuväline, joka antaa organisaatiossa tietoa esimiestoiminnan ja yksittäisten esimiesten toiminnan parantamisen ja uudistumisen perustaksi. Arviointi koski esimiehiä, joilla oli vähintään kuusi alaista (26 henkilöä). Kyselyyn vastasi 270 henkilöä. Virastotasolla vastausten keskiarvo vaihteli välillä 3,73 – 4,23 (asteikko 1-5). Vastaajat kokivat, että heidän työtavoitteet on asetettu selkeästi ja esimiestä on helppo lähestyä. Vastaajat toivoivat, että esimies puuttuisi työyhteisössä ilmeneviin ristiriitoihin ajoissa. Lisäksi ongelmia nähtiin luottamuksellisen työilmapiirin luomisessa ja työtehtävien jaon oikeudenmukaisuudessa. Esimiesbarometri tehdään seuraavan kerran vuonna 2014. Niuvanniemen sairaalassa on 27 mentorvalmennuksen suorittanutta henkilöä. Mentoritoiminnan tunnettavuutta ja käyttöä pyritään lisäämään parantamalla tiedottamista muun muassa uuden henkilökunnan perehdytyksen yhteydessä..