Selkäydinvammasta johtuvat virtsaamisvaikeudet

Selkäydinvammasta johtuvat
virtsaamisvaikeudet
– omatoiminen toistokatetrointi
Sinulle
NAINEN
www.lofric.fi
Tämän esitteen tavoite on antaa lisätietoa
terveydenhuollosta saamasi tiedon lisäksi
sekä kertoa, miten selkäytimeen vaikuttava
vamma tai sairaus vaikuttaa virtsateihin.
Tämä esite antaa vinkkejä ja ideoita, joiden
avulla virtsatieongelmien vaikutuksia
voidaan pienentää. Paremmat tiedot ja
mahdollisten oireiden huomaaminen
voivat helpottaa arkipäivääsi.
Ne myös helpottavat kysymysten tai jopa
vaatimusten esittämistä terveydenhuollon
ammattilaisille. Haluamme näin
tarjota arvokasta tietoa virtsarakosta ja
omatoimisesta katetroinnista. Toivomme,
että esitteestä on sinulle hyötyä.
Tahdomme KIITTÄÄ sairaanhoitajia ja
toimintaterapeutteja, jotka ovat jakaneet
kokemuksiaan ja suurta tietotaitoaan
Uumajan, Tukholman, Upsalan ja
Karlshamnin selkäydinvammaklinikoilta.
Nimi ...............................................................................
Selkäydinvamma .....................................................4
Yleisyys............................................................................4
Selkäydinvamma..............................................................4
Omatoiminen toistokatetrointi....................................5
Virtsateiden toiminta................................................6
Virtsateiden toiminta selkäydinvamman yhteydessä......8
Yliaktiivinen virtsarakko........................................................9
Aliaktiivinen virtsarakko .......................................................9
Tutkimus ja seuranta ..............................................10
Virtsaamispäiväkirja..........................................................11
Hoito....................................................................12
Rakon tyhjentäminen.........................................................12
Omatoiminen toistokatetrointi ..............................................12
Kestokatetri.....................................................................12
Hoito lääkkeillä................................................................13
Apuvälineet....................................................................13
Näin katetroit omatoimisesti................................................14
LoFric naisille...................................................................17
Avausohjeet: LoFric ..........................................................18
Komplikaatiot........................................................20
Virtsatieinfektiot...............................................................20
Autonominen dysrefleksia (AD) ...........................................21
Vinkkejä & neuvoja................................................22
Matkoilla..............................................................24
Seuranta...............................................................26
Tarkistuslista: akuuttikuntoutus ..............................................26
Tarkistuslista: kuntoutus.......................................................27
Tarkistuslista: avohoito.......................................................27
Apuvälineitä, jotka voivat helpottaa
omatoimista katetrointia.....................................................23
Omatoimisen toistokatetroinnin hyötyjä .................................25
Selkäydinvamma
Yleisyys
Suomessa selkäydinvammautuu vuosittain noin 100 ihmistä. Useimmiten
tällaiset vammat liittyvät liikenne- tai
putoamisonnettomuuksiin. Vammautuneista noin 80 % on miehiä. Vammautuneiden keskimääräinen ikä on 45 vuotta.
Vuosittain joitain selkäydinvammoja
aiheutuu tulehduksesta, kasvaimesta,
ahtaumista tai verenvuodosta.
Selkäydinvamma
Selkäydinvammalla tarkoitetaan itse
selkäytimessä olevaa vammaa, joissakin
tapauksissa yhdessä selkäytimen
alimmassa osassa olevien hermojuurien
vamman kanssa.
Selkäydin on suunnilleen sormenpaksuinen ja hyvin herkkä. Se on täynnä
nestettä olevassa kanavassa selkärangan
sisällä. Selkäytimessä on soluja, jotka lähettävät ja vastaanottavat signaaleja läpi
koko kehon. Näiden signaalien ansiosta
voimme muun muassa liikuttaa käsivarsia, jalkoja ja kehon muita lihaksia.
Nämä signaalit myös ohjaavat kehon
valmiutta tyhjentää rakko ja suoli.
Selkäydinvammat jaetaan yleensä
kolmeen luokkaan:
• hankittu traumaattinen selkäydinvamma
(onnettomuuden, kuten putoamisen
tai sukelluksen aiheuttama)
• hankittu muu kuin traumaattinen
selkäydinvamma (selkäydinvamma,
joka johtuu sairaudesta, kuten
tulehduksesta, kasvaimesta tai
verenvuodosta)
• synnynnäinen selkäydinvamma.
Selkäydinvammat luokitellaan sen
mukaan, missä vamma on suhteessa
selkärangan nikamiin. On olemassa 29
nikamaa, joiden tehtävänä on muun
muassa suojata selkäydintä.
4
Vamma ylemmissä nikamissa, C1–Th1,
halvaannuttaa käsivarret ja jalat kokonaan tai osittain, ja sitä kutsutaan myös
neliraajahalvaukseksi tai tetraplegiaksi.
Kun ylimmät nikamat vammautuvat,
ihmisestä voi tulla riippuvainen hengitysavusta (hengityslaite/ventilaattori)
Vamma Th2:n alapuolella vaikuttaa
jalkoihin, ja sitä kutsutaan alaraajahalvaukseksi tai paraplegiaksi. Vamma
voi olla täydellinen tai osittainen sen
mukaan, puuttuvatko tunto ja motoriikka kokonaan vai osittain.
Sekä paraplegiassa että tetraplegiassa
esiintyy suolen ja virtsateiden
toimintahäiriöitä.
Isot aivot
Primaarinen aivorungon
virtsaamiskeskus
•
•
C1
Kaulanikamat
Rintanikamat
C7
Th1
Th12
L1
Lannenikamat
L5
S1
Ristinikamat
S5
Häntänikamat
Selkäydin
Omatoiminen toistokatetrointi
Tohtori Ludwig Guttmann, joka vuonna
1946 esitteli steriilin toistokatetroinnin,
ja tohtori Jack Lapides julkaisivat vuonna 1972 ensimmäisen raportin puhtaasta
omatoimisesta toistokatetroinnista.
Lapides totesi, että on tärkeämpää
tyhjentää virtsarakko säännöllisesti kuin
suorittaa toimenpide steriilisti. Ruotsissa
menetelmää on käytetty 1970-luvun
lopusta saakka.
Omatoiminen toistokatetrointi on
nykyään paras hoitomuoto hermostoperäisissä virtsaamisvaikeuksissa, ja
siitä tulee useimmille vammautuneille
elinikäinen hoitomuoto.
Omatoiminen toistokatetrointi tarkoittaa
virtsarakon säännöllistä tyhjennystä
kertakäyttökatetria käyttämällä. Toisto-
Virtsausongelmat voivat
vaivata ketä tahansa missä
tahansa elämänvaiheessa
– mutta kaikille voidaan
löytää sopiva ratkaisu
katetrointi on toiseksi paras tapa virtsata
ja muistuttaa eniten luonnollista virtsaamista. Se toimii riippumatta siitä, ovatko
syynä rakon varastointi- vai tyhjennys­
ongelmat. Vaikka se voi tuntua aluksi
hieman vaikealta, se on yksinkertainen
ja turvallinen toimenpide.
Toistokatetrointi saattaa tuntua
hieman pelottavalta, hankalalta tai
mahdollisesti vain epämukavalta.
Mutta kuten kaikessa muussakin,
harjoittelu tuo varmuutta. Monet
ihmiset ympäri maailman katetroivat
itsensä neljä tai kuusi kertaa päivässä
joka päivä – ja he kokevat, että se on
ratkaissut monet heidän ongelmistaan
ja tehnyt elämästä helpompaa. Lisäksi
se ehkäisee virtsatietulehduksia ja
munuaisvaurioita.
Useat ihmiset, sekä
lapset että aikuiset,
katetroivat itsensä
päivittäin luonnollisena
osana arkea.
5
Virtsateiden toiminta
Ylempiin virtsateihin kuuluvat munuaiset ja virtsanjohdin. Alempiin virtsateihin kuuluvat virtsarakko sekä rakkolihakset, virtsaputki ja sulkijalihakset,
jotka avaavat ja sulkevat virtsaputken.
Munuaiset tuottavat virtsaa suodattamalla kuona-aineita verestä. Virtsa
kuljettaa kuona-aineet munuaisista ja
pois kehosta. Virtsarakon tehtävä on
täyttyä ja tyhjentyä virtsasta. Jotta virtsa
ei pääse kulkemaan takaisin munuaisiin,
virtsanjohtimet laskevat viistosti alaspäin kohti virtsarakkoa. Virtsanjohtimissa on venttiilitoiminto, joka estää virtsan
painumisen takaisin kohti munuaisia
(ns. refluksi).
Virtsarakon seinissä on reseptoreja,
jotka rekisteröivät rakon venymisen
sen täyttyessä.
Virtsarakossa on matala paine täyttymisvaiheessa. Virtsan määrä pissatessa
vaihtelee eri henkilöiden välillä, yleensä
se on 200–400 ml per kerta ja 1–2 litraa
vuorokaudessa. Useimmat pissaavat 4–8
kertaa päivässä. Koko rakon tyhjennyksen ajan virtsarakossa on korkea paine
ja sulkijalihakset ovat avoinna.
Lantionpohjalihaksilla on tärkeä rooli
virtsankarkailun estämisessä.
Virtsaputken sulkijalihaksilla on
kaksi roolia. Ensinnäkin ne pitävät
Munuaiset
Virtsanjohdin
Virtsarakko
Sulkijalihas
Virtsaputki
Lantionpohja
6
virtsan virtsarakossa, kun se on
täynnä, toiseksi lihakset rentoutuvat
virtsaputken ympärillä, kun
virtsarakko pitää tyhjentää. Tämä
vaatii virtsarakon ja virtsaputken
hyvää yhteispeliä. Rakontyhjennystä
ohjaa keskushermosto tahdonalaisen ja
tahdosta riippumattoman hermoston
monimutkaisen yhteistyön kautta.
Kun ihmisellä alkaa olla pissahätä,
virtsarakon seinien reseptorit lähettävät
tietoa aivoihin selkäytimen kautta.
Tämän yhteistyön ansiosta ihminen
voi valita, milloin hän tyhjentää
virtsarakkonsa.
Aivot voivat olla piittaamatta signaaleista, kunnes ne ovat niin vahvoja,
että virtsarakko on tyhjennettävä. Kun
pissaaminen on sallittua, esim. WC:ssä,
aivot lähettävät tiedon virtsarakon
refleksikeskukseen, joka saa virtsarakon
vetäytymään sisäänpäin ja sulkijalihaksen
rentoutumaan, jotta virtsa voi valua ulos.
Virtsaputken ulompi aukko on
häpykielen ja emättimen välissä.
Naisen virtsaputki on 3–5 cm pitkä –
tämä vaihtelee yksilöllisesti.
Paras tapa löytää virtsaputken aukko
itse on yleensä käyttää apuna peiliä.
Virtsaputki
Sulkijalihas
Virtsarakko
Virtsaputki
Emätin
Emättimen aukko
Kohtu
Peräsuoli
7
Virtsateiden toiminta selkäydinvamman yhteydessä
Selkäydinvammassa yhteys aivojen
ja virtsarakon välillä on kokonaan tai
osittain toimimaton (sen mukaan, onko
vamma täydellinen vai osittainen).
Tämä aiheuttaa usein virtsarakon
täyttymis- ja tyhjennysvaiheen
toimintahäiriön, mikä merkitsee
ongelmia pissahädän tuntemisessa.
Lisäksi tämä vaikuttaa kykyyn
tyhjentää virtsarakko tahdonalaisesti.
Selkäydinvamman jälkeisten
kuukausien ensimmäisillä viikoilla
rakon tyhjennys on niin sanotussa
selkäytimen sokkivaiheessa, jossa
virtsarakko on aliaktiivinen ja potilaalla
on virtsaretentio (mahdotonta pissata
oma-aloitteisesti). Tämän ajanjakson
aikana tämä on tavallista suuren
virtsanerityksen yhteydessä. Kun
sokkivaihe on heikentynyt, virtsarakon
refleksiaktiivisuus voi palautua.
Vamman asteen ja neurologisen
tilanteen mukaan voi esiintyä
seuraavia virtsaamisvaikeuksia:
• Yliaktiivinen virtsarakko
• Aliaktiivinen virtsarakko
8
Yliaktiivinen virtsarakko
Tätä esiintyy nikamien Th12–L1 tai sitä
korkeammissa selkäydinvammoissa.
Kun selkäytimen sokkivaihe on ohi,
voivat Th12–L1:n yläpuolista
selkäydinvammaa sairastavat
kehittää ns. refleksirakon.
Aliaktiivinen virtsarakko
Tämä tila on tavallinen alaraajahalvaantuneille, joiden selkäydinvamma on
nikamissa Th12–L1 tai alempana. Yhteys
keskushermostoon on katkennut. Tämä
tarkoittaa virtsarakon ja selkäytimen
välisen refleksikaaren katoamista.
Tuntomerkit:
Tuntomerkit:
• Täydellisen vamman yhteydessä
rakon täyttyminen tai pissahätä
ei tunnu. Rakon tyhjentämisen
tarpeen voi mahdollisesti tunnistaa
autonomisista signaaleista, kuten
kasvojen punehtumisesta, lievästä
päänsärystä tai hikoilusta.
• Täydellisen vamman yhteydessä
pissahädän tai rakon täyttymisen
tunnetta ei ole.
• Osittaisen vamman yhteydessä
virtsaamistarpeen tunne voi palautua,
vaikka itse tarve voi ilmetä eri
tavalla kuin ennen vammaa.
• Rakko voi supistua tahdosta riippumatta:
rakon lihaksilla on edelleen tyhjennysvoimaa. Tämä voi johtaa tahattomaan
virtsankarkailuun (refleksirakko).
• Virtsajäämät: virtsarakon supistumiskyky ei riitä rakon tyhjentymiseen kokonaan. Tämä voi johtaa virtsankarkailuun ja virtsatietulehduksiin.
• Rakkolihaksilla on vähän tai ei
ollenkaan tyhjennysvoimaa, mikä
tarkoittaa, että rakossa on suuria
määriä virtsaa.
• Rakko on usein pullistunut ja liian
täynnä.
• Jäännösvirtsa voi aiheuttaa virtsankarkailua ja virtsatietulehduksia.
• Sulkijalihaksen paine on usein
matala, mikä voi aiheuttaa
virtsankarkailua vatsaontelon
paineen seurauksena, kuten
ponnistuksen, yskimisen ja
aivastamisen yhteydessä.
• Virtsarakon supistukset suljettua
virtsaputkea vasten (rakkolihas-sulkijadyssynergia) johtavat rakon korkeaan
paineeseen ja vaarana on, että virtsa
virtaa takaisin munuaisiin (refluksi).
9
Tutkimus ja seuranta
Mahdollisimman pian selkäytimen
sokkivaiheen jälkeen tulee pyrkiä määrittämään virtsaamisvaikeuden tyyppi.
Tämän jälkeen voidaan päättää sopivasta
hoitomuodosta. Virtsarakon toiminta voi
muuttua uudestaan vammautumista seuraavan vuoden aikana, ja rakon toimintaa
ja hoitoa tulee kumpaakin seurata.
Virtsaamispäiväkirja
Kun omatoiminen toistokatetrointi
aloitetaan, oman virtsaamis- ja juomispäiväkirjan täyttämisestä voi olla hyötyä.
– Kuinka paljon juon ja pissaan?
– Toimiiko omatoimisen
toistokatetroinnin aikatauluni?
– Pitääkö minun muuttaa jotakin?
Tästä on hyötyä myös mahdollisen
virtsankarkailuyhteyden selvittämisessä.
Jäännösvirtsan mittaaminen
Jäännösvirtsan määrä mitataan
ultraäänen tai katetroinnin avulla.
Mittaus tulee tehdä välittömästi
rakon tyhjennyksen jälkeen.
Tutkimus
Seuraavat kokeet otetaan tarvittaessa:
Virtsakoe, virtsaviljely.
Verikoe, munuaisarvokoe, esimerkiksi
kreatiniini ja/tai kystatiini C.
Urodynaaminen tutkimus
Tehdään 3–6 kuukautta
vammautumisen jälkeen.
Kystometria on tavallisin urodynaaminen tutkimus. Rakon lihasten toiminta
mitataan, ts. virtsarakon tunto ja rakon
seinien joustavuus täyttymisen aikana.
Nämä ovat rakon kapasiteetin ratkaisevia tekijöitä. Kystometria näyttää,
onko virtsarakko yli- vai aliaktiivinen.
10
Normaalisti virtsarakon lihakset eivät
supistu, kun se täyttyy nesteellä.
Röntgentutkimus
Jokin röntgentutkimuksen muoto, esim.
munuaisten ultraäänitutkimus, voidaan
tehdä akuutin kuntoutusvaiheen
aikana ja sen jälkeen tarvittaessa
virtsaamisongelmien vuoksi.
Uretrokystoskopia
Kystoskopiassa lääkäri katsoo virtsarakkoon instrumentilla, jotta nähdään
mahdolliset virtsarakon muutokset, esim.
tulehdukset ja virtsakivet. Tämä tutkimus
tehdään ensisijaisesti silloin, kun epäillään virtsakiviä tai vaikeasti hoidettavaa
oireellista virtsatietulehdusta.
Seuranta
Urologinen seuranta on tärkeää elämänlaadun kannalta ja munuaisten toiminnan lakkaamisen välttämiseksi. Se on
tärkeää myös, jotta voidaan minimoida
negatiiviset vaikutukset, kuten virtsankarkailu, voimakas virtsaamistarve, rakon tyhjennysvaikeudet ja tulehdukset.
Potilasta seurataan selkäydinvammayksiköissä akuutissa vaiheessa. Jatkuvassa
kuntoutuksessa tehdään urologinen
arviointi, tarkastus, hoitotoimenpiteet ja
elinikäistä seurantaa urologien, kuntoutuslääkärien ja sairaanhoitajien/uroterapeuttien yhteistyönä.
Selkäydinvammautunut tulee kaikissa
olosuhteissa lähettää tarkastukseen
1–3 vuoden välein ja hoitoon tulee
hakeutua, jos uusia ongelmia ilmenee.
Rakkolihas-sulkija-dyssynergian
yhteydessä on tärkeää ehkäistä
munuaisvaurioita ja huomata
mahdollinen munuaisten huonontunut
toiminta mahdollisimman aikaisin.
Virtsaamispäiväkirja
Päivä 1
Päiväys:
wc
wc wc
wc
Kellon- Nesteensaanti Pissattu määrä Katetroitu
aika
(ml)
(ml)
määrä (ml)
wc
wc
Virtsantiputtelu (X)
wc
Virtsankarwc
kailu (X)
Suojan vaihto
(X)
Voimakas
virtsaamistarve (X)
06.00
07.00
08.00
09.00
10.00
11.00
12.00
13.00
14.00
15.00
16.00
17.00
18.00
19.00
20.00
21.00
22.00
23.00
24.00
01.00
02.00
03.00
04.00
05.00
Yhteensä
Keskiarvo
Lataa LoFric Mic Chart App -sovellus
LoFric® Mic Chart App -sovelluksella voit kirjata,
kuinka paljon nestettä juot ja kuinka paljon pissaat
kahden tai kolmen päivän aikana (48/72 tuntia).
Sovellus muistuttaa, kun on aika lopettaa
mittaaminen.
11
Hoito
Hoitoa ohjaa kolme pääperiaatetta:
• Refluksin ja munuaisvaurioiden
ehkäiseminen
•Komplikaatioiden, kuten suuren
jäännösvirtsan määrän tai
virtsatietulehdusten, ehkäiseminen
•Elämänlaadun parantaminen
vähentämällä virtsankarkailua ja
voimakasta virtsaamistarvetta
Rakon tyhjentäminen
Virtsarakon katetrointi on paras hoitomuoto, jos virtsarakko ei tyhjenny
kokonaan tai siellä on liikaa virtsaa
pissaamisen jälkeen. Katetrointitapoja
on kaksi: omatoiminen toistokatetrointi
ja kestokatetri.
Omatoiminen toistokatetrointi
on ensisijainen valinta ja tarkoittaa virtsarakon säännöllistä tyhjennystä kertakäyttökatetrilla, joka työnnetään virtsaputken
kautta virtsarakkoon. Kun virtsarakko
tyhjentyy kaikesta virtsasta, katetri vedetään ulos ja hävitetään.
Omatoimisen toistokatetroinnin hyötyjä
Omatoimisessa toistokatetroinnissa on
monia hyötyjä verrattuna sisäiseen katetriin. Virtsatietulehdusten riski pienenee
ja virtsatiet pysyvät normaaleina, joten
tulehdusten ja munuaistoiminnan heikentymisen riski pienenee. Omatoimisen
toistokatetroinnin tavoite on ehkäistä
virtsankarkailua, voimakasta virtsaamistarvetta ja siten parantaa elämänlaatua.
Omatoimisen toistokatetroinnin käyttö
parantaa mahdollisuutta seksuaalisesti
aktiiviseen elämään.
12
Kuinka usein? Katetrointien määrä
riippuu virtsan määrästä, jonka ei tulisi
olla yli 400 ml kertaa kohti. Tutkimukset
osoittavat, että pitkien katetrointivälien
ja virtsan bakteeriesiintymien välillä
on yhteys. Katetrointikertojen määrä
vaihtelee yksilöllisesti ja on riippuvainen
nesteensaannista. Tavallisesti
omatoiminen toistokatetrointi tehdään
4–6 kertaa päivässä, harvoin öisin.
Toistokatetrointi on nykyään
perustoimenpide, joka
• suojaa alempia ja ylempiä virtsateitä
• vähentää virtsatietulehdusten
esiintymistä
• vähentää virtsankarkailua.
Kestokatetri
Kestokatetri ja ballongi
Se työnnetään virtsaputken kautta
virtsarakkoon. Kestokatetri asetetaan
useimmiten heti vammautumisen
jälkeen, ja se tulee poistaa niin pian
kuin mahdollista.
Suprapubinen katetri
Se työnnetään vatsanpeitteiden kautta
virtsarakkoon. Etuna on, että se ei
ole virtsaputkessa ja se mahdollistaa
omatoimisen toistokatetroinnin
harjoittelun. Käytetään, kun
omatoiminen toistokatetrointi
ei ole mahdollista.
Hoito lääkkeillä
On olemassa lääkkeitä, jotka salpaavat
virtsarakon lihasten reseptorit
voimakkaan virtsaamistarpeen
vähentämiseksi. On myös lääkkeitä,
jotka vaikuttavat virtsaneritykseen.
Antikolinergiset lääkkeet
Lääkkeet, joita voidaan käyttää, ovat
antikolinergisiä/antimuskariinisia
lääkkeitä, jotka rentouttavat virtsarakon
lihaksia. Lihaksia pitää jännittää, jotta
virtsarakko tyhjentyy. Nämä lääkkeet
auttavat rentouttamaan lihakset, mikä
pienentää virtsarakon hallitsemattoman
tyhjentymisen riskiä. Tämä voi helpottaa
suuren virtsamäärän pitämistä rakossa,
mutta se voi myös vaikuttaa tyhjennyskykyyn, jos pissataan ilman katetria.
Botuliinitoksiini
Botuliinitoksiinia sisältävät lääkkeet
vähentävät rakkolihaksen supistelua.
Useimmiten katetrointia tarvitaan
hoidon jälkeen sen vuoksi, että lääkkeen
teho estää virtsarakon lihasten supistumista rakon tyhjentämiseksi. Lääke
ruiskutetaan rakkolihaksiin hoitotilanteessa, ja sen pitkäaikaisvaikutus on n.
6–12 kuukautta. Tämän jälkeen hoito
voidaan toistaa.
Antidiureettinen hormoni
Desmopressiinilääke pienentää virtsan
määrää. On tärkeää, ettei nestettä nautita
kovin paljoa tämän hoidon yhteydessä.
Estrogeeni
Emättimen paikallinen estrogeenihoito
voi myös olla mahdollinen vaihtoehto,
erityisesti vanhemmille naisille.
Se voi vaikuttaa lievittävästi, kun
pissaamiseen liittyy kipua, ja se
voi myös vähentää voimakkaasta
virtsaamistarpeesta aiheutuvaa vaivaa.
Limakalvojen parantuminen pienentää
virtsatieinfektioiden riskiä.
Apuvälineet
Virtsankarkailun yhteydessä käytetään
inkontinenssisuojia. Suojat sovitetaan
yksilön tarpeisiin, ja niiden tulee olla
käytännöllisiä. On tärkeää vaihtaa
suoja säännöllisesti, jotta vältetään
virtsatietulehdukset ja iho-ongelmat.
Omatoimisen toistokatetroinnin
yhteydessä voidaan käyttää jatkoletkua
tai virtsapussia lisävarusteina,
jos WC:hen siirtymisessä tai sen
esteettömyydessä on ongelmia.
Imukykyinen inkontinenssisuoja
• Eri kokoja ja tyyppejä, joiden
imukyky vaihtelee.
Niiden tulee olla testattuja ja
yksilöllisesti sopivia.
• Käytetään yhdessä sellaisten
alushousujen kanssa, jotka
pitävät suojan paikoillaan.
13
Näin katetroit omatoimisesti
1
Pese kädet saippualla ja vedellä.
Pese alapääsi kerran vuorokaudessa
miedolla saippualla. Valmistele sitten
katetri.
3
Vie katetri hitaasti virtsaputkeen. Kun
virtsaa alkaa valua, vie katetria vielä
pari senttimetriä eteenpäin. Kun katetri
on sisällä, pyri pitämään se niin
liikkumatta kuin mahdollista, koska
rakon tyhjentymiseen kuluu jonkin aikaa.
14
2
Levitä häpyhuulet, nosta toisella kädellä
hieman ylöspäin ja etsi virtsaputken
aukko.
4
Kun virtsan
valuminen lakkaa,
vedä katetria ulos
hitaasti ja lopeta vetäminen, jos
virtsaa tulee lisää. Kun olet varma,
että rakko on tyhjä, taita katetri tai
aseta sormi liittimen pään päälle
(jos et käytä pussia tai jatkoletkua),
ennen kuin vedät katetrin kokonaan
ulos. Näin saat aikaan tyhjiön ja
varmistat, että viimeiset pisarat pysyvät
katetrissa. Tämä on tärkeää, koska se
estää katetrissa olevan virtsan valumisen
takaisin rakkoon tai ulos, kun katetri
on ulkona.
Etsi sinulle sopiva asento, käytä
niitä apuvälineitä, joita tarvitset
Aluksi virtsaputken aukon
etsimiseen voi käyttää apuna
peiliä. Pienen harjoittelun
jälkeen se onnistuu jo ilman
peiliä etsimällä virtsaputken
suu sormella.
Jos pystyt seisomaan,
se voi joskus helpottaa
virtsaputken löytämistä.
Levitä häpyhuulet ja työnnä
katetri sisään. Tyhjennä
virtsa WC-pönttöön.
Jos käytät pyörätuolia ja
katetroit itsesi, virtsapussi
tai jatkoletku voi olla avuksi.
Tässä käytetään jatkoletkua, jotta
voidaan tyhjentää suoraan WCpönttöön. Vinkki letkun pitämiseen
paikoillaan tyhjennyksen aikana:
aseta letku posliinin ja WCrenkaan väliin.
15
LoFric – katetrit naisille
LoFric Sense
– huomaamaton ja käyttäjäystävällinen muotoilu
LoFric® Sense™ on houkutteleva valinta naisille. Pieni ja huomaamaton – kuitenkin tarpeeksi pitkä rakon tyhjentämiseen kokonaan.
LoFric Sense on kaikki, mitä tarvitaan turvalliseen ja mukavaan
katetrointiin missä tahansa. Kaikki tuotteen osat on suunniteltu naisia
varten, ja ne tarjoavat turvaa sekä mahdollisuuden elämäntapasuunnitteluun täysin uudella tavalla. LoFric Sense on räätälöity naisille.
LoFric
– klassinen alkuperäismalli
LoFric® on klassinen hydrofiilinen, pienikitkainen katetrimme,
joka kehitettiin jo vuonna 1983. Se soveltuu kaikkiin tilanteisiin.
LoFricin hydrofiilisen pinnan aktivoimiseen tarvitaan puhdasta vettä.
LoFricin tutkimustulokset puhuvat toistokatetroinnin puolesta – myös
monivuotisessa käytössä. LoFric-katetrista on saatavana eripituisia
ja -kokoisia malleja, jotka soveltuvat naisille, miehille ja lapsille.
LoFric Primo
– taitettava katetri, joka sisältää steriilin veden
LoFric® Primo™ -katetrin pakkaus sisältää steriilin veden – katetrointi
on turvallista, vaikka puhdasta vettä ei olisi saatavilla. Katetri
upotetaan veteen ja aktivoidaan ennen käyttöä. LoFric Primon
voi taitella, ja se on helppo ottaa mukaan. LoFric Primoa on
saatavilla erikokoisia miehille, naisille ja lapsille.
LoFric Hydro-Kit
– missä tahansa ja milloin tahansa
LoFric® Hydro-Kit™ on täydellinen katetripakkaus. LoFric-katetrin,
vesisäiliön ja keräyspussin ansiosta käyttäjä ei tarvitse välttämättä
lainkaan WC:tä tai vettä.
LoFric Hydro-Kit tarjoaa vapauden ja varmuuden omatoimiseen
katetrointiin missä tahansa. Saatavana on erikokoisia malleja
miehille, naisille ja lapsille.
Mikään LoFric-katetri ei sisällä PVC:tä tai ftalaatteja –
se on paras ympäristövalinta*
LoFric oli ensimmäinen hydrofiilinen virtsakatetri, ja siitä
on kerätty paljon kokemusta yli 30 vuoden käytön aikana.
Ainutlaatuisen kitkattoman pinnan ansiosta LoFric on
hellävarainen virtsaputkelle.
*Journal of Cleaner Production; Stripple et al.
17
Näin avaat ja käytät
LoFric- / LoFric Primo -katetria
LoFric
Avaa pakkaus varovasti
vetämällä repäisyliuskat erilleen
noin 5–6 sentin matkalta.
3
2
1
Täytä pakkaus suoraan vedellä.
Tavallinen vesijohtovesi käy
hyvin. Katetri on valmis käytettäväksi 30 sekunnin kuluttua.
Pakkauksessa on tarraliuska
kiinnitystä varten. Irrota sininen
suojapaperi ja kiinnitä pakkaus
sopivaan kuivaan pintaan.
LoFric Primo
1
2
+30 Sec
Taita ja purista vesipussia niin,
että vesi valuu alas katetriin.
3
+30 Sec
+30 Sec
Ripusta LoFric Primo lenkkien tai
liimapinnan avulla. Anna katetrin
olla vedessä 30 sekunnin ajan
samalla, kun valmistaudut.
+30 Sec
Vedä pakkaus auki. Tartu
pakkauksen lenkkeihin vesipussin yläpuolelta kummallakin
kädellä. Vedä, kunnes
katetri tulee näkyviin. Katetri
on valmis käytettäväksi!
+30 Sec
+30 Sec
...............................................................................................................................
...............................................................................................................................
...............................................................................................................................
...............................................................................................................................
...............................................................................................................................
...............................................................................................................................
18
Näin avaat ja käytät LoFric Sense
-katetria
LoFric Sense
1
Taita katetrin alaosa ja paina.
Katetri on valmis käytettäväksi.
3
Ota katetri pakkauksesta
ja katetroi.
2
Avaa tarraliuska ja taita se
taaksepäin.
Tarraliuska on kätevä katetrin
ripustamiseen.
4
Katetri voidaan hävittää
hygieenisesti ja huomaamattomasti.
...............................................................................................................................
...............................................................................................................................
...............................................................................................................................
...............................................................................................................................
...............................................................................................................................
...............................................................................................................................
19
Komplikaatiot
Selkäydinvammautuneet ovat erityisen
alttiita virtsatiekomplikaatioille, koska
selkäydinvamma aiheuttaa rakon
tyhjentämisvaikeuksia.
Virtsatietulehdukset
Virtsatietulehdukset ovat monien katetrinkäyttäjien ja muiden rakon tyhjentämiseen vaikuttavasta tilasta kärsivien
ongelma. Virtsatietulehdus on bakteeri-infektio, joka vaikuttaa johonkin
virtsateiden osaan. Virtsassa on nestettä,
suoloja ja kuona-aineita. Tavallisesti
virtsassa ei ole bakteereja. Jos bakteereja
kuitenkin joutuu virtsarakkoon tai munuaisiin, ne lisääntyvät virtsassa, tarttuvat limakalvoon ja aiheuttavat virtsatietulehduksen. Yleisin virtsatietulehdus
on virtsarakkotulehdus, kystiitti. Toinen
virtsatietulehduksen tyyppi on munuaisaltaan tulehdus, pyelonefriitti, joka
tunnetaan myös ylempien virtsateiden
tulehduksena ja on paljon vakavampi.
Virtsatietulehdukset jaetaan
oireettomiin ja oireellisiin tulehduksiin.
Oireeton virtsatietulehdus tarkoittaa,
että virtsassa on bakteereja ilman
virtsateiden oireilua.
Suurentuneet bakteeriarvot
virtsassa ilman oireita ei tarkoita
virtsatietulehdusta. Jos nämä bakteerit
hoidetaan pois antibiooteilla, on suuri
riski saada myöhemmin "ilkeämpiä"
bakteereja, jotka aiheuttavat
rajumpia oireita. Vastustuskyky voi
huonontua, jos bakteereja tuhotaan
antibioottien liika- ja väärinkäytöllä.
Huolehdithan, että annat virtsanäytteen
virtsatietulehdusepäilyn yhteydessä,
jotta saat oikeat antibiootit.
20
Oireellisten virtsatietulehdusten
tuntomerkit:
•Muuttunut rakon toiminta
•Virtsankarkailu / lisääntynyt virtsankarkailu
•Kirvely / polttava tunne rakon
tyhjennyksen yhteydessä
•Voimakas tarve virtsata
•Alavatsan tai alaselän kivut
•Verinen virtsa
•Kuume ja/tai huonontunut yleiskunto
•Lisääntynyt lihasjäykkyys
•Lisääntyneet autonomiset reaktiot,
kuten hikoilu tai palelu
•Autonominen dysrefleksia niiden
potilaiden kohdalla, joiden
selkäydinvamma on Th6:n yläpuolella
Jos sinulla on virtsatietulehduksen
oireita, ota yhteyttä terveydenhuollon
ammattilaiseen lisätutkimuksia varten.
Virtsatietulehdusten tutkiminen
• Virtsaviljely
• Rakontyhjennysrutiinien kartoittaminen (tekniikka, hygienia, omatoimisen toistokatetroinnin tiheys, virtsan
keräämiseen tarkoitettujen apuvälineiden käyttö)
Uusiutuvan virtsatietulehduksen
tutkiminen
Uusiutuvan virtsatietulehduksen
määritelmä on kaksi tulehdusta puolen
vuoden aikana tai kolme tulehdusta
yhden vuoden aikana.
• Rakontyhjennysrutiinien
kartoittaminen (tekniikka, hygienia,
omatoimisen toistokatetroinnin
tiheys, virtsan keräämiseen
tarkoitettujen apuvälineiden käyttö)
• Virtsaamis- ja juomispäiväkirja
• Jäännösvirtsan tarkastus
• Röntgentutkimukset ja kystoskopia
Virtsatietulehdusten hoito
Autonominen dysrefleksia (AD)
• Oireelliset virtsatietulehdukset hoidetaan antibiooteilla vastustuskyvyn
määrittämisen jälkeen
Autonominen dysrefleksia on
hermoston tahdosta riippumattoman
yliaktiivisuuden tila. Sitä esiintyy vain
ihmisillä, joilla on vamma Th6:ssa tai
sen yläpuolella.
Ehkäisevä hoito
• Säännöllinen rakon tyhjennys siten,
että virtsan määrä rakossa ei ylitä
400 ml:aa. Rakko tulee tyhjentää
yli neljä kertaa vuorokaudessa.
• Nesteensaannin tulee vuorokaudessa
olla vähintään 1,5 litraa.
• Tyhjennä täysin tyhjäksi, käytä
katetrointiin tarpeeksi aikaa.
• Huolehdi hygieniasta.
• Ummetus voi myös lisätä
virtsatieinfektioiden riskiä. Hyvä
suolen toiminnasta huolehtiminen
voi ehkäistä virtsatietulehduksia.
• Katetrin valinta ja katetroinnin
hoitaminen tekniikalla, joka ei vaadi
kosketusta, voi ehkäistä sairauksia.
Oireita voivat olla mm. vammatasoa
ylempi hikoilu, korkea verenpaine
ja sykkivä päänsärky, kasvojen
punehtuminen fyysisen aktiviteetin
yhteydessä, huonovointisuus ja ihon
kananlihalle meno.
Jos kärsit tästä: istuudu tai pysy
istumassa, tarkasta, että virtsarakko
ja suoli eivät ole liian täysiä, katso,
oletko saanut haavan, riisu liian tiukat
vaatteet, ja jos harrastat seksiä – lopeta
välittömästi.
Autonominen dysrefleksia voi olla
vakava tila, johon ei tule suhtautua
välinpitämättömästi. Ota yhteyttä
sairaanhoidon ammattilaiseen,
jos oireet eivät mene ohi.
STOP
virtsatieinfektiot
21
Neuvoja ja vinkkejä
Tyhjennä kokonaan
Tässä voi auttaa asennon muuttaminen,
kun katetri on edelleen virtsarakon
sisällä. Vedä katetria hitaasti ulospäin,
jotta kaikki virtsa tyhjenee pois – älä
kiirehdi. Jos rakossa on edelleen virtsaa,
virtsatietulehduksen riski suurenee.
Hyvä hygienia
Infektioilta suojaavan luonnollisen
bakteerikannan säilyttämiseen
suositellaan alapesua vain kerran
päivässä vedellä ja miedolla saippualla.
Juominen
Keho tarvitsee yleensä 1,5–2 litraa
nestettä joka päivä, jotta virtsarakko
huuhtoutuu hyvin. Tämä pienentää
virtsatietulehdusten riskiä.
Jätteiden lajittelu
LoFric-pakkauksessa on kaksi osaa.
Paperinen heitetään paperinkeräykseen
ja muovinen muovinkeräykseen. LoFrickatetrien pussi lajitellaan muoveihin
ja kartonkikotelo paperinkeräykseen.
LoFric Primo- ja LoFric Sense
-pakkaukset lajitellaan muoveihin.
Katetrointien määrä
Tavallisesti katetroit itsesi 4–6 kertaa
päivässä. Tämä vaihtelee eri ihmisillä
rakon ongelmien, juodun nestemäärän
ja virtsamäärän mukaan sekä sen
mukaan, onko pissaaminen ilman
22
katetria mahdollista. Sääntönä on,
että rakossa ei saa olla yli 400 ml:aa
virtsaa. Komplikaatioiden välttämiseksi
on tärkeää, että noudatat saamiasi
suosituksia.
Kuukautiset
Eivät vaikuta omatoimisen toistokatetroinnin rutiineihin millään tavalla.
Raskaus
Huomaa muuttuneet rakontyhjennysrutiinit/-tavat. Esimerkiksi voidaan tarvita
pidempää katetria, jotta rakko tyhjenee
kokonaan. Raskauden aikana on erityisen tärkeää ehkäistä virtsatietulehduksia. Ota mielellään yhteyttä erikoisäitiysneuvolaan parhaan mahdollisen hoidon
saamista varten.
Vaikeudet katetrin sisäänviemisessä
Lihasjännitys voi vaikeuttaa katetrin
sisäänviemistä. Etsi hyvä asento,
yski vähän ja rentoudu. Älä purista
katetria. Jos katetrointi epäonnistuu,
käyttöön tulee ottaa uusi katetri
virtsatietulehdusten välttämiseksi.
Hoidon alussa virtsassa tai katetrissa
voi olla verta. Se johtuu yleensä siitä,
että virtsaputki on ärtynyt. Kokemukset
ovat osoittaneet, että tämä menee
nopeasti ohi, mutta jos olet epävarma,
ota yhteys uroterapeuttiisi tai
sairaanhoitajaasi.
Apuvälineitä, jotka voivat helpottaa
omatoimista katetrointia
Kirjallisuus
Bakke A. Digranes A. Bacteriuria in patients
treated with clean intermittent catheterization.
Scand J Infect Dis 23:577–582,1991.
Bakke A. Physical predictors of infection in patients
treated with clean intermittent catheterization:
A prospective 7-year study. J Urol, 1997.
Farrelly E et al. Uppföljningsprogram vid neurogen
blåsrubbning efter ryggmärgsskada. Urologiska
kliniken, Karolinska sjukhuset, 2013.
WC-paperirullat, jotka on laitettu
sideharson sisälle ja helpottavat
jalkojen pitämistä harallaan
lihasjännityksen yhteydessä.
Logan K. Shaw C. Webber C. et al. Patients’
experiences of learning clean intermittent selfcatheterization: a qualitative study. Journal
of Advanced Nursing 62(1), 32–40 doi:
10.1111/j.1365-2648.2007.04536.x, 2008.
Logan and Shaw Intermittent self-catheterization
service provision: perspectives of people with
spinal cord injury, 2011.
MS ja virtsatieongelmat. Miksi niillä on yhteys?
77866-FI-0706-Wellspect HealthCare
Madeleine Stenius Rehab Station Stockholm
Om tarm- och blåsrubbning 2011.
www.1177.se Vårdguiden
www.rgaktivrehab.se RG aktiv rehabilitering
www.rtp.se Personskadeförbundet RTP
www.cercadeti.se CercaDeTi
Virtsaputken suun etsimiseen
käytetään useimmiten peiliä,
kun omatoiminen toistokatetrointi
aloitetaan.
www.spinalistips.se Spinalisklinikens tips
www.lofric.fi LoFric
Facebook-ryhmät:
Me, joilla on selkäydinvamma
Vanhemmat rullatuolissa
Omaiset ja selkäydinvammautuneet
23
Matkoilla
Ota katetrit ja apuvälineet
kotoa mukaasi
Matkatavaroiden katoaminen lentomatkoilla ei valitettavasti ole harvinaista.
Kuljeta siksi vähintään muutaman
päivän katetrit käsimatkatavaroissa.
Pakkaa mukaan tarpeeksi katetreja, jos
jotakin odottamatonta tapahtuu, esim.
paluulento myöhästyy.
Hygienia
Jos matkustat maissa, joissa vedenlaatu
ei ole yhtä hyvä kuin kotimaassa, ota
mukaan katetreja, joissa on mukana
neste. Näin sinun ei tarvitse huolehtia
huonosta vedenlaadusta, joka voi
aiheuttaa virtsatietulehduksia.
Kertakäyttökäsineiden pitäminen
mukana on hyvä tapa pitää kädet
puhtaana esim. julkisissa WC-tiloissa.
Käsihuuhde on toinen hyvä apukeino
bakteerien välttämiseen.
Pieni liukueste tai matto helpottaa
liikkumista.
24
Rakon tyhjennys lennolla
Eurooppalaisten lentoyhtiöiden tulee
tukea matkustajia, jotka tarvitsevat apua
WC:hen siirtymisessä lennon aikana
Euroopan parlamentin ja Eurooppaneuvoston määräyksen (EF) 1107/2006
mukaisesti. Matkustamohenkilökunta
voi auttaa ainoastaan työntämällä
pyörätuolin WC-tilaan ja sieltä takaisin.
Matkustajan tulee pystyä nostamaan
itsensä pyörätuoliin ja siitä pois itse
tai matkakumppaneidensa avulla.
Pidemmillä lennoilla voit ottaa yhteyttä
lentoyhtiöösi ja tarkistaa, millaista apua
voit saada.
Pitkien lentojen ajaksi voidaan joskus
laittaa kestokatetri.
Matkatodistus
Voit helpottaa tullitarkastusta pyytämällä apuvälinetodistuksen, joka kertoo,
miksi matkatavaroidesi joukossa on
katetreja. Kortti on saatavilla usealla
kielellä. Voit pyytää korttia uroterapeutilta/sairaanhoitajalta tai ottaa yhteyttä
Wellspect HealthCareen. Voit myös
tulostaa sen itse verkkosivuiltamme
www.lofric.fi
Omatoimisen toistokatetroinnin hyödyt vaihtelevat
yksilöllisesti omatoimisen katetroinnin syyn mukaan
Parantaa elämänlaatua
Kun virtsatieinfektioiden riski saadaan
pienenemään ja/tai virtsankarkailu
hallintaan, myös potilaan elämänlaatu
paranee. Ei tarvitse huolehtia
hajuhaitoista tai märistä vaatteista.
Täysin tyhjä virtsarakko vähentää
voimakasta virtsaamistarvetta, mikä
antaa hyvät yöunet, koska virtsarakon
tyhjentämisen vuoksi ei tarvitse nousta
sängystä monta kertaa yössä. Myös
päivisin WC-käyntejä on vähemmän ja
aikaa jää enemmän muuhun.
Ehkäisee virtsankarkailua ja
voimakasta virtsaamistarvetta
Tyhjentämällä virtsarakko säännöllisesti
vältetään virtsankarkailua ja voimasta
virtsaamistarvetta. Ylitäyttynyt rakko
saattaa aiheuttaa virtsankarkailua.
Jos virtsarakko ei ole tarpeeksi tyhjä,
sinne voi tulla vain pieni määrä virtsaa,
ennen kuin rakko tarvitsee tyhjentää
uudestaan.
Pienentää virtsatieinfektioiden riskiä
Kun jäännösvirtsa poistetaan
rakosta, infektioiden riski pienenee.
Virtsatieinfektioiden ehkäisyn kannalta
on tärkeää tyhjentää virtsarakko
säännöllisesti ja täydellisesti.
Ylläpitää munuaisten normaalia
toimintaa
Virtsarakon täydellä ja säännöllisellä
tyhjentämisellä vältetään
munuaisvahinkoja, erityisesti
neurogeenisten vammojen/sairauksien
yhteydessä, kun virtsarakossa on
luonnottoman korkea paine.
25
Muistilista ennen omatoimisen toistokatetroinnin
aloittamista
Jotta omatoimisen toistokatetroinnin aloittaminen ja jatkaminen onnistuu
mahdollisimman hyvin, seuraa näitä kohtia ohjeista, jotka olet varmasti
saanut sairaala- ja kuntoutusjakson aikana.
Täytetään yhdessä henkilökunnan kanssa:
MUISTILISTA: AKUUTTIKUNTOUTUS
Yhteyshenkilö: ....................................................
Työpaikka: .............................................................. Puhelin: .....................................................
CH: ............................................ Pituus: ................cm Merkintä: ...............................................
Tietoa omatoimisesta toistokatetroinnista
£Virtsateiden anatomia
£Jäännösvirtsan tarkastus BladderScanultraäänilaitteella omatoimisen
£Virtsateiden normaali toiminta
toistokatetroinnin jälkeen
£Syitä rakon tyhjennyksenongelmiin
£Tietoa suolen toiminnasta
£Omatoimisen toistokatetroinnin hyötyjä
huolehtimisesta
£Omatoimisen toistokatetroinnin
£Tietoa komplikaatioista, kuten
opettaminen
£Omatoiminen toistokatetrointi
opastuksen aikana
virtsatietulehduksista
£Inkontinenssituotteet ja tuotteiden
ominaisuudet
£Nestemäärä ja tyhjennysvälit
...............................................................................................................................
...............................................................................................................................
...............................................................................................................................
...............................................................................................................................
...............................................................................................................................
...............................................................................................................................
26
MUISTILISTA: KUNTOUTUS (ennen kotiutusta)
Yhteyshenkilö: ....................................
Työpaikka: .............................................................. Puhelin: ...................................................
CH: ............................................ Pituus: ................cm Merkintä: ..............................................
Omatoimisen toistokatetroinnin seuranta
£Komplikaatioiden, kuten
virtsatietulehdusten, toistuminen
£Omatoimisen toistokatetroinnin
tekniikan toistaminen
£Suolen toiminnasta huolehtimisen
toistaminen
matkoja varten
£Inkontinenssituotteet ja tuotteiden
ominaisuudet
..............................................................
£Tyhjennysväli määräytyy
virtsaamispäiväkirjan avulla
£Jäännösvirtsan tarkastus BladderScanultraäänilaitteella omatoimisen
toistokatetroinnin jälkeen
MUISTILISTA: AVOHOITO
£Apuvälineitä ennen kotiutusta
£Uutiset/kotisivut
£Käytännöllisiä neuvoja esim.
..............................................................
..............................................................
Yhteyshenkilö: ......................................................................
Työpaikka: .............................................................. Puhelin: .................................................
CH: ............................................ Pituus: ................cm Merkintä: .............................................
Omatoimisen toistokatetroinnin seuranta ........... kuukauden jälkeen
(puhelin-/henkilökohtainen aika)
10
9
Elämänlaatu
8
7
6
5
4
3
2
1
0
£Komplikaatioiden, kuten
£Käytännöllisiä neuvoja esim.
£Omatoimisen toistokatetroinnin
£Inkontinenssituotteet ja tuotteiden
virtsatietulehdusten, toistuminen
tekniikan toistaminen
£Suolen toiminnasta huolehtimisen
toistaminen
£Uutiset/kotisivut
£Omatoimisen katetroinnin
vaikutus elämänlaatuun
£Virtsaamispäiväkirjan sekä
esimerkiksi virtsankarkailun
arviointi
matkoja varten
ominaisuudet
....................................................
.....................................................
....................................................
....................................................
27
Kuuntele muita
käyttäjiä
Neuvoja ja
vinkkejä
Video-ohjeita
• Lue lisää kehosta ja eri diagnooseista
• Ymmärrä omatoimisen toistokatetroinnin ja LoFric-katetrin merkitys
• Katso video-ohjeita
• Osallistu henkilökohtaisiin keskusteluihin
Kaikki tämä ja paljon muuta osoitteessa www.lofric.fi
Wellspect HealthCare
Piispansilta 9 A, PL 96, 02230 Espoo.
Puh: 09 867 6160. Faksi: 09 804 4128.
www.lofric.fi
© 2015 Wellspect HealthCare, DENTSPLY International Company. Kaikki oikeudet pidätetään. 72712-FI-1508.
LoFric® on Wellspect HealthCaren rekisteröity tavaramerkki.
Haluatko tietää lisää LoFric-katetreista tai omatoimisesta
katetroinnista?