Selkäydinvammasta johtuvat virtsaamisvaikeudet
Selkäydinvammasta johtuvat virtsaamisvaikeudet – omatoiminen toistokatetrointi Sinulle NAINEN www.lofric.fi Tämän esitteen tavoite on antaa lisätietoa terveydenhuollosta saamasi tiedon lisäksi sekä kertoa, miten selkäytimeen vaikuttava vamma tai sairaus vaikuttaa virtsateihin. Tämä esite antaa vinkkejä ja ideoita, joiden avulla virtsatieongelmien vaikutuksia voidaan pienentää. Paremmat tiedot ja mahdollisten oireiden huomaaminen voivat helpottaa arkipäivääsi. Ne myös helpottavat kysymysten tai jopa vaatimusten esittämistä terveydenhuollon ammattilaisille. Haluamme näin tarjota arvokasta tietoa virtsarakosta ja omatoimisesta katetroinnista. Toivomme, että esitteestä on sinulle hyötyä. Tahdomme KIITTÄÄ sairaanhoitajia ja toimintaterapeutteja, jotka ovat jakaneet kokemuksiaan ja suurta tietotaitoaan Uumajan, Tukholman, Upsalan ja Karlshamnin selkäydinvammaklinikoilta. Nimi ............................................................................... Selkäydinvamma .....................................................4 Yleisyys............................................................................4 Selkäydinvamma..............................................................4 Omatoiminen toistokatetrointi....................................5 Virtsateiden toiminta................................................6 Virtsateiden toiminta selkäydinvamman yhteydessä......8 Yliaktiivinen virtsarakko........................................................9 Aliaktiivinen virtsarakko .......................................................9 Tutkimus ja seuranta ..............................................10 Virtsaamispäiväkirja..........................................................11 Hoito....................................................................12 Rakon tyhjentäminen.........................................................12 Omatoiminen toistokatetrointi ..............................................12 Kestokatetri.....................................................................12 Hoito lääkkeillä................................................................13 Apuvälineet....................................................................13 Näin katetroit omatoimisesti................................................14 LoFric naisille...................................................................17 Avausohjeet: LoFric ..........................................................18 Komplikaatiot........................................................20 Virtsatieinfektiot...............................................................20 Autonominen dysrefleksia (AD) ...........................................21 Vinkkejä & neuvoja................................................22 Matkoilla..............................................................24 Seuranta...............................................................26 Tarkistuslista: akuuttikuntoutus ..............................................26 Tarkistuslista: kuntoutus.......................................................27 Tarkistuslista: avohoito.......................................................27 Apuvälineitä, jotka voivat helpottaa omatoimista katetrointia.....................................................23 Omatoimisen toistokatetroinnin hyötyjä .................................25 Selkäydinvamma Yleisyys Suomessa selkäydinvammautuu vuosittain noin 100 ihmistä. Useimmiten tällaiset vammat liittyvät liikenne- tai putoamisonnettomuuksiin. Vammautuneista noin 80 % on miehiä. Vammautuneiden keskimääräinen ikä on 45 vuotta. Vuosittain joitain selkäydinvammoja aiheutuu tulehduksesta, kasvaimesta, ahtaumista tai verenvuodosta. Selkäydinvamma Selkäydinvammalla tarkoitetaan itse selkäytimessä olevaa vammaa, joissakin tapauksissa yhdessä selkäytimen alimmassa osassa olevien hermojuurien vamman kanssa. Selkäydin on suunnilleen sormenpaksuinen ja hyvin herkkä. Se on täynnä nestettä olevassa kanavassa selkärangan sisällä. Selkäytimessä on soluja, jotka lähettävät ja vastaanottavat signaaleja läpi koko kehon. Näiden signaalien ansiosta voimme muun muassa liikuttaa käsivarsia, jalkoja ja kehon muita lihaksia. Nämä signaalit myös ohjaavat kehon valmiutta tyhjentää rakko ja suoli. Selkäydinvammat jaetaan yleensä kolmeen luokkaan: • hankittu traumaattinen selkäydinvamma (onnettomuuden, kuten putoamisen tai sukelluksen aiheuttama) • hankittu muu kuin traumaattinen selkäydinvamma (selkäydinvamma, joka johtuu sairaudesta, kuten tulehduksesta, kasvaimesta tai verenvuodosta) • synnynnäinen selkäydinvamma. Selkäydinvammat luokitellaan sen mukaan, missä vamma on suhteessa selkärangan nikamiin. On olemassa 29 nikamaa, joiden tehtävänä on muun muassa suojata selkäydintä. 4 Vamma ylemmissä nikamissa, C1–Th1, halvaannuttaa käsivarret ja jalat kokonaan tai osittain, ja sitä kutsutaan myös neliraajahalvaukseksi tai tetraplegiaksi. Kun ylimmät nikamat vammautuvat, ihmisestä voi tulla riippuvainen hengitysavusta (hengityslaite/ventilaattori) Vamma Th2:n alapuolella vaikuttaa jalkoihin, ja sitä kutsutaan alaraajahalvaukseksi tai paraplegiaksi. Vamma voi olla täydellinen tai osittainen sen mukaan, puuttuvatko tunto ja motoriikka kokonaan vai osittain. Sekä paraplegiassa että tetraplegiassa esiintyy suolen ja virtsateiden toimintahäiriöitä. Isot aivot Primaarinen aivorungon virtsaamiskeskus • • C1 Kaulanikamat Rintanikamat C7 Th1 Th12 L1 Lannenikamat L5 S1 Ristinikamat S5 Häntänikamat Selkäydin Omatoiminen toistokatetrointi Tohtori Ludwig Guttmann, joka vuonna 1946 esitteli steriilin toistokatetroinnin, ja tohtori Jack Lapides julkaisivat vuonna 1972 ensimmäisen raportin puhtaasta omatoimisesta toistokatetroinnista. Lapides totesi, että on tärkeämpää tyhjentää virtsarakko säännöllisesti kuin suorittaa toimenpide steriilisti. Ruotsissa menetelmää on käytetty 1970-luvun lopusta saakka. Omatoiminen toistokatetrointi on nykyään paras hoitomuoto hermostoperäisissä virtsaamisvaikeuksissa, ja siitä tulee useimmille vammautuneille elinikäinen hoitomuoto. Omatoiminen toistokatetrointi tarkoittaa virtsarakon säännöllistä tyhjennystä kertakäyttökatetria käyttämällä. Toisto- Virtsausongelmat voivat vaivata ketä tahansa missä tahansa elämänvaiheessa – mutta kaikille voidaan löytää sopiva ratkaisu katetrointi on toiseksi paras tapa virtsata ja muistuttaa eniten luonnollista virtsaamista. Se toimii riippumatta siitä, ovatko syynä rakon varastointi- vai tyhjennys ongelmat. Vaikka se voi tuntua aluksi hieman vaikealta, se on yksinkertainen ja turvallinen toimenpide. Toistokatetrointi saattaa tuntua hieman pelottavalta, hankalalta tai mahdollisesti vain epämukavalta. Mutta kuten kaikessa muussakin, harjoittelu tuo varmuutta. Monet ihmiset ympäri maailman katetroivat itsensä neljä tai kuusi kertaa päivässä joka päivä – ja he kokevat, että se on ratkaissut monet heidän ongelmistaan ja tehnyt elämästä helpompaa. Lisäksi se ehkäisee virtsatietulehduksia ja munuaisvaurioita. Useat ihmiset, sekä lapset että aikuiset, katetroivat itsensä päivittäin luonnollisena osana arkea. 5 Virtsateiden toiminta Ylempiin virtsateihin kuuluvat munuaiset ja virtsanjohdin. Alempiin virtsateihin kuuluvat virtsarakko sekä rakkolihakset, virtsaputki ja sulkijalihakset, jotka avaavat ja sulkevat virtsaputken. Munuaiset tuottavat virtsaa suodattamalla kuona-aineita verestä. Virtsa kuljettaa kuona-aineet munuaisista ja pois kehosta. Virtsarakon tehtävä on täyttyä ja tyhjentyä virtsasta. Jotta virtsa ei pääse kulkemaan takaisin munuaisiin, virtsanjohtimet laskevat viistosti alaspäin kohti virtsarakkoa. Virtsanjohtimissa on venttiilitoiminto, joka estää virtsan painumisen takaisin kohti munuaisia (ns. refluksi). Virtsarakon seinissä on reseptoreja, jotka rekisteröivät rakon venymisen sen täyttyessä. Virtsarakossa on matala paine täyttymisvaiheessa. Virtsan määrä pissatessa vaihtelee eri henkilöiden välillä, yleensä se on 200–400 ml per kerta ja 1–2 litraa vuorokaudessa. Useimmat pissaavat 4–8 kertaa päivässä. Koko rakon tyhjennyksen ajan virtsarakossa on korkea paine ja sulkijalihakset ovat avoinna. Lantionpohjalihaksilla on tärkeä rooli virtsankarkailun estämisessä. Virtsaputken sulkijalihaksilla on kaksi roolia. Ensinnäkin ne pitävät Munuaiset Virtsanjohdin Virtsarakko Sulkijalihas Virtsaputki Lantionpohja 6 virtsan virtsarakossa, kun se on täynnä, toiseksi lihakset rentoutuvat virtsaputken ympärillä, kun virtsarakko pitää tyhjentää. Tämä vaatii virtsarakon ja virtsaputken hyvää yhteispeliä. Rakontyhjennystä ohjaa keskushermosto tahdonalaisen ja tahdosta riippumattoman hermoston monimutkaisen yhteistyön kautta. Kun ihmisellä alkaa olla pissahätä, virtsarakon seinien reseptorit lähettävät tietoa aivoihin selkäytimen kautta. Tämän yhteistyön ansiosta ihminen voi valita, milloin hän tyhjentää virtsarakkonsa. Aivot voivat olla piittaamatta signaaleista, kunnes ne ovat niin vahvoja, että virtsarakko on tyhjennettävä. Kun pissaaminen on sallittua, esim. WC:ssä, aivot lähettävät tiedon virtsarakon refleksikeskukseen, joka saa virtsarakon vetäytymään sisäänpäin ja sulkijalihaksen rentoutumaan, jotta virtsa voi valua ulos. Virtsaputken ulompi aukko on häpykielen ja emättimen välissä. Naisen virtsaputki on 3–5 cm pitkä – tämä vaihtelee yksilöllisesti. Paras tapa löytää virtsaputken aukko itse on yleensä käyttää apuna peiliä. Virtsaputki Sulkijalihas Virtsarakko Virtsaputki Emätin Emättimen aukko Kohtu Peräsuoli 7 Virtsateiden toiminta selkäydinvamman yhteydessä Selkäydinvammassa yhteys aivojen ja virtsarakon välillä on kokonaan tai osittain toimimaton (sen mukaan, onko vamma täydellinen vai osittainen). Tämä aiheuttaa usein virtsarakon täyttymis- ja tyhjennysvaiheen toimintahäiriön, mikä merkitsee ongelmia pissahädän tuntemisessa. Lisäksi tämä vaikuttaa kykyyn tyhjentää virtsarakko tahdonalaisesti. Selkäydinvamman jälkeisten kuukausien ensimmäisillä viikoilla rakon tyhjennys on niin sanotussa selkäytimen sokkivaiheessa, jossa virtsarakko on aliaktiivinen ja potilaalla on virtsaretentio (mahdotonta pissata oma-aloitteisesti). Tämän ajanjakson aikana tämä on tavallista suuren virtsanerityksen yhteydessä. Kun sokkivaihe on heikentynyt, virtsarakon refleksiaktiivisuus voi palautua. Vamman asteen ja neurologisen tilanteen mukaan voi esiintyä seuraavia virtsaamisvaikeuksia: • Yliaktiivinen virtsarakko • Aliaktiivinen virtsarakko 8 Yliaktiivinen virtsarakko Tätä esiintyy nikamien Th12–L1 tai sitä korkeammissa selkäydinvammoissa. Kun selkäytimen sokkivaihe on ohi, voivat Th12–L1:n yläpuolista selkäydinvammaa sairastavat kehittää ns. refleksirakon. Aliaktiivinen virtsarakko Tämä tila on tavallinen alaraajahalvaantuneille, joiden selkäydinvamma on nikamissa Th12–L1 tai alempana. Yhteys keskushermostoon on katkennut. Tämä tarkoittaa virtsarakon ja selkäytimen välisen refleksikaaren katoamista. Tuntomerkit: Tuntomerkit: • Täydellisen vamman yhteydessä rakon täyttyminen tai pissahätä ei tunnu. Rakon tyhjentämisen tarpeen voi mahdollisesti tunnistaa autonomisista signaaleista, kuten kasvojen punehtumisesta, lievästä päänsärystä tai hikoilusta. • Täydellisen vamman yhteydessä pissahädän tai rakon täyttymisen tunnetta ei ole. • Osittaisen vamman yhteydessä virtsaamistarpeen tunne voi palautua, vaikka itse tarve voi ilmetä eri tavalla kuin ennen vammaa. • Rakko voi supistua tahdosta riippumatta: rakon lihaksilla on edelleen tyhjennysvoimaa. Tämä voi johtaa tahattomaan virtsankarkailuun (refleksirakko). • Virtsajäämät: virtsarakon supistumiskyky ei riitä rakon tyhjentymiseen kokonaan. Tämä voi johtaa virtsankarkailuun ja virtsatietulehduksiin. • Rakkolihaksilla on vähän tai ei ollenkaan tyhjennysvoimaa, mikä tarkoittaa, että rakossa on suuria määriä virtsaa. • Rakko on usein pullistunut ja liian täynnä. • Jäännösvirtsa voi aiheuttaa virtsankarkailua ja virtsatietulehduksia. • Sulkijalihaksen paine on usein matala, mikä voi aiheuttaa virtsankarkailua vatsaontelon paineen seurauksena, kuten ponnistuksen, yskimisen ja aivastamisen yhteydessä. • Virtsarakon supistukset suljettua virtsaputkea vasten (rakkolihas-sulkijadyssynergia) johtavat rakon korkeaan paineeseen ja vaarana on, että virtsa virtaa takaisin munuaisiin (refluksi). 9 Tutkimus ja seuranta Mahdollisimman pian selkäytimen sokkivaiheen jälkeen tulee pyrkiä määrittämään virtsaamisvaikeuden tyyppi. Tämän jälkeen voidaan päättää sopivasta hoitomuodosta. Virtsarakon toiminta voi muuttua uudestaan vammautumista seuraavan vuoden aikana, ja rakon toimintaa ja hoitoa tulee kumpaakin seurata. Virtsaamispäiväkirja Kun omatoiminen toistokatetrointi aloitetaan, oman virtsaamis- ja juomispäiväkirjan täyttämisestä voi olla hyötyä. – Kuinka paljon juon ja pissaan? – Toimiiko omatoimisen toistokatetroinnin aikatauluni? – Pitääkö minun muuttaa jotakin? Tästä on hyötyä myös mahdollisen virtsankarkailuyhteyden selvittämisessä. Jäännösvirtsan mittaaminen Jäännösvirtsan määrä mitataan ultraäänen tai katetroinnin avulla. Mittaus tulee tehdä välittömästi rakon tyhjennyksen jälkeen. Tutkimus Seuraavat kokeet otetaan tarvittaessa: Virtsakoe, virtsaviljely. Verikoe, munuaisarvokoe, esimerkiksi kreatiniini ja/tai kystatiini C. Urodynaaminen tutkimus Tehdään 3–6 kuukautta vammautumisen jälkeen. Kystometria on tavallisin urodynaaminen tutkimus. Rakon lihasten toiminta mitataan, ts. virtsarakon tunto ja rakon seinien joustavuus täyttymisen aikana. Nämä ovat rakon kapasiteetin ratkaisevia tekijöitä. Kystometria näyttää, onko virtsarakko yli- vai aliaktiivinen. 10 Normaalisti virtsarakon lihakset eivät supistu, kun se täyttyy nesteellä. Röntgentutkimus Jokin röntgentutkimuksen muoto, esim. munuaisten ultraäänitutkimus, voidaan tehdä akuutin kuntoutusvaiheen aikana ja sen jälkeen tarvittaessa virtsaamisongelmien vuoksi. Uretrokystoskopia Kystoskopiassa lääkäri katsoo virtsarakkoon instrumentilla, jotta nähdään mahdolliset virtsarakon muutokset, esim. tulehdukset ja virtsakivet. Tämä tutkimus tehdään ensisijaisesti silloin, kun epäillään virtsakiviä tai vaikeasti hoidettavaa oireellista virtsatietulehdusta. Seuranta Urologinen seuranta on tärkeää elämänlaadun kannalta ja munuaisten toiminnan lakkaamisen välttämiseksi. Se on tärkeää myös, jotta voidaan minimoida negatiiviset vaikutukset, kuten virtsankarkailu, voimakas virtsaamistarve, rakon tyhjennysvaikeudet ja tulehdukset. Potilasta seurataan selkäydinvammayksiköissä akuutissa vaiheessa. Jatkuvassa kuntoutuksessa tehdään urologinen arviointi, tarkastus, hoitotoimenpiteet ja elinikäistä seurantaa urologien, kuntoutuslääkärien ja sairaanhoitajien/uroterapeuttien yhteistyönä. Selkäydinvammautunut tulee kaikissa olosuhteissa lähettää tarkastukseen 1–3 vuoden välein ja hoitoon tulee hakeutua, jos uusia ongelmia ilmenee. Rakkolihas-sulkija-dyssynergian yhteydessä on tärkeää ehkäistä munuaisvaurioita ja huomata mahdollinen munuaisten huonontunut toiminta mahdollisimman aikaisin. Virtsaamispäiväkirja Päivä 1 Päiväys: wc wc wc wc Kellon- Nesteensaanti Pissattu määrä Katetroitu aika (ml) (ml) määrä (ml) wc wc Virtsantiputtelu (X) wc Virtsankarwc kailu (X) Suojan vaihto (X) Voimakas virtsaamistarve (X) 06.00 07.00 08.00 09.00 10.00 11.00 12.00 13.00 14.00 15.00 16.00 17.00 18.00 19.00 20.00 21.00 22.00 23.00 24.00 01.00 02.00 03.00 04.00 05.00 Yhteensä Keskiarvo Lataa LoFric Mic Chart App -sovellus LoFric® Mic Chart App -sovelluksella voit kirjata, kuinka paljon nestettä juot ja kuinka paljon pissaat kahden tai kolmen päivän aikana (48/72 tuntia). Sovellus muistuttaa, kun on aika lopettaa mittaaminen. 11 Hoito Hoitoa ohjaa kolme pääperiaatetta: • Refluksin ja munuaisvaurioiden ehkäiseminen •Komplikaatioiden, kuten suuren jäännösvirtsan määrän tai virtsatietulehdusten, ehkäiseminen •Elämänlaadun parantaminen vähentämällä virtsankarkailua ja voimakasta virtsaamistarvetta Rakon tyhjentäminen Virtsarakon katetrointi on paras hoitomuoto, jos virtsarakko ei tyhjenny kokonaan tai siellä on liikaa virtsaa pissaamisen jälkeen. Katetrointitapoja on kaksi: omatoiminen toistokatetrointi ja kestokatetri. Omatoiminen toistokatetrointi on ensisijainen valinta ja tarkoittaa virtsarakon säännöllistä tyhjennystä kertakäyttökatetrilla, joka työnnetään virtsaputken kautta virtsarakkoon. Kun virtsarakko tyhjentyy kaikesta virtsasta, katetri vedetään ulos ja hävitetään. Omatoimisen toistokatetroinnin hyötyjä Omatoimisessa toistokatetroinnissa on monia hyötyjä verrattuna sisäiseen katetriin. Virtsatietulehdusten riski pienenee ja virtsatiet pysyvät normaaleina, joten tulehdusten ja munuaistoiminnan heikentymisen riski pienenee. Omatoimisen toistokatetroinnin tavoite on ehkäistä virtsankarkailua, voimakasta virtsaamistarvetta ja siten parantaa elämänlaatua. Omatoimisen toistokatetroinnin käyttö parantaa mahdollisuutta seksuaalisesti aktiiviseen elämään. 12 Kuinka usein? Katetrointien määrä riippuu virtsan määrästä, jonka ei tulisi olla yli 400 ml kertaa kohti. Tutkimukset osoittavat, että pitkien katetrointivälien ja virtsan bakteeriesiintymien välillä on yhteys. Katetrointikertojen määrä vaihtelee yksilöllisesti ja on riippuvainen nesteensaannista. Tavallisesti omatoiminen toistokatetrointi tehdään 4–6 kertaa päivässä, harvoin öisin. Toistokatetrointi on nykyään perustoimenpide, joka • suojaa alempia ja ylempiä virtsateitä • vähentää virtsatietulehdusten esiintymistä • vähentää virtsankarkailua. Kestokatetri Kestokatetri ja ballongi Se työnnetään virtsaputken kautta virtsarakkoon. Kestokatetri asetetaan useimmiten heti vammautumisen jälkeen, ja se tulee poistaa niin pian kuin mahdollista. Suprapubinen katetri Se työnnetään vatsanpeitteiden kautta virtsarakkoon. Etuna on, että se ei ole virtsaputkessa ja se mahdollistaa omatoimisen toistokatetroinnin harjoittelun. Käytetään, kun omatoiminen toistokatetrointi ei ole mahdollista. Hoito lääkkeillä On olemassa lääkkeitä, jotka salpaavat virtsarakon lihasten reseptorit voimakkaan virtsaamistarpeen vähentämiseksi. On myös lääkkeitä, jotka vaikuttavat virtsaneritykseen. Antikolinergiset lääkkeet Lääkkeet, joita voidaan käyttää, ovat antikolinergisiä/antimuskariinisia lääkkeitä, jotka rentouttavat virtsarakon lihaksia. Lihaksia pitää jännittää, jotta virtsarakko tyhjentyy. Nämä lääkkeet auttavat rentouttamaan lihakset, mikä pienentää virtsarakon hallitsemattoman tyhjentymisen riskiä. Tämä voi helpottaa suuren virtsamäärän pitämistä rakossa, mutta se voi myös vaikuttaa tyhjennyskykyyn, jos pissataan ilman katetria. Botuliinitoksiini Botuliinitoksiinia sisältävät lääkkeet vähentävät rakkolihaksen supistelua. Useimmiten katetrointia tarvitaan hoidon jälkeen sen vuoksi, että lääkkeen teho estää virtsarakon lihasten supistumista rakon tyhjentämiseksi. Lääke ruiskutetaan rakkolihaksiin hoitotilanteessa, ja sen pitkäaikaisvaikutus on n. 6–12 kuukautta. Tämän jälkeen hoito voidaan toistaa. Antidiureettinen hormoni Desmopressiinilääke pienentää virtsan määrää. On tärkeää, ettei nestettä nautita kovin paljoa tämän hoidon yhteydessä. Estrogeeni Emättimen paikallinen estrogeenihoito voi myös olla mahdollinen vaihtoehto, erityisesti vanhemmille naisille. Se voi vaikuttaa lievittävästi, kun pissaamiseen liittyy kipua, ja se voi myös vähentää voimakkaasta virtsaamistarpeesta aiheutuvaa vaivaa. Limakalvojen parantuminen pienentää virtsatieinfektioiden riskiä. Apuvälineet Virtsankarkailun yhteydessä käytetään inkontinenssisuojia. Suojat sovitetaan yksilön tarpeisiin, ja niiden tulee olla käytännöllisiä. On tärkeää vaihtaa suoja säännöllisesti, jotta vältetään virtsatietulehdukset ja iho-ongelmat. Omatoimisen toistokatetroinnin yhteydessä voidaan käyttää jatkoletkua tai virtsapussia lisävarusteina, jos WC:hen siirtymisessä tai sen esteettömyydessä on ongelmia. Imukykyinen inkontinenssisuoja • Eri kokoja ja tyyppejä, joiden imukyky vaihtelee. Niiden tulee olla testattuja ja yksilöllisesti sopivia. • Käytetään yhdessä sellaisten alushousujen kanssa, jotka pitävät suojan paikoillaan. 13 Näin katetroit omatoimisesti 1 Pese kädet saippualla ja vedellä. Pese alapääsi kerran vuorokaudessa miedolla saippualla. Valmistele sitten katetri. 3 Vie katetri hitaasti virtsaputkeen. Kun virtsaa alkaa valua, vie katetria vielä pari senttimetriä eteenpäin. Kun katetri on sisällä, pyri pitämään se niin liikkumatta kuin mahdollista, koska rakon tyhjentymiseen kuluu jonkin aikaa. 14 2 Levitä häpyhuulet, nosta toisella kädellä hieman ylöspäin ja etsi virtsaputken aukko. 4 Kun virtsan valuminen lakkaa, vedä katetria ulos hitaasti ja lopeta vetäminen, jos virtsaa tulee lisää. Kun olet varma, että rakko on tyhjä, taita katetri tai aseta sormi liittimen pään päälle (jos et käytä pussia tai jatkoletkua), ennen kuin vedät katetrin kokonaan ulos. Näin saat aikaan tyhjiön ja varmistat, että viimeiset pisarat pysyvät katetrissa. Tämä on tärkeää, koska se estää katetrissa olevan virtsan valumisen takaisin rakkoon tai ulos, kun katetri on ulkona. Etsi sinulle sopiva asento, käytä niitä apuvälineitä, joita tarvitset Aluksi virtsaputken aukon etsimiseen voi käyttää apuna peiliä. Pienen harjoittelun jälkeen se onnistuu jo ilman peiliä etsimällä virtsaputken suu sormella. Jos pystyt seisomaan, se voi joskus helpottaa virtsaputken löytämistä. Levitä häpyhuulet ja työnnä katetri sisään. Tyhjennä virtsa WC-pönttöön. Jos käytät pyörätuolia ja katetroit itsesi, virtsapussi tai jatkoletku voi olla avuksi. Tässä käytetään jatkoletkua, jotta voidaan tyhjentää suoraan WCpönttöön. Vinkki letkun pitämiseen paikoillaan tyhjennyksen aikana: aseta letku posliinin ja WCrenkaan väliin. 15 LoFric – katetrit naisille LoFric Sense – huomaamaton ja käyttäjäystävällinen muotoilu LoFric® Sense™ on houkutteleva valinta naisille. Pieni ja huomaamaton – kuitenkin tarpeeksi pitkä rakon tyhjentämiseen kokonaan. LoFric Sense on kaikki, mitä tarvitaan turvalliseen ja mukavaan katetrointiin missä tahansa. Kaikki tuotteen osat on suunniteltu naisia varten, ja ne tarjoavat turvaa sekä mahdollisuuden elämäntapasuunnitteluun täysin uudella tavalla. LoFric Sense on räätälöity naisille. LoFric – klassinen alkuperäismalli LoFric® on klassinen hydrofiilinen, pienikitkainen katetrimme, joka kehitettiin jo vuonna 1983. Se soveltuu kaikkiin tilanteisiin. LoFricin hydrofiilisen pinnan aktivoimiseen tarvitaan puhdasta vettä. LoFricin tutkimustulokset puhuvat toistokatetroinnin puolesta – myös monivuotisessa käytössä. LoFric-katetrista on saatavana eripituisia ja -kokoisia malleja, jotka soveltuvat naisille, miehille ja lapsille. LoFric Primo – taitettava katetri, joka sisältää steriilin veden LoFric® Primo™ -katetrin pakkaus sisältää steriilin veden – katetrointi on turvallista, vaikka puhdasta vettä ei olisi saatavilla. Katetri upotetaan veteen ja aktivoidaan ennen käyttöä. LoFric Primon voi taitella, ja se on helppo ottaa mukaan. LoFric Primoa on saatavilla erikokoisia miehille, naisille ja lapsille. LoFric Hydro-Kit – missä tahansa ja milloin tahansa LoFric® Hydro-Kit™ on täydellinen katetripakkaus. LoFric-katetrin, vesisäiliön ja keräyspussin ansiosta käyttäjä ei tarvitse välttämättä lainkaan WC:tä tai vettä. LoFric Hydro-Kit tarjoaa vapauden ja varmuuden omatoimiseen katetrointiin missä tahansa. Saatavana on erikokoisia malleja miehille, naisille ja lapsille. Mikään LoFric-katetri ei sisällä PVC:tä tai ftalaatteja – se on paras ympäristövalinta* LoFric oli ensimmäinen hydrofiilinen virtsakatetri, ja siitä on kerätty paljon kokemusta yli 30 vuoden käytön aikana. Ainutlaatuisen kitkattoman pinnan ansiosta LoFric on hellävarainen virtsaputkelle. *Journal of Cleaner Production; Stripple et al. 17 Näin avaat ja käytät LoFric- / LoFric Primo -katetria LoFric Avaa pakkaus varovasti vetämällä repäisyliuskat erilleen noin 5–6 sentin matkalta. 3 2 1 Täytä pakkaus suoraan vedellä. Tavallinen vesijohtovesi käy hyvin. Katetri on valmis käytettäväksi 30 sekunnin kuluttua. Pakkauksessa on tarraliuska kiinnitystä varten. Irrota sininen suojapaperi ja kiinnitä pakkaus sopivaan kuivaan pintaan. LoFric Primo 1 2 +30 Sec Taita ja purista vesipussia niin, että vesi valuu alas katetriin. 3 +30 Sec +30 Sec Ripusta LoFric Primo lenkkien tai liimapinnan avulla. Anna katetrin olla vedessä 30 sekunnin ajan samalla, kun valmistaudut. +30 Sec Vedä pakkaus auki. Tartu pakkauksen lenkkeihin vesipussin yläpuolelta kummallakin kädellä. Vedä, kunnes katetri tulee näkyviin. Katetri on valmis käytettäväksi! +30 Sec +30 Sec ............................................................................................................................... ............................................................................................................................... ............................................................................................................................... ............................................................................................................................... ............................................................................................................................... ............................................................................................................................... 18 Näin avaat ja käytät LoFric Sense -katetria LoFric Sense 1 Taita katetrin alaosa ja paina. Katetri on valmis käytettäväksi. 3 Ota katetri pakkauksesta ja katetroi. 2 Avaa tarraliuska ja taita se taaksepäin. Tarraliuska on kätevä katetrin ripustamiseen. 4 Katetri voidaan hävittää hygieenisesti ja huomaamattomasti. ............................................................................................................................... ............................................................................................................................... ............................................................................................................................... ............................................................................................................................... ............................................................................................................................... ............................................................................................................................... 19 Komplikaatiot Selkäydinvammautuneet ovat erityisen alttiita virtsatiekomplikaatioille, koska selkäydinvamma aiheuttaa rakon tyhjentämisvaikeuksia. Virtsatietulehdukset Virtsatietulehdukset ovat monien katetrinkäyttäjien ja muiden rakon tyhjentämiseen vaikuttavasta tilasta kärsivien ongelma. Virtsatietulehdus on bakteeri-infektio, joka vaikuttaa johonkin virtsateiden osaan. Virtsassa on nestettä, suoloja ja kuona-aineita. Tavallisesti virtsassa ei ole bakteereja. Jos bakteereja kuitenkin joutuu virtsarakkoon tai munuaisiin, ne lisääntyvät virtsassa, tarttuvat limakalvoon ja aiheuttavat virtsatietulehduksen. Yleisin virtsatietulehdus on virtsarakkotulehdus, kystiitti. Toinen virtsatietulehduksen tyyppi on munuaisaltaan tulehdus, pyelonefriitti, joka tunnetaan myös ylempien virtsateiden tulehduksena ja on paljon vakavampi. Virtsatietulehdukset jaetaan oireettomiin ja oireellisiin tulehduksiin. Oireeton virtsatietulehdus tarkoittaa, että virtsassa on bakteereja ilman virtsateiden oireilua. Suurentuneet bakteeriarvot virtsassa ilman oireita ei tarkoita virtsatietulehdusta. Jos nämä bakteerit hoidetaan pois antibiooteilla, on suuri riski saada myöhemmin "ilkeämpiä" bakteereja, jotka aiheuttavat rajumpia oireita. Vastustuskyky voi huonontua, jos bakteereja tuhotaan antibioottien liika- ja väärinkäytöllä. Huolehdithan, että annat virtsanäytteen virtsatietulehdusepäilyn yhteydessä, jotta saat oikeat antibiootit. 20 Oireellisten virtsatietulehdusten tuntomerkit: •Muuttunut rakon toiminta •Virtsankarkailu / lisääntynyt virtsankarkailu •Kirvely / polttava tunne rakon tyhjennyksen yhteydessä •Voimakas tarve virtsata •Alavatsan tai alaselän kivut •Verinen virtsa •Kuume ja/tai huonontunut yleiskunto •Lisääntynyt lihasjäykkyys •Lisääntyneet autonomiset reaktiot, kuten hikoilu tai palelu •Autonominen dysrefleksia niiden potilaiden kohdalla, joiden selkäydinvamma on Th6:n yläpuolella Jos sinulla on virtsatietulehduksen oireita, ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen lisätutkimuksia varten. Virtsatietulehdusten tutkiminen • Virtsaviljely • Rakontyhjennysrutiinien kartoittaminen (tekniikka, hygienia, omatoimisen toistokatetroinnin tiheys, virtsan keräämiseen tarkoitettujen apuvälineiden käyttö) Uusiutuvan virtsatietulehduksen tutkiminen Uusiutuvan virtsatietulehduksen määritelmä on kaksi tulehdusta puolen vuoden aikana tai kolme tulehdusta yhden vuoden aikana. • Rakontyhjennysrutiinien kartoittaminen (tekniikka, hygienia, omatoimisen toistokatetroinnin tiheys, virtsan keräämiseen tarkoitettujen apuvälineiden käyttö) • Virtsaamis- ja juomispäiväkirja • Jäännösvirtsan tarkastus • Röntgentutkimukset ja kystoskopia Virtsatietulehdusten hoito Autonominen dysrefleksia (AD) • Oireelliset virtsatietulehdukset hoidetaan antibiooteilla vastustuskyvyn määrittämisen jälkeen Autonominen dysrefleksia on hermoston tahdosta riippumattoman yliaktiivisuuden tila. Sitä esiintyy vain ihmisillä, joilla on vamma Th6:ssa tai sen yläpuolella. Ehkäisevä hoito • Säännöllinen rakon tyhjennys siten, että virtsan määrä rakossa ei ylitä 400 ml:aa. Rakko tulee tyhjentää yli neljä kertaa vuorokaudessa. • Nesteensaannin tulee vuorokaudessa olla vähintään 1,5 litraa. • Tyhjennä täysin tyhjäksi, käytä katetrointiin tarpeeksi aikaa. • Huolehdi hygieniasta. • Ummetus voi myös lisätä virtsatieinfektioiden riskiä. Hyvä suolen toiminnasta huolehtiminen voi ehkäistä virtsatietulehduksia. • Katetrin valinta ja katetroinnin hoitaminen tekniikalla, joka ei vaadi kosketusta, voi ehkäistä sairauksia. Oireita voivat olla mm. vammatasoa ylempi hikoilu, korkea verenpaine ja sykkivä päänsärky, kasvojen punehtuminen fyysisen aktiviteetin yhteydessä, huonovointisuus ja ihon kananlihalle meno. Jos kärsit tästä: istuudu tai pysy istumassa, tarkasta, että virtsarakko ja suoli eivät ole liian täysiä, katso, oletko saanut haavan, riisu liian tiukat vaatteet, ja jos harrastat seksiä – lopeta välittömästi. Autonominen dysrefleksia voi olla vakava tila, johon ei tule suhtautua välinpitämättömästi. Ota yhteyttä sairaanhoidon ammattilaiseen, jos oireet eivät mene ohi. STOP virtsatieinfektiot 21 Neuvoja ja vinkkejä Tyhjennä kokonaan Tässä voi auttaa asennon muuttaminen, kun katetri on edelleen virtsarakon sisällä. Vedä katetria hitaasti ulospäin, jotta kaikki virtsa tyhjenee pois – älä kiirehdi. Jos rakossa on edelleen virtsaa, virtsatietulehduksen riski suurenee. Hyvä hygienia Infektioilta suojaavan luonnollisen bakteerikannan säilyttämiseen suositellaan alapesua vain kerran päivässä vedellä ja miedolla saippualla. Juominen Keho tarvitsee yleensä 1,5–2 litraa nestettä joka päivä, jotta virtsarakko huuhtoutuu hyvin. Tämä pienentää virtsatietulehdusten riskiä. Jätteiden lajittelu LoFric-pakkauksessa on kaksi osaa. Paperinen heitetään paperinkeräykseen ja muovinen muovinkeräykseen. LoFrickatetrien pussi lajitellaan muoveihin ja kartonkikotelo paperinkeräykseen. LoFric Primo- ja LoFric Sense -pakkaukset lajitellaan muoveihin. Katetrointien määrä Tavallisesti katetroit itsesi 4–6 kertaa päivässä. Tämä vaihtelee eri ihmisillä rakon ongelmien, juodun nestemäärän ja virtsamäärän mukaan sekä sen mukaan, onko pissaaminen ilman 22 katetria mahdollista. Sääntönä on, että rakossa ei saa olla yli 400 ml:aa virtsaa. Komplikaatioiden välttämiseksi on tärkeää, että noudatat saamiasi suosituksia. Kuukautiset Eivät vaikuta omatoimisen toistokatetroinnin rutiineihin millään tavalla. Raskaus Huomaa muuttuneet rakontyhjennysrutiinit/-tavat. Esimerkiksi voidaan tarvita pidempää katetria, jotta rakko tyhjenee kokonaan. Raskauden aikana on erityisen tärkeää ehkäistä virtsatietulehduksia. Ota mielellään yhteyttä erikoisäitiysneuvolaan parhaan mahdollisen hoidon saamista varten. Vaikeudet katetrin sisäänviemisessä Lihasjännitys voi vaikeuttaa katetrin sisäänviemistä. Etsi hyvä asento, yski vähän ja rentoudu. Älä purista katetria. Jos katetrointi epäonnistuu, käyttöön tulee ottaa uusi katetri virtsatietulehdusten välttämiseksi. Hoidon alussa virtsassa tai katetrissa voi olla verta. Se johtuu yleensä siitä, että virtsaputki on ärtynyt. Kokemukset ovat osoittaneet, että tämä menee nopeasti ohi, mutta jos olet epävarma, ota yhteys uroterapeuttiisi tai sairaanhoitajaasi. Apuvälineitä, jotka voivat helpottaa omatoimista katetrointia Kirjallisuus Bakke A. Digranes A. Bacteriuria in patients treated with clean intermittent catheterization. Scand J Infect Dis 23:577–582,1991. Bakke A. Physical predictors of infection in patients treated with clean intermittent catheterization: A prospective 7-year study. J Urol, 1997. Farrelly E et al. Uppföljningsprogram vid neurogen blåsrubbning efter ryggmärgsskada. Urologiska kliniken, Karolinska sjukhuset, 2013. WC-paperirullat, jotka on laitettu sideharson sisälle ja helpottavat jalkojen pitämistä harallaan lihasjännityksen yhteydessä. Logan K. Shaw C. Webber C. et al. Patients’ experiences of learning clean intermittent selfcatheterization: a qualitative study. Journal of Advanced Nursing 62(1), 32–40 doi: 10.1111/j.1365-2648.2007.04536.x, 2008. Logan and Shaw Intermittent self-catheterization service provision: perspectives of people with spinal cord injury, 2011. MS ja virtsatieongelmat. Miksi niillä on yhteys? 77866-FI-0706-Wellspect HealthCare Madeleine Stenius Rehab Station Stockholm Om tarm- och blåsrubbning 2011. www.1177.se Vårdguiden www.rgaktivrehab.se RG aktiv rehabilitering www.rtp.se Personskadeförbundet RTP www.cercadeti.se CercaDeTi Virtsaputken suun etsimiseen käytetään useimmiten peiliä, kun omatoiminen toistokatetrointi aloitetaan. www.spinalistips.se Spinalisklinikens tips www.lofric.fi LoFric Facebook-ryhmät: Me, joilla on selkäydinvamma Vanhemmat rullatuolissa Omaiset ja selkäydinvammautuneet 23 Matkoilla Ota katetrit ja apuvälineet kotoa mukaasi Matkatavaroiden katoaminen lentomatkoilla ei valitettavasti ole harvinaista. Kuljeta siksi vähintään muutaman päivän katetrit käsimatkatavaroissa. Pakkaa mukaan tarpeeksi katetreja, jos jotakin odottamatonta tapahtuu, esim. paluulento myöhästyy. Hygienia Jos matkustat maissa, joissa vedenlaatu ei ole yhtä hyvä kuin kotimaassa, ota mukaan katetreja, joissa on mukana neste. Näin sinun ei tarvitse huolehtia huonosta vedenlaadusta, joka voi aiheuttaa virtsatietulehduksia. Kertakäyttökäsineiden pitäminen mukana on hyvä tapa pitää kädet puhtaana esim. julkisissa WC-tiloissa. Käsihuuhde on toinen hyvä apukeino bakteerien välttämiseen. Pieni liukueste tai matto helpottaa liikkumista. 24 Rakon tyhjennys lennolla Eurooppalaisten lentoyhtiöiden tulee tukea matkustajia, jotka tarvitsevat apua WC:hen siirtymisessä lennon aikana Euroopan parlamentin ja Eurooppaneuvoston määräyksen (EF) 1107/2006 mukaisesti. Matkustamohenkilökunta voi auttaa ainoastaan työntämällä pyörätuolin WC-tilaan ja sieltä takaisin. Matkustajan tulee pystyä nostamaan itsensä pyörätuoliin ja siitä pois itse tai matkakumppaneidensa avulla. Pidemmillä lennoilla voit ottaa yhteyttä lentoyhtiöösi ja tarkistaa, millaista apua voit saada. Pitkien lentojen ajaksi voidaan joskus laittaa kestokatetri. Matkatodistus Voit helpottaa tullitarkastusta pyytämällä apuvälinetodistuksen, joka kertoo, miksi matkatavaroidesi joukossa on katetreja. Kortti on saatavilla usealla kielellä. Voit pyytää korttia uroterapeutilta/sairaanhoitajalta tai ottaa yhteyttä Wellspect HealthCareen. Voit myös tulostaa sen itse verkkosivuiltamme www.lofric.fi Omatoimisen toistokatetroinnin hyödyt vaihtelevat yksilöllisesti omatoimisen katetroinnin syyn mukaan Parantaa elämänlaatua Kun virtsatieinfektioiden riski saadaan pienenemään ja/tai virtsankarkailu hallintaan, myös potilaan elämänlaatu paranee. Ei tarvitse huolehtia hajuhaitoista tai märistä vaatteista. Täysin tyhjä virtsarakko vähentää voimakasta virtsaamistarvetta, mikä antaa hyvät yöunet, koska virtsarakon tyhjentämisen vuoksi ei tarvitse nousta sängystä monta kertaa yössä. Myös päivisin WC-käyntejä on vähemmän ja aikaa jää enemmän muuhun. Ehkäisee virtsankarkailua ja voimakasta virtsaamistarvetta Tyhjentämällä virtsarakko säännöllisesti vältetään virtsankarkailua ja voimasta virtsaamistarvetta. Ylitäyttynyt rakko saattaa aiheuttaa virtsankarkailua. Jos virtsarakko ei ole tarpeeksi tyhjä, sinne voi tulla vain pieni määrä virtsaa, ennen kuin rakko tarvitsee tyhjentää uudestaan. Pienentää virtsatieinfektioiden riskiä Kun jäännösvirtsa poistetaan rakosta, infektioiden riski pienenee. Virtsatieinfektioiden ehkäisyn kannalta on tärkeää tyhjentää virtsarakko säännöllisesti ja täydellisesti. Ylläpitää munuaisten normaalia toimintaa Virtsarakon täydellä ja säännöllisellä tyhjentämisellä vältetään munuaisvahinkoja, erityisesti neurogeenisten vammojen/sairauksien yhteydessä, kun virtsarakossa on luonnottoman korkea paine. 25 Muistilista ennen omatoimisen toistokatetroinnin aloittamista Jotta omatoimisen toistokatetroinnin aloittaminen ja jatkaminen onnistuu mahdollisimman hyvin, seuraa näitä kohtia ohjeista, jotka olet varmasti saanut sairaala- ja kuntoutusjakson aikana. Täytetään yhdessä henkilökunnan kanssa: MUISTILISTA: AKUUTTIKUNTOUTUS Yhteyshenkilö: .................................................... Työpaikka: .............................................................. Puhelin: ..................................................... CH: ............................................ Pituus: ................cm Merkintä: ............................................... Tietoa omatoimisesta toistokatetroinnista £Virtsateiden anatomia £Jäännösvirtsan tarkastus BladderScanultraäänilaitteella omatoimisen £Virtsateiden normaali toiminta toistokatetroinnin jälkeen £Syitä rakon tyhjennyksenongelmiin £Tietoa suolen toiminnasta £Omatoimisen toistokatetroinnin hyötyjä huolehtimisesta £Omatoimisen toistokatetroinnin £Tietoa komplikaatioista, kuten opettaminen £Omatoiminen toistokatetrointi opastuksen aikana virtsatietulehduksista £Inkontinenssituotteet ja tuotteiden ominaisuudet £Nestemäärä ja tyhjennysvälit ............................................................................................................................... ............................................................................................................................... ............................................................................................................................... ............................................................................................................................... ............................................................................................................................... ............................................................................................................................... 26 MUISTILISTA: KUNTOUTUS (ennen kotiutusta) Yhteyshenkilö: .................................... Työpaikka: .............................................................. Puhelin: ................................................... CH: ............................................ Pituus: ................cm Merkintä: .............................................. Omatoimisen toistokatetroinnin seuranta £Komplikaatioiden, kuten virtsatietulehdusten, toistuminen £Omatoimisen toistokatetroinnin tekniikan toistaminen £Suolen toiminnasta huolehtimisen toistaminen matkoja varten £Inkontinenssituotteet ja tuotteiden ominaisuudet .............................................................. £Tyhjennysväli määräytyy virtsaamispäiväkirjan avulla £Jäännösvirtsan tarkastus BladderScanultraäänilaitteella omatoimisen toistokatetroinnin jälkeen MUISTILISTA: AVOHOITO £Apuvälineitä ennen kotiutusta £Uutiset/kotisivut £Käytännöllisiä neuvoja esim. .............................................................. .............................................................. Yhteyshenkilö: ...................................................................... Työpaikka: .............................................................. Puhelin: ................................................. CH: ............................................ Pituus: ................cm Merkintä: ............................................. Omatoimisen toistokatetroinnin seuranta ........... kuukauden jälkeen (puhelin-/henkilökohtainen aika) 10 9 Elämänlaatu 8 7 6 5 4 3 2 1 0 £Komplikaatioiden, kuten £Käytännöllisiä neuvoja esim. £Omatoimisen toistokatetroinnin £Inkontinenssituotteet ja tuotteiden virtsatietulehdusten, toistuminen tekniikan toistaminen £Suolen toiminnasta huolehtimisen toistaminen £Uutiset/kotisivut £Omatoimisen katetroinnin vaikutus elämänlaatuun £Virtsaamispäiväkirjan sekä esimerkiksi virtsankarkailun arviointi matkoja varten ominaisuudet .................................................... ..................................................... .................................................... .................................................... 27 Kuuntele muita käyttäjiä Neuvoja ja vinkkejä Video-ohjeita • Lue lisää kehosta ja eri diagnooseista • Ymmärrä omatoimisen toistokatetroinnin ja LoFric-katetrin merkitys • Katso video-ohjeita • Osallistu henkilökohtaisiin keskusteluihin Kaikki tämä ja paljon muuta osoitteessa www.lofric.fi Wellspect HealthCare Piispansilta 9 A, PL 96, 02230 Espoo. Puh: 09 867 6160. Faksi: 09 804 4128. www.lofric.fi © 2015 Wellspect HealthCare, DENTSPLY International Company. Kaikki oikeudet pidätetään. 72712-FI-1508. LoFric® on Wellspect HealthCaren rekisteröity tavaramerkki. Haluatko tietää lisää LoFric-katetreista tai omatoimisesta katetroinnista?
© Copyright 2024