Selkäydinvammasta johtuvat virtsaamisvaikeudet

Selkäydinvammasta johtuvat
virtsaamisvaikeudet
– omatoiminen toistokatetrointi
Sinulle
MIES
www.lofric.fi
Tämän esitteen tavoite on antaa lisätietoa
terveydenhuollosta saamasi tiedon lisäksi
sekä kertoa, miten selkäytimeen vaikuttava
vamma tai sairaus vaikuttaa virtsateihin.
Tämä esite antaa vinkkejä ja ideoita, joiden
avulla virtsatieongelmien vaikutuksia
voidaan pienentää. Paremmat tiedot ja
mahdollisten oireiden huomaaminen
voivat helpottaa arkipäivääsi.
Ne myös helpottavat kysymysten tai jopa
vaatimusten esittämistä terveydenhuollon
ammattilaisille. Haluamme näin
tarjota arvokasta tietoa virtsarakosta ja
omatoimisesta katetroinnista. Toivomme,
että esitteestä on sinulle hyötyä.
Tahdomme KIITTÄÄ sairaanhoitajia ja
toimintaterapeutteja, jotka ovat jakaneet
kokemuksiaan ja suurta tietotaitoaan
Uumajan, Tukholman, Upsalan ja
Karlshamnin selkäydinvammaklinikoilta.
Nimi ...............................................................................
Selkäydinvamma .....................................................4
Yleisyys............................................................................4
Selkäydinvamma...............................................................4
Omatoiminen toistokatetrointi...................................5
Virtsateiden toiminta.................................................6
Virtsateiden toiminta selkäydinvamman yhteydessä.......8
Yliaktiivinen virtsarakko .......................................................9
Aliaktiivinen virtsarakko .......................................................9
Tutkimus ja seuranta ...............................................10
Virtsaamispäiväkirja ..........................................................11
Hoito ....................................................................12
Rakon tyhjentäminen ........................................................12
Omatoiminen toistokatetrointi ..............................................12
Kestokatetri.....................................................................12
Hoito lääkkeillä ...............................................................13
Apuvälineet ....................................................................13
Näin katetroit omatoimisesti................................................14
LoFric miehille..................................................................17
Avausohjeet: LoFric ..........................................................18
Komplikaatiot .......................................................20
Virtsatieinfektiot ................................................................20
Autonominen dysrefleksia (AD) ............................................21
Vinkkejä & neuvoja................................................22
Apuvälineitä, jotka voivat helpottaa
omatoimista katetrointia ....................................................23
Matkoilla..............................................................24
Seuranta...............................................................26
Tarkistuslista: akuuttikuntoutus...............................................26
Tarkistuslista: kuntoutus ......................................................27
Tarkistuslista: avohoito ......................................................27
Omatoimisen toistokatetroinnin hyötyjä .................................25
Selkäydinvamma
Yleisyys
Suomessa selkäydinvammautuu vuosittain noin 100 ihmistä. Useimmiten
tällaiset vammat liittyvät liikenne- tai
putoamisonnettomuuksiin. Vammautuneista noin 80 % on miehiä. Vammautuneiden keskimääräinen ikä on 45 vuotta.
Vuosittain joitain selkäydinvammoja
aiheutuu tulehduksesta, kasvaimesta,
ahtaumista tai verenvuodosta.
Selkäydinvamma
Selkäydinvammalla tarkoitetaan itse
selkäytimessä olevaa vammaa, joissakin
tapauksissa yhdessä selkäytimen
alimmassa osassa olevien hermojuurien
vamman kanssa.
Selkäydin on suunnilleen sormenpaksuinen ja hyvin herkkä. Se on täynnä
nestettä olevassa kanavassa selkärangan
sisällä. Selkäytimessä on soluja, jotka lähettävät ja vastaanottavat signaaleja läpi
koko kehon. Näiden signaalien ansiosta
voimme muun muassa liikuttaa käsivarsia, jalkoja ja kehon muita lihaksia.
Nämä signaalit myös ohjaavat kehon
valmiutta tyhjentää rakko ja suoli.
Selkäydinvammat jaetaan yleensä
kolmeen luokkaan:
• hankittu traumaattinen selkäydinvamma
(onnettomuuden, kuten putoamisen
tai sukelluksen aiheuttama)
• hankittu muu kuin traumaattinen
selkäydinvamma (selkäydinvamma,
joka johtuu sairaudesta, kuten
tulehduksesta, kasvaimesta tai
verenvuodosta)
• synnynnäinen selkäydinvamma.
Selkäydinvammat luokitellaan sen
mukaan, missä vamma on suhteessa
selkärangan nikamiin. On olemassa
29 nikamaa, joiden tehtävänä on
muun muassa suojata selkäydintä.
4
Vamma ylemmissä nikamissa,
C1–Th1, halvaannuttaa käsivarret
ja jalat kokonaan tai osittain, ja sitä
kutsutaan myös neliraajahalvaukseksi
tai tetraplegiaksi. Kun ylimmät
nikamat vammautuvat, ihmisestä
voi tulla riippuvainen hengitysavusta
(hengityslaite/ventilaattori) Vamma
Th2:n alapuolella vaikuttaa jalkoihin,
ja sitä kutsutaan alaraajahalvaukseksi
tai paraplegiaksi. Vamma voi olla
täydellinen tai osittainen sen mukaan,
puuttuvatko tunto ja motoriikka
kokonaan vai osittain.
Sekä paraplegiassa että tetraplegiassa
esiintyy suolen ja virtsateiden
toimintahäiriöitä.
Isoaivot
Primaarinen aivorungon
virtsaamiskeskus
•
•
C1
Kaulanikamat
Rintanikamat
C7
Th1
Th12
L1
Lannenikamat
L5
S1
Ristinikamat
S5
Häntänikamat
Selkäydin
Omatoiminen toistokatetrointi
Tohtori Ludwig Guttmann, joka vuonna
1946 esitteli steriilin toistokatetroinnin,
ja tohtori Jack Lapides julkaisivat vuonna 1972 ensimmäisen raportin puhtaasta
omatoimisesta toistokatetroinnista.
Lapides totesi, että on tärkeämpää
tyhjentää virtsarakko säännöllisesti
kuin suorittaa toimenpide steriilisti.
Suomessa menetelmää on käytetty
1970-luvun lopusta saakka.
Omatoiminen toistokatetrointi on
nykyään paras hoitomuoto hermostoperäisissä virtsaamisvaikeuksissa, ja
siitä tulee useimmille vammautuneille
elinikäinen hoitomuoto.
Omatoiminen toistokatetrointi tarkoittaa
virtsarakon säännöllistä tyhjennystä
kertakäyttökatetria käyttämällä.
Virtsausongelmat voivat
vaivata ketä tahansa missä
tahansa elämänvaiheessa
– mutta kaikille voidaan
löytää sopiva ratkaisu
Toistokatetrointi on toiseksi paras tapa
virtsata ja muistuttaa eniten luonnollista
virtsaamista. Se toimii riippumatta
siitä, ovatko syynä rakon varastointivai tyhjennysongelmat. Vaikka se
voi tuntua aluksi hieman vaikealta,
se on yksinkertainen ja turvallinen
toimenpide.
Toistokatetrointi saattaa tuntua
hieman pelottavalta, hankalalta tai
mahdollisesti vain epämukavalta.
Mutta kuten kaikessa muussakin,
harjoittelu tuo varmuutta. Monet
ihmiset ympäri maailman katetroivat
itsensä neljä tai kuusi kertaa päivässä
joka päivä – ja he kokevat, että se on
ratkaissut monet heidän ongelmistaan
ja tehnyt elämästä helpompaa. Lisäksi
se ehkäisee virtsatietulehduksia ja
munuaisvaurioita.
Useat ihmiset, sekä
lapset että aikuiset,
katetroivat itsensä
päivittäin luonnollisena
osana arkea.
5
Virtsateiden toiminta
Ylempiin virtsateihin kuuluvat
munuaiset ja virtsanjohdin. Alempiin
virtsateihin kuuluvat virtsarakko
sekä rakkolihakset, virtsaputki ja
sulkijalihakset, jotka avaavat ja sulkevat
virtsaputken.
Munuaiset tuottavat virtsaa
suodattamalla kuona-aineita verestä.
Virtsa kuljettaa kuona-aineet
munuaisista ja pois kehosta. Virtsarakon
tehtävä on täyttyä ja tyhjentyä virtsasta.
Jotta virtsa ei pääse kulkemaan takaisin
munuaisiin, virtsanjohtimet laskevat
viistosti alaspäin kohti virtsarakkoa.
Virtsanjohtimissa on venttiilitoiminto,
joka estää virtsan painumisen kohti
munuaisia (ns. refluksi).
Virtsarakon seinissä on reseptoreja,
jotka rekisteröivät rakon venymisen
sen täyttyessä.
Virtsarakossa on matala paine
täyttymisvaiheessa. Virtsan määrä
pissatessa vaihtelee eri henkilöiden
välillä, yleensä se on 200–400 ml per
kerta ja 1–2 litraa vuorokaudessa.
Useimmat pissaavat 4–8 kertaa
päivässä. Koko rakon tyhjennyksen
ajan virtsarakossa on korkea paine ja
sulkijalihakset ovat avoinna.
Munuaiset
Virtsanjohdin
Virtsarakko
Sisempi sulkijalihas
Ulompi sulkijalihas
Virtsaputki
6
Lantionpohjalihaksilla on tärkeä rooli
virtsankarkailun estämisessä.
Virtsaputken sulkijalihaksilla on
kaksi roolia. Ensinnäkin ne pitävät
virtsan virtsarakossa, kun se on
täynnä, toiseksi lihakset rentoutuvat
virtsaputken ympärillä, kun
virtsarakko pitää tyhjentää. Tämä
vaatii virtsarakon ja virtsaputken
hyvää yhteispeliä. Rakontyhjennystä
ohjaa keskushermosto tahdonalaisen ja
tahdosta riippumattoman hermoston
monimutkaisen yhteistyön kautta.
Kun ihmisellä alkaa olla pissahätä,
virtsarakon seinien reseptorit lähettävät
tietoa aivoihin selkäytimen kautta.
Tämän yhteistyön ansiosta ihminen
voi valita, milloin hän tyhjentää
virtsarakkonsa.
Aivot voivat olla piittaamatta signaaleista, kunnes ne ovat niin vahvoja,
että virtsarakko on tyhjennettävä. Kun
pissaaminen on sallittua, esim. WC:ssä,
aivot lähettävät tiedon virtsarakon
refleksikeskukseen, joka saa virtsarakon
vetäytymään sisäänpäin ja sulkijalihaksen rentoutumaan, jotta virtsa voi
valua ulos.
Miehen virtsaputki on 20–25 cm pitkä
ja S-kirjaimen muotoinen.
Sisempi sulkijalihas
Ulompi sulkijalihas
Virtsaputki
Eturauhanen
Peräsuoli
Virtsarakko
7
Virtsateiden toiminta
selkäydinvamman yhteydessä
Selkäydinvammassa yhteys aivojen
ja virtsarakon välillä on kokonaan tai
osittain toimimaton (sen mukaan, onko
vamma kokonainen vai osittainen).
Tämä aiheuttaa usein virtsarakon
täyttymis- ja tyhjennysvaiheen
toimintahäiriön, mikä merkitsee
ongelmia pissahädän tuntemisessa.
Lisäksi tämä vaikuttaa kykyyn
tyhjentää virtsarakko tahdonalaisesti.
Selkäydinvamman jälkeisten
kuukausien ensimmäisillä viikoilla
rakon tyhjennys on niin sanotussa
selkäytimen sokkivaiheessa, jossa
virtsarakko on aliaktiivinen ja potilaalla
on virtsaretentio (mahdotonta pissata
oma-aloitteisesti). Tämän ajanjakson
aikana tämä on tavallista suuren
virtsanerityksen yhteydessä. Kun
sokkivaihe on heikentynyt, virtsarakon
refleksiaktiivisuus voi palautua.
Vamman asteen ja neurologisen
tilanteen mukaan voi esiintyä
seuraavia virtsaamisvaikeuksia:
• Yliaktiivinen virtsarakko
• Aliaktiivinen virtsarakko
8
Yliaktiivinen virtsarakko
Tätä esiintyy nikamien Th12–L1 tai sitä
korkeammissa selkäydinvammoissa.
Kun selkäytimen sokkivaihe on
ohi, voivat Th12–L1:n yläpuolista
selkäydinvammaa sairastavat kehittää
ns. refleksirakon.
Aliaktiivinen virtsarakko
Tämä tila on tavallinen alaraajahalvaantuneille, joiden selkäydinvamma on
nikamissa Th12–L1 tai alempana. Yhteys
keskushermostoon on katkennut. Tämä
tarkoittaa virtsarakon ja selkäytimen
välisen refleksikaaren katoamista.
Tuntomerkit:
Tuntomerkit:
• Täydellisen vamman yhteydessä rakon
täyttyminen tai pissahätä ei tunnu.
Rakon tyhjentämisen tarpeen voi
mahdollisesti tunnistaa autonomisista
signaaleista, kuten kasvojen
punehtumisesta, lievästä päänsärystä
tai hikoilusta.
• Täydellisen vamman yhteydessä
pissahädän tai rakon täyttymisen
tunnetta ei ole.
• Osittaisen vamman yhteydessä
virtsaamistarpeen tunne voi palautua,
vaikka itse tarve voi ilmetä eri tavalla
kuin ennen vammaa.
• Rakko voi supistua tahdosta
riippumatta: rakon lihaksilla on
edelleen tyhjennysvoimaa. Tämä voi
johtaa tahattomaan virtsankarkailuun
(refleksirakko).
• Virtsajäämät: virtsarakon supistumiskyky
ei riitä rakon tyhjentymiseen kokonaan.
Tämä voi johtaa virtsankarkailuun ja
virtsatietulehduksiin.
• Rakkolihaksilla on vähän tai ei
ollenkaan tyhjennysvoimaa, mikä
tarkoittaa, että rakossa on suuria
määriä virtsaa.
• Rakko on usein pullistunut ja liian
täynnä.
• Jäännösvirtsa voi aiheuttaa virtsankarkailua ja virtsatietulehduksia.
• Sulkijalihaksen paine on usein matala,
mikä voi aiheuttaa virtsankarkailua
vatsaontelon paineen seurauksena,
kuten ponnistuksen, yskimisen ja
aivastamisen yhteydessä.
• Virtsarakon supistukset suljettua
virtsaputkea vasten (rakkolihas-sulkijadyssynergia) johtavat rakon korkeaan
paineeseen ja vaarana on, että virtsa
virtaa takaisin munuaisiin (refluksi).
9
Tutkimus ja seuranta
Mahdollisimman pian selkäytimen
sokkivaiheen jälkeen tulee pyrkiä
määrittämään virtsaamisvaikeuden
tyyppi. Tämän jälkeen voidaan päättää
sopivasta hoitomuodosta. Virtsarakon
toiminta voi muuttua uudestaan
vammautumista seuraavan vuoden
aikana, ja rakon toimintaa ja hoitoa
tulee kumpaakin seurata.
Virtsaamispäiväkirja
Kun omatoiminen toistokatetrointi
aloitetaan, oman virtsaamis- ja
juomispäiväkirjan täyttämisestä
voi olla hyötyä.
– Kuinka paljon juon ja pissaan?
– Toimiiko omatoimisen
toistokatetroinnin aikatauluni?
– Pitääkö minun muuttaa jotakin?
Tästä on hyötyä myös mahdollisen
virtsankarkailuyhteyden selvittämisessä.
Jäännösvirtsan mittaaminen
Jäännösvirtsan määrä mitataan
ultraäänen tai katetroinnin avulla.
Mittaus tulee tehdä välittömästi
rakon tyhjennyksen jälkeen.
Tutkimus
Seuraavat kokeet otetaan tarvittaessa:
Virtsakoe, virtsaviljely.
Verikoe, munuaisarvokoe, esimerkiksi
kreatiniini ja/tai kystatiini C.
Urodynaaminen tutkimus
10
Tehdään 3–6 kuukautta
vammautumisen jälkeen.
Kystometria on tavallisin urodynaaminen tutkimus. Rakon lihasten toiminta
mitataan, ts. virtsarakon tunto ja rakon
seinien joustavuus täyttymisen aikana.
Nämä ovat rakon kapasiteetin ratkaisevia tekijöitä. Kystometria näyttää,
onko virtsarakko yli- vai aliaktiivinen.
Normaalisti virtsarakon lihakset eivät
supistu, kun se täyttyy nesteellä.
Röntgentutkimus
Jokin röntgentutkimuksen muoto, esim.
munuaisten ultraäänitutkimus, voidaan
tehdä akuutin kuntoutusvaiheen
aikana ja sen jälkeen tarvittaessa
virtsaamisongelmien vuoksi.
Uretrokystoskopia
Kystoskopiassa lääkäri katsoo
virtsarakkoon instrumentilla, jotta
nähdään mahdolliset virtsarakon
muutokset, esim. tulehdukset ja
virtsakivet. Tämä tutkimus tehdään
ensisijaisesti silloin, kun epäillään
virtsakiviä tai vaikeasti hoidettavaa
oireellista virtsatietulehdusta.
Seuranta
Urologinen seuranta on tärkeää
elämänlaadun kannalta ja
munuaisten toiminnan lakkaamisen
välttämiseksi. Se on tärkeää myös,
jotta voidaan minimoida negatiiviset
vaikutukset, kuten virtsankarkailu,
voimakas virtsaamistarve, rakon
tyhjennysvaikeudet ja tulehdukset.
Potilasta seurataan selkäydinyksiköissä
akuuteissa tapauksissa. Jatkuvassa
kuntoutuksessa tehdään urologinen
arviointi, tarkastus, hoitotoimenpiteet
ja elinikäistä seurantaa urologien,
kuntoutuslääkärien ja sairaanhoitajien/
uroterapeuttien yhteistyönä.
Selkäydinvammautunut tulee kaikissa
olosuhteissa lähettää tarkastukseen
1–3 vuoden välein ja hoitoon tulee
hakeutua, jos uusia ongelmia ilmenee.
Rakkolihas-sulkija-dyssynergian
yhteydessä on tärkeää ehkäistä
munuaisvaurioita ja huomata
mahdollinen munuaisten huonontunut
toiminta mahdollisimman aikaisin.
Virtsaamispäiväkirja
Päivä 1
Päiväys:
wc
wc wc
wc
Kellon- Nesteensaanti Pissattu määrä Katetroitu
aika
(ml)
(ml)
määrä (ml)
wc
wc
Virtsantiputtelu (X)
wc
Virtsankarwc
kailu (X)
Suojan vaihto
(X)
Voimakas
virtsaamistarve (X)
06.00
07.00
08.00
09.00
10.00
11.00
12.00
13.00
14.00
15.00
16.00
17.00
18.00
19.00
20.00
21.00
22.00
23.00
24.00
01.00
02.00
03.00
04.00
05.00
Yhteensä
Keskiarvo
Lataa LoFric Mic Chart App -sovellus
LoFric® Mic Chart App -sovelluksella voit kirjata,
kuinka paljon nestettä juot ja kuinka paljon pissaat
kahden tai kolmen päivän aikana (48/72 tuntia).
Sovellus muistuttaa, kun on aika lopettaa
mittaaminen.
11
Hoito
Hoitoa ohjaa kolme pääperiaatetta:
•Refluksin ja munuaisvaurioiden
ehkäiseminen
•Komplikaatioiden, kuten suuren
jäännösvirtsan määrän tai
virtsatietulehdusten, ehkäiseminen
•Elämänlaadun parantaminen
vähentämällä virtsankarkailua ja
voimakasta virtsaamistarvetta
Rakon tyhjentäminen
Virtsarakon katetrointi on paras hoitomuoto, jos virtsarakko ei tyhjenny kokonaan tai
siellä on liikaa virtsaa pissaamisen jälkeen.
Katetrointitapoja on kaksi: omatoiminen
toistokatetrointi ja kestokatetri.
Omatoiminen toistokatetrointi
on ensisijainen valinta ja tarkoittaa
virtsarakon säännöllistä tyhjennystä
kertakäyttökatetrilla, joka työnnetään
virtsaputken kautta virtsarakkoon. Kun
virtsarakko tyhjentyy kaikesta virtsasta,
katetri vedetään ulos ja hävitetään.
Omatoimisen toistokatetroinnin
hyötyjä
Omatoimisessa toistokatetroinnissa on
monia hyötyjä verrattuna kestokatetriin.
Virtsatietulehdusten riski pienenee ja
virtsatiet pysyvät normaaleina, joten
tulehdusten ja munuaistoiminnan heikentymisen riski pienenee. Omatoimisen
toistokatetroinnin tavoite on ehkäistä
virtsankarkailua, voimakasta virtsaamistarvetta ja siten parantaa elämänlaatua.
Omatoimisen toistokatetroinnin käyttö
parantaa mahdollisuutta seksuaalisesti
aktiiviseen elämään.
12
Kuinka usein? Katetrointien määrä
riippuu virtsan määrästä, jonka ei tulisi
olla yli 400 ml kertaa kohti. Tutkimukset
osoittavat, että pitkien katetrointivälien
ja virtsan bakteeriesiintymien välillä
on yhteys. Katetrointikertojen määrä
vaihtelee yksilöllisesti ja on riippuvainen
nautitusta nestemäärästä. Tavallisesti
omatoiminen toistokatetrointi tehdään
4–6 kertaa päivässä, harvoin öisin.
Toistokatetrointi on nykyään
perustoimenpide, joka
• suojaa alempia ja ylempiä virtsateitä
• vähentää virtsatietulehdusten
esiintymistä
• vähentää virtsankarkailua.
Kestokatetri
Kestokatetri
Kestokatetri asetetaan useimmiten heti
vammautumisen jälkeen, ja se tulee
poistaa niin pian kuin mahdollista.
Suprapubinen katetri
Se työnnetään vatsanpeitteiden kautta
virtsarakkoon. Etuna on, että se ei ole
virtsaputkessa ja se mahdollistaa omatoimisen toistokatetroinnin harjoittelun.
Käytetään, kun omatoiminen toistokatetrointi ei ole mahdollista.
Hoito lääkkeillä
Apuvälineet
On olemassa lääkkeitä, jotka salpaavat
virtsarakon lihasten reseptorit
voimakkaan virtsaamistarpeen
vähentämiseksi. On myös lääkkeitä,
jotka vaikuttavat virtsaneritykseen.
Virtsankarkailun yhteydessä käytetään
inkontinenssisuojia. Suojat sovitetaan
yksilön tarpeisiin, ja niiden tulee olla
käytännöllisiä. On tärkeää vaihtaa
suoja säännöllisesti, jotta vältetään
virtsatietulehdukset ja iho-ongelmat.
Omatoimisen toistokatetroinnin
yhteydessä voidaan käyttää jatkoletkua
tai virtsapussia lisävarusteina,
jos WC:hen siirtymisessä tai sen
esteettömyydessä on ongelmia.
Antikolinergiset lääkkeet
Lääkkeet, joita voidaan käyttää, ovat
antikolinergisiä/antimuskariinisia
lääkkeitä, jotka rentouttavat virtsarakon
lihaksia. Lihaksia pitää jännittää, jotta
virtsarakko tyhjentyy. Nämä lääkkeet
auttavat rentouttamaan lihakset, mikä
pienentää virtsarakon hallitsemattoman
tyhjentymisen riskiä. Tämä voi helpottaa
suuren virtsamäärän pitämistä rakossa,
mutta se voi myös vaikuttaa tyhjennyskykyyn, jos pissataan ilman katetria.
Botuliinitoksiini
Botuliinitoksiinia sisältävät lääkkeet
vähentävät rakkolihasten kouristuksellisuutta. Useimmiten katetrointia
tarvitaan hoidon jälkeen sen vuoksi, että
lääkkeen teho estää virtsarakon lihasten
supistumista rakon tyhjentämiseksi.
Lääke ruiskutetaan rakkolihaksiin hoitotilanteessa, ja sen pitkäaikaisvaikutus on
n. 6–12 kuukautta. Tämän jälkeen hoito
voidaan toistaa.
Antidiureettinen hormoni
Desmopressiinilääke pienentää virtsan
määrää. On tärkeää, ettei nestettä nautita
kovin paljoa tämän hoidon yhteydessä.
Imukykyinen inkontinenssisuoja
• Eri kokoja ja tyyppejä, joiden
imukyky vaihtelee.
Niiden tulee olla testattuja ja
yksilöllisesti sopivia.
• Käytetään yhdessä sellaisten
alushousujen kanssa, jotka
pitävät suojan paikoillaan.
Virtsankerääjä/uridomi on kondomia
muistuttava apuväline miehille,
jotka kärsivät virtsankarkailusta.
Virtsankerääjä rullataan peniksen päälle
kuin kondomi ja liitetään virtsapussiin,
joka kiinnitetään jalkaan. Virtsankerääjä
varmistaa, että virtsa kulkeutuu
virtsapussiin. Virtsapussi tyhjennetään
säännöllisin väliajoin. Virtsankerääjästä
on saatavilla useita eri kokoja ja malleja,
ja sitä voidaan käyttää päivin ja öin.
On hyvin tärkeää, että virtsankerääjä
on ympärysmitaltaan ja pituudeltaan
täysin sopiva.
13
Näin katetroit omatoimisesti
1
Pese kädet saippualla ja vedellä.
Suositus: tee alapesu kerran
vuorokaudessa miedolla saippualla.
Valmistele sitten katetri.
3
Palauta penis normaaliin
asentoon, kun virtsaa
alkaa valua katetrin läpi.
Pyri pitämään katetri niin
liikkumatta kuin mahdollista,
koska rakon tyhjentymiseen
kuluu jonkin aikaa.
14
2
Nosta penis vatsaa vasten, jotta
virtsaputki suoristuu. Vie katetri hitaasti
virtsaputkeen. Kun virtsaa alkaa valua,
vie katetria vielä pari senttimetriä
eteenpäin.
4
Kun virtsan valuminen lakkaa, vedä katetria
ulos hitaasti, mutta lopeta vetäminen, jos
virtsaa tulee lisää. Kun olet varma, että
rakko on tyhjä, taita katetri tai aseta sormi
liittimen pään päälle (jos et käytä pussia
tai jatkoletkua), ennen kuin vedät katetrin
kokonaan ulos. Näin saat aikaan tyhjiön
ja varmistat, että viimeiset pisarat pysyvät
katetrissa. Tämä on tärkeää, koska se estää
katetrissa olevan virtsan valumisen takaisin
rakkoon tai ulos, kun katetri on ulkona.
Etsi sinulle sopiva asento, käytä
niitä apuvälineitä, joita tarvitset
Jos käytät pyörätuolia ja
katetroit itsesi, virtsapussi tai
jatkoletku voi olla avuksi.
Tässä käytetään jatkoletkua, jotta
voidaan tyhjentää suoraan WCpönttöön. Vinkki letkun pitämiseen
paikoillaan tyhjennyksen aikana:
aseta letku posliinin ja WCrenkaan väliin.
15
LoFric – katetrit miehille
LoFric Origo – katetri, jossa on liikkuva kahvaosa ja
joka on huomaamattomassa pakkauksessa
LoFric® Origo™ on miehille tarkoitettu katetri, joka on suunniteltu
varmistamaan turvallinen, hygieeninen ja vaivaton katetrointi.
Kätevän pakkauksen voi taittaa taskukokoon, jolloin LoFric Origo on
huomaamaton ja helppo ottaa mukaan. LoFric Origossa on kätevä
liikkuva kahvaosa, joka takaa vakaan ja turvallisen katetroinnin.
Katetri on valmis käytettäväksi heti aktivoinnin jälkeen. LoFric Origosta
on saatavana eripituisia ja -kokoisia malleja pojille ja miehille.
LoFric – klassinen alkuperäismalli
LoFric® on klassinen hydrofiilinen, pienikitkainen katetrimme,
joka kehitettiin jo vuonna 1983. Se soveltuu kaikkiin tilanteisiin.
LoFricin hydrofiilisen pinnan aktivoimiseen tarvitaan puhdasta vettä.
LoFricin tutkimustulokset puhuvat toistokatetroinnin puolesta – myös
monivuotisessa käytössä. LoFric-katetrista on saatavana eripituisia
ja -kokoisia malleja, jotka soveltuvat naisille, miehille ja lapsille.
LoFric Primo – taivutettava katetri, jonka pakkaus
sisältää steriilin veden
LoFric® Primo™ -katetrin pakkaus sisältää steriilin veden – katetrointi
on turvallista, vaikka puhdasta vettä ei olisi saatavilla. Katetri
upotetaan veteen ja aktivoidaan ennen käyttöä. LoFric Primon
voi taitella, ja se on helppo ottaa mukaan. LoFric Primoa on
saatavilla miesten, naisten ja lasten koossa.
LoFric Hydro-Kit
– missä tahansa ja milloin tahansa
LoFric® Hydro-Kit™ on täydellinen katetripakkaus. LoFric-katetrin,
vesisäiliön ja keräyspussin ansiosta käyttäjä ei tarvitse välttämättä
lainkaan WC:tä tai vettä.
LoFric Hydro-Kit tarjoaa vapauden ja varmuuden omatoimiseen
katetrointiin missä tahansa. Saatavana on erikokoisia malleja
miehille, naisille ja lapsille.
Mikään LoFric-katetri ei sisällä PVC:tä tai ftalaatteja –
se on paras ympäristövalinta*
LoFric oli ensimmäinen hydrofiilinen virtsakatetri, ja siitä
on kerätty paljon kokemusta yli 30 vuoden käytön aikana.
Ainutlaatuisen kitkattoman pinnan ansiosta LoFric on
hellävarainen virtsaputkelle.
*Journal of Cleaner Production; Stripple et al.
17
Näin avaat ja käytät
LoFric/LoFric Primo -katetria
LoFric
Avaa pakkaus varovasti
vetämällä repäisyliuskat erilleen
noin 5–6 sentin matkalta.
3
2
1
Täytä pakkaus suoraan vedellä.
Tavallinen vesijohtovesi käy hyvin.
Katetri on valmis käytettäväksi
30 sekunnin kuluttua.
Pakkauksessa on tarraliuska
kiinnitystä varten. Irrota sininen
suojapaperi ja kiinnitä pakkaus
sopivaan kuivaan pintaan.
LoFric Primo
1
2
+30 Sec
Taita ja purista vesipussia niin,
että vesi valuu alas katetriin.
3
+30 Sec
+30 Sec
Ripusta LoFric Primo lenkkien tai
liimapinnan avulla. Anna katetrin
olla vedessä 30 sekunnin ajan
samalla, kun valmistaudut
katetrointiin.
+30 Sec
Vedä pakkaus auki. Tartu
pakkauksen lenkkeihin
vesipussin yläpuolelta
kummallakin kädellä. Vedä,
kunnes katetri tulee näkyviin.
Katetri on valmis käytettäväksi!
+30 Sec
+30 Sec
...............................................................................................................................
...............................................................................................................................
...............................................................................................................................
...............................................................................................................................
...............................................................................................................................
...............................................................................................................................
18
Näin avaat ja käytät
LoFric Origo -katetria
Tarvitaan vain kevyt painallus ja LoFric Origo aktivoituu.
1
Voidaan taitella taskukokoiseksi.
3
Välitön aktivointi – aina puhdas.
Tarvitaan vain kevyt painallus ja
LoFric Origo täyttyy suolaliuoksella.
5
Liikuteltava kahvaosa hyvän otteen ja
hallinnan varmistamiseen ilman, että
itse katetriin tarvitsee koskea.
2
Takaosassa olevan kiinnitystarraliuskan avulla katetri voidaan
helposti ripustaa kuivalle ja
puhtaalle pinnalle kiinnitystä varten.
4
Pakkaus on helppo avata.
6
Voidaan heittää pois hygieenisesti
ja huomaamattomasti.
19
Komplikaatiot
Selkäydinvammautuneet ovat erityisen
alttiita virtsatiekomplikaatioille, koska
selkäydinvamma aiheuttaa rakon
tyhjentämisvaikeuksia.
Virtsatietulehdukset
Virtsatietulehdukset ovat monien katetrinkäyttäjien ja muiden rakon tyhjentämiseen vaikuttavasta tilasta kärsivien
ongelma. Virtsatietulehdus on bakteeri-infektio, joka vaikuttaa johonkin
virtsateiden osaan. Virtsassa on nestettä,
suoloja ja kuona-aineita. Tavallisesti
virtsassa ei ole bakteereja. Jos bakteereja
kuitenkin joutuu virtsarakkoon tai munuaisiin, ne lisääntyvät virtsassa, tarttuvat limakalvoon ja aiheuttavat virtsatietulehduksen. Yleisin virtsatietulehdus
on virtsarakkotulehdus, kystiitti. Toinen
virtsatietulehduksen tyyppi on munuaisaltaan tulehdus, pyelonefriitti, joka
tunnetaan myös ylempien virtsateiden
tulehduksena ja on paljon vakavampi.
Virtsatietulehdukset jaetaan
oireettomiin ja oireellisiin tulehduksiin.
Oireeton virtsatietulehdus tarkoittaa,
että virtsassa on bakteereja ilman
virtsateiden oireilua.
Suurentuneet bakteeriarvot
virtsassa ilman oireita ei tarkoita
virtsatietulehdusta. Jos nämä bakteerit
hoidetaan pois antibiooteilla, on suuri
riski saada myöhemmin "ilkeämpiä"
bakteereja, jotka aiheuttavat
rajumpia oireita. Vastustuskyky voi
huonontua, jos bakteereja tuhotaan
antibioottien liika- ja väärinkäytöllä.
Huolehdithan, että annat virtsanäytteen
virtsatietulehdusepäilyn yhteydessä,
jotta saat oikeat antibiootit.
20
Oireellisten virtsatietulehdusten
tuntomerkit:
•Muuttunut rakon toiminta
•Virtsankarkailu / lisääntynyt virtsankarkailu
•Kirvely / polttava tunne rakon
tyhjennyksen yhteydessä
•Voimakas tarve virtsata
•Alavatsan tai alaselän kivut
•Verinen virtsa
•Kuume ja/tai huonontunut yleiskunto
•Lisääntynyt lihasjäykkyys
•Lisääntyneet autonomiset reaktiot, kuten
hikoilu tai palelu
•Autonominen dysrefleksia niiden
potilaiden kohdalla, joiden
selkäydinvamma on Th6:n yläpuolella
Jos sinulla on virtsatietulehduksen
oireita, ota yhteyttä terveydenhuollon
ammattilaiseen lisätutkimuksia varten.
Virtsatietulehdusten tutkiminen
• Virtsaviljely
• Rakontyhjennysrutiinien
kartoittaminen (tekniikka, hygienia,
omatoimisen toistokatetroinnin tiheys,
virtsan keräämiseen tarkoitettujen
apuvälineiden käyttö)
Uusiutuvan virtsatietulehduksen
tutkiminen
Uusiutuvan virtsatietulehduksen
määritelmä on kaksi tulehdusta puolen
vuoden aikana tai kolme tulehdusta
yhden vuoden aikana.
• Rakontyhjennysrutiinien
kartoittaminen (tekniikka, hygienia,
omatoimisen toistokatetroinnin tiheys,
virtsan keräämiseen tarkoitettujen
apuvälineiden käyttö)
• Virtsaamis- ja juomispäiväkirja
• Jäännösvirtsan tarkastus
• Röntgentutkimukset ja kystoskopia
Virtsatietulehdusten hoito
Autonominen dysrefleksia (AD)
• Oireelliset virtsatietulehdukset hoidetaan antibiooteilla vastustuskyvyn
määrittämisen jälkeen
Autonominen dysrefleksia on
hermoston tahdosta riippumattoman
yliaktiivisuuden tila. Sitä esiintyy vain
ihmisillä, joilla on vamma Th6:ssa tai
sen yläpuolella.
Ehkäisevä hoito
• Säännöllinen rakon tyhjennys siten,
että virtsan määrä rakossa ei ylitä
400 ml:aa. Rakko tulee tyhjentää yli
neljä kertaa vuorokaudessa.
• Nesteensaannin tulee vuorokaudessa
olla vähintään 1,5 litraa.
• Tyhjennä täysin tyhjäksi, käytä
katetrointiin tarpeeksi aikaa.
• Huolehdi hygieniasta.
• Ummetus voi myös lisätä
virtsatieinfektioiden riskiä. Hyvä
suolen toiminnasta huolehtiminen
voi ehkäistä virtsatietulehduksia.
• Katetrin valinta ja katetroinnin
hoitaminen tekniikalla, joka ei vaadi
kosketusta, voi ehkäistä sairauksia.
Oireita voivat olla mm. vammatasoa
ylempi hikoilu, korkea verenpaine
ja sykkivä päänsärky, kasvojen
punehtuminen fyysisen aktiviteetin
yhteydessä, huonovointisuus ja ihon
kananlihalle meno.
Jos kärsit tästä: istuudu tai pysy
istumassa, tarkasta, että virtsarakko
ja suoli eivät ole liian täysiä, katso,
oletko saanut haavan, riisu liian tiukat
vaatteet, ja jos harrastat seksiä – lopeta
välittömästi.
Autonominen dysrefleksia voi olla
vakava tila, johon ei tule suhtautua
välinpitämättömästi. Ota yhteyttä
terveydenhuollon ammattilaiseen,
jos oireet eivät mene ohi.
STOP
virtsatieinfektiot
21
Neuvoja ja vinkkejä
Tyhjennä kokonaan
Tässä voi auttaa asennon muuttaminen,
kun katetri on edelleen virtsarakon
sisällä. Vedä katetria hitaasti ulospäin,
jotta kaikki virtsa tyhjenee pois – älä
kiirehdi. Jos rakossa on edelleen virtsaa,
virtsatietulehduksen riski suurenee.
Hyvä hygienia
Infektioilta suojaavan luonnollisen
bakteerikannan säilyttämiseen
suositellaan alapesua vain kerran
päivässä vedellä ja miedolla saippualla.
Juo
Keho tarvitsee yleensä 1,5–2 litraa
nestettä joka päivä, jotta virtsarakko
huuhtoutuu hyvin. Tämä pienentää
virtsatietulehdusten riskiä.
Jätteiden lajittelu
LoFric-pakkauksessa on kaksi osaa.
Paperinen heitetään paperinkeräykseen
ja muovinen muovinkeräykseen. LoFrickatetrien pussi lajitellaan muoveihin
ja kartonkikotelo paperinkeräykseen.
LoFric Primo- ja LoFric Origo
-pakkaukset lajitellaan muoveihin.
22
Katetrointien määrä
Tavallisesti katetroit itsesi 4–6 kertaa
päivässä. Tämä vaihtelee eri ihmisillä
rakon ongelmien, juodun nestemäärän
ja virtsamäärän mukaan sekä sen
mukaan, onko pissaaminen ilman
katetria mahdollista. Sääntönä on,
että rakossa ei saa olla yli 400 ml:aa
virtsaa. Komplikaatioiden välttämiseksi
on tärkeää, että noudatat saamiasi
suosituksia.
Vaikeudet katetrin asettamisessa
Lihasjännitys voi vaikeuttaa katetrin
sisäänviemistä. Etsi hyvä asento,
yski vähän ja rentoudu. Älä purista
katetria. Jos katetrointi epäonnistuu,
käyttöön tulee ottaa uusi katetri
virtsatietulehdusten välttämiseksi.
Hoidon alussa virtsassa tai katetrissa voi
olla verta. Se johtuu yleensä siitä, että
virtsaputki on ärtynyt. Kokemukset ovat
osoittaneet, että tämä menee nopeasti
ohi, mutta jos olet epävarma, ota yhteys
uroterapeuttiisi tai sairaanhoitajaasi.
Apuvälineitä, jotka voivat helpottaa
omatoimista katetrointia
Kirjallisuus
Bakke A. Digranes A. Bacteriuria in patients
treated with clean intermittent catheterization.
Scand J Infect Dis 23:577–582,1991.
Käytännöllinen apuväline peniksen kiinnipitämiseen omatoimisen toistokatetroinnin helpottamiseksi, jos voidaan käyttää vain yhtä kättä esim.
käsileikkauksen jälkeen. Ortopediteknikko tai
toimintaterapeutti voi tehdä apuvälineen.
Bakke A. Physical predictors of infection in patients
treated with clean intermittent catheterization:
A prospective 7-year study. J Urol, 1997.
Farrelly E et al. Uppföljningsprogram vid neurogen
blåsrubbning efter ryggmärgsskada. Urologiska
kliniken, Karolinska sjukhuset, 2013.
Logan K. Shaw C. Webber C. et al. Patients’
experiences of learning clean intermittent selfcatheterization: a qualitative study. Journal
of Advanced Nursing 62(1), 32–40 doi:
10.1111/j.1365-2648.2007.04536.x, 2008.
Logan and Shaw Intermittent self-catheterization
service provision: perspectives of people with
spinal cord injury, 2011.
Omatoimisen toistokatetroinnin käsituki, joka
valmistetaan yksilöllisesti neliraajahalvaantuneille, joiden käsien toimintakyky on alentunut. Katetri pujotetaan käsitukeen, joka
kiinnitetään käteen yleissiteellä, jotta katetrin
asettaminen virtsaputkeen helpottuu. Ortopediteknikko tai toimintaterapeutti valmistaa
käsituen ortoosimateriaalista.
MS ja virtsatieongelmat. Miksi niillä on yhteys?
77866-FI-0706-Wellspect HealthCare
Madeleine Stenius Rehab Station Stockholm
Om tarm- och blåsrubbning 2011.
www.1177.se Vårdguiden
www.rgaktivrehab.se RG aktiv rehabilitering
www.rtp.se Personskadeförbundet RTP
www.cercadeti.se CercaDeTi
www.spinalistips.se Spinalisklinikens tips
www.lofric.fi LoFric
Facebook-ryhmät:
Housukoukku asetetaan alushousuihin ja housuihin yhdellä koukulla ja toinen koukku asetetaan
pyörätuolin alle, jotta vaatteet pysyvät pois tieltä
omatoimisessa toistokatetroinnissa. Housukoukku
on tavallinen matkatavaralenkki, jonka voi ostaa
esim. Claes Ohlsonin liikkeestä. Toimintaterapeutti voi sovittaa housukoukun yksilölliseen tarpeeseen ortoosimuovisella käsituella, jos potilaan
käden toiminta on alentunut.
Me, joilla on selkäydinvamma
Vanhemmat rullatuolissa
Omaiset ja selkäydinvammautuneet
Matkoilla
Ota katetrit ja apuvälineet kotoa
mukaasi
Matkatavaroiden katoaminen lentomatkoilla ei valitettavasti ole harvinaista.
Kuljeta siksi vähintään muutaman päivän katetrit käsimatkatavaroissa.
Pakkaa mukaan tarpeeksi katetreja, jos
jotakin odottamatonta tapahtuu, esim.
paluulento myöhästyy.
Hygienia
Jos matkustat maissa, joissa vedenlaatu
ei ole yhtä hyvä kuin kotimaassa, ota
mukaan katetreja, joissa on mukana
neste. Näin sinun ei tarvitse huolehtia
huonosta vedenlaadusta, joka voi
aiheuttaa virtsatietulehduksia.
Kertakäyttökäsineiden pitäminen
mukana on hyvä tapa pitää kädet
puhtaana esim. julkisissa WC-tiloissa.
Käsihuuhde on toinen hyvä apukeino
bakteerien välttämiseen.
Pieni liukueste tai matto helpottaa
liikkumista.
24
Rakon tyhjennys lennolla
Eurooppalaisten lentoyhtiöiden tulee
tukea matkustajia, jotka tarvitsevat apua
WC:hen siirtymisessä lennon aikana
Euroopan parlamentin ja Eurooppaneuvoston määräyksen (EF) 1107/2006
mukaisesti. Matkustamohenkilökunta
voi auttaa ainoastaan työntämällä
pyörätuolin WC-tilaan ja sieltä takaisin.
Matkustajan tulee pystyä nostamaan
itsensä pyörätuoliin ja siitä pois itse
tai matkakumppaneidensa avulla.
Pidemmillä lennoilla voit ottaa yhteyttä
lentoyhtiöösi ja tarkistaa, millaista apua
voit saada.
Pitkien lentojen ajaksi voidaan joskus
laittaa kestokatetri.
Matkatodistus
Voit helpottaa tullitarkastusta
pyytämällä apuvälinetodistuksen, joka
kertoo, miksi matkatavaroidesi joukossa
on katetreja. Kortti on saatavilla
usealla kielellä. Voit pyytää korttia
uroterapeutilta/sairaanhoitajalta tai
ottaa yhteyttä Wellspect HealthCareen.
Voit myös tulostaa sen itse
verkkosivuiltamme www.lofric.fi
Omatoimisen toistokatetroinnin hyödyt vaihtelevat
yksilöllisesti omatoimisen katetroinnin syyn mukaan
Parantaa elämänlaatua
Kun virtsatieinfektioiden riski saadaan
pienenemään ja/tai virtsankarkailu
hallintaan, myös potilaan elämänlaatu
paranee. Ei tarvitse huolehtia
hajuhaitoista tai märistä vaatteista.
Täysin tyhjä virtsarakko vähentää
voimakasta virtsaamistarvetta, mikä
antaa hyvät yöunet, koska virtsarakon
tyhjentämisen vuoksi ei tarvitse nousta
sängystä monta kertaa yössä.
Myös päivisin WC-käyntejä on vähemmän ja aikaa jää enemmän muuhun.
Ehkäisee virtsankarkailua ja
voimakasta virtsaamistarvetta
Tyhjentämällä virtsarakko säännöllisesti
vältetään virtsankarkailua ja voimasta
virtsaamistarvetta. Ylitäyttynyt rakko
saattaa aiheuttaa virtsankarkailua.
Jos virtsarakko ei ole tarpeeksi tyhjä,
sinne voi tulla vain pieni määrä virtsaa,
ennen kuin rakko tarvitsee tyhjentää
uudestaan.
Pienentää virtsatieinfektioiden riskiä
Kun jäännösvirtsa poistetaan
rakosta, infektioiden riski pienenee.
Virtsatieinfektioiden ehkäisyn kannalta
on tärkeää tyhjentää virtsarakko
säännöllisesti ja täydellisesti.
Ylläpitää munuaisten normaalia
toimintaa
Virtsarakon täydellä ja säännöllisellä
tyhjentämisellä vältetään munuaisvahinkoja, erityisesti neurogeenisten
vammojen/sairauksien yhteydessä,
kun virtsarakossa on luonnottoman
korkea paine.
25
Muistilista ennen omatoimisen toistokatetroinnin
aloittamista
Jotta omatoimisen toistokatetroinnin aloittaminen ja jatkaminen onnistuu
mahdollisimman hyvin, seuraa näitä kohtia ohjeista, jotka olet varmasti saanut
sairaala- ja kuntoutusjakson aikana.
Täytetään yhdessä henkilökunnan kanssa:
MUISTILISTA: AKUUTTIKUNTOUTUS
Yhteyshenkilö: ....................................................
Työpaikka: .............................................................. Puhelin: .................................................
CH: ............................................ Pituus: ................cm
Merkintä: ..........................................
Tietoa omatoimisesta toistokatetroinnista
£Virtsateiden anatomia
£Jäännösvirtsan tarkastus BladderScanultraäänilaitteella omatoimisen
£Virtsateiden normaali toiminta
toistokatetroinnin jälkeen
£Syitä rakon tyhjennyksenongelmiin
£Tietoa suolen toiminnasta
£Omatoimisen toistokatetroinnin hyötyjä
huolehtimisesta
£Omatoimisen toistokatetroinnin
£Tietoa komplikaatioista,
opettaminen
£Omatoiminen toistokatetrointi
opastuksen aikana
kuten virtsatietulehduksista
£Inkontinenssituotteet ja
tuotteiden ominaisuudet
£Nestemäärä ja tyhjennysvälit
...............................................................................................................................
...............................................................................................................................
...............................................................................................................................
...............................................................................................................................
...............................................................................................................................
...............................................................................................................................
26
MUISTILISTA: KUNTOUTUS (ennen kotiutusta)
Yhteyshenkilö: ...................................
Työpaikka: .............................................................. Puhelin: .................................................
CH: ............................................ Pituus: ................cm
Merkintä: ..........................................
Omatoimisen toistokatetroinnin seuranta
£Komplikaatioiden, kuten
virtsatietulehdusten, toistuminen
£Omatoimisen toistokatetroinnin
tekniikan toistaminen
£Suolen toiminnasta huolehtimisen
toistaminen
£Apuvälineitä ennen kotiutusta
£Uutiset/kotisivut
£Käytännöllisiä neuvoja esim.
matkoja varten
£Inkontinenssituotteet ja tuotteiden
ominaisuudet
£Tyhjennysväli määräytyy
virtsaamispäiväkirjan avulla
.........................................................
£Jäännösvirtsan tarkastus BladderScanultraäänilaitteella omatoimisen
toistokatetroinnin jälkeen
MUISTILISTA: AVOHOITO
..........................................................
..........................................................
Yhteyshenkilö: ....................................................................
Työpaikka: .............................................................. Puhelin: .................................................
CH: ............................................ Pituus: ................cm
Merkintä: ..........................................
Omatoimisen toistokatetroinnin seuranta ........... kuukauden jälkeen
(puhelin-/henkilökohtainen aika)
10
9
Elämänlaatu
8
7
6
5
4
3
2
1
0
£Komplikaatioiden, kuten
£Käytännöllisiä neuvoja esim.
£Omatoimisen toistokatetroinnin
£Inkontinenssituotteet ja tuotteiden
virtsatietulehdusten, toistuminen
tekniikan toistaminen
£Suolen toiminnasta
matkoja varten
ominaisuudet
huolehtimisen toistaminen
...................................................
£Uutiset/kotisivut
£Omatoimisen katetroinnin
...................................................
vaikutus elämänlaatuun
£Virtsaamispäiväkirjan sekä
esimerkiksi virtsankarkailun
arviointi
...................................................
...................................................
27
Kuuntele muita
käyttäjiä
Video-ohjeita
• Lue lisää kehosta ja eri diagnooseista
•Ymmärrä omatoimisen toistokatetroinnin
ja LoFric-katetrin merkitys
• Katso video-ohjeita
• Osallistu henkilökohtaisiin keskusteluihin
Kaikki tämä ja paljon muuta osoitteessa www.lofric.fi
Wellspect HealthCare
Piispansilta 9 A, PL 96, 02230 Espoo.
Puh: 09 867 6160. Faksi: 09 804 4128.
www.lofric.fi
Neuvoja ja
vinkkejä
© 2015 Wellspect HealthCare, DENTSPLY International Company. Kaikki oikeudet pidätetään. 72713-FI-1508.
LoFric® on Wellspect HealthCaren rekisteröity tavaramerkki.
Haluatko tietää lisää LoFric-katetreista tai omatoimisesta
katetroinnista?