TIETOSUOJARIKKOMUKSISTA JA NIIDEN EHKÄISYSTÄ JA KÄSITTELYSTÄ 27.3.2015 Oikeudellista taustaa • Perusoikeusuudistuksessa vuodelta 1995, HM 8 § (ja v. 2000, PerL 10 §) yksityiselämän suoja on nostettu perusoikeudeksi • Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin erikseen • Teko, joka loukkaa perusoikeutta ja samalla täyttää henkilörekisteririkoksen tunnusmerkistön, ei voine olla vähäinen • Rikoslain 38 luku 9§ (Henkilörekisteririkos) https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990525 Henkilörekisteririkoksen tunnusmerkkejä • Joku käsittelee henkilötietoja mm. vastoin henkilötietolain (523/1999) tarkoittamaa käyttötarkoitussidonnaisuutta • On arvioitava käytettiinkö henkilörekisteritietoja työtehtäviin vai muuhun tarkoitukseen kuin työtehtäviin (esim. uteliaisuus/viihdekäyttö)? • Teko loukkaa rekisteröidyn yksityisyyden suojaa tai aiheuttaa asianomistajalle muuta vahinkoa tai olennaista haittaa Lokitiedot (Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätös) EIT:n päätös 17.7.2008 (I v. Suomi): • Koski suomalaisen sairaalan toimintaa v. 1992 • Asianomistaja oli saanut HIV-tartunnan ja hän työskenteli samassa sairaalassa, jossa tartunta oli todettu • V. 1992 alussa asianomistajalle syntyi epäily, että työkaverit olivat tulleet tietoisiksi tästä sairaudesta • Jälkikäteisissä selvityksissä ilmeni, ettei potilastietojen yksittäisiä käyttäjiä kyetty selvittämään ts. tietojärjestelmällä ei ollut käyttäjiä yksilöivää käyttöoikeusjärjestelmää eikä sen avulla tuotettavaa ns. käyttölokitusta • V. 1992 ei ollut nimenomaisia säännöksiä – henkilörekisterilaissakaan käyttäjäkohtaisesta kirjautumisesta ja käytön lokituksesta (STM A 99/2001, 4 § vrt. STM määräykset 1993:7) • Näin ollen säännösten valossa v. 1992 ei edellytetty käyttäjäkohtaisia käyttöoikeuksia ja käyttölokitusta ja sen pidempiaikaista säilyttämistä • Em. ei estänyt Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta antamasta langettavaa päätöstä henkilötietojen suojan käytännöllisen ja tehokkaan suojan (“practical and effective protection”) puuttumisesta • Luvattoman käsittelyn epäily on kyettävä jälkikäteen selvittämään Käytönvalvonta mm. lokitietojen avulla • Ymmärretään jälkikäteinen käytönvalvonta rekisterinpitäjävetoisena prosessina • Ei pelkkänä rekisteröidyn lokitietopyyntönä • Kyse ei ole työntekijän perusteettomasta valvonnasta, vaan lakiin perustuvasta • Työntekijän oikeusturvan toteuttamisesta sekä • Potilaan yksityisyyden suojaamisesta • Tehdään prosessi näkyväksi • Jotta sitä voisi kehittää ja automatisoida • Osoitetaan johdolle valvontaan liittyvät oikeudelliset ja tietotekniset haasteet sekä resurssitarpeet Työnantajan ennakkotoimet • Ennen käytön seurannan ja valvonnan aloittamista – – – Työntekijät tietoisiksi seurannan ja valvonnan aloittamisesta Työntekijät tietoisiksi, mikä on laitonta henkilötietojen käsittelyä Työntekijät tietoisiksi laittoman käsittelyn seuraamuksista Väärinkäytöksien ehkäiseminen esim. terveydenhuollossa Rekisterinpitäjän on ryhdyttävä teknisiin ja organisatorisiin toimenpiteisiin potilasrekisteritietojen suojaamiseksi luvattomalta käsittelyltä (HetiL 32 §) • • • • • • • • • • • • tietosuojavastaavan nimeäminen (eArkistoL 20 §) vastaavan johtajan ohjeet työntekijöille (eArkistoL 20 §) henkilökunnan tietosuojakoulutus (tietosuojavastaava) vastaavan johtajan varmistuttava henkilöstön tietosuojaosaamisesta esim. testit (eArkistoL 20 §) henkilökohtaiset käyttäjätunnukset (HetiL 5,6,7 ja 32 §) työtehtävien mukaiset rajatut käyttöoikeudet (HetiL 5,6,7 ja 32 §) lokirekisteri käytönvalvontaa varten (HetiL 32) käytönvalvonnan toimintasuunnitelma (vastaava johtaja) käytönvalvonnan toteuttaminen (tietosuojavastaava koordinoi) tietosuojan tilasta raportointi johdolle (tietosuojavastaava) sisäiset auditoinnit ja omavalvontasuunnitelma sanktiotaulukot rikkomuksiin Väärinkäytöksien selvittely 1) ASIAN VIREILLESAATTAMINEN JA ESIKÄSITTELY – Rekisteröity ja tietosuojavastaava tai muu henkilö – Rekisteröidyn informointi selvittämismenettelyn periaatteista – Tavoitteena epäilyn riittävä yksilöinti/kohdentaminen 2) PERUSSELVITTÄMINEN – – – – Tietosuojavastaava/tietoturvapäällikkö tai muu henkilö Riittävän yksilöidyn/kohdennetun epäilyn selvittäminen Hankitaan näyttöä (esim. käyttölokit) Näytön arviointi ja johtopäätökset 3) TYÖNANTAJAN LOPPUTOIMENPITEET – – – – Esimies/henkilöstöjohtaja sekä epäilty työntekijä Työntekijän kuuleminen (+ luottamusmies) Johtopäätökset, työoikeudelliset + jatkotoimenpiteet Päätös tiedoksi työntekijälle ja rekisteröidylle Seuraamuksia väärinkäyttäjälle a) Työoikeudelliset seuraamukset – huomautus, varoitus, työsuhteen irtisanominen/purku b) Tietosuojaoikeudellinen turvaamistoimenpide – käyttöoikeuksien rajaaminen, työtehtävien vaihto c) Rikos- ja vahingonkorvausoikeudelliset seuraamukset – – – – henkilörekisteririkos, henkilörekisteririkkomus salassapitorikos virkarikos mm. kärsimysvahinko Haasteita riittää • • • • • • Miten henkilökunta sitoutetaan lokivalvontaan? Miten asiakasta (=rekisteröityä) voidaan auttaa? Selvittämisen sisäinen organisointi ? Miten organisaatio kerää riittävät/tarpeelliset lokitiedot? Milloin organisaation tulee harkita selvityksen laajentamista mahdollisiin muihinkin rekisteröityihin kohdistuvaan väärinkäyttöön? Kuka tekee asiassa tutkintapyynnön poliisille? OPI LISÄÄ TIETOSUOJASTA WWW.OPITIETOSUOJAA.FI
© Copyright 2024