1. No category

FInZEB 2015
Lähes nollaenergiarakennus
Suomessa
5.2.2015
Finlandia-talo
Ylijohtaja Helena Säteri
Esityksen sisältö
EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa
Kansallinen ilmstopolitiikka
Toimintaympäristön muutkokset
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Lähes nollaenergiaenergiarakentamisen säädöshanke
Esittäjän nimi alatunnisteeseen
2
EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa -EU 2030
tavoitteiden puitteet tulivat syksyllä 2014…
Rakennusten
energiatehokkuusdirektiivi
(EPBD)
-
2020 tavoitteet
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 %
Uusiutuvat energialähteet 20 %
Energiatehokkuuden parantaminen 20 %
Energiatehokkuusdirektiivi
(EED)
Teppo Lehtinen
Uusiutuvien energialähteiden edistämistä
koskeva direktiivi (RES)
Ekosuunnittelu- ja
tuotemerkintädirektiivit
2030
….EU 2030 tavoitteet muodostumassa
Rakennusten
energiatehokkuusdirektiivin
(EPBD) arviointi 2015..2016?
-
2030 tavoitteiden puitteet
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 40 %
Uusiutuvat energialähteet 27 %
Energiatehokkuuden parantaminen 27 % , päivitys
ennen 2020
Energiatehokkuusdirektiivi
(EED), art 6 ja 7 uudelleen
arviointi 2016
Teppo Lehtinen
Uusiutuvien energialähteiden edistämistä
koskeva direktiivi (RES)
uudelleentarviointi 2016
Ekosuunnittelu- ja
tuotemerkintädirektiivit,
uudelleen arviointi 2015
2030
Kansallinen ilmastopolitiikka 1 (2)
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (2008, päivitys 2013)
•
•
Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset linjaukset vuoteen 2020 saakka
Toimeenpanee EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteet
VN:n ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko (2009)
• Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiapolitiikan suuntaviivat
• Tavoitteeksi vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 % vuoden
1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä
Energia- ja ilmastotiekartta (2014)
•
•
Parlamentaarisen komitean tiekartta valmistui 16.10.2014
Keinot ja kustannukset vähähiilisen yhteiskunnan rakentamiseksi ja päästöjen
vähentämiseksi 80–95 prosentilla
Kansallinen ilmastopolitiikka 2(2)
Ilmastolain valmistelu
•
•
•
•
Hallitus antoi 5.6.2014 esityksen ilmastolaiksi
Valmistelun lähtökohtana 80 %:n vähennystavoite vuodelle 2050
Sisältää hallinnon toimintaa ohjaavan suunnittelu- ja seurantajärjestelmän
Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva suunnitelma sisältää riski- ja
haavoittuvuustarkastelun, ja se hyväksyttäisiin vähintään kerran 10 vuodessa.
Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumissuunnitelma 2014
• Työryhmän ehdotuksen pohjalta valtioneuvoston periaatepäätös 20.11.2014
• Kyky hallita ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja sopeutua niihin
• Ympäristöhallinnon toimintaohjelmien päivitys uuden strategian pohjalta
Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta keskeiset tekijät
kaavoituksessa, rakennuksissa ja rakentamisessa
Keskeiset tekijät alueidenkäytön suunnittelussa
•
•
•
•
Yhdyskuntarakenne (erityisesti kaupunkiseudut)
Laadukas täydennysrakentaminen ja elinympäristön laatu
Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen
Edellytysten luominen uusiutuvan energian hyödyntämiselle
(mm. lähienergiaratkaisut ja tuulivoimatuotanto)
• Mahdollistaminen kestäviin ratkaisuihin ja elämäntapaan
Rakentamisen ja rakennuskannan kannalta keskeiset tekijät
•
•
•
•
Uudisrakentaminen (EPBD- direktiivi)
Suunnitelmallinen kiinteistönpito ja korjausrakentaminen
Uusiutuvan energian käyttö
Energian käyttö/energian tuotanto
Toimintaympäristön muutoksia
Kysymykset ovat erilaisia maan eri osissa:
• aluerakenteen keskittyminen
• yhdyskuntarakenteen hallinta
kaupunkiseuduilla
• väestön ikärakenteen kehittyminen
Uusien alueiden kaavoituksesta
täydennysrakentamiseen.
Käyttötarkoitusten ja toimintojen
sekoittuminen kaupungeissa
Arvojen ja ihmisten käyttäytymisen
muuttuminen – millaista
kaupunkiympäristöä?
Aluerakenne polarisoituu
10km x 10km tilastoruutu.
Valtakunnallinen
aluerakenne polarisoituu.
Helsingin metropolialue ja
suurimmat
kaupunkiseudut kasvavat
voimakkaasti sekä
sisäisesti että
laajenemalla. Vain harvat
alueet kasvavat.
Väestöään voimakkaasti
menettäviä alueita yhä
enemmän (Kymenlaakso,
Etelä-Pohjanmaa, EteläSavo)
5.2.2015
MRL toimii keskeisiltä periaatteiltaan hyvin ja
sille asetettujen tavoitteiden suuntaisesti
• Tarvitaan kuitenkin lain osauudistuksia ja
käytäntöjen kehittämistä
• Kaupunkiseutujen suunnitteluun on
panostettava, ml. kaupunkien
kehysalueet
• Kaupunkien taajamien kehysalueiden
ulkopuolella ja muualla maaseudulla
ohjauksen tarve on vähäisempi.
• Neljä viidestä kaavoittajasta kokee, että
kaavajärjestelmä tarjoaa toimivia
välineitä erilaisiin suunnittelutarpeisiin
Matti Laitio, ympäristöministeriö
Ilmaston muuttuminen tulee huomioida rakentamisessa,
kaavoituksessa ja kaavojen ajantasaisuuden arvioinnissa
Meren pinnan nousu pitkällä aikavälillä
Ilmaston muuttuminen tulee huomioida rakentamisessa,
kaavoituksessa ja kaavojen ajantasaisuuden arvioinnissa
Riskien tunnistaminen ja tapauskohtainen harkinta
(todennäköisyys x vaikutusten merkittävyys)
Päivitetty opas alimpien rakentamiskorkeuksien
määrittämiseksi (Syke, IL, YM, MMM)
Päivitetty opas alimpien rakentamiskorkeuksien
määrittämiseksi (Syke, IL, YM, MMM)
Meriveden noususkenaariot
Ilmaston muuttuminen tulee
huomioida rakentamisessa,
kaavoituksessa ja kaavojen
ajantasaisuuden arvioinnissa
Riskien tunnistaminen ja
tapauskohtainen harkinta
(todennäköisyys x vaikutusten
merkittävyys)
Ympäristöministeriö / Antti Irjala
12
Tällä hetkellä menossa olevia hankkeita YMssä
Opas – miten ilmastotavoitteita
huomioidaan kaavoituksessa
Opas – miten uusiutuvaa energiaa
tuottavia laitteita käsitellään
lupaprosessissa
Lainsäädäntöhanke lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymiseksi
(sisältää suuren määrän
selvityshankkeita)
Esittäjän nimi alatunnisteeseen
13
Lähes nollaenergiarakentaminen
Erittäin
korkea
energiatehokkuus
Energiantarve katetaan
hyvin laajalti
uusiutuvilla
Lähes
nollaenergiarakennus
Lähes nollaenergiarakennuksen kansalliseksi
määrittelemiseksi on tarpeen määritellä:
1) mitä tarkoittaa ”erittäin korkea energiatehokkuus” ja
2) mitä tarkoittaa ”hyvin laajalti” ja mitä katsotaan
uusiutuvaksi energiaksi
Riitta Kimari / YM
14
Lainsäädäntöhanke lähes
nollaenergiarakentamiseen siirtymiseksi
• Hankkeen ohjausryhmä
 Pj. ylijohtaja Helena Säteri
 9 jäsentä
• Hankkeen seurantaryhmä
 Pj. rakennusneuvos Teppo Lehtinen
 25 jäsentä
• Hankeryhmä 1: Hallituksen esityksen valmisteluryhmä
 Pj. rakennusneuvos Teppo Lehtinen
 12 jäsentä
Esittäjän nimi alatunnisteeseen
15
Lainsäädäntöhanke lähes
nollaenergiarakentamiseen siirtymiseksi
• Hankeryhmä 2: Uudisrakentamisen
energiatehokkuusmääräysten uusiminen
 Pj. rakennusneuvos Pekka Kalliomäki
 6 jäsentä
• Hankeryhmä 3: Rakennusten sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa
koskevien määräysten uusiminen
 Pj. rakennusneuvos Pekka Kalliomäki
 8 jäsentä
• Hankeryhmä 4: Rakennusten lämmöneristämistä koskevien
määräysten uusiminen
 Pj. yli-insinööri Maarit Haakana
 3 jäsentä
Esittäjän nimi alatunnisteeseen
16
KIITOS!
www.ym.fi
www.ymparisto.fi
17