LOIMAAN KAUPUNGIN
KAAVOITUSKATSAUS 2015
10.6.2015
KAAVOITUSKATSAUKSEN TARKOITUS
Maankäyttö- ja rakennuslain 7§:n mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina
vireille tulevista kaava-asioista. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja
niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä
vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen.
Katsauksessa esitettyjen kaavatöiden lisäksi saattaa vuoden aikana tulla vireille
muitakin kaavahankkeita.
Kaavoituskatsaus toimii maankäyttö- ja
rakennuslain mukaisena ilmoituksena
kaavoituksen vireilletulosta uusien kaavatöiden osalta.
Monikko-hanke / Sannamari Lankia
MAANKÄYTTÖ - JA RAKENNUSLAKI
Kaavoituksella tarkoitetaan maankäytön
suunnittelua. Suomessa kaavoitusta ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL).
Maankäyttö- ja rakennuslain yleisenä tavoitteena on:

järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että ne luovat edellytykset hyvälle elinympäristölle

edistää ekologisesti, taloudellisesti,
sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää
kehitystä

turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus ja
avoin tiedottaminen.
KAAVAJÄRJESTELMÄ
Suomen kaavajärjestelmä on kolmiportainen. Siihen kuuluvat maakuntakaava,
yleiskaava ja asemakaava. Yksityiskohtaisten kaavojen tulee noudattaa ylemmänasteisten kaavojen periaatteita. Sanallisesti esitetyt valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ohjaavat kaikkia
kaavatasoja. Maakuntakaava ohjaa kuntien yleiskaavoitusta ja yleiskaavan tarkoituksena on puolestaan ohjata asemakaavoitusta joka sitten lopulta toimii ohjeena rakentamiselle.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Ympäristöministeriö valmistelee, valtioneuvosta hyväksyy
Maakuntakaava
Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy, Ympäristöministeriö vahvistaa
Yleiskaava
Kunta laatii ja hyväksyy
Asemakaava
Kunta laatii ja hyväksyy
Valtakunnalliset
alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on





varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa,
auttaa saavuttamaan maankäyttöja rakennuslain ja alueidenkäytön
suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö
ja kestävä kehitys,
toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön
kysymyksissä ja edistää ennakkoohjauksen johdonmukaisuutta ja
yhtenäisyyttä,
edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa
sekä
luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden
toteuttamista on edistettävä maakunnan
suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja
valtion viranomaisten toiminnassa.
Lisätietoa: www.ymparisto.fi/vat
Maakuntakaava on yleispiirteinen alueiden käytön suunnitelma, jossa esitetään
alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen
periaatteet maakunnassa, otetaan huomioon valtakunnalliset ja maakunnalliset tavoitteet sekä sovitetaan yhteen useamman kuin yhden kunnan alueidenkäytön
tarpeet. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavan ja asemakaavan laadintaa. Maakuntakaavan laatimisesta Loimaan seudulla
vastaa Varsinais-Suomen liitto ja maakuntakaavan hyväksyy Varsinais-Suomen
maakuntavaltuusto ja vahvistaa ympäristöministeriö.
Yleiskaavassa esitetään yksittäisen
kunnan kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen
kaavoituksen ja rakentamisen ja muun
maankäytön perustaksi. Yleiskaava ohjaa
asemakaavan laatimista. Yleiskaavan
laatimisesta huolehtii kunta ja sen hyväksyy Loimaan kaupunginvaltuusto.
Kuntien kaavoitusta ohjaavat ja valvovat
alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Loimaalla Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Lisätietoa: www.varsinais-suomi.fi
Asemakaava laaditaan alueiden käytön
yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavassa määritellään kullekin alueelle mm.
käyttötarkoitus, rakennuspaikat, rakentamisen määrä, rakentamistapa, katuyhteydet, pysäköinti-, leikki- ja oleskelualueet. Rakennusluvat myönnetään asemakaavan perusteella. Asemakaavan laatimisesta huolehtii kunta. Vaikutukseltaan
merkittävät asemakaavat hyväksyy Loimaan kaupunginvaltuusto ja merkitykseltään vähäiset Loimaan kaupunginhallitus.
OSALLILSTUMISMENETTELYT
TUKSESSA
KAAVOI-
Suomen kaavoitusmenettely perustuu
vuorovaikutukseen ja vaikutusten arviointiin. Kaavaa laadittaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin
kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa
(osalliset). Kaavaa laadittaessa on myös
tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen
toteuttamisen
ympäristövaikutukset.
Vuorovaikutus- ja arviointimenettelyt kirjataan kaavoituksen alussa laadittavaan
osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.
Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettava siten, että osallisilla on mahdollisuus
saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista
sekä osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä. Suunnittelun tavoitteista ja
mahdollisista vaihtoehdoista on tiedotettava niin, että on mahdollisuus osallistua
kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua siitä mielipiteensä. Kaavaa koskeva ehdotus on asetettava julkisesti nähtäville ja osallisille on
varattava tilaisuus esittää siitä mielipiteensä. Suunnitelmien nähtävilläolosta
tiedotetaan mm. Loimaan Lehdessä, kaupungin virallisella ilmoitustaululla (Kauppalankatu 3) sekä kaupungin internet-sivuilla. Suunnitelmat ovat nähtävillä Teknisessä ja ympäristöpalvelukeskuksessa
(Loimijoentie 74, 32440 Alastaro).
VIRANOMAISNEUVOTTELU
Maakuntakaavaa valmisteltaessa on oltava yhteydessä asianomaiseen ministeriöön ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen.
Valmisteltaessa muuta kaavaa, joka koskee valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita tai joka
muutoin on yhdyskuntarakenteellisten
vaikutusten, luonnonarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävä taikka valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä, on oltava yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukseen.
Elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kunnan
kesken on järjestettävä neuvottelu tällaisen kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten, seudullisten ja muiden keskeisten tavoitteiden selvittämiseksi.
Lisätietoja ajankohtaisista kaavahankkeista löytyy kaavoituksen internet-sivuilta www.loimaa.fi/kaavoitus
Loimaan voimassaolevien asemakaavojen
yhdistelmät
löytyvät
osoitteesta:
www.loimaa.fi  Loimaan kaupunki 
Karttoja.
RAKENNUSJÄRJESTYS
Maankäyttö- ja rakennuslain 14§ edellyttää, että jokaisessa kunnassa on rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen tehtävänä on antaa paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen
huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen
kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksessä voidaan antaa lisäksi
lainsäädäntöä ja muita säännöksiä täydentäviä määräyksiä ja ohjeita paikalliseen rakentamiseen. Rakennusjärjestys
toimii myös informatiivisena välineenä rakentamista suunnittelevalle.
Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen sekä muiden maankäyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi Loimaan kaupungissa on
noudatettava rakennusjärjestyksen määräyksiä, mikäli oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty.
Loimaan rakennusjärjestyksen on hyväksynyt kaupunginvaltuusto 2.4.2012. Rakennusjärjestys on laadittu ympäristö- ja
rakennusvalvontayksikön viranhaltijoiden
toimesta. Valmisteluvaiheessa on pyydetty mielipiteitä toiminta-alueen kunnista ja alueelliselta ympäristökeskukselta.
Rakennusjärjestyksen valmistelua on ohjannut Loimaan ympäristölautakunta.
PÄÄTÖKSENTEKO
KÄSITTELYVAIHE
Kaavatmk
Kh
PÄÄTÖS KAAVAN LAATIMISESTA
kaavoitusohjelma tai
erillinen päätös
Kaavatmk
Kh
KAAVAHANKKEEN VIREILLETULO
kaavoituskatsaus tai
erillinen kuulutus
VALMISTELUVAIHE
Kaavatmk
Kaavatmk
Kaavatmk
oas / kaavaluonnos
Kh
(Kh)/Kv
EHDOTUSVAIHE
kaavaehdotus
HYVÄKSYMINEN
LAINVOIMAINEN KAAVA
OSALLISTUMINEN
lausunnot ja mielipiteet
lausunnot ja muistutukset
(valitus)
Tho / Kho
Kh
Kv
Kaavatmk
Tho
Kho
oas
= kaupunginhallitus
= Kaupunginvaltuusto
= Kaavatoimikunta
= Turun hallinto-oikeus
= Korkein hallinto-oikeus
= osallistumis- ja arviointisuunnitelma
VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT
KULTTUURIYMPÄRISTÖT
(RKY)
LOIMAAN RKY –ALUEET
Vesikosken historiallinen tahdasalue
Huovintie
RKY on Museoviraston laatima inventointi,
joka on valtioneuvoston päätöksellä
22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi
inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva
valtioneuvoston päätös on tullut voimaan
30.11.2000 ja sen tarkistus 1.3.2009.
Huovintie on keskiajan huomattavimpiin
kuulunut tie, joka yhdisti Kokemäenjoen
suun kauppa- ja asutusalueen sisempään
Euran-Säkylän-Köyliön asutusalueeseen
ja Varsinais-Suomen jokiasutuksen latvoihin. Tien vesistöä ja harjujaksoa seuraava linjaus edustaa vanhinta, jo esihistorialliselta ajalta periytyvää linjausta.
Loimijoen Vesikoskella on viimeistään
1600-luvulta alkava myllytraditio ja monipuolinen teollinen menneisyys. Maatalousvaltaisen Loimaan seudun varhaisen
teollisuuden ydin on ollut Vesikoskella ja
viereisellä Hirvikoskella. Koskissa on ollut
myllyjen ohella 1800-luvun lopulta konepajatoimintaa ja Vesikoskella myös puuhiomo sekä vuodesta 1919 nahkatehdas.
Valtakunnalliseen inventointiin valitut
kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja
kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön
historiasta ja kehityksestä.
Katedraalimaisen komea Kanta-Loimaan
kirkko Loimijoen itärannalla on kauas näkyvä kiintopiste jokilaakson tasaisella peltolakeudella. Intendentinkonttorin suunnitteleman kivikirkon kertaustyylinen nykyasu on arkkitehti Josef Stenbäckin
suunnittelemasta korjauksesta 18801890-luvun taitteesta. Sitä vastapäätä sijaitseva Loimaan pappila sijaitsee vuosisataisella paikallaan Loimijoen varressa.
Kulttuuriympäristöjen alueiden käytön
suunnittelussa huomioidaan rakennettujen ympäristöjen lisäksi myös valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä
muinaisjäännökset.
Muinaisjäännösten
ensisijainen lähtöaineisto on Museoviraston ylläpitämä muinaisjäännösrekisteri.
Kaikki muinaisjäännökset ovat lain nojalla
rauhoitettuja, mutta Museovirasto arvioi
maakuntakaavakohtaisesti myös yksittäisten muinaisjäännösten merkittävyyttä
valtakunnallisella tasolla.
Lisätietoa: www.rky.fi
Kanta-Loimaan kirkko ja pappila
Loimaan rautatieasema
Loimaan rautatieaseman kokonaisuus
edustaa 1870-luvulla rakennetun TurkuTampere radan väliasemaa, jonka kokonaisuuteen kuuluu rataosuudellaan arkkitehtuuriltaan poikkeuksellisen uusrenessanssiaseman lisäksi tavaramakasiini, vesitorni, asuinrakennuksia talousrakennuksineen sekä asema-aluetta rajaava asemapuisto.
MAAKUNTAKAAVOITUS
Tuulivoimavaihemaakuntakaava
Ympäristöministeriön 9.9.2014 vahvistamassa vaihemaakuntakaavassa on osoitettu tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Varsinais-Suomen alueelta tehdyssä tuulivoimaselvityksessä
(2010–2011) löydettiin 22 aluetta. Loimaan kaupungin alueelle on osoitettu
kaksi energia huollon kohdetta, jotka
ovat maakunnallisesti merkittävään tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita ja
joille voidaan selvitysten mukaan sijoittaa 3-9 tuulivoimalayksikköä.
Varsinais-Suomen maakuntakaava
Varsinais-Suomen voimassa oleva maakuntakaava on valmisteltu ja vahvistunut
viidessä osassa. Seutukunnittain valmistellut kokonaismaakuntakaavat muodostavat yhdessä vaihemaakuntakaavojen
kanssa ajantasakaavan.
Loimaan seudun osalta Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 20.3.2013.
Varsinais-suomen
maakuntavaltuuston
hyväksymästä Loimaan seudun maakuntakaavasta jäi vahvistumatta Loimaan
Niittukulman vähittäiskaupan suuryksikkömerkintä, sillä kaavaan ei liittynyt suuryksikkömerkintää koskevia maankäyttöja rakennuslain edellyttämiä selvityksiä ja
vaikutusten arviointia. Maakuntakaavat
mahdollistavat vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittamisen kaikille keskustatoimintojen alueille. Lisäksi seutukeskuksiin on mahdollista sijoittaa enintään
6 000 kerrosneliömetrin suuruisia vähittäiskaupan suuryksikköjä taajamatoimintojen alueille sekä teollisuus- ja työpaikka-alueille.
Lisäksi Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta varauksen, joka koskee Loimaan
eteläistä ohitustietä ja uutta seututietä/pääkatua.
Lisätietoja maakuntakaavoista löytyy Varsinais-Suomen
liiton
kotisivuilta:
www.varsinais-suomi.fi
Ote Ympäristöministeriön 20.3.2013 vahvistamasta Varsinais-Suomen maakuntakaavasta.
Ote Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston 10.6.2013 hyväksymästä tuulivoimavaihemaakuntakaavasta. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 9.9.2014.
KÄYNNISSÄ OLEVAT MAAKUNTAKAAVATYÖT
YLEISKAAVOITUS
Taajamien maankäytön, palveluiden
ja liikenteen vaihemaakuntakaavaa
Loimaalle on laadittu kuntayhteistyönä oikeusvaikutukseton Loimaan kaupungin
yleiskaava ja Loimaan kunnan osayleiskaava (hyväksytty 29.6.1995 Loimaan
kaupunginvaltuustossa ja 28.8.1995 Loimaan kunnanvaltuustossa).
Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto
päätti kokouksessaan 10.6.2013 käynnistää Varsinais-Suomen taajamien
maankäytön, palveluiden ja liikenteen
vaihemaakuntakaavan. Kaava tullaan
laatimaan vaihemaakuntakaavana, jossa
käsitellään
 keskusten ja taajamien maankäyttöä, erityisesti Turun kaupunkiseudulla rakennemallityöhön tukeutuen,
 vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijoittuminen tarkistetun
maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti sekä
 liikenneverkon kehittämistarpeet
maakunnan liikennejärjestelmätyön
perusteella.
Kaavan laatiminen on luonnosvaiheessa.
Luonnos tulee nähtäville kesän 2015 aikana.
Lisätietoa: www.varsinais-suomi.fi
KÄYNNISSÄ OLEVAT YLEISKAAVATYÖT
Loimaan kaupungissa on valmisteilla Loimaan keskeisten alueiden osayleiskaava. Osayleiskaava-alue käsittää Loimaan keskustaajamaan sekä sen ympäristöä, vuoden 1995 yleiskaavarajauksen
mukaisesti. Yleiskaavan tarkoituksena on
vastata Loimaan kaupungin asumisväljyyden kasvuun, elinkeinoelämän kehittämiseen, lisääntyvään seutuliikenteeseen
sekä väestökasvuun etenkin taajama-alueilla ja ohjata yhdyskunnan tavoiteltua
kehitystä.
Osayleiskaavaehdotus
oli
nähtävillä
vuonna 2008, tämän jälkeen osayleiskaavatyö oli pitkään pysähdyksissä. Vuonna
2010 päätettiin koko kaava tehdä oikeusvaikutteisena. Osayleiskaava on ollut uudelleen luonnoksena nähtävillä vuonna
2012.
20.3.2012 päivättyä osayleiskaavaluonnosta muutettiin valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen monin paikoin. Muutoksia
tehtiin paitsi saadun osallis- ja viranomaispalautteen perusteella myös maakuntakaavan
vahvistamispäätöksestä
johtuen. Yleiskaavoitusta ohjaava Varsinais-Suomen maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 20.3.2013.
Alustavasta kaavaehdotuksesta on pidetty ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu 9.10.2013. Viranomaisneuvottelun
jälkeen ranta-alueiden mitoitusta on
muutettu ELY- keskuksen ja VarsinaisSuomen liiton näkemysten takia. Mitoitus
on muutettu vastaamaan maakuntakaavaa, jossa mitoitusnormit ovat muuntamatonta rantaviivakilometriä kohden.
Kaavaluonnoksessa mitoituksen perusteena oli käytetty muunnettua rantaviivaa.
Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä alkuvuonna 2014. Ehdotuksen nähtävilläoloajan jälkeen kaavan taustaselvityksiä on
täydennetty muistutusten ja lausuntojen
vaatimalla tavalla. Kesän 2014 aikana on
laadittu kaupallisten vaikutusten arvioinnin täydennys koskien pääasiassa tivakauppaa, Pikatien liikennöintiselvitys sekä
luontoselvityksen täydennys.
Lausuntojen ja muistutusten perusteella
kaavaehdotukseen tehtiin muutoksia joiden takia muutosalueiden maanomistajille tehtiin MRA 32 §:n mukainen erilliskuuleminen
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Loimaan
keskeisten alueiden osayleiskaavan kokouksessaan 20.4.2015.
Kaava-aineistoon voi tutustua
teessa: www.loimaa.fi/kaavoitus
osoit-
LOIMAALLA VIREILLÄ OLEVAT TUULIVOIMAHANKKEET
Loimaan
Alastaron
maosayleiskaava
tuulivoi-
Kaavan valmistelu lopetettu
Loimaan kaupunki on käynnistänyt Eolus
Oy:n aloitteesta Alastaron tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksen. Tavoitteena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain
mukainen
oikeusvaikutteinen
osayleiskaava, jonka perusteella voidaan
suoraan myöntää rakennusluvat tuulivoimaloille. Kaavatyön tavoitteena on mahdollistaa enintään 8 tuulivoimalan toteuttaminen. Tuulivoima-laitokset ovat teholtaan noin 2-3,3 MW, jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan noin 1626,4 MW.
Kaava-alueen alustava rajaus
Kaavaluonnos oli julkisesti nähtäville
16.2.-17.3.2015. Kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana järjestettiin myös kaikille
avoin yleisötilaisuus.
Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan
8.6.2015, kaavatoimikunnan esityksestä,
lopettaa Alastaron tuulivoima osayleiskaavan valmistelun. Päätöksen perusteluna kaavatoimikunta esitti, että kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja
lausuntojen perusteella hanketta ei ole
suuren vastustuksen vuoksi perusteltua
jatkaa.
Kaavaluonnos 2.2.2015
ASEMAKAAVOITUS
Asemakaava ja asemakaavamuutosehdotus oli nähtäville syksyllä 2014.
VUONNA 2014 HYVÄKSYTYT ASEMAKAAVAT
1. Matkakeskuksen asemakaavamuutos
2. Keskustan korttelin 6 ja 2 (osa) asemakaavamuutos
3. Tiva-kaupan asemakaavan ja asemakaavamuutoksen 1. vaihe
Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan
1.12.014 asemakaavan- ja asema kaavamuutoksen jakamisesta jakamisesta kahteen vaiheeseen, jolloin ensimmäisessä
vaiheessa hyväksytään uuden teollisuusalueen (TY-1) korttelit 12, 15 ja 16 sekä
Kartanomäenkadun pohjoispään liikerakennusten kortteli (KM-2), korttelinumero
20. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan tältä osin 8.12.2014.
KÄYNNISSÄ OLEVAT ASEMAKAAVATYÖT
1. Tiva -kauppa
Asemakaava- ja asemakaavamuutosalue
sijaitsevat Loimaan kaupungin keskustasta reilu kilometri lounaaseen. Alueet
käsittävät Tuulensuun, Suopellon, Kartanomäen ja Niittukulman kaupunginosien
kortteleita Lamminkadun ja valtatie 9:n
varrella. Maankäyttö- ja rakennuslain
muutoksen johdosta kaikki tilaa vaativan
kaupan suuryksiköt tulee sijaita asemakaavassa tiva-kaupan alueeksi osoitetulla
alueella. Asemakaavan muutoksella turvataan olemassa olevien tilaa vaativien
kaupan suuryksiköiden toiminta myös
siirtymäajan jälkeen sekä osoitetaan
paikka maakuntakaavan seutukeskuksiin
mahdollistama korkeintaan 6000 kerrosneliömetrin vähittäiskaupan suuryksikköjen sijainti.
Uusi kaava-alue sijaitsee Niittykulmanportin pohjoispuolelle rakennetavan Eteläkaaren jatkeella. Uudella asemakaavalla muodostetaan uutta yritystoiminnan aluetta.
Muilta osin asemakaavamuutoksen valmistelua jatketaan meneillään olevan vaihemaakuntakaavan kanssa rinnakkain.
2. Nahinlahden alue
Asemakaavan tarkoitus on laajentaa Myllykylän omakotiasutusta itään päin ja kehittää Nahinlahtea korkeatasoisena oleskelu- ja virkistysalueena. Kaavan valmistelua jatketaan vuoden 2015 aikana.
3. Virtaan kylä
Alue on vanhaa kylätaajamaa, joka on rakentunut ilman asemakaavaohjausta.
Asemakaavan laatimisen jälkeen alueelle
rakennetaan vesihuoltoverkosto. Asemakaavalla tutkitaan yhdyskuntarakenteen
tiivistämisen mahdollisuuksia arvokas
kulttuuriympäristö huomioiden sekä selvitetään alueen suojelutarpeet.
Kaavaehdotus oli nähtäville syksyllä
2014. Kaavaehdotus tullaan asettamaan
uudelleen nähtäville vuoden 2015 aikana.
VUONNA 2015 ALOITETTAVAT ASEMAKAAVATYÖT
4. Torin ympäristö
Alue käsittää torin ja siihen rajautuvia
kortteleita. Kaavamuutos on osa keskustankehittämishanketta, jolla pyritään lisäämään torin ympäristön vetovoimaa.
Kaavamuutoksen tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, lisätä
alueen asuntotarjontaa sekä parantaa
alueen yleistä viihtyisyyttä ja kaupunkikuvaa.
Ennen kaavamuutosta laaditaan keskustan yleissuunnitelma. Suunnitelman tavoitteena on laatia ydinkeskustan kokonaissuunnitelma, joka palvelee jatkosuunnittelua ja katutilan käyttöä. Suunnitteluprosessin lopputuloksen tavoitteena on parasta mahdollinen yleisesti
hyväksytty, kaupunkikuvallisesti omaleimainen ja korkealaatuinen, kaupunkilaisia ja keskusta-alueen toimijoita hyvin
palveleva sekä ylläpidollisesti kestävä
suunnitelma. Näin luodaan edellytykset
elinvoimaiselle ja viihtyisälle kaupunkikeskustalle, jossa myös kevytliikenne on
huomioitu. Yleissuunnitelman pohjalta
laaditaan torin ympäristöön asemakaavamuutos sekä tarpeelliset katusuunnitelmat.


Työn ensimmäisessä vaiheessa
laaditaan liikenteellinen ja toiminnallinen suunnitelma koko
keskustan alueelle, jossa määritellään liikenteen kokonaissuunnitelma sekä kunkin kadun toiminnallinen luonne.
sosiaalisesti asumisen ja yrittäjyyden alueeksi, jossa erityspiirteenä ovat erilaiset
yhteistoimintaa palvelevat tilat.
Tämän jälkeen alkaa kaupunkikuvan ja katuympäristön suunnittelu, jossa määritellään mm.
torin ympäristön kortteleiden
massoittelu ja uudisrakentamisen periaatteet.
Hankeen valmistelu aloitetaan nyt kokonaan alusta. Ensimmäisessä vaiheessa
laaditaan alueen yleissuunnitelma, jonka
tavoitteena on hakea ratkaisua, joka ottaa erityisesti huomioon suunnittelualueen historiallisen ympäristön. Muita suunnittelualueen erityispiirteitä ovat monipuolinen asuntotypologia, eri liikkumismuotojen keskinäiset suhteet sekä yhteydet ja näkymät yhteisille virkistysalueille
ja historialliseen tehdasmiljööseen.
Liikenteellinen tarkastelu tehdään koko
keskusta-aluetta koskevana ja tarkempi
suunnitelma torin ympäristöön. Suunnitelman lähtötietoina käytetään aiemmin
laadittuja muutostarpeiden kartoittamiseen tehtyjä selvityksiä (Loimaan keskustan kehittäminen ja asemakaavojen ajantasaisuuden arviointi, FCG 2010).
Yleissuunnitelman tavoitevaiheessa järjestettiin kaikille avoin kuntalaiskyselyn
huhtikuussa 2015.
5. Nahkalinnan alue
Alue rajautuu pohjoisessa Loimijokeen,
lännessä entiseen nahkatehtaaseen, etelässä Juvantiehen ja idässä vanhainkotija palvelutaloalueeseen.
Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa
alueelle asuntoja sekä palveluita. tavoitteena on kehittää alue toiminnallisesti ja
Kaavatyön pohjaksi alueelle on laadittu
ideasuunnitelma osana Tampereen teknillisenyliopiston Monikko-hanketta.
Numero kaavan nimen edessä viittaa
kartassa olevaan kohdenumeroon.