4573 Henkilöstölehti 2015-1.indd
LEDARE PÄÄKIRJOITUS Kommunen förändras Kunta muuttuu Som jurist kan jag inte låta bli att börja min Juristina en voi olla aloittamatta tätä kirledare med att hänvisa till kommunallagen joitusta viittaamatta kuntalakiin ja sen och dess första paragraf, som definierar komensimmäiseen pykälään, joka määrittelee munens hela existens och syfte: ”Kommunen koko kunnan olemassaolon ja tarkoituksen: skall sträva efter att främja sina invånares väl”Kunta on olemassa turvatakseen ja edisfärd.” Det här är kort sagt varför vi arbetar i tääkseen asukkaidensa hyvinvointia.” Siinä kommunens tjänst och varför vi behövs. on lyhyesti sanottuna se miksi me olemme Samhället förändras i snabb takt och också töissä kunnan palveluksessa, ja mihin meitä kommunerna borde kunna förändras och ertarvitaan. bjuda kommuninvånarna tjänster som motYhteiskunta muuttuu nopeassa tahdissa, svarar en förändrad efterfrågan. Arbetet med ja myös kuntien tulisi pystyä muuttumaan stadens nya strategi har pågått sedan augusti ja tarjoamaan kuntalaisille palveluita muut2013, och en etapp och ett delområde utgörs tuvan kysynnän mukaan. Kaupungin uutta av de samarbetsförhandlingar som staden instrategiatyötä on työstetty elokuusta 2013 ledde i mars 2015. Syftet med samarbetsföralkaen, ja yhtenä etappina ja osa-alueena handlingarna är att skapa en ny organisation ovat maaliskuussa 2015 alkaneet kaupunoch att riva ner gamla strukturer, eller klart gin YT-neuvottelut. Uuden organisaation sagt: onödigt arbete ska inte längre göras och luominen ja vanhojen rakenteiden purkagamla strukturer ska inte upprätthållas. För Milla Kallioinen, Foto/Kuva: P. Salonen minen ovat YT-neuvotteluiden tavoitteina, personalen öppnar det här nya möjligheter eli selkokielellä sanottuna turhia hommia ei att utveckla sitt eget arbete, att skapa nya verksamhetsmodeller enää tehdä eikä vanhoja rakenteita ylläpidetä. Henkilöstölle tämä och möjligheter till helt nya arbetsuppgifter. Målet är visserligen avaa uusia mahdollisuuksia oman työn kehittämiseen, aivan uuockså ekonomiska inbesparingar, för service som produceras med siin työtehtäviin ja uusien toimintamallien luomiseen. Tavoitteeskattemedel kan vara alldeles utmärkt, både vad gäller kvalitet och na ovat toki myös taloudelliset säästöt, koska verovaroilla tuotettu effektivitet. palvelu voi olla laadultaan ja tehokkuudeltaan aivan erinomaista. De här målen uppnås endast med hjälp av personalen, och arNämä tavoitteet saavutetaan vain ja ainoastaan henkilöstön betsmotivationen har här stor betydelse. Nöjda och motiverade avulla, ja työmotivaatiolla on tässä iso merkitys. Tyytyväiset ja moarbetstagare är en garanti för bästa möjliga service åt alla kommu- tivoituneet työntekijät takaavat kaikille kuntalaisille, sekä yksityisninvånare, både privatpersoner och företag. Förändringar känns henkilöille että yrityksille, parhaan mahdollisen palvelun. Muutos inte alltid bra i början, men ge dem en möjlighet. För att organi- ei aina aluksi tunnu mukavalta, mutta antakaa sille mahdollisuus. sationsreformen ska lyckas behövs också öppen kommunikation, Organisaatiomuutoksen onnistumisessa tarvitaan myös avointa och inom koncernförvaltningen försöker vi medvetet satsa på att viestintää, ja yritämme konsernihallinnossa kovasti panostaa siialla avdelningar, enheter och arbetstagare på förhand ska veta vilka hen, että kaikki osastot, yksiköt ja työntekijät tietäisivät etukäteen, eventuella ändringar som planeras. Jag har tidigare arbetat både mitä mahdollisia muutoksia on suunnitteilla. Olen työskennellyt inom den privata sektorn och på statligt håll, och en bättre arbets- aiemmin sekä yksityisellä puolella että valtion palveluksessa, ja givare än kommunen är det svårt att hitta. Staden Jakobstad är en parempaa työnantajaa kuin kunta on vaikea löytää. Pietarsaaren utmärkt arbetsgivare och arbetsplats. Vi kan alltså alla vara stolta kaupunki on erinomainen työnantaja ja työpaikka. Voimme siis när vi får säga att vi är anställda av staden Jakobstad. Låt oss till- kaikki olla ylpeitä saadessamme sanoa olevamme Pietarsaaren sammans göra staden till en ännu bättre plats att bo och arbeta på! kaupungin palveluksessa. Tehdään kaupungista yhdessä vielä paSemestrarna står för dörren och jag önskar alla en riktigt varm rempi paikka asua ja työskennellä! sommar. Kesälomat ovat aluillaan, ja toivotan kaikille oikein lämmintä På sommaren kan man träffa mig tillsammans med barnen på kesää. det bästa sommarstället i Jakobstad: stränderna i Fäboda. Hoppas Minut löytää kesällä lasten kanssa Pietarsaaren parhaasta kesävi ses! paikasta, Fäbodan rannoilta. Toivottavasti nähdään! Milla Kallioinen Stadssekreterare Milla Kallioinen Kaupunginsihteeri -2- AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA Samarbetsförhandlingar Som ett led i att uppnå de strategiska målen, beslöt stadsstyrelsen i februari 2015 att samarbetsförhandlingar skall föras gällande förändringar i stadens organisation som kan påverka dels personal inom fömansnivån och dels även annan personal. Man strävar till att effektivera verksamheten. Förändringarna innebär inte uppsägningar utan avsikten är att man i samband med naturlig avgång slår ihop enheter, flyttar personer internt eller på annat sätt effektiverar. Förändringsprocessen kommer att påverka koncernförvaltningen, tekniska sektorn och bildningsväsendet. Förhandlingar kommer i praktiken att bli flera till antalet, vissa är små förhandlingar t.ex. ifall en enda person föreslås flyttas till en annan enhet, medan andra förhandlingar kan beröra stora eller flera enheter och således många personer. Förhandlingarna blir då mera omfattande. En del förhandlingar påbörjas innan sommaren, men sannolikt sker förhandlingarnas tyngdpunkt på hösten 2015. Yhteistoimintaneuvottelut Osana strategisten tavoitteiden toteuttamista päätti kaupunginhallitus helmikuussa 2015 yhteistoimintaneuvotteluista, jotka liittyvät kaupunkiorganisaation muutoksiin, joilla voi olla vaikutusta sekä esimiestason henkilöstöön että muuhunkin henkilöstöön. Pyrkimyksenä on toiminnan tehostaminen. Muutokset eivät johda irtisanomisiin, vaan tarkoituksena on, että luonnollisen poistuman yhteydessä yhdistetään yksikköjä ja siirretään henkilöstöä sisäisesti tai tehostetaan toimintaa muulla tavoin. Muutosprosessi vaikuttaa konsernihallintoon, tekniseen toimialaan ja sivistystoimeen. Käytännössä neuvotteluja on useita. Jotkut ovat pieniä neuvotteluja esim. ehdotettaessa yhden henkilön siirtymistä toiseen yksikköön, kun taas toiset neuvottelut saattavat koskea suuria tai useita yksikköjä ja siten useita henkilöitä. Silloin neuvottelut ovat laajempia. Osa neuvotteluista aloitetaan ennen kesää, mutta todennäköisesti ne painottuvat syksyyn 2015. Rune Wiik personaldirektör/henkilöstöjohtaja Några ord om förändringsledarskap Vid förändringar behövs ett rättvist ledarskap, bra samarbete och öppen information. Forskningen visar att bl.a. följande faktorer inverkar på om de anställda upplever att de blivit rättvist behandlade: att samma regler gäller alla arbetstagare, att de anställda har möjlighet att bli hörda i fråga om beslutsfattande som gäller dem själva, att man informerar om beslut, följer upp konsekvenserna av dem och ändrar misslyckade beslut. Till ett rättvist bemötande hör att förmannen behandlar sina underlydande med respekt, lyssnar på deras åsikter i viktiga frågor och att de anställda kan lita på sin förman. En rättvis växelverkan handlar om umgänge mellan människor. Förmannen behöver sociala färdigheter som ett gott uppträdande, lyhördhet för olika sociala situationer och förmåga att få i gång diskussion. I en arbetsgemenskap med rättvis ledning följer personalen an- visningar, deltar aktivt i utvecklandet av arbetsgemenskapen och i verksamheten samt förbinder sig till förändringar. Utvecklingssamtal som upplevs som nyttiga och att personalen tas med genast i början, när ändringar planeras och verksamheten utvecklas, bidrar till att personalen känner sig rättvist behandlad. En fungerande arbetsgemenskap har god beredskap för kommande förändringar. En arbetsgemenskap där växelverkan är trygg, målen för arbetet är kända och där man tillsammans för fram idéer och där man kritiskt får granska nuvarande verksamhetssätt, kan också bättre ta emot ny kunskap och nya verksamhetssätt. Det är bra att komma ihåg att arbetsplatsmötena är ett viktigt forum, där man redan i god tid kan ta upp och diskutera förändringar som har att göra med arbetet och arbetsgemenskapen. Muutama sana muutosjohtamisesta Muutoksissa tarvitaan oikeudenmukaista johtamista, hyvää yhteistoimintaa ja avointa tiedottamista. Oikeudenmukaisuuden kokemukseen vaikuttaa tutkimusten mukaan mm. se, että samat säännöt koskevat kaikkia työntekijöitä, työntekijöillä on mahdollisuus tulla kuulluksi itseään koskevassa päätöksenteossa, päätöksistä tiedotetaan, niiden vaikutuksia seurataan ja epäonnistuneita päätöksiä muutetaan. Oikeudenmukaiseen kohteluun kuuluu, että esimies kohtelee alaisiaan kunnioittavasti, kuuntelee heidän mielipiteitään tärkeissä asioissa ja työntekijät voivat luottaa häneen. Vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuus on kanssakäymistä ihmisten kesken. Vuorovaikutustaitoihin kuuluu esimiehen hyvä käytös, herkkyys sosiaalisille tilanteille ja kyky saada keskustelua aikaan. Oikeudenmukaisesti johdetuissa työyhteisössä henkilöstö noudattaa ohjeita, osallistuu aktiivisesti työyhteisönsä kehittämiseen ja toimintaan sekä sitoutuu muutoksiin. Hyödyllisiksi koetut kehityskeskustelut ja se, että henkilökunta otetaan mukaan heti alusta lähtien muutoksien suunniteluun ja toiminnan kehittämiseen, ovat keinoja joilla voidaan edistää kokemusta oikeudenmukaisuudesta. Toimivalla työyhteisöllä on hyvät valmiudet tuleviin muutoksiin. Työyhteisö, jossa vuorovaikutus on turvallista, työn tavoitteet tunnetaan ja jossa ideoidaan yhdessä ja saadaan kriittisesti tarkastella nykyisiä toimintatapoja, vastaanotetaan myös uutta tietoa sekä uusia toimintatapoja paremmin. On hyvä muistaa, että työpaikkakokoukset on yksi tärkeä foorumi, jossa voidaan jo hyvissä ajoin ottaa esille ja keskustella työhön ja työyhteisöön liittyvistä muutoksista. -3- Päivi Stenman personalchef/henkilöstöpäällikkö AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA TYHY – motions- och kulturförmåner TYHY – liikunta- ja kulttuuriedut I den här tidningen hittar ni, såsom tidigare, motionskuponger som kan användas som delbetalning vid deltagande i konditionsbefrämjande verksamhet inom Jakobstad, Nykarleby, Pedersöre och Larsmo samt vid Actilife och Vesiveijari i Karleby. I det här numret av personaltidningen finns dessutom förmånskuponger som gäller kulturell verksamhet. Vi önskar att ni flitigt använder er av de kulturella förmånerna så att kulturTYHY kan fortsätta och utvidgas. En förutsättning för det här är ju att de kuponger som ni hittar i tidningen faktiskt används, att besökssiffrorna stiger så att även arrangörerna har fördel av annonseringen. En win-win situation är till allas fördel! OBS! Som förman skall du vid nyanställning informera den anställde så fort som möjligt, så att hon/han inte går miste om en del av förmånerna. Se närmare ”Tyhy-förmånerna –för vem” inne i tidningen. Rekreation för personalen I januari skickades information om möjlighet till rekreationseftermiddag för stadens anställda ut i form av TYHY-info 3/2015. Efter det har en hel del frågor riktats till personalbyrån. Vill här försöka besvara några avfrågorna: 1. Ordnandet av rekreationseftermiddag är på de anställdas ansvar – det är alltså inte tänkt att förmannen skall behöva ordna eftermiddagen ensam, men förmannen skall ge möjlighet att förverkliga rekreationseftermiddagen (4 h arbetstid), förstås med beaktande av arbetsuppgifter som måste utföras. 2. På arbetsplatsmötet skall man komma överens om vad man vill göra – kan man inte komma överens om vad man skall göra (minst 70 % av de anställda deltar) ordnas ingen rekreationseftermiddag. 3. Vad ska man ordna? Vad brukar arbetsplatserna ordna? Det här är mycket varierande – allt från en guidad rundtur i Skata med middag till en rekreationsresa till Umeå. (Då blir det förstås att sätta till både egen tid och egna pengar). 4. Har ni gjort något kul, något annorlunda? Berätta det gärna för oss andra genom ett foto och en kort story. Vi förmedlar gärna idéerna vidare i nästa personaltidning. 5. KOM IHÅG! ”Presentkortet” skall ges till faktureraren så att den kan scannas in samtidigt som fakturan scannas. Valmeri? Kanske har du hört att de anställda på en del arbetsplatser svarat på en Valmeriförfrågan och undrat vad det är? Med Valmeri–förfrågningen vill arbetarskyddet speciellt utreda den psykosociala belastningen i arbetet. Regionförvaltningsverkets inspektörer vill vid sina inspektioner veta hur arbetsgivaren utvärderat den psykosociala belastningen och för det här är Valmeri ett bra redskap, en kort förfrågan på endast två sidor. Arbetarskyddets målsättning är att under en fyra års period göra en Valmeriförfrågning och presentera svaren på alla arbetsplatser med minst sju anställda. Vi försöker göra undersökningen så att även företagshälsovården, vid sina arbetsplatsutredningar, har nytta av förfrågningen. Den största nyttan hoppas vi arbetsplatsen har när man vill ta tillvara de anställdas erfarenhet och kunnighet för att förbättra förhållandena på arbetsplatsen, öka motivationen och samtidigt minska sjukfrånvaron. Tästä lehdestä löydätte entiseen tapaan liikuntaseteleitä, joita voi käyttää osamaksuna osallistuttaessa kuntoa kohottavaan toimintaan Pietarsaaressa, Uudessakaarlepyyssä, Pedersöressä ja Luodossa sekä Kokkolan Actilifessa ja Vesiveijarissa. Tässä henkilöstölehden numerossa on lisäksi etuseteleitä kulttuuritoimintaa varten. Toivomme, että käytätte kulttuurietuja ahkerasti, jotta kulttuuri-TYHYä voidaan laajentaa edelleen. Sen edellytyksenähän on, että lehden välissä olevia seteleitä todella käytetään ja että kävijäluvut nousevat siten, että myös järjestäjät hyötyvät ilmoittelusta. Win-win -tilanne on eduksi kaikille! HUOM! Esimiehen tulee kertoa asiasta uudelle työntekijälle mahdollisimman pian, jotta tämä ei menettäisi osaa eduistaan. Ks. ”Tyhy-edut – kenelle? lehden sisältä. Henkilöstön virkistäytyminen Tammikuun TYHY-infossa 3/2015 lähetettiin tietoa kaupungin työntekijöiden mahdollisuudesta virkistysiltapäivään. Sen jälkeen henkilöstötoimistoon on tullut paljon kysymyksiä asian tiimoilta. Seuraavassa pyrimme vastaamaan muutamiin kysymyksiin: 1. Virkistysiltapäivän järjestäminen on työntekijöiden vastuulla – ei siis ole tarkoitus, että esimiehen täytyy järjestää iltapäivä yksin, mutta esimiehen tulee antaa mahdollisuus virkistysiltapäivän toteuttamiseen (4 t työaikaa) ottaen tietenkin huomioon työtehtävät, jotka täytyy suorittaa. 2. Työpaikkakokouksessa sovitaan siitä, miten iltapäivä halutaan viettää – ellei asiasta päästä sopimukseen (vähintään 70 % työntekijöistä osallistuu), ei virkistysiltapäivää järjestetä. 3. Mitä järjestetään? Mitä työpaikat tapaavat järjestää? Se vaihtelee paljon - opastetusta Skatan-kierroksesta päivällisineen aina Uumajaan tehtävään virkistysmatkaan (johon täytyy tietenkin käyttää sekä omaa aikaa että rahaa). 4. Oletteko tehneet jotain kivaa, jotain erilaista? Kertokaa siitä meille muillekin valokuvalla ja lyhyellä tarinalla. Julkaisemme mielellämme ideat seuraavassa henkilöstölehdessä. 5. MUISTAKAA! ”Lahjakortti” annetaan laskuttajalle, jotta se voidaan skannata laskun skannauksen yhteydessä. Valmeri? Oletko ehkä kuullut, että joidenkin työpaikkojen työntekijät ovat vastanneet Valmeri-kyselyyn, ja mietit mikä se on? Valmeri–kyselyn avulla työsuojelu haluaa selvittää erityisesti työn psykososiaalista kuormittavuutta. Aluehallintoviraston tarkastajat haluavat tarkastuksissaan kuulla, miten työnantaja on arvioinut psykososiaalista kuormitusta, ja siihen Valmeri on hyvä työväline. Kyselyssä on vain kaksi sivua. Työsuojelun tavoitteena on tehdä Valmeri-kysely neljän vuoden jaksolla ja esitellä kaikkien sellaisten työpaikkojen vastaukset, joissa on vähintään seitsemän työntekijää. Pyrimme tekemään tutkimuksen siten, että myös työterveyshuolto hyötyy kyselystä työpaikkaselvityksissään. Toivomme, että eniten etua kyselystä on työntekijöiden kokemusten ja osaamisen hyödyntämisessä työpaikan olosuhteiden parantamiseksi, motivaation lisäämiseksi ja samalla sairauspoissaolojen vähentämiseksi. -4- Birgitta Blomqvist arbetarskyddschef/työsuojelupäällikkö AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA Anmäl omedelbart ifall du blir sjuk under semestern Nya regler har trätt i kraft; den som under semestern insjuknar kan flytta semesterdagarna till senare tidpunkt. Den tidigare karenstiden har tagits bort. Av semestern flyttas endast den del under vilken arbetstagaren är arbetsoförmögen. När sjukdomen inträffar ska arbetstagaren omedelbart personligen eller per telefon underrätta sin förman eller dennes vikarie om arbetsoförmåga, och begära att semestern flyttas. Principiellt gäller samma praxis som under arbetstid. Arbetstagaren fyller själv i blanketten Anmälan om sjukfrånvaro 1–3 dagar. Vid längre sjukledigheter kontaktar man hälsovårdare/läkare och får särskilt sjukintyg. Förutsättningen är att anmälan eller intygen inlämnas till närmaste förman eller dennes vikarie omedelbart eller så fort som det är möjligt. Man kan inte sköta saken först när man återvänder till arbetet efter ledigheten. Närmare anvisning finns i Personal- och förmansguiden. Denna anvisning gäller alla anställda som lyder under AKTA, TS, TIM-AKA och LÄKTA. Anvisningen gäller endast rektorer som hör under UKTA. Ilmoita loman aikana sairastumisesta välittömästi Voimaan on tullut uusia sääntöjä; loman aikana sairastuva työntekijä voi siirtää lomapäivät myöhempään ajankohtaan. Aikaisempi karenssiaika on poistunut. Lomasta siirretään vain se osa, jonka aikana työntekijä on työkyvytön. Sairastuessaan työntekijän on ilmoitettava työkyvyttömyydestään välittömästi esimiehelleen tai hänen sijaiselleen joko henkilökohtaisesti tai puhelimitse ja pyydettävä loman siirtämistä. Poissaolon yhteydessä noudatetaan samaa käytäntöä kuin työaikanakin. Työntekijä täyttää itse lomakkeen Ilmoitus sai rauspoissaolosta 1–3 päivää. Pidempää sairauslomaa tarvittaessa otetaan yhteys terveydenhoitajaan/lääkäriin erityisen sairaustodistuksen saamiseksi. Edellytyksenä on, että ilmoitukset tai todistukset toimitetaan lähiesimiehelle tai hänen sijaiselleen välittömästi tai mahdollisimman pian. Asian hoitamista ei voi lykätä lomalta paluuseen saakka. Henkilöstö- ja esimiesoppaassa on tarkemmat ohjeet asiasta. Ohje koskee kaikkia KVTES:n, TS:n, TTES:n ja LS:n piiriin kuuluvia työntekijöitä. Ohje koskee vain OVTES:n piiriin kuuluvia rehtoreita. Ur staden Jakobstads personalrapport 2014 Pietarsaaren kaupungin henkilöstöraportista 2014 Personalrapporten 2014 hittar du under www.jakobstad.fi/personalbyrån/personalrapport. Henkilöstöraportti 2014 löytyy osoitteesta www.pietarsaari.fi/henkilöstötoimisto/henkilöstöraportti. Antal årsverken sektorvis under åren 2010 - 2014 Henkilötyövuodet toimialoittain 2010 - 2014 2011 1387 SOCHV / SOSTER tot./yht. varav /josta 2012 1366 2013 1318 2014 1309 Förändring /Muutos 2013-2014 -9 Hälso- och sjukvården/Terveydenhuolto 703 671 638 613 - 25 Äldreomsorg/Vanhushuolto 556 567 550 562 + 12 Socialomsorg/Sosiaalihuolto 99 101 102 110 +8 Övriga / Muut 29 27 28 24 -4 Billdningstjänster / Sivistys 588 571 560 552 -8 Tekniska tjänster / Tekninen 325 324 354 339 - 15 Övriga / Muut 170 176 169 165 -4 2470 2437 2401 2365 - 36 Årsverken totalt, Henk.työv. yhteensä Työllistämisvaroin palkatut eivät sisälly -5- AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA Työplus informoi Työplus informerar Henkilökohtaisesti varatut peruuttamattomat vastaanottoajat laskutetaan suoraan työntekijältä (35 €) ja työnantajan välityksellä varatut peruuttamattomat vastaanottoajat laskutetaan työantajalta (35 €). Työpaikka- ja ryhmätoiminnot tulee perua viimeistään viikkoa ennen varattua ajankohtaa, peruuttamattomat ajat laskutetaan työnantajalta hinnaston mukaisesti. Personligen bokade icke-annullerade mottagningstider debiteras direkt av arbetstagaren (35 €) och via arbetsgivaren bokade icke-annullerade mottagningstider debiteras av arbetsgivaren (35 €). Arbetsplats- och gruppverksamheter ska annulleras minst en vecka före den bokade tidpunkten. Icke-annullerade bokade tider debiteras av arbetsgivaren enligt prislistan. 2.Nettiajanvarauksessa voi varata työterveyshoitajalle 15 minuutin tai 30 minuutin ajan sairauskäyntejä varten. Kun teet nettiajanvarauksen, ota sähköpostiisi saama varauskoodi talteen, koska ajan peruuttaminen sähköisessä palvelussa on mahdollista vain koodin avulla. Nettiajanvarauksen voi peruuttaa myös puhelimitse viimeistään varausta edeltävänä päivänä. 2.Med hjälp av tidsbokningen via internet kan man boka 15 minuter eller 30 minuter långa tider för sjukbesökhos företagshälsovårdaren. Du kan annullera tiden via den elektroniska tjänsten endast med hjälp av bokningskoden senast dagen innan den bokade tiden. Du kan annullera tiden också genom att ringa till tidsbeställningen. Millainen on kuntosi? Osallistu kävelytestiin! Hur är formen? Delta i ett gångtest! 1. Peruutus vastaanotolle tulee tehdä edellisenä päivänä joko soittamalla ajanvaraukseen tai osoitteessa: www.tyoplus.fi/yhteystiedot/ajan-peruuttaminen/ Syksyllä tulemme järjestämään kaksi kävelytestiä, joihin kaikki Pietarsaaren kaupungin työntekijät voivat osallistua. Testit järjestetään työajan ulkopuolella, ja testauksen jälkeen saavat kaikki osallistuneet henkilökohtaisen tuloksen ja kuntoilusuosituksen. Lähempää informaatiota syksyn testeistä annetaan myöhemmin. Voimme järjestää kävelytestejä myös muina aikoina vähintään kymmenen hengen ryhmille. Osallistujia voi tulla silloin joko yhdestä tai useammasta työpaikasta. Ota yhteyttä niin suunnittelemme yhdessä kävelytestin teille! Tyhy-ryhmä/ Auli Stenman ja Cajsa Björkman Soita puh. 044 785 1581 (Cajsa) tai 044 785 1641 ( Auli) 1. Annullering till mottagningen ska göras dagen innan antingen genom att ringa till tidsbeställningen eller på: www.tyoplus.fi/kontaktuppgifter/annullering-till-mottagningen/ Under hösten kommer vi att ordna två gångtester som är öppna för alla Staden Jakobstads anställda. Testerna ordnas utanför arbetstid, och efteråt får alla deltagare ett personligt resultat med motionsrekommendationer. Mer information om höstens tester senare. Vi kan ordna gångtester också vid andra tider, för grupper på minst tio personer. Deltagarna kan komma från samma arbetsplats eller från olika arbetspunkter. Ta kontakt så planerar vi in ett gångtest för er! Tyhy-gruppen/Auli Stenman och Cajsa Björkman Ring tel 044 785 1581 (Cajsa) eller 044 785 1641 (Auli) Tipsa redaktionen! Anna juttuvinkki! Inför nästa nummer, tipsa gärna redaktionen om vad vi kunde skriva om i personaltidningen. Reportage från arbetsplatser, intervjuer med någon intressant person inom Staden(kanske någon har en udda hobby, till exempel?), information i något särskilt ärende osv. Sänd din ide till cajsa.bjorkman@jakobstad. fi, eller ring Cajsa, tel 044 785 1581 eller Rita 786 3284, [email protected] senast 1.10.2015. Toimitus ottaa mielellään vastaan vinkkejä siitä, mistä voisimme kirjoittaa seuraavassa henkilöstölehdessä. Reportaaseja työpaikoilta, kiinnostavia henkilöhaastatteluja kaupungin työntekijöistä (onko jollakulla esim. jokin erikoinen harrastus?), tietoa jostakin erityisestä asiasta jne. Lähetä ideasi osoitteeseen cajsa. [email protected] tai soita Cajsalle, puh. 044 785 1581 tai Ritalle puh. 786 3284, [email protected] viimeistään 1.10.2015. STADEN/KAUPUNKI 1/2015 Utgivare/Julkaisija: Personalbyrån, Henkilöstötoimisto Pärm/Kansi: Pirjo Salonen Redaktörer/Toimittajat: Mikaela Löv-Aldén, Marjo Luokkala Gästredaktörer/Vierailevat toimittajat: Cajsa Björkman, Pekka Elomaa, Sanna Vihtola Foto/Kuvat: Pirjo Salonen, Mikaela Löv-Aldén, Marjo Luokkala, Pekka Elomaa Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Monica Laggnäs -6- Avustaja lapsen tukena arkisissa askareissa Erityispäivähoito on erityistä tukea, hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten päivähoitoa. Pietarsaaressa erityishoitoa tarvitsevat lapset toimivat normaaleissa päiväkotiryhmissä, joissa heillä on tarvittaessa avustaja tukenaan. Molemmissa kieliryhmissä työskentelee keskimäärin kymmenen avustajaa. Avustajien määrä riippuu erityishoitoa tarvitsevien määrästä eikä siksi ole vuosittain aina sama. Satu Försti työskentelee avustajana Itälän esikoulussa lapsen kanssa, joka tarvitsee erityistä tukea. - Avustajia on kahdenlaisia, osa toimii ryhmäavustajana ja osa henkilökohtaisena avustajana. Itse olen henkilökohtainen avustaja, hän kertoo. Henkilökohtainen avustaja tarkoittaa sitä, että tukea annetaan vain tietylle lapselle. - Itse esimerkiksi aloitan päivän päiväjärjestyksen selvittämisellä yhdessä lapsen kanssa. Selvitämme kuvien avulla, mistä päivä koostuu. Kuljen lapsen mukana päivän ajan, mutta pyrin siihen, että lapsi pystyy toimimaan myös ryhmässä muiden kanssa. Försti on sitä mieltä, että erityishoitoa tarvitsevien lapsien on hyvä olla yhdessä normaaliryhmissä. Näin lapsella on mahdollisuus oppia olemaan yhdessä muiden kanssa ja muut lapset oppivat ymmärtämään erilaisuutta. - Päiväkoti- ja eskari-ikäiset lapset eivät kiusaa toisiaan. He ovat hyväksyviä ja osaavat ottaa erilaisen lapset toimintaan ja leikkeihinsä mukaan, hän sanoo. Erityishoitoa tarvitsevia lapsia on erilaisia. Osa tarvitsee avustajan viereensä koko päiväksi. Osalle avustaja toimii taustalla tukena. Förstin avustettava osaa ja pystyy toimimaan itsenäisestikin, joten Försti pyrkii siihen, että ei mene ihan ”iholle” kiinni. - Jos jostain syystä en pääsisi töihin, niin on hyvä, että lapsi ei kiinny liikaa ja koko tiimi tietää miten lapsen kanssa silloin toimitaan. Myös lapselle on hyvä, että suhde ei ole liian intiimi. Tällöin hän pystyy oppimaan sosiaalisuutta koko ryhmän kanssa. Tärkeintä on, että lapsi tietää jonkun olevan tarvittaessa tukena eikä hän jää koskaan yksin. Avustajaa saadakseen erityishoitoa tarvitsevalla lapsella ei aina tarvitse olla diagnoosia. Usein avustettavalla on jokin ulospäin näkyvä vamma, mutta hän voi olla myös autistinen, ylivilkas tai vaikkapa kielellisesti apua tarvitseva. Tämä ei tarkoita puhuttuja kieliä, vaan enemmänkin ylipäänsä kielen ymmärtämisvaikeuksia, jolloin puhutun kielen sijaan voidaan käyttää esimerkiksi kuvia. Satu Försti on työskennellyt erityishoitoa tarvitsevien lasten avustajana viisi vuotta, sitä ennen hän toimi kouluilla koulunkäyntiavustajana. - Viihdyn todella hyvin tässä työssä. Lapset ovat ihania ja antavat palautteen suoraan. Lisäksi on ilo huomata pieniä edistysaskeleita lapsen kanssa toimiessa. Satu Försti sanoo, että paras kannuste onkin lapsen kehityksen seuraaminen tai ainakin se, että hän työssään pystyy auttamaan lasta selviytymään arjesta. Marjo Luokkala Assistenten – barnets stöd i vardagen Specialdagvården är dagvård för barn med särskilda behov av stöd, vård och fostran. I Jakobstad är barnen som behöver särskild vård integrerade i normala daghemsgrupper, där de vid behov har en assistent som stöd. Inom båda språkgrupperna arbetar i medeltal tio assistenter. Antalet assistenter beror på hur många barn som behöver särskild vård, och därför varierar antalet från år till år. Satu Försti arbetar på Itälä förskola som assistent åt ett barn som behöver särskilt stöd. – Det finns två slag av assistenter, en del arbetar som gruppassistenter och en del som personliga assistenter. Själv är jag personlig assistent, berättar hon. Att vara personlig assistent innebär att man ger stöd enbart åt ett visst barn. – Själv börjar jag t.ex. dagen med att tillsammans med barnet gå igenom dagordningen. Med hjälp av bilder reder vi ut vad dagen kommer att bestå av. Jag följer med barnet hela dagen, men jag strävar till att barnet också kan fungera i grupp tillsammans med de andra. Försti anser att barn som behöver särskild omsorg mår bra av att vara i en normal grupp. På så vis kan barnet lära sig att vara tillsammans med andra, och de andra barnen lär sig förstå sådana som är annorlunda. – Barn i daghems- och förskoleåldern mobbar inte varandra. De är accepterande och kan ta ett annorlunda barn med i sina aktiviteter och lekar, säger hon. Barnen som behöver särskild vård är olika. En del behöver assistenten vid sin sida hela dagen. För andra fungerar assistenten som ett stöd i bakgrunden. Barnet som Försti assisterar kan fungera självständigt också, så hon försöker låta bli att vara alltför ”påträngande”. Satu Försti. Foto: Marjo Luokkala – Om jag av någon anledning inte kan komma till jobbet är det bra att barnet inte är helt beroende av mig, och att hela teamet vet hur man då ska behandla barnet. Det är också bra för barnet att förhållandet inte är alltför nära. Då kan barnet lära sig sociala färdigheter med hela gruppen. Det viktigaste är att barnet vet att det finns en person som stöder när det behövs och att han eller hon aldrig är ensam. Barn med särskilda behov behöver inte alltid ha en diagnos för att få en personlig assistent. Ofta har den som får hjälp något synligt handikapp, men det kan också handla om autism eller om barn som är överaktiva eller behöver hjälp med språket. Det här betyder inte det språk som talas, utan det är mer frågan om svårigheter att förstå vad som sägs, och då kan man i stället för att tala använda t.ex. bilder. Satu Försti har arbetat som assistent åt barn som behöver särskild vård i fem år, före det arbetade hon som skolgångsbiträde på olika skolor. - Jag trivs verkligen bra med det här arbetet. Barnen är underbara och ger feedback direkt. Dessutom är det en glädje att lägga märke till små framsteg, när man jobbar med barnet. Satu Försti säger att det som sporrar henne mest är att följa med barnets utveckling eller åtminstone att hon i sitt arbete kan hjälpa barnet att klara av vardagen. -7- Marjo Luokkala Pyöräilevä hollantilainen – anarkisti Alankomaasta Pyöräilevä hollantilainen – anarkisti Alankomaasta - pyöräilee liman kypärää, hän kyydittää mutta kaljakoppaa et enää tarakalla nää. ”Niin kauan, kun pidän suuni kiinni, ei minua erota suomalaisista itse pirukaan, levittäessäni muina miehinä sinappia käristemakkaralle, tai poimiessani hulluna marjoja metsissä, tai ähkiessäni mökkisaunan lauteilla.” hän kuvitteli Pohjanmaan Kansassa jo 17.7.1990 mutta ”hollantilaisena juustopäänä ei voi ymmärtää miksi kaljakorin kuljettaminen jopparilla olisi sopimatonta, ja miksi vaimon kuljettaminen jopparilla olisi paitsi sopimatonta myös laitonta puuhaa.” Ystävämme Joseph Bernardus Griep, alias Ben: mitäpä osaisin teille hänestä kertoa. Onneksi sain käsiini hänen omia pakinoitaan päivälehdistä 90-luvun alusta ja lainailen niitä tässä luvallaan vapaasti. Suomi, johon Ben syksyllä 1983 muutti, oli ollut vielä oikein symppis, kaikki oli kuitenkin muuttunut kun maasta oli alettu tehdä Euroopan Japania. Hän oli mennyt pahaa aavistamatta samaan paikkaan josta oli ostanut aikaisemmin nyt loppuun kulutetut farkut mutta kaupan nimi, henkilökunta ja myyntistrategia olivat jo muuttuneet, Ben kertoo, ja jatkaa: ”Myyjättärenä toimiva tyttöraukka tuijottaa minua hölmistyneenä kun näytän loppuun ajettuja farkkujani...” ja sitten: ”… saluunaovet peittävät keskiruumiini juuri ja juuri ja jättävät pään ja sääret näkyviin. Peilittömässä kopissa on vain yksi naula, joten pistän sovitettavat housut pölyiselle lattialle. Olen vielä takkuamassa jäykkäkankaisten farkkujen kanssa, kun tyttö tulee jo katsomaan. Sovitan mitä ihmeellisimpiä luomuksia, kunnes kiukusta pursuavana painun tyhjin käsin kotiin.” Huolimatta vastoinkäymisistä on Ben kotoutunut loistavasti Suomeen. Hän viljelee vaimoineen uutta appi-isänmaata, pistää maahan perunaa, porkkanaa, kaikenmoista ruokatavaraa, eikä unohda salaattiakaan, vaikka oikeastaan vaimo se taitaa olla, joka maata kuopsuttaa ja isäntä mökkiä kunnostaa. Päivä ehtii painua iltaan, ennen kuin isäntä pääsee puuhistaan, miss aukee laaja Pohjanmaa ja aamulla taas nukuttaa. Päiviä hän rakastaa, eikä ihme ollenkaan – heti sen oivaltaa ken hänet vain tapaa – ja tietysti tytärtään, ja hymyää, kuitenkin ainakin silmillään. ” Vaimoksikin otin aikoinaan ensimmäisen varteenotettavan tapauksen joka tuli vastaan. Olin toivottomasti rakastunut, ja tuumailin, että ne harvat muut joihin pystyisin rakastumaan tuskin olisivat sen kummempia. Asia oli sillä sipuli, ja näin jälkikäteen ajatellen se oli 18 vuotiaalta harvinaisen kypsä oivallus.” Ben poimii tarkkaan talteen luonnonmarjat, kaikki, yksitellen ja lakalla herkutellen itsensä palkitsee: ”Ensimmäisen pistän suuhuni, ennakkopalkkioksi ja marjahimon nostattamiseksi. Aromipommi hajoaa suussa ja marjan suosta imemä maku leviää kielelle. Ilmankos, että lakka on metsämarjoista himotuin.” Ben Griep. Kuva: Pekka Elomaa Kunnon maajussin tavoin Ben osaa myös rakentaa ja kunnostaa, nääs sillä lailla paljon aikaan saa, katsokaas edullista itsellensä sopivaa. Vuodesta 1987 lähtien on nähty ”hippimenninkäisten” kesäpesän kunnostuspuuhissa tai pyrstö pystyssä ryytimaalla keväästä kun kurjet saapuvat Niilin suistosta käsin, siihen saakka kunnes aurat lentäneet on yli päämme pois. Kun punertaa marjat pihlajain saa siivettömät tyytyä kaalipataan ja puolukkaan, painaa pyrstönsä vaikka elokuvateatterin penkkiin. ”Ero (Asghar Farhadin), hyvä elokuva!” Valokuvaajista Ben vetää lonkalta nimet Paulaharjun, ja 1960-luvun mustavalkoisten suuret nimet Saanio, Hölttö ja Savolainen; ja luonto ovat lähellä Benin sydäntä: ”Kettu olisin mieluiten Suomen eläimistä kun en viihdy laumassa, karhu olisi muuten kiva olla mutta nautin suomen talvesta.” Työssään Ben poimii tehtävistä kypsät marjat kuin hillasuolla ikään, töistä tärkeimpinä: ”Svedenin kaavatyö ja lähiöuudistus, sekä Sibeliuspuiston kaavamuutos, sen takia, että niissä minä näin tarpeita ja mahdollisuuksia, joita ei kukaan muu vielä tiedostanut. Työt onnistuivat myös hyvin. Pohjantien kaavamuutos, jota parhaillaan toteutetaan. Leppäluodon sataman kaavamuutostyö oli luonteeltaan poikkeava ja toimintaympäristökin kiehtoo ex-Rotterdamilaisena ja Amsterdamin satama-alueella syntyneenä.” Maailmaakin pitää sen verran parantaa, että kortensa kekoon kantaa, tuttuja ovat SAFA varustelukierre yhtiökokoukset ja kantavierre; sen verran vaan kun perheen isälle suvaitaan. Kukin elää tavallaan ja ansiomerkit ansaitaan: Tasavallan presidentti on joulukuun 6. päivänä 2014 antanut toimistoarkkitehti Joseph Bernardus Griepille Suomen leijonan ritarikunnan ansioristin. ”Suhteessa Benin pitkään uraan minulla on vain lyhyt kokemus hänen työstään ja toveruudestaan mutta olen vakuuttunut hänen osaamisestaan, uskollisuudestaan, rehellisyydestään, oikeudenmukaisuudesta ja an myötätunnostaan. Benillä on taito ottaa huomioon kaikki tarkastelukulmat ja myös tuoda ne esiin. Hän harkitsee analyyttisesti omia ja ”vastapuolen” argumentteja löytääkseen totuuden tai ainakin päästäkseen mahdollisimman lähelle sitä. Ben osaa myös jättää harmilliset asiat sanomatta, elleivät ne kuitenkaan veisi asioita eteenpäin.” Ben Griep & Anne Ekstrand. Kuva: Pekka Elomaa Työkaveri Pekka -8- Den cyklande holländaren – anarkisten från Nederländerna Den cyklande holländaren – anarkisten från Nederländerna – cyklar utan hjälm, han skjutsar, men någon ölkorg ser man inte längre på pakethållaren. ”Så länge jag håller munnen kan ingen skilja mig från en finländare, när jag som den värsta finne breder senap på grillkorven eller som tokig plockar bär i skogen eller sitter och stånkar på bastulaven i villan”, inbillade han sig i tidningen Pohjanmaan Kansa redan 17.7.1990, men ”som inbiten holländare kan jag inte förstå varför det skulle vara olämpligt att transportera en ölkorg på pakethållaren och varför det skulle vara inte bara olämpligt utan också olagligt att skjutsa sin fru på pakethållaren.” Vår vän Joseph Bernardus Griep, alias Ben; vad kan jag väl berätta om honom? Till all lycka fick jag tag på hans egna kåserier i dagstidningarna i början av 90-talet, och ur dem citerar jag nu fritt här med hans tillstånd. Det Finland som Ben flyttade till hösten 1983 hade ännu varit riktigt sympatiskt, men allt förändrades när man började göra om landet till Europas Japan. Intet ont anande hade han gått till samma ställe där han tidigare hade köpt ett par jeans, som nu var utnötta, men affärens namn, personal och försäljningsstrategi hade redan förändrats, berättar Ben och fortsätter: ”Flickstackaren som fungerade som expedit stirrar förbluffat på mig när jag visar mina utnötta jeans…” och sedan ”… saloondörrarna täcker nätt och jämt mellersta delen av min kropp, medan huvudet och benen är fullt synliga. Det finns bara en krok i den spegellösa omklädningshytten, så jag lägger byxorna som jag ska prova på det dammiga golvet. Jag kämpar ännu med de styva jeansen när flickan redan kommer för att se hur det går. Jag provar de mest märkvärdiga kreationer, innan jag ilsknar till och går tomhänt hem.” Trots motgångarna har Ben blivit helt hemmastadd i Finland. Tillsammans med sin fru odlar han sitt nya hemland, sätter potatis, sår morötter, allt slags ätbart, glömmer inte heller salladen, även om det i själva verket torde vara frun som krafsar i jorden medan husbonden renoverar stugan. Det hinner bli kväll innan husbonden kan lösgöra sig från sina sysslor i högan nord, och på morgonen är han sömnig igen. Han älskar Päivi, och det är inte konstigt alls – det inser var och en som möter henne – och naturligtvis sin dotter och han ler, åtminstone med ögonen. ”När jag i tiden tog mig en fru, var det fråga om det första beaktansvärda exemplaret jag stötte på. Jag var hopplöst förälskad och tänkte att de få andra kvinnor jag skulle kunna förälska mig i knappast var desto märkvärdigare. Med det var saken klar, och så här i efterskott kan jag bara konstatera att det var en sällsynt mogen insikt för en 18-åring.” Ben tar noggrant vara på alla vilda bär, plockar dem ett i taget och belönar sig själv med att njuta av läckerheter som hjortron: ”Det första sätter jag i munnen som en förskottsbelöning och för att väcka begäret efter bär. Arombomben upplöses i munnen och den smak som bäret sugit upp från mossen sprider sig på tungan. Inte konstigt att hjortronet är det mest eftertraktade av alla skogsbär.” Som en riktig bonde kan Ben också bygga och renovera, på det viset får man nämligen mycket till stånd, billigt och så att det passar en själv. Allt sedan år 1987 har man kunnat se honom fullt sysselsatt med renoveringsarbete på ”hippitomtarnas” sommarstuga eller med stjärten upp i grönsakslandet ända från våren när Ben mökillä työn touhussa, Ben fullt sysselsatt vid stugan. Kuva: Ben Griep tranorna kommer från Nilens delta tills plogarna igen flyger bort över våra huvuden. När rönnbären rodnar får de vinglösa nöja sig med kålgryta och lingon, och sätta ner stjärten, t.ex. på en stol i biografsalongen. ”En separation (Asghar Farhadin), en bra film!” På tal om fotografer lyfter Ben direkt fram namn som Paulaharju och de stora namnen inom svartvitt på 1960-talet: Saanio, Hölttö och Savolainen. Naturen ligger också nära Bens hjärta: ”Av djuren i Finland skulle jag helst vara en räv, eftersom jag inte trivs i flock, en björn skulle jag annars gärna vara, men jag njuter av vintern i Finland.” Bland sina arbeten plockar Ben de viktigaste som hjortron på myren: ”Planeringen av Sveden och förnyelsen av bostadsområdet, planändringen för Sibeliusparken, därför att i fråga om de här såg jag behov och möjligheter som ingen annan ännu insett. Arbetena lyckades också bra. Planändringen för Nordanvägen, som genomförs som bäst. Arbetet med planändringen för Alholmens hamn var avvikande till sin karaktär, och den här verksamhetsmiljön fängslar mig som f.d. Rotterdambo och född på hamnområdet i Amsterdam.” Man måste förbättra världen så pass att man drar sitt strå till stacken, jag har blivit bekant med SAFA, rustningsspiralen och stamvört; bara så mycket som är tillåtet för en familjefar. Var och en lever på sitt sätt och förtjänsttecken förtjänar man: Republikens president har den 6 december 2014 förlänat byråarkitekt Joseph Bernardus Griep förtjänstkorset av Finlands lejons orden. ”I förhållande till Bens långa karriär har jag bara en kort erfarenhet av hans arbete och vänskap, men jag är övertygad om hans kunnande, trofasthet, ärlighet, rättvisa och medkänsla. Ben har förmågan att beakta alla synvinklar och att lyfta fram dem. Han överväger analytiskt sina egna och ”motpartens” argument för att finna sanningen eller åtminstone komma så nära den som möjligt. Ben kan också låta bli att säga förtretliga saker, om de ändå inte skulle hjälpa oss att komma vidare.” -9- Arbetskamraten Pekka Virikkeitä kaikille aisteille Keva-kodissa asuu entistä tyytyväisempiä asukkaita. Myös työntekijöillä on aihetta hymyyn, sillä valkoisen aistihuoneen tuoma hyöty on todistettavasti vaikuttanut positiivisesti kehitysvammaisten toimintakykyyn. - Noin puolen vuoden kokemuksella voidaan sanoa, että valkoisen huoneen käyttäminen on erinomainen keino ahdistuneiden tilojen laukaisussa ja ennaltaehkäisyssä. Huoneella on vain hyviä puolia, sanovat Keva-kodissa työskentelevät lähihoitajat Eija Hautakangas-Vainionpää, Anita Ketonen ja Johanna Bergdal. Keva-koti sai uuden valkoisen huoneen Östanlidin tiloissa sijaitsevaan kotiin viime vuoden loppupuolella. Huone mahdollistui Hyviä Tekoja. fi kilpailun kautta. Ihmiset saivat äänestää Facebookin tai Twitterin kautta sitä kohdetta, joka heidän mielestään tarvitsi eniten apua. Keva-kodin valkoinen huone voitti äänestyksen ja sai 7475 euroa hankintoja varten. Idea lähteä mukaan kilpailuun tuli Keva-kodin johtaja Mona Skuthällan aloitteesta. - Olimme heti kaikki innoissamme, sillä kaupungilta ei olisi riittänyt varoja huoneen rakentamiselle, hoitajat sanovat. Keva-kodilla on aina ollut hyvä työilmapiiri, mutta projektin tuoman jännityksen ja voiton myötä se vahvistui entisestään. Myös asukkaiden kesken yhteenkuuluvuuden tunne kasvoi. Hyviä tekoja -kilpailussa Keva-kodin asukkaat toivoivat mm näin: ”Valkoinen huone auttaa meitä löytämään tasapainon rentoutumisen ja hektisen elämän tasapainona. Se tuo meille tuntemuksia, joita emme kykene arkielämässä tuntemaan. Me haluamme myös kokea ja saada tällaisen elämyksen osaksi elämäämme. Emme saa kaupungilta mitään varoja tällaiseen hankkeeseen joten ilman ulkopuolista apua mahdollisuutemme jää hyvin vähäisiksi. ” Hankintalistalla oli aistihuoneen perusvarustus: pallopeitto, musiikkivälineet, matot, valot ja fatboy. Nyt aisteja hivelevä huo- ne on ahkerassa käytössä ja sen on havaittu saavan aikaan vain positiivisia tuntemuksia. Se on hyväksi myös kuuroille ja näkövammaisille. Erittäin tärkeässä roolissa on musiikkisänky ja 7 kiloa painava pallopeitto. Peiton sisältämien pallojen liikkuvuus ja muoto vastaavat kehon lähes jokaista osaa, joten peitto antaa paitsi lempeän painon, jonka alla on hyvä olla, myös kuvan oman kehon ulottuvuuksista. - Kaikille ei ole itsestään selvää, mihin jalat ja kädet ulottuvat, miten suuri vatsa on, tai onko polvi nilkan yläpuolella, hoitajat sanovat. Kuulovammainen pääsee nauttimaan musiikkimaailmasta sängyn avulla. Sänkyyn on integroitu kaiuttimet, jotka väreilyllään luovat tuntoaistimuksia. Huoneen värimaailmaan vaaleus luo lempeää rauhallisuutta. Pehmeät lattiamatot, säkkituolit, musiikki ja valoefektit antavat miellyttäviä tuntemuksia ja ärsykkeitä kaikille aisteille. Näkövammainen pääsee nauttimaan valon kirjosta kuituvalojen välähdysten avulla. Tutkimusten mukaan valkoinen huone antaa suotuisan vireystilan oppimiselle, mielikuvitukselle, tunteille, luovuudelle ja itseluottamuksen rakentumiselle. Se on erinomainen stressin, ahdistusten ja paineiden poistaja. Aistihuoneen käyttämisellä oli suuri vaikutus aggressiivisen ja itsetuhoisen käyttäytymisen ennaltaehkäisevänä tekijänä. Keva-kodin asukkaan ovat evakossa Östanlidissa niin kauan, että Radiotien tilat saadaan rakennettua uudelleen. Kun uudet tilat ovat joskus tulevaisuudessa valmiit, valkoinen huone siirretään sinne. Kodissa asuu 7 asukasta, intervalliasukkaita on lisäksi neljä. Työntekijöitä on yhdeksän. Valkoinen huone on vain asukkaiden käytössä. Teksti & kuvat: Marjo Luokkala - 10 - Stimulans för alla sinnen De som bor på Keva-koti är nöjdare än förr. Också de anställda har orsak att le, för det vita sinnesrummet har bevisligen varit till nytta och haft en positiv inverkan på de utvecklingsstördas funktionsförmåga. – Med ungefär ett halvt års erfarenhet kan vi säga att användningen av vita rummet är ett utmärkt sätt att förebygga och behandla tillstånd av ångest så, att klienten slappnar av. Det är bara fördelar med rummet, säger närvårdarna Eija HautakangasVainionpää, Anita Ketonen och Johanna Bergdal, som alla jobbar på Keva-koti. Keva-koti fick ett nytt, vitt rum i sina lokaliteter på Östanlid i slutet av fjolåret. Rummet blev möjligt tack vare tävlingen Hyviä Tekoja. fi. Folk fick rösta via Facebook eller Twitter på det objekt, som de tyckte behövde mest hjälp. Keva-kotis vita rum vann omröstningen och fick 7475 euro för anskaffningar. Det var Keva-kotis föreståndare, Mona Skuthälla, som kom på idén att delta i tävlingen. – Vi var alla genast entusiastiska över förslaget, för staden skulle aldrig ha haft råd att bygga rummet, säger vårdarna. Arbetsklimatet på Keva-koti har alltid varit bra, men i och med spänningen under projektet och vinsten har det blivit ännu bättre. Känslan av samhörighet mellan hyresgästerna växte också. I tävlingen Hyviä tekoja lade de som bor på Keva-koti fram sitt önskemål bl.a. så här: ”Vita rummet hjälper oss att finna en balans mellan avslappning och den hektiska vardagen. Det ger oss förnimmelser som vi inte kan känna i vardagslivet. Vi vill också få en sådan här upplevelse i vårt liv. Vi får inte medel av staden för ett sådant här projekt, så utan utomstående hjälp är våra möjligheter mycket små.” På inköpslistan fanns basutrustningen för sinnesrummet: ett bolltäcke, musikinstrument, mattor, lampor och en fatboy. Nu är rummet som smeker sinnena i flitig användning, och man har upptäckt att det väcker enbart positiva känslor. Det är till nytta också för döva och synskadade. En mycket viktig roll spelar musiksängen och bolltäcket, som väger 7 kg. Täcket är fyllt med bollar, som rör på sig och formas efter nästan varje del av kroppen, så att det bildar en mjuk tyngd, som är behaglig att ligga under och som dessutom ger en uppfattning om den egna kroppens avgränsning. ”Det är inte alls självklart för alla hur långt fötterna och händerna når, hur stor magen är eller om knäet är ovanför vristen”, säger vårdarna. En hörselskadad kan med hjälp av sängen få njuta av musikens värld. Högtalare, som är integrerade i sängen, skapar känsloförnimmelser genom sina vibrationer. Rummets ljusa färgskala skapar en mild, fridfull stämning. Mjuka mattor, säckstolar, musik och ljuseffekter ger behagliga förnimmelser och stimulerar alla sinnen. Synskadade kan urskilja klara ljus och blinkningar, som kan skapas med hjälp av fiberljus. Undersökningar visar att vita rummet skapar en vakenhet som är gynnsam för inlärning, fantasi, känslor, kreativitet och för att bygga upp självförtroendet. Det är utmärkt för att ta bort stress, ångest och sådant som tynger. Sinnesrummet har visat sig ha en viktig funktion när det gäller att förebygga ett aggressivt och självdestruktivt beteende. De som bor på Keva-koti är evakuerade till Östanlid så länge ombyggnaden av utrymmena på Radiovägen pågår. När de nya utrymmena någon gång i framtiden är klara, flyttas vita rummet dit. I hemmet bor 7 hyresgäster, dessutom finns det fyra intervallhyresgäster. Keva-koti har nio anställda. Vita rummet används endast av hyresgästerna. - 11 - Text & foto: Marjo Luokkala Sympatia – ystävällinen päiväkeskus Lähihoitajat Marjut Koponen ja Heini Nyberg työskentelevät psyykkisesti vajaakuntoisille tarkoitetussa päiväkeskuksessa, joka muutti vuoden alussa Isoltakadulta Choraeuksenkadulle ja sai uuden nimen, Sympatia. Sympatiassa keskitytään mielekkääseen arkeen eri harrastusten, muun muassa keilailun ja uinnin avulla. Kesäisin tehdään paljon retkiä: pyöräretkiä rannoille ja kahviloihin ja hieman pidempiäkin matkoja. Esimerkiksi viime vuonna suunnattiin Uumajaan. Päiväkeskukseen ei tarvita lähetettä, ja kävijöinä on sekä aikuisia että nuoria aikuisia. Kävijöiden antama palaute todistaa, että paikka on heille henkireikä ja tarjoaa mahdollisuuden sosiaaliseen yhdessäoloon. ”Täällä käydessä tuntuu kuin olisi tullut kotiin”, joku totesi. Sympatiassa käyminen on vapaaehtoista, ja keskus on auki joka arkipäivä klo 8-16. Keskiviikkoisin klo 15–20 pidetään nuorisokahvilaa, jonka toiminnassa suunnitellaan lähdettävän entistä enemmän keskuksen ulkopuolelle, esim. musiikkikahvila After Eightin tapahtumiin. Henkilöstö käy kävijöiden kanssa henkilökohtaisia keskusteluja mahdollisimman usein, kun siihen on aikaa ja kun joku haluaa jutella yksityisesti. Sympatia on auki koko kesän ja on siten tärkeä resurssi, koska monet muut paikat, kuten mielenterveystoimisto ja useat päi- väkeskukset, ovat kiinni osan kesästä. Heini ja Marjut kertovat innostuneina suunnitelmistaan: että varojen salliessa sisustetaan valoterapiahuone ja uusia retkikohteita on tähtäimessä jatkuvasti. He haluaisivat järjestää yhden iltapäivän viikossa vain miehille. Mahdollisuudet mittavampiin hankkeisiin riippuvat luonnollisestikin rahasta. Matkat maksetaan osittain Sympatian talousarviosta ja osittain kävijöiden omista taskuista. Heini toteaa viihtyvänsä työssään todella hyvin: -On mukavaa saada myönteistä palautetta ja tuntuu hyvältä, kun tunnen voineeni auttaa jotakuta, vaikka kyse olisi vain pienistä arkisista asioista. Marjut on samaa mieltä ja jatkaa: -Voi tämä työ olla joskus psyykkisesti raskastakin. Esimerkiksi jos jollakin asiakkaalla on erityisen vaikeaa ennen viikonloppua, saatan kyllä miettiä työasioita jonkin verran myös kotona. Ennen lähtöäni kurkistan takapihalle, jossa kivetty terassi vielä odottelee mukavia ulkokalusteita, joissa voi juoda kahvia ja vain olla. Sympatiassa on nimittäin tärkeänä periaatteena, että ellei halua tai jaksa tehdä mitään, on sekin täysin hyväksyttävää. Cajsa Björkman centret har öppet varje vardag 8-16. Onsdagar mellan 15 och 20 håller man ungdomscafe, och i den verksamheten planerar man att i ännu högre grad bege sig utanför centret: tex på Musikcafe After Eights evenemang. Personalen håller individuella samtal med besökarna så ofta som möjligt, då tiden räcker till och någon önskar att få prata enskilt. Sympati håller öppet under hela sommaren; en viktig resurs eftersom många ställen - som mentalvårdsbyrån och flera dagcenter - håller stängt en del av sommaren. Heini och Marjut berättar ivrigt om sina planer: ett ljusterapirum kommer att inredas då budgeten tillåter, och nya utflyktsmål är hela tiden i sikte. En eftermiddag i veckan bara för män skulle de gärna införa. Möjligheterna till mer vidlyfMarjut Koponen och/ja Heini Nyberg, foto: Pirjo Salonen tiga projekt avgörs givetvis av ekonomin: utflykterna betalas till en del från Sympatis budget och till en del ur besökarnas egna fickor. Heini konstaterar att hon trivs jättebra med sitt jobb: -Det är roligt att få positiv feedback och känns bra de gånger jag känner att jag kunnat hjälpa någon; också om det gäller små, Närvårdarna Marjut Koponen och Heini Nyberg arbetar på dag- vardagliga saker. centret för personer med psykisk ohälsa, som i början av året Marjut instämmer och fortsätter: flyttade från Storgatan till Choraeusgatan och berikades med sitt Visst kan det här arbetet också vara psykiskt tungt ibland. Om nya namn, Sympati. Här fokuserar man på en meningsfull var- en klient till exempel har det extra jobbigt inför veckoslutet kan dag genom olika aktiviteter- bowling och simning bland annat. det nog hända att jag tänker på jobbet hemma i viss mån. Sommartid blir det en hel del utflykter: cykelturer till stränder Innan jag tackar för mig kikar jag ut på bakgården, där den och cafeer och även resor lite längre bort. Ifjol styrde man kosan stensatta terrassen bara väntar på att få bekväma utemöbler uttill Umeå, till exempel. Till dagcentret behövs ingen remiss och placerade, där man kan dricka kaffe och bara vara. För det är en besökarna består av både vuxna och unga vuxna. Responsen från viktig princip på Sympati, att om man inte vill eller orkar göra besökare vittnar om att stället är ett andningshål och en möjlighet något så är också det okej. till social samvaro: ’att börja komma hit känns som att ha kommit Cajsa Björkman hem’, tyckte någon. Att komma till Sympati är helt frivilligt och Sympati -det vänliga dagcentret - 12 - Kaupungin yksiköissä kuntouttavassa työtoiminnassa jo lähes 40 henkilöä vuonna 2015 Toimimme Pietarsaaren kaupungilla kuntouttavan työtoiminnan ohjaajina. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään pitkään työttömänä olleille asiakkaille. Laki (189/2001) velvoittaa kuntia ja työja elinkeinotoimistoja yhteistyöhön kullekin asiakkaalle sopivan suunnitelman ja palvelukokonaisuuden laatimiseksi. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on avata pitkään työttömänä olleille väylä sijoittua jatkossa työmarkkinoille tai koulutukseen työvoimapalvelujen tai työllistymistä edistävien aktiivitoimien avulla. Tavoitteena on myös estää henkilön syrjäytymistä ja parantaa henkilön elämänhallintamahdollisuuksia. Kuntouttava työtoiminta pyritään räätälöimään asiakkaan yksilöllisistä tarpeista lähtien. Kunta voi järjestää kuntouttavaa työtoimintaa joko itse tai sopia sen järjestämisestä toisen kunnan, kunta-yhtymän, yhdistyksen, säätiön, valtion viraston tai uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja toimii tukena asiakasprosessin aikana. Kuntouttavan työtoiminnan työtehtävät ovat luonteeltaan avustavia. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevia henkilöitä on Pietarsaaren kaupungilla ollut esim. vanhustenhuollossa, teknisellä palvelukeskuksella, sosiaalitoimessa, sivistystoimella, ravintokeskuksella jne. Työtehtäviä on voinut olla esim. • avustavat toimistotyöt, kuten kopiointi, postitus ja lajittelu • sairaaloiden, vanhustenhuoltolaitosten ja päiväkotien viriketoiminnassa, ulkoiluttamisessa ja ruokailuissa avustaminen • suursiivouksissa avustaminen • kiinteistöhuollon tehtävät liittyen virastojen ja laitosten rakennusten ja piha-alueiden kunnostukseen ja niiden viihtyvyyden parantamiseen • puistojen, metsien ja liikunta-alueiden kunnostus • kuljetuksiin liittyvät tehtävät • kädentaitoja vaativat tehtävät eri aloilla Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään 3-24 kuukauden jaksoissa (yhden kalenterivuoden aikana enintään 230 päivänä). Sovitun jakson aikana henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan 1-4 päivänä kalenteriviikossa ja vähintään 4 tuntia päivässä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva ei ole työ- eikä virkasuhteessa työtoiminnan järjestäjään, eli palkkakustannuksia ei yksikölle tästä toiminnasta aiheudu. Kuntouttavalla työtoiminnalla ei korvata virka- tai työsuhteessa tehtävää työtä. Toimintaan sovelletaan työturvallisuuslakia ja kunta järjestää työtoiminnan ajaksi tapaturmavakuutuksen. Löytyisikö teidän työyksikössänne tehtäviä, joita voisi räätälöidä sopimaan kuntouttavan työtoiminnan asiakkaillemme? Ota yhteyttä ohjaajiin, niin suunnitellaan yhdessä lisää. Carita Hahtokari 040-146 7991 ([email protected]) tai Sanna Vihtola 044-785 1563 ([email protected]) KULTURKUPONGER KULTTUURIKUPONGIT Med denna kupong: 20% rabatt på valfri konsertbiljett Tällä kupongilla: 20% alennus valitsemaasi konserttiin www.schaumanhall.fi Biljetter/Liput: Campus Allegro Infopoint Vardagar/Arkisin 10-13 044-7522245 [email protected] Med denna kupong: 20% rabatt på valfri konsertbiljett Tällä kupongilla: 20% alennus valitsemaasi konserttiin www.schaumanhall.fi Biljetter/Liput: Campus Allegro Infopoint Vardagar/Arkisin 10-13 044-7522245 [email protected] www.jakobstad.fi/museum www.pietarsaari.fi/museo Med denna kupong fritt inträde till Malmska gården Besök museets basutställningar och sommarutställningen Till Havs! Föremål ur museets sjöhistoriska samlingar. Tällä kupongilla vapaa pääsy Malmin taloon Tutustu museon perusnäyttelyyn ja kesänäyttelyyn Merellistä! Esineitä museon merihistoriallisista kokoelmista. Jakobstads museum Pietarsaaren kaupuginmuseo foto Gunilla Andersson - 13 - Öppet dagligen kl. 12 - 16 Avoinna päivittäin klo 12 - 16 KULTURKUPONGER KULTTUURIKUPONGIT Med denna kupong: 20% rabatt på valfri konsertbiljett Tällä kupongilla: 20% alennus valitsemaasi konserttiin www.schaumanhall.fi Biljetter/Liput: Campus Allegro Infopoint Vardagar/Arkisin 10-13 044-7522245 [email protected] HENKILÖSTÖYHDISTYKSEN TOIMINTAA KESÄN JA SYKSYN TAPAHTUMIA Henkilöstöyhdistyksen vuosi on täynnä eri tapahtumia. Poimi alla olevasta listasta itsellesi mieluiset ja laita ylös kalenteriisi. Tarkemmat tiedot tapahtumista saat sähköpostitse. * Kesäjuhla/Fanta Sea * Syysvaellus * Viikinki-illallinen Sulvan kestikievarissa * Käsityömessut Seinäjoella * Viikonloppu Turussa * Ikea/Haaparanta & Tornio (ke-to) * Ikea/Haaparanta & Tornio (la-su) * Tampere viikonloppu * Uumaja viikonloppu 12.8.2015 syyskuu 2015 26.9.2015 3.10.2015 24.-25.10.2015 21.-22.11.2015 25.-26.11.2015 12.-13.12.2015 18.-20.12.2015 Seuraa ilmoittelua tapahtumista ja osallistu toimintaan! Muista myös vierailla henkilöstöyhdistyksen kuntolaatikoilla! PERSONALFÖRENINGENS VERKSAMHET SOMMARENS OCH HÖSTENS AKTIVITETER Med denna kupong: 20% rabatt på valfri konsertbiljett Tällä kupongilla: 20% alennus valitsemaasi konserttiin www.schaumanhall.fi Biljetter/Liput: Campus Allegro Infopoint Vardagar/Arkisin 10-13 044-7522245 [email protected] www.jakobstad.fi/museum Personalföreningen har en massa olika aktiviteter under året. Välj det som intresserar dig i nedanstående lista och skriv in i din kalender. Noggrannare information om aktiviteter får du direkt via e-post. * Sommarfest/Fanta Sea * Höstvandring * Vikingamiddag på Solf gästgivarsgård * Handarbetsmässan i Seinäjoki * Veckoslut i Åbo * Ikea/Haparanda & Torneå (ons-to) * Ikea/Haparanda & Torneå (lö-sö) * Veckoslut i Tammerfors * Veckoslut i Umeå www.pietarsaari.fi/museo Besök museets basutställningar och sommarutställningen Till Havs! Föremål ur museets sjöhistoriska samlingar. Tällä kupongilla vapaa pääsy Malmin taloon Tutustu museon perusnäyttelyyn ja kesänäyttelyyn Merellistä! Esineitä museon merihistoriallisista kokoelmista. Jakobstads museum september 2015 26.9.2015 3.10.2015 24-25.10.2015 21-22.11.2015 25-26.11.2015 12-13.12.2015 18-20.12.2015 Följ med annonseringen om aktiviteterna och kom med i verksamheten! Kom ihåg också att besöka personalföreningens motionslådor! Med denna kupong fritt inträde till Malmska gården Pietarsaaren kaupuginmuseo 12.8.2015 Öppet dagligen kl. 12 - 16 Avoinna päivittäin klo 12 - 16 - 14 - SOMMARFEST PÅ FANTA SEA 12.8.2015 Personalföreningens sommarfest hålls liksom i fjol på Fanta Sea. Festen är avsedd för stadens anställda med familjer och för stadens pensionärer. För att få del av det som bjuds på sommarfesten ska du komma ihåg att hämta din biljett från infopunkten 3–7.8.2015. Femhundra biljetter delas ut, så skynda dig! På festen bjuds vi på pyttipanna och kaffe med bulle. På området ordnas aktiviteter både i simbassängen och på gräsplan. Du kan spela en omgång minigolf eller prova på Zorbfotboll. Det är skäl att öva sig i pilkastning under sommaren, för en pilkastningstävling utlovas under kvällen. I sommar kan du också pröva på att spela Paintball till det förmånliga priset av fem euro. Kom ihåg att nämna det, när du hämtar din biljett, så att vi kan sätta ihop Paintball-lagen färdigt. KULTURKUPONGER KULTTUURIKUPONGIT Personalföreningen önskar alla en varm och avkopplande sommar. Vi träffas på sommarfesten! KESÄJUHLILLE FANTA SEAAN 12.8.2015 Henkilöstöyhdistyksen järjestämä kesäjuhla pidetään viimevuotiseen tapaan Fanta Seassa. Juhla on tarkoitettu kaupungin työntekijöille perheineen unohtamatta kaupungin eläkeläisiä. Jotta pääset osalliseksi kesäjuhlan annista, muista hakea lippusi infopisteestä 3.-7.8.2015 välisenä aikana. Lippuja on jaossa 500, joten pidä kiirettä! ELOKUVATEATTERI KINOCITY BIOGRAF KINOCITY -2,00€ alennus tällä kupongilla elokuvasta KÄTILÖ. Leikkaa talteen! HUOM! 1 kuponki / hlö -2,00€ rabatt med denna kupong på KÄTILÖ -filmen. Juhlassa nautimme pyttipannua ja juomme pullakahvit. Alueelta löytyy aktiviteettejä niin uima-altaalta kuin ruohokentältäkin. Voit pelata kierroksen minigolfia tai kokeilla Zorpfutista. Kannattaa harjoitella tikanheittoa kesällä, sillä tikkakisa on luvassa illan aikana. Tänä kesänä voit myös edulliseen viiden euron hintaan kokeilla Paintballin pelaamista. Muista mainita siitä, kun haet lippuasi, jotta voimme kasata joukkueet Paintballiin valmiiksi. Henkilöstöyhdistys toivottaa kaikille lämmintä ja rentouttavaa kesää. Tavataan kesäjuhlilla! OBS! 1 kupongen / person Klipp med! Käyntiosoite: Perämiehenkatu 7, 68600 Pietarsaari Besökadress: Styrmansgatan 7. 68600 Jakobstad Kätilö ensi-illassa 4.9. Barnmorska premiär 4.9. www.jakobstad.fi/museum www.biorex.fi www.pietarsaari.fi/museo Med denna kupong fritt inträde till Tobaksmagasinet Besök Reguel Lindéns minnesutställning ALLT HAR SIN TID 12.6. - 26.7.2015 Tällä kupongilla vapaa pääsy Tupakkamakasiiniin Tutustu Reguel Lindénin muistonäyttelyyn 12.6. - 26.7.2015 Jakobstads museum Pietarsaaren kaupuginmuseo - 15 - Öppet dagligen kl. 12 - 16 Avoinna päivittäin klo 12 - 16 KULTURKUPONGER KULTTUURIKUPONGIT Arbetsverksamhet i rehabiliterings syfte för nästan 40 personer i stadens olika enheter år 2015 Vi är anställda av staden Jakobstad som handledare för arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte. Arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte ordnas åt klienter som länge varit arbetslösa. Lagen (189/2001) förpliktar kommunerna och arbets- och näringsbyråerna att samarbeta för att utarbeta en lämplig plan och servicehelhet för varje klient. Syftet med arbetsverksamheten i rehabiliteringssyfte är att förbättra förutsättningarna för dem som länge varit arbetslösa att i fortsättningen få arbete på den öppna arbetsmarknaden eller att delta i utbildning, med hjälp av arbetskraftstjänster eller sysselsättningsfrämjande åtgärder. Syftet är också att förhindra marginalisering och att förbättra klientens livskompetens. Vi strävar till att skräddarsy arbetsverksamheten i rehabiliteringssyfte utgående från klientens individuella behov. Kommunen kan antingen själv ordna arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte eller komma överens om att ordna verksamheten med en annan kommun, samkommun, förening, stiftelse, statligt ämbetsverk eller religiöst samfund. Handledarna för arbetsverksamheten i rehabiliteringssyfte fungerar som stöd under klientprocessen. Arbetsuppgifterna inom arbetsverksamheten i rehabiliteringssyfte är till sin karaktär assisterande. Staden Jakobstad har haft personer i arbetsverksamhet t.ex. inom äldreomsorgen, på centralen för tekniska tjänster, inom socialväsendet, bildningsväsendet, näringscentralen osv. Arbetsuppgifterna har bestått av t.ex. • assisterande uppgifter inom kontorsarbete, såsom kopiering, postning och sortering • att hjälpa till med stimulerande verksamhet, utevistelse och bespisning på sjukhus, enheter inom äldreomsorgen och daghem • att hjälpa till med storstädning • uppgifter inom fastighetsskötsel i anslutning till iståndsättande av byggnader och gårdsplaner som hör till olika verk och att förbättra trivseln där • upprensning av parker, skogar och motionsområden • uppgifter i anslutning till transporter • uppgifter som kräver hantverksskicklighet inom olika områden. Arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte ordnas i perioder på 3–24 månader (högst 230 dagar under ett kalenderår). Under den överenskomna perioden deltar personen i arbetsverksamheten 1-4 dagar per kalendervecka och minst 4 timmar om dagen. En person som deltar i arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte står inte i arbets- eller tjänsteförhållande till den som ordnar arbetsverksamheten, verksamheten orsakar m.a.o. inte några lönekostnader för enheten. Arbetsverksamheten i rehabiliteringssyfte ska inte ersätta det arbete som utförs i tjänste- eller arbetsförhållande. Arbetarskyddslagen tillämpas på verksamheten och kommunen ordnar med olycksfallsförsäkring för den tid arbetsverksamheten pågår. Finns det på er arbetsenhet uppgifter som kunde skräddarsys för att passa våra klienter som deltar i arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte? Ta kontakt med handledarna, så planerar vi vidare tillsammans. Carita Hahtokari 040-1467991 ([email protected]) eller Sanna Vihtola 044-7851563 ([email protected]) ELOKUVATEATTERI KINOCITY BIOGRAF KINOCITY -2,00€ alennus tällä kupongilla elokuvasta KÄTILÖ. Leikkaa talteen! HUOM! 1 kuponki / hlö -2,00€ rabatt med denna kupong på KÄTILÖ -filmen. OBS! 1 kupongen / person Klipp med! Käyntiosoite: Perämiehenkatu 7, 68600 Pietarsaari Besökadress: Styrmansgatan 7. 68600 Jakobstad Kätilö ensi-illassa 4.9. Barnmorska premiär 4.9. www.jakobstad.fi/museum www.biorex.fi www.pietarsaari.fi/museo Med denna kupong fritt inträde till Tobaksmagasinet Besök Reguel Lindéns minnesutställning ALLT HAR SIN TID 12.6. - 26.7.2015 Tällä kupongilla vapaa pääsy Tupakkamakasiiniin Tutustu Reguel Lindénin muistonäyttelyyn 12.6. - 26.7.2015 Jakobstads museum Pietarsaaren kaupuginmuseo Öppet dagligen kl. 12 - 16 Avoinna päivittäin klo 12 - 16 - 16 - Tunnel med runda hörn och anonyma ansökningar - jämställdhetsarbete på bred front i Umeå Linda Gustafsson arbetar som jämställdhetsstrateg i Umeå kommun med sina cirka 120.000 invånare. Hon berättar att ett av fullmäktiges sju mål för den pågående perioden är jämställdhet: alla ska ha makt att utforma och påverka sitt liv, oavsett kön. Det här målet, menar Gustafsson, gör det enklare för henne att arbeta i kommunen. Oavsett vad man personligen och i det privata anser om vikten av jämställdhet är man skyldig att i sitt arbete jobba mot det här målet. Det finns otaliga sätt att fundera på de här frågorna och skrida till verket, och vi får några exempel från grannlandet: Vilka rör sig tryggt i Umeå? Får alla del av service på lika villkor? Får skolor och daghem verktyg för att arbeta mot jämställdhet- eller styr man barnen genom att uppmuntra bara vissa egenskaper och aktiviteter, beroende på kön? Jämställdhetsarbetet är i högsta grad synligt för Umeåborna. För några år sedan kom jämställdhetsutskottet på iden att inför jul klistra reklam med könsstereotypa leksaker- som Monstertruck och Barbie - på bussar, med texten: ’Hur skapar vi kön i jul?’ Pelare med fakta om löneskillnaderna mellan män och kvinnor har varit utplacerade i centrum. Initiativet att planera parker utgående från tonårsflickors önskningar är ett annat exempel på nytänkande: kommer den nya sortens park att bli annorlunda än en ’ traditionell’ stadspark? Könsaspekter finns i själva verket med i det mesta som sker inom kommunen. En utredning handlar om att se ifall män och kvinnor behandlas lika i nödsituationer, vid brand till exempel: bemöts en hysteriskt gråtande kvinna på samma sätt som en hysterisk man? Ansökningar om bostadsbidrag har avidentifierats, vilket innebär att de som behandlar ansökningarna inte vet var avsändaren bor eller vad hen heter. Detta för att göra processen så neutral som möjligt. Man har också sett över andelen män respektive kvinnor på de kultur- och musikevene- mang som sponsras av kommunen och medvetet satsat på att öka antalet kvinnor som framträder. Utgångspunkten är givetvis att det finns lika många talangfulla kvinnor som män i kulturen. Också kommunens trycksaker ses regelbundet över: vilken är könsfördelningen på webbplatsens fotografier och i broschyrer, och visas olika fa- Linda Gustafsson. foto Umeå kommun miljeformer? Projektet Järnvägstorget har fått stor uppmärksamhet. Då tunneln vid torget skulle byggas tog kommunen särskilt jämställdhetsaspekter i beaktande: tunneln fick bland annat rundade hörn för att undvika att någon gömmer sig bakom hörnet. Tunneln gjordes dessutom bredare än den ursprungliga planen och fick en extra utgång i mitten. Visst blev projektet dyrare än det var tänkt, säger Linda Gustafsson, men det kan det vara värt om man vill satsa på trygghet för alla som rör sig i staden. Gustafsson avslutar med att påminna om att vi alla bär på fördomar baserade på föreställningar om kön, etniskt ursprung, ålder eller något annat, men genom ständig reflektion, diskussioner och utbildning går vi mot ett alltmera jämställt samhälle. Cajsa Björkman Tunnelin pyöristetyt kulmat ja nimettömiä hakemuksia tasa-arvotyötä laajalla rintamalla Uumajassa Linda Gustafsson työskentelee tasa-arvostrategina Uumajan kunnassa, jossa on noin 120.000 asukasta. Hän kertoo, että yhtenä kuluvan valtuustokauden seitsemästä tavoitteesta on tasa-arvo. Kaikilla tulee olla valta muokata omaa elämäänsä ja vaikuttaa siihen, sukupuolesta riippumatta. Gustafsson toteaa, että tämä tavoite helpottaa hänen työskente-lyään kunnassa. Riippumatta siitä, mitä mieltä kukin on tasa-arvon tärkeydestä henkilökohtaisesti ja yksityiselämässään, on jokaisella velvollisuus pyrkiä työssään tähän tavoitteeseen. On lukemattomia tapoja pohtia näitä kysymyksiä ja ryhtyä tekoihin, ja naapurimaasta saamme muutamia esimerkkejä: Keiden on turvallista liikkua Uumajassa? Saavatko kaikki palveluja samoin ehdoin? Saavatko koulut ja päiväkodit työkaluja tasaarvotyöskentelyyn vai ohjaillaanko lapsia suosimalla vain tiettyjä ominaisuuksia ja tietynlaista käyttäytymistä sukupuolesta riippuen? Tasa-arvotyö on tehty erittäin näkyväksi uumajalaisille. Muutama vuosi sitten tasa-arvotoimikunta ideoi joulun alla busseihin teipattavat mainokset, joissa oli sukupuolistreotyyppisiä leluja, kuten Monster Truck tai Barbie, sekä kysymys: ”Millaisia sukupuolirooleja luomme tänä jouluna?”. Keskustaan on ollut sijoitettuna pylväitä, jotka sisälsivät tietoa miesten ja naisten välisistä palkkaeroista. Toinen esimerkki uudesta ajattelutavasta on aloite puistojen suunnittelusta teini-ikäisten tyttöjen toiveiden mukaisesti. Tuleeko niistä erilaisia kuin ”perinteisistä” kaupunginpuistoista? Sukupuolinäkökohdat huomioidaan itse asiassa suurimmassa osassa kunnan toimintaa. Eräässä selvityksessä tutkitaan, kohdellaanko miehiä ja naisia samoin hätätilanteissa, esimerkiksi tulipalon yhteydessä; kohdellaanko hysteerisesti itkevää naista samalla tavoin kuin hysteeristä miestä? Asuntotukihakemukset on muutettu nimettömiksi, joten hakemusten käsittelijät eivät tiedä, missä hakija asuu tai mikä hänen nimensä on. Siten prosessi pyritään tekemään mahdollisimman neutraaliksi. Lisäksi on tarkistettu miesten ja naisten osuus kunnan sponsoroimissa kulttuuri- ja musiikkitapahtumissa ja panostettu tietoisesti esiintyvien naisten määrän lisäämiseen. Lähtökohtana on tietenkin se, että kulttuurin alalla on yhtä paljon lahjakkaita naisia kuin miehiäkin. Myös kunnan painotuotteet tarkistetaan säännöllisesti; millainen sukupuolijakauma on verkkosivujen valokuvissa ja esitteissä ja näytetäänkö eri perhemuotoja? Runsaasti huomiota on saanut Järnvägstorget-hanke. Torilla sijaitsevaa tunnelia rakennettaessa kunta otti huomioon erityisesti tasa-arvoseikat. Tunneli sai muun muassa pyöristetyt kulmaukset, jotta kukaan ei pysty piiloutumaan kulman taakse. Lisäksi tunnelista tehtiin leveämpi kuin alkuperäisessä suunnitelmassa ja sen keskelle tuli yksi lisäkäytävä. Hanke tuli toki aiottua kalliimmaksi, Linda Gustafsson sanoo, mutta se on sen arvoinen, jos halutaan panostaa kaikkien kaupungilla liikkuvien turvallisuuteen. Päätteeksi Gustafsson muistuttaa, että meillä kaikilla on sukupuoleen, etniseen alkuperään, ikään tai johonkin muuhun ominaisuuteen perustuvia kuvitelmia, mutta jatkuvan pohdinnan, keskustelun ja koulutuksen avulla kuljemme kohti yhä tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Cajsa Björkman - 17 - Parkskolan ger gymnasiet en guldkant Odla kryddor och örter, öva finska eller engelska i parkmiljö, tillverka eget schampo och ekologisk hudkräm eller arbeta med konstnärliga projekt som tar avstamp i naturen, på skoltid. Det är några exempel på kurser som ingår i Parkskolan, kurser knutna till Skolträdgården, som de studerande i Jakobstads gymnasium kan ta del av. Den drygt hundra år gamla Skolträdgården har alltid haft en nära anknytning till gymnasiet och tack vare medel från Viktor och Elise Schaumans fond är parken i dag åter en livskraftig del av undervisningen. Ett tiotal kurser anknyter till natur och miljö. -Den Schaumanska kommissionen möjliggör det lilla extra som knappa resurser annars inte skulle räcka till för. De här kurserna är alldeles unika för vårt gymnasium, de finns ingen annanstans och de ger en guldkant på studierna, säger rektor Gunnevi Kiiskinen. Två lärare som arbetar i nära samklang med Skolträdgården är Monica Liljestrand-Jutila, lektor i bildkonst och Rose-May Vidberg, lektor i kemi och matematik. De är överens om att Parkskolan har lyft undervisningen. -Miljön i parken är en otrolig rikedom för kreativiteten. Vi utgår från växter, träd, ogräs och blommor och upptäcker växtligheten och naturens rikedom genom iakttagelse, säger Monica Liljestrand-Jutila. De studerande arbetar med många olika material och tekniker och när jag hälsar på fotograferar de studerande växter ute i parken och bearbetar bilderna på iPads. Fram växer stiliserade, förenklade mönster som lämpar sig väl för att tryckas upp på exempelvis tygkassar, t-skjortor och disktrasor. -Jag såg direkt den här möjligheten och tänkte i Marimekkobanor. Det vi jobbar med nu kommer att bli pop-konst i Andy Warhols anda. Det är ett konkret sätt att skapa något eget och det här kan alla. Dessutom blir resultatet beständigt när vi trycker upp mönstret, säger Liljestrand-Jutila. I gymnasiets aula hänger kolteckningar av grenar och blommor med starka bakgrundsfärger och i arbeten från kursen Växthuset, ett samarbete mellan modersmål och bildkonst, får orden ett visuellt uttryck inspirerat av Skolträdgården. Näst på tur står Monica Liljestrand-Jutila, Gunnevi Kiiskinen, Rose-May Vidberg, Foto Pirjo Salonen - 18 - en beställning på tygtryck till kuratorns rum och en förfrågan om utsmyckning till Lukios lärrarrum. -Miljön i gymnasiet får inte vara för steril. Atmosfären ska kännas välkomnande och det ska finnas spår av de studerande också i det offentliga utrymmet, säger Monica Liljestrand-Jutila. Liksom Liljestrand-Jutila får dela med sig av sitt intresse för tygtryck kombinerar Rose-May Vidberg kemi med sitt intresse örter och kryddor. Kursen Örtnytta är lättillgänglig och kräver inga fördjupade studier i kemi. -Parkskolan har gett mig möjlighet att dela med mig av mitt eget intresse för odling och jag kommer eleverna närmare än i den ordinarie undervisningen. I den här kursen hjälps vi åt och jobbar tillsammans och den är öppen för alla studerande, säger Rose-May Vidberg. Utanför gymnasiet har Rose-May och de studerande anlagt en egen örtträdgård och har ett givande samarbete med Stadsträdgården. Just nu driver de upp nya plantor i kemisalen och örtagården växer lite för varje år. Av örterna blir det schampo och hudkräm och som grand final på kursen tillreder de studerande en festlig middag toppad med egenhändigt odlade kryddor. Parkskolans kurser är ofta handfasta och det är sällan man har prov. Istället arbetar man aktivt tillsammans. -Praktiska inslag behövs också i gymnasiet. Dessutom har jag märkt att det inte är så självklart att alla studerande ens vet hur man sår. Det här är en mycket nyttig kunskap, säger Rose-May Vidberg. Parkskolan erbjuder också kurser om ärftlighet och genetik, nationalparker, företagande och en laborationskurs i biologi och psykologi. Och utbudet växer och utvecklas hela tiden. Samarbetet mellan de olika ämnena blir allt mera livliga och kreativa. -Jag vill gärna starta upp en kurs som omfattar arkitektur och olika typer av trädgårdar så som japanska och enlgelska. Den Schaumanska fonden har möjliggjort ett besök på Rosendals trädgård i Stockholm och snart ska vi besöka Köpenhamn. Då ska vi passa på att bekanta oss med parker. Vi tar hela tiden till oss nya intryck och idéer och utvecklar parkskolan, säger Monica Liljestrand-Jutila. - 19 - Mikaela Löv-Aldén Puistokoulu antaa lisähohtoa lukio-opetukseen Mausteiden ja yrttien viljely, suomen tai englannin taitojen harjoittelu puistoympäristössä, oman shampoon ja luonnonmukaisen kosteusvoiteen valmistaminen tai luontoon pohjautuvien taidehankkeiden parissa työskentely kouluaikana. Siinä muutamia esimerkkejä kursseista, jotka kuuluvat Koulupuutarhaan liittyviin Parkskolan-kurssei-hin, joille Jakobstads gymnasiumin oppilaat voivat osallistua. Runsaat sata vuotta vanhalla Koulupuutarhalla on aina ollut läheinen yhteys ruotsinkieliseen lukioon, ja Viktor ja Elise Schaumanin rahastosta saatujen varojen ansiosta puisto kuuluu nykyään jälleen elinvoimaisena osana opetukseen. Kymmenkunta lukion kurssia liittyy luontoon ja ympäristöön. -Schaumanska kommissionen mahdollistaa tämän pienen lisän, johon niukat resurssit eivät muuten riittäisi. Nämä kurssit ovat aivan ainutlaatuisia, niitä ei ole missään muualla ja ne antavat lisähohtoa opintoihin, rehtori Gunnevi Kiiskinen toteaa. Kaksi Koulupuutarhan parissa läheisesti työskentelevää opettajaa ovat kuvataiteen lehtori Monica Liljestrand-Jutila sekä kemian ja matematiikan lehtori Rose-May Vidberg. He ovat yhtä mieltä siitä, että Parkskolan on tuonut nostetta opetukseen. -Puistoympäristö on uskomaton luovuuden lähde. Lähtökohtana ovat kasvit, puut, rikkaruohot ja kukat, ja tutkimme kasvillisuutta ja luonnon runsautta havainnoinnin avulla, Monica Liljestrand-Jutila kertoo. Oppilaat työstävät useita eri materiaaleja useilla tekniikoilla. Vierailuhetkelläni he kuvaavat puiston kasveja ja muokkaavat kuvia iPadeilla. Heidän käsissään syntyy tyyliteltyjä, pelkistettyjä kuvioita, jotka soveltuvat hyvin esimerkiksi kangaskasseihin, tpaitoihin ja tiskiliinoihin painettaviksi. -Näin tämän mahdollisuuden heti ja mieleen tuli Marimekko. Nyt työstämistämme kuvista syntyy pop-taidetta Andy Warholin hengessä. Se on konkreettinen tapa luoda jotakin omaa, ja tämän kaikki osaavat. Lisäksi tuloksesta tulee pysyvä, kun painamme kuvion, Liljestrand-Jutila sanoo. Lukion aulaan on ripustettu hiilipiirustuksia oksista ja kukista. Kuvissa on vahvat taustavärit ja ne ovat Växthuset-nimisen kurssin töitä. Äidinkielen ja kuvataiteen opetuksen yhteistyönä toteutetussa kurssissa sanat saavat visuaalisen muodon, jonka innoittajana on Koulupuutarha. Seuraavaksi on vuorossa paino- - 20 - kangastilaus kuraattorin huoneeseen, ja lisäksi suomenkielisen lukion opettajainhuoneeseen on pyydetty somistusta. -Lukioympäristö ei saa olla liian steriili. Ilmapiirin täytyy tuntua kutsuvalta, ja myös julkisissa tiloissa tulee näkyä opiskelijoiden jälki, Monica Liljestrand-Jutila sanoo. Samoin kuin Liljestrand-Jutila saa jakaa kiinnostustaan kankaanpainantaan, yhdistää Rose-May Vidberg kiinnostuksensa yrtteihin ja mausteisiin kemian kanssa. Örtnytta-niminen kurssi on helppotajuinen eikä vaadi syventäviä kemian opintoja. -Parkskolan on antanut minulle mahdollisuuden jakaa kiinnostukseni viljelyyn, ja pääsen näin lähemmäksi oppilaita kuin tavallisessa opetuksessa. Tällä kurssilla autamme toisiamme ja työskentelemme yhdessä, ja se on avoin kaikille oppilaille, kertoo Rose-May Vidberg. Rose-May ja oppilaat ovat perustaneet lukion ulkopuolelle oman yrttitarhan ja tekevät antoisaa yhteistyötä kaupunginpuutarhan kanssa. Parhaillaan he kasvattavat uusia taimia kemianluokassa, ja yrttitarha laajenee vähitellen vuosi vuodelta. Yrteistä valmistetaan shampoota ja kosteusvoidetta, ja kurssi huipentuu oppilaiden valmistamaan juhlapäivälliseen, jonka kruunaavat itse viljellyt mausteet. Parkskolan-kurssit ovat usein käytännönläheisiä, ja kokeita on harvoin. Niiden sijasta kursseilla työskennellään aktiivisesti yhdessä. -Myös lukio-opetuksessa tarvitaan käytännön osa-alueita. Lisäksi olen huomannut, etteivät kaikki oppilaat välttämättä edes tiedä, kuinka kasveja kylvetään. Tämä on erittäin hyödyllinen taito, Rose-May Vidberg toteaa. Lisäksi Parkskolan tarjoaa perinnöllisyystieteeseen, kansallispuistoihin ja yrittämiseen liittyviä kursseja sekä biologian laborointikurssin ja psykologian kurssin. Tarjonta lisääntyy ja kehittyy jatkuvasti. Eri oppiaineiden välisestä yhteistyöstä tulee yhä vilkkaampaa ja luovempaa. -Haluaisin mielelläni aloittaa kurssin, jolla käsitellään arkkitehtuuria ja erityyppisiä puutarhoja, esimerkiksi japanilaisia ja englantilaisia. Schaumanin rahasto on mahdollistanut vierailun Rosendalin puutarhaan Tukholmassa, ja pian lähdemme Kööpenhaminaan. Siellä käymme tutustumassa puistoihin. Omaksumme jatkuvasti uusia vaikutteita ja ideoita ja kehitämme puistokoulua, Monica Liljestrand-Jutila sanoo. - 21 - Mikaela Löv-Aldén Två öron och en mun Övernattningsmodulen erbjuder vila och lyssnande professionella I de bekväma fåtöljerna i Mentalvårdscentralens övernattningsmodul slår jag mig ner för en pratstund med avdelningssköterska Eija Oja och sjukskötare Jenny Kackur. Modulen, som ligger intill jouren, öppnade 2004, har fyra bäddplatser och är öppen alltid då mentalvårdsbyråns dagavdelning är stängd. Övernattningsmodulen möjliggör psykiatrisk öppenvård i Jakobstad dygnet runt. - Tidigare var våra patienter till stor del långtidssjuka personer, berättar Eija. Idag ser vi mera av akuta problem: svår ångest, depression, kriser i familjen och egna kriser. Vi har också många yngre personer som inte klarar av vardagen: att gå i skola, sköta sitt hem och sin ekonomi. Problemen är på ett vis mer mångfasetterade idag, då det i bilden kan ingå både missbruk, arbetsoförmåga och oförmåga att ta hand om sin familj. Vårdtiden på modulen varierar, men målet är att tiden här blir så kort som möjlig, ändå givetvis med patientens bästa i fokus. Dagtid vistas patienterna på dagavdelningen och då någon börjar må bättre utökas vistelserna i det egna hemmet. - Det här jobbet är krävande för att vi på övernattningsmodulen jobbar ensamma. Det gäller att försöka ge av sin tid åt alla och vi träffar patienter både på jouren och andra avdelningar, eftersom personalen ibland konsulterar oss kvällar och nätter. Människor ringer också direkt till oss, vi fungerar lite som en slags ’psykjour’, beskriver Eija. Jenny, som liksom sina kollegor jobbar både på dag- och övernattningsavdelningen, fortsätter: - Jag trivs väldigt bra här – det är både utmanande och utvecklande- men visst skulle det vara tungt att bara jobba ensam här på övernattningsmodulen. Det går att läsa på om depression, men det är en helt annan sak att möta det i verkligheten. Depression kan ha många olika ansikten och olika symptom, och det är givande att få ta del av olika människoöden och livssituationer. Teamet har ett tätt samarbete både med Psykiatriska enheten vid Vasa Centralsjukhus och med Kiuru i Karleby och man satsar på en trygg vård- och vårdmiljö – för både patienter och personal -genom noggranna kriterier. En person som är påverkad – av alkohol, droger eller mediciner som inte finns med på dennes läkemedelslista- tas inte in på modulen. - Högst på vår önskelista finns att få en psykiater för att göra beslutsfattandet enklare, konstaterar Eija. På dagavdelningen har man en hel del aktiviteter, medan det på övernattningsmodulen mest är lugn och ro som gäller. Att vila och få ordning på dygnsrytmen kan vara det första steget mot återhämtning. - Många mår väldigt dåligt då de kommer hit. Kanske delvis på grund av att det fortfarande finns ett visst stigma, en rädsla för att bli stämplad, om man söker vård för psykiska besvär, funderar Jenny och Eija. I det skede då någon kommit hit kan det viktigaste vara att bara få vila och tillåta sig själv att må dåligt. - Mycket av vårt arbete går ut på att prata med folk, beskriver Jenny. Eller, egentligen att lyssna! Det är väl därför vi har fått två öron men bara en mun. Eija håller med och avslutar: - Då någon mår riktigt psykiskt dåligt behövs det professionella människor som kan ta emot den psykiska smärtan, utan att själva börja må dåligt. Cajsa Björkman - 22 - Kaksi korvaa ja yksi suu Yöpymismoduuli tarjoaa lepoa ja kuuntelevia ammattilaisia Istuudun osastonhoitaja Eija Ojan ja sairaanhoitaja Jenny Kackurin kanssa mielenterveyskeskuksen yöpymismoduulin mukaviin nojatuoleihin juttutuokiota varten. Päivystyksen vieressä sijaitseva moduuli avattiin vuonna 2004. Siellä on neljä vuodepaikkaa ja se on auki aina mielenterveystoimiston päiväosaston ollessa suljettuna. Yöpymismoduuli mahdollistaa kokovuorokautisen psykiatrisen avohoidon Pietarsaaressa. - Aikaisemmin potilaamme olivat suurelta osin pitkäaikaissairaita henkilöitä, Eija kertoo. Nykyään näemme enemmän akuutteja ongelmia: vaikeaa ahdistusta, masennusta, perhekriisejä ja henkilökohtaisia kriisejä. Meillä käy myös useita nuoria, jotka eivät selviydy arjesta: koulunkäynnistä, kodin ja raha-asioiden hoidosta. Ongelmat ovat nykyään tavallaan monitahoisempia, koska mukana kuvassa voi olla sekä riippuvuusongelmia, työkyvyttömyyttä että kyvyttömyyttä huolehtia perheestä. Moduulin hoitoajat vaihtelevat, mutta tavoitteena on, että siellä vietettävä aika jää mahdollisimman lyhyeksi. Potilaan paras on kuitenkin luonnollisesti etusijalla. Päivisin potilaat oleskelevat päiväosastolla, ja voinnin kohentuessa lisätään omassa kodissa vietettyä aikaa. - Työ on vaativaa, koska yöpymismoduulissa työskennellään yksin. Kaikille on pyrittävä antamaan aikaa, ja tapaamme potilaita sekä päivystyksessä että muilla osastoilla, koska toisinaan henkilöstö konsultoi meitä iltaisin ja öisin. Ihmiset soittavat meille myös suoraan, toimimme ikään kuin ”psykiatrian päivystyksenä”, Eija kuvailee. Jenny, joka työskentelee kollegoidensa tapaan sekä päivä- että yöpymisosastolla, jatkaa: - Viihdyn todella hyvin täällä – työ on haastavaa ja kehittävää - mutta olisi kyllä raskasta työskennellä pelkästään täällä yöpymismoduulissa yksin. Masennuksesta saa tietoa lukemalla, mutta on aivan eri asia kohdata se todellisuudessa. Masennuksella voi olla monet kasvot ja siihen liittyy erilaisia oireita, ja on antoisaa saada tutustua eri ihmiskohtaloihin ja elämäntilanteisiin. Tiimi tekee tiivistä yhteistyötä sekä Vaasan keskussairaalan psykiatrian yksikön että Kokkolan Kiurun kanssa, ja tarkkojen kriteerien avulla panostetaan turvalliseen hoitoon ja hoitoympäristöön – sekä potilaiden että henkilöstön. Moduuliin ei oteta henkilöä, joka on päihtynyt alkoholista, huumeista tai lääkkeistä, joita ei ole hänen lääkeluettelossaan. - Ykkösenä toivomuslistallamme on saada psykiatri, jotta päätöksenteko helpottuisi, Eija toteaa. Päiväosastolla on monenlaista toimintaa, kun taas yöpymismoduulissa tunnelma on rauhallinen. Lepääminen ja vuorokausirytmin kuntoon saaminen saattavat olla ensiaskel toipumiseen. - Monet voivat todella huonosti tänne tullessaan. Se johtuu ehkä osittain siitä, että psykiatrisiin ongelmiin hoitoa hakevilla on edelleenkin tietty leimautumisen pelko, Jenny ja Eija pohtivat. Siinä vaiheessa kun potilas tulee tänne, saattaa tärkeintä olla vain saada levätä ja sallia itsensä voida huonosti. - Työmme on paljolti ihmisten kanssa juttelemista, Jenny kuvailee. Tai oikeastaan kuuntelemista! Sen vuoksi meille on kai annettu kaksi korvaa, mutta vain yksi suu. Eija on samaa mieltä ja päättää: - Kun psyykkinen vointi on oikein huono, tarvitaan ammattilaisia, jotka pystyvät ottamaan vastaan psyykkisen tuskan ilman että alkavat itse voida huonosti. Cajsa Björkman Eija Oja & Jennie Kackur. Foto: Pirjo Salonen - 23 - Camilla Cederholm och/ja Cecilia Hägglund-Nygårs. Foto: Mikaela Löv-Aldén En äventyrlig och utmanande skattjakt Vad är det som får franskaläraren att klättra upp i en gran, musikläraren att krypa under broar och akta sig noga för mugglare? Svaret är geocaching, en gps-stödd skattjakt som blivit mycket populär runt om i världen. –Det är en äventyrlig upplevelse kombinerad med orientering som får mig att se på tillvaron med nya ögon, säger Camilla Cederholm, lektor i musik och inbiten geocachare. Kort sagt går geocaching ut på att deltagarna med hjälp av koordinater som finns på nätet söker behållare eller ”cacher” som gömts i terrängen. För att delta registrerar man sig på nätet med ett alias. Behållarna placeras ut av andra geocachare både ute i skogen och mitt i storstäder. Antagligen finns det en riktigt nära dig just där du sitter och läser den här texten. När man hittat en cache så fyller man i sitt alias i loggboken som finns inne i behållaren. Ett lustfyllt äventyr som gör platser betydelsefulla på ett helt nytt sätt, så beskriver Camilla Cederholm sitt intresse. -Genom geocachingen ser jag platser som jag aldrig annars skulle ha sett, det blir som en sorts närturism. Och man presenterar sig med sitt alias. Ingen frågar efter ditt yrke, din status eller dina politiska ståndpunkter, fokus ligger på att klara utmaningen tillsammans. Det känns befriande, säger Camilla Cederholm. Det var Camilla som fick kollegan Cecilia Hägglund-Nygård att bli intresserad av geocaching. -Vi var på väg hem från en fest och på vägen stannade Camilla för att leta reda på en cache. Och sen var jag också fast, säger och Cecilia Hägglund-Nygård, som är lektor i tyska och franska och biträdande rektor på Jakobstads gymnasium. Till en början är det inte så lätt för man vet inte ens riktigt vad man letar efter och behållarna är välkamouflerade. -Cacherna kan vara precis vad som helst men med tiden utvecklar man ett öga för potentiella gömställen, säger Cecilia. Gömställena är graderade mellan 1 och 5 vad det gäller svårighetsgrad och terräng. Ibland kan platserna vara riktigt utmanande och det är därför man kan hitta Cecilia och Camilla uppflugna eller krypande på tillsynes konstiga ställen. -Jag klättar gärna i träd om det bara finns stabila grenar och en gång var jag uppe i en 6 meter hög stolpe. Men det gäller att ha huvudet med sig och inte ta onödiga risker. Inget säger att du måste hitta alla burkar, säger Cecilia. Camilla har erfarenhet av skattjakter i grottor och under broar och att krypa på de mest märkligaste ställen. -Jag gillar att utmana mig själv till att våga klättra och krypa, men vissa ställen kan vara direkt farliga och då måste man hejda sig. Gömmorna finns aldrig på privata gårdar så vi stör inte andra. Men ibland kan det se lite märkligt ut när vi stryker omkring på jakt efter cachar och då kan folk reagera, säger Camilla. Man kan utöva geocaching ensam eller i grupp. Det optimala är en liten grupp enligt Cecilia och Camilla. Mugglare kallas de som inte är invigda i sporten. Uttrycket kommer från Harry Potter där efter mugglare betyder icke-trollkarlar. Om det är ”mugglartätt” så finns det gott om folk i närheten som inte är geocachare. Även om Cecilia registrerade sig i augusti så har hon ren hunnit geocacha i Sverige, Tyskland och Spanien. Det är lätt att ryckas med och en Vasa-resa kan bli ett långt äventyr om man inte passar sig. Cecilia har som mål att hitta 365 cachar i år och det ser hon ut att klara med god marginal. Hon har ren hittat 340 stycken. Camilla utmanas just nu av mysterie-cachar där man först ska lösa en gåta för att få tillgång till koordinaterna. -Mitt rekord är 69 cachar på en dag i Kronoby i 25-graders hetta. Då var vi tre personer i en grupp. Vi kände inte varandra så väl sen tidigare men vi kom väl överens och hade samma mål och litade på varandra. Det här är verkligen en givande och rolig hobby där jag samtidigt utmanar mig själv, säger Camilla. -För mig är geocaching både nöje och utmaning, det är något av ett sätt att leva. Och alldeles speciellt stor är glädjen när man fått kämpa lite och på tredje försöket hittar en välgömd behållare, säger Cecilia. - 24 - Mikaela Löv-Aldén Seikkailullista ja haastavaa aarteenetsintää Mikä saa ranskanopettajan kiipeämään kuuseen ja musiikinopettajan ryömimään siltojen alla ja varomaan visusti jästejä? Vastaus on geokätköily, GPS-paikannukseen pohjautuva aarteenetsintä, josta on tullut erittäin suosittua ympäri maailman. – Se on seikkailullinen kokemus yhdistettynä suunnistukseen ja saa minut näkemään maailman uusin silmin, sanoo Camilla Cederholm, musiikin lehtori ja vannoutunut geokätköilijä. Geokätköilyn ideana on lyhyesti, että osallistujat etsivät netissä ilmoitettujen koordinaattien avulla maastoon piilotettuja säiliöitä eli kätköjä. Osallistujat rekisteröityvät verkossa nimimerkillä. Muut geokätköilijät sijoittavat säiliöitä sekä metsiin että keskelle suurkaupunkeja. Todennäköisesti yksi kätkö on aivan lähellä paikkaa, jossa istut lukemassa tätä tekstiä. Kätkön löydettyään osallistuja kirjoittaa nimimerkkinsä säiliön sisällä olevaan lokikirjaan. Camilla Cederholm kuvailee harrastustaan hauskaksi seikkailuksi, joka tekee paikoista merkityksellisiä aivan uudella tavalla. -Geokätköilyn kautta näen paikkoja, joita en muuten olisi koskaan nähnyt, se on eräänlaista lähimatkailua. Ja itseä edustetaan nimimerkillä. Kukaan ei kysy ammattiasi, asemaasi tai poliittista vakaumustasi. Olennaisinta on selviytyä haasteesta yhdessä. Se tuntuu vapauttavalta, Camilla Cederholm toteaa. Camilla sai kollegansa Cecilia Hägglund-Nygårdin kiinnostumaan geokätköilystä. -Olimme palamaassa eräästä juhlasta ja matkalla Camilla pysähtyi etsimään kätköä. Sen jälkeen minäkin olin koukussa, kertoo Cecilia Hägglund-Nygård, joka on Jakobstads gymnasiumin saksan ja ranskan lehtori ja apulaisrehtori. Aluksi geokätköily on hieman hankalaa, kun ei oikein edes tiedä mitä etsitään ja koska säiliöt on naamioitu hyvin. -Kätköjä voi olla aivan missä tahansa, mutta ajan mittaan silmä harjaantuu huomaamaan mahdolliset kätköpaikat, Cecilia kertoo. Kätköpaikat on luokiteltu asteikolla 1-5 vaikeusasteen ja maaston mukaan. Toisinaan paikat voivat olla todella haastavia, ja niinpä Cecilian ja Camillan voikin tavata yläilmoista tai ryömimässä näennäisen kummallisissa paikoissa. -Kiipeän mielelläni puuhun, jos vain oksat ovat tukevia, ja kerran kiipesin kuusi metriä korkeaan tolppaan. Täytyy kuitenkin pitää järki matkassa ja välttää turhia riskejä. Kukaan ei ole sanonut, että kaikki purkit pitää löytää, Cecilia toteaa. Camillalla on kokemusta aarteenetsinnästä luolissa ja siltojen alla sekä ryömimisestä mitä merkillisimmissä paikoissa. -Haastan mielelläni itseni kiipeämään ja ryömimään, mutta jotkut paikat voivat olla suorastaan vaarallisia, ja silloin on hillittävä itsensä. Kätköt eivät ole koskaan yksityis-pihoilla, joten emme häiritse muita ihmisiä. Joskus voimme kuitenkin olla hieman kummallinen näky hiiviskellessämme kätköjä etsimässä, ja silloin ihmiset saattavat reagoida, Camilla sanoo. Geokätköilyä voi harrastaa yksin tai ryhmässä. Cecilian ja Camillan mukaan pieni ryhmä on ihanteellisin. Lajiin vihkiytymättömiä kutsutaan jästeiksi. Ilmaisu on peräisin Harry Potterista, jossa jästi tarkoittaa henkilöä, joka ei ole velho. ”Suuri jästitiheys” merkitsee, että lähistöllä on paljon ihmisiä, jotka eivät ole geokätköilijöitä. Vaikka Cecilia rekisteröityi viime elokuussa, hän on jo ehtinyt geokätköillä Ruotsissa, Saksassa ja Espanjassa. Harrastus tempaa helposti mukaansa, ja Vaasan-matkasta saattaa tulla pitkä seikkailu, ellei pidä varaansa. Cecilian tavoitteena on löytää tänä vuonna 365 kätköä. Tavoite näyttää toteutuvan kirkkaasti, sillä hän on löytänyt jo 340 kätköä. Camillan haasteena ovat parhaillaan mysteerikätköt, joiden koordinaatit saamista varten on ensin ratkaistava arvoitus. -Ennätykseni on 69 kätköä yhden päivän aikana Kruunupyyssä 25 asteen helteessä. Meitä oli silloin kolmen hengen ryhmä. Emme tunteneet toisiamme kovin hyvin ennestään, mutta tulimme hyvin toimeen keskenämme. Meillä oli yhteinen tavoite ja luotimme toisiimme. Tämä on todella antoisa ja hauska harrastus, jossa haastan samalla itseni, Camilla toteaa. -Minulle geokätköily on sekä huvi että haaste, se on eräänlainen elämäntapa. Ja ilo on aivan erityisen suuri, kun on joutunut vähän tsemppaamaan ja kolmannella yrityksellä löytää taitavasti kätketyn säiliön, Cecilia sanoo. Mikaela Löv-Aldén TYHY-FÖRMÅNERNA – För vem TYHY-EDUT – Kenelle? TYHY-kupongerna är personliga, ditt namn finns färdigt tryckt på kupongen, men glöm inte att själv anteckna din arbetsplats på kupongen. Endast 1 kupong/konditionstillfälle. Vid köp av 10 ggr kort eller månadskort kan 10 kuponger användas. Ifall du deltar i en arbis kurs, skriv gärna vilken kurs någonstans på kupongen. Du kan använda dina kuponger vid arbis endast om du kan betala hela kursavgiften med dem. OBS! Endast motionskurser. TYHY-kupongit ovat henkilökohtaisia. Nimesi on painettu valmiiksi kuponkiin, mutta muista merkitä työpaikkasi kuponkiin itse. Vain yksi kuponki/ liikuntakerta. 10 kerran tai kuukausikortin ostoon voidaan käyttää 10 kuponkia. Jos osallistut työväenopiston järjestämään kurssiin, kirjoita mielellään kurssin nimi jonnekin kuponkiin. Voit käyttää kuponkeja työväenopiston kursseihin ainoastaan silloin kun voit maksaa koko kurssimaksun niillä. HUOM! Ainoastaan kuntoilukurssit. Du kan delta i den subventionerade tyhy-verksamheten även ifall du är 1. moderskaps-, föräldra-, vård- eller alterneringsledig 2. timlärare, har undervisning minst 16 h/v 3. säsonganställd, under anställningstiden 4. vikarie och sysselsatt, över 6 mån. anställningstid 5. permitterad, permitteringstiden under 6 mån. Voit myös osallistua tuettuun tyhy-toimintaan, vaikka olet: 1. äitiys-, isyys-, hoito- tai vuorotteluvapaalla 2. tuntiopettaja, opetusta väh. 16 h/v 3. sesonkityöntekijä, työssäoloaikana 4. sijainen tai työllistetty, yli 6 kk:tta 5. lomautettu, lomautusaika alle 6 kk:tta Men inte om du är anställd av annan firma! Mutta ei, jos olet jonkun toisen yrityksen työntekijä! TYHY-KUPONGER FÖR NYA ANSTÄLLDA När en person anställs för längre tid än 6 månader skall förmännen inom Social- och hälsovårdsverket kontakta [email protected], övriga förmän skall kontakta [email protected] eller birgitta.blomqvist@jakobstad. fi för att beställa TYHY-kuponger. Antalet kuponger som ges ut minskas med 4 för varje månad, därför är det viktigt att förmannen tar kontakt så fort som möjligt. Efter 1 november ges inga kuponger ut före nästa tidning. Kuponger som slarvats bort ersätts inte med nya! Gäller alla anställda! TYHY-KUPONKEJA UUSILLE TYÖNTEKIJÖILLE Kun uusi työntekijä palkataan pidemmäksi aikaa kuin 6 kuukautta tulee esimiesten Sosiaali- ja terveysvirastossa ottaa yhteyttä [email protected], muiden esimiesten tulee ottaa yhteyttä [email protected] tai [email protected] ja tilata TYHY-kupongit. Annettavien kuponkien määrä vähenee 4:llä joka kuukausi, siksi on tärkeää että esimies ottaa yhteyttä mahdollisimman pian. Marraskuun ensimmäisen päivän jälkeen ei enää anneta kuponkeja ennen seuraavaa henkilöstölehteä. Hukattuja kuponkeja ei korvata uusilla! Tämä koskee kaikkia työntekijöitä! Birgitta Blomqvist - 25 - Cecilia Hägglund-Nygård Samarbetet mellan gymnasierna intensifieras Pietarsaaren lukio och Jakobstads gymnasium har verkat under samma tak i två år. I huset finns sammanlagt 370 studerande. Dessutom förekommer här tidvis ett tjugotal studerande från Optima, de som avlägger dubbelexamen. Det finns totalt 37 lärare. I höst börjar 100 nya studerande i gymnasiet och 34 i lukio. Ungefär lika många fick avgångsbetyg i vår. – Man kan se en klar uppgång i skolans popularitet. Den här lösningen har varit till fördel för båda skolorna. Att man får höra båda inhemska språken i samma byggnad sätter lite extra krydda på tillvaron, säger biträdande rektor Cecilia Hägglund-Nygård. Samarbetet mellan skolorna har kommit bra i gång. Det enda som vållade svårigheter i början var att det saknades planer. Man hade inte hunnit förbereda sig på samexistensen eller göra upp några planer, då flytten kom så plötsligt. Skolorna utökar hela tiden sin gemensamma verksamhet. Gymnasiets biträdande rektor Cecilia Hägglund-Nygård fungerar som koordinator. – Nu ser det ut som om alla ville fortsätta så här. Vi-andan är god, och de studerande tycker det är bra att det t.ex. har kommit flera kurser, säger hon. Det har varit möjligt att välja kurser från andra skolor redan i 15 år. Nu går det likväl lättare, då man inte behöver byta byggnad. Populära kurser i gymnasiet är franska och bildkonst. Omtyckta kurser i lukio är ryska och en kurs i gamla danser. – Gymnasiets specialkurser i biologi och psykologi är också omtyckta, berättar biträdande rektorn. Fr.o.m. nästa höst kommer man att ha kurser i finska och svenska enligt Tandem-metoden, som är en alldeles ny idé i Jakobstad. Då ska båda skolorna tillsammans delta i kurserna. Samarbetet mellan elevkårerna har också blivit intensivare. De arrangerar och planerar bl.a. gemensamma fester. Julfesterna har man hållit tillsammans redan i två år. I vinter kommer självständighetsdagens fest att förnyas, då två skolor deltar på två språk. P.g.a. utrymmesbrist måste man fortfarande hålla skilda vårfester. Gymnasiet har anhållit om stipendium av Svenska folkskolans vänner för att främja samarbetet. Om man får ett stipendium ska det användas till en gemensam historieutfärd till Karelen. Man har också ansökt om stipendium för en gemensam friluftskurs, för att kursdeltagarna ska lära sig paddla, vandra eller göra någonting annat som hör till friluftslivet. Marjo Luokkala Lukioiden yhteistyö tiivistyy Pietarsaaren lukio ja Jakobstads gymnasium ovat toimineet kaksi vuotta saman katon alla. Opiskelijoita talossa on yhteensä 370. Lisäksi talossa opiskelee ajoittain parikymmentä kaksoistutkinnon suorittajaa Optimasta. Opettajia on yhteensä 37. Syksyllä gymnasiumissa aloittaa 100 ja lukiossa 34 uutta. Suunnilleen saman verran sai päättötodistuksen keväällä. - Selkeästi on havaittavissa koulun suosion lisääntyminen. Tämä ratkaisu on tehnyt hyvää molemmille kouluille. Se antaa tietyn säväyksen, kun samassa rakennuksessa saa kuulla molempia kotimaisia kieliä, apulaisrehtori Cecilia Hägglund-Nygård sanoo. Yhteistyö koulujen välillä on lähtenyt hienosti käyntiin. Alussa vaikeuksia tuotti lähinnä vain suunnitelmien puuttuminen. Yhteiseloon ei ehditty varautua eikä suunnitelmia tehdä, koska muutto tuli niin äkkiä. Yhteistoimintaa koulujen välillä lisätään jatkuvasti. Koordinaattorina toimii gymnasiumin apulaisrehtori Cecilia HägglundNygård. - Nyt vaikuttaa sille, että kaikki haluavat jatkaa näin. Yhteishenki on hyvä ja opiskelijat pitävät esimerkiksi siitä, että kursseja on tullut lisää, hän sanoo. Kursseja eri kouluilta on voinut ottaa jo 15 vuoden ajan. Nyt se on kuitenkin helpompaa, koska ei tarvitse vaihtaa rakennus- ta. Suosittuja ovat mm gymnasiumin puolelta otetut ranskan ja kuvaamataidon kurssit. Lukion puolelta tykättyjä ovat venäjän kielen ja Vanhojen Tanssien kurssi. - Lisäksi suosittuja ovat gymnasiumin erikoiskurssit biologiassa ja psykologiassa, apulaisrehtori kertoo. Ensi syksystä alkaen Suomen- ja ruotsinkielen kursseja pidetään Tandem-menetelmällä, joka on ihan uusi idea Pietarsaaressa. Tällöin molemmat koulut osallistuvat kursseille yhteisesti. Yhteistyö on tiivistynyt myös oppilaskuntien kesken. He järjestävät ja suunnittelevat muun muassa yhteisiä juhlia. Joulujuhlat on jo kahtena vuotena pidetty yhteisesti. Talvella Itsenäisyyspäivän juhla kokee uudistumisen, kun siihen osallistuu kaksi koulua kahdella kielellä. Kevätjuhlat on tilanpuutteen takia edelleen pidettävä erillisinä. Gymnasium on hakenut apurahaa koulujen yhteistyön edistämiseen Svenska Folkskolans vänneriltä. Jos apuraha saadaan, se käytetään yhteiseen historianretkeen Karjalan maille. Apurahaa on haettu myös yhteiseen ulkoilukurssiin, jonka tarkoituksena on opetella melomista, vaeltaa tai tehdä jotain muuta ulkoiluun liittyvää. - 26 - Marjo Luokkala FOTOKLUBBEN VALOKUVAKERHO MALM Ruskaa Fäbodassa Arja Nordström Skogstomte med julklappar Hans Jungar Januari 2015 Ann-Maj Heinonen-Wenelius Tässä ja nyt Hannele Granqvist Vinterträdgård Gunnevi Överfors - 27 - Onko osoite oikea? Kaupungin entisten työntekijöiden (eläkeläisten) osoitteita varten ei ole automaattista seurantaa. Toivomme että ilmoitatte, mikäli Staden-Kaupunki – lehtenne lähetetään väärään osoitteeseen. Korjatkaa virhe soittamalla numeroon 786 3285 (Rita Forsbacka). 130892 000000 Är adressen rätt? Vi har ingen automatisk uppföljning på stadens tidigare anställdas (pensionärer) adresser. Därför önskar vi att ni meddelar ifall vi skickar Staden-Kaupunki till fel adress. Korrigera felaktigheten genom att ringa 786 3285 (Rita Forsbacka). - 28 -
© Copyright 2024