Sosiaali - ja terveystoimen työryhmä

Vaasan sairaanhoitopiirin kunnat
Loppuraportti, syksy 2014
Mikko Ollikainen
Sote-uudistus demokraattisesta näkökulmasta
Sote-työryhmä, joka koostuu Vaasan sairaanhoitopiirin kuntien johtavista
viranhaltijoista ja jota Jukka Kentala johtaa, palkkasi Vaasan
sairaanhoitopiirin palvelukseen Mikko Ollikaisen ajalle 1.8.–15.12.2014.
Hänen tehtävänään oli kartoittaa kuntien, väestön ja organisaatioiden
kanta sote-uudistukseen ja miltä sosiaali- ja terveydenhuolto voisi
Pohjanmaalla tulevaisuudessa näyttää. Kartoituksen tarkoituksena ei ole
ollut ottaa kantaa lakiin, vaan pikemminkin tarkastella sitä, miltä hoito
voisi näyttää tulevaisuudessa.
Työ jaettiin kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa, joka kesti
elokuun alusta syyskuun loppuun, kerättiin taustamateriaalia ja vierailtiin
niissä 13 kunnassa ja kaupungissa, jotka kuuluvat Vaasan
sairaanhoitopiirin. Käyntien tarkoituksena oli informoida
luottamushenkilöitä uudistuksesta ja kuulla heidän ajatuksiaan siitä, miltä
sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne voisi tulevaisuudessa näyttää
Pohjanmaalla. Käyntien jälkeen kunnille lähetettiin asiasta väliraportti 3.
lokakuuta.
Toisessa vaiheessa, joka kesti 1.10.–15.12., informoitiin kuntien
asukkaita, henkilöstöä ja organisaatioita sote-uudistuksesta. Lisäksi
internetissä toteutettiin kysely, jossa kansalaiset saivat tuoda esiin
ajatuksiaan uudistuksesta. Julkisia tilaisuuksia järjestettiin yhteensä 7.
Toinen vaihe päättyy tähän loppuraporttiin.
Yhteensä tuhatkunta henkilöä on osallistunut Ollikaisen pitämiin
esitelmiin. Ollikainen on työsuhteensa aikana hoitanut myös muita Jukka
Kentalan työryhmän antamia työtehtäviä.
Vaihe 1 (1.8.–30.9.)
Kuntakäynnit
Kuntakäyntien keskeinen tarkoitus oli tiedottaa tasapuolisesti Vaasan
sairaanhoitopiirin alueen luottamushenkilöitä siitä, mitä sote-uudistus
tarkoittaa. Käynnit tehtiin 8.9. ja 29.9. välisenä aikana. Kartoitus tehtiin
siis samaan aikaan, kun kunnat antoivat sosiaali- ja terveysministeriölle
lausuntonsa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta
lakiehdotuksesta (takaraja 14.10.). Alla annettu palaute perustuu
syyskuun ja lokakuun 2014 tilanteeseen.
Vaasan sairaanhoitopiirin kuntien luottamushenkilöt ovat erittäin kriittisiä
sote-uudistuksesta tehtyä lakiehdotusta kohtaan. Kritiikkiä on tullut
kaikkialta, ja se on koskenut sekä suuria että pieniä kuntia ja kaupunkeja.
Vain muutamat päättäjät ovat nähneet uudistuksessa hyviä puolia ja ne
ovat olleet lähinnä taloudellisia (säästöt, kustannuskehityksen
hillitseminen).
Käyntien osallistumisprosentti (iltakoulut, valtuustokokousta edeltävät
kokoontumiset) on ollut korkea, mikä on merkki siitä, että asia kiinnostaa
ja koskettaa. Kaikissa kunnissa pidettiin sama esitelmä (liite 1 ja liite 2),
joten luottamushenkilöt ovat saaneet uudistuksesta tasapuolisen ja
perusteellisen tietopaketin. Yksityiskohtia on käsitelty osallistujien
esittämien kysymysten yhteydessä. Uudistuksen laaja-alainen esittely on
ollut erityisen tärkeää suurelle joukolle luottamushenkilöitä, joilla ei ole
luonnollisia kytköksiä sote-asioihin. Sote-uudistuksen merkityksen laajuus
on herättänyt voimakkaita reaktioita esitelmien jälkeen.
Keskustelujen painopiste on vaihdellut ajankohdan ja kunnan mukaan
(liite 3). Keskeisin kysymys Vaasan sairaanhoitopiirin alueen päättäjille on
lähipalvelujen toimiminen tulevaisuudessa, toisin sanoen se, missä yksiköt
sijaitsevat ja miten palvelut käytännössä toimivat. Hoidon voimakas
keskittäminen tulevaisuudessa aiheuttaa suurta ja aitoa huolta. On
puhuttu muun muassa maaseudun näivettämisestä ja paluusta 1800luvulle.
Reuna-alueilla, erityisesti pohjoisella alueella, kuuma kysymys on ollut
oikeus valita hoitopaikka toiselta sote-alueelta. Useimmissa kunnissa
sivuttiin myös sellaisia kysymyksiä kuten kunnallinen demokratia ja
päätösvalta tulevaisuudessa, rahoituksen oikeudenmukaisuus, kielelliset
palvelut, keskussairaalan asema, ennaltaehkäisevän hoidon asema, miten
hankinnat tehdään, mikä on henkilöstön asema ja miten rekrytoinnin käy.
Jotkut ovat sitä mieltä, että uudistus ei toteudu, koska eduskuntavaalit
ovat tulossa.
Kysymykset kunnille
Kuntakäyntien yhteydessä esitettiin seuraavat kysymykset:
• Mihin sote-alueeseen kuntanne haluaa kuulua?
• Kuka tai ketkä voisivat kuntanne mielestä vastata tuotannon
järjestämisestä Pohjanmaalla?
• Mitkä kolme asiaa ovat kunnallenne tärkeimmät sosiaali- ja
terveydenhuollon uudistuksessa Pohjanmaalla?
Tarkempi kuvaus kuntien antamista vastauksista ja kommenteista
kuntakäyntien aikana on liitteissä 3 ja 5.
Kuntien kannanotot perustuvat iltakoulujen yhteydessä annettuihin
vastauksiin lukuun ottamatta Maalahden kuntaa, joka on tehnyt asiasta
virallisen päätöksen kunnanvaltuustossa. Osa kunnista vastasi
kysymyksiin huolellisesti, toiset epämääräisemmin. Vaasa päätti
kuntakierroksen jälkeen ja laista antamansa lausunnon yhteydessä, ettei
se ota kantaa sote-alueeseen (liitteestä 3 ilmenevät Jukka Kentalan arviot
vaiheen 1 lopussa).
Sote-alue:
Useimmat kunnat (11/13) ovat käynnin aikana tai myöhemmin
lausuntoluonnoksessaan ilmoittaneet, että ne puoltavat Turun sotealuetta. Näissä kunnissa on annettu myös hajanaisia kommentteja muista
suuntauksista. Useissa kunnissa on kysytty, miksi ei ole olemassa vain
yhtä valtiollista sote-aluetta viiden sijaan.
Laihia seurasi asiassa Vaasan linjausta eli se ei ottanut kantaa siihen,
mihin sote-alueeseen se haluaa kuulua. Vaasassa käytiin poliittinen
keskustelu sote-alueeseen kuulumisesta.
Tuotantoalue:
Kaikki kunnat eivät ole kyenneet antamaan selkeää vastausta
tuotantoalueeseen kuulumisesta. Useat kunnat haluavat, että hoito
jatkuu nykyisen käytännön mukaisesti. Tulkintani mukaan tähän ryhmään
kuuluvat muun muassa Korsnäs, Kaskinen ja Luoto. Närpiö on samoilla
linjoilla, mutta sille kävisi myös se, että K5 vastaisi perusterveyden- ja
sosiaalihuollon palveluiden tuotannosta.
Uusikaarlepyy ja Kristiinankaupunki tukevat pohjanmaalaista
tuotantoaluetta, joka olisi kuntayhtymä. Myös Mustasaari ja Vöyri tukevat
tulkintani mukaan pohjanmaalaista tuotantoaluetta, kuitenkin niin, että
Mustasaari ja Vöyri tuottaisivat itse perusterveyden- ja sosiaalihuollon
omalla alueellaan. Maalahden kunta on 9. lokakuuta tekemässään
valtuustopäätöksessä (liite 5) ilmoittanut, että se puoltaa tuotantoaluetta,
jossa kunnat tuottavat perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelut.
Vaasan kaupunki on ilmoittanut, että se haluaa toimia tuotantoalueen
vastuukuntana.
Myös Pietarsaari on ilmoittanut, että se haluaa toimia omana
tuotantoalueena.
Pedersöre haluaa kuulla naapureiden kannat eikä sulje pois mitään
vaihtoehtoa.
Laihialla on erilaisia näkemyksiä tuotantoalueeseen kuulumisesta. Siellä,
kuten joissakin muissakin paikoissa, nostettiin esiin maakäräjämalli, jossa
terveydenhuolto tuotettaisiin alueellisesti ja sosiaalipuoli kunnallisesti.
Mitä priorisoidaan
Sote-uudistus on suuri kokonaisuus ja ottaa aikansa sulatella sen
merkitys. Useimmat kunnat ovat priorisoineet lähipalvelut, erityisesti
vanhustenhoidon. Kuten liitteestä 3 ilmenee, ovat kunnat usein
priorisoineet omat hoitoyksikkönsä, esim. terveyskeskuksen ja
palveluasunnot.
Keskussairaalan asema on tärkeä sairaanhoitopiirin kunnille. Monessa
suhteessa pidetään itsestään selvänä, että keskussairaalan palvelut
pysyvät nykyisellä tasollaan. Pietarsaaren seudulla yhteispäivystys on
priorisointilistalla ylimpänä. Suupohjassa ollaan kovin huolissaan siitä, että
alueella ei tulevaisuudessa ole terveysasematason yksikköä.
Kuntakierroksen aikana on esitetty muutamia ehdotuksia siitä, miten
tuotanto voitaisiin järjestää koko alueella eikä vain paikallisesti. Yhtenä
esimerkkinä tästä on Mustasaaren ajatukset ”hybridimallin”
muokkaamisesta myös maaseutua varten. Pietarsaaren
terveydenhuoltoalueella on jo tehty mittava toiminnan integrointi ja he
katsovat, että on mahdollista poimia siitä parhaat osat ja soveltaa niitä
muualla maakunnassa. Nykyisiltä yhteistyöalueilta löytyy myös muita
toimivia esimerkkejä, joita voitaisiin hyvin soveltaa koko Vaasan
sairaanhoitopiirin alueella.
***
Vaihe 2 (1.10.–15.12.)
Esitelmät henkilöstölle ja organisaatioille sekä
avoimet tilaisuudet
Ajalla 2.10.–8.12. sote-uudistuksesta on pidetty yleisiä esitelmiä sosiaalija terveydenhuoltoalan henkilöstölle, organisaatioille, yhteisöille sekä
kaikille avoimia tilaisuuksia. Ruotsinkieliset avoimet tilaisuudet pidettiin
Kristiinankaupungissa, Närpiössä, Mustasaaressa ja Pedersöressä.
Suomenkieliset tilaisuudet pidettiin Kristiinankaupungissa, Vaasassa ja
Pietarsaaressa. Esitelmät olivat samat kuin kuntien luottamushenkilöille
(liitteet 1 ja 2) lukuun ottamatta lyhyttä yhteenvetoa väliraportista, joka
esiteltiin yleisölle vaiheen 2 aikana.
Sen jälkeen kun kunnat antoivat lausuntonsa sote-uudistuksesta 14.
lokakuuta, oli havaittavissa tiettyä väsymystä, mikä näkyi siellä täällä
yleisötilaisuuksien vähäisenä osanottajamääränä. Tilaisuuksiin osallistui
3–250 henkeä. Kaikki esitelmät pidettiin, lukuun ottamatta eläkeläisille
tarkoitettua tilaisuutta Maalahdessa 8. joulukuuta, ennen kuin hallitus
antoi eduskunnalle esityksensä sosiaali- ja terveyspalveluiden
järjestämisestä. Niinpä avoimissa tilaisuuksissa annettua palautetta
voidaan hyvin verrata luottamushenkilöiden esittämiin näkökantoihin
vaiheessa 1.
Kritiikki on ollut yhtä voimakasta kautta linjan. On puhuttu paluusta
vaivaistalojen aikaan ja että uudistus iskee erityisesti maaseutuun ja
maaseudun naisiin. Jos uudistus toteutetaan aiotussa nopeassa
aikataulussa, on odotettavissa uskomaton sekasorto, joka aiheuttaa
suurta epävarmuutta kaikille osapuolille (asiakkaille, henkilöstölle,
luottamushenkilöille). Monet kaipaavat konkreettisia ehdotuksia
potilaan/asiakkaan roolista kokonaisuudessa, ja useassa tilaisuudessa
huomautettiin, että tärkeintä on, ettei rakenneuudistus tapahdu
asiakkaiden kustannuksella.
Samoin kuin luottamushenkilöillä, ovat kommentit koskeneet seuraavia
aiheita:
 huoli lähipalveluiden ja kielellisten palveluiden säilymisestä
nykyisellä tasolla (lääkärit ja hammaslääkärit) on kova
 kannustavien ja ennaltaehkäisevien elementtien puuttuminen









rahoituksen epätasaisuus (parempi olisi, että rahat seuraisivat
potilasta)
epävarmuus kiinteistömassan osalta (kunnat ja
vanhustentaloyhdistykset)
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon korostaminen =
sosiaalihuolto jää sivuun
yksityissektorin rooli (vaara, että se muuttaa hintakuvaa suurilla
paikkakunnilla)
henkilöstövähennysten vaara
potilaan valinnanvapaus (toivottavaa, mutta epäillään suuresti
toteutuuko se)
kunnille mahdollisuus maksaa ylimääräistä uhatun palvelumuodon
säilyttämiseksi
kritiikkiä kuntayhtymiä ja äänileikkuria kohtaan
kouluterveydenhuollon säilyminen kunnalla.
On myös toivottu, että eduskunnan perustuslakivaliokunta hylkää koko
esityksen, sillä moni uskoo, että uudistus johtaisi huononnuksiin. Myös
Ruotsin maakäräjämalli sai yleisötilaisuuksissa tukea.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistämiselle löytyy
ymmärrystä, kun taas sosiaalihuolto ja ennen kaikkea vanhustenhuolto
halutaan erityisesti maaseudulla järjestää lähellä asukkaita kuntien
toimesta. Vanhusväestön turvattomuudentunnetta sivuttiin useissa
tilaisuuksissa.
Omaisia ja heidän asemaansa on korostettu paljon enemmän
yleisötilaisuuksissa. Tämä koskee muun muassa omaishoitajien
kunnioittamista ja arvostamista sekä ongelmia, joita väärinkäyttäjien ja
mielenterveysasiakkaiden läheisillä on. Huolta ovat aiheuttaneet myös
omaisten matkat hoitopaikalle, kun etäisyydet kasvavat ja lisäävät
matkakuluja sekä vievät työaikaa. On myös toivottu, että
sosiaaliviranomaisten antamista viranomaispäätöksistä tehtävät valitukset
osoitettaisiin Vaasan hallinto-oikeudelle eikä Turun hallinto-oikeudelle.
Jotkut lääkäreistä ovat antaneet myönteisimmät lausunnot, sillä he
näkevät integroinnissa suuria etuja ja toimivampia hoitoketjuja. Kukaan ei
ole vastustanut ajatusta siitä, että koko alueella olisi sama
tietojärjestelmä.
Alla esitellään joitakin parannus- ja muutosehdotuksia:
- Matalan kynnyksen kuntoutusta (myös intervalli) kotoa lähellä
olevissa yksiköissä (kotiutus sieltä).
- Vanhuksille räätälöity tv-kanava, jossa kuntoutusohjelmaa yms.
(lisää turvallisuutta).
- Mahdollisuus ottaa suurempia maksuja asiakkailta.
- Mahdollisuus jatkaa kunnallisia tukitoimintoja – vaikeaa, jos ne
siirretään sote-alueelle, sillä nykyisin on keittiöitä, jotka tuottavat
ruokaa esim. vanhuksille, kouluille, kiinteistönhoitajille jne.
- Lääkäreillä on oltava suurempi tulosvastuu mielenterveyshuollossa.
- Keskussairaalan eri osastojen välisen viestinnän pitäisi toimia
paremmin.
-
Asiakas hoidetaan moniammatillisesti, yksilö nähtävä
kokonaisuutena. Hoidetaan kaikki vaivat kerralla, ei yksi kerrallaan.
Se lyhentää hoitojonoja ja säästää rahaa.
Kyselylomake
Vaasan sairaanhoitopiirin asukkailla oli 3.–20.11.2014 mahdollisuus
kertoa mielipiteensä sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta
vastaamalla kyselyyn, joka julkaistiin Vaasan keskussairaalan kotisivulla.
Kysely koostui monivalintakysymyksistä, mutta vastaajilla oli myös
mahdollisuus kommentoida vapaasti, mitä noin 40 prosenttia vastaajista
tekikin. Kysymykset olivat yleisiä, niin että myös henkilöillä, joilla ei ole
kovin laaja kokemus sosiaali- ja terveydenhuollosta, oli mahdollisuus
vastata kysymyksiin. Kovin yksityiskohtaisia kysymyksiä ei voitu esittää
sen vuoksi, että meillä ei ollut tietoa siitä, mitä lakiin sisältyy ja ennen
kaikkea siitä, miten rahoitus järjestetään. Kyselylomakkeella oli osittain
myös informatiivinen tarkoitus, kun siinä annettiin vaihtoehdot sille, miten
kukin voisi hoitaa paremmin terveyttään.
Kooste vastauksista on liitteessä 4. Vastauksia tuli yhteensä 693, joista
389 oli ruotsinkielisiä ja 304 suomenkielisiä. Suurin osa vastaajista, noin
70 prosenttia, oli naisia. Suurin osa vastaajista oli 25–74-vuotiaita, mutta
ikäryhmät 45–54 ja 55–64 vastasivat aktiivisimmin. Pohjalaiset
tiedotusvälineet ilmoittivat kyselyn linkistä uutisissaan ja
vastausaktiivisuudessa oli selvä piikki silloin, kun linkistä oli ilmoitettu
tiedotusvälineissä.
Asukaslukuun suhteutettuna vastasivat Korsnäsin, Maalahden,
Mustasaaren, Vöyrin ja Vaasan asukkaat aktiivisimmin kyselyyn. Yksi syy
tähän voi olla se, että kysely julkaistiin Vaasan keskussairaalan kotisivulla
ja näiden kuntien asukkaat käyttävät keskussairaalan palveluita eniten.
Passiivisimmin vastasivat asukaslukuun suhteutettuna Luodon,
Pietarsaaren, Kristiinankaupungin ja Pedersören asukkaat. Erityisesti
suomenkieliset Pietarsaaressa ja Kristiinankaupungissa ovat
prosentuaalisesti katsottuna vastanneet kyselyyn passiivisemmin kuin
ruotsinkieliset.
Vastaukset (liite 4) sivuavat pitkälti samoja kysymyksiä kuin mitä
luottamushenkilöt ja kuntien asukkaat sekä aiemmat kyselyt ovat tuoneet
esille, mikä vahvistuu erityisesti kysymyksen 16 kohdalla, jossa kysytään,
mihin sote-uudistus johtaa. Tarkempi analyysi kyselylomakkeen
vastauksista tehdään pro gradu –tutkielmassa.
Yleisesti voidaan todeta, että asiakkaat käyttävät eniten sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluita terveyskeskuksissa, työterveyshuollossa,
molemmissa sairaaloissa (Vaasan keskussairaala ja Pietarsaaren sairaala)
sekä yksityisvastaanotoilla. Enemmistö vastaajista katsoo, että
lähipalvelun voi sijaita korkeintaan 20 km päässä kotoa. Vastaajat ovat
priorisoineet laajat lähipalvelut korkealle. Ainoastaan vaativa
erikoissairaanhoito, päihdehuolto ja kuntoutus nähdään vähemmän
tärkeinä mitä tulee lähipalveluihin. Puolet vastaajista on sitä mieltä, että
röntgenin ei tarvitse olla lähipalvelu.
Vanhusten hoivapalveluissa tärkeinä nähdään hoidon laatu, henkilöstön
asiantuntemus ja osaaminen, potilasturvallisuus ja palvelu omalla
äidinkielellä, kun taas hoitopaikan sijainti ei ole yhtä tärkeä, vaikka sekin
priorisoitiin korkealle.
Yhteensä 271 vastaajaa oli kirjoittanut kommentteja (18 sivua tekstiä
liitteessä 4). Mukana on joitakin parannusehdotuksia, vaikka useimmat
kommentit koskevat huolta palveluiden tulevaisuudesta. Mainitsen tässä
joitakin: kaikenlaiset palvelut kuten lähipalvelut (hoitoyksiköt omassa
kunnassa), kielelliset palvelut, keskussairaalan asema erikoisaloineen
(sydänkirurgia ja mielenterveyshuolto), lääkäreiden työolosuhteet,
terveydenhuoltoa painotetaan laissa liikaa, laissa keskitytään rakenteisiin
ja talouteen eikä potilaaseen ja hänen tarpeisiinsa (toivotetaan lämpimästi
tervetulleeksi julkiselle sektorille), oikeudenmukaisempi
rahoitusjärjestelmä (raha seuraa potilasta), olemassa olevien tilojen
tehokas käyttö sekä omaisten kulut kun potilaat joutuvat hakeutumaan
kauemmas hoitoon.
Alla poimintoja kommenteista. Lainaukset ovat suoraan kyselystä
(kirjoittajan äidinkielellä):
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Ei säästetä itseämme hengiltä. Terveyspalvelut pitäisi olla viimeinen
linnake, jossa ei säästetä hätiköidysti.
Muutamat ja samat asiakkaat ruuhkauttavat puhelimet ja vastaanotot.
Joku voisi yhteensovittaa eri toimintoja, jotta ihmiset saisivat nopeasti
oikean avun.
Språken är mycket viktiga, det måste finnas läkare som pratar båda
inhemska språken!
Det viktigaste är att uppehålla en god närservice med hälsocentraler som
kan ge service med lab. och röntgen, där man kan sköta olycksfall,
infektionssjukdomar, hälsokontroller och våra vanliga folkhälsosjukdomar.
Det är väl nog dags att inse att stora enheter inte klarar av att ta mot
patientmängden vid en centralisering, de har ju redan nu stora problem
att klara vårdgarantin.
Bevara och utveckla (inte avveckla!) Vasa centralsjukhus som ett
fullskaligt sjukhus!
Förbättra mentalvården
Privatisera hälsovården så att vi fritt kan välja kompetenta läkare. Inför
ett försäkringssystem som betalar läkaren. Ta exempel av British
Columbia i Canada. Där fungerar vården utmärkt och alla är nöjda!
Vill lyfta fram åldrings- och handikappvården som i nuläget är en
katastrof. Hemvården/hemservice som syftar till att vårda åldringar och
andra i det egna hemmet har visat sig vara ett helt ohållbart koncept. Det
är inget annat än organiserad vanvård. Jobbade tidigare i hemservicen
men valde att sluta eftersom jag inte stod ut med det oetiska arbetssättet
och eftersom jag upplevde att jag varje dag var tvungen att gå emot mina
egna moraliska principer om respekten för människovärdet.
Jag är rädd att det försvinner vårdenheter på landsbygden.
Varför kan man inte tänka att forskning i medicin kunde handla om just
den situation som finns på en mindre enhet. Utlokalisera forskning så att
VCS kan bli kvar som enhet för t.ex. rutinmässiga kirurgiska åtgärder i
hjärtat.
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Tycker det är fel att läkare kan jobba både inom privata och offentliga
vården samtidigt!! Blir definitivt intressekonflikt!
Det är kostnadseffektivare att satsa på hälsofostran än på dyr
specialsjukvård
Mera familjevård både inom barnskyddet och äldreomsorgen
Specialister kunde ambulera och vara 1-4 dagar i andra kommuner och på
så vis korta köerna på sjukhuset. Onödiga remisser till specialist kunde
undvikas och patienterna slussas till rätt vård i ett tidigt skede.
Jag tycker att man nu tänker alldeles för mycket på pengar, och glömmer
dem det verkligen gäller. Patienterna/klienterna! Med denna reform ökar
riskerna för att den som inte kan eller orkar stå på sej inte får den vård
hen behöver.
Kehittäisin hoitokulttuuria. Lähtökohta pitäisi olla se että potilas on
tervetullut hoitoon. Tällä hetkellä tuntuu että potilas on välttämätön paha
joka mahdollistaa hoito-organisaation, mutta vastaanotoilta hänen pitäisi
pysyä poissa.
Yksityisen ja julkisen sektorin palvelut voidaan saada potilaan kannalta
tasavertaiseen asemaan joko ruotsalaisen ja yleiseurooppalaisen Raha
seuraa potilasta -mallin tai palvelusetelin avulla.
Alla diskuterar sjukvården (primär och special) men ingen pratar om vår
socialvård. Jag är mycket oroad över hur det ska gå med vår socialvård i
form av socialcentraler som tar hand om de allra svagaste i samhället och
möter människor med många och komplicerade problem.
Vad händer med vårt barnskydd, familjearbete, handikappservice och
vuxet socialarbete??? Man kan inte centrera socialvården den ska finnas
nära människor som behöver den, annars blir tröskeln hög att ta kontakt.
Läkarna borde se människan mera som en helhet, inte truga på mediciner
i första hand. Borde finnas mera tid att lyssna på patienten. Nu har jag
den känslan av att snabbt in snabbt ut och nästa patient.
Satsa på utveckling, inte avveckling! Gäller speciellt att bevara
hjärtkirurgin i Vasa!
Ser absolut ingen nytta av denna centraliseringsiver av all vård till
storenheter. Utnyttja i stället redan befintliga lokala vårdenheter,
fastigheter, lokalkännedom och vårdkunskap. Offentliga sektorn måste få
samarbeta med den privata sektorn för att trygga vårdtillgången - speciellt
på orter med en hel f.d. kretssjukhusfastighet att tillgå! Det tilltänkta
centralsjukhusmonopolsystemet fråntar kommunernas bestämmanderätt
och kostnadskontroll. BEHÅLL KVÄLLS- & VECKOSLUTSJOUREN I KSTAD.
Lähipalvelujen turvaaminen on äärettömän tärkeätä. Ei yksinelävä autoton
tai vanhus voi lähteä johonkin kauas jonottamaan tuntikausiksi,
varsinkaan sairaana. Ja usein ei matkoihin ole edes varaa, jo
paikallisbussin maksut tekevät vähävaraiselle tiukkaa.
Jag har bott utomlands i Norge och då fått uppleva hur det är att tvingas
resa 500km enkel väg för att få specialsjukvård. De samhälleliga
kostnaderna blir skyhöga när man som patient är i behov av att använda
helikopter/flyg för att snabbt få livsviktig vård
Johtopäätökset
Kunnissa vastustetaan aidosti ja johdonmukaisesti sote-uudistuksen
toteuttamista. Tämä koskee sekä asukkaita että luottamushenkilöitä,
jotka ovat osallistuneet esitelmiin ja kertoneet mielipiteensä asiasta.
Hyvin harva on sitä mieltä, että uudistus johtaisi sosiaali- ja
terveydenhuollon paranemiseen Pohjanmaan kunnissa. Asia on yhdistänyt
kaupungit ja maaseudun, kuitenkin suurimmaksi osaksi eri syistä.
Uudistuksen vieroksuminen on vaikuttanut kykyyn ajatella seuraavaa
askelta ja sitä, miten edetä sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksissä
Pohjanmaalla.
Rahoitusjärjestelmää on kritisoitu voimakkaasti mutta lisäksi on nostettu
esiin tarve turvata lähipalvelut. Kyse on siitä, että jokaisessa kunnassa on
oltava terveyskeskus ja vanhusten hoitoyksikkö myös jatkossa.
Palveluiden huononemista pelätään, kun valta siirtyy kunnilta sote-alueen
kuntayhtymälle, mikä puolestaan aiheuttaa sen, että palveluita ei enää
koskaan saada takaisin vaikka tarvetta olisi.
Kuntakäyntien aikana ilmeni vankkaa tahtoa siihen, että kunnat
jatkossakin hoitaisivat perusterveyden- ja sosiaalihuollon. Tämä koskee
erityisesti vanhustenhuoltoa. Ruotsalainen maakäräjämalli on saanut
kannatusta, erityisesti maaseudulla.
Harvat myönteiset kommentit ovat koskeneet toimivampia hoitoketjuja,
erityisesti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, sekä
osittain selkeämpää rahoitusta budjetointivaiheessa. Kaikki ovat yhtä
mieltä siitä, että koko alueella on oltava samat tietojärjestelmät, mieluiten
koko Suomessa. Se sujuvoittaa asiakkaan ja henkilöstön toimia ja on
lisäksi kustannustehokkaampaa.
Seuraavien asioiden olisi, syksyn aikana saadun palautteen perusteella,
saatava paljon huomiota sosiaali- ja terveydenhuollon organisoinnin
valmistelutyössä Vaasan sairaanhoitopiirin alueella:
- Selvää tietoa siitä, miten ja millä tasolla lähipalvelut toimivat
tulevaisuudessa jokaisessa kunnassa, erityisesti maaseudulla. Tämä
koskee myös kielellisiä palveluita.
- On mietittävä demokraattista näkökulmaa uusissa kuntayhtymissä
(sote- ja tuotantoaluetaso).
- Selvät pelisäännöt hoitopaikan valinnanvapaudelle myös sotealueen rajojen ulkopuolella.
- Vaasan keskussairaalan aseman turvaaminen.
- Olemassa olevien tilojen/kiinteistöjen tehokas käyttäminen Vaasan
sairaanhoitopiirin alueella.
- Mahdollisuus ostaa palveluita yrityksiltä ja
organisaatioilta/yhdistyksiltä.
- Selvempää tietoa siitä, miten uudistus koskee sosiaalisektoria
(vanhustenhuolto, lastensuojelu, vammaishuolto, päihdehuolto,
mielenterveyshuolto, aikuisten sosiaalityö jne.).
-
-
Yhteiset hoitoa tehostavat, ennaltaehkäisevät toimenpiteet koko
alueella, tästä löytyy hyviä esimerkkejä alueeltamme.
Luodaan koko alueelle yhteinen tietojärjestelmä riippumatta siitä
toteutuuko sote-uudistus vai ei. Hoitolaitosten välisen viestinnän
parantaminen, myös osastojen välillä, esimerkiksi
keskussairaalassa.
Läheisten asema (omaishoitajat, väärinkäyttäjien ja
mielenterveyspotilaiden läheiset, kulut/logistiikka).
Vaikutus muihin sektoreihin kunta-alalla (kouluterveydenhuolto,
kiinteistönhuolto, keittiöt).
Valmius edetä ja sopia sosiaali- ja terveydenhuollon asioista on nyt
parempi kuin vuoden alussa. Hallituksen epäjohdonmukaisuus ja
kykenemättömyys päättää sote-uudistuksesta tänä hallituskautena
(vuodesta 2011) on kuitenkin aiheuttanut sen, että kuntien
luottamushenkilöt, kuten eivät asukkaatkaan, kaikilta osin usko soteuudistuksen toteutumiseen. Jossain määrin mietitään, mikä on seuraava
askel uudistuksessa.
Esityksen perustuslainmukaisuutta ja rahoitusrakennetta koskeva
epävarmuus on aiheuttanut sen, että seuraavan askeleen pohtiminen ei
ole edennyt syksyllä sen jälkeen, kun kunnat antoivat lausuntonsa. Muita
syitä ovat olleet se, että alueen suuret kaupungit halusivat voimakkaasti
toimia isäntäkuntina, mikä ei sitten lopulta ollutkaan mahdollista
hallituksen ja parlamentaarisen työryhmän eduskunnalle 4. joulukuuta
antaman esityksen mukaan. Esityksen ja rahoitusmallin pohdinta
kuntakohtaisine lukuineen vaatii aikaa.
Projektin ehdottomasti suurin hyöty on ollut siinä, että se on antanut
valtuustotason luottamushenkilöille sekä asukkaille, henkilökunnalle ja
organisaatioille tasapuolisesti tietoa sote-uudistuksesta ja että kyseisille
tahoille on annettu mahdollisuus sanoa mielipiteensä yleisötilaisuuksissa
ja kyselylomakkeen avulla. Pohjanmaalaiset tiedotusvälineet ovat
aktiivisesti seuranneet prosessia, ja se on lisännyt ihmisten tietoisuutta
uudistuksen sisällöstä.
Vastaavanlaisia kuntakäyntejä ei ole järjestetty maamme muissa osissa.
Olisi suositeltavaa tehdä lyhyt tiedotuskierros sitten, kun ensimmäiset
luonnokset tuotantoalueen rakenteesta alkavat hahmottua. Kuntakäyntien
ja tiedotusvälineiden ansiosta pohjalaisten pitäisi olla paremmin
valmistautuneita jatkossa tapahtuvaan valmistelutyöhön saatuaan paljon
tietoa uudistuksen sisällöstä.
Liitteet:
Liite 1: Perusesittely sote-uudistuksesta Pohjanmaalla
Liite 2: Yhteenveto NHG:n laatimista tulevaisuuden näkymistä
Liite 3: Keskustelupöytäkirjat tapaamisista luottamushenkilöiden,
henkilöstön, organisaatioiden ja yhteisöjen kanssa sekä avoimista
yleisötilaisuuksista
Liite 4: Kooste kyselylomakkeen vastauksista
Liite 5: Maalahden kunnan vastaus kuntakysymyksiin
Liite 6: Muita projektin aikaisia asiakirjoja