1. No category

Purtilo
Lahden venekerho ry:n jäsenlehti | www.lahdenvenekerho.fi | 3/2015
JÄTTIURAKKA
KANNATTI
Uusi laituri nosti
Haapasaaren käyttöasteen
moninkertaiseksi
Haapasaari
tihkuu historiaa
Asutusta jo
1800-luvulla
PU RTIL O • 1
Purtilo 3/2015 | Asko Korhonen | kommodori
Viimeisiä vetelee
2015
V
uoden viimeinen kolmannes pyörähti käyntiin kunnon myräkällä.Veneilijöille se aiheutti hampaiden kiristelyn lisäksi myös köysien kiristelyä. Muutama
harva uskaltautui myrskyn sekaan, ja mistäpä
niitä nuotiotarinoita muualta tulisi, kuin veneilykokemuksista ääriolosuhteissa.
Vaikka vesilläolo on huomattavasti vähentynyt, ja alukset odottavat talvitelakointia, ei kerhon toiminta ole vielä tältä vuodelta loppunut.
Veneiden nostot ovat vuorossa seuraavaksi,
sitten on syyskokouksen aika. Siellä on taas
mielenkiintoisia asioita odottamassa päätöksiä, joten olethan paikalla .
Myös pikkujoulun juhlinta on jo ovella.
Kesän suurin kohokohta oli tietysti laiturin saapuminen Haapasaareen. Oli suuri ilo
ja kunnia olla seuraamassa aitiopaikalta sitä
talkoolaisten määrää, joka teki väsymättä töitä yhteisen hyvän eteen. Tehtiin itselle, mutta myös tuleville sukupolville kantavia tekoja.
Tämä kova projekti ei tietenkään olisi onnistunut ilman sitoutunutta seuraväkeä. Suuri kiitos
teille, jotka olette jaksaneet uskoa hallituksen
linjauksiin ja tukeneet niitä sanoin ja teoin. Laituri sai tulikasteensa Valio-myrskyn aikana ja
tuulia ja aaltoja uhmaten osoitti vahvuutensa.
Tukikohdan käyttöaste nousi uuden laiturin ja
muiden uudistusten, kuten frisbee-golfradan
ja tramboliinien ansiosta mittaviin lukemiin.
3
Purtilo
”
Huomioithan, että
Haapasaari on jäsenten
käytössä ympäri vuoden.
Yhteisretkien lisäksi voit hyödyntää
paikkaa myös omiin luontoretkiin.
Käyttöasteen noustessa kaikkea, kuten
esim. polttopuita, kuluu enemmän, ja puut
ovatkin meidän yksi merkittävimmistä kulueristä tulevaisuudessa.
Olethan edesauttamassa polttopuiden järkiperäisessä käytössä?
Seuratoimintaan kaivataan aina uutta ”verta”. Uusia ajatuksia tarvitaan toiminnan kehittämiseen, esimerkiksi siihen, kuinka saadaan nuoret innostumaan vielä sittenkin, kun
se rippikoulu on käyty ja myös ikääntyvien veneilijöiden huomioon ottamiseen toiminnassa.
Siinä haasteita tulevaisuuteen.
Tule ja vaikuta.
Hyvää syksynjatkoa ja
tulevaa talvea.
Kommodori Korhonen
isajo
Kokoontum
Mahtava talkooväki
näytti, mihin se pystyy.
Uutta laituria juhlittiin
heinäkuussa.
Julkaisija
Lahden
venekerho ry
lahdenvenekerho.fi
Päätoimittaja
Asko Korhonen
Toimitussihteeri
Ville Haarala
Ulkoasu
Antti Tapola /
vinjetti.fi
Kokoontumisajoon
Sysmän Suopeltoon
osallistui heinäkuussa runsas joukko seuralaisia. Perillä nautittiin lounas ja vietettiin
mukava päivä yhdessäolon merkeissä.
HUOM!
Veneiden nosto
lauantaina 17.11.
klo 8.00
Mukkulan
päästä alkaen
KOKOUSKUTSU
Lahden venekerhon sääntömääräinen syyskokous pidetään
lauantaina 14.11. klo 14.00
LAHDEN KEILAHALLI
hvit
Launeenkatu 5
Pullaka
le
Johtokunta
2 • P U RT I L O
015
Sysmään 2
el
kokousvä
P U RT I L O • 3
Kesän
ta
kohokoh
Kulkusilta alkaa hahmottua. Mikko on vedessä ja Esa sovittaa kansilankkua..
Venekerhon uskomaton urakka
LAITURITALKOOT
Laiturit ja niiden ankkuripainot.
Kalenterissa oli kääntynyt taas
uusi lehti ja kesäkuu oli vaihtunut heinäkuuhun ja sehän monille tarkoitti kesäloman alkua.
Lomasta ei innokkailla venekerholaisilla ollut vielä tietoakaan,
sillä nyt se aika oli koittanut
mitä oli odotettu kuin joulupukkia konsanaan. Uuden laiturin asennustalkoot olivat alkamassa.
Teksti: Ville Haarala
4 • P U RT I L O
P U RT I L O • 5
E
nnen tätä viikonloppua oli kuitenkin
työtunteja kertynyt iso määrä. Haapasaaren tukikohtaisäntä Kimmo oli
valanut kulkusiltaa varten betoniponttoonit
kotiverstaallaan. Porvoosta hankittiin poijuja ja
aisoja, nämäkin vaativat ensin vähän askartelua ennen paikalleen asentamista.
Metallityön opettajat Hemmo ja Aki hitsailivat niihin tarvittavat palikat. Kaikki täytyi enää
saada kuljetettua Karisalmeen ja sieltä Haapasaareen. Rekkamies Jani (Kymi IV) kävi Jarmon
(Kyyti-poika) kanssa hakemassa täyden Rekkaautollisen painoja, poijuja, aisoja ym Mäntsälästä Pulkkilanharjulle.
Talkoot alkoivat lauantaina 4.7. lauantaina
kulkusillan rakentamisella. Ponttoonien päälle rakennettiin runko ja ruuvattiin päälilaudat
paikalleen. Laiturin ja poijujen paikat merkattiin valmiiksi muovikanistereilla ja niihin kiinnitettävät ketjut mitattiin valmiiksi oikean mittaisiksi. Vanha laituri pois paikaltaan ja kaikki
alkoi olemaan valmista uutta laituria varten.
Kiitos
Lahden venekerho kiittää
kaikkia jäseniä ketkä ovat
olleet mahdollistamassa
tämän historiallisen
projektin onnistumista.
Talkoisiin osallisti 30 talkoolaista ja työtunteja kertyi yli 900.
6 • P U RT I L O
P U RT I L O • 7
Maanantai aamuna kellot olivat soimassa ja
viimeisetkin talkoolaiset olivat saapuneet sunnuntain aikana paikalle. Hinauspäivä oli valjennut aurinkoisena, lämpimänä ja hyvin tyynenä.
Olosuhteet olivat mitä parhaimmat hinausta ja
laiturin asennusta ajatellen.
Rapaluoto ja miehistö lähtivät Haapasaaresta kohti Kuotaan satamaa maanantai aamuna perässään neljä pikkuvenettä. Vääksyssä
odotti jo Latviasta saapunut rekka-auto kyydissään kaksi osaa laiturista ja Päijänteen vesikuljetuksen alus Byggaren. Viimeinen osa laituria
saapui Tonttilan auton kyydissä Marinetekin
suomen tehtaalta Kuotaaseen ja näin kaikki
palikat olivat kasassa.
Laiturielementit nostettiin veteen ja hinattiin Rapaaluodon perään. Ketjut, painot
ja muut tarvikkeet lastattiin Byggaren kyytiin.
Matkan aikana Kimmo ja Aki katkoivat paksut
ketjut valmiiksi oikean mittaisiksi ja kiinnittivät
ne painoihin ja poijuihin.
Laiturin hinaus sujui ilman ongelmia ja perille Haapasaareen savuttiin noin kolmen tunnin hinauksen jälkeen. Painojen veteen lasku
oli vielä kesken joten laiturin asennusta jouduttiin vielä hetki odottamaan. Odotellessa
oli hyvää aikaa kiinnittää laiturin sivuihin puiset törmäys suojat. Ennen illan hämärtymistä
laituri oli saatu asemoitua paikalleen ja kiinnitettyä painoihin. Seuraavalle päivälle jäi vielä
pieniä hienosäätöjä, ketjujen kiristystä, veneiden kiinnityspollareiden kiinnitystä ja loppu siivouksia.
Talkoissa oli mukana noin 30 talkoolaista ja
työtunteja kertyi kaikkiaan yli 900. Suuri kiitos
kuuluu myös muonahuollolle. Johanna, Sirpa
ja Hannaleena pitivät siitä huolen että työmiehillä ei päässyt nälkä yllättämään pitkien työpäivien aikana.
Uuden laiturin epävirallisia kastajaisia vietettiin sankoin joukoin heti seuraavana viikonloppuna kun venekerhon kokoontumisajoon
osallsituvat venekunnat kokoontuivat uuteen
laituriin ennen Suopeltoon lähtöä.
8 • P U RT I L O
Uutta laituria piti tietysti juhlia.
Laituri on ollut kovassa käytössä
koko loppukesän.
BETONIA
Lahden venekehon muutto uuteen tukikohtaan aiheutti muutoksia myös seuran toiminta-ideaan. Uusi tukikohta ei voinut
olla enää veneiden kotisatama.
Seuran mantereelta saareen siirtyminen edellytti nopeita
ratkaisuja, koska Kellosalmesta hinattu vanha laituri ei kyennyt
kokonsa ja rakenteensa vuoksi palvelemaan tukikohtaan saapuvia veneilijöitä.
Siksi oli perustelua tehdä päätös betonilaiturin hankinnasta, vaikka jouduttiinkin menemään jäsenistön kukkarolle.
Uuden laiturin myötä tukikohdan käyttöaste on kasvanut
huikeasti. Nyt myös suuret veneet voivat kiinnittyä vahvaan
laituriin. Pienemmät venet voivat kiinnittyä rantaan johtavaan
kulkusiltaan, jolloin päälaituri antaa suojaa aallokolta ja länsituulelta. Ilman uutta laituria ei Haapasaaren tukikohdan ylläpito olisi ollut mielekästä.
Lisäarvoa seuran toiminnalle tuo Haapasaaren merkittävän
kulttuurihistoriallisen miljöön ylläpito. Saaren ympäristö ja yli
satavuotiaat rakennukset on nähtävyys, joka on nyt Päijännettä seilaavien veneilijöiden ulottuvilla.
Hemö /
Antti Tapola
P U RT I L O • 9
Kesän
kokkit
Kesän
tyyliniekka
Haapasaaren
kesäalbumi
2015
Kesän
siistein
Kesän
lukutoukat
Kesän
isä
Kesän
Esa
Kesän u
kalajutt
Kesän
laiskin
Kesän
frisbee- t
golfaaja
10 • P U RT I LO
Kesän
voimamies
P U RT I L O • 11
TULOKSET:
Lapset alle 8
1. Elsa ja Aatu (Sini cherie)
2. Väinö ja Veikko (Sarwikuono)
3. Anton ja Saku
(Sillipurkki/Rapaluoto)
U
Venetsialaiset
elokuussa
Haapasaaressa
Kesän
juhlat
seimmat meistä saapuivat Haapasaareen jo perjantaina, osa jo aiemmin. Haapasaareen rantauduimme kohtalaisella tuulella, joka sitten
hellitti lauantain aikana ja vapautti meidät
Venetsialaisten viettoon. Uusi laituri täyttyi veneistä ja iloisista venekerholaisista.
Ilmassa oli selkeästi odotuksen tuntua yhteistä juhlaa kohtaan. Edellisten vuosien tapaan, tiesimme odottaa todellakin herkullista ruokailua.
Ruokailu järjestettiin taas yhteistyössä ja
jälleen kerran, se täytti odotukset. Tarjolla
oli suolaisista alkupaloista alkaen lähestulkoon kaikkea. Raikkaita salaatteja, pitsakääryleitä, lihapullia italialaiseen tapaan, grilligribsejä (taivaallisia). Jälkiruuaksi oli runsaasti
erilaisia makeita herkkuja mm. kakkuja ja piirakkaa.
Kattaus oli kaunis ja pöydästä välittyi meille kaikille viesti siitä, että tämä ilta on erityinen ja juhlimme yhdessä tuota veden, tulen
ja valon juhlaa.
Tunnelma oli lämmin ja yhteisöllinen. Illan hämärtyessä kynttilät valaisivat polut ja
useimmat veneet olivat valaistuna ja tekivät
maiseman todella kauniiksi ja tunnelmalliseksi.
Onnelan sauna lämpesi taas tuttuun tapaan tarjoten nautinnollisen rentouttavat
löylyt kaikille saunojille.
Illan hämärtyessä tunnelma tiivistyi Pappilassa tanssin, karaoken ja seurustelun merkeissä. Jukka toimi karaokeisäntänä ja todettakoon, että Haapasaaressa oli todella hyviä
laulajia. Todettakoon vielä, että Haapasaaressa on aina huomioitu myös nuoriso ja niin
nytkin. Erityisen hienoa oli kuulla myös heidän uskaltautuvan laulamaan.
Yhdessä toteutettu tuo veden, tulen ja valon juhla täytti varmasti kaikkien odotukset ja
jätti mieleemme lämpimiä muistoja, joita on
tulevan talven aikana mukava muistella.
Lapset alle 12
1.Romeo ja Doris (Maija)
2. Aino ja Venla (Willy)
3. Ekku ja Eemeli (Siku/Rapaluoto)
Aikuiset
1. Tatu ja Kaisa (Elli)
2. Viivi ja Ilona (Menuetti)
3. Reija ja Tommi (Armida)
Hinttolan olympialaiset
Hinttolan olympialaisia vietettiin lauantaina 26.7. Lahden venekerhon järjestämänä. Tilaisuus oli kaikille avoin. Lajit olivat
perinteiset: sankoruisku, kommandorin kysymykset, arviointitehtävät, keihäänheitto, leparien hakeminen, pallon pudottaminen ämpäriin, frisbeegolf ja kynän pujottaminen pulloon.
Päivä huipentui herkulliseen lohisoppaan, jonka jälkeen jatkettiin munanheittokisoilla. Koko perheen tapahtumassa oli leppoisa ja kiva meininki. Lasten ehdoilla mentiin ja taas kerran
– sää suosi kisoja. Onnistuneen päivän päätteeksi jaettiin palkinnot ja lisäksi kaikki lapset saivat Padasjoen K-marketin lahjoittamat karkkipussit. Kiitos kaikille, jotka osallistuivat kisojen
järjestämiseen ja lohisopan tekoon.
MUNANHEITTO
Aikuiset
1. Elli Turunen Juti + Antti 34,42
2. Sundori Jukka + Timo 32,55
3. Menuetti Jouni + Matti 31,90
Nuoret alle 16
1. Siku Sinna + Eve 28,32
2. Menuetti Ilona + Viivi 16,62
Lapset alle 12
1. Rapaluoto Eemeli + Ekku 33,58
2. Maija Doris + Veera 16,86
3. Willy Aino + Venla 14,43
sat
Kesän ki
Minna /Ethel
12 • P U RT I LO
P U RT I L O • 13
Höyryllä uuteen aikaan
Samoihin aikoihin, kun Haapasaarta oltiin asuttamassa, laskettiin
vesille Päijänteen ensimmäinen höyrylaiva 1856, Suomi nimeltään.
Savuava kummajainen, jonka sivuilla vettä pieksivät suuret
siipirattaat, oli varmasti suuri tapaus alueen asukkaille.
Vuosisatoja airoilla ja purjeilla kulkeneet veneet olivat
saaneet haastajan, joka mullisti koko laivaliikenteen.
Kelvenne
Hinttolansaari
Suomi-laiva rakennettiin sotilaskäyttöön joukkojen kuljetukseen,
mutta siihen tarkoitukseen sitä ei koskaan käytetty, vaan laiva
alkoi liikennöidä Anianpellon ja Jyväskylän välillä.
Ykskoivu
(Kuva laivasta on tehty aikalaiskertomusten mukaan)
Neitsaari
Petäjäsaaret
Haapasaari
HAAPASAARI
Vääksyn kanava avattiin 1871, ja höyrylaivojen määrä Päijänteellä
alkoi kasvaa. Kun junayhteys Lahdesta Pietariin valmistui samoihin
aikoihin, aukesivat Päijänteen seudun tuotteille kasvavat markkinat.
Esimerkiksi rapuja pyydettiin ennätysvuonna 1900 yli 500 000
kappaletta, ja selvästi suurin osa niistä myytiin juuri Pietariin.
1800-luvun rusthollin torpasta venekerhon tukikohdaksi
Ensimmäiset höyrylaivat olivat kyntäneet Päijänteen vesiä vain muutaman vuoden, kun Hinttolan torppari, laivuri
Kristian Husberg, asutti Haapasaaren.
Tuskin hän on osannut edes uneksia, millaisin aluksin
saareen rantaudutaan 140 vuotta myöhemmin, kun Haapasaaresta tuli Lahden venekerhon tukikohta, ja seura sai
huollettavakseen Etelä-Päijänteen parhaiten säilyneen kalastajatilan.
Torpan ulko-ovessa on
takorautaiset saranat.
Tampellan ensimmäinen höyryveturi valmistui vuonna 1898.
Teksti: Soile Tapola
14 • P U RT I LO
P U RT I L O • 15
Päärakennus on rakennettu
1865 ja 1875 välillä. Kuisti on
lisätty 1950–1960-luvulla.
Aitta on tuotu muualta 1800-luvulla.
adasjoki, jonka alueisiin Haapasaari kuuluu, on mainittu asiakirjoissa
ensimmäisen kerran 1442. Pitäjässä on kuitenkin asuttu jo yli tuhat vuotta sitten. Rautakauden asutuksesta on merkkejä
700-luvulta, ja 1500-luvulla Pulkkilanharjun laella kulki tie, jota pitkin pääsi Asikkalasta Sysmään. Haapasaari on siten ollut kosketuksissa
kulttuuriin jo pitkään. Se että Haapasaaren miljöö on nykyisin suojeltu kulttuuri- ja perinneympäristö, onkin tulosta pitkästä viljely- ja asutushistoriasta.
Jo keskiajalla oli Etelä-Päijänteellä laajojen
viljelyspeltojen ympäröimiä ryhmäkyliä. Niiden peruja ovat esimerkiksi Padasjoen Nyys-
P
16 • P U RT I LO
tölä ja Maakeski sekä Asikkalan Vähä-Äiniö,
johon Haapasaari kuului vielä 1749 vuoden
kartan mukaan. 1700-luvun lopulla Haapasaari kuitenkin merkittiin Padasjoen Hinttolan kylän osaksi.
Haapasaaren historia liittyykin läheisesti
Hinttolaan, jossa oli pysyvä ratsutila jo 1636.
Haapasaaressa kasvoi 1700-luvun alkupuolella nuorta mäntymetsää, mutta 1788 Hinttolan
karttaan on merkitty myös Haapasaaren viljelysmaat, jotka oli jaoteltu hyviin ja huonoihin.
Siellä on myös kaskettu ainakin kolmella alueella jo ennen saaren asuttamista.
Kapuksi ja paapaksi kutsuttu Aarne Lähteenmäki rakensi 1900-luvun puolivälissä
Valhallaksi kutsumansa tulisijan ja savustusuunin.
Kalasaalista kypsentäessään ja oman
maan antimista valmistamaansa viiniä
maistaessaan, ei Kapu voinut aavistaa,
että samassa nuotiopiirissä nautitaan kesäilloista ja ravitaan suuri joukko venekuntia vielä 2000-luvulla.
Mikä on Valhalla?
Valhalla on sankarivainajien asuinsija
skandinaavisessa mytologiassa. Se on jumala Odinin sali, jonne valkyriat toivat
urhoollisesti kuolleet soturit ja muut Odinin suosikit nauttimaan syömingeistä ja
juomingeista
Leikkimökki ja
kellari on rakennettu 1900-luvun
puolivälin jälkeen.
P U RT I L O • 17
Saarella laidunnetaan kesäisin lampaita.
Laivurin perhe ja irtolaisia
Haapasaaren asuttajina
Haapasaaren ensimmäisestä asukkaasta ei ole
täyttä varmuutta. Hän on ollut joko Hinttolan
rusthollin isännän veli Johan tai laivuri Kristian Husberg. Joka tapauksessa saaren torppa
lienee rakennettu vuosien 1865 ja 1875 välillä. Johanin saaressa asuminen on arvelujen
varassa, mutta Husberg-tieto löytyy vuoden
1875 Padasjoen henkikirjasta. Siinä on Hinttolan torppariksi merkitty ”skeppar Krist. Husberg” sekä hänen vaimonsa Maria ja äitinsä
Anna. Vuosien mittaan perheeseen syntyi saarella ainakin viisi lasta.
Päijänteen höyrylaivaliikenne alkoi 1856, ja
Pulkkilanharjulla, lähellä Haapasaarta, oli kaksi merkittävää laivarantaa, Käkisalmessa ja Kukonharjussa. Ne olivat varmasti tuttuja myös
Husbergille.
Laivurintyönsä lisäksi hän hankki lisäsärvintä ruokapöytään kalastamalla. Siihen aikaan
saalista haalittiin pohjahaavilla ja katiskalla,
merroilla, ongella ja nuotalla. Todennäköisesti
ruokaa on saatu myös saaren pelto- ja kaskiviljelyksiltä. Osa sadosta lienee kuitenkin mennyt
Hinttolan isännälle torpparimaksuina.
18 • P U RT I LO
Aitta
Haapasaareen on merkitty 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuoliskolla muitakin
asukkaita ja perhekuntia, itsellisiä ja irtolaisiksi
nimettyjä, osa jo Husbergien aikaan.
Leikkimökki
Torpan ja pihapiirin tarina
Nuotiopaikka Valhalla
Kotieläinsuoja
Viljelyalue
Maakellari
Päärakennus eli torppa
Saunatupa
Haapasaaren torppa on rakennettu muuratulle luonnonkiviperustalle. Siinä on leivinuunilla lämmitettävän tuvan lisäksi kamari takkoineen. Ulkoverhous on punamullattu, kuten
muissakin saaren säilyneissä rakennuksissa.
Torpan pihapiirissä oleva hirsirunkoinen
sauna lienee rakennettu 1875–1893. On kuitenkin mahdollista, että se on pystytetty jo ennen torppaa, ja että siinä on asuttu ennen kuin
kun torppa on valmistunut. Nurkkakivien varaan rakennettu sauna on osaksi hirrestä, osin
puuta ja rimalaudalla pystyverhottu. Ulko-ovi
on alkuperäinen, ja siinä on edelleen 1800-luvun saranat. Rakennuksessa on matalaovisen
saunaosan lisäksi takkahuone, jossa on luonnonkivistä ja tiilestä muurattu takka.
Torpan ja saunan lisäksi alkuperäisistä rakennuksista on edelleen pystyssä hirsiaitta, sekin 1800-luvun lopulta. Se on siirretty nykyiseen paikkaansa jostain muualta, missä se on
P U RT I L O • 19
1950–1960-luvulla tila
oli kesämökkikäytössä,
ja silloin rakennettiin
makuukamarin takka sekä
seinän mosaiikkikoriste.
Torpan tuvassa on hyvin
säilynyt vanha tunnelma.
saattanut seisoa jo pitkään. Alkuperältään se
on siten todennäköisesti saaren vanhin. Se on
ns. posketon yksikerroksinen otsa-aitta. Korkean kynnyksen edessä on askelmana kasa kiviä,
ovi aukeaa sisäänpäin ja siinä on puinen lukko.
Vuosisadan lopulta on peräisin myös alkujaan karjasuojaksi rakennettu ulkorakennus.
Vuosien mittaan siellä on majoitettu lehmiä,
lampaita ja kanoja. Sen verran pieni se kuitenkin on, että kerralla sinne on mahtunut vain
yksi lehmä tai pari lammasta.
Kaikki alkuperäisrakennukset sijaitsevat lähellä torppaa. Vanhat pellotkin ylettyivät torpan kulmalle. Ne oli jaettu kahteen osaan, joista vuorotellen viljeltiin toista ja toinen puoli oli
kesannolla. Tapa oli vanhoina aikoina yleinen
Padasjoen peltoviljelmillä. On arveltu, että tor20 • P U RT I LO
pan kuistin lähistöllä oleva suuri tasainen kivi
oli silloisen kahtia jaetun pellon kulmakivi.
Kalastajatilasta kesämökkikäyttöön
1950 alkaen
Haapasaaren torppa miljöineen on ainoa ehjänä säilynyt Etelä-Päijänteen viljelys- ja kalastajatorppa. Kokonaisuuden säilyminen nykypäiviin johtuu siitä, että vaikka ympärivuotinen
elämä saarella loppui, käytettiin torppaa kesäasuntona 1950-luvulta 1980-luvulle saakka.
Helsinkiläinen Aarne Lähteenmäki perheineen
vietti Haapasaaressa säännöllisesti pitkiä kesiä.
Aarne itse saattoi hiihtää sinne jo huhtikuussa ja viipyä lokakuulle, vaikka muun perheen
oleskelu rajoittuikin kesäisempiin aikoihin. Mil-
jöön säilymiseen vaikutti suuresti myös se, että
Lähteenmäet kasvattivat peltoalueella heinää
vielä 1970-luvulla, minkä jälkeen he kylläkin istuttivat siihen koivikon.
Lähteenmäen Aarne kunnosti rakennuksia 1950–1960-luvuilla. Hän vaihtoi ikkunat,
paneloi seiniä, korjasi kattoja ja rakensi torppaan suuren lasikuistin. Hieno yksityiskohta on
kuistilta kolmeen suuntaan laskeutuvat luonnonkiviportaat. Ylin eli oven edessä oleva kivi
on luultavasti ns. käsikivi, koska siinä on keskellä reikä. Todennäköisesti se on ollut torpan
porrasaskelmana jo ennen kuistia. Sellaiset olivat muinoin muotia torpparikylissä. Erityisiä
ovat myös kuistin paneeliovi sekä sen upeat
isot rautasaranat ja sydämen muotoinen lukkopesä.
Remontoimisen lisäksi Lähteenmäki rakensi useita uusia rakennuksia, joita olivat mm.
yhdistetty verkkovaja/paja, isompi ja pienempi venevaja, savusauna, Kotkanpesäksi ja Kalliomajaksi kutsuttu rakennus sekä kehruutupa.
Lähteenmäen vaimo Toini oli taiteellinen.
Hän kutoi mattoja kehruutuvassa, maalasi torpan koristekuviot, mm. takkahuoneen purjelaivamosaiikin, ja valmisti keramiikkaa, jonka
hän vei syksyllä poltettavaksi kaupunkiasuntoon.
Vanhan saunarakennuksen tupa on
siivottu ja takka kunnostettu. Siellä
voi myös yöpyä.
Lähteenmäkien ajoilta ovat myös useat pihan koristekasveista, mm. pajuangervot ja kyljellään kasvava purppuratuomi. Sireenien oletetaan olevan aiempaa perua. Muita edelleen
pihalta löytyviä lajeja ovat esim. laikkukirjokanukka, tuhkapensas, villiviini, pihajasmike, punalehtiruusu ja köynnösruusu.
P U RT I L O • 21
Haapasaari tänään
Nykyisin Haapasaari on osa 1993 perustettua
Päijänteen kansallispuistoa, johon kuuluu noin
50 asumatonta saarta ja luotoa sekä osia asutuista saarista. Se kuuluu myös Hämeen suurimpaan Natura 2000-alueeseen. Torppa on
pihapiireineen Päijänteen viimeinen säilynyt
kalastajatorppa.
Miljöön entisöimiseksi Metsähallitus purki
saaresta 1990- ja 2000-lukujen taitteen molemmin puolin Lähteenmäen sinne rakentamista uudisrakennuksista muut paitsi leikkimökin ja maakellarin. Kesällä 2007 järjesti
Metsähallitus yhdessä WWF:n kanssa talkooleirin, jonka aikana koivikko harvennettiin ja
raivattiin laidunmaaksi. Nykyisin laidunta ylläpitävät saaren kesälampaat.
Lampaat eivät kuitenkaan yksin riitä. Saaren nykyisellä vuokralaisella Lahden venekerholla on saaren miljöön sekä rakennusten ylläpidossa ja kohentamisessa suuri ja kunniakas
tehtävä.
22 • P U RT I LO
Lähdemaeriaalina on käytetty
Anu-Riikka Leppäsen v. 2007
Hämeen ympäristökeskukselle
laatimaa raporttia Päijänteen
kansallispuiston Haapasaaren
rakennetun kulttuuriympäristön
selvitys sekä kirjaa Päijänteen
ympäri – Järviseudun kauneutta,
WSOY, 1962.
Haapasaaressa viettävät venekerholaiset kesäpäiviä
yhdessä puuhaillen ja saaren miljöötä ylläpitäen.
Saunan jälkeen silmä lepää laskevan auringon
valossa tai nuotiotulta katsellessa.
P U RT I L O • 23
2015
LAHDEN VENEKERHON
PIKKU
JOULUT
Menu
LVK Lahden venekerho ry
HINNASTO 2015
24 • P U RT I LO
alus/kertamaksu henkilö/vuosi alus/ruokakunta kertamaksu vuosikatsastus runkokatsastus pieni (esim. porakone) suuri (esim. hitsaus) erityisen suuri, mittauksen mukaan
0 – 4999 kg 5000 – 9999 kg 10000 – 14999 kg 15000 – 24999 kg 25000 – 29999 kg yli 30 000 kg (maksimiin asti) 1 / 1 sivua 1 / 2 sivua 1 / 4 sivua 131 cm 108 cm 90 cm 72 cm LVK SVEL Lippis Pyyhe brodeerattuna
aluksen nimellä 100
90
100
40
20
40
5
10
90
120
150
230
300
500
120
70
40
60
45
40
35
20
25
17,50
35
LAUANTAINA
28.11.2015 KLO 17.30
MÖYSÄn Musaklubi
Joulupöydän
Viipurintie 2, Lahti
Hedelmäistä juustosalaatti
a g, l
Rosollia g, m
*punajuurikermaa g, l
Pikkujouluja vietetään suljetuin ovin yksityistilaisuuden merkeissä nauttien jouluglögistä ja
maistuvan joulupäydän antimista.
MITRA
Liittymismaksu Jäsenmaksu Investointimaksu
2015 – 2017 Tukikohta-avaimen pantti Katsastusmaksut Sähkömaksut Veneiden nostot/laskut Ilmoitushinnat purtilossa Myytävät tuotteet Perälippu (katsastettu alus) Viirit LVK €
***
Illan esiintyjä, MITRA, vetää
suljettujen ovien takana ensimmäisen setin venekerholaisille
ja jatkot alkavat klo 21, kun
musaklubi avaa ovensa
yleisölle. Bileet jatkuvat
aina sulkemisaikaan asti.
Savustettua lohta g,l
*remouladekastiketta g,
l
Katkarapuhyytelöä g, l
***
Joulukinkkua g, m
*keitetty peruna g, m
Porkkanalaatikkoa g, l
***
Coctailpiirakoita
Ruisleipää
*yrttilevite g, l ja voi
***
Lippu pikkujouluihin maksaa 35 € ja
Kahvi ja tee
Jouluinen charlotte l
pitää sisällään kaiken tämän ja
vielä lisäksi hyvää mieltä ja seuraa!
Ilmoittautumiset
15.11. mennessä sihteerille, ja maksu seuran tilille
FI 52 1519 3000 000105,
merkki:
pikkujoulut, Matti ja Maija Mela
Sihteeri:
[email protected] / 044-200 7467
Tervetuloa
toivottaa
johtokunta
P U RT I L O • 25
Toimihenkilöt 2015
Johtokunta 2014 – 2015
Kommodori
Asko Korhonen asko.korhonen08(at)gmail.com 0400 699 341 Ijsvogel
Varakommodori
Reino Halonen reino.halonen(at)mediataloesa.fi 044 736 0355 Laguna
Kimmo Kokkonen jarvenpaanfillarihuolto(at)elisanet.fi 0400 357 853 Tavitar
Satamakapteeni
040 737 7894 Carina
050 422 1145 Kyyti-Poika
Taloudenhoitaja
Pauliina Niiranen pauliina.niiranen4(at)gmail.com Kirjanpitäjä
Asta Aalto Sihteeri
Johanna Haarala haarala.johanna(at)gmail.com 044 200 7467 044 048 8759 Orion
Katsastajat
• Aki Leino aki.leino(at)salpaus.fi • Hemmo Järvinen hemmo.jarvinen(at)salpaus.fi • Seppo Hakala seppo.hakala(at)spkoti.fi 0400 699 106 Siku
044 561 9634 Aqua Blue
044 544 4986 Romuna
Webmaster
Ville Haarala masterlvk(at)gmail.com 26 • P U RT I LO
JÄSENET
044 325 8804 tmi.villehaarala(at)gmail.com 044 325 8804 Kimmo Kokkonen
jarvenpaanfillarihuolto(at)elisanet.fi 0400 357 853 Timo Poikolainen
Jorma Mälkiä
jorma.malkia(at)gmail.com 040 737 7894 Aki Leino
aki.leino(at)salpaus.fi 0400 699 106 Hemmo Järvinen
hemmo.jarvinen(at)salpaus.fi 044 561 9634 Kari Silvonen
kari.silvonen(at)hotmail.com 040 760 3940 Jarmo Halme
jarmo.halme(at)pp.inet.fi 0400 840 146 m/s Rapaluoto
Tavitar
Sundori
Carina
Siku
Agua Blue
m/s Aarne
Kyyti-Poika
m/s Rapaluoto
Katsastusvastaava
Aronen Jari-Pekka aronen98(at)gmail.com Ijsvogel
Ville Haarala Tukikohta-isäntä
Jorma Mälkiä jorma.malkia(at)gmail.com KOMMODORI
Asko Korhonen asko.korhonen08(at)gmail.com 0400 699 341 VARAJÄSENET
Jani Lehtisuo
jani.lehtisuo(at)gmail.com 0400 664 298 Johanna Haarala
haarala.johanna(at)gmail.com 044 200 7467 Pauliina Niiranen
pauliina.niiranen4(at)gmail.com 050 422 1145 Reino Halonen
reino.halonen(at)mediataloesa.fi 044 736 0355 Mika Halme
mika.halme(at)nelonenmedia.fi 040 773 2611 Esa Koskinen
esa.koskinen(at)live.fi 0400 883 591
Rose
m/s Rapaluoto
Kyyti-Poika
Laguna
m/y Concurs
Stella Polaris
m/s Rapaluoto
P U RT I L O • 27
MUISTILISTA
Tiedotuksia
HAAPASAARI KUTSUU
Nämä vain käteismaksulla:
www.lahdenvenekerho.fi
veneiden laskut ja nostot, katsastus
sekä peräliput ja viirit katsastajilta.
Kelvenne
LVK:n pankkitilinumero
NORDEA FI52 1519 3000 0001 05
Hinttolansaari
Jäsenmaksu vuonna 2015 on 90 €.
Muista ilmoittaa osoite-,
puhelinnumero- ja alusmuutokset
taloudenhoitajalle
[email protected]
Katsastuspäivät ja -maksut:
Yleisiä katsastusaikoja toivotaan
noudatettavan, jolloin
katsastusmaksu on 20 €.
Muuna aikana pyydetystä
katsastuksesta veloitetaan
lisäksi katsastajan matkakulut.
KATSASTAJAT
Jari-Pekka Aronen
Katsastusvastaava
0440-488759
Seppo Hakala
Katsastaja 044-544 4986
Aki Leino
Katsastaja
0400-699 106
Hemmo Järvinen
Katsastaja
044-561 9634
Oletko maksanut jäsenmaksusi?
Jos olet päättänyt luopua jäsenyydestä, ole hyvä ja ilmoita taloudenhoitajalle. Palauta mahdollisesti
hallussasi oleva Haapasaaren avain,
niin saat maksamasi pantin takaisin.
Tapahtumakalenteri 2015
Lauantai, 17. lokakuuta 2015
VENEIDEN NOSTO
Lauantai, 14. marraskuuta 2015
SYYSKOKOUS
Lauantai, 28. marraskuuta 2015
LVK PIKKUJOULUT
28 • P U RT I LO
Neitsaari
Ykskoivu
Petäjäsaaret
Haapasaari
Lahden
venekerhon
tukikohta
Päijänteellä
MUISTA
ILMOITTAUTUA
SATAMAKAPTEENILLE
Kaupunki muistuttaa veneilijöitä siitä,
että välttyäkseen sanktioilta veneilijän
tullessaan LVK:n
hallinnoimaan osaan Niemen
satamaa, on hänen tehtävä
ilmoitus satamakapteeni
Päivi Hämäläiselle
050 559 4278
kiinnittymisestä talvisäilytyspaikan edessä olevaan laituriin.
Poikkeuksena on lyhyt, noin
vuorokauden odotus
penkalla / laiturilla
veneiden nostojen yhteydessä, josta
ilmoitusta ei tarvitse tehdä.
P U RT I L O • 29
Kuljetus
J Lehtisuo Oy
• Vaihtolavakuljetukset •
• Maa-aineskuljetukset •
0400 664 298
Kesäravintola
Reimari
Ruokaa, juomaa, kauppa, a-oikeudet...
la
o
t
n
i
Rav en
järv
llä
e
k
s
e
k
30 • P U RT I LO
Pulkkilantie 634
17320 Asikkala
puh. 0407251764
sähköpostiosoite:
[email protected]
P U RT I L O • 31
OSTA TAI MYY
VENETARVIKKEITA
JA -VARUSTEITA
LVK:n NETTISIVUILLA
Lähetä ilmoituksesi ja kuvat
sähköpostilla osoitteeseen:
[email protected]
!
ISTUNUT
UD
TÄYSIN U
RANTATERASSI
– Päijänteen Rantapalvelu Oy
Keskustan satama
Vellamontie 4
19700 Sysmä
Puhelin:
044 7123 050
www.venekauppa.com
[email protected]
TONTTILAN NOSTO
JA KULJETUS
Jukka Virtanen
050 408 3663
www.tonttila.com
kut
s
tot ja la
iden nos
Vene
OLLA
TITAID
T
A
M
M
A
(03) 7354 444
32 • P U RT I LO
Jukka Malmi
0500 935 820
Janne Korhonen
044 591 5555
VÄÄKSY
JÄLKIMARKKINOINTI
JA TALVISÄILYTYS
Jyrki Hatanpää
040 755 1324
LAHTI
hteyttä n
y
a
t
O
•
äymää
k
e
l
u
T
•
P U RT I L O • 33
34 • P U RT I LO
P U RT I L O • 35
Tarjous vain
venekerhon
jäsenille
339,-
TAITTO KOLMONEN
Taitto kolmonen
Väri: Valkoinen
Runkomateriaali: Alumiini
Runkokorkeus: 36 cm
Vaihteisto: Shimano Nexus 3
Jarrut: V-jarrut
Vanteet: Alumiini 20”
Renkaat: 20”
Istuin: City musta
Lisävarusteet: Dynamo
Polkimet: Taitettavat
Paino: 13,2 kg
Suositushinta: 449,00 €
Näppärä taittopyörä sopii moneen tilanteeseen. Kunnollinen
taittopyörä taittuu kahdesta kohtaa, jotta se on riittävän pieni
mahtuakseen vaikkapa veneeseen tai matkailuautoon. Taitettavuus
ei kuitenkaan saa tarkoittaa huonoa ajettavuutta. Madisonin taittopyörän rungon lukitukset ovat tukevia, ja se tekee ajosta vakaata.
Saatavissa yksivaihteisena tai Shimano-kolmivaihteisena.
[
Tee tilaus
0400-357853
JÄRVENPÄÄN FILLARIHUOLTO
Helsingintie 2, 04410 Järvenpää
09 8860 2408 ja 092922799
[email protected]
36 • P U RT I LO
[
n
...täyde
n
palvelu to
uol
fillarih